Arkkitehtitoimisto AJAK

KUOPIO - SAVILAHTI Maankäytön yleissuunnitelma 23.10.2015

IDEA

SITAATIT JÄRVIKAUPUNKI ELEMENTS WATER INSPIRATION LUODAAN KONTAKTI VETEEN AVATAAN NÄKYMIÄ JÄRVELLE RAKEISUUSANIMAATIO OSA-ALUEET 3D-NÄKYMIÄ AKTIIVINEN JÄRVI AKTIIVINEN RANTA ÄLYKÄS RANTA PUHDISTETAAN VETTÄ JÄRVILÄMPÖ JA -JÄÄHDYTYS JÄRVI NÄKYMÄN PÄÄTTEENÄ

KOKONAISUUS KOKONAISSUUNNITELMA AJONEUVOLIIKENNE- JA PYSÄKÖINTI SAVILAHDENTIEN LIIKENNERATKAISUT KEVYTLIIKENNE AKSELIT KORKEA RAKENTAMINEN VIHERALUEET SUOJELTAVAT JA SUOJELTAVIKSI ESITETYT RAKENNUKSET VOIMALINJA TÄRKEÄT NÄKYMÄT SAVILAHDENTIELTÄ PALVELUT LIITTYMINEN KESKUSTAAN / CITYKEHÄÄN RANTATYYPIT LASKELMAT

HIGH LIGHTS VIRTA JÄÄVUORI VÄLKE LÄHDE KIDE LUMI KORALLI PISARA AALTO PURO JÄÄPUIKKO POUKAMA

IDEA

“Luonto on monimuotoinen.”

Mari Piipponen

“Saaristokaupungilla on hyvä imago ja hyvä sointu... ja Savilahdestakin saadaan varmasti muodostettua yhtä hyvä.”

Esko Ollikainen

“Ulkoile Savisaaressa, haukkaa pala kulttuuria.”

Keijo Korhonen

“Sitten kun meillä täällä tätä vettä piisaa...”

Juha Romppainen

“Laadukas kokonaisuus, mutta omia osakokonaisuuksia huomioiden.”

Martti Lätti

“Kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävä alue.”

Antti Niskanen

“Kosketus veteen, opiskelijat voivat tulla soutuveneellä.”

Juha Romppainen

SAVILAHTI - JÄRVIKAUPUNKI Arkkitehtitoimisto AJAK 23.10.2015

Järvikaupunki-teema edellyttää kokonaisvaltaisen ja voimakkaan kontaktin luomista veteen. Suunnitelmassa rakentaminen tulee lähelle rantaa kaikilla niillä alueilla, joissa se yleiskaavaa noudatellen on mahdollista. Järvenrantaa kiertää rantareitti, joka tarjoaa jatkuvan visuaalisen kontaktin veteen. Järveä on pyritty tuomaan myös alueen sisälle avaamalla eri puolilla aluetta näkymälinjoja järvelle avoimien viheralueiden avulla. Näin rantaviiva ikään kuin pitenee ja sitä riittää useammalle.

Suunnitelma on samalla järveä puhdistava kone. Ideana on pumpata lämpiminä vuodenaikoina aurinkopaneeleilla tuotettavan sähkön avulla järvivettä alueelle ja muodostaa takaisin valuvalla vedelle virtaavaa vettä käsittäviä vesiaiheita keskeisille viheralueille ja julkisille aukioille. Vesi suodatetaan, jotta menetelmällä on myös järvivettä puhdistava vaikutus. Myös Savilahden veden vaihtuvuuden edistäminen sopivilta kohdilta ruoppaamalla sekä järvenpohjukkaan suunnitellun tekosaaren luona tapahtuva pumppaus edesauttaa järviveden laadun pysymistä hyvänä. Hulevesiä johdetaan hallitusti sekä sadevesiviemärijärjestelmään että viheralueille viivyttäen ja joko imeyttäen tai vähintään huolellisesti suunniteltujen ja mitoitettujen hulevesiaiheiden kautta takaisin järveen.

Kuopiossa on vastikään saatu valmiiksi merkittävä ja onnistunut kaupunkisuunnittelun hanke: Saaristokaupunki. Nyt suunnittelun kohteena on Kuopion keskustan länsipuolella oleva, kooltaan ja volyymiltään vähintään yhtä merkittävä alue, joka sijoittuu Savilahden ympärille. Uusi suunniteltava kokonaisuus tarvitsee yhtä yksinkertaisen ja iskevän kokonaisteeman kuin Saaristokaupungilla. Savilahden alue sijaitsee Saaristokaupunkiin nähden keskustan vastakkaisella puolella ja sanonnan mukaankin (yhteensopivat) vastakohdat täydentävät toisiaan. Mikä on saaren vastakohta?

- Tietysti järvi.

Kuopio on jo nyt järvikaupunki. Mutta niin on vähintään sata muutakin kaupunkia Suomessa. Pelkkä nimi tai sijainti järven rannalla ei vielä riitä. Savilahden alueella on mahdollisuus osoittaa, mitä järvikaupunki-teeman kokonaisvaltaisella käsittelyllä voidaan saavuttaa ja mitä kaikkea Järvikaupunki todella voi tarkoittaa. Järvikaupunki-teeman avulla myös Kuopion keskusta, Saaristokaupunki ja Savilahden alue linkittyvät yhteen: Mitään näistä ei voisi olla ilman vettä.

Näin suurta aluetta ei voida onnistuneesti toteuttaa vain yhdellä kaupunkirakenteellisella idealla ja typologialla. Tarvitaan erilaisia, eri osa-alueiden ominaispiirteitä voimistavia osia, jotka luonnollisesti ja kokonaisajatuksen kautta liittyvät yhteen. Ihmiskehon eri osien lailla eri osa-alueiden on luotava toimiva ja mielenkiintoinen kokonaisuus.

Järvi liittyy luonnollisesti veteen ja vesi yhdistää teemallisesti kaikkia alueen osia.

Vesi kaikissa eri olomuodoissaan ja eri luonnonilmiöissä tarjoaa loputtomasti inspiraatiota eri osa-alueiden rakenteisiin ja arkkitehtuuriin. Vesi on ajaton ja ajattomasti positiivisen imagon omaava asia. Ihminen on pääasiassa vettä ja niin on metsäkin.

Tulevaisuudessa makea vesi voi kenties olla Suomen tärkein omaisuus ja ominaisuus.

Järvikaupunki-teema sitoo Savilahden eri osa-alueet yhteen ja keskenään erilaisista osista syntyy havaittavissa oleva ehyt kaupunkirakenteellinen kokonaisuus, joka tarjoaa jatkuvasti miellyttävää vaihtelua alueella liikkuvalle. Selkeästi erotettavissa olevat osa-alueet tuovat myös luonnollisia ratkaisuja alueen vaiheittaiseen toteutukseen.

Osa-alueiden selkeästi toisistaan erottuvat identiteetit tarjoavat myös alueen markkinointiin pitkässä toteutusaikataulussa aina uusia mielenkiintoisia ja eri käyttäjäryhmiä puhuttelevia alueita.

Järveä käytetään luonnollisesti hyväksi myös energiatekniikassa. Edullista ja ympäristöystävällistä järvilämpöä ja järvijäähdytystä voidaan käyttää rakennuksissa kaikilla ranta-alueilla, joilla lähiranta on tarpeeksi syvä. Alueellinen kaukolämpöverkko tarjoaa hyvän perusratkaisun alueen rakennusten lämmitykseen, mutta myös aurinkoenergian laajamittainen ja ennakkoon suunniteltu käyttö tuo vaihtoehtoisen tavan alueen energiantuotantoon ja tekee kortteleista/taloista parhaimmillaan itsenäisiä energiantuottajia. Alueen energia- ja älykkäitä ratkaisuja sekä hulevesiratkaisuja on esitetty tarkemmin apukonsulttina suunnittelussa toimineen Skenarios Oy:n selvityksessä.

Rantavyöhykkeestä muodostetaan kaikkialla aktiivinen, rikas ja monimuotoinen ja puoleensavetävä. Järvinäkymien luontaista kauneutta ja luonnonmaisemaa käytetään hyväksi elävän rannan luomiseen ja tavoitetta tuetaan erilaisilla liikunnallisilla aktiviteeteilla, venelaitureilla, rantakahviloilla ja –ravintoloilla sekä älykkäillä ratkaisuilla. Asumisen tuominen aivan järven rantaan luo paitsi taloudellisia arvoja, myös uutta ja mielenkiintoista ympäristöä.

Järvi aktivoidaan ympärivuotisesti. Kesällä järveen liittyviä houkuttimia ovat mm. uimaranta urheilutoimintoineen, pienemmät uimapaikat, järvisauna, melonta ja soutuvenelaiturit sekä Marikonrantaan sijoitettu suurempi pienvenesatama. Järven poikki Savisaaresta yliopiston alueelle on ideoitu aurinkovoimalla kulkeva ja ilman kuljettajaa toimiva automaattilossi ja gps-paikantimin varustetut aurinkoenergialla ladattavat sähköpyörät elävöittävät aluetta paitsi rantareitillä, myös koko alueella. Savilahten kiertävä järvireitti ja Savilammen kiertävä luontopolku voivat edullisen älypuhelinsovelluksen avulla muuttua tietoreitiksi, joissa erilaista paikkaan sidottua kiinnostavaa opittavaa lähiympäristöstä voidaan vastaanottaa suoraan älykännykkään. Talvella järvi tarjoaa mahdollisuuksia mm. avantouintiin, hiihtoon ja luisteluun ja pilkkimiseen. Parhaille maisemapaikoille sijoittuvista kahvilaravintoista toivottavasti mahdollisimman moni on avoinna ympärivuotisesti. Älykäs katuvalaistus voi syttyä ja sammua esimerkiksi järvireitin varrella todellista käyttöä seuraten.

Kaikilta isoimmilta kaduilta avautuu näkymäpäätteinä näkymiä järvelle. Savilahdentietä liikkuessa erityistä huomiota on kiinnitetty sekä järven että tärkeimpien nykyisten rakennusten (KYS, Snelmania, Techopolis/Savonia ja Sakky) näkyvyyteen Savilahdentielle. Aluetta ei voi ohittaa havaitsematta sen merkittävimpiä rakennuksia, sisältöjä ja arvoja.

Alueen toiminnot, liikenne ja korttelirakenne ja viherverkosto järjestyvät erilaisten kehien ympärille. Savilammen rantoja kiertää luontokehä, Savilahtea puolestaan kevyen liikenteen rantareittinä toimiva järvikehä. Korttelikehä sijoittuu Savilahden lounaispuolelle ja se muodostaa kävelyn ja kevyen liikenteen reitin, joka kytkee yhteen eri osa-alueiden ytimiin sijoittuvia julkisia korttelipaikkoja. Viherkehä muodostuu sekä luonnonmukaisina että avoimina hoidettavista viheralueista sekä puistoista ja se sijoittuu korttelikehän sisään. Liikennekehä muodostaa koko alueen ympäri kiertä-

vän ajoneuvoliikenteen kehän, joka kulkee myös Savisaaren kautta. Savisaaresta Marikonrantaa johtava silta/pääkatu voidaan rajoittaa myös pelkästään julkiselle liikenteelle, takseille ja kevyelle liikenteelle ohjaten Savisaaresta tulevaa ajoneuvoliikennettä pääasiassa Niuvantielle, Savilahden koillispuolelle. Liikennekehä on samalla liikkuvien palveluiden kehä, jota pitkin erilaiset tulevaisuuden kiertävät lähipalvelut voivat kulkea. Nämä liikkuvat palvelut voivat liittyä esimerkiksi lähiruokaan, terveys- ja hyvinvointipalveluihin, esimerkiksi kiertävä parturikampaaja tai erilaisia kodin askareita hoitava yleismies. Liikennekehälle tulisi harkita investointina käyttäjille ilmaista sähkökäyttöistä minibussia, joka palvelisi erittäin tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti koko Savilahden aluetta. Minibussi kiertäisi Liikennekehää kulkien asuntoalueiden, työpaikka-alueiden, kaikkien tärkeimpien palvelujen ja jatkoyhteyksien kautta, joita ovat Savilahdentietä kulkevat bussilinjat sekä tuleva rautatieseisake. Jatkuvasti ja älypuhelimella seurattavissa oleva sähköbussi voisi myös jatkaa Savilahdesta citykehää pitkin keskustaan kulkien kahdeksikon muotoista linjaa keskustan citykehän ja Savilahden liikennekehän yhdistäen.

Savilahdentie esitetään suunnitelmassa siirrettäväksi muutaman sadan metrin matkalla lähemmäksi moottoritietä. Näin saavutetaan Savilahden kaakkoispäähän merkittävästi suurempi ja eheämpi yliopiston kampusalue, josta muodostuu koko Savilahden alueen käyntikortti. Muilta osin alueen liikenneratkaisut noudattelevat pääasiassa kaupungin esittämiä yleisratkaisuja. Julkisen bussiliikenteen nykyiset pysäkit säilyvät KYS:n, yliopiston ja Prisman kohdilla. Aluetta halkoo myös säteittäisiä kevyen liikenteen yhteyksiä, jotka liittävät sen ympäröiviin alueisiin. Tärkeimmillä reiteillä pyritään luomaan erillinen pikapyörätie /-kaista nopeakulkuiselle kevyelle liikenteelle.

Keskustaan koko alue liittyy citykehän kautta, joka kulkee Savilahden alueella Savilahdentietä pitkin. Prisman kohdalle esitetään kevyen liikenteen ylikulkusiltaa, joka yhdistää Prisman liikekeskuksen paremmin kokonaisuuteen ja tehostaa Prisman yhteyteen suunnitellun paikalliskeskuksen käyttöä.

Pysäköinti on ratkaistu pääsääntöisesti liikennekehän varteen, sen sisäpuolelle sijoittuvilla pysäköintitaloilla ja muualla alueella maantasoratkaisuilla ja lisäksi paikoitellen myös korttelin sisäisilllä pysäköintikansiratkaisuilla. Liikenne- ja pysäköintiratkaisuissa on käytetty hyväksi alikonsulttina WRLPLQHHQ 7UD¿[ 2\ Q W\|Wl Alueen tärkeimmät palvelut pyritään keskittämään Prisman yhteyteen laajentaen sitä paikalliskeskukseksi, jossa olisi Prisman lisäksi mahdollisesti toinen päivittäistavarakauppa, liiketiloja ja ravintoloita. Synergiaedun vuoksi Prismaan liitettynä alueelle saadaan selvästi enemmän palveluja, kuin erillisellä liike-/lähipalvelukeskuksella. Paikalliskeskuksen lisäksi suunnitelmassa Marikonrantaan sijoittuu pieni lähipalvelukeskus, joka hyötyy sekä Savisaaren että Neulaniemen tulevien asuinalueiden muodostamasta käyttäjäpotentiaalista. Savisaareen ja kampusalueelle voisi sijoittua lisäksi lähikaupat ja parhaimmille paikoille järvenrantaan ja keskeisille julkisille kohdille rantakahviloita ja –ravintoloita, pizzerioita, parturi-kampaamoja ja olutravintoloita. Lisäksi alueelle tulisi mahdollisesti muutama kioski, kukkakauppa yms pienpalveluja ja pienyritysten toimistoja.

Alueen kaupallisten palvelujen ideoista, mitoituksesta ja sijoittumisesta on suunnittelun yhteydessä laadittu alustava kaupallinen selvitys alikonsulttina toimineen Realprojekti Oy:n toimesta.

Moottoritien kate on esitetty suunnitelmassa tulevaisuuden optiona. Maankäyttöratkaisu on sellainen, että moottoritien kate voidaan halutessa toteuttaa. Kustannusten vuoksi kansiratkaisu on

porrastettu kolmeen vaiheeseen, jossa kallein osa eli varsinainen kate on vasta viimeisenä vaiheena. Osa-aluekokonaisuuteen liittyvät ja moottoritien reunaan sijoittuvat korkeat rakennukset voidaan siten rakentaa myös ilman kallista kateratkaisua.

Maisemasuunnittelua on kohdennettu keskeisten alueiden erityyppisille rantaratkaisuille (rakennettu ranta, kevyesti hoidettava ranta) sekä keskeisille viheralueille ja hulevesiratkaisuihin. Maisemasuunnittelun pääperiaatteet ja havainnekuvat eri rantatyypeistä on esitetty suunnitelmaan liittyvässä maisemallisessa työssä, jonka on tehnyt Loci-maisema-arkkitehdit Oy. Alueen halki kulkevaa voimalinjaa on suunnitelmassa siirretty kahdessa kohtaa, toisaalta Niuvanniementien päälle, toisaalta Savilahdentien päälle vapauttaen merkittäviä ja keskeisiä alueita rakentamisen käyttöön. Voimalinjan hautaaminen maahan ja koteloiminen olisi maankäytön kannalta edullisin ratkaisu, mutta alustavien kannanottojen mukaan se ei ole ainakaan tässä vaiheessa vielä mahdollista. Voimalinjan alle ei ole sijoitetttu rakentamista.

Kaikki suunnittelun lähtötietoina annetut rakennussuojelukohteet ja luonnonsuojelulliset arvot on suunnitelmassa huomioitu. Ainoastaan Sakkyn kohdalla liito-orava-alueen rajauksessa on noudatettu aiemmin laaditussa Kolmen koulun yhdistämissuunnitelmassa esitetyn ratkaisun mukaista maankäyttöä, jossa liito-orava-aluetta on hieman supistettu. Toisaalta Marikonrannan uudisrakentaminen ja idea perustuu huomioon siitä, että liito-oravat eivät välttämättä tarvitse järvinäkymää.

Uusi alue on sijoitettu täyttömaalle nykyisellä rantakaistaleella olevan liito-orava-alueen järven puolelle liito-orava-alueen jäädessä osa-alueen sisäiseksi viherkäytäväksi.

Koko Kampusalueesta pyritään luomaan vihreä ja puistomainen ympäristö, jossa eri rakennukset sijaitsevat kidemäisinä kappaleina. Viheralueista suuri osa voi olla kustannussyistä hyvin kevyesti hoidettavaa, enimmän hoitotarpeen keskittyessä avoimille ja keskeisille viherakseleille, jotka johtavat Kampusalueelta toisaalta Savilahden rantaan, toisaalta Marikonrantaan. Kaksi pienempää puistoa ja niiden välinen puistokatu luovat viheryhteyden KYS:n ja Snellmanian välillle. Savilahden kaakkoisrantaan on lisäksi ideoitu maisemoitavaa viheraluetta täyttösaarelle muuten tiiviin uudisrakentamisen vastapainoksi. Savisaaresta rakentamiseen on yleiskaavaa noudatellen osoitettu vain verrattain pieni alue, muun osan saaresta jäädessä lähes luonnontilaiseksi viheralueeksi. Savilahden koillisranta säilytetään kevyellä hoidolla tai jopa luonnontilaisena. Kunnallissairaalan edustalla olevaa puustoa ja pensastoa poistetaan ja rantaa maisemoidaan parantaen merkittävästä rantareitiltä avautuvia järvinäkymiä Savilahdelle.

Koko alueelle suunniteltu uudisrakentamisen määrä on yhteensä noin 550 000 kem2, joka käsittää yhteensä noin 11 000 toimijaa/asukasta (50 kem-2 /asukas/toimija). Erityyppisen asumisen osuus on noin 325 000 kem2, työpaikkarakentaminen noin 150 000 kem2, oppilaitokset noin 70 000 kem2 ja palvelut noin 6 000 kem2. Rakennuksille suunnitelmassa osoitettua käyttötarkoitusta voidaan joustavasti vaihtaa ilman, että suunnitelmaa tarvitsee käytännössä muuttaa. Luvut eivät sisällä alueen nykyistä rakentamista.

Järvikaupungin eri osa-alueet: Pisara, Jäävuori, Virta, Välke, Lähde, Aalto, Kide, Puro, Jääpuikko, Poukama, Lumi ja Koralli on yksityiskohtaisesti kuvattu jäljempänä esityksessä.

JÄRVIKAUPUNKI

KESKUSTA

SAARISTOKAUPUNKI

SAVILAHTI

JÄRVIKAUPUNKI

INSPIRATION

KONTAKTI VETEEN

LUODAAN KONTAKTI VETEEN

AVATAAN NÄKYMIÄ JÄRVELLE - RANTAVIIVA PITENEE

KORALLI

PISARA VIRTA JÄÄVUORI LUMI VÄLKE

POUKAMA

LÄHDE PURO

KIDE AALTO

JÄÄPUIKKO

OSA-ALUEET

NÄKYMÄ LUOTEESTA

NÄKYMÄ LOUNAASTA

NÄKYMÄ KAAKOSTA

NÄKYMÄ ETELÄSTÄ

AKTIIVINEN JÄRVI -KESÄ

valaistu talvipuisto

hiihtolatu jäälatu

AKTIIVINEN JÄRVI -TALVI

AKTIIVINEN RANTA

ÄLYKÄS RANTA

VEDEN PUHDISTAMINEN

JÄRVILÄMPÖ JA -JÄÄHDYTYS

JÄRVI KATUNÄKYMÄN PÄÄTTEENÄ

KOKONAISUUS

KOKONAISSUUNNITELMA

AJONEUVOLIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

SAVILAHDENTIEN LIIKENNERATKAISUT

Seudullinen pyöräreitti Alueellinen pyöräreitti Sisäinen pyöräreitti / virkistysreitti KEVYT LIIKENNE

KYS

TECHNOPOLIS

AKSELIT 1

SAVILAHTI

NEULARINNE

AKSELIT

AKSELIT 2

SATAMA

JUNA-ASEMA

AKSELIT 3

SAVILAHTI

KESKUSTA

AKSELIT 4

KORKEA RAKENTAMINEN

VIHERALUEET

SUOJELTAVAT JA SUOJELTAVIKSI ESITETYT RAKENNUKSET

VOIMALINJA

TÄRKEÄT NÄKYMÄT SAVILAHDENTIELTÄ

PALVELUT

Citykehä Savilahden liikennekehä kevyen liikenteen pääväylä tori matkakeskus citybussilinjan kulkusuunta citybussilinjan reitti juna-asema kaukoliikenteen pysäkki kaukoliikenteen reitti

LIITTYMINEN KESKUSTAAN / CITYKEHÄÄN

RANTATYYPIT

LOCI MAISEMA-ARKKITEHDIT

Kööpenhamina, Tanska

Tukholma, Ruotsi

Tukholma, Ruotsi

Tukholma, Ruotsi

Tukholma, Ruotsi

Tukholma, Ruotsi

MAISEMOITU RANTA

RAKENNETTU RANTA

Kööpenhamina, Tanska

Kööpenhamina, Tanska

Kööpenhamina, Tanska

Tukholma, Ruotsi

Tukholma, Ruotsi

Tukholma, Ruotsi

RAKENNETTAVA RANTA

U NN NRANTA

akkel ka,

o a

e liini, aksa

akkel ka,

o a

e liini, aksa

a ilahti, uomi

e liini, aksa

LUONNONTILAINEN RANTA

KƐĂͲĂůƵĞ 1 Koralli 2 Pisara 3 Virta 4 Jäävuori 5 Välke 6 Lähde 7 Aalto 8 Kide 9 Jääpuikko 10 Puro 11 Poukama 12 Lumi zŚƚĞĞŶƐć

Kem²

AP

Asukasta/toimijaa

82 500 19 000 60 000 24 750 56 000 22 500 60 000 74 500 8 000 68 625 20 000 60 000

1 100 330 1050 330 750 300 320 1 690 110 915 245 800

1 650 380 1 200 495 1 120 450 1 200 1 490 160 1 373 400 1 200

ϱϱϱ ϴϳϱ

ϳ ϵϰϬ

ϭϭ ϭϭϴ

Luvut käsittävät pelkästään uudisrakentamisen.

1AP/75Kem² 1 asukas = 50Kem²

LASKELMAT

HIGH LIGHTS

Ilmakuva-aineisto Š Lentokuva Vallas Oy 2015

Ilmakuva-aineisto Š Lentokuva Vallas Oy 2015

VIRTA KYS

lohkaremaiset rakennusmassat rytmittävät tien vartta

kahteen suuntaan avoimet ja läpikuljettavat tilat

VIRTA KYS Virta-alue käsittää KYS:in liittyvän täydennysrakentamisalueen sairaalan lounaispuolella sekä ja Savilahden alueelta keskustaan johtavan Niiralankadun varren rakentamisen. KYS:in liittyvälle alueelle on sijoitettu korkea tornitalo, joka toimii näkyvänä alueen maamerkkinä sekä moottoritielle että kaupungista tullessa. Lisäksi Niuvantien varressa on kaksi uudisrakennuskorttelia sekä uudisrakentamisen vaatimat kaksi uutta pysäköintitaloa. Torni on suunniteltu 16-kerroksiseksi ja siihen voisi sijoittua esimerkiksi potilashotelli. Alueelle voisi lisäksi sijoittua sekä yliopiston että sairaalan toimintoja, hallintoa, tutkimusta, opetus- ja yritystiloja.

Alueen läpikuljettavuutta tehostavat keskeisten näkymälinjojen avaaminen ja kulkureittien luominen rakenteen läpi. Rakennusten maantasokerroksiin suunnitellaan suuria lasipintoja, mielenkiintoista sisäarkkitehtuuria ja erityisesti toimintoja, jotka mahdollistavat toimintojen näkyvyyden ulos sekä mahdollisuuksien mukaan läpikuljettavuutta myös sisätilojen osalta. Jo nykyisellään KYS:n ja Yliopiston välillä kulkee yli 1000 ihmistä päivässä ja alueen uusi rakentaminen tulee entisestään voimistamaan alueen läpi kulkevia ihmisvirtoja. Nykyisen kulkutunnelin lisäksi alueen poikki on suunniteltu koillis-lounas –suunnassa kulkeva alikulkutunnelilla varustettu pikapyörätie sekä kävely-yhteys joka kulkee Savilahden Kampusalueelta Yliopiston rakennusta sivuten KYS:lle asti tärkeää kaupunkiakselia pitkin. Alueen halki nykyisin kulkevaa suurjännitelinjaa on siirretty kulkemaan Niuvantien päälle luoden arvokasta lisätilaa uudisrakemiselle.

Välittömästi moottoritien kaakkoispuolelle Niiralankadun varteen suunnitellut rakennukset voivat olla korkeita toimistotaloja madaltuen hieman kohti keskustaa ja nykyistä kaupunkirakennetta. Tämän alueen pysäköintiä voidaan sijoittaa myös Niiralankadun eteläpuolelle suunniteltuun pysäköintilaitokseen.

1:1500

NÄKYMÄ VIRTA-ALUEELTA

JÄÄVUORI KYS

JÄÄVUORI

erillisten rakennusmassojen selkeä kokonaisuus

kohtaamispaikkoja ja työskentelytiloja

vehreät sisäpihat kampuksella rakennusten välisiä käytäviä

KYS Jäävuorialue sijoittuu kolmionmuotoisena alueena yliopiston Canthia-rakennuksen, Niuvantien ja Savilahdentien rajaamana. Alueen kiilamainen muoto syntyy eteläpuolisesta puistosta, joka avaa tärkeän näkymäsektorin Savilahdelle toisaalta keskustasta tultaessa, toisaalta alueen ohi moottoritietä (tai Savilahdentietä) ajavalle. Alueen rakennukset ovat valkoisia ja massoittelultaan jäävuorimaisia. Erityisesti maantasokerroksissa on kuitenkin lämpimämpiä julkisivupintoja; punatiiltä, lasi- ja lasitiilipintoja, puupintoja sekä väripintoja. Alueen keskelle, yliopiston rakennuksen eteen muodostuu ympärivuotisesti vihreä aukio, jolle voisi sijoittua lisäksi lasipaviljonki, jossa olisi ympärivuotisesti myös kesän vihreyttä. Savilahteen läheisen lammen kautta laskeva puro ohjataan kulkemaan myös tämän aukion kautta.

Rakennukset sisältävät yliopiston toimintoja, opetus- ja tutkimustiloja, opiskelija-asumista sekä mahdollisesti myös yritystiloja. Alueen pysäköinti sijoittuu Niuvantien varressa olevaan pysäköintitaloon. Rakennusmassojen rajaamista sisäpihoista voidaan muodostaa puuistutuksilla aidosti vihreitä, sillä pihojen alle ei tarvitse sijoittaa pysäköintikansia. Alueen arkkitehtuurista ja identiteetistä on suunniteltu tarkoituksellisesti erottuva ja oman aikansa näköinen, mikä yhdessä punatiilisen yliopistorakennuksen kanssa luo kiinnostavan kontrastin. Toisaalta mm. punatiilen käyttö myös uudisrakennusten maantasokerroksissa, viheraiheet sekä uudet lasipintaiset kulkureitit ja kulkusillat nykyiseen yliopistorakennukseen liittävät uutta ja vanhaa rakentamista yhteen.

1:1500

NÄKYMÄ JÄÄVUORIALUEELTA

VÄLKE JÄRVIKAMPUS

Välkealue muodostaa uuden Savilahden tärkeimmän osan. Se liittää KYS:n ja kampusalueen yhteen uudella Järvikampukseksi tai Aurinkokaupungiksi nimetyllä alueella. Aurinkokaupunki-teemaa luo alueen rakenne, jossa kortteleihin on muodostettu säännönmukaisesti suoraan etelään suuntautuvia sivuja vallitsevasta koordinaatistosta poiketen.

Uusi suunta tuo alueen rakenteeseen mielenkiintoista vaihtelua ja mikä tärkeintä, luo mahdollisuuden integroida suoraan rakennusten kattopintoihin erittäin tehokkaita suoraan etelään suuntaavia aurinkopaneeleja.

Aurinkopaneelit muodostavat yhtenäisen aiheen, joka näkyy moottoritielle asti etelästä päin ajettaessa. Aurinkopaneeleihin varautuminen luo alueelle voimakkaan identiteetin ja mahdollistaa paneelien kustannustaloudellisuuden ja tehokkuuden parantuessa tulevaisuudessa ympäristöystävällisen energiantuotantotavan alueen rakennuksille. Kortteleista pyritään luomaan itsenäisiä energiantuotantoyksikköjä, jotka voivat paitsi tuottaa energiaa myös myydä ylijäämäenergian verkkoon, mikä tehostaa alueen kokonaisenergiataloutta merkittävästi.

Ehyen ja tarpeeksi laajan Järvikampusalueen luomiseksi Savilahdentietä on mielestämme välttämätöntä siirtää nykyisestä linjauksestaan.

Nykyinen Savilahdentie muodostaa nelikaistaisena erittäin voimakkan aluetta erottavan tekijän. Liikennemäärät eivät tule Savilahdentiellä laskemaan, joten sen kaventaminen ei ole realistista. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää siirtää Savilahdentien linjausta moottoritien viereen niillä kohdin, jossa se on mahdollista. Muuntamokenttää ei voida siirtää eikä toisaalta alueen itäreunassa olevaa kalliosta mäkeä ole tarkoituksenmukaista räjäyttää. Mutta muuntamokentän kulmalta Savilahdentie voidaan linjata uudelleen, jolloin saavutettavat edut maankäytön ja maan arvon kohoamisen suhteen ovat kiistattomat ja merkittävät. Järvikampuksesta saadaan näin luotua ehyt ja kevytliikennepainoitteinen, miellyttävä ja tarpeeksi suuri alue, joka liittyy suoraan Savilahteen ja toimii yhdistävänä tekijänä varsinaisen kampusalueen ja KYS:n alueen välillä.

Alueen poikki lounaasta koilliseen kulkee tärkeä kevyen liikenteen kaupunkiakseli, jonka varrelle sijoittuvat alueen pienpalvelut, keskeiset toiminnot ja viheraiheita. Snellmanian kohdalla akseli kulkee poikkisuuntaisen kaupunkiaukion läpi, joka johtaa toisaalta Savilahden rantaan toisaalta alikulun kautta tulevalle junaseisakkeelle. Akseli kulkee aivan alueen ytimessä myös toriaukion kautta, jota osaltaan elävöittää aukion koillisreunalle sijoittuva Studentian liikuntatila. Liikuntatilaan on lisäksi

ideoitu siltaa pitkin kulkevat sisäyhteydet viereiseen lukioon ja/tai rantakortteliin. Alueen koillispäässä akselin varteen sijoittuvat Tiedelukio, keskeisen näkymäakselin Savilahdentieltä avaava puisto sekä uimaranta. Molemmille rakennetaan monipuolisesti myös ulkoliikuntaan sopivia urheilu- ja liikuntatoimintoja sekä näitä tukevia kaupalllisia palveluja.

Pienpalveluja keskitetään kaupunkiakselin varteen sekä kaupunkiaukioiden reunoille. Koko alueella pyritään sekoittuneeseen maankäyttöön, jossa eri toiminnot ja asuminen muodostavat toisiaan elävöittävää ympärivuorokautista elämää.

Savilahden puolella on kaksi täyttöaluetta, joista ulommainen muodostaa maisemoidun vihersaaren muuten erittäin tiiviisti rakennetulla alueella. Saarta erottaa kapea kanava, jonka virtausta tehostetaan aurinkovoimalla toimivalla pumpulla ja suodattimella, joka samalla puhdistaa järvivettä. Sisemmälle täyttöalueelle syntyy erityisen houkuttelevaa maata uudisrakentamiselle, jossa voi olla kovan rahan asumisen lisäksi, yliopiston toimintoja ja yritystiloja. Alueen vaiheittaisessa toteutuksessa maatäytöt voivat muodostaa aivan viimeisen toteutusvaiheen.

Savilahden rannassa on miellyttäviä, lämpimiin ja aurinkoisiin ilmansuuntiin suuntautuvia ulkotiloja pienvenelaitureita sekä rantaravintola ja -kahvila. Tärkeä näkymä Snellmanian ruokalasta Savilahdelle on säilytetty. Aurinkovoimalla toimiva automaattilossi voisi kuljettaa ihmisiä Savisaaren asuntoalueelta suoraan Järvikampuksen rantaan. Järvikampukselle voikin tulla kaikilla kulkuneuvoilla: sähköbussilla, kaukoliikenteen bussilla, junalla, autolla ja polkupyörällä, mutta toisaalta myös vesitse, lossin lisäksi soutuveneellä, meloen sekä tietysti juosten tai kävellen vaikkapa Savilahtea kiertävää rantaraittia pitkin. Nykyinen ympäristötaideteos ”Lentoon” voidaan sijoittaa täyttösaaren eteen suunnitellun lossilaiturin kohdalle.

Alueen pysäköinti sijoittuu Tiedelukion eteläpuolella olevaan pysäköintitaloon sekä Savilahdentien ja moottoritien väliselle kaistaleelle sijoittuvaan kaksikerroksiseen rakenteelliseen pysäköintiin. Jälkimmäisen päälle voidaan sijoittaa aurinkopaneeleita yhtenäisenä, suoraan etelään suuntaavana kenttänä, joka näkyy hyvin moottoritielle ja voimistaa osaltaan alueen identiteettiä. Suurjännitelinjaa on muutaman sadan metrin matkalla siirretty kulkemaan uuden Savilahdentien linjauksen päälle, mikä mahdollistaa arvokkaan maan hyödyntämisen maksimaalisesti.

VÄLKE

kampukset yhdistävät tiiviit kadut

elävä rantabulevardi

kanava toimii myös hulevesiä puhdistavana altaana

aurinkoenergia hyödyntäminen

Järvikampus

aurinkopaneeli

1:1500

vaihe 1

vaihe 2

vaihe 3

nykyinen ranta

täytetty rantapuisto

rakennettu ranta ja ulkoilusaari

VĂ„LKE Rannan rakentamisen vaiheet

NÄKYMÄ VÄLKE-ALUEELTA

LÄHDE TIEDEPUISTO

rakennettu ympäristö luo puitteet monimuotoiselle toiminnalle

LÄHDE

työtä, toimintaa ja start-up henkeä

kesällä toiminta levittäytyy sisäpihalle

Tiedepuisto Lähdealue sijoittuu Snellmanian ja siirretyn Savilahdentien väliin. Tiedepuistoksikin nimetyn alueen rakennusmassat noudattavat nykyisen Tietoteknian rakennuksen määrittämää (lähes) itä-länsi –koordinaatistoa liittyen näin rakenteeltaan myös viereiseen Lähdealueeseen. Aurinkoenergiaa voidaan siis tehokkaasti ja rakennuksiin suoraan integroiden käyttää hyväksi täälläkin. Rakennusten väleihin jää pieniä vihreitä sisäpihoja.

Rakennukset ovat moderneja, lasipintaisia ja paikoitellen viherkattoisia ja niiden väliin jää vihreiden suojaisten ja aurinkoisten sisäpihojen sarja. Lämpiminä vuodenaikoina sisätilojen toiminta voi levittäytyä myös näille suojaisille sisäpihoille.

Alueen sijainti yliopiston vieressä mahdollistaa opiskelun, yrityselämän sekoittumisen sekä erilaiset start-up –toiminnot.

Kaupunkirakenteellisesti alue toimii siltana kampusalueen ja mahdollisen moottoritien katteen tai moottoritien viereisten toimistotalojen sarjan välillä. Itä-länsi –suuntainen koordinaatisto luo Snellmanian itäkulmaa kohti leventyvän aukion, joka tuo Snellmanian näkyviin Savilahdentielle. Samalla aukio luo poikkisuuntaisen kulkureitin junaseisakkeelta Savilahden rantaan. Pysäköinti sijoitetaan alueen eteläosassa olevaan uuteen pysäköintitaloon. aukiot start-up -tilat kaikille avoimet työtilat

1:1500

KIDE KAMPUSALUE

Kidealue muodostaa varsinaisen suuren kampusalueen ja sen suunnittelun pohjana on käytetty aiemmin teetettyä kolmen koulun yhdistämissuunnitelmaa, joka käsittää merkittävän määrän laajennus- ja täydennysrakentamista.

Suunnitelmaa on kuitenkin muokattu, jotta alueen identiteetti voimistuu ja jotta alueen kautta suunnitellut kaupunkiakselit vahvistuvat. Kokonaisideana on järvenrantaan johtava kampuspuisto, jossa uudisrakennukset muodostavat arkkitehtuuriltaan mielenkiintoisia, kidemäisiä kappaleita.

Kidealueelle sijoittuvat niin Snellmania, Melania, Bioteknia, Technopolis kuin Sakkykin. Alue kykeytyy tärkeiden kaupunkiakseleiden kautta ympäristöönsä: Tärkeä kävelyakseli yhdistää alueen Järvikampukseen (Lähde ja Välke) ja edelleen KYS: suuntaan, poikkisuuntainen kevyen liikenteen akseli puolestaan moottoritien yli keskustan suuntaan ja toisaalta järvenrantaan Marikonrannassa (Poukama). Viherakseli johtaa toisaalta Savilahden rantaan toisaalta Varikon alueen (Puro) läpi Neularinteen luolastoon (Jääpuikko). Näitä akseleita pitkin on suunniteltu kulkemaan myös pikapyörätiet. Järvenrantaan johtavalle hoidetulle viheralueelle on suunniteltu virtaavia vesiaiheita, joita aurinkosähköllä toimiva järjestelmä pumppaa, puhdistaen samalla järvivettä. Kidealueeseen liittyy myös (avattavan) ylikulkusillan kautta Prisman yhteyteen suunniteltu uusi palvelukeskittymä.

Koulutustoiminnan lisäksi alueelle voi sijoittua yritystoimintaa, tutkimusta, mutta myös erityyppistä asumista, mm. opiskelija-asuntoja sekä asuntoja vieraileville tutkijoille, opettajille yms. Rakennusten toimintoja tuodaan kaikkialla näkyviin siten, että opetus- ja muu toiminta avautuu kaduille, kulkureiteille ja viheralueille maantasokerrosten suurten lasipintojen avulla. Tämä luo koko alueelle ympärivuorokautista elämää ja iltaisin sisätilojen valaistus lisää myös rakennuksia ympäröivien ulkotilojen valoisuutta, turvallisuutta ja miellyttävyyttä.

Alueen pysäköinti on ratkaistu pääasiassa uusien ja nykyisten pysäköintitalojen avulla. Savilahdentien ja Neulaniementien (sekä toisaalta Iloharjunkadun) risteysaluetta on suunniteltu uudelleen, jotta alueen suuret liikennevirrat saadaan sujuviksi. Liikenne voidaan hoitaa valoristeyksin. Savilahdentien ja Neulamäentien risteysalue voidaan säilyttää nykyisellään. Savilahdentietä pitkin kulkevan julkisen liikenteen vaihtopysäkki sijoittuu Kidealueella Prisman ylikulkusillan kohdalle.

lohkaremaiset vapaasti seisovat rakennusmassat

KIDE

eri alojen opiskelijoita saatetaan yhteen

avatut näkymälinjat järvelle

olemassaolevia rakennuksia täydennetään lisärakentamisella

Kampusalue

Laajentumisvaraa

Laajentumisvaraa

Oppilaitosten yhteiskäyttö

1:3000

oppilaitosten tilat asuinrakennukset työpaikat opiskelijoita kokoavat tilat

viheralueet rakennusten välissä puisto metsäinen puisto puron varsi puisto

NÄKYMÄ KIDE-ALUEELTA

LUMI MARIKONRANTA

tiivis korttelirakenne jonka keskellä puistomainen alue

LUMI

veden läheisyys osa alueen imagoa

rakennusten porrastaminen maksimoi järvinäkymät

Marikonranta Lumialue Marikonrannassa sisältää täydellisiä asuinpaikkoja järvinäköaloista pitäville. Alueen sijainnissa yhdistyvät toisaalta rauhallisuus ja yksityisyys, toisaalta erittäin lyhyet etäisyydet mm. Savilahden Järvikampukselle (Välke) ja Prisman palvelukeskittymään. Osa kortteleista ulottuu omarantaisina järvenrantaan, jolloin asunto-osakeyhtiöille voidaan rakentaa omia venelaitureita, jotka liittyvät suoraan rakennuksiin ja piha-alueisiin. Rakennukset porrastuvat siten, etttä taaemmistakin kortteleista avautuu järvinäköaloja ja metsäinen viheralue täydentää viihtyisää kokonaisuutta. Alueen korttelirakenne ja valkea arkkitehtuuri luovat osa-alueelle yhtenäisen ilmeen ja identiteetin, joka saa inspiraationsa lumihiutaleiden muodoista.

Alueen keskelle muodostuu vihreä sydän, metsäinen rinne, jonne voi sijoittaa asukkaita palvelevia ja yhteisöllisyyttä edistäviä toimintoja, kuten luonnonmukaisen leikkipaikan, lasten retkipaikan, lähiliikuntapaikan ja viheralueen eteläreunaan sijoittuvia viljelypalstoja.

Järvenrantaa kiertävä kevyen liikenteen reitti, Järvikehä, kulkee myös alueen sydämen kautta irtautuen hetkeksi järvenrannasta ja mahdollistaen Lumialueen omarantaiset asuinkortteliratkaisut.

Alueen pysäköinti on ratkaistu kauemmaksi rannasta sijoitetulla pysäköintitalolla sekä lisäksi pienillä maantasoisilla pysäköintialueilla ja pysäköintikansiratkaisuilla.

1:1500

KORALLI SAVISAARI

julkisivut voimakkaan kolmiuloitteisia

KORALLI Savisaari

sauna

sauna

tori

ie ent aar vis Sa

pienviljelyä kelluvat viljelypalstat piknikpaikka

ran

tare

itti

pie nve nes ata ma

1:2500

asuinalueen rakennukset ovat kasvillisuus ja värit osana vaihtelevan korkuisia alueen arkkitehtuuria.

Keraamisilla laatoilla voidaan toteuttaa upeita ja säänkestäviä värijulkisivuja

Savisaareen sijoittuva Korallialue luo monimuotoisen ja värikkään, järvenrantaan kiinnittyvän asuinalueen noin 1 500 asukkaalle. Koralli liittyy värikkyyden lisäksi myös luonnonmukaisuuteen, muuntautumiskykyyn, elävyyteen ja orgaanisuuteen. Koralli on tangon lailla yhtäaikaa eksoottinen, mutta kuitenkin suomalaiseen kulttuuriin hyvin iskostuva teema.

Korallin ominaisuudet näkyvät arkkitehtuurin lisäksi myös maisemasuunnittelussa ja rannan käsittelyssä.

Värikkyys on luotavissa asuinkerrostalojen julkisivuihin esimerkiksi erivärisin keraamisin julkisivulaatoin ja vaihtelevankorkuiset rakennusmassat tukevat alueen orgaanista ja polveilevaa rakennetta. Muunneltavuutta ja muuntautumiskykyä, joustavuutta sekä toisaalta rakennusten kolmiulotteisuutta ja vaihtelevuutta tuetaan rakennussuunnittelussa.

Savilahden itärannalta katsoen ja Kuopion keskustasta tullessa alue näyttäytyy vetovoimaisena ja omaperäisenä, voimakkaan identiteetin omaavana osa-alueena.

retkeilyalue

ä ly lje vi en pi n isto a u lta p de en uu oin llis uot i sv m ka oni m

monimuotoisuutta ja värikkyyttä kokonaisuudessa

Suuri rakentamisen määrä sijoitettuna verrattain pienelle alueelle antaa resursseja rannan maisemointiin ja rakennettuihinkin osiin. Rannan viheralue ulottuu kortteleiden väleihin ja sille voi sijoittua mm. pienviljelyä.

Rantaan on ideoitu vuokrattavia yhteissaunoja, pieni venesatama soutuveneille, uimapaikka, kalastuslaituri ja siellä voisi olla myös kelluvia viljelypalstoja alueen asukkaille.

Korallialueen keskellä on pieni palvelukeskittymä, jossa on vähintään pieni päivittäistavarakauppa.

Alueen tiiviyden vuoksi pysäköintiratkaisuksi on valittu pysäköintitalot, joihin ajetaan alueen poikki kulkevalta pääkadulta. Savisaaresta Marikonrannan suuntaan siltaa pitkin kulkeva liikenne voidaan halutessa rajata vain julkiselle ja kevyelle liikenteelle ohjaten ajoneuvoliikenne Niuvantielle.

NÄKYMÄ KORALLI-ALUEELTA

PISARA HARJULA

rakennuksia puistomaisessa ympäristössä

PISARA Harjula

AP

AP

valkoiset rapatut pinnat ja selkeä muodot

lasiset yhdyskäytävät rakennusten välillä

Pisara-alue sijoittuu nykyisen kunnallissairaalan alueelle Savilahden koillisrannalle. Alueelle on suunniteltu tuettua asumista ja erityisasumista, joka luontevasti liittyy sairaalan toimintoihin. Rakentaminen on nimensä mukaisesti pisaramaista, jossa selkeät rapatut massat sijoittuvat puistomaiseen ympäristöön siten, että tärkeitä näkymälinjoja järvelle säästyy myös nykyisestä rakentamisesta. Näkymiä järvelle alueelta ja rantareitiltä myös parannetaan harventamalla järvenrannan puustoa. Uudisrakennukset voivat liittyä lasikäytävin nykyisiin rakennuksiin ja vihreä luonnonympäristö saa näkyä myös sisätiloihin. Rantaan voidaan sijoittaa rantasaunoja, jotka tukevat esitettyä toimintaa, tai jotka voivat olla myös yleisemmässä käytössä osana järvenrantareitin toimintoja. Kunnallissairaalan alue erotetaan julkisesta viheralueesta esimerkiksi matalalla muurilla, mikä täsmentää viheralueiden hoitovastuun ja niiden erilaisen luonteen. Kaksi nykyistä rakennusta on suunnitelmassa purettu huonokuntoisuuden perusteella.

näkymä suoraan järvelle

Savilahti

yhteiset sisäpihat

matala rajamuuri julkinen puisto

pihatiet

- näkymiä avataan - hoidetaan luonnontilaisena

Harjulan sairaala 1:1500

AALTO MOOTTORITIEN KATE

tilavaraus juna-asemalle

valoa, avaruutta ja vehreyttä

AALTO

liikenneyhteys ja vihersilta

moottoritielle näkyvä maamerkki

Moottoritien kate

ie tit es Vi

1:1500

Aalto-alue muodostuu kahdesta osasta.

Itäosassa ovat uudelleen linjatun Savilahdentien ja moottoritien väliin sijoittuvat korkeat toimistorakennukset. Länsipuolinen osa on optio moottoritien yli rakentuvasta katteesta, jonka päälle sijoittuisi todennäköisimmin ostoskeskus, johon voisi lisäksi liittyä esimerkiksi ympärivuotinen viherkeidas. Oleellista on, että itäpuolen rakennukset voidaan toteuttaa ilman kustannuksiltaan korkeata kansirakennettakin.

Alue sisältää pienehköllä alueella merkittävän kerrosneliömetrimäärän rakentamista.

Toteutuessaan se yhdistäisi Savilahden aluetta moottoritien itäpuoliseen alueeseen ja tulevaan junaseisakkeeseen. Toisaalta kansi ei ole suunnitelmassa millään tavalla välttämätön.

Alueen eteläreunaan suunniteltu kevyen liikenteen ylikulkusilta hoitaa saman tehtävän monin verroin edullisemmin. Alueen pysäköinti sijoittuu kahteen pysäköintitaloon alueen koillis- ja lounaispäässä.

Mahdollisuus integroida moottoritien kateratkaisu suunnitelmaan on kuitenkin tärkeää, vaikkei sen toteutus lähitulevaisuudessa olisikaan todennäköistä.

Toteutuessaan kansi luo Kuopiota hyvin voimakkaasti määrittävän aiheen nimenomaan moottoritietä keskustan ohi ajaville ja siten sen vaikutus kaupungin näkyvyyteen on erittäin tärkeä.

vaihe 1

vaihe 2 (optio)

Moottoritien varteen rakennetaan toimistotaloja

Kansirakenne moottoritien yli

AALTO Kannen rakentamisen vaiheet

PURO VARIKON ALUE

pienen mittakaavan asumista

PURO Varikon alue

korkeista pistetaloista avautuu luontoon avautuvat korttelit näkymiä myös järvelle

Puroalue muodostaa alueen keskelle maisemoidun metsäpuron ympärille kietoutuvan herkkäpiirteisen ja luonnonmukaisen asuinalueen, joka koostuu pääasiassa kerrostalokortteleista.

Korkeimmista rakennuksista avautuu myös järvinäköaloja.

Savilahdentieltä Neulaniementien risteyksestä linjattu uusi katu kulkee alueen itäreunan läpi. Tämän pääkadun varressa rakentaminen muodostaa tiiviin kaupunkimaisen katutilan, jonka itäpuolisiin rakennuksiin voidaan sijoittaa myös kampusalueeseen liittyvää työpaikkarakentamista sekä asumista. Mäkisessä maastossa on kiinnitetty erityistä huomiota rakennusten sijoitteluun siten, että mahdollisimman paljon nykyistä maanpintaa voidaan säästää ja että rinteissä mahdollisesti tarvittavat maatäytöt pysyvät mahdollisimman pieninä.

yhdistävät sisäpihat lähiliikuntapiste puroa mukaileva kevyen liikenteen reitti yhdistävät sisäpihat II

yhdistävät sisäpihat

kevyen liikenteen reitti soljuu hulevesipuron rinnalla

Kampusalueelta tulevat viherakselit kulkevat myös Puroalueen halki luoden poikkisuuntaisia viherkatkoja ja kevyen liikenteen yhteyksiä.

Koko alueella on huomioitu nykyiset luonto- ja suojeluarvot, joista olennaisimpia ovat liito-oravien alueet. Lännessä alue rajautuu Neularinteeseen, jonne suuntautuvia kevyen liikenteen yhteyksiä on kehitetty. Purolaaksoa seurailevan kevyen liikenteen reitin varrelle on sijoitettu uusia liikuntatoimintoja, kuten pelikenttiä ja ulkoliikuntapaikka (kaupunginosapuisto) ja myös Savisaaresta tuleva hiihtoreitti on ohjattu kulkemaan sen kautta. Viheralueeseen liittyy paitsi luonnontilaisia osia, myös yhteispuutarhoja ja pienviljelyalueita. Reitti johtaa lopulta rakennettuun järvenrantaan ja pienvenesatamaan Marikonrannan Poukama-alueella. viherakseli keskustakampukselta järvelle viherkehien avulla asuinalueet sidotaan yhteen

1:1500

JÄÄPUIKKO LUOLASTO

hyvinvointi, urheilu ja luonto

JÄÄPUIKKO

nykyisiin luoliin sijoitetaan sisäurheilutiloja ja lasipintaisten uudisrakennusten avulla tilat avataan paremmin ympäristöön

Luolasto Jääpuikko-alue syntyy nykyisten luolastojen ja niiden suuaukkojen tuntumaan sijoittuvien rakennusten ympärille.

Luolastoihin sijoitetaan mm. liikunta- ja virkistystoimintatiloja ja näitä toimintoja palveleviin uudisrakennuksiin palvelu- ja pukuhuonetiloja. Uudisosat ovat jääpuikkoteeman mukaisesti mahdollisimman suurelta osin läpinäkyviä ja lasipintaisia säilyttäen näkymiä luolastoille ja luoden toisaalta kallioluolien eteen sijoittuville alueen rakennuksille tunnistettavan kokonaisidentiteetin. Samalla rakennuksista avautuu näkymiä ympäröivään luontoon. Suojeltaviksi arvoidut rakennukset on säästetty ja niitä on liitetty osaksi toiminnallista kokonaisuutta.

Kallioluolat toimivat samalla myös koko aluetta palvelevana väestönsuojana. Alueelta itään johtavia kevyen liikenteen yhteyksiä on merkittävästi parannettu ja alueen eteläosaan kiinnittyy toinen esteetön kulkureitti uutta katua pitkin. Alueen koillispuolelle sijoittuu uusi pysäköintilaitos, joka voi palvella rinnakkaisesti sekä luolastoon liittyviä liikuntatiloja, Puroalueen eteläosan kerrostaloja sekä mahdollisesti myös Sakky:n laajennusten tarvitsemaa pysäköintiä.

kallion sisällä olevat urheilutilat

metsäiset rinteet

viherakseli keskustakampukselta järvelle AP

viherkehien avulla asuinalueet sidotaan yhteen

AP

1:1500

POUKAMA MARIKONRANTA

POUKAMA

lampi ja puutarha toimivat alueen ytimenä

puolijulkiset sisäpihat avautuvat puistoon tai järvelle

rantabulevardille sijoittuu rantapalveluita sekä venesatama

lähipalvelut samalla alueella

Marikonranta Poukama-alue perustuu havaintoon siitä, että liito-oravat eivät välttämättä tarvitse järvinäköalaa. Maatäytöllä nykyisen liito-orava –alueen eteen voidaan luoda tilaa arvokkaalle järvenrantaan sijoittuvalle rakentamiselle sekä miellyttävälle rantapromenaadille, joka johtaa alueen kaakkoiskulman poukamassa olevaan pienvenesatamaan. Liito-orava –alue muodostaa rannan suuntaisen pitkänomaisen viheralueen alueen keskelle, jota pitkin mm. Savisaaresta tuleva hiihtoreitti ohjataan kulkemaan. Pienvenesatama palvelee samalla myös Neulaniemen tulevaa asuinrakentamista. Paikka on pienvenesatamalle hyvä myös veden syvyyden ja siltojen puuttumisen vuoksi. Kohdentamalla alueella (tai lähialueella) syntyvien maa-aineksen hyväksikäyttö täyttöinä johdonmukaisesti vain kahdelle osa-alueelle (Välke ja Poukama), pyritään maatäyttöjen aiheuttamat kustannukset pitämään kohtuullisina.

Maa-ainesta voidaan kasata Poukama-alueella myös pitkällä aikavälillä ennen rakentamista, sillä alue sijoittuu nyt kehitettävän alueen reunaan, eikä sen toteuttaminen ole välttämättä ensimmäisten joukossa.

1:2000

Rantapromenadin varteen sijoittuu aurinkoiseen ilmansuuntaan avautuva rantakahvila ja/ tai ravintola. Rantareittiä elävöitetään myös avaamalla sille erilaisia asunto-osakeyhtiöiden yhteistiloja.

Matalista rantaan sijoittuvista asuinkerrostaloista saadaan avattua upeita pitkiä järvimaisemia pohjoiseen. Alueen pysäköinti on ratkaistu pienillä maantasoisilla pysäköintialueilla.

Alueen kaakkoiskulmaan, kahden pääkadun risteykseen sijoittuu aukio ja palvelukeskus, joka saa käyttäjiä viereisten alueiden lisäksi Savisaaren Korallialueelta ja Neulaniemen uudelta asuinalueelta.

NÄKYMÄ POUKAMA

KOKONAISSUUNNITELMA

Arkkitehtitoimisto Ajak Oy Adalbert Aapola Jarkko Kettunen Tomas Hartman Severi Hellstén Juuso Horelli Henrik Ilvesmäki Kristian Kere Toni Lahti Leo Nuutinen

Pirita Nykänen Lotta Pakarinen Jenni Salomaa Annamari Vesamo Anja-Kaisa Yli-Mommo Sonja Äärilä

Realprojekti Oy Markku Hietala Saku Järvinen

Skenarios Oy Topi Tiihonen Timo Tolvanen

7UD¿[ 2\ Jouni Ikäheimo Annakaisa Lehtonen

Loci Maisema-arkkitehdit Oy Pia Kuusiniemi Milla Hakari