Monipaikkaisuuden
monet kasvot
- Tarinoita Pohjois-Savosta Numero 1/2023. Hinta 0,0 euroa
Sisällysluettelo Esipuhe ............................................................................. 3 Ideoita Monipaikkaisuuden kehittämiseen: ...................... 5 Monipaikkaisena ei ehdi urautua ..................................... 6 Muikkuvestivaalit rakentuvat rakkaudesta kotiseutuun .... 8 Päätoimittaja on moderni maatilan emäntä ...................... 10 Luonnonsuojelutyötä lapsuuden maisemissa .................. 12 Onnellinen Kiuruvedellä ................................................. 14 Maalaispitäjä on antanut kokille hyvät eväät .................. 16 Rakastan Suomea ............................................................ 18 Kun harrastuksesta tuli työ .............................................. 20
Monipaikkaisuuden monet kasvot -julkaisu Julkaisija: Kehitysyhtiö Savogrow Päätoimittajat: Ville Keränen ja Maria Puustinen Ulkoasu: Kuvituskonttori / Jaakko Mehtälä Yhteystiedot: Kehitysyhtiö Savogrow jalkalantie 6 77600 Suonenjoki 0207 464 600 savogrow@savogrow.fi
Savolaisuus on hyvällä tavalla kantava voima ................. 22
Paino: Painotalo Välikangas
Keiteletalolla kaikki on lähellä ........................................ 24
www.savogrow.fi/monipaikkaisuus
Kultaista keskitietä etsimässä .......................................... 26 Mutkien kautta maaseudulle ........................................... 28 Ei ole oman kylän voittanutta .......................................... 30
2
Esipuhe Mitä merkitystä on monipaikkaisuudella?
V
apaa-ajan asuminen on ilmiönä vanha. Isovanhempamme ovat rakentaneet aktiivisesti mökkejä 1960-luvulta alkaen.
Aluksi mökeillä lomailtiin ja vietettiin vapaa-aikaa, pääasiassa kesäisin. Käytiin sukuloimassa. Uitiin ja saunottiin. Pioneerit ovat tehneet töitä etänä ja diginä jo kauan ennen koronapandemiaa. Kuitenkin isompi loikka ja Kuvassa päätoimittajat Ville Keränen ja Maria Puustinen
usko laajempiin etätyömahdollisuuksiin tuli vasta kulkutaudin myötä, kun digi- ja etätyöloikka tehtiin pakon edessä. Ne suomalaiset, kellä mahdollisuus
selviytyi paikkakunnat, missä oli valmiiksi paljon
oli, siirtyivät ruuhka-Suomesta etätöihin maaseudun
vapaa-ajan asutusta jo ennen koronaa. Vapaa-ajan
rauhaan vapaa-ajan asunnoille, mummoloihin ja
asuntojen käyttötarkoitusten muuttaminen vakitui-
mökeille. Koronan jälkeen etätöistä on tullut valta-
seksi asunnoksi yleistyi, ja maaseutu sai lisää paljon
virtaa, ja yhä useammat tekevät entistä enemmän
kaivattua vakituista väestöä. Siinä on yksi syy, miksi
etätöitä myös vapaa-ajan asunnolta käsin. Aluetut-
monipaikkaisista kannattaa välittää ja heistä pitää
kija Timo Aron mukaan voittajana korona-ajasta
omien kuntalaisten rinnalla huolta.
3
Monipaikkaisiksi kutsumme henkilöitä, jotka viettävät säännöllisesti aikaa oman virallisen kotikuntansa ulkopuolella. Tämä voi tapahtua esimerkiksi työn, läheisten ihmisten, vapaa-ajan asunnon, harrastusten tai muiden syiden takia. Virallisissa tilastoissa nämä kunnille merkittävät monipaikkaiset näkyvät kuitenkin vain harvoin. Hankkeessa tekemiemme kyselyiden ja haastatteluiden mukaan iso osa monipaikkaisista suhtautuu lämmöllä toiseen kotikuntaansa. Paikkaan voidaan olla hyvin kiintyneitä, juurtuneita ja sitoutuneita. “Kaiken muun saatte myydä, mutta meidän kesäpaikasta Savossa ei luovuta”, oli eräs lapsi todennut vanhemmilleen. Monipaikkaiset
helpompi heti tarttua. Ehdotukset on pyritty
tuovat kylille elinvoimaa esimerkiksi käyttämällä
tekemään Pohjois-Savon kuntien arkea silmällä
alueen yritysten palveluita sekä osallistumalla
pitäen, mutta osa ehdotuksista liittyy vahvasti
kesätapahtumiin ja harrastuksiin. Lisäksi monipaik-
maakunnalliseen edunvalvontaan. Voit ladata
kaisilla on laaja, rikas osaamispääoma, josta
ehdotukset osoitteesta www.savogrow.fi/monipaik-
kunnille voisi olla paljon iloa ja hyötyä. Lue lisää
kaisuus
tutkimustemme tuloksista raportistamme, joka on
Julkaisuihin kuuluu kaikki toimenpiteet kokoava
julkaistu osoitteessa
Monipaikkaisuus-juliste, ehdotukset kiteyttävä
www.savogrow.fi/monipaikkaisuus
korttipakka sekä käsissäsi tai näytölläsi oleva
Kuinka pitää yhteyttä monipaikkaisiin? Miten kutsua
laajempi julkaisu, jossa on tarinoita monipaikkai-
ja ottaa monipaikkaiset mukaan yhteiseen tekemi-
sesta arjesta.
seen ja harrasteisiin? Miten heistä tulisi huolehtia?
Toimenpide-ehdotukset ja tarinat piirtävät kuvaa
Olemme kehittäneet Monipaikkaisuus -hankkeessa
monipaikkaisuuden nykytilasta vuonna 2023.
45 ideaa ja toimenpide-ehdotusta vastauksena yllä
Toivomme, että ehdotuksia viedään käytäntöön
oleviin kysymyksiin. Ehdotukset ovat kuin runsas,
tilanteen mukaan ja niistä tulee osa kuntien arkea.
herkkuja notkuva buffetpöytä, joista jokainen voi
Ja osa ehdotuksista onkin eri kunnilla jo nyt hyvin
valita omaan tilanteeseen sopivat ja toimivat ideat.
hallussa. Ehkäpä toimenpide-ehdotuksiin on syytä
Ehdotukset on jaettu neljään eri pääkategoriaan:
tehdä päivitys muutamien vuosien päästä, siksi
Tahtotila, osallisuus, elinvoima ja liikkuminen. Osa
ehdotukset on julkaistu jatkokehittämisen mahdol-
ehdotuksista on laajempia kokonaisuuksia, ja osa
listavalla Creative Commons -lisenssillä.
taas pienempiä ja ehkä konkreettisempia, joihin on
Mukavia hetkiä ja kehittämisen iloa monipaikkaisuuden parissa! Monipaikkaisesti Toholammilla ja Nilsiässä 7.9.23, Ville Keränen Maria Puustinen Savogrown hallinnoima Monipaikkaisuus -hanke
4
Ideoita Monipaikkaisuuden kehittämiseen: Miten hyödyntää hankkeessa tehtyjä materiaaleja?
I
deoita monipaikkaisuuden kehittämiseen -kortit auttavat
keskustelemaan monipaikkaisuuden kehittämisestä ja toimivat konkreettisena työkaluna. Kortit on julkaistu sekä printtiversiona että digimuodossa, ja niiden mukana on ohjeet korttien käytöstä työpajoissa. Korteista on julkaistu lisäksi laajempi digitaalinen korttipakka, jonka kolmiportainen tähtiluokitus auttaa arvioimaan toiminnan nykytilaa ja seuraamaan etenemistä. Mukana on myös esimerkkejä ja lähteitä inspiraatioksi kehitystyöhön. Monipaikkaisuuden monet kasvot -julkaisun artik-
Monipaikkaiset ovat kiinnostuneita osallistumaan
kelit tuovat osaltaan esille monipaikkaisuuden
alueen kehittämiseen, ja monipaikkaisuus voi olla
erilaisia ilmenemismuotoja ja mahdollisuuksia.
kunnille suuri voimavara. Molemminpuoliseen vuorovaikutukseen panostamalla ja ajantasaiseen
Hankkeessa pilotoitiin monipaikkaisuudesta
tietoon tukeutuvalla kehitystyöllä kunnat voivat
säännöllisesti kertyvän tiedon keräämistä yhdelle
edistää monipaikkaisuutta ja sen toivottuja vaiku-
digitaaliselle tietoalustalle. Tietolähteinä käytettiin
tuksia alueella.
verkkokyselyjä ja teleoperaattoridataa. Tiedonkeruun pilotin havainnot ja opit on koottu loppuraporttiin. Kaikki hankkeessa tuotetut materiaalit löytyvät osoitteesta www.savogrow.fi/monipaikkaisuus.
5
Teksti ja kuvat Sari Toikkanen.
Monipaikkaisena ei ehdi urautua Yrittäjäpariskunta kulkee vastavirtaan: kesäksi he suuntaavat mökkipaikkakunnalle töihin ja talvikuukausiksi kaupunkiin lomailemaan.
J
ari ja Tuija Nuutisen elämä rytmittyy vuodenaikojen mukaan.
– Asuinpaikka on Tuusula, mutta kesät asutaan Vesannolla ja työskennellään Tervossa, Jari Nuutinen sanoo. Vesannolle vetää Jarin mummola, jonka pariskunta lunasti kesäpaikakseen lähes kymmenen vuotta sitten. Tervoon taas vetää Eerikkala Golfin Kievari, jonka yrittäjinä Nuutiset ovat toimineet vuodesta 2019 lähtien. Kievarin pitäjiksi he päätyivät hieman yllättäen. Jari oli puolihuolimattomasti heittänyt yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajalle, että he
Golfauton pyörittäminen on tuttua puuhaa Jari ja Tuija Nuutiselle. Nyt heillä on menossa viides kesä golfaajille tutun Kievarin pyörittämisessä.
voisivat ottaa Kievarin hoidettavakseen. Kun tuli aika lunastaa puheet, piti vähän aikaa miettiä. – Puhuttiin Tuijan kanssa, että miksi ei kokeiltaisi, laitettaisiin elämä vaihteeksi vähän sekaisin.
”On tämä jatkuvaa muutosta.”
tarttumaan reippaasti kattiloihin ja kauhoihin. Hän oli tottunut armeijassa muonittamaan lähes 1500 varusmiestä ja myöhemmin loihtimaan edustavia annoksia puolustusministeriön keittiössä.
Niin kuntosaliyritys sai jäädä tyttä-
Ihan tuntemattomaan maailmaan
relle ja omakotitalo pojan
Nuutiset eivät kuitenkaan
perheelle. Nuutiset muuttivat omat
lähteneet. Molemmat ovat intohi-
huonekalunsa ja astiansa pojan
moisia golfaajia, joten viheriöiden
kerrostalokaksioon – siten ei
keskellä he tiesivät olevansa kuin
tarvinnut huolehtia kesän nurmi-
kotonaan. Tuijan vankka kokemus
konleikkuista.
ravintolapuolelta sai puolestaan
6
Nuutiset mukautuivat pian uuteen elämänrytmiin. He suuntaavat Tervoon aina toukokuun alussa ja tekevät pitkää työpäivää ja pitkää viikkoa lokakuun puoliväliin saakka. Sesonkiaikaan alueella liikkuu paitsi golfareita myös
Eerikkala Golfin Kievari sijaitsee 1800-luvulla rakennetussa ja peruskorjatussa maalaistalossa.
kyläläisiä ja mökkiläisiä, jotka
– Yleensä kun ihmiset tulevat
piipahtavat lounaalle tai nautti-
golfaamaan, he ovat hyvällä
maan kupposen kahvia. Kievarissa
tuulella. Tarkoitus olisi, että he
hoituu myös pelikierrosten ajanva-
lähtevät vielä paremmalla
raus ja golfautojen vuokraus.
tuulella täältä pois, hän sanoo.
Sesongin jälkeen ravintolaa varataan pikkujouluihin ja muihin yksityisiin tilaisuuksiin. Viimeistään jouluksi Nuutiset palaavat Tuusulaan ja lomailevat, kunnes Tervo taas keväällä kutsuu töiden ääreen.
Kahden kodin asumisessa on Nuutisten mukaan sekä hyvät että huonot puolensa. Tuija kaipaa Savossa asuessaan lapsiaan, lapsenlasta ja muita läheisiään, kun taas Tuusulassa tulee ikävä työkavereita. Jari kertoo, että
Vaikka yrittäjät ovat sesonkiaikana
haikeus iskee usein siirtymävai-
likipitäen koko päivän työmaal-
heessa.
laan, se ei kyllästytä.
– Aina joutuu jonkun jättämään
– Täällä päästään kätevästi
taakseen, hetkeksi. Vaikka eihän
golfaamaan. Melkein päivittäin
ne sieltä mihinkään karkaa.
livahdetaan vuoron perään kentälle, Tuija sanoo.
– On tämä jatkuvaa muutosta. Mutta tästä tykätään, ei pääse
Jari ammentaa voimaa myös asiak-
liikaa urautumaan. Ehkä se onkin
kaiden kohtaamisesta ja heidän
se suola, että jaksaa, Jari
palvelemisestaan.
Nuutinen tiivistää ajatuksiaan.
7
Lempipaikka: • Eerikkala Golfin Kievari (Jari ja Tuija)
Mihin viet vieraasi: • Golfkenttä (Jari) • Koskisydän, ulkoilureitit ja sienimetsät (Tuija)
Maistuvin herkku: • Mansikat (Jari ja Tuija)
Tapahtuma, jota et voi missata: • Eerikkala Golfin juhannuskilpailut (Jari) • Pukki palaa pellolle (Tuija)
Motto: • Eteenpäin (Jari) • Elä elämäsi hymyillen (Tuija)
Teksti Anu Hytönen. Kuvat Eemeli Kiukkonen.
Muikkuvestivaalit rakentuvat rakkaudesta kotiseutuun Pielavesi ja Helsinki muovaavat Lauri Qvickin kotiseutuidentiteettiä.
T
ämän kesän Muikkuvestivaaleja vietettiin Pielavedellä heinäkuun
ensimmäisenä päivänä. Tapahtuman valmistelusta on vastannut tähän tarkoitukseen perustettu Pielaveden Muikkuvestivaalit ry. Tämän hallitukseen on vuodesta 2018 alkaen kuulunut myös Helsingissä teatterikorkeakoulussa opiskeleva Lauri Qvick. Hän haluaa edelleen olla omalta osaltaan tukemassa oman synnyinkuntansa elinvoimaisuutta. – Pielavetisyys on siirtynyt minuun jo äidinmaidossa, vesijohtovedessä ja rippikou-
Juontotehtävät lankesivat tulevalle teatteriammattilaiselle kuin itsestään.
lussa. Täällä kävin myös yläasteen ja lukion. Puolisonikin on Pielavedeltä. Täällä on myös perheeni ja läheiset, Qvick toteaa. Pielaveden Pajuskylästä kotoisin olevalla Qvickillä on erityisen lämmin suhde entiseen kotipitä-
identiteetti on rakentunut osaltaan
kiksi kertoo olevansa kotoisin
myös sinne.
pääkaupunkiseudulta, kun ei
Monipaikkaisuutta terminä Qvick makustelee hetken ja tunnistaa
kehtaa sanoa, että on oikeasti Vantaalta, Qvick pohtii.
sen soveltuvan mainiosti hänen
Loma-aikoina hän suuntaa
elämäntapaansa.
kulkunsa yleensä Pielavedelle,
jäänsä, vaikka varsinainen
– Sanon aina kaikille, että olen
kotipaikka on hänellä tätä nykyä
kotoisin Pielavedeltä. Tuntuu
Helsingissä. Hän kokee, että
perin oudolle, jos joku esimer-
8
missä kesäaikana mökkikunnan väkimäärä kasvaa lomalaisten ansiosta suureksi.
Pielavedellä ei helposti anneta periksi. Lauri Qvickin mielestä Muikkuvestivaaleilla on parasta, kun suuri väkijoukko hymyilee.
”Sanon aina, kaikille että olen kotoisin Pielavedeltä.”
tellaan tietokoneen ruudulta käsin, hän luonnehtii.
Lempipaikka:
Tapahtuma on takavuosina ollut
• Pielavesi-järvi auringonlaskun aikaan, kun ollaan uistelemassa kuhaa.
monipäiväinen. Nyt se on haluttu pitää yksipäiväisenä, kaikille ja kaikenikäisille suunnattuna. Ohjelmassa on ollut tähtiesiin-
Hän kokee, että Pielavedellä
tyjiä, markkinameinikiä, vanhojen
käydään jonkinlaista eloonjäämis-
ajoneuvojen kokoontumista sekä
taistelua, mutta helpolla ei anneta
lasten alue monipuolisine ohjelmi-
periksi. Yhteisöllisyys ja yhteen
neen.
hiileen puhaltaminen on vahvaa.
– Tänä vuonna esiintymässä oli
Muikkuvestivaalien järjestämi-
muun muassa Jannika B. Kun
sessä toimii Qvickin mukaan pieni
puolestaan harmonikkamestari
ja pippurinen ryhmä. Vaikka
Netta Skog esiintyi, oli mukava
juontotehtävät lankesivat tulevalle
seurata, kun kaikenikäisten jalat
teatteriammattilaiselle kuin
vipattivat. Kesätapahtuma on
itsestään, hän myöntää olevansa
vuoden rutistus. Tekemistä
jokapaikanhöylä.
helpottaa se, kun jokaisella on
Mihin viet vieraasi: • Sama kuin edellä tai otetaan auto alle ja ajetaan kirkkosaareen kellotapuliin ja siten torille kahveille
Lempiherkku: • Pitäisi vastata muikku, mutta vastaan jäätelö – itseasiassa rommirusinajäätelö
Tapahtuma, jota et voi missata: • Muikkuvestivaalit ja Savon kesätapahtumat
selkeät vastuualueensa. Joskus
Motto:
– Olen yhtä lailla ollut lavaa
kysytään, saammeko tästä
rakentamassa kuin aitoja kanta-
palkkaa ja miksi ylipäänsä tätä
massa. Työtä tapahtuman eteen
teemme. Kun suuri väkijoukko
ryhmä tekee ympäri vuoden.
hymyilee, se on ihan parasta!
• ”Sellaista se on valssi kesällä!” (Tämä on veljeni sanonta, Lauri Qvick paljastaa)
Talvipäivänä tapahtumaa valmis-
9
Teksti ja kuvat Anu Hytönen.
Päätoimittaja on moderni maatilan emäntä Monipaikkaisuus on rikkaus, johon kuuluu nyssäkkäelämä.
K
uopion kaupunkilehdessä Viikkosavossa on vietetty hiljattain
lehden 145-vuotisjuhlaa. Päätoimittaja Päivi Taskinen-Kekki kertoo, että kysymyksessä on perinteikäs lehti, jonka edeltäjä on Savo-lehti. Juhlatapahtuman valmistelu on pitänyt sisällään monenmoista - niin lupien anomista kuin pelastussuunnitelman tekoakin. Päivi Taskinen-Kekki myöntää, että syksyllä 2021 alkanut Viikkosavon päätoimittajuus on hänelle todellinen unelmatyö. Samalla Kuopion Ranta-Toivalasta kotoisin oleva Päivi teki
Kaksi paikkaa on valtava rikkaus, Päivi Taskinen-Kekki sanoo.
parinkymmenen vuoden jälkeen paluun omaan kotikaupunkiinsa
Päivi tunnustaa aina
Kuopioon.
olleensa varsin monipaikkainen
” En ole koskaan halunnut asettaa vastakkain kaupunkija maaseutuasumista”
Viikonloppuisin päätoimittaja
ihminen. Hänen
vaihtaa yleensä keskustan
opinpolkunsa kävi
kaupunkiasunnon maaseutukotiin
Päivärannan-Pui-
Hankasalmelle, missä asuu hänen
jonsarven perus-
miehensä ja alakouluikäinen
koulusta Klassikan urheilulinjalle
luopuminen, Päivi tuli varalta
poikansa.
ja sieltä hallintotieteiden
hankkineeksi pienen palan
– En ole koskaan halunnut asettaa
opintoihin Tampereen ja journa-
Kuopiota, mikä tarkoitti pientä
vastakkain kaupunki- ja maaseu-
lismin opintoihin Jyväskylän
asuntoa keskustassa.
tuasumista, sillä molemmilla on
yliopistoon. Kaipuu Savoon kyti
omat mukavat puolensa, Päivi
hänen mielessään. Kun ajankohtai-
sanoo.
seksi tuli Tampereen asunnosta
10
Oma puoliso löytyi Maaseudun Tulevaisuuden lehti-ilmoituksella.
Elämä vei Päivin Hankasalmelle reilut kymmenen vuotta sitten. Pian hän aloitti työt Paikallislehti Sisä-Savon toimittajana ja myöhemmin päätoimittajana. Matkaa kotitilalta Suonenjoelle kertyi yhteen suuntaan lähes 70 kilometriä. Toimitustyötä tehtiin tiiviisti toimituksesta käsin. Koronavuodet toivat työn tekemiseen tervetulleen muutoksen. Työtä tehtiin etänä, ja niin Päivikin teki Hankasalmelta käsin. Kun hän aloitti työt Viikkosavon päätoimittajana, Kuopion asunto osoittautui tarpeelliseksi. Arkiviikolla hän viettää osan
Viikkosavon päätoimittaja Päivi Taskinen-Kekki palasi työn merkeissä juurilleen Kuopioon.
viikkoa Kuopiossa, ja muu perhe on Hankasalmella. – Mieheni on maatilayrittäjä, ja
saattaa työskennellä Hankasal-
Päivi nauttii autoilusta. Ajomat-
melta käsin.
kalla hän saa hyvin käsiteltyä
tunnetusti maajussit eivät muuta. Tilalla on emolehmäkarjaa, Päivi
Iso osa toimittajan työstä on
sanoo.
verkostoitumista. Päätoimittajan työssä tulee paljon kutsuja eri tilai-
Päivi kokee olevansa moderni maatilan emäntä. Usein miehet tekevät liikkuvaa työtä, mutta heidän perheessään tilanne on juuri toisin päin.
suuksiin, ja Päivistä on tärkeää olla
työasiat mielessään ja etäännyttyä niistä. Kirjoitustyössä maaseudun rauha mahdollistaa kirjoitustyön keskeytyksettä.
näissä läsnä. Hän nauttii ihmisten
– Kun työelämä joustaa, ihmiset
kohtaamisesta kasvokkain. Ihmis-
voivat paremmin, ja ympäristökin
keskeinen työ on omalla tavallaan
kiittää, Päivi kiteyttää.
kuluttavaa, ja sille on hyvää vasta-
– Vaikka kaksi paikkaa on valtava
painoa Hankasalmella rantasau-
rikkaus, niin välillä iskee kyllä
nassa saunominen tai metsässä
Lempipaikka:
äidin syyllisyydentunne. Mutta
kävely.
• Kallaveden ranta
Monipaikkaisuudessa on myös
Mihin viet vieraasi:
omat haasteensa.
• Puijolle
isänsä kanssa. Lapsi on sopeu-
– Välillä iskee koti-ikävä. Tällöin
Lempiherkku:
tunut yllättävän hyvin. Puhelimet
saatan ajaa Hankasalmelle.
ja videopuhelut on keksitty, Päivi
Välillä huono sää rasittaa, ja tiet
• Mustikkakukko, vaniljajäätelö tai kermavaahto
tuumaa.
ovat paikoin mitä ovat. Auton on
Tapahtuma:
oltava turvallinen – mieluiten neliveto maasturi. Myös toinen
• Tammimarkkinat ja ensiillat teatterissa
asunto aiheuttaa kustannuksia. Ja
Motto:
Korona vaikutti isosti myös toimit-
sitten on vietettävä tätä nyssäkkä-
tajan työhön. Töitä pystyy
ja matkalaukkuelämää, Päivi
• Kaikki järjestyy. Elä, älä ole, anna elää.
tekemään myös etäämmältä.
toteaa.
olen huomannut, että miehet pärjäävät hyvin. Poika viettää paljon laatuaikaa traktorissa
Hän myöntää, että vapaat ja lomat perhe viettää tiiviisti yhdessä.
Maanantaisin ja perjantaisin Päivi
11
Teksti ja kuvat Sari Toikkanen.
Luonnonsuojelutyötä lapsuuden maisemissa Olavi Saastamoinen elää tavoitteellista elämää. Mökkiseutukunnalla se tarkoittaa vesistöjen suojelua ja kotimaisen taimenkannan elvyttämistä.
O
lavi Saastamoinen puhuu Lapinlahdesta kuin olisi kanta-
asukas.
– Iisalmen kaupungissa varsinaisesti asutaan, mutta aina välillä ei muisteta, kumpi se pääpaikka on, hän sanoo. Olavi on syntynyt Lapinlahdella ja asunut paikkakunnalla 28 vuotta. Vuosituhannen vaihteessa hän rakensi Säleväjärven rannalle ympärivuotiseen käyttöön sopivan mökin. Kun Olavi jäi eläkkeelle telealan tehtävistä, ja kun myös vaimo Hilkka eläköityi, mökkeilylle jäi entistä enemmän aikaa. – On ruvettu viihtymään täällä hyvin. Nykyään elämme puoliksi kaupungissa ja puoliksi maalla. Tällainen sopii
Olavi Saastamoinen sanoo, että hänelle tärkein asia on saada Sälevä-järvi pelastettua.
eläkeläisille erinomaisesti, voi kätevästi vaihtaa asumisen
virinneen intohimon. Olavi
tila oli hälyttävä, ja on sitä
muotoa jopa säitten mukaan.
aktivoitui suojelemaan luontoa
edelleen.
Lapinlahdelle on aina vetänyt
aikana, jolloin Talvivaaran kaivos-
myös lapsuudesta tutut onkivedet.
toiminta oli otsikoissa. Myös
Nykyään Olavi tosin tuntee virta-
soiden ojittamisen ja turvetuo-
paikat jopa paremmin kuin
tannon vaikutukset luontoon
lapsena – kiitos eläkevuosina
puhuttivat. Oman mökkijärvenkin
12
– Sälevä-järven vesi oli vielä 50luvulla niin kirkasta, että kolmen neljän metrin syvyydestä näkyi pohja ja kaloja. Nyt näkyvyys ei ole metriäkään.
Se tiedetään, etteivät mutaiset vedet tarjoa jalokaloille luontaisia ruokailu- ja kutupaikkoja. Vesireittien varrelle rakennetut voimalaitokset estävät puolestaan vaelluskalojen luontaisen liikkumisen. Syntyi ajatus perustaa suojeluyhdistys, joka huolehtii kalojen elinolojen parantamisesta Ylä-Savon alueella. Olavi ryhtyi puuhamieheksi, ja niin vuonna 2016 perustettiin Nilsiän reitin suojeluyhdistys. Se asetti tavoitteekseen palauttaa kotimainen, Saimaasta peräisin oleva taimenkanta reitin vesistöihin.
”Kalareittien kunnostustyöstä koituva hyöty jää paikallisille.” Nykyään yhdistyksessä on jo liki viisikymmentä jäsentä. Se on
Jokien ja purojen ennallistaminen onnistuu parhaiten talkoilla. Virtakohtiin voi esimerkiksi rakentaa kivistä kutupaikkoja jalokaloille.
järjestänyt kunnostustalkoita Lapinlahden lisäksi Sonkajärvellä,
nousevat, jos järvestä saa
– Sellaisille eläkeläisille, joilla
Rautavaaralla ja Kuopiossa,
jalokalaa. Myös yritystoiminta
elämä on tavoitteellista, tämä
yhteensä kolmisenkymmentä
viriää kalaisien järvien äärellä.
sopii kuin nenä naamaan.
tapaamista. Porukalla on kunnos-
Olaville itselleen tapaamiset
tettu taimenten vanhoja kutupaik-
maanomistajien ja talkoolaisten
koja ja tehty niihin mäti- ja poika-
kanssa ovat rikastuttaneet elämää.
Lempipaikka:
sistutuksia. Purojen kutupaikkoja
Tekeminen on lisäksi pitänyt
on myös pitänyt puhdistaa humuk-
kuntoa yllä.
sesta, Olavin sanoin valmistaa
– Tämä sopii minulle sikäli, että
• Nuoruuden paikka Haminamäellä, josta avautuu kaunis näköala Onkivedelle
häävuoteita.
harrastan paljon liikuntaa.
Mihin viet vieraasi:
Tulostakin on jo nähtävissä, sillä
Kutupurojen varsilla joutuu
• Väisälänmäen näkötorni
sähkökalastuksella on löydetty
talkoita suunnitellessa kävele-
monelta koskelta taimenen
mään pitkiäkin matkoja, aikai-
poikasia. Siitä huolimatta työ on
semmin viisi maratonia juossut
vasta alussa.
87-vuotias toteaa.
Tapahtuma, jota et voi missata:
– Luulisi, että minkä ihminen
Olavi Saastamoinen uskoo, että
särkee, hän pystyy myös korjaa-
kunnostustyöstä koituva hyvä
• Veteraaniurheilijoiden SM-kilpailut
maan. Vaikka aikaahan se vie.
tulee näkymään jälkipolvien elämässä. Hän kannustaa työhön
Olavin mielestä kalareittien
muitakin.
kunnostustyöstä koituva hyöty jää paikallisille. Mökkien hinnat
13
Maistuvin herkku: • Muikkukukko
Motto: • ”Syö säästäen savea, pitkä on elämäntie” (kyyhkysäidin sanoma lapselleen)
Teksti ja kuvat Sari Toikkanen.
Onnellinen Kiuruvedellä Noora Lukkarinen jätti monen muun ikäisensä tavoin pikkupitäjän taakseen. Hän kuitenkin palasi ja jatkaa nyt yliopisto-opintojaan etänä.
P
ian kello on tasan. Läppäri auki ja muutama klikkaus, jotta
etäyhteys aukeaa. On alkamassa luento, jota Noora terästäytyy kuuntelemaan. Hän viikkaa samalla pyykkejä, pilkkoo salaattiaineksia tai tekee muita pieniä kotiaskareita kahden kissan pyöriessä jaloissa. Kuvattu tilanne on Noora Lukkariselle arkipäivää. – Sinä aikana, kun olen ollut Oulun yliopistossa kirjoilla, en ole käynyt siellä kertaakaan. Olen suorittanut kaiken etänä, hän sanoo. Noora on opiskellut vuoden ajan suomen kieltä ja kirjallisuutta.
Kesällä voi opiskella vaikka omalla pihalla.
minnekään ja sitten jää koulut
ystävystyä luontevasti muiden
käymättä, Noora toteaa.
kanssa.
sorin kanssa luettavista kirjoista ja
Hän kertoo säästävänsä sievoisen
– Olisi kiva, kun olisi omanikäisiä
kirjoittanut niiden pohjalta esseen.
summan, kun ei tarvitse vuokrata
kavereita, joilla on samat kiinnos-
Myös ryhmätyöt ovat onnistuneet
opiskelija-asuntoa eikä matkustaa
tuksen kohteet kuin itsellä.
etäyhteyksin.
Kiuruveden ja Oulun väliä. Sillä
Jos luentoja ei ole taltioitu verkkoon, hän on sopinut profes-
Noora ei ole vuosikurssinsa ainoa etäopiskelija. Pari muuta on EteläSuomesta, Kiuruvettäkin pidemmän matkan takaa. – Etäyhteys on tasa-arvokysymys. Kaikki eivät voi terveydellisistä tai taloudellisista syistä muuttaa
rahalla voi lyhentää omakotitaloa, jota hän asuttaa puolisonsa kanssa.
Noora kuitenkin sanoo, ettei hän aina kauaa mieti asiaa. Hänellä on myös luentosaleista kokemusta. Sitä paitsi hän viihtyy Kiuruve-
Jos on etäopiskelussa puolensa, niin välillä Noora on havahtunut pohtimaan, jääkö hän kotona jostakin paitsi. Luentosalissa voisi
14
dellä. Noora Lukkarinen on Kiuruvedeltä kotoisin, viettänyt lapsuutensa maaseudulla. Muiden ikäistensä
tavoin hän halusi lukion jälkeen suureen maailmaan. – Minäkin lähdin, mutta muutin takaisin. Noora opiskeli Joensuun yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa ja sosiologiaa. Vaikka opinnot sujuivat, elämä ei. Osaltaan siihen vaikutti koronavirusepidemia, joka lukitsi ihmiset koteihinsa. Noora kertoo myös, että sisäänpäin kääntyneenä hänen oli vaikea tutustua muihin. Ulkopuolisuuden tunnetta vain vahvisti se, että oli kotoisin pikkupaikkakunnalta, eikä perhe ollut korkeasti koulutettu. Pari vuotta opiskeltuaan Noora palasi kotiseudulleen ja meni huoltoasemalle töihin. Noihin aikoihin hän myös tapasi Markon, tulevan puolisonsa.
”Elämästä voi sanoa, että en voisi olla onnellisempi.” – Tajusin, että olin paljon onnellisempi täällä, läheiset ihmiset ympärillä. Noora päätti jatkaa opintoja, mutta vaihtoi siis yliopistoa ja pääainetta. Aiemmat opinnot hän sai luettua sivuaineekseen. Koska työnteko oli maistunut, Noora kysyi Kiuruvesi-lehdestä toimittajan tehtäviä ja on siitä pitäen kirjoittanut juttuja lehteen. – Se haastaa ja voi voittaa itsensä
Noora ja Marko Lukkarinen avioituivat vuosi sitten. Läheiset ihmiset on tärkein syy viihtyä Kiuruvedellä.
Myös näkökulma omaan kotiseutuun on avartunut. Nuori toimittaja
Lempipaikka:
on huomannut, miten paljon Kiuru-
• Oma koti
vedellä tapahtuu: joka viikko
Mihin viet vieraasi:
lehteä tehdään uusin aihein ja
• Kotitilalle katsomaan kanoja, koiria ja kissoja
haastateltavin. Nykyään Noora Lukkarisen elämän täyttävät paitsi opiskelu ja työ, myös läheiset ihmiset, oma koti, kissat, lukeminen, luova kirjoittaminen, kuntosali ja värityskirjat. – Elämästä voi sanoa, että en voisi olla onnellisempi.
ja omat epävarmuutensa. Työ
Maistuvin herkku: • Ravintola Blue Skyn kebab-ranskalaiset tai Iskender
Tapahtuma, jota et voi missata: • On melkein pakko vastata Iskelmäviikko, mutta vastaan, että paikalliset teatteriesitykset
Motto:
antaa paljon uusia kokemuksia ja
• Ei se ota, jos ei annakaan
avartaa näkökulmaa maailmaan, Noora kertoo työstään.
15
Teksti Sari Toikkanen. Henkilökuva Anne Kalliola. Satokuva Niclas Mäkelä.
Maalaispitäjä on antanut kokille hyvät eväät Espoolainen Jori Hulkkonen on aina viihtynyt Rautalammilla. Valmistuttuaan kokiksi hän perusti kirkonkylän raitille ravintolan, jonka annoksissa voi käyttää oman pellon antimia.
J
ori Hulkkonen suhaa EteläSuomen ja Savon väliä kesällä lähes viikoittain.
Hän on syntynyt Espoossa ja asuu siellä perheineen, mutta juuret vetävät Rautalammille, vaarin syntymätilalle Vaajasalmeen. Kun Jori oli pieni, hän pääsi usein vaarin ja mummon luo kyläilemään. Kaupunkilaispoika sai vipeltää metsissä ja uida rantavesissä yhdessä sisarusten ja serkkujen kanssa. – Olen viettänyt täällä lapsuuden loputtomat kesät. Tämä on sielunmaisemaa ja levähdyspaikka, jonne on mukava tulla, Jori Hulkkonen sanoo.
Jori Hulkkosen mielestä on tärkeää, että Rautalammin kaltaisissa viehättävissä kirkonkylissä on monipuolista ja laadukasta tarjontaa.
Vaajasalmen kesät eivät muistu
lehtikaaleja, pinaattia, japaninre-
Vaikka Jori Hulkkonen viihtyi jo
mieleen vain kultaisina.
tikkaa, nauriita ja lukemattomia
nuorena keittiössä ja nautti
muita kasviksia, joita suvun tilalla
säännöllisistä ruokailuista ison
nykyään kasvaa. Jori aina
suvun kesken, kokin ura sai
aamuisin katsastaa, mitä voisi
odottaa. Hän elätti itsensä muun
poimia pellolta mukaansa
muassa freelancemuusikkona ja
– Pienenä poikana porkkanapenkin kitkeminen ei ehkä ollut se juttu. Totta kai sitä tuli tehtyä, mutta ei se oikein innostanut.
työmaalleen. Siinä on siis toinen
kiersi Soul Captain Band -yhtyeen
Nyt Jori osaa jo arvostaa kitke-
tärkeä syy ajella joka viikko Rauta-
kanssa ympäri Suomea. Vasta
mistä, ja niitä porkkanoita, samoin
lammille: oma ravintola kirkon-
aikuisiällä Jori päätti opiskella
kuin punasipuleita, kyssäkaaleja,
kylän raitilla.
kokiksi. Kun häntä sittemmin
16
pyydettiin avuksi rautalampilaiseen kesäravintolaan, mielessä alkoi kypsyä ajatus omasta ravintolasta. Jori halusi tarjota muuta kuin pitsaa, burgeria ja kebabia, joita monilla pikkupaikkakunnilla on totuttu saamaan. – Ajattelin, että olisi mielenkiintoista tarjota klassista keittiötä, joka pohjautuu sesonkiin ja paikallisuuteen. Kun kylän raitilla vapautui ravintolatila, vastikään kokiksi valmistunut Jori päätti yhtiökumppaneineen perustaa Ravintola Ehtoon. Hän ryhtyi vastaamaan keittiöstä, laati ruokalistat ja valmisti tarjottavat. Niissä hän käytti muun muassa oman pellon kasviksia, Savon Taimenen kalaa ja Lindsbergin tilan nautaa. Rapukeit-
Ravintola Ehtoon ruoka tulee lähimmillään omalta pellolta.
”Tämä on sielunmaisemaa ja levähdyspaikka, jonne on mukava tulla” toonkin kokki tilasi ravut suoraan Konneveden ravustajilta. Alkoi syntyä alku-, pää- ja jälkiruokia asiakkaille pöytään tarjoiltuina. Nyt Ehtoo on toiminut kolmatta kesää. Jori kertoo sen olleen opettavaista aikaa. Hän on oppinut näkemään omia vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan, on rutinoitunut ja saanut itsevarmuutta.
kiseudulla. Toisaalta perhe on välillä auttanut ravintolassa. Myös asiakkaiden antama palaute on vienyt eteenpäin. – On saatu hyvää palautetta. sai täällä parasta siikaa, mitä on
Maistuvin herkku:
elämässään syönyt. Se tuli
• Savon Taimenen siika ja Lindsbergin tilan charolais-nauta, niitä on ilo käyttää raaka-aineina ravintolassa
hänelle täysin vastoin odotuksia, ikään kuin kulman takaa tuli
työtä, on tämä ollut huikea
saavansa.
talvisin vieraan palveluksessa työskentelevä Jori sanoo.
Nykyään Ehtoo toimii Emäpitäjän Anniskeluravintolat Oy:n alaisuudessa, mutta edelleen omalla nimellään Jori Hulkkonen keittiö-
Hankaluutena hän näkee työ- ja
mestarinaan ja ruokatarinan kehit-
perhe-elämän yhteensovitta-
täjänä.
misen. Kun hän kokkaa Rautalammilla, joutuu puoliso pyörittämään perhearkea yksinään pääkaupun-
Mihin viet vieraasi: • Kirkonkylälle ja Rautalammin museoon
kokemus, jota ei odottanut
nopeasti omalle keittiöuralle,
• Mökin laituri Vaajasalmessa
Kerran eräs ohikulkija sanoi, että
– Vaikka tämä on aika rankkaa mahdollisuus päästä näinkin
Lempipaikka:
– Kyllä meillä on näkemys ja tarkoitus tätä jatkaa.
17
Tapahtuma, jota et voi missata: • Juhannuspäivän jalkapallopeli suvun kesken
Motto: • Hyvä ja laadukas ruoka rakentaa yhteisöllisyyttä
Teksti Sari Toikkanen. Kuvat Sari Toikkanen ja Sergey Markov.
Rakastan Suomea Ensin olivat muumit ja sitten suomalainen hevirock. Kesät mansikkapitäjässä ovat vain vahvistaneet Sergey Markovin Suomi-rakkautta. – Rumba, Allegro, Malvina, Sonata, pidän kaikista. Ja klassikko Honeoye, Sergey Markov luettelee. Kyse on mansikkalajikkeista, niistä maistuvimmista. Niitä tahtoo silloin tällöin kadota suuhun samalla kun kopatkin luonnollisesti täyttyvät. Sergey poimii mansikoita Nenosen mansikkatilalla Suonenjoella jo kahdeksatta kesää. Useana vuonna myös vaimo Olga on ollut mukana poimimassa marjoja ja istuttamassa taimia.
”Tämä ei ole vain työtä, vaan myös hauskanpitoa ja koskettavia hetkiä.” Alun perin Sergey halusi töihin Suonenjoelle hankkiakseen
Sergey Markov on saapunut mansikoiden perässä Suomeen jo kahdeksana vuonna.
rahaa. Nykyään savolainen pikkukaupunki houkuttelee jo
Sergeyn vuolaat kehut eivät koske
Jäniksen vuosi -teoksen Sergey on
muutoinkin.
vain mansikkapitäjää. Hän nauraa
lukenut venäjänkielisenä
– Suonenjoki on hiljainen ja
jo lapsena ihastuneensa
käännöksenä kolmesti. Kun
kaunis paikka. Täällä on hyvin
muumeihin ja teininä Amorphis,
häneltä kysytään, miksi hän lähtee
puhdas ilma. Ihmiset hymyilevät,
Korpiklaani ja muut metalliyhtyeet
lomallaan Suomeen töihin, on
ja kaupassa tuntemattomatkin
villitsivät. Nykyään myös suoma-
vastaus valmiina.
sanovat terve.
lainen kirjallisuus kiinnostaa, erityisesti Arto Paasilinna, jonka
18
– Rakastan Suomea!
Sergey Markov asuu ValkoVenäjällä, maan pohjoisosassa sijaitsevassa Vitebsk’ssä. Se on maan neljänneksi suurin kaupunki. Sergey kutsuu sitä taiteen pääkaupungiksi, josta hänen on hyvä ammentaa aiheita tv-ohjelmaansa. – Joka ilta tapaan mielenkiintoisia ihmisiä, taiteilijoita ja historioitsijoita. Kulttuuriohjelman lisäksi Sergey pyörittää kokkausohjelmaa, jossa hän ystävänsä kanssa laittaa ruokaa ja laulaa folklauluja. Myös oppaan työt ovat tuttuja. Kotimaan töiden vastapainoksi Suonenjoen kesät aikaisine herätyksineen, loputtomine mansikkariveineen, auringonporotuksineen ja vesisateineen ovat Sergeyn sanoin ”kovaa mutta hyvin hauskaa aikaa”. Hauskan siitä tekevät muut,
Useana vuonna myös Sergeyn vaimo Olga on ollut poimimassa mansikoita.
lähinnä Venäjältä ja Ukrainasta kotoisin olevat poimijat, jotka ovat käyneet vuosien myötä
– Juhlan jälkeen ihmiset alkavat
tutuiksi.
lähteä kotiin. Silloin monet
Noin parin kuukauden kesäpestin aikana ehtii käydä ongella, kokkailla kalaherkkuja ja saunoa. Lähitienoo teineen ja puineen tuntuu melkein kodilta. Poimijat
itkevät, koska mansikkaperheemme eroaa kokonaiseksi vuodeksi. Tämä ei ole vain työtä, vaan myös hauskanpitoa ja koskettavia hetkiä. Sergey Markov ei vielä tiedä
kuntaan laajemminkin, he ovat
aikooko hän jatkossa töihin
vierailleet muun muassa lähikau-
mansikkatilalle, sillä haave on
pungeissa, Etelä-Konneveden
suuremmasta.
rotkolla. Kun pääsato on poimittu, tilan
• Nenosen mansikkatila
Mihin viet vieraasi: • Kirkko, Siionin silta, Kaatronlampi, uimahalli ja koulu
Maistuvin herkku:
ovat käyneet tutustumassa seutu-
kansallispuistossa ja Orinoron
Lempipaikka:
– Minulla ja vaimolla on unelma, että asuisimme vakituisesti Suomessa.
• Mansikat, järvikala, perunat, Maitomaan tuotteet
Tapahtuma, jota et voi missata: • Nenosen mansikkatilan satokauden päättäjäiset
isäntäpari, Juha Nenonen ja
Motto:
Alexandra Bogolyubova, järjestää
• ”Jokainen kantaa taivaansa mukanaan” (kirjailija Uladzimir Karatkevichin lause)
poimijoille juhlat. Silloin he laittavat yhdessä ruokaa, pelaavat pihapelejä ja tanssivat. Ja lopulta kyynelehtivät.
19
Teksti ja kuvat: Anu Hytönen.
Kun harrastuksesta tuli työ Paluu lukiopaikkakunnalle kävi monenlaisten mutkien kautta.
R
eilun kolmen vuoden ajan Heli Suomala ja hänen poikansa Eino El
Massri ovat olleet vesantolaisia. Syntyisin keiteleläiselle Suomalalle Vesanto tuli tutuksi aikaisemmin omana lukiopaikkakuntana. Lukion jälkeen hän opiskeli matkailurestonomiksi ja työskenteli matkailualalla kymmenisen vuotta Himoksella. Vähitellen hänen oma hevosharrastuksensa nosti päätään ja innosti kokonaan uusille urille. Ensin tulivat luonto- ja hevosmatkailun opinnot ja sitten kotieläintieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Tällä hetkellä Suomala työskentelee Suomen Hevostietokeskuksella hevosten ruokinnan asian-
asioista hän nostaa esiin tukiver-
maan 26 neliön kokoisen asunnon
tuntijana. Hän suorittaa myös
koston.
Kiuruvedeltä, missä he Einon
jatko-opintoja ja tekee väitöstutkimusta Helsingin yliopistolle hevosten lepokäyttäytymisestä. Paluu Vesannolle, lukiopaikkakunnalle on käynyt monenlaisten mutkien kautta. Paluuta helpotti se, kun on nähnyt muutakin elämää.
– Omat vanhemmat ovat olleet isoksi avuksi pienen Eino-pojan kanssa. Tämä korostui erityisesti korona-aikaan, Suomala kiittelee.
kanssa asuivat maanantaista torstaihin. Perjantaisin hän työskenteli etänä, ja lapsi oli isovanhemmilla. Viikonlopuksi kaksikko suuntasi aina Vesan-
Suomalan työpaikka sijaitsi aikai-
nolle, missä vuokratalo ja pihapiiri
semmin Kuopiossa, mutta sitten
odottivat heitä. Oli tilaa juosta ja
toimisto muutti sieltä Kiuruve-
leikkiä.
delle. Muuttuvassa tilanteessa
Nyt Suomala asuu Eino pojan
omaa ratkaisuaan Suomala myönsi
kanssa kahden vuokraamassaan
puntaroineensa monelta kannalta.
omakotitalossa maaseudun
Työstä luopuminen olisi ollut
rauhassa. Yhtenä tärkeimmistä
haastavaa. Hän päätyi vuokraa-
20
– Elimme Kiuruvedellä juuri korona-aikaa. Sopeutuminen kävi hitaasti, kun ei voitu siellä oikein tavata ketään. Viikonloput täällä olivat tärkeitä, Suomala toteaa.
Tämä yläkerran verho on minun aarrekarttani, Heli Suomala kertoo.
mutta täytyy vaan järjestää tapaa-
”Omat misia, Suomala kertoo. vanhemmat ovat Eino on nyt 5-vuotias. Hän viettää joka toisen viikonlopun isänsä olleet isoksi luona Jyväskylässä. Suomalan avuksi” mielestä lapsen tilannetta Kolmisen vuotta kaksikko ajoi Kiuruveden ja Vesannon väliä, kunnes Suomalan työpaikalla työnkuva vaihtui, ja korona-aika kehitti etätyön mahdollisuuksia
selkeyttää se, että koteja on nyt
Lempipaikka: • Metsä (Einon lempipaikka on Hoplop)
Mihin viet vieraasi: • Retkelle metsään, tai eväsretkelle saareen
vain kaksi - toinen Vesannolla ja
Lempiherkku:
toinen Jyväskylässä. Moni lapsi
• Suklaa, mustikat, tuoretuotteet, uudet perunat ja voi
kasvaa monipaikkaisessa ympäristössä jo elämäntilanteensa myötä.
Kiuruveden asunnosta luopu-
Tapahtuma jota et voi missata:
Suomala myöntää, että hänen
• Hamina Bastion
misen. Tätä nykyä Suomala käy
elämänsä on lapsi- ja työorientoi-
Kiuruvedellä tarpeen tullen päivä-
tunutta. Toki elämään kuuluvat
siltään, ja Eino on aloittanut päivä-
myös suomenhevoset Yty-Loimu
kodissa Vesannolla.
sekä pieni osuus kimppavarsa
ratkaisevasti. Tämä mahdollisti
– Joku on meille todennut, että
Normanista.
ootte te aika syrjässä. Minulla on
– Normanista tulee joskus
onneksi jo lukioaikaisia ystäviä
ravihevonen, Suomala paljastaa.
Vesannolla, ja Einon myötä on tullut uusia. Toki Kiuruveden aikaisiakin ystäviä on ollut ikävä,
21
Motto: • Eteenpäin – epämukavuusalueella on yleensä parhaimmat asiat!
Teksti ja kuvat: Anu Hytönen.
Savolaisuus on hyvällä tavalla kantava voima Kuopion Kaupunginteatterin näyttelijä Santeri Niskanen viihtyy Sonkakoskella ja Vehmasmäessä.
N
äyttelijä Santeri Niskanen valmistautuu parhaillaan
kahden ensi-illan syksyyn. Aamupäivän harjoitukset ovat menneet laulaen ja iltaharjoitukset tulevat menemään tanssien. Ensi-iltaan on tulossa musikaali ”Homma hoituu”. Niskanen näkee monipaikkaisuuden nykyajan ilmiönä, jossa elämä ei liiku enää yhden paikan vaikkapa sukutilan ympärillä. – Tämä on globaali maailma pienessä mittakaavassa. Nykyihmisen identiteetti rakentuu niin, että haikaillaan samalla maailman tuomia
Paluu Savoon tuntui Santeri Niskasesta luontevalle.
mahdollisuuksia, Santeri sanoo. Niskaselle murre ja kieli ovat
Sonkajärvelle, missä hän kävi
Sitten Niskanen sai yhteydenoton
tärkeitä asioita. Kielellä ja ruumilla
myös yläasteen ja lukion. Siellä
Tommi Auviselta Kuopion kaupun-
on yhteys ja ikään kuin jonkin-
syttyi kipinä ja innostus ilmaisutai-
ginteatterista, mikä on nyt
moinen suhde. Hänen äitinsä isä ja
toon ja teatteriin niin Paisuan
Santerin työpaikka. Niskanen koki
isän suku on Sonkakoskelta ja
Tuajamateatterin kuin Koljonvirran
paluun Kuopioon luontevana
äidinäidin suku Lapualta. Lapsuus-
teatterin myötä.
jatkumona.
– Huomasin siellä, että tykkään
– Olen huomannut, että savolai-
tästä, mitä teen, Santeri toteaa.
suus on läpitunkeva ja minua
vuodet Niskanen vietti Vaasassa Pohjanmaalla. Sonkakoskella vietetyistä kesistä on hänellä hyvät lapsuusmuistot. Vanhempiensa avioeron jälkeen Santeri muutti isänsä luokse
Hän pääsi opiskelemaan näyttelijätyötä Tampereelle NÄTYyn. Korona-aika toi alalle toki omat haasteensa.
22
hyvällä tavalla kantava voima, Santeri myöntää.
Haaveissa olisi pienillä paikkakunnilla kiertäminen ja pistot lähikuntiin. Toisena tämän syksyn teatterityönä ovat Juho Rissasesta kertovan näytelmän harjoitukset. Santeri myöntää kotiseututietoisuutensa kasvaneen Antti Heikkisen tekstin myötä.
”Nyt on mahdollisuus harrastaa vaikka pienviljelystä” – Savolaisuuden merkitys toki muotoutuu siitä, missä itse kulloinkin on. Savolaisuudesta ei pääse millään eroon, Santeri jatkaa. Vaikka Kuopio on työpaikkakunta, Santeri myöntää kaipaavansa keskustasta luontoon ja maaseudun rauhaan. Puolisonsa kanssa hän hankki talon Vehmasmäestä. Entiset omistajat luopuivat paikasta asuttuaan
Massahässäkkä ei kiinnosta Santeri Niskasta.
siinä 40 vuotta. – Siellä on rauhaa, ja kanttarellimehtä on lähellä. Nyt on mahdollisuus harrastaa vaikkapa pienviljelystä, Santeri kertoo.
Lempipaikka: • Niitä on paljon. Kolomen neliökilometrin kokoinen alue kotikylältä, ja mökki suattaa mahtua siihen.
Mihin viet vieraasi: Oma projektinsa on saunarakennustyömaa Sonkajärvellä. Veri vetää kotiseudulle vähintään kerran kuussa.
• Sonkajärvelle, jossa on mökki tai Vehmasmäkkee, jossa on koti. Ja sienimehtään ja saunaan.
Lempiherkku: • Partasen omenamunkki ja Glenrothes 12-vuotias viski.
Työtauolla Mualiman navalla
Tapahtuma, jota en voi missata:
Niskanen filosofoi:
• Nautin kotikutoisista tapahtumista kuten Pörsämäen teatteri Sujon esityksistä. Teatteri on siellä rakennettu vanhaan navettaan. Massahässäkkä ei kiinnosta.
– Täällä voi onnellisesti sulautua joukkoon, ja nii se suap ollakkii.
Motto: • Kannatti käyvä metässä!
23
Teksti ja kuvat: Anu Hytönen.
Keiteletalolla kaikki on lähellä Etätyötilat tarjoavat rauhaa ja luontaisia kohtaamisia.
Keiteletalon isännän voi haastaa mieluusti myös mölkkykisaan.
K
eiteletalo sijaitsee
Kesäkuun alusta alkaen Keitele-
erilaisten tilaisuuksien tapahtuma-
luonnonkauniilla
taloa on isännöinyt Teemu
paikkana.
paikalla: talon toisella
Koljonen. Hän toimii projektipääl-
puolella on tori ja kirkonkylän
likkönä Keiteleen elinvoiman
keskusta ja toisella puolella
vahvistamiseen suunnatussa
välkkyy kauniina Nilakka-järvi.
hankkeessa. Sen yhtenä tavoit-
Aivan lähietäisyydellä sijaitsee
teena on lisätä Keiteletalon
myös Keiteleen kunnanvirasto.
monipuolisia käyttömahdolli-
Keiteletalo on itseasiassa vanha
suuksia niin etätyötilana kuin
kunnanlääkärin talo.
24
Vakiotapahtumia talolla on nyt jo useita. Näitä ovat perhekahvila, runo- ja neulekahvila, sekä eri järjestöjen tilaisuudet ja tapahtumat. Keiteletalolla on myös Keitele-seuran kirjakauppa sekä järjestöpiste. Talosta löytyy kaksi
kokonaan eri puolta. Toisessa ovat ennen sijainneet vastaanottotilat ja toisessa lääkärin asunto. Tämä mahdollistaa rauhaisan työskentelyn, vaikka talolla tapahtuu.
”Kesämökkikin saattaa olla työleiri.” Yhtenä tavoitteena on ollut toimivien etätyötilojen järjestäminen. – Ajatus on, että kaikki tilat ovat kaikkien käytössä. Tilat ovat muunneltavissa ja erilaisia pisteitä täältä löytyy, Koljonen
Projektipäällikkö Teemu Koljonen esittelee etätyötilasta avautuvaa kaunista järvimaisemaa.
kertoo. Keiteletalosta on tullut mainio
Jos Keiteletalo on itsessään
voi mennä työskentelemän vaikka
paikka myös monenlaisille kohtaa-
persoonallinen tiloineen, niin
takapihalle, ja taukohetkillä voi
misille. Monella etätyön tekijällä
kokonaisuutta täydentää vehreä
nauttia luonnosta ja maisemasta.
on kesäasunto tai siteitä paikka-
piha-alue. Aluetta kehitetään nyt
kuntaan. Saatetaan olla vaikka
entistä monipuolisemmaksi. Piha-
käymässä lapsuuden kodissa.
alueella on paikka valmiina grilli-
Kesämökki puolestaan saattaa olla
katokselle, ja rannalta löytyy
joskus työleiri, jolloin etätyötila
vanha saunarakennus, joka vaatii
mahdollistaa keskittyneen
pientä kunnostamista.
työnteon. – Etätyötila tekee tutuksi mökki-
– Ulkopelivälineitäkin löytyy. Isännän voi aina haastaa vaikka mölkky- tai tikkakisaan, ja voittaja palkitaan, Koljonen lupailee.
Puistoaluetta on niin etu- kuin takapihalla. Tietokoneen kanssa
paikkakunnan ihmisiä ja palveluita. Myös uusille kuntalaisille tämä tarjoaa luontaisia kohtaamisia, Koljonen kiteyttää.
Lempipaikka:
Hänelle itselleen etätyö on
• Kesäpaikka Keiteleellä, pieni sauna ja perinteinen suomalainen mökkimaisema. Se on vähän sellainen työleirikin.
hyvinkin tuttua, sillä aikaisem-
Mihin viet vieraasi:
massa työssään turva-alan päällikkönä Koljonen liikkui Seinäjoki –
• Keiteleen keskustaan – torin ympäristöön, ystävyyden puistoon ja Lossisaareen. Täällä on pienen kylän maalaisromantiikkaa
Tampere – Keitele akselilla.
Lempiherkku:
Koljosen lapsuudenkoti ja
• Mansikoita torilta ja muikut!
kesäpaikka sijaitsevat Keiteleellä.
Tapahtuma, jota et voi missata:
– Parhaimmillaan etätyötilat
• Keitelepäivä
mahdollistavat lomapaikkakun-
Motto:
nalla asumisen pidentämisen niin loman alussa kuin lopussa,
• Mennäänpäs mokoman suon yli, että heilahtaa.
Koljonen sanoo.
25
Teksti ja kuvat: Anu Hytönen.
Kultaista keskitietä etsimässä Etätyöt ovat tulleet osaksi kunta-alaa, mutta kohtaamiset kasvokkain ovat isossa merkityksessä. – Parikymmentä vuotta sitten pidettiin hyvänä, että kunnanjohtaja oli mahdollisimman paljon omassa työhuoneessaan, eikä hän olisi voinut pitää etäpäiviä tahi asua naapuripitäjässä, toteaa Toni Auvinen. FCG Finnish Consulting Group Oy:n johtavana konsulttina nykyisin toimiva Auvinen keskittyy työssään kuntien ja hyvinvointialueiden ylimmän johdon konsultointiin ja kouluttamiseen. Sisällöt voivat liittyä esimerkiksi johtamiseen, strategioihin ja digitalisaatioon. Auvisella on yli 20 vuoden kokemus kunta-alan töistä muun muassa Tuusniemen kunnanjohtajana ja Pohjois-Savon liiton digijohtajana. Hän on työskennellyt yli 100 kunnan kanssa eri puolilla Suomea, mikä tarkoittaa yli kolmannesta Suomen kunnista.
Johtava konsultti Toni Auvinen nauttii liikkuvasta työstä, ja liikunta kuuluu vahvasti myös hänen vapaa-aikaansa.
Merkittävimmäksi työelämän
– Takavuosina tehtiin järjettömiä
Koronavuodet hän näkee eräänlai-
uudistajaksi Auvinen nimeää
lyhytkestoisia pitkänmatkan
sena äärilaitana, jolloin kaikki
Microsoftin Teams-palvelun, joka
siirtymiä, koska etäosallistumis-
työskentelivät etänä, eikä kukaan
lanseerattiin vuonna 2017. Kuva-
mahdollisuuksia ei ollut tarjolla.
halunnut tavata ketään. Korona-
ja ääniyhteydet, pikaviestit, jaetut
Työn perässä jouduttiin myös
ajan jälkeen työelämässä on haettu
kalenterit ja työtilat ovat mahdol-
muuttamaan toiselle paikkakun-
kultaista keskitietä etätyösken-
listaneet työskentelyn ja osallistu-
nalla nykyistä herkemmin,
telyn ja kasvokkain tapaamisten
misen, milloin ja missä vaan.
Auvinen muistelee.
välillä.
26
Auvinen konsultoi koronaaikana kuntia Siilinjärveltä käsin ja asui viimeisen vuoden perheensä kanssa Kilpisjärvellä sadan vakituisen asukkaan kylässä. Se oli äärimmäinen ympäristö, mutta sielläkin elämisen etätyöt mahdollistivat. Toki loppuaikoina asiakkaat alkoivat yhä useammin toivoa konsulttia paikan päälle, joka tarkoitti jopa tuhansien kilometrien työmatkoja.
”Täysin varusteltu toimisto kulkee aina mukanani” Tätä nykyä Auvisen kotipaikka on Siilinjärvi. Hän kokee sen sijainniltaan logistisesti loista-
Kahvihetki monipaikkaisuuden hengessä - Eleonoora Auvinen tarjoilee kahvia Toni Auviselle.
vaksi. Läheltä löytyy hyvät tieyhteyden kaikkiin ilmansuuntiin,
korkeatasoista ja tasalaatuista
taan. Näin myös maakunnissa
vilkasliikenteinen rautatie ja lento-
sijainnistani riippumatta. Näen sen
olevaa osaamista voitaisiin
kenttä. Hän itse ei tosin ilmasto-
asiakkaiden ja työkavereiden
hyödyntää ilman pakkomuuttoa
syistä suosi lyhyitä kotimaan
arvostamisena.
pääkaupunkiseudulle, Auvinen
lentoja lappia lukuunottamatta. – Minulla on aina kamera auki ja
ehdottaa.
Auvinen on aina pitänyt liikku-
kasvot näkyvissä, Auvinen
vasta työstä ja maisemien vaihtu-
painottaa. Näin voin luoda
misesta.
mahdollisimman hyvän työsken-
– Olen paljon tien päällä, ja täysin
tely-yhteyden, vaikka fyysistä
varusteltu toimisto kulkee aina
välimatkaa olisi paljonkin.
mukanani, hän sanoo.
Vaikka paljon kehitystä julkisen
Hän on tottunut työskentelemään
sektorin työskentelykulttuurissa
matkustaessa, hotelleissa ja asiak-
on tapahtunut, yhtä asiaa Auvinen
kaiden luona. Mukanaan hänellä
suuresti ihmettelee. Valtion
on hyvin varusteltu työlaukku,
työpaikkoja sidotaan yhä vahvasti
joka sisältää tietokoneen, älypuhe-
Helsinkiin, vaikka työntekijät
Tapahtuma jota en halua missata:
limen, ääni- ja videolaitteet, valai-
tosiasiassa paljon etänä työskente-
• Jukolan viesti
simet, esitystekniikkaa, varavirtaa
levätkin.
Motto:
ja vastamelukuulokkeet.
– Mielestäni valtiolla olisi paljon
Minulle on tärkeää, että etäyhteyk-
asiantuntijatyötä, joka voitaisiin
sissä äänen ja kuvan laatu on
vapauttaa fyysisestä sijainnis-
27
Lempipaikka: • Lappi, mitä pohjoisempi sen parempi
Mihin viet vieraasi: • Luontoon
Lempiherkku: • Jäätelö
• Moni asia on todettu mahdottomaksi, kunnes joku on tehnyt sen.
Teksti ja kuvat Sari Toikkanen.
Mutkien kautta maaseudulle Helsingistä kotoisin oleva Anssi Kemppinen viihtyi jo nuorena maalla. Hän arvelee vielä asettuvansa maatilalle, jossa kasvaa hänen tuolloin istuttamaansa metsää.
A
nssi Kemppinen on asunut elämänsä aikana kuudella
paikkakunnalla ympäri Suomea. Nyt tilanne on riistäytynyt käsistä, sillä hänellä on yhtä aikaa kolme eri osoitetta. – On se vähän liikaa, kun on kolme tiskiallasta, jotka pitää siistinä, ja kolme kotivakuutusta, Anssi toteaa. Autokin on kuulemma täynnä tavaraa, sillä ihan kaikkea ei halua hankkia kolmea kappaletta. Esimerkiksi kumisaappaat kulkevat peräkontissa mukana paikasta toiseen. Eniten Anssi majailee Parikkalassa. Alun perin hän päätyi Etelä-Karjalan kuntaan yhdessä vaimonsa kanssa, ja pariskunta kasvatti siellä kaksi tytärtään. Nyt Anssi on eronnut ja tyttäret
Uudessa tehtävässään Anssi Kemppinen juurruttaa pohjoissavolaisia kuntia tekemään ilmastotyötä. Hän on itse osallistunut ilmastotalkoisiin istuttamalla metsää.
ovat muuttaneet opiskelujen perässä muualle, mutta työ Parik-
haluaa olla apuna ja tukena
– Tyttärien kanssa perittiin
kalan-Rautjärven Sanomien
käytännön asioissa tyttären
maatila Iisalmesta. Se toi uuden
päätoimittajana sitoo paikkakun-
aloitettua vasta lukion Savonlin-
näkökulman, kun sitäkin pitää
nalle.
nassa.
hoitaa, maakunnasta kesken
Majapaikka löytyy myös Etelä-
Kolmas asunto, tai oikeastaan
Savosta nuoremman tyttären
maatila, sijaitsee Pohjois-Savossa.
kanssa samasta kämpästä. Isä
28
ajomatkan haastatteluun pysäytetty Anssi kertoo.
Sukutila on Anssille lapsuudesta tuttu, sillä hänen isänsä on sieltä kotoisin. Siellä stadilaispoika oppi lypsämään lehmät ja seivästämään heinät. Myös metsänhoitotyöt kävivät tutuiksi. – On aika monta puuta, jotka olen elämäni aikana sinne istuttanut. Se kiinnittää vielä enemmän itseä sinne.
”Tuntuu, että oppii taas uutta. Se antaa virtaa elämään.” Anssi piipahtaa välillä lämmittämässä tilan päärakennusta, vaikka siellä peruslämpö onkin päällä. Talven lumitöitä varten hän hankki traktorin ja tulevai-
Anssi Kemppinen sanoo, että maailmaa oppii katsomaan hieman eri kulmista, kun asuu ja työskentelee usealla paikkakunnalla.
suuden mahdollisia lisäansioita silmällä pitäen istutti pensasmusti-
Anssi kiittelee etätyömahdolli-
aikaisissa paikoissa. Kerrostaloa-
koita. Viljelyoppia tarjosi Savon
suuksia, sillä ilman niitä hän ei
sunto voi siis vielä tulla
ammattiopiston marjatilayrittäjän
pystyisi hoitamaan päätoimittajan
kyseeseen.
koulutus.
työtään ja puolipäiväistä ilmasto-
Katseen suuntauduttua yhä enemmän kohti Pohjois-Savoa Anssia alkoi kiinnostaa alueella työllistyminen. Siihen tarjoutui tilaisuus, kun hänet valittiin ilmastokoordinaattoriksi SISU-hankkeeseen. Kyse on ryhmähankkeesta, jota Pohjois-Savon alueella
koordinaattorin tehtäväänsä. Siitä huolimatta ajokilometrejä kertyy.
– Jos olisi rahaa, ostaisin kesämökin Helsingistä.
Anssi kertoo, että vaikka ajaessa on aikaa seurata radiouutisia ja pitää yllä kielitaitoa kuuntelemalla Radio Vegaa, se on alkanut turruttaa. Kahden vaativan työn hoitaminen syö myös vapaa-ajan olemattomiin.
Lempipaikka: • Omat metsät. Ja tuvan keinutuoli, jossa jo lapsena tuli kiikuttua
Mihin viet vieraasi:
Oy. Siinä on tavoitteena juurruttaa
– Yhtälö ei ikävä kyllä nyt toimi.
• Tilan pihalle, kesäillat ovat hienoja
ilmastotyötä kuntiin. Ympäristö-
Jokin ratkaisu pitää tehdä.
Lempiherkku:
Pitkällä tähtäimellä Anssi
• Muurinpohjaletut, päälle voita ja juustosiivuja
toteuttaa Kehitysyhtiö SavoGrow
ekonomiksi aikoinaan kouluttautuneelle työ on ollut mieluista.
Kemppinen näkee asuvansa istut-
– Se on just sellaista haastavaa,
tamiensa metsien äärellä. Hän on
mitä on kiva monen vuoden
opettanut myös tyttärensä istutta-
Tapahtuma jota en halua missata:
työrutiinin jälkeen tehdä. Tuntuu,
maan puita. Kaupunki ei pitkäai-
• Juhannus omissa oloissa
että oppii taas uutta. Se antaa
kaisena asuinpaikkana houkuttele,
Motto:
virtaa elämään.
vaikka Helsingissä on mukava
• Etsi viisautta, viisastu
käydä lapsuuden ja nuoruuden
29
Teksti ja kuva Sari Toikkanen.
Ei ole oman kylän voittanutta Kotiseuturakkaus on pysyvää laatua. Se voi saada vaihtamaan asuinpaikkaa vielä neljänkymmenenviiden vuoden jälkeen.
Vieremän Pohjoiskylät ry järjestää kuudesta seitsemään tapahtumaa vuosittain. Kuvassa kyläaktiivit Jouni Savolainen (vas.), Mauno Ryytty, Seppo Kajaste ja yhdistyksen puheenjohtaja Tuula Kajaste.
K
un Jouni Savolaiselta
kyläaktiivien, Tuula ja Seppo
vuotta sitten he päättivät muuttaa
kysyy lempipaikkaa
Kajasteen sekä Mauno Ryytyn, on
Nissilään lopullisesti.
Vieremällä, on vastaus
pitänyt välillä käydä siellä etääm-
valmiina.
mällä palatakseen takaisin.
– Oma piha. Mitä sitä sen
Kajasteet asuivat 45 vuotta Helsin-
edemmäksi, Jouni sanoo.
gissä. Yhteys kotikonnuille säilyi
Hän muutti kaksivuotiaana Vieremälle ja on siitä pitäen viihtynyt paikkakunnalla, tarkemmin sanoen sen pohjoisosassa sijaitse-
kuitenkin koko ajan, ja parhaimmillaan he huristelivat kerran kuukaudessa synnyinpitäjiin Nissilään ja Iisalmeen. Kuusi
vassa Nissilän kylässä. Muiden
30
– Eikä pois lähdetä, Seppo tähdentää. Lintu- ja kalamiestä kiinnostaa etenkin alueen rikas eräluonto harjuineen, järvineen, jokineen ja koskineen. Puolisolle tärkeä asia on juuret.
– Meidän suku on asunut täällä
kylän väki, mutta myös naapuriky-
ainoastaan pajuvitsaa. Onko siis
kaksi ja puolisataa vuotta. Ja vielä
lien ihmiset käyvät tutuiksi.
kyseessä Vieremän oma juttu?
– Yhteistyötä tehdään ympäristö-
– Käsinkalastus on Nissilän oma
kuntien kanssa. Hyvä esimerkki
juttu, Jouni Savolainen kehaisee.
on useampi talo asuttuna. Sitkeitä ollaan, Tuula sanoo. Mauno Ryytty työskenteli niin
on Vuolijoki, josta lähes kahden-
ikään Helsingissä, mutta alkoi
kymmenen Zetorin kolonna tulla
pikkuhiljaa tehdä etätöitä Nissi-
körötteli meidän markkinoille ja
Lempipaikka:
lästä käsin. Lopulta hän pyöritti
tietysti elävöitti sitä kovasti. Ja me
omaa ohjelmointialan yritystään
vastavuoroisesti vieraillaan
• Linnanharju, kodan seutu (Tuula)
Nissilässä viisitoista vuotta, vaikka
heidän tapahtumassa, Seppo
se välillä kysyi kekseliäisyyttä.
kertoo.
– Piti itse rakentaa paikallis-
Elokuiset Nissilän markkinat onkin
verkko ja palvelimet, että pystyi
yksi tapahtumista, jonka kyläyh-
testaamaan ja rakentamaan
distys on halunnut elvyttää. Se
ohjelmistoja. Ja jos halusi
muistuttaa pitkästä perinteestä,
koneella lukea sähköpostia, piti hypätä autoon ja ajaa lähelle mastoa, Mauno muistelee aikoja, kun nettiyhteydet toimivat miten sattuu. Nykyään vastaavia ongelmia ei enää ole, kiitos valokuituyhteyden. Hankaluuksistakin huolimatta jokin veti Maunoa Nissilään.
”Meidän suku on asunut täällä kaksi ja puolisataa vuotta.”
• Makkolankosken silta, siellä vierailee pikkusieppo (Seppo) • Oma kotipiha (Mauno ja Jouni)
Mihin viet vieraasi: • Linnanharju, kodan seutu (Tuula) • Kovaskoski, joka on Rotimojoen kuuluisin koski (Seppo) • Hällämöharju (Mauno) • Hällämöharju ja Linnalan seutu (Jouni)
Maistuvin herkku:
– Tämä kotiseutu ja kotitalo, jossa
sillä Nissilä sai markkinaoikeudet
• Muurinpohjaletut ja voita päälle (Tuula ja Seppo)
asun.
vuonna 1776. Toinen kyläyhdis-
• Sultsinat (Mauno)
Kyläaktiivit arvelevat, että vakituisesti Nissilässä asuu noin kahdeksankymmentä ihmistä, tosin
tyksen elvyttämistä tapahtumista on hauen käsinkalastus, joka järjestetään aina vappuna.
kesällä väkimäärä liki kolminker-
– Oleellista siinä ei välttämättä
taistuu mökkiläisten ansiosta.
ole se, että kalaa otetaan, vaan se,
• Muurinpohjaletut sokerin kera (Jouni)
Tapahtuma, jota et voi missata:
että ihmiset kokoontuvat
• Nissilän markkinat (Tuula ja Mauno)
tapaamaan toisiaan, Seppo
• Käsinkalastus (Seppo)
toteaa.
• Vieremän ravit (Jouni)
lemaan ja taajamiin. Sais se olla
Tapaamisen lomassa maistuvat
Motto:
toisinkin päin, Seppo tuumaa.
makkara, munkit ja nokipannukahvi, jota Jouni kuulemma viime
• Se on järjestelyasia (Tuula)
vappuna keitti viisikymmentä
• Tästä eteenpäin (Seppo)
litraa.
• Viimeinen vartti menossa ja se on hyvää aikaa (Mauno)
– Haaste tietysti täällä on se, että porukat vanhenee, keski-ikä nousee ja nuoret lähtevät opiske-
Kylälle muuttaminen ei ole ainakaan yhteisöllisyydestä kiinni. Nissilän ja Marttisenjärven kylät perustivat vuonna 2017 Vieremän
Mutta mitä on käsinkalastus?
Pohjoiskylät ry:n, joka järjestää
Selviää, että kun hauet nousevat
monenlaista toimintaa. Vuoden
Rotimojärvestä Rahajokea ylös ja
aikana pääsee esimerkiksi yhtei-
jäävät suvantopaikkoihin
sille hiihtoretkille, tanssimaan
lepäämään, niitä pyydystetään
iltamissa, näyttelemään ja
paljain käsin. Apuna saa käyttää
juhlimaan joulua. Samalla oman
31
• Oma apu paras apu (Jouni)
Monipaikkaisuus-pelikortit
Nyt saatavilla!
Kävely- ja pyöräteiden kehittäminen Kunnassamme on katta va kävely- ja pyörätiereitis ja turvallinen tö.
40
Skannaa ja katso www.savogrow.fi/monipaikkaisuus
Monipaikkaisuuden monet kasvot -julkaisu kokoaa yksiin kansiin kolmetoista tarinaa monipaikkaisuudesta Pohjois-Savossa. Savogrown Monipaikkaisuus-hankkeessa on näiden tarinoiden kokoamisen lisäksi pilotoitu monipaikkaisuudesta säännöllisesti kertyvän tiedon keräämistä ja kehitetty ideoita monipaikkaisuuden kehittämiseen. Kaikki hankkeen julkaisut löytyvät osoitteesta www.savogrow.fi/monipaikkaisuus.
Monipaikkaisuuden, etätyöskentelyn ja matkailun tiedolla johtamisen hanke Hankkeen toteutusaika: • 01.10.2021 – 31.10.2023 Rahoittaja: • Pohjois-Savon liitto / Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) • Pohjois-Savon kehittämisrahasto • Ylä-Savon seuturaha • SavoGrown alueen kunnat • Kuopion kaupunki ja Siilinjärven kunta