Deliberatiivisuus

Kokeilupaikkakunnista kaikkein aktiivisimmin robotin kysymyksiin on vastattu Vesannolla, Keiteleellä ja Tervossa (Taulukko 3). Kyseiset kunnat ovat väkiluvultaan kokeilupaikkakunnista pienimpiä. Keiteleen ja Vesannon asukkaat ovat myös äänestäneet vuoden 2017 kuntavaaleissa kokeilukunnista kaikkein aktiivisimmin ja Tervossakin hiukan Suomen keskiarvoa aktiivisemmin (Tilastokeskus 2017). Tulokset ovat sikäli mielenkiintoisia, että esimerkiksi Vesannolla perinteiset osallisuuden keinot on projektitiimin mukaan jo entuudestaan koettu pienessä kunnassa riittämättömiksi: esimerkiksi kuulemis- ja keskustelutilaisuuksissa on ollut yleensä varsin vähän osallistujia. Uusille osallistumismuodoille on siis pienimmillä kokeilupaikkakunnilla ollut kysyntää, johon robottipuhelut näyttäisivät onnistuneesti vastanneen.

Passiivisimmin robotin kysymyksiin vastailtiin Suonenjoella ja Rautalammilla (Taulukko 3). Myös Pielavedellä vastailtiin selvästi passiivisemmin kuin Keiteleellä, Vesannolla ja Tervossa, mutta hiukan aktiivisemmin kuin Suonenjoella ja Rautalammilla. Laskettaessa Excelillä Pearsonin korrelaatiokerroin robotille vastauksia antaneiden osuudesta ja kuntien väkiluvun välisestä korrelaatiosta, saadaan arvoiksi -0,78 (I. ja II. Soittokierroksilla puhelimeen vastanneista robotille jutelleiden osuus kunnittain ja kuntien väkiluku), sekä -0,68 (I. ja II. Soittokierroksella kaikista tavoitelluista numeroista robotille vastauksia antaneiden osuus kunnittain ja kuntien väkiluku). Väkiluku korreloi siis negatiivisesti vastaajien osuuden kanssa, eli tässä (erittäin pienessä) otannassa mitä pienempi paikkakunta, sitä suurempi todennäköisyys vastata robotin kysymyksiin.

Hankkeen ohjausryhmä arveli puheluihin vastanneen myös sellaisia, jotka eivät perinteisempiä osallistumisen väyliä pitkin ole aiemmin viitsineet osallistua kuntansa toimintoihin. Myös ruuhkavuosia elävien perheellisten, joiden tavoittaminen on yleensä koettu kokeilukunnissa hankalaksi, koettiin vastanneen robotille odotettua useammin. Monen perheellisen tiedettiin suorastaan odottaneen robotin soittoa.

Robottipuhelut vaikuttavat siten tavoittaneen juuri sellaisia syrjäisempien alueiden ja pienimpien kuntien asukkaita, jotka eivät ole kokeneet mielekkääksi osallistua perinteisempiä osallistumisen väyliä pitkin.

Perehdytys

Kokeilupaikkakuntien asukkaita tiedotettiin etukäteen kokeilusta ja ensimmäisestä ja toisesta puhelukierroksesta paikallislehti-ilmoituksilla Sisä-Savolehdessä, Suonenjoki -lehdessä, sekä Pielavesi-Keitele -lehdessä. Sisä-Savolehdessä julkaistiin myös tutkija Anniina Miettisen asiantuntija-alustus osallisuuden merkityksestä kuntatasolla. Myös Yle uutisoi verkkosivuillaan kokeilusta otsikolla ”Sisä-Savon kuntien asukkaat saavat lähipäivinä kunnanjohtajan äänellä soittavan robottipuhelun” (Salokangas, 2020). Kehitysyhtiö SavoGrow ja Sitra tiedottivat puheluista myös verkkosivuillaan. Alueen koulujen ja varhaiskasvatuksen sähköisiä alustoja Daisya ja Wilmaa hyödynnettiin tiedottamisessa. Kokeilupaikkakunnat tiedottivat kuntalaisiaan puheluista myös verkossa joko kotisivuillaan, sosiaalisen median kanavissa tai molemmissa. Myös radiossa kerrottiin kokeilusta (esim. Yleisradio Savo, Radio

Tiedotteissa kerrottiin ajankohta, jolloin robotti soittaa ja kerrottiin kokeilusta yleisesti. SavoGrow tiedotti verkkosivuillaan robotin soittoajankohdan lisäksi puheluiden etenemisestä ääniohjauksella ja puheluiden sisällön täysin nimettömästä käsittelystä. Myös se, että robotti puhuu kunnanjohtajan äänellä, kerrottiin etukäteen. Puhelun sisällöstä kerrottiin myös etukäteen. SavoGrow kertoi kotisivuillaan myös kuntakohtaiset puhelinnumerot, joista robotti soittaa, sekä tiedotti mahdollisuudesta seurata kokeilun etenemistä SavoGrown verkkosivuilla, sekä Sitran Kansanvallan peruskorjaus –projektin verkkosivuilla. Osallistumisen tasapuolisuus

Robotti soitti kaikille täysi-ikäisille kokeilupaikkakuntien kuntalaisille, joiden numero ei ollut salainen, tarjoten siten hyvin tasapuolisen mahdollisuuden täysi-ikäisille puhekykyisille kuntalaisille osallistua. Robotin soitosta myös tiedotettiin etukäteen eri kanavia pitkin. Projektitiimiläiset kuitenkin raportoivat joistain vastaamiseen liittyvistä ongelmista, kuten etenkin vanhemman väestön vaikeuksista löytää puhelussa seuraavaan kysymykseen siirtymiseen tarvittu #-näppäin. Osa jätti myös vastaamatta 09-alkuisen puhelinnumeron vuoksi, joka yhdistettiin robottipuhelun sijaan markkinointiin, huijauspuheluihin tai Helsinkiin. Myös lapsille tuli tarkoituksettomia soittoja puhelinnumeroiden ollessa huoltajien nimissä.

Osassa kokeilukunnista oli myös kokemusta siitä, ettei robotti kuitenkaan soittanut kaikille täysi-ikäisille julkisen puhelinnumeron omaaville kuntalaisille. Toisaalta osa sai soiton sekä omaan, että työpuhelinnumeroon. Näiltä osin kokeiluun osallistuminen ei aina ollut tasapuolisesti mahdollista kaikille halukkaille. Ongelmia pyrittiin korjaamaan toisella soittokierroksella, jolloin vastaamattomiin numeroihin lähetettiin tekstiviesti, jossa kerrottiin soiton tarkoitus.

Lopputuotos

Puheluissa nousi esiin teemoja, joista käy hyvin ilmi, mikä oli soittokierrosten aikaan puheenaiheena kokeilukunnissa, kuten esimerkiksi Keiteleellä teiden kunto. Hankkeen ohjausryhmä ja projektitiimiläiset kokivat puheluissa esiin nousseiden asioiden olevan kuntien päättäjille ja virkamiehille jo entuudestaan hyvinkin ”tuttua huttua”, mikä on tietysti hyvin positiivinen asia – Kokeilukuntien valtuutetut ja virkamiehet ovat siis hyvin perillä kuntansa ja kuntalaistensa asioista. Toisaalta kokeilu osoittaa samalla sen, että robottipuhelut todella nostavat esille niitä asioita, jotka kuntalaisten keskuudessa kulloinkin puhuttavat. Robottipuheluiden avulla voi tuoda arvokasta tietoa suoraan kuntalaisilta päättäjille ja virkamiehille päätöksenteon tueksi.