Demokraattinen kansalaisuus

Osallisuuden kokemus

Osallistujien suhtautuminen puheluihin oli pääosin neutraalia tai myönteistä. Ensimmäisen soittokierroksen puhelun viimeinen kysymys oli ”Miten koit robottipuhelun?”. Tekoäly Aiwo Digital Oy analysoi ja luokitteli osallistujien vastaukset positiivisiin, neutraaleihin ja negatiivisiin ja nosti niistä usein esiintyviä avainsanoja esiin. Kysymykseen vastanneista puhelun kokee positiivisena 33 %, neutraalina 62 % ja negatiivisena 5 %. Positiivisena asiana esiin nousevat etenkin ”hyvät lyhyet viestit”. Negatiivisissa vastauksissa esiin nousee #-näppäimen löytyminen (tai löytymättömyys). Harva kysymykseen vastanneista kokee puhelua negatiivisena, mutta toisaalta kysymykseen ”Miten koit robottipuhelun” vastasi vain 629 ihmistä, kun robotin kahteen ensimmäiseen saman soittokierroksen kysymykseen vastauksia tuli 1615 (kysymys ylpeyden aiheista) ja 1066 (kysymys mihin satsata). Useampi siis jätti puhelun kesken viimeistään tämän palautekysymyksen kohdalla.

Tekoäly luokitteli myös kaikki muut vastaukset positiivisiin, neutraaleihin ja negatiivisiin. Kaikista robotille tulleista viesteistä 26 % olivat sävyltään positiivisia, 60 % neutraaleja ja 14 % negatiivisia. Tekoäly ei toisaalta voi luotettavasti analysoida vastaajan tunnetilaa, eikä erotella liittyykö vastaajan negatiivisuus juuri puheluun itsessään, vaiko käsiteltävään aiheeseen. Tekoäly AiWon poimimia avainsanoja kaikista vastaajien negatiivisista viesteistä olivat mm. ”työnteko” (123 negatiivista viestiä), ”verot ja verotus” (39 negatiivista viestiä), sekä ”tiet” (66 negatiivista viestiä), joiden huono kunto nousi puheluissa esiin.

Monikaan negatiivinen vastaus ei siten suoranaisesti liittynyt vastaajan kokemukseen robottipuheluista osallistumisen menetelmänä. Muihin kysymyksiin vastanneiden vastaamattomuus kysymykseen ”miten koit robottipuhelun?” liittynee myös ennemminkin välinpitämättömyyteen, kuin suoranaiseen negatiivisuuteen tai ärtymykseen puhelusta, sillä ärtymys puhelua kohtaan tulisi todennäköisesti ilmi muista vastauksista ja niiden avainsanoista.

Tietotaso ja demokratiataidot

Ensimmäisen kierroksen robottipuheluihin vastanneiden vastauksista käy ilmi, että usealle vastaajalle robotin soitto tuli täysin yllätyksenä. Tämä siitäkin huolimatta, että puheluista oli laajasti uutisoitu ja tiedotettu kokeilukunnissa ja valtakunnallisestikin. Puheluilla tavoitettiin siten monia sellaisia, jotka eivät tule lukeneeksi osallisuusaiheisia uutisia paikallislehdistä tai seuraa aihepiirin medioita tai kuntansa ajankohtaisia tapahtumia. Robottipuhelukokeilun voidaan siten olettaa edesauttaneen useiden kokeilukuntalaisten tietotasoa osallisuudesta, vähintäänkin tekemällä heidät tietoisiksi edes tästä yksittäisestä kokeilusta.

Toisaalta verrattaessa ennen robottipuhelukokeilua tehdyn demokratiakyselyn (2019) tuloksia kokeilun päätteeksi tehdyn demokratiakyselyn (2021) tuloksiin, huomataan kuntalaisten tietoisuuden vaikuttamisesta jopa hieman heikentyneen. Kysymykseen kuinka samaa mieltä olet väitteen kanssa ”Tiedän mitä kautta voin

vaikuttaa itseäni koskeviin asioihin kunnassa”, entistä useampi oli vastannut ”En oikeastaan” (8 prosenttiyksikön nousu). Kuitenkin myös ”Osittain kyllä” vastauksia oli tullut kokeilun jälkeen hiukan enemmän (3 prosenttiyksikön nousu), mutta ”Kyllä ehdottomasti” vastausten osuus oli vähentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä. Toisaalta myös ”En missään nimessä” vastausten osuus oli kokeilun jälkeen hiukan vähentynyt, yhdellä prosenttiyksiköllä.

Vaikka robotin kanssa ei olisikaan jäänyt juttelemaan, eikä uutisointeja, tiedotteita tai alustuksia kokeilusta olisi tullut luettua yhtäkään, jäi lähes kaikille kokeilukuntalaisille luultavasti vähintään jonkinlainen käsitys tällaisen kokeilun olemassaolosta. Kokeilua ennen ja jälkeen suoritettujen kyselyiden perusteella tietoisuus vaikuttamisen väylistä ei kuitenkaan parantunut. Kysymys voi olla myös siitä, että moni kuntalainen kyllä tietää mitä kautta voi osallistua, muttei tiedä mitä kautta voisi ihan oikeasti vaikuttaa.