4 minute read
Savon kansallispuistoissa
Kansallispuistoissa rikotaan kävijäennätyksiä
Advertisement
KANSALLISPUISTOJEN KÄYNTIMÄÄRÄ oli vuonna 2020 lähes neljä miljoonaa. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 23%. Luonnossa liikkuminen ja kotimaanmatkailu ovat olleet vahvassa nosteessa koronapandemian aikana, mutta kasvusuunta käyntimäärissä oli nähtävissä jo aiemmin.
Luontoretkeilyllä koetaan olevan monia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Luonnon rahoittava elementti auttaa palautumaan stressistä ja parantaa mielialaa. Luontoretkeily saa myös ihmiset liikkumaan enemmän ja vaikuttaa sitä kautta hyvinvointiin. Uudet kansallipuistot ovat olleet omiaan lisäämään retkeilyn suosiota. Hyvin merkityt hoidetut reitit taukopaikkoineen houkuttelevat perheitä ja ryhmiä nauttimaan Suomen luonnosta.
Savon alueelta löytyy monia hienoja luontokohteita sekä myös useampi kansallispuisto. Rautalammin ja Konneveden kuntien alueelle sijaitsevan Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijämäärä kasvoi edelleen aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2020 siellä vierailtiin lähes 50 000 kertaa, kun edellisenä vuonna vierailuita oli reilu 35 000. Rautavaaran ja Sotkamon kuntien alueella sijaitsevalla Tiilikkajärven kansallispuiston käyntimäärä kasvoi myös edellisestä vuodesta, nyt vierailuita oli lähes 20 000.
Etelä-Savossa sijaitsevassa Linnansaaren kansallispuistossa vierailtiin lähes 35 000 kertaa ja Koloveden kansallispuistossa lähes 20 000 kertaa. Myös näiden molempien kansallispuistojen kävijämäärä oli edellisvuotta suurempi. KANSALLISPUISTOT OVAT SUURIA, yli 1000 hehtaarin luonnonsuojelualueita. Ne ovat kaikille avoimia nähtvyyksiä ja niiden tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuus.
LINNANSAAREN KANSALLISPUISTO
Etelä-Savo: Rantasalmi, Savonlinna ja Varkaus
KOLOVEDEN KANSALLISPUISTO
Etelä-Savo: Enonkoski, Heinävesi ja Savonlinna
ETELÄ-KONNEVEDEN KANSALLISPUISTO
Keski-Suomi ja Pohjois-Savo:
Konnevesi ja Rautalampi
TIILIKKAJÄRVEN KANSALLISPUISTO
Pohjois-Savo: Rautavaara Kainuu: Sotkamo
www.luontoon.fi
ETELÄ-SAVO
KOLOVEDEN KANSALLISPUISTO
YKSI JÄRVI-SUOMEN UPEIMMISTA luontokohteista löytyy Etelä-Savosta, Enonkosken, Heinäveden ja Savonlinnan jylhien kallioiden ja satumaisten vanhojen metsien alueille levittäytyvästä Koloveden kansallispuistosta. Kolovesi on vaikuttava kokonaisuus satavuotisia metsiä, Saimaan erämaamaista järviluontoa ja viitteitä vanhasta kulttuurista. Sen kallioinen maisema on muovautunut mannerjäätikön alla eikä sen monia metsiä ole hakattu vuosikymmeniin. Niinpä niissä elää varsin värikäs lajisto. Kolovesi on myös rakastetun ja uhanalaisen saimaannorpan kotiseutua.
Vuonna 1990 perustetun puistolla on kokonaisalaa 60 neliökilometriä. Kansallispuiston suosio on muiden Saimaan luontokohteiden tavoin kasvussa, mutta puisto tarjoaa edelleen rikkomatonta rauhaa ja koskemattoman luonnon kokemuksia luonnonystäville. Luontoelämysten ohella ehdottomasti näkemisen arvoisia ovat muinaisista eränkävijöistä kertovat jopa 5000 vuotta vanhat kalliomaalaukset Ukonvuoressa, Vierunvuorella ja Havukkavuoressa.
Kolovedellä kulkee kaksi merkittyä luontopolkua, Nahkiaissalon 3,3 kilometrin luontopolku ja Mäntysalon 3,8 kilometrin retkeilyreitti. Nahkiaissalon polku johdattaa patikoijan vanhojen metsien kätköön. Mäntysalossa on myös nuorempaa metsää. Molemmat mutkittelevat vaativassa ja vaihtelevassa maastossa, joten niiden kulkemiseen on hyvä varata aikaa vähintään kaksi tuntia.
Vesillä liikkujalle Kolovesi on täydellinen luonnon aarreaitta. Meloen pääsee lipumaan keskelle käsinkosketeltavaa luonnonrauhaa ja upeimpia maisemia. Melomaan voi lähteä päiväpyrähdykselle tai useamman päivän retkelle. Puiston 40 kilometrin mittaisen vesireitin kulkee vauhdista riippuen kahdessa tai kolmessa päivässä.
LINNANSAAREN KANSALLISPUISTO
LINNANSAAREN KANSALLISPUISTO on pala kauneinta suomalaista järviluontoa. Linnansaari koostuu avarista järvenselistä, sadoista saarista ja luodoista sekä rehevistä lehdoista. Se on myös Saimaan tunnetuimman asukkaan saimaannorpan kotivesiä.
Linnansaaren kansallispuistoon pääsee ainoastaan vesitse. Se soveltuu kaikenikäisille ja kuntoisille retkeilykohteeksi. Kesäisin Linnansaaressa liikutaan meloen ja veneillä. Tarjolla on lukuisia retkisatamia, joissa on hyviä telttailupaikkoja yön yli retkeilyyn.
Saimaannorpan lisäksi Linnansaari on sääksen valtakuntaa. Alueelta löytyy yksi maan tiheimmistä sääksikannoista.
POHJOIS-SAVO
ETELÄ-KONNEVEDEN KANSALLISPUISTO
ETELÄ-KONNEVEDEN KANSALLISPUISTO on sekoitus aavaa järviluontoa, jylhiä kallioita ja vehreitä lehtoja. Kansallispuisto sijaitsee Konneveden ja Rautalammin kuntien alueella. Kansallispuisto perustettiin 2014 ja siitä tuli nopeasti yksi alueen suosituimmista retkeilykohteista. Suosittu Kalajan kierros lähtee kansallispuiston portilta Rautalammin Törmälästä. Kalajan kierros on 4,6 kilometriä pitkä reitti, joka kulkee vaihtelevassa maastossa metsäpalstojen lävitse, lammen rantaa kiertäen ja päätyy lopulta Kalajavuoren huipulle. Vuoren huippu laskee pystysuoraan kirkasvetiseen lampeen, jonka pohjassa on näkyvissä uppotukkeja. Kalajan huipun länsipuolelta avautuvat näkymät yli Etelä-Konneveden. Reitti pohjautuu jo aiemmin alueella olleeseen reittiin, joka on nyt merkitty uudelleen. Reitin varrella on lammen rannalla nuotio ja laavupaikat.
Eteläisen Konneveden kokee parhaiten vesiltä käsin. Vesialueet muodostuvat laajoista selänteistä ja sokkeloisista saaristoista. Järven länsiosissa on suuria selkiä, joihin kannattaa suunnata moottoriveneellä. Rantamaisemat vaihtelevat laakeista silokallioista aina pystysuoriin kallioseinämiin. Etelä-Konnevettä reunustavat molemmin puolin kosket, idässä Konnekoski ja lännessä Siikakoski. Kalastajien iloksi järvessä ui mm. villejä järvitaimenia. Se toimii myös pesimisalueena monille vesilinnuille. Kalasääski kanta on keskisen Suomen tiheimpiä.
Etelä-Konnevesi -järvellä on yli 600 saarta, joten se on myös mielenkiintoinen melontakohde.
TIILIKKAJÄRVEN KANSALLISPUISTO
TIILIKKAJÄRVEN KANSALLISPUISTO sijaitsee Kainuun ja PohjoisSavon rajalla, Rautavaaran ja Sotkamon kunnissa. Se sopii hyvin retkeilyyn kaikkina vuodenaikoina. Tiilikkajärven kansallispuiston alueella sekoittuvat pohjoisen luonnon piirteet eteläisiin metsiin ja soihin. Harjut, suot ja joet tekevät alueesta upean ja moni-ilmeisen luontokokonaisuuden. Tiilikkäjärvellä on hyvä valikoima eritasoisia reittejä ja useita taukopaikkoja.
Uiton kierto on 7 kilometrin pituinen ja se on melko helppokulkuinen. Reitin suositeltava kiertosuunta kulkee myötäpäivään Sammakkojärven ympäri. Kierroksen alkuosa Uiton kämpälle asti on melko mäkistä. Uiton kämppää lähestyttäessä on ylitettävä kaksi siltaa, joilta on hienot näkymät lähimaisemiin. Uiton kämpältä paluu tapahtuu helposti kuljettavassa maastossa, joka on pääasiassa pitkostettua suota ja kuivaa kangasta. Aikaa Uiton kierrokselle kannattaa varata 3h.
Uiton kierroksen pohjoisosasta kannattaa poiketa 400 metrin matka Venäjänhiekalle, jossa on tulentekopaikka, telttailualue sekä kompostikäymälä. Venäjänhiekan ranta on kansallispuiston tunnetuin ja upein maisema. Vaalea, pitkä hiekkaranta kapealla harjanteella keskellä järveä on upea näkymä.
