Jatkuvan sisäänoton mahdollisuudet ja haasteet ammatillisessa peruskoulutuksessa Etelä-Pohjanmaalla
Osaamista työpajoilta 1.1.2014 – 30.6.2015 Anne Ojalehto projektikoordinaattori
Sisällysluettelo
1. Tiivistelmä 3 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 4 3. Tutkimuksen tarkoitus, toteuttaminen ja kohderyhmä 5 3.1. Vapaat opiskelupaikat 5 3.2. Uusien opiskelijoiden rekrytointi kesken lukuvuotta 6 3.3. Opiskelijoiden pohjakoulutus 7 3.4. Toimenpiteet ja toimijat perehdyttämisessä 8 3.5. Perehdyttämismateriaali 9 3.6. Puuttuvat opinnot, kuka huolehtii? 10 3.7. Opintomenestyksen seuraaminen 10 3.8. Perustutkinnot, joiden aloittaminen kesken lukuvuoden on haastavaa tai ei lainkaan mahdollista 11 3.9. Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajoilla 12
4. Jatkuvan opiskelijaksi oton nykytila Koulutuskeskus Sedussa 13 5. Jatkuvan opiskelijaksi oton mahdollisuudet ja kehittämisideat 16 6.
2
Jatkuvan opiskelijaksioton uhat
19
1. Tiivistelmä Tutkimus on toteutettu Webropol-kyselynä Etelä-Pohjanmaan alueen ammatillista peruskoulutusta järjestäville oppilaitoksille. Kysely lähti noin sadalle henkilölle ja vastauksia palautui 32, vastausprosentin ollessa 32 %. Vapaita opiskelupaikkoja on noin kahdella kolmasosalla kyselyyn vastanneista oppilaitoksista. Pääosin uudet opiskelijat on rekrytoitu syksyn aikana, siten että aloitus on ollut viimeistään tammikuun alussa. Vain viidessä tapauksessa on opiskelija aloittanut opinnot helmi- ja toukokuun välillä. Taloudellisen tilanteen kiristymisen katsotaan vaikuttavan myötämielisesti kesken lukuvuoden aloittamisen mahdollisuuteen. On myös alakohtaisia eroja. Joillain aloilla on opintojen alussa paljon esimerkiksi turvallisuuteen ja lainsäädäntöön liittyvää koulutusta, jolloin on vaikeata aloittaa opintoja, jos näitä ei ole käytynä. Joillain aloilla taas aloittaminen kesken lukuvuoden käy suhteellisen vaivattomasti. Sähköisen kyselyn lisäksi kyseltiin Opinlakeus-messuilla koulutuksen edustajien mielipiteitä jatkuvan sisäänoton mahdollisuuksista sekä Koulutuskeskus Sedun opinto-ohjaajien ajatuksia heidän kokouksessaan. Webropol-kyselyn jälkeen tehtiin vielä haastattelukierros Koulutuskeskus Sedun yksiköihin, joissa haastateltiin koulutuspäälliköitä ja opinto-ohjaajia.
3
2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia
1. Osaamisperusteisuus todeksi -koulutusta
Osaamisperusteisuuden haltuunottoon kaivataan osaamisperusteisuus todeksi -koulutusta, jossa uusi osaamisperusteisuus avataan tutkinnon osan alle ”osaamiskansioiksi”, joissa määritellään mitä perustaitoa/osaamista tutkinnon osa vaatii. Näihin myös tehtäviä ja muita linkkejä, jotka helpottavat opiskelijan itseopiskelua.
2. HOPSin laadintaan toimiva työkalu sekä koulutusta ”hopsaamisessa” HOPSin laadinta opiskelijalle opintojen alussa koetaan tärkeäksi. HOPSin laadintaan tarvitaan toimiva työkalu sekä koulutusta ”hopsaamisessa” opettajille. Uudessa opiskelijahallinnon ohjelmassa pitäisi HOPSin, opintosuoritteiden, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä hojksin keskustella keskenään.
3. Verkkokursseja ja itseopiskelupaketteja
Verkkokursseja esim. Moodleen ja itseopiskelupaketteja varsinkin yhteisiin opintoihin (yto) mutta myös ammatillisiin opintoihin tarvitaan.
4. Lisäresurssia tuki- ja lisäopetukseen sekä ryhmäytykseen
Haastavaksi myös koetaan ajan ja resurssien puute kesken lukuvuotta aloittavan opiskelijan perehdyttämisessä opiskelun alkuun. Kaivataan hiukan lisäresurssia opettajalle tuki-, lisä- ja perehdyttämisopetukseen sekä ryhmäyttämiseen.
5. Ammatinohjaajan käytön mahdollisuus
Ammattiohjaajan käytön mahdollisuus perehdyttämisvaiheessa olisi tarpeen. Myös uraohjaaja voisi auttaa tilanteessa.
6. Toimenpiteitä asenneilmaston parantamiseksi sekä koulutusta opiskelijan kohtaamiseen Yleisesti asenneilmasto jatkuvaan opiskelijaksi ottoon liittyen on muuttunut myönteisemmäksi. Vielä kuitenkin kehitystä asenneilmastossa tarvittaisiin. Kaivataan toimenpiteitä asenneilmaston parantamiseksi sekä koulutusta opiskelijan kohtaamiseen.
7. Opintojen aloitukseen liittyvä alakohtainen perehdyttämislomake/-paketti
Opintojen aloitukseen liittyvä alakohtainen perehdyttämislomake-paketti, jota voisi käyttää myös kesken lukuvuoden opintonsa aloittavat.
8. Toimijoiden verkostot pitäisi saada toimiviksi ja yhteistyö joustavaksi Olisiko maakunnallinen ohjaamo hyvä ja toimiva ratkaisu tähän?
4
3. Tutkimuksen tarkoitus, toteuttaminen ja kohderyhmä Osaamista työpajoilta ESR-hankkeen suunnitelmassa kuvaillaan tutkimuksen tarkoitusta seuraavasti: ”Tulevaisuudessa pitäisi olla mahdollisuus päästä koulutukseen joustavasti myös kesken lukuvuoden. Jatkuvan sisäänoton malli mahdollistaisi joustavat ja yksilölliset opintopolut, jonka avulla voidaan vastata nuorisotakuun lisäksi myös nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin. Mahdollisuus päästä koulutukseen joustavasti tukee osaltaan eritystä tukea tarvitsevien sekä koulutuksessa aliedustettujen ryhmien (mm. poikien, miesten, etnisten vähemmistöjen) osaamisen kehittämistä ja tutkinnon suorittamista. Jotta Etelä-Pohjanmaa olisi valtakunnallinen edelläkävijä nuorisotakuun toteuttamisessa, tulee opiskelijoiden jatkuvan sisäänoton mallia kehittää.”
Tutkimus toteutettiin Webropol –kyselynä (3/2015) Etelä-Pohjanmaan ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten johdolle/rehtorille, koulutuspäälliköille, koulutusalajohtajille, vastuuopettajille, koulutusohjelmavastaaville ja opinto-ohjaajille. Tutkimuksessa mukana olivat Ammattiopisto Luovi (Alavuden yksikkö), Järviseudun ammatti-instituutti, Koulutuskeskus Sedu, Suupohjan ammatti-instituutti, Kuortaneen urheiluopisto, Etelä-Pohjanmaan opisto, Lapuan kristillinen opisto. Webropol -kyselyn kysymykset ovat liitteenä 1 ja vastausten yhteenvetoraportti liitteenä 2. Myöhemmin tekstissä on avattu kyselyn tuloksia. Ennen Webropol –kyselyn toteuttamista, tehtiin Koulutuskeskus Sedun opinto-ohjaajille pienimuotoinen kysely. Kyselyn tarkoituksena oli myös löytää tulevaan Webropol-kyselyyn kysymyksiä, joilla saataisiin selville jatkuvan sisäänoton haasteet ja kehittämisajatukset. Kyselylomake liitteenä 3 ja liitteessä 4 on yhteenveto kyselyn tuloksista. Toisena kohderyhmänä pienimuotoiselle kyselylle ennen varsinaista Webropol-kyselyä, olivat Opinlakeus-messujen 21.-22.1.2015 Etelä-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitosten edustajat. Kyselylomake liite 5 ja vastaukset kootusti liite 6. Webropol –kyselyn jälkeen oli haastattelukierros Koulutuskeskus Sedun yksiköihin, jossa haastateltiin koulutuspäälliköitä ja opinto-ohjaajia. Tämän kyselykierroksen haastattelujen kysymysrunko liitteenä 7 ja yhteenvedot yksiköittäin liitteet 8 – 14. Haastattelukysymyslomaketta käytettiin vain kyselyn tukena.
3.1. Vapaat opiskelupaikat Vastaajista 27 vastasi tähän kysymykseen ja 18 vastaajan yksikössä oli vapaita opiskelupaikkoja kysymysajakohtana helmi-, maaliskuussa 2015. Vapaita opiskelupaikkoja oli vaihteluvälillä 4 -75, keskiarvona 26 vapaata opiskelupaikka/yksikkö/oppilaitos. Eri oppilaitokset ja yksiköt ovat hyvin erikokoisia, joten keskiarvo ei anna oikeaa kuvaa,
5
vapaiden opiskelupaikkojen vaihteluväli paremmin kertoo tilanteen. 50 -75 vapaata opiskelupaikkaa oli neljän vastaajan yksikössä/oppilaitoksessa. Yhdeksän vastaajaa ilmoitti, että vapaita opiskelupaikkoja ei kyselyajankohtana ollut. Kesken lukuvuoden viimeisen vuoden aikana on uusia opiskelijoita rekrytoitu 23:ssa tapauksessa 27 vastaajan joukosta. Vain neljä vastaajaa ilmoitti, etteivät ole ottaneet uusia opiskelijoita kesken lukuvuoden viimeisen vuoden aikana.
3.2. Uusien opiskelijoiden rekrytointi kesken lukuvuotta Jatkuva sisäänotto toimii aikuiskoulutuksen puolella (monimuotokoulutus) joustavasti, mutta nuorten ammatillista peruskoulutusta toteuttavissa oppilaitoksissa pääosin vain syyslukukauden aikana. Kuitenkin kevätlukukaudellakin on voinut jollain aloilla vielä aloittaa. 18 vastaajaa ilmoitti, että aloitus on mahdollista elo-joulukuussa. 16 vastaajaa ilmoitti aloituksen olevan mahdollista vielä tammikuussa ja kolme oppilaitosta ottavat uusia opiskelijoita helmi-maaliskuussa ja kahdessa oppilaitoksessa vielä huhti-toukokuussakin. Koska tammikuussa on opiskelun voinut aloittaa vielä 16 vastaajan yksikössä/oppilaitoksessa, saattaa tässä kohdassa olla vääristymää tammikuussa alkavien opiskeluryhmien johdosta.
Kesken lukuvuoden aloittaneiden opiskelijoiden rekrytoinnin perusteet 23 vastaajan mukaan jakautuivat seuraavasti:
6
Perustutkinnossa on vapaita opiskelupaikkoja
17
Hakija haluaa siirtyä toisesta oppilaitoksesta
17
Hakijalla on aiemmin keskeytyneitä opintoja
16
Hakija on innokas aloittamaan opinnot heti
13
Opiskelija haluaa vaihtaa alaa oppilaitoksen sisällä
12
Hakijalla on aiempi ammatillinen tutkinto
11
Johto haluaa ryhmät täyteen
11
Uusi opiskelija tuo myös rahaa tullessaan
9
Opettajat haluavat ryhmät täyteen
6
Hakija on työtön
5
Opiskelija haluaa siirtyä valmistavista koulutuksista perustutkintoon
4
Opiskelija/hakija haluaa siirtyä työpajalta perustutkintoon
4
Koulutustakuu velvoittaa
4
Hakija on jäänyt vaille opiskelupaikkaa edellisessä yhteishaussa
3
Muu mikä? - siirtynyt aikuiskoulutuksesta perustutkintoon - pystyimme ottamaan sisään, ryhmässä oli vapaa paikka
2
Haastattelukierroksella asiaa hiukan tarkennettiin ja seuraavia kommentteja tuli Koulutuskeskus Sedun eri yksiköistä: •
Luonnollisesti kesken lukuvuoden aloitus on tarkistettava yksilöllisesti. Jos pohjalla ei ole yhtään esim. sähköalan opintoja, on mahdoton aloittaa puolta vuotta muita myöhemmin.
•
Syksyn aikana on paljon eloa ryhmissä, tulee uusia jonkin verran, kun opiskelupaikkaa vaille jääneet etsivät itselleen paikkaa.
•
Tammikuussa viimeinen mahdollisuus tulla uuden opiskelijan mukaan, silloin vaihtuu uusi moduuli ja jäljellä on vielä noin puolet opinnoista.
•
Teknisille aloille kuten sähkö ja ICT on mahdollista tulla ainoastaan syksyn aikana ilman aiempia opintoja, koska opiskelussa on paljon työskentelyn turvallisuuteen liittyviä opintoja opiskelun alkuvaiheessa. (Viime syksynä on Lapualla aloittanut opiskelijoita vielä loka-marraskuussa.)
•
Matkailualan perustutkinnon opintoihin on mahdollista ottaa uusia opiskelijoita koko lukuvuoden ajan. Siellä opetuksessa yhdistellään ryhmiä ja opetusta, mikä mahdollistaa uuden opiskelijan mukaan tulon.
•
Pääosin vuodenvaihteeseen asti otetaan uusia opiskelijoita, sen jälkeen aloitus ja opiskeluun mukaan pääsy on haasteellisempaa.
•
Taloudelliset asiat ovat myös vaikuttaneet uusien opiskelijoiden sisäänottoon kesken lukuvuoden.
3.3. Opiskelijoiden pohjakoulutus Kesken lukuvuotta opintonsa aloittavalla opiskelijalla on pääosin takanaan keskeytyneet opinnot joko ammatillisessa- tai lukiokoulutuksessa tai hänellä on jo jokin toisen asteen tutkinto. 23:n vastaajan joukosta viisi ilmoitti, että opiskelijalla on korkeakoulututkinto. Vastanneita 12 ilmoitti, että hakija on päättänyt peruskoulunsa edellisenä keväänä ja 12 aiemmin kuin edellisenä keväänä. Kesken lukuvuoden opintonsa aloittavan opiskelijan pohjakoulutus, vastaajia 23: Keskeytyneet ammatilliset opinnot
19
Ammatillinen tutkinto
15
Keskeytyneet lukio-opinnot
12
Perusopetus on päättynyt edellisenä keväänä
12
Perusopetus on päättynyt aiemmin kuin ed. keväänä
12
Ylioppilastutkinto /lukio
7
Korkeakoulututkinto
5
Muu, mikä? Yksityiskoulussa tehdyn tutkinnon täydennys
1
7
3.4. Toimenpiteet ja toimijat perehdyttämisessä Toimenpiteitä, joita kesken lukuvuoden aloittavan opiskelijan kanssa on tehty perehdyttämisvaiheessa (n=23):
HOPSin tekeminen
23
Opiskelijan perehdyttäminen
21
Lisäohjaus
19
Tukiopetus
7
Ryhmän uudelleen ryhmäyttäminen
6
Orientoivat opinnot
5
Kysymykseen mitä muuta on tehty, tuli seuraavia vastauksia: • erityisopettajan ohjaus ja tuki • yksilöllinen polku eteenpäin jatko-opiskeluun • näyttöjä ja tunnistamisia Perehdyttämistä ja opastusta ovat tehneet:
Ryhmänohjaaja
22
Alan opettaja
17
Opinto-ohjaaja
16
Ammattiohjaaja
5
Joku muu, kuka? ”erityisopettaja, opintoneuvoja, ohjaaja, kaikki osaston opettajat, jotka ovat tekemisissä opiskelijan kanssa”
3
Ei ole perehdyttämistä, mutta tarvittaisiin
1
Ei ole perehdyttämistä
0
Perehdyttämiseen liittyen tuli Koulutuskeskus Sedun yksiköiden haastattelukierroksella seuraavia kommentteja: • • • • • •
8
Opiskelijan hopsaus on tärkeää, että on tiedossa, mitä opiskelija suorittaa ja millaisella aikataululla. Perehdyttämismateriaali kesken vuotta tuleville on hyvä idea. Ylioppilaspohjaisilla on ehkä enemmän omia polkuja. Jakotuntien vuoksi opiskelijaryhmät voivat olla pienempiä, jolloin uusi opiskelija on helpompi huomioida opetustilanteissa. Opinto-ohjaaja ottaa opiskelijan vastaan ja ryhmänohjaaja perehdyttää opintojen alkuun. Tarvitaan paljon panostusta elämäntaitojen ohjaukseen.
3.5. Perehdyttämismateriaali Perehdyttämismateriaalia kesken lukuvuoden opintonsa aloittavalle opiskelijalle on 27 vastaajan joukosta kuudella yksiköllä /oppilaitoksella. Yksitoista vastasi, että ei ole ja kymmenen, että ei ole mutta tarvittaisiin. Viiden vastaajan mukaan perehdyttämispaketti sisältää:
Opiskelijan opas
5
Opetussuunnitelma
5
Tietoa oppilaitoksen toiminnasta
4
Tietoa opetuspisteen käytänteistä
4
Tietoa koulutusohjelman opetusmateriaaleista, -välineistä ja tarvikkeista
4
Koulutusohjelman opintojen aloituspaketti
1
Muuta, mitä? Käytännön toteutuksia, jotka nopeuttavat sopeutumista uuteen Opettajan antama kokonaisvaltainen ohjaus
2
Perehdyttämispaketin toivottu sisältö (n=10): Tietoa oppilaitoksen toiminnasta
10
Opiskelijan opas
9
Tietoa opetuspisteen käytänteistä
9
Opiskelun alussa tarvittavia lomakkeita
9
Tietoa koulutusohjelman opetusmateriaaleista, -välineistä ja tarvikkeista
8
Opetussuunnitelma
8
Koulutusohjelman opintojen aloituspaketti
7
Muuta, mitä? ATTO-aineiden minimi yms. itsenäisesti tehtäviä paketteja
1
9
3.6. Puuttuvat opinnot, kuka huolehtii?
Kesken lukuvuoden aloittavan opiskelijan puuttuvista opinnoista huolehtii (n=23): Ryhmänohjaaja/ luokanvalvoja
22
Opinto-ohjaaja
18
Opiskelija itse
17
Alan opettaja
8
Ammattiohjaaja/ ohjaaja
6
Opintosihteeri
3
Erityisopettaja
1
Haastattelukierroksella tuli seuraavia kommentteja asiaan: • • • •
Opiskelija on mahdollista laittaa työvuoroon, jos lukujärjestykseen on jäämässä aukkoja (maatalousala). Tammikuussa aloittava opiskelija menee esim. sisustuksen perusteita opettelemaan toisen vuosikurssin kanssa. Erityisopettajat pitävät ”rästipajoja”, joissa opiskelija voi tehdä rästiin jääneitä opintojaan. Lapualla myös Ammattistartin/Sedu-Spurtin ryhmän yhteydessä on rästitehtävämahdollisuus.
3.7. Opintomenestyksen seuraaminen Yhdeksässä paikassa 23:sta on seurattu kesken lukuvuotta aloittaneiden opiskelijoiden opintomenestystä. Kahdeksan vastasi, että ei ole seurattu, mutta pitäisi seurata ja kuudessa paikassa ei ole seurattu. Kohdassa, jossa vastattiin – On seurattu opintomenestystä, miten? Tuli avoimia vastauksia seuraavasti: • • • • • •
10
On seurattu samassa yhteydessä kuin ryhmän opiskelijoiden opintomenestystä. HOPS, jolla etenemistä seurataan. Havaintoja on tehty ja vaihtelua tuloksissa, persoonakohtaista menestys. Tarkistamalla opintosuorituksia, käymällä keskusteluja opiskelijan kanssa. Jatkuva seuranta. Otetaan lukuvuoden aikana koko ryhmän opintosuoritteet, myös myöhemmin aloittaneiden.
3.8. Perustutkinnot, joiden aloittaminen kesken lukuvuoden on haastavaa tai ei lainkaan mahdollista 27 vastaajan joukossa 20 on sitä mieltä, että kaikissa perustutkinnoissa voi aloittaa kesken lukuvuoden. Seitsemän on sitä mieltä, että on perustutkintoja, joissa ei voi aloittaa kesken lukuvuoden. Tutkimuksessa ilmeni seuraavia aloja, joissa ei voisi aloittaa opiskelua kesken lukuvuoden. Ohessa on myös syitä, miksi ei voisi: • •
• • •
Logistiikka, alussa on paljon lainsäädäntöön liittyvää koulutusta. Sote-ala, koska vaatii hyväksytyn soveltuvuuskokeen. Saman alan opiskelijat voivat vaihtaa opiskelupaikkaa. Koulutusta alkaa kaksi kertaa vuodessa, elokuussa ja tammikuussa, joten tarvetta kesken lukuvuoden aloitukseen ei niin paljon ole. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto, koska vapaita paikkoja ei ole. Puuala (tutkijan huomautus -vastaaja ei perustellut, miksi puualalla ei voisi aloittaa kesken lukuvuoden). Liikunnanohjauksen perustutkinto (tutkijan huomautus -ei tarvetta, koska ryhmät ovat täynnä).
Kyselykierroksella esiin nousi, että kesken lukuvuoden aloitus pitäisi organisoida paremmin, koska se on opettajalle tosi työläs ja raskas kokonaisuus ja samoin haastavaa opiskelijalle. Esteitä opintojen aloittamiselle kesken lukuvuotta: Opetussuunnitelman rakenne ei mahdollista kesken lukuvuoden aloitusta
4
Opintojen alussa on pakollisia opintoja, jotka pitää suorittaa ennen työsaliin siirtymistä
3
Opiskelun aloitus on vain kerran vuodessa
2
Uuden opiskelijan perehdyttäminen on liian työlästä kesken opintojen
1
Perehdyttämisaineistoa ei ole
1
Opiskelija ei ole ollut orientaatiojaksolla mukana
1
On helpompaa opettaa pienempää ryhmää
0
Laskentapäivä on ohitettu
0
Muu, mikä? - puutteelliset ohjausresurssit, isot ryhmät, vähän opettajia - soveltuvuuskoe - paikat ovat täynnä, aloittamiselle ei sinänsä estä
3
11
3.9. Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajoilla
Kyselyssä haluttiin myös selvittää oppilaitosten näkemystä työpajalla suoritettavista opinnoista. Opiskelu työpajalla on nuorelle hyvä vaihtoehto silloin, kun (n=24): Halutaan ehkäistä opintojen keskeyttämistä
22
Opiskelu oppilaitoksessa ei etene sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi
22
Haetaan opiskelijalle lisää opiskelumotivaatiota
18
Halutaan vahvistaa nuoren itsetuntoa
14
14 vastaajaa 17:sta on hyödyntänyt työpajaa opiskelijan oppimisympäristönä. Kuuden mielestä työpajalla ei voi suorittaa opintoja, koska: • • • • • •
Ei ole alaan liittyvää työpajatoimintaa lapsi- ja perhetyölle. Sote-opintoja ei ole tarjolla työpajalla tällä hetkellä. Ei vastaavia tiloja tai ammatillista osaamista. Pajajaksoja ei ole kaikilla aloilla opinnollistettu. Kirjalliset tehtävät kyllä, ei käytännön tehtäviä. Kaikkia ammatillisia opintoja ei ole mahdollista tehdä, esim. lypsy.
Haastattelukierroksella nousi esiin Paja 66:n hyvät toimintatavat: • •
12
•
Paja 66:lla mahdollista suorittaa mm. hygieniaosaamistodistus, arkielämäntaitoja, atto-opintoja. Jos koulussa tulee ongelmia, paja ottaa nopeasti opiskelijan pajatyöskentelyyn. Pajan kautta myös mahdollista aloittaa opinnot perustutkinnossa.
4. Jatkuvan opiskelijaksi oton nykytila Koulutuskeskus Sedussa Kesken lukuvuoden aloittavan opiskelijan opiskelun aloitusprosessi pääpiirteittäin Koulutuskeskus Sedussa: Opiskelija kysyy opiskelupaikkaa
täyttää hakemuksen
alan- /koulun vaihtajien kohdalla otetaan yhteys aiempaan oppilaitokseen tilanteen tarkistamiseksi
haastattelu, jossa mukana opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja ja/tai vastuuopettaja
OPISKELUN ALOITUS
koulutuspäällikön päätös opiskelijaksi ottamisesta
vahvistus opiskelupaikan saamisesta opiskelijalle
opinto-ohjaaja ottaa vastaan ja esittelee lyhyesti yleisiä toimintaperiaatteita sekä kierrättää yhteisissä tiloissa. Hänen kanssaan katsotaan aiemmat opintosuoritukset ja tehdään opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä laaditaan alustavaa opiskelusuunnitelmaa ja HOPSia sekä tarvittaessa oma lukujärjestys
ryhmänohjaajan kanssa katsotaan työvaatetus, työvälineet, oppimateriaalit, tilat ja muu tarvittava sekä ro perehdyttää opiskelun alkuun liittyvissä opinnoissa ja laatii HOPSn. Tarvittaessa ryhmä ryhmäytetään uudelleen
ryhmä ja tutor-opiskelijat auttavat aloituksessa tehden työtä rinnakkain, usein työskentely pareittain ja/ tai pienessä tiimissä iso vastuu tulijalla itsellään
13
Koulutuskeskus Sedun yksiköiden haastattelukierroksella selvitettiin jatkuvan opiskelijaksioton nykytilaa Sedussa ja esiin nousi seuraavia asioita, joilla jatkuva opiskelun aloitus on ollut ja on mahdollista:
Koulutuskeskus Sedussa on käytössä opetuspistekohtainen opiskelijan opas ja orientoivien opintojen kansio, joita hyödynnetään uuden opiskelijan perehdyttämisessä.
Syksyn aikana on paljon eloa ryhmissä, otetaan uusia opiskelijoita ja pois lähtee väärän valinnan tehneitä. Nämä eronneet ja ilman opiskelupaikkaa jääneet etsivät usein vielä uutta opiskelupaikkaa itselleen.
Hyvä nivelvaiheyhteistyö peruskoulun ja valmentavien koulutusten kanssa, auttavat uuden opiskelijan aloitusta opinnoissaan.
Opiskelijalla mahdollisuus aloittaa opintoja esim. kaikille valinnaisilla tai vapaasti valittavilla opinnoilla, silloin kun opiskelu muulla ryhmällä on jo pitkällä.
Jakotuntien vuoksi opiskelijaryhmät voivat olla pienempiä, jolloin uusi opiskelija on helpompi huomioida opetustilanteissa.
Lähihoitajien koulutus alkaa syyskuussa ja tammikuussa, joten tarvetta näiden aikojen välillä opiskelun aloittamiseen ei ole ollut. Ryhmät ovat täyttyneet yhteishaussa.
Komiasti opintiellä hankkeessa on työntekijä, joka tukee ja ohjaa opiskelijoita Koskenalantien opetuspisteessä.
Matkailualan perustutkinnon opintoihin on mahdollista ottaa uusia opiskelijoita koko lukuvuoden ajan. Siellä opetuksessa yhdistellään ryhmiä ja opetusta, mikä mahdollistaa uuden opiskelijan mukaan tulon.
14
Ammattiohjaajat ohjaavat ja tukevat opintojen alkua ja ovat opintojen etenemisessä muutenkin tukena.
Teknisille aloille kuten sähkö ja ICT on mahdollista tulla, ilman aiempia opintoja, ainoastaan syksyn aikana, koska opiskelussa on paljon työskentelyn turvallisuuteen liittyvä opintoja opiskelun alkuvaiheessa. (Viime syksynä on Lapualla aloittanut opiskelijoita vielä loka-marraskuussa.)
Liiketalouden puolella mahdollisuus antaa itseopiskeluun materiaalipaketteja, joiden avulla opiskelija voi suorittaa ammatinopiskelun alkuvaiheen opintoja.
Pääosin vuodenvaihteeseen asti otetaan uusia opiskelijoita, sen jälkeen aloitus ja opiskeluun mukaan pääsy on haasteellisempaa.
Perehdytykseen kootaan useampi opiskelija ja tunteja pidetään tarpeen mukaan.
Opiskelija voidaan siirtää ammattistarttiin ja/tai työpajalle ja sieltä mahdollisesti takaisin opintoihin samalle tai toiselle alalle.
Talotekniikan perustutkinnossa on tehtäväkansiot, joista uuden opiskelijan kanssa katsotaan, mitä pitäisi opiskella. Tämä mahdollistaa myös itsenäisen opiskelun.
Nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen opiskelijat opiskelevat samassa ryhmässä.
Opsin toteutussuunnitelmat aukaistuna lukuvuositasolle ovat HOPSin pohjana.
Opetuspisteen pienehkön koon ja pienien ryhmäkokojen vuoksi, opiskelijat tunnetaan ja ohjaus on näin helpompaa. Myös varhainen puuttuminen todentuu.
Erilaisia korttikoulutuksia (tulityökortti, turvallisuuskortti, ensiapukoulutus) järjestetään avoimen ammattiopetuksen periaatteella.
Paja 66:lla mahdollista suorittaa mm. hygieniaosaamistodistus, arkielämäntaitoja, atto/yto-opintoja. Jos koulussa tulee ongelmia, paja ottaa nopeasti opiskelijan pajatyöskentelyyn. Pajan kautta myös mahdollista aloittaa opinnot perustutkinnossa.
Modulointi joillain osastoilla on selkeä – sisältävät mm. kansiot, joissa kirjapaketteja ja tehtäviä, myös Moodlessa – opiskelijan on helppo aloittaa kesken lukuvuodenkin.
15
5. Jatkuvan opiskelijaksi oton mahdollisuudet ja kehittämisideat Tulevaisuudessa pitäisi olla mahdollisuus päästä koulutukseen joustavasti myös kesken lukuvuoden. Jatkuvan sisäänoton malli mahdollistaisi joustavat ja yksilölliset opintopolut, jonka avulla voidaan vastata nuorisotakuun lisäksi myös nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin. Mahdollisuus päästä koulutukseen joustavasti tukee osaltaan eritystä tukea tarvitsevien sekä koulutuksessa aliedustettujen ryhmien (mm. poikien, miesten, etnisten vähemmistöjen) osaamisen kehittämistä ja tutkinnon suorittamista. Jotta Etelä-Pohjanmaa olisi valtakunnallinen edelläkävijä nuorisotakuun toteuttamisessa, tulee opiskelijoiden jatkuvan sisäänoton mallia kehittää. Tutkimuksen tuloksia: Tarvitaan toimenpiteitä asenneilmaston parantamiseksi sekä koulutusta opiskelijan kohtaamiseen – jokainen opiskelija on tärkeä. Alan joustavuudesta kiinni onnistuuko, ryhmänohjaajan ja vastuuopettajan tärkeä olla samoilla linjoilla asioista. Asenne positiiviseksi jatkuvan sisäänoton mahdollisuuteen – opiskelija tarvitsee aikaa opiskelun käyntiin saattamiseksi. Tavoitteena pitää olla vahvuus opiskelijan kohtaamisessa.
Ammattiohjaaja helpottaisi uuden opiskelijan perehdyttämistä opintojen alkuun. Hiukan perehdytys- ja tukiohjausresurssia, koska opettaja on todella lujilla. Yleensäkin tarvittaisiin riittävästi ohjausvoimaa. Opettajalle resurssia opiskelijan aloituksen perehdyttämiseen. Yksiköihin uraohjaaja, joka auttaisi alkuun uutta opiskelijaa.
Opintoja Moodleen (atto/yto ja ammatilliset opinnot, jotka mahdollisia) opiskelijan itseopiskelua varten. Verkkokursseja ja/tai itseopiskelupaketteja ainakin atto/yto-opintoihin, myös ammatillisiin olisi hyvä olla.
Rästiopintojen ohjaukseen resurssia. Lisäopettamisen mahdollisuuteen resurssia, jota mietittäisiin tapauskohtaisesti.
16
Opiskelijan hopsaus on tärkeää, että opiskelija ja ryhmänohjaaja tietävät, mitä opiskelija suorittaa ja millaisella aikataululla. Tarvetta sähköiselle eHOPS:lle, jossa osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulee myös näkyväksi.
HOPSiin toimiva työkalu (sähköinen) ja koulutusta hopsaamisessa opettajille. HOPSiin ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen/opintosuoritteiden sekä hojksien pitäisi opiskelijahallinnon ohjelmassa keskustella keskenään. Näin vältetään moninkertaista turhaa kirjausta. Nykyisessä järjestelmässä pitää laatia jokainen osia erikseen.
Koulutusta osaamisperustaisuuden haltuunottoon. Hopsaksen pohjaksi ja avuksi uusista opetussuunnitelmista modulointi/ toteutussuunnitelma. Uusi osaamisperusteisuus avataan tutkinnonosan alle ”osaamiskansioiksi”, jossa määritellään mitä perustaitoa/-osaamista kyseinen tutkinnon osa vaatii. Siinä tutkinnon osien osaamistavoitteet aukikirjoitetaan pienemmiksi osaamistavoitteiksi, joihin suunnitellaan tehtäviä ym. paketteja atto/yto- ja ammatillisiin opintoihin. Tämän mukaan uuden opiskelijan perehdyttäminen ja rästiin jääneiden tehtävien tekeminen olisi selkeämpää. Osioissa voisi olla tehtäviä, videoita ym. materiaalia, joiden avulla opiskelija pystyy itsenäiseen opiskeluun. Voisiko jonkun hankkeen yhteydessä tehdä edellä mainittua alakohtaista ”osaamiskansiota”?
Ryhmänohjaajan toimenkuvaan lisäys velvollisuudesta perehdyttää kesken lukuvuotta aloittanut uusi opiskelija opintojen alkuun. Tähän voisi olla myös jonkinlainen tuntiresurssi käytettäväksi. Opiskelijan perehdyttäminen opintoihin sekä ryhmäyttäminen omaan ryhmään tulisi hoitaa hyvin.
Opintojen aloitukseen liittyvä perehdyttämislomake, jota voisi käyttää ainakin kesken lukuvuoden opintonsa aloittavat. Lomakkeen allekirjoittaisivat opiskelija ja ryhmänohjaaja. Opiskelijoille ala- ja opetuspistekohtaista perehdyttämisen materiaalia orientaatiokansion lisäksi. Tätä materiaalia voisi hyödyntää myös kesken vuotta aloittavien kanssa.
ICT-opinnoissa, Kirkkokadun yksikössä, tullaan kokeilemaan non stop eli jatkuvan sisäänoton mahdollisuutta seuraavana lukuvuonna 2015 -2016. Ajatuksena on kokeilla luokatonta opiskelua.
Toimijoiden verkostot toimiviksi ja yhteistyö joustavaksi sekä eri toimijoiden sitoutuminen yhteistyöhön paremmaksi. Olisiko maakunnallinen Ohjaamo tähän hyvä ratkaisu?
Soveltuvuuskokeet tulisi suorittaa ennen sote-alan opintoja, joten niitä pitäisi järjestää enemmän kuin 2 krt vuodessa.
17
Webropol-kyselystä poimittuja ajatuksia:
18
•
Kesken lukuvuoden aloitus on tarkistettava yksilöllisesti.
•
Soveltuvuuskokeet tulisi suorittaa ennen sote-alan opintoja, joten niitä pitäisi järjestää enemmän kuin 2 krt vuodessa.
•
Hiukan olisi saatava perehdytys- ja tukiohjausresurssia, sillä opettaja on todella lujilla jo tämän päivän tilanteissa, saati kun ryhmään hyppää joku puskista. Hänet on saatava tuntemaan itsensä huomioiduksi, viihtymään, sopeutumaan, kiinnostumaan ja osaamaan.
•
Perehdyttämismateriaali kesken lukuvuotta tuleville on hyvä idea.
•
Opiskelijan hopsaus on tärkeää, että opiskelija ja ryhmänohjaaja tietävät, mitä opiskelija suorittaa ja millaisella aikataululla.
•
Opiskelijan perehdyttäminen opintoihin sekä ryhmäyttäminen omaan ryhmään tulisi hoitaa hyvin, ettei hän tunne oloaan ulkopuoliseksi.
•
Kesken opetukseen tulevalla pitää olla oma motivaatio ja halu opiskella ja oppia.
•
Mahdollisuus
•
Kun uusi opiskelija tulee oppilaitokseen, se vaatii henkilöstöltä aikaa ja resursseja, jotta opiskelija saadaan pidettyä opiskelijana.
6. Jatkuvan opiskelijaksioton uhat
Webropol-kyselystä poimittuja ajatuksia: •
Jatkuva sisäänotto toimii aikuiskoulutuksen puolella (monimuotokoulutus) mutta päiväkoulutuksena toteutettavassa perustutkinto koulutuksessa vain elosyys-lokakuun aikana.
•
Kesken lukuvuoden aloitus on tarkistettava yksilöllisesti. Jos pohjalla ei ole yhtään alan opintoja, on mahdoton aloittaa puolta vuotta muita myöhemmin.
•
Pitäisi organisoida paremmin, opettajalle tosi työläs ja raskas kokonaisuus ja samoin opiskelijalle.
•
Kesken opetukseen tulevalla pitää olla oma motivaatio ja halu opiskella ja oppia. Jos omaa halua ei ole turha ottaa vaivoiksi, vie vain nykyisiltä opiskelijoilta opettajan aikaa.
•
Jos ryhmässä on monta eri aikaan aloittanutta, vaatii opetuksen suunnittelu opettajalta paljon.
Tutkimus löytyy www.sedu.fi -sivuilta Liitteet
19