Osaamista työpajoilta -hankkeen keskeiset tulokset

Keskeiset tulokset

Osaamista työpajoilta 1.1.2014 – 30.6.2015 Tarja Puskala projektipäällikkö

Sisällysluettelo 1. Osaamista työpajoilta hankkeen lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä 4 2.

Osaamista työpajoilta hankkeen tulokset

6

2.1 Tulevaisuusriihissä esille nousseet tulevaisuudenkuvat 6

2.2 Opinnollistamisen tilanneselvitys eteläpohjalaisilla työpajoilla 7

2.3 Osaamista työpajoilta hankkeen aikana työpajaympäristöön opinnollistetut tutkinnot 8

2.3.1 Esimerkkinä kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, kodinhuoltaja 9

2.4

Laatutyötä työpajalla opinnollistamisen kautta

11

2.5 Opiskelijan ohjaaminen oppilaitoksesta työpajaopintoihin 11

2.5.1 Esimerkki opiskelijasta, joka siirtyi suorittamaan opintojaan työpajalle 12

2.6 Työpajavalmentautujan ohjaaminen opiskelijaksi oppilaitokseen 13

2.7

Sopimusmalli opiskelijan opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittamisesta työpajalla

14

2.8 Yhteistyösopimukset oppilaitoksen ja työpajan

välillä koskien työpajalla tapahtuvaa opintojen suorittamista 14

2.9

Oppimispäiväkirja dokumentoinnin välineenä

15

2.10 Valtakunnallisen osaamistodistusmallin pilotointi 15

2.11 Jatkuvan sisäänoton kehittämismahdollisuudet ja haasteet ammatillisessa peruskoulutuksessa 16

2

2.12 Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden nykytilanne

Etelä-Pohjanmaan alueen ammatillisessa koulutuksessa 18 2.12.1 Kyselyt opiskelijoille ja oppilaille 18 2.12.2 Kyselyt oppilaitosten henkilöstölle 18

2.13 Etelä-Pohjanmaan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden toimijakartta 19

2.14 Hahmotelma eteläpohjalaisesta ohjaamomallista

19

LIITTEET

1.

Sopimusmalli opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittamisesta 2. Oppimispäiväkirja

3.

Valtakunnallinen osaamistodistus

4.

Ohjaamomallin hahmotelma

3

1. Osaamista työpajoilta hankkeen lähtökohta,

tavoitteet ja kohderyhmä Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakirjo on laaja ja erityisopetuksen opiskelijamäärät ovat lisääntyneet voimakkaasti. Koulutuksessa on enenevässä määrin opiskelijoita, joille isossa ryhmässä opiskelu ja/tai luokkaopetus eivät sovellu. Nämä opiskelijat ovat helposti vaarassa keskeyttää opintonsa ja siten syrjäytyä. Mahdollistamalla opiskelu myös työpajalla voidaan monipuolistaa oppimisympäristöjä ja luoda siten joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja, joiden avulla voidaan ehkäistä opintojen keskeyttäminen.

Hankehakemuksen suunnitteluvaiheessa (15.10.2012-15.10.2013) Koulutuskeskus Sedusta oli eronnut 486 opiskelijaa, joista 167 opiskelijalla ei ollut jatkosuunnitelmia.

Tämänkaltaisten tilanteiden ehkäisemiseen haetaan ratkaisuja Osaamista työpajoilta -projektissa.

Tavoitteena on myös madaltaa kynnystä opintojen aloittamiseen ja sitä varten esimerkiksi työpajalla olevien asiakkaiden osaamisen dokumentointia kehitetään projektissa.

Tämä mahdollistaa myöhemmässä vaiheessa hakeutumisen opintoihin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta.

Opiskelupaikkoja tulisi olla löydettävissä koko lukuvuoden ajan ja niiden opiskelijoiden, jotka kokevat valinneensa väärän alan, tulisi löytää vaihtoehtoisia opiskelupolkuja koko lukuvuoden ajan. Tavoitteena on valmistautua opiskelijoiden jatkuvaan sisäänottoon selvittämällä jatkuvan sisäänoton vaatimat edellytykset ja siihen liittyvät kehittämistarpeet. Jotta opiskelijaa voidaan auttaa kokonaisvaltaisesti pitää olla selvillä mitä ohjauspalveluita EP:n alueella on tarjolla opiskelijalle opiskelun eri vaiheissa.

Kokonaisvaltaista ohjausta korostetaan myös sosiaali-, terveys-, koulutus- ja työllisyyspalveluja koskevassa tutkimuksessa (Kuntoutussäätiö: Tutkimus nuorten syrjäytymisen ehkäisystä ja sitä edistävien palveluiden vaikuttavuudesta, Matti Tuusa), jossa todetaan seuraavaa: syrjäytymisen ehkäisyssä päästään parhaisiin tuloksiin integroitujen palvelukokonaisuuksien avulla. Kartoittamalla Etelä-Pohjanmaan koulutuksentarjoajien eri yksiköissä ja opetuspistepaikkakunnalla olemassa olevat opiskelijahyvinvointipalvelut saadaan selville tarvittavat kehittämiskohteet, jotta tulevaisuudessa voidaan lisätä yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Selvitystyön perusteella voidaan löytää kehittämistarpeet joihin pyritään vastaamaan.

Selvitystyötä tehdään erilaisilla kyselyillä opiskelijoille ja Etelä-Pohjanmaan koulutustoimijoille. Työssä otetaan huomioon jo olemassa olevat selvitykset kuten ELO-ryhmässä tehdyt selvitykset (Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä) ja EP:n liiton TNO-etäpalvelupilotissa tehtävä työ. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) 2011-2016 linjataan, että opiskelijoille tulee mahdollistaa työpajoilla tapahtuva oppiminen osana joustavia opintopolkuja. Yhteistyötä on vahvistettava niin, että opintoja voi suoritta työpajoilla. Koulutuksen keskeyttämistä ehkäisevät toimenpiteet ja tällaisten toimenpiteiden edistäminen on nostettu esille myös Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman kehittämislinjauksissa 2011-2014. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014. Lain painopisteenä on ennaltaehkäisy ja osallisuus. Lain myötä tulee tehdä paljon sekä toiminnallisia että teknisiä uudistuksia ja ratkaisuja.

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 –Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena nuorisotakuun toteuttamiseen liittyen on mm. saada monialainen yhteispalvelumalli

4

Ohjaamo, joka on matalan kynnyksen palvelupaikka, joka on tarkoitettu alle 30-vuotiaille nuorille. Se tarjoaa monialaisesti tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea yhteistyössä eri hallinnonalojen ja laajan yhteistyöverkon kanssa. Ohjaamoon voi nuori ottaa itse yhteyttä jos esim. oma tilanne vaatii selvittämistä. Ohjaamosta saa tukee erilaisissa nivelvaiheissa ja sen tavoitteena on edistää nuorten hakeutumista koulutukseen tai kiinnittymään työelämään.

Osaamista työpajoilta hankkeen kohderyhmänä on Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun ja Järviseudun ammatti-instituutin opiskelijat, jotka voivat oppia ammattiinsa/ koulu- tukseensa liittyviä kokonaisuuksia työpajoilla. Kohderyhmänä ovat myös työpajojen asiakkaat, jotka kerryttävät osaamistaan työpajoilla. Kohderyhmään kuuluvat niin ikään TE-toimiston, sosiaalitoimen ja psykiatristen terveyspalveluiden kautta tulevat asiakkaat, joiden osaamisen karttumista voidaan työpajalla dokumentoida ja kirjata se osaamis- todistukseen. Kohderyhmään kuuluu edellä mainittujen tahojen henkilökunta sekä Etelä-Pohjanmaan kuntien viranhaltijat, jotka kehittävät työpajatoimintaa alueellaan.

Osaamista työpajoilta hankkeen tavoitteena on ollut kuvata työpajalla saavutettava osaaminen opetussuunnitelman kielellä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verrataan työpajan työtehtäviä opetussuunnitelmien ammattitaitovaatimuksiin ja käydä läpi minkälaisilla työtehtävillä ja mitä työvälineitä käyttämällä voidaan saavuttaa vaadittava osaaminen. Tällä toiminnalla on pyritty vastaamaan nuorisotakuuseen, edistämään koulutukseen hakeutumista ja madaltamaan kynnystä opintojen aloittamiseen, kehittämään oppilaitosten ja työpajojen välistä yhteistyötä, ehkäisemään opintojen keskeyttämistä ja edistämään koulutuksen suorittamista ja ammattiin valmistumista. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää ja luoda Etelä-Pohjanmaan alueelle yhteinen tahtotila oppilaitos-työpajayhteistyön kehittämiselle. Tätä voidaan käyttää pohjana tulevassa kehittämistyössä.

Ohjaamo-toimintaan tutustumisen tavoitteena on mm. benchmarkingmatkoilta saatujen hyvien käytänteiden ”parastaminen” eteläpohjalaiseen ympäristöön sopivaksi ja luoda sitä kautta hahmotelma eteläpohjalaisesta Ohjaamomallista. Erilaisiin Ohjaamo-malleihin tutustumalla muodostuu käsitys siitä, minkälainen Ohjaamo-malli palvelisi eteläpohjalaisten tarpeita parhaiten ja saavuttaisi mahdollisimmat monet kohderyhmään kuuluvista henkilöistä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää myöhemmässä kehittämistyössä alueella.

Ohjauspalvelujen tilanteen ja jatkuvan sisäänoton mahdollisuuksien selvittäminen EP:n ammatillisissa oppilaitoksissa tavoitteena on ollut löytää näihin liittyvät keskeisimmät kehittämiskohteet ja haasteet. Osaamista työpajoilta oli osaltaan esiselvityshanke, joten näiden osalta esille nousseita kehittämiskohteita ja –tarpeita voidaan jatkokehittää mahdollisesti muissa tulevissa hankkeissa tai muun työn osana.

Työpajojen dokumentointimenetelmien kehittämisen tavoitteena on tuoda työpajatoi- mintaan ”laadullinen” työväline, jolla työpajalla tapahtuvaa toimintaa, tekemistä ja oppimista voidaan kuvata ja kirjata asioita ylös. Dokumentointi mielletään työpajoilla usein perustehtävästä irralliseksi ja aikaa vieväksi toiminnoksi mutta käytännössä se on välttämätöntä, jotta toimintaa voidaan arvioida. Erityisesti tähän liittyy Valtakunnallisen osaamistodistuksen pilotointi työpajoilla.

5

2. Osaamista työpajoilta hankkeen tulokset Osaamista työpajoilta hanke toteutti toukokuulla ja kesäkuulla 2014 alueelliset Tulevaisuusriihet kuudella eri alueella; Seinäjoella, Kauhavalla, Lapualla, Kurikassa, Kauhajoella ja Alavudella. Näihin tapahtumiin osallistui yhteensä 83 henkilöä oppilaitoksista, kunnan/kaupungin eri yksiköistä, työpajoilta ja TE-toimistosta.

Tulevaisuusriihissä mietittiin työpaja-oppilaitosyhteistyön tulevaisuutta ja sen mahdollisuuksia eri osapuolten näkökulmasta. Tulevaisuusriihissä etsittiin yhteinen visio/ tahtotila tulevaisuuden työpaja-oppilaitosyhteistyölle ja käytiin läpi eri osapuolten näkemyksiä siitä, minkälaista yhteistyötä pitäisi olla ja millä tavalla yhteistyötä voitaisiin lisätä tulevaisuudessa. Tulevaisuusriihet toteutettiin pääntöisesti työpajoilla, jolloin oli mahdollisuus samalla kertaa tutustua eri työpajojen toimintaan.

2.1 Tulevaisuusriihissä esille nousseet tulevaisuudenkuvat

6

•

Opinnollistamista ja siihen liittyviä prosesseja halutaan jatkaa niin, että mukana olisivat kaikki työpajat. Työpajojen ja koulun välillä olisi hyvä olla yhteyshenkilö (koordinaattori), joka koordinoisi koko alueella opiskelijoiden siirtymistä työpajalle opiskelemaan. Koordinaattorilla on kokonaiskäsitys alueen tilanteesta niin oppilaitoksessa kuin työpajoillakin.

•

Toivotaan myös, että työpajalla valmentautuvan nuoren osaamisen dokumentointia jatketaan ja kehitetään dokumentointia niin, että nämä vakiintuvat pysyväksi käytännöksi. Tällöin on mahdollista kertyneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustaminen kautta hyödyntää työpajalla opittuja asioita kun esimerkiksi valmentautuja hakeutuu opiskelemaan ammatillisiin opintoihin.

•

VALMA -koulutuksen ja työpajan yhteistyön lisääminen

•

Työpajaa voisi hyödyntää kesänajan opinnoissa. Työpajoista osa toimii käytännössä koko kesäajan ja tätä voisi hyödyntää esimerkiksi työssäoppimisen osalta tai opintorästien suorittamisessa.

•

Opettaja työpajalla oppivan nuoren ohjaamisessa: pitää miettiä resurssointi ja vastuukysymykset. Yhteistyön lisääminen puolin ja toisin nähdään tärkeäksi asiaksi, jota kannattaa viljellä jatkossakin.

•

Työpajajaksosta olisi hyvä luoda vapaasti valittaviin opintoihin oman pajaopintojen kokonaisuus. Tällä hetkellä esim. Paukun Pajalla opiskelija saattaa tehdä omia opintojaan ja tämän lisäksi hän samaan aikaan osallistuu pajan muuhun toimintaan. Tämän muun työpajalla tapahtuvan toiminnan tunnistaminen osaksi opintoja on hyvin vaihtelevaa ja kirjavaa.

•

Opettaja-työvalmentaja työparityöskentelyn kehittäminen

•

Oppilaitoksen tilojen hyödyntäminen työpajan näkökulmasta

•

Työnantajayhteistyön lisääminen, työpajajaksolta tutustumaan työelämään

•

Työpajatoiminnan mahdollisuuksista tiedottaminen eli työpajojen markkinointia lisättävä

•

Työpajan ja kaupungin yhteistyön lisääminen eli kaupunki voisi tarjota työpajalle pienimuotoisia alihankintatöitä mutta ensin kaupungilla pitää tietää mitä työpajalla tehdään eli markkinointia lisättävä

•

Työpajaohjaajien osaamisen lisääminen ammatillisesta koulutuksesta ja perustutkintojen sisällöistä. Tästä on hyötyä kun työpajan valmentautujan osaamista dokumentoidaan ja silloin kun opiskelija ohjautuu koulusta työpajalle suorittamaan tutkinnon osia.

2.2 Opinnollistamisen tilanneselvitys eteläpohjalaisilla työpajoilla Opinnollistamisen tilanneselvityksen tavoitteena oli mm. selvittää sitä, onko työpajoilla jo entuudestaan olemassa työpajaympäristöön opinnollistettuja tutkintoja, mitä muuta/ miten ammattiin opiskelijat oppivat työpajalla, mitä/ miten perusasteen oppilaat oppivat työpajalla ja mitä perustutkinnon osia voisi työpajalla opiskella Opinnollistamisen selvitys tehtiin seuraavilla työpajoilla: työpaja Junki Kauhavalla, Kaks` Kättä työpaja Oy Seinäjoella, Paukun Pajan Monitoimipaja & Tekniikkapaja Lapualla, Paja66 Alavudella ja Kolmas Ovi/ Palvelukeskus Trilla Kauhajoella.

Selvityksessä kävi ilmi se, että Kaks` Kättä työpajalla on opinnollistettu hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnosta kokki, puusepän perustutkintoa, kotityö- ja puhdistuspalvelun perustutkinnosta kodinhuoltajat ja liiketalouden perustutkinnosta asiakaspalvelu ja myynti.

Paja66 Alavudella on opinnollistettu puualan perustutkinto, mutta sielläkään ei ole käytännössä oppilaitoksesta vielä siirtynyt opiskelijaa suorittamaan ko. tutkintoa tai sen osia työpajalle Oppilaitoksista ei ole kovin systemaattisesti siirtynyt opiskelijoita suorittamaan näitä tutkintoja työpajalle. Työpajan valmentautuja-asiakaan osaamisen kertymistä ei ole systemaattisesti dokumentoitu työpajalla vaikka tätä olisi voinut hyödyntää asiakkaan jatkopoluilla opiskelussa tai työhön sijoittumisessa.

Selvityksestä kävi ilmi, että Kaks` Kättä työpajalla on monipuoliset mahdollisuudet suorittaa osia tutkinnoista usealla alalla. Myös työpaja Junkissa Kauhavalla ja Kolmas Ovi/ Trilla Kauhajoella on aloja, joilla tutkinnon osia voisi suorittaa. Muilla alueen työpajoilla tutkinnon osien suorittaminen on rajallisempaa mutta toki olemassa olevien puitteiden mukaan kuitenkin osittain mahdollista.

Kone- ja metallin perustutkinnon osalta tutkinnon osia voi suorittaa Kaks` Kättä työpajalla, työpaja Junkissa Kauhavalla ja Palvelukeskus Trillassa Kauhajoella. Paja66 Alavudella ei ole mahdollisuutta suorittaa mitään tulityöhön liittyvää eli se sulkee metallin pois. Paukun Pajan tekniikkapajalla Lapualla voi suorittaa metallin teoriaopintoja kun opettaja antaa opiskelupaketit mutta käytännön metallityöt eivät onnistu. Myös Puualan perustutkinnosta voi suorittaa osaa Paukun Pajan Tekniikkapajalla.

7

Työpajoilla on ollut kuitenkin perusopetuksen opiskelijoita suorittamassa mm. rästitehtäviä, TET-jaksoilla ja suorittamassa peruskoulua loppuun. Työssäoppijoita on työpajoilla ollut mm. toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ja sosionomiopiskelijoita on vastaavasti ollut ammattikorkeakoulusta. Työpajoilla on myös tapauskohtaisesti räätälöity joidenkin opiskelijoiden kohdalla oppimismahdollisuuksia niin, että opinnot on voitu saattaa loppuun.

2.3 Osaamista työpajoilta hankkeen aikana työpajaympäristöön

opinnollistetut tutkinnot Ammatillisten perustutkintojen opinnollistaminen työpajaympäristöön tarjoaa uudenlaisen oppimisympäristön mm. sellaisille opiskelijoille, jotka oppivat paremmin tekemällä.

Se on myös toisenlainen oppimisvaihtoehto niille opiskelijoille, joille luokkamuotoinen opiskelu ei jostain syystä sovi tai jotka tarvitsevat enemmän tukea opiskelussaan tai opinnoissa on muuten haasteita. Mahdollistamalla erilaiset ja joustavat oppimisympäristöt voidaan ehkäistä opintojen keskeyttämistä ja välttää syrjäytymisen riskejä.

Tavoitteena on ollut kuvata työpajalla saavutettava osaaminen opetussuunnitelman kielellä. Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä on verrattu työpajan työtehtäviä ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelmien ammattitaitovaatimuksiin ja käyty läpi minkälaisilla työtehtävillä ja mitä työvälineitä käyttämällä vaadittava osaaminen työpajalla saavutetaan. Opinnollistamisprosessissa on tärkeää se, että yhteistyöoppilaitoksen opettajat ovat mukana tässä työssä, koska he ovat kyseisen alan opetuksen asiantuntijoita. Osaamista työpajoilta hankkeessa opinnollistettavan alan opettaja on kutsuttu tutustumaan työpajaan ja opinnollistettaviin tutkinnon osiin. Hankkeen aikana on verrattu seuraavien tutkintojen osien ammattitaitovaatimuksia työpajan työtehtäviin: Kaks` Kättä työpaja Oy: Kone- ja metallialan perustutkinto ja rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja, korjausrakennus (tästä puuttuu vielä opettajan kommentit) Työpaja Junki: Kone- ja metallialan perustutkinto ja Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, kodinhuoltaja Paukun Paja: Puualan perustutkinto, puuseppä (Tekniikkapaja). Paukun Pajan Monitoimipajalla voi lisäksi tehdä pienimuotoisesti artesaanin perustutkintoon liittyviä osia.

Osaamista työpajoilta hankkeen aikana neljä opiskelijaa on suorittanut tutkinnon loppuun työpajalla. Yksi opiskelija on valmistunut työpajalla ajoneuvoasentajaksi (autoalan perustutkinto), yksi koneistajaksi ja yksi levyseppähitsaajaksi (kone- ja metallialan perustutkinto). Neljäs opiskelija on valmistunut toukokuulla 2015 ympäristönhoitajaksi suorittamalla työpajalla loppuopinnot luonto- ja ympäristöalan perustutkinnosta.

8

2.3.1 Esimerkkinä kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, kodinhuoltaja Kuntayhtymä kaksineuvoinen työpaja Junki KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO, KODINHUOLTAJA Ammatilliset tutkinnon osat Kaikille pakollinen tutkinnon osa - ateria- ja kahvituspalvelut 15 ov - ylläpitosiivous 15 ov Ateria- ja kahvituspalvelut 15 ov, työssäoppimisen laajuus 2 ov

9

Koululla opitaan • • •

erityisruokavaliot teoriassa ravitsemussuositukset teoriassa hygieniapassi

Työn kautta työpajalla opitaan • • • • • • • • • • • • • • • • •

henkilökohtainen ja keittiöhygienia työturvallisuus ergonomia tarjoilun perusteet peruskattaukset raaka-aineiden valinta, käsittely ja käyttö työmenetelmät keittiöjätteiden lajittelu kestävä kehitys taloudellisuus ja kustannustehokkuus asiakastilanteiden hoitaminen (työpajan oma henkilöstö) ravitsemustietous erityisruokavaliot työn aikatauluttaminen työvälineet, koneet ja laitteet työvuoron päättäminen ammattietiikka

Koneet ja laitteet työpajalla • • • • • • •

10

astianpesukoneet sähköhellat/uunit/mikrot monitoimiuuni yleiskone, vatkain, sauvasekoitin kahvin- ja vedenkeittimet jääkaapit, pakastimet ym. keittiön varusteet ja työvälineet

2.4 Laatutyötä työpajalla opinnollistamisen kautta Opinnollistaminen on osa työpajojen laatutyötä. Tilaaja-asiakkaana esimerkiksi oppilaitos arvioi ”ostamaansa” palvelua eli kuinka hyvin työpaja on onnistunut opiskelijan työpajajaksolle asetettujen vaatimusten suhteen. Laadun taso määritellään tällöin pääasiassa tilaajan eli oppilaitoksen laatukriteereiden mukaan. Opinnollistaminen kehittää väkisinkin työpajan käytäntöjä ja dokumentointia.

Opinnollistamisen kautta voidaan tehdä työpajatoimintaa ja työpajoilla tehtävää hyvää työtä tunnetuksi. Se auttaa työpajan henkilöstöä ymmärtämään oman työnsä tärkeyden ja merkityksen kuin myös pakottaa kehittämään työpajatoimintaa tavoitteellisemmaksi ja suunnitelmallisemmaksi.

2.5 Opiskelijan ohjaaminen oppilaitoksesta työpajaopintoihin Osaamista työpajoilta hankkeessa luotiin toimintamalli opiskelijan ohjaamisessa oppilaitoksesta työpajaopintoihin.

Yhteydenotto: opiskelija, vanhemmat, opettaja, opinto- ohjaaja

Arvioidaan työpajaopintojen tarve

Opiskelijahuoltoryhmä

Yhteys työpajaan ja sovitaan tutustuminen työpajalle ja sovitaan alkuhaastattelu

Sopimus työpajajaksosta oppilaitoksen ja työpajan välillä Sopimus opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittamisesta työpajalla

o r i e n t a a t i o

Työpajaopinnot alkavat Arviointikeskustelut Loppukeskustelut Palautteet Ammattiosaamisen näyttö

Valmistuminen ammattiin ja sijoittuminen työelämään. Rinnalla tuki ja ohjaus.

Aloitteen työpajaopintoihin siirtymiseksi voi tehdä itse opiskelija tai hänen kotiväki.

Tavallisinta lienee, että aloite tulee kuitenkin oppilaitoksen opettajalta tai opinto-ohjaajalta, koska he ovat päivittäin tekemisissä opiskelijan opintoihin liittyvissä asioissa ja sitä kautta tuntevat opiskelijan tilanteen melko hyvin. Tämän jälkeen arvioidaan työpajaopiskelun tarve ja tarkoituksenmukaisuus, jonka jälkeen asia viedään yleensä käsiteltäväksi opiskelijahuoltoryhmään. Opiskelijahuoltoryhmän (OHR) tehtävänä ovat ongelmien ennaltaehkäiseminen ja ratkaisujen etsiminen tukea tarvitsevien opiskelijoiden auttamiseksi. Ryhmään kuuluvat yleensä rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, psykologi, erityisopettaja ja koulukuraattori. Tarvittaessa kutsutaan mukaan ryhmänohjaaja, aineenopettaja, opiskelija tai muita asiantuntijoita.

11

Kun opiskelijahuoltoryhmässä on asia käsitelty, sovitaan tutustuminen työpajalle. Tutustumiskerralla on jo mahdollista tehdä alkuhaastattelu ja kartoittaa yhdessä tilannetta.

Kun ollaan yhteisesti sitä mieltä, että työpajaopinnot voidaan aloittaa, tehdään sopimus työpajajaksosta oppilaitoksen ja työpajan välillä. Tämän sopimuksen lisäksi tehdään erillinen sopimus opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittamisesta työpajalla.

Työpajaopintojen alkaessa voi alussa olla orientaatiojakso, jonka pituus voidaan määritellä yksilöllisesti. Koulutuskeskus Sedun Tekniikkastartti toimii Kaks` Kättä työpajan yhteydessä ja tällöin orientaatiojakso voidaan suorittaa esimerkiksi Tekniikkastartissa.

Orientaatiojakson aikana varmistutaan myös siitä, että nuorella on motivaatiota työpajaopiskeluun. Viimeistään tässä vaiheessa tehdään myös alkuhaastattelu ellei sitä ole aikaisemmin tehty.

Työpajajakson aikana on tärkeää, että arvioidaan koko ajan opintojen etenemistä ja päivitetään tarvittaessa opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittamista työpajalla. Arviointikeskustelussa tulee olla mukana opiskelijan lisäksi opettaja ja työvalmentaja. Työpajajakson päättyessä käydään loppukeskustelu, jossa kootaan yhteen koko opiskelijan oppimisen kehityskaari. Työpaja toimittaa myös oppilaitokselle osaamistodistuksen tai muun dokumentin opiskelijan työpajaopinnoista. Erityisopiskelijoiden kohdalla työpajan ohjaaja kirjaa ylös toimenpiteet, jotka toimitetaan opettajalle kirjattavaksi HOJKSiin. Kunkin yksikön erityisopetusvastaava perehdyttää työpajan ohjaajan HOJKSiin. Myös palautteen kerääminen työpajajakson aikana on tärkeää toiminnan kehittämisen kannalta.

Mikäli nuori suorittaa työpajalla ammattiosaamisen näytön, se arvioidaan oppilaitoksen käytänteiden mukaisesti. Vastaava opettaja huolehtii siitä, että osaamistodistus ja ammattiosaamisen näyttöihin perustuvat suoritukset kirjataan mahdollisimman nopeasti opiskelijahallintojärjestelmään.

2.5.1 Esimerkki opiskelijasta, joka siirtyi suorittamaan opintojaan työpajalle Henkilö oli ollut työpajalla valmentautujana jo pidemmän aikaa. Työpajalla oli dokumentoitu siellä tehtyjä töitä. Kevään 2014 yhteishaussa ko. henkilö hakeutui opiskelemaan kotitalous- ja puhdistuspalvelualan perustutkintoa, kodinhuoltaja.

Kun yhteisvalinnan tulokset selvisivät ja hänet oli yhteisvalinnassa valittu opiskelemaan kyseistä tutkintoa, kävi hän työpajalta käsin yhdessä työpajan ohjaajan kanssa muutaman kerran tutustumassa tulevaan opetuspisteeseen. Yhteisesti todettiin, että tämän henkilön kohdalla olisi tarkoituksenmukaista kokeilla tutkinnon suorittamista työpajalla.

Sovittiin, että aivan aluksi opiskelija kuitenkin pyrkisi olemaan oppilaitoksessa ja tutustuisi muuhun ryhmää ja samalla opinnoissa päästään hyvään alkuun. Käytännössä siirtyminen työpajalle suorittamaan opintoja tapahtui vasta syyslomaviikon jälkeen. Tähän liittyen tehtiin sopimus ajalle 20.10.2014 - 31.5.2015 opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittamisesta työpajalla. Sopimukseen kirjattiin osaamistavoitteet työpajajakson ajalle kuten myös se, että opiskeluun sisältyy sovittuja päiviä, jolloin opiskelu tapahtuu oppilaitoksessa. Sopimukseen on tarvittaessa mahdollisuus sisällyttää elämänhallinnallisia tms. asioita.

12

2.6 Työpajavalmentautujan ohjaaminen opiskelijaksi oppilaitokseen Osaamista työpajoilta hankkeessa luotiin toimintamalli työpajavalmentautujan ohjaaminen opiskelijaksi oppilaitokseen.

Nuori on sitoutunut, kiinnostuu alasta ja haluaa alalle opiskelemaan

Yhteys oppilaitokseen Yhteispalaveri opiskelu mahdollisuuksista Sovitaan miten valmistaudutaan hakuun ja opintoihin

Jatketaan työpajalla osaamisen dokumentointia Osaamistodistus Hakeminen yhteisvalinnassa Suorahaku Mahdollinen pääsykoe

Päätös valinnasta opiskelemaan Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

o p i n n o t a l k a v a t

Työpajalla on usein nuoria, joilla ei vielä ole ammatillista koulutusta suoritettuna tai opinnot ovat voineet jäädä kesken jostakin syystä. Työpajalla heillä on mahdollisuus tutustua eri aloihin ja sitä kautta löytää itseä kiinnostava ala. Kun jokin ala kiinnostaa niin paljon, että siitä voisi harkita ammattia itselleen, on aika miettiä alan opiskelumahdollisuuksia.

Tällöin otetaan yhteyttä alan oppilaitokseen omien mahdollisuuksien kartoittamiseksi.

Yhteydenottajana voi ensimmäisellä kerralla olla työpajan työvalmentaja, joka sopii ensimmäisen yhteispalaverin esimerkiksi opinto-ohjaajan kanssa. Itse palaverissa on mukana työpajan nuori, opettaja ja tukena työvalmentaja. Yhteisesti sovitaan miten valmistaudutaan hakemiseen ja opintoihin. Tavallisin hakeutumisen muoto on yhteishaku mahdollisine pääsykokeineen mutta joissakin tilanteissa voi tulla kysymykseen erityishaku tai suorahaku.

Kun päätös opiskelijavalinnasta on tehty ja opinnot alkavat voi tulla aikaisemman hankitun osaamisen ja/tai työpajalla kertyneen osaamisen kautta kysymykseen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Osaamisen tunnistaminen tarkoittaa sitä, että opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan vertaamalla osaamista Opetushallituksen määräämien perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin. Tämän pohjalta arvioitu ja hyväksytty tai aiemmin arvioitu osaaminen voidaan tunnustaa osaksi perustutkintoa. Osaamisen tunnustaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija voi saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osittain sen mukaan, miten paljon tutkinnon ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden mukaista osaamista opiskelijalla on esimerkiksi työpajajakson aikana kertynyt.

13

2.7 Sopimusmalli opiskelijan opetussuunnitelman mukaisten

opintojen suorittamisesta työpajalla Osaamista työpajoilta hankkeessa on luotu sopimusmalli siihen kun opiskelija siirtyy työpajalle suorittamaan opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Sopimukseen kirjataan kaikki työpajajaksolle sovitut asiat. Se on opiskelijan henkilökohtainen opetussuunnitelma työpajaopiskelua varten. Sitä voidaan päivittää ja se muokkautuu opiskelijan tilanteen mukaisesti aivan kuin normaali opetussuunnitelma.

Sopimukseen opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittamisesta työpajalla kirjataan seuraavat asiat: Henkilötiedot opiskelijasta, työpaja, oppilaitoksen yksikkö, perustutkinto, johon työpajaopiskelu liittyy, työpajajakson ajankohta, osaamistavoitteet työpajajakson ajalle, mahdollisesti muut tavoitteet esim. elämänhallinnalliset tms. asiat, sovitut opiskelujärjestelyt ja työpajajakson kustannukset oppilaitokselle.

Sopimuksen allekirjoittavat työpajan valmentaja/ohjaaja, oppilaitoksen ko. perustutkinnon opettaja ja opiskelija.

Tämän lisäksi laaditaan ja allekirjoitetaan erillinen suostumuslomake siitä, että opiskelijan siirtyessä työpajalle suorittamaan hänen henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan kuuluvia opintoja, voi oppilaitos ja työpaja luovuttaa puolin ja toisin opiskeluun liittyviä tarpeellisia ja välttämättömiä tietoja. Tämän suostumuslomakkeen allekirjoittaa opiskelija. Mikäli opiskelija on alle 18-vuotias tarvitaan myös huoltajan allekirjoitus.

2.8 Yhteistyösopimukset oppilaitoksen ja työpajan välillä koskien

työpajalla tapahtuvaa opintojen suorittamista Yhteistyösopimukset ohjaavat Seinäjoen koulutuskuntayhtymän, Koulutuskeskus Sedun ja Kaks` Kättä työpaja Oy:n sekä Kuntayhtymä Kaksineuvoisen työpaja Junkin välistä yhteistyötä liittyen opiskelijan opintojen suorittamiseen työpajaympäristössä.

Yhteistyösopimus Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Sedun ja Kaks` Kättä työpaja Oy välillä allekirjoitettiin 22.8.2014 ja yhteistyösopimus Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Sedun ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, työpaja Junkin välillä allekirjoitettiin 29.9.2014. Allekirjoituksien jälkeen on näistä molemmista sopimuksista tehty Seinäjoen koulutuskuntayhtymän, Koulutuskeskus Sedun osalta erikseen viranhaltijapäätökset.

Yhteistyösopimuksissa määritellään mm. seuraavat asiat: oppilaitoksen ja työpajan tehtävät ja vastuut, korvaukset ja maksuehdot, työturvallisuusasiat, vakuutukset, alkuhaastattelujen ja arviointien toteuttaminen sekä muut erikseen sovittavat asiat.

Työpajaopintoihin osallistuvan opiskelijan tulee aina periaatteessa olla oppilaitoksen kirjoilla, joka oikeuttaa opiskelijalle normaalit oikeudet opintososiaalisiin etuuksiin, joita ovat mm. matkakulut.

Yhteistyösopimus ei koske opiskelijoiden työssäoppimista eikä muita mahdollisia työpajoilla suoritettavia opintoja tai tukitoimia, joiden toteuttamisesta sovitaan aina erikseen.

14

2.9 Oppimispäiväkirja dokumentoinnin välineenä Osaamista työpajoilta hankkeen aikana Kaks` Kättä työpajalla, työpaja Junkissa ja Paukun Pajalla on otettu käyttöön oppimispäiväkirja johon kirjataan ylös työpajalla tehdyt tehtävät ja työpajalla kertynyt osaaminen. Osalla työpajoista on ollut käytössään Excel-pohjainen Party –järjestelmä, joka laskee tilastotietoa automaattisesti halutulta ajanjaksolta esimerkiksi vuosittain tilastotiedot rahoittajalle kuten AVI:lle ja OKM:n vuosiraporttiin. AVI -keskukset ja OKM myös päättävät kysymysten sisällön. Koska Party ei ole tarkoitettu yksilöseurantaan tarvitaan rinnalle menetelmä, jolla voidaan seurata yksittäisten henkilöiden osaamista ja osaamisen kertymistä yksilötasolla.

Työpajoille suunnitellussa oppimispäiväkirjassa on otettu mallia opiskelijan työssäoppimisen päiväkirjasta ja muokattu sitä työpajalle sopivaksi. Oppimispäiväkirjaan kirjataan viikon aikana tehdyt työtehtävät ja uudet opitut asiat. Oppimispäiväkirjaa jokainen valmentautuja täyttää oman ilmaisukykynsä puitteissa. Oppimispäiväkirjaan on varattu kohta, jonne voi kirjata niitä asioita, jotka erityisesti jäi viikosta mieleen tai jos haluaa perehtyä johonkin asiaan enemmän. Oppimispäiväkirjan allekirjoittavat työpajan valmentautuja ja työvalmentaja sen jälkeen kun he ovat yhdessä käyneet keskustellen läpi viikon tapahtumat.

Tärkeää oppimispäiväkirjan käyttämisessä on se, että sitä täytetään säännöllisesti, jolloin työn laajuus tulee kirjallisesti näkyväksi, työtehtävät selkiintyvät ja ne muodostavat kokonaisuuksia. Oppimispäiväkirja on eräs tapa reflektoida omaa oppimisprosessia.

Reflektointi tarkoittaa asian pohtimista ja monipuolista tarkastelua. Toinen tärkeä seikka on se, että varataan aika yhteiselle keskustelulle. Nämä auttavat työpajan valmentautujaa ja työvalmentajaa seuraamaan osaamisen kehittymistä. Oppimispäiväkirja toimii myös ”muistin virkistäjänä” kun laaditaan Osaamistodistusta työpajalla tapahtuneesta oppimisesta.

2.10 Valtakunnallisen osaamistodistusmallin pilotointi Valtakunnallinen Osaamistodistusmalli on kehitetty Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hankkeen koollekutsumassa työryhmässä, jossa on ollut edustus 21 eri organisaatiosta. Etelä-Pohjanmaalta ei ole ollut edustusta ko. työryhmässä.

Osaamistodistuksessa voidaan tehdä näkyväksi työpajalla saavutettu osaaminen ja sitä voidaan hyödyntää osaamisen tunnustamisen dokumenttina oppilaitoksessa siinä vaiheessa kun siirrytään opiskelemaan esimerkiksi ammatilliseen oppilaitokseen.

Osaamistodistuksen sisältö on rakennettu opetussuunnitelman perusteisiin kirjattujen arviointikriteereiden pohjalta, jolloin oppilaitoksessa on helpompi arvioida saavutettua osaamista. Osaamistodistuksessa on mahdollisuus kuvata myös opiskelijan tai valmentautujan yleisiä työelämätaitoja.

Osaamistodistus on ollut edesauttamassa työpajan valmentautujia opiskelupaikan saamisessa. Tästä käytännön esimerkki: Työpajan metalliosaston henkilölle kirjoitettu osaamistodistus auttoi häntä syksyllä 2014 saamaan hakukelpoisuuden jatkoopintoihin. Kysymyksessä oli metallialan työvoimakoulutus, jossa hakukelpoisuuden ehtona oli vähintään puolen vuoden pituinen alan työkokemus. Ilman tätä työpajalla kertynyttä osaamista ja sen dokumentointia osaamistodistukseen olisi opiskelupaikka

15

jäänyt todennäköisesti saamatta. Metallialan työvoimakoulutuksen tämä henkilö aloitti 1.12.2014.

Osalla työpajojen valmentautujista on takanaan pitkä työpajajakso ennen kuin ollaan siinä tilanteessa, että valmentautujalle on voitu kirjoittaa osaamistodistus. Osa esimerkkitapausten työpaja-valmentautujista on aloittanut työpajajaksonsa kuntouttavassa työtoiminnassa, edennyt sieltä työpajalle työkokeiluun ja sitä kautta saanut työpajalle palkkatuetun työsuhteen, jonka aikana on selkiintynyt oma ala, jota haluaa opiskella tulevaisuudessa.

Osaamistodistus toimii yhtä lailla ammatillisen osaamisen päivittämisessä työelämän vaatimuksiin nähden ja auttaa oman osaamisen markkinoinnissa työhaastattelutilanteissa.

Osaamistodistuksia on Osaamista työpajoilta hankkeen aikana kirjoitettu viidelle henkilölle. Osaamistodistukseen liittyvä dokumentointi on muutaman henkilön kohdalla vielä keskeneräinen mutta osaamisen dokumentointi on aloitettu hankkeen aikana.

Osaamistodistuksia tullaan kirjoittamaan kesän aikana hankkeen päättymisen jälkeen kahdelle Kaks` Kättä työpajan pintakäsittelyosaston valmentautujalle ja heinäkuussa kahdelle henkilölle työpaja Junkissa toinen kone- ja metallialalta ja toinen rakennusalalta. Kaikkiaan Osaamista työpajoilta hanke on ollut vaikuttamassa yhdeksän henkilön Osaamistodistuksen laatimiseen.

2.11 Jatkuvan sisäänoton kehittämismahdollisuudet ja haasteet

ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamista työpajoilta hankkeessa on selvitetty jatkuvan sisäänoton kehittämismahdollisuuksia ja haasteita ammatillisessa peruskoulutuksessa. Kysely on toteutettu Webropol-kyselynä Etelä-Pohjanmaan alueen ammatillista peruskoulutusta järjestäville oppilaitoksille. Kysely lähetettiin noin sadalle henkilölle ja vastauksia palautui 32, vastausprosentin ollessa n. 31 %. Tätä ennen Opinlakeus-messuilla kyseltiin kaikilta Etelä-Pohjanmaan alueella toimivilta ammatillista peruskoulutusta antavilta oppilaitoksilta pienimuotoisella kyselyllä mielipiteitä jatkuvasta opiskelijaksiotosta sekä Sedun opinto-ohjaajien kokouksessa opoilta kyseltiin pienimuotoisen kyselyn avulla asiaa ennen varsinaista Webropol-kyselyä.

Vapaita opiskelupaikkoja on noin kahdella kolmasosalla kyselyyn vastanneista oppilaitoksista. Pääosin uudet opiskelijat on rekrytoitu syksyn aikana, siten että aloitus on ollut viimeistään tammikuun alussa. Vain viidessä tapauksessa on opiskelija aloittanut opinnot helmi- ja toukokuun välillä.

Taloudellisen tilanteen kiristymisen katsotaan vaikuttavan myötämielisesti kesken lukuvuoden aloittamisen mahdollisuuteen. On myös alakohtaisia eroja. Joillain aloilla on opintojen alussa paljon erilasta turvallisuuteen ja lainsäädäntöön liittyvää koulutusta, jolloin on vaikeata aloittaa opintoja, jos näitä ei ole käytynä. Joillain aloilla taas aloittaminen kesken lukuvuoden käy suhteellisen vaivattomasti.

Sähköisen kyselyn lisäksi kysyttiin koulutuksen edustajien mielipiteitä jatkuvan sisäänoton mahdollisuuksista Opinlakeus-messuilla sekä Koulutuskeskus Sedun opintoohjaajien ajatuksia. Webropol-kyselyn jälkeen tehtiin tarkentava haastattelukierros Koulutuskeskus Sedun eri yksiköihin, joissa haastateltiin koulutuspäälliköitä ja opintoohjaajia.

16

Selvityksessä esille nousi seuraavia asioita: 1. Osaamisperusteisuus todeksi ja haltuunottoon kaivataan koulutusta, jossa uusi osaamisperusteisuus avataan tutkinnon osan alle ”osaamiskansioiksi”, joissa määritellään mitä perustaitoa/osaamista tutkinnon osa vaatii. Näihin myös tehtäviä ja muita linkkejä, jotka helpottavat opiskelijan itseopiskelua.

2. Lisäresurssia tuki- ja lisäopetukseen sekä ryhmäytykseen. Haastavaksi myös koetaan ajan- ja resurssien puute kesken lukuvuotta aloittavan opiskelijan perehdyttämisessä opiskelun alkuun. Kaivataan lisäresurssia opettajalle tuki-, lisä- ja perehdyttämisopetukseen sekä ryhmäytykseen.

3. Ammattiohjaajan käytön mahdollisuus perehdyttämisvaiheessa olisi tarpeen.

Myös uraohjaaja voisi auttaa tilanteessa.

4. Koulutusta asenneilmaston parantamiseksi sekä opiskelijan kohtaamiseen.

Yleisesti ottaen asenneilmasto jatkuvaan opiskelijaksiottoon (uuden opiskelijan tuloon) liittyen on muuttunut myönteisemmäksi. Vielä kuitenkin kehitystä asenneilmastossa tarvittaisiin lisää. Koulutusta kaivataan asenneilmaston parantamiseksi sekä opiskelijan kohtaamiseen.

5. Verkkokursseja esim. Moodleen ja itseopiskelupaketteja varsinkin yto-opintoihin (yhteiset tutkinnon osat) ja ammatillisiin opintoihinkin.

6. HOPSin laadintaan toimiva työkalu sekä koulutusta ”hopsaamisessa”. HOPSin laadinta opiskelijalle opintojen alussa koetaan tärkeäksi. HOPSin laadintaan tarvitaan toimiva työkalu sekä koulutusta ”hopsaamisessa” opettajille. Uudessa opiskelijahallinnon ohjelmassa pitäisi HOPSin, opintosuoritteiden, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä HOJKSin keskustella keskenään.

7. Opintojen aloitukseen liittyvä alakohtainen perehdyttämislomakepaketti, jota voisi käyttää kesken lukuvuoden opintonsa aloittavat.

8. Toimijoiden verkostot pitäisi saada toimiviksi ja yhteistyö joustavaksi. Olisiko maakunnallinen ohjaamo hyvä ja toimiva ratkaisu tähän.

Jatkuvan sisäänoton kehittämismahdollisuudet ja haasteet ammatillisessa peruskoulutuksessa laajempi raportti löytyy www.sedu.fi

17

2.12 Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden nykytilanne Etelä Pohjanmaan alueen ammatillisessa koulutuksessa Tavoitteena on ollut selvittää tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden nykytilannetta Etelä-Pohjanmaan alueen ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa opintoihin ohjaamisessa, opintojen aikana ja ohjauksessa työelämään.

Ohjauksen tilannetta on kartoitettu erilaisilla kyselyillä. Niitä on tehty 9-luokan oppilaille Seinäjoen keskustan yläkouluissa, johon vastasi 74 oppilasta. Yläkoululaisten vanhemmille vastaava kysely toteutettiin Opinlakeus-messuilla tammikuussa 2015. Vastaajia oli 13. Koulutuskeskus Sedussa opintonsa aloittaneiden kyselyyn vastasi 54 opiskelijaa ja opintonsa päättäviltä opiskelijoilta vastauksia saatiin 22.

Webropol-kysely toteutettiin maaliskuulla 2015 Etelä-Pohjanmaan alueen ammatillista koulutusta järjestäville oppilaitoksille. Kysely lähetettiin rehtoreille, koulutuspäälliköille ja opinto-ohjausta tekeville henkilöille, yhteensä noin 120 henkilölle. Vastauksia saatiin 32. Webropol-kyselyn vastausten pohjalta tehtiin tarkentavat haastattelut Koulutuskeskus Sedun opinto-ohjaajille ja koulutuspäälliköille

2.12.1 Kyselyt opiskelijoille ja oppilaille

Peruskoulun 9-luokkalaisten mukaan neuvonta- ja ohjaus on ollut monipuolista, on saanut sitä tietoa, mitä on tarvinnut koulupaikan valintaa tehtäessä. Seinäjoen keskustan yläkoulujen yhteenlaskettu tyytyväisyys ohjaukseen oli 73 %. Vanhempien tyytyväisyys oli 54 %. Vanhemmat miettivät erityisesti sitä, että kerrotaanko nuorille myös oman paikkakunnan ulkopuolella olevista mahdollisuuksista vai keskitytäänkö ainoastaan oman paikkakunnan kouluihin. Toisena asiana vanhemmat miettivät sitä, että luotetaanko sellaiseen oppilaaseen, jolla on jo oma suunnitelma siitä, mihin hän aikoo hakea, vai yritetäänkö häneen vaikuttaa niin, että hän valitseekin jonkun tietyn muun vaihtoehdon.

Opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden tyytyväisyys saatuun tietoon ja ohjauksen oli 89 %. Enemmän kaivattiin tietoa opintojen etenemisestä, selkokielistä infoa eri mahdollisuuksista ja eri ammateista sekä hakukriteereistä. Netistä tietoa on vaikeasti löydettävissä.

Opintonsa päättävät opiskelijat ovat lähes 100 % tyytyväisiä siihen, miten hyvin opintoohjaajilla on ollut heille henkilökohtaista ohjausaikaa. Oma aktiivisuus kysyä neuvoja oli 50 %, joten nuoret kyllä tiedostavat, että myös itse pitää olla aktiivinen ja tehdä asiansa eteen jotakin. 86 % mielestä, saatu neuvonta ja ohjaus tukevat sujuvaa siirtymistä työelämään tai jatko-opintoihin. Vastaajista 77 % katsoi, että opettajille olisi hyödyksi työelämäjaksot.

2.12.2 Kyselyt oppilaitosten henkilöstölle Kyselyn perusteella nykyiset resurssit eivät riitä opiskelijoiden riittävään yksilölliseen ohjaukseen. Monenlaiset ongelmatilanteet näyttävät kasvavan ja vievät yhä enemmän aikaa ohjaukselta. Ammatillisessa koulutuksessa ohjausresursseja ja ammattiohjaajia tarvitaan enemmän. Opinto-ohjaajan työajasta noin 75 prosenttia menee selkeästi ohjaustyöhön. Tuleva tutkinnon uudistus tuo haasteita ohjaukseen. Asenne- ja ajattelu-

18

tavan muutosta tarvitaan nyt jokaiselta oppilaitoksessa työskentelevältä. Mikäli jatkuva sisäänotto lisääntyy, myös lisäohjaus- ja tukiopetus resurssien tarve kasvaa entisestään.

Nuorten ammatillisista oppilaitoksista ollaan tiiviisti yhteydessä eri toimijoihin ja yhteistyötahoihin. Määrällisesti eli useammin kuin kolme kertaa vuodessa yhteyttä pidetään perusasteen, ammatillisten oppilaitosten, lukion ja Etsivän nuorisotyöhön kanssa.

Maakunnalliset tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelut (TNO) pitäisi saada helposti löydettäväksi. Ohjaustoiminta on liian hajanaista eli ohjaamoa odotellaan. Ohjaamossa olisi oltava ammattitaitoinen henkilöstö. Siellä toimivilla on oltava tieto siitä kuka ottaa kopin nuoresta. Kuka ohjaa Ohjaamon toimintaa? Miten se on mahdollista toimia koko maakunnassa unohtamatta reuna-alueita? Ideoita tuli; kiertävä ohjaamo, ns. HOP ON -palvelu, yhteydenpitoa voisi hoitaa videoasioinnin kautta, sivupisteitä. Ei ikärajaa, vaan ohjausta voisi olla kaikille sitä tarvitseville, mutta painotus toiminnassa olisi nuoriin.

Nuoria otettaisiin mukaan Ohjaamon toiminnan suunnitteluun.

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden nykytilanne Etelä-Pohjanmaan alueen ammatillisessa koulutuksessa laajempi raportti löytyy www.sedu.fi

2.13 Etelä-Pohjanmaan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden toimijakartta Selvitystyön tuloksena valmistui myös Exel-pohjainen toimijakartta ohjauksen toimijoista seutukunnittain Etelä-Pohjanmaalla. Toimijakartassa ovat mukana sellaiset palvelut, joihin kuka tahansa voi itse olla suoraan yhteydessä ja saada neuvoa ja ohjausta.

Tämä on myös hyvä pohjatyö tulevaa Ohjaamoakin ajatellen. Toimijakartassa olevista toimijoista on mm. seuraavat tiedot: palvelutarjonta, kenelle palvelut on suunnattu, yhteystietoja sekä www-sivut, jota klikkaamalla pääsee suoraan palveluntarjoajan sivuille.

Karttaan on koottu sellaiset tahot, joihin kuka tahansa voi olla suoraan yhteydessä.

Tahoja, joiden palveluun tarvitaan erillinen lähete tai jokin puoltava lausunto, ei tässä kartassa ole. Kartan tarkoitus on olla työkaluna ohjaustyötä tekeville ja kaikille tietoa hakeville. Kartta on kaikkien käytettävissä ja löytyy jatkossa www.sedu.fi

2.14 Hahmotelma eteläpohjalaisesta ohjaamomallista Osaamista työpajoilta hankkeessa on tehty hahmotelmaa eteläpohjalaisesta Ohjaamomallista. Malli ei ole valmis eikä sitä ole myöskään tässä vaiheessa käsitelty missään hallintoelimessä. Hahmotelma eteläpohjalaisesta ohjaamomallista on muotoutunut niiden käsitysten ja ajatusten pohjalta mitä on kertynyt mm. benchmarkingmatkoilta, joita Osaamista työpajoilta hanke toteutti mm joulukuussa 2014. Byströmintaloon Oulussa ja huhtikuulla 2015 Mikkelin Olkkariin ja Joensuun ohjaamoon.

Benchmarkingmatkoilla oli mukana eri tahojen edustajia kuten oppilaitos, Kela, Seinäjoen kaupungin nuorisopalvelut, TE-toimisto, työpajat, sosiaalitoimi, Nuorisoasema Steissi, kuraattorit, Seinäjoen työvoiman palvelukeskus ja Seinäjoen kaupungin kuntakokeiluhanke. Yhteisten matkan aikana käytyjen keskustelujen ja tehtävien perusteella on laadittu hahmotelmaa eteläpohjalaisesta ohjaamomallista. Hahmotelma ohjaamo-

19

malliksi esiteltiin ensimmäisen kerran Osaamista työpajoilta hankkeen loppuseminaarissa 13.5.2015.

Eteläpohjalaisessa ohjaamomallissa annetaan tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea moniammatillisesti ja monialaisesti matalan kynnyksen periaatteella. Ohjaamon henkilöstö tekee tiivistä yhteistyötä verkostossa ja käytössä on yhteinen asiakkuusjärjestelmä, joka mahdollistaa mm. ajanvarausten tekemisen eri toimijoiden kesken. Ohjaamon palvelut jakautuvat seuraavasti: fyysiset palvelut, verkkopalvelut, puhelinpalvelut ja koko alueen palveluverkosto. Ohjaamon palvelut pyritään järjestämään käyttämällä jo olemassa olevia resursseja niin ettei kunnille synny lisäkustannuksia.

Ohjaamon asiakas on pääsääntöisesti nuori (15-29 vuotias) jolla ei ole koulutusta ja/tai työtä. Ohjaamoon voi tulla omatoimisesti ja ilman ajanvarausta.

Ohjaamon tulisi sijaita keskeisellä paikalla, jonne on helppo tulla ja ei ole vaarana ”leimautua”. Ohjaamossa olisi mahdollista viettää myös aikaa ja tehdä esim. koulutehtäviä tai odotella koulukuljetusta kotiin. Ohjaamon pitäisi toimia koko Etelä-Pohjanmaan alueella. Voitaisiin perustaa eri alueille myös miniohjaamot hyödyntäen esimerkiksi niitä tiloja, joita vapautuu Te-toimistolta toimipaikkojen lakkauttamisen yhteydessä. Sähköisiä palveluita hyödynnettäisiin mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. Myös palvelubussin käyttömahdollisuutta voidaan harkita.

Eniten palveluja tarvitsevia nuoria on Seinäjoen alueella, jonne todennäköisesti Ohjaamopalvelu syntyy. Eteläpohjalaisiin kuntiin voi syntyä paikallisia Ohjaamoja kunnan ja alueen paikallisten tarpeiden mukaan. Paikallisten Ohjaamojen tukena voidaan käyttää myös sähköisiä palveluja fyysisen Ohjaamon tukena. Ohjaamo tekee myös yhteistyötä tulevan Työllisyydentalon kanssa, jonka asiakkaat koostuvat pääasiassa heikossa työmarkkina-asemassa olevista henkilöistä ja ns. ”Kelan sakkolistalaisista”. Ohjaamossa ja Työllisyydentalolla hyödynnettäisiin päivittäisessä työssä yhteisiä verkostoja.

Hahmoteltua Ohjaamomallia tukee myös syksyllä 2015 käynnistyvä Siirtymät Sujuviksi ESR-hanke (SISU). SISU hankkeessa luotava ”Virittämö” kehittää osaltaan Ohjaamon mallia, tarjoaa mahdollisuuden parantaa opiskelu- ja työelämävalmiuksia sekä arjen- ja elämänhallinnantaitoja. Virittämössä tehdään osaamiskartoituksia ja rakennetaan yksilöllisiä polkuja ammatillisiin opintoihin. Virittämössä on mahdollista saada yksilöllistä tukea ja ohjausta myös tutkinnon suorittamiseen. Virittämö on kiinteässä yhteistyössä VALMA-koulutuksen kanssa. Tavoitteena on, että Virittämön kautta sijoitutaan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tai vaihtoehtoisesti VALMA-koulutukseen. Myös ohjautuminen toisinpäin on mahdollista.

Ohjaamon toimijat voisivat sijaita hallinnollisesti omassa organisaatiossaan mutta heillä olisi työpiste Ohjaamossa. Ohjaamon päivittäistä toimintaa ohjaisi ja organisoisi yksi koordinaattori. Hän ei kuitenkaan olisi esimiehen roolissa suhteessa Ohjaamon työntekijöihin.

20

LIITTEET

1.

Sopimusmalli opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittamisesta 2. Oppimisp채iv채kirja

3.

Valtakunnallinen osaamistodistus

4.

Ohjaamomallin hahmotelma

21