Pyramid e-julkaisu (suomeksi)

Building a Pyramid - Crossroads and Road Signs along the Paths to Employment (PYRAMID) Manner-Suomen ESR-ohjelma 1.4.2012 - 30.6.2015

“Uusia näkökulmia – uusia hyviä käytäntöjä”

2

Sisällysluettelo 1.

Johdanto 4

1.1 Tavoitteet ja päämäärät 4

2.

Koulutuskeskus Sedu 5 3.

Tietoa hankkeesta ja tiedottaminen

7

4.

Levitetyt ESR-hankkeet 11 4.1.

Etelä-Pohjanmaan pajoilta urille 11 4.2.

Yrittämällä Eteenpäin 11 4.3.

Etelä-Pohjanmaan YES- Keskus 12 4.4.

Monimuotoiset opinpolut 13 4.5.

SeDuuni -osumaa työhön 14 4.7.

SeduEvents 15

5.

Kansainväliset yhteistyökumppanit 17 5.1.

WEB vzw, BELGIA 17

5.2. Sociale Economie Oostende vzw, BELGIA – De Duinenwacht 17

5.3. Valnalon, Asturias, ESPANJA - Ciudad Tecnológica del Valle del Nalón S.A.U, Langreo, Espanja 18

5.4. Yrittäjyyden kehittämisinstituutti, KREIKKA 19

5.5. Nova Gorican tekninen koulutuskeskus, SLOVENIA 20

5.6. Manchester Academy, Manchester, ISO-BRITANNIA 21

6.

Valitut hyvät käytännöt Suomesta ja ulkomailta

22

6.1.

Yrittäjyys: 22

6.1.1.

Opiskelijaosuuskunnat 22 6.1.2.

Yrittäjyyspassi 24 6.1.3.

Alueelliset yrittäjyysmallit 25 6.1.4.

Yrittäjyysryhmätoiminta 27 6.1.5.

Yrittäjyyden Oma Polku 28 6.1.6.

YES-keskusmalli 30

3

6.1.7. Naisyrittäjien ongelmat neuvonnan jälkeen JA naisten verkkoyrittäjyys 33

6.1.8. aSkills: Sosiaalisten taitojen arviointi työllistymisen parantamiseksi 34

6.1.9. Tutkimus ”Thessalian paikallistalous ja yrittäjyys” 35

6.1.10. Opiskelijaosuuskuntien kansainvälinen yhteistyö 36

6.1.11. Brändäys nuorten työpajoissa ja osuuskunnissa 37 6.1.12. Toimintaosuuskunta – Starterslabo 39

6.2.

Innovatiiviset oppimisympäristöt 41 6.2.1.

Nuorten työpajat 41 6.2.2.

RealEvent 43 6.2.3.

OwnEvent 44 6.2.4.

Event Manual 46

6.2.5. ”Birley Fields Education Impact Group” – alueellinen kehitysryhmä 48

6.3.

Opiskelijoiden hyvinvointi 50

6.3.1.

Orientoivat opinnot Sedussa 50

6.3.2. Kielikoe ammatillista koulutusta varten 52 6.3.3.

Jeesitupa-malli 54 6.3.4.

KesäJeesi-paja 55

6.3.5. Opiskelijoiden hyvinvoinnin parantaminen ulkolajeilla 56 6.3.6.

Mentoring-kontaktiohjelmat 58

6.4.

Ura- ja opiskeluohjaus 59

6.4.1. eTaitava 59 6.4.2.

SeDuuni-mallit 61 6.4.3.

Työpaikkaohjaajakoulutuksen malleja 62

6.4.4. Työelämäyhteistyön kehittämisjaksojen toimintamalli 64

6.4.5. Työmahdollisuuksia liikekumppanien kanssa 65

7.

Työseminaari – joulukuu 2013

66

8.

Kevät 2014 – kokeillut hyvät käytännöt

70

9.

Opintomatkat: 72 9.1.

Havaintoja osaamisperustaisuudesta 72 9.1.1.

Iso-Britannia 72 9.1.2.

Ranska 75

9.2.

Havaintoja ohjauskäytännöistä 82 9.2.1.

Luxembourg 82 9.2.2.

Katalonia, Espanja 86

4

1. Johdanto 1.1 Tavoitteet ja päämäärät Pyramid-ESR-hankkeen kautta olemme levittäneet tiedot tärkeimmistä tuloksista ja hyvistä käytännöistä, joihin olemme päätyneet seitsemässä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessamme. Hyvien käytäntöjen levittämisen lisäksi hanke antoi tilaisuuden kehittää kansainvälisen yhteistyön toimenpiteitä ja lähestymistapoja. Teemme monissa hankkeissamme pioneerityötä, ja kansainvälinen yhteistyö antaa lisäarvoa tuomalla mukaan erilaisia näkökulmia eri maista.

Levittäminen on tapahtunut pääasiassa järjestämällä kansainvälisiä työpajoja, opintomatkoja ja vastaavaa toimintaa Suomessa ja muissa maissa keväällä 2012 ja keväällä 2015.

Nämä hankkeet keskittyivät aiheisiin ”Opiskelijoiden yleisten työmarkkinataitojen kuten yrittäjähenkisyyden kehittäminen” ja ”Avointen ja joustavien opiskeluympäristöjen ja opintopolkujen luominen opiskelijoille”.

Tuloksia levittäessämme olemme tehneet aiheista lisää havaintoja ja oppineet niistä enemmän kansainvälisiltä yhteistyökumppaneiltamme.

Nämä levitettäviin hankkeisiin liittyvät teemat ja aiheet voidaan vetää yhteen seuraavasti: 1) Avoimet oppimisympäristöt (työpaikka, osuuskunnat, nuorten työpajat ja opiskelijoiden yritykset) ja joustavat opintopolut kyseisille malleille sekä tarvittavat sähköiset seurantatyökalut, menetelmät ja oppimisen todentamisvälineet.

2) Yleiset taidot, kuten yrittäjähenkisyys, opetus- ja neuvontamenetelmien kehittämiseksi.

Koulutuskeskus Sedun hankkeilla on yhteinen päämäärä: antaa opiskelijoille mahdollisuus kehittää itseään, tietojaan ja osaamistaan.

5

2. Koulutuskeskus Sedu Seinäjoen Koulutuskuntayhtymään kuuluvat Koulutuskeskus Sedu ja Sedu Aikuiskoulutus.

Koulutuskeskus Sedun koulutuksen keskiössä ovat yksilölliset opinpolut, projektioppiminen sekä yrittäjyyskasvatus ja kansainvälisyys. Koulutuskeskus Sedu tarjoaa korkealaatuista koulutusta ja opiskelijahyvinvointia yli 4200 opiskelijalle. Työntekijöitä on noin 600. Suurin osa Koulutuskeskus Sedun opiskelijoista aloittaa opintonsa 16 vuoden ikäisenä. Sedu Aikuiskoulutuksessa opiskelee noin 10 000 opiskelijaa vuodessa.

Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjänä Koulutuskeskus Sedu haluaa tarjota opiskelijoille mahdollisuuden saavuttaa niitä tietoja, taitoja ja osaamista, joita sekä opiskelijat että työelämä tarvitsevat.

Koulutuskeskus Sedussa on mahdollista suorittaa ammatillinen perustutkinto seuraavilla koulutusaloilla: sosiaali- ja terveysala, liiketalouden ja hallinnon ala, kulttuuriala, luonnonvara-ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala sekä tekniikan ja liikenteen ala.

Koulutuskeskus Sedussa kehitetään jatkuvasti ammatillisten perustutkinto-opintojen erilaisia toteutusmalleja työelämässä, osuuskunnissa, nuorten työpajoilla ja NY-yrityksissä.

Painopistealueet Koulutuskeskus Sedu kehittää aktiivisesti ammatillista koulutusta mm. erilaisten projektien avulla. Seinäjoen seutu tunnetaan hyvin pk-yrityksien suuresta määrästä sekä positiivisesta asenteesta yrittäjyyttä kohtaan. Yrittäjyyden edistäminen on yksi keskeisimpiä kehittämiskohteita myös tulevaisuudessa. Yrittäjyyskasvatus on keskeisessä asemassa toiminnan kehittämisessä, ja tavoitteena on kehittää ja tarjota monimuotoisia oppimisympäristöjä opiskelijoille. Sedu tekee tiivistä yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa tarjotakseen opiskelijoilleen monimuotoiset opiskelumahdollisuudet, ja opiskelijoilla onkin mahdollisuus suorittaa opintoja myös muissa oppilaitoksissa.

Sedu • • • • •

toimii vastuullisesti ja yhteistyöhakuisesti rohkaisten kansainvälistymiseen ennakoi ja uudistaa luovasti edistää yrittämistä, onnistumista ja hyvinvointia aikaansaa erinomaisuutta ja menestymistä vahvistaa elinikäistä osaamista

6

7

3. Tietoa hankkeesta ja tiedottaminen Olemme järjestäneet viisi työpajaa ja neljä opintomatkaa, joilla olemme esittäneet hankkeidemme tulokset kansainvälisille yhteistyökumppaneillemme ja vaihtaneet tietoja heidän kanssaan. Työpajat olivat seuraavat:

29. toukokuuta – 2. kesäkuuta 2012, Belgia: ”Ammatillinen koulutus ja sosiaalinen yrittäjyys, liiketoimintaosaamisen työpajat” Olemme kertoneet Etelä-Pohjanmaan pajoilta urille -hankkeesta belgialaisille yhteistyökumppaneillemme Social Economy Oostende vzw:lle ja WEB:lle (Work Experience Companies). Hyvät käytäntömme olivat ammatillisen koulutuksen osuuskuntamalli sekä koulun ja nuorten työpajojen välinen yhteistyö. Tällä matkalla mukana oli Kaks’ Kättä -työpajan edustaja.

23.–25. tammikuuta 2013, Seinäjoki: ”Osuuskunnat yrittäjäkoulutuksen välineenä” Etelä-Pohjanmaan pajoilta urille -hankkeen lisäksi olemme kertoneet belgialaisille yhteistyökumppaneillemme Social Economy Oostende vzw:lle ja WEB:lle (Work Experience Companies) ja espanjalaiselle yhteistyökumppanillemme Ciudad Tecnológica Valnalónille Yrittämällä eteenpäin- ja Etelä-Pohjanmaan YES-keskus -hankkeista.

Näiden hyvien käytäntöjen lisäksi olemme kertoneet YES-hankkeen toiminnasta, Yrittämällä eteenpäin -hankkeen yrittäjäkoulutusmalleista ja -menetelmistä sekä Oma Polku -projektista.

Työpajoissa olemme tutustuneet yhteistyökumppaneidemme hyviin käytäntöihin, joita ovat brändäys nuorten työpajoissa ja osuuskunnissa, uusiojalostustyöpajat, opiskelijaosuuskuntien ja nuorten työpajojen kuvan parantaminen sekä opiskelijaosuuskuntien välinen kansainvälinen yhteistyö.

Työpaja järjestettiin osittain Seinäjoen yrittäjyysseminaarissa vuonna 2013. Olemme yhteydessä muihinkin kansainvälisiin hankkeisiin, joita ovat Preventing Dropping out (Syrjäytymisen estäminen) ja Passion for Enterprise (Intohimona yrittäjyys).

8

15.–17. huhtikuuta 2013, Lárisa, Kreikka: ”Nuoren yrittäjän tietojen, taitojen ja osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen opetuksessa” Olemme kertoneet Yrittämällä eteenpäin- ja Etelä-Pohjanmaan YES-keskus -hankkeista kreikkalaisille yhteistyökumppaneillemme, jotka toimivat Yrittäjyyden kehittämisinstituutissa (Institute of Entrepreneurship Development). Heidän kanssaan jakamamme hyvät käytännöt olivat YES-verkosto, opetussuunnitelman ja strategian kehittämistoimenpiteet, yrittäjyyspassi, yrittäjyyden mittaaminen, Yrittämällä eteenpäin -hankkeen alueelliset ryhmät sekä yrittäjyysopetustoiminnan käyttöönotto alueellisesti ja kouluissa.

Kreikkalaisilta puolestaan opimme aiheista Naisyrittäjien ongelmat neuvonnan jälkeen, Naisten verkkoyrittämisen hankkeet ja aSkills: Sosiaalisten taitojen arviointi työllistymisen parantamiseksi. Näiden lisäksi olemme tutustuneet kreikkalaisen yhteistyökumppanimme tutkimukseen ”Thessalian paikallistalous ja yrittäjyys”.

26.–28. elokuuta 2013, Nova Gorica, Slovenia: ”Opiskelijoiden ohjausvälineet ja -menetelmät” Esitysten aiheina olivat opiskelijaohjaus, Jeesitupa/Kesätupa, orientoivat opinnot, Monimuotoiset opintopolut -hankkeen kielikoe Sedussa opiskeleville maahanmuuttajille ja sen vaikutus maahanmuuttajaopiskelijoiden opintosuunnitelmaan ja opiskelijoiden hyvinvointiin sekä SeDuuni – osumaa työhön -hankkeen eTaitava-ohjelma ja työssäoppimisen ohjauksen sähköiset työkalut eli ”Työharjoittelu kouluttajille”. Slovenialainen yhteistyökumppanimme Nova Gorican tekninen koulutuskeskus (Technical School Center of Nova Gorica) esitteli ulkolajien kattavaa hyödyntämistä opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamisessa ja ongelmista kärsivien opiskelijoiden tuomista ammatillisen koulutuksen piiriin.

21.–23. lokakuuta 2013, Manchester, Iso-Britannia: ”Työntekoon suuntautuvat opiskeluympäristöt” Kerroimme englantilaisille ja sveitsiläisille kollegoillemme TosiDuuni-, EtäDuuni- ja TuttuDuuni-malleista ja SeDuuni – osumaa työhön -hankkeen eTaitavaohjelmasta sekä SeduEvents-hankkeen SeDuuni2- ja RealEvent-, OwnEvent- ja EventManual-hankkeiden työpaikkaohjaajamallista.

Brittiläisiltä yhteistyökumppaneiltamme kuulimme heidän vakiintuneesta yhteistyöstään liike-elämän kanssa, ”Birley Fields Education Impact Group” – alueellisen kehitysryhmäverkoston toiminnasta ja heidän kahdenvälisistä mentorointiohjelmistaan ammattilaisten, yliopistojen ja peruskoulujen kanssa.

9

Opintomatkat: 22.–24. lokakuuta 2014, Portsmouth, Iso-Britannia: ”Osaamistavoitteiden näkyvyyden parantaminen” Matkan aikana suomalaisryhmä vieraili kahdessa oppilaitoksessa, jotka olivat Vocational Training Charity Trust Eastleighissa ja Highbury College Portsmouthissa.

Matkalla pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin ja saamaan seuraavat tulokset: osaamistavoitteiden soveltamisen tarkastelu Ison-Britannian ammatillisessa koulutuksessa ja vastaaminen kysymyksiin, kuten kuinka brittiläiset parantavat koulutuksen näkyvyyttä; polut ennen koulutusta, sen aikana ja sen jälkeen; kuinka opiskeluyksiköiden osaamistavoitteista ja arviointivaiheista saadaan helpommin lähestyttäviä opiskelijoille. Lisäksi tarkasteltiin kysymystä, voitaisiinko brittiläisessä mallissa kehittää yksinkertaisempia ja visuaalisempia materiaaleja opiskelijoiden ja opettajien motivoimiseksi.

3.–7. helmikuuta 2015, Luxemburg ”Orientaatiotalo, nuorten ohjaus ja neuvonta Luxemburgissa” Matkan aikana suomalaisryhmä vieraili seuraavissa organisaatioissa: AVOPP Soveltavan ammatillisen psykologian ja ammatillisten käytäntöjen tutkimusyksikkö; Action locale pour jeunes: Toimintaa nuorille, Centre National de la Formation Professionnelle Continue: Ammatillisen jatkokoulutuksen kansallinen keskus, L’Agence pour le développement de l’emploi (ADEM) Työllisyyden kehittämisvirasto; Korkeakoulutuksen dokumentaatio- ja tietokeskus; Bertrangen kaupungin esikoulun, päiväkodin ja peruskoulun infrastruktuurit; Lycée Classique de Diekirch; sekä tutustui luxemburgilaisiin ohjaus- ja orientaatiokäytäntöihin.

Vierailun pääteemana ja tavoitteena oli tarkkailla Maison de l’orientation -taloa, ohjaustaloa, ja sitä, miten kaikkien ura- ja opiskeluohjaustoimintojen yhdistäminen saman katon alle toimii käytännössä.

7.–11. huhtikuuta 2015, Auvergne, Ranska ”L’impact du stage en entreprise sur l’apprentissage des élèves et étudiants – Työssäoppimisjakson vaikutus opikelijoiden oppimistuloksiin” 7.–11. huhtikuuta 2015 Sedun lähetystö vieraili Auvergnen alueella Ranskassa. Ryhmä koostui ohjelmajohtajasta, opetussuunnitelmavastaavista, opettajista ja projektityöntekijöistä.

Vierailun tavoitteena oli oppia lisää Ranskan ammatillisesta koulutuksesta ja työssäoppimisjaksojen oppimistulosten arvioinnista.

Vierailun isäntinä toimivat vichyläisen Cité scolaire Albert Londres -oppilaitoksen kollegat.

Oppilaitoksessa on 2 500 opiskelijaa ja 250 henkilökunnan jäsentä. Sen koulutus on jaettu kolmeen osaan: akateemisiin, teknisiin ja ammatillisiin opintoihin.

Ryhmä pääsi seuraamaan rakennusalan, sähköalan, maatalouden, logistiikan ja asiakaspalvelualojen opiskelijoiden ammatillista koulutusta ja vieraili seuraavissa kouluissa: Cité scolaire

10

Albert Londres, Lycée Pierre-Joël Bonté – bâtiment ja LEGTA Louis Pasteur – Marmilhat.

Näiden koulujen lisäksi ryhmämme tutustui työssäoppimisjaksoihin alueen yrityksissä paikallisista sähköasentajista ja juustotiloista kansainvälisesti tunnettuun autonvalmistajaan Ligieriin ja muovijätti CEP:hen. Ligier on Euroopan toiseksi suurin kääpiöautojen valmistaja ja suurin mopoautojen valmistaja.

24.–28. toukokuuta 2015, Lleida, Espanja 24.–28. toukokuuta 2015 Sedun lähetystö vieraili Lleidassa, Espanjan Kataloniassa. Ryhmä koostui johtajasta, kehityspäälliköistä, ohjaajista, sosiaalityöntekijöistä, opettajista ja projektityöntekijöistä.

Vierailun tarkoituksena oli oppia lisää Espanjan ammatillisesta koulutuksesta sekä ohjauksen ja uraneuvonnan käytännöistä, osaamistavoitteista, orientoinnista sekä vanhempien ja koulun yhteistyöstä.

Ryhmä pääsi seuraamaan puuseppien, sähköasentajien, automekaanikkojen, logistiikan sekä kansainvälisen kaupan, median ja kuvataiteiden opiskelijoiden ammatillista koulutusta ja vieraili seuraavissa kouluissa: Institut Escola del Treball, Institut Manuel de Montsuar ja Institut Caparrella.

11

4. Levitetyt ESR-hankkeet 4.1. Etelä-Pohjanmaan pajoilta urille Etelä-Pohjanmaan pajoilta urille –hanke on kehittänyt uudenlaisen yhteistyömallin Suomessa. Mallin tarkoitus on tarkoitus vastata kahden ryhmän tarpeisiin: Sedun opiskelijoiden ja nuorten, jotka työskentelevät nuorten työpajoilla Etelä-Pohjanmaan alueella. Malli oli suhteellisen uusi Suomessa, joten kotimaisia yhteistyökumppaneita oli vaikea löytää.

Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille -hanke oli ESR-rahoitteinen nuorten työpajojen kehittämishanke. Sen tarkoitus oli kehittää työpajojen toimintoja ja liiketoimintaosaamista, lisätä pajojen keskinäistä sekä työpajojen ja toisen asteen oppilaitosten välistä yhteistyötä. Lisäksi hankkeessa käynnistettiin osuuskuntatoimintaa. Hankkeessa pilotoitiin myös oppilaitostilojen kesäkäyttöä sekä kehitettiin nuorten uraohjausta.

Hankkeen pääasialliset tavoitteet olivat: • nuorten syrjäytymisen ehkäisy • nuorten työnhakuvalmiuksien kehittäminen • kehittää ammatillisten oppilaitosten ja pajojen kanssa uudenlaisia oppimisympäristöjä • pajojen liiketoimintaosaamisen ja keskinäisen yhteistyön lisääminen Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

4.2. Yrittämällä Eteenpäin Yrittämällä eteenpäin –hankkeen tavoitteena oli vahvistaa yrittäjyyskasvatustoimintaa sekä yleisesti että ammatillisessa koulutuksessa Etelä-Pohjanmaan alueella. Tavoitteena oli luoda kuntakohtaisia yrittäjyyskasvatuksen toimintamalleja.

Paikallisten mallien kehittäminen sisälsi: • Yrittäjyyskasvatukseen liittyvät keskustelut sekä tavoitteiden ja menetelmien kuvaukset • Työryhmissä toimi yhteistyössä opettajia, rehtoreita ja yrittäjiä • Koulutusta siitä, mitä yrittäjyyskasvatus kokonaisuudessaan on Yrittämällä eteenpäin –hankkeen ajatuksena oli, että yrittäjyyskasvatus on työkalu ylläpitää innostunutta asennetta elämään ylipäänsä.

Oppimisympäristö yrittäjyyskasvatuksessa: • Antaa vastuuta oppijoille • Rohkaisee heitä tekemään asioita itse

12

• • • • •

Opastaa heitä tunnistamaan mahdollisuuksia ja käyttämään ne hyväkseen Vahvistaa oivaltavaa ja luovaa oppimista Vahvistaa oppijoiden luottamusta omiin kykyihinsa Antaa näkökulmaa riskinottoon Opastaa ratkaisukeskeiseen yhteistyöhön muiden kanssa

Tarve kehittää oppimisympäristöjä ja pedagogisia ratkaisuja yrittäjyyskasvatuksen tueksi on tunnistettu Koulutuskeskus Sedussa.

Yrittäjyyteen liittyviä hyviä käytänteitä oli jo runsaasti. Seuraava vaihe olikin jakaa ja levittää näitä käytänteitä sekä edistää yritteliästä oppimiskulttuuria. Tämän vuoksi yrittäjyys valittiin lukuvuoden 2010-11 teemaksi.

Idea Yrittäjyyden oma polku –mallista nousi esiin ryhmätapaamisessa, jossa keskusteltiin yrittäjyyskasvatuksen tavoitteista ja menetelmistä.

Tärkeää yrittäjyyskasvatuksen strategiaprosessissa: • Selvät tavoitteet: yrittäjämäisen asenteen levittäminen, verkosto paikallisten yrittäjien kanssa • Johdon sitoutuminen asiaan: tehtävänä koota koulun yrittäjyystiimejä ja arvioida niiden toimintaa • Jatkuva toimintojen arvioiminen: säännölliset ohjausryhmän tapaamiset • Hyvien käytänteiden jakaminen: järjestetyt tapahtumat, yhteydenpito Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

4.3. Etelä-Pohjanmaan YES- Keskus YES-keskus on yhteistyöverkosto, jonka tehtävänä on kehittää yrittäjyyskasvatusta eri koulutusasteilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkistanut yrittäjyyskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset yrittäjyyskasvatuksen keskeisistä tavoitteista vuoteen 2015. Strategian mukaan yrittäjyyskasvatuksen eri toimijoiden välistä verkostoyhteistyötä vahvistetaan kansainvälisellä, valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Alueellisten resurssikeskusten toiminta on vakiintunut ja valtakunnallisesti kattava.

Yrittäjyyskasvatus on sisällytetty nykyistä vahvemmin osaksi kuntien koulu- ja elinkeinotoiminnan strategioita ja kehittämissuunnitelmia.

Euroopan komission Yrittäjyys 2020 –toimintaohjelmassa nostetaan kouluissa tapahtuva yrittäjyyskasvatus keskeiseen asemaan Euroopan hyvinvointikehityksen turvaamisessa. Komission näkemyksen mukaan jokaiselle toisen asteen opiskelijalle tulisi tarjota kokemuksia yrittäjyydestä esimerkiksi harjoitusyritystoiminnan avulla.

13

YES Etelä-Pohjanmaa auttaa maakunnan perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opettajia yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa.

YES-keskuksen palveluita ovat • opetussuunnitelmien kehittämispalvelut • yrittäjyyskasvatuksen materiaalipalvelut • opettajien koulutukset • koulu-yritysyhteistyö • Nuori Yrittäjyys ry:n aluetoimistot Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

4.4. Monimuotoiset opinpolut

Monimuotoiset opinpolut –hankkeen tavoitteena oli ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Hankkeen tavoitteena oli myös kannustaa opiskelijoita valmistumaan ammattiin kohtuullisessa ajassa.

Hankkeessa kehitettiin Koulutuskeskus Sedun opiskelijoille useita monimuotoisia, juostavia ja yksilöllisiä opinpolkuja, jotka edesauttavat suurta määrää opiskelijoita siirtymään peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen sekä säilyttämään heidän kiinnostuksensa ammattialaansa ja osaamisensa kehittämiseen.

Hanke alkoi syyskuussa 2009 ja päättyi marraskuussa 2011. Hankkeen rahoittajina toimivat Koulutuskeskus Sedu ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (ESR).

Hankkeessa kehitettiin neljä erilaista opinpolkua: 1. Opinpolku opinnoissaan tukea tarvitseville opiskelijoille:

a. Rästipaja (Jeesitupa)

b. Koulunkäyntiavustajat

c. Työnhakuvalmennus haasteellisille opiskelijoille 2. Opinpolku mielenterveysongelmista ja muista terveydellisistä ongelmista

kärsiville opiskelijoille

a. Työpajayhteistyö

b. Suojaverkkoyritykset työssäoppimisjaksoille

c. Työvaltainen opiskelu 3.

Opinpolku maahanmuuttajille

a. Kielitesti

b. Selkokielinen materiaali

14

4. Opinpolku nivelvaiheessa oleville opiskelijoille

a. Sedulaisen orientoivat opinnot

b. Nivelvaiheen yhteistyö

c. Toimintamalli ammattiin tutustumisten osalta Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

4.5. SeDuuni -osumaa työhön SeDuuni – osumaa työhön –hankkeen tavoitteena oli edistää ja syventää oppilaitosten ja työpaikkojen välistä yhteistyötä ja kehittää uusia menetelmiä toisen asteen ammatillisen opetuksen osien toteuttamiseksi aidoissa työympäristöissä.

Yksi hankkeen päätavoitteista oli lisätä ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä luomalla uusia oppimisympäristöjä sekä hyödyntämällä työelämäkontakteja opetustyössä.

Opetuksen työelämävastaavuuden kehittämistyössä tarvitaan työelämän näkemystä ja opettajien ajankohtaista työelämäosaamista. Hankkeessa toteutettavat yhteistoimintaprojektit tarjosivat: Opiskelijoille: • kontakteja työelämään ja mahdollisiin tuleviin työpaikkoihin • käytännönläheistä oman alan tuntemusta • kohentuneet työelämätaidot • vahvemmat työllistymismahdollisuudet Työpaikoille: • mahdollisuus osallistua ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien osaamisen kehittämiseen työelämän näkökulmasta • tiivistää yhteydenpitoa työssäoppimista ohjaaviin opettajiin • kehittää henkilöstön perehdyttämis- ja ohjaustaitoja Opettajille: • uusien opetusmenetelmien kokeileminen • opetusympäristöjen laajentaminen • työelämälähtöisen näkemyksen ja kontaktien hyödyntäminen omassa opetustyössä Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

15

4.6. SeDuuni 2 SeDuuni2-hankkeen toiminta kohdistuu työelämän ja oppilaitoksen välisen yhteistyön kehittämiseen ja syventämiseen. Hankkeen toimintaan kuuluvat työpaikkaohjaajakoulutukset, opetushenkilöstön työelämäyhteistyön kehittämisjaksot sekä kahdenlaiset vaihtojaksot; opettaja-opettaja –vaihto ja opettaja-asiantuntija –vaihto. Jälkimmäisessä vaihdossa työelämän edustaja tuo opetukseen ja koulutuksen sisältöihin alakohtaista asiantuntemusta oppilaitoksen tiloissa. Työpaikkaohjaajakoulutuksia ja työelämäyhteistyön kehittämisjaksoja toteuttamalla tuetaan ja edistetään työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laatua, työpaikkaohjaajien arviointiosaamista ja parannetaan arviointikäyntien sujuvuutta.

Hankkeen tuloksia ja hyviä käytänteitä voivat hyödyntää Sedun kaikki opetuspisteet; opettajat, opetusta tukeva henkilöstö ja esimiehet, kuten myös hankkeeseen mukaan tulleet yritykset ja organisaatiot, työpaikkaohjaajat ja muut sidosryhmät. Projektin tulokset ja hyvät käytännöt ovat hyödynnettävissä valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti.

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

4.7. SeduEvents

SeduEvents-hanke on Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke, joka on alkanut lokakuussa 2011. Hankkeessa on järjestetty 25 tapahtumaa, joihin on osallistunut 1640 opiskelijaa ja kuusi uutta yhteistyökumppania.

Hankkeen päätavoite on järjestää tapahtumia Koulutuskeskus Sedussa. Hankkeessa järjestetyt tapahtumat tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden toimia yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa ja samalla he oppivat tapahtumatuotannon eri osa-alueista todellisen tapahtuman järjestämisessä. Hankkeessa luotujen tapahtumatuottamisen toimintamalleja käytetään Koulutuskeskus Sedun eri yksiköissä.

Hankkeen päätavoitteet: 1.

Lisätä opiskelijoiden sisäistä yrittäjyyttä

2.

Edistää opiskelijoiden ryhmätyötaitoja lisäämällä opetuspisteiden, opiskelijoiden ja henkilöstön välistä yhteistyötä

3.

Antaa opiskelijoille mahdollisuuden oppia mestari-kisällimallin mukaisesti toimiessaan ammattilaisen rinnalla.

16

4.

Antaa opiskelijoille mahdollisuus erityisosaamisen ja luovuuden hyödyntämiseen opintojen aikana

5.

Luoda uusia ja todellisia ammattiosaamisen näyttöympäristöjä

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

17

5. Kansainväliset yhteistyökumppanit Yhteistyökumppaneiden lyhyt esittely ja erityiset haasteet

5.1. WEB vzw, BELGIA WEB on tarkoitettu Kempenin alueen työttömille ja työntekijöille, jotka tarvitsevat intensiivistä ohjausta pysyvän työpaikan etsimiseen. WEB järjestää koulutusta ja harjoitteluja ja tarjoaa työkokemusta tai työpaikkoja.

Työllistämistoimet: • • • • • • • •

kierrätyskeskus (Kringwinkel) neljä kauppaa alueella sähkölaitteiden korjaaminen/purkaminen sosiaalityöpaja sosiaaliravintola ”Lokale diensteneconomie”: paikallinen palvelutalous avustava kotiapu avustava energiansäästölaitteiden asentaminen: 3,5 FTE.

Työkerroksen valmennus: • • • • •

työntekijöiden ja työnantajien valmennus pehmeät taidot ja työasenteet (viestintä, yhteistyö...)

Leerwerkbedrijf (=> työkokemus): + 120 valmennusta/vuosi Työ-/kielitaitovalmennus: 50–70/vuosi Boost² (työkokemus ”Art. 60”): 12–15/vuosi.

5.2. Sociale Economie Oostende vzw,

BELGIA – De Duinenwacht Perustettu vuonna 1996 talouskriisin, matalasti koulutettujen ihmisten korkean työttömyysasteen ja Luoteis-Belgian pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena. Päätavoite on luoda kestäviä työsuhteita suojatussa työympäristössä koulutuksen, harjoittelujen ja valmennuksen kautta. Tuloksena matalasti koulutetuille ihmisille on syntynyt yli 550 kestävää työpaikkaa erilaisissa palveluissa.

Toiminta: •

De Kringwinkel – • käytettyjen tavaroiden kauppoja • liiketoiminnan kehittäminen (kattojen eristäminen, luomuelintarvikkeiden noutaminen) • sosiaalisten yritysten viestinnän tukeminen

18

•

De Duinenwacht • puistojen ja teollisuusalueiden viheralueiden hoito • kotitalouksien energiankulutuksen mittaus • graffitien pesu • kadunkalusteet

•

Merk-Waardig.

• konseptimyymälä – uusiojalostettujen tuotteiden kauppa

•

Gusto – toimintaosuuskunta • työttömille, jotka haluavat oppia työllistämään itsensä, järjestetään 18 kuukautta räätälöityä toimintaa, minkä aikana heidän työnhakijan asemansa säilyy ja he saavat edelleen työttömyystukea • räätälöityä yrittäjyysvalmennusta suojatussa ympäristössä • yrittäjät tarkistavat liiketoimintamallinsa toimivuuden.

5.3. Valnalon, Asturias, ESPANJA

- Ciudad Tecnológica del Valle

del Nalón S.A.U, Langreo, Espanja Espanjalaisen Valnalónin perusti vuonna 1987 Asturian maakunnan hallituksen teollisuus- ja työministeriö. Tavoitteena on laatia ja panna toimeen suunnitelma entisen teollisuusalueen elvyttämiseksi, edistämiseksi ja aktivoimiseksi.

Pohjois-Espanjassa, Asturian maakunnassa La Felguerassa sijaitseva Valnalón on EU:n EQUAL-yhteisöaloitteen tukeman hankkeen keskuspaikka. Hanke on kehittänyt koulutustoimintaa, jolla edistetään yrittäjyyttä etenkin naisten ja nuorten keskuudessa.

Yksi EU:n Lissabonin strategian päämääristä on ”yrittäjähenkisemmän kulttuurin edistäminen ja pk-yrityksiä tukevan ympäristön luominen”. Tätä pidetään suurena haasteena Espanjassa, missä viimeaikaisen tutkimuksen mukaan ”47 % vanhemmista kehottaa lapsiaan etsimään töitä julkiselta sektorilta, koska pitävät sitä parhaana uravalintana”.

Yhdessä tutkimuksessa on Valnalónin tutkimuksen mukaan havaittu kuusi merkittävää estettä, joita asturialaiset naisyrittäjät kohtaavat, ja vanhan teräsyrityksen tiloihin perustettu koulu on yrittänyt löytää niihin kaikkiin ratkaisun: • • • • • •

ajanpuute ja perheeseen liittyvät velvollisuudet luottamuksen ja itsevarmuuden puute tiettyjen liikkeenjohtoon ja uuteen tekniikkaan liittyvien taitojen puute riittävän rahoituksen puute perheen tuen puute miehisen yrityskulttuurin valta-asema.

19

5.4. Yrittäjyyden kehittämisinstituutti, KREIKKA Yrittäjyyden kehittämisinstituutti (Institute of Entrepreneurship Development) perustettiin vuonna 2005, se on voittoa tavoittelematon järjestö, ja sen pääkonttori sijaitsee Lárisassa, Kreikassa. Yrittäjyyden kehittämisinstituutti (Institute of Entrepreneurship Development) pyrkii vahvistamaan ja edistämään kaikenmaalaisten kansalaisten, etenkin nuorten, yrittäjähenkeä ja yrittäjyysajattelua.

Yrittäjyyden kehittämisinstituutti keskittyy sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen.

Sosiaalisen kehityksen tavoitteet:

• kehitysmaiden avustaminen koulutuksessa sekä taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä • ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen • sellaisen toiminnan edistäminen, jolla on kehittävä vaikutus älyllisellä, taloudellisella, sosiaalisella ja kulttuurisella tasolla • demokratiaa ja rauhaa edistävän toiminnan kehittäminen • tieteellisen tutkimuksen tukeminen • sosiaalisen vastuun ja yhtenäisyyden edistäminen • inhimillisyyden ja ihmisarvon suojelu • vapaaehtoistyön ja vapaaehtoisuuden edistäminen • huono-osaisten ryhmien taloudellisten ja sosiaalisten prosessien edistäminen Taloudellisen kehityksen tavoitteet: • • • • • •

yrittäjyyden filosofian ja periaatteiden edistäminen yrittäjyyden tieteellisen kentän kehittäminen, dialogin ja yhteistyön edistäminen innovatiivisten yrittäjyyttä koskevien ideoiden tukeminen yrittäjyyttä koskevien konsultointi- ja koulutuspalvelujen tarjoaminen organisaatioille ja yrityksille yhteistyö muiden instituutioiden, organisaatioiden, yliopistojen yms. kanssa Yrittäjyyden kehittämisinstituutin tavoitteiden täyttämiseksi osallistuminen yrittäjyyttä koskevien toimintatapojen suunnitteluun

Toiminta: • • • • •

ehdotusten valmistelu ja lähettäminen kansallisella ja Euroopan tasolla tutkimus- ja yhteistyöaloitteet huono-osaisten ryhmien neuvonta työpajat – koulutus verkostoituminen

20

• • • • • • •

yrittämistä koskevat konsultointipalvelut instituutioille, yrityksille ja yksilöille tutkimukset kansalliset ja eurooppalaiset ohjelmat ja hankkeet kokoukset/konferenssit tiedotusaineiston kerääminen, luominen ja jakaminen lehdistö- ja medialausunnot ja -julkaisut jäsenyys kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa

Kuten Yrittäjyyden kehittämisinstituutin profiilista näkyy, organisaatio antaa hyvin aktiivisesti yrittäjyyskoulutukseen liittyviä konsultointipalveluja ja tekee yhteistyötä alan organisaatioiden kanssa niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti.

5.5. Nova Gorican tekninen koulutuskeskus,

SLOVENIA Technical School Centren ylemmässä ammattioppilaitoksessa Slovenian Nova Goricassa voi opiskella informatiikan, mekatroniikan ja maaseutualueiden hallinnon koulutusohjelmissa.

Tekniset ammattiopinnot sijoittuvat useaan eri ohjelmaan, jotka sopivat nuorille ja aikuisille. Opinnot keskittyvät käytännön tietojen ja kokemuksen hankkimiseen.

Opiskelijat voivat käyttää hyödykseen kokemustaan ja tietojaan, ja jälkimmäisiä kartutetaan käytännön työssä laboratorioissa ja yrityksissä.

Oppilaitoksen ohjaajat seuraavat toisen asteen opiskelijoita koulutuksen alusta näiden valmistumiseen saakka. Oppilaitoksen opiskelijoiden hyvinvointia parannetaan tekemällä yhteistyötä opiskelijoiden, vanhempien, opettajien, johtajien ja muiden instituutioiden kanssa.

Jos opiskelijat ovat valinneet persoonallisuuspiirteidensä, kiinnostuksen kohteidensa tai taitojensa kannalta epäsopivan koulutusohjelman tai ammatin, heitä autetaan muihin koulutusohjelmiin vaihtamisessa.

Oppilaitoksen ohjaajat auttavat opiskelijoita, joilla on oppimis-, sopeutumis- tai henkilökohtaisia vaikeuksia, ja osallistuvat koulutustoimien asettamiseen. Oppimisvaikeuksien tapauksessa he voivat auttaa kehittämällä tehokkaita oppimisstrategioita, -menetelmiä ja -tekniikoita.

Ohjaajat kertovat opiskelijoille jatkokoulutus- ja työllistymismahdollisuuksista ja auttavat heitä stipendien hakemisessa.

He järjestävät ja toteuttavat ehkäisevää toimintaa ja koordinoivat tutkimusta, joka mahdollistaa vastuualueiden tarkistamisen.

21

5.6. Manchester Academy, Manchester, ISO-BRITANNIA Manchester Academy on kaikille avoin, molemmille sukupuolille tarkoitettu ja toisen asteen julkinen oppilaitos (Academy school) Moss Siden alueella Manchesterissa.

Sitä johtaa United Learning Trust -hyväntekeväisyysjärjestö, joka on United Church Schools Trust -hyväntekeväisyysjärjestön alajärjestö. Yli puolet opiskelijoista on oikeutettuja ilmaiseen kouluruokaan, ja monilla on pakolais- tai muu kuin englanninkielinen tausta.

Oppilaitoksen ja yritysten välinen yhteistyö on hyvin tärkeää, ja merkittäviin yhteistyökumppaneihin lukeutuvat asianajotoimisto Pinsent Masons, University of Manchester, kuninkaalliset ilmavoimat, julkinen terveydenhuolto, paikallinen uutissivusto Manchester Confidential, Manchesterin kaupunki ja maanlaajuinen asianajotoimisto Cobbetts.

Yli 37 000 opiskelijan Manchester Metropolitan University on Ison-Britannian suurin kampuksella toimiva alemman korkeakouluasteen yliopisto.

Yliopisto on jaettu kahdeksaan tiedekuntaan, joissa kaikissa on oppimis-, opetus- ja tutkimuskeskuksia alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa ja ammatillista kehitystä varten.

Yhteistyötä paikallisten koulujen ja oppilaitosten kanssa

Yhteistyökumppanuudet kehittävät Manchester Metropolitan Universityn strategista yhteistyötä sellaisten oppilaitosten kanssa, jotka ovat kiinnostuneita sopimuksista, yhteistyöstä ja muusta yhteistoiminnasta. Yhteistyökumppanuuksista vastaava toimisto myös pyrkii laajentamaan yhteistyöhankkeiden kirjoa.

22

6. Valitut hyvät käytännöt Suomesta ja ulkomailta 6.1. Yrittäjyys: 6.1.1. Opiskelijaosuuskunnat

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Hanke:

Yrittäjyyskasvatusteema

Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille

Yhteenveto/kuvaus: Koulutuskeskus Sedussa toimii kaksi osuuskuntaa, Osuuskunta KAMP ja Artesaaniosuuskunta Pohjanmaa. Osuuskunnat toimivat oppimisareenana: opiskelija pääsee tutustumaan käytännön yrittäjyyteen ja opiskelun ohessa voi hankkia myös lisäansioita.

23

Kehitysvaiheet Osuuskunta KAMP kattaa koko Etelä-Pohjanmaan, ja siihen voivat liittyä niin Koulutuskeskus Sedun opiskelijat kuin myös Etelä-Pohjanmaan alueella toimivien nuorten työpajojen asiakkaat. Ensimmäisenä toiminta käynnistyi Ähtärin Koulutiellä monialaisen Ähtärin Ahertajien toimesta. Sen jälkeen osuuskuntatoiminta on levinnyt myös Seinäjoelle Kirkkokadulle, Koulukadulle ja Upankadulle sekä Kurikkaan. Uusia osuuskuntia voi syntyä opiskelijoiden kiinnostuksen ja liikeidean kautta minne vain.

Artesaaniosuuskunta Pohjanmaa on Ilmajoen Pappilantien opiskelijoiden itsenäisesti perustama ja ylläpitämä osuuskunta. Osuuskunta on perustettu vuonna 2011. Osuuskunta toimii Ilmajoella Pappilantiellä Sedun tiloissa ja sen eri alat tarjoavat monipuolisia palveluita esim. vanhojen kalusteiden kunnostusta ja restaurointia, tila- ja sisustussuunnittelua, esiintymis- ja rooliasujen valmistusta, yksilöllisten kodintekstiilien suunnittelua sekä erikoismaalausta ja pintakäsittelyä. Asiakastyöt tehdään opintojen ohella. Opiskelijat ottavat omaan tasoonsa ja aikatauluunsa sopivia töitä tarjouspyyntöjen ja toimeksiantojen mukaan.

Johtopäätökset Osuuskuntatoiminta antaa opiskelijoille mahdollisuuden toimia oikeissa työkohteissa ja oikeiden asiakkaiden kanssa. Osuuskunta on hyvä ympäristö opiskella työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.

Osuuskunta antaa liiketoiminnalle suunnan, mutta yhteistyössä toisten kanssa osuuskunnan toimintaa voi kehittää haluamaansa suuntaan ja omia ideoita voi testata käytännössä oikeiden asiakkaiden kanssa. Kuten työelämässä ja yrittäjyydessä oikeastikin, myös osuuskunnassa tekijät kantavat itse vastuun toiminnasta. Yhdessä toimimalla myös liiketoiminnan riskien hahmottaminen on helpompaa. Osuuskunnassa toimiessaan opiskelija saa sekä ammatillista että liiketoiminnallista ohjausta. http://pajoiltaurille.sedu.fi/

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

24

6.1.2. Yrittäjyyspassi

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Hanke:

Yrittäjyyskasvatusteema

Yrittämällä Eteenpäin

Yhteenveto/kuvaus: Yrittäjyyspassi on työkalu, jonka tavoitteena on auttaa opiskelijoita tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan yrittäjyyden näkökulmasta.

Yrittäjyyspassin avulla omaa osaamista voi esitellä monipuolisesti vaikkapa opettajille tai tuleville työnantajille.

Kehitysvaiheet Yrittäjyyspassi on pidemmän aikavälin työskentelyn lopputulos. Yrittäjyyspassin perustana on opiskelijan arvio omasta toiminnastaan.

Itsearvioinnin tukena ovat seuraavat kysymykset: • Millaisissa asioissa olet itsenäinen? Entä millaisissa asioissa tarvitset muiden ohjausta?

• Miten suhtaudut vastuuseen?

• Millä tavalla tavoitteellisuus ilmenee toiminnassasi?

• Millaiset tehtävät saavat sinut motivoitumaan ja sitoutumaan työskentelyyn?

• Millä tavalla työskentelet ryhmässä ja minkälainen rooli sinulla on ryhmän jäsenenä?

• Millä tavalla suhtaudut tekemiisi virheisiin ja vastaan tuleviin muutoksiin?

• Mitä ominaisuuksia aiot seuraavaksi itsessäsi kehittää ja miten? Mieti asiaa vastausten pohjalta.

Johtopäätökset Vastausten lisäksi Yrittäjyyspassiin liitetään erilaisia työnäytteitä ja ansioluettelo. http://yret.sedu.fi/Yrittajyyspassi Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

25

6.1.3. Alueelliset yrittäjyysmallit

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Project:

Yrittäjyyskasvatusteema

Yrittämällä Eteenpäin

Yhteenveto/kuvaus: Opetussuunnitelman perusteissa yrittäjyys on kirjattu aihekokonaisuuteen “Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys”. Aihekokonaisuuden tarkoituksena on sisällyttää yrittäjyys yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä muuhun koulun toimintakulttuuriin. Tavoitteena ovat myönteiset asenteet, yrittäjämäinen toimintatapa, yrittäjyyteen liittyvät perustiedot ja –taidot.

Kehitysvaiheet Yrittäjyyskasvatuksen ABC –opas: • Syntynyt yhteistyössä sivistystoimen, elinkeinoelämän, oppilaitosten ja yrittäjien kanssa Yrittämällä eteenpäin –hankkeen aikana.

• Paikallinen yrittäjyyskasvatuksen ohjenuora. Sisältää tietoa yrittäjyyskasvatuksesta sekä antaa vinkkejä koulun toimintaa → jokainen koulu suunnittelee oppaan pohjalta omaan kouluun sopivat toiminnot.

• Yrittämällä eteenpäin –hanke käynnisti Järvi-Pohjanmaan alueella yrittäjyyskasvatuksen strategiaprosessin, joka on jatkunut hankkeen päättymisen jälkeenkin aktiivisena.

26

Johtopäätökset Yrittäjyyden teemavuosi 2010-2011: • Tavoitteena oli yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen osana koulujen arkea.

• Yrittäjyystiimien perustaminen kouluille: • 2-3 opettajaa sekä kaksi yrittäjien nimeämää edustajaa • Tarkoituksena oli rohkaista opettajia toiminnallisuuden lisäämiseen opetuksessa • ryhmätyöt • yhteistoiminnallisuus • tutkiva oppiminen • projektit • verkostoituminen alueen yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

27

6.1.4. Yrittäjyysryhmätoiminta

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Hanke:

Yrittäjyyskasvatusteema

Yrittämällä Eteenpäin

Yhteenveto/kuvaus: Hankkeessa perustettiin monialainen työryhmä, jossa oli opettajia, koulutuspäälliköitä ja hanketyöntekijöitä. Työryhmän opettajat ja koulutuspäälliköt edustivat 11 eri ammatillista perustutkintoa.

Työryhmän tehtävänä oli luoda yrittäjyyskasvatuksen malleja huomioiden eri perustutkintojen tarpeet ja mahdollisuudet.

Kehitysvaiheet •

• •

Yrittäjyystiimien perustaminen kouluille • 2-3 opettajaa sekä kaksi yrittäjien nimeämää edustajaa • rehtori valitsi koululta opettajat tiimiin ja yrittäjäjärjestöt valitsivat omat edustajansa kunkin koulun tiimiin Paikallinen yksikkö, jolloin käytännön työskentely on helpompaa Jokainen tiimi kokoontui syksyllä ideoimaan lukuvuoden toimintaa ja toiminta kirjattiin koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Suunnitelmat toteutettiin lukuvuoden aikana.

Johtopäätökset Pääpaino oli sellaisten opetusmenetelmien kehittämisessä, jotka ohjaavat oppijoita yrittäjämäiseen toimintaan – tekemällä oppiminen, tiimityö, yhteistyö yrittäjien kanssa jne. Työryhmä tapasi joka kuukausi kevään 2011 aikana. Suunnittelu jatkui prosessina.

Johto tuki opettajien luovuutta ja uusia kokeiluja.

Opettajia ei jätetty yksin, vaan koulutuspäälliköt olivat mukana prosessissa ja antoivat tukensa tehtävälle. Ryhmätapaamiset antoivat mahdollisuuden jakaa hyviä käytänteitä ja oppia toisiltaan.

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

28

6.1.5. Yrittäjyyden Oma Polku

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Hanke:

Yrittäjyyskasvatusteema

Yrittämällä Eteenpäin

Yhteenveto/kuvaus: Yrittäjyyden Oma polku -opiskelija voi edetä yksilöllisiä opintopolkuja, joilla korostuu yhdessä tekeminen. Opiskelu tapahtuu esimerkiksi eri alan opiskelijoiden yhteisissä hankkeissa.

Yrittäjyyden Oma polku voi muodostua opetussuunnitelmassa olevista tutkinnon osista sekä yrittäjämäisistä toiminta- ja toteutustavoista.

Kehitysvaiheet Yrittäjyyden Oma polku voi sisältää: • Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp (ammatillinen valinnainen tutkinnon osa) • Yrityksessä toimiminen 15 osp (ammatillinen valinnainen tutkinnon osa) • Yrittäjyys ja yritystoiminta (valinnainen yhteinen tutkinnon osa 1 - 3 osp ja/tai 1 - 7 osp sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen) • yrittäjän ammattitutkinto/erikoisammattitutkinto, amk-opinnot Yrittäjämäisiä toiminta- ja toteutustapoja: • NY-toiminta • osuuskuntatoiminta • työelämän toimeksiannot/projektit • asiakastyöt/asiakasprojektit • NY-leiritoiminta (6/12/24 h) • tapahtuman järjestäminen • työssäoppiminen yrittäjänä (sis. tiimivalmennus).

29

Johtopäätökset Opiskelijoilla on mahdollisuus oppia monenlaisissa oppimisympäristöissä ja harjoitella yrittäjyyttä esimerkiksi osuuskunnassa tai NY-yrityksessä. Työtavat ovat aktivoivia, tutkivia ja opiskelijoita osallistavia.

Opiskelijan tulee osallistua Yrittäjyyden Oma polku -toteutukseen vähintään 15 osaamispisteen verran saadakseen siitä tutkintotodistukseensa merkinnän.

Opettaja on kaikessa toiminnassa mukana tukemassa, neuvomassa ja ohjaamassa.

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

30

6.1.6. YES-keskusmalli

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Hanke:

Yrittäjyyskasvatusteema

Etelä-Pohjanmaan YES-Keskus

Yhteenveto/kuvaus: YES-keskus on oppilaitosverkosto, jonka tehtävänä on kehittää yrittäjyyskasvatusta eri koulutusasteilla.

YES-keskus välittää tietoa sekä toimii kohtaamisfoorumina ja linkkinä opettajien, yrittäjien, elinkeinoelämän ja päättäjien välillä.

YES toimii yrittäjyyskasvatuksen ja työelämävalmiuksia tukevien mallien, materiaalien ja hyvien käytänteiden jakelukanavana.

YES myös välittää tietoa opettajille ja kouluille yritysten työvoima- ja osaamistarpeista sekä luo verkostoja, viestii ja yhdistää koulutuksen, elinkeinoelämän ja tulevaisuuden tekijöiden tarpeita.

31

Kehitysvaiheet YES edistää yrittäjyyskasvatuksen toteuttamista yhteistyössä yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Valtakunnallisen YES ry:n tavoitteena on luoda YES-verkostosta vakiintunut, valtakunnallisesti kattava toimintamalli.

Valtakunnallinen YES ry koordinoi YES-alueverkostoa. YES-verkosto tarjoaa tarpeiden mukaisia yrittäjyyskasvatukseen liittyviä palveluita alueella. Toimintamalli on käytännönläheistä ja tehokasta.

Jokaisessa YES-aluetoimistossa työskentelee YES-aluepäällikkö, jonka työn kuvaan kuuluu tukea eri oppilaitosten opettajia. YES-aluetoimistot tukevat yrittäjyyskasvatusta ja toimintoja, jotka vahvistavat työelämätaitoja. YES-aluetoimistoilla on samat ydinpalvelut.

YES-aluepäällikön työtä tukevat YES-tiimit, jotka koostuvat alueellisten sidosryhmien edustajista. YES-tiimi koostuu opetushenkilöstön ja oppilaitosten edustajien lisäksi elinkeinoelämän, yrittäjien ja muiden yrittäjyyskasvatustoimijoiden edustajista.

32

Johtopäätökset YES kouluttaa opettajia: YES toteuttaa opetushenkilöstölle eripituisia yrittäjyyskasvatuksen täydennyskoulutuksia, kuten YES-esittelyjä, YES-Veso-koulutuksia, YES-asiantuntijakoulutuksia, Nuori Yrittäjyys –yrittäjyyskasvatusohjelmaa sekä seminaareja.

Yrittäjyyskasvatus ja työelämätaidot ovat osa opetusta, jonka tavoitteet opetussuunnitelma määrittää.

YES osallistuu strategioiden ja suunnitelmien kehittämiseen: YES antaa tukea oppilaitoksille opetussuunnitelman toteuttamiseen ja yrittäjyyskasvatuksen sisällyttämiseen osaksi oppilaitoksen toimintaa. Nuoret saavat laadukasta yrittäjyyskasvatusta myös tulevaisuudessa.

YES tarjoaa malleja ja materiaaleja opetukseen: Opiskelijat oppivat elämänhallinta- ja työelämätaitoja käytännön kokemuksien lisäksi YES-keskuksen julkaisemista materiaaleista: • • •

YES Katalogit – hyviä toimintamalleja yrittäjyyskasvatukseen YES Helmet – lyhyesti yrittäjyyskasvatuksen konkreettia esimerkkejä Muiden toimijoiden yrittäjyyskasvatuksen materiaalit ja toimintamallit

YES vahvistaa koulun ja työelämän välistä yhteistyötä: Opettajat ja opiskelijat pääsevät tutustumaan paikallisiin yrityksiin. Opiskelijat saavat realistista tietoa työelämästä ja sen tarvitsemasta osaamisesta sekä pääsevät luomaan kontakteja työelämään.

YES –toiminta Etelä-Pohjanmaalla on vakiinnutettu tiedottamisen ja koordinoinnin osalta keväästä 2015 Opinlakeus-oppilaitosverkostolle. www.opinlakeus.fi

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

33

6.1.7. Naisyrittäjien ongelmat neuvonnan jälkeen JA naisten verkkoyrittäjyys

Pyramid-ryhmälle esityksen pitänyt organisaatio:

Tarkasteltu maa:

Yrittäjyyden kehittämisinstituutti (Institute of Entrepreneurship Development)

Kreikka

Aihe: Yrittäjyys

Yhteenveto/kuvaus: •

Naisyrittäjien ongelmat neuvonnan jälkeen TAVOITE: Yrittäjähengen tason selvittäminen, koetut esteet yrittäjäuran alussa, tavoiteltu ammatillinen tilanne ja se, oliko yrittäjyys seurausta oma-aloitteisesta tai jonkin muun osoittamasta tilaisuudesta ryhtyä yrittäjäksi. ja Naisten verkkoyrittäjyys TAVOITE: Sukupuolen tutkiminen suhteessa verkkoyrittäjyyteen ja tarkemmin niiden esteiden selvittäminen, jotka ehkäisevät tai jopa estävät naisia aktivoitumasta ammatillisesti verkossa.

Kehitysvaiheet Hankkeen toteuttivat Lárisan ohjaus- ja orientaatiokeskus (Center for Consulting and Orientation), Agian, Platikamboun ja Sikourion koulun ammatinvalintatoimisto (Office of School Professional Orientation) ja Yrittäjyyden kehittämisinstituutti (Institute of Entrepreneurship Development) puitteissa, jonka muodostivat koulutuksen ja alustavan ammattikoulutuksen operatiivinen ohjelma ja ohjaus- ja orientaatiokeskuksen koulun ammatinvalintatoimistojen päivittäminen ja uusien perustaminen.

Johtopäätökset Hankkeen puitteissa Yrittäjyyden kehittämisinstituutti (Institute of Entrepreneurship Development) toteutti seuraavat tutkimukset: • •

naisten yrittäjyyttä käsitteleviin kyselyihin perustuva tutkimus tutkimus, jonka otsikko oli ”Naisten yrittäjyyden esteet”.

34

6.1.8. aSkills: Sosiaalisten taitojen arviointi työllistymisen parantamiseksi

Pyramid-ryhmälle esityksen pitänyt organisaatio:

Maa:

Yrittäjyyden kehittämisinstituutti (Institute of Entrepreneurship Development)

Kreikka

Aihe: Yrittäjyys

Yhteenveto/kuvaus: aSkillsin tavoitteena on kehittää arviointijärjestelmä opettajille/kouluttajille ja muille työttömien kanssa työskenteleville. Erityisenä tarkoituksena on arvioida ja akkreditoida epämuodollista opetusta ja koulutusta (kokemuksen kautta hankittuja tietoja, taitoja ja osaamista).

Tavoitteet tai päämäärät Projekti antaa mahdollisuuden arvioida tietoja, taitoja ja osaamista, joita he ovat kartuttaneet epämuodollisesti töissä, vapaaehtoistöissä tai lahjakkuuttaan vuosien varrella.

Johtopäätökset aSkills-projekti johtaa sellaisen tietokannan kehittämiseen, joka sisältää tarvittavat harjoitukset työttömien sellaisten tietojen, taitojen ja osaamiseen arviointiin, joita ei ole ennen tuotu esiin. Lisäksi hankkeessa kehitetään arviointijärjestelmä pääasiassa seuraavien vaiheiden ympärille: CV:n arviointi, muu arviointi ja palaute.

35

6.1.9. Tutkimus ”Thessalian paikallistalous ja yrittäjyys”

Pyramid-ryhmälle esityksen pitänyt organisaatio:

Maa:

Yrittäjyyden kehittämisinstituutti (Institute of Entrepreneurship Development)

Kreikka

Aihe: Yrittäjyys

Yhteenveto/kuvaus: Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää paikallisen talouden taloudelliset koot ja etenkin sellaiset, jotka liittyvät suoraan yrittäjyyden kehittämiseen ja edistämiseen.

Kehitysvaiheet Tutkimuksen lähtökohtana olivat toissijaiset lähteet ja tilastot. Tutkimus tehtiin helmi– huhtikuussa 2006.

Johtopäätökset On työlästä selvittää paikallisen talouden nykytila, etenkin Thessalian alueella. Tutkimuksen erityisenä tavoitteena on yksilöidä nykyiset tilanteet suhteessa Thessalian alueen talouden kokoon ja kirjata paikallisen talouden dynaamiset alat.

36

6.1.10. Opiskelijaosuuskuntien kansainvälinen yhteistyö

Pyramid-ryhmälle esityksen pitänyt organisaatio:

Maa:

Valnalon, -Ciudad Tecnológica del Valle del Nalón S.A.U

Espanja

Aihe: Yrittäjyys

Yhteenveto/kuvaus: Tämän toisen asteen oppilaitoksille tarkoitetun ohjelman nimi on EJE (Empresa Joven Europea). EJE:n tarkoituksena on auttaa toisen asteen opiskelijoita kehittämään yrittäjyysosaamista ja henkilökohtaisia taitoja, joista olisi paljon hyötyä heidän omassa elämässään ja työelämässä, sekä edistää tietotekniikan ja vieraiden kielten käyttöä viestinnässä.

Kehitysvaiheet Ohjelma aloitettiin kolme vuotta sitten, ja sen jälkeen se on kasvanut ohjelmaksi, jossa viime vuonna 14 alueemme oppilaitosta osallistui kansainvälisen kaupan hankkeeseen ruotsalaisen, meksikolaisen, yhdysvaltalaisen, saksalaisen ja skotlantilaisen oppilaitoksen kanssa.

EJE:n sisältö kehitetään kokonaisen akateemisen kurssin pituiseksi, ja se on mahdollista sovittaa saumattomasti esimerkiksi talouden ja elämäntaitojen kaltaisten oppiaineiden opetussuunnitelmaan.

Johtopäätökset Tekemällä oppimisen lähestymistavallaan EJE pyrkii olemaan vaihtoehtoinen ja innovatiivinen ohjelma, joka auttaa sekä opiskelijoita että opettajia työskentelemään hyvin eri tavalla. Tätä helpottaaksemme olemme julkaisseet opettajan ja opiskelijan kirjan, jota voidaan käyttää oppaana hankkeen kaikkien vaiheiden läpi. Tässä mielessä EJE ehdottaa tuonti-/vientiyrityksen perustamista maailman eri maissa sijaitseville oppilaitoksille.

37

6.1.11. Brändäys nuorten työpajoissa ja osuuskunnissa

Pyramid-ryhmälle esityksen pitänyt organisaatio:

Maa:

WEB vzw

Belgia

Aihe: Yrittäjyys

Yhteenveto/kuvaus: Belgialaiset nuorten työpajat ovat luoneet oman erillisen De Kringwinkel -brändinsä, jonka alla ne myyvät kierrätettyjä ja uusiojalostettuja tuotteitaan.

Brändiä käyttävät useat työpajat ja kierrätyskeskukset eri puolilla Pohjois-Belgiaa, ja se merkitsee laatua. Tuotevalikoima ulottuu kalusteista vaatteisiin, ja työpajoilla on kyltit, logot ja mainokset.

Tavoitteet: 1. Kestävien työpaikkojen luominen matalasti koulutetuille ihmisille ja työnhakijoille 2. Ympäristönsuojelu tuotteiden uusiokäytön kautta 3. Laadukkaiden käytettyjen tavaroiden myynti reilusti ja edullisesti Vältä jätteiden synnyttämistä ja rohkaise ympäristön kannalta vastuullista tuotantoa ja kulutusta, edistä uusiokäyttöä ja kierrätyskeskuksia, kierrätä jätteet tai noudata materiaalien aukottomia keräysjärjestelmiä ja ota jätteet talteen. Käytännössä tämä koskee yleensä energialaitteita. Hävitä jätteet vastuullisella tavalla.

38

Kehitysvaiheet •

•

•

Toukokuu 1994: ° KVK (flaamilaisten kierrätyskeskusten kattojärjestö) • alan edustaminen • päätöstentekijöihin vaikuttaminen • koulutus ja opetus • alan neuvonta (esim. EFQM-laatumalli) Kesäkuu 2002: ° De Kringwinkel -merkki (kierrätyskauppa) • = laatumerkin ja brändin lanseeraus • yhtenäisyys viestinnän, yrityksen identiteetin ja markkinointistrategian suhteen 2008: KvK – Komosie (kierrätyskeskusten lisäksi energian säästämisessä auttavia yrityksiä) • Komosie tukee Kringwinkel-kauppoja • viestinnässä, markkinoinnissa, erityistoiminnassa, näkyvyydessä, kaupassa • yrityskuvassa ja -identiteetissä

Markkinointistrategia:

joka 3. vuosi uusi viestintäkampanja Vuosien 2013–2015 kampanjan keskiössä ovat • ostajat • tuojat uusi iskulause (vähintään 10 vuotta): ”wie kringt die wint” eli ”se voittaa joka ’kringaa’” • • • • • • • •

parempi julkisuuskuva (ei liikennettä kuten edellisessä kampanjassa) tuojien ja noutoasiakkaiden kutsuminen ”antajiksi” ohjeet antajille elokuva alasta esite ohjeet paikallisen imagokampanjan järjestämiseksi radiokampanja uuden iskulauseen lanseeraus

Johtopäätökset Brändi avasi hiljattain 125. kauppansa. Kringwinkel kasvaa ja laajentaa erikoiskierrätykseen. Kauppojen tuotto ja kierrätetty kilomäärä ovat kasvaneet jatkuvasti. Brändäys auttoi myös luomaan yritysidentiteettiä ja edisti kauppojen välistä yhteistyötä, mikä antoi etuja sidosryhmien kanssa.

39

6.1.12. Toimintaosuuskunta – Starterslabo

Pyramid-ryhmälle esityksen pitänyt organisaatio:

Maa: Belgia

Sociale Economie Oostende vzw

Aihe: Yrittäjyys

Yhteenveto/kuvaus: Ryhtyminen yrittäjäksi yhteistyön kautta. Starterslabon tarkoituksena on tukea ja ohjata ryhmätyöpajojen, yksilöllisen valmennuksen ja kokeiluille varatun tilan avulla työttömiä, joille yrittäjyys on unelma tai intohimon kohde.

Siinä työttömille, jotka haluavat oppia työllistämään itsensä, järjestetään 18 kuukautta räätälöityä toimintaa, minkä aikana heidän työnhakijan asemansa säilyy ja he saavat edelleen työttömyystukea.

Projektin tarkoituksena on auttaa ihmisiä yrittäjiksi antamalla räätälöityä yrittäjyysvalmennusta suojatussa ympäristössä. Yrittäjät tarkistavat liiketoimintamallinsa toimivuuden ja saavat taloudellista ja ammatillista tukea puolentoista vuoden ajan.

Kehitysvaiheet Asiakasta tukevia seikkoja: • ryhmätyöpajat: 10 työpajaa • yksilöllistä valmennusta: 1,5 tuntia kuukaudessa 2. osassa • turvallista tilaa kokeiluille: • myynnit ja ostot meidän alv-tunnuksellamme • ei taloudellista riskiä: työttömyyskorvaus • täysi omistautuminen yrityksen perustamiselle: ei kansallisen työvoimatoimiston (RVA) tai flaamilaisen työvoimatoimiston (VDAB) velvoitteita.

40

Johtopäätökset Starterslabo on Kansallisen yhteistyöneuvoston akkreditoima, voittoa tavoittelematon ja sosiaalisiin tarpeisiin perustettu elin.

Sille voiton tekeminen on väline, ei päämäärä.

Se jakaa korkeintaan 6 prosentin voiton sijoitetusta pääomasta kannatusmaksuna ja kohdentaa loput jäsenilleen. Jättää demokraattisen päätöksenteon osallistujille/asiakkaille.

On riippumaton: saa rahoitusta mutta ei ole valtion virasto. Yhteistyötä ja asiantuntemuksen jakamista muiden osuuskuntien kanssa kilpailun sijaan.

41

6.2. Innovatiiviset oppimisympäristöt 6.2.1. Nuorten työpajat

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Hanke:

Innovatiiviset oppimisympäristöt -teema

Etelä-Pohjanmaan pajoilta urille

Yhteenveto/kuvaus: Työpaja on paikka, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus-, ohjaus- ja koulutuspalvelujen avulla tuetaan yksilön: • voimaantumista • arjen taitoja ja työtaitoja • valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön Yksilöllisiä polkuja ja mahdollisuuksia suorittaa ammatillisia opintoja työpajaympäristössä.

Työpajalla korostuu tekemällä oppiminen. Kun työpajan oppimisympäristö on tunnistettu ja tunnustettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lainsäädännön ja ohjeiden mukaan yhdessä opetushenkilöstön kanssa, on mahdollista suorittaa tutkinnon osia tai jopa kokonainen tutkinto työpajalla.

Kehitysvaiheet • • • • • • •

Ehkäistä nuorten syrjäytymistä Ammattiin valmistuvien ja valmistumassa olevien nuorten ammatillisen osaamisen kehittäminen ja ylläpito Nuorten työnhakuvalmiuksien kehittäminen Ammatillisten oppilaitosten ja pajojen yhteistyön kehittäminen Kehittää ammatillisten oppilaitosten ja pajojen kanssa erilaisia oppimisympäristöjä mm. pajakoulu ja osuuskuntatoiminta Pajojen liiketoimintaosaamisen lisääminen Pajojen keskinäisen yhteistyön lisääminen

42

Johtopäätökset Lopputuloksena syntyy eteläpohjalainen pajamalli lisää pajojen riippumattomuutta hankesidonnaisesta rahoituksesta (pajojen liiketoiminnan kehittäminen) takaa nuorille laadukkaat pajapalvelut sekä luo rakenteet pajojen yhteisen kehittämistoiminnan koordinoimiseksi nuorten työllistymisvalmiudet kehittyvät ja syrjäytymisriski pienenee Pajat ovat hankkeen aikana ryhtyneet markkinointiyhteistyöhön niin keskenään kuin myös Koulutuskeskus Sedun kanssa. Pajat ovat saaneet olla mukana Sedun messuosastolla Opinlakeusmessuilla ja tätä yhteistyötä on luvattu jatkaa myös hankkeen jälkeen.

Pajat ovat käyneet yhdessä Keskisen kyläkaupan kauppakadulla esittäytymässä, sekä myös muissa tapahtumissa ja paikoissa tuomassa itseään näkyväksi. Tällainen toimintamalli on pajoille uutta. Pajat ovat myös hankkineet yhteistä markkinointimateriaalia (esim. PopUp seinäkkeen) omalla rahallaan yhteiseksi. http://pajoiltaurille.sedu.fi/

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

43

6.2.2. RealEvent

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Hanke:

Innovatiiviset oppimisympäristöt -teema

SeduEvents

Yhteenveto/kuvaus: Tapahtumatuotannon osa-alueiden oppimista aidossa ympäristössä.

Mestari-kisällimallin toteuttamista yhteistyökumppaneiden tapahtumissa.

Tarkoituksena luoda verkostoja alueen tapahtumatuottajiin ja saattaa opiskelijoita työskentelemään tapahtumissa.

Luoda opiskelijoille opintokokonaisuuksien suorittamisen mahdollisuus aidossa tapahtumassa.

Aidon ammattiosaamisen näyttöympäristön löytyminen tapahtumista ja opiskelijalle mahdollisuus suorittaa näyttö.

Kehitysvaiheet Tapahtumatuottajiin otettiin yhteyttä ja tarjottiin mahdollisuutta saada opiskelijoita työskentelemään aitoihin tapahtumiin omalla ammattiallaan. Järjestely kehittyi omaksi rekrytointijärjestelmäkseen jonka avulla tapahtumanjärjestäjät saivat kohdennettua osaamista eri osa-alueille. Opiskelijat saivat tästä opintopisteitä ja arvokasta työkokemusta aidossa ympäristössä.

Johtopäätökset Yhteistyö on ollut hedelmällistä molempiin suuntiin. Osapuolet ovat oppineet projektista paljon uutta, tapahtumatuottajat opiskelijan ohjausta ja uusia työtapoja nuorilta.

Nuoret ovat saaneet tärkeää kokemusta ja oppineet ottamaan vastuuta määrätyistä tehtävistä.

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

44

6.2.3. OwnEvent

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Hanke:

Innovatiiviset oppimisympäristöt -teema

SeduEvents

Yhteenveto/kuvaus: Järjestää opiskelijoiden suunnittelemia ja toteuttamia tapahtumia oppimisympäristönä.

• mahdollistaa tapahtumatuotannon suunnittelu osana opiskeltavaa kurssia.

• auttaa opiskelijoita hahmottamaan oman työsuorituksen tärkeyttä tapahtumatuotannoin kokonaisuudessa.

• luoda tilanteita joissa opiskelijoiden keskinäinen verkostoituminen lisääntyy helposti • tukea opiskelijoiden ideointia ja antaa mahdollisuus omien ideoiden toteuttamiseen

Kehitysvaiheet Tapahtuma oli yleisömäärältään menestys ja tiedotusta sekä markkinointia oli tarpeeksi. Tapahtuman ajankohta oli hyvä ja opiskelijat olivat tyytyväisiä siihen, että tapahtuma oli kouluaikana. Tapahtumasta kerätty palaute oli positiivista. Opiskelijat pitivät tapahtuman sisältöä hyvänä ja myös opettajat kokivat positiivisena sen, että sisältöjen suunnittelu tuli opiskelijoilta. Näin tapahtumasta tuli opiskelijalähtöinen ja herätti enemmän kiinnostusta. Opiskelijat pitivät tapahtuman järjestämistä mukavana ja uutena oppimiskokemuksena. Tapahtumantyöryhmän kokoontumiset olivat hyvä tapa saada tietoa eri osa-alueista tapahtumassa mukana työskenteleville opettajille ja tätä kautta ajankohtainen tieto välittyi myös opiskelijoille.

45

Johtopäätökset Näin suuren tapahtuman järjestelyissä tarvitaan tapahtumalle tuottaja joka pitää eri osa-alueet tietoisina toistensa tekemisistä. Myös tapahtumapäivänä on hyvä olla olemassa henkilö jolla on tietoa joka osa-alueesta. SeduFest tapahtumassa tuottajan ominaisuudessa toimi SeduEvents hankkeen projektipäällikkö, tulevaisuudessa sellainen kuitenkin täytyisi löytää opetushenkilöstöstä. Tapahtuman työryhmään tulisi saada myös lisää tekijöitä aloilta jotka eivät ole niin itsestään selvästi tekemisissä tapahtumatuotannon kanssa. Tapahtumatuottamisen alihankkijatoimissa on nähtävissä kaikki Koulutuskeskus Sedussa opiskeltavat alat joten mahdollisuuksia laajempaankin tapahtumatyöryhmään olisi.

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

46

6.2.4. Event Manual

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Hanke:

Innovatiiviset oppimisympäristöt -teema

SeduEvents

Yhteenveto/kuvaus: Tapahtumatuottamisen opas Sedulaiselle Opiskelun aikana osallistutaan moniin erilaisiin tapahtumiin ja monet niistä tapahtumista järjestetään omassa oppilaitoksessa. Ammatillisen oppilaitoksen voimavara tapahtumaa järjestettäessä on sen monimuotoisuus sekä useat opetettavat ammattialat.

Lähes kaikkia Sedussa opetettavia ammatteja tarvitaan tapahtuman järjestämisessä.

Tapahtumien suunnittelu ja toteutus innostavat opiskelijoita ja lisäävät merkittävästi heidän opiskelumotivaatiotaan. Tapahtumatuottamisen projektimainen toiminta opettaa vuorovaikutus- ja verkostoitumistaitoja sekä kerryttää kokemusperäistä tietoa siitä mitä eri osa-alueita ja ammatteja tapahtumatuotannossa voi olla mukana ja miten ne kytkeytyvät toisiinsa.

Kehitysvaiheet Tapahtuman järjestäminen alkaa kysymyksistä: Kenelle ja missä järjestetään? Kun näihin kysymyksiin on löydetty vastaus, voidaan lähteä suunnittelemaan tapahtuman sisältöä sekä tapahtuman tuotantoa. Tapahtuman kohderyhmä voi olla joko oman oppilaitoksen oppilaat tai mukaan voidaan kutsua myös lähialueen lukioiden tai yläkoulujen opiskelijoita. Kohderyhmän rajaaminen vaikuttaa tapahtuman sisällön luonteeseen. Tapahtuman sisällön tuleekin olla tarpeeksi kiinnostava, että opiskelijat saadaan innostettua mukaan. Tapahtuman suunnittelulle on hyvä perustaa ideariihiä jossa voidaan ilmoille heittää villejäkin ideoita. Ideoista on helppo myöhemmin karsia toteutuskelpoiset ja budjettiin sopivat.

47

Johtopäätökset Tapahtumatuotanto ympäristönä luo loistavan mahdollisuuden verkostoitua eri alojen ja opetuspisteiden välillä. Tapahtumien järjestämisessä tarvitaan monipuolisesti eri alojen ammattilaisia joiden perustutkintojen edustajia Koulutuskeskus Sedussa opiskelee.

Tapahtumien kautta mahdollistetaan myös opiskelijoiden harrastustoiminnasta nousevan osaamisen esille tuominen.

Oppilaitoksessa järjestettävät tapahtumat luovat turvallisen pohjan ja hyvät puitteet tapahtuman järjestämiselle. Tapahtumapaikka ja muu tarpeellinen on usein jo olemassa opetuspisteessä.

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

48

6.2.5. ”Birley Fields Education Impact Group” – alueellinen kehitysryhmä

Organisaatio:

Maa:

Birley Fields Education Impact Group

Iso-Britannia

Aihe: Innovatiiviset oppimisympäristöt

Yhteenveto/kuvaus: Birley Fields Education Impact Group -kehitysmalliin kuuluu neljä ryhmää: nuoriso- ja aikuiskoulutus, kestävä kehitys ja ympäristö, terveys ja hyvinvointi sekä työllistyvyys. Se on Manchesterin uudistus- ja kehitysviraston alainen elin.

Koulutuksen kehittämisryhmä pyrkii luomaan synergiaa, koordinaatiota ja integraatiota Manchesterin alueen oppilaitosten välille. Ryhmään kuuluvat Manchester Metropolitan Universityn kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani, Manchester Academyn vararehtori, Webster Primary Schoolin rehtori, Manchester Metropolitan Universityn yhteistyövastaava, Manchesterin kaupungin uusiutumiskoordinaattori, Centre for Urban Educationin koulukoordinaattori, Manchester Metropolitan Universityn nuoriso- ja yhdyskuntajohtaja, Education and Social Research Institute, Manchester Adult Education Servicen piirikehitysjohtaja ja Manchester Metropolitan Universityn osallistavan viestinnän päällikkö. Ryhmän päätehtävänä on kehittää uuden kampuksen ja tilojen tehokasta ja optimaalista, mahdollisimman laajaa käyttöä yhteisön ja oppilaitosten tarkoituksiin.

Koulutus ja pyrkimykset: • loppututkinnot • kouluttautuminen • osallistuminen korkeakouluopetukseen • pyrkimys jatkokoulutukseen.

49

Kehitysvaiheet •

Manchesterin kaupungin johto hyväksyi periaatteessa Manchester Metropolitan Universityn suunnitelmat kesäkuussa 2009. Suunnittelulupa Birleyn kampukselle myönnettiin 30. kesäkuuta 2011.

•

Tämä Hulmen alueelle tehty suuri investointi paitsi luonnollisesti lisää MMU:n tuloja (esimerkiksi opetuksen ja oppimisen kokoaminen samaan paikkaan sekä parempi saavutettavuus, suunnittelu ja tehokkuus) myös tuo huomattavan laajoja taloudellisia etuja kaupungille ja sen yhteisöille.

•

Erityiset tavoitteet: yhdistää kahden alueen tärkeimmät sosiaaliset ja taloudelliset ominaisuudet ja opetus osaksi lähtöprofiilia, joka toimii vertailukohtana kampuksen todellisen vaikutuksen mittaamiseen, sekä laatia suunnitelma, jolla hyödyntää ja maksimoida uuden kampuksen sekä ylipäänsä alueelle tehdyn investoinnin ja sen synnyttämän kulutuksen sosiaaliset, koulutukselliset, uudistavat ja taloudelliset vaikutukset.

•

Manchester Metropolitan Universityn kumppanuudet peruskoulujen ja toisen asteen koulujen kanssa ovat vakiintuneita ja vahvistuneet Birleyn kampuksen kehittyessä. Tämä Hulmessa ja Moss Sidessa tehty työ on hyödyttänyt paikallisia kouluja ja antanut Manchester Metropolitan Universityn opiskelijoille mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen.

Johtopäätökset Koulutusalan sidosryhmien välinen yhteistyö organisaatio- ja yhteistyötason välillä oli hyvin vaikuttavaa. Työn alla on myös keskitettynä kalenterina toimiva tietokanta, josta kaikki kiinnostuneet näkevät helposti erilaiset tapahtumat, kurssit ja tapaamiset ja pystyvät näin osallistumaan niihin enemmän. Parhaillaan tätä varten etsitään rahoitusta. Tähän yhteen karttaan/tietokantaan on tarkoitus yhdistää kaikkien neljän ryhmän toiminta.

Koulutukselliset vaikutukset – vaikutus paikallisten asukkaiden opiskelumenestykseen ja -tavoitteisiin, mukaan lukien mahdollisuus rohkaista useampia nuoria opiskelemaan pidemmälle ja saada alisuoriutuneet tai aikaisin koulunkäynnin jättäneet aikuiset palaamaan koulun penkille ja hankkimaan uusia pätevyyksiä.

50

6.3. Opiskelijoiden hyvinvointi 6.3.1. Orientoivat opinnot Sedussa

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Hanke:

Opiskelijoiden hyvinvointi -teema

Monimuotoiset opinpolut

Yhteenveto/kuvaus: Kielitesti järjestetään kaikille Koulutuskeskus Seduun hakeneille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ennen opiskelupaikan myöntämistä. Testin järjestäjät kutsuvat hakijat kielitestiin. Kutsun saatuaan hakijan täytyy ilmoittaa joko sähköpostitse tai puhelimitse tiettyyn päivään mennessä, osallistuuko testiin. Kutsussa kerrotaan testin aika ja paikka.

Kehitysvaiheet Seduun valittavilla opiskelijoilla suomen kielen taito täytyy olla riittävä, että opiskelija kykenee osallistumaan opetukseen, joka on pääasiassa suomen kielellä, sekä suoriutumaan opinnoistaan. Lisäksi riittävä kielitaito parantaa työturvallisuutta niin oppitunneilla kuin työässäoppimisjaksoilla.

Kielitesti sisältää neljä osiota, jotka ovat: • kuullun ymmärtäminen (yksi tehtävä) • luetun ymmärtäminen (1-2 tehtävää) • kirjoitustehtävä (1-2 tehtävää) • haastattelu Kielitesti kestää kaikkiaan 2-3 tuntia. Kielitestiin osallistuvien täytyy varautua odottamaan vuoroaan haastatteluun. On myös olennaista selvittää, osaako hakija lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään ja millaisen numerojärjestelmän hän tuntee. Kielitestin järjestelyihin ja toteuttamiseen tarvitaan 2-4 henkilöä.

51

Johtopäätökset Kielitesti arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Hylätyn suorituksen voi uusia seuraavan yhteishaun yhteydessä. Opiskelupaikan saaminen edellyttää hyväksytyn testituloksen saamista. Jotta kielitestin voi saada hyväksytysti suoritettua, täytyy vähintään neljä tehtävää suorittaa hyväksytysti. Kielitestiä arvioitaessa otetaan kuitenkin huomioon myös kokonaisuus. Testin läpäistäkseen täytyy saada puolet maksimipistemäärästä.

Täällä hetkellä kaikissa K oulutuskeskus Sedun perustutkinnoissa käytetään kansallista kielitaitotestiä, jota koordinoi Opetushallitus. http://moop.sedu.fi/

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

52

6.3.2. Kielikoe ammatillista koulutusta varten

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Hanke:

Opiskelijoiden hyvinvointi -teema

Monimuotoiset opinpolut

Yhteenveto/kuvaus: Kielitesti järjestetään kaikille Koulutuskeskus Seduun hakeneille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ennen opiskelupaikan myöntämistä. Testin järjestäjät kutsuvat hakijat kielitestiin. Kutsun saatuaan hakijan täytyy ilmoittaa joko sähköpostitse tai puhelimitse tiettyyn päivään mennessä, osallistuuko testiin. Kutsussa kerrotaan testin aika ja paikka.

Kehitysvaiheet Seduun valittavilla opiskelijoilla suomen kielen taito täytyy olla riittävä, että opiskelija kykenee osallistumaan opetukseen, joka on pääasiassa suomen kielellä, sekä suoriutumaan opinnoistaan. Lisäksi riittävä kielitaito parantaa työturvallisuutta niin oppitunneilla kuin työässäoppimisjaksoilla.

Kielitesti sisältää neljä osiota, jotka ovat: • kuullun ymmärtäminen (yksi tehtävä) • luetun ymmärtäminen (1-2 tehtävää) • kirjoitustehtävä (1-2 tehtävää) • haastattelu Kielitesti kestää kaikkiaan 2-3 tuntia. Kielitestiin osallistuvien täytyy varautua odottamaan vuoroaan haastatteluun. On myös olennaista selvittää, osaako hakija lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielellään ja millaisen numerojärjestelmän hän tuntee. Kielitestin järjestelyihin ja toteuttamiseen tarvitaan 2-4 henkilöä.

53

Johtopäätökset Kielitesti arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Hylätyn suorituksen voi uusia seuraavan yhteishaun yhteydessä. Opiskelupaikan saaminen edellyttää hyväksytyn testituloksen saamista. Jotta kielitestin voi saada hyväksytysti suoritettua, täytyy vähintään neljä tehtävää suorittaa hyväksytysti. Kielitestiä arvioitaessa otetaan kuitenkin huomioon myös kokonaisuus. Testin läpäistäkseen täytyy saada puolet maksimipistemäärästä.

Kielitestiin osallistuneilla on mahdollisuus saada tietää oman testinsä tulos. Päivämäärä, jolloin testitulosta voi kysyä, ilmoitetaan kielitestiin osallistuneilla testipäivänä. Tehtäväpapereita he eivät saa takaisin. http://moop.sedu.fi/

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

54

6.3.3. Jeesitupa-malli

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Hanke:

Opiskelijoiden hyvinvointi -teema

Monimuotoiset opinpolut

Yhteenveto/kuvaus: Jeesitupa on rästipaja, jossa Koulutuskeskus Sedun opiskelija voi suorittaa itsenäisesti tai tuetusti opiskelun aikana rästiin kertyneitä opintoja.

Kehitysvaiheet Jeesitupa-rästipajassa opiskelija voi tehdä opiskelutehtäviään taukojen aikana, koulun jälkeen koulukyytiä odottaessaan tai ennen koulupäivän alkua, jos koulukyyti tulee liian aikaisin. Rästipajassa on tietokoneita ja tulostimia, joita voi vapaasti käyttää. Rästipajassa voi myös pelkästään viettää aikaa ja rentoutua.

Ammattiohjaaja on ohjaamassa opiskelijoita Jeesituvassa oppituntien aikana tai niiden jälkeen. Ammattiohjaaja auttaa opiskelijaa tehtävissä, jotka tuottavat opiskelijalle vaikeuksia tehdä itsenäisesti.

Johtopäätökset Ajatus oli luoda avoin ja rento opiskeluilmapiiri, sekä vähentää muodolliseen kouluympäristöön liittyvää stressiä ja negatiivisuutta. Tämä saattaa auttaa niitä opiskelijoita, joilla on negatiivisia kokemuksia koulunkäynnistä. http://moop.sedu.fi/

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

55

6.3.4. KesäJeesi-paja

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Hanke:

Opiskelijoiden hyvinvointi -teema

Etelä-Pohjanmaan pajoilta urille

Yhteenveto/kuvaus: KesäJeesi –toimintaa (ent. kesätoiminta) on pilotoitu Koulutuskeskus Sedun opetuspisteiden tiloissa kolmena kesänä (2010, 2011 ja 2012) Etelä-Pohjanmaan pajoilta urille -hankkeen toimesta.

Kehitysvaiheet KesäJeesi -toiminta tapahtuu nimensä mukaan kesäaikaan, oppilaitoksen normaalin opetustoiminnan ulkopuolella. Pääsääntöisesti kesätoimintaa on kesäkuussa, mutta mahdollisuuksien mukaan sitä voidaan pidentää heinäkuulle.

KesäJeesi -toiminnan järjestäminen on periaatteessa mahdollista kaikissa opetuspisteissä ja kaikilla aloilla. Käytännössä KesäJeesi -toimintaa järjestetään kuitenkin useimmiten niillä aloilla, joilla työllistyminen on haasteellisempaa.

KesäJeesi -toiminnan aikana tehdään alan oikeita töitä opetuspisteen tiloissa. Työt voivat olla esimerkiksi erilaisia tilaustöitä asiakkaille ja henkilökunnalle, oppilaitoksen tai muiden tilojen muutos-, siivous- ja kunnostustöitä, laiteasennuksia, rakennustöitä, metallitöitä, jne. Toiminta tapahtuu maksullisen palveluperiaatteen mukaan eli oppilaitos hankkii mm. raaka-aineet ja saa tulot tuotteista. Poikkeuksena tästä on osuuskunnan kautta tapahtuva toiminta.

Johtopäätökset KesäJeesi –toiminnan kohderyhmänä ovat ammattiin valmistumassa olevat nuoret, jotka tarvitsevat käytännön töitä/ muuta opiskelua valmistuakseen. KesäJeesi -toiminnan tarkoituksena on ylläpitää nuorten ammattitaitoa ja antaa heille samalla työkokemusta.

KesäJeesi -toiminnan aikana nuori ei ole työsuhteessa oppilaitokseen. http://pajoiltaurille.sedu.fi/ Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

56

6.3.5. Opiskelijoiden hyvinvoinnin parantaminen ulkolajeilla

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Nova Gorican tekninen koulutuskeskus (Technical School Center of Nova Gorica)

Slovenia

Aihe: Opiskelijoiden hyvinvointi

Yhteenveto/kuvaus: Teknisiin ammattiopintoihin kuuluu monta eri ohjelmaa, jotka sopivat nuorille ja aikuisille. Opinnot keskittyvät käytännöllisen tiedon ja kokemuksen hankkimiseen. Opiskelijat voivat käyttää hyödykseen omia kokemuksiaan ja tietojaan, ja jälkimmäisiä kartutetaan käytännön työssä laboratorioissa ja yrityksissä.

Oppilaitoksen ohjaajat seuraavat toisen asteen opiskelijoita koulutuksen alusta valmistumiseen saakka. Oppilaitoksen opiskelijoiden hyvinvointia lisätään tekemällä yhteistyötä opiskelijoiden, vanhempien, opettajien, johtajien ja muiden instituutioiden kanssa.

Jos opiskelija on valinnut persoonallisuuteensa, kiinnostuksen kohteisiinsa tai taitoihinsa huonosti sopivan koulutusohjelman tai ammatin, häntä autetaan koulutusohjelman vaihtamisessa.

Oppilaitoksen ohjaajat auttavat opiskelijoita, joilla on oppimis-, sopeutumis- tai henkilökohtaisia vaikeuksia, ja osallistuvat koulutustoimien asettamiseen. He voivat auttaa oppimisvaikeuksista kärsiviä opiskelijoita kehittämällä tehokkaita oppimisstrategioita, -menetelmiä ja -tekniikoita.

Ohjaajat kertovat opiskelijoille jatkokoulutus- ja työllistymismahdollisuuksista ja auttavat stipendien hakemisessa.

He järjestävät ja toteuttavat ehkäisevää toimintaa ja koordinoivat tutkimusta, joka mahdollistaa vastuualueiden tarkistamisen.

57

Johtopäätökset Ohjaajat järjestävät oppilaitoksen johdon tuella koulun ulkopuolista toimintaa, joilla vahvistetaan suhteita opiskelijoihin.

Ohjaajat kiinnittävät erityistä huomiota siihen, että toiminta on mielenkiintoista, poikkeaa rutiineista ja voi saada opiskelijan poistumaan mukavuusalueeltaan ja tuoda ryhmää/opiskelutovereita ja ohjaajaa lähemmäksi toisiaan. He suosittelevat extremeurheilua, kuten vuorikiipeilyä, moottoripyöräilyä maastossa tai koskenlaskua.

58

6.3.6. Mentoring-kontaktiohjelmat

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Manchester Academy, Manchester Metropolitan University

Iso-Britannia

Aihe: Opiskelijoiden hyvinvointi

Yhteenveto/kuvaus: Kaikille Manchester Academy -oppilaitoksen opiskelijoille, jotka ovat laitosten johtajien valitsemia, nimetään oma mentori yksi yhteen -periaatteella yhdeksän kuukauden ajaksi. Ohjelman tavoitteena on auttaa opiskelijoita matematiikassa, englannin kielessä ja luonnontieteellisissä aineissa.

Mentorit valitsee ja kouluttaa Manchester Metropolitan Universityn kasvatustieteen laitos omista opiskelijoistaan. Manchester Metropolitan University näkee tämän opiskelijoidensa opettajanuran ensimmäisenä askeleena.

Samalla tavalla parhaat Manchester Academyn opiskelijat toimivat paikallisten peruskoulujen opiskelijoiden mentoreina.

Johtopäätökset Mentorointi on arvokas kokemus sekä mentoroitavalle että mentoroijalle. Se palkitsee hyvät opiskelijat ja auttaa heitä keskittymään opintoihinsa. Lisäksi se tuo esiin korkeakouluopetuksen tavoitteita ja tekee niistä konkreettisia ja saavutettavia. Samalla Manchester Metropolitan Universityn opiskelijat saavat ensimmäisen kokemuksensa opettajan ammatista.

59

6.4. Ura- ja opiskeluohjaus 6.4.1. eTaitava

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Hanke:

Ura- ja opiskeluohjaus -teema

SeDuuni - osumaa työhön

Yhteenveto/kuvaus: eTaitava on sähköinen työkalu opettajan, opiskelijan ja työpaikkaohjaajan väliseen yhteydenpitoon työssäoppimisjakson aikana. Päivittäiset kuulumiset kysytään työssäoppijoilta ennalta laadittujen, opetussuunnitelmaan pohjautuvien kysymysten avulla.

Kehitysvaiheet Opiskelijoiden antamat vastaukset tallentuvat eTaitava-verkkopalvelun tietokantaan, josta opettaja voi seurata työssäoppimisen sujumista erilaisten raporttien avulla. eTaitava mahdollistaa: • Ohjauksen suuntaamisen paremmin kohti ammattiosaamisen näytön tavoitteita: Opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle suunnatut kysymykset on laadittu ammattiosaamisen näytön arvioinnin kohteiden ja kriteerien pohjalta.

• Dokumentoidun tiedon: Vertailukelpoista tietoa yleisistä työelämätaidoista, työturvallisuudesta ja perehdyttämisestä koulutuksen kehittämiseksi.

• Ohjauksen ajasta ja paikasta riippumatta: Opettaja voi nopeasti tarkastaa koko ryhmän vastaukset ja ottaa tarvittaessa yhteyttä. Työpaikkaohjaaja voi antaa palautteen silloin, kun se hänelle parhaiten sopii.

• Uudenlaisen tekniikan ja raportointitavan opettaminen: Yksi ammatillisen koulutuksen tavoitteista on antaa opiskelijoille tietoyhteiskunnassa tarvittavat perusvalmiudet.

60

Johtopäätökset eTaitava tukee opiskelijan oppimista työssäoppimisjakson aikana. Opettajalle eTaitava on ohjaustyökalu, jonka avulla opettaja pystyy seuramaan ja ohjaamaan opiskelijaa työssäoppimisjakson aikana sekä keräämään systemaattisesti tietoa työssäoppimisjaksoista. eTaitava tarjoaa myös mahdollisuuden välittömään palautteen antamiseen ja niihin reagoimiseen tekemällä tuloksista näkyvämpiä, dokumentoitavia ja helpompia analysoida. eTaitavan kyselyiden kysymystyypit ovat avoin tekstikysymys, monivalintakysymys, Selector-kysymys ja työajanseuranta. Tulokset ovat raporteissa esitettynä graafisesti.

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

61

6.4.2. SeDuuni-mallit

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Hanke:

Ura- ja opiskeluohjaus -teema

SeDuuni - osumaa työhön

Yhteenveto/kuvaus: •

TosiDuuni-mallin lähtökohtana on tukea oppimista työelämälähtöisillä opetusmenetelmillä. Mallin tavoitteena on laajentaa osa luokkahuoneissa perinteisesti tapahtuvasta opetuksesta toteutettavaksi aidoissa työympäristöissä.

•

EtäDuuni-mallissa opiskelijat toteuttavat työnantajalle etätyönä tuotteen tai palvelun. Opiskelijat työskentelevät joko koulun tiloissa tai kotonaan, ja työskentelyä ohjaa opettaja. Opettaja toimii myös asiakkaan edustajana. EtäDuunimallia voidaan soveltaa yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän työskentelyssä.

•

Asiantuntijapaneelit: Asiantuntijapaneeli koostuu opettajista ja opiskelijoista sekä työelämän edustajista. Paneeli kokoontuu vapaamuotoisiin, keskusteleviin tapaamisiin, joissa työelämän edustajat ovat asiantuntijoina hyödynnettävissä ajankohtaisen, uuden alakohtaisen tiedon hankkimiseen.

Johtopäätökset Projektin tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiin seuraavat yhteistyötoimet: opiskelijoiden työelämätaitojen kehittäminen, työelämän tukeminen ja työssäoppimiseen liittyvien ohjaustaitojen kehittäminen.

62

6.4.3. Työpaikkaohjaajakoulutuksen malleja

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Hanke

Ura- ja opiskeluohjaus -teema

SeDuuni 2

Yhteenveto/kuvaus: Opetushallitus suosittelee, että mahdollisimman moni työpaikkaohjaajana toimiva suorittaisi kolmen opintoviikon laajuisen työpaikkaohjaajakoulutuksen.

SeDuuni2-hankkeessa on järjestetty työpaikkaohjaajakoulutuksia yhteistyössä eri asiantuntijoiden (ammatillisten aineiden opettajat, muiden hankkeiden työntekijät ja erityisopettajat) kanssa.

Työpaikkaohjaajakoulutuksen voi suorittaa joko koko laajuudessaan (sisältäen työpaikkaohjaajan sekä yleisiä että alakohtaisia opintoja) tai sisällöltään ja laajuudeltaan koulutukseen osallistuvien tarpeen ja mielenkiinnon mukaan räätälöityinä koulutuksina.

Kehitysvaiheet Räätälöidyt koulutukset ovat yleensä 1-2 iltapäivän mittaisia koulutuksia, joiden pääaiheena on pääsääntöisesti ammattiosaamisen näyttöjen arviointi.

Kolmen opintoviikon laajuinen työpaikkaohjaajakoulutus on järjestetty siten, että siihen sisältyy kuusi moduulia seuraavin aihein: Moduuli 1: Suomen koulutusjärjestelmä ja työssäoppimisen perusteet Moduuli 2: Työturvallisuus ja työssäoppijan perehdytys Moduuli 3: Tutkintojen rakenteet, opetussuunnitelman sisältö, työssäoppiminen (alakohtainen koulutus) Moduuli 4: Eri oppimistyylit, työssäoppijan ohjaaminen, erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat Moduuli 5: Ammattiosaamisen näytöt (alakohtainen koulutus) Moduuli 6: Koulutuksen loppuseminaari

63

Johtopäätökset Projektin tulokset ja hyvät käytännöt ovat käytössä kaikissa Koulutuskeskus Sedun yksiköissä opettajilla, tukihenkilöillä, johdolla ja lisäksi yhteistyöyrityksillä, työpaikkaohjaajilla ja muilla yhteistyökumppanilla. http://www.sedu.fi/seduuni2

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

64

6.4.4. Työelämäyhteistyön kehittämisjaksojen toimintamalli

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Koulutuskeskus Sedu

Suomi

Aihe:

Hanke:

Ura- ja opiskeluohjaus -teema

SeDuuni 2

Yhteenveto/kuvaus: Jakson kesto vaihtelee kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. Kehittämisjakson ajan opettaja työskentelee oman alansa työpaikassa hankkeen työntekijänä. Jakson ajan opettajan töistä oppilaitoksessa huolehtii sijaisopettaja.

Kehitysvaiheet Jakson aikana opettajan pääasiallinen tehtävä on kehittää oppilaitoksen ja työpaikan välistä kumppanuutta. Tämän lisäksi opettaja työskentelee työpaikalla hänelle osoitetuissa työtehtävissä, minkä kautta opettaja saa päivitettyä ja/tai syvennettyä omia ammatillisia tietojaan ja taitojaan.

Kehittämistehtävänä voi olla esim.

• työpaikkaohjaajakoulutus • uudenlaisten, joko oppilaitoksessa tai työpaikalla toteutettavien oppimisprosessien kehittäminen, esim. opiskelijat laittavat aamupalan tarjolle hotellissa yhdessä henkilökunnan kanssa • uusien työssäoppimispaikkojen hankkiminen • työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen suunnittelu (mitä oppimismahdollisuuksia työpaikan työtehtävät tarjoavat, mitkä ammattiosaamisen näytöt tai niiden osat on mahdollista suorittaa työpaikalla jne.)

Johtopäätökset Opettajan työelämäyhteistyön kehittämisjakso auttaa opettajia kehittämään ja päivittämään oman alansa tietoja ja taitoja. 28 opettajaa osallistui 2 viikon - 2 kuukauden jaksolle.

Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke

65

6.4.5. Työmahdollisuuksia liikekumppanien kanssa

Organisaatio:

Seurantapaikka:

Manchester Academy

Iso-Britannia

Aihe: Ura- ja opiskeluohjaus

Yhteenveto/kuvaus: Asianajotoimisto Pinsent Masons on tehnyt yhteistyötä Manchester Academyn kanssa vuodesta 2007 tukeakseen oppilaitosta parempiin opiskelusaavutuksiin yltämisessä ja laajentaakseen opiskelijoiden tavoitteita.

Yhteistyö keskittyy kahteen osa-alueeseen: uramentorointiin sekä lukutaidon ja matemaattisen osaamisen tukemiseen.

Kehitysvaiheet Mentorointiohjelmassa on tärkeintä se, että opiskelijoille annetaan pariksi työntekijä, joka sitoutuu ohjelmaan opiskelijan rinnalle kokonaisen lukuvuoden ajaksi. Näin varmistetaan jatkuvuus ja molempien osapuolten sitoutuminen. Mentorointitilaisuuksia suoritetaan vuorotellen koulussa ja Pinsent Masonin toimistoilla. Lukutaitoa ja matemaattista osaamista tukevia ohjelmia pyörittävät omistautuneet vapaaehtoiset, jotka käyvät koulussa viikoittain (matematiikka) ja määrätyin väliajoin (lukeminen) lukukausien aikana.

Johtopäätökset Pinsent Masonin eri osastojen henkilökunta osallistuu ohjelmiin, ja uusia työntekijöitä kannustetaan liittymään mukaan rekrytointihankkeilla ja uuden henkilökunnan perehdytyksissä. Yhteistyö Manchester Academyn kanssa murtaa esteitä, rohkaisee suurempaan vuorovaikutukseen ja lisää henkilökunnan motivaatiota ja viihtyvyyttä työpaikalla.

66

7. Työseminaari – joulukuu 2013 Pyramid-hanke järjesti työseminaarin 10. joulukuuta 2014 Koulutuskeskus Sedussa Seinäjoella.

Seminaarin päätavoite oli levittää Pyramid-hankkeen kansainvälisten työpajojen tuloksia ja suomalaisten osallistujien sekä kansainvälisten yhteistyökumppaniemme hyviä käytäntöjä laajemmalle yleisölle.

Työseminaari järjestettiin yhteistyössä SeDuuni2-hankkeen kanssa.

Seminaarin aloitti hankekoordinaattori Özerk Gökerin esitys Pyramid-hankkeen yksityiskohdista, tavoitteista ja historiasta. Sen jälkeen esiteltiin yksittäiset työpajat. Puhujina toimivat kuhunkin työpajaan osallistuneet hankeryhmät. Esitykset keskittyivät suomalaisten yhteistyökumppaneiden tarkastelemiin hyviin käytäntöihin ja Pyramid-hankkeen vaikutukseen heidän työhönsä sekä edellä mainittujen hyvien käytäntöjen ja kokemusten mahdolliseen tulevaan käyttöön ja kehittämiseen.

Esitysten jälkeen seminaarin osallistujat jaettiin neljään ryhmään, jotka osallistuivat vuorotellen neljään eriteemaiseen Learning Café -oppimistapahtumaan.

Learning Café -tapahtumien tavoitteena oli saada osallistujilta palautetta siitä, mitkä Pyramid-ryhmän ulkomailla tarkastelemista hyvistä käytännöistä herättivät eniten kiinnostusta ja huomiota. Lisäksi haluttiin selvittää, miten nämä hyvät käytännöt ja menetelmät voitaisiin ottaa käyttöön Koulutuskeskus Sedun opetuksessa ja laajemmin Etelä-Pohjanmaalla.

Olimme jakaneet kansainvälisten yhteistyökumppaniemme hyvät käytännöt neljään teemaan, ja kutakin keskustelua johti Pyramid-hankeryhmään kuulunut asiantuntija. He kertoivat teemoihin liittyvistä kokemuksistaan ja omista Pyramid-työpajoissa tekemistään havainnoista.

Teemat olivat • yrittäjyyden opettamismenetelmät • nuorten työpajojen ja osuuskuntien mahdollisuudet • opiskelijoiden hyvinvoinnin työkalut • koulun ulkopuoliset opiskeluympäristöt Olimme rajanneet kuhunkin teemaan 2–3 hyvää käytäntöä, jotta saimme hyödynnettyä rajallisen ajan mahdollisimman hyvin.

•

Yrittäjyyden opetusmenetelmien hyvät käytännöt • Naisyrittäjien ongelmat neuvonnan jälkeen ja naisten verkkoyrittäjyys • aSkills: Sosiaalisten taitojen arviointi työllistymisen parantamiseksi • Tutkimus ”Thessalian paikallistalous ja yrittäjyys

•

Nuorten työpajojen ja osuuskuntien mahdollisuuksiin liittyvät hyvät käytännöt • Opiskelijaosuuskuntien kansainvälinen yhteistyö • Brändäys nuorten työpajoissa ja osuuskunnissa • Toimintaosuuskunta – Starterslabo

67

•

Opiskelijoiden hyvinvoinnin työkaluihin liittyvät hyvät käytännöt • Opiskelijoiden hyvinvoinnin parantaminen ulkolajeilla • Ongelmista kärsivien opiskelijoiden tuominen ammatillisen koulutuksen piiriin

•

Koulun ulkopuolisiin opiskeluympäristöihin liittyvät hyvät käytännöt • Työmahdollisuudet liikekumppanien kanssa • ”Birley Fields Education Impact Group” – alueellinen kehitysryhmä • Manchester Mentoring -kontaktiohjelmat

Lisätietoja hyvistä käytännöistä on osassa 6: Valitut hyvät käytännöt Suomesta ja ulkomailta.

Opinlakeus Messu, Seinäjoki 2013

68

Palaute Seminaarista ja Learning Cafén teemakeskustelujen osallistujilta saamamme palautteen voi osittain tiivistää seuraavasti:

Yrittäjyyden opettamismenetelmät

Nuorten työpajojen ja osuuskuntien mahdollisuudet

69

Opiskelijoiden hyvinvoinnin työkalut

Koulun ulkopuoliset opiskeluympäristöt

70

8. Kevät 2014 – kokeillut hyvät käytännöt Pyramid-hankkeen jatkokaudella 1.1.2014–31.7.2014 päätavoitteena oli levittää hankkeen osallistujien tulokset aikaväliltä 1.4.2012–31.12.2013.

Pyramid-ESR-hankkeen kautta olemme levittäneet tärkeimmät tulokset ja hyvät käytännöt, joihin olemme päätyneet seitsemässä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessamme. Levittäminen on tapahtunut pääasiassa järjestämällä kansainvälisiä työpajoja ja vastaavaa toimintaa Suomessa ja muissa maissa keväällä 2012 ja syksyllä 2013.

Työseminaarin tulosten pohjalta valittiin kolme teemaa ja hyvää käytäntöä kokeiltaviksi alueellamme ja Koulutuskeskus Sedussa.

Nämä hyvät käytännöt olivat seuraavat: 1.

Nuorten työpajojen kehittämismahdollisuudet

Pyramid-hankkeen ensimmäisessä ja toisessa työpajassa ryhmällämme oli tilaisuus tutustua belgialaisten nuorten työpajojen hyviin käytäntöihin, brändäykseen ja tuotteiden uusiojalostukseen.

Osana Pyramid-hanketta järjestettiin kokeiluyhteistyö, jossa olivat osapuolina kaksi nuorten työpajaa, kauhavalainen Junki ja seinäjokelainen Kaks’ Kättä, sekä vaatetusalan opiskelijat ja opettajat Sedun Ilmajoen-yksikön Pappilantien-opetuspisteestä.

Ennen kokeilun aloittamista idea oli esitelty Etelä-Pohjanmaan nuorten työpajafoorumin tapaamisessa, ja siitä oli keskusteltu alueen työpajojen edustajien kanssa. Tämä auttoi rajaamaan ja valitsemaan toteutettavan käytännön. Samalla se auttoi Pyramid-hanketta löytämään kiinnostuneet tahot ja koordinoimaan käytäntöön liittyvän toiminnan.

Toimintaan pystyivät osallistumaan edellä mainittujen ryhmien opettajat ja opiskelijat opintoaikatauluista ja saatavuudesta riippuen; muut ryhmät ja opettajat ilmaisivat kiinnostuksensa osallistua tuleviin yhteistyöhankkeisiin. Etelä-Pohjanmaan nuorten työpajafoorumin tapaamisen jälkeen Pyramid-hankkeen koordinaattorit vierailivat kiinnostuneiden tahojen luona ja valokuvasivat nuorten työpajojen nykyiset olosuhteet. Kerroimme näistä olosuhteista, kuten ompelulaitteistosta, käytössä olevista materiaaleista sekä rajoituksia ja mahdollisia hinta- ja kulukattoja koskevista yksityiskohdista, Sedun Ilmajoen-yksikön Pappilantien-opetuspisteen opiskelijoille ja opettajille.

71

Seuraavassa vaiheessa opiskelijat, opettajat ja Pyramid-hankkeen työntekijät vierailivat nuorten Junki-työpajassa Kauhavalla ja nuorten Kaks’ Kättä -työpajassa Seinäjoella, tutkivat olosuhteita omakohtaisesti ja hankkivat näytteitä. Kolmen viikon kuluttua opiskelijat pitivät esitelmän työpajan edustajille. Siinä he esittelivät vastasuunniteltuja tuotteitaan ja keskustelivat uusien tuotteiden valmistuksen yksityiskohdista ja tarvittavasta tekniikasta.

Kaikki ryhmät tekivät valokuvin varustetun graafisen esityksen tuotteen jäljentämisestä.

Kauhavalainen nuorten Junki-työpaja valitsi yhden tuotteen, muiden mattojen kierrätetyistä paloista kudotun maton, ja opiskelijat valmistivat siitä kirjasen, keksivät uusia suunnitteluideoita ja parannusehdotuksia ja lisäsivät kuvia.

Niin nuorten työpajat kuin Sedun Ilmanjoen-yksikön Pappilantien-opetuspisteen opettajatkin ilmaisivat kiinnostuksensa jatkaa käytäntöä seuraavana vuonna.

2.

Mentoritoiminta

Työpajassamme Ison-Britannian Manchesterissa olemme seuranneet vahvaa tutoroinnin ja mentoroinnin hyödyntämistä opetuksen eri tasoilla. Jatkokaudella olemme kokeilleet valmistavaa mentorointikoulua ammattikouluopiskelijoille.

Päätavoite oli tutustuttaa opiskelijat mentoroinnin käsitteeseen ja valmistaa heitä mentoreiksi tulevia ammattikouluopiskelijoiden valmistavia koulutuksia varten ammatillisen koulutuksen tutustumisjaksojen (Seduviikko) aikana.

Kokeilu toteutettiin Sedun Lapuan-yksikön ammatilliseen koulutukseen valmistettavien opiskelijoiden ja heidän ohjaajansa kanssa.

Kokeilun mentorointikoulu suoritettiin kuudessa tunnissa, ja siihen sisältyi teoriatietoa mentoroinnista, rinnastuksia opiskelijoiden omiin opintoihin ja päivittäiseen elämään, oppimistyylitestejä ja testitulosten analysointia. Olemme yrittäneet löytää opiskelijoiden kanssa vastauksia seuraavantapaisiin kysymyksiin: • • • •

mitä mentorointi on mentoroinnista hyötyjät ja onnistuneen mentoroinnin osatekijät hyvän mentorin piirteet hyvän mentorin salaisuudet

72

9. Opintomatkat: 9.1. Havaintoja osaamisperustaisuudesta 9.1.1. Iso-Britannia

Pyramid-ESR-hanke järjesti opintomatkan Englantiin 22.–24. lokakuuta 2014.

Matkaseurueeseen kuuluivat Pyramid-ESR-hankkeen koordinaattori Özerk Göker, liiketalouden ja asiakaspalvelun koulutuspäällikkö Jarmo Lamminmäki, JOBI 3 -hankkeen johtaja ja ATTO-aineiden opintosuunnitelmavastaava Anne-Kaisa Alatalo, sosiaali- ja terveysalan vanhempi lehtori Raili Kurki, opintosuunnitelmavastaava sekä kuvallisen ilmaisun ja graafisen suunnittelun opettaja Teija Olkkola ja opintosuunnitelmavastaava ja parturi-kampaajaopettaja Margit Pirjamo.

Matkan aikana suomalaisryhmä vieraili kahdessa oppilaitoksessa, jotka olivat • Vocational Training Charity Trust Eastleighissa VTCT on valtion hyväksymä tutkinto-organisaatio, joka on myöntänyt ammattitutkintoja vuodesta 1962.

Se on ollut Ison-Britannian ammattitutkintojärjestelmän keskeisiä kehittäjiä. Sen ammattitutkintokokonaisuuksia ovat • • • • • •

parturi- ja kampaamoala kauneudenhoitoala täydentävät hoidot urheilu ja vapaa-ajan aktiviteetit hotelli- ja ravintola-ala liiketoiminta ja vähittäiskauppa sekä opetus ja kehittäminen VTCT:llä on yhteensä yli 800 hyväksyttyä keskusta IsossaBritanniassa, Irlannissa, Italiassa, Maltassa, Kyproksessa, Keniassa, Intiassa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa.

VTCT on hyväntekeväisyysjärjestö, ja sen päätehtävä tutkintoelimenä on myös sen tärkein hyväntekeväisyystavoite: kehittää ja tarjota laadukasta koulutusta ja ammattitutkintoja palvelualoille.

VTCT on mukana monissa uusissa koulutusjärjestelmää koskevissa aloitteissa, kuten yleisten opiskelutaitojen ja verkkoarvioinnin vakiinnuttamisessa.

VTCT:n tutkintoasiakirjat ja teoriatiedostot on suunniteltu helppokäyttöisiksi opiskelijoita, työelämän järjestöjä, työnantajia ja kouluttajia varten.

73

•

Highbury College Portsmouthissa

Highbury College on yleinen jatkokoulutuslaitos, jolla on 50 vuoden kokemus opettamisesta ja oppimiskokemuksesta Portsmouthin alueella. Vuonna 2011 koulutusstandardien virasto Ofsted arvioi Highburyn erinomaiseksi oppilaitokseksi antaen sille arvosanan 1. Highbury College on keskeinen jäsen Gazelle Colleges Groupissa, 19 oppilaitoksen ryhmittymässä, joka pyrkii muuttamaan jatkokoulutusta yritysten ja yrittäjyyden kautta.

Matkan oppimistulokset: Ison-Britannian ammatillisen koulutuksen osaamistavoitteiden toimeenpanon seuraaminen

miten britit parantavat koulutuksen näkyvyyttä?

• polut ennen koulutusta, sen aikana ja sen jälkeen miten opiskeluyksiköiden osaamistavoitteista ja arviointivaiheista saadaan opiskeli joiden näkökulmasta helpommin lähestyttäviä? voidaanko brittiläiseen malliin kehittää yksinkertaisempaa ja visuaalisempaa materi aalia opiskelijoiden ja opettajien motivoimiseksi?

Tässä joitakin esimerkkejä, joita olemme laatineet ja levittäneet matkan jälkeen:

74

Ammattitutkinnot Isossa-Britanniassa Kaikki ammattitutkinnot eivät täytä osaamisneuvosto Sector Skills Councilin ja alan määrittelemiä kansallisia ammatillisia standardeja (NOS).

Kaikki akkreditoidut ammattitutkinnot on suunniteltu siten, että ne auttavat oppijaa hankkimaan tietyssä ammatissa tarvitut tiedot ja taidot, etenemään työpaikalla tai jatkamaan opintoja.

Ammattitutkinnoissa on eri tasoja, jotka on jaettu aloitustasosta tasoon 8, ja ne vastaavat melko hyvin muiden tutkintojen asteikkoja. Esimerkiksi tason 2 ammattitutkinto vastaa arvosanoja A*–C peruskoulutuksen päättötodistuksessa (GCSE), ja taso 3 vastaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanaa A. Todistuksia taas annetaan oppijoille, joilla on 13–36 opintopistettä, mikä vastaa suunnilleen 130–360:tä tuntia opiskelua. Diplomiin tarvitaan vähintään 37 opintopistettä eli 370 tuntia opiskelua.

Ammattitutkinnon nimi kertoo yleensä koulutus- tai oppimisjakson laajuuden, ja lisäksi siitä voi yleensä päätellä tutkinnon tason ja opiskellun aineen.

Kaikki ammattitutkinnot koostuvat kokonaisuuksista, joilla on tietty opintopistemäärä. Opintopisteiden määrästä voi karkeasti arvioida, kuinka kauan halutun pätevyyden hankkimiseen tarvitaan aikaa, koska yksi opintopiste vastaa 10:tä tuntia opiskelua.

Jos tutkinnon vaatimukset ovat 1–12 opintopistettä, oppijan täytyy käyttää opiskeluun 10–120 tuntia.

Opintopisteet ovat Englannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin kansallisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän (Qualifications and Credit Framework, QCF) ja skotlantilaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän (Credit and Qualifications Framework, SCQF) keskeistä sisältöä. Vaikka SCQF:n ja QCF:n välillä on pieniä eroja, molemmat järjestelmät toimivat periaatteessa samoin opintopisteiden kertymisen ja siirtämisen osalta. Tarkastellaan kuitenkin ensin, miksi opintopisteet ovat niin tärkeitä.

QCF ja SCQF perustuvat kokonaisuuksiin, joilla on kullakin oma opintopistemääränsä ja tasonsa. Yksi opintopiste vastaa noin 10:tä tuntia opiskelua, ja koska ammattitutkinnot myönnetään kertyneen opintopistemäärän perusteella, oppija pystyy nopeasti arvioimaan, paljonko aikaa halutun pätevyyden hankkimiseen tarvitaan.

Opintopisteet kertovat opintojen laajuudesta mutta eivät niiden vaikeustasosta. Niinpä opintopisteiden ohessa käytetään usein tasokuvauksia, joissa ilmoitetaan tutkinnon vaikeustaso.

75

Kaikkien QCF- ja SCQF-järjestelmien akkreditoimien tutkinto-organisaatioiden täytyy noudattaa tutkintojen myöntämiskriteerejä. Opintopistemäärien perusteella myönnetään kolmenlaisia ammattitutkintoja: • • •

kurssi (award); kurssin suorittamiseen tarvitaan 1–12 opintopistettä todistuksiin (certificate) tarvitaan 13–36 opintopistettä diplomeihin (diploma) tarvitaan vähintään 37 opintopistettä.

Edellisten kriteerien perusteella voidaan laskea, kuinka monta tuntia tietynlaisen tutkinnon suorittaminen suunnilleen edellyttää, kun yksi opintopiste vasta yhtä tuntia. Esimerkiksi tavallinen kurssi edellyttää 10–120:tä opiskelutuntia, kun taas diplomin suorittamiseen tarvitaan vähintään 370 opiskelutuntia. Koska opintopisteet kertovat opintojen laajuudesta mutta eivät vaikeustasosta, kurssin voi hankkia millä tahansa tasolla, myös tasolla 1.

Opetussuunnitelman rahoitusuudistus • • •

Rahoitus tapahtuu nykyään oppijaperusteisesti, ei ohjelmaperusteisesti.

Oppivelvollisuusikä nostetaan 18 ikävuoteen vuonna 2015.

Laajempi opinto-ohjelma TAI oppisopimuskoulutus antavat enemmän suunnitteluvapautta tarjoajille.

9.1.2. Ranska Pyramid-ESR-hanke järjesti opintomatkan Ranskaan 7.–11. huhtikuuta 2015.

Matkaseurueeseen kuuluivat Pyramid-ESR-hankkeen koordinaattori Özerk Göker, koulutuspäälliköt Jarmo Huttunen ja Virpi Norja, opetussuunnitelmavastaava sekä liiketalouden ja asiakaspalvelun vanhempi lehtori Hellevi Alestalo, opintosuunnitelmavastaava ja rakennusalan opettaja Jarkko Piikkilä, talotekniikan opettaja Petri Hänninen ja ammatillisiin opintoihin valmistavan neuvonnan ja ohjauksen opettaja Ulla Tiitu.

Matkan aikana ryhmä vieraili seuraavissa organisaatioissa: Cité scolaire Albert Londres Alat: Sähköala, rakennusala, puutyöt, metallityöt, asiakaspalvelu ja hallinto Oppilaitos on jaettu kolmeen osaan: akateemisiin, teknisiin ja ammatillisiin opintoihin (2 500 opiskelijaa, 250 henkilökunnan jäsentä).

•

Lycée professionel (ammatilliset opinnot) opettaa 300:aa kokoaikaista opiskelijaa kahdella tasolla (perustaso, mukaan lukien oppimisvaikeuksista kärsivät, ja keskitaso) neljällä alalla –

76

• •

3 teollisuudenalalla: puusepäntyö/sähköala/teollisuusprosessit ja 1 hallinnonalalla: vastaanottotyö

Tutkintonsa suoritettuaan opiskelijat voivat opiskella oppilaitoksen teknisen puolen syventäviä teknisiä/ammatillisia puusepäntyön, talosuunnittelun/sähköalan, teollisuusprosessien tai usean eri hallintoalan kursseja.

Oppilaitoksessa järjestetään myös kahta aikuisopiskelijoille tarkoitettua kurssia, jotka ovat kuitenkin eri tahon järjestämiä. Näillä kursseilla opiskellaan nahkatuotteiden valmistusta ja hitsausta.

Ammatillisen oppilaitoksen perus- ja keskitason opiskelijoilla on 8 viikkoa työharjoittelua vuodessa. Teknisen ja akateemisen oppilaitoksen opiskelijoilla ei ole työharjoittelua.

Lycée Pierre-Joël Bonté – Riom Alat: Rakennusala, putkityöt, LVI-ala, puutyöt Rakennusalan ammattikursseilla opiskelee noin 1 000 opiskelijaa.

Koulu toimii ryhmässä riomlaisen Gilbert Romme -oppilaitoksen ja volviclaisen ammatillisen oppilaitoksen kanssa, ja yhdessä niillä on resurssit yli 1 200 opiskelijalle.

Oppilaitoksen tarjoamat kurssit: • • • • • • • • • • • • • • •

CAP, pintakäsittelijä, maalari CAP, kirvesmies CAP, lämpöasentaja Bac pro, teknikko, rakentaminen, vaihtoehto A: tutkimus ja talous Bac pro, teknikko, vaihtoehto B, rakennustieteet: arkkitehtuurin avustaja Bac pro, julkiset työt Bac pro, ilmanvaihtoteknikko Bac pro, pintakäsittelyjen suunnittelu ja rakentaminen Bac pro, energia- ja ilmastointijärjestelmien asentaminen Bac pro, energia- ja ilmastointijärjestelmien ylläpito Bac pro, rakentamisen laitos: rakenteellisten töiden organisointi ja toteutus Bac pro, puutuoteteknikko Bac pro, asentaja, teknikko, puuseppä Bac pro, maanmittausteknikko ammatilliseen koulutukseen valmistava kolmas luokka

Lycée agricole de Marmilhat PL Marmlihat sijaitsee Clermont Ferrandin liepeillä, ja siihen kuuluu 5 keskusta: 1.

koulu, johon otetaan kolmansien valmistavien luokkien 700 opiskelijaa

77

2.

3.

4.

5.

300 opiskelijan oppisopimuskeskus aikuisten harjoittelukeskus, joka tarjoaa 140 000 tuntia harjoittelua 280 hehtaarin maatila (peltokasveja, lypsylehmiä ja härkiä) puutarhaviljelyä, jonka tuotteita myydään maatilalla noin 160 000 euron arvosta.

Koostuu viidestä koulutuskeskuksesta ja tarjoaa eritasoista koulutusta: yleistä ja teknistä koulutusta, ammatillista koulutusta, BTSA- ja CPGE-tutkintoja, jatkokoulutusta ja harjoitteluja.

Lycée professionnel Pierre Boulanger - Pont du Château Alat: logistiikka, autojen ja trukkien huolto Lisäksi olemme vierailleet yrityksissä, jotka järjestävät työssäolojaksoja. Ranskalaisilla oppilaitoksilla on hyvin laaja yritysverkosto ja vakiintuneet suhteet yrityksiin. Yritykset vaihtelevat pienistä käsityöläispajoista suuriin monikansallisiin yrityksiin.

Seuraavassa on osa yrityksistä, joissa suomalaisryhmä vieraili tutustuakseen siihen, miten työssäolojaksot vaikuttavat opiskelijoiden oppimistuloksiin.

Ligier – autonvalmistaja Ligier on ranskalainen autonvalmistaja, jonka perusti entinen kilpa-ajaja ja rugbyn pelaaja Guy Ligier.

Se on Euroopan toiseksi suurin kääpiöautojen valmistaja ja suurin mopoautojen valmistaja.

CEP – suuri muovinvalmistaja ja pakkausyritys CEP on perheyritys, jolla on kolme, yhteensä 270 ihmistä työllistävää tehdasta eri puolilla Thiersin aluetta. Yritys on erikoistunut ruiskuvalutekniikkaan, ja kaikki sen tuotteet valmistetaan 100-prosenttisesti Ranskassa.

Tutkimus- ja kehitysosasto koostuu korkeasti koulutetuista teknikoista ja insinööreistä, joilla on käytössään huipputason tietokonelaitteisto. Monet CEP:n muotit suunnitellaan ja valmistetaan paikan päällä.

CEP:n teollisuusalue koostuu 60 puristuskoneesta, jotka painavat 30–900 tonnia. CEP:llä on kolme tehdasta, joista jokainen on erikoistunut yhteen toiminnan osa-alueeseen: • • •

CEP Toimistoratkaisut CEP Kosmetiikka CEP Maatalous

78

Des serres municipales – Vichyn kaupunki, puutarhaviljelykeskuksen kasvihuoneet: viherkasvien, kukkien ja ryhmäkasvien tuotanto (vuosittainen kapasiteetti 300 000 ryhmäkasvia, 5 000 viherkasvia ja kukkivaa kasvia, 6 000 krysanteemiteemaa, 1 000 vesiviljeltyä viherkasvia).

• • •

Kasvien ja kasvihuonekoristekasvien varastointi ja säilytys puutarhanhoitotekniikoista kertominen yleisölle ja kouluille ulkotilat on järjestetty niin, että istutusta odottavien puumaisten kasvien väliaikaissäilytys on optimoitu.

Tehokkaan suunnittelun ja laitteiston avulla saavutetaan monta tavoitetta: kasvituotteiden ja säilytyksen laatu tuotantokustannusten minimointi (lämmitys, pintojen optimointi, pienet käsittelykulut yms.) ympäristönsuojelu veden kierrätysjärjestelmällä ja -ratkaisuilla sekä vedenkäytön, lannoittamisen ja ilmastonsäätelyn optimointi laitteiston ja suorituskyvyn hallintajärjestelmillä hyönteismyrkkyjen käytön minimointi biologisilla suojelukeinoilla.

Kansallinen koulutusjärjestelmä ja ammatillinen koulutus Ranskassa Viiteen tasoon jaetuilla kansallisilla tutkinnoilla vahvistetaan taidot ja tiedot, joita voi hankkia kolmea reittiä: • • •

perustason ammatillinen koulutus ammatillinen jatkokoulutus Validation des acquis de l’expérience (VAE) eli hankitun kokemuksen akkreditointi

VALTIO eli opetusministeriö vastaa toisen asteen perustason ammatillisesta koulutuksesta.

• • • • • • •

Se laatii ammatillisten tutkintojen viitekehykset yhteystyössä ammattielinten kanssa asettaa tutkintojen säännöt myöntää tutkinnot tarjoaa kursseja opiskelijoille ja oppisopimusopiskelijoille rekrytoi ja kouluttaa opettajia ja maksaa heidän palkkansa seuraa koulutuksen laatua vastaa tuloksista ja käytetyistä resursseista.

79

ALUEHALLINTO Aluehallinto laatii alueellisen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelman, jossa ilmoitetaan kyseisen maantieteellisen alueen keskipitkän aikavälin yhtenäinen ohjelma nuorten ja aikuisopiskelijoiden kurssien kehittämiseksi.

Se myös rahoittaa näille ryhmille suunnattuja hankkeita prioriteettiensa mukaisesti. Se vastaa lukioiden (lycées) rakentamisesta, ylläpidosta ja tiloista sekä koulukuljetuksen rahoittamisesta.

AMMATTIELIMET Ammattielimet osallistuvat järjestelmällisesti ammatillisen koulutuksen toimeenpanoon.

• • • •

Ne osallistuvat tutkintojen laatimiseen ovat edustettuina tutkintolautakunnissa ottavat nuoria työharjoitteluun ja kouluttavat heitä osallistuvat perustason teknisen ja ammatillisen koulutuksen rahoittamiseen maksamalla ”taxe d’apprentissage” -veroa.

Ammatillisen koulutuksen tutkintotodistus, certificat d’aptitude professionnelle (CAP), on perustason tutkinto, jonka haltija on pätevä ammattilainen tai työntekijä. CAP kattaa yli 200 erikoistumisalaa käsityöläisammateista tuotantoon ja palveluihin. Se on osa perustason ammatillista koulutusta, ja se suoritetaan vähintään kaksi vuotta viimeisen oppilaitoksessa vietetyn lukukauden jälkeen (alempi toisen asteen koulutus).

Lopullinen päämäärä on saada työpaikka. Samalla se kuitenkin mahdollistaa ”ammatillisen ylioppilastutkinnon” (baccalauréat professionnel) suorittamisen lisäopintojen jälkeen.

Ammatillinen baccalauréat professionnel -ylioppilastutkinto osoittaa, että haltija on soveltuva harjoittamaan erittäin erikoistunutta ammatillista toimintaa. Ammatilliseen ylioppilastutkintoon kuuluu 70 hyvin erilaista erikoisalaa (kauppa, palvelualat, ravintola-ala, huolto, sihteerit, kirjanpito, rakennusala, maatalous yms.) ja hyvin erikoistuneita aloja (kello- ja kultasepät, muoti yms.).

80

Perustason ammatillisessa koulutuksessa tämä diplomi suoritetaan vähintään kolme vuotta alemman toisen asteen viimeisen kurssin suorittamisen jälkeen tai vähintään kaksi vuotta ammatillisen koulutuksen tutkintotodistuksen (certificat d’aptitude professionnelle) saamisen jälkeen.

Ammatillisen ylemmän toisen asteen (lycée professionel) opintoihin kuuluu yleisiä akateemisia aineita, teoria- ja käytännön opintoja, projektitoimintaa ja työharjoittelujaksoja. Akateemisiin aineisiin lukeutuvat kirjallisuus, historia ja maantiede, matematiikka, luonnontieteet, yksi tai kaksi modernia kieltä, taideteollisuus, liikunta sekä terveyttä, turvallisuutta ja ympäristöä käsittelevä kurssi.

Lisäksi opintoihin kuuluu teoreettisia ja käytännöllisiä ammatillisia kursseja, joilla hankitaan kunkin ammatillisen koulutuksen tutkintotodistuksen (certificat d’aptitude professionnelle) tai ammatillisen ylioppilastutkinnon (Vocational baccalaureate) edellyttämät taidot ja tiedot.

Projektitoiminnassa hyödynnetään yleisiin tai ammatillisiin kursseihin liittyviä käytännön töitä, jotka kehittävät ryhmätyötaitoja, ajanhallintaa ja luovuutta. Työharjoittelujaksot työpaikalla ovat pakollisia, ja ne huomioidaan tutkinnossa. Niiden pituus vaihtelee tutkinnon tarkoituksen ja erikoisalan mukaan (12–22 viikkoa). Ammatillisen koulutuksen tutkintotodistukseen (certificat d’aptitude professionnelle) tarvitaan 2 300 tuntia kahden vuoden aikana, mihin sisältyy 420–560 tuntia työpohjaista harjoittelua (12–16 viikkoa). Ammatilliseen ylioppilastutkintoon (baccalauréat professionnel) puolestaan tarvitaan 3 400–3 500 tuntia kahden vuoden aikana, mihin sisältyy 770 tuntia työpohjaista harjoittelua (22 viikkoa).

Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksessa yhdistetään työnantajan tarjoama työpaikkaharjoittelu ja työajalla käytävät oppisopimuskoulutuskeskuksen (Centre de formation d’apprentis) kurssit.

Oppisopimusopiskelijalla on erikoistyösopimus, ja hän saa palkkaa paitsi työpaikalla myös koulutuskeskuksessa ollessaan. Opiskelijan täytyy olla 16–25-vuotias.

Opiskelijat viettävät 60–75 prosenttia ajastaan työpaikalla. Opiskelijaa valvoo ohjaaja (tutori), joka siirtää hänelle tietoa ja taitoja ja antaa työtehtäviä.

Oppisopimuskoulutuskeskuksessa annetaan koulutusta vähintään 800 tuntia kahden vuoden aikana, kun harjoittelija tähtää ammatillisen koulutuksen tutkintotodistukseen (certificat d’aptitude professionnelle), ja vähintään 1 850 tuntia kolmen vuoden aikana, kun harjoittelija tähtää ammatilliseen ylioppilastutkintoon (baccalauréat professionnel). Oppisopimuskoulutuskeskukset suunnittelevat kurssit.

Kaksi kolmasosaa koulutuksesta on omistettu yleisille akateemisille ja teknisille kursseille. Jäljelle jäävä kolmannes on omistettu käytännön oppimiselle. Oppisopimuskoulutuksen pedagogiikassa painotetaan käytännön harjoittelua työpaikalla: kouluttajat käyttävät hyödykseen opiskelijoiden kokemusta liiketoiminnasta. résultats de l’apprentissage *– osaamistavoitteet Ranskalainen lähestymistapa perustuu tietoon (savoir), taitoihin (savoir-faire) ja sosiaalisiin taitoihin (savoir-être). Yksittäiset taidot liittyvät toisiinsa, ja niitä on vaikea erottaa ammattilaisen kokonaisprofiilista.

81

Taidot voidaan ymmärtää dynaamisina prosesseina, joihin sisältyy oppimista, kehittymistä ja tiedon siirtämistä eteenpäin. Ranskassa käytetään osaamiseen perustuvaa tutkintojen viitekehystä. Taitojen määritelmät perustuvat töiden sisällön analyysiin ja toimivat sekä opetussuunnitelmien kehittämisen että arvioinnin pohjana.

Socle commun määrittelee oppivelvollisuuden päämääräksi varmistaa, että jokainen lapsi pystyy hankkimaan perustavat ydintiedot ja -taidot (socle commun). Tätä pidetään olennaisena yksilön opiskelumenetyksen, tulevan oppimisen sekä henkilökohtaisen ja ammatillisen tulevaisuuden kannalta.

Opintojen ytimen muodostavat • • • • • • •

ranskan kielen taito matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan keskeisten osien tuntemus kulttuuriopetus ja -tietoisuus, joka antaa eväät yhteiskunnalliseen osallistumiseen / kansalaisuuden harjoittaminen vähintään yhden modernin vieraan kielen taito käytännön tiedot informaatiosta ja viestinnästä kansalais- ja sosiaaliset taidot itsenäisyys ja aloitteellisuus

Tavoitteena on esitellä tavallisia ja siirrettäviä taitoja ja osaamistavoitteita aineopetuksen avulla mutta rajoittumatta tiettyä ainetta koskeviin taitoihin tai tietoihin.

Ranskassa arvioidaan opiskelijoita eri tavoin. Kokoava arviointi tarkoittaa opettajien yksittäisille opiskelijoille antamia arvosanoja, jotka merkitään opiskelijan koulutodistukseen lukukauden ja/tai kouluvuoden päätteeksi ja joiden rinnalla voidaan antaa kvalitatiivisempia arviointeja.

Pakolliset kansalliset diagnostiset arvioinnit tehdään tiettyjen ajanjaksojen (kaksi tai kolmevuotisten) alussa; ne järjestetään lukukauden alussa oppivelvollisuuskoulutuksen kolmannella luokalla ja toisen asteen koulutuksen ensimmäisen vaiheen, collègen, ensimmäisellä luokalla.

Tarkoitus on arvioida kunkin oppilaan vahvoja ja heikkoja kohtia matematiikassa ja ranskan kielessä. Lisäksi kokeiltavana on oppivelvollisuuskoulutuksen toisena vuotena toteutettava kansallinen diagnostinen arviointi, jolla arvioidaan opiskelijoiden vaikeuksia ja tukiopetuksen tarvetta. Tuloksista saadaan kansallista tilastotietoa siitä, miten oppilaat ja opiskelijat ovat omaksuneet tietoja, mutta koulut eivät julkaise niitä. Arvioinnilla on myös selkeä kokoava tavoite: verrata oppimistuloksia opintosuunnitelmien keskeisissä kohdissa ilmoitettuihin tavoitteisiin.

82

Ranskan validointijärjestelmä perustuu lakiin, jonka mukaan tutkinnot ja todistukset voi hankkia sekä perinteisesti muodollisen koulutuksen ja harjoittelun kautta että validoimalla epämuodollisesti hankitun, kokemusperäisen tiedon. Tässä osaamistavoitteet ovat näkyvissä, mutta vain siinä määrin kuin ne tunnistetaan muodollisesti hankitussa tutkinnossa.

9.2. Havaintoja ohjauskäytännöistä 9.2.1. Luxembourg Pyramid-ESR-hanke järjesti opintomatkan Luxemburgiin 3.–7. helmikuuta 2015.

Ryhmään kuuluivat Pyramid-ESR-hankkeen koordinaattori Özerk Göker, koulutuspäällikkö Tuija Mattila, kehittämispäällikkö Aila Ylihärsilä, Osaamista työpajoilta -hankkeen projektipäällikkö Tarja Puskala, opinto-ohjaaja Maija-Liisa Saarnisto, koordinoiva opintosihteeri Miia Mäki-Ikola sekä nuorten Junki- ja Kieppis-työpajojen johtaja Kirsi Paavola.

Matkan aikana ryhmä vieraili seuraavissa organisaatioissa: • • • • • • • • • •

AVOPP: Soveltavan ammatillisen psykologian ja ammatillisten käytäntöjen tutkimusyksikkö Action locale pour jeunes: Toimintaa nuorille Centre National de la Formation Professionnelle Continue: Ammatillisen jatkokoulutuksen kansallinen keskus L’Agence pour le développement de l’emploi (ADEM) Työllisyyden kehittämisvirasto Korkeakoulutuksen dokumentaatio- ja tietokeskus Bertrangen kaupungin esikoulun, päiväkodin ja peruskoulun infrastruktuurit Lycée Classique de Diekirch ”Maison de l’orientation”: Ohjaustalo

Luxemburgin työmarkkinoita leimaa ulkomaisen työvoiman suuri määrä, mikä on johtanut monikieliseen ja -kulttuuriseen työympäristöön. Kesäkuussa 2013 Luxemburgin työmarkkinoilla oli 362 500 työntekijää, jotka jakautuivat seuraavasti: • • •

104 500 luxemburgilaista 98 300 Luxemburgissa asuvaa ulkomaalaista 159 700 työmatkalaista Ranskasta, Belgiasta ja Saksasta

Niinpä 44 prosenttia työpaikoista on sellaisen työntekijän hallussa, joka ei asu Luxemburgissa vaan ylittää päivittäin valtion rajan tullessaan Luxemburgiin töihin.

Yrityksissä käytetään työkielenä joko luxemburgia, ranskaa, saksaa, englantia tai jopa portugalia (esimerkiksi rakennus-, hotelli-, ravintola- ja kaupallisella siivousalalla).

Ranska on vakiintunut yleisimmäksi kieleksi, mutta englanti on kasvattamassa merkitystään etenkin kaupallisella alalla ja rahoitusalalla, ja ranskaa käytetään useammin lainsäädännön kielenä, joten valtion virkamiesten täytyy käyttää ranskaa..

83

”Maison de l’orientation”: Ohjaustalo

Toiminnan tarkoituksena on antaa omien kiinnostuksen kohteiden, kykyjen ja osaamisen tunnistamista koskevaa apua ja ohjausta sekä auttaa opiskeluita, harjoittelua ja ammattiuraa koskevissa päätöksissä. Talon palvelutarjonta on seuraava: • • • • •

ohjaus ja neuvonta uratietoa ja oppisopimukset yksilöllinen valmennus ja tuki ensimmäiset käytännön kokemukset vapaaehtoispalvelujen kautta tietoa eurooppalaisista ohjelmista

Ohjaustalossa läsnä olevat organisaatiot: Action locale pour jeunes: Toimintaa nuorille -yksikkö on opetus-, lapsuus- ja nuorisoministeriön palvelu. ALJ on palvelu 15–25-vuotiaille, jotka ovat siirtymässä koulusta työelämään, haluavat vaihtaa uransa suuntaa tai tarvitsevat tietoa työelämästä, kursseista tai ammatillisesta koulutuksesta.

Se auttaa nuoria seuraavantapaisissa asioissa: • harjoittelu- tai oppisopimuspaikan etsiminen • CV:n tai hakukirjeen kirjoittaminen • valmistautuminen mahdollisen työnantajan haastatteluun tai puheluun • koulutusalan tai ammatin vaihto Se pyrkii estämään järjestelmästä syrjäytymisen, auttaa oppisopimusohjelmien kanssa ja tekee yhteistyötä ADEM:n kanssa. Toimintaa nuorille -yksikkö toimii alueellisesti, ja se etsii palvelujaan tarvitsevia nuoria yhdessä ADEM:n kanssa ja tekee kotikäyntejä.

L’Agence pour le développement de l’emploi (ADEM) Työllisyyden kehittämisvirasto on kansallinen työnvälitystoimisto, joka on luxemburgilaisten työnhakijoiden ja työnantajien ensimmäinen kontaktipiste. Työ-, työllisyys- sekä sosiaalisen ja solidaarisen talouden ministeriön alaisuudessa toimivan ADEM:n ensisijainen tehtävä on sovittaa maan työmarkkinoiden

84

tarjontaa ja kysyntää yhteen auttamalla työnhakijoita työllistymään mahdollisimman nopeasti ja auttamalla työnantajia rekrytoimaan oikeat työnhakijat yritykseensä.

ADEM:n keskeiset palvelut työnhakijoille: • • • • • • •

neuvonta ja apu työnhaussa oppisopimuspaikat nuorille ja aikuisille tietoa Luxemburgin työmarkkinoista tietoa senhetkisistä avoimista työpaikoista työnhakijoiden ja työnantajien yhteensovittaminen työttömyyskorvaukset ja valtion työllistämistuet oppisopimuspaikkojen koordinointi työpaikkojen kanssa

Sosiaalisten yhteistyökumppaneiden osalta työ-, käsityö- ja kauppakamarit (chambres professionnelles) ovat julkisia laitoksia, siviilioikeudellisia oikeushenkilöitä, taloudellisesti riippumattomia ja pätevän ministerin valvonnassa.

Luxemburgissa on kuusi tällaista kamaria: kolme työnantajaa edustavaa – kauppakamari (Chambre de commerce), käsityöläiskamari (Chambre des métiers) ja maatalouskamari (Chambre d’agriculture) – ja vuoteen 2008 saakka kolme työntekijöitä edustavaa – yksityisen sektorin työntekijöiden kamari (Chambre des employés privés), työkamari (Chambre de travail) sekä valtion virkamiesten ja työntekijöiden kamari (Chambre des fonctionnaires et employés publics).

Näillä organisaatioilla ei ole edustusta Ohjaustalossa, mutta Pyramid-ryhmä vieraili niiden toimistossa tutustumassa niiden toimintaan: Korkeakoulutuksen dokumentaatio- ja tietokeskus (Centre de Documentation et d’Information sur l’Enseignement Supérieur – CEDIES), joka toimii korkeakoulutus- ja tutkimusministeriön alaisuudessa, antaa Luxemburgissa ja ulkomailla tapahtuvaa korkeakoulutusta koskevia tietoja ja neuvoja.

• • • • •

Antaa Luxemburgissa ja ulkomailla tapahtuvaa korkeakoulutusta koskevia tietoja ja neuvoja julkaisee Luxemburgia ja ulkomaita koskevia korkeakoulu- ja kauppaesitteitä hallinnoi korkeakoulutuksen dokumentaatiokeskusta järjestää opiskelijamessut joka vuoden marraskuussa hallinnoi korkeakoulutuksen valtiontukea

Luxemburgin yliopisto on Luxemburgin ainoa yliopisto. Se perustettiin 13. elokuuta 2003.

Sitä ennen maassa oli useita korkeakouluja, kuten cour universitaire tai IST, jotka tarjosivat yksi- tai kaksivuotisia akateemisia opintoja. Luxemburgilaisten opiskelijoiden täytyi suorittaa opintonsa loppuun ulkomaisessa yliopistossa (yleensä Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Itävallassa tai Isossa-Britanniassa). Uuden yliopiston ansiosta opiskelijat voivat suorittaa opintonsa loppuun asti kotimaassaan, ja lisäksi maalla on mahdollisuus herättää kansainvälistä akateemista kiinnostusta. Nykyäänkin 80 prosenttia luxemburgilaisista nuorista hakee ulkomaisiin yliopistoihin opiskelemaan. Laajojen englanninkielisten ohjelmiensa ansiosta Alankomaiden ja Ruotsin suosio kasvaa luxemburgilaisten opiskelijoiden keskuudessa.

85

Centre National de la Formation Professionnelle Continue: Ammatillisen jatkokoulutuksen kansallinen keskus järjestää • • • • • •

orientaatiokursseja ja ammatillisiin opintoihin valmistavaa opetusta (OPC) ammatillisia jatkokoulutuskursseja koulutusta ja uudelleenkoulutusta kursseja aikuisopiskelijoille (DAP ja PPC) yleis- tai erityiskoulutuksia yrityksille, ammattialoille ja järjestöille työministeriön määräyksestä iltakoulua.

AVOPP: Soveltavan ammatillisen psykologian ja ammatillisten käytäntöjen tutkimusyksikön perustivat vuonna 2005 psykologit sekä kasvatus-, tilasto- ja taloustieteilijät, jotka olivat kotoisin Belgiasta, Kanadasta, Saksasta, Liettuasta, Luxemburgista, Puolasta ja Sveitsistä, ja mukaan liittyi jäseniä myös Ranskasta ja Isosta-Britanniasta.

AVOPP:n tavoitteet: • tutkimusten ja tieteellisten hankkeiden kehittäminen • samankaltaisten tutkimusten ja hankkeiden tieteellinen tukeminen • tutkimusten ja tieteellisten hankkeiden ulkoinen arviointi • rajat ylittävien verkostojen kehittäminen ja edistäminen • uraneuvojien tutkintomoduulien ja -ohjelmien kehittäminen ja toteuttaminen sertifioinnein • konsultointityö suhteessa urakehittämisen toimenpiteisiin ja ohjelmiin inhimillisten resurssien puitteissa • tieteellisten julkaisujen toimittaminen ja julkaiseminen.

AVOPP:n viestintä käsittelee muun muassa seuraavia aiheita: • syrjäytymisen ehkäiseminen • ammatillisesta koulutuksesta syrjäytymisen ehkäiseminen • ohjaus, neuvonta ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus • elämän suunnittelu • ollako vai eikö olla liikkuva • ohjaus vähemmän aikakaudella.

Opintomatkan tuloksiin ja keskusteluaiheisiin lukeutuivat • • • •

•

eurooppalaisen ohjauksen ja neuvonnan nykytrendit elämän suunnittelun hyödyt ja haitat saksalaisten yliopistojen tarjoamat neuvonnan maisteriohjelmat ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen nykyiset ongelmat (liian monet pitivät korkeakoulutusta itsestään selvänä ja jatkona toisen asteen koulutukselle, jolloin maisterien määrä räjähti ja ihmiset erikoistuivat kapeasti) pitäisikö koulutuksessa keskittyä taitoihin, joilla ihminen saa työpaikan, vai hyviin pohjatietoihin?

86

• • •

• •

•

koulutus liittyy vahvasti kulttuuriin – yhdessä maassa toimiva malli ei välttämättä toimi toisessa maassa ohjauksen ja neuvonnan haasteet monikielisessä ja erittäin monikulttuurisessa ympäristössä, kuten Luxemburgissa opiskelijoilla pitää olla intohimo omaa alaansa kohtaan ja sen opiskelun edellyttämät taidot; neuvonnan tulee olla henkilökohtaista, on tavattava ja varattava aikaa; neuvojat eivät saisi etääntyä työmarkkinoista ja saarnata norsunluutornistaan, sillä yhteys todelliseen maailmaan on tärkeä hyvä neuvoja varmistaa aina, että neuvottava tekee itse päätöksensä; manipulaation mahdollisuutta tulee valvoa; neuvojan tehtävä on säestää eikä hämmentää tapaamisten määrä ja kesto on olennainen seikka, sillä jotkut tarvitsevat enemmän aikaa neuvonnassa saamansa tiedon sulatteluun; yleensä ihmiset tietävät mitä haluavat mutta tarvitsevat peilin ammateista annettu kuva eroaa valtavasti siitä, millaisia ne oikeasti ovat

Orientaatiotalon tyyppiset organisaatiot • • • • • • •

rakenne täytyy päättää etukäteen ja sitä tulee säännellä edut ja haitat täytyy arvioida ennen palvelujen integrointia kokemukset kaikkien ohjauspalvelujen toimimisesta saman katon alla täytyy jakaa selkeä komentorakenne: kuka johtaa yhtenäinen koulutus eri osastoille voi johtaa siihen, ettei opiskelijalla ole mahdollisuutta saada toista mielipidettä ohjaustalon tulisi olla yksi yksikkö, ja se epäonnistuu, jos kaikki pitävät kiinni omasta erityisalueestaan

9.2.2. Katalonia, Espanja Pyramid-ESR-hanke järjesti opintomatkan Lleidaan, Espanjaan 24.–28. toukokuuta 2015.

Suomesta matkalle osallistuivat Pyramid-hankekoordinaattori Özerk Göker, koulutuspäällikkö Jarmo Lamminmäki, kehittämispäällikkö Aila Ylihärsilä, sosiaalityöntekijä Niina Laitio, Osaamista Työpajoilta -hankkeen projektipäällikkö Anne Ojalehto, opinto-ohjaaja Maarit Tupamäki ja kehittämispäällikkö Anu Hietarinta.

Matkan aikana ryhmä vieraili seuraavissa organisaatioissa:

•

Institut Escola del Treball, jossa on 60 opettajaa ja 730 opiskelijaa seuraavilla aloilla: • Liiketoiminta ja hallinto: 19 • Kauppa: 13,5 • Sähköala: 7 • Energia ja vesi: 4 • Puusepäntyö: 4

87

• • • •

Kemia: 3 Ympäristö ja turvallisuus: 2 Ammatillinen koulutus: 2,5 Vieraat kielet: 5

Havaintojemme mukaan oppilaitoksen strategia sisältää seuraavat osa-alueet: kaksoisjärjestelmän toteuttaminen, osallistuminen eurooppalaisiin liikkuvuushankkeisiin, sisältö-/ kieliopetuksen toteuttaminen, työmahdollisuuksien edistäminen, innovaatioiden siirtäminen työelämän ja koulujen välillä, laadunhallinta ja viestinnän kehittäminen sekä yrittäjyyden edistäminen.

Institut Escola del Treball kuuluu eurooppalaiseen NETINVET-verkostoon, johon kuuluu 56 koulutuskeskusta ja ammatillista organisaatiota. Verkosto edistää ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden eurooppalaista liikkuvuutta kansainvälisen kaupan, kuljetuksen ja logistiikan aloilla.

Koulu on valittu osallistumaan monikielisyyden pilottihankkeeseen. Koulutukseen on jo osallistunut viisi opettajaa, jotka kehittävät parhaillaan materiaaleja.

Tällä hetkellä koulu on mukana kolmessa innovaatiohankkeessa: • • • •

veden pumppaaminen aurinkoenergian avulla (pieni yritys Torrebessesissä) sähköpumppauksen toimittaminen kastelutarkoituksiin Garrigues Sudin alueella Global Lleidan järjestämien kahden tapahtuman markkinoinnin hallinta hakijoiden hakemukset, jonka avulla järjestäjät voivat seurata tilannetta

Institut Escola del Treball on sertifioitu ISO 9001 -standardin mukaisesti. Koulu sai +300 pistettä e2cat-arvioinnissa (EFQM-mallin perusteella), ja koulu on vastikään sertifioitu ISO 14001 -standardin mukaisesti.

•

Institut Caparrella on kouluttanut ihmisiä 35 vuoden ajan mottonaan ”tie tulevaisuuteen”. Julkinen koulutuskeskus kuuluu Generalitat de Catulanyan keskusten verkostoon. Se tarjoaa seuraavaa:

ammatillisen koulutuksen pakolliset kurssit • yli 300 paikkasopimusta vuodessa ammatillisen koulutuksen opiskelijoille

ammatillisen ylioppilastutkinnon opiskelijoiden valinnaiset kurssit • noin 15 paikkasopimusta vuodessa ammatillista ylioppilastutkintoa suorittaville

Innovaatio- ja kokeiluohjelmat • Oppilaitoksen strateginen suunnitelma • Vieraiden kielten projekti • Innova FP -hanke • Koululiikunnan suunnitelma • Koulutuksen kaksoisjärjestelmä

88

Opinnot Ryhmät Toisen asteen pakollinen koulutus 16 Ammatillinen ylioppilastutkinto 4 Ammatillinen koulutus (toisen asteen, EQF 4)

16

Ammatillinen koulutus (kolmannen asteen, EQF 5)

15

Ammatilliseen koulutukseen valmistautuminen

2

Ammatilliset kurssit kouluttamattomille, työttömille nuorille

1

Koulu tarjoaa ammatillista koulutusta seuraavilla aloilla: graafinen suunnittelu, viestintä, kuva ja ääni, sähkö ja elektroniikka, tietokoneet ja viestintä sekä kuljetus ja ajoneuvojen huolto.

•

Institut Manuel de Montsuar

Manuel de Montsuar on pakollista koulutusta ja jatkokoulutusta tarjoava oppilaitos, joka kuuluu Katalonian hallinnon (Generalitat de Catalunya) koulutusosastoon. Se sijaitsee Partida de Montcadassa, Lleidan lähellä noin kilometrin päässä kaupungista.

Oppilaitoksen päätavoitteena on soveltaa pedagogista suunnittelua, jonka avulla jokaiselle opiskelijalle voidaan tarjota sopivaa koulutusta huomioimalla kunkin opiskelijan opetus-oppimisprosessi. Oppilaitos pyrkii paitsi tarjoamaan opiskelijoille koulutuksellista sisältöä myös korostamaan yhteiskunnallisia arvoja.

Oppilaitoksen missio lyhyesti: • Suunnitella kullekin opiskelijalle tulevaisuuden projekti ja laatia sen perusteella kullekin opiskelijalle henkilökohtainen oppisopimussuunnitelma.

•

Laatia erilaisia sopimuksia, jotka liittyvät luokkahuoneen ja koulun järjestykseen ja työilmapiiriin. Luokkien asianmukainen kehittäminen on tärkeää. Siksi on tärkeää, että koko kouluyhteisö (opettajat, opiskelijat, perheet...) noudattaa sääntöjä.

Innovointi on tärkeimpiä koulutuksen muutoksia edistäviä voimia ja tärkeä laadun parantamiseen vaikuttava elementti. Tärkeintä on kuitenkin parantaa koulun kaikkien opiskelijoiden menestymistä ja pyrkiä erinomaiseen koulutukseen.

Koulutushallinto on määrittänyt oppilaitokselle innovaatioprojekteja: •

ICT, jonka tavoitteena on edistää tietotekniikan sisällyttämistä oppisopimusprosesseihin ja viestintään kouluyhteisöön kuuluvien välillä.

89

Oppilaitos tarjoaa seuraavia palveluja: • • • • • •

koulukuljetus kahvio lounasruokalapalvelu; oma keittiö ja valvontapalvelu kirjasto toimintaa kouluajan ulkopuolella lukittavat kaapit luokkahuoneissa

Ammatillinen koulutusjärjestelmä Espanjassa: Espanjan ammatillinen koulutusjärjestelmä on käynyt läpi suuria muutoksia, joiden myötä on pyritty korjaamaan edellisen koulutusjärjestelmän puutteita uudessa eurooppalaisessa kontekstissa tarkasteltuna.

Espanjassa on puutetta laajan osaamisen tarjoamisesta toisella asteella. Espanjassa keskitytään toisen asteen osaamiseen ja ammatillisen koulutusjärjestelmän kehittämiseen 26 ammattiryhmän ympärille.

Tavoitteissa huomioidaan työmarkkinoilta esiin nousevat tarpeet sekä Espanjan ammatillisen koulutusjärjestelmän rakenne.

• • •

keskittyminen toisen asteen osaamiseen tavoitteena joustava ja innovatiivinen ammatillinen koulutusjärjestelmä modulaarinen lähestymistapa: järjestelmä, joka rakentuu työelämässä olevaan osaamiseen ja mukautuu nykyisiin koulutusrakenteisiin.

Espanjan mallissa keskitytään ammatillisen koulutuksen innovaatioihin (merkittävästi rahaa koulutustarkoituksiin ja kulttuuriseen muutokseen, joka koskee ammatillisen koulutuksen tarvetta).

Mukana on useita eri sidosryhmiä, jotka ovat korvaamattoman tärkeitä koulutusjärjestelmän muokkaamisessa, lisäarvon tuottamisessa kaikille osallistujille sekä poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa.

90

Yhä useammat opiskelijat valitsevat ammatillisen koulutuksen väyläkseen työelämään. Vuonna 2012 ammatillisen koulutuksen valinneiden opiskelijoiden määrä kasvoi yli 5 %.

Keskiasteen ammatillisen koulutuksen suosituimmat alat 22 alan joukossa ovat hallinto, terveydenhuolto, sähkö ja elektroniikka, ajoneuvojen huolto sekä tietotekniikka. Syventävän ammatillisen koulutuksen suosituimmat alat ovat hallinto, terveydenhuolto ja tietotekniikka.

Duaali-malli: opiskelua ja työtä samaan aikaan Espanjan opetusministeriö uudistaa ammatillista koulutusta kohti duaalimallia samaan tapaan kuin Saksassa ja Itävallassa.

Duaali-mallissa 33 % oppimisesta tapahtuu työpaikolla. Siten osa ammatin vaatimista tiedoista hankitaan oikeassa työympäristössä. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen avulla saadaan kokemuksia ja parannetaan työllistymistä.

Duaali-mallin tavoitteena on: • • • •

kehittää ammatillista koulutusta vastaamaan työelämän tarpeisiin tuottaa yrityksille riittävästi koulutettuja ihmisiä parantaa opiskelijoiden ammatillista osaamista parahtaa nuorten työllistymistä ja tarjota oikeita mahdollisuuksia työhön

91

Jotkut asiantuntijat arvioivat, että duaali-malli voi parantaa Espanjan taloudellista ja yhteiskunnallista tilannetta, vähentää opintojen keskeyttämistä ja kehittää ammatillista koulutusta vastaamaan työelämän tarpeisiin.

Yrityksen saamat hyödyt: • • •

mahdollisuus vaikuttaa koulutuksellisiin sisältöihin ja oppimistyyleihin rekrytointikustannusten vähentyminen keskipitkällä aikavälillä syntyy freelansereiden sukupolvi, jolla on vastuullisuutta ja erikoisosaamista

Opiskelijoiden saamat hyödyt: • • •

erikoistunut koulutus, jota arvostetaan työmarkkinoilla työelämän arvostaman osaamisen hankkiminen mahdollisuus yhdistää koulutus ja palkkatyö

Julkisen hallinnon saamat hyödyt: • •

yksityinen sektorin rahoitusosuus vähentää julkisen sektorin koulutukseen käyttämää rahoitusta nuorisotyöttömyyden vähentyminen

DUAL SYSTEM FOR VET

92

93

Johtopäätökset: Tässä on lyhyt yhteenveto Pyramid-hankkeen työpajojen ja opintomatkojen tuloksista ja kokemuksista.

Hankkeessa järjestettiin viisi työpajaa ja neljä opintomatkaa, ja kansainvälisiin työpajoihin ja matkoihin osallistui 53 eteläpohjalaista koulutusalan ammattilaista.

Hankkeen tuloksista on kerrottu kahdessa seminaarissa, yhdessä kilpailussa ja kolmessa kokeiluohjelmassa.

Matkojen ja työpajojen osallistujat valittiin varta vasten eri aloilta ja asemista työpajan tai matkan teeman mukaan.

Hanke antoi mahdollisuuden vaihtaa ideoita ja hyviä käytäntöjä sekä avata uusia viestintäkanavia saman alan kollegojen kanssa. Se auttoi myös esittelemään suomalaisia hyviä käytäntöjä ja antoi meille alustan kansainvälistä levittämistä varten.

Hanke on motivoinut kansainvälisempään yhteistyöhön ja auttanut kansainvälisiin hankkeisiin aiemmin osallistumattomia koulutusalan ammattilaisia hankkimaan aiheesta kokemusta ja rohkaissut heitä uuteen pitkäaikaiseen kansainväliseen toimintaan sekä auttanut kotikansainvälisyysstrategian toteuttamisessa.

Yhteistyö useimpien kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa jatkuu Pyramidhankkeen päättyessä. Yhteistyö koskee opiskelijavaihtoa, yrittäjyyskoulutusta, työelämän ja koulujen yhteistyötä, opiskelijoiden hyvinvointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa.