SeduPro-lehti 1/2017 by Sedu

SEDUN SIDOSRYHMÄLEHTI 1 / 2017

PRO

HYVÄN JOHTAMISEN FOORUMI HALUAA HYVÄSTÄ JOHTAJUUDESTA MAAKUNNALLE KILPAILUEDUN Markku Haapasalmi

HYVÄ POMO ON YHTÄ AIKAA LUJA JA HERKKÄ

Markku Haapasalmi

VALITTAJAT ÄLKÖÖT VAIVAUTUKO Iiro Takala

ESIMIESKOULUTUS OLI PSYKOLOGIAN OPPITUNTI

Anvia Securi

AINA OSA TIIMIÄ Terhi Saarikoski, Verve

PERISKOOPPINÄKÖTORNI RAKENNETTIIN SEDUN OPISKELIJATYÖNÄ

Janne Mäkelä

TOIMITUS: Anna-Kaisa Koitto

PAINO: Ab Forsberg Rahkola Oy

ULKOASU JA TAITTO: Jukka Katajamäki

KANNEN KUVA: Matti Hautalahti

SEDU JA ALUEEN TYÖELÄMÄ – YHDESSÄ ENEMMÄN rustutkintoja. ”Aikuisten” näyttömuotisena suoritettavien tutkintojen kärjessä ovat logistiikan, sosiaali- ja terveysalan ja rakennusalan perustutkinnot ja ammattitutkinnoista laitoshuoltajan ja yrittäjän ammattitutkinnot. Ammatillisen koulutuksen reformi uudistaa rakenteita myös niin, että kaikki tutkinnot suoritetaan näyttöihin perustuvina ja siten ”nuorten” ja ”aikuisten” koulutuksen väliset rajat poistuvat ja jokaiselle opiskelijalle tulee löytää hänelle soveltuvin tapa suorittaa tutkinto. Myös yritysten henkilöstökoulutukset ovat jatkossakin tärkeä osa koulutustuotevalikoimaa ja kiinteä osa Sedun yritysyhteistyötä. Vuosi 2017 käynnistyi väliaikaisella rahoitusmuutoksella, jossa ammatilliselta koulutukselta leikattiin rahoitusta yhteensä 225,3 milj. euroa vuoden 2016 rahoitukseen verrattuna. Sedussa leikkausten osuus on noin 15 % eli yhteensä noin 7 milj. euroa. Osaan tästä olemme pystyneet varautumaan jo ennakolta, mutta mittava muutos edellyttää myös pitkäaikaisempia sopeuttamistoimia. Näitäkin haemme mm. toiminnallisilla ja rakenteellisilla uudistuksilla, tiloja karsimalla ja organisaatiota uudistamalla. Pääministeri Juha Sipilän hallitus sopi 29.5.2015 strategisesta hallitusohjelmasta. Yksi kärkihankkeista on toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, jolla halutaan vahvistaa ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä ja uudistaa koulutuksen rahoitusta ja rakenteita kuitenkin niin, että jatko-opintokelpoisuus säilytetään ja alueellisesti kattavasta koulutuksesta huolehditaan. Lisäksi halutaan tiivistää koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta.

kaisesti ja turvata alueellamme osaavan työvoiman saatavuutta. Vuoden 2017 aikana ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano etenee. Asiakas- ja työelämälähtöisyys, joustavat opintopolut ja synergioiden hakeminen eri koulutusmuotojen, tutkintojen ja koulutusmoduulien välillä korostuu. Uudet oppimisympäristöt rakennetaan palvelemaan entistä enemmän alueen työelämän tarpeita. Vahvalla yhteistyöllä alueen työelämän kanssa Sedussa on mahdollisuus uudistua rohkeasti.

Ammatillisen koulutuksen uusi toimintalaki ja rahoituslaki edellyttävät kaikilta toimijoilta rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Sedussa luotetaan tulevaisuuteen ja siihen, että jatkossakin voimme toimia tavoitteemme mu-

Sedussa suoritetaan vuosittain noin 2500 perus- ja ammattija erikoisammattitutkintoa. ”Nuorten” oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa suoritetaan eniten sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden, sähkö- ja automaatiotekniikan pe-

Uutena käynnistyi vuoden 2017 alusta Sedu Education Oy:n toiminta, johon siirtyi osa Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitokselle aiemmin kuuluneista toiminnoista. Suomen juhlavuonna Sedu haluaa haastaa kaikki nykyiset ja uudet työelämäkumppanit ja muut sidosryhmät entistä tiiviimpään yhteistyöhön kehittämään uutta ja tulevaisuussuuntautunutta toimintaa, jolla saamme alueellemme entistä parempaa ”positiivista pöhinää”. Reija Lepola johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

HYVÄ POMO ON YHTÄ AIKAA LUJA JA HERKKÄ TEKSTI: Kirsi Haapamatti KUVAT: Matti Hautalahti

Hyvän johtamisen foorumi haluaa hyvästä johtajuudesta maakunnalle kilpailuedun. Erään työpaikkansa läksiäisissä Markku Haapasalmen silmiin kihosivat liikutuksen kyyneleet. Työtoverit ja alaiset antoivat pois lähtevälle esimiehelleen huoneentaulun, jossa Haapasalmea tituleerattiin ihmisten johtajaksi. Nimitys tuntui erityisen lämmittävältä, sillä juuri sellaiseksi johtajaksi Haapasalmi on aina halunnut tulla. Nyt eläkkeellä oleva mies on työuransa aikana ollut monenlaisissa esimiestehtävissä, ja ihmisläheisyys on aina ollut yksi hänen johtajuutensa kulmakivistä. ”En usko sähköpostijohtamiseen tai muuhun etäännyttävään esimiestyöhön. Uskon, että kahdenkeskiset keskustelut kasvokkain tuovat aina parhaan tuloksen alainen-esimies -suhteessa ja siten myös työn laadussa.” Pitkän johtamiskokemuksensa ja luottamustoimiensa myötä Markku Haapasalmi haluaa edelleen tehdä työtä hyvän johtamisen kehittämiseksi. Hän mentoroi esimiehiä ja puhuu johtamisesta, jota hän on opiskellut käytännössä koko työuransa ajan. Monien tutkimusten mukaan hyvä johtaminen lisää merkittävästi yritysten ja minkä tahansa organisaatioiden tuottavuutta. ”Johtaminen on parhaimmillaan kilpailuetu. Usein purnataan huonosta pomosta. Sitä puhetta ovat kaikki varmasti työpaikoilla kuulleet. Sellainen ilmapiiri ei varmasti paranna työntekijöiden työtehoa tai synnytä uusia, kilpailukykyisiä ideoita. Sairauspoissaolot lisääntyvät ja työurat lyhenevät loppupäästä, jos työpaikalle meneminen ei innosta. Esimiestyö on avainasemassa, kun tähän halutaan muutos”, Markku Haapasalmi sanoo.

Työurien pidentyminen ja työssä viihtyminen ovat yksi positiivinen tulema hyvästä johtamisesta, mutta keskiössä on myös yrityksen maine, vetovoima ja menestys. ”Kun sana kiirii, ja se kyllä kiirii, että tuossa yrityksessä on huono johtamiskulttuuri, se heikentää mahdollisuuksia saada parasta mahdollista työvoimaa. Parhaista tyypeistä kilpaillaan työmarkkinoilla, ja työilmapiiri on tärkeä vetovoimatekijä.”

JOHTAJA VAATII JA TUKEE Markku Haapasalmi on koko työuransa ajan ollut esimiestehtävissä. Viimeksi hän toimi Nordea Suomen varatoimitusjohtajana, ja jäi eläkkeelle kolme ja puoli vuotta sitten. Kokemusta on niin lähiesimiehen kuin ylimmän johdon asemasta. Haapasalmi sanoo oppivansa johtamisesta lisää joka hetki, mutta yksi asia ei muutu: kaiken perustana on itsensä johtaminen.

HYVÄ POMO EI MOITI, VAAN VAATII POSITIIVISESTI. ”Hyvä johtaja on sellainen, jolla on hallinnan tunne. Hänellä on oltava hyvä ja terve itseluottamus, muutoin hänen on vaikea luottaa muihinkaan. Alaisten on koettava, että johtaja on turvallinen ja ennakoitava. Ei luo vakautta työpaikalle, jos pomo on kuin tuuliviiri. Pomon pitää myös antaa kunnia sille, jolle se kuuluu, eikä ottaa sitä vain itselleen. Hyvä johtaja on sellainen, jota alaiset arvostavat ja jota nämä haluavat seurata. Se vaatii luottamusta.”

Henkilöstön luottamus ansaitaan edellä luetelluilla ominaisuuksilla, mutta myös inhimillisellä otteella. Esimerkiksi uuden johtajan on tärkeää oppia mahdollisimman pian tuntemaan oman tiiminsä ihmiset. Haapasalmi alleviivaa kahdenkeskisten keskusteluiden merkitystä erityisesti molemminpuolisen luottamuksen rakentamisessa. ”Johtajan pitää näyttää, että hän on aidosti kiinnostunut väestään. Kahdenkeskiset keskustelut ovat hyviä myös, jos on puututtava heikkoon suorittamiseen. Pomon on uskallettava vaatia hyvää työpanosta.” Mutta tämähän kuulostaa hieman uhkaavalta. Yleensä pomon huoneeseen kutsuminen tietää vain huonoa. Markku Haapasalmi naurahtaa mielikuvalle. Sen pitäisi olla aivan väärä. Hän käyttää termiä positiivinen vaatiminen. ”Tämä on mieliteemani, kun puhun johtamisesta. Ei se ole moittimista, jos johtaja vaatii. Esimiehen pitääkin olla vaativa. Johtajan ei pidä sallia liian huonoja suorituksia. Salliminenkin on johtamista. On oikeudenmukaista vaatia kaikilta täysipainoista työsuoritusta. Positiivisella vaatimisella tarkoitan sitä, että esimies kannustaa alaista entistä parempaan. Luo uskoa, että sinä pystyt kyllä parempaa, tiedän sen. Tämä sparraus ei kuitenkaan saa jäädä tähän, vaan sen lisäksi pomon on osoitettava tukensa alaiselle. Mitä odotat minulta ja mitä muuta tukea tarvitset, että pääset tähän parempaan tulokseen”, Markku Haapasalmi esittää. Hyvältä johtajalta vaaditaan paljon. Mitä johtaja itse haluaa? Henkilöstön luottamuksen ja hyvän työpanoksen lisäksi?

HYVÄN JOHTAMISEN FOORUMI • Vuonna 2015 koottu toimijaverkosto, jota kiinnostaa kehittää hyvää johtamista eteläpohjalaisena kilpailuetuna. • Verkosto järjestää koulutus- ja keskustelu tilaisuuksia. Verkoston jäsenet tukevat toinen toistaan johtamisen kehittämiseksi. • Syksyisin verkosto järjestää Hyvän johtamisen foorumi -tapahtuman ja palkitsee Vuoden eteläpohjalaisen johtajan. • Seuraava foorumi-tapahtuma pidetään 28.9.2017 • w w w. h y v a j o h t a m i n e n . f i

”Palaute on aina tärkeää, sekä kiitos että korjaava palaute. Harmillisen usein johtaja saa palautetta vain ilmapiirimittausten aikaan. Olisi hienoa, jos töissä olisi sellainen henki, että palautetta voi antaa arjessa puolin ja toisin.” ”On myös erittäin tärkeä tiedostaa, että hyvä johtamiskulttuuri on koko työyhteisön asia. Ylimmällä johdolla ja esimiehillä on toki suuri vastuu, mutta hyviin työyhteisötaitoihin kuuluu antaa johdollekin tukea ja edistää kaikkien yhteistä menestystä ja työhyvinvointia.” Markku Haapasalmi sanoo myös, että mentorin hankkiminen on fiksu teko kenelle tahansa esimiehelle. Hän on itsekin ollut sekä mentorina että mentoroitavana. ”On hyvä huomata, että mentorina toimiessaan oppii myös itse.”

VERKOSTO KATTAA KOKO MAAKUNNAN Markku Haapasalmi oli liikkeellepanevana voimana, kun vuonna 2015 perustettiin Hyvän johtamisen foorumi. Se on eteläpohjalaisista organisaatioista koostuva verkosto, joka haluaa kehittää hyvää johtajuutta niin, että se on maakunnan markkinavaltti.

”Olin tosi iloinen ja vähän yllättynytkin, kun saimme heti mukaan niin paljon väkeä. On arvokas asia, että meillä on sekä julkisen sektorin että yritysmaailman kattavat taustayhteisöt mukana tässä hienossa hyvän johtamisen kehittämisprosessissa. Toisaalta miksi se olisi yllätys. Onhan hyvän johtamisen brändin nostaminen asia, jota vastaan kellään ei voi mitään olla”, Markku Haapasalmi pohtii. Verkosto tekee työtään kaiken aikaa, mutta sen näkyvimpiä ulostuloja ovat vuosittainen seminaari ja Vuoden eteläpohjalaisen johtajan valinta. Vuoden johtaja valitaan ehdotusten ja äänten perusteella. Alaiset siis äänestävät omaa hyvää esimiestään. ”Johtajuuden kehittämisessä ja Hyvän johtamisen foorumissa ei ole kyse mistään johtajien keskinäisestä puheesta. Tavoite on, että laadukas johtamiskulttuuri ja hyvä johtaja näkyvät koko yrityksen ja työyhteisön tekemisessä. Niin paljon, että työntekijät oikeasti haluavat ilmiantaa oman hyvän pomonsa”, Markku Haapasalmi summaa.

VALITTAJAT ÄLKÖÖT VAIVAUTUKO IIRO TAKALA EI TEKISI TYÖTÄ, JOKA TUNTUU TYÖLTÄ.

Kauppias Iiro Takalan lause jää kesken. Miehen katse alkaa harhailla, vaikka juuri nyt pitäisi hymyillä ja katsoa kuvaajan kameran linssiin. Takalan huomion vie myymälässä vaeltava asiakas, joka ei heti saa myyjää avukseen, vaikka selvästi etsii jotakin. Takala jättää poseeraamisen ja rientää auttamaan. Ei olekaan sanahelinää, kun Iiro Takala sanoo, että asiakas on tärkein. Kauppias valpastuu silmissä, kun astutaan toimistosta myymälän puolelle. Katse skannaa kaiken aikaa, voisiko jotain tehdä vieläkin paremmin. Jos hän näkee tyhjänpuoleisen hyllyn, hän nappaa siitä kuvan ja laittaa sen kysymysmerkin kera työpaikan intranettiin. Herkempi voisi ottaa tämän kettuiluna, mutta Iiro Takalan luotsaamassa Seinäjoen K-Raudassa näin ei käy. ”Henkilöstö tuntee minut ja tapani johtaa. Olen avoin ja rento, ja totta kai osoitan, jos jossain on korjattavaa. Hetken päästä hylly on taas kuosissa, ei siinä sen kummempaa. Voi olla, että johtamistapani on monessa kohtaa erikoinen, mutta tyylini tunnetaan ja hyväksytään”, hän pohtii.

Kuka? Iiro Takala, 29. K-Rauta Seinäjoen kauppias.

Mistä tunnetaan? Nuorimpia K-Rautakauppiaita maassamme. Palkittiin Vuoden eteläpohjalainen johtaja -tunnustuksella vuonna 2016.

Miten kuvailee johtamistyyliään? Rento ja avoin.

Iiro Takala luottaa henkilöstöönsä. Hän sanoo antavansa väelleen paljon vapautta. ”Annan raamit, joiden puitteissa toimitaan. Touhutkoon sitten miten tykkäävät”, kauppias sanoo vaikuttamalta yhtään välinpitämättömältä. Päinvastoin, henkilöstölle annettu vapaus kielii luottamuksesta, ja se puolestaan motivoi. Seinäjoen K-Raudassa kerätään asiakaspalautetta säännöllisesti. Kun palaute on ollut nousujohteisesti hyvää, se vaikuttaa kaikkiin. ”Saan voimaa siitä, kun näen, millaisen fiiliksen hyvä asiakaspalaute tuo henkilökunnalle. Siinä on tämän homman suola.”

WHATSAPP LAULAA Iiro Takala on luotsannut K-Rauta Seinäjokea puolisentoista vuotta. Hänen valintansa sai paljon julkisuutta; K-Raudan johtoon astuessaan Takala oli vasta 28-vuotias. Hänestä tuli kahdenkymmenen ihmisen pomo ja alueen suurimman rautakaupan johtaja. Nuoresta iästään huolimatta Takalalla oli mittava tietotaito rautakauppa-alalta, onhan hänen perheellään pitkä kokemus alalla. ”Enää en edes ole myymälämme nuorin, sillä palkkasin juuri itseäni nuoremman myyjän”, Iiro Takala veistelee. Hän sanoo, ettei arvioi muidenkaan osaamista sen perusteella, onko tämä nuori vai vanha. Hän toivoo samaa muilta. Ikä on kuitenkin jonkinlaisessa roolis-

sa, kun Iiro Takala hakee vertaistukea. Hän pitää paljon yhtä muiden nuorten K-Rauta-kauppiaiden kanssa. ”Whatsappissa vaihdamme ajatuksia joka päivä. Enemmän olen tekemisissä ikäisteni kauppiaiden kanssa, sellaisten, jotka ovat olleet hommassaan alle viisi vuotta. Meidän kaupankäynnissämme on samankaltaisia haasteita, vanhemmilla taas omanlaisiaan. Verkoston tuki on tosi tärkeä. Oma jaksaminen tässä eniten on koetuksella, ja on hyvä jutella asioista muiden kanssa.”

ÄLÄ VALITA, VAAN TOIMI Juuri haastatteluhetken aattona Helsingin Sanomat on julkaissut jutun, jossa suitsutetaan Seinäjoen alueen kehitystä ja vetovoimaisuutta. Artikkeli saa Iiro Takalan innostumaan.

”SEINÄJOKI ON TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ AINUTLAATUINEN.”

”Toimintaympäristönä Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaa on ainutlaatuinen. Täällä on tekemisen meininki, täällä ei olla negatiivisia. Sellaisesta voisivat muuallakin ottaa mallia.” Rautakauppias Takalaa alituinen valittaminen nimittäin tympäisee. Ihmiset kitisevät, kun työssä on kamalaa, työyhteisö on kurja ja palkka surkea, pomo piinaa ja jokainen arki on kauhistus. ”Tällaisilta ihmisiltä kysyn, miksi teette tuota? Miksi ihmeessä jatkatte noin, jos kerran on niin kauheaa? Jos minä en tykkäisi tästä mitä teen, en tekisi tätä enää päivääkään!”

Miksi ihmiset sitten jäävät epämieluisaan arkeensa ja työhönsä? ”He eivät uskalla muuta. On turvallisempaa kärsiä ja valittaa. Mutta minä en jaksa kuunnella sellaista. Mitään hyvää ei synny tuollaisesta valituksesta.” Iiro Takala nauttii työstään, ja sanoo, ettei edes ajattele sitä työnä. Hän vain on rautakauppias, ja sillä hyvä. Tämänkaltainen asenne työntekoon on hänelle ainoa mahdollinen, ja saman tunteen hän soisi mieluusti muillekin.

Mutta hyvähän se on menestyvän kauppiaan kehottaa muita rohkeisiin ratkaisuihin. Kauppa kannattaa, ja joka päivä on tilipäivä. Vai mitä, Iiro Takala? ”Olen rautakauppias neljännessä polvessa, ja voin rehellisesti sanoa, että sitä suurta tilipäivää ei meidän perheessä ole vielä nähty. Jos haluaisin tehdä kunnolla rahaa, voisin tehdä sitä helpommin kuin ryhtymällä aina töissä olevaksi rautakauppiaaksi. Totuus on, että tykkään tästä ammatista. Tulopuolen on hyvä olla kunnossa, mutta pelkästään rahan takia en tätä todellakaan tekisi.”

SEDU EDUCATION OY • Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

• 1.1.2017 lähtien maksullinen palvelu-

yhtiöitti osan toiminnastaan 1.1.2017

toiminta siirtyi yhtiölle ja lakisääteinen

alkaen. Osakeyhtiön nimeksi tuli Sedu

toiminta säilyy kuntayhtymällä.

Education Oy.

• Sedu Education Oy toteuttaa koulutuk-

• Yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin

sia ja konsultointipalveluita yrityksille,

oman toiminnan ohella aikuiskoulutus-

yhteisöille ja yksityisille ihmisille.

johtaja Pasi Artikainen.

• Koulutustarjontamme löytyy w w w.seduaikuiskoulutus.fi

ESIMIESKOULUTUS OLI PSYKOLOGIAN OPPITUNTI Jani Salosen tie asentajasta työnjohtajaksi on ollut johdonmukainen. Esimiesareenan tutkinto viimeisteli tavoitteen. ”Kyllä me vielä toisillemme puhumme”, Jarkko Hautamäki tokaisee kysymykseen, millaista on työskennellä Jani Salosen kanssa. Hautamäki on Anvia Securin turvapuolen yksikön päällikkö, Salonen sen työnjohtaja. Liki kolmetoista vuotta yhdessä työskennelleen kaksikon välit ovat sel-

keästikin rennonletkeät. Toisen työtavat ovat tulleet vuosien mittaan tutuiksi. ”Meidän hommat ovat aika tarkkaan jakautuneet niin, että Jani hoitaa asentajien aikataulut, työnohjauksen ja asiakkaiden laskutuksen. Minä lasken tarjouksia ja teen hallinnollisem-

TEKSTI JA KUVAT: Kirsi Haapamatti

paa työtä. Meidän on tunnettava toistemme työt, sillä ne ovat sidoksissa toisiinsa. En voi luvata asiakkaalle tiettyä aikataulua ilman Janin siunausta”, Jarkko Hautamäki selvittää. Anvia Securi tarjoaa turvapalveluita yrityksille ja yhteisöille. Yritys on suu-

Jani Salosen on tunnettava asentajien työkalenterit. Tiedot työkeikoista ja aikatauluista lähetetään mobiilisti. Samalla Salonen saa tiedot työajan seurannasta laskutusta varten.

rimpia turva-alan yrityksiä Suomessa. Toimipisteitä on 18 paikkakunnalla. Lisäksi Kokkolassa on FK-hyväksytty ympärivuorokautista palvelua tarjoava hälytyskeskus. Jani Salosen tehtävänä on koordinoida työtä Seinäjoella ja sen ympäristössä, toisinaan valtakunnallisesti muiden yksiköiden tukena, sillä yksiköt tekevät tiiviisti yhteistyötä. ”Meidän toimipisteessä on viisi asentajaa, joiden työtä käytännössä koordinoin. Työnjohtajana vastuisiini kuuluu tietää, mitä asiakkaan luona tehdään ja aikatauluttaa asentajien menemiset niin, että työt tulevat tehdyksi ajallaan”, Jani Salonen kertoo. Työ on usein hektistä, sillä kaikkea ei voi ennakoida. ”Jos asiakkaalla on joku rikki, ei ole aikaa odottaa viikkojen päähän. Iso osa asennustöistä on toki aikataulutetta-

vissa, mutta aikataulujen sumplimista riittää ihan jokaiselle päivälle.”

ESIMIESOPINNOT HYÖDYTTIVÄT MYÖS TYÖNANTAJAA Jani Salonen ei ole syntynyt työnjohtajaksi. Hän on kasvanut siihen. Mies aloitti Anvia Securilla - tuolloin Lakeuden Lukko - lukkoseppänä vuonna 2004. ”Minulla oli sähköalan perustutkinto. Lukkosepän työstä en tiennyt mitään, mutta työssä opin. Sähköalan koulutukseni myötä sain myös sähköpuolen asennustöitä, varsinkin kun suoritin vielä sähköalan ammattitutkinnon.” Myöhemmin Salonen hankki vielä lukkosepän ammattitutkinnon. Työssään hän siirtyi yhä enemmän lukkosepän työstä turvatekniikan pariin. Erilaisia

asennustöitä hän ehti tehdä kymmenen vuoden ajan, kunnes veri alkoi taas vetää opintojen pariin. ”Radiosta kuulin Sedun Esimiesareenan esimiestyön erikoisammattitutkinnosta. Kerroin opiskeluhaluistani Ismolle (Ismo Erkko, Securin Seinäjoen yksikön johtaja), ja hän innostui. Oli kuulemma vielä toiminnan kasvaessa työnjohtajalle tarvetta.” Opiskelutavaksi valikoitui oppisopimus, kuten Esimiesareenan opiskelijoilla usein. ”Se oli tietenkin ehdoton edellytys, että voin opiskella työn ohessa. Minulla oli jo aikaisempaa kokemusta oppisopimuksesta, kun suoritin lukkosepän ammattitutkinnon. Käytännössä opiskelin iltaisin, ja kävin päivisin normaalisti töissä.”

ESIMIESAREENALLE KUNNIAMAININTA Esimiesareena sai kunniamaininnan Opetushallituksen Ammatillisen koulutuksen parhaat käytännöt -kilpailussa, jossa yksi tärkeä teema oli työelämälähtöinen oppiminen. Esimiesareena on Sedu Aikuiskoulutuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteinen johtamis- ja esimiesvalmennusohjelma. ”Kun johtaminen ja yrityksen toiminnot kehittyvät, se näkyy lopulta henkilöstön toiminnassa ja työhyvinvoinnissa. Näin hyvästä esimieskoulutuksesta hyötyy yksilön lisäksi koko organisaatio”, kertoo Esimiesareenan vastuukouluttaja Anitta Purhonen. Esimiesareenan etu on joustava ja yksilöllinen koulutus, joka lähtee aina asiakkaan tarpeesta. ”Tarjoamme yksilöllisen ja räätälöidyn koulutuksen olipa kyse sitten yrittäjästä, lähiesimiehestä tai ylimmästä johdosta. Yksilön lähtökohdat määräävät lopulta opintojen laajuuden ja suoritettavan tutkinnon. Esimiesareenaan voi hakeutua ympäri vuoden, sillä uusia opiskelijoita otetaan tammikuussa, huhtikuussa ja syyskuussa”, kuvailee Purhonen koulutusta. Tutustu ja hae koulutuksiin: w w w.esimiesa re e n a .f i TEKSTI: Anna Ala-Kaarre

ESIMIESKOULUTUKSEN OPISKELUTEHTÄVÄT ON OTETTU KÄYTÄNTÖÖN TYÖPAIKALLA. TYÖNANTAJAN SAAMA HYÖTY ON ISO.

Jarkko Hautamäki tuumii, että Salosen suorittama esimiestutkinto oli, jos ei nyt edellytyksenä, niin ainakin suureksi hyödyksi työnjohtajaksi ylenemiselle. ”Työnantajaakin Janin opiskelu hyödytti, sillä hänen opintoihin tekemänsä tehtävät olivat suoraan kehittämistyötä tänne meille. Osa Janin opiskelutöistä on otettu käytäntöön. Esimerkiksi prosessin kehittäminen sujuvammaksi”, Hautamäki sanoo. ”Ja esimieskoulutuksen Janille tietenkin soi mielellään, olihan hän ollut talossa pitkään ja hyväksi havaittu kaveri.” Hautamäki toimi Salosen opintojen arvioijana ja työnantajan edustajana.

JOHTAMINEN EI OLE KÄSKYNJAKOA Monen vuoden kokemus asentajan työstä ja monipuolinen tietotaito turva-alasta olivat hyvä pohja, kun Jani Salonen siirtyi asentajasta asentajien esimieheksi. Esimiestyön opinnot tulivat silti tarpeeseen. ”Opintojen myötä silmät avautuivat sille, että johtaminen on aika pitkälle psykologiaa. On tultava toimeen ihmisten kanssa, hyväksyttävä luonteiden erilaisuus ja osattava johtaa niin, että lopputulos on hyvä. Vaikka olemme teknisellä alalla, ihmisten kanssa tässä tekemisissä silti ollaan. Nyt kat-

son myös uusin silmin itseäni asentajana, mietin, millainen itse olen alaisena. Mitään ongelmia ei ole ollut. Tulen kaikkien kanssa toimeen.” ”Niin kai omasta mielestäsi ainakin”, Jarkko Hautamäki heittää ja nauraa päälle. ”On tässä kestämistä”, Jani Salonen virnistää. Millainen on hyvä työnjohtaja, Jani Salonen? ”Peilaan tätä kokemukseeni asentajana. Mikään ei ole ankeampaa asentajalle kuin mennä työkohteeseen kahta kättä heittäen, ilman tietoa, missä on vika ja mitä pitää tehdä. Ei sellainen tilanne ole asiakkaallekaan reilua. Haluan pitää huolen siitä, että asentaja tietää etukäteen, missä mennään. Tärkeää on myös tuntea väkensä niin, että laittaa oikean miehen oikeaan paikkaan. Meillä kaikki asentajat ovat ammattitaitoisia, mutta heillä on omat erikoisvahvuutensa. Työni on osata hyödyntää näitä vahvuuksia. Hyvä johtaja on hyvä ihmistuntija.”

AINA O SA TIIM IÃ&#x201E; TEKSTI JA KUVAT: Kirsi Haapamatti

Hyvä esimies antaa alaisille mahdollisuuden loistaa, uskoo Verven Terhi Saarikoski.

Palvelupäällikkö Terhi Saarikoski Verven Seinäjoen yksiköstä ei halua erottaa esimiehenä olemista omaksi erilliseksi osa-alueekseen. Eikä hän voisikaan. Pienessä yksikössä hän saa esimiestyön lisäksi tehdä myös asiakastyötä - ja sen Saarikoski tekee mielellään. ”On ehdottoman tärkeää, että olen arjessa mukana. Tiedän, mitä päivittäinen asiakastyö meillä on, ja niin sen pitääkin olla. Vain perjantait koetan pitää paperityön päivinä, jolloin en tapaa asiakkaita.”

mukana. Hyviä tyyppejä, erilaisia persoonia, joilla jokaisella on omat erityisvahvuutensa tähän työhön.” Vahvuuksia tarvitaankin, kun ollaan tekemisissä ihmisten kanssa, jotka syystä tai toisesta tarvitsevat apua kuntoutuakseen työelämään tai löytääkseen suunnan opinnoilleen tai uralleen. ”Jokaiseen kohtaamiseen on mentävä herkällä korvalla. Asiakkaan ja ammattilaisen välille on tultava luottamus”, Terhi Saarikoski sanoo.

Terhi Saarikosken työpaikka on ammatillisia kuntoutuspalveluja tarjoava Verve. Saarikoski oli mukana perustamassa valtakunnallisen yrityksen Seinäjoen toimipistettä kolme vuotta sitten. Aloitusvuoden hän pyöritti paikkaa yksin. ”Nyt meitä on ostopalvelulääkärin lisäksi neljän hengen tiimi, jonka rekrytoinnissa olen itse ollut voimakkaasti

Ihmisläheinen työ vaatii tekijältään paljon. Sen vuoksi Saarikoski kokee, että esimiehenä hänen on tuettava alaisiaan kaikin keinoin. Johtamisen vastuullisuutta hän pohtiikin tämän kautta: ”Minun tehtäväni on antaa tiimiläisilleni paras mahdollinen tuki ja tila, mahdollisuus tehdä työtään niin hyvin kuin suinkin. Tämän mahdollisuu-

den luomiseen on erilaisia keinoja. On organisoitava työ hyvin, oltava tasapuolinen esimies ja huolehdittava alaisten jaksamisesta.” Ihmisläheiselläkään alalla ei pidä pelätä rahasta puhumista. Saarikoski sanoo, että yksi vastuullisen johtamisen kulmakivistä on saada organisaatio tuottamaan. ”Tuloksen tekeminen on totta kai tärkeää. Uskon tuottavuuden olevan hyvällä tolalla, kun työpaikalla on muutoin kaikki hyvin. Työntekijöillä on oltava selkeä käsitys siitä, miksi he tulevat joka päivä töihin. Mikä on oma tehtävä ja rooli organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Olen varma, että meidän tiimissämme halu auttaa ihmisiä on kaikilla päällimmäisenä.”

ESIMIESKIN JATKAA OPISKELUITA Tukea omaan johtamistyöhönsä Terhi Saarikoski saa Verven organisaatiolta ja verkostolta. Verven palvelupäälliköt kautta maan pitävät yhteisiä tapaamisia ja vaihtavat ajatuksia taajaan. Koko Vervellä on yhteiset linjaukset ja toimintatavat, joihin yksiköiden palvelupäälliköt voivat nojata. ”Ikävin tilanne esimiestyössä on sellainen, jos ylemmältä taholta tulee käskyjä, joiden henki ei jostain syystä ole linjassa oman eettisen ajatteluni kanssa siitä, miten asiakastyötä tehdään. Onneksi nykyisessä työssäni ei tällaista ristiriitaa ole tullut eteen.”

Saarikoski pitää tärkeänä myös johtamiskoulutusta. Hän on opiskellut Sedu Aikuiskoulutuksen Esimiesareenassa. ”Ne opinnot jäivät valitettavasti kesken, kun siirryin tänne Verveen, mutta ehkä vielä joskus ennätän palata niidenkin pariin. Pidin kyllä valtavasti esimieskoulutuksen aiheista ja tehtävistä.” Sedu on muutenkin tuttu toimija Verven Seinäjoen yksikössä. ”Sedun sivuja katsellaan asiakkaiden kanssa meillä varmasti joka päivä. Aika monelle asiakkaallemme aikuiskoulutus on väylä työelämään, ja toki iso alueellinen toimija näkyy myös meidän työssämme.”

Mikä Verve?

......................................................... Ammatillisia kuntoutuspalveluita ja työurapalveluita tarjoava valtakunnallinen 50-vuotias yritys. .........................................................

”VÄLITTÖMYYS ON PIENEN TIIMIN ETU MYÖS ESIMIEHELLE.” Seinäjoen yksikön etuna on pieni porukka, jolloin yhteisten kokousten pitäminen ja niiden myötä esimiestyö sujuu välittömällä otteella. Saarikosken tiimi voi pitää palaverin lennossa. Pienen tiimin on myös tärkeää olla joka hetki tietoinen siitä, mitä muut tekevät. ”Vaikka asiakas saa meillä omaohjaajan, on tärkeää että myös muut pystyvät tarpeen tullen huolehtimaan asiakkaasta. Keskustelemme arjessa paljon. Kokemusten jakaminen tiivistää yhteistyötä, mutta tukee myös jokaisen omaa päivittäistä tekemistä.” Terhi Saarikoski on koulutukseltaan sosionomi AMK. Parhaillaan hän opiskelee työn ohessa teologiaa Helsingin yliopistossa. ”Teen työkseni ammatillisia suunnitelmia ihmisille. Vahingossa tein sellaisen itsellenikin, Saarikoski nauraa. ”Teologian opiskelu on ollut haaveeni lukiosta saakka, ja nyt sen toteutan.”

Verven tulevaisuuteen Terhi Saarikoski uskoo, mutta ei tuudittautuen turvallisuudentunteeseen. ”Sote-ala on myllerryksessä. Palveluidemme on pystyttävä vastaamaan muutostarpeisiin. Vaikka Verve on vakaa toimija, emme voi nukkua muutosten edessä.” Millaisia muutoksia Verven Seinäjoen yksikössä on sen kolmen toimintavuoden aikana sitten nähty? ”Yhä suurempi osa asiakkaistamme on nuoria. Toki meillä käy edelleenkin kaikenikäisiä, mutta nuorten osuus kasvaa. Varmasti aina on ollut nuoria, joilla on jokin sairaus tai uhka jäädä sivuun työ- ja opiskeluelämästä, mutta nykyisin esimerkiksi Kela ottaa enemmän vastuuta tällaisten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksesta.”

Toimipaikkoja 11 paikkakunnalla ympäri Suomen. Verve auttaa vuosittain noin 6000 ihmistä työura- ja kuntoutusasioissa. ......................................................... Palvelun maksajia ovat Työeläkevakuutusyhtiöt ja Kela. ......................................................... Seinäjoen toimipisteessä työskennellään 4 henkilön voimin. Lisäksi mukana on ostopalveluna lääkäri. .........................................................

OK JACOBINKATU 2 OK JACOBINKATU 2 20.5.2016

20.5.2016

HAVAINNE 2

SEDU RAKENTAA JA RAKENNUTTAA OK JACOBINKATU 2

Työmaa Jacobinkatu 2 Seinäjoella alkaa toden teolla keväällä 2017. 20.5.2016

Omakotitalo Seinäjoella, 136,5 m2, Samoilijanreitti 7, myynnissä tammikuussa. Myynnissä on myös omakotitalo Kurikassa (Tuulenpolku 1) ja Ähtärissä (Hömmönmäentie 9) – kaikki Sedun opiskelijoiden tekemiä. Sedussa rakennetaan enemmän neliötä kuin missään muussa ammattioppilaitoksessa. Tällä hetkellä kohteita on 16. ”Taseessa se on noin 3,6 miljoonaa euroa. Vastuu on iso. Tulot ja menot purkautuvat, kun talo on myyty. Kun opiskelu siirtyy reformin myötä enemmän työpaikoille, rakentamisen volyymia vähennetään hallitusti”, summaa tekninen johtaja Matti Yli-Lahti.

SELKEÄ TYÖNJAKO Yli-Lahti käy neuvottelut kaupunkien kanssa tonttien hallintaoikeudesta, hoitaa rakennuttajatehtävät, toimii rakennustyön valvojana ja turvallisuuskoordinaattorina sekä valmistelee omakotitalojen myynnit kiinteistövälittäjälle. Rakennusalan opettajat toimivat rakennustöiden vastaavina työnjohtajina ja rakentamisen käytännön toteuttajina. LVI-alan opettajat johtavat kohteissa

HAVAINNE 2

vesi- ja viemärilaitteiden ja ilmanvaihdon asennustyöt. ”Opiskelijoille omakotitalon rakentaminen on paljon mielekkäämpää kuin työsaleissa harjoittelu, ja kaikki koulun hankkima materiaali käytetään oikeaan työhön. Opiskelijat suorittavat työmailla ison osan ammattiosaamisen näytöistä”, Yli-Lahti kertoo. Sedussa omakotitalotyömailla tekevät töitä tulevat maarakennuskoneenkuljettajat, talonrakentajat, putkiasentajat, sähköasentajat ja maalarit. Työssäoppiminen yrityksissä on hiljentänyt työmaita, ja nyt omakotitalon valmistumiseen menee keskimäärin 4 vuotta. Viimeistelyyn kuluu paljon aikaa, sillä rakennusvaiheiden lomittaminen ja opetussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden oppiminen eivät aina ratkea optimaalisesti. ”Sedu pystyy rakentamaan näinkin paljon, koska yhteistyö kaupunkien kanssa sujuu erittäin hyvin ja hallintasopimuksista on aina sovittu”, Matti Yli-Lahti kiittelee.

KURIKAN KAMPUS YHDISTÄÄ AMMATTIJA LUKIOKOULUTUKSEN Sedun (omistusosuus 78 %) ja Kurikan kaupungin (osuus 22 %) yhteinen Kiinteistö Oy Kurikan Kampus rakennuttaa uudenlaisen oppimisympäristön Kurikkaan osoitteeseen Huovintie 1. Vuoden 2019 alussa uuteen Kampukseen muuttavat opiskelemaan Sedu Kurikan 11 ammatillisen perustutkinnon ja Kurikan lukion opiskelijat, yhteensä n. 800 opiskelijaa. Uudisrakennusten laajuus tulee olemaan 12 438 brm2 ja tontille jäävän rakennuksen korjaustyön laajuus 3 715 brm2. Koko hankkeen kustannukset ovat n. 32,8 M€. Rakennustyöt ovat käynnistyneet paalutuksilla joulukuussa 2016. TEKSTI: Anna-Kaisa Koitto KUVA: havainnekuva

TEKSTI: Anna-Kaisa Koitto KUVAT: Jukka Katajamäki & Anna-Kaisa Koitto

Sedun opettaja Janne Mäkelä ohjasi ainutlaatuisen Periskooppi-näkötornin rakennustyötä. Lukuvuoden mittainen projekti tarjosi haastavan työmaan rakennusalan opiskelijoille, ja komeilee nyt opiskelijoiden työnäytteenä. Näkötorni vihittiin käyttöön Seinäjoella Kyrkösjärven rannalla Taitaja2016-tapahtuman avajaispäivänä 10.5. ”Projektin toteuttaminen opiskelijoiden kanssa vaati paljon etukäteissuunnittelua ja tavallista tarkempia piirustuksia. Kun työmaalla timpureille antaa piirustukset ja värkit, työ lähtee sujumaan melkein itsestään, mutta opiskelijoiden työtä pitää ohjata koko ajan”, kertoo opettaja Janne Mäkelä, joka vielä vuotta aiemmin työskenteli rakennusliikkeen projektien parissa. Mäkelän omat lapset oppivat rakentamaan näkötornin duploillaan, ja perheen piparkakkutalokin oli jouluna 2015 saanut vahvoja vaikutteita arkkitehdin suunnittelemasta Periskooppi-näkötornista. ”Opiskelijoiden kanssa on edettävä hyvin suunnitelmallisesti. Pitää tietää, mitä opiskelija osaa ja mitä häneltä voi vaatia”, Janne Mäkelä painottaa ja kiittelee 3D-mallia, jota tutkimalla opiskelijat näkivät rakenteet jokaista liitosta myöten.

KOLME CLT-MODUULIA ”Onneksi Sedulle kuului vain näkötornin työurakka, ja Seinäjoen kaupunki kilpailutti ja hankki materiaalit ja vastaisi telinetyöstä. Jaoin opiskelijat pienryhmiin ja olin koko ajan työmaalla”, Mäkelä kuvaa työtapaa. Periskooppi-näkötornin perustukset valettiin Kyrkösjärven rannassa syyskuussa. Alimmainen moduuli rakennettiin perustuksilla ja toista samanaikaisesti vallin toisella puolella. Kolmannen vuoden opiskelijat saivat jouluun saakka tehdä töitä työmaalla. Liimapuupilarit katkaistiin Kirkkokadun puutyösalissa oikeaan mittaan ja lapualainen puuseppä lovesi ne. ”Liimapuun sisälle tuli metallilevy, ja Kaks’kättä työpaja toimitti metalliosat sinkittyinä. Hävikkiä ei juurikaan tullut. Elementtejä rakennettiin kuin palapeliä tarkkojen ohjeiden kanssa. Paljon osia, poraamista ja lukemattomia liitoksia”, Janne Mäkelä kiittelee työketjua ja näyttää valokuvia. Paikalla rakennetun pohjakerroksen päälle nostettiin ensin yksi ja myöhemmin toinen moduuli. Tornin huippu rakennettiin paikan päällä. ”Jaoin opiskelijat kolmen-neljän hengen porukoihin, koska näin minusta työ edistyi joutuisimmin. Työmaalla pitää osata tehdä hommia kaikkien

CLT-OPPIA KURIKASSA Sedu Kurikka alkaa kouluttaa teollisuuspuurakentajia. (OKM:n kokeilulupa vuoteen 2020 saakka) Puualan perustutkinto, puurakennevalmistukseen painottuva kokeilu sis. tutkinnon osa massiivilevyrakenteiden valmistaminen

kanssa, niinpä mitään vakiokokoonpanoja en halunnut. Laadimme työmaan säännöt kaikkien noudatettavaksi työturvallisuutta ja työaikoja painottaen. Yritin pitää yllä riittävää vauhtia, mutta edellytin tasalaatuista työn jälkeä”, Mäkelä selvittää toimintatapojaan.

AIKA AIKATAULU Tammikuu 2016 oli varsin kylmä – ja rakennusalan opiskelijat työssäoppimassa. Periskooppi-näkötornin työmaa seisoi. Helmikuussa päästiin taas tositoimiin. Parhaimmillaan Janne Mäkelä työllisti 40 opiskelijaa, joinakin viikkoina töitä teki vain 5–6 opiskelijaa. Työmaalla kaikille opiskelijoille riitti projektia edistäviä töitä: rakentamisen lisäksi telineiden kasaamista ja aina siivoamista.

Elementtien yhteensovittaminen oli kaikkein vaikeinta. Piirustukset olivat selkeät mutta keskimmäisen moduulin kiinnittäminen alimmaiseen oli koko urakan vaikein paikka. ”Meillä oli pieni mittavirhe, ja kovan tuulen takia elementtiä ei saatu kohdistettua täydellisesti. Sitten oikaistiin”, Janne Mäkelä muistelee näkötornityömaan kriittisintä vaihetta. Elementtien yhteensovittaminen onnistui jo toisella kertaa aivan loistavasti. ”Oli mukava täpinä päällä, ja opiskelijoiden onnistuminen nostotyössä kruunasi lopulta päivän”, kertoi Mäkelä helmikuussa, kun Periskooppi-näkötornin kolmas moduuli saatiin paikalleen.

Julkisivun tekeminen sopi toisen vuoden opiskelijoiden ohjelmaan, ja muutama ykkösvuoden opiskelijakin ehti auttamaan. Kolme maalariopiskelijaa pääsi maalaamaan periskoopin ytimen.

MIKÄ KOKEMUS! Sedun rakennusalan opiskelijat kertovat monipuolisesta Periskooppi-näkötornin rakennusprojektista ylpeinä. ”Monet opiskelijat oppivat työvaiheiden vaatimat työtavat ja järjestykset tosi nopeasti. Päästiin käyttämään autonosturia, rakennettiin telineillä, käytettiin valjaita – eikä kertaakaan jouduttu käymään Y-talolla. Työturvallisuudessa onnistuimme erinomaisesti”, Mäkelä kiittelee opiskelijoita.

PALKITTU PERISKOOPPI-NÄKOTORNI Tornin on suunnitellut arkkitehtitoimisto Oopeaa Seinäjoelta, suunnittelijoina arkkitehdit Anssi Lassila ja Kazunori Yamaguchi. Näkötornin korkeus on 13 metriä ja leveys 5 metriä. Tornin sydän on rakennettu CLT-ytimestä eli ristiin naulatusta massiivipuulevystä. Ulompi kuori koostuu pilari-palkkirungosta ja lopputulos koristeltiin lankkuverhoilulla. Nimensä mukaisesti periskooppitornissa on peilit, joiden avulla komeat Kyrkösjärven maisemat avautuvat myös liikuntavammaisille, jotka eivät pääse huipulle.

Periskooppi-näkötorni on kahdesti palkittu: se sai kansainvälisen arkkitehtikilpailun palkinnon SD Rewiew 2015 -kisassa ja sijoittui kategoriassaan toiseksi (Heritage Architecture) American Architecture Prize 2016 -kilpailussa. ”Torni on loistava esimerkki modernista puurakentamisesta. Rakennus on käyttäjäystävällinen, kaunis ja se tuottaa elämyksiä”, puurakentamisen professori Katja Lähtinen sanoi Periskooppi-näkötornin avajaispuheessaan.

www.sedu.fi

# sedugram

issuu.com/sedufi

w w w. f ace b o o k .co m /s e du f i

w w w. f ace b o o k .co m /S e duAik uisko ulutus

w w w.yo utub e.co m /us e r/ Ko ulutuske sk usS e du

t witter.com/S eduAko

t witter.com/sedunopso

www.seduaikuiskoulutus.fi

SPARRAUSTA JOHTAMISEEN JA ESIMIESTYÖHÖN – POIMI PARHAAT!

HELMI

KUU

LEAN-JOHTAMISELLA TYYTYVÄISEMMÄT ASIAKKAAT JA TEHOKKAAMMAT PROSESSIT 15.2.2017 Kustannussäästöjä, tuottavuutta ja työhyvinvointia Kouluttaja: Heli Knihti, Laatukeskus TYÖELÄMÄN LAINSÄÄDÄNTÖ / TYÖSUHDELAIT (ESIMIESAREENA) 22.2.2017 Kouluttaja: Marja Salonen, SeAMK

AVAIMET VAKUUTTAVAAN ESIINTYMISEEN 22.3.2017 Saatko sanomasi perille? imago ja maine, mitä ne merkitsevät? Miksi viestintä epäonnistuu usein?Esiintyminen kameroiden edessä ja kriisitilanteissa. Miten parannan esiintymistaitojani? Kouluttaja: Terttu Karhumaa, Tietotunneli STRATEGINEN SUUNNITTELU JA JOHTAMINEN (ESIMIESAREENA) 28.3.2017 Kouluttaja: Beata Taijala, SeAMK

HUHTI

KUU

POSITIIVISELLA ASIAKASKOKEMUKSELLA LISÄÄ EUROJA VIIVAN ALLE 12.5.2017 - Palvelumuotoilu kilpailuetuna. Kouluttajana: Mikko Koivisto, Hellon Oy

KUU

TIIMIT TOIMIMAAN! ERILAISTEN IHMISTEN JOHTAMINEN 25.4.2017 Toimintatyylit, luottamus, konfliktit, käyttäytymistyylien luontainen yhteensopivuus Kouluttajana: Sami Jalonen, MLP Modular Learning Processes Oy

OMAN OSAAMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN (ESIMIESAREENA) 4.5.2017 Kouluttajana: Beata Taijala, SeAMK

KESÄ

MAALIS

TOUKO

KUU

MYYNTI NOUSUUN. ASENNE RATKAISEE. AINA. 7.6.2017 Kouluttajana: Jethro Rostedt

Lisätiedot & ilmoittautuminen: w w w. s e d u a i k u i s k o u l u t u s . f i