Sedu vuosikertomus 2009 by Sedu

koulutuskeskus sedun vuosi 2008

Koulutuskeskus Sedun vuosi 2008

Sisältö

Sivu

Sedu = Koulutuskeskus Sedu ja Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos

Keskeiset tapahtumat vuonna 2008

Katsaus vuoteen 2008

Reija Lepola, Koulutuskeskus Sedun johtaja Tapio Varmola, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän johtaja Arja Hyytiä, Koulutuskeskus Sedun johtokunnan puheenjohtaja Koulutuskeskus Sedun tavoitteet vuodelle 2008

Koulutuskeskus Sedun toimintatapa

Koulutuskeskus Sedun strategiatyö

Sedu kouluttaa - oppilaitoksista toimialoihin

Sedu hyvinvointi

Sedu kauppa ja kulttuuri

Sedu maaseutu

Sedu rakentaminen

Sedu teollisuus

Aikuiskoulutusjohtajan katsaus vuoteen 2008

Koulutuskeskus Sedun osaava henkilöstö

Koulutuskeskus Sedun taitavat opiskelijat

Koulutuskeskus Sedun verkostoituminen

37 Koulutuskeskus Sedun vuosi 2008

Seduun 1.1.2009 liittyneet oppilaitokset

Härmänmaan ammatti-instituutti 2008

Kurikan ammattioppilaitos 2008

Ähtärin ammatti-instituutti 2008

Sisällön kokoonpano: Anna-Kaisa Koitto Taitto ja graafinen ulkoasu: Jukka Katajamäki

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän organisaatio

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän luottamusjohto

Koulutuskeskus Sedun johtokunta

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän talous

Kuntayhtymän taloudelliset tunnusluvut

Yhteystiedot 2009

Koulutuskeskus Sedun opetuspisteet 2009

Kuvat: Koulutuskeskus Sedun arkisto Paino: Kirjapaino Fram Oy

Kiitos kaikille sisältöä tuottaneille!

seinäjoen koulutuskuntayhtymän ylläpitäjäkunnat 2009 Evijärvi

Kauhava

Lappajärvi Vimpeli

Isokyrö Lapua

Alajärvi

Soini Kuortane

Ilmajoki

Seinäjoki

Kurikka Saarijärvi

Töysä Alavus

Teuva Jalasjärvi Karijoki

Ähtäri

Multia

Kauhajoki Virrat

Kristiinankaupunki Isojoki

Vuonna 2008 Seinäjoen koulutuskuntayhtymää ylläpiti 14 kuntaa. Vuoden 2009 alusta alkaen ylläpitäjäkuntia kuntayhtymän laajentumisen ja kuntaliitosten jälkeen on 20. Vuonna 2008 Sedu toimi kuudella paikkakunnalla: Ilmajoki, Jurva, Kauhajoki, Lappajärvi, Seinäjoki ja Ähtäri. Vuoden 2009 alusta alkaen Koulutuskeskus Sedu järjestää ammatillista koulutusta lisäksi Kurikassa ja

Lapualla sekä Ähtärissä myös Koulutien opetuspisteessä. Vuonna 2008 Koulutuskeskus Sedussa opiskeli noin 3000 nuorta, opettajia työskenteli n. 260 ja muita henkilöstön jäseniä n. 170.

Vuoden 2009 alusta alkaen Koulutuskeskus Sedun on n. 4300 opiskelijan ja yli 500 henkilöstön jäsenen yhteisö (opettajia yli

liikelaitos

400 ja n. 140 muuta henkilöstön jäsentä). Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Sedu Aikuiskoulutus aloitti kunnallisena liikelaitoksena 1.1.2008. Se toteuttaa koulutusja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Sedu Aikuiskoulutus toimii jokaisessa Koulutuskeskus Sedun opetuspisteessä ja järjestää lisäksi koulutusta joustavasti tarpeen mukaan esim. Alajärvellä, Alavudella, Kuortaneella.

keskeiset tapahtumat

Pytinki-messut 28.–30.3.

Opinlakeus-koulutusmessut 16.–17.1.

Koskenalantiellä järjestettiin 5.3.2008 muistimarkkinat.

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Haastajasta edelläkävijäksi 17.–18.1.

Niiden tarkoituksena oli lisätä nuorten opiskelijoiden intoa suuntautua vanhustyöhön.

Eteläpohjalaiset koulutusorganisaatiot yhdistivät järjestelytaitonsa ja asiantuntemuksensa: esiintyjiä kaksipäiväisessä tapahtumassa oli yli 50. Opetusministeri Sari Sarkomaa totesi konferenssissa, että opetussuunnitelmauudistuksen myötä on entistä paremmat mahdollisuudet sisällyttää yrittäjyyteen liittyviä opintoja perustutkintoihin.

tammikuu Kauhajoen Kotitalousopiston toveriliiton 80-vuotispäivä 8.3.

Sedu-seminaari 13.3. ja 23.10. Järjestelyvastuussa oli keväällä Sedu Aikuiskoulutus, syksyllä Koulutuskeskus Sedun viestintä- ja markkinointityöryhmä. Sedun tunnuksen suunnittelija Ilmo Valtonen painotti, että organisaation ulkoinen ilme on vain kuori. Jokaisessa kohtaamisessa tunnukseen liitetään merkityksiä. Jokainen Sedun opiskelija ja henkilöstön jäsen vaikuttaa siihen, mitä Sedun tunnus merkitsee.

helmikuu

maaliskuu

elokuu

syyskuu Ruokamessut Kauhajoella 5.–7.9. Kotitalousopetuksen valtakunnalliset päivät 18.–19.9.

Kauhajoki 23.9. Eteenpäin Koulutusja työelämämessut Oulussa 24.–25.9. Koulutuskeskus Sedu osallistui ensimmäistä kertaa koulutusmessuille Oulussa. Koulutus- ja työelämämessut vahvistivat viestiä Opiskele, kehity ja etene!

30.9. Reija Lepola nimitettiin Vuoden ammatilliseksi rehtoriksi, ja nimityskahvituksesta vastasi NY-yritys Hyvää pataa (ravintolakokki-opiskelijat Heidi Rantala, Anni Laitila ja Hanna Louhivesi).

2008 ATT8 -päiviin (Ammatti Tekemällä Tutuksi 8-luokkalaisille) osallistui yhteensä yli 900 oppilasta Seinäjoelta, Ilmajoelta, Jalasjärveltä, Lapualta, Nurmosta ja Ylistarosta. Täsmäpäivät on suunnattu 9-luokkalaisille, jotka haluavat varmistua ammatillisen koulutuksen valinnastaan. Täsmäpäiviin osallistui 557 oppilasta 15 eri koulusta.

Sedu-bussikierros Sedu-bussi välitti tietoa ammatillisesta koulutuksesta ja uudesta Sedusta poikkeuksellisesti kahdella kierroksellaan samana vuonna (keväällä 14.–25.4. ja syksyllä 27.10.–14.11.). Laajentuneen Koulutuskeskus Sedun koulutustarjonta haluttiin tehdä tutuksi myös uusissa ylläpitäjäkunnissa. Sedu-bussissa opiskelijat ovat pääosassa.

Ammattitaidon SM-kisat Taitaja2008 ja Sakun kulttuurikisat Espoossa 16.–19.4.

huhtikuu

toukokuu

lokakuu

marraskuu

Koneagria Jyväskylässä 22.–25.10. Käsityö2008 Seinäjoki Areenassa 3.–5.10.

Uuden Sedun henkilöstö ja avécit nauttivat teatteri-illasta Seinäjoella 13.11.

Koulutuskeskus Sedun valmistujaisjuhla 30.5.

joulukuu 12.11. Härmänmaan ammattiinstituutti, Lapua 50 v.

14.–16.11. TAITO-messut Tampereella 19.–20.11. KnowHow koulutusja työelämämessut Vaasassa

Koulutuskeskus Sedun opiskelijoiden ja henkilöstön palk itsemistilaisuus 18.12 . 2008

katsaus Sedu-vuoteen 2008

Vuonna 2008 Sedussa rakennettiin, kehitettiin, kehityttiin ja opittiin… Vuoden 2008 alussa tapahtunut organisaatiouudistus, jossa Koulutuskeskus Sedu ja Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos erkanivat itsenäisiksi, aiheutti perustoimintojen toteuttamiseen uusia haasteita. Yhteistyö koulutuskeskuksen ja aikuiskoulutuksen välillä hioutui ja kirkastui vuoden aikana ja sitä työtä jatkamme yhdessä edelleen. Yhteinen visiomme Sedu luo vetovoimaa ja yhteiset arvomme, avoimuus, into, kehityshalukkuus ja ammattitaitoisuus, olivat kaiken toiminnan ohjenuorana ja suunnannäyttäjinä. Sedu on merkittävä maakunnallinen ammatillisen koulutuksen toteuttaja ja tarjoaja. Sedu on luonut vetovoimaa niin nuorten kuin aikuisten ammatilliseen koulutukseen. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien määrä on kasvanut jatkuvasti. Valmistuvien opiskelijoiden työllistyminen on yksi mittari, joka kertoo koulutuksen laadusta ja siitä, miten hyvin koulutusta on pystytty suuntaamaan alueen työelämän tarpeisiin. Uudesta Koulutuskeskus Sedusta valmistuu vuodessa noin 1500 ammatillisen perustutkinnon suorittanutta. Heistä noin 90 % sijoittuu Etelä-Pohjanmaan ja sen lähikuntien alueelle. Vuonna 2008 Sedun toimialoille perustetut työelämän laaturyhmät auttavat seuraamaan työelämän muutoksia ja kehittämään toimintoja niiden vaatimusten mukaisesti. Työpaikkaohjaajat ovat tärkeitä linkkejä työelämäyhteistyössä. Työssäoppimista kuuluu jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon vähintään 20 ov eli puoli vuotta. Yhden lukuvuoden aikana Koulutuskeskus Sedun opiskelijat tekevät yhteen-

sä 29 000 ov työssäoppimista. Tämä tarkoittaa yli 700 opiskelijatyövuotta eli yrityksissä mitattavaa henkilötyövuotta. Myös henkilöstön työelämäjaksot lähentävät koulutusta elinkeinoelämään. Opetuksen, ohjaamisen ja työelämäyhteistyön jatkuvan kehittämisen sekä muun kehittämistyön avulla varmennetaan osaamisen ajantasaisuutta ja vastaavuutta muuttuvan työelämän tarpeisiin niin nuorten kuin aikuistenkin koulutuksessa. Tärkeänä nuoren opiskelijan kasvun tukemisessa toimii myös moniammatillinen opiskelijahuoltotyö, jossa kehitetään toimintaa opiskelijan henkilökohtaisen kasvun näkökulmasta. Alkusyksyn 2008 aikana alettiin varautua taantuman mahdollisiin vaikutuksiin ennakoimalla koulutustarpeita ja suuntaamalla koulutusta tarvittavilta osin uudella tavalla. Tiivis työelämäyhteistyö auttoi tämänkin kokonaisuuden hahmottumista. Seinäjoen koulutuskuntayhtymään 1.1.2009 liittyneiden oppilaitosten (Härmänmaan ammatti-instituutti, Kurikan ammattioppilaitos, Ähtärin ammatti-instituutti) edustajat olivat koko vuoden ajan mukana Sedun kehittämistyössä. Tämän kehittämistyön tuloksena on toteutettu monia yhteneviä toimintatapoja, verrattu erilaisia toimintamahdollisuuksia ja kehitetty käytäntöjä ”parastamalla muilta”. Yhteisöllisyyttä on pyritty lisäämään monin tavoin. Opiskelijat perustivat Koulutuskeskus Sedun opiskelijakunnan organisoimaan opiskelijatapahtumia ja edistämään hyvää elämää, esim. järjestämällä tuokioita hoitokodeissa. Henkilös-

töä on kannustettu ja tuettu osallistumaan kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin. Parhaat kiitokset koko henkilöstölle ja opiskelijoille erinomaisesti tehdystä työstä. Kaikki se työ on tehty EteläPohjanmaan ammatillisen koulutuksen parhaaksi. Kiitokset kaikille sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille tuloksekkaasta kanssakulkemisestanne.

Reija Lepola johtaja Koulutuskeskus Sedu

kasvavan koulutuskuntayhtymän laadukas toiminta edellyttää yhteensovittamista Vuonna 2008 valmisteltiin koulutuskuntayhtymän laajentumista. Koulutuskeskus Sedun osaksi siirtyi Kurikan ammattioppilaitoksen, Härmänmaan ammatti-instituutin ja Ähtärin ammatti-instituutin toiminta. Samalla niiden ylläpitäjäyhteisöinä toimivien kuntayhtymien toiminta päättyi. Kuntayhtymän osakkaana on vuoden 2009 alusta lähtien 20 kuntaa, joissa asuu yhteensä noin 205 000 asukasta. Kuntayhtymän omistajayhteisö on osin ylimaakunnallinen. Vuosi 2008 merkitsi Koulutuskeskus Sedussa siirtymää kohti toiminnan laajentumista. Mukaan liittyvien Kurikan, Härmänmaan ja Ähtärin oppilaitosten toiminnan strategiaa, tavoitteita ja toimintatapoja pyrittiin ennakoivasti sovittamaan yhteen Sedun toiminnan kanssa. Fuusioiden toteutus edellytti paljon hallinnollisia toimia, joita valmisteltiin hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Koulutuskeskus Sedun toiminta on monilla indikaattoreilla arvioiden tuloksekasta. Vuonna 2008 ammatillisen koulutuksen kysyntä kasvoi. Uusien aloituspaikkojen määrässä saatiin kohtuullinen lisäys. Ammattikorkeakoulun Kauhajoen yksikössä tapahtui 23.9.2008 ampumavälikohtaus, jonka seurauksena 11 ihmistä menehtyi. Tapahtuma kosketti koko Kauhajoen oppilaitosyhteisöä (ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Sedu) ja myös kuntayhtymän muita opetus- ja tutkimusyksikköjä. Tapahtuman jälkihoitoon on panostettu paljon kuntayhtymän sisällä eri tasoilla opiskelijayhteisöjä myöten. Myös yhteistyötä eri osapuolten kesken on tarvittu erityisesti terveydenhuollon palveluyksikköjen kanssa. Sedu Aikuiskoulutus on toiminut kunnallisena liikelaitoksena vuoden 2008 alusta lähtien. Liikelaitos tuottaa monipuolisia

koulutusja konsultointipalveluja alueen työ- ja elinkeinoelämää varten. Kohderyhmänä on erityisesti työelämässä olevat aikuiset (opiskelijoiden keski-ikä on noin 40 vuotta). Koulutusta on järjestetty Seinäjoen ohella yli 10 paikkakunnalla Etelä-Pohjanmaalla.

edellytyksiin. Koulutuskeskus Sedun ja Sedu Aikuiskoulutuksen toiminta laajenee ja verkostoituu edelleen. Toiminnan laajeneminen uusilla yksiköillä voi olla mahdollista ensi vuosikymmenen alkupuolella.

Laaja-alaisen kuntayhtymän ja sen eri osien on reagoitava herkästi toimintaympäristön muutokseen. Taloussuhdanteen merkittävä muutos heijastuu vuonna 2009 ennen kaikkea kuntatalouden muutokseen (omistajakuntien talous) sekä alueen yritysten toimintaan ja toiminta-

Tapio Varmola Kuntayhtymän johtaja

yhteistyöllä tietämyshallintaan

Tasekirja 2008 kuvaa osaltaan Koulutuskeskus Sedun arkityön onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista. Neljän koulutuksenjärjestäjän yhdistymisen valmistelu on vaatinut paneutumista toisistaan poikkeaviin toimintakäytäntöihin, niiden synkronoimista ja yhteisten linjausten dokumentoimista jo ennen varsinaista yhdistymispäivää. Henkilöstö ja ylläpitäjäkuntien luottamushenkilöt ovat olleet rakentamassa uutta Sedua. Toiminnan sujuvuutta ja laatua ovat kanssamme kehittäneet alueemme yritykset ja muut sidosryhmät. Ennakointityöllä on voitu vahvistaa Sedun asemaa myös aluevaikuttajana. Sedu on eteläpohjalaisena koulutuksenjärjestäjänä osallistunut valtakunnalliseen laatupalkintokisaan, halunnut toimintansa ulkoista arviointia ja ollut myös valmis kehittämään toimintaansa arvioinnin tulosten pohjalta. Organisaatiot eivät kehitä eivätkä päätä. Henkilöstö yhdessä opiskelijoiden, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa todentaa mission, vision ja tavoitteet käytännön toimiksi lakien ja ministeriöiden toimintaohjeiden mukaisesti. Ylläpitäjäkuntien edustajien tehtävä on viedä, tuoda ja välittää viestejä, ideoida ja tukea virkamiesten työtä. Luottamushenkilöiden tehtävä on vaativa, sillä maailmantalouden äkkimuutokset nakertavat oman kotikunnan ja maakunnan tulokehitystä. Koulutuksen vetovoima ja nuorten ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa eri tavoin eri kuntiin. Koulutuskeskus Sedun opetuksen ja kehittämistyön laatu heijastuvat osaltaan alueellisen työvoimapanoksen kautta kansalliseen ja kansainväliseen kilpailukykyymme. Osaamista ja opetuksen laatua kuvaa kansallisista ja kansainvälisistä Taitaja -kisoista tullut menestys. Työssäoppimispaikkojen johdon ja henkilöstön tuki sekä sitoutuminen ovat tärkeitä.

Jatkossakin tarvitaan ketteryyttä reagoida nopeasti yhteiskunnan muutoksiin. Professori Pirjo Ståhlen mukaan menestyksen uudet edellytykset koostuvat kehittyvän toiminnan raaka-aineista, lahjakkuudesta, osaamisesta ja ideoista. Vetovoima kuvaa, kuinka houkuttelevana lahjakkaat osaajat, asiakkaat ja kumppanit Sedua pitävät, kuinka suurta innostusta Sedu luo, kuinka vahva Sedun brändi on. Henkilöstön, johdon, opiskelijoiden, yhteistyökumppaneiden ja luottamus-

henkilöjohdon on tunnistettava ja hyödynnettävä orastavat mahdollisuudet ja huomattava mitä jo tapahtuu. Kilpailu osaajista, opiskelijoista ja henkilöstöstä kovenee.

Arja Hyytiä Koulutuskeskus Sedun johtokunnan puheenjohtaja

koulutuskeskus Sedun tavoitteet vuodelle 2008

Koulutuskeskus Sedu asetti vuoden 2008 talousarvioon seuraavat laadulliset tavoitteet: • tarkennetaan Koulutuskeskus Sedun toiminnan arvot ja visio koskemaan uutta Sedua ja saatetaan ne koko henkilöstön, opiskelijoiden ja keskeisten sidosryhmien tietoon ja siten myös uuden Sedun toimintaa ja toiminnan kehittämistä ohjaaviksi keskeisiksi tekijöiksi

• huolehditaan Sedun opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista (tyky- ja tyhy- toiminnan linjaukset, täydennyskoulutus, kansainvälisten valmiuksien lisääminen, osaamisen johtaminen, hyvinvointijohtaminen) • kehitetään talouden seurantajärjestelmiä

• jatketaan tulosalueittain strategiatyötä ja tavoiteasettelua BSC-mallin mukaisesti • toteutetaan toiminnan ja tulosten kolmas itsearviointi EFQM-laatumallin mukaisesti keväällä 2008 • määritellään toimialakohtaiset toiminnan tavoitteet yhteisesti sovittujen Sedun linjausten mukaisesti • kehitetään koko Sedun toimintoja yhteistyössä alueen, kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmäverkostojen kanssa • käynnistetään työelämäyhteistyön laaturyhmien toimintaa (entiset ammatilliset neuvottelukunnat) • tehdään ennakointityötä yhteistyössä alueen eri sidosryhmien kanssa • käynnistetään toiminta toimialoittain ja opetuspisteittäin • saatetaan Sedun prosessien omistajuudet toiminnan tasolle • kehitetään laatu-, arviointi- ja palautejärjestelmiä sekä toiminnan ohjausjärjestelmiä • valmistaudutaan 1.1.2009 käynnistyvään kuntayhtymän laajenemiseen • tehostetaan Sedun sisäistä ja ulkoista viestintää (intra, www, vetovoimaisuudesta huolehtiminen, työelämä, sidosryhmät)

Koulutuskeskus Sedulle asetetut määrälliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Tulos/ Tavoite 2006

Tulos/ Tavoite 2007

Tulos/ Tavoite 2008

Tulos/ Tavoite 2009

Tulos/ Tavoite 2010

Tulos/ Tavoite 2011

Toimintakate (1 000 €) tavoite 2006-2007, sis. koko Sedun. 2009 alkaen tilikauden tulos (sis. poistot ja pääomavuokran)

253 / 148

2321 / 1300

4299 / 1000

/ 500

/ 200

Täyttöaste %

101 / 100

101 / 105

103 / 105

/ 105

Ensisijaiset hakijat / aloituspaikat

1,11 / 1,29

0,91 / 1,30

1,04 / 1,30

/ 1,2

Työllistyminen %

66,7 / 64,5

69,6 / 66

70,2 / 69

/ 70

/ 72

Jatko-opiskelu %

15,3 / 24,6

14,3 / 25

13,4 / 18

/ 18

58 / 35

39 / 40

35 / 45

/ 70

Keskeyttäminen %

3,2 / 2,6

2,7 / 2,7

2,3 / 3,0

/ 3,0

Läpäisy %

71,3 / 75

78,3 / 75

77,6 / 75

/ 75

Päätoimisten opettajien kelpoisuus % (mukana myös Aikuiskoulutuksen henkilöstö 2006-07)

75,7 / 82

77,3 / 83

82 / 83

/ 80

Henkilöstön kehittäminen % (mukana myös Aikuiskoulutuksen henkilöstö 2006-07)

3,3 / 4,5

5,3 / 4,6

3,7 / 4,5

/ 4,6

Kaksoistutkinnon suorittaneet

Mittarien selostukset: Toimintakate ilmaisee, kuinka hyvin tulorahoitus kattaa toimintakulut. Täyttöaste kertoo, kuinka suuri osa järjestämisluvan mukaisista perustutkintopaikoista on täynnä laskentapäivien mukaan painotettuna keskiarvona laskettuna. Koulutuksen järjestäjien mittaristossa (käyttöaste) vain ops-perusteinen koulutus. Kevään ja syksyn yhteishaun ensisijaiset hakijat / aloituspaikat (=ensisijaisten hakijoiden määrä yhtä aloituspaikkaa kohti) kertoo eri alojen ja tutkintojen vetovoimasta.

1 8

Ops-perusteisten ja oppisopimusopiskelijoiden työllistyminen: Työllistymisprosentti kuvaa tilannetta keskimäärin kahden vuoden päästä valmistumisesta. Mukana 3,5 vuoden aikana valmistuneet. Ops-perusteisten ja oppisopimusopiskelijoiden korkea-asteelle siirtymisen jatko-opiskelu(%). Mukana 3,5 vuoden aikana valmistuneet. Kaksoistutkinnon suorittaneiden lukumäärä Ops-perusteisten ja oppisopimuskoulutuksen perustutkinto-opiskelijoiden negat. keskeyttäminen (keskeyttämisaste- %) osoittaa niiden opiskelijoiden osuuden, jotka ovat lopettaneet opiske-

lun tutkintoa suorittamatta tai työllistymättä. Ops-perusteisten ja oppisopimuskoulutuksen perustutkinto-opiskelijoiden läpäisy (läpäisyaste- %) kertoo tietyn aloittamisvuoden ja sen jälkeisen kolmen seuraavan kalenterivuoden aikana valmistuneiden opiskelijoiden osuuden aloittaneista. Päätoimisten opettajien kelpoisuus (%) kuvaa opetushenkilöstön muodollista kelpoisuutta työhönsä. Henkilöstön kehittäminen kuvaa taloudellista panostamista koulutukseen (ei sis.tykyä)

koulutuskeskus Sedun toimintatapa

Organisaatio Koulutuskeskus Sedu uudisti organisaatiorakennettaan ja siirtyi toimialarakenteeseen 1.1.2008. Tällöin viidestä Sedun oppilaitoksesta syntyi yksi oppilaitos, jolla on viisi toimialaa: Sedu hyvinvointi, Sedu kauppa ja kulttuuri, Sedu maaseutu, Sedu rakentaminen ja Sedu teollisuus.

Koko Koulutuskeskus Sedua johtaa johtaja Reija Lepola. Toimialan talouden ja toiminnan kokonaisvastuu on toimialajohtajalla. Koulutuspäälliköt toimivat vastuualueensa lähiesimiehinä johtaen ja koordinoiden vastuualueensa opetuksen suunnittelua, organisointia, kehittämistä

ja arviointia. Kevätlukukauden 2008 ajan rakentamisen ja teollisuuden toimialoista vastasi yksi toimialajohtaja. Vuonna 2008 Koulutuskeskus Sedussa toteutettiin yhteensä 26 ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta.

koulutuskeskus sedu

Sedun johtaja

Reija Lepola

vir k a mies or ga nis a atio 20 0 9 Sedu hyvinvointi • sosiaali ja terveysalan pt • hiusalan pt • cateringalan pt • kotitalous- ja kuluttajapalvelujen pt • hotellija ravintola-alan pt • elintarvikealan pt • laboratorioalan pt • matkailualan pt • kotitalousopetus • Ammattistartti

toimialajohtaja

koulutuspäällikkö

Hellevi Lassila

Anneli Soini (Seinäjoki)

toimialajohtaja

koulutuspäällikkö

Kristiina Takaneva

Terhi Varpuluoma (Seinäjoki)

Riitta Tuokko (Ilmajoki / Jurva / Seinäjoki)

Hanna Valtari (Seinäjoki)

Sedu kauppa ja kulttuuri • käsi- ja taideteollisuusalan pt • kuvallisen ilmaisun pt • vaatetusalan pt • puualan pt • liiketalouden pt • tietojenkäsittelyn pt • verhoilu- ja sisustusalan pt

LÄHIjOHTAJAT

Sedu maaseutu • maatalousalan pt • metsäalan pt

toimialajohtaja

koulutuspäällikkö

kurikka

Juhani Kurjenluoma

Jorma Tukeva (Ähtäri / Ilmajoki)

koulutuspäällikkö

Sedu rakentaminen • rakennusalan pt • talotekniikan pt • sähköalan pt • pintakäsittelyalan pt

lapua toimialajohtaja

Matti Yli-Lahti

koulutuspäällikkö

Jarmo Huttunen (Seinäjoki)

koulutuspäällikkö

Hannu Muhonen

ähtäri, koulutie

Sedu teollisuus • kone- ja metallialan pt • logistiikan pt • autoalan pt • turvallisuusalan pt

Jaakko Hautamäki

toimialajohtaja

koulutuspäällikkö

Terho Oksanen

Jarmo Huttunen (Seinäjoki)

koulutuspäällikkö

Reijo Udd

1172

sosiaalija terveysala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, elintarvikeala, laboratorioala

Sedu hyvinvointi 135

kulttuuriala, vaatetusala, puuala, liiketalous, tietojenkäsittely, verhoilu- ja sisustusala

Sedu kauppa ja kulttuuri

735

luonnonvara-ala

Vuonna 2008

Opiskelijat

174

Henkilöstö

Sedu maaseutu 54

rakennusala, talotekniikka, sähköala, pintakäsittelyala

Sedu rakentaminen

473

59 kone- ja metalliala, autoala, logistiikkaja turvallisuusala

Sedu teollisuus

345

Sedun toimisto, johto ja projektit

0 Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi annettiin opetusta kotitalousopetuksessa (talouskoulu 20 ov) ja ammattistartissa (20 - 40 ov). Koulutuskeskus Sedussa opiskeli v. 2008 lähes 3000 opiskelijaa. Vuonna 2008 järjestämislupaan saadut 40 uutta opiskelijapaikkaa käytettiin metallialan aloituspaikkojen lisäämiseen ja ammattistartin käynnistämiseen. Erityiset koulutustehtävät Koulutuskeskus Sedu sai v. 2008 koulutuksen järjestämislupaansa seuraavat erityiset koulutustehtävät 1.1.2009 alkaen: • vieraskielisen opetuksen järjestäminen sosiaalija terveysalan pt:ssä / Vocational Qualification in Social and Health Care

200

400

600

• maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestäminen. Englanninkielinen koulutus on tarkoitus aloittaa Koulutuskeskus Sedussa syksyllä 2010. Työelämäyhteistyön laaturyhmät Koulutuskeskus Seduun perustettiin vuoden 2008 aikana työelämäyhteistyön laaturyhmä jokaiselle toimialalle. Laaturyhmien tavoitteena on työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen, opetussuunnitelmayhteistyön kehittäminen ja ennakointityön tehostaminen sekä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen. Työelämäyhteistyön laaturyhmiä muodostettaessa huomioitiin alueellisuus, edustavuus sekä ”kolmikanta”:

• vieraskielisen opetuksen järjestäminen sähköalan perustutkinnossa / Vocational Qualification in Electrical Engineering

• työelämän edustajat alakohtaisesti (pääsääntöisesti 1 jäsen / perustutkinto)

• urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen

• opettajaedustajat perustutkinnoittain • opiskelijaedustaja

• valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen järjestäminen

• asiantuntijajäsen / -jäseniä (TE-keskus, yrittäjäjärjestö, maakuntaliitto, työn-

800

1000

1200

tekijä- ja työnantajajärjestöt, työsuojeluviranomainen) • työvoimatoimiston edustaja Työelämäyhteistyön laaturyhmien toimikaudeksi määritettiin 3 vuotta.

Arvot Sedun toimintaa ohjaavat AIKA-arvot: ammattitaitoisuus, into, kehityshalukkuus ja avoimuus. Arvot määräytyivät v.2008 suoritetun arvoäänestyksen pohjalta.

A = ammattitaitoisuus I = into K = kehityshalukkuus A = avoimuus

Sedun strateginen kartta

sedun missio Toiminta-ajatus, perustehtävä: Sedu tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittyä vastuuntuntoiseksi ammattinsa osaajaksi ja hyvinvoivaksi kansalaiseksi. Sedu kehittää työ- ja elinkeinoelämää edistämällä osaavan työvoiman saatavuutta ja yrittäjyyttä.

sedun visio vuonna 2012 Sedu luo vetovoimaa

sedu on • merkittävä valtakunnallinen kouluttaja ja kansainvälinen toimija • houkutteleva opiskelupaikka, josta valmistuu arvostettuja ammattinsa osaajia • haluttu ja hyvinvointia edistävä työpaikka, joka kehittää toimintaansa ajan haasteiden mukaisesti • aktiivinen verkostotoimija ja vahva aluevaikuttaja

strategiset valinnat a)

monipuolinen työelämäyhteistyö ja kattava verkostoituminen (asiakasnäkökulma)

tasapainoinen talous ja oikein mitoitetut voimavarat (resurssit ja rakenteet)

laadukas opetus ja opiskelijahuolto (prosessit ja rakenteet)

hyvinvoiva, motivoitunut henkilöstö voimavarana (henkilöstö)

ammattitaitoisuus • näytämme osaamisemme ja kehitämme itseämme • olemme ylpeitä osaamisestamme • huolehdimme omasta ja yhteisömme hyvinvoinnista

into • kannustamme uteliaisuuteen, uskallukseen ja luovuuteen • vahvistamme tekemisen hinkua ja iloa • toimimme yrittävässä ympäristössä

kehityshalukkuus

avoimuus

• olemme notkeita ja kannustamme innovatiivisuuteen • ennakoimme muutoksia ja uskallamme uudistua • toimimme yhdessä Sedun tavoitteiden mukaisesti

• tuemme yhteisöllisyyttä ja avointa ilmapiiriä • huolehdimme riittävästä ja selkeästä tiedonkulusta • varmennamme toimintamme läpinäkyvyyden

sedun arvot 11

Koulutuskeskus Sedun strategiatyö

Sedu teki tiivistä strategiatyötä koko vuoden ajan ja mukana olivat vahvasti myös Härmänmaan ammatti-instituutin, Kurikan ammattioppilaitoksen ja Ähtärin ammatti-instituutin edustajat. Vuoden aikana määritettiin Sedun missio ja arvot. Sedun toiminta-ajatukseksi (missio) määritettiin: Sedu tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittyä vastuuntuntoiseksi ammattinsa osaajaksi ja hyvinvoivaksi kansalaiseksi. Sedu kehittää työ- ja elinkeinoelämää edistämällä osaavan työvoiman saatavuutta ja yrittäjyyttä.

Visio 2012: Sedu luo vetovoimaa. Visiota kohti kulkemiseksi määritettiin keskeiset strategiset valinnat: 1) monipuolinen työelämäyhteistyö ja kattava verkostoituminen 2) tasapainoinen talous ja oikein mitoitetut voimavarat 3) laadukas opetus ja opiskelijahuolto 4) hyvinvoiva, motivoitunut henkilöstö Strategiset valinnat laadittiin BSC-tuloskortin muotoon vuonna 2008 toteutetussa muutosjohtamisen koulutusohjelmassa. BSC-korttiin luotiin Sedun strategisten valintojen pohjalta strategiset tavoitteet vuosille 2009–2012: Laadukas opetus ja opiskelijahuolto • Henkilökohtaiset opiskeluratkaisut ja ohjauspalvelut • Turvallinen ja kannustava oppimisympäristö • Henkilökohtaiset opiskelijahuoltopalvelut • Hyvinvoiva, motivoitunut ja vuorovaikutustaitoinen opiskelija • Sedu – vetovoimainen opiskelupaikka • Sedu – vahva alueellinen ja valtakunnallinen toimija

BSC (Balanced Scorecard) tasapainotettu mittaristo on strategisen johtamisen väline, jonka kautta visio ja strategia muutetaan teoiksi ja toiminnaksi. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö voimavarana • Yhtenäinen ja tyytyväinen Seduhenkilöstö • Työssä jaksamisen turvaaminen • Pätevä ja osaava Sedu-henkilöstö • Sedu – haluttu ja vetovoimainen työpaikka Monipuolinen työelämäyhteistyö ja kattava verkostoituminen • Tasapuolinen / monipuolinen ja laaja-alainen työelämäyhteistyö • Opetuspisteiden tasapuolinen kehittäminen koko maakunnassa • Koulutus vastaa työelämän seudullisia tarpeita/muutoksia Tasapainoinen talous ja oikein mitoitetut voimavarat • Tasapainoinen talous • Hankkeiden ja hanke-rahoituksen optimaalinen taso/määrä • Toimitilojen ja laitteiden käytön optimointi • Vetovoimainen Sedu BSC-korttiin strategisille tavoitteille asetettiin kriittiset menestystekijät ja avainmittarit sekä Sedu-tasoiset ja toimialakohtaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan eteneminen tavoitteiden suuntaisesti. Sedun arvoista suoritettiin äänestys sekä henkilökunnan että opiskelijoiden keskuudessa. Sedun AIKA-arvot: avoimuus, into, kehityshalukkuus ja ammattitaitoisuus ohjaavat kaikkea toimintaamme. Myös luottamushenkilöstö ja henkilöstön

pääsopijajärjestöjen edustajat osallistuivat strategiatyöhön. Sedu 2009 seminaari Vaasassa (14.–15.2.2008) ja Sedu 2009 seminaari ”Sedu luo vetovoimaa” Nokialla (30.–31.10.2008) suunnattiin Härmänmaan ammatti-instituutin, Kurikan ammattioppilaitoksen, Suomenselän ja Seinäjoen koulutuskoulutuskuntayhtymien luottamusjohdolle, virkamiesjohdolle ja henkilöstön pääsopijajärjestöjen edustajille.

Laatu- ja arviointityö Koulutuskeskus Sedu on tehnyt järjestelmällistä strategiatyötä perustamisestaan v. 2005 lähtien ja kehittänyt laatujärjestelmäänsä voimakkaasti. Kokonaisvaltaisen laatutyön ohella kehittämisen painopisteinä ovat olleet henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen ja kehittäminen sekä aktiivinen, vuorovaikutteinen työelämäyhteistyö. Koulutuskeskus Sedu on pystynyt muutoksista huolimatta säilyttämään alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti asemansa koulutuksen järjestäjien joukossa, kun mittareina käytetään mm. opetusministeriön tuloksellisuusmittausta, aluekehitysvaikutusta ja kansainvälisen toiminnan laajuutta.

EFQM Koulutuskeskus Sedun itsearvioinnin työkaluna käytetään EFQM (European Foundation for Quality Management) -laatupalkintomallia. EFQM:ssä on keskeistä ennakoiva ja kehittävä arviointi, joka tukee myös muutosjohtamisen ideologiaa. EFQM on matka kohti erinomaisuutta. Se mm. auttaa ymmärtämään toiminnan puutteet, löytämään vahvuudet ja kehit-

tämään ratkaisuja, poistaa päällekkäisyyttä kehittämistyössä ja luo sille puitteet sekä on perusta yhteiselle kielelle ja ajattelutavalle. Sedun EFQM-itsearviointipäivät oli 28.-29.4.2008. Arvioinnin pohjalta nousivat mm. seuraavat vahvuudet: • Jatkuva kehittäminen (esim. työryhmät) ja itsearviointi • Työelämäyhteydet / kumppanuudet • Opettajien työelämäjaksot • Yhteiset toimintaa ohjaavat ohjeistukset • Pyrkimys yhteisten pelisääntöjen luomiseen ja kehittämiskohteet: • Opetussuunnitelmien yhteinen perustutkintokohtainen suunnittelu • Palautejärjestelmän (INKA) systematisointi ja hyödyntäminen • Strategian ja yhtenäisten käytänteiden jalkauttaminen • Parhaiden käytäntöjen ja tietämyksen jakaminen • Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen tiedonkeruujärjestelmän luominen

Inka Sedu otti käyttöönsä vuoden 2008 alusta alkaen Inka-opiskelijapalautejärjestelmän. Inka-järjestelmässä on useita valmiita kyselylomakkeita. Lomakkeissa on koulutuksen laatua mittaavia kysymyksiä, jotka käsittelevät sekä oppilaitoksen, opettajien että opiskelijoiden toimintaa mahdollisimman monipuolisesti ja kattavasti.

Sedun johtoryhmä on linjannut, että opettajat ottavat opiskelijoiltaan palautetta: • opintojen alkuvaiheessa • valmistumisen yhteydessä • jokaisen työssäoppimisjakson jälkeen. Myös työpaikkaohjaajat voivat antaa palautetta Inkan kautta. • toimialan linjausten mukaisesti muita palautteita

Kehittämistyöryhmät Sedussa kehittämistyötä tehdään erilaisissa kehittämis- ja hanketyöryhmissä,

joissa on edustajat monipuolisesti eri opetuspisteistä/toimialoilta. Kehittämisryhmissä ovat olleet mukana myös 1.1.2009 liittyneiden oppilaitosten edustajat. Työryhmät ovat arvioineet toimintaansa keväällä 2008 ja asettaneet sen pohjalta tavoitteet lukuvuodelle 20082009. Vuonna 2008 kehittämis- ja hanketyöryhmät ovat valmistelleet esim. seuraavia oppaita, suunnitelmia, toimintaohjeita: • Sedun kansainvälisyysstrategian päivitys • Opiskelijan hops-prosessi • työssäoppimisen ja ammattiosaami-

sen näyttöjen tiedonkeruun prosessikaavio • Hakijan opas 2009 • opiskelijan opas (uusille opiskelijoille) • opas kaksi tutkintoa tekeville

Laatupalkintokilpailu 2008 Koulutuskeskus Sedu eteni Opetusministeriön ja Opetushallituksen järjestämässä ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailussa arvioinnin kolmanteen vaiheeseen. Ulkopuolisista arvioitsijoista koostunut ryhmä teki lokakuussa arviointikäynnin Seduun. Laatupalkintokilpailussa sovelletaan Euroopan laatupalkinnon (EFQM) periaatteita, ja vuonna 2008 kilpailun erityisteema oli työpaikalla tapahtuva oppiminen. Koulutuksen järjestäjän tuli osoittaa,

miten se on osallistunut työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamiseen ja laadun parantamiseen sekä miten se on levittänyt työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Arvioinnissa kiinnitettiin myös huomiota kokonaisvaltaiseen laadun varmistamiseen ja kehittämiseen sekä koko henkilöstön osallistumiseen laatutyöhön. Merkitystä oli yhteistyöllä työpaikkojen kanssa, työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnittelulla, organisoinnilla ja työpaikkaohjaajien koulutuksella. Kilpailussa koulutuksen järjestäjän tuli niin ikään esittää, miten opiskelijoiden ohjaus ja arviointi on järjestetty. Arviointikäynnin aikana haastateltiin yhteensä 100 ylläpitäjän edustajaa, johdon edustajaa, opettajaa, opiskelijaa ja sidosryhmien edustajaa. Laatupalkintokilpailun palauteraportissa nousi esiin mm. seuraavia vahvuuksia: • Sedun strategia on luotu kiinteässä vuorovaikutuksessa johdon ja luottamusjohdon kesken • henkilöstön työhyvinvointiin on panostettu • opiskelijoiden negatiivinen keskeyttäminen on vähäistä (2,7 %) • Sedu on vahva alueellinen vaikuttaja, joka kehittää toimintaansa ja alueen työelämää useissa työelämän ja muiden oppilaitosten kanssa tehtävissä kehittämishankkeissa ja kehittämiskohteita: • strategian jalkauttaminen • opiskelijoiden virallisten vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen • lähiesimiesten työkuvan täsmentäminen ja selkiyttäminen

• yhteistyön tiivistäminen ammattikorkeakoulun ja Sedu Aikuiskoulutuksen kanssa

Koulutuksen arvioitineuvoston toimeenpanemat arvioinnit Koulutuksen arviointineuvosto toimeenpanee vuosittain arviointeja, jotka pureutuvat johonkin ammatillisen koulutuksen osa-alueeseen. Vuonna 2008 käynnistettiin ammattiosaamisen näyttöjen toteutumisen arviointi ja työssäoppimisen arvioinnin vaikuttavuuden arviointi. Arviointi alkoi toimintojen kuvauksella syyslukukaudella 2008. Määrällisten tietojen ja tutkintokohtaisen tiedon (=logistiikan pt) keruu sekä itsearviointi-istunto toteutuivat huhtikuussa 2009.

Sedu kouluttaa - Oppilaitoksista toimialoihin Sedu hyvinvointi

Hyvinvointialalla toimittiin vuonna 2008 kolmella paikkakunnalla Seinäjoella, Kauhajoella ja Lappajärvellä kuudessa opetuspisteessä. Opiskelijoita hyvinvointitoimialalla oli (20.9.2008) 1172, joista kahden tutkinnon tekijöitä 107. Henkilöstöä hyvinvointitoimialalla oli 135. Ammatillisia perustutkintoja hyvinvointitoimialalla oli yhteensä 8 sekä kotitalousopetus ja ammattistartti. Sedu hyvinvointi -toimialan perustutkinnot (120 ov) jakautuvat eri opetuspisteisiin seuraavasti: Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki – Catering-alan perustutkinto • suurtalouden ruokatuotannon koulutusohjelma, suurtalouskokki – Kotitalousopetus – Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja • sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma • vanhustyön koulutusohjelma Koulutuskeskus Sedu, Lappajärvi – Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja • sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu – Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja • parturi-kampaajan koulutusohjelma – Catering-alan perustutkinto • ruoka- ja asiakaspalvelun koulutusohjelma, palveluvastaava • suurtalouden ruokatuotannon koulutusohjelma, suurtalouskokki – Laboratorioalan perustutkinto, laborantti • laboratorioalan koulutusohjelma Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koskenalantie – Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja • asiakaspalvelu- ja tietohallinnan koulutusohjelmaensihoidon koulutusohjelma • kuntoutuksen koulutusohjelma • lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma • mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma • sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma • vammaistyön koulutusohjelm • vanhustyön koulutusohjelma – Ammattistartti Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Törnäväntie – Catering-alan perustutkinto • suurtalouden ruokatuotannon koulutusohjelma, suurtalouskokki

– Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto • ravintolan ruokatuotannon koulutusohjelma, ravintolakokki – Elintarvikealan perustutkinto • elintarviketeknologian koulutusohjelma, elintarvikkeiden valmistaja • leipomoalan koulutusohjelma, leipuri-kondiittori • liha-alan koulutusohjelma, lihatuotteiden valmistaja Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Upankatu – Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto • kotitalouspalvelujen koulutusohjelma, kotitalousyrittäjä – Kotitalousopetus, talouskoulu (20 ov)

Sedu hyvinvointi –toimialan vastuuhenkilöt: • Toimialajohtaja Hellevi Lassila • Koordinoiva talous- ja henkilöstösihteeri Sari Alasalmi, sijaisena Pirjo Lintala 08/08 lähtien • Koulutuspäällikkö sosiaalija terveysala sekä kauneudenhoitoala Anneli Soini – Vastuuopettaja Liisa Yli-Kullas Sedu, Kauhajoki – Vastuuopettajat Tuija Mattila ja Kirsi Vuorenmaa Sedu, Lappajärvi • Koulutuspäällikkö ravitsemis- ja elintarvikeala Hanna Valtari – Vastuuopettaja Marjo Korhola Sedu, Kauhajoki – Vastuuopettaja Eeva-Riitta Auvinen Sedu, Seinäjoki, Törnäväntie – Vastuuopettaja Leena Kahila Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu – Vastuuopettaja Pirjo Kenkkilä; Sedu, Seinäjoki, Törnä- väntie – Vastuuopettaja Kristiina Peltoniemi Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu – Vastuuopettaja Elina Forslund Sedu, Seinäjoki, Upankatu

OPISKELIJAMME Sedu hyvinvoinnin opiskelijat ovat olleet aktiivisia ja toimeliaita vuonna 2008. Eri opetuspisteissä on ollut tempauksia ja tapahtumia. Laboratorioala Syksyllä 2008 NU08LB-ryhmä kävi kaksipäiväisellä opintomatkalla Helsingissä opettajiensa kanssa. Tutustumiskohteina olivat Tullilaboratorio, Helsingin yliopiston farmasian laitos sekä Metsäntutkimuslaitos (Metla). Syksyllä järjestettävässä Ammatikka top -matematiikkakilpailussa tuli jälleen menestystä laborato-

rioalan opiskelijoille; Anni Myllymäki sijoittui Sedu-tasolla ensimmäiseksi ja Jenny Niemelä kolmanneksi. Itsenäisyyspäivän Cocktailtilaisuus Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinnon opiskelijat Upankadun opetuspisteestä järjestivät 4.12.2008 jo perinteeksi muodostuneen Seinäjoen kaupungin itsenäisyyspäivän cocktailtilaisuuden Törnäväsalissa. Kotitalousyrittäjäopiskelijat valmistivat cocktailtarjottavat ja huolehtivat tilaisuuden tarjoilusta. Cocktailtilaisuuteen osallistui n. 550 Seinäjoen, Nurmon ja Ylistaron 9. luokkalaista ja heidän opettajaansa. Tilaisuuden tarkoituksena oli juhlia Suomen itsenäisyyttä sekä saada oppilaille elämyksiä ja kokemuksia tapakulttuurista.

MEATPRO-projektin puitteissa syksyllä 2004. Projekti sai kahden vuoden jatkon alan yhteisten kansainvälisten näyttötehtävien luomiseksi ja arvioinnin yhtenäistämiseksi joulukuussa 2007. Projektissa ovat mukana unkarilaiset, latvialaiset ja liettualaiset yhdessä suomalaisten liha-alan oppilaitosten ja teollisuuden edustajien kanssa. Neljä suomalaista vaihto-opiskelijaa vieraili Szegedissä helmikuun puolivälissä 2008 neljän viikon ajan ja vastaavasti unkarilaiset lähettivät kolme opiskelijaa vaihtoon Seinäjoelle ja Tampereelle palaavien opiskelijoiden mukana. Yhteistyötä on pohjustettu laajentumaan myös leipomoalan vaihtoihin. Mukana oli myös ryhmä unkarilaisia opettajia vastavierailulla viikon ajan. Hyvinvointialan opiskelijoiden työssäoppiminen ulkomailla

HENKILÖSTÖMME Sedu hyvinvointi -toimialan henkilöstö on ammattitaitosta, innostunutta ja muodollisesti pätevää. Osaamista on vahvistettu tukemalla mahdollisuuksia hakeutua niin ammatillisiin kuin pedagogisiin kursseihin ja koulutuksiin. Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti Sedun yhteisen tyhy-suunnitelman mukaiseen työhyvinvointia edistävään toimintaan.

K ANSAINVÄLISY YS Sedu hyvinvointi -toimialan kansainväliset projektit Sedu, Seinäjoki, Koskenalantien opiskelijoiden työssäoppiminen ulkomailla on tapahtunut Hyvä olo -verkoston opiskelijavaihtohankkeen kautta. Opiskelijat perehtyvät vaihtokohteessaan hyvän asiakaspalvelun käytänteisiin eri kulttuureissa. Toimintayksiköllä on hankkeessa kuusi opiskelijapaikkaa. Leonardo da Vinci / Kestävä Kehitys hankkeessa (syksy 2007–kevät 2009) Sedu, Seinäjoki, Koskenalantien opiskelijat perehtyvät omassa oppilaitoksessaan ja vaihtokohteessaan kestävän kehityksen käytänteisiin eri kulttuureissa. Toimintayksiköllä on hankkeessa kuusi opiskelijapaikkaa. Leonardo da Vinci / Opettajille lisää osaamista (syksy 2006–kevät 2008) hanke on mahdollistanut Sedu, Seinäjoki, Koskenalantien opettajien työelämäjaksoja ulkomailla. Opettajat valmistavat englanninkielisen opetusmateriaalin ennalta sovitusta aiheesta. Laaditut opetusmateriaalit tulevat kaikkien hankkeessa toimivien oppilaitosten käyttöön hankkeen päätyttyä. Hanke on Hyvä olo -verkoston asiantuntijavaihtohanke. Elintarvikealalla on ollut vilkasta yhteistyötä unkarilaisen Fodor Jozsef Food Industrial Technical and Vocational Schoolin kanssa. Yhteistyö on alkanut Porin ammattiopiston hallinnoiman

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koskenalantien opetuspisteestä ulkomaille työssäoppimaan lähti vuoden 2008 aikana viisi opiskelijaa. Opiskelijoiden liikkuvuuden mahdollistivat oppilaitoksen oman rahoituksen lisäksi EU:n Leonardo da Vinci -ohjelman Hyvä asiakaspalvelu ulkomailla ja Kestävä Kehitys - opiskelijavaihtohankkeet. Näissä hankkeissa oppilaitos toimi yhteistyössä kansallisen Hyvä olo -verkoston kanssa. Sedu, Seinäjoki, Koskenalantien opetuspisteestä koulutusohjelmavaiheen lähihoitajaopiskelijat tekivät lisäksi ryhminä opintomatkoja ulkomaille. Vuoden 2008 aikana viisi ryhmää teki opintomatkan Viroon. Hotelli- ja ravintola-alan opiskelijoista kaksi suoritti työssäoppimisensa Norjassa ja yksi Englannissa vuonna 2008. Hiusalan perustutkintoa suorittavista kaksi suoritti työssäoppimista Espanjassa ja elintarvikealan opiskelijoista kolme Unkarissa. Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki Upankadun opetuspisteestä oli edustaja mukana vuonna 2008 Sedulaisten vieraillessa Ranskassa Euroopan parlamentissa. Vastavierailijoita Saimme myös hyvinvointialalle vastavierailulle opiskelijoita. Elintarvikealalla oli ryhmä unkarilaisia opiskelijoita vastavierailulla kolme viikkoa ja hotellija ravintola-alalla opiskelija Maltalta.

PROJEK TIT JA TAPAHTUMAT Kotitalousopetuksen kehittämis- ja yhteistyöpäivät Valtakunnalliset kotitalousopetuksen kehittämis- ja yhteistyöpäivät pidettiin Seinäjoella 18.–19.9.2008 Upankadun opetuspisteessä. Ne toteutettiin yhteistyössä Marata-alan rehtorit ry:n kanssa. Kehittämis- ja yhteistyöpäivien tavoitteena oli saada näkökulmia kotitalousopetukseen, oppia hyvistä käytänteistä, verkottua kotitalousopetusta antavien opettajien ja koulutuksen jär-

jestäjien kanssa ja saada vertaistukea työhyvinvointiin. Kehittämispäiville osallistui yhteensä 47 talouskoulun opettajaa ja muita toimijoita eri puolilta Suomea. Iloiset ystävien tapaamiset Kauhajoella – ravitsemisalan opiskelijoiden yhdysside kestää halki vuosikymmenten Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2008 kerääntyi yli sadan hengen joukko Kauhajoelle tapaamaan toisiaan ravitsemisalan opiskelijoiden yhdistyksen 80-vuotisjuhlan merkeissä. Juhla järjestettiin yhdessä SeAMK Liiketoiminnan ravitsemisalan ja Koulutuskeskus Sedun Kauhajoen opetuspisteen kanssa. Jälleen toteutui Toveriliiton alkuperäinen, yhdistyksen säännöissä mainittu tarkoitus olla yhdyssiteenä oppilaitoksen ja sen entisten ja nykyisten opiskelijoiden tapaamisessa. Tämä perusajatus on säilynyt samana halki vuosikymmenten. Ruokamessut Kauhajoella 5.–7.9.2008 Kauhajoen opetuspisteen kaikki opiskelijat ja opettajat osallistuivat Kauhajoen Ruokamessuille. Toisen asteen opiskelijat vastasivat Tallikahvion tuotteiden leivonnasta ja ruokapalveluista oppilaitoksessa. Messualueella toisen asteen catering-alan opiskelijat ja ammattikorkeakoulun opiskelijat pitivät yhdessä Tallikahviota, joka menestyi messuilla hyvin. Lähihoitajaopiskelijat hoitivat messuilla Lapsiparkkia, jonne messuvieraiden lapset saivat jäädä valvotusti leikkimään. Elintarvikealan vetovoimaisuus-projekti Sedu hyvinvoinnin elintarvikeala on ollut mukana valtakunnallisessa OPH:n rahoittamassa alan vetovoimaisuus-projektissa vuonna 2008. Projektin tarkoituksena on ollut tehdä tunnetuksi elintarvikealaa ja sen monia mahdollisuuksia. Etelä-Pohjanmaalle tärkeä klusteriala tarvitsee työntekijöitä. Yhteistyötä on tehty tiiviisti alueen merkittävimpien työnantajien kanssa. Alaa on markkinoitu perusasteella, messuilla ja alan kesätyöntekijäinfoissa.

Lähihoitajaopiskelijat Lappajärvellä Opetuksen painopisteenä Lappajärvellä on ollut teoriatiedon ja käytännön taitojen yhdistäminen. Tavoitteen toteutumiseksi lähihoitajaopiskelijat ovat lukuvuoden aikana olleet mukana toteuttamassa erilaisia teemapäiviä mm. yhdistysten kanssa. Tällaisia ovat olleet esim. Hyvän olon -leiri omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen, lasten puuhapäivä Lappajärven kunnan ryhmäperhepäiväkotien, päiväkotien, esikoulujen ja perhepäivähoidon lapsille, perusasteen 9. luokkalaisten T9-kisan järjestelyihin ja toteutukseen osallistuminen, Lucia-kynttiläkulkue ja joululauluesitykset terveyskeskuksen osastoilla ja pien- ja palvelukodeissa sekä liikunta- ja askartelutuokiot eri hoitoyksiköissä. Lappajärven lähihoitajakoulutuksessa pilotoitiin ns. TehoTeT-mahdollisuutta, jossa peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset tutustuvat tehostetusti hoitotyöhön olemalla kaksi koulupäivää mukana lähihoitajakoulutuksessa ja sen jälkeen siirtyvät muutaman päivän pituiselle työelämääntutustumisjaksolle valitsemaansa hoitotyön yksikköön.

T YÖELÄMÄYHTEISTYÖ Työelämäyhteistyö on ollut tiivistä Sedu hyvinvoinnin jokaisella koulutusalalla. Uudistuvat opetussuunnitelmat ja ammattiosaamisen näytöt ovat tiivistäneet vuoropuhelua. Uuden lisän palautteen antamiseen on tuonut käyttöön otettu Inka-palautejärjestelmä. Marata-treffit Marata-alan treffit ovat kyseisen alan opettajien ja työpaikkaohjaajien vuosittainen yhteistyötapaaminen. Ne toteutettiin kahdeksannen kerran 1.10.2008, tällä kerralla Kirkkokadun opetuspisteessä. Yhteistyötapaaminen koetaan hyvin tarpeellisena työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisen toteuttamiseksi. Treffeille osallistui jälleen runsaslukuisesti työpaikkaohjaajia niin kotitalousyrittäjien, palveluvastaavien, suurtalouskokkien kuin ravintolakokkien työssäoppimisen paikoista, yhteensä 68. Vuonna 2008 perustettiin jokaiselle toimialalle työelämäyhteistyön laaturyhmä edelleen tiivistämään yhteistyötä. Hyvinvointialan työelämäyhteistyön laaturyhmään kuuluvat seuraavat jäsenet: Toimialajohtaja, Hellevi Lassila Opiskelijaedustaja Petri Vähäkoski, Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu Catering-alan pt Hotelli- ja ravintola-alan pt • Jarkka Peltokoski, Stuertti, Seinäjoki • Sirpa Mäkinen, Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Koulutie

Elintarvikealan pt • Eeva Jussila, Juustoportti, Jalasjärvi • Pirjo Kenkkilä, Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Törnäväntie Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen pt • Anne-Mari Väätäinen, Ähtärin veljeskoti, Ähtäri • Sirpa Kallionpää, Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Upankatu Matkailualan pt • Arja Pukkila, Power Park, Alahärmä/Lapua • Tanja Välipakka-Toivonen, Koulutuskeskus Sedu, Lapua Hiusalan pt • Reija Liisa Kaatikko, Hiusterapia Kampaamo Susan, Seinäjoki • Margit Pirjamo, Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu Catering-alan pt • Arja Ojanisula, Ilmajoen terveyskeskus, Ilmajoki • Tapio Vähätalo, Koulutuskeskus Sedu, Kurikka Laboratorioalan pt • Pirjo Uusi-Pohjola, SeiLab, Seinäjoki • Ulla Nivukoski, Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu Sosiaali- ja terveysalan pt • Marita Kojola/Seinäjoen seudun terveysyhtymä, Seinäjoen terveyskeskus, Seinäjoki/Alahärmä • Susanna Peuralahti, Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki

Sedu kauppa ja kulttuuri

Koulutuskeskus Sedussa kaupan ja kulttuurin toimiala muodostuu kaupan alan koulutuksesta ja kulttuurialan koulutuksesta sekä osittain tekniikan ja liikenteen alan koulutuksista. Vuonna 2008 toimialalla järjestettiin koulutusta kuudessa perustutkinnossa, kolmella paikkakunnalla ja viidessä eri opetuspisteessä: Seinäjoella Koulukadun, Kirkkokadun ja Törnäväntien opetuspisteissä, Ilmajoella Pappilantien opetuspisteessä sekä Jurvan opetuspisteessä. Opiskelijoita oli 735, joista 64 näyttömuotoisessa koulutuksessa. Henkilöstöä toimialalla oli 73, joista opettajia 63 ja tukihenkilöstöä 10. Perustutkintoon johtava koulutus (120 ov) eri opetuspisteissä, opiskelijamäärä suluissa: Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu - Liiketalouden perustutkinto, merkonomi (227 ja 59 näyttöperusteista opiskelijaa) • Asiakaspalvelun ja markkinoinnin koulutusohjelma • Taloushallinnon koulutusohjelma • Toimistopalvelun ja tietohallinnon koulutusohjelma • Informaatio- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma - Tietojenkäsittelyn perustutkinto, datanomi (99) • Informaatioteknologiapalvelujen ja markkinoinnin koulutusohjelma (suuntautuminen digitaalinen viestintä, käytön tuki) Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu - Puualan perustutkinto, puuseppä (39) • Puusepän koulutusohjelma Koulutuskeskus Sedu Seinäjoki, Törnäväntie

- Vaatetusalan perustutkinto, pukuompelija (54) • Pukuompelun koulutusohjelma Koulutuskeskus Sedu Ilmajoki, Pappilantie - Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani (150 + 5 näyttöperusteista opiskelijaa) • Esinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelma Entisöinti • Tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelun koulutusohjelma Tekstiiliala Vaatetusala • Ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma Maalausala Sisustusrakentaminen Koulutuskeskus Sedu, Jurva - Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani (48) • Esinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelma Metalliala Puuala - Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, kuvaartesaani (54) • Kuvallisen ilmaisun koulutusohjelma Graafinen suunnittelu

Sedu kauppa ja kulttuuri -toimialan vastuuhenkilöt Toimialajohtaja Kristiina Takaneva Koordinoiva taloussihteeri Maria-Liisa Kormano Koulutuspäällikkö, lähiesimies Riitta Tuokko, Sedu kulttuuri Koulutuspäällikkö, lähiesimies Terhi Varpuluoma, Sedu kauppa Vastuuopettaja, lähiesimies Margit Merikoski, Sedu Jurva Vastuuopettaja Sisko Latva-Karjanmaa, vaatetusala, Sedu Seinäjoki, Törnäväntie Vastuuopettaja Matti Mark, puuala, Sedu Seinäjoki, Kirkkokatu

OPISKELIJAMME Keväällä 2008 valmistui toimialalta jo ensimmäisiä opiskelijoita, jotka olivat suorittaneet uusimuotoisen tutkinnon, jossa osaaminen osoitetaan työelämässä ammattiosaamisen näytöillä. Edelleen työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä kehitettiin työllistymistä tukeviksi. Syksyn alkaessa toimialalla käynnistettiin 1.8.2009 voimaan tulevien uudistuvien perustutkintojen perusteiden mukainen perustutkintojen opetussuunnitelmien päivitystyö. Opetussuunnitelmatyö käynnistettiin liiketalouden, vaatetusalan ja käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnoissa syksyllä 2009 koulutuksensa aloittavia opiskelijoita varten. Opinto-ohjausta ja opiskelijahuoltotoimia tehostettiin ja kuraattoripalvelut ulotettiin kaikkien toimialan opiskelijoiden saataville. Opiskelijoita innostettiin harjoitusyritystoimintaan, NY-toimintaan ja kahden tutkinnon suorittamiseen. Opiskelijoita osallistui Espoossa järjestettyihin Taitaja-kisoihin ja SAKUstars-kulttuurikisoihin menestyksekkäästi. Lisäksi opiskelijoita osallistui SAKUn liikuntatapahtumiin.

HENKILÖSTÖMME Joitakin opettajia pätevöityi ja eräät opettajat käynnistivät pätevöittävän tutkintokoulutuksen. Opettajakunta osallistui kiitettävästi pedagogiseen koulutukseen ja alansa ammatilliseen koulutukseen. Samoin tukihenkilöstöä on osallistunut pätevöittävään koulutukseen ja muuhun ammattitaitoa ylläpitävään koulutukseen.

Tutkintoihin sisältyvän ammattiosaamisen näyttöjen myötä opettajien työelämäyhteistyö on merkittävästi lisääntynyt. Myös kansainvälinen kanssakäyminen vilkastui yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi osaamista vahvistettiin toimialapäivinä ja opettajien koulutusja suunnittelupäivinä. Opettajien liikkuvuus niin toimialan opetuspisteiden välillä kuin toimialojen välilläkin lisääntyi. Henkilöstön työssäjaksamista tuettiin kuntayhtymän, Sedun ja toimialan tyhy- ja tyky-koulutuksissa ja -tapahtumissa. Henkilökuntaa osallistui myös SAKUn liikuntatapahtumiin. Sedutasoisissa kehittämistyöryhmissä ja laatutyöskentelyssä toimialan henkilöstön osallistuminen oli vahvaa.

T YÖELÄMÄYHTEISTYÖ Työelämäyhteistyö lisääntyi opiskelijoiden työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämistyön ja toteuttamisen myötä. Elinkeinoelämän kiinnostus toimialan koulutusta kohtaan lisääntyi selkeästi. Työpaikkaohjaajia toimialalle koulutettiin merkittävästi kalenterivuoden aikana. Rekisteröidyn TAIKU-tuotemerkin ympärille rakennettiin edelleen toimialan tunnettuutta, osallistuttiin aktiivisesti alan messuille ja myytiin niillä TAIKU-tuotteita myymälän ohella. Tilaustöiden tuottamiseen panostettiin erityisesti tekstiilialalla ja entisöinnin alueella. Vaativia tilaustöitä on valmistettu mm. esirippu Seinäjoen lyseon juhlasaliin.

Kauppa ja kulttuuri -toimialan työelämäyhteistyön laaturyhmään kuuluvat seuraavat jäsenet: Työelämän edustajia 8, Koulutuskeskus Sedun edustajia 10 toimialajohtaja Kristiina Takaneva opiskelijaedustaja Alina Rauhala, Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Pappilantie Käsi- ja taideteollisuusalan pt, maalausala Työvoimatoimiston edustaja työvoimaohjaaja Johanna Olsson (varalla työvoimaneuvoja Elina Nurmela), Seinäjoen seudun työ- ja elinkeinotoimisto Liiketalouden pt. Olli Isoniemi, EP Prisma Ulla-Maija Kallio, Sedu Seinäjoki, Koulukatu Tietojenkäsittelyn pt. Erkki Nyrhilä, Datec Finland Oy Timo Kouhia, Sedu Lapua Käsi- ja taideteollisuusalan pt. Kaija Uola, Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus ry Virpi Timonen, Sedu Ilmajoki, Pap- pilantie Käsi- ja taideteollisuusalan pt, puuala Hannu Tuomela, Penttilän Puutyö Oy Mikko Peräaho, Sedu Jurva Kuvallisen ilmaisun pt. Kauko Palola, Vaasa Oy / Pohjalai- nen

Pasi Maunumäki, Sedu Jurva Puualan pt. Keijo Rauhamäki, Rauhamäki Oy Timo Toivonen, Sedu Ähtäri, Kou - lutie Verhoilu- ja sisustusalan pt. Kari Kallio, KK-Sisustus Petteri Anttila, Sedu Kurikka Vaatetusalan pt. Riitta Mäki-Jouppi, Ompelimo Riitta Mäki-Jouppi Sisko Latva-Karjanmaa, Sedu Seinä- joki, Törnäväntie

K ANSAINVÄLISY YS Opiskelijoita ja opettajia palvelevia kansainvälisiä vaihtoprojekteja oli kalenterivuoden aikana useita - yhteistyökumppaneinamme monet Euroopan maat kuten, Belgia, Hollanti, Iso-Britannia, Irlanti, Italia, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia ja Turkki. Kansainvälinen työssäoppiminen lisääntyi. Kaikkiaan kymmeniä opiskelijoita ja joitakin opettajia osallistui ulkomaanvaihtoon. Vastaavasti Euroopan maista Sedu kauppa ja kulttuuri toimialalle vaihtoon saapui kymmeniä opiskelijoita ja monia opettajia.

PROJEK TIT JA TAPAHTUMAT Oppimisen kannalta tärkeitä tapahtumia opiskelijoille on erilaisiin hankkeisiin ja tapahtumiin osallistuminen. Tilausprojektit Opiskelijoiden työelämävalmiuksia lisäävät tilausprojektit ovat tulleet yhä oleellisemmaksi osaksi opiskelijan oppimista erityisesti kulttuurialalla. Asiakkaiden tilaamat tuote- ja palveluprojektit liittyvät entisöintiin, puu- ja metallialaan, tekstiili- ja vaatetusalaan, maalausalaan ja sisustusrakentamiseen sekä graafiseen suunnitteluun. Lanit LAN-tapahtumat järjestettiin keväällä ja syksyllä Koulukadun opetuspisteessä. LAN-tapahtuma on tietokonefestivaali, jonka opetuspisteen viimeisen vuoden datanomiopiskelijat järjestivät Nuori Yrittäjyys-ohjelman mukaisena yritystoimintana tietokoneharrastajille. Tapahtumassa osallistujat voivat tehdä kaikkea makeata tietokoneellaan yhdessä satojen muiden samanhenkisten kanssa. Lanit ovat siis toimintaa täynnä oleva viikonloppu - ircaten, pelaten ja kilpaillen hyvässä seurassa. Avoimet ovet Avoimet ovet järjestettiin syyslukukaudella Koulukadun opetuspisteessä, ja lahjatavaramyyjäiset joulun alla kulttuurin Ilmajoen ja Jurvan opetuspisteissä toteutettiin jälleen menestyksekkäästi. Tilaisuuksissa myös Ny-yritykset pääsivät näyttämään osaamistaan ja tekemään myyntityötä. Messut Etelä-Pohjanmaan Messujen vuosittain järjestämät Käsityömessut lokakuussa ovat tulleet tärkeäksi kohtaamispaikaksi alan ammattilaisten kanssa ja osaamisen näyttöpaikaksi kulttuurialan koulutuksessa. Opinlakeus-koulutusmessut vakiinnutti selkeästi paikkansa. Koulutusmessut oli jälleen kerran mainio tilaisuus esitellä koulutustarjontaa ja osaamista ja samalla tulevien opiskelijoiden rekrytointitilaisuus kohderyhmänä oppilaat huoltajineen. Messut tarjoavat kulttuurialan opiskelijoille myös erinomaisen tilaisuuden oppia messutilojen ja näytösten rakentamista. Pytinki-messut on myös tullut entistä tärkeämmäksi kulttuurialan osaamisen näytön paikaksi ja samalla yhteistyökumppa-

Maalauksilla viihtyisämpää ja turvallisempaa ympäristöä Asunto-osakeyhtiö Pellervonhovi Seinäjoella on vuonna 2002 valmistunut 6-kerroksinen asuintalo, jossa on 25 huoneistoa. Asukkaista noin puolet on eläkeläisiä. Uuden talon ala-aula alkoi tuntua pimeältä ja hissien vastapäiset seinät ankeilta. Portaikon ulkoseinä on koko leveydeltä lasia alhaalta ylös asti, ja maisema on komea. Kyseltiin, onko jokin keino kiinnittää alas menevän huomio johonkin muuhun ja saada meno turvallisemmaksi. Asukkaat halusivat kaikkiaan kevyempää ja pirteämpää ilmettä ala-aulaan ja portaikkoon. Porraskäytävän maalausyö suunniteltiin ja toteutettiin osana maalausalan opintoja. Suunnittelutyön teki syksyn 2007 aikana opinnäytetyönään käsi- ja taideteollisuusalan maalausalan artesaaniksi valmistunut Tarja Laaninen. Maalausurakan toteuttavat Sedun kolmannen vuosikurssin maalausalan artesaaniopiskelijat restaurointi- ja erikoismaalauksen opintojaksolla. He toteuttivat isot kasviaiheiset kuvat, jotka alkavat yhdessä kerroksessa ja jatkuvat toisessa. Välitasanteella oleva kuva tuo turvallisuutta ja vihjaisee, mitä on seuraavassa kerroksessa.

neiden merkittäväksi kohtaamispaikaksi. Sedu, Ilmajoki, Pappilantien sisustusrakentamisen opiskelijat toteuttivat vuoden 2008 Pytinki-messujen Sisustusvintin mm. kilpailuhuoneiden seinärakenteet,

seinä- ja lattiapinnat suunnittelijoiden luonnosten ja ideoiden pohjalta. Verso-kevätnäyttelyt Ilmajoen ja Jurvan opetuspisteissä on yksi vuotuisista osaamisen näyttöpaikoista. Tilaisuudet

kokoavat yhteen runsaasti kulttuurialan koulutuksesta ja osaamisesta kiinnostuneita.

Sedu maaseutu

Maaseutu-toimialalla asetetut määrälliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin tyydyttävästi, hakijoiden määrä kasvoi edellisvuodesta ja ilahduttavaa oli maatalousteknologian koulutusohjelman suosio. Tämä uusi koulutusohjelma on vakiinnuttanut asemansa Ilmajoella. Myös metsäkoneenkuljettajan ammatti kiinnosti hyvin. Opiskelijoita maaseututoimialalla oli (20.9.2008) 174 ja henkilöstöä 54. Perustutkintoon johtava koulutus (120 ov)

Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Ilmajoentie - Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä • maatilatalouden koulutusohjel-

ma • maatalousteknologian koulutusoh-

Vastuuopettajat: Jaana Petäinen, Juha

Vapaa-ajanohjaaja on järjestänyt kei-

Ketola ja Mauri Pienimaa

laus-, uimahalli- ja ratsastusreissuja.

Tilanhoitaja Juhani Suojaranta

Lisäksi opiskelijat ovat voineet osallistua opetuspisteen järjestämiin elo-

jelma Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri,

kuvailtoihin ja ruoanvalmistusiltoihin.

OPISKELIJAMME

kauppakyyditykseen. Tiistaisin toimii

Tuomarniementie - Metsäalan perustutkinto • metsien monikäytön koulutusoh-

jelma, metsäluonnonhoitaja • metsätalouden koulutusohjelma,

metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

Kaksi kertaa viikossa on mahdollisuus

Sekä maatalouden että metsäalan kou-

konekerho ja torstai-iltaisin kotieläin-/

lutukseen hakeutui opiskelijoita hyvin.

vapaa-ajankerho.

Metsäalalla uudet tutkinnon perusteet

Opiskelijoiden iltakäytössä on liikunta-

hyväksyttiin v. 2008 ja uusi opetus-

ja kuntosali, sauna, tietokoneet.

suunnitelma otettiin käyttöön syksyllä

• metsäkoneenkuljetuksen koulutus-

2008 alkaneessa metsätalouden ja

ohjelma, metsäkoneenkuljettaja.

metsäkoneenkuljetuksen koulutuk-

Koulutus toteutetaan yhteistyössä

sessa.

HENKILÖSTÖMME Henkilökuntaa pätevöityi muodolli-

Tampereen ammattiopiston Kurun Asuntolatoiminta Ilmajoentiellä

sesti opettajakoulutuksessa ja uusia

Sedun opiskelijoiden käytössä on 80

opettajia hakeutui opettaja- tai näyt-

Vastuuhenkilöt

paikkaa asuntolassa. Solujen koko on

tötutkintomestarikoulutukseen. Koska

Toimialajohtaja Juhani Kurjenluoma

80 neliötä ja huoneen koko 13 neliötä.

metsäkonealan vetovoima kasvoi, voi-

Koulutuspäällikkö Jorma Tukeva

Huoneet ovat täysin kalustettuja.

tiin opettajaresursseja lisätä.

opetuspisteen kanssa.

Henkilöstön työssäjaksamista tuettiin

metsäpäivän ja avointen ovien päivän

Työelämän edustajat (3)

erilaisin tyky-koulutuksin ja -tapah-

merkeissä. Myös opetussuunnitelma-

Maatalousalan pt, Juha A. Nikkola

tumin. Ilmajoen ja Tuomarniemen

uudistus, työssäoppimisen ohjaus ja

Maatalousalan pt. Antti Yli-Karjanmaa

yhteisiä Tyky-päiviä oli 2 kpl. Kevääl-

ammattiosaamisen näyttöjen toteutus

Metsäalan pt. Marko Syrjälä, Metsä-

lä tutustuttiin erilaisiin liikuntamuo-

lisäsivät työelämäyhteyksiä vuoden

Team-Syrjälä

toihin Kuortaneen Urheiluopistolla ja

aikana. Työpaikkaohjaajille järjestettiin

Oppilaitoksen edustajat (4)

syksyllä toteutettiin teatteri/jääkiek-

infotilaisuus ja työssäoppimissopimuk-

Opettajat: Juha A Ketola (maatalous-

ko-ottelumatka Tampereelle. Tuomar-

sia solmittiin lisää.

alan pt.) ja Seppo Sipilä (metsäalan pt.)

niemen henkilökunta toteutti lisäksi opintomatkan Riihimäen erämessuille

Vuonna 2008 perustetussa toimialan

kesäkuussa ja osallistui PLU:n järjestä-

työelämäyhteistyön laaturyhmässä vai-

mään Liikkuvin työpaikka -kampanjaan

kuttavat seuraavat kahdeksan jäsentä:

syksyllä. Tuomarniemen henkilökun-

Toimialajohtaja Juhani Kurjenluoma

Kansainvälinen toiminta jatkui vuonna

nan oma pikkujoulu vietettiin Ähtärissä

Opiskelijaedustaja Anssi Tuomaala

2008 edellisvuoden tasolla. Espanjalai-

Hotelli Mesikämmenessä 28.11.

(Metsäalan pt.)

sesta I.E.S. El Escorial-oppilaitoksesta

Työvoimatoimiston edustajana apulaistoimistonjohtaja Matti Keltamäki (va-

T YÖELÄMÄYHTEISTYÖ

ralla työvoimaneuvoja Elina Nurmela),

Alakohtaista työelämäyhteistyö-

misto

tä kehitettiin mm. seutukunnallisen

Seinäjoen seudun työ- ja elinkeinotoi-

K ANSAINVÄLISY YS

saapui 8 opiskelijaa, jotka tutustuivat Suomen metsätalouteen ja luonnonhoitoon 7 viikon ajan. Opiskelija- ja opettajavaihtoa toteutettiin ruotsalaisen Kvinnersta Skolan (Örebro) kanssa ja toteutettiin opintomatka Ranskaan,

jossa yhteistyöoppilaitoksina toimivat Lycée Forestier de Noirétable ja Lycée Agricole de la Brosse. Kaksi maatalousalan opiskelijaa suoritti työssäoppimisjaksonsa saksalaisilla maatiloilla.

PROJEK TIT JA TAPAHTUMAT Ilmajoentien opetuspisteessä jatkui luon-

Metsä tutuksi

nonvara-alan oppilaitosten verkostohanke, johon kuuluu verkostoyhteistyö työssäoppi-

Metsä tekemällä tutuksi -hanke jatkui v. 2008 aikana. Tavoitteena on

mispaikkojen rekisterin luomiseksi, virtu-

metsäalan imagon ja vetovoiman parantaminen nuorten keskuudessa

aalikylähanke sekä opetusmaatilan sertifi-

ja sen myötä osaavan ja koulutetun työvoiman turvaaminen. Hankkeen

ointivalmistelut. Hanke toteutettiin OPH:n

avulla on paikallisten yhteistyötahojen kanssa järjestetty peruskoulun

rahoituksella ja yhteistyössä Kauhajoen ja

7 – 9-luokkalaisille maastossa toteutettuja toimintapäiviä, tapahtumia ja

Alajärven oppilaitosten kanssa.

maastoretkiä. Suomen metsäsäätiö on myöntänyt hankkeelle apurahan.

Virtuaalimetsäkonttori

Metsäalan vetovoiman lisäämiseen liittyi myös Hevimetsuri-DVD:n to-

Tuomarniemellä alkoi syksyllä vuoden kestä-

teuttaminen, johon Tuomarniementien opetuspiste osallistui yhdessä

vä Virtuaalimetsäkonttori-hanke. Hankkeen

muiden metsäalan 2. asteen oppilaitosten kanssa.

tavoitteena on kehittää käytännönläheinen puunhankinnan ja metsänhoitotöiden tie-

Tuomarniemen opetuspiste oli mukana Ahtärin ammatti-instituutin

tojärjestelmiä mallintava oppimisympäristö.

hallinnoimassa JOOP-projektissa (Joustavat oppimismenetelmät), jonka

Rahoittaja on Etelä-Pohjanmaan TE-keskus.

tavoitteena on lisätä ohjattua harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa Tuomarniemellä. Tuomarniemellä järjestettiin yhteistyössä eri metsäalan toimijoiden kanssa E-P:n metsäkeskusalueen seutukunnallinen metsäpäivä syyskuussa. Opetuspisteen avointen ovien päivät järjestettiin lokakuussa ja kahden päivän aikana maastokohteella ja koululla vieraili n. 370 peruskoululaista. Elokuussa Ilmajoella toteutettiin lammastapahtuma ja syyskuussa karjanlannan levitysnäytös uusimmalla tekniikalla.Ilmajoentien opetuspisteessä järjestettiin joulukuussa suositut kokoperheen joulumarkkinat, joihin tutustui n. 500 ihmistä. Esillä olivat koneet, eläimet sekä koulutilan toiminta. Lisäksi myynnissä olivat Ilmajoen kuuluisat joulukukat, joiden myynti sujui erinomaisesti.

Sedu rakentaminen

Rakentamisen toimialalla opiskeli vuonna 2008 yhteensä 473 opiskelijaa. Talousarviossa asetettu tavoite 449 ylitettiin. Alalta valmistui vuoden aikana 154 osaajaa. Henkilöstöä toimialalla on 59. Opetusryhmien keskikoolle oli talousarviossa asetettu tavoite 18,3, joka ylitettiin. Ryhmäkoko oli 19,7. Perustutkintoon johtava koulutus (120 ov), opiskelijamäärä suluissa: Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu Pintakäsittelyalan perustutkinto (60) - maalausalan koulutusohjelma, maalari Rakennusalan perustutkinto (127) - talonrakennuksen koulutusohjelma, talonrakentaja Sähköalan perustutkinto (227) - automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma, automaatioasentaja - elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, elektroniikka-asentaja - sähkö- ja energiatekniikan koulutusohjelma, sähköasentaja Talotekniikan perustutkinto (59) - LVI-asennuksen koulutusohjelma, LVI-asentaja

OPISKELIJAMME Opintojen suorittamisen lisäksi opiskelijat osallistuivat aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin. Rakennusalan opiskelija Ari Ojanen menestyi Rotterdamissa järjestetyssä EuroSkills ammattitaidon EM-kilpailussa ja sai pronssimitalin lajissa Building Construction (joukkuelaji). Espoossa järjestettiin ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma, jossa oli yhtä aikaa sekä Skills2008 ammattitaidon SM-kilpailu sekä SAKUstars 2008 (Sakun kulttuurikilpailu). Saku ry ja koululiikuntaliitto järjestävät vuosittain kilpailuja opiskelijoille. Tänä vuonna palkittuja ovat olleet Juha-Pekka Kumpula (800 m ja 1500 m) ja Taneli Korpela (maastojuoksu).

HENKILÖSTÖMME Vuoden aikana tehtiin jo paljon yhteistyötä vuoden 2009 alussa mukaan tulevien oppilaitosten kanssa. Teimme mm. yhteistä strategiatyötä ja yhteisiä opetussuunnitelmia toisiimme tutustumisen ohella. Opettajat ovat suorittaneet työn ohella sekä tutkinto- että pedagogisia opintoja. Mm. Juha Niemi täydensi opintojaan suorittaen diplomiinsinöörin tutkinnon sähkö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa. Vuoden aikana jäi eläkkeelle kolme pitkäaikaista lehtoria: Olavi Rintala, Paavo Salo ja Kari Yli-Rasku. Rakennusalan lehtori Jari Kiikka toimi varapäätuomarina EuroSkills 2008 ammattitaidon EM-kilpailuissa ja samalla opiskelija Ari Ojasen valmentajana.

Vastuuhenkilöt Toimialajohtaja Matti Yli-Lahti Koulutuspäällikkö Hannu Muhonen

Monipuolinen tyhy-toiminta on mahdollistanut yhdessä harrastamisen sekä kulttuurin että liikunnan saralla. Saku ry:n järjestämät kesä- ja talvikisat saavat positiivisella tavalla kilpailuhenkisimpiä liikkeelle. Kesäkisoissa Marika Kokko voitti pronssia naisten pituudessa ja Timo Haapolahti samoin pronssia puolimaratonilla. Ilma-aseiden kotirata-ammunnoissa Martti Maja näytti nuoremmilleen mallia tuoden pronssia Sedulle. Sakun talvikisoissa Jarkko Rajala kunnostautui tuoden hope-

aa tai pronssia joka lajissa, johon osallistui. Korkosen Jaakko oli mukana miesten viestin hopeajoukkueessa.

T YÖELÄMÄYHTEISTYÖ Työelämäyhteistyötä kehitettiin ja ylläpidettiin toteuttamalla työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä. Vuoden aikana Seduun luotiin työelämäyhteistyön laaturyhmät, joissa on yht. 72 henkilöä edustaen kaikkien Sedun perustutkintoja. Sedu rakentaminen -toimialan työelämäyhteistyön laaturyhmään kuuluu yhteensä 13 jäsentä: 5 työelämän edustajaa, työvoimatoimiston edustaja ja 7 Koulutuskeskus Sedun edustajaa. Toimialajohtaja Matti Yli-Lahti Opiskelijaedustaja Risto Lahti Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu Sähköalan pt. Työvoimatoimiston edustaja työvoimaneuvoja Rauno Kivimäki, Seinäjoen seudun työ- ja elinkeinotoimisto. Rakennusalan pt. Jari Kujanpää, Parma Oy Hannu Riihimäki, Sedu, Ähtäri Sähkö- ja automaatiotekniikan pt. Janne Annala, Tekmanni Pohjanmaa Oy Mauri Hautala, Sedu, Kirkkokatu

Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt. Juha Huhtamaa, Finncomm Mikko Salomäki, Sedu, Lapua Talotekniikan pt. Jorma Saksi, Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy Heikki Rantamäki, Sedu, Kurikka Pintakäsittelyalan pt. Jari-Pekka Korhonen, Maalaustyö Jari-Pekka Korhonen Timo Haapolahti, Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu

K ANSAINVÄLISY YS Työssäoppimassa ulkomailla kävi 5 opiskelijaa, jokainen 3-6 viikon ajan. Kohdemaina olivat Slovenia, Ranska ja Saksa. Vaihdot tapahtuivat Sedulity-projektin puitteissa. Neljä henkilökuntaan kuuluvaa tutustui SedUtopia-projektin kautta partnereiden toimintaan viikon ajan Portugalissa ja Saksassa. Euroscola-päivässä Ranskan Strasbourgissa 6.3.2008 vieraili 15 rakentamisosaston opiskelijaa sekä kaksi opettajaa. Vierailijaryhmiä Italiasta sekä Portugalista tutustui rakentamisosaston toimintaan.

TAPAHTUMIA Kirkkokadun opetuspisteen peruskorjaus, II-vaihe Vuosi 2007 elettiin Kirkkokadun 1 -rakennuksen peruskorjauksen merkeissä. Vuoden alusta saimme käyttöömme opiskelija- ja henkilökuntaruokalan sekä keittiö- ja osan opetustiloista. 28.5.2008 järjestimme harjannostajaiset ja loppuosan otimme vastaan lokakuussa. Lopputulos oli tilojen osalta hyvä, ja se on näkynyt entistä parempana työ- ja opiskeluviihtyvyytenä.

Aki Ojanen ammattitaidon EM-kisoissa pronssille Koulutuskeskus Sedussa Seinäjoella talonrakentajaksi opiskeleva Ari Ojanen saavutti hienosti joukkuepronssia ammattitaidon EM-kisoissa Rotterdamissa. Suomen joukkueessa Ojasen lisäksi näyttivät parasta osaamistaan Toni Gröndahl (Turku), Sebastian Kemi (Tornio) ja Ville Huusko (Oulu). EuroSkills2008 kilpailusta Rotterdamista oli Suomeen tuliaisina kaikkiaan 9 mitalia (4 kultaa ja 5 pronssia). Koulutuskeskus Sedun talonrakennusalan (NU06RAB) opiskelija Ari Ojanen sijoittui pronssille talonrakennuksen (Building & Construction) joukkuekilpailussa. Arin henkilökohtainen sijoitus laatoituksessa (Wall & Floor Tiling) oli viides. - Hieno suoritus, koska mukana oli myös kilpailijoita, jotka osallistuivat mm. Japanin talonrakennuksen Worldskills-kisoihin viime syksynä, toteaa ylpeä opettaja, valmentaja Jari Kiikka, joka EuroSkills-kisoissa toimi talonrakennuksen varapäätuomarina. - Tiimi toimi loistavasti. Kaikki viihtyivät kisatunnelmassa, ja sen takia tulos on näin hyvä. Muurauksesta vastasi Sebastian Kemi, rakennuspeltisepän työstä Toni Gröndahl ja kirvesmiehen osuudesta Ville Huusko. Työnjohtajana toimi Markus Mustikkamaa Turusta. Kahdeksan joukkuetta rakensi esivalmisteltua taloa. Vaatimustaso oli selvästi Suomen Taitaja-kisoja korkeammalla. Työ oli mitoitettu erittäin kiivastahtiseksi. Työaika oli päivittäin klo 8 - 17. - Aika kevyellä lounaalla piti jaksaa. Pari sämpylää oli liian vähän, tuumivat suomalaiset. Jari Kiikan työrupeama vaati erityistä paneutumista. Valmistelut ja arvioinnit sekä lopulliset mittaukset edellyttivät eksperteiltä ja päätuomareilta paitsi kriteeristön tuntemusta ja tarkkuutta myös huomattavaa neuvottelutaitoa, jotta arviointi sujui oikeudenmukaisesti. EuroSkills-kilpailut järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kisoihin osallistui 29 Euroopan maasta 419 ammattiosaajaa.

Sedu teollisuus

Koulutuskeskus Sedussa teollisuuden toimialalla opiskeli vuonna 2008 yhteensä 345 opiskelijaa ja talousarviossa asetettu tavoite 336 ylitettiin. Henkilöstöä Sedu teollisuuden toimialalla työskenteli 47. Vuoden 2008 aikana valmistui yhteensä 86 osaajaa. Opetusryhmien keskikoolle oli talousarviossa asetettu tavoite 16,3. Vuoden 2008 aikana ryhmäkoko oli suurempi, 16,8. Vuosi 2008 oli teollisuustoimialalle suotuisaa aikaa. Teollisuuden pyörät pyörivät lujaa aina loppuvuoteen asti. Työssäoppimisen ja työhönsijoittumisen kanssa ei ollut ongelmia, kunhan vain opiskelija oli hoitanut koulutyönsä edes kohtuullisesti. Tilanne oli valtakunnallisesti erinomaisen hyvä ja päällimmäisenä huolena yrityksissä oli koulutetun työvoiman saatavuus ja riittävyys. Useita vuosia jatkunut nousu näkyi myös ammatillisen koulutuksen suosion kasvuna ja opiskelijoiden motivaatiossa. Kun talouselämässä meni lujaa, tarvittiin myös kuljetuksia, ja muita logistiikkaan liittyviä palveluja. Teknologiateollisuuden kasvu heijastui myös muuhun yritystoimintaan, samoin kuin vilkas rakentaminen. Vuoden loppupuolen yllättävä ja maailmanlaajuinen lama muistutti, kuinka turbulenttisessa ajassa elämme. Asioita voi, ja pitää suunnitella, mutta yhtäkkiä jokin ennalta arvaamaton tapahtuma voi viedä pohjan hienoilta malleilta ja strategioilta. Talouden realiteettien pohjalta kouluun tulevat, ja siellä opiskelevat nuoret joutuvat omat valintansa tekemään. Voimme valaa uskoa siihen, että tekijälle löytyy kyllä töitä. Ehkä ei aina juuri heti sitä, mistä opiskelija on haaveillut, mutta aktiivisella ja yrittäjämäisellä asenteella ja hyvällä ammattitaidolla pärjää nyt ja tulevaisuudessa. On muitakin malleja kuin perinteinen palkkatyö. Esimerkiksi autoala avaa monia mahdollisuuksia yrittäjyyteen tai osuuskuntatyyppiseen toimintaan. Ehkä kunnossapidon ja kaiken tyyppisen korjaustoiminnan arvostus nousee uudelle tasolle, kun jatkuvan kasvun unelma on ainakin hetkeksi hiipunut.

Perustutkintoon johtava koulutus (120 ov), opiskelijamäärä suluissa: Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Törnäväntie Autoalan perustutkinto (173) - autokorinkorjauksen koulutusohjelma, autokorinkorjaaja - autotekniikan koulutusohjelma, ajoneuvoasentaja - varaosamyynnin koulutusohjelma, varaosamyyjä Kone- ja metallialan perustutkinto (128) - valmistustekniikan koulutusohjelma, koneistaja - valmistustekniikan koulutusohjelma, levyseppä-hitsaaja Logistiikan perustutkinto (44) - kuljetuspalvelujen koulutusohjelma, autonkuljettaja Vastuuhenkilöt Toimialajohtaja Matti Yli-Lahti 31.7.2008 saakka Terho Oksanen 1.8.2008 lukien Koulutuspäällikkö Hannu Muhonen 31.12.2008 saakka, Jarmo Huttunen 1.1.2009 alkaen

Toimialajohtaja Terho Oksasen mietteitä

OPISKELIJAMME Vuonna 2007 Koulutuskeskus Sedusta valmistunut Tino Ojanperä sijoittui pronssille Pohjoismaiden hitsausmestaruuskilpailuissa lokakuussa Tukholmassa. Kisaan oli valittu karsintojen kautta kaksi maan parasta Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Kilpailutehtävät olivat vaativia. Tehtävissä hitsattiin usealla eri menetelmällä ja materiaalit vaihtelivat eri tehtävissä (Fe/Al/RST), kilpailuaika oli kolme päivää. Tino Ojanperä valittiin edustamaan maatamme Ammattitaidon MM-kisoihin Kanadaan, World Skills Calgary 2009 kisaan. Häntä valmentaa lehtori Pertti Lepola. Niin ikään Calgaryyn on valittu Tuomas Pajuranta, kilpailulajina CNC-jyrsintä. Häntä valmentaa lehtori Taisto Pyymäki. Tampereella käytiin nuorten hitsauksen SM-kilpailut 5.– 7.11.2008 Nordic Welding Expo 2008 messujen yhteydessä. Kilpailuissa Koulutuskeskus Sedun opiskelijat osoittivat taitonsa laajalla rintamalla. Arto Kivenmäki sijoittui hopealle ja pronssia sai Tero Kortesmäki. Menestystä täydensivät Aki Alanen viidennellä ja Joni Ketola seitsemännellä sijallaan.

Perusteina Sedun valinnoissa oli uraauurtava ja ansiokas toiminta henkilöstön ja opiskelijoiden hitsauskoulutuksen ja pätevöinnin hyväksi. Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti ammattitaitoa täydentävään ja ylläpitävään koulutukseen keskimäärin 3 pv/hlö/vuosi. Lisäksi moni on ollut opettaja mukana pätevöimiskoulutuksessa (insinööri AMK), opetussuunnitelmatyössä sekä muussa kehitystoiminnassa. Vuoden aikana jäi eläkkeelle tuntiopettaja Urho Norrbacka.

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ

Koulutuskeskus Sedu sai hitsaavan teollisuuden parissa arvostetun kunniamaininnan. Se nimettiin vuoden 2008 koulutuksen hitsaushuipuksi.

Autoalalla on ollut yhteistyötä mm. seuraavien autoalan yritysten ja kouluttajien kanssa, Toyota Finland, HMV-Systems, Bosch Service ja AD-autokorjaamokoulutusverkosto. Samoin logistiikalla on tehty yhteistyötä lukuisten eri alan merkittävien tahojen kanssa, kuten Rahtarit ry, STALO (Suomen Toisen Asteen Logistiikan Opettaja), SKAL ry (Suomen Kuljetus ja Logistiikka), Etelä-Pohjanmaan autoalan liikkeiden yhdistys ja Power Truck Show.

Suomen Hitsausteknillinen yhdistys ry. valitsee perinteisesti vuoden hitsaushuipuiksi yhden alalla kunnostautuneen teollisuuden yksikön, tutkimuslaitoksen ja koulutusyksikön. Vuoden 2008 Hitsaushuippuvalinnat kohdistuivat teollisuuden osalla

Sedu teollisuus -toimialan työelämäyhteistyön laaturyhmään kuuluu yhteensä 12 jäsentä: 5 työelämän edustajaa, työvoimatoimiston edustaja ja kuusi edustajaa Koulutuskeskus Sedusta.

HENKILÖSTÖMME

Hollming Works Porin yksikköön, tutkimuslaitoksesta valinta kohdistui VTT Murtumistekniikan tutkimusyksikköön ja vuoden huippukoulutusyksiköksi valittiin Koulutuskeskus Sedu (nuorisoaste) ja Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos.

Toimialajohtaja Terho Oksanen Opiskelijaedustajana Mikko Lohikoski Sedu, Kurikka Autoalan pt Työvoimatoimiston edustaja toimialapäällikkö Seppo Lätti (varalla työvoimaneuvoja Elina Nurmela), Seinäjoen seudun työ- ja elinkeinotoimisto. Kone- ja metallialan pt. Simo Ruotsalainen, Komas Härmä Matti Haaparanta, Inhan Tehtaat Oy Ab (Fiskars) Jari Hautamäki, Sedu, Ähtäri, Koulutie Autoalan pt. Arto Valkama, Oy Maakunnan Auto Ab Arto Peräsalo, Sedu, Lapua Logistiikan pt. Jarmo Juurakko, Transpoint Konsta Jousmäki, Sedu,Seinäjoki, Törnäväntie Turvallisuusalan pt. Anssi Kuusisto, G4S Cash Services (Finland) Oy Timo Paakkanen, Sedu, Kurikka

K ANSAINVÄLISY YS Toimialajohtaja Terho Oksanen vieraili 3.-8. lokakuuta Ranskassa, missä hän tutustui lähellä Pariisia sijaitsevan ammattikoulun Lycee des Metiers Georges Cormierin toimintaan ja vieraili Citroenin autotehtaalla. Ohjelmaan kuului myös alan viimeisimpiin innovaatioihin tutustuminen Pariisin autonäyttelyn, Paris Motor Show 2008 yhteydessä.

Koulutuskeskus Sedun opiskelijat menestyivät Nuorten hitsauksen SM-kisoissa Nuorten hitsauksen SM-kilpailut käytiin 5-7.11. Tampereella Pirkka-hallissa, Nordic Welding Expo 2008 messujen yhteydessä. Mestaruuden vei Pietarsaaren Isak Ahlvik 153.5 pisteellä, hopeamitalin pokkasi Sedun Arto Kivenmäki 153 pisteellä ja pronssia Sedun Tero Kortesmäki 153 pisteellä. Sedun menestystä täydensivät Aki Alanen viidennellä ja Joni Ketola seitsemännellä sijallaan. Vuoden 2008 tammikuussa SM-kisoihin tähtäävään valmennukseen ilmoittautui 21 taitavaa hitsaajaa eri oppilaitoksista. Kisa oli tarkoitettu ammattikouluissa opiskeleville nuorille. Valmennuspäivien ja karsintojen kautta kuluvan vuoden aikana finaaliin selviytyi kahdeksan parasta. Sedun edustus oli vahva niin leirien kuin karsintojenkin aikana ja tuloksena olikin neljä paikkaa SM-finaalissa. Finaali kesti kolme päivää ja tehtäviä oli neljä: paineastian hitsaus, levykokeet, ja kaksi erilaista tehtävää Tig-hitsausprosessilla. Paineastialle tehtiin lopuksi vuotokoe (testauspaine 30 bar), hitsauksessa käytettiin neljää eri hitsausprosessia (141, 135, 136, 111). Tehtävien lisäksi arvioitiin myös työnsuojeluun liittyviä asioita. Pisteitä tehtävistä oli jaossa 191 ja tarkastuskohteita 54, joten mitään ei saanut sattumalta vaan jokainen piste oli ansaittava. Lopputulokset erittäin tiukassa finaalissa olivat hienoa katseltavaa.

aikuiskoulutusjohtajan katsaus vuoteen 2008

Aikuiskoulutus muuttuu suhdanteiden mukaan Liikelaitoksen ensimmäinen vuosi lähti vauhdikkaasti matkaan. Kevätkaudella 2008 toteutettiin useita rekrytointikoulutuksia alueen yritysten tarpeisiin ja osaavasta työvoimasta oli huutava pula usealla toimialalla, ja erityisesti tekniikassa. Talouden suhdanteiden kääntyessä syksyllä työmarkkinoiden kysyntä laimeni ja rekrytointikoulutukset vaihtuivat muutoskoulutuksiksi. Ammatillisen lisäkoulutuksen dynaamisuus joutui koetukselle. Suhdanteiden muutokset näkyivät välittömästi opiskelijoiden työllistymisen heikentymisenä ja työssäoppimispaikkojen vähentymisenä. Ammattirakenteiden nopea muuttuminen ja tarve osaamisen säännölliseen päivittämiseen näkyivät koulutushalukkuutena. Aikuiskoulutuksiin oli kokonaisuutena hyvin hakijoita, joista selvästi yli puolet oli naisia. Suosituimpia tutkintoja olivat myynnin ammattitutkinto, kone- ja metallialan perustutkinto, sosiaalija terveysalan perustutkinto (lähihoitaja) sekä laitoshuoltajan ammattitutkinto. Oppisopimuskoulutuksia toteutettiin tavoitteiden mukaisesti, ja suosituimpia tutkintoja olivat johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnot.

Koulutusta maahanmuuttajille Sedu Aikuiskoulutus oli vahvasti mukana edistämässä työperusteista maahanmuuttoa ja edustajamme olivat mukana eteläpohjalaisten delegaatiossa Vietnamissa. Tämän lisäksi tehtiin matka Venäjälle Uljanovskiin. Vietnamilaisten metallialan koulutus alkoi Kauhajoella. Suomen kielen koulutuksissa opiskeli n. 60 maahanmuuttajaa.

Sedu Aikuiskoulutus sijoittui toiseksi puhdistuspalvelualan Puhdasta asiaa -kilpailussa ja valittiin Suomen hitsausteknillisen yhdistyksen toimesta vuoden hitsaushuipuksi.

jossa annetaan ohjausta ja tietoa aikuiskoulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksesta. Lisäksi Kauhajoelle avattiin uudet tilat mm. tekniikan koulutusten toteuttamiseksi.

Projektit

Sedu Aikuiskoulutuksen keskeisimmät tunnusluvut vuonna 2008: • opiskelijavirta n. 6 400 • suoritettuja tutkintoja 467 • opiskelijapalautteiden keskiarvo 3,87 (maksimi 4) • liikevaihto 9.335.000 € (ulkoinen) ja 9.730.000 € (ulkoinen/sisäinen)

Uusi ESR-ohjelmakausi käynnistyi kahdella hankkeella Armi 2+ -Areena ammattiin sekä Sopimushankkija 2. Armi-hanke tarjoaa ja kehittää palveluita maahanmuuttajille ja osatyökykyisille henkilöille. Sopimushankkija 2 tavoitteena on edistää alueen metalliteollisuuden kilpailukykyä osaamista kohottamalla ja verkostoitumalla.

Ohjauksen ja neuvonnan palvelupiste Aikuiskoulutuksen ohjauksen ja neuvonnan tehostamiseksi Seinäjoen keskustaan avattiin aikuiskoulutuksen palvelupiste,

Pasi Artikainen aikuiskoulutusjohtaja Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos

koulutuskeskus sedun osaava henkilöstö

Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä oli 31.12.2008 päätoimisessa palvelussuhteessa 1033 henkilöä, joista Koulutuskeskus Sedussa työskenteli 391 (38 % kuntayhtymän henkilöstöstä) ja kuntayhtymän yhteisissä palveluissa 68. Henkilöstömenot muodostavat kaikkiaan 65 % kaikista kuntayhtymän toimintamenoista. Koulutuskeskus Sedussa työskentelevien keski-ikä on 46,0 vuotta, kun koko koulutuskuntayhtymässä työskentelevien keski-ikä oli 45,0 vuotta. Tiedot ilmenevät Seinäjoen koulutuskuntayhtymän henkilöstötilinpäätöksestä, joka on laadittu vuodesta 2002 alkaen. Se on yksi osa Koulutuskeskus Sedun laatujärjestelmää.

Koulutusmyönteisy ys Koulutuskeskus Sedussa 245 henkilöstön jäsentä osallistui koulutuksiin vuoden 2008 aikana ja koulutuspäiviä kertyi 1040. Kuntayhtymässä käytettiin henkilöstön koulutukseen palkkakustannuksineen yhteensä 783.255 euroa (v.2007 771.000€), mikä on noin 1,8 % (v.2007 1,8%) kuntayhtymän palkkausmenoista. Koulutukseen käytetty summa on n. 758 € (v.2007 775€) jokaista kuntayhtymän palveluksessa olevaa päätoimista henkilöä kohti. Koulutuskuntayhtymässä on toteutettu säännöllisesti esimieskoulutusta vuodesta 2002 lukien. Unit Management 5-muutosvalmennus suuntautui vuonna 2008 laajentuvan Sedun vastuuhenkilöihin tukemaan muutosprosessia. Koulutuksen toteutuksesta vastasi Vaasan yliopiston Lévon-insituutti ja osallistujia oli 25.

Työelämäjaksot Henkilöstön pätevöitymistä ja osaamis-

ta on tuettu kehittämisrahaston varoista mahdollistamalla palkalliset työelämäjaksot oman alan yrityksessä tai yhteisössä.

• kehittää henkilöstösuunnittelua, • edistää ja tukea henkilöstön osallistumista, • edistää ja tukea opiskelijoiden osallistumista, • kehittää työolosuhteita ja työsuojelumenetelmiä.

Kehittämisrahastosta myönnettiin 11:lle (v.2007 19) kuntayhtymän palveluksessa olevalle henkilölle 3-6 kk:n mittainen virkavapaus työelämäsuhteiden kehittämiseen. Työelämäsuhteiden kehittämisjaksolla kuntayhtymän henkilöstöllä on mahdollisuus palkkaus ja palvelussuhteen ehdot säilyttäen työskennellä oman alan yrityksessä tai yhteisössä.

Koulutuskuntayhtymän henkilöstö-, työkyky- ja tasa-arvoasioita on käsitelty erityisesti työhyvinvointiryhmässä, tasaarvotyöryhmässä ja työsuojelutoimikunnassa.

Henkilöstö ikäänty y

Kehityskeskustelut

Vuonna 2008 Koulutuskeskus Sedun palveluksesta jäi eläkkeelle 8 henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle jäi vuoden aikana 6 henkilöä.Vakinaisesta virasta tai tehtävästä irtisanoutui tai palvelussuhde päättyi muusta syystä 5 henkilöllä, ja uusia henkilöitä vakinaiseen työsuhteeseen tuli 11.

Koulutuskuntayhtymässä on käytössä kehityskeskustelusuositus, jonka pohjalta tulosyksiköt ovat työstäneet parhaiten omaan toimintaan soveltuvat kehityskeskustelulomakkeet. Kehityskeskusteluja käydään kaikissa tulosyksiköissä.

Henkilöstö sairastaa Sairaudesta johtuvien poissaolopäivien määrä nousi hiukan edellisvuodesta koko koulutuskuntayhtymässä. Sairauspäivien määrä sairauslomalla ollutta henkilöä kohti oli Koulutuskeskus Sedussa keskimäärin 18,4 pv. Sairauspäivien määrä suhteutettuna koko päätoimisen henkilöstön määrään oli keskimäärin 9,4 pv / henkilö.

Tasa-arvosuunnitelma Koulutuskuntayhtymän tasa-arvosuunnitelman mukaan tasa-arvotyön tavoitteena on: • seurata tasa-arvoa ja sen toteutumista, • kehittää esimiestyötä ja johtamista,

Työhy vinvointi Koulutuskeskus Sedussa toimii Sedutasoinen tyhy-ryhmä. Sedussa otettiin vuonna 2008 kokeiluluonteisesti käyttöön liikuntasetelit. Hyvien kokemusten perusteella liikuntaseteleiden käyttöönottoa alettiin valmistella koko koulutuskuntayhtymän henkilöstölle.

Henkilökuntayhdistys Koulutuskuntayhtymän virkistystoimintaa organisoi henkilökuntayhdistys, joka järjesti koko henkilöstön kevätjuhlan ja pikkujoulun.

koulutuskeskus sedun taitavat opiskelijat

Sedun opiskelijakunta järjestäytyi Koulutuskeskus Sedun opiskelijakunnan perustamiskokous oli 23.4.2008 Seinäjoella. Mukana olleet 22 opiskelijaa edustivat Koulutuskeskus Sedun opetuspisteitä, Härmänmaan ammatti-instituuttia, Kurikan ammattioppilaitosta ja Ähtärin ammatti-instituuttia. Opiskelijakunnan olemassaolo perustuu lakiin ammatillisesta koulutuksesta (21.8.1998/630). Laki määrittää, että koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Opiskelijakunnan hallitus edustaa koko Koulutuskeskus Sedun opiskelijoita. Opis-

kelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä.

Syyslukukausi meni nopeasti tapahtumia suunnitellessa.

Perustamiskokouksessa opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajaksi valittiin merkonomiopiskelija Mika Nokso Seinäjoen Koulukadun opetuspisteestä ja varapuheenjohtajaksi parturi-kampaajaopiskelija Eeva-Maria Autio Seinäjoen Kirkkokadun opetuspisteestä. Sihteerin tehtäviä hoitaa ensimmäistä vuotta yomerkonomin opintoja suorittava Maria Jyllilä Seinäjoen Koulukadun opetuspisteestä.

Opiskelijakunta kävi viemässä joulutervehdyksen laulun ja pipareiden merkeissä Myllyrannan palvelukeskukseen joulukuussa 2008. Opiskelijakunnan edustaja on toiminut Koulutuskeskus Sedun johtoryhmässä syksystä 2008 alkaen. Opiskelijat olivat vahvasti mukana myös laatupalkintokilpailuun liittyvässä auditointitilaisuudessa.

Ensimmäisen toimintalukuvuoden suunnitelmaan sisältyi • uuden Sedun opiskelijajuhlan järjestäminen tammikuussa 2009 • SeduSählinki-turnaus maaliskuussa 2009 • Better life -vanhuksille • Better life -kehitysmaihin

Taitaja 2008 kisattiin Espoossa Espoossa järjestettiin Taitaja 2008 -kisat (16.–19.4.2008). 1400 nuorta osaajaa kilpaili neljässäkymmenessä eri ammattitaitoja testaavassa lajissa. Koulutuskeskus Sedua edusti valtakunnallisessa finaalissa yksitoista nuorta taitajaa: • Tea Kangastupa, asiakaspalvelu ja myynti; valmentaja Paula Takamaa • Jarmo Korkiamäki, autonasennus; valmentaja Jani Mikkilä • Jani Rinta-Keturi, huonekaluvalmistus; valmentaja Mikko Peräaho • Joni Ketola, levyseppä-hitsaaja; valmentaja Pertti Lepola • Teppo Saari, putkiasennus; valmentaja Taisto Hänninen • Timo Alanen ja Ville Mäki-Mantila, sähköasennus; valmentaja Timo Rautiainen • Ari Ojanen ja Veli-Pekka Franssila, talonrakennus/muuraus- ja laatoitustyöt; valmentaja Jarkko Rajala • Hannu Latvala, verkkosivujen tuottaminen ja Jari Tuikka, tietokoneet ja verkot; valmentaja Ari Autio

Jorma Sihvonen luotsasi koko Koulutuskeskus Sedun joukkuetta. Opettaja-valmentajat pyrkivät kehittämään opiskelijoiden taitoja niin alan osaamisessa kuin fyysisessä ja henkisessä kestävyydessäkin. Taitaja-kisojen kanssa samanaikaisesti Espoossa järjestettiin myös SAKUStarskulttuurikilpailu.

Kultaa, hopeaa ja pronssia Putkiasennus on maakunnassa korkealla taitotasolla. Kultaan ylsi Teppo Saari, ja Seduun liittyvästä Kurikan ammattioppilaitoksesta Juho Hakala valloitti hopeasijan. Huonekalupuusepän työssä Jani Rinta-Keturi saavutti pronssia. Talonrakennuksessa Veli-Pekka Franssila muurasi ja laatoitti tehokkaasti ja taitavasti ja jakoi hopeatilan. Taitaja-finaaliin pääseminen osoittaa opiskelijoidemme edustavan ehdotonta Suomen kärkiosaajajoukkoa, ja osaajia löytyy useassa eri lajissa.

NY Taitajasta yrittäjäk si T Y 24h -kilpailu

ammatti-instituutin ja Ähtärin ammatti-instituutin opiskelijoista koostunut joukkue toi Taitajista Etelä-Pohjanmaalle yrittäjyyskilpailun hopeaa. Taitajasta yrittäjäksi TY24h yrittäjyyskilpailussa voiton vei helsinkiläinen Suomen Liikemiesten Kauppaopiston joukkue. Etelä-Pohjanmaan joukkueen muodostivat Koulutuskeskus Sedusta datanomiopiskelija Mikael Takamaa, lähihoitajaopiskelija Bhabani Valkealahti ja kotitalousyrittäjäopiskelija Saara Koskimaa sekä Härmänmaan ammatti-instituutista merkonomiopiskelija Susanna Nurmi ja Ähtärin ammatti-instituutista kotitalousyrittäjäopiskelija Mia-Liisa Ketola. Joukkueen valmentajana toimi Päivi Marttila-Lampinen Nuori yrittäjyys - Etelä-Pohjanmaa ja huoltajana Elina Forslund. Yrittäjyyskilpailu pilotoitiin Taitaja 2008 -tapahtumassa. Kilpailu on rakennettu NY24h yrittäjyysleirin mallin mukaisesti. NY24h yrittäjyysleiri on tunnettu ympäri Suomea, ja se on saanut kansainvälisen Global Best Awards kunniamaininnan.

Koulutuskeskus Sedun, Härmänmaan

yrityksen toimintaa. Harjoitusyrityksillä on lisäksi tukenaan kummiyritys, jolta ne saavat tietoa alan yritysten toiminnasta todellisuudessa.

SakuStars tulvillaan taitoa ja taidetta Ammattiin opiskelevien kulttuurikilpailut SAKUstars järjestettiin 56. kerran Espoossa samanaikaisesti Taitaja-kisojen kanssa osana ammatillisen koulutuksen suurtapahtumaa.

Urheilumenestystä

Ennakkotöillään pronssia nappasivat Elina Törmä grafiikalla, Karoliina Sillanpää sarjakuvapiirtämisessä ja Jani Helttunen taidekäsityön sarjassa. Lisäksi kunniamaininnat saavuttivat Niina Niemelä sarjakuvapiirtämisessä, Leila Kallio taidetekstiilisarjassa, Irina Mäkinen julistetaidesarjassa ja Jaakko Pajuluoma akryylityöllään.

Koulutuskeskus Sedun lähihoitajaopiskelija Tiina Ylinen paini EM-pronssia, ja sähköasentajaopiskelija Riku-Petteri Kivelä keilasi itselleen nuorten EM-hopeaa. Lukuisat Sedulaiset ovat menestyksekkäästi osallistuneet Saku ry:n järjestämiin urheilu- ja liikuntatapahtumiin, talvikisoihin, sulkapallo- ja lentopalloturnauksiin sekä puolimaratoniin.

Sedussa soi

Harjoitusyritystoiminta

Noora Mäkelä voitti akustisten soitinten sarjan harmonikan soitollaan. Lauluduoissa pronssia saivat Henna-Riina Jutila ja Sini Kangasluoma. Kunnianmaininnan arvoisesti shakkia pelasi Tomi Flinkaman. Karaokessa Eeva-Maria Autio nousi upeasti kahdeksan finalistin joukkoon yli 70 osallistujan joukosta. Vahvojen lahjakkuuksiemme takana toimivan aktiivisen tukijoukon muodostavat Sirkka Hankaniemi, Virpi Timonen, Jorma Salonen ja opetuspistekohtaiset yhdyshenkilöt. Seduun liittyvistä oppilaitoksista edustettuina olivat Härmänmaan ammattiinstituutti ja Kurikan ammattioppilaitos. Ennakkotyöllä alle 20-vuotiaiden sarjassa runollaan hopeaa nappasi Marja-Leena Nuormaa-Vilen Härmänmaan ammattiinstituutista. Lyömäsoittimien hopeasi-

joituksen saavutti Jussi Vikman Kurikan ammattioppilaitoksesta ja kunnianmaininnan samasta sarjasta Miko Ratavaara myös Kurikan ammattioppilaitoksesta. Soitinduon voittoon itsensä rummutti Kurikan Rumpuduo.

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukadun toimipisteessä merkonomiopiskelijat opiskelevat yritystoimintaa ns. harjoitusyrityksissä. Harjoitusyrityksessä toimitaan kuten oikeassakin yrityksessä, mutta raha ja hyödykkeet liikkuvat virtuaalisesti harjoitusyritysten välillä. Käytännön työtehtävien oppiminen tapahtuu toimistotiloja vastaavassa harjoitusyritysluokassa. Harjoitusyrityksen perustamisvaiheessa toisen vuosikurssin opiskelijat muodostavat noin yhdeksän opiskelijan ryhmät. Ryhmänä opiskelijat suunnittelevat ja perustavat oman yrityksen, jossa he toimivat toimitusjohtajana, myynti-, henkilöstö- ja talouspäällikkönä jne. sekä assistentteina. Opiskelijat laativat liiketoimintasuunnitelman ohjaamaan harjoitus-

Perustamisvaiheen jälkeen tavoitteena on käydä aktiivista kauppaa muiden Suomessa toimivien harjoitusyritysten kanssa. Myös kansainvälistä kauppaa on mahdollisuus käydä. Harjoitusyritykset ovat osallistuneet Opinlakeus- koulutusmessuille omilla osastoillaan. Kuluneen lukuvuoden aikana harjoitusyritykset järjestivät myös avoimien ovien päivän. Jatkossa tavoitteena on järjestää omat messut, joilla harjoitusyritykset voivat esitellä yritystään sekä tuotteitaan/palvelujaan ja käydä keskenään kauppaa. Ennen lukukauden päättymistä harjoitusyritysten toiminta lopetetaan, laaditaan tilinpäätös ja arvioidaan yrityksen toiminta. Tänä keväänä toiminta päättyi konkreettisesti kaikkien neljän harjoitusyrityksen yhteiseen tapaamiseen, jossa toimitusjohtajat esittelivät yritystensä tuloksen kakkukahvien lomassa. Oppimismenetelmänä harjoitusyritystoiminta poikkeaa perinteisestä tavasta oppia yritystoimintaa. Yhdessä tekeminen onkin tuonut opiskelijoille tervetullutta vaihtelua tavalliseen koulupäivään. Opettajat keräsivät opiskelijoilta palautetta, joka kannustaa jatkamaan ja kehittämään edelleen ko. toimintaa. Seuraavat kommentit ovat lainauksia opiskelijoiden antamasta palautteesta: ”Tekemällä yrityksessä töitä oppii asioita paljon paremmin kuin tunnilla istumalla”, ”Ryhmähenki parani luokassa”, Harjoitusyrityksessä oli mukava työskennellä”, ”Mukavaa vaihtelua teoriaopintoihin”, ”Yhteistyö oli mukavaa”, ”Mielenkiintoista, välillä hauskaakin”. Harjoitusyritystoiminnassa ohjaavina opettajina ovat toimineet Hellevi Alestalo, Ulla-Maija Kallio, Maarit Tupamäki sekä Marketta Rantala. Marketta Rantala

koulutuskeskus sedun verkostoituminen

Koulutuskeskus Sedun johtokunnan puheenjohtajisto 20 05-20 08 Jorma Viitamäki (vas.), Arja Hy y tiä ja Jani Kar vonen.

Opinlakeus – 2. asteen virtuaalisten opintojen tarjotin Nopeasti kehittyvä teknologia nykyaikaisine laitteineen, web-pohjaisine oppimisalustoineen ja kännyköineen on luonut edellytykset entistä laajemmille yhteistyöverkostoille. Yhteistyöverkostojen juuret ovat syvällä Etelä-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitosten toiminnassa, ja ne ovat mahdollistaneet myös Koulutuskeskus Sedun hallinnoiman oppilaitosverkosto Opinlakeuden - virtuaalisten opintojen tarjottimen toiminnan. Opinlakeudessa toimivat käytännössä kaikki Etelä-Pohjanmaan alueen 2. asteen oppilaitokset (30 kappaletta). Se kokoaa

yhteen alueen verkkokoulutuksen ja tukee opettajien ja organisaatioiden välistä yhteistyötä. Yhteinen laaja kurssitarjonta avaa kaikille verkoston oppilaitosten opiskelijoille mahdollisuuden valita opintoja laajemmasta valikoimasta. Opinlakeuden tehtäviin on kuulunut myös koulutusmessujen järjestäminen. Koulutusmessut tarjoavat erinomaisen tilaisuuden yhden katon alla tutustua maakunnan opintotarjontaan, valtakunnallisesti merkittäviin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.

nallaan luonut opiskelijoille määrätietoista uskoa parempaan tulevaisuuteen nykyaikaisin, opiskelijoita miellyttävin virtuaalisin avuin. Toisen asteen koulutuksen arvostus on aivan viime vuosina noussut sille kuuluvaan arvoonsa – Sedu on siitä mitä mainioin esimerkki. Tsemppiä opiskeluun….. Jorma Viitamäki Koulutuskeskus Sedun johtokunnan II varapuheenjohtaja Opinlakeus ohjausryhmän puheenjohtaja

Opinlakeuden laajapohjainen ohjausryhmä on johtanut, ohjannut ja näyttänyt suuntaviivoja toiminnalle. Toivottavasti myös Opinlakeus on toimin-

Opinlakeus-oppilaitosverkosto tukee oppilaitosten yhteistyötä ja verkko-opetusta Opinlakeuden toimintavuosi 2008 oli täynnä toimintaa ja muutoksia kuten myös monen mukana olevan 30 oppilaitoksen toimintavuosi. Verkko-oppimiseen liittyvä opetuskenttä muuttuu melkoisella nopeudella, ilmestyyhän uusia välineitä ja menetelmiä verkko-opetukseen lähes viikoittain. Myös yhteistyön tekeminen eri oppilaitosten välillä on muuttunut ja muuttuu myös tulevaisuudessa mm. oppilaitosten yhdistymisen ja kuntaliitosten kautta. Verkosto laajeni vuoden 2008 alussa, jolloin mukaan liittyivät Suupohjan ammatti-instituutti ja Suomen Yrittäjäopisto, sekä vuoden 2009 alusta, jolloin Koulutuskeskus Seduun liittymisen kautta myös Kurikassa järjestettävä ammatillinen koulutus pääsi osalliseksi verkoston palveluista. Verkosto kattaakin nyt kokonaisuudessaan Etelä-Pohjanmaalla järjestettävän toisen asteen koulutuksen mukaan lukien lukiot, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja kansanopistot. Opinlakeus-oppilaitosverkoston ensimmäinen toimintavuosi ilman hankerahoitusta koulutuksenjärjestäjien ylläpitämänä verkostotoimintana tuli täyteen 31.7.2008. Samalla verkoston koordinointivastuu siirtyi vuodesta 2005 asti kehitystyötä ansiokkaasti tehneeltä Esa Vuorenmaalta Opinlakeuden toiminnassa alusta asti mukana olleelle Timo Vainionpäälle. Opinlakeus-oppilaitosverkoston alkuajoista asti tärkeänä ohjenuorana on ollut tarjota opiskelijoille laaja mahdollisuus valita ja suorittaa erilaisia opintoja eri op-

pilaitoksissa. Tämä ajatus mielessä opintotarjottimen kehitystyötä tehtiin pitkin vuotta. Opintotarjottimella oli lukuvuoden aikana tarjolla noin 300 kurssia ja opiskelijat tekivät hyväksyttyjä kurssivalintoja noin 1500 kappaletta. Voitaneen todeta, että tarjonta ja kysyntä kohtasivat kiitettävästi toisensa. Kiitos laajasta kurssitarjonnasta kuuluu tietenkin kaikille verkoston oppilaitoksille. Opinlakeus-oppilaitosverkosto järjesti vuoden aikana useita koulutustilaisuuksia opetushenkilöstölle verkko-oppimisen tiimoilta sekä mm. maakunnallisen opo-päivän perusasteen ja toisen asteen opinto-ohjaajille. Suurin järjestetty tapahtuma oli 16.–17.1.2008 ensimmäiset Opinlakeus Koulutusmessut. Messut jatkoivat Senuko-oppilaitosverkoston 11

vuoden kunnioitettavia koulutusmessuperinteitä. Messut keräsivät yli sata näytteilleasettajaa ja messuilla vieraili noin 7000 opiskelijaa ja heidän vanhempaansa tutustumassa messujen laajaan tarjontaan. Uudet haasteet odottavat Opinlakeusverkostoa myös vuonna 2009 ja niitä kohti jatketaan Etelä-Pohjanmaalla tuttu yrittämisen ja yhdessä tekemisen hinku mielessä. Niiltä pohjilta aikanaan syntyi maassamme ainutlaatuinen Opinlakeusoppilaitosverkosto, ja ne vievät kehitystyötä myös tulevaisuudessa eteenpäin.

Timo Vainionpää Opinlakeus-koordinaattori

Oppilaitosten ja työyhteisöjen vuoropuhelu tärkeää Oppilaitosten työelämäyhteistyö on tiivistynyt luontaisesti opetussuunnitelmien uudistusten myötä. Työssäoppimisjaksot ovat oleellinen osa tutkintojen sisältöä. Käytännön työelämätaitoja opetellaan oppilaitosten ulkopuolella jopa neljännes opiskeluajasta. Myös opetussuunnitelmien sallimia muita yhteistyömuotoja kehitetään eri projektien tai normaalin koulutyön rinnalla laajasti. Oppilaitosten ja työelämän vuoropuhelu koetaan erittäin tärkeäksi. Koulutuskeskus Sedu edelläkävijä työssäoppimisessa Koulutuskeskus Sedussa ja Sedu Aikuiskoulutuksessa on järjestelmällisesti kehitetty työelämäyhteistyötä. Tämän ovat myös sidosryhmät huomanneet. Koulutuskeskus Sedun henkilöstöä on mukana monessa työryhmässä, missä työelämäyhteistyön asioita viedään valtakunnallisesti eteenpäin. Koulutuskeskus Sedu on muille oppilaitoksille haluttu yhteistyötaho, kun vertaillaan ja pyritään kehittämään toimintatapoja. Työssäoppimisen laatua Koulutuskeskus Sedussa on parannettu mm. seuraavilla toimenpiteillä: • Selkeät sopimukset vastuineen ja velvollisuuksineen • Yhteistyösopimus Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa

• Opettajien vierailut ja muu yhteydenpito työpaikoille • Palautejärjestelmän kehittäminen • Järjestelmällinen tiedottaminen • Työyhteisöjen henkilöstön kouluttaminen opiskelijoiden ohjaamiseen ja näyttöjen vastaanottamiseen • Ammattiosaamisen toimielimen luominen ja siinä työelämäyhteistyön huomioiminen • Työelämäyhteistyön laaturyhmien muodostaminen Opiskelijoiden oikeusturva näyttöjen arvioinnissa taataan kolmikantamenettelyllä Toimet ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta opiskelijat voivat luottavaisin mielin siirtyä työelämäjaksoille ja saavat opetussuunnitelmien mukaiset oikeudenmukaiset arviot työelämäjakson lopuksi. Varsinkin näyttöjen arvioinnissa tämän järjestelmän toimivuus testataan. Kun opiskelijoiden näyttöjä arvioi kolmikanta, opiskelija, opettaja ja työelämäedustaja, on väärinymmärrysten riskit minimoitu. Tämän osoittaa myös se, että Ammattiosaamisen toimielimelle ei ole Koulutuskeskus Sedussa tullut ainuttakaan oikaisuvaatimusta näytön arvioinnin virheellisyydestä. Hyviin tuloksiin on päästy myös sen vuoksi, että Koulutuskeskus Sedu on kouluttanut mm. MoMuToKo -hankkeen avulla lähes 1000 työpaikkaohjaajaa eri työyhteisöihin. Työ on hyvällä mallilla, mutta silti monesta yrityksestä puuttuu

näyttöohjaajakoulutuksen saanut työntekijä. Kehittämistyöhön tulee jatkossakin löytää määrärahoja. Työyhteisöiltä odotetaan avauksia Työelämälle yhteistyö oppilaitosten kanssa on tullut osaksi päivittäistä toimintaa. Tiivis yhteistyö helpottaa rekrytointia ja lisää työyhteisön tunnettuutta. Kiire heijastuu myös tähän yhteistyöhön. Työelämäedustajienkin tulisi välillä pysähtyä miettimään yhteistyön onnistumisia ja kehittämisehdotuksia. Ajatukset olisi hyvä tuoda heti palautejärjestelmien kautta Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön strategiatyöhön. Tuoreet toimialakohtaiset työelämäyhteistyön laaturyhmät omalta osaltaan tuovat signaaleja koulutuksen järjestäjän tietoon. Kun vuorovaikutus on vilpitöntä ja suoraa, Koulutuskeskus Sedun junakin kääntyy nopeammin työelämän vaatimuksia vastaavaksi. Kaikkien meidän yhteinen tavoite on saada työmarkkinoille entistä osaavampia ja motivoituneempia työntekijöitä työyhteisöjen työvoimatarpeet ja -laatuvaatimukset huomioon ottaen. Jani Karvonen Koulutuskeskus Sedun johtokunnan I varapuheenjohtaja Ammattiosaamisen toimielimen puheenjohtaja

Sedu rakentaa Jo Koulutuskeskus Sedun edeltäjien aikaan talonrakentajiksi, LVIasentajiksi, maalareiksi ja sähköasentajiksi valmistuneet ovat rakentaneet omakotitaloja. Ensimmäisen vuoden opiskelijat pääsevät heti mukaan taloprojektiin. Omakotitalo valmistuu keskimäärin kolmessa vuodessa. Niinpä koko ammatillisen koulutuksensa ajan opiskelija pääsee yhdistämään teoriaa käytäntöön. Seinäjoella Kärjen kaupunginosassa on yhdeksän talokohdetta eri vaiheissaan. Huhtikuussa 2009 valmistui kolme omakotitaloa (Siilintaival 18, Siilintaival 20, Siilintaival 22). Kaikki talot sijaitsevat puistoon rajoittuvilla tonteilla. Talot tulevat julkiseen myyntiin, ja talon ostaja lunastaa tontin kaupungilta, kertoo toimistopäällikkö Aulis Siltala. Siilintaival 20:ssä erikoisuutena on lämpöpumppu. Ulkoverhoilumateriaalina käytetään tavallisesti tiiltä ja puuta. Opiskelijatyönä valmistuu Seinäjoella kaksi tai kolme taloa vuodessa. Myös Koulutuskeskus Seduun vuoden 2009 alussa liittyneet oppilaitokset toteuttavat samaa käytännönläheistä toimintatapaa: Kurikassa omakotitalo (Tuulenpolku 4) valmistunee keväällä 2010, Lapualla on kaksi taloa suunnitteluvaiheessa Ritavuoren alueelle ja Ähtärissä kaksi taloa rakennusvaiheessa Hömmönmäentiellä.

Koulutila yritysyhteistyökumppanina Ilmajoella ja opetusmetsä Ähtärissä Koulutuskeskus Sedun maaseututoimialalla opetuksen tukena ja työssäoppimispaikkana toimivat opetus- ja tutkimustila Ilmajoella sekä opetusmetsä Ähtärissä. Nämä tilat tarjoavat ensimmäisen, tutun työssäoppimispaikan ennen ensimmäistä työjaksoa vieraan työnantajan palveluksessa.

Ilmajoen koulutilan tuotanto koostuu kasvinviljelystä, maidontuotannosta, porsastuotannosta sekä pienimuotoisesta lammastaloudesta. Lisäksi kasvihuoneella tuotetaan kukkia niin kevät- kuin joulumyyntiin ja kirsikkatomaatteja kesäkaudella. Biodiesel polttoaineena Koulutilan toimintaan liittyy myös metsätalous eri työvaiheineen. Peltoa koulutilalla on käytössä 147 ha sekä metsää n. 150 ha, lypsylehmiä keskimäärin 38 kpl, emakkoja n. 25 kpl sekä lampaita n. 10 kpl. Pelloilla tuotetaan ensisijaisesti rehua omalle karjalle mutta pinta-alaa jää myös erikoiskasvien käyttöön sekä koetoiminnalle. Viime vuosina kevätrypsi on kuulunut viljelyohjelmaan viljojen ohella ja tulevana kesänä aloitetaan myös kuminan viljely. Omasta rypsisadosta valmistetaan lisäksi koetoimintana biodieseliä koulun pienkuormaajan ja yhden traktorin tarpeisiin. Pelloilla toteutetaan muokkauskokeita sekä uusien koneiden testauksia. Opetus- ja tutkimustilan laaja-alainen toiminta antaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua ohjatusti maatilayrityksen eri työvaiheisiin ja ennen kaikkea mahdollistaa käytännön työskentelyn eri työpisteissä. Toisen asteen opiskelijoilla on koko kolmivuotisen koulutuksen aikana käytännön harjoituksia koulutilan eri toiminnoissa. Lisäksi ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeinen kesä on käytännön töitä koulutilalla. Kesän ohjelma laaditaan siten, että ryhmät kiertävät eri työpisteissä ja osa kesästä on opiskelijoilla vapaata tai käytännössä useimmissa tapauksissa kotitilalla tapahtuvaa työskentelyä. Opetusmetsät Tuomarniemellä Maaseututoimialan toisessa opetuspisteessä Ähtärissä hyödynnetään opetus-

metsää metsäopetuksessa monipuolisesti. Sedu Tuomarniementien opetupisteen ympäriltä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä omistaa n. 50 ha opetusmetsän. Sen lisäksi opetusmetsä koostuu hallinta- ja käyttöoikeussopimuksen kautta Metsähallituksen omistamasta kolmesta tilasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 850 hehtaaria. Vuosittain opetusmetsästä myydään n. 2500–3000 m3 puuta. Myydystä puumäärästä oppilaitoksen opiskelijat korjaavat opetuksen yhteydessä 1500–2000 m3, josta n. 300 m3 korjataan manuaalisesti ja loput koneellisesti. Kaikki puutavara on kuljetettu oppilaitoksen lähikuljetuskalustolla opiskelijoiden harjoitustyönä välivarastolle. Vuosittainen opiskelijatyönä tehtävä uudistusala on 4-7 ha vastaten n. 10000 kpl puuntaimia. Taimikonhoitoharjoituksia toteutetaan 5-10 hehtaarilla. Myös kunnostusojitukset ja muokkaukset tehdään opiskelijatyönä omalla kalustolla. Oppilaitoksella on hyvä yhteistyö paikallisen energiaosuuskunnan kanssa, joka ostaa opetusmetsästä hakatun energiapuun ja hyödyntää sitä mm. oppilaitoksen lämmittämisessä. Samoin sahausopetuksessa syntyvä pinta menee lämmöntuotantoon. Metsien monikäyttö Ruokintapaikkoja ja riistapeltoa on pidetty yllä opetukseen liittyvänä harjoitustyönä. Tuomarniemen tilalle kuvion 43 riistapellon viereen on rakennettu riistan tarkkailukatos. Metsäkanalintukannat ovat kohtuulliset. Nuorien lintujen osuus oli vähäinen. Jäniskanta runsas. Marja- ja sienisato olivat kohtuullisia. Juhani Suojaranta

Uusi esirippu antaa ilmeen remontoidun koulun juhlasalille Seinäjoen lyseon esirippu on suunniteltu ja valmistettu tilaustyönä Koulutuskeskus Sedun Ilmajoen Pappilantien opetuspisteessä. Ryhmä tekstiilialan artesaaniopiskelijoita teki esiripun suunnittelutyön osana tuotesuunnittelun opintoja. Samettisen esiripun suunnittelu ja valmistus on ollut poikkeuksellisen kiinnostava tilaustyö. Ryhmä tekstiilialan opiskelijoita teki esiripun suunnittelutyön osana tuotesuunnittelun opintoja. Jo esiripun pinta-ala (yli 50 m2) oli sekä ompelu- että värjäystekniseltä toteutukseltaan suuritöinen. Suunnittelullisena haasteena oli erityisesti esiripun toimivuus monissa erilaisissa tilaisuuksissa. Materiaaliksi valittu sametti värjättiin opetuspisteessä. Esiripputyön kaltaiset, haasteelliset projektityöt antavat opiskelijalle ryhmätyöskentelyn kokemusta ja vastuunottoa sekä kehittävät itsevarmuutta ammatillisessa toiminnassa. Opiskelija oppii hankkimaan tarvittavat materiaalit, valmistamaan teknisesti ja

esteettisesti laadukkaan tuotteen asiakkaan vaatimusten mukaisesti. Tärkeää on myös oppia omatoimisesti sopimaan asiakastapaamiset, suunnittelemaan aikataulut, kertomaan asiakkaalle tuotteesta ja sen hoidosta sekä valmistusprosessista. Niinpä ideoiden sekä suullinen että visuaalinen esittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Joustava toiminta ja uusien ratkaisumallien etsiminen muuttuvissa tilanteissa on merkittävä ominaisuus. Opiskelija oppii projektin kautta hinnoittelemaan valmistamansa tuotteen ja oman työnsä osuuden sekä arvioimaan realistiset toteutusaikataulut.

Lähihoitajaopiskelijoiden lukutuokioita vanhuksille ”Milloin te tulette uudestaan?” kuuluu kysymys Riskulan kodissa, kun Koulutuskeskus Sedun Koskenalantien lähihoitajaopiskelijat lausuvat loppukiitokset lukutuokion päätteeksi. Äidinkieli 3:n opintojaksoon kuuluva lukutuokio on tällä kertaa pidetty. Vuoden 2008 aikana niitä oli Riskulan kodissa yhteensä 6 ja Simunanrannan palvelukeskuksen eri osastoilla yhteensä 23. Yhteistyötä on tehty työelämän kanssa jo vuodesta 2002.

- Lukutuokiot ovat vaihtelua arkeen ja ovat erittäin odotettuja, toteaa Riskulan kodin vastaava ohjaaja Ulla Ala-Mutka. Riskulan koti on 6-paikkainen pienryhmäkoti Seinäjoella Huhtalassa. Palveluntuottaja on Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys r.y. Asukkaat ovat 70–95-vuotiaita. Kahden tai kolmen opiskelijan pienryhmä pitää vuorollaan yhden tuokion. He saavat suunnitella sen sisällön itse. Ainut ehto on, että tuokiossa luetaan jotain, esim. runoja tai huumorilla höystettyjä pakinoita. Lisäksi se voi sisältää tuolijumppaa, laulua tai vaikka tanssia! Tuolijumppa on usein toivottua, ja opiskelijat ovat liittäneet sen esim. luettavaan tekstiin. Tekstiin eläytymällä on tehty erilaisia liikkeitä, esim. nosteltu jalkoja. Lukutuokio kestää 45 min. Tavoitteena on kehittyä äänenkäytössä ja viestintätaidoissa. Täytyy myös osata kuunnella ja olla lähellä. Kun opiskelijan ja vanhuksen ikäero voi olla jopa lähes 80 vuotta, voi opiskelija kuulla vanhukselta asioita, joita ei voi oppia kirjoista tai internetistä. Niinpä kokemus on antoisa puolin ja toisin.

Euroscola tutustutti sedulaisia Euroopan unioniin Sedulaiset vierailivat 6.3.2008 Strasbourgissa Euroscolapäivässä. Sedun 23 opiskelijaa osallistui tiiviiseen Euroscolan ohjelmaan aamusta myöhäiseen iltapäivään saakka. Vierailu konkretisoi syksyllä järjestettyä Eurooppa-kurssia. Euroscola-päivään osallistui noin 500 opiskelijaa 22 maasta.

International Sedu Koulutuskeskus Sedun kansainvälisessä toiminnassa vuosi 2008 oli alku monelle uudelle. Sedussa käynnistyi uusi Leonardo da Vinci -rahoitteinen Sedulity 2 -opiskelijaliikkuvuushanke. Hankkeessa tarjoutuu mahdollisuus 58 Sedun opiskelijalle suorittaa työssäoppimisjakso jossakin 14 partnerimaassa. Avaintoimijana kansainvälisen toiminnan kehittämisessä on Sedun kv-ryhmä, joka kokoontui kv-koordinaattorin johdolla 6 kertaa. Ryhmässä ovat edustettuina Sedun kaikki opetuspisteet ja liittyvät oppilaitokset. Ryhmä valmisteli keväällä 2008 Koulutuskeskus Sedun kansainvälisen toiminnan strategian. Lisäksi ryhmän jäsenet pitivät kv-infoja kaikissa opetuspisteissä. Yrittäjyyskasvatusta kansainvälisesti Sedun toiminnan kehittämisen painopisteistä erityisesti yrittäjyyskasvatus nousi avainasemaan oppilaitoksen kansainvälisessä toiminnassa vuonna 2008. Sedu pääsi partneriksi EU-rahoitteiseen European Commitment to Entrepreneurship - innovaatioiden siirtohankkeeseen. Hankkeessa testataan Espanjassa kehitettyä yrittäjyyskasvatuksen menetelmää sekä luodaan kansainvälisiä ja kotimaisia yrittäjyyskasvatuksen yhteistyöverkostoja. Vuoden 2008 aikana yhteensä 48 sedulaista suoritti yli kahden viikon mittaisen työssäoppimisjakson ulkomailla. Henkilökuntaliikkuvuutta rahoitettiin eri Leonardo-rahoitteisista hankkeista. Vuonna 2008 yhteensä 52 opettajaa ja muuta henkilökunnan edustajaa osallistui työelämäjaksolle ulkomailla. Vuosi 2008 oli työntäyteistä aikaa myös Seduun saapuneiden ulkomaisten opiskelijoiden parissa. Yhteistyöoppilaitoksista Italiasta, Ranskasta, Unkarista, Norjasta, Ruotsista ja Maltalta saapui yli 60 opiskelijaa työssäoppimaan Seinäjoen seudulle. Lisäksi Sedussa isännöitiin 23 ulkomaisen opettajan työelämäjaksoa.

Opiskelijat kertoivat päivän olleen antoisa ja hyödyllinen kielitaidon kohentamiseen ja uusien tuttavuuksien luomiseen. Päivän aikana osallistujat tutustuivat toisiinsa ja Euroopan unionissa tällä hetkellä puhuttaviin kysymyksiin. Kirkkokadun opetuspisteen opiskelija Kalle Yli-Hukkala piti tilaisuudessa puheenvuoron, jossa esitteli Sedua muille opiskelijoille. Koulutuskeskus Sedun opiskelijoita Euroscola-matkalla luotsasivat Lena Slotte-Siljamäki ja Marja Kallio.

Opiskelija Maija Autio ja YES-projek tipäällikkö Tiina Jokela-Lyly

Projektit ja hankkeet Vuosi 2008 oli vilkasta hankevalmistelun aikaa. Hankerahoitusta haettiin sekä ESR-ohjelmasta että Opetushallituksen vuosittaisen valtionavustushaun kautta. Opetushallituksen kautta saatiin rahoitusta • työelämäyhteistyön laaturyhmien perustamisen valmistelutyöhön • ammattiosaamisen toimielimen kouluttamiseen • maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittämiseen • moniammatillisen opiskelijahuoltotyön kehittämiseen • ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun tehostamiseen • ammattiosaajan työkykypassin toimeenpanemiseen.

Yrittäjy yskasvatus – avain muutokseen Pohjois-Espanjassa Asturiasin alueella elettiin 1970-luvulla nousukautta. Terästehtailla tahkottiin töitä useassa vuorossa ja alueen väkiluku kasvoi nopeasti. Kaikki muuttui radikaalisti 1980-luvun alussa alueen teräksentuotannon kilpailukyvyn romahtaessa. Muuttovoitto kääntyi muuttotappioksi ja erityisesti nuoret jättivät synnyinseutunsa pakon sanelemana.

Koulutuskeskus Sedussa alkoi 1.8.2008 2½-vuotinen YES-keskushanke. Hanke on valtakunnallinen ESR-hanke, jossa maahamme on perustettu 15 alueellista YES-keskusta. Hanketta hallinnoi Porin seudun kehitys ry.

Vuonna 1987 perustettiin entisen terästehtaan DURO FELGUERAn tiloihin hallinnollinen yhteisö nimeltä Ciudad Industrial del Valle del Nalón, S.A. (VALNALÓN). Yhteisön tavoitteena oli kunnostaa vuonna 1984 suljetun terästehtaan tilat ja maaalueet. Erityistehtäväkseen yhteisö sai kehittää toimintaa, jolla luodaan alueen asukkaille uskoa tulevaan voittamattomilta tuntuneiden vaikeuksien keskellä. Valnalón näki yrittäjyystaitojen ja -asenteiden kehittämisessä muutoksen avaimen. Vuonna 1990 käynnistettiin ensimmäinen kaikki kouluasteet käsittävä yrittäjyyden koulutusohjelma. Yrittäjyyden opetus alkaa alakoulusta ja päätyy lukion päättävien opiskelijoiden perustamiin yrityksiin. Valnalónin tiloissa toimii tätä nykyä kaksi yrityshautomoa, joissa on yhteensä 45 yritystä sekä mm. ATK-alan koulutuskeskus, ravintola-alan oppilaitos ja Internetresurssikeskus.

Alueellemme perustetun Etelä-Pohjanmaan YES-keskuksen tavoitteena on tukea yrittäjyyskasvatusta maakunnan perusasteilla, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa ja tuoda esille uusia tapoja toteuttaa yrittäjyyskasvatusta käytännössä. YES-keskuksen palveluita ovat opetussuunnitelmien kehittämispalvelut, yrittäjyyskasvatuksen materiaalipalvelut, opettajien koulutukset, koulu-yritysyhteistyö ja Nuori Yrittäjyys ry:n aluetoimistot.

Valnalónissa kehitetyt yrittäjyyskasvatuksen menetelmät ovat saaneet laajalti kansainvälistä arvostusta. Euroopan Unionin komissio on palkinnut toisen asteen opiskelijoille suunnatun EJE-menetelmän ns.best practice -mallina. European Commitment to Entrepreneurship -hankkeessa tätä menetelmää testataan Sedun opiskelijoiden kanssa kaupan ja kulttuurin toimialalla.

Lisäksi haettiin useita uuden ESR-ohjelmakauden hankkeita.

YES-keskushanke, ESR

1.12.2008 käynnistyivät seuraavat hankkeet:

Yrittämällä eteenpäin, ESR

seDUUNI - osumaa työhön, ESR

(- 30.11. 2011)

(-30.11. 2011)

Projektipäällikko Sari Rintakoski

Yrittämällä eteenpäin -hankkeen tavoitteena on lisätä yrittäjyyskasvatuksen osaamista opetuksessa ja luoda Etelä-Pohjanmaalle oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksen vastuutoimijoiden verkosto. Projektin tavoitteena on päivittää koulutuksen järjestäjien yrittäjyyskasvatusstrategioita ja luoda yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli oppilaitoksille sekä yrittäjyyspassi opiskelijoiden työkaluksi yrittäjyyden tiellä. Hankkeen tavoitteena on myös selkiyttää yhteistyötä EteläPohjanmaan Yrittäjien kanssa.

Monimuotoiset opinpolut, ESR

seDUUNI - osumaa työhön -hankkeen tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä oppimisen toteuttamiseksi työpaikoilla. Hankkeessa pyritään edistämään ja syventämään oppilaitoksen ja työpaikkojen välistä yhteistyötä luontevaksi toimintatavaksi sekä tuomaan työelämän näkemys nykyistä vahvemmin osaksi opetussuunnitelmia. Hankkeen aikana vahvistetaan opetuksen työelämälähtöisyyttä. Projektipäällikko Hanna-Mari Rintala

Hankkeen avulla voidaan edistää ja nopeuttaa valmistuneiden työllistymistä, syventää opiskelijoiden ammatillisia ja muita työelämässä tarvittavia taitoja, vahvistaa opettajien työelämälähtöistä näkemystä ja osaamista sekä päivittää työelämän tietämystä ammatillisen koulutuksen tuottamasta osaamisesta.

seTREENI - työelämä kutsuu, OPH

(- 30.11. 2011) Monimuotoiset opinpolut -hankkeen tavoitteena on kehittää Koulutuskeskus Sedun opiskelijoille monipuolisia, joustavia ja yksilöllisiä opinpolkuja. Erityisesti tuotetaan toimintamalleja opinnoissaan tukea tarvitsevien opiskelijoiden, maahanmuuttajien ja alan vaihtajien opinpolkujen tueksi. Tavoitteena on myös Sedun toimintojen yhteinen kehittäminen ja yhteisten toimintamallien käyttöönotto. Projektipäällikko Tiina Harju

SeTREENI - työelämä kutsuu on opetushallituksen rahoittama laajennetun työssäoppimisen kehittämis- ja kokeiluhanke. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan myös mm. työssäoppimispainotteista matkailualan perustutkintoa ja AmmattiCoach-toimintaa.

Projektipäällikko Anne Lepistö

härmänmaan ammatti-instituutti 2008

Järjestämisluvan mukaisia paikkoja oli 630, ja keskimääräinen opiskelijamäärä vuonna 2008 oli 631,1. Tekniikan ja liikenteen alalla opiskeli keskimäärin 397,5 opiskelijaa, kaupan ja hallinnon alalla 117,3 opiskelijaa ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla 116,1 opiskelijaa. Erityisopiskelijoita oli 99. Yhteistyö Lapuan lukion kanssa sujui hyvin ja kaksoistutkintoa suorittavien määrä oli lähes 40. Opetuksellisina erityistoimenpiteitä ovat olleet mm. opetusryhmien pienten kokojen säilyttäminen, opetusryhmien jakaminen, integroituna annettu erityisopetus, yksilöllinen opetus ja tehostettu opiskelijahuolto, josta ovat vastanneet opinto-ohjaajat, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja ja koulutusalajohtajat. Eronneiden määrä oli 36, keskeyttämisprosentti 5,5. Eroamiset johtuivat pääasiallisesti sosiaalisista ja terveydellisistä syistä sekä siirtymisestä kesken opiskelun työelämään. Ammattikorkeakouluun jatko-opintoihin siirtyi valmistumisen jälkeen noin kolmasosa opiskelijoista, erityisesti tekniikan ja liikenteen alalla. Valmistuneet opiskelijat sijoittuivat työelämään hyvin. Tilivuoden taloudellinen tulos oli hyvä. Tulokseen vaikuttivat hyvä opiskelijatilanne, tuloksellisuusrahoitus, budjetoitua korkeampi yksikköhinta ja fuusiosta johtuva harkinnanvarainen yksikköhinnan korotus. Talousarvion mukaan toimintakate oli 233.500 euroa. Toteutuneessa tuloslaskelmassa toimintakate oli 639.457,48 euroa. Vuosikate oli 660.925,76 euroa. Tilikauden tulos poistojen jälkeen oli ylijäämäinen 268.050,97 euroa. Perustutkintoon johtava koulutus (120 ov), opiskelijamäärä suluissa (tilanne 20.9.2008) • Kone- ja metallialan perustutkinto,

koneistaja, levyseppähitsaaja (137) • Talotekniikan perustutkinto, LVIasentaja (55) • Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja (99) • Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja (38) • Sähköalan perustutkinto, sähköasentaja, automaatioasentaja, elektroniikka-asentaja (96) Tekniikka ja liikenne yhteensä 425 opiskelijaa • Catering-alan perustutkinto, palveluvastaava, suurtalouskokki (60) • Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto, kotitalousyrittäjä (5) • Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja (54) • Talouskoulu (3) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala yhteensä 122 opiskelijaa • Liiketalouden perustutkinto, merkonomi (84) (sis. mediamyyntiin painottunut merkonomikoulutus ja isännöintiin painottunut merkonomikoulutus) • Tietojenkäsittelyn perustutkinto, datanomi (17) Kauppa ja hallinto yhteensä 101 opiskelijaa Opiskelijoita yhteensä 648 Vastuuhenkilöt Rehtori Jaakko Ketola Koulutusalajohtaja Kalevi Kataja Koulutusalajohtaja Marita Syrjälä Aikuiskoulutusvastaava Orvokki Seppelin Osastonjohtajat: Johanna Ikola, kauppa ja hallinto Olli Isopahkala, rakennusosasto Tarmo Harju, metalliosasto Arto Peräsalo, auto-osasto Mikko Salomäki, sähköosasto Marketta Alanen, matkailu-, ravitsemis- ja talousala

HENKILÖSTÖMME Härmänmaan ammatti-instituutissa työskenteli vuonna 2008 yhteensä 85 henkilöä: Tekniikan ja liikenteen alalla 37, kaupassa ja hallinnossa 12, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla 11, aikuiskoulutuksessa ja projekteissa 9 ja tukitoiminnoissa 16.

OPISKELIJAMME Koulutusyhteistyötä Lapualla Härmänmaan ammatti-instituutti ja paikallisradiorypäs Kevyt Kanava Oy aloittivat yhteistyön syksyllä 2006. Kevyt Kanava Oy on Suomen suurin yksityinen tv- ja radioyhtiö. Oppilaitoksen ja yrityksen ideoima koulutus yhdisti liiketalouden perustutkinnon ja mediamyynnin. Ensimmäiset merkonomit, joilla on mediakonsultin ammattitaito, valmistuivat HAMIsta keväällä 2008. Opiskelijat perehtyivät työssäoppimisen aikana radio- ja televisiomainonnan myyntiin ja tuottamiseen. Yhteensä työssäoppimista oli kaksivuotisessa koulutuksessa 25 opintoviikkoa, eli lähes kolmasosa opintojen kokonaispituudesta.

Taitaja-semifinaalit 2008 Hamissa järjestettiin suurtalouskokkien Taitaja2008-semifinaalit 22.–23.1. ja Taitaja2009-semifinaalit 26.–27.11. Minna Virtakangas ja Petteri Luoma selvittivät tiensä Taitaja-finaaliin Vaasaan. SakuStars 2008 SakuStars- kilpailussa runoja lausuntasarjassa toiseksi sijoittui sähköalan perustutkinnossa elektoriikka-asentajaksi opiskeleva Marja-Leena Nuormaa-Vilen.

K ANSAINVÄLISY YS Hamin kansainvälisen toiminnan aktiivisuus näkyi opiskelijaliikkuvuuksina. Hankkeiden tai oppilaitoksen tukemana ulkomaille suuntasi 27 opiskelijaa ja lähes 30 opettajaa. Ulkomaalaisia opiskelijoita oli Hamissa työssäoppimassa ja opintomatkoilla yhteensä 40. Opettajia ja henkilökuntaa vieraili 25. Hami hallinnoi EUCON (European Construction Site) -hanketta, joka on suunnattu lvi-, sähkö- ja rakennusalan opiskelijoille. Opiskelijat saivat suorittaa 4 viikon työssäoppimisjaksonsa Kreikassa, Tanskassa ja Saksassa. YES-hanke (Young Employees with a Service Mind) on kohdistettu palvelualojen opiskelijoille. Hanketta koordinoi Hami. Muina partnereina toimivat Vammala, Kauhajoki ja Seinäjoki. Opiskelijat ovat saaneet 6 viikon työssäoppimisjaksojensa aikana tutustua Italian, Espanjan, Kreikan, Irlannin, Englannin, Kyproksen, Norjan, Tanskan ja Viron kulttuurielämään. Hami oli mukana Comenius-koulutushankkeessa. Better Choices for Better Tomorrow -projekti keskittyy kestävän kehityksen eri osa-alueisiin, joita opiskelijat käsittelevät hankkeen E-magazinesivulla. Hanketta tehdään yhteistyössä kreikkalaisten, ranskalaisten, skottien ja italialaisten kanssa. Suomessa partnereita on ollut lisäksi Kauhavalta, Nurmosta ja Seinäjoelta. Hami osallistui PROWORK II -hankkeeseen, jossa maailmalla liikkuvat opettajat. Hanketta koordinoi Vammala. Hamin lisäksi muina partnereina toimivat Kauhajoki ja Seinäjoki. Opettajilla oli mahdollisuus tutustua työkulttuuriin kahden viikon ajan Italiassa, Kreikassa ja Saksassa. LED-hanke (Learning Every Day) keskittyy tarjoamaan ulkomaanjaksoja opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea kieliopinnoissaan. Hankkeen hallinnoijana toimii Oulu. Lapuan lisäksi hankkeessa partnerina toimii Salo. Opiskelijat saivat vuonna 2008 kielikoulutusta Ranskassa ja Kreikassa.

Näytöt kv-työympäristössä on OPH:n osittain rahoittama hanke, jossa tavoitteena on löytää niitä yrityksiä ulkomailta, jotka ovat halukkaita ottamaan näyttöjä vastaan. Hanketta koordinoi Kauhajoki. Lapuan kouluverkosto (Lapua Schools Network-hanke) toimii Lapualla eri kouluasteilla rakentaen verkostoa Irlannin Droghedan yhteistyökouluihin. Verkoston toimivuus huipentui toukokuussa 2008 järjestettyyn Life in Europe -näyttelyyn. Hanke sai onnistuneen päätöksen kesäkuussa 2008. Vuoden 2008 lopulla saatiin myönteinen päätös NORD+ -hankkeesta. Se on suunnattu rakennus-, metalli - ja auto-osastolle. Se käsittelee fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta työ- ja koulumaailmassa. Vertailumaana hankkeelle on Tanska, Viborg.

TAVOIT TEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Työelämäyhteydet olivat vakaat. Työssäoppimisen puitesopimuksia on tehty noin 600. Työssäoppimispaikkoja on ollut tarjolla riittävästi. Työssäoppimisviikkoja vuonna 2008 oli noin 4200. Syksyllä 2008 ammattiosaamisen näytöt koskivat kaikkia vuosiluokkia. Työpaikkaohjaajia lisäkoulutettiin työpaikoilla näyttöjen toteuttamiseen ja arviointiin liittyen. Laatujärjestelmä Härmänmaan ammatti-instituutin laatujärjestelmäksi on valittu eurooppalainen laatupalkintomalli EFQM. Keväällä 2008 arvioitiin vuoden 2007 tuloksia. Kehittämisprojekteiksi valittiin yhteisten toimintatapojen kehittäminen ja niiden sovittaminen Koulutuskeskus Sedun käytäntöihin. Toisena kehittämisprojektina oli työpaikoilta saatujen ideoiden hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä. Keväästä 2008 alkaen on kerätty systemaattisesti palautetta työpaikkaohjaajilta ja työssäoppijoilta jokaisen työssäoppimisjakson jälkeen INKA-palautekyselyn avulla. Vastaava kysely tehtiin myös valmistuville ja opintonsa aloittaneille.

AIKUISKOULUTUS Aikuiskoulutus jatkoi kasvuaan myös vuonna 2008. Kasvua oli opiskelijoiden työpäivissä, myyntituotossa ja henkilökunnan määrässä. Työvoimapoliittisen koulutuksen opiskelijatyöpäivien määrä kasvoi 23 % verrattuna vuoteen 2007. Toteutuma oli 12 788 opiskelijatyöpäivää. Myyntituotto kasvoi 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Omaehtoisessa koulutuksessa (VOS-rahoitteinen) opiskeli 313 henkilöä, oppisopimuskoulutuksessa 20 henkilöä.

PROJEK TIT Paukun Paja -hanke toimi vuoden 2008 Länsi-Suomen lääninhallituksen kansallisella valtionavustuksella, kuntaosuuksilla ja Hamin omaosuuden turvin. Hankkeen kaksi työntekijää vastaanotti nuoria yhteensä 54. Paukun Paja -jakson jälkeen nuoret sijoittuivat takaisin kouluun, uuteen opiskelupaikkaan, työhön tai jatkoivat Paukun Pajalla. Seinäjoen ja Lapuan alueella aloitti elokuussa 2008 Kaks´Kättä työpaja Oy:n ja Paukun Pajan yhteinen Etsivän työn hanke, jota myös Opetusministeriö tuki. Etsivän työn hankkeessa työparien tehtävänä on tavoittaa niitä alle 29-vuotiaita, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella ja/tai vaarassa syrjäytyä. Toiminta-alueena on Lapua, Kauhava, Ylihärmä ja Alahärmä. Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittäminen -hankkeessa keskityttiin maahanmuuttajien kieliopintojen tukemiseen tavoitteena taata täysipainoinen ja turvallinen opiskelu HAMIssa. Hanke päättyi toukokuun 2008 lopussa.

kurikan ammattioppilaitos 2008

Opiskelijamäärä on viime vuosina kasvanut. Tammikuun tilastointipäivänä peruskoulutuksessa oli 464 opiskelijaa ja syyskuun tilastointipäivänä 506 opiskelijaa. Lisäksi ammatillisia aineita opiskeli 19 lukion kirjoilla ollutta kaksoistutkinnon suorittajaa. Yksikköhintarahoitus saatiin järjestämisluvan mukaisista 455 opiskelijasta. Suosituimpia opintoaloja olivat LVI-, rakennus-, turvallisuus-, auto-, kone- ja metalliala sekä sisustusala (verhoilu- ja sisustusala/sisustuksen koulutusohjelma). Sähköala oli edelleen kohtalaisen suosittu, vaikka sen suosio on laskenut viime vuosina. Puu-, vaatetus-, verhoilu(verhoilu- ja sisustusala/verhoilun koulutusohjelma) ja cateringaloilla aloituspaikkoja jäi huomattavasti täyttämättä, mutta opiskelijakohtaisia kustannuksia onnistuttiin jossain määrin kohtuullistamaan yhdistämällä opetusryhmiä sellaisissa aineissa, joissa yhdistäminen oli mahdollista. Tilivuoden tulos oli noin 500 000 € talousarviossa ennakoitua parempi. Tulosta paransivat mm. tuloksellisuusrahoituksesta johtunut ennakoitua suurempi yksikköhintarahoituksen määrä, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän välityksellä saatu yhdistymiskustannuksiin kohdennettu harkinnanvarainen rahoitus sekä opiskelija-asuntolan ja LVI-hallin vaihtokaupassa saatu myyntivoitto. Suunnitelmanmukaiset poistot olivat arvioitua pienemmät, koska toimintavuoden investoinnit ajoittuivat loppuvuoteen. Omalta osaltaan tulosta paransivat myös määrärahojen alitukset mm. henkilöstöja kiinteistömenoissa. Nuorten perustutkintoon johtava koulutus (120 ov), opiskelijamäärä suluissa Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja (55 opiskelijaa)

TAVOIT TEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Määrätavoitteet

Tavoite

Toteutuminen

455

485

Opetusryhmien keskikoko, lkm

14,0

12,5

Valmistuneiden määrä

159

125

Opiskelijamäärä (2008 ka.) josta näyttötutkintoon valm. koulutus josta kaksoistutkinnon suorittaneet

Tilapäisesti keskeyttäneet %

3,3

Pysyvästi eronneet % (negatiiviset)

3,5

Täyttöaste -%

100,0

106,6

Asuntolapaikkojen täyttöaste -%

100,0

129,2

13,5

8,5

133

Aikuiskoulutus: Opiskelijatyövuodet Oppisopimusten määrä • autotekniikan ko. Cateringalan perustutkinto, suurtalouskokki (17 + 24 mukautetuin tavoittein) • suurtalouden ruokatuotannon ko. Kone- ja metallialan perustutkinto, koneistaja (49) • valmistustekniikan ko. Sähköalan perustutkinto, sähköasentaja, elektroniikka-asentaja (77) • sähkö- ja energiatekniikan ko. • elektroniikan ja tietoliikennetekniikan ko. Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja (58) • talonrakennuksen ko. Talotekniikan perustutkinto, LVI-asentaja (58) • LVI-asennuksen ko. Puualan perustutkinto, puuseppä (19 + 15 mukautetuin tavoittein) • puusepän ko.

verhoilija, sisustaja (61) • verhoilun ko. • sisustuksen ko. Vaatetusalan perustutkinto, pukuompelija, modisti (18) • pukuompelun ko. • asustealan ko. Turvallisuusalan perustutkinto, turvallisuusvalvoja (55) • turvallisuusalan ko. Opiskelijoita yhteensä (20.9.2008) 506. Valmistuneita opiskelijoita 2008 yhteensä 125. Vastuuhenkilöt Terho Oksanen, rehtori 31.7.2008 saakka, teollisuuden toimialajohtaja 1.8.2008 lähtien Jaakko Hautamäki, apulaisrehtori 31.7.2008 saakka, va. rehtori 1.8.2008 lähtien Salme Suojala, talouspäällikkö Opetushenkilöstöä on n. 50, muuta henkilöstöä n. 20 vastuuhenkilöiden lisäksi.

Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto,

Oppilaitoksen keskeisten pedagogisten tavoitteiden 2008 toteutuminen Oppilaitoksessamme kuluneen vuoden aikana kaksi opettajaa saavutti pedagogisen pätevyyden ja lisäksi neljä muuta aloitti ko. opinnot. Heistä kolme opiskelee erityispedagogiikkaa.

Virosta (Tyristä) opiskeli kolme kuukautta keväällä catering-alalla. Syksyllä sähköalan opiskelija Lasse Rantaniemi oli Saksassa työssäoppimassa kuusi viikkoa rahoittajana kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn projekti Leonardo DaVinci. Catering-alallamme oli työssäoppimisjaksolla kaksi opiskelijaa Maltalta.

K ANSAINVÄLISY YS Lehtori Esa Ristilän osallistui Sedun kvtyöryhmän mukana kokous-, suunnitteluja tutustumismatkalle Rotenburgiin Saksaan huhtikuun 2008 lopulla. Sisustuksen koulutusohjelman opiskelijat Eveliina Alinen ja Eeva Luukkainen tekivät matkan Ranskaan huhtikuussa. Sedun Leonardoprojektin kautta 10 vaihto-opiskelijaa

TAPAHTUMAT Muusikko Mikko Perkoila konsertoi tammikuussa oppilaitoksellamme. Myös liikenneturvallisuusesitys ja turvallisuusalan Valtakunnallinen 112 -päivä alkusammutuksineen, hätäilmoituksineen ja ensiapuineen sijoittuivat alkuvuoteen.

Perinteinen entisten opiskelijoiden juhla johdatti vapun tunnelmiin. Kutsuttuina olivat vuosina -68, -78, -88 ja -98 valmistuneet opiskelijamme sekä entinen ja nykyinen henkilökunta. Juhlapuhujana oli Esko Reinonpoika Alanko ja oppilaitoksemme Maikka-bändi esiintyi. Tuulanpäivän konsertissa toukokuussa musisoi säveltäjä Heikki Sarmanto. Vanhempainpäivä marraskuun alussa keräsi juhlasaliimme yli 300 vanhempaa ja muita opiskelijoittemme läheisiä. Itsenäisyyspäivän juhlapuhujana vieraili oppilaitoksellamme lääninsivistysneuvos, kasvatust. toht. Tuomo Laitila ja erinomaisilla musiikkiesityksillään viihdytti Sibelius-Akatemian Total Cello Ensemble.

ähtärin ammatti-instituutti 2008

Suomenselän koulutuskuntayhtymän vuodelle 2008 asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin pääosin hyvin. Toisen asteen lähes pari vuosikymmentä kasvussa ollut opiskelijamäärä oli edelleen suurempi kuin järjestämisluvan opiskelijamäärä. Valtakunnallisessa tuloksellisuuden arvioinnissa Ähtärin ammatti-instituutti sijoittui jälleen tulosrahoitusta saavien oppilaitosten joukkoon. Opiskelijatyytyväisyydestä kertovat puolestaan pienet keskeyttämisluvut, hyvä läpäisyaste ja edelleen INKA-arvioinnin keskimääräistä paremmat arviointipalautteet. Keskeisinä toiminnallisina tavoitteina on ollut riittävän kattavan ja laaja-alaisen alueellisen koulutuksen tarjonta, tiivis yhteistyö alueen työelämän kanssa sekä opiskelijan arjen taitoja ja elämänhallintaa tukevien opetusjärjestelyjen ja projektitoimintojen kehittäminen. Yksittäisiin tavoitteisiin on kuulunut mm. ammattilukiomuotoisen koulutuksen toteuttaminen, ammattistartti-koulutuksen kehittäminen, opiskelijayritysten perustaminen, harrastuspohjaisten kurssien ja asuntolatoimintojen kehittäminen, laajennetun työssäoppimishankkeen kokeilu sekä Opetushallituksen liikenneturvallisuusverkossa toimiminen. Aikuiskoulutus- ja yrityspalveluosaston tavoitteena on ollut aikuiskoulutuksen, maksullisen palvelutoiminnan ja oppisopimuskoulutuksen järjestäminen toiminta-alueellaan. Myös taloudelliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet hallinnon asettamien tavoitteiden mukaisina. Toimintakate ja myös vuosikate oli parempi kuin talousarviossa asetettu. Tilikauden tulokseen on vaikuttanut asuntolakiinteistön lahjoittaminen Ähtärin kaupungille.

TAVOIT TEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Määrätavoitteet

Tavoite

Toteutuminen

Opiskelijamäärä

300

313

Opiskelijat jäsenkunnista

290

297

Valmistuvien määrä

100

Opintonsa keskeyttäneet

4,0 %

100 %

104,3 %

Opiskelijamäärä

500

456

Opiskelijatyöpäivät

3000

617

Täyttöaste Majoitusopiskelijat Aikuiskoulutus:

Oppisopimusten määrä

Perustutkintoon johtava koulutus (120 ov) Kone- ja metallialan perustutkinto, levyseppähitsaaja, koneistaja • Valmistustekniikan koulutusohjelma Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja • Autotekniikan koulutusohjelma Sähköalan perustutkinto • Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, elektroniikkaasentaja • Sähkö- ja energiatekniikan koulutusohjelma, sähköasentaja • Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma, automaatioasentaja Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja • Talonrakennuksen koulutusohjelma Puualan perustutkinto, puuseppä • Puusepän koulutusohjelma (työpainotteinen) Catering -alan perustutkinto • Suurtalouden ruokatuotannon koulutusohjelma, suurtalouskokki Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto • Ravintolan ruokatuotannon koulutusohjelma, ravintolakokki

Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto, kotitalousyrittäjä • Kotitalouspalvelujen koulutusohjelma (hoivapainotteinen) Kotitalousopetus (hoivapainotteinen talouskoulu) Ammattistartti Vastuuhenkilöt Rehtori Reijo Udd Talouspäällikkö Irmeli Palmroos Aikuiskoulutussuunnittelija Juha Saarimäki Osastonjohtajat 31.7.2008 saakka Timo Vainionpää, Sirpa Mäkinen Vastuuopettajat 1.8.2008 alkaen Sirpa Mäkinen, Maija-Liisa Paananen, Matti Nurmi, Jari Hautamäki Risto Hartikainen, Hannu Riihimäki, Timo Toivola

OPISKELIJAMME Opiskelijakunta on uudistanut organisaationsa syyslukukauden alussa ja käynnistänyt yhteistyön Koulutuskeskus Sedun opiskelijakunnan kanssa. Opiskelijakunta on kehittänyt toimintaansa yhteistyössä

JOOP, Joustavat oppimisympäristöt -projekti JOOP-projekti on Opetushallituksen Manner-Suomen ESR-ohjelmaan kuuluva valtakunnallinen kehittämishanke. Projektin päätavoitteena on kehittää ja toteuttaa toimintamalli, jolla voidaan edistää perusopetuksen päättävien nuor-

oppilaitoksen Joop-projektin kanssa järjestämällä erilaisia tapahtumia ja harrastustoimintaa. Toimintavuoden aikana suosittuja ovat olleet mm. musiikkikurssit (bänditoiminta ja karaoke), autourheilu- ja moottoripyöräkurssit, liikenneturvallisuustapahtumat, tutortoiminta, uusien opiskelijoiden ryhmäyttämispäivät sekä urheilutoiminnoista erityisesti salibandy ja kuntosaliharjoittelu. Opiskelijat ovat myös osallistuneet menestyksekkäästi mm. Sakun kisoihin ja eri lajiliittojen mestaruuskisoihin. Asuntolan vapaa-ajantoimintoina on järjestetty yhteisiä illanviettoja musiikin parissa, uimahallikäyntejä, elokuva- ja teatteri-iltoja, liikuntatutor-koulutusta sekä erilaisia opiskelijoiden turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä koulutusja infotilaisuuksia.

ten joustavaa siirtymistä toisen asteen koulutukseen sekä ehkäistä koulutuksen keskeyttämistä ja syrjäytymistä ammatillisten opintojen aikana tehostamalla tukipalveluja, ohjausta sekä harrastus- ja vapaa-ajantoimintoja. Hankkeen keskeisenä yhteistyökumppanina on Sedu, Ähtäri,Tuomarniementien opetuspiste. JOOP-projektin painopistealueet käytännössä ovat asuntola- ja harrastustoiminnan kehittäminen, opiskelun tukitoi-

mien kehittäminen sekä arjentaitojen ja elämänhallinnan tukeminen. Hankkeen aikana kehitettäviä tuotteita ovat mm. asuntolapassi, harrastepassi ja tukipaja.

T YÖELÄMÄYHTEIST YÖ

kokeiluhankkeita. Hankkeiden tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja, joita voidaan soveltaa valtakunnallisesti ja erityisesti uudessa laajenevassa Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä. Mittavimpana hankkeena on JOOP, Joustavat oppimisympäristöt -projekti. Muita Opetushallituksen rahoittamia kehittämishankkeita ja kokeiluja olivat Työssäoppimisen laajentamishanke ja Ammattistartti.

Ähtärin ammatti-instituutilla oli yli 350 yhteistyöyritystä, joiden kanssa on sopimus työssäoppimisen järjestämisestä. Tiivistä yhteistyötä Ähtärin ammattiinstituutin kanssa tekivät alakohtaiset ammatilliset neuvottelukunnat, joissa on ollut työnantajien, työntekijöiden ja oppilaitoksen edustus. Neuvottelukunnat osallistuivat opetussuunnitelmien kehittämiseen, laitehankintojen ohjeistukseen, työssäoppimisen kehittämiseen sekä antoivat lausuntoja toimenpiteistä, joilla on vaikutusta oppilaitoksen tai opintoalan laadukkaalle toiminnalle. Oleellinen osa työelämäyhteistyötä oli ammattiosaamisen näyttöjen sisäänajo. Näyttötoimintaa valvoi Suomenselän koulutuskuntayhtymän ammattiosaamisen näyttötoimikunta.

K ANSAINVÄLISY YS HENKILÖSTÖMME Henkilökunta osallistui kiitettävästi erilaisiin koulutuksiin. Varsin moni suoritti jatko-opintoja, täydensi pedagogisia opintojaan tai osallistui erityisopettajakoulutuksiin. Ähtärin ammatti-instituutissa toimi TYHY-työryhmä, joka järjesti henkilökunnalle liikunta-, kulttuuri- ja juhlatoimintaa. Suosiota ovat saaneet mm. henkilökunnan yhteiset lentopalloillat ja ”Amiksen aikuisten naisten” lauluesitykset eri tilaisuuksissa. Toimintavuoteen kuuluivat oleellisena osana useat yhteiset infotilaisuudet koskien uutta organisaatiomuutosta. Oppilaitoksen henkilökunnan ja hallinnon yhteinen pikkujoulu ja Suomenselän koulutuskuntayhtymän päätösjuhla pidettiin 5.12.2008 Hotelli Mesikämmenessä.

Ähtärin ammatti-instituutilla on ollut yhteistoimintasopimus Puolassa Sremissä sijaitsevan Zespolu Szkol Zawodowych oppilaitoksen sekä Poznanissa sijaitsevan Zespol Szkol Samochodowych oppilaitoksen kanssa. Yhteistyökumppanina ammatti-instituutilla on myös ollut Ruotsissa Lyckselessä sijaitseva Tannbergsskolan ja Italiassa Riminissä sijaitseva CSR Training Center. Vuonna 2008 yhteistyö käynnistettiin Sedun myötävaikutuksella saksalaisen Europaschule BBS Rotenburgin kanssa, johon Ähtärin ammattiinstituutin edustajat tutustuivat keväällä 2008. Puualan opiskelijat olivat opiskelijavaihdossa Ranskassa 8.–27.4.2008 ST Etiennessä Lyonissa.

PROJEK TIT JA KOKEILUT Opetushallitus on myöntänyt Ähtärin ammatti-instituutille useita kehittämis- ja

JOOP-projektissa on mukana opiskelijoita kaikilta opintoaloilta. Projektilla on opiskelijakunnan kanssa yhteiset toimija harrastetilat, jotka tunnetaan oppilaitoksessa nimellä Jooppis.

Omina kehittämiskokeiluinaan Ähtärin ammatti-instituutti jatkoi laaja-alaisten, moduloitujen / luokattomien ryhmien kehittämistä, yrittäjyyden integrointia ammatilliseen perusopetukseen ja valinnaisten harrastuspohjaisten opintojen kehittämistä. Yhteistyössä Koulutuskeskus Sedun kanssa Ähtärin ammatti-instituutti toteutti Yrittäjyydelle otolliset puitteet -hankeen. Ähtärin ammatti-instituutti on ollut yhteistyökumppanina myös useissa muissa alueellisissa hankkeissa, joista keskeisimpiä ovat Paja 66, Ekaduuni, Opinlakeus sekä Yhdessä oppien ja asuen -hanke.

AIKUISKOULUTUS Aikuiskoulutus- ja yrityspalveluosasto on järjestänyt oppisopimuskoulutusta, opetusministeriön rahoittamaa aikuiskoulutusta, maksullista palvelutoimintaa sekä Noste-koulutusta. Yrityksille ja yhteisöille on järjestetty työturvallisuuskortti-, tulityökortti, elintarvikehygieniatesti- ja alkoholianniskelijatestikoulutusta, tietotekniikan koulutusta sekä lääkeaineopin koulutusta.

seinäjoen koulutuskuntayhtymän organisaatio

YHTYMÄVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA

YHTYMÄHALLITUS HENKILÖSTÖJAOSTO

KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA

SEDU AIKUISKOULUTUS LIIKELAITOS

KOULUTUSKESKUS

LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

KOULUTUSKESKUKSEN JOHTOKUNTA

SEDU

SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

YHTEISET PALVELUT

SeAMK AMMATTIKORKEAKOULUN HALLITUS AMMATTIKORKEAKOULUN REHTORI

PALVELUTIIMI

MAASEUTU

PALVELU

TEKNIIKKA YRITTÄJYYS, KAUPPA JA KULTTUURI LIIKELAITOKSEN TOIMISTO

OPPISOPIMUSKOULUTUS

HYVINVOINTI

KOULUTUSKESKUKSEN JOHTAJA SEDU HYVINVOINTI

HALLINTOJOHTAJA

SEDU KAUPPA JA KULTTUURI

TALOUSPALVELUT

SEDU MAASEUTU

HENKILÖSTÖPALVELUT

SEDU RAKENTAMINEN TIETOHALLINTOJA TELEPALVELUT SEDU TEOLLISUUS KOULUTUSKESKUKSEN TOIMISTO

TILAPALVELUT

Koulutuskeskus Sedun johtoryhmä • • • • • • •

Lepola Reija, puheenjohtaja, Koulutuskeskus Sedun johtaja Alanko Arja, muun henkilökunnan edustaja Kurjenluoma Juhani, toimialajohtaja, Sedu maaseutu Kurkikangas Keijo, hallintojohtaja Lassila Hellevi toimialajohtaja, Sedu hyvinvointi Nokso Mika, opiskelijoiden edustaja 1.8.2008 alkaen Terho Oksanen, toimialajohtaja Sedu teollisuus 1.8.2008 alkaen • Pihlaja Seppo, opettajien edustaja • Takala Jaana, opiskelijoiden edustaja 31.7.2008 saakka

OPETUKSEN TULOSALUE

T&K-TULOSALUE

VARAREHTORI

TUTKIMUSJOHTAJA

SeAMK KORKEAKOULUKIRJASTO

AIKUISKOULUTUSJOHTAJA

SeAMK TEKNIIKKA

T&KTOIMINTA

SeAMK LIIKETOIMINTA

T&KTOIMINTA

SeAMK SOSIAALIJA TERVEYSALA

T&KTOIMINTA

SeAMK KULTTUURI

SeAMK MAA- JA METSÄTALOUS SeAMK TOIMISTO

T&KTOIMINTA T&KTOIMINTA T&KTOIMINTA

• Takaneva Kristiina, toimialajohtaja, Sedu kauppa ja kulttuuri • Varmola Tapio, kuntayhtymän johtaja • Yli-Lahti Matti, toimialajohtaja, Sedu rakentaminen ja Sedu teollisuus 31.7.2008 saakka, toimialajohtaja Sedu rakentaminen 1.8.2008 alkaen • Ylitalo Arja, talousjohtaja Asiantuntijat: • Koitto Anna-Kaisa, viestintä- ja markkinointipäällikkö • Riihimaa Jaakko, tietohallintopäällikkö • Tauriainen Keijo, henkilöstöpäällikkö • Ylihärsilä Aila, johtoryhmän sihteeri, kehityspäällikkö

seinäjoen koulutuskuntayhtymän luottamusjohto

Yhtymävaltuuston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet 2008 Kunta Alavus Ilmajoki Isokyrö Jalasjärvi Jurva Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lapua Nurmo Seinäjoki Ylistaro Ähtäri

Jäsen Esko Saari Jorma Yli-Suomu Paula Sihto Jari Mäki Marjatta Kuosma Osmo Metsä-Ketelä Auli Tuohimäki Juhani Mäki Susanna Jäske Pentti Santala Antti Virrankoski Eija Sippola Heikki Nokso-Koivisto Markku Ala-Mieto Pekka Hella Hanne Ruokonen Ari Perämäki Satu Ylisiurua Riitta Ojaniemi Ilkka Mäkelä Juhani Hakala Marianne Mäki-Jouppi Arja Hyytiä Aaro Harjunpää Heikki Isosaari Yrjänä Elonheimo Antero Maunula Kaija Hauta-aho Pirkko Vettenranta Carita Puska Kirsti Haapala Riittaliisa Sikkilä Markku Vähä-Koivisto Sirkka Penttilä Sari Mattila Kati Nummensalo Jaakko Vehkaoja Esa Nuottivaara Mikko Savola

Varajäsen Arto Taipalus Anssi Saunamäki Kari J. Knuuttila Mirja Sairo Pekka Kurtti Maire Hämeenniemi Martti Selin Kaija Keltto Olli Kiukkonen Tiina Rintaluoma Lea Puotinen Alpo Joensuu Kari Ojanen Juha Kotiranta Panu Lahdensuo Erja Rajakorpi Markku Hautala Satu Hautanen Seija Vainionpää Antti Lahtinen Markku Kuusela Marja-Liisa Kangas-Rautio Lea Saarinen Milla Hautala Henrik Forss Erkki Honkala Mikko Latomäki Teea Ekola Leena Katajamäki Maire Valli Hanna-Leena Saarela Heikki Potinkara Mikko Rajamäki Matti Vuorinen Joanna Juurakko Jouko Pitkäranta Tarja Korkiavuori Veikko Rekunen Hannu Nyyssölä

Yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimii Jorma Yli-Suomu Ilmajoelta, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Antero Maunula Seinäjoelta ja toisena varapuheenjohtajana Aaro A. Harjunpää Seinäjoelta.

Yhtymävaltuuston toimikausi päättyi 31.12.2008. Valtuusto kokoontui 2 kertaa vuoden 2008 aikana.

Kuntayhtymän yhtymähallitus 2005–2008 Jäsen Paavola Timo, puheenjohtaja Nokso-Koivisto Heikki, I varapj. Sikkilä Riittaliisa, II varapj. Ala-Mieto Markku Haapoja Susanna Honkala Erkki Lehtola Markku Myllymäki Timo Ojaniemi Riitta Sippola Eija Perä Tiina

Varajäsen Katila Aila Metsä-Ketelä Osmo Riikilä Leena Tuuri-Tammela Helena Ruotsala Heimo Tero Juonoja Lepistö Jaakko Salonen Jaska Peltonen Jouko Kankaanpää Johanna Kuusinen Merja

Yhtymähallituksessa asiat ratkaistaan kuntayhtymän johtaja Tapio Varmolan esittelystä. Kuntayhtymän hallintojohtaja Keijo Kurkikangas ja koulutuskeskuksen johtaja Reija Lepola toimivat yhtymähallituksen esittelijöinä toimialaansa kuuluvissa asioissa. Yhtymähallituksen pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintojohtaja Keijo Kurkikangas. Yhtymähallitus käyttää kuntayhtymässä suurinta täytäntöönpanovaltaa. Yhtymävaltuusto on valinnut yhtymähallituksen toimikautensa ajaksi. Yhtymähallituksen toimikausi päättyi 31.12.2008. Vuoden 2008 aikana yhtymähallitus kokoontui 14 kertaa.

Tarkastuslautakunta Saari Esko, puheenjohtaja Puska Carita, varapj. Annala Marja-Liisa Rinta Jaakko Vuorinen Matti Vuorenmaa Anne, sihteeri Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon tarkastusta koskevat asiat. Se myös arvioi, toteutuvatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.

koulutuskeskus sedun johtokunta

Koulutuskeskus Sedun johtokunta Jäsen Hyytiä Arja, pj. (Seinäjoki) Karvonen Jani, 1. varapj. (Seinäjoki) Viitamäki Jorma, 2. varapj. (Seinäjoki) Hella Pekka (Lapua) Kinnari Sirpa (Jurva) Kivimäki Riitta (Ilmajoki) Toppari Kaija (Nurmo) Martikkala Tuulikki (Nurmo) Mäki-Saari Antti (Jalasjärvi) Heikkilä Kari (Ähtäri) Vinni Maarit (Seinäjoki)

Varajäsen Ojala Leena (Ilmajoki) Rekunen Veikko (Ylistaro) Pajunen Hannu (Ähtäri) Suvanto Jorma (Lapua) Rintaluoma Tiina (Kauhajoki) Mattila Sari (Seinäjoki) Myllymäki Anna-Liisa (Jurva) Nuottivaara Leila (Ylistaro) Kotiranta Juha (Kurikka) Joensuu Alpo (Kuortane) Mäki Jari (Ilmajoki)

Yhtymävaltuusto on nimennyt Koulutuskeskus Sedun johtokunnan. Sen toimikausi päättyi 31.12.2008. Vuoden 2008 aikana johtokunta kokoontui 10 kertaa. Johtokunta päättää toisen asteen koulutuksen kehittämisen peruslinjoista ja koulutusyhteistyöstä sekä määrittelee koulutuksen laadulliset kehittämistavoitteet. Johtokunnan esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimii koulutuskeskuksen johtaja Reija Lepola. Lisäksi johtokunta kuulee tarvittaessa muita asiantuntijaesittelijöitä.

seinäjoen koulutuskuntayhtymän talous Jäsenkunnat 2009

jäsenkunnat 2008

Osuudet

Alajärvi

0,89 %

Alavus

2,49 %

Ilmajoki

7,97 %

Isokyrö

0,92 %

Jalasjärvi

4,79 %

Karijoki

0,20 %

Kauhajoki

5,52 %

Kauhava

5,71 %

Kristiinankaupunki

0,20 %

Kuortane

1,51 %

Kurikka

8,23 %

Alavus

2,6 %

Ilmajoki

8,3 %

Isokyrö

1,1 %

Jalasjärvi

4,1 %

Jurva

2,1 %

Kauhajoki

6,6 %

Kauhava

3,7 %

Kuortane

1,8 %

Kurikka

4,8 %

Lapua

5,66 %

Lapua

2,4 %

Multia

0,05 %

Nurmo

7,0 %

Saarijärvi

0,05 %

Seinäjoki

47,1 %

Seinäjoki

49,49 %

Ylistaro

5,1 %

Ähtäri

3,3 %

Jäsenkunnat Seinäjoen koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ja jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin.

Soini

0,32 %

Teuva

0,14 %

Töysä

0,27 %

VIrrat

0,91 %

Ähtäri

4,68 %

YHTEENSÄ

Jäsenkunnista kotoisin olevat opiskelijat Koulutuskeskus Sedussa 2008

Osuudet

100,00 %

Vuoden 2009 alusta ylläpitäjäkuntiin kuuluvista kunnista kotoisin olevat opiskelijat Koulutuskeskus Sedussa:

Tilastointipäivät

20.1.

20.9.

Alavus

186

170

Ilmajoki

251

274

Ylläpitäjäkunta

Isokyrö

Alajärvi

Jalasjärvi

132

142

Alahärmä

Jurva

Karijoki

Kauhajoki

110

Kortesjärvi

Kauhava

Kristiinankaupunki

Kuortane

Lehtimäki

Kurikka

Multia

Nurmo

234

235

Pylkönmäki

Lapua

Saarijärvi

Seinäjoki

853

899

Soini

Ylistaro

Teuva

Ähtäri

Töysä

Jäsenkunnista opiskelijoita yhteensä

2228

2307

Virrat

Koulutuskeskus Sedussa opiskelijoita yhteensä

2826

2936

Ylihärmä

20.1.2008

20.9.2008

kuntayhtymän taloudelliset tunnusluvut

Kuntayhtymän vuoden tilin-

Tuloslaskelma Tuloslaskelma Toimintatulot Toimintatulot

2006 2006 66 123 123 66

2007 2007 67 938 938 67

2008 2008 73 830 830 73

Toimintakulut Toimintakulut Vuosikate Vuosikate

62 62 758 758 3 3 371 371

64 64 248 248 3 3 602 602

67 67 303 303 6 6 596 596

5.498.502,59 €. Merkittävim-

174 174 3 197 3 197

340 340 3 262 3 262

3 3 193 193 3 403 403 3

olivat ammattikorkeakoulun

105,36 105,36 % % 5,10 % % 5,10

105,58 105,58 % % 5,3 % % 5,3

109,70 109,70 % % 8,93 % % 8,93

vestointi 1.649.981,80 € ja Kou-

4,83 4,83 % % 94,84 % 94,84 %

4,80 4,80 % % 90,54 % 90,54 %

4,60 4,60 % % 51,59 % 51,59 %

dun toimipisteen peruskorjaus

Tilikauden Tilikauden tulos tulos Poistot Poistot Toimintatuotot Toimintatuotot toimintakuluista toimintakuluista Vuosikate toimintatuotoista toimintatuotoista Vuosikate Poistot Poistot toimintatuotoista toimintatuotoista Poistot Poistot vuosikatteesta vuosikatteesta

päätökseen sisältyy rakennusja koneinvestointeja yhteensä mät investointikustannukset tekniikan yksikön rakennusinlutuskeskus Sedun Kirkkoka1.642.723,41 €. Kuntayhtymän talouteen tulopuolen lisääntymisenä vaikutti se, että Koulutuskeskus Sedu

Tase Tase Taseen Taseen loppusumma loppusumma

2006 2006 54 54 100 100

2007 2007 56 56 778 778

2008 2008 61 61 494 494

sai yksikköhintarahoitukseensa

Saatavat Saatavat Rahat ja ja pankkisaamiset Rahat pankkisaamiset

6 6 216 216 7 213 213 7

5 5 617 617 8 384 384 8

3 3 836 836 12 083 083 12

hinnan korotusta 4 % järjestä-

Vieras Vieras pääoma pääoma yhteensä yhteensä Lainat Lainat

15 15 227 227 7 7 583 583

17 17 559 559 8 8 493 493

18 18 716 716 8 8 703 703

Tämä oli noin 1 070 000 euroa.

Suhteellinen Suhteellinen velkaantuneisuusosuus velkaantuneisuusosuus Omavaraisuusaste Omavaraisuusaste

20,7 20,7 % % 73,3 73,3 % %

23,91 23,91 % % 70,13 70,13 % %

22,48 22,48 % % 70,89 70,89 % %

harkinnanvaraisista yksikköjäverkon kokoamista varten. Lisäksi koulutuskeskuksen valtionosuuteen vaikutti positiivisesti tuloksellisuusraha, joka oli noin 1 140 000 euroa.

yhteystiedot 2009

Koulutuskeskus Sedun toimisto Törnäväntie 26 60200 Seinäjoki puh. 020 124 5000 (vaihde) faksi 020 124 5518

Ilmajoki

S e i n äj o k i

Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Ilmajoentie Ilmajoentie 525, 60800 ILMAJOKI puh. 020 124 5700

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu Kirkkokatu 10, 60100 SEINÄJOKI puh. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Pappilantie Pappilantie 6, 60800 ILMAJOKI puh. 020 124 4660

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koskenalantie Koskenalantie 17, 60220 SEINÄJOKI puh. 020 124 5550 Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu Koulukatu 41, 60100 SEINÄJOKI puh. 020 124 5505 Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Törnäväntie Törnäväntie 24, 60200 SEINÄJOKI puh. 020 124 5000 Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Upankatu Upankatu 3, 60100 SEINÄJOKI puh. 020 124 5000

Jurva Koulutuskeskus Sedu, Jurva Kotikouluntie 1, PL 4, 66301 JURVA puh. 020 124 5900

K au h aj o k i Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki Topeeka 47, PL 19, 61801 KAUHAJOKI puh. 020 124 5600

Ku ri k k a Koulutuskeskus Sedu, Kurikka Huovintie 1, 61300 KURIKKA puh. 020 124 6100

L a p p aj ä r v i Koulutuskeskus Sedu, Lappajärvi Järviseudun ammatti-instituutti, Erkkiläntie 2 62600 LAPPAJÄRVI puh. 020 124 5550

Lapua Koulutuskeskus Sedu, Lapua Ammattikoulunkatu 10, 62100 LAPUA puh. 020 124 6000

Äht ä ri Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Koulutie Koulutie 16 A, 63700 ÄHTÄRI puh. 020 124 6200 Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Tuomarniementie Tuomarniementie 55, 63700 ÄHTÄRI puh. 020 124 5800

koulutuskeskus sedun opetuspisteet 2009

koulutuskeskus sedu, ilmajoki, ilmajoentie koulutuskeskus sedu, ilmajoki, pappilantie

koulutuskeskus sedu, lapua koulutuskeskus sedu, lappajärvi

koulutuskeskus sedu, kurikka koulutuskeskus sedu, jurva

koulutuskeskus sedu, kauhajoki Evijärvi

Kauhava

Lappajärvi Vimpeli

Isokyrö Lapua

Alajärvi

Soini Ilmajoki

Kuortane Seinäjoki

Kurikka Saarijärvi

Töysä Alavus

Teuva

Ähtäri

Jalasjärvi Karijoki

Multia

Kauhajoki Virrat

Kristiinankaupunki Isojoki

koulutuskeskus sedu, ähtäri, koulutie koulutuskeskus sedu, ähtäri, tuomarniementie

koulutuskeskus koulutuskeskus koulutuskeskus koulutuskeskus koulutuskeskus

sedu, sedu, sedu, sedu, sedu,

seinäjoki, seinäjoki, seinäjoki, seinäjoki, seinäjoki,

kirkkokatu koskenalantie koulukatu törnäväntie upankatu

Koulutuskeskus Sedu • Törnäväntie 26 • 60200 Seinäjoki • puh. 020 124 5000 • faksi 020 124 5518 • info@sedu.fi