Sedu vuosikertomus 2012

koulutuskeskus sedu

v u o s i k e r t o m u s

20 11 12

koulutuskeskus sedun lukuvuosi 2011-12 Sisällön suunnittelu: Sedu-viesmar Sisällön toimitus: Anna-Kaisa Koitto Taitto ja graafinen suunnittelu: Jukka Katajamäki Kuvat: Koulutuskeskus Sedun arkisto Paino: Oy Fram Ab Kiitos kaikille ideoijille ja sisällöntuottajille!

Sisältö katsaus 2011-2012 Ammattikoulutus haasteiden edessä ............................................................ 2 Maisemanhoito on taidetta .................................................................................... 3 Sedu Gaala 9.12.2011 ..................................................................................................... 4 Sedu – aktiivinen koulutuksen kehittäjä .................................................... 4 Teknologia innostaa ....................................................................................................... 5 Know How -messut 23.-24.11.2011................................................................... 6 Koulutuskeskus Sedu 2011 - 2012 ..................................................................... 7 Jurvassa vietettiin 100-vuotisjuhlia .................................................................. 8 Ministerivierailu Sedussa ........................................................................................... 8 Koulutuskeskus Sedun osasto Opinlakeus-messujen paras .................................................................................... 9 Sedu Aikuiskoulutuksen katsaus ..................................................................... 10 Rock abroad or stay on board ............................................................................ 11 SeduAhjo nousee Lapualla ................................................................................... 11 Ranskalaisella torilla herkutellaan .................................................................. 12 Taitaja 9 – yhteispeli ratkaisee ........................................................................... 12

yksilölliset opinpolut ECVET – tutkintojen uudistamisen kansainvälinen osa ............. 13 Osaaminen ratkaisee .................................................................................................. 13 Kummitoiminnasta uutta potkua ammattiopintoihin ................ 14 Metsäalan koulutuksesta nopeasti vakinaiseen työhön .......... 15 Piipahdus keskiajalle ................................................................................................... 16 Oma Polku - opiskelijoiden huima kehitys ............................................ 18 Oma Onni – Talenttia talouteesi ...................................................................... 19 Tekniikkastartti opettaa tekemään ............................................................... 20 Huolenpito ja hyvä ruoka – hyvinvoinnin edellytykset ............ 20 Ammattistartti auttaa alavalinnassa ............................................................ 21 Nikosta tulee kauppiasyrittäjä .......................................................................... 22 Koti ansaitsee parasta ............................................................................................... 23 Up With People Seinäjoella .............................................................................. 24 Toiminnallista oppimista ja tiimiopettajuutta Kauhajoella ..................................................................... 26

yrittäjyys Monta tietä tutkintoon – laajennettu työssäoppiminen ........... 27 Yrittäjyysosaamista maailman huipulta ................................................... 28 Tapahtuman taustalla ................................................................................................ 29 Nuorten ideamylly pyörii ....................................................................................... 30 Kemiat kuntoon ................................................................................................................ 30 Työ näkyväksi ..................................................................................................................... 31 Yrityskylä työllisti jokaisen .................................................................................... 32 Itu antaa mahdollisuuden ................................................................................... 33 Osuuskunnat toimivat vilkkaasti ..................................................................... 34 Kesäpajassa hiotaan ammattitaitoa ............................................................. 35 Yrittäjyyttä ilmassa ...................................................................................................... 36 Tekstiili- ja vaatetusalan koulutusta selvitetään ................................ 37

TosiDuuni – aito työ opiskelun alussa ........................................................ 38 Fiilistä asumiseen ......................................................................................................... 39 Passi hyvinvointiin ........................................................................................................ 40 SAKU liikuttaa .................................................................................................................... 40 Legot kasvavat miehen mukana ................................................................. 41 Työturvallisuus opiskelijoiden arkeen ........................................................ 42 Työturvallisuus puhuttaa asiantuntijoita ja opiskelijoita ......... 42 Vuoden Liikenneturvallisuusidea –kilpailun voitto Ähtäriin ..................................................................................... 43

kansainvälisyys Kansainvälinen toiminta vuonna 2011 ...................................................... 44 Liikkuvuus vuonna 2011 .......................................................................................... 44 Finnische Praktikanten auf dem Bau .......................................................... 45 Ensimmäiset Practical Nurset valmistuvat Sedusta ...................... 46 Kielitaitoisia sähköasentajia tarvitaan ....................................................... 46 Lakeudelta maailman katolle ............................................................................. 47 Töissä maailmalla ........................................................................................................... 48 Toivekorun nuoret yrittäjät matkaavat Zürichiin ............................ 50 6 viikkoa vieraalla maalla ........................................................................................ 51 Metsätaidoissa kilpaillaan Sloveniassa ...................................................... 52

organisaatio ja onnistumiset Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava: Uusi työelämä tulee – haittaaks se? ............................................................. 53 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ylläpitäjäkunnat .................... 54 Koulutuskeskus Sedun hallinto ja johto .................................................... 55 Organisaatiorakennetta uudistetaan ......................................................... 56 Uusi organisaatio ........................................................................................................... 58 Sedu hyvinvointi ............................................................................................................. 59 Taitajat ja taitavat valmentajat ...................................................................... 60 Kisakatsomossa ............................................................................................................... 61 Tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden puolesta ............................................ 62 Sedu kauppa ja kulttuuri ........................................................................................ 63 SAKUstars 2012, Järvenpää 17.-19.4.2012 ................................................. 64 Sedu maaseutu ................................................................................................................ 65 Koulutuskeskus Sedu valittiin vuoden maalarikouluksi 2011 ............................................................................ 66 Suomelle 8 mitalia ammattitaidon MM-kilpailusta ...................... 66 Sedu rakentaminen ..................................................................................................... 67 Sedu teollisuus ................................................................................................................. 68 Yhtymävaltuusto 2009-2012 ............................................................................... 69 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä ................................................................... 70 Reija Lepolalle tunnustusta .................................................................................. 70 Koulutuskeskus Sedun talouden tunnusluvut 2010 ja 2011 ........................................................................................ 71 Kuntayhtymän talouden tunnusluvut 2010 ja 2011 ...................... 71 Henkilöstötilinpäätös 2011 ................................................................................... 72

1

haasteiden edessä Ammatillinen koulutus on säilyttänyt hyvin vetovoimaisuutensa ja työelämä kaipaa osaavia ammattilaisia tulevina vuosina jopa nykyistä enemmän, kun eläköityminen kasvaa ja nuorten ikäluokat pienevät.

Toisaalta ammatillista koulutusta tulevat tällä hallituskaudella kohtaamaan monet uudet haasteet. KESU eli opetusja kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelma, koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016 on hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelma, ja sen mukaisesti ammatilliselle koulutukselle on asetettu tavoitteita ko. vuosille. Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta pyrkii varmistamaan sen, että jokaiselle perusasteen päättäneelle voitaisiin varmistaa toisen asteen koulutuspaikka. Toisaalta jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tulee tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka. Tämä yhteiskuntatakuun toteuttaminen edellyttää useilla hallinnon aloilla samaan suuntaan vaikuttavia toimenpiteitä.

Koulutuspaikkojen määrää tullaan suuntaamaan alueellisen tarpeen mukaan. Koulutuksen toteutuksessa korostuvat joustavat opinpolut. Tutkintouudistuksella ja sen osana kansainvälisellä tutkintojen vertailtavuudella ja opintosuoritusten kerryttämisellä (ECVET) vahvistetaan kansainvälistä liikkuvuutta eurooppalaisen suosituksen mukaisesti.

Kokonaisuudessaan KESUn tavoitteiden mukaan toisen asteen aloituspaikkoja tultaisiin vähentämään. Vahvimmin vähennys tulisi koskettamaan erityisesti kulttuurialaa, kauneudenhoitoalaa ja matkailualaa. Toisaalta lisää toisen asteen aloituspaikkoja tulisi KESUn mukaan suunnata mm. kone- ja metallialalle, sosiaali- ja terveysalalle, puhdistuspalvelualalle ja ajoneuvo- ja kuljetustekniikkaan.

Nämä mittavat muutokset tulevat tarkoittamaan tiivistä yhteistyötä koko ammattikoulutuksen toteutusmuotojen välillä. Uskon, että Sedussakin opetussuunnitelmaperusteinen koulutus, aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus

2

tulevat lähivuosina hakemaan yhä enemmän yhteisiä ja yhteneviä toimintamuotoja. Kiinteä työelämäyhteistyö on tärkeä osa kaikessa kehittämistyössä. Sen avulla sekä palvellaan työelämää että kehitetään toimintoja molempia osapuolia hyödyttäen.

Nyt tarvitaan uusia ideoita, jotka olisi levitettävä yhteiskäyttöön! Vain tällä tavalla varmennamme osaavaa työvoimaa työelämälle myös seuraavina vuosina.

Intohimona ammatti ja ammattiosaaminen!

Tämän ajatuksen mukaisesti meidän tulisi yhteistyössä kehittää ammatillista koulutusta nyt ja tulevaisuudessa.

Reija Lepola johtaja Koulutuskeskus Sedu

Kuva jäänveiston SM-kisoista Kuusamon Rukalta: Veistokaverini on kuvataiteilija puunveistäjä Matti Kurkela Juvalta.

Maisemanhoito

on taidetta

Taiteessa ja metsäalassa on paljon yhtymäkohtia. Opetuksessa integroin maisemahoitoa, taidetta ja kulttuuria. Kiinnitän visuaalisuuteen huomiota metsäalan opiskelijoiden kanssa.

Maiseman voidaan katsoa muodostuvan elementeistä ja me metsäihmiset käsittelemme esim. metsämaiseman elementtejä. Elementti voi olla lähimaisemassa yksittäinen puu tai kaukomaisemassa kokonainen metsikkö. Käsittely vaikuttaa näiden elementtien suhteeseen toisiinsa, eli se on sommittelua joko isossa tai pienessä mittakaavassa (lähimaisemassa tai kaukomaisemassa).

Taiteilija tekee samaa työtä esim. maalatessaan taulua, tosin vapaammin kuin metsäihmiset. Mutta metsäammattilaisillakin on mahdollisuudet vaikuttaa maisemalliseen lopputulokseen jos on halua, tahtoa ja aikaa.

Veijo Kangasmäki lehtori, metsäaineet Ähtäri, Tuomarniementie

3

Sedu Gaala

9.12.2011

Me ollaan sankareita – ihan jokainen. Kuntaliitto oli myöntänyt 385 ansiomerkkiä Koulutuskeskus Sedun, Sedu Aikuiskoulutuksen ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymän yhteisten palvelujen työntekijöille. Merkkien lisäksi juhla-

Sedu

tunnelman loi hulvaton näytelmä Ammatillinen koulutus eilen – tänään: näytelmän käsikirjoitus ja ohjaus Kimmo Kovanen, Etelä-Pohjanmaan Opisto, näyttelijät Koulutuskeskus Sedun henkilöstöä.

– aktiivinen koulutuksen kehittäjä

Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien alueiden perustamistahdissa selkeimmin ja nopeimmin on edistynyt ammatillisen peruskoulutuksen yhteistoiminta-alueiden yhteen nivominen. Koulutuskeskus Sedun toiminta on 2009 vuoden alusta lähtien ollut kehittämistoimineen linjassa valtionhallinnon suosimien ratkaisujen kanssa.

Toiminnassa on huomioitu myös ympäristöstä tulevat signaalit, kuten opiskelijoiden väheneminen ikäluokan pienentyessä, tiettyjen koulutusalojen ja opetuspisteiden vetovoimaisuus. Lisäksi on haluttu realistisesti ennakoida tulevat investointeihin ja organisaatiorakenteeseen liittyvät tarpeet.

Hyvästä työotteesta huolimatta kokouspöytäkirjat ja media välittävät koulutuspalveluiden muutoksiin liittyviä reaktioita. Muutoksessa nähdään pelkojen ohella myös mahdollisuus uusiin toimintatapoihin ja osaamispääoman hyödyntämiseen aivan uudella tavalla. Tässä myllerryksessä voi arvioida prosessinäkökulmasta eri pääministereiden johtamien hallitusten koulutuspoliittisia ohjelmia vaikkapa jo vuodesta 1999 lähtien. Nykytodellisuuttamme se ei toiseksi muuta, mutta niistä näkyvät asiat, joista on jo selvitty kuten myös tulossa olevat asiat, sillä tämä eduskuntavaalikausi on vasta alullaan.

4

Gaalakuvassa ansioituneet kultaisen ansiomerkin saajat - 30 vuotta kunnallisessa palveluksessa. Onnea!

LUOTTAMUSPULA YHTEISEN KEHITTÄMISEN HAASTEENA Valtion kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistettiin aikanaan ripeällä aikataululla eikä vastarinnalta ole vältytty.

Harisalo, Rannisto ja Stenvall käsittelevät tutkimuksessaan (2012) Institutionaalinen luottamus kuntien luottamusta valtioon. Kyseiseen tutkimukseen liittyvät ja toistaiseksi julkaisemattoman pro gradu -työni tulokset osoittavat kohderyhmien kriittisen suhtautumisen koulutuspalveluita koskevaan väittämään.

Kuntien suhtautumista koulutuspalvelu-uudistukseen mitattiin keväällä 2011 esittämällä kunnanjohtajille ja kunnanhallituksen puheenjohtajille väittämä: sosiaali- ja terveydenhuollon piirin ideaa pitää ehdottomasti soveltaa myös koulutuspalveluihin. Vastausten katsotaan edustavan kuntien kannanottoja. Molemmat kohderyhmät tyrmäsivät ajatuksen, sillä puheenjohtajista (N=153) vain 7,2 % ja kunnanjohtajista (N=168) 14,9 % oli myönteisellä kannalla. Kuntakoon mukaan arvioituna vastauksissa oli jonkin verran eroja.

Tutkimuksen aineistossa keskisuurten (3401–9200 asukasta) ja suurten kuntien (9201 asukasta tai enemmän)

Teknologia innostaa

Sedun opiskelijat osallistuvat tapahtumapäivään ohjaamalla kilpailuryhmiä. Sähköalan opiskelijat Kurikasta olivat rakentaneet teknoradan, jossa jokainen pääsi testaamaan teknologiataitojaan kone- ja metalli-, sähkö- ja vaatetusalalla.

Teknologiateollisuuden Tämä toimii -tapahtumapäivä kokosi Koulutuskeskus Seduun 30 kisaavaa ryhmää eri alakouluista: A-sarjassa (1-3 luokka) 11 ryhmää ja B-sarjassa (4-6 luokka) 19 ryhmää.

Valtakunnallisesta finaalista voitot Pohjanmaalle: Ylihärmän Kirkonkylän kouluun ja Lapualle Kauhajärven kouluun

puheenjohtajista (N=152) kolmannes oli myönteisellä kannalla. Pienten kuntien (3400 asukasta tai vähemmän) puheenjohtajista myönteisellä kannalla oli vain joka kymmenes. Kunnanjohtajien (N=160) aineistossa hiukan useampi kuin joka kymmenes pienten ja keskisuurten kuntien kunnanjohtajista oli myönteisellä kannalla. Suurten kuntien kunnanjohtajista tällä kannalla oli joka viides.

vat suositukset ja muiden selvitysten takarajat käytännön tosiasioita. Niihin vastaaminen ja toimintojen kehittäminen vaatii sekä viranhaltijoilta että luottamushenkilöiltä paljon työtä: normaalin arkityön lisäksi tarvittavaa aikaa, kokonaisuuksien hahmottamista ja ennakkoluulotonta asennetta. Valmistelutyön jälkeen on aina kollektiivisen päätöksenteon aika. Olemme jälleen isojen ratkaisujen äärellä, mutta emme ensimmäistä kertaa ammatillisen koulutuksen 2000-luvun historiassa.

Tutkimuksessa mitattiin lisäksi kuntien luottamusta uudistusten vastuuministeriöihin. Osoittautui, että Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintaan tyytyväisiä oli puheenjohtajista (N=153) yli puolet (60,1 %) ja kunnanjohtajista (N=167) hiukan vajaa puolet (47,7 %). Sen sijaan luottamus siihen, että OKM ottaisi huomioon kuntien intressit, sai huomattavasti alemman luottamustason: puheenjohtajista (N=153) ja kunnanjohtajista (N=166) noin joka neljäs (25,9 %) luotti OKM:n ottavan huomioon kuntien intressit.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että luottamuksen vahvistaminen edellyttää kuntien ja ministeriön kanssakäymisen lisäämistä jo uudistusten valmisteluvaiheessa. Se takaa ministeriölle mahdollisuuden hyödyntää koulutuksenjärjestäjien ja kuntien osaamis- ja kokemuspääomaa.

Arvostava kiitos Koulutuskeskus Sedun johtokunnan puolesta kuluneen lukuvuoden toiminnasta opiskelijoille, henkilökunnalle ja muille yhteist yökumppaneille.

Ammattiin valmistuville esitän lämpimät onnittelut!

Arja Hyytiä Koulutuskeskus Sedun johtokunnan puheenjohtaja

Koska valtiolla on suvereeni lainsäädäntö- ja ohjausvalta kuntiin, ovat kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvät opetus- ja kulttuuriministeriön järjestäjäverkkoa koske-

5

Know How -messut 23.–24.11.2011

6

Sedun osasto herätti positiivista kiinnostusta. Erityisen hyvin Sedu onnistui alojen välisessä yhteistyössä, ja parhaiten sen toivat esiin Electrician ja Practical Nurse: Electrician-opiskelijat olivat tehneet “sähköisen sydämen”, joka sykki Practical Nursen havaintovälineenä.

Puualan havaintovälineenä kylpytynnyri veti kiinnostuneita puoleensa. Tynnyrin rakentajan Mirka Haaviston tilauskirja täyttyi.

Koulutuskeskus Sedu Koulutuskeskus Sedun toiminnan kehittämiseksi tehtiin kevään 2011 aikana ulkoinen arviointi. Sen tulokset kertoivat, että kehittämisen suunta on ollut hyvä, mutta uudistuksia tarvitaan. Ulkoinen arviointi antoi hyvän pohjan Sedun organisaation uudistamiselle, jossa toimintaa pyritään selkeyttämään ja hallinnon tasoja madaltamaan.

Ammattikorkeakoulun keskittäessä toimintoja Seinäjoella ja Ilmajoelle on tärkeää, että Sedun toimintoja voidaan kehittää paitsi Seinäjoella niin myös monipuolisilla kampuksilla Kurikassa, Lapualla, Ähtärissä ja Ilmajoella. Tasapaino koulutuksen tarjonnassa on tärkeää koko maakunnan alueella.

Sedun vetovoima on säilynyt hyvänä, mutta ammatillisen koulutuksen kysyntä ei näytä enää kasvavan. Jo pitkään on puhuttu pienenevistä ikäluokista, ja nyt se tuntuu olevan totta niin lukiokoulutuksessa kuin ammatillisessa koulutuksessa.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa kysymys syrjäytyneistä nuorista on noussut keskiöön. Etelä-Pohjanmaalla lähtötilanne on varsin hyvä: peruskoulun jälkeen vaille koulutuspaikkaa jäävien nuorten määrä on pieni. Täällä vallitsee vielä välittämisen kulttuuri. Sitä on vaalittava ja panostettava mutkattomaan yhteistyöhön niin Sedun sisällä kuin myös peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheessa.

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän talous on haastavien kysymysten edessä. Ammattikorkeakoulun toimintaa supistetaan merkittävästi vuodesta 2013 lähtien. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat mahdollisia vuodesta 2014 lähtien. Koulutuskeskus Sedun puolella on valmistauduttava järkeviin toimintojen uudelleenjärjestelyihin, ehkä myös leikkauksiin.

Tapio Varmola johtaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

7

Jurvassa

vietettiin 100-vuotisjuhlia

Koulujen nimet kertovat Kotikoulunmäen historiaa: 1911 Etelä-Pohjanmaan kiertävä Miestyökoulu (”Veistokoulu”) 1922 Jurvan Kotiteollisuuskoulu 1931 Jurvan Naiskotiteollisuuskoulu 1932 Jurvan Mieskotiteollisuuskoulu 1962 Jurvan kotiteollisuuskoulu 1988 Jurvan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 2005 Sedu, TAIKU, Jurva 2008 Koulutuskeskus Sedu, Jurva

Ministerivierailu Sedussa Opetusministeri Jukka Gustafsson vieraili Seinäjoella 24.1.2012, ja tutustui myös Seduun. Keskustelu Sedun toiminnasta maakunnassa kävi vilkkaana ennen kaikkea koulutustakuusta ja yhteiskuntatakuusta. Johtaja Reija Lepola ja aikuiskoulutusjohtaja Pasi Artikainen saivat esitellä koulutuksen painopisteitä.

Koulutustakuu: jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Nuorten yhteiskuntatakuu: viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työnhaun alkamisesta nuorelle tarjotaan palvelu tai toimenpide, jolla parannetaan hänen mahdollisuuksiaan selviytyä työmarkkinoilla ja/tai löytää työpaikka.

Ministeri Gustafssonin keskustelukumppaneina Seinäjoen kaupungin toimialajohtaja Heikki Vierula ja maakuntaneuvos Aarne Heikkilä

8

Koulutuskeskus

Sedun osasto Opinlakeus-messujen paras Perusteluissa Koulutuskeskus Sedun osastoa kiitettiin hyvän messuilmeen luomisesta koko Seinäjoki Areenaan, monipuolisesta alojen kirjosta ja näyttävästä alojen esittelystä.

9

sedu Aikuiskoulutuksen Etelä-Pohjanmaan talous ja työllisyys parani vuoden 2011 aikana. Globaali epävarmuus heijastui kuitenkin, ja se näkyi varovaisuutena rekrytoinneissa ja investoinneissa. Työllisyyden osalta käänne parempaan oli kohtuullisen nopea.

Taustatekijänä oli lomautusten voimakas purkautuminen.

Erityisen haasteellista oli rakennetyöttömyyden alentaminen.

Uusien avointen työpaikkojen määrä kasvoi noin viidenneksen vuoden 2010 tasosta. Työvoiman kysyntä oli kuljetusalalla, rakentamisessa sekä kone- ja metalliteollisuudessa vuotta 2010 vilkkaampaa. Sosiaali- ja terveysalan osaajista oli edelleen suuri työvoimatarve.

Sedu Aikuiskoulutuksen keskeisimmät tunnusluvut vuonna 2011: Opiskelijavirta Toteutuneet opiskelijatyöpäivät Suoritetut tutkinnot Henkilöstö Liikevaihto Työvoimakoulutuksen vaikuttavuus (ammatillinen) Oppisopimusten määrä josta lisäkoulutus ja ammatillinen peruskoulutus Oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuus

7779 197 404 763 150 13 milj. € 66,2 % 705 513 191 90 %

Suosituimpia tutkintoja Sedu Aikuiskoulutuksessa olivat sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, laitoshuoltajan ammattitutkinto sekä liiketalouden perustutkinto.

Julkisen talouden heikkenemisen vuoksi koulutussektoriin on kohdistettu mittavat säästöpaineet. Vuoden 2013 aikana oppisopimuskoulutuksen (-14 %) ja omaehtoisen koulutuksen (-8 %) resurssit laskevat ja aikuiskoulutustarjonta tulee suppenemaan koko valtakunnassa. Samaan aikaan kohentunut työvoimatilanne Etelä-Pohjanmaalla tarkoittaa työvoimakoulutusten määrän laskua n. 10 – 15 %.

Maahanmuuttajien kotouttaminen, suomen kielen opetus ja ammatillisen osaaminen nostaminen on keskeinen asia lähitulevaisuudessa. Samoin yhteiskuntatakuun toteutuminen, jossa aikuiskoulutuksellakin on merkittävä rooli.

Pasi Artikainen aikuiskoulutusjohtaja Sedu Aikuiskoulutus

10

d a o r b a k c o R stay on board or

KESÄTYÖREKRY & MOPO-FIN MORE POSSIBILITIES FROM INTERNATIONALIZING 29.3.

Ansioluettelolla ja hyvällä asenteella etsittiin kesätöitä Suomesta, mahdollisuuksia ulkomailta.

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä rakentaa lisätilaa Lapuan opetuspisteen yhteyteen. Sedu Lapuan vahvuutena on kone- ja metallialan ammatillinen koulutus – nuorille ja aikuisille. Lisärakennus vahvistaa opetuspisteen vetovoimaa ja parantaa osaltaan kone- ja metallialan sekä kylmäalan opetuksen laatua. Rakennustyö aloitettiin toukokuulla 2011 ja rakennus valmistuu keväällä 2012. Rakennuksen kerrosala on 2.535 m2. Hankkeeseen käytetään yhteensä n.

5,6 miljoonaa euroa.

dinaattimittalaite. Koneistamoon hankitaan 5-akselinen CNC-työstökone mm. FSW-hitsausta varten. Hitsauksessa otetaan käyttöön hitsauksen monitorointijärjestelmän, joka mm. seuraa ja kirjaa monenlaisia hitsaukseen liittyviä arvoja.

Kylmäalan koulutusta varten saadaan uudet tilat, mikä mahdollistaa mm. kylmäasentajan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen kehittämisen.

Sedu A hjo Alueen koulutustarpeita kartoitettiin haastattelemalla yritysten edustajia ja keskustelemalla alan yhteistyökumppaneiden kanssa. Lapuan opetuspisteen ja yritysten välinen yhteistyö on tiivistä. SeduAhjon pääurakoitsija on Rakennus- ja suunnittelutoimisto Hämäläiset Oy.

LISÄRAKENNUKSEN MYÖTÄ UUSIA KOULUTUSMAHDOLLISUUKSIA Oppimisympäristöjä uudistetaan ja opetuskäyttöön otetaan uudenlaista teknologiaa. Hitsauksen mekanisointia ja automatisointia kehitetään mm. hankkimalla robotti, kappaleenkäsittelylaitteet, orbitaali- ja jauhekaarihitsauslaitteet. Tarkastuksia ja testauksia varten hankitaan koor-

nousee

Lapualla

Opetuspisteessä opiskelee vuosittain yli 500 nuorta ja noin 400 aikuista. Viime vuonna siellä suoritti tutkinnon noin 160 nuorta sekä 60 aikuista. Lisäksi aikuiset suorittivat n. 100 – 150 erilaista sertifikaattia. Lapuan toimintaa ja koulutustarjontaa kehitetään kysyntälähtöisesti ja tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa.

SeduAhjon kehittäminen jatkuu. Etelä-Pohjanmaan liitolta on saatu myönteinen päätös investointi- ja kehittämisprojektista (EAKR), toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen.

11

Ranskalaisella

torilla herkutellaan

Patongin tuoksu leijuu torilta. Uudenlaiset juustot viettelevät ja muhkeat oliivit kutsuvat maistamaan. Pitkät pöydät täynnä kuivattuja hedelmiä ja makeisia – niitä ei voi ohittaa. Ulkomaalaiset myyjät ja ranskankieliset kehotukset luovat toritunnelmaa.

Elokuussa ranskalainen ruokatori vilkastutti Seinäjoen toria. Leipomotuotteet keräsivät pisimmän jonon. Vilkkaat myyntipäivät merkitsivät elintarvikealan opiskelijoille myös kiireisiä työpäiviä: Katriina Savola, Suvi Kivioja ja Essi Syrjälä.

Taitaja

9 – yhteispeli ratkaisee

Taitaja 9 -tapahtumissa perusasteen ysiläiset kisaavat kädentaidoissa kolmen hengen sekajoukkuein. Kisalla halutaan nostaa taitoaineiden, erityisesti tekniikan, tekstiilityön ja kotitalouden alojen tuntemusta. Ripaus leikkimieltä ja runsas annos mielenkiintoa eri ammatteihin siivittää pitkälle.

Sedu järjesti paikalliskilpailut Kurikassa, Lapualla ja Ähtärissä, joissa kisasi yhteensä 21 joukkuetta. Kaksi parasta joukkuetta jokaisesta paikalliskilpailusta pääsi testaamaan taitojaan Taitaja 9 -aluekarsintakilpailuun 19.1.2012 Opinlakeus -messuille Seinäjoki Areenaan, jossa kilpaili kaikkiaan 19 joukkuetta Pohjanmaan alueen yläkouluista.

Aluekilpailun voitti Jurvan joukkue (Jonna Haapaniemi, Janika Laitala ja Juho Tarkkanen) ja toiseksi tuli joukkue Carleborg 1 Uudestakaarlepyystä (Jessica Storskrubb, Katrina Nylund ja Leslie Skog). Molemmat joukkueet matkasivat Jyväskylän Taitaja2012-kilpailun yhteydessä 24.4.2012 pi-

12

dettyyn finaaliin. Finaalissa kilpaili 36 joukkuetta ympäri Suomea, ja voiton korjasi Valkealan joukkue.

ECVET – tutkintojen uudistamisen kansainvälinen osa Ammatillisessa koulutuksessa opintosuoritusten Euroopan laajuista vertailtavuutta edistetään. Suomessa opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET) otetaan käyttöön vuonna 2014. Sillä halutaan lisätä oppimistulosten läpinäkyvyyttä, siirtää opintosuorituksia ja hyödyntää niitä tutkinnossa.

Oppimistulokset ovat siis keskiössä.

Eurooppalaisen liikkuvuuden lisäämiseksi tutkintorakenteita vertaillaan työelämävastaavuuden tavoittamiseksi.

Suomessa ammatillisen koulutuksen järjestelmä kattaa koko maan, joten se on suhteellisen helppo sopeuttaa.

Osaaminen

Opiskelijat kerryttävät opintosuorituksiaan jo nyt esim. työssäoppimalla ulkomailla. Jokaista tutkintoa ja tutkinnon osaa tullaan kuvaamaan ECVET-pisteillä mutta virallinen käyttöönotto edellyttää kansallisia päätöksiä.

Ulkomailla suoritettaville opinnoille asetetaan jatkossa selkeämmin tavoitteet (Learning Agreement). Organisaatioiden keskinäinen luottamus ja kumppanuus ilmaistaan puitesopimuksessa (Memorandum of Understanding).

Katso lisää w w w. f i n e c ve t . f i

ratkaisee

Tuoreet OPSit (opetussuunnitelma) kirjoitetaan osaamiskuvauksina, siis mitä opiskelijan pitää osata saadessaan perustutkintotodistuksen. Uusien ammatillisten perustutkintojen perusteiden myötä opiskelija voi rakentaa yksilöllisen opintopolkunsa omien uratavoitteidensa ja suuntautuneisuutensa mukaan. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus valita osia toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta ja erikoisammattitutkinnosta, lukiosta tai ammattikorkeakoulusta.

Koulutuskeskus Sedu koordinoi Opetushallituksen rahoittamaa JOBI-hanketta, Joustavien opintopolkujen edistäminen. Verkostohankkeessa toimivat myös Kainuun ammattiopisto, Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä, Optima samkommun, Oulun seudun ammattiopisto ja Vaasan ammattiopisto.

Opetussuunnitelmien tulee olla työelämälähtöisiä ja opiskelijalla tulee olla aito mahdollisuus valita. Tämä edellyttää mm. perustutkintojen opetussuunnitelmien moduloimista, tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ja ennen kaikkea uutta opettajuutta.

Jokaisessa OPSissa on määritelty, mistä tutkinnoista opiskelija voi valita osia. Opiskelija voi tehdä tutkinnon osia oppilaitoksessa, työpaikoilla työssäoppien / oppisopimuksella, työpajalla, yrittäjyysopintoina osuuskunnassa, NYyrityksissä, ulkomailla, hakemalla aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista.

13

Kummitoiminnasta uutta potkua ammattiopintoihin Seinäjoen horaca-osastoilla (hotelli-, ravintola- ja cateringala) aloitettiin työelämän kummitoiminta lukuvuonna 2011–2012. Kummitoiminnan tavoitteena on sitouttaa opiskelijat paremmin ja tavoitteellisemmin ammattiopintoihin ja madaltaa kynnystä työelämään.

Jokaiselle horaca-ryhmälle on nimetty oma työelämäkumminsa, jonka juuret ovat ruokapalvelualalla: suurkeittiössä tai ravintolassa, salissa tai keittiössä. Kummeina toimivat innokkaat ja tulevaisuudesta huolta kantavat työelämän edustajat ovat esimerkkejä ja kannustajia, jotka ovat osallistuneet monin eri tavoin opiskelijoiden opintoihin.

Jouni Lintula Eepeeltä opastaa kummiryhmänsä NU11HRB:n opiskelijaa ammattitekniikassa

Kummiyritykset ja kummit: Anvia Oy (Mari Kalliomäki), Eepee ABC Alavus (Jouni Lintula), Eepee ABC Seinäjoki (Timo Märsylä), Kuortaneen Liikuntahotelli (Jyrki Linna-Hynnilä), Ravintola Juurella (Miia Keski-Nikkola ja Jani Unkeri), Seinäjoen sairaala (Kaija Mäkelä), Seinäjoen kaupungin Ravintokeskus (Marja-Leena Lahti), Seinäjoen kaupungin Ritolahalli (Sirkka Pajula)

paneeli, jossa ensimmäisten luokkien opiskelijoille valotettiin horaca-alan työpaikkojen ja työtehtävien piirteitä ja vaatimuksia opiskelijan suuntautumisvalinnan pohjaksi.

Kummit ovat mm. käyneet tapaamassa ryhmiään oppilaitoksessa, olleet opettajan mukana työssäoppimisen ohjauskäynnillä sekä opettaneet ruoanvalmistusta opetuskeittiöllä. Kummien myötävaikutuksella pidettiin myös

Leena Kahila lehtori, hotelli-, ravintola- ja cateringala Seinäjoki, Kirkkokatu

Kummitoiminta on tuonut paljon uutta työelämälähtöistä ”virtaa” horaca-alan opetukseen tänä lukuvuonna.

Eepeen Timo Märsylä kummiluokkansa, NU09PV:n ympäröimänä.

14

Metsäalan koulutuksesta nopeasti vakinaiseen työhön Marras–joulukuussa 2011 Tuomarniemen opetuspiste teki sijoittumiskyselyn opiskelijoille, jotka olivat valmistuneet metsäalan perustutkinnosta vuosina 2007–2011. Kysely toteutettiin puhelimitse ja sillä tavoitettiin 79 henkilöä eli vastausprosentti ylitti 95 %. Vastanneiden keski-ikä oli 22 vuotta. Suurin osa vastanneista oli valmistunut metsäkoneenkuljettajiksi.

Enin osa opiskelijoista oli palannut opiskeluaikaiselle kotipaikkakunnalleen Etelä-Pohjanmaalle, Keski-Suomeen ja Pirkanmaalle. Töihin pääsy osoittautui helpoksi, sillä n. 80 % vastanneista kertoi päässeensä töihin heti valmistumisensa jälkeen. Vakinainen työsuhde oli 80 %:lla.

METSÄALAN TYÖT MONIPUOLISTUNEET Vuodenvaihteessa työelämässä oli 70 %, opiskelemassa 16 % ja varusmiespalveluksessa 10 % vastanneista. Metsäala työllisti kaksi kolmasosaa työelämässä olevista. Suurin osa työntekijöistä oli erikoistunut koneellisen puunkorjuun tehtävissä joko monitoimikoneen tai metsätraktorin kuljettajaksi, mutta mukana oli myös osaajia, jotka tekivät kumpaakin työtä.

Metsäkonetyö oli selvästi monipuolistunut, sillä uusina työlajeina mukaan olivat tulleet puutavaran tai turpeen kaukokuljetus, kaivinkoneella tehtävät maanmuokkaustyöt ja energiapuusavotoilla tehtävät kannonnostot. Kotimaisen puun käytössä erityisesti energiapuun hankinta kasvaa ja tulee lisäämään alan työvoimatarvetta.

Maaseutu-toimiala hankki joitakin vuosia sitten oman kaivinkoneen, jolla opiskelijat ovat tehneet maanmuokkauksia ja kannonnostoja opetuspisteen työmailla. Tulosten valossa kaivurin hankinta on ollut oikea ratkaisu.

Metsäkonealan yrittäjinä toimi 6 % metsäalalla työskentelevistä ja saman verran oli metsänhoito- ja puunkorjuutöitä tekeviä metsureita. Työelämä tarvitsisi metsureita enemmän kuin heitä alan kouluista valmistuu.

TYÖSSÄOPPIMISJAKSOT HELPOTTAVAT TÖIHIN PÄÄSYÄ Koska suurin osa vastanneista oli valmistunut metsäkoneenkuljettajiksi, oli luonnollista, että metsäkoneyrittäjä toimii useimpien työnantajana. Kun metsäkoneyrittäjien palveluksessa oli 77 % ja oman tai perheen yrityksen palveluksessa 14 % metsäalalle työllistyneistä, alan yrittäjien toimintaympäristö on tullut valtaosalle tutuksi.

Opiskelijoiden mukaan pitkä työssäoppimisjakso helpotti heidän työmarkkinoille siirtymistään. Metsäalan töihin sijoittuneista 2/3 on ollut työssäoppimassa samassa työpaikassa, missä ovat nyt töissä.

METSÄALA ANTAA VALMIUKSIA MUIHINKIN TÖIHIN Merkittäviä muiden alojen työllistäjiä olivat rakennus-, kuljetus- ja maarakennusalat. Rakennusalalla toimivat kokivat, että puun jatkojalostuksen ja hirsirakentamisen opinnoista on ollut hyötyä nykyisessä työssä.

Kuljetus- ja maarakennusalan tehtäviin metsäkonealalla saatu koneiden ja kuormainten käyttökoulutus sekä yleinen tekniikan tuntemus antavat hyvät perusvalmiudet.

Osa metsäkoneenkuljettajista työllistyy nykyisin suoraan näihin töihin ja niitä voidaan pitää koulutusta vastaavina tehtävinä.

JATKO-OPINNOT METSÄALALLA Jatko-opinnoista ylivoimaisesti suosituin oli metsäalan ammattikorkeakouluopinnot. Valmistuneiden mukaan metsäalan perustutkinto antoi hyvän pohjan alan jatkoopinnoille.

KÄYTÄNNÖNLÄHEISYYS PARASTA Perustutkintoa pidettiin asianmukaisena ja monipuolisena koulutuksena, joka antaa näkemyksen metsänhoidosta ja metsien käsittelystä. Opiskelun käytännönläheisyyttä kiitettiin ja oppimisympäristö todettiin sellaiseksi, jossa on helppo oppia.

Metsäkoneenkuljettajien mukaan eniten on ollut hyötyä metsäkoneiden kuljetustaidoista, metsäkoneiden tietoja mittalaitetekniikan tuntemisesta, puutavaran mitta- ja laatuvaatimusten omaksumisesta, luonnonhoidosta sekä remonttien teosta. Kaivinkonetyöt koettiin hyödyllisiksi.

Itsenäisen työn suunnittelun ja yksintyöskentelyn oppimista arvostettiin.

Metsäluonnonhoitajat ja metsäpalveluntuottajat arvostivat saamaansa näkemystä metsänhoidosta ja metsänkäsittelymenetelmistä, hakkuun työnopetusta, sahankäsittelytaitoja ja sahahuoltoa, pienkoneiden käyttöä, hirsirakentamista ja pihapuiden kaatotekniikoita.

Jorma Tukeva koulutuspäällikkö Ähtäri, Tuomarniementie

15

Piipahdus keskiajalle Kun helmikuisena torstaina (23.2.2012) astuit Pappilantielle, siirryit keskiajalle, kohtasit munkin, narrit ja aateliset naiset. Tapasit käsityöläisiä ajalle tyypillisissä asuissaan.

Saatoit ostaa keskiaikaiselta torilta pikarin, makeisia tai saippuan huovutetun villan sisällä.

Pukeutumisen ohella talon opiskelijat ja henkilöstö olivat sisustaneet ja maalanneet uuden tunnelman – ja solahtaneet uusiin rooleihin. Eikä vain kulttuurialan vaan myös

16

matkailualan, hotelli-, ravintola- ja cateringalan ja hiusalan opiskelijat olivat loihtimassa aikamatkaa.

Opiskelijoiden innostus ja henkilöstön paneutuminen näkyi lopputuloksessa, sen kokonaisvaltaisuudessa. Musiikki kutsui tanssin pyörteisiin: opiskelija ohjasi luontevasti ja varmasti ensikertalaisetkin piiritanssin askeliin.

Keskiaikaisella torilla tehtiin käsin paperia. Siellä saattoi myös sanella kirjeen, käsintehdylle paperille se kirjoitet-

tiin – niin vain harvat osasivat kirjoittaa. Kestikievari tarjosi väsyneille jaloille levähdyksen, puheensorinan taustalla vaimea musiikki. Keskiaikapäivä huipentui iltaan: kokkiopiskelijat opettajineen olivat suunnitelleet keskiaikaisen päivällisen ja toteuttivat sen tarkasti tarjoiluastioita myöten.

Opiskelijat olivat projektitöissään tutkineet keskiaikaista elämää, ja taustatyön huomasi. Sen lisäksi pystyi aistimaan eri alojen yhdessä tekemisen ilon.

17

ma olku – opiskelijoiden huima kehitys Tieto- ja tietoliikennetekniikan opiskelijoista valmistuu ICT-asentajia. Seinäjoen Kirkkokadulla ensimmäisen vuoden opiskelijat toimivat niin kuin oikeissa töissä – projektista projektiin. Alan opettajat Vesa Alatalo, Marko Hietamäki ja Heino Kivimäki hyödyntävät täysillä Oma polku -metodiikkaa: opinnot koostuvat isoista kokonaisuuksista, opiskelijat arvioivat jokaisen projektin alussa osaamistasonsa, pienryhmien kokoonpanot vaihtuvat usein, osaamista jaetaan. Teoria ja tekeminen etenevät lomittain: punainen lanka on mietittynä koko kolmeksi vuodeksi.

Sasu Jyläskoski (19) ehti aloittaa ja keskeyttää monen alan opiskeluja. Ammattistartin kautta hän löysi oman paikkansa: • Koko käytännönläheinen opiskelusysteemi on tosi fik su. Me tehdään töitä jatkuvasta mutta silti meillä on rento meininki. Tämä on mulle paras tapa oppia, eikä poissaoloja ole juuri ollenkaan.

Vesa Alatalo näkee jo tuloksia: käytännönläheinen työtapa innostaa jokaista. Ja innostuneimmat saavat heikommat ja haluttomatkin mukaansa.

• Opettajan, ohjaajan on tultava avoimena opiskelijoi den keskelle – ja hänen on annettava kaikkensa, ki teyttää Alatalo.

TAIDOT MITATAAN TAPAHTUMISSA JA TUOTTEISSA •

Järjestettiin 0-budjetilla ICT-opiskelijoiden LANtapahtuma, jossa vastattiin peleistä ja järjestelmistä, puhuttiin sponsorit. Yrittäjyyskasvatuskonferenssissa ylläpidettiin atk-laitteet. Kolmasluokkalaiset toimivat konffassa työnjohtajina ja rekrytoivat meitä projekteihinsa mukaan. Toukokuussa osallistutaan SeduFestiin. Nyt kootaan, testataan ja myydään HTPCpikkutietokoneita kotiteatterikäyttöön. Niihin on hankittu osat, kun ensin kilpaa etsittiin edullisin ja sopivin toimittaja, kertoo Pekka Jokiaho (24) opinnoistaan.

•

Projektit kasvavat osaamisen myötä. Toisena opiskeluvuonna kehitetään ohjelmointitaitoa ja pyritään tuotteistamaan ideoita, lupaa Vesa Alatalo, ja muistuttaa piilokuluista budjetoinnissa.

OSUUSKUNTAAN Syksyllä alitoiminimi ICT Seinäjoki alkaa toimia.

• Koko ryhmä on siinä toiminnallisesti mukana. Työllä voidaan kartuttaa luokan hankintarahaa, mutta 8 opis kelijaa liittyi osuuskunnan jäseneksi, jolloin he voivat ottaa vastaan töitä koulun ulkopuolelta mutta käyttää koulun tiloja ja laitteita, Alatalo selvittää.

Pekka Jokiaho on jo kokenut yrittäjä, joka on joutunut tutustumaan yrittäjyyden ylä- ja alamäkiin perustaessaan internetmarkkinoinnin ja verkkokaupan yritykset, toimiessaan vartiointialalla franchising-yrittäjänä.

• Haluan työllistää itseni. Täällä projekteissa opitaan myös laskemaan, mihin rahaa menee, Jokiaho selvittää.

KOKONAISUUS KIRKKAANA •

Ohjaajien ammatillinen osaaminen sekä tietojen laajaalaisuus ja ajantasaisuus ovat ehdoton perusta. Kehitys menee huimaa vauhtia, ja ainoa mahdollisuus pysyä mukana on jakaminen. Kolmantena opiskeluvuonna odotan, että ohjaajien ja opiskelijoiden välinen suhde on entistä tasavertaisempi. Silloin opiskelijat hiovat erityisosaamistaan. Opiskelijoiden osaamistasoissa on eroja, jotka pitää kartoittaa. Projekteissa pystytään eriyttämään ja paikkaamaan puutteita, kertoo työstään innostunut coach Vesa Alatalo.

Tieto- ja tietoliikennetekniikan valtakunnallinen opetussuunnitelma saa ohjaajilta pelkkää kiitosta. Tietoliikenne, tietojärjestelmät, sulautetut järjestelmät muodostavat kolme maalia.

• OPS pitää tuntea paremmin kuin hyvin. Siitä me rakennamme ROPSin, ryhmäopetussuunnitelman: mitä osaa/mitä ei, mitkä tavoitteet asettaa, millaisilla harjoituksilla pääsee tavoitteisiin.

Sasu Jyläskoski Vesa Alatalo

18

Pekka Jokiaho

TALOUSTAITOJA NUORILTA NUORILLE PITKIN ETELÄ-POHJANMAATA Koulutuskeskus Sedussa Seinäjoen Koulukadun opetuspisteessä toteutettava Oma Onni -ohjelma laajeni kolmen peruskoulun pilotista koskemaan Etelä-Pohjanmaan 11 peruskoulua Seinäjoella, Ilmajoella, Alavudella ja Alajärvellä.

Lukuvuonna 2011–2012 ohjelmaan osallistui yhteensä 1030 peruskoulun 9-luokkalaista.

Mukana toteutuksessa olivat Koulukadun kolmannen vuosikurssin 17 merkonomi- ja 17 datanomiopiskelijaa ohjaajineen. Ohjelmalla halutaan lisätä peruskoulun 9-luokkalaisten talousosaamista ja nuorten oman talouden hallintaa.

Koulukadun opiskelijat kävivät peruskouluissa esittelemässä suunnittelemansa ja toteuttamansa verkko-oppimisympäristön, minkä jälkeen verkko-opiskelu tapahtui yhteiskuntaopin tunneilla opettajien ohjaamana.

OMA ONNI KASVATTAA KIINNOSTUSTA Syksyllä 2011 Oma Onni -ohjelmaan liittyi mukaan Järviseudun ammatti-instituutti, Jami. Jamin merkonomiopiskelijat kävivät esittelemässä valmiin Oma Onni -verkko-oppimisympäristön Alajärven, Lehtimäen ja Töysän peruskouluissa. Yhteistyö sujui mukavasti ja yhteistyömallia kehitetään edelleen.

Oma Onni -ohjelman oppimistulokset olivat positiivisia.

Samoin palaute yhteiskuntaopin opettajilta ja oppilailta on ollut myönteistä. Oma Onni -ohjelma on herättänyt kiinnostusta myös maakuntamme ulkopuolella ja alustavia yhteistyöneuvotteluja on käyty. Konseptin koordinointi ja kehittäminen jatkuu edelleen Koulutuskeskus Sedussa.

Ari Autio ja Marketta Rantala Oma Onni -ohjelman ohjaavat opettajat Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu

19

Tekniikkastartti

opettaa tekemään

Koulutuskeskus Sedu järjestää ohjaavaa ja valmentavaa Tekniikkastartti-koulutusta, joka on osa Ammattistarttia ja laajuudeltaan 20–40 opintoviikkoa. Kuluva lukuvuosi on tekniikkastartin ensimmäinen kokonainen lukuvuosi. Kevään 2011 kestänyt kokeilu osoitti toiminnan tarpeelliseksi.

Tekniikkastartti on tarkoitettu opiskelijalle joka on • kiinnostunut tekemisestä ja teknisistä aloista • tällä hetkellä ilman tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa • aikeissa hakea ammatilliseen koulutukseen • kiinnostunut keräämään kokemuksia eri tekniikan alojen koulutuksista ja työpaikoista Opiskelu on toiminnallista ja painottuu käsillä tekemiseen ja tätä kautta oppimiseen. Tekniikkastartissa tehdään mahdollisimman monipuolisesti eri tekniikan alojen harjoitustöitä, kuten esim. metalli-, puu-, sähkö- ja autotekniikkaan liittyen. Tehtävät harjoitustyöt pyritään valitsemaan ja suunnittelemaan niin, että niille löytyisi valmistuksen jälkeen selkeä todellinen käyttötarkoitus. Tekniikan alojen harjoitustöiden ohella lukuvuoden aikana keskitytään opiskeluvalmiuksien parantamiseen jatko-opintoja silmällä pitäen. Yhtälailla keskitytään jokapäiväisen arjenhallinnan ja yleistietämyksen parantamiseen.

Kuluvan lukuvuoden aikana toimintaa tukemaan on tehty kone- ja laitehankintoja mm. juuri metallitekniikan harjoitteita varten. Tämänhetkinen varustus mahdollistaa moni-

Huolenpito ja hyvä ruoka – hyvinvoinnin edellytykset Kauhajoella Urheilutalo Virkun tiloissa nähtiin tammikuussa monta iloista pientä liikkujaa, kun Koulutuskeskus Sedun ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijat järjestivät päiväkoti Linnunpesän pienimmille lapsille liikuntatapahtuman. Liikuntatapahtuman teemana oli Eläinten olympialaiset.

• Ihan pientenkin lasten liikkuminen on tärkeää, koska liikkuessaan lapsi saa ilmaista tunteitaan, hän oppii hahmottamaan kehoaan ja toimimaan ryhmässä sekä

20

puolisten harjoitteiden tekemisen ja toimintaa on tarkoitus kehittää myös jatkossa.

Kuvassa yksi tehdyistä harjoitustöistä. 8” basso kaiutin, vahvistin sekä kotelo. Harjoitustyö sisältää mm. sähkötekniikan, puutekniikan sekä pintakäsittelyn osa-alueita.

Jani Paananen opettaja, tekniikkastartti Seinäjoki, Törnäväntie

tietysti harjaannuttaa motorisia perustaitojaan, kertoo lähihoitajaryhmän opettaja Anne Soini.

Hänen johdollaan ryhmä järjesti toimintapäivän myös Kauhajoen koulukeskuksessa ykkös-kakkosluokkalaisille.

TAPAHTUMISSA OPISKELIJA OTTAA OHJAAJAN ROOLIN Opiskelijat ovat olleet tapahtumista hyvin innoissaan, sillä niissä he saavat testata käytännössä koulussa oppimaansa.

Tapahtumat tuovat vaihtelua luokkaopetukselle, ja niissä saa kokemusta lasten ohjaamisesta.

• Tämä on opiskelijoille hyvää harjoitusta ennen ensim mäistä työssäoppimisjaksoa, joka tehdään päiväkodis sa tai ryhmäperhepäivähoidossa. Opiskelijat huomaa vat, että tätä työtä ei tarvitse jännittää, pohtii Soini.

Ammattistartti auttaa alavalinnassa

VUOSIKERROISSA SUURIA EROJA Ammattistarttilaiset ovat hakeutuneet monipuolisesti eri aloille. Vuonna 2008 ja 2009 tekniikan ja liikenteen ala oli suosituin. Vuonna 2010 sijoituttiin runsaslukuisesti rakennusalalle ja puualalle. Vuonna 2011 aloista vetävin oli puolestaan liiketalouden ja hallinnon ala.

Ammattistartti on toiminut Koulutuskeskus Sedussa vuodesta 2008 alkaen. Sen avulla pyritään madaltamaan perusopetuksen päättäneiden tai päättävien nuorten kynnystä siirtyä jatko-opintoihin, mm. vahvistamalla opiskeluvalmiuksia. Monet opintonsa keskeyttäneet ovat hakeneet uuden suunnan ammattistartin kautta.

Yksilöllinen ohjaus on toteutunut hyvin. Alojen kirjo on ulottunut kone- ja metallialasta Kaustisten raviopiston hevostalouteen. Ammattistartti antaa monipuoliset mahdollisuudet sijoittua juuri sinne, minne itse haluaa.

Starttilaiset ovat sijoittuneet jatko-opintoihin alusta alkaen lupaavasti: yhteishaussa suurimman osan hakutoive 1 on toteutunut. Ammattistartista on siis ollut iso hyöty nuorille.

•

SEDU-SPURTTI TUKEE Sedu-Spurtti tarjoaa valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea opinnoissaan.

Starttilaiset tutustuvat monipuolisesti eri koulutusaloihin ja työpaikkoihin. Myös rehelliset keskustelut nuoren ja hänen kotiväen kanssa auttavat suhteuttamaan haaveet ja todellisuuden, kertoo vastuuopettaja Virpi Lammassaari.

Sedu-Spurtti on kokeilukauden jälkeen toiminut kahden lukuvuoden verran. Yhteishaun tuloksista voidaan myös havaita, että Spurtista on ollut apua ja tukea opiskelijoille, koska suurimman osan hakutoive 1 on toteutunut.

Merkittävä osa starttilaisista löytää opiskelupaikkansa Koulutuskeskus Sedusta.

Eniten Sedu-Spurtin opiskelijat ovat sijoittuneet kotityö- ja puhdistuspalveluihin sekä talouskouluun. Opiskelijat ovat sijoittuneet monelle alalle, myös Sedun ulkopuolelle esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaan, mutta myös matkailualalle Jämsän ammattiopistoon.

Opiskelijoiden sijoittuminen Ammattistartin jälkeen 1. hakutoive

2. hakutoive

3. hakutoive 4. hakutoive

2008

13

3

1

2009

12

3

2

2010

23

5

2

2

2011

32

5

2

2

5. hakutoive

työpaikka

1

1 1

muu

täydennyshaku

1

3

1

5

2

2

Opiskelijoiden sijoittuminen Sedu-Spurtin jälkeen 2011

1. hakutoive

2. hakutoive

täydennyshaku

10

1

3

21

Tapaan merkonomiksi valmistuvan Niko Puolijoen (18) Lapualla viimeisellä työssäoppimisjaksolla tietenkin kaupassa. Nuori mies lisää oitis tarranauhaa hedelmätiskin punnituskoneeseen, huikkaa heit tutuille asiakkaille, askeltaa ripeästi taukotilaan – ja kertoo vilkkaasti, totisena, hauskasti.

Nikosta

tulee kauppiasyrittäjä Milloin tiesit, että haluat kauppiaaksi?

•

Leikin aina kauppaleikkejä. Rakensin legoista myyntipöydän, ja mummi kävi säännöllisesti ostoksilla.

Ala-asteella perustin Superkaupan, josta voi ostaa mm. Kinder-yllätyksiä. 7-luokkalaisena ansaitsin taskurahaa myymällä virtuaalirahaa eri yhteisöihin.

Esim. Rune Scape oli ilmainen peli, jossa kokosin virtuaalitavaraa ja -rahaa. Sitten myin niitä kavereille, jotka eivät viitsineet nähdä sitä vaivaa. Parin tunnin työstä ansaitsin ehkä 6 euroa.

Milloin pääsit kokeilemaan myyntityötä kaupassa?

•

14-vuotiaana pääsin eka kertaa Supermarketiin ensin TET-jaksolle ja sen jälkeen yhdeksi kuukaudeksi kesätöihin. Opin hyllyttämään. Seuraavana keväänä kauppias tarjosi minulle koulutuksen lihatiskin palvelutehtäviin, ja siinä työssä olin koko kesän. Asiakaspalautteissa puhuttiin kiltistä ja kohteliaasta pojasta.

Miten sovitat opiskelun ja työn?

Mitä teet kun valmistut?

•

•

Sain vakituisen työpaikan 15-vuotiaana, ja olen tehnyt töitä aina lauantait ja koulupäivän päälle 6 tuntia. Olen jo pari vuotta työskennellyt osastovastaavana eli hoitanut juustojen, ravintorasvojen ja kananmunien tilaukset, hyllytyksen ja omavalvonnan.

Uutuuksia pitäisi oppia tarjoamaan paremmin, sillä niiden kautta myynti kasvaa. Koulupäivän lopusta olen ollut poissa pari tuntia ja korvannut ne asiat opettajien kanssa sovitulla tavalla.

Miten jaksat tuossa rytmissä?

•

22

Mä tykkään töistä. Kauppayhteisöstä on tullut toinen koti. Minusta kaikki aika pitää käyttää hyödyksi.

Mulle tulee stressi, jos en saa mitään aikaiseksi. Isäni on kuljetusalan yrittäjä, ja hänkin on paljon töissä.

Olen töissä vuoden loppuun ja menen tammikuussa armeijaan. Haen opiskelemaan tradenomiksi ja suoritan kauppiaskoulutuksen. Haluan kauppiaaksi, koska hän saa vastata kaikesta, hallita kaikkea ja ohjata ihmisiä. Kaikki Lapuan eteläpuolella olevat kauppapaikat sopivat.

Onko kaikki sinulle noin helppoa?

•

Ei tietenkään, olen tehnyt virheitä, unohtanut tilauksia mutta niistä on selvitty. Eka joulu osastovastaavana oli stressaava, kun pelkäsin, mikä juusto loppuu tai mitä jää yli. Olin peruskoulussa hikari, nyt olen aika hyvä koulussa mutta työkokemus on helpottanut opiskelua paljon!

Koti ansaitsee parasta Sanna-Leena Peltola (19) valmistui vuosi sitten sähköasentajaksi Vaasassa, työskenteli koko kesän ABB:llä.

• Kun töitä ei löydy, on parasta etsiä jotain kehittävää eikä jäädä kotiin makoilemaan, tiivistää Sanna-Leena valintojaan.

Tony Stenberg (18) suoritti peruskoulun Vantaalla ja muutti syksyllä Seinäjoelle tyttöystävänsä kanssa yhteen.

• Hain yhteishaussa, ja olen positiivisesti yllättynyt: meillä on tosi mukava ryhmä ja koulu, kertaa Tony muutoksiaan.

Kotitalousopetus on käytännöllinen koulu, josta jokainen hyötyy, eikä se kestä kuin viisi kuukautta. Koulussa oppii laittamaan ruokaa, hoitamaan kotia, siis siivoamaan, sisustamaan, pesemään pyykkiä, tekemään pieniä korjaustöitä,

Sanna-Leena Peltola (vas.), Tony Stenberg taustalla.

tekemään käsitöitä. Sanna-Leenan ja Tonyn mielestä se on hyvä vaihtoehto välivuodelle. Kotitalousopetuksessa suoritetaan hygieniapassi, joka edellytetään aina ruoka-alan töissä.

Nuoret ovat aidosti innoissaan kotitalousopetuksen annista: kiinnostavia aineita, oppii hyvin, kun saa tehdä itse ja teoriaa on vähemmän, kokkaamista on paljon, on niin paljon eri aineita, ettei ehdi kyllästyä. Lähes parinkymmenen nuoren joukossa opiskelee kolme poikaa, jotka SannaLeenan mukaan ”tekee ihan hyvin hommia”.

PISTEET TALLESSA •

Olen hakenut yhteishaussa. Haluan lähihoitajaksi, toisena vaihtoehtona on logistiikka ja kolmantena kokin koulutus, kertoo Tony jatkosuunnitelmistaan Seinäjoella.

Kotitalousopetuksesta saa yhteishaussa kolme valintapistettä. Lisäksi Tony on tietoinen, että sosiaali- ja terveysalalla kotitalousopetusjakso hyväksiluetaan.

Sanna-Leena aikoo vaihtaa alaa.

• Haen opiskelemaan elintarvikealaa. Erityisesti leipuri-kondiittorin ammatti on suunnitelmissani.

Ruuanlaitto on mukavaa, ja leivonta ylivoimaista, kertoo Sanna-Leena, joka kokkaa mielellään koko perheelleen Vähässäkyrössä.

23

Up •

S einäjoe lla (4.–5. 5. 2012)

Iloinen, energinen, todella kansainvälinen, loistava, aivan ihana show, kuvaili yleisö poistuessaan urheilutalolta perjantain päivänäytöksestä, joka oli vain esimakua illan sykähdyttävästä show´sta.

Tanssia ja musiikkia mm. Intiasta, Japanista, Baltiasta, ja lähes aina alkuperäiskielellä. Up with People show´ssa musiikki yhdistää. Lavalla nähtiin noin sata nuorta 21 eri maasta: Belgia, Bermuda, Hollanti, Kiina, Norja, Portugal, Filippiinit, Espanja, Saksa, Ruotsi, Tanska, USA, Kanada,… Show´ta on esitetty 64 maassa ja sen on nähnyt yli 22 miljoonaa ihmistä 46 vuoden aikana.

MAAILMA TULI LÄHELLE Eteläpohjalaiset saivat viikon ajan nauttia Up with People -nuorten vierailusta. Jotkut saivat vieraan tai kaksi kotiinsa, opiskelijat Sedussa saivat aitoa kansainvälisyyskasvatusta ryhmän nuorten kouluvierailuilla.

Kansainvälisen hyväntekeväisyysorganisaation periaatteiden mukaisesti kahden show´n lipunmyynnin tuotto lahjoitettiin hyvään kohteeseen, Seinäjoella Nuorisoasema Steissille ja Eskoon Erityiskoulutusyksikkö Kaarisillalle.

24

People

SEDU TAPAHTUMAA JÄRJESTÄMÄSSÄ Tilaisuuden järjestivät Sedu ja SeAMK. SeduEvents-projektipäällikkö Sini Latvala organisoi yhdessä opettajien kanssa apuun logistiikan, matkailualan ja turvallisuusalan opiskelijoita. Logistiikka kuljetti ihmisiä, esiintymislavan, monenlaista materiaalia.

Turvallisuusalan opiskelijat vastasivat narikkapalveluista, pysäköinnin ohjauksesta ja järjestyksenvalvonnasta. Ainakin kaksi opinnäytetyötä syntyi, mm. tapahtuman palo- ja pelastussuunnitelma.

Matkailualan opiskelijat ja opettajat järjestivät Up with People -ryhmälle tutustumispäivän eteläpohjalaiseen kulttuuriin, ja kansainväliset nuoret pääsivät elämysmatkalle suomalaiseen metsään – ja Ähtärin eläintarhaan.

• Reissu meni hyvin, on saatu tosi positiivista palau tetta, kertovat Raija Ilmasti-Koivisto ja Leena Korpi, Lapuan matkailualan opettajat.

Päivä oli aurinkoinen, kaikki olivat ihastuksissaan nähdessään karhunpentuja ja isoja karhuja tekemässä temppuja. Päivä luonnossa ja makkaranpaisto nuotiolla jäivät mieleen.

Raija Ilmasti-Koivisto suunnitteli ensimmäisen vuoden opiskelijoidensa kanssa elämyspäivän ja teki paljon taustatyötä: - Opastukset ja reitit suunniteltiin, tehtiin englanninkieliset käännökset, harjoiteltiin ja sovittiin asiakaslähtöisyydestä.

• Urakka tuntui valtavalta mutta monet tapahtumat osoittavat, että ryhmä venyy, vaikka sitten omat yö unet jäävätkin vähäiseksi, opettajat toteavat ja kiit tävät sujuvaa yhteistyötään.

SeduEvents

25

Toiminnallista

oppimista

ja tiimiopettajuutta

Kauhajoella ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijat opiskelivat kasvun tukemista ja ohjausta toiminnallisilla menetelmillä. Koulun tiloihin luotiin päiväkotimainen toiminta- ja opiskeluympäristö, Päiväkoti Aurinkoinen, jonka suunnitteluun ja toteuttamiseen opiskelijat itse aktiivisesti osallistuivat.

Kaikki kasvun tukemisen ja ohjauksen opettajat osallistuivat opetuksen suunnitteluun ja sen toteutukseen. Opetusmenetelminä käytettiin toiminnallisia teemapäiviä, lapsiryhmän ohjaamista päiväkoti Aurinkoisessa, demonstraatioita, roolipelejä, erilaisia pienryhmissä toteutettuja

Kauhajoella

tehtäviä sekä oppimistehtäviä Moodlessa. Lisäksi toteutettiin osallistuvia vierailukäyntejä.

POSITIIVISTA ASENNETTA OPISKELUUN Toiminnallinen opetus sopii hyvin nuorille opiskelijoille. He olivat innostuneita ja hyväntuulisia, mikä heijastui oppimisilmapiiriin. Nuorten yhteistyötaidot kehittyivät ja samalla he saivat harjoitusta kompromissien tekemisestä.

Nuoret saivat käytännössä harjoitusta lasten kanssa toimimisesta. Heille muodostui käsitys siitä, millainen toimintaympäristö tukee lapsen kehitystä. Hyvä yhteishenki ja yhdessä tekemisen meininki loivat ryhmään turvallisuutta ja luottamusta.

OPISKELIJAT TUTUIKSI OPETTAJILLE Kokeilu tutustutti opettajat nopeammin ja paremmin opiskelijoihin kuin normaalissa luokkaopetuksessa. Nuoret opiskelijat ovat toimineet tunneilla vapautuneemmin ja heidän kanssaan on ollut helppo keskustella. Heidän yksilöllinen kohtaamisensa on ollut luontevampaa ja samalla henkilökohtaisen ohjauksen ja tuen tarpeet ovat tulleet selkeämmin esiin. Opettajat, jotka aiemmin eivät olleet käyttäneet toiminnallisia opetusmenetelmiä säännöllisesti opetuksessaan, kokivat, että toiminnallisuus soveltuu myös teoreettisiksi tulkittuihin oppiaineisiin. Sekä opettajat että opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä uudenlaiseen oppimiseen ja opettamiseen.

Unelman perhe.

26

Anne Soini opettaja, sosiaali- ja terveysala Kauhajoki

Monta

tietä tutkintoon

– laajennettu työssäoppiminen Koulutuskeskus Sedussa on vuosina 2008–2012 kokeiltu laajennettua työssäoppimista Opetushallituksen rahoituksella. Opiskelija on voinut suorittaa tutkinnostaan (120 ov) jopa puolet työssäoppien.

Koulutuskeskus Sedu on toiminut valtakunnallisessa 25 koulutuksenjärjestäjän verkostossa kokemuksia vaihtaen.

Opetusministeriö ja Opetushallitus ovat vastanneet hankkeiden strategisesta ohjauksesta.

YKSILÖLLISYYS LISÄÄNTYI Laajennetun työssäoppimisen avulla opiskelijat ovat Koulutuskeskus Sedussa voineet opiskella ammattiin yksilöllisesti. He ovat edistäneet opintojaan työpaikoilla tai asiakas- ja projektityössä.

Opiskelija on voinut hakea työssäoppimispainotteista opiskelutapaa, kun hän on taidoiltaan edistynyt ja haluaa erikoistua tai syventää osaamistaan, nopeuttaa opintojaan tai parantaa työllistymistään (mm. kesätyöt).

• Edibe oli valmistunut parturi-kampaajaksi ja aloitti tekstiili- ja vaatetusalan opinnot. Osaamisen tunnustamisella opinnot sujuisivat kahdessa vuodes sa. Laajennettu työssäoppiminen toteutettiin niin, että opiskelija oli yrityksessä työssäoppimassa kolme päivää viikosta ja kaksi päivää hän opiskeli koulussa lähiopetuksen tunneilla.

Myös aiemmin keskeytyneiden opintojen jatkaminen on helpottunut laajennetun työssäoppimisen avulla ja monessa tapauksessa opiskelija on saanut uutta puhtia opintoihinsa.

• Turvallisuusalan opiskelija oli keskeyttänyt opintonsa kuusi vuotta sitten. Hän oli työskennellyt turva-alalla ja edennyt esimiesasemaan. Kun hän jatkoi tutkinton sa valmiiksi, hän suoritti opintojaan laajennettuna työssäoppimisena nykyisen työnantajansa palveluk sessa.

TYÖSSÄ OMAKSUU PAREMMIN KUIN LUOKASSA Yhden selkeän ryhmän ovat muodostaneet opiskelijat, joilla opiskelijahuoltoryhmä on todennut olevan tarve työvaltaiseen/työpainotteiseen oppimisympäristöön.

Laajennetulla työssäoppimisella on pystytty ehkäisemään opintojen keskeyttämistä, kun vielä projektirahoituksella on pystytty lisäämään työssäoppimisen ohjausta. Kaikissa tapauksissa opiskelija on itse ollut kiinnostunut laajennetusta työssäoppimisesta.

Opiskelija Edibe Akdogan ja yrittäjä Sanna Lintala, Morsiussalonki RosAmor.

•

Opiskelijan perheessä on puusepänalan yritys. Ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä hyvin alkaneisiin opintoihin ilmestyi ongelmia ja hankaluudet aiheuttivat sen, että opiskelija aikoi jopa keskeyttää opinnot. Opiskelijalle laadittiin työssäoppimispainotteinen opiskelusuunnitelma, jossa on 60 ov ammatillisia tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia.

LAAJENNETTUA TYÖSSÄOPPIMISTA NUMEROIN •

•

•

•

•

laajennetun työssäoppimisen kokeiluja toteutettu 20 eri perustutkinnossa kokeiluja toteutettu kaikilla Koulutuskeskus Sedun paikkakunnilla opiskelijoille kertynyt työssäoppimista vähimmäismäärän (20 ov) lisäksi 1–64 ov kokeiluun osallistunut 261 opiskelijaa, esim. käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnossa (77 opiskelijaa), puualan pt (40), liiketalouden pt (39), matkailualan pt (35) työssäoppimispaikkoja 145

27

Prof. Sarasvathy pyrkii pienentämään teorian ja käytännön vastakkainasettelua. Hän opettaa tutkimustyönsä ohessa. Tutkimusten pohjalta hän on laatinut myös oppimateriaalia mm. Effectual Entrepreneurship.

Sarasvathy osoittaa tutkimustyöllään, että yrittäjyyskasvatus koskettaa kaikkia varhaiskasvatuksesta lähtien. Yrittäjämäisen toimintatavan ja ajattelun voi oppia. Hän painottaa tutkimuksissaan tekemistä, ideoiden toteuttamista yhteistyössä asiakkaiden ja tärkeiden sidosryhmien kanssa. Sarasvathyn mukaan menestyvät yrittäjät toimivat ja tekevät päätöksiä Effectuation-logiikan mukaisesti.

Amerikkalainen kahvilaketju Starbucks on valtaisa taloudellinen menestystarina, mutta mihin se pohjautuu?

Amerikkalainen professori Saras D. Sarasvathy avasi menestyksen taustoja esityksessään yrittäjyyskasvatuksen konferenssiyleisölle 19.1.2012 Seinäjoella. Arvostettu yrittäjyyden professori saapui Suomeen Koulutuskeskus Sedun ja Aalto yliopiston kutsusta.

Yrittäjyysosaamista maailman huipulta Prof. Sarasvathy on tutkinut menestyneitä yrittäjiä ja haastaa monella tapaa perinteisen yrittäjyysopetuksen.

Kannattaako yrityksen perustamista suunnittelevan odottaa ”täydellistä tilaisuutta” ja pyrkiä ennustamaan tulevaisuutta mahdollisimman tarkasti?

EFFECTUATION Menestyneiden yrittäjien tarinoita yhdistää joustavuus. Ideat kehittyvät, ne muutetaan toiminnaksi lähtökohtana resurssit ja kontaktit, jotka aloittavalla yrittäjällä on. Mahdollisuudet ja jopa uudet markkinat avautuvat prosessissa. Menestyvä yrittäjä pystyy hyödyntämään epävarmuudesta syntyviä yllättäviä tilanteita.

28

Yrittäjyysmaakunnan pedagogit saivat konferenssin Workshopissa mahdollisuuden punnita, miten Effectuation voisi toimia opetuksessa. Konferenssiin osallistui lähemmäs 200 kotimaista ja kansainvälistä asiantuntijaa – opettajia, tutkijoita.

Tapahtuman

taustalla

Yrittäjyyskasvatuskonferenssin taustalla tapahtuu, jotta vieraat voivat keskittyä itse asiaan. Merkonomiopiskelijat ottavat vieraat vastaan info-pöydän ääressä – tapahtumakortit ja konferenssimateriaalit järjestyksessä. Sedun opiskelijoiden osaaminen ja opettajien ohjaus näkyvät valoissa, äänessä ja tekniikassa. Elektroniikka-asentajiksi opiskelevat Kurikasta ja tulevat ICT-asentajat Seinäjoelta vastasivat salin toimivuudesta.

Turvallisuusvalvojat huolehtivat narikkapalveluista ja ohjaisivat liikenteen ja pysäköinnin Seinäjoki Areenan alueella haasteellisesti samanaikaisesti Opinlakeus-messujen aikaan. Hotelli- ravintola- ja cateringalan opiskelijat työskentelevät ammattilaisten apuna Areenan lounastarjoilussa.

Konferenssivieraita ilahduttaa erityisesti Upankadun iltavastaanotto. Näyttävät ja maistuvat suolaiset ja makeat herkut siivittävät verkostoitumista. Illan kruunaa kurikkalaisten musiikkiesitys.

29

Erika Ahvenniemi (vas.), Marja Mäki-Kuusela, Jonna Vuorijärvi, Severi Hirvilammi ja Jarkko Humppi valmiina esittelemään ideansa kaupunginteatterille.

Nuorten

Kemiat

ideamylly pyörii

Upankadun ensimmäisen vuoden kodinhuoltajaopiskelijoiden toiminnallisen valmennuspäivän suurin anti tuli ryhmäytymisestä. Jonni Ristimäki (17) ja Heli Mannila (18) pitivät tehtävänantoja erikoisina, haastavina mutta ei ylivoimaisina.

Rytmikorjaamolla yli 30 nuorta istuu tiiviisti pöytien ympärillä pienissä ryhmissä työn touhussa. Opiskelijoita on pintakäsittelyalalta, hiusalalta, hotelli-, ravintola- ja cateringalalta sekä autoalalta. He myllyttävät ideoita Yrittämällä eteenpäin -hankkeen toiminnallisessa valmennuspäivässä.

Nuoret toimivat yllättävän hillitysti, tunnelma on keskittynyt.

Vain tuoreilla toimintatavoilla tavoittaa nuoret. Seinäjoen Kaupunginteatteri ja vaateliike Studio 25 osallistuvat valmennuspäivään antamalla konkreettiset toimeksiannot Koulutuskeskus Sedun moniammatillisille ideatiimeille.

Janita Saarinen ja Maria Haapaniemi Idema Oy:stä valmentavat nuoria päivän aikana innostavalla otteella.

Ryhmäytymisharjoitteiden jälkeen puheenvuoro siirtyy yritysten edustajille. Toimeksiantojen pohjalta nuoret alkavat ideoida ryhmissä omaa tehtäväänsä. Ideman valmentajat tukevat ryhmien työskentelyä sparraamalla esiin kirkkaimmat ideat.

OIKEAT TOIMEKSIANNOT KIINNOSTAVAT •

30

Paikalliset yritykset ovat lähteneet mielellään vuoropuheluun nuorten kanssa. Oikean ongelman ratkaiseminen innostaa opiskelijoita. Toimeksiantaja kertoo konkreettisen ongelman, vastaa kysymyksiin, antaa työaikaa ja palaa iltapäivällä kuulemaan ratkaisut. Opiskelijat saavat toimeksiantajilta myös palautetta työskentelystään, kertoo Maria Haapaniemi Idemasta.

kuntoon

Jonnin hyville ideoille oli paljon käyttöä: Keksin aika monta hyvää juttua. Annan mielikuvitukselle tilaa, kuvailee Jonni Ristimäki.

• Tiedän, että olen hyvä kuuntelija mutta huomasin, että osaan myös yhdistää erilaisia mielipiteitä ja toimia johtajana. Mutta tarvitsen lisää rohkeutta, kertoo Heli Mannila havainnoistaan.

• On tullut uusia kavereita. Rooliharjoituksissa oppi ymmärtämään, miksi jotkut toimii aina vain kes kenään. Nyt pystyy ainakin työskentelemään kaik kien kanssa, Heli ja Jonni vakuuttavat.

• Tuollainen päivä selvittää erimielisyyksiä ja rohkai see ujoimpiakin ilmaisemaan ajatuksiaan. Nyt mei dän ryhmä toimii paremmin, nuoret vakuuttavat.

•

Yrittämällä eteenpäin -hanke toteutti kevään kuluessa vastaavanlaiset yrittäjyyden valmennuspäivät Lapualla ja Seinäjoella liiketalouden alalla, Ilmajoella maatalousalalla, kulttuurialalla Jurvassa ja Ilmajoella sekä Lappajärvellä sosiaali- ja terveysalalla, kertoo projektipäällikkö Heli Kaunisto.

näkyväksi Olen kouluhistoriani aikana ehtinyt opiskella aika paljon.

Enimmäkseen teoriaa. Näyttönä opitusta on vain numeroita, jotka eivät välttämättä aina kerro osaamisesta. Uutta asiaa opiskellessaan ei voi tietää, milloin tietoa tai taitoa käytännössä tarvitaan tai milloin omaa osaamista pitäisi osoittaa muille. Kun se hetki tulee, on mukavaa, jos jotain on tallessa. Aina parempi, jos se jokin on myös näppärästi löydettävissä ja nähtävissä.

w w w.k y v y t.f i Siitä lähtien, kun aloitin huonekalurestauroinnin opiskelun viime syksynä, olen yrittänyt tehdä työstäni näkyvää kokoamalla kuvia, työselostuksia ja ajatuksia kyvyt.fi-sivuston ePortfolioon. Palvelussa voi koota portfoliosivuja, ja sivuista voi puolestaan muodostaa sivustoja. Jokaisen sivun näkyvyydestä muille voi päättää itse. Osa omista sisällöistäni on tarkoitettu itselleni muistin tueksi, mutta osa sisällöistä kuuluu yrittäjyyspassiin, joka tekee työstäni näkyvää myös muille.

Yrittäjyyspassiin on näppärää koota ansioluettelon lisäksi esimerkiksi työselostuksia, kuvia tehdyistä töistä tai ajatuksia siitä, mitä on oppinut.

Kun kaikki on koottuna yhteen pakettiin, voi paketin osoitteen linkittää vaikka suoraan kiinnostavan työnantajan sähköpostiin tai määrittää julkiseksi, jolloin muutkin pääsevät katsomaan, mitä olen saanut aikaan. Palveluun rekisteröityneitä käyttäjiä taitaa tällä hetkellä olla n. 11 000, joten siinä joukossa saattaa olla muutama mahdollinen asiakas tai työnantajakin.

Maria Härö artesaaniopiskelija Ilmajoki, Pappilantie

31

Yrityskylä toimi Seinäjoella (Varastotie 9) 5.10.–9.12.2011 Sen aktiivinen oppimisympäristö suunnattiin 5- ja 6-luokkalaisille. Yrityskylä aktivoi myös Koulutuskeskus Sedun merkonomiryhmän, josta työvuorossa oli päivittäin kymmenkunta.

Yrityskylä työllisti jokaisen •

Omassa koulussa oppilaat ovat perehtyneet Yrityskylään, talouteen ja yhteiskuntaan noin 10 oppitunnin ajan, toteavat opettajat Katja Kuljunlahti ja Katariina Syrjälä Seinäjoen Alakylän koulusta ja Henri Koivisto Neiron koulusta Ilmajoelta.

Merkonomiopiskelija Pekka Jaskari tarkkailee Kiinteistöpalvelun ja Metsänhoitoyhdistyksen toimintaa. Hän on oppilaiden käytettävissä.

•

Oppilaat tulivat aamulla hyvin valmistautuneina Yrityskylään. Toimitusjohtaja otti jokaisessa organisaatiossa esimiesroolinsa ja jakoi ohjeet työntekijöilleen. Kaikki materiaali on laatikoissa valmiina, ja jokaisen päivä on tarkasti aikataulutettu: tehtäviä, taukoja ja vapaa-aikaa on riittävästi, kiteyttää Pekka Jaskari huomioitaan.

Koulussa on tehty työhakemukset ja pidetty haastattelut.

Yrityskylän 15 yritystä on jaettu koulujen kesken.

• Ravintola-ala oli meillä suosituin. Mutta aina ei saa sitä, mitä haluaa. Se toinenkin vaihtoehto voi olla ihan hyvä, kertoo Katja Kuljunlahti.

RAHA PITÄÄ YHTEISKUNNAN LIIKKEESSÄ Yrityskylän työntekijät saavat palkkaa kahdesti päivässä.

Toimitusjohtaja saa parempaa palkkaa kuin työntekijät.

Jokaisen pankkikortti kertoo ajantasaisen saldon, ja ansaitsemaansa rahaa kuuluu myös käyttää, sillä mukaansa sitä ei saa.

MESTARI - KISÄLLI Koulutuskeskus Sedun merkonomiopiskelijoiden perehdyttämisestä vastasivat Laurean tradenomiopiskelijat, jotka tutoroivat Helsingin Yrityskylässä.

• Sedun tutorit ovat oppineet nopeasti ja ottaneet roolinsa hyvin. Ensi viikosta eteenpäin heidän pi- tääkin pärjätä omillaan, kertovat Maria Lehtinen, Janna Tuomi ja Linda Lehtonen.

Yrityskylässä vilisti torstaina 65 oppilasta, 3 opettajaa, 10 Sedun tutoria, 4 Laurean tutoria, 3 TATin työntekijää ja 5 vierasta – ja kaikilla oli tekemistä.

Tammikuussa Sedun merkonomiopiskelijat Wilhelmiina Teräväinen, Juho Jussila, Essi Ilola ja Terhi Haapa-aho olivat perehdyttämässä tutoreita ja käynnistämässä Turkuun siirtynyttä yrityskylää.

32

antaa mahdollisuuden • Haluan toimia kertakäyttökulttuuria vastaan.

Korjattuna vanha esine kestää kauemmin kuin uusi, ja se säilyttää muistoja, kuvaa Henna Hagsberg (26) huonekalurestauroinnin vetovoimaa ja entisöi huolella asiakkaan n. 150-vuotiasta keinutuolia.

Hagsberg valmistui ohjaustoiminnan artesaaniksi Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta ja vahvistaa nyt osaamistaan huonekalualalta Ilmajoen Pappilantiellä.

• Ohjaustoiminnan koulutuksessa pääsin tutustumaan eri materiaaleihin, kuten lasi, puu, metalli sekä tekstiili.

JÄNNÄ JUTTU NY •

Perustin Eveliina Arkkolan kanssa NY-yrityksen Jännä Juttu. Sen ansiosta olemme tehneet asiakastöitä koulun ohella. ITU on tuottanut meille koulutusta ja valmennusta suoraan alan yrittäjiltä. Erityisesti asiakashankinnassa ja markkinoinnissa on opittavaa, kertaa Henna Hagsberg.

NY-yritys on aina vuoden projekti. Yrittämistä voi kätevästi jatkaa osuuskunnassa tai perustamalla toiminimen.

• Opiskeluni perustuu henkilökohtaiseen suunni telmaan. Entisöinnin asiakastöistä puntaroidaan, mitä luetaan opintoihin. Samalla tunnistan osaamiseni heikot kohdat ja saan niihin ohjausta, Hagsberg ker too kehittymisestään.

Huonekalujen entisöinnissä lähdettiin uuden työn kautta tutkimaan puun käyttäytymistä. Etelä-Pohjanmaalla elää vanha käsityöperinne, mikä näkyy myös ohjauksen laadussa, kuvailee Kemiönsaarelta kotoisin oleva Hagsberg.

Entisöinnin lisäksi Henna Hagsberg tekee uustuotantoa, mm. lovileikkauskoruja – jatkossa oman toiminimen alla.

ITU (ESR) keskittyy liiketoimintavalmiuksien parantamiseen. Se tukee suunnittelijoiden, muotoilijoiden ja tekijöiden verkostoitumista sekä yhteistyötä mm. matkailu- ja hyvinvointialan kanssa, tiimiyrittäjyyttä.

ITU luo yhteisöllisyyttä ja antaa vertaistukea kulttuurialan hyvin hajallaan toimiville aloitteleville yrittäjille.

Yrittäjyyden oppimisympäristöjen (NY, TOY ym.) tueksi ja jatkoksi syntyvät ITUn yhteiset toimintaympäristöt idealaboratorio Idättämö ja kulttuurialan yrityshautomo Versomo.

ITU-tulokset hyödyttävät erityisesti kulttuurialalta valmistuvia artesaaneja ja kuva-artesaaneja parantamalla opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia ja itsensä työllistämistä.

33

Osuuskunnat

toimivat vilkkaasti

Sedussa aloitti keväällä 2011 kaksi osuuskuntaa: Ähtärissä Osuuskunta KAMP ja Ilmajoella Artesaaniosuuskunta Pohjanmaa. Osuuskunta KAMP kattaa koko Etelä-Pohjanmaan, vaikka toiminta alkoikin Ähtäristä. Osuuskuntaan on keväällä 2012 liittynyt rakentajia, pintakäsittelijöitä, merkonomeja sekä ICT-asentajia. Artesaaniosuuskunta Pohjanmaa taas on nimensä mukaisesti artesaaniopiskelijoiden oma osuuskunta.

KAMPin toiminta on lähtenyt käyntiin erittäin vauhdikkaasti: on pyöritetty pesulatoimintaa ja kahviotoimintaa sekä tehty kotisiivouksia ja hoidettu tarjoiluja erilaisiin tilaisuuksiin. Tilauksia on tullut enemmän kuin on odotettu, ja töitä on luvassa myös kesäajaksi, jos vain tekijät löyty-

vät. Myös ilmajoella toimintaa on ollut koko vuoden ajan ja siellä on tehty erilaisia käsitöitä puutöistä pukuihin. Osuuskunnissa on yhteensä n. 70 osakasta.

Niin opettajat kuin opiskelijatkin ovat kokeneet osuuskuntatoiminnan motivoivaksi tavaksi oppia omasta alasta ja yrittäjyydestä, mikä lupaa hyvää toiminnalle myös tulevaisuudessa.

Tero Perälä liiketoimintacoach Pajoilta Urille -projekti

34

Kesäpajassa hiotaan ammattitaitoa Kesäpajatoiminta aloitettiin Ähtärin Koulutiellä auto- ja puualan yhteistyönä kesällä 2011. Kesäpajassa työskenneltiin kesäkuu. Siellä aloitti seitsemän nuorta mutta muutama sai töitä alkukesästä, ja ammattiohjaaja Timo Lamminaho ohjasi puualan opiskelijoita pintakäsittelyn saloihin.

Opiskelijat siirtyivät puusta autoihin: pohjatyöt, välihionnat, pintamaalaukset ja lakkaukset tehtiin henkilöautoon.

• Kun kyseessä oli yhden opiskelijan oma auto, työinto oli hyvä. Pojat tekivät ahkerasti pitkiäkin työpäiviä, kun auto haluttiin juhannusliikentee- seen. Ja se valmistui aikataulussa. Viimeiset osat asennettiin aattona paikoilleen, hymyilee Lammin aho.

Lamminaho on automekaanikkona maalannut ja laittanut autoja 15 vuotta, ja siltä pohjalta hän arvioi lopputuloksen tyydyttäväksi. Opiskelijoiden ensimmäiseksi työksi kädenjälkeä voi pitää hyvänä.

KESÄJEESI SAA JATKOA 2012 Kesäpaja jatkaa toimintaansa kesäkuussa 2012. Heti koulun päättäjäisjuhlien jälkeen tarjotaan opiskelijoille kesäkuun ajan mahdollisuus kohentaa ammattitaitoaan.

•

Autopuolen poikia on tulossa. Kun kesätyöpaikkaa ei löydy, on hienoa, ettei jää tyhjän päälle vaan voi ohjatusti tehdä asiakastöitä koululla. Olen asiakkaille kertonut tästä mahdollisuudesta ja tiedän, että meillä tulee olemaan reilusti töitä. Ja koulun omaakin kalustoa pitää huoltaa, pestä ja putsata, suunnittelee Lamminaho.

Kesäjeesi on varteenotettava kesätyöpaikka, töitä tehdään rennolla ja reippaalla otteella. Työaikatauluissa joustetaan ennen kaikkea asiakkaiden tarpeiden mukaan.

35

Yrittäjyyttä ilmassa Koulutuskeskus Sedun Vuosi yrittäjänä -ohjelma tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen. Vuoden aikana opiskelijat saavat tekemällä oppia kaiken aina liiketoimintasuunnitelman tekemisestä neuvottelutaitoihin ja palvelun valmistamiseen.

Riemu Ny oli yksi lukuisista viime vuonna toimineista Nyyrityksistä.

Riemu Ny järjesti 5. huhtikuuta Stand up -illan Hotelli Sorsanpesällä. Esiintyjinä tilaisuudessa olivat Fredi Lilius ja Ilari Johansson. Riemy Ny:n taakse kätkeytyy viisi nuorta miestä: Mikko Lahti, Joonas Ryynänen, Sami Viljanen, Tuukka Hakala ja Teemu Penninkangas.

MUUTOKSIA MATKASSA Tie kohti varsinaista tapahtumaa ei ollut täysin ruusuinen.

Alkuperäinen esiintyjä perui hetkeä ennen mainosten julkaisemista ja tapahtuman paikkakin muuttui toiseksi.

Tästä ei kuitenkaan lannistuttu, vaan oma-aloitteisuuden ja ahkeran työn tuloksena hankittiin uudet esiintyjät sekä toinen paikka.

tämisestä. Pojat tietävät, että omatoimisuutta tarvitaan.

Tarvittavat suhteet ja verkostot täytyy itse hankkia ja ottaa rohkeasti yhteyttä uusiin ihmisiin. Kaiken kaikkiaan pojilla oli tapahtumassa iso panos; jollei yleisöä olisi tullut tarpeeksi, he olisivat maksaneet tappiot itse. Tämän vuoksi töitä täytyi tehdä otsa hiessä ja suunnitella tapahtuma, joka houkuttelee katsojia puoleensa.

Yleisöä iltaan saatiin enemmän kuin tarpeeksi, joten viivan alle kertyi mukava summa. ”Hyvät fiilikset jäi koko illasta.

Se oli erittäin onnistunut niin järjestelyjen kuin esiintymistenkin kannalta”, toteaa eräs yleisön puolelta.

Itse Stand up-ilta sujui ongelmitta. ”Kaikki meni yllättävän hyvin”, tuumaavat pojat lähes yhteen ääneen. Kaikki oli hoidettu ajoissa kuntoon, yleisöä tuli paikalle ja jonot vetivät – mitäpä muutakaan siitä voitaisiin saada aikaiseksi kuin täydellinen ilta!

Kysymys kuuluukin: onko jatkoa tulossa? Edessä pojilla on koulun vaihtoa ja armeijaa. Ny-yritys on tullut tiensä päähän, mutta silmistä paistaa, että nämä yrittäjän alut haluaisivat vielä jatkaa tästä eteenpäin. Uutta show’ta siis odotellessa!

Kaiken kaikkiaan pojat ovat kokemuksen rikkaampia. Vuoden aikana he ovat oppineet paljon tapahtuman järjes-

Anna Vierula viestinnän harjoittelija

Pojat Riemu NY:n takana: Sami Viljanen (vas.), Tuukka Hakala, Joonas Ryynänen ja Mikko Lahti sekä Teemu Penninkangas (ei kuvassa).

36

Tekstiili-

ja vaatetusalan koulutusta selvitetään

NYKYTILAN KARTOITUKSESTA TULEVAISUUDEN OSAAMISEN ENNAKOINTIIN Koulutuskeskus Sedu tekee Opetushallituksen toimeksiannosta valtakunnallisen Tekstiili- ja vaatetusalan koulutustarveselvityksen. Tulevaisuuden tarpeiden kartoituksessa ennakoidaan osaamistarvetta vuoteen 2020 saakka.

Ennakointituloksia hyödynnetään mm. koulutustarjonnan suuntaamisessa ja koulutuksen sisältöjen kehittämisessä.

Työn on määrä valmistua vuoden 2012 loppuun mennessä. Verkostohankkeen yhteistyökumppaneina ovat Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Jedu, Savon ammatti- ja aikuisopisto Sakky sekä Helsingin palvelualojen oppilaitos Helpa.

Tekstiili- ja vaatetusala on kehittynyt perinteiseen tekstiili- ja vaatevalmistukseen keskittyneestä alasta monipuoliseksi koko arvoketjun hallitsevaksi alaksi. Tekstiili- ja vaatetustuotannon ohella ala kattaa nahka-, turkis- ja jalkinealan, tekstiilihuollon sekä maassamme eniten alan työpaikkoja tarjoavan kaupan alan - puhutaankin Tevanake-klusterista.

Teva-hankkeessa huomioidaan koko toimiala materiaalien tuottamisesta tuotteiden muotoiluun, markkinointiin, kauppaan, huoltoon ja loppusijoitukseen saakka.

Hankkeessa tarkastellaan alan koulutusta ammatillisista toisen asteen perustutkinnoista korkeakoulututkintoihin.

Kaikkiaan alan tutkintoja on reilut 50, ja näiden lisäksi koulutusohjelmat/osaamisalat ja suuntautumisvaihtoehdot kasvattavat koulutuskentän erittäin laajaksi.

Nykytilan kartoituksessa kootaan tiedot koulutusta antavista tahoista, opiskelijamääristä aloituspaikkoina ja valmistuneina, koulutuksen tuottamasta osaamisesta sekä koulutuksen rakenteesta ja osaamisprofiilien suhteesta eri koulutusasteilla. Myös alalle työllistyvien määrät selvitetään. Työpaikkojen osaamisprofiilien avulla on mahdollista selvittää koulutuksen työelämävastaavuutta. Myös oppilaitosten yrityksille tekemää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa kartoitetaan.

Kartoitusten ja vuoden 2006 ja sen jälkeen julkaistun aineiston (julkaisut, raportit, tutkimukset) avulla kootaan julkaisu alan tulevaisuuden laadullisista ja määrällisistä tarpeista. Selvitysten pohjalta laaditaan ehdotus alan koulutuksen järjestämisestä sekä tarvittavista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan resursseista.

Virpi Lahti projektipäällikkö Tekstiili- ja vaatetusalan koulutusselvitys -hanke

37

Kaikki maatalousalan 1. vuosikurssin opiskelijat osallistuivat TosiDuuniin kolmen työpäivän ajan. Työnantajina ovat olleet Ilmajoella sijaitsevat Rauta Ketonen, AgriMarket ja K-maatalous.

TosiDuunin käytännön järjestelyt ja yhteydet hoiti maaseutuyrittäjyyttä opettava Outi Mäenpää. Kevään aikana saatu kokemus erityisesti yrittäjyysopintojen kohdalla kannustaa nivomaan entistä enemmän opetusta ja käytännön työmahdollisuuksia toisiinsa. Teoria konkretisoituu ja esim. asiakaspalvelutilanteet avautuvat opiskelijoille aivan uudessa valossa.

Myös yrittäjät ovat sitä mieltä, että TosiDuuni-tyyppinen toiminta puoltaa paikkaansa. Se antaa hieman esimakua siitä, mitä on olla vieraalla työnantajalla töissä ja vastata annetuista työtehtävistä.

Tosi–Daito uuni työ opiskelun alussa Maatilatalouden koulutusohjelmassa opiskeleva Petra Rintala työskenteli TosiDuunin päivät Ilmajoen AgriMarketissa. Hänestä työpaikka oli mukava ja siellä sai tehdä kaikenlaista. Petra kokosi mm. grillejä, tarkisti eläinten hoitotuotteiden päiväyksiä, täytti hyllyjä ja hinnoitteli tuotteita.

Hänestä oli mukavaa, kun sai itse vaikuttaa mm. annettujen työtehtävien tekojärjestykseen.

TosiDuunin lyhyestä kestosta huolimatta oppimista tapahtui: • Opin käyttämään viivakoodilaitetta ja käsitys asia kaspalvelun kokonaisuudesta sai syvyyttä. TosiDuuni laajentaa tässä muodossa, vaikka onkin alle viikon mit tainen jakso, näkemystä siitä, millaisia työpaikkoja maatalousalalla on maanviljelyn ja koneurakoinnin li säksi, kommentoi Petra.

Outi Mäenpää lehtori, talousaineet Ilmajoki, Ilmajoentie

38

Fiilistä asumiseen Asuntola- ja vapaa-ajantoiminta ovat tärkeä osa opiskelijoiden oppimisympäristöä. Vapaa-ajanviettotavat, niiden laatu ja yhteisöllisyys vaikuttavat merkittävästi opiskelijoiden hyvinvointiin.

Koulutuskeskus Sedussa on lukuvuoden aikana kartoitettu seitsemän opiskelija-asuntolan mahdollisuudet ja haasteet ohjata ja tukea opiskelijan asumista ja opiskelua. Opiskelija-asuntoloiden viihtyvyyteen on alettu satsata ja uusia harrastusmuotoja on mietitty. Toukokuussa 2012 käynnistyi asuntolatutor-koulutus ja asuntolaohjaajien täydennyskoulutus.

Fiilistä Asumiseen on valtakunnallinen OPH:n rahoittama hanke, joka käynnistyi syksyllä 2011 ja jota Koulutuskeskus Sedu koordinoi. Hankkeen tavoitteena on asuntola- ja vapaa-ajantoiminnan kautta tukea opintojen sujumista ja läpäisyä sekä ehkäistä mahdollista syrjäytymistä.

Raija Marttala projektikoordinaattori

Fiilistä asumiseen

-hanke ht t p: // te h o l a p a is y.w i k is p a ce s . co m /

SEINÄJOEN UUSITTU ASUNTOLA Asuntola Kirkkokadun pihapiirissä avattiin peruskorjauksen jälkeen syksyllä 2011. Opiskelija-asuntolassa asutaan soluissa. Yhdessä solussa on 6–8 huonetta, yhteinen keittiö ja kodinhoitotilat (pyykinpesu ja kuivaus). Huoneet ovat kalustettuja kahden hengen huoneita. Jokaisessa huoneessa on oma kylpyhuone (wc ja suihku).

TILAA VAPAA-AJALLE Asuntolan pohjakerroksessa sijaitsevat nuorten käyttöön tarkoitetut sauna- ja vapaa-ajan tilat: karaoketila, bändikämppä, pelitila, tietokonehuone, askarteluhuone, elokuvahuone, biljardi- ja pingishuone.

39

Passi

hyvinvointiin

Koulutuskeskus Sedusta pääsi 14 opiskelijaa Kuortaneen Urheiluopiston hyvinvointiseurantaan OPH:n tuen ansiosta. Kokkiopiskelijat Seinäjoelta ja kodinhuoltajaopiskelijat Ähtärin Koulutieltä osallistuivat maaliskuussa testipäivään, jonka ohjelmaan kuuluivat kehonkoostumusmittaus, lihaskuntotesti, liikkuvuustesti ja polkupyörärasitustesti. Opiskelijat saivat liikunnanohjaaja Tero Viinamäeltä analyysitulokset ja ohjeita kuntoiluun.

Seurantapäivä pidettiin toukokuussa. Miten kuntoilu on vaikuttanut parissa kuukaudessa? Miten kuntoiluohjeita tuli noudatettua? Opiskelijoille tehtiin myös first beat- mittaus, missä vuorokauden ajan sykettä mitattiin ja opiskelijat kirjasivat tekemisensä.

• Monelle voi olla yllätys, miten vähän lepää. Syke on korkealla strassitilanteissa, henkinen rasitus näkyy analyysissä, kertoo Teemu Joensuu, ammattiosaajan työkykypassin koordinaattori Sedussa.

Opiskelijat keräävät suorituksensa Työkykypassiin. Yhteistyö Kuortaneen Urheiluopiston kanssa on alkanut vilkkaana, ja Täyden kympin -liikuntapäivä toteutettiin niin ikään Kuortaneella. Siihen osallistui Sedusta 380 opiskelijaa ja Kuortaneen Urheiluopistolta n. 40 opiskelijaa.

Turvallisuusalan tytöt Rosamari Hautala, Aino Latvala, Riia Mansikkamäki, Laura Mäki-Jouppila, Eveliina Ollila, Tiia Saarinen, Kristiina Tikka.

SAKU •

40

liikuttaa

Toukokuussa turvallisuusalan tytöt pelasivat menestyksekkäästi Pajulahdessa ja taistelivat komeasti hopeamitalit. Tyttöjen pelihuumori, fiksu käytös, toistensa kannustaminen ja taidot tekivät vaikutuksen huoltajiin ja katsojiin, kertoo liikunnan opettaja Riitta Junttila Kurikasta.

Sedun opiskelijat ja henkilökunta ovat liikkuneet SAKUn ja Koululiikuntaliiton järjestämissä kisoissa. Yleisurheilun lisäksi opiskelijoita ovat liikuttaneet pesäpallo, lentopallo ja salibandy sekä sähly. Menestystä on tullut melkoisesti mutta sitäkin tärkeämpää on ollut yhdessä tekemisen meininki.

Pesäpallon lopputurnauksessa pojat ottivat hopeaa Vimpelissä. Tampereelta pojat toivat säbä-turnauksen pronssia. Yleisurheilussa Konsta Koskela heitti keihästä kullan arvoisesti.

Henkilökunnan lajikirjoon kuuluvat suunnistus, yleisurheilu mukaan lukien maratonit, hiihto, golf, petankki, lentopallo ja sähly.

Uteliaita hämmästelijöitä riitti, kun Pauli Rajaniemi (vas.) ja Lauri Asunmaa (oik.) esittelivät taidonäytettään Opinlakeus-messuilla.

Lauri Asunmaa (16) Virroilta ja Pauli Rajaniemi (17)Jalasjärveltä aloittivat metsäalan opinnot Koulutuskeskus Sedussa Ähtärin Tuomarniemellä syksyllä. Edessä oli muutto koulun asuntolaan. Metsäkoneenkuljettajan ammatti on kummallakin tähtäimessä. Lauri Asunmaata pitää kiireisenä myös lukio-opinnot Ähtärin lukiossa.

Legot

•

Ekat pari viikkoa konetta rakennettiin varmaan kuusi tuntia joka päivä. Opiskelut kyllä hoidettiin.

Yhteensä kuukauden verran konetta on väsätty aina iltaisin, kertoo Pauli Rajaniemi.

kasvavat miehen mukana

• Kämpillä oli iltasella sen verran tylsää, että päätet tiin värkätä jotain. Syntyi idea rakentaa legoista moto, projektin kiteyttää Asunmaa.

Seuraavana viikonloppuna Lauri Asunmaa keräsi legonsa kotona Virroilla ja kiikutti ne Tuomarniemelle. Legoista ei tullut pulaa, sillä värkkejä on laatikossa vielä runsaasti, vaikka valmis kone kulkee pöydällä.

VALMET 911 TOIMII KUIN OIKEA Kyseessä on Valmet 911: pituus 50 cm, korkeus 30 cm, paino 2,5 kg. Pienoismallissa on sama tekniikka ja toimintaperiaate kuin oikeassa koneessa: hammasrattaat ja kardaaniakselit, 6-pyöräveto. Tekniikkaa pitää tuntea melkoisesti, ennen kuin pienoismalli saadaan toimintakuntoon. Nyt legomoto pystyy keittiönpöydälle rakennetun pienoismetsän harvennustyöhön.

• Kriittisin paikka oli voimansiirto. Piti aika kauan etsiä ratkaisua, jossa veto kestää eikä kuitenkaan riko rattaita, kertovat nuoret.

Työnjako ei aiheuttanut ongelmia: tekemistä riitti kummallekin. Ja aika monta kohtaa on jo paranneltu. Lauri Asunmaa vastasi kuormaajasta, ohjauksesta ja hyttipaketista, Pauli Rajaniemen kontolla oli veto.

Lauri Asunmaa ja Pauli Rajaniemi toteavat kuin yhdestä suusta, miten isot metsäkoneet vetävät puoleensa – ja metsässä on niin mukavaa.

41

Työturvallisuus opiskelijoiden arkeen Työturvallisuuden teemapäiviä vietettiin Sedun eri opetuspisteissä lukuvuoden 2011–2012 aikana. Teemapäivinä opiskelijat ovat mm. tehneet riskinarviointeja, kohteena oma opiskeluympäristö, suorittaneet tulityö- ja ensiapukursseja, osallistuneet erittäin antoisiin itsepuolustusluentoihin ja seuranneet asiantuntijapaneelien mielenkiintoisia keskusteluja.

Näiden lisäksi on ollut nähtävillä turvallisuusvideoita, opiskelijat ovat voineet kokeilla keikautusautossa, miltä tuntuu, kun auto pyörähtää ympäri.

Jokaisessa opetuspisteessä on järjestetty poistumisharjoitukset. Vuoden aikana järjestetyt teemapäivät ovat onnistuneet erittäin hyvin, ja opiskelijoiden palaute on ollut positiivista.

Mia Pirttimaa työturvallisuuscoach

Työturvallisuus

puhuttaa asiantuntijoita ja opiskelijoita

Sedun opetuspisteissä järjestettiin eri koulutusaloilla lukuvuoden aikana asiantuntijapaneeleita. Aiheena oli työturvallisuus. Keskusteluissa haluttiin hyödyntää työelämän asiantuntijuutta tuomaan ajankohtaista, uutta tietoa.

Asiantuntijapaneeleita pidettiin seuraavasti: • Sedu, Koskenalantie 23.9.2011 (2 kpl) • Sedu, Ilmajoentie ti 24.2.2012 • Sedu, Ähtäri Koulutie ke 25.1.2012 • Sedu, Koulukatu ti 7.2.2012 • Sedu, Lapua ke 7.3.2012 • Sedu, Upankatu 10.5.2012 Panelisteiksi kutsuttiin työpaikkojen edustajia julkiselta sektorilta, yksityisiä palvelun tuottajia, yhdistysten edustajia ja vapaaehtoistyöntekijöitä niistä kunnista, joissa opiskelijoiden työssäoppiminen tapahtuu.

42

Lapualla järjestetyssä paneelikeskustelussa SeDuuni-hankkeen Tuija Mattila antoi myös opiskelijoille mahdollisuuden kertoa kokemuksistaan työturvallisuudesta.

Vuoden Liikenneturvallisuusidea -kilpailun voitto Ähtäriin Sedun opiskelijat Ähtärin Koulutieltä voittivat Vuoden Liikenneturvallisuusidea -kilpailun 17–21-vuotiaiden sarjan.

Voittajaideoiden oppilaitokset saivat kilpailun järjestäjältä Michelin Nordicilta 3 000 euron lahjashekit käytettäväksi liikennekasvatukseen.

Opiskelijoiden idea koulun liikenneturvallisuuspäivästä toimii, sillä tapahtuma on toteutettu Ähtärissä. Ehdotuksen mukaan varttuneemmat oppilaat (opettajien valvonnassa) ohjaavat nuorempia oppilaita turvalliseen ja järkiperäiseen toimintaan liikenteessä.

Lisäksi palkitsemisen arvoiseksi katsottiin kyseisen ammatillisen koulutusyksikön yleinen aktiivisuus liikennekasvatuksen toteuttamisessa. Tuomariston toiveena onkin, että palkintorahojen avulla Sedun opiskelijat voisivat vierailla muissa kouluissa ja auttaa niitä toteuttamaan omia liikenneturvallisuuspäiviään.

Voittajaluokka sai lisäksi omalle ikäryhmälleen räätälöidyn ajo- ja liikenneharjoittelupäivän, jossa kouluttajina toimivat ammattitaitoiset ja kokeneet auto-, mopo- ja moottoripyöräkouluttajat.

Opiskelijat Henri Rajaniemi ja Niko Apilasaho, opettaja Matti Nurmi ja ammattiohjaaja Marja Ylikoski-Udd vastaanottivat palkinnon Meri Simulalta Suomen Micheliniltä.

43

Kansainvälinen

toiminta vuonna 2011

Kansainvälinen toiminta Koulutuskeskus Sedussa on lukuvuoden aikana perustunut seuraaviin liikkuvuus- ja vaihtoohjelmiin

LEONARDO DA VINCI (ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJELMA)

COMENIUS (ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJELMA)

• • • •

Building green bridges 2011–2013 Fashion for people with special needs 2010–2012 PEP Praxis-Erfahrung-Partnerschaft 2010–2012 Preventing dropping out 2011–2013

Opiskelijaliikkuvuus (IVT) • •

•

Sedutop-hanke 2011–2013, Sedu koordinoi Foodpro-hanke 2011–2013, Elintarvikealan oppilaitosten verkoston liikkuvuushanke, Sedu koordinoi APC 4 -hanke 2011–2013, Taitumo-verkosto

Asiantuntijaliikkuvuus (VETPRO)

VALTIONAVUSTUS AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KANSAINVÄLISTYMISEEN (OPETUSHALLITUS) • Intia-verkosto • Keva-verkosto • Taitumo-verkosto, Sedu koordinoi

• Procedure (Vetpro) 2011–2013, Sedu koordinoi

Euroopan komissio, yritystoiminta ja teollisuus Kumppanuushankkeet

• Erasmus nuorille yrittäjille 2011–2013

• Win 2010–2012, puuala

EAKR Verkostohankkeet 2009–2011 • Creative Cross Innovation Tutor for product development

Liikkuvuus

44

• Golbal West –kansainväliset palvelukonseptit ja oppimista edistävät innovaatiot

vuonna 2011

ULKOMAILLE

ULKOMAILTA

• • •

•

• • •

97 opiskelijaa (yli kahden viikon jaksot) 334 opiskelijaa (alla kaksi viikkoa, yhteensä 184 ov) 68 opettajaa ja muuta henkilökuntaa (vähintään 5 työpäivää) 19 eri maahan suosituimmat maat Espanja, Saksa, Iso-Britannia

95 opiskelijaa 32 opettajaa eniten opiskelijoita tuli Ranskasta ja Saksasta, yhteensä 14 eri maasta

Finnische Praktikanten

auf dem

Bau

Tulevat talonrakentajat Tatu Lahdensuo (18), Iivari Takala (17) ja Niklas Aho (18) Lapuan Sedusta tekivät lähtemättömän vaikutuksen saksalaisiin työnantajiinsa SchleswigHolsteinissa. Samalla saksalaiset työnjohtajat vakuuttivat, että he ottavat jatkossakin erittäin mielellään työssäoppijoita Lapualta.

Rainer Kattge, saksalaisen yhteistyökoulun opettaja, lupaa tiivistää yhteistyötä kannustamalla omia opiskelijoitaan lähtemään Suomeen vaihtoon.

Kuuden viikon työssäoppimisjakson perusteella Tatu Lahdensuo olisi saanut työpaikan Saksasta: ”paras harjoittelija kautta aikojen”, todetaan rakennusliikkeestä Lindemann Bau GmBH.

MITÄ TYÖNANTAJA ARVOSTAA? Alan työtaitoja, avoimuutta, oppimishalua, sosiaalisuutta, sopeutumiskykyä, tiimityötaitoja – näitä saksalaiset rakennusalan yrittäjät toivoivat ja saivat nuorilta suomalaisilta.

• Kouluenglannilla pärjättiin ihan hyvin. Meidän englan nin taidot oli paremmat kuin saksalaisilla työmaalla.

Sanoja ei kuitenkaan niin paljon tarvita, kun tekemi nen on yhteistä, toteaa Tatu Lahdensuo.

Työssäoppimisen rahoitti EU:n Leonardo da Vinci -hanke SeduTop. Lapualla yhteyksiä Saksaan hoiti kieltenopettaja Tanja Rajala.

• Yhteistyö oli aika työläs saada alkuun, vaikka Saksa Suomi Seuraa Hohenlockstedtissa ja kauppakama ria käytettiin välittäjänä. Dokumentteja tarvittiin iso pino mutta työ kannatti, iloitsee englantia opet tava Rajala.

45

Ensimmäiset Practical Nurset valmistuvat Sedusta Etelä-Pohjanmaan ensimmäiset englanninkielisen lähihoitajakoulutuksen opiskelijat valmistuvat keväällä 2012 Koulutuskeskus Sedusta. Heidän tutkintoonsa kuuluu kattavasti opintoja myös ulkomailla. Keväällä 2011 osa opiskelijoista työskenteli kuukauden ajan Intiassa ja osa Maltalla.

Kuluvana keväänä ulkomaankokemus karttuu uusilla jaksoilla Lontoossa ja Ugandan Masakassa.

Afrikka tarjoaa opiskelijalle monipuolisen mahdollisuuden laajentaa omaa osaamistaan. Tästä mahdollisuudesta ottavat kopin Hanna Ahvenkoski ja Marita Ranta, jotka matkaavat työssäoppimaan Masakaan Ugandaan huhtitoukokuussa. Afrikka on erilainen, rikas ja värikäs mahdollisuus opiskelijalle laajentaa omaa kulttuuri-, kieli- ja ammattiosaamistaan.

VERKKOKURSSI SUOMI-UGANDA-YHTEISTYÖNÄ Lehtori Raili Kurki Sedusta kävi valmistelemassa opiskelijoiden Ugandan jaksoa viime syksynä, jolloin sovittiin yhteistyön muodoista ja opeteltiin verkko-oppimisympäristön käyttöä. Yhteistyö Masakassa sijaitsevan sairaanhoitooppilaitoksen (Comprehensive Nursing School of Masaka) kanssa sisältää tartuntatautien ja hoidon opetukseen liittyvää koulutusta sekä työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

Osa teoriaopinnoista suoritetaan verkossa siten, että kurssille osallistuu opiskelijoita molemmista maista.

Suomalaiset ja ugandalaiset opettajat vastaavat yhdessä opintokokonaisuuden Communicable Diseases and Nursing (Tartuntataudit ja hoitotyö) toteutuksesta.

Koulutuskeskus Sedun Uganda-yhteistyö on osa Opetushallituksen rahoittaman kehitysyhteistyötä, vapaaehtoistyötä ja globaalikasvatusta ammatillisessa koulutuksessa edistävän verkoston toimintaa.

Kielitaitoisia sähköasentajia tarvitaan Sähköasentajilta odotetaan ammattitaidon lisäksi myös kansainvälisyystaitoja: kielitaitoa, eri kulttuurien tuntemusta ja käytöstapoja. Plantoolin toimitusjohtaja Pertti Wathen: • Tarvitaan insinöörejä ja ammattimiehiä, joilla on mahdollisuus ja kykyä toimia kansainvälisissä teh tävissä. Varsinkin tekniikan alalla asiakkaat ovat hy vin usein eri puolilla maailmaa ja erilaisissa tilanteis sa on osattava toimia.

Entistä useammin työkaveri on ulkomaalainen, joten englantia tarvitaan työkielenä Suomessakin, manuaalit ovat englanniksi, ja vientiyritykset tarjoavat tavoiteltuja työpaikkoja.

työelämää kokeneita nuoria. Muutamat ovat jo nyt toisen kerran ulkomailla työssäoppimassa.

Kolmannen opiskeluvuoden keväällä työssäoppimispaikat haetaan Suomessa toimivista vientiyrityksistä, kertoo vastuuopettaja Sami Rinta-Valkama.

ELECTRICIAN JA PRACTICAL NURSE Elokuussa 2010 Koulutuskeskus Sedussa aloitti kaksi pääosin englanninkielistä ryhmää: Electrician ja Practical Nurse. Tutkinnon suorittamiseen kuluu kolme vuotta mutta aikaisemmin suoritettujen opintojen ansiosta voi valmistua kahdessa vuodessa. Uudet Electrician ja Practical Nurse -ryhmät aloittavat elokuussa 2012.

Tapio Laine aloitti syksyllä 2010 opiskelun sähköasentajaksi pääosin englannin kielellä Koulutuskeskus Sedussa Seinäjoella. Vastaavanlaista koulutusta ei tarjoa mikään muu ammattioppilaitos Suomessa. Koulutus tarjoaa hänen kokemustensa perusteella kiinnostavan vaihtoehdon opiskelijalle, joka haluaa opinnoiltaan tavallista enemmän.

Kenties suunnitelmiin kuuluu hankkia työkokemusta ulkomailta tai entistä paremmat jatko-opintovalmiudet.

Koulutuksen aikana vähintään yksi työssäoppimisjakso suoritetaan ulkomailla. Sopimusyrityksiä on tällä hetkellä Tanskassa ja Ruotsissa sekä Espanjassa, Saksassa ja Intiassa.

• Ensimmäinen Electrician-ryhmä on tosi hyvä sekoitus peruskoulusta tulleita ja vähän jo

46

46

Lakeudelta

maailman katolle

NEPAL 22.3.–8.4.2012 ”Maailmassa monta on ihmeellistä, kummallista asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.”

Sain mahdollisuuden osallistua oppilaitosverkoston toteuttamaan Kevahankkeen matkaan maalis-huhtikuun vaihteessa Nepaliin, Katmanduun. Matkassa oli 7 opiskelijaa ja 5 henkilöstön jäsentä. Olen joskus kauan sitten ollut työssä Ghanassa pari vuotta ja kuinka paljon samankaltaisuutta kohtasinkaan Nepalissa. Välillä se oli suorastaan hämmentävää!

Sedu osallistuu Keva-hankkeeseen, jonka tavoitteena on antaa sekä opettajille että muulle henkilökunnalle ja opiskelijoille valmiuksia tehdä työtä monikulttuurisessa ympäristössä, kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen ja globaaliin vastuuseen ja lisätä oppilaitosten yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja koulutusorganisaatioiden kanssa kotimaassa ja ulkomailla.

Yhtenä keinona on ollut löytää Nepalista toimijoita, joiden kanssa voidaan tehdä työtä yhdessä joko työssäoppien tai muulla tavoin. Nyt siellä toimiviin verkostoihin meidänkin opiskelijat voivat osallistua.

Opastin erilaisten käsitöiden tekemiseen kahdessa paikassa: Creative Hands - Kuurojen naisten koulutus- ja toimintakeskus ja Epsa - vammaisten naisten ja yksinhuoltajaäitien ja heidän lastensa elinolojen parantamiseksi toimiva toimintakeskus. Epsaan talonrakentajaopiskelijat opettajansa johdolla muurasivat harkkotiilistä työtilat. Saimme varmistettua myös katon taloon. Koimme kaikki yhdessä valtavia onnistumisen hetkiä työtilojen valmistumisen myötä.

Viimeiset tiilet muurattiin rankkasateessa, muuraajan ja sateenvarjon kannattajan yhteistyössä. Naisten auttaminen tuo moninkertaisena sijoituksen takaisin perheelle ja yhteiskunnalle. Naisten tietoisuuden ja koulutustason nostaminen on suora sijoitus tulevaisuuteen.

Toivottavasti meiltä löytyy lähtijöitä näinkin haasteelliseen kohteeseen. Paikkoja voisi löytyä artesaaneille tai vaatetusompelijoille, jotka taitavat erilaisia käsityötekniikoita.

Aina ei ole yhteistä kieltä neuvomiseen, mutta onneksi esimerkein voi aina näyttää, mistä on kysymys.

Naiset saavat toivottavasti keskusten toiminnan kautta perustettua yrityksiä tai osuuskuntia, joiden tuotolla voidaan tukea heidän omaa elämäänsä ja auttaa uusia naisia pääsemään koulutuksen pariin.

Namaste!

Maija-Liisa Saarnisto opinto-ohjaaja Seinäjoki, Kirkkokatu ja Upankatu

47

Töissä

maailmalla

Työssäoppimisreissuni helmi-maaliskuun vaihteessa IsoBritanniaan oli ehdottomasti koko opiskeluaikani paras kokemus. Sain mahdollisuuden viettää mahtavat kuusi viikkoa kauniissa Oxfordin yliopistokaupungissa. Työskentelin Christ Church Collegessa, kaupungin suurimmassa ja maailmankuulussa koulussa.

Koulun keittiöllä hioin kokintaitojani opiskeluni loppusuoralla. Autoin kokkeja sen minkä ehdin ja sain auttaa paljon myös salin puolella, jossa teimme komeita lautasannoksia.

Opin valtavasti uutta sekä tekniikoista että raaka-aineista.

Työskentely oli täysin erilaista verrattuna kotimaan työrutiineihin. Parhaat asiat olivat huikea veitsenkäyttötaito

48

sekä se, että kaikki tehtiin itse käsin alusta loppuun, mitään ei tullut keittiöön valmiina.

Matkani oli yllätyksiä täynnä. Ensimmäisenä sopii mainita paikan massiivisuus. Rakennukset ovat peräisin 1500-luvulta, mikä näkyy kauas. Koko paikka huokuu historiaa. Menin täysin lukkoon, kun ensimmäistä kertaa astuin jalallani ruokasaliin, kovan vilskeen keskellä pysähdyin kuin seinään tuijottamaan näkymää.

Katto oli tumma ja korkealla kuin taivas, seiniltä minua katselivat lukuisat vanhat oppilaat valtavista taideteoksista, jotka kiersivät koko salin ympäri. Taulujen yllä komeili vieri

vieressä valtavia ikkunoita, joiden lasi oli samalla tavalla kauniiksi maalattu kuin kirkoissa. Keskellä salia oli neljä siistiä pöytäriviä kauniiksi katettuina. Takaseinällä minua vastapäätä näkyi muotokuva Britannian entisestä hallitsijasta, Elizabeth I:stä. Toivuttuani näkemästäni kokosin itseni uudelleen ja riensin työn touhuun tuona kiireisenä iltana.

Toinen upea asia matkassani olivat ihmiset. Olin aivan äimänä, miten ystävällisiä ja auttavaisia kaikki olivat. Koskaan en jäänyt ilman vastausta tai tukea kun sitä tarvitsin.

Oli niin helppo olla ja hengittää, vaikka kaikki oli itselle vierasta.

Minuun suhtauduttiin hyvin ja pääsin nopeasti mukaan porukkaan. Kielimuurista ei ollut tietoakaan, kun vain uskalsi puhua. Työkaverini olivat rentoja, ja kaikkien kanssa tuli hyvin toimeen. Sain paljon ystäviä ja heitä jäi kyllä ikävä. Ihastuin suuresti koko paikkaan ja kulttuuriin, palaan varmasti ainakin käymään tulevaisuudessa. Suosittelen todella koko sydämestäni kaikille, joilla on pieninkin ajatus maailmalle lähtemisestä.

Mari Lovén valmistuu kokiksi 1.6.2012 Seinäjoki, Kirkkokatu

49

Toivekorun nuoret yrittäjät matkaavat ürichiin

Z

Nuori Yrittäjyys ry valitsi Toivekorut NY:n edustamaan Suomea Zürichiin ja European Trade Fairille, EWB (Enterprise Without Borders) -ohjelmassa 28.–30.3. Nuoret yrittäjät Jere Haavisto ja Henna Siltala Koulutuskeskus Sedusta veivät suomalaista yrittäjyysosaamista kansainväliseen kohtaamiseen.

EUROOPPALAISET NY-YRITYKSET KOHTAAVAT Nuori Yrittäjyys ry kustantaa Toivekorut NY:n yrittäjille matkan ja kokouspaketin tapahtumaan. Zürichin rautatieasemalle rakennetaan eurooppalaisten NY-yritysten katselmus.

• Rakennamme oman ständimme suomalaisittain ja esittelemme yrityksemme tuotteita englanniksi.

Haluamme saada lisää kokemusta ja näkemystä kansainvälisestä toiminnasta. Ja tavata uusia ihmi siä ja luoda kontakteja heihin tulevaisuutta ajatel len ja vaihtaa kuulumisia kasvotusten, jakaa ideoi ta ja kokemuksia heidän kanssaan, painottavat tou kokuussa merkonomiksi valmistuvat Jere Haavisto ja Henna Siltala.

• Zürichin rautatieaseman läpi kulkee päivässä 30 000 ihmistä, joten asiakkaita pitäisi riittää, jatkaa Jere Haavisto.

•

Nyt pitää saada vielä esite englanniksi. Tuomarit todennäköisesti arvostavat yrityksen tarinaa ja toivottavasti suomalaista designia. Otamme tuotekuvia esitteeseen. Kustannuslaskelmia pitää vielä täsmentää, jotta voisi arvioida, miten paljon pitäisi myydä, jotta yritys kannattaisi, selvittävät nuoret valmistautumistaan.

•

Olen hiukan selvittänyt mahdollisuutta jatkaa osuuskunnassa valmistumisen jälkeen ja haaveenani on perustaa oma yritys tulevaisuudessa, kertoo Siltala.

Iltajuhlassa tuomaristo palkitsee parhaat eurooppalaiset NY-yritykset, joista arvioidaan mm. liikeideaa, myyntiä, tuotetta, esittelyosastoa.

Toivekorut NY:n Hanna Siltala ja Jere Haavisto.

Toivekorut NY valmistaa ja myy persoonallisia koruja miehille ja naisille. Lisäksi yritys korjaa koruja. Jere Haavisto (18) ja Henna Siltala (18) opiskelevat merkonomiksi Seinäjoella.

• Oma miniyritys on opiskelijoiden oppimisympäris tö, jossa monet liiketalouden teoria-asiat opitaan käytännön työssä. Ja NY-yrityksetkin voivat verkos toitua kansainvälisesti osallistumalla EWB-ohjel maan, tiivistää Päivi Marttila-Lampinen, joka ohjaa NY-yrityksiä Koulukadulla.

Hyvin tehty hakemus, ansiokas toiminnan kuvaus ja kontaktien laajuus tuottivat nuorille yrittäjille matkan Zürichiin.

• Yrityksemme on saanut yhteydenottoja Espanjasta, Bulgariasta, Ugandasta, Portugalista, Ruotsista, Ghanasta, Belgiasta ja Virosta. Kielitaito on karttu nut kirjeenvaihdon kautta, ja englannin kirjoitustai to kehittyy jatkuvasti, nuoret yrittäjät selvittävät.

50

Mitä Nuori Yrittäjyys (NY) on?

Opiskelijat perustavat NY-yrityksen lukuvuoden ajaksi. Yritykset tuottavat palveluja tai tuotteita.

NY-yritykset toimivat oikealla rahalla mutta eivät tee esim. veroilmoitusta. NY-yrityksen liikevaihto ei saa ylittää 8 500 euron rajaa.

Lukuvuoden aikana NY-yritys tekee toimintasuunnitelman ja osavuosiraportin, esittäytyy NYmessuilla, laatii tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. EWB (Enterprise Without Borders) on NYyritysten kansainvälisen kaupan verkosto.

6

viikkoa vieraalla maalla

Keväällä 2012 levyseppähitsaajaksi valmistuva Niko Salminen, 18, teki ison päätöksen ja lähti yksin opiskelijavaihtoon Ruotsiin, Finspångiin. Ruotsissa Niko oli työssäoppimassa 6 viikkoa maalis-huhtikuussa, ja yksin lähteneelle se oli pitkä aika. Hän työskenteli yrityksessä Sonstorp Mekaniska.

Ulkomaanjakson aikana hän sai harjoitella paljon metallialan töitä. Niiden lisäksi hän teki paljon myös hitsaustöitä.

Nikolla on nyt rutkasti käytännön kokemusta alan töistä, joten hänen on helppoa siirtyä työelämään, joko Suomessa tai kenties ulkomailla. Ruotsin jakson lisäksi Niko on ollut kerryttämässä kokemusta myös Ferrum Steel Oy:llä sekä Semko Oy:llä, jossa hän tekee vielä loput työssäoppimisestaan keväällä.

Ulkomaanjaksolle lähteminen voi tuntua monesta isolta ja pelottavalta asialta, etenkin, jos kokee kielitaitonsa horjuvaksi. Niko kertoi kuitenkin osaavansa ruotsia hyvin heikosti, mutta pärjäsi! Niko suosittelee ulkomaille vaihtoon lähtöä kaikille, koska siellä oppii uusia työtapoja, saa paljon kokemuksia ja oppii sekä kulttuuria että kieltä; monta hyödyllistä tekijää tulevaisuutta varten samassa paketissa.

• Parasta koko matkassa olivat sosiaaliset ihmiset, jotka olivat paljon ystävällisempiä kuin ihmiset Suomessa, Niko Salminen kertoo.

Koko reissu onnistui hyvin. Niko asui kerrostalossa pienessä yksiössä ja sai viikkojen aikana muutaman hyvän ystävän. Kysyessäni Nikolta, tekisikö hän matkan jälkeen jotakin toisin, on vastaus yksinkertainen ja selvä: ”en mitään”.

Valmistumisen jälkeen Niko on kuukauden töissä Semko Oy:llä, minkä jälkeen vuorossa on armeija. Armeijan jälkeen Niko hakee joko ammattikorkeakouluun tai lähtee takaisin Ruotsiin, kaikki selviää aikanaan.

Anna Vierula viestinnänharjoittelija

51

Metsätaidoissa kilpaillaan Sloveniassa Vuoden 2012 metsäopiskelijoiden EM-kisat järjestetään Slovenian Postojnassa. Toukokuinen tapahtuma kerää kokoon edustusjoukkueet yhteensä seitsemästätoista maasta. Suomea edustaa neljän opiskelijan joukkue Sedu Tuomarniemeltä.

Metsäalan perustutkinto-opiskelijat Teemu Pikkusaari, Olli Myllyniemi, Leevi Kivinummi ja Jyri Haverinen ovat kevätkauden aikana valmistautuneet vaativaan kisaan, johon sisältyy metsätaitoilua ja moottorisahaustehtäviä.

Metsätaitoradalla arvioidaan puustoa ja tehdään tunnistustehtäviä. Joukkueen on hallittava eurooppalaiset puulajit, eläimet ja metsien tuholaiset. Tehtäviin kuuluu myös ensiavun anto ja ns. seikkailutehtävä, jonka laadusta ei ole ennakkotietoa.

lijoiden ammattitaitoa. Laji on vaativa ja Keski-Euroopassa erittäin suosittu. Suomesta tämän lajin osaajia ei tahdo enää löytyä, mutta Tuomarniemellä perinnettä pyritään pitämään yllä.

Kisajoukkue on saanut lisäoppia kuortanelaiselta Jukka Perämäeltä, joka on pitkään harrastanut tätä lajia sekä SMettä MM-tasolla ja saavuttanut useita mestaruuksia moottorisahauksessa.

Projektin vetäjänä ja kisajoukkueen johtajana toimii Esa Eloranta. Valmennus- ja tuomaritehtävissä Suomea edustaa Veijo Kangasmäki.

Esa Eloranta lehtori Ähtäri, Tuomarniementie

Moottorisahauskilpailu käydään kansainvälisillä MMsäännöillä. Neljä eri sahaustehtävää mittaa tarkasti kilpaiKuvassa vasemmalta: Teemu Pikkusaari, Leevi Kivinummi, Jyri Haverinen ja Olli Myllyniemi treenaamassa EM-sahaustehtäviin. Toukokuun lopulla ylle puetaan Suomen edustusasu!

52

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava:

Uusi

työelämä tulee – haittaaks se?

• Miksi työnhakijoille tarjotaan töitä vain Suomesta, vaikka meille tulee koko ajan työvoimaa Baltiasta? tulevaisuudentutkija Ilkka Halava herätteli yleisöä ihmettelemällä ääneen asioita, jotka hiljaisesti hyväksymme.

Hän loi seminaariyleisölle kuvan tulevaisuudesta, jossa yhä kovemmat markkinointiviestit ovat kasvattaneet ihmisten odotuksia, englannista on tullut työelämän neuvottelukieli, monikulttuurisuus on yritysten arkea, kasvumaita ovat Japani, Egypti ja Kanada.

MITEN NUORI VOI LÖYTÄÄ PAIKKANSA? Kouluissa painotetaan yrittäjyyttä ja kasvatetaan siihen, että jokainen on vastuussa omasta työllistymisestään. Ammattien noutopöytä on valtava mutta missä syntyy halu jotain ammattia kohtaan?

Halavan tulkinnan mukaan syrjäytyminen uhkaa, kun nuori ei näe laajaa kontekstia eikä hänellä ole käsitystä, missä hän on hyvä. Oppilaitoksen velvollisuus on löytää tuo onnistumisia tuottava alue ja antaa kannustavaa palautetta.

Lisäksi jokaisen nuoren pitää haluta jotain. Ilman tavoitetta ei voi päästä mihinkään.

• Maailmalla menestyneet kiekkoilijat ja ralliautoilijat ei vät ole käyneet kouluja mutta he ovat löytäneet ne alueet, joissa he ovat hyviä, ja heillä on ollut selkeät tavoitteet, kiteyttää Halava.

MIHIN OPPILAITOKSIA TARVITAAN? • Kenelläkään ei ole tiedon monopolia. Oppilaitoksen tehtävä ei voi olla tiedon siirto, täräyttää Ilkka Halava.

Opettaja on sidoksissa Suomeen tai vielä rajatumpaan alueeseen, kun opiskelijat hakevat tietoa eri lähteistä ja kontaktien kautta globaalisti verkosta.

• Koulun tulisi antaa kupongin (todistuksen) lisäksi nä kemyksiä ymmärtää ja arvottaa asioita, esittää Halava.

TYÖURA VÄISTYY •

Työura jää historiaan v. 2020 ja sen korvaa työkokemusportfolio. Työ on projekteja ja ihmisellä tulee olemaan 8–12 ammattia ennen kuin hän täyttää 38, ennakoi Halava.

Kun ruuhkavuosina rahantarve ja tuore ammattitaito saa täyttämään elämän työllä, ylitöillä, lisäkeikoilla, kenties jopa toisella työllä, tulee ennemmin tai myöhemmin tauon tarve, johon opiskelujakson tai vuorotteluvapaan voi sijoittaa.

Esimiestyö on pakotettu toimimaan talouden kuukausiraporttien ehdoilla, vaikka asiakkaat, ympäristö ja työntekijät toimivat eri rytmissä, purskeisesti.

• Ihminen alkaa määrittää itseään harrastuksen, kulu tuksen kautta, eikä enää työn kautta. Tuottajakansa laisista tulee kuluttajakansalaisia. Vaikka työ on väline, sillä on edelleen merkitystä, väittää Halava.

MITÄ YHTEISTÄ ON HALLINNOLLA JA OPPIMISELLA? Oppimisessa olemme tehokkaasti edenneet kahdenkeskisestä keskustelusta luokkaopetukseen. Siitä pitäisi edetä yhteisöoppimiseen, jota leimaavat viisas erikoistuminen ja runsas jakaminen. Jakamisen kanavia on runsaasti tarjolla mutta meidän pitäisi oppia jakamaan.

Työyhteisössään jokainen voi miettiä työn organisoitumista. Teemmekö työtämme taistelevina pikkuruhtinaina, itsenäisesti toimistohotellissa, mestari–kisälli-mallissa vai supertuottavissa yhteisöissä tietoa jakaen ja jalostaen?

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava luennoi seminaarissa Off Road – Älä uraudu 14.2.2012. Seminaarin järjestivät uraohjauksen näkökulmasta SeTreeni – Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke (OPH) ja Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille (ESR).

53

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ylläpitäjäkunnat Seinäjoen koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ja niiden osuudet kuntayhtymän varoihin 31.12.2011. Jäsenkunnista kotoisin olevat opiskelijat Koulutuskeskus Sedussa 2011

Jäsenkunta

Osuudet

20.9.2010

20.1.2011

20.9.2011

20.1.2012

Alajärvi

0,89%

123

122

113

100

Alavus

2,49%

200

189

195

187

Ilmajoki

7,97%

336

327

315

311

Isokyrö

0,92%

62

61

59

21

Jalasjärvi

4,79%

208

197

195

190

Karijoki

0,20%

8

9

13

12

Kauhajoki

5,52%

138

135

130

117

Kauhava

5,71%

330

302

298

286

Kristiinankaupunki

0,20%

12

11

15

15

Kuortane

1,51%

78

74

75

68

Kurikka

8,23%

341

322

323

310

Lapua

5,66%

331

317

307

301

Multia

0,05%

5

5

4

3

Saarijärvi

0,05%

7

7

6

5

Seinäjoki

49,49%

1416

1412

1476

1447

Soini

0,32%

44

40

40

39

Teuva

0,14%

47

44

57

52

Töysä

0,27%

85

77

91

89

Virrat

0,91%

80

78

82

76

Ähtäri

4,68%

jäsenkunnat yhteensä

54

- 2012. Koulutuskeskus Sedun järjestämislupa kattaa yhteensä 4395 ammatillista perustutkinto-opiskelupaikkaa.

157

145

129

125

4008

3874

3923

3754

kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat

3917

3782

3830

3703

kaikki yhteensä

4397

4250

4302

4146

Koulutuskeskus Sedun hallinto ja johto KOULUTUSKESKUS SEDUN JOHTOKUNTA

LÄHIJOHTAJAT

Yhtymävaltuusto on nimennyt Koulutuskeskus Sedun johtokunnan toimikaudeksi 1.1.2009–31.12.2012. Johtokunta päättää toisen asteen koulutuksen kehittämisen peruslinjoista ja koulutusyhteistyöstä sekä määrittelee koulutuksen laadulliset kehittämistavoitteet. Johtokunta kokoontui tilikauden aikana yhteensä 11 kertaa.

Ilmajoki, Ilmajoentie Ilmajoki, Pappilantie Jurva Kauhajoki

Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki, Kirkkokatu Seinäjoki, Koulukatu

Seinäjoki, Koskenalantie

Seinäjoki, Törnäväntie Seinäjoki, Upankatu Ähtäri, Koulutie Ähtäri, Tuomarniementie

Jäsen

Varajäsen

Hyytiä Arja, pj. (Seinäjoki) Ala-Mieto Markku Karvonen Jani, 1. varapj. (Kurikka) Ala-Talkkari Antti Mäki-Maunus Jani, 2. varapj. (Sjoki) Koskela Markku Hokkanen Heli Vuorinen Matti Juurakko Toni Rantanen Jukka Martikkala Tuulikki Kivilahti Sanna Mäntykoski Anna-Maija Paananen Merja Rasku Pekka Ahtola Olli Salo Asko Manninen Anneli Suvanto Jorma Rantala Leena Toppari Kaija Pohto Hanna

Virpi Norja Riitta Tuokko Riitta Tuokko Mia Jokinen 30.10. saakka, 1.11.– 31.12. Marjo Korhola, 1.1. alkaen Sinikka Juupaluoma Jaakko Hautamäki Kirsi Vuorenmaa Mikko Salomäki Jarmo Huttunen Terhi Varpuluoma 20.9. saakka, 21.9. alkaen Jarmo Lamminmäki Anneli Soini 30.10. saakka, 1.11. alkaen Mia Jokinen Hannu Muhonen Elina Forslund Reijo Udd Jorma Tukeva

Johtokunnan esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimii koulutuskeskuksen johtaja Reija Lepola.

OHJAUSRYHMÄ

KOULUTUSPÄÄLLIKÖT

Ohjausryhmässä asioita käsitellään Reija Lepolan johdolla.

Ohjausryhmään kuuluvat toimialajohtajat ja kaksi koulutuspäällikköä.

• toimialajohtaja Juhani Kurjenluoma (Sedu maaseutu) • toimialajohtaja Hellevi Lassila (Sedu hyvinvointi) • johtaja Reija Lepola • toimialajohtaja Terho Oksanen (Sedu teollisuus) • koulutuspäällikkö Marita Syrjälä • toimialajohtaja Kristiina Takaneva (Sedu kauppa ja kulttuuri) • koulutuspäällikkö Aila Ylihärsilä • toimialajohtaja Matti Yli-Lahti (Sedu rakentaminen)

Koulutuspäälliköt esitellään toimialoilla. Koulutuskeskus Sedun toimistossa: • Anne-Kaisa Alatalo, koulutuspäällikkö - atto-opinnot, yhteishaku ja muut haut • Timo Vainionpää, koulutuspäällikkö - ammattistartti, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa peruskoulutuksessa, opiskelijahyvinvointi • Marita Syrjälä, koulutuspäällikkö - laatu ja arviointi, henkilöstön kehittäminen • Aila Ylihärsilä, koulutuspäällikkö - hanketoiminta

55

Organisaatiorakennetta

uudistetaan

koulutuskeskus sedun virkamieshallinto/johto 2009-12 Koulutuskeskus Sedun johtaja Toimialat / toimialajohtajat hyvinvointi

kauppa ja kulttuuri

maaseutu

rakentaminen

teollisuus

Koulutuskeskus Sedun opetuspisteet / operatiivinen johto / lähijohtajat Ilmajoki, Ilmajoentie

Lappajärvi

Seinäjoki, Kirkkokatu

Ilmajoki, Pappilantie

Lapua

Seinäjoki, Koskenalantie

Jurva

Ähtäri, Koulutie

Seinäjoki, Koulukatu

Kauhajoki

Ähtäri, Tuomarniementie

Seinäjoki, Törnäväntie

Kurikka

Seinäjoki, Upankatu

Sedun toimisto / koulutuspäälliköt

56

Koulutuskeskus Sedun johtokunta asetti kokouksessaan 21.10.2009 (§ 84) Koulutuskeskus Sedun vetovoimaisuutta, rakenteellisia tekijöitä ja tilaratkaisuja ja niihin liittyviä kehittämistoimia valmistelevan työryhmän. g Selvitystyön loppuraportti Ehdotus Koulutuskeskus Sedun toiminnan kehittämiseksi ajalle 2011–2015 Alustavan loppuraportin johto kunta on käsitellyt 1.6.2010 ja lopullisen loppuraportin 30.8.2010.

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä päätti kokouksessaan 22.11.2010 (§ 101) toteuttaa Koulutuskeskus Sedun ulkoisen arvioinnin keväällä 2011. g Koulutuskeskus Sedun ulkoinen arviointi 11.4.2011 FT Maire Mäki ja FT Juha Vaso

Sedussa toteutetuissa työolobarometreissä, itsearvioinneissa ja EFQM-arvioinneissa on useana vuonna noussut esille organisaatiorakenteeseen muutospaineet. Yhtymähallitus nimesi tarkennetun viisivuotissuunnitelman valmisteluryhmän kokoonpanon seuraavasti: • Yhtymävaltuuston puheenjohtajisto: Aaro Harjunpää (pj), Antero Maunula (1.vpj), Kirsi Kandolin (2.vpj) • Yhtymähallituksen puheenjohtajisto: Timo Paavola (pj), Reetta Hakala (1.vpj), Markku Lehtola (2.vpj) • Koulutuskeskus Sedun johtokunnan puheenjohtajisto: Arja Hyytiä (pj), Jani Karvonen (1.vpj), Markku Koskela (Jani Mäki-Maunuksen (2.vpj) tilalla) • Kuntayhtymän johtaja Tapio Varmola • Koulutuskeskus Sedun johtaja Reija Lepola • Sedu Aikuiskoulutuksen johtaja Pasi Artikainen • Kuntayhtymän hallintojohtaja Mika Soininen • Koulutuskeskus Sedun toimialajohtajien edustus (2): Hellevi Lassila, Matti Yli-Lahti • Koulutuskeskus Sedun opetuspisteiden lähijohtajien edustus (3): Hannu Muhonen, Jorma Tukeva, Riitta Tuokko • Kuntayhtymän pääluottamusmiehet: Erkki Raittila, Arja Alanko, Reijo Manninen • Valmisteluryhmän sihteeristö: Marita Syrjälä, Aila Yli- härsilä

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus päätti 2011, että Koulutuskeskus Sedussa lähitulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi laaditaan tarkennettu viisivuotissuunnitelma. g Loppuraportti. Koulutuskeskus Sedun tarkennettu 5-vuotissuun nitelma vuosille 2012 - 2016 ja esitys organisaatiorakenteen uudistamiseksi Käsitelty johtokunnassa 18.1.2012 Hyväksytty yhtymähallituksessa 25.1.2012

Asiantuntijoina valmisteluryhmä kuuli seuraavia henkilöitä: • Kuntayhtymän talousjohtaja Arja Ylitalo • Kuntayhtymän henkilöstöpäällikkö Keijo Tauriainen • Kuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Arto Ojala • Kuntayhtymän tietohallintopäällikkö Jaakko Riihimaa Yhtymähallitus ohjeisti valmisteluryhmän työtä seuraavasti • Koulutuskeskus Sedun johtamisketjua on madallettava ja hallintoa selkeytettävä • opetuspisteiden päällekkäisiä koulutuksia on karsittava ja /tai opetuspisteiden on erikoistuttava • perusasteen päättävien koulutustakuu tulee varmistaa • henkilöstö- ja taloushallinnossa tulee löytää synergiaa eri opetuspisteiden välillä • yhtymähallituksen ja Sedun johtokunnan työnjakoa on tarkistettava • koulutuspaikkakuntia on kuultava ja ne on pidettävä informoituna • kansainvälisyyttä on vahvistettava edelleen.

57

Uusi

organisaatio

Koulutuskeskus Sedu muodostaa kuntayhtymässä edelleen tulosalueen. Koulutuskeskus Sedua johtaa ja sen toiminnasta vastaa Koulutuskeskus Sedun johtaja.

ta vastaavat tilivastuullisesti virkasuhteiset koulutuspäälliköt. Koulutuspäällikkö toimii oman yksikkönsä henkilöstön esimiehenä.

ORGANISAATIO UUDISTUU 1.8.2012

Jokaisessa yksikössä selvitetään ja kehitetään erikoistumista, joka kirkastetaan vuoden 2012 aikana aloitettavassa Sedun strategiatyössä.

Tulosalueeseen kuuluu kaksi tulosyksikköä. Tulosyksiköiden toimintaa johtavat, ohjaavat, valvovat ja koordinoivat apulaisjohtajat tulosvastuullisesti. Apulaisjohtajat toimivat alueensa päälliköiden esimiehinä.

Taloushallinnossa uudistunut organisaatio näkyy 1.1.2013 alkaen.

Koulutus toteutetaan kahdeksassa yksikössä. Niiden toimintaa johtavat ja Sedun linjausten mukaisesta toiminnas-

TULOSALUE Johtaja

Apulaisjohtaja Sedu Ilmajoki, Pappilantie ja Ilmajoentie koulutuspäällikkö Sedu Kurikka, Jurva, Kauhajoki koulutuspäällikkö Sedu Lapua ja Lappajärvi koulutuspäällikkö Sedu Seinäjoki, Kirkkokatu koulutuspäällikkö Sedu Seinäjoki, Koskenalantie koulutuspäällikkö Sedu Seinäjoki, Koulukatu ja Upankatu koulutuspäällikkö Sedu Seinäjoki, Törnäväntie koulutuspäällikkö Sedu Ähtäri, Koulutie ja Tuomarniementie koulutuspäällikkö

Apulaisjohtaja OSAAMIS-, KEHITTÄMISJA TUKIPALVELUT PEDAGOGINEN KEHITTÄMINEN kehittämispäällikkö OPISKELIJAHYVINVOINTI kehittämispäällikkö LAATU, ARVIOINTI JA ENNAKOINTI kehittämispäällikkö HANKETOIMINTA kehittämispäällikkö KANSAINVÄLINEN TOIMINTA kansainvälisten asioiden päällikkö VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI viestintä- ja markkinointipäällikkö TOIMISTO toimistopäällikkö

koulutuskeskus sedu 1.8.2012 alkaen

58

Sedu

hyvinvointi

VASTUUHENKILÖT Lukuvuonna 2011–2012 toimialan vastuuhenkilöt: • Hellevi Lassila, toimialajohtaja • Hanna Valtari, koulutuspäällikkö, elintarvikealan pt, kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt, laboratorioalan pt, kotitalousopetus • Marita Mäenpää, koulutuspäällikkö, hotelli-, ravintola- ja cateringalan pt, matkailualan pt • Anneli Soini, koulutuspäällikkö, hiusalan pt, sosiaali- ja terveysalan pt 30.10.2011 saakka, 1.11.2011 alkaen Mia Jokinen, koulutuspäällikkö Toimialan ohjausryhmään ovat kuuluneet lisäksi vastuuopettajat, koordinoiva taloussihteeri Sari Alasalmi sekä asiantuntijoina lähijohtajat Kurikan, Lapuan ja Ähtärin opetuspisteistä.

OPISKELIJAMME JA PERUSTUTKINNOT Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto • Kauhajoella, Kurikassa, Lapualla, Seinäjoella ja Ähtärissä

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto • Lapualla, Seinäjoella ja Ähtärissä

Matkailualan perustutkinto • Lapualla

Elintarvikealan perustutkinto

OPISKELIJAMÄÄRÄ SEDU HYVINVOINNIN TOIMIALALLA •

•

•

•

•

syksyn laskentapäivänä (20.9.2011) 1373 opiskelijaa, kevään laskentapäivänä (20.1.2012) 1296 opiskelijaa Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita (3.5.2012) yhteensä 85 eli 6,6 % erityisopiskelijoita 20.1.2012 koko toimialalla yhteensä 167 opiskelijaa eli 12,9 % majoitetut 20.1.2012 toimialalla yhteensä 85 opiskelijaa eli 6,6 % toimialan keskiryhmäkoko 15 opiskelijaa

Toimialalla negatiivinen keskeyttäminen on 3,86 %

HENKILÖSTÖMME Sedu hyvinvoinnin toimialalla (20.1.2012) yhteensä 153 henkilöä, joista • Kauhajoki 15 • Kurikka 8 • Lappajärvi 3 • Lapua 10 • Seinäjoki, Kirkkokatu 21 • Seinäjoki, Koskenalantie 46 • Seinäjoki, Törnäväntie 24 • Seinäjoki, Upankatu 9 • Ähtäri, Koulutie 17

• Seinäjoella

Laboratorioalan perustutkinto • Seinäjoella

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto • Kauhajoella, Lappajärvellä, Seinäjoella ja Ähtärissä

Hiusalan perustutkinto • Seinäjoella

Kotitalousopetus • Seinäjoella

59

Taitajat

ja taitavat valmentajat

Ammattitaidon SM-kisoissa Jyväskylässä 24.–26.4.2012 Salla Niinilampi maalasi ja tapetoi kullan arvoisesti. Katariina Saari toi toisen mitalisijan Seduun: pukuompelijan työssä hän otti viimevuotiseen tapaan pronssia.

Koulutuskeskus Sedusta Taitaja-finaalissa esiintyi 10 kilpailijaa, joista jokainen on loistava ammatissaan, sillä niin valtavaa pitkäjännitteisyyttä ja hyvää keskittymiskykyä he osoittivat. Monen kisasuoritus oli nousujohteinen, kun ensimmäinen kisapäivä ei mennytkään ihan käsikirjoituksen mukaisesti.

Salla Niinilampi aloitti finaalipäivän tapetoinnin toiselta sijalta mutta tarkkuus ja huolellinen suunnittelu palkittiin. Kultaa Salla otti lopulta yllättävän suurella piste-erolla (3.80).

Jouko Peltokangas seurasi Sallan työskentelyä rauhallisena: • Hän on työssään tarkka ja ripeä. Työssäoppimis jaksoillaan hän on vahvistanut rutiineja.

Taitaja2012-tapahtumaan kokoontui n. 500 alansa parasta osaajaa. Ammattitaidon paremmuus mitattiin 42 kisalajissa ja neljässä näytöslajissa.

Katariina Saari sijoittui myös tänä vuonna hienosti pronssille.

KOULUTUSKESKUS SEDUN TAITAJAT SIJOITUKSINEEN Maalaus ja tapetointi 1. Salla Niinilampi, valmentajana Jouko Peltokangas

Pukuompelu 3. Katariina Saari, valmentajana Tuire Karvala

Cateringkokki 6. Ellinoora Peltola / Sanna Sepponen, valmentajana Teija Pollari

Eläintenhoitaja (näytöslaji) 7. Heta Kuuppelomäki, valmentajana Virpi Norja

Koneistus 5. Juha Mäki, valmentajana Ari Lantela

Kuljetuslogistiikka 4. Saija Ylimäki, valmentajana Martti Mäki-Jouppila

Metsäkoneen käyttö 8. Antti Finni, valmentajana Mika Laukkonen

Putkiasennus 4. Jesse Petäys, valmentajana Heikki Rantamäki

Sähköasennus

S al

la - M

ar i

S aa arii

na

äk i lim

60

K at

ja Y S ai Salla Niinilampi voitti kultaa lajissa maalaus ja tapetointi.

Niin

ri

ilam

pi

6. Jouni Iso-Aho, valmentajana Jarmo Kiskola

Kisakatsomossa SM-kisoihin yltävät vain tosi tekijät. Ne, joiden hermot kestävät kisatilanteen, yleisömassan läsnäolon ja sen hälisevät kommentit. Ilman valmentajaa kukaan ei yllä huipulle, ei urheilussa eikä ammattitaidossa. Valmentajalta vaaditaan pitkäkestoista sitoutumista, vahvaa innostusta ja kykyä kasvattaa nuoren uskoa omiin kykyihinsä. Harjoittelukausi punnitsee kummankin motivaation.

Ammattitaidon SM-kisat on kiehtova ammatillisen koulutuksen näyteikkuna. Jyväkylässä 24.–26.4.2012 kisat vetivät yleisöä yli 42 000. Kisavieras sai valita 42 lajista ne mielenkiintoisimmat. Visuaaliset lajit vetävät yleisöä, sillä kukapa voisi vastustaa viherrakentamisen tai maalarin vetovoimaa. Koneistajat saavat tehdä töitä itsekseen, kun valtaosa ei ymmärrä, mitä he tekevät ja ne jotka ymmärtävät, tietävät, ettei millin sadasosaa voi silmällä erottaa.

Kisoissa voi parhaiten tutkailla valmentajia. Valmentajanaiset jännittävät enemmän, selvästi enemmän kuin valmennettavansa. Valmentajat puolustavat paitsi omaansa myös lajiaan: pukuompelu ei ole rakettitiedettä, lajin sisäinen

avoimuus luo vapautuneen ilmapiirin kilpailijoille. Valmentajien rooli kehittyy: tänä vuonna he arvioivat ennakkotehtävät, mm. pukuompelussa.

Valmentaja on peili kisapäivän päättyessä ja uuden kisapäivän aamiaispöydässä, kuunteleva, rauhoittava, ammattilainen – läsnä silloin, kun häntä tarvitaan. Nollaus, neuvot, palautteet, rohkaisut, kannustus – ja jännitys. Valmentaja on täysillä mukana koko joukkueen hyväksi. Ja myös kotijoukkojen käytettävissä: kun isä tulee seuraamaan poikansa kisapäivää, kun äiti jännittää kotona eikä halua hermostuttaa lastaan, valmentaja rauhoittaa häntäkin.

Sedun Taitajien pää kestää – ihan jokaisen. Vaikka eka kisapäivä ei kaikille tuottanut pisteitä toivotusti, jokainen paransi suoritustaan huikeasti toisena päivänä. Tuolla asenteella ja peräänantamattomuudella pärjää!

Taitajat ja Valmentajat – mahtava Sedu-joukkue.

Anna-Kaisa Koitto

SEMEISTÄ KAIKKI ALKAA Koulutuskeskus Sedussa järjestettiin neljän lajin semifinaalit: • cateringkokki Törnäväntiellä, järjestelyistä vastasi Minna Luomanen • koneistus Törnäväntiellä, järjestelyistä vastasi Taisto Pyymäki • putkiasennus Kirkkokadulla, järjestelyistä vastasi Taisto Hänninen • yrittäjyys Koulukadulla, järjestelyistä vastasi Riitta Ylihärsilä Putkiasennuksen semifinaaleihin osallistui 29 nuorta, joista finaaliin pääsi neljä. Lähes kuuden tunnin työrupeamassa hitsattiin ja asennettiin. Mittatarkkuus on taitajan merkki – työn jälkeä pisteyttämässä tuomarit Mauno Näsi (oik.)

Seinäjoelta ja Taisto Häkkinen Joensuusta.

• Pääosassa on aina opiskelija. Hän esiintyy paineen alla semifinaaleista lähtien, painottaa Jouko Peltokangas pintakäsittelyalalta.

äk i

Jou

ni I

so -

Ah

o

aM Juh

ora - No Elli

S an

na

Sep

p on

Pel to

en

la

Ammattitaidon SM-finaalipaikka on usein kannustavan opettajan ja yritteliään opiskelijan yhteistyön tulos.

61

Tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden puolesta Suomen rahapaja järjesti neljännen kerran juhlarahan suunnittelukilpailun. Eettiset juhlarahat - sarjan teemana oli tänä vuonna tasa-arvo ja suvaitsevaisuus. Suomen rahapaja kannustaa kaikkia ihmisiä olemaan omia persooniaan ja arvostamaan erilaisuutta. Graafista suunnittelu opiskeleva Mira Östergård Jurvan Sedusta tarttui mahdollisuuteen ja osallistui työllään Ihmeköynnös kilpailuun. Mira pärjäsi kilpailussa hienosti!

Kilpailuun saapui yhteensä 32 piirustusta / suunnitelmaa, ja näiden joukossa Miran työ sijoittui jaetulle kolmannelle sijalle yhdessä Jaakko Lahden kanssa (Saimaan ammattikorkeakoulu). Ensimmäisen palkinnon sai Katri Piri Lahden ammattikorkeakoulusta.

Koulutuskeskus Sedun lisäksi muut palkinnoille yltäneet koulut olivat ammattikorkeakouluja. Voittajakolmikon töistä erottuivat huolellinen ja taidokas toteutus. Lisäksi Mira Östergårdin työtä kehuttiin kilpailun kauneimmaksi.

Rahapajan aikaisempien vuosien teemoja ovat olleet Rauha ja turvallisuus (2009), Lapset ja nuoruus (2010) ja Itämeren suojelu (2011).

Anna Vierula viestinnän harjoittelija

62

Sedu

kauppa ja kulttuuri

VASTUUHENKILÖT Lukuvuonna 2011–2012 toimialan vastuuhenkilöinä ovat toimineet: • Kristiina Takaneva, toimialajohtaja • Terhi Varpuluoma, koulutuspäällikkö, liiketalou den pt, tieto- ja viestintätekniikan pt 20.9.2011 saakka, 21.9.2011 alkaen Jarmo Lamminmäki, koulutuspäällikkö • Riitta Tuokko, koulutuspäällikkö, kuvallisen ilmaisun pt, käsi- ja taideteollisuusalan pt, tekstiili ja vaatetusalan pt • Jaakko Hautamäki, koulutuspäällikkö puualan pt, verhoilu- ja sisustusalan pt Toimialan ohjausryhmään ovat kuuluneet lisäksi vastuuopettajat, koordinoiva taloussihteeri sekä asiantuntijoina lähijohtajat Kurikan, Lapuan ja Ähtärin opetuspisteistä.

OPISKELIJAMME JA PERUSTUTKINNOT Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto • Ilmajoella ja Jurvassa

Kuvallisen ilmaisun perustutkinto • Jurvassa

Liiketalouden perustutkinto • Lapualla ja Seinäjoella

Puualan perustutkinto • Kurikassa, Seinäjoella ja Ähtärissä

Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto

Vuoden YES-opettaja Päivi Marttila-Lampinen Valtakunnallinen YES ry ja YES aluetoimijaverkosto palkitsi yrittäjänpäivän viikolla yrittäjyyskasvatustyössä ansioituneita opettajia kautta maan.

Etelä-Pohjanmaan alueen Vuoden YES-opettaja -kunniamaininnan sai lehtori Päivi Marttila-Lampinen Koulutuskeskus Sedusta. Päivi on toiminut E-P:n YES-keskuksen tukena ja mentorina sekä ideoinut YES-keskuksen toimintaa ja auttanut mm. oppilaitosyhteistyön kehittämisessä.

OPISKELIJAMÄÄRÄ SEDUN KAUPAN JA KULTTUURIN TOIMIALALLA •

•

• •

•

syksyn laskentapäivänä (20.9.2011) opiskelijoita oli 964 ja kevään laskentapäivänä (20.1.2012) 912 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita (2.5.2012) yhteensä 63 eli 6,91 % Erityisopiskelijoita (20.1.2012) yhteensä 136 eli 14,9 % Majoitetut opiskelijat (20.1.2012) yhteensä 44 opiskelijaa eli 4,82 % Keskiryhmäkoko on 17,6 opiskelijaa

• Seinäjoella

Tietojenkäsittelyn perustutkinto

Toimialalla negatiivinen keskeyttäminen on 4,05 %

• Seinäjoella

Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto • Kurikassa

HENKILÖSTÖMME Koko toimiala yhteensä 89 henkilöä • Ilmajoki, Pappilantie 23 henkilöä • Jurva 9 henkilöä • Kurikka 9 henkilöä • Lapua 8 henkilöä • Seinäjoki, Kirkkokatu 4 henkilöä • Seinäjoki, Koulukatu 27 henkilöä • Seinäjoki, Törnäväntie 3 henkilöä • Ähtäri, Koulutie 6 henkilöä

63

SAKUstars 2012 Järvenpää 17.–19.4.2012 Kunniamaininnat •

• •

•

Taidetta kahdessa tunnissa: Roosa Mäenpää, Törnäväntie Mallin mukaan: Hilla Hautanen, Pappilantie Yksinlaulu, iskelmä: Keijo Hietikko, Kurikka ja Suvi Koski, Koulukatu Lauluduo: Nella Kallio & Heidi Kuivanto, Koulukatu

ENNAKKOON LÄHETETYT TYÖT Koulutuskeskus Sedusta lähetettiin ennakkoon n. 30 työtä.

Kultaa • Maalaukset: Lise-Lotta Karhunen

Hopeaa • Taidekäsityöt: Niko Katainen • Konemusiikki: Star Random

Kunniamaininnat Sedun opetuspisteistä tapahtumaan osallistui 55 opiskelijaa yhdeksästä opetuspisteestä.

HE KILPAILIVAT SARJOISSA: Digikuvataidetta päivässä, Taidetta kahdessa tunnissa, Mallin mukaan, Shakki, Runonlausunta, Yksintanssi – muu liikunnallinen esitys, Ryhmätanssi, Akustiset soittimet (lyömäsoittimet, rummut; saksofoni ja piano; pianosoolo; trumpetti; saksofoni; haitari), Sähköiset soittimet (sähköhaitari), Karaoke, Yksinlaulu – kevyt musiikki, Lauluduo, Kansanlaulu, konsertti ja hengellinen musiikki, Bändit.

Kultaa • Sähköiset soittimet: Jani Lehtonen, sähköhaitari, Törnäväntie

Pronssia • •

•

•

64

Digikuvataidetta päivässä: Susanna Laitala, Kurikka Näyttämötaide, soololausunta: Anniina Tuhkanen, Pappilantie Ryhmätanssi: Hotstuff, Lapua (Henna Priuska, Eveliina Huhta, Denis Keltikangas, Luka Tuulari) Soitinduot: Ville Siro & Tapio Valkama, Kurikka

• Sarjakuvat: Emmiina Ruutiainen • Piirrostaide: Jessica Valli ja kumppanit • Runot: Nina-Liisa Tammi

Sedu VASTUUHENKILÖT Lukuvuonna 2011–2012 toimialan vastuuhenkilöinä ovat toimineet: • Juhani Kurjenluoma, toimialajohtaja • Jorma Tukeva, koulutuspäällikkö, maatalousalan pt, metsäalan pt

maaseutu •

•

•

erityisopiskelijoita koko toimialalla yhteensä 28 opiskelijaa eli 21,37 % majoitetut 20.1.2012 toimialalla yhteensä 84 opiskelijaa eli 64,12 % toimialan keskiryhmäkoko on 9 opiskelijaa

Toimialalla negatiivinen keskeyttäminen on 1,45 % Toimialan ohjausryhmään ovat kuuluneet lisäksi vastuuopettajat, koordinoiva taloussihteeri sekä asiantuntijana lähijohtaja Ilmajoentien opetuspisteestä.

OPISKELIJAMME JA PERUSTUTKINNOT Maatalousalan perustutkinto

HENKILÖSTÖMME Sedun maaseudun toimialalla yhteensä 41 henkilöä (31.3.2012) Henkilöt ovat vakinaisessa työsuhteessa.

• Ilmajoki, Ilmajoentie 20 henkilöä • Ähtäri, Tuomarniementie 21 henkilöä

• Ilmajoella

Metsäalan perustutkinto • Ähtärissä

OPISKELIJAMÄÄRÄ SEDU MAASEUDUN TOIMIALALLA •

•

syksyn laskentapäivänä (20.9.2011) 138 opiskelijaa, kevään laskentapäivänä (20.1.2012) 131 opiskelijaa Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita (4.5.2012) yhteensä 9 eli 6,87 %

65

Koulutuskeskus Sedu valittiin Vuoden maalarikouluksi 2011 Pintaurakoitsijat ry kutsui kolme maalausalan kärkikouluttajaa ja koulutuksen kehittäjää ammattilaisille suunnatuille Väri ja Pinta -messuille 12.–13.10.2011 Helsingin Messukeskukseen. Kutsun saivat Helsingin maalariammattikoulu, Koulutuskeskus Sedu ja Jyväskylän ammattiopisto.

Opiskelijaryhmien välisen kilpailunäytöksen perusteella Pintaurakoitsijat ry nimesi Koulutuskeskus Sedun Vuoden Maalarikouluksi 2011.

Voittajajoukkueessa maalasivat kolmannen vuoden maalariopiskelijat Tomi Hautaniemi (22), Lassi Isosomppi (18) ja Salla Niinilampi (18). Heidän ammattiosaamistaan ja yhteistyötään kiiteltiin. Voittajat palkittiin stipendein. Jouk-

kueen jäsenet ovat kehittäneet ammattiosaamistaan Timo Haapolahden, Marika Kokon ja Jouko Peltokankaan ohjauksessa

Suomelle

kahdeksan mitalia ammattitaidon MM-kilpailusta WORLD SKILLS LONTOOSSA 4.–9.10.2011 Suomen joukkue pääsi juhlistamaan viittä hopeaa ja kolmea pronssia! Pronssimitalin voitti lajissa maalaus ja tapetointi jalasjärveläinen Aku Korhonen. Koulutuskeskus Sedusta valmistunut Korhonen voitti Taitaja-kisan 2009 ja 2010.

Ammattitaidon MM-kilpailut World Skills järjestetään joka toinen vuosi. Aku Korhosen lisäksi Sedun kasvatti Riku Lähteenmaa kisasi hitsaustaidoissa maailman muiden huippujen kanssa.

66

WorldSkills London 2011 -kilpailuun osallistui 960 nuorta 51 maasta. Kilpailua kävi seuraamassa yli 200 000 katsojaa.

Suomesta kilpailuun osallistui 46 hengen joukkue.

• Joukkueemme oli mitalipisteillä mitattuna kilpailun seitsemännellä sijalla, mikä on erittäin hyvin tällai sessa kovan maailmanluokan kilpailussa. Suomalai nen ammattikoulutus on korkeatasoista ja lähellä maailman kärkeä, totesi Skills Finlandin hallituksen puheenjohtaja, Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen tyytyväisenä.

Sedu

rakentaminen

VASTUUHENKILÖT Lukuvuonna 2011–2012 toimialan vastuuhenkilöinä ovat toimineet: • Matti Yli-Lahti, toimialajohtaja • Jarmo Huttunen, koulutuspäällikkö, pintakäsittely alan pt, rakennusalan pt, talotekniikan pt • Mikko Salomäki, koulutuspäällikkö, sähkö- ja auto- maatiotekniikan pt, tieto- ja tietoliikennetekniikan pt Toimialan ohjausryhmään ovat kuuluneet lisäksi vastuuopettajat, koordinoiva taloussihteeri sekä asiantuntijoina toimistopäällikkö ja lähijohtajat Kurikan, Lapuan ja Ähtärin opetuspisteistä.

OPISKELIJAMME JA PERUSTUTKINNOT Rakennusalan perustutkinto • Kurikassa, Lapualla, Seinäjoella ja Ähtärissä

Talotekniikan perustutkinto • Kurikassa, Lapualla ja Seinäjoella

Pintakäsittelyalan perustutkinto • Seinäjoella

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto • Kurikassa, Lapualla, Seinäjoella ja Ähtärissä

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto • Kurikassa, Lapualla ja Seinäjoella

OPISKELIJAMÄÄRÄ SEDU RAKENTAMISEN TOIMIALALLA •

•

•

•

•

syksyn laskentapäivänä (20.9.2011) 1010 opiskelijaa, kevään laskentapäivänä (20.1.2012) 978 opiskelijaa Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita (2.5.2012) yhteensä 74 eli 7,8 % erityisopiskelijoita 20.1.2012 yhteensä 82 opiskelijaa eli 8,38 % majoitetut 20.1.2012 toimialalla yhteensä 49 opiskelijaa eli 5,01 % toimialan keskiryhmäkoko on 16,5 opiskelijaa

Toimialalla negatiivinen keskeyttäminen on 3,26 %.

HENKILÖSTÖMME Koko toimiala yhteensä 115,5 henkilöä (20.1.2012) • Kurikka 12,5 henkilöä • Lapua 33 henkilöä • Seinäjoki, Kirkkokatu 59 henkilöä • Seinäjoki, Törnäväntie 2 henkilöä • Ähtäri, Koulutie 9 henkilöä

67

Sedu

teollisuus

VASTUUHENKILÖT Lukuvuonna 2011–2012 toimialan vastuuhenkilöinä ovat toimineet: • Terho Oksanen, toimialajohtaja • Jaakko Hautamäki, koulutuspäällikkö, turvallisuus alan pt • Hannu Muhonen, koulutuspäällikkö, kone- ja metallialan pt, logistiikan pt • Reijo Udd, koulutuspäällikkö, autoalan pt Toimialan ohjausryhmään ovat kuuluneet lisäksi vastuuopettajat, koordinoiva taloussihteeri sekä asiantuntijoina lähijohtajat Kurikan, Lapuan, Seinäjoen Törnäväntien ja Ähtärin opetuspisteistä ja toimistopäällikkö Aulis Siltala

•

•

•

•

•

syksyn laskentapäivänä (20.9.2011) 758 opiskelijaa, kevään laskentapäivänä (20.1.2012) 723 opiskelijaa kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita (3.5.2012) yhteensä 29 eli 4 % erityisopiskelijoita 20.1.2012 yhteensä 135 opiskelijaa eli 18,6 % majoitetut 20.1.2012 toimialalla yhteensä 61 opiskelijaa eli 8,4 % toimialan keskiryhmäkoko on 16 opiskelijaa

Toimialalla negatiivinen keskeyttäminen on 3,5 % (syksyn laskentapäivän lukuun verrataan)

OPISKELIJAMME JA PERUSTUTKINNOT

HENKILÖSTÖMME

Autoalan perustutkinto

Koko toimiala yhteensä 92 henkilöä (20.1.2011) • Kurikka 28 henkilöä • Lapua 9 henkilöä • Seinäjoki, Törnäväntie 47 henkilöä • Ähtäri, Koulutie 8 henkilöä

• Kurikassa, Lapualla, Seinäjoella ja Ähtärissä

Kone- ja metallialan perustutkinto • Kurikassa, Lapualla, Seinäjoella ja Ähtärissä

Logistiikan perustutkinto • Seinäjoella

Turvallisuusalan perustutkinto • Kurikassa

68

OPISKELIJAMÄÄRÄ SEDU TEOLLISUUDEN TOIMIALALLA

yhtymävaltuusto Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ylimpänä päättävänä elimenä toimii yhtymävaltuusto. Yhtymävaltuustoon kuuluu yhteensä 39 jäsentä kuntayhtymän eri jäsenkunnista.

JÄSENKUNTA

2009–2012

Yhtymävaltuuston toimikausi on 1.1.2009–31.12.2012. Yhtymävaltuusto piti vuoden 2011 aikana kolme kokousta.

JÄSEN

VAR A JÄSEN

Alajärvi

Kallio Esko

Höykinpuro Tapio

Viljanmaa Maija

Mäkelä Virve

Alavus

Juurakko Toni

Kontola Essi-Marja

Ilmajoki

Mäki Jari

Hellsten Vesa

Björk Christel

Ala-Riihimäki Nina

Isokyrö

Kuosma Marjatta

Kurtti Pekka

Jalasjärvi

Laulaja Hannu

Hämeenniemi Maire

Karijoki

Korkeamäki Arto

Tulensalo Marita

Kauhajoki

Rintaluoma Tiina

Köykkä Jari

Ala-Kokko Antti

Ylikoski Piia

Kauhava

Rantala Leena

Mäkipelkola Maria

Jouppi Johanna

Puotinen Lea

Pukkila Mathias

Haapoja Päivi

Kristiinankaupunki

Nygård Peter

Anttila Lea

Kuortane

Kamunen Jari

Kataja-Rahko Päivi

Kurikka

Ala-Luopa Jukka

Ala-Mieto Markku

Karvonen Jani

Koskinen Pekka

Kandolin Kirsi

Hydén Markku

Lapua

Rintala Esa

Ulvinen Ilpo

Antila Matti

Vaahtoniemi Jussi

Multia

Lampinen Seppo

Saarinen Matti

Saarijärvi

Lehtonen Juha

Sorri Riitta

Seinäjoki

Hauta-aho Kaija

Hautala Hanna

Rinta-Koski Jenni

Murtonen Anssi

Honkala Erkki

Mäkelä Kari

Maunula Antero

Lammi Jaakko

Lahtinen Markku

Perälä Terhi

Paavola Timo

Istolahti Asko

Aittoniemi Pirjo

Hyytiä Arja

Harjunpää Aaro

Saarimäki Jukka Mäki-Jouppi Marianne

Saarinen Lea

Kulmala Marjo

Penttilä Sirkka

Rankonen Antti-Kustaa

Vähä-Koivisto Markku

Poutanen Juha

Haapasalmi Hannu

Soini

Källi Mikko

Keisala Juha-Pekka

Teuva

Kiviluoma Jarmo

Varamäki Anne-Marie

Töysä

Järvenpää Markku

Ahtola Olli

Virrat

Saarinen Johanna

Joutsenjärvi Olli

Ähtäri

Rasku Pekka

Savola Mikko

Yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimii Aaro Harjunpää Seinäjoelta, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Antero Maunula Seinäjoelta ja toisena varapuheenjohtajana Kirsi

Kandolin Kurikasta. Yhtymävaltuuston pöytäkirjanpitäjänä toimii kuntayhtymän johtaja Tapio Varmola ja hallintojohtaja Mika Soininen.

69

YHTYMÄHALLITUS 2009–2012 Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa. Perussopimuksen mukaan yhtymähallitukseen valitaan 11 jäsentä. Yhtymävaltuusto on valinnut toimikaudekseen 1.1.2009 – 31.12.2012 yhtymähallituksen.

Yhtymähallituksen pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintojohtaja Mika Soininen. Yhtymähallitus kokoontui vuoden 2011 aikana yhteensä 14 kertaa. Yhtymähallituksessa asiat ratkaistaan kuntayhtymän johtaja Tapio Varmolan esittelystä.

Kuntayhtymän hallintojohtaja Mika Soininen ja koulutuskeskuksen johtaja Reija Lepola toimivat yhtymähallituksen esittelijöinä toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Jäsen

Varajäsen

TARKASTUSLAUTAKUNTA

Paavola Timo, pj. (Seinäjoki) Hakala Reetta, I varapj. (Kurikka) Lehtola Markku, II varapj. (Sjoki) Jouppi Johanna Julku Tiina Juonoja Tero Koivusaari Helena Mäenpää Juha Mäki Juhani Niemi Anna-Liisa Yli-Suomu Jorma

Virrankoski Reino Ollila Regina Hautakangas Helena Lahdensuo Panu Kankaanpää Johanna Honkala Erkki Heikkilä Ritva-Leena Björk Christel Ala-Kokko Antti Hella Pekka Sippola Eija

Jäsen

Varajäsen

Antila Matti (pj.)

Rintaluoma Tiina (vpj.)

Ojanperä Harri Salo Terttu Rankonen Antti-Kustaa

Puotinen Lea Ketola Kaija Jäätteenmäki Ismo Ojaniemi Riitta Vuorinen Matti

Tarkastuslautakunnan pöytäkirjanpitäjänä toimi toimistoja hallintosihteeri Anne Vuorenmaa. Tarkastuslautakunta piti toimintavuonna 2011 yksitoista kokousta.

Reija Lepolalle tunnustusta REIJA LEPOLA EP:N KAUPPAKAMARIN HALLITUKSEEN Koulutuskeskus Sedun johtaja Reija Lepola valittiin EteläPohjanmaan kauppakamarin hallitukseen. Kauppakamarit edistävät yritysten toimintaa ja kasvua vaikuttamalla muun muassa osaavan työvoiman saatavuuteen ja koulutuskysymyksiin.

REIJA LEPOLA SUOMEN AMMATILLISET REHTORIT RY:N PUHEENJOHTAJAKSI Suomen Ammatillisen Rehtorit ry:n vuosikokous valitsi yksimielisesti uudeksi puheenjohtajakseen seuraavalle

70

kaksivuotiskaudelle Koulutuskeskus Sedun johtaja Reija Lepolan. Hän aloittaa puheenjohtajan tehtävässä 1.1.2012.

Suomen Ammatilliset Rehtorit -yhdistykseen kuuluu n. 220 ammatillisen koulutuksen johtohenkilöä.

Yhdistyksen tavoitteena on • luoda edellytyksiä ammatillisen koulutuksen menestymiselle • kehittää jäsenistön palvelussuhteiden ehtoja • pitää yllä vertaisverkostoa.

Koulutuskeskus Sedun talouden tunnusluvut 2010 ja 2011 Kuntayhtymän talouteen v. 2011 positiivisena vaikuttaa, että Koulutuskeskus Sedu on saanut yksikköhintarahoitukseensa harkinnanvaraisista yksikköhinnan korotusta 1,8 prosenttia eli noin 800 000 euroa järjestäjäverkon kokoamista varten. Korotus on noin 500 000 € pienempi kuin vuonna 2010. Lisäksi koulutuskeskuksen valtionosuuteen on positiivisesti vaikuttanut tuloksellisuusraha, joka on noin 1,5 milj. euroa.

Tuloslaskelma 1000 €

v. 2010

v. 2011

Toimintatuotot

48 493

48 061

Toimintakulut

45 367

46 386

Vuosikate

3 126

1 779

Tilikauden tulos

1 222

-148

Kuntayhtymän talouden tunnusluvut 2010 ja 2011 Tuloslaskelma 1000 €

v. 2010

v. 2011

Toimintatuotot

97 879

98 811

Toimintakulut

90 205

92 446

Vuosikate

7 695

6 447

Tilikauden tulos

4 202

3 052

Poistot

3 492

3 395

Toimintatuotot toimintakuluista

108,5 %

106,9%

Vuosikate/poisto

220,3 %

189,9 %

Taseen loppusumma

79 342

80 654

Rahat ja pankkisaamiset

21 225

15 059

Vieras pääoma yhteensä

19 297

17 987

Lainat

6 884

5 426

Suhteellinen velkaantuneisuus %

17,1 %

15,9 %

Omavaraisuusaste %

77,1 %

79,0 %

Tase 1000 €

71

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös on henkilöstöresurssien mittaamisja seurantatyökalu, ja myös yksi osa laatujärjestelmää. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän henkilöstötilinpäätös on laadittu vuodesta 2002 alkaen. Keväällä 2012 toteutettiin työolobarometrikysely, jonka tulokset saatiin huhtikuun lopulla.

Kuntayhtymässä päätoimisessa palvelussuhteessa oli vuoden 2011 lopussa 1247 henkilöä (v. 2010 1251). Heistä 72 % (895 henkilöä) oli vakituisessa palvelussuhteessa. Naisten osuus henkilöstöstä oli 59 % (v. 2010 60 %). Vuonna 2011 koulutuskuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 45,9 (v.

2010 45,9) vuotta.

2011

TYÖELÄMÄJAKSOT Kehittämisrahastosta myönnettiin 32:lle (v. 2010 21, v. 2009 14) kuntayhtymän palveluksessa olevalle henkilölle työelämäjakso, jonka vähimmäispituus oli 2 viikkoa ja enimmäispituus 6 kuukautta. Työelämäsuhteiden kehittämisjaksolla kuntayhtymän henkilöstöllä on mahdollisuus palkkaus ja palvelussuhteen ehdot säilyttäen työskennellä oman alan yrityksessä tai yhteisössä.

Henkilöstömenot ovat kaikkiaan hieman yli 66 % kaikista kuntayhtymän toimintamenoista (v. 2010 65 %).

HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Päätoimista henkilöstöä oli v. 2011 lopussa Koulutuskeskus Sedussa 571 (v. 2010 584), SeAMK:ssa 432 (v. 2009 416), Sedu Aikuiskoulutuksessa 148 (v. 2010 149) ja yhteisissä palveluissa 96 (v. 2010 102). Päätoimisesta henkilöstöstä 45,8 % (v. 2010 46,7 %) sijoittuu Koulutuskeskus Seduun, SeAMKiin 34,6 % (v. 2010 33,3 %), Sedu Aikuiskoulutukseen 11,9 % (v. 2010 11,9 %) ja yhteisiin palveluihin 7,7 % (v. 2010 8,1 %).

KOULUTUSKESKUS SEDUN HENKILÖSTÖN TYÖELÄMÄJAKSOT 2011–2012 Työelämäjaksolle haki 19 henkilöä, ja sen sai 15 henkilöä.

Vuonna 2011 kuntayhtymän palveluksesta jäi eläkkeelle 18 henkilöä (v.2010 25). Osa-aikaeläkkeelle jäi vuoden aikana 13 henkilöä (v.2010 25), yhteensä osa-aikaeläkkeellä oli 64 henkilöä (v.2010 55).

Sedu hyvinvointi

HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI

Sedu kauppa ja kulttuuri

Vuonna 2011 jatkettiin ikäohjelman toteuttamista yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Ikäohjelman painopisteenä on ennakoiva työhyvinvointitoiminta.

• Alestalo Hellevi • Hemminki Juha • Koskela Arto

• • • •

Auvinen Eeva-Riitta Kaartinen Kaija Latvala Maija-Kaisa Pouhula Sari

Sedu maaseutu Henkilöstön kuntoremonttikursseja teemalla Mielen hyvinvointi jatkettiin. Vuosittain järjestetään kaksi kurssia, joihin kumpaankin voi osallistua 10 työntekijää.

Vuonna 2011 toteutettiin työterveyshuollon ja Kelan kanssa yhteistyössä ASLAK-kuntoutuskurssit ammattikorkeakoulun ja Sedun opettajille. Vuonna 2011 toteutettiin myös esimiesten ASLAK-kurssi.

Päätoimisella henkilöstöllä on mahdollisuus saada käyttöönsä liikunta- ja kulttuuriseteleitä 120 euron edestä/ työntekijä. Suosituimpia liikunta- ja kulttuurisetelien käyttökohteita ovat uimahallit, kuntosalit, teatteri ja elokuvat.

V. 2011 käynnistyi seitsemäs esimiesvalmennusohjelma, ja se suunnattiin Koulutuskeskus Sedun ja yhteisten palvelujen esimiehille.

72

• Piippo Tapani • Pirilä Päivi

Sedu rakentaminen • Huhtala Janne • Kujala Anssi • Martikkala Arto

Sedu teollisuus • Kataja Pasi • Lassila Mika Lisäksi Koulutuskeskus Sedun SeDuuni - osumaa työhön -hankkeesta myönnettiin 12 henkilölle työelämäjaksoja yhteensä 143 päivää ja Koulutuskeskus Sedussa sähköalan Top Trainer Team -projektista 8 henkilölle 550 päivää virka-/työvapaata.

Koulutuskeskus Sedun toimisto Törnäväntie 26, 60200 Seinäjoki p. 020 124 5000 (vaihde) Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Ilmajoentie Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki p. 020 124 5700

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu Kirkkokatu 10, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Pappilantie Pappilantie 6, 60800 Ilmajoki p. 020 124 4660

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koskenalantie Koskenalantie 17, 60220 Seinäjoki p. 020 124 5550

Koulutuskeskus Sedu, Jurva Kotikouluntie 1, 66300 Jurva p. 020 124 5900

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu Koulukatu 41, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5505

Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki Topeeka 47, PL 19, 61801 Kauhajoki p. 020 124 5600

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Törnäväntie Törnäväntie 24, 60200 Seinäjoki p. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Kurikka Huovintie 1, 61300 Kurikka p. 020 124 6100

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Upankatu Upankatu 3, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Lapua Vesipalontie 2, 62100 Lapua p. 020 124 6000

Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Koulutie Koulutie 16 A, 63700 Ähtäri puh. 020 124 6200

Koulutuskeskus Sedu, Lappajärvi Erkkiläntie 2, 62600 Lappajärvi p. 020 124 5550

Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Tuomarniementie Tuomarniementie 55, 63700 Ähtäri puh. 020 124 5800

www.sedu.fi