Sedu vuosikertomus 2013 by Sedu

vuosikertomus koulutuskeskus sedu

Koulutuskeskus Sedun lukuvuosi 2012-13 Sisällön suunnittelu: Sedu-viesmar Sisällön toimitus: Anna-Kaisa Koitto Taitto ja graafinen suunnittelu: Jukka Katajamäki Kuvat: Koulutuskeskus Sedun arkisto Paino: I-print Kiitos kaikille ideoijille ja sisällöntuottajille!

Sisältö Katsaukset Laatu, yksilöllisyys, talous ......................................................................................... 2 Opetuspisteet ja koulutus ......................................................................................... 3 Sedun uusi organisaatio ............................................................................................. 4 Strategia 2013–2016 ........................................................................................................ 5 Koulutuskeskus Sedu 2012 -2013 ......................................................................... 6 Jos keinot loppuu, niin konstit on jäljellä .................................................. 6 Yhteishaku uudistuu ...................................................................................................... 7 Sedu ainoa oppilaitos, missä yrittäjyysaikomukset ovat nousseet opintojen aikana ......................................................................... 8 Koulutuskeskus Sedu toimii tuloksellisesti .............................................. 9

Tapahtumat Taitaja 2016 -kilpailut järjestetään Seinäjoella .................................... 10 SAKUstars 2013 Lahdessa ........................................................................................ 10 Tuulikki Lahtinen vuoden YES-opettaja .................................................... 10 Lapsi aistii vanhemman työpäivän tunnelmat jo tuulikaapissa ................................................................................................................. 11 Sedun osasto Opinlakeus-messujen paras ............................................ 12 Liikenneturvallisuuden teemapäivä osana Opetushallituksen Liikenneturvallisuusviikkoa ................................ 13 50 vuotta kotitalousopetusta ............................................................................. 14 Rasteja sokkokävelystä ensiapuun ja kaikkea siltä väliltä ....... 15 Nenäpäivänä Upankadulla kerättiin hyvää mieltä ......................... 16

Oppiminen

ja osaaminen

Oppiminen ja osaaminen, uusi opettajuus ........................................... 17 Oppimisen kumous Sedussa ............................................................................... 18 Huipulle pääsee harjoittelemalla .................................................................... 19 Huippuosaajan valmentaminen kehittää opetusta ...................... 20 Sedun Taitajat kahmivat mitaleita .................................................................. 22 TOY antaa mahdollisuuksia .................................................................................. 24 Osuuskunnassa toimitaan yrittäjän tavoin ............................................ 25 Back to the 50´s ................................................................................................................ 26 Koirien ilta koulun pihalla ...................................................................................... 28 SeduFest - yhdessä tekemisen riemua ........................................................ 30 Yrittäjyys vahvasti mukana Sedun kasvatus- ja opetustyössä ................................................................... 32 Tytöt pärjää raksalla .................................................................................................... 33 Lähihoitajat sydämen asialla – projektioppimista parhaimmillaan! .......................................................... 34 eTaitava toimii linkkinä ............................................................................................. 35 Opiskelijoiden näköinen lehti ............................................................................ 36 Taloutta tiiviisti ................................................................................................................. 37 Lappajärven lähihoitajakoulutus kansainvälistyy .......................... 38 Kone- ja metallialalta löytyy työpaikka .................................................... 39 Katulamput kuntoon Kototiellä ....................................................................... 40 ICT kannustaa kestävään kehitykseen ....................................................... 41

Kansainvälisyys Ammattiin opiskelevat verkottuvat kansainvälisesti ................... 42 Liikkuvuus 2012 ............................................................................................................... 42 Teaching in a multicultural group .................................................................. 43 Metsäalan opiskelijat edustavat Suomea Itävallan EM-kisoissa ............................................................................ 44 Preventing dropping out ........................................................................................ 45 Matkailualan opiskelijoiden kansainvälisyyshaaste: lyhytelokuvia ja Oscar-gaalaa ............................................................................ 46 Sussex Downs Learning Centre ........................................................................ 48 Suomalaiset ja italialaiset opettajat ruuan puolesta ................... 49 Elä, koe ja opi ..................................................................................................................... 50 Kielitaito kantaa kulttuurien yhteistyöhön ........................................... 52 Ranskalaisopiskelijat ottivat tuntumaa suomalaisyrityksiin ....................................................................................................... 53 Ensimmäiset Electricianit valmistuvat Sedusta ................................ 54 Turvallisuusalan koulutus kansainvälistyy ............................................. 55

Yhteydet

työelämään

Työelämäyhteistyön tiedot talteen .............................................................. 56 Työelämäjakso opettaa uutta ............................................................................. 57 Nuorkauppakamari tarjoaa. Seuraa johtajaa ........................................ 58

Opiskelijoiden

hyvinvointi

Fiilistä asumiseen ........................................................................................................... 59 Asuntolapassi ja harrastepassi – osa opiskelijoiden valinnaisuutta .............................................................. 60 Legoista kuormatraktorin pienoismalli ..................................................... 61 Etsin kunnes löydän sun ........................................................................................... 62 Kulttuurikisat kunniassa Kurikassa ................................................................ 63

Koulutuskuntayhtymä Ylläpitäjäkunnat .............................................................................................................. 64 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän luottamushenkilöjohto ........................................................................................... 65 Yhtymävaltuusto, -hallitus, henkilöstöjaosto ja tarkastuslautakunta 2013–2016 .................................................................. 66 Henkilöstötilinpäätös 2012 ................................................................................... 67 Talous ........................................................................................................................................ 68

Laatu,

yksilöllisyys, talous

Koulutuskeskus Sedu jatkoi toimintaansa uuden organisaation mukaisesti 1.8.2012 alkaen. Muutokseen liittyi monia pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä: henkilöstörekrytointeja, tilojen uudelleen järjestelyjä, kouluttautumista, uusia tehtävänkuvia. Ammattikorkeakoulun osakeyhtiöityminen vaikuttaa Sedun ja koulutuskuntayhtymän tulevaisuuteen. Lukuvuonna 2012–2013 Sedussa valmisteltiin strategia kaudelle 2013–2016. Yhtymähallituksen toukokuussa hyväksymässä esityksessä visio on muotoiltu Sedu – rohkeasti osaamisen edelläkävijäksi. Yhtymävaltuusto saa esityksen käsiteltäväkseen kesäkuussa. Sedussa uskotaan rohkeisiin pedagogisiin uudistuksiin, esim. osuuskunnassa opiskelijoiden osaaminen kehittyy työelämän vaatimalla tasolle mutta opettajalta se edellyttää uutta ajattelua ja työn organisointia. Onnistuimme saavuttamaan vuodelle 2012 asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Tilinpäätös oli lähes + 700 000 €, läpäisyaste 80 % ja negatiivinen eroaminen 4,3 %. Koulutuskeskus Sedu sai saavutettujen tulosten perusteella tuloksellisuusrahoitusta yli 2 milj. €. Lisäksi saatiin erityishakemuksen perusteella harkinnanvaraista yksikköhinnan korotusta lähes 200 000 €. Lukuvuonna 2012–2013 huomio kiinnitettiin erityisesti opettamiseen ja oppimiseen, pedagogiseen kehittämiseen. Laadukkaan koulutuksen ja tiukkenevan talouden yhtälö on hankala. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi marraskuussa suuraluekohtaisen ja maaliskuussa koulutuksenjärjestäjäkohtaisen esityksen koulutuspaikkaleikkauksista. Tulossa oleviin leikkauksiin varauduttiin jo organisaatiorakenteen uudistamisessa. Koulutuspaikkaleikkausten lisäksi yksikköhintaleikkauksia kohdentuu seuraaville vuosille. Nuorisotakuuseen kuuluva koulutustakuu astui voimaan 1.1.2013, yhteishaku uudistuu syksyllä 2013. Koulutustakuun myötä kaikille nuorille tulee löytää perusasteen jälkeinen koulutuspaikka tai muu ohjatun toiminnan paikka. Syksyllä 2013 alkaa Kauhajoella yhdistetty ammattistarttiSedu-Spurtti-ryhmä. Nuorten ikäluokka Etelä-Pohjanmaan maakunnassa pienenee seuraavina vuosina. Nuorten määrä vähenee vain osassa maakuntaa, ja Seinäjoen alueella nuorisoikäluokka kasvaa. Tämä aiheuttaa haasteen maakunnalliselle koulutuksen suunnittelulle. Yhteiskuntatakuu edellyttää hallinnolliset rajat ylittävää yhteistyötä eli yhteistyötä OKM, STM ja TEM hallinnon alo-

jen välillä esim. Avoimen ammattiopistoajatuksen mukaisesti. Tällöin ohjauksen avulla pyritään nuori ohjaamaan juuri hänelle sopivimpaan toimintaan. Työelämäyhteistyön tulee olla erityisen tiivistä ja vuorovaikutteista sekä työelämän tarpeet monipuolisesti ja vahvasti ennakoivaa. Tätä tavoitetta todentaa myös Sedun uusi visio: Sedu – rohkeasti osaamisen edelläkävijäksi. Saavuttaaksemme vision meidän tulee toimia vastuullisesti, ennakoivasti ja yhteistyöhakuisesti yhteistyössä työelämän kanssa. Yhteistyöllä ja uuden osaamisen avulla voimme saavuttaa erinomaisuutta ja menestystä ja osaltamme vahvistaa elinikäistä osaamista. Työelämäverkostomme kattaa jo tällä hetkellä yli 2700 yksityistä ja julkista työnantajaa, jotka toimivat tärkeässä roolissa myös tulevaisuudessa. Työelämäverkostojen ohella myös julkisen sektorin eri toimijat, opiskelijoidemme kotiväet ja läheiset sekä lukuisat yhteistyöoppilaitokset Etelä-Pohjanmaalla, muualla Suomessa sekä ulkomailla, ovat erittäin tärkeässä asemassa koulutuksen kehittämisessä nyt ja tulevaisuudessa. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille mittavasta panoksestanne Etelä-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen hyväksi. Reija Lepola johtaja Koulutuskeskus Sedu

Opetuspisteet

ja koulutus 1.8.2012 alkaen

Lappajärvi

Ilmajoki, Ilmajoentie

Ilmajoki

Seinäjoki, Koskenalantie

• lähihoitaja

• maaseutuyrittäjä

* ammattistartti

• lähihoitaja

Lapua

Ilmajoki, Pappilantie

Seinäjoki, Kirkkokatu

• ajoneuvoasentaja • ICT-asentaja • kokki • koneistaja • levyseppähitsaaja • lähihoitaja • matkailupalvelujen tuottaja • merkonomi • putkiasentaja • sähköasentaja • talonrakentaja * Ammattistartti Sedu-Spurtti - Paukun paja

• artesaani

• automaatioasentaja • ICT-asentaja • kokki • maalari • parturi-kampaaja • putkiasentaja • puuseppä • sähköasentaja • talonrakentaja

* erillishaku

Seinäjoki, Koulukatu • datanomi • merkonomi * ammattistartti * Sedu-Spurtti * maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus Mava

Kurikka • ajoneuvoasentaja • elektroniikka-asentaja • kokki ER • koneistaja • putkiasentaja • puuseppä (myös ER) • sisustaja • sähköasentaja • talonrakentaja • turvallisuusvalvoja • verhoilija

Seinäjoki, Upankatu • kodinhuoltaja • kotitalousopetus (talouskoulu)

Seinäjoki, Törnäväntie Ähtäri, Koulutie

Jurva • artesaani • kuva-artesaani

Kauhajoki • lähihoitaja

Ähtäri, Tuomarniementie • metsuri-metsäpalvelujen tuottaja • metsäenergian tuottaja • metsäkoneenkuljettaja (haku TAO)

• ajoneuvoasentaja • kodinhuoltaja • kokki • koneistaja • levyseppähitsaaja • puuseppä • sähköasentaja • talonrakentaja * ammattistartti

• ajoneuvoasentaja • elintarvikkeiden valmistaja • kokki • koneistaja • leipuri-kondiittori • levyseppähitsaaja • lihatuotteiden valmistaja • tarjoilija • vaatetusompelija • yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Sedun

uusi organisaatio koulutuskeskus sedu TULOSALUE Reija Lepola, johtaja

YKSIKÖT Matti Yli-Lahti, apulaisjohtaja Ilmajoki, Ilmajoentie ja Pappilantie Virpi Norja, koulutuspäällikkö

OSAAMIS-, KEHITTÄMISJA TUKIPALVELUT Hellevi Lassila, apulaisjohtaja

Kurikka, Jurva ja Kauhajoki (lv. 2012-13) Mia Jokinen, koulutuspäällikkö

PEDAGOGINEN KEHITTÄMINEN Kristiina Takaneva, kehittämispäällikkö

Lapua ja Lappajärvi Mikko Salomäki, koulutuspäällikkö

OPISKELIJAHYVINVOINTI Anu Hietarinta, kehittämispäällikkö

Seinäjoki, Kirkkokatu Jarmo Huttunen, koulutuspäällikkö Seinäjoki, Koskenalantie Kirsi Vuorenmaa, koulutuspäällikkö Seinäjoki, Koulukatu ja Upankatu Jarmo Lamminmäki, koulutuspäällikkö Seinäjoki, Törnäväntie Hannu Muhonen, koulutuspäällikkö Ähtäri, Koulutie ja Tuomarniementie Jorma Tukeva, koulutuspäällikkö

LAATU, ARVIOINTI JA ENNAKOINTI Marita Syrjälä, koulutuspäällikkö HANKETOIMINTA Aila Ylihärsilä, kehittämispäällikkö KANSAINVÄLINEN TOIMINTA (lv. 2012-14) Kirsi Lounela, kansainvälisten asioiden päällikkö VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Anna-Kaisa Koitto, viestintä- ja markkinointipäällikkö TOIMISTO (lv. 2012-14) Aulis Siltala, toimistopäällikkö

KESTÄVÄ KEHITYS JA OPPILAITOSTURVALLISUUS (lv. 2012-14) Juhani Kurjenluoma, kehittämispäällikkö ERITYISOPETUS (lv. 2012-14) Terho Oksanen, kehittämispäällikkö

Koulutuspäälliköt Jarmo Huttunen (vas.), Reijo Udd, Mia Jokinen, Mikko Salomäki, Virpi Norja, Jorma Tukeva, Kirsi Vuorenmaa, Hannu Muhonen ja Jaakko Hautamäki.

Sedun

missio, visio ja arvot 2013 - 2016

Koulutuskuntayhtymän hallitus on kokouksessaan (3.5.2013) vahvistanut Sedun seuraavan strategiakauden 2013–2016 perustehtävän (missio), tavoitteen (visio) ja

arvot. Yhtymävaltuusto käsittelee asian kokouksessaan (5.6.2013).

Sedun missio 2013–2016 Sedu kouluttaa yhteistyössä uudistuvan työ- ja elinkeinoelämän kanssa vastuullisia ja aktiivisia ammattiosaajia sekä edistää toiminnallaan yrittäjyyttä.

Sedun visio 2013–2016 Sedu - rohkeasti osaamisen edelläkävijäksi

Sedu • toimii vastuullisesti ja yhteistyöhakuisesti rohkaisten kansainvälistymiseen • ennakoi ja uudistaa luovasti • edistää yrittämistä, onnistumista ja hyvinvointia • aikaansaa erinomaisuutta ja menestymistä • vahvistaa elinikäistä osaamista

Asiakaslähtöisyys

Vastuullisuus

Asiantuntijuus

• kunnioitamme asiakastamme • vastaamme opiskelijoiden ja alueen työelämän tarpeisiin • kehitämme osaamista dynaamisesti

• pidämme lupauksemme ja ennakoimme tulevaa • välitämme ihmisistä, työstä ja ympäristöstä • toimimme esimerkillisesti ja kasvatamme vastuulliseen toimintaan

• toimimme laadukkaasti ja yhteisöllisesti • arvostamme ja kehitämme henkilöstön ammattitaitoa • koulutamme osaamistaan kehittäviä ammattilaisia

Sedun arvot 2013–2016 Henkilökunnan ja opiskelijoiden arvoäänestykseen helmikuussa osallistui 331 henkilöä. Eniten ääniä saivat arvot Ammattitaitoisuus, Asiantuntijuus, Elinikäinen oppiminen, Vastuullisuus ja Välittäminen. Lopullisiksi arvoiksi vahvistettiin asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, asiantuntijuus.

Kick off: Sedun johtoryhmä + henkilöstö 9-10/2012

Webropol-kysely: henkilöstö + opiskelijat + ulkoiset tahot 10-11/2012

Strategiapajat: laajennettu Sedu-johtoryhmä 22.11.2012

Strategiapajat: henkilöstö, johtokunta 12/2012

Toukokuussa Koulutuskeskus Sedussa ja Sedu Aikuiskoulutuksessa määritellään strategiset painopisteet BSC-korttiin. Näillä osatavoitteilla varmistetaan, että kuljetaan kohti visiota. BSC-kortti työstetään sen jälkeen yksikkötasolle.

Strategian viimeistely: Sedu-johtoryhmät 11.1. ja 18.1.2013

Strategia johtokunnille 30.1.2013 > hyv. tai täyd.

Arvoäänestys ja arvojen avaaminen 2/2013

Strategia yhtymähallitukselle 6/2013 > hyväksytty

Koulutuskeskus Sedu 2012–2013 Koulutuksen suhdannekuva muuttui Suomessa vuonna 2012. Osana julkisen talouden säästöjä myös koulutusta koskee useamman vuoden kestävä sopeutusvaihe. Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä on tehty valtion opetushallinnon ohjeistamana ammattikorkeakoulun aloituspaikkaleikkauksia ja myös aikuiskoulutuksen tarjontaa on supistettu.

koulutuksen toiminnasta. On toivottavaa, että yhteistoiminnan perinne jatkuu: kaikilla on tehtävää eteläpohjalaisen koulutuksen ja osaamisen kehittämisessä.

Ammatillisen koulutuksen kehittämisestä on käyty paljon keskustelua valtakunnallisesti ja alueellisesti. Koulutuskeskus Sedun toiminta on ollut hyvin tuloksekasta. Näyttää siltä, että koulutuspaikkojen määrää supistetaan lähivuosina, mutta Sedun toiminta-alueella varsin maltillisesti. Koulutuskeskus Sedun toimintaa voidaan siis rakentaa hyvälle pohjalle.

Koulutuskeskus Sedussa toteutettiin vuonna 2012 organisaatiouudistus. Sen tavoitteena on vahvistaa monipuolisia kampuksia niin Seinäjoella, Kurikassa, Lapualla, Ähtärissä ja Ilmajoella. On tärkeää, että opiskelijoilla on valinnanmahdollisuuksia ja opiskelijapalvelut ovat ajanmukaiset. Tavoitteena on, että paikallisesti tavoitettavissa oleva johto tekee yrityksille ja yhteisöille mahdolliseksi Sedun monipuolisten palvelujen käytön.

Koulutuskuntayhtymän rakenne muuttuu vuonna 2014, kun ammattikorkeakoulu alkaa toimia osakeyhtiönä ja sen toiminta irtautuu Koulutuskeskus Sedun ja Sedu Aikuis-

Tapio Varmola johtaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Jos keinot loppuu, niin konstit on jäljellä Sedu Aikuiskoulutuksen koulutuksissa opiskeli vuonna 2012 noin 7300 aikuista ja teimme yhteistyötä yli tuhannen työpaikan kanssa. Koulutusten pääpaino oli henkilöstön täydennyskoulutuksissa, mutta myös uusien työntekijöiden kouluttaminen oli merkittävää. Suosituimpia tutkintoja oli sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, laitoshuoltajan ammattitutkinto sekä johdon ja esimiesten valmennukset. Talouden suhdanteista huolimatta koulutusten vaikuttavuus pysyi hyvällä tasolla. Alueen kilpailukykyä ja menestymistä tuettiin myös monella eri hankkeella. Niiden teemoista esimerkkeinä työhyvinvointi ja yrittäjyys. Yksi hallitusohjelman isoimmista päätöksistä on ollut yhteiskuntatakuu. Tavoite on, että viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työnhaun alkamisesta nuorelle tarjotaan palvelu tai toimenpide, jolla parannetaan hänen mahdolli-

suuksiaan päästä työmarkkinoille tai löytää työpaikka. Tavoite on kova, mutta yhteiskunnallisesti tärkeä. Sedu Aikuiskoulutus edistää osaltaan yhteiskuntatakuun toteutumista. Oppisopimuskoulutuksen osalta uudistuksella parannetaan peruskoulunsa päättäneiden nuorten mahdollisuuksia hankkia ammatti oppisopimuksen avulla. Osana yhteiskuntatakuuta käynnistettiin valtakunnallinen nuorten aikuisten osaamisohjelma, jonka tavoitteena on tarjota perusasteen koulutuksen omaaville 20–29-vuotiaille maksuton koulutus ammatti- tai erikoisammattitutkintoon. Sedu Aikuiskoulutuksen tavoitteena on vuosina 2013–2016 saada 400 aloittajaa osaamisohjelmaan. Yhteiskuntatakuun onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä periksi antamatonta asennetta. Kyseessä ei ole sadan metrin juoksu, vaan maraton. Aivan varmasti tulee hetkiä, jolloin käy mielessä, että kaikki keinot on jo käytetty. Silloin tulee muistaa presidentti Kekkosen ohje, että jos kaikki keinot on käytetty, niin konstit on jäljellä! Yhteistyöterveisin, Pasi Artikainen aikuiskoulutusjohtaja, Sedu Aikuiskoulutus

Yhteishaku

uudistuu

Perusopetuksen juuri päättänyt hakija saa lisäpisteitä hakiessaan ammatilliseen koulutukseen. Lisäpisteitä saa myös hakija, jolla ei vielä ole koulutuspaikkaa ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa sekä esim. ammattistartin tai kymppiluokan suorittanut hakija. Uusi pisteytys on ensimmäisen kerran käytössä syksyn 2013 yhteishaussa. Näillä muutoksilla vastataan nuorisotakuuseen. Nykyisin käytössä oleva joustava haku muuttuu harkinnanvaraiseksi hauksi, ja sen perusteita tarkennetaan. Ammatillisen tutkinnon jo suorittaneet eivät jatkossa voi hakea yhteishaussa, vaan heidät ohjataan aikuiskoulutukseen.

Sedu

ainoa oppilaitos, missä yrittäjyysaikomukset ovat nousseet opintojen aikana

Koulutuskeskus Sedu on osallistunut vuodesta 2010 lähtien toisen asteen pilottioppilaitoksena Seinäjoen ammattikorkeakoulun kehittämään ja organisoimaan opiskelijoiden yrittäjyysaikomusten seurantaan. Entre Intentio -työkalun avulla seurataan opiskelijoiden yrittäjyysaikomusten, yrittäjyysasenteiden sekä yrittäjämäisyyden kehittymistä ensimmäiseltä vuosikurssilta aina valmistumiseen saakka. Työkalun avulla voidaan myös todeta erilaisten yrittäjyyden edistämistoimien (esim. yrittäjyyskurssien, NY-toiminnan, virtuaaliyritystoiminnan) vaikuttavuus yksilön yrittäjyysaikomusten kehittymiseen. Sedussa opiskelijoiden on mahdollista valita ns. yrittäjyyspolku, ja työkalun avulla voidaan verrata tämän polun valinneiden yrittäjyysaikomusten kehittymistä suhteessa muihin opiskelijoihin. Lisäksi työkalun käytännön tavoitteena on tunnistaa potentiaalinen yrittäjäksi ryhtyvien joukko jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa opintoja, jotta heille voidaan kohdistaa erityistoimia yrittäjyys- ja liiketoimintaidean edistämiseksi. Opiskelijoilta kysytään kyselyn yhteydessä joka vuosi, haluavatko he, että Sedun yrittäjyysvastaava ottaa häneen yhteyttä omaan yrittäjyysideaansa liittyvässä asiassa. Esimerkiksi syksyn 2012 kyselyssä 86 Sedun opiskelijaa ilmoitti toivovansa yrittäjyysvastaavan yhteydenottoa.

Luonnonvara-alan opiskelijoilla korkeimmat yrittäjyysaikomukset Entre Intentio -yrittäjyysaikomusten mittaus on tähän mennessä toteutettu Koulutuskeskus Sedussa kolme kertaa vuosina 2010, 2011 sekä 2012. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2010 aloittaneet vastasivat syksyllä 2012 kolmatta kertaa samaan kyselyyn. Syksyllä 2012 peräti 2 027 Sedun opiskelijaa vastasi kyselyyn. Sedun opiskelijoista 77 suunnitteli konkreettisesti oman yrityksen perustamista kyselyhetkellä syksyllä 2012. Heistä suurin osa oli miehiä, luonnonvara-alan opiskelijoita ja useassa tapauksessa heidän oma isänsä oli yrittäjä. Kaikkiaan yrittäjyysaikomukset olivat korkeimmat luonnonvaraalan opiskelijoilla ja toiseksi korkeimmat ne olivat kulttuurialalla.

Yrittäjyyspolun valinneilla aikomukset nousseet opintojen aikana Toisin kuin kaikissa muissa oppilaitoksissa Sedun kolmannen vuoden opiskelijoiden yrittäjyysaikomukset ovat jonkin verran nousseet ensimmäiseen vuosikurssiin verrattuna. Mielenkiintoista tässä on se, että näiden samojen opiskelijoiden aikomukset laskivat ensin ykköseltä kakkoselle, mutta kolmannella vuosikurssilla aikomukset ovat kuitenkin nousseet jopa korkeammiksi kuin mitä ne olivat ensimmäisenä vuonna.

Erityisesti aikomukset ovat nousseet Sedun yrittäjyyspolun valinneilla, mutta muillakaan sedulaisilla aikomukset eivät ole laskeneet vaan pysyneet samalla tasolla. Niin toisen asteen ammatillisten kuin ammattikorkeakoulujenkin joukossa on poikkeuksellista, että aikomukset eivät ole laskeneet opintojen edetessä.

Entre Intentio -työkalun kehittämistyöstä on vastannut Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Opiskelijoiden yrittäjyysaikomusten seurantaan on osallistunut kolme toisen asteen oppilaitosta, 14 ammattikorkeakoulua ja viisi ulkomaista yliopistoa. Tätä työtä on rahoittanut Etelä-Pohjanmaan liitto EAKR-rahoituksella.

Monipuolinen yrittäjyyspedagogiikka vaikuttaa yrittäjyysasenteisiin ja sitä kautta aikomuksiin Opiskelijoiden yrittäjyysaikomusten tasoa selittävät eniten opiskelijoiden oma pystyvyysuskomus toimia yrittäjänä, asenteet yrittäjyysuraa kohtaan, sukupuoli (mies), lähiympäristön tuki, ikä, isän ja äidin yrittäjyys sekä aktiivisuus oppilaskunnassa. Vastaavasti opiskelijoiden yrittäjämäisyyttä selittävät eniten opintoaktiivisuus, työskentely opintojen ohella, opintomenestys, aktiivisuus oppilaskunnassa ja isän yrittäjyys. Tähänastisten tulosten perusteella ei voida suoraan sanoa, että tietty yrittäjyyspedagogiikka vaikuttaa erityisesti yrittäjyysaikomuksiin, mutta tuloksista on havaittavissa, että monipuolinen, opiskelijoiden omaa aktiivisuutta edellyttävä yrittäjyysopetus vaikuttaa positiivisesti yrittäjyysasenteisiin ja asenteet puolestaan vaikuttavat pystyvyysuskomuksiin ja aikomuksiin. Naisilla ja miehillä on kuitenkin eroa tässä suhteessa; naiset kaipaavat enemmän tietopohjaa taustalle, kun taas miehille riittää ”suoraan tekemään ryhtyminen”.

Elina Varamäki tutkijayliopettaja, dosentti, KTT Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Koulutuskeskus Sedu toimii tuloksellisesti Koulutuskeskus Sedun toiminta on Opetushallituksen mittareilla hyvin tuloksellista. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus vuonna 2013 -raportit perustuvat vuoden 2011 tietoihin. Koulutuskeskus Sedu sijoittui isojen ja monialaisten koulutuksenjärjestäjien sarjassa upeasti neljänneksi (viime vuonna sijoitus 13:s). Vuoden 2013 lopullinen yksikköhinta määräytyy osaltaan tuloksellisuusrahoituksen perusteella.

Ruotsinkielinen ammatillinen koulutus ja Raision ammatillinen koulutus kiilasivat tuloksellisuudessa A1-sarjassa Sedun edelle. Kaikkiaan A1-sarjassa toimivia koulutuksen järjestäjiä on noin 50. Yli 4000 opiskelijan oppilaitosten joukossa Koulutuskeskus Sedu oli paras. Näitä koulutuksenjärjestäjiä on yhteensä 10. Vaikuttavuusmittarilla mitataan valmistuvien työllistymistä, jatko-opiskelua, keskeyttämistä ja läpäisyä. Tämän mittarin arvo on kokonaistuloksesta 90 %.

Taitaja 2016 -kilpailut järjestetään Seinäjoella Seinäjoki ja Turku kävivät tiukkaa kisaa Taitaja 2015 -kisojen järjestämisestä. Skills Finland ry:n hallitus päätti kokouksessaan 25.10.2012 myöntää vuoden 2015 Taitaja-tapahtuman järjestämisoikeudet Turun kaupungille / Turun ammatti-instituutille.

SAKUstars 2013 Lahdessa Koulutuskeskus Salpaus järjesti SAKUstars-kulttuuritapahtuman Lahdessa 16. - 18.4.2013. Teemana oli unelmien AMIS. Kisoihin matkasi Sedusta n. 45 hengen joukkue huoltajineen.

Samassa kokouksessa päätettiin, että vuoden 2016 Taitajatapahtuman saa järjestää Seinäjoen koulutuskuntayhtymä / Koulutuskeskus Sedu. Tapahtumapaikkana toimii Seinäjoki Areena.

Kilpailu kehittää Koulutuskeskus Sedua Tapahtuma järjestetään toukokuussa 2016, ja sen työnimenä toimii ”Pohjanmaan alueen ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma”. 35 kilpailulajia on jaettu kuuteen lajiperheeseen, ja niiden lisäksi järjestetään kaksi näytöslajia ja kaksi ammattinäytöstä. Seinäjoen Taitaja-tapahtumassa järjestetään myös TaitajaPLUS-kilpailu, jonka toteuttaa yhteistyökumppanina Ammattiopisto Luovi. Valtakunnallinen Taitaja9-loppukilpailu, opintopolut tapahtumavieraille ja rekrytapahtuma sisältyvät suunniteltuun ohjelmaan.

Menestystä Sedun opiskelijat keräsivät Lahden SAKUstarskisoista seuraavasti:

Kultaa: • bändit, Speculum (Kurikka) • lausunta ja runot, Ilmari Kamila (Kurikka) • piirrostaide, Heidi Hypén (Jurva)

Hopeaa: • konemusiikki, Random Star (Kurikka) • sähköiset soittimet, Isak Latvala (Seinäjoki, Kirkkokatu)

Kunniamainintoja: Katso lisää Skills Finland w w w. s k i l l s f i n l a n d . f i

• lyömäsoittimet: rumpusoolo, Janne Komsi (Seinäjoki, Törnäväntie) • kuvanveisto, Niko Katainen (Jurva)

Tuulikki Lahtinen vuoden YES-opettaja YES Etelä-Pohjanmaa valitsi vuoden 2012 YES-opettajaksi Koulutuskeskus Sedun opettajan ja yrittäjyysvastaavan Tuulikki Lahtisen. – Tuulikki Lahtinen on jatkanut Sedu Kurikassa tehtyä aktiivista NY-toimintaa ja hän on toiminut aktiivisesti Ny-opettajana ja yksikkönsä yrittäjyys vastaavana mm. edistäen oman yksikkönsä koulu yritysyhteistyötä, kertoo YES Etelä-Pohjanmaan projektipäällikkö Tiina Jokela-Lyly. Sedu Kurikassa ja Jurvassa NY-yrityksiä on perustettu eri aloille, ja vuoden 2013 alussa ensimmäiset turva-alan NYyritykset aloittivat toimintansa.

Valtakunnallinen YES ry ja YES verkosto palkitsee vuosittain jokaiselta YES-alueelta opettajan, joka on työssään edistänyt esimerkillisesti yrittäjyyskasvatusta. Tunnustus myönnetään opettajalle joka • omaa myönteisen ja aktiivisen asenteen yrittäjyys kasvatukseen • toteuttaa ja kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa opetuksessaan • levittää omalta osaltaan yrittäjyyskasvatustietoutta omalla alueellaan Kaikki vuoden 2012 YES-opettajat julkistettiin 14. joulukuuta.

Lapsi

aistii vanhemman työpäivän tunnelmat jo tuulikaapissa Kustos professori Timo Ahonen (Jyväskylän yliopisto) ja juuri väitellyt Tuija Vasikkaniemi. Vastaväittäjänä toimi professori Ulla Kinnunen Tampereen yliopistosta.

PsT, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Tuija Vasikkaniemi on toiminut erityisopettajana, psykologina ja opettajana. Apurahat ovat tarjonneet mahdollisuuden keskittyä tutkimustyöhön. - Perhe on kuitenkin aina etusijalla. Etätyötä kan nattaa hyödyntää, tote aa Ähtärissä asuva Vasik kaniemi.

Tuija Vasikkaniemen psykologian väitöskirjan ”Vanhempien työ, työn siirräntä kotiin ja lasten hyvinvointi - kohtaamisia tuulikaapissa” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 16.3.2013. Tuija Vasikkaniemi toimii lehtorina Koulutuskeskus Sedussa sosiaali- ja terveysalalla Seinäjoella.

Lasten huolet ja varautuneisuus voivat jäädä huomaamatta

Tuija Vasikkaniemi selvitti väitöstutkimuksessaan vanhempien työn myönteisten ja kielteisten kokemusten yhteyttä lasten hyvinvointiin.

Tutkimuksessa selvitettiin myös lapsen tapaa säädellä toimintaansa vanhemman tullessa väsyneenä kotiin. Sekä lapset että vanhemmat olivat samaa mieltä siitä, että lapset reagoivat yleensä tottelevaisesti ja mukautuvasti sekä rakentavasti. Lapset itse kertoivat käyttäytyvänsä myös varautuneesti ja tunneilmaisunsa tukahduttaen, mitä vanhemmat, erityisesti äidit, eivät tuntuneet havaitsevan.

Työn kielteiset kokemukset yhteydessä lasten oireisiin

Perhemyönteisempiä työpaikkoja ja tukea vanhemmuuteen

Tutkimus osoitti, että työn negatiiviset kokemukset selittivät suoraan lapsen ahdistuneisuutta tai ärtyneisyyttä. Vanhempien työn negatiiviset tunnelmat vaikuttavat perheessä jo kotiovella tuulikaappikokemuksena eivätkä kasvatuksen kautta. - Mitä tyytymättömämpi vanhempi oli työhönsä, ja mitä enemmän hän koki uupumusasteista väsymystä, sitä negatiivisemmin työ heijastui perheeseen. Tehdyt työtunnit eivät selittäneet kielteisiä työn kokemuksia, kertoo Vasikkaniemi.

Lasten hyvinvointiin voitaisiin vaikuttaa kehittämällä työpaikkojen perhemyönteisyyttä ja tukemalla vanhemmuutta. Vasikkaniemen mukaan työtyytyväisyyden lisääminen ja uupumusasteisen väsymyksen vähentäminen ovat avainasemassa. Työn merkitystä perheen hyvinvoinnille on syytä tarkastella yksilöllisesti, mikä olisi hyvä ottaa huomioon myös johtamiskoulutuksessa. - On tärkeää auttaa vanhempia näkemään arjen vuoro vaikutustilanteet, kuten tuulikaappihetket, enemmän lapsen näkökulmasta. On myös tärkeää kysyä lapsilta heidän kokemuksistaan. Vanhemmuuden tukemisessa on hyvä käsitellä myös vanhempien vain osin tiedosta maa lapsensa taipumusta peitellä tunteitaan, Vasikka niemi pohtii.

Mitä enemmän lapsi koki myönteisiä vanhemman työhön liittyviä kokemuksia kotona, sitä myönteisempi hänen itsearvostuksensa oli. Tulosten mukaan lapsen myönteinen itsearvostus merkitsi myös vähäisempiä käyttäytymiseen ja tunteisiin liittyviä oireita. - On hyvä pitää mielessä, että sekä lasten, äitien että isien mielestä työstä oli tullut kotiin enemmän myön teisiä kuin kielteisiä asioita, Vasikkaniemi korostaa.

Tutkimusaineisto koostui 223 kolmasluokkalaisen (108 tyttöä, 115 poikaa) vastauksista tietokonesovelluksen väittämiin ja sarjakuvan puhekuplien täydentämisiin sekä haastattelukysymyksiin. Lisäksi 185 äitiä ja 151 isää vastasi kyselylomakkeella osin samoihin kysymyksiin kuin lapset. Aineisto kerättiin keväällä 2009.

Sedun osasto Opinlakeus-messujen

Messuvieraat saivat äänestää mielestään parasta messuosastoa, ja parhaimman osaston tittelin voitti Koulutuskeskus Sedu keräten yli 40 % äänistä. Opinlakeus-messut 23. - 24.1.2013 saavutti kävijäennätyksen - keskiviikon ja torstain aikana messuilla vieraili 11 500 osastoista kiinnostunutta. Koulutuskeskus Sedun tarjontaa ei voinut vastustaa! Messuvieraat saivat mm. tehdä nappeja, mitata puristusvoimaansa, koota kaakelia, kaataa metsää simulaattorilla ja tietysti maistella leipuri-kondiittoreiden tekemiä kakkutikkareita tai kokkien ja tarjoilijoiden pikkupitsoja. Torstaina kone- ja metallialan robotti tarjoili limsaa. Viime vuonna Sedun osasto palkittiin niin ikään messujen parhaana mutta silloin valinnan tekivät Opinlakeuden edustajat. Messuosaston suunnitteluun osallistuvat kaikki messuilla esittäytyvät alat (21 perustutkintoa v. 2013). Koulutuskeskus Sedun osaston (200 m2) rakentamiseen osallistuvat logistiikka (kuljetukset) ja sähköala (osaston valaistus) sekä kaikkien esittäytyvien alojen vastuuhenkilöt.

paras

Koulutuskeskus Sedun osastolla on havaittu hyväksi valita messuemännät (2–3 opiskelijaa) auttamaan esittelijöitä onnistumaan työssään. Lisäksi merkonomiopiskelijat (4 opiskelijaa) huolehtivat siitä, että messuesittelijöiden virkistäytymisestä koituvat kustannukset jakautuvat oikeudenmukaisesti käytön mukaan.

Liikenneturvallisuuden teemapäivä osana Opetushallituksen Liikenneturvallisuusviikkoa Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri on jo vuodesta 1997 lähtien kehittänyt yhteistyössä Liikenneturvan ja OPH:n sekä alueellisten toimijoiden kanssa vaihtoehtoisia liikennekasvatuksen opetusmenetelmiä ja toimintatapoja, joilla pyritään vaikuttamaan nuorten taitoihin ja käyttäytymiseen liikenteessä.

Yhteistyö näkyy tarjonnassa Opiskelijat pääsivät kokeilemaan turvavöiden merkitystä kaatoautossa ja törmäyskelkassa. Toisaalla 15–18-vuotiaat pohtivat ryhmissä vilkkaasti keskustellen onnettomuuksia ja niiden jälkiseurauksia. Moottoriurheilun teema ”Kilpaile radalla – älä liikenteessä” kiinnosti nuoria. Toisen asteen opiskelijat toimivat ohjatusti peruskoulun oppilaiden ”liikennekasvattajina” mm. fillarimestaruuskisassa. Viesti menee perille nuorelta nuorelle. Käytännönläheinen teemapäivä, jossa opiskelijat voivat itse osallistua, osoittautui onnistuneeksi tavaksi tuoda esiin liikenneturvallisuutta monipuolisesti.

Opetushallituksen Liikenneturvallisuusviikkoa vietetään kouluissa ja oppilaitoksissa vuosittain viikolla 37. Liikenneturvallisuusviikon tavoitteena on tuoda kaikilla kouluasteilla esille liikenneturvallisuutta opetuksessa järjestämällä aiheeseen liittyviä tapahtumia ja tietoiskuja. Viikon erityisteemana oli tänä lukuvuonna turvalaitteet.

Liikenneturvallisuuden teemapäivä Ähtärissä Liikenneturvallisuus oli esillä myös Koulutuskeskus Sedussa useissa yksiköissä. Sedu Ähtäri järjesti Koulutiellä Liikenneturvallisuuden teemapäivän, jonka toimintamallia levitetään myös valtakunnallisesti Ehkäise Tapaturmat -hankkeen ja OPH:n liikennekasvatusverkoston kautta. Tapahtumassa tarjotaan alueen toisen asteen ja perusopetuksen opiskelijoille liikenneturvallisuuteen liittyviä teemoja, tapahtumia ja tietoiskuja. Tapahtuma kerää yhteen liikenneturvallisuuden parissa toimivia asiantuntijoita ja yhteisöjä ja vahvistaa verkostoa liikenneturvallisuuden ja liikennekasvatuksen kehittämiseksi elinikäisen oppimisen periaatteella.

Teemapäivään osallistui opiskelijoita Sedun Ähtärin opetuspisteistä, Ähtärin lukiosta, Ähtärin yhteiskoulusta sekä ala-asteelta, Inhankosken koulusta ja Alajärven Hoiskon koulusta yhteensä n. 250 opiskelijaa. Teemapäivästä tehtiin palautekysely opiskelijoille ja opettajille. Palautekeskustelua käytiin myös Ehkäise Tapaturmat -hankkeen ohjausryhmässä. Palautteen mukaan teemapäivä koettiin pääsääntöisesti myönteisenä toteutustapana edistää liikenneturvallisuutta. Liikenneturvallisuuden toiminnallisen teemapäivän suunnittelivat ja järjestivät yhteistyössä Koulutuskeskus Sedu Ähtärin autoala ja ammattistartti sekä Ehkäise Tapaturmat -hanke. Tapahtuman järjestelyihin osallistuivat myös Liikenneturva, Autoliitto, Akk- Motorsport, Ähtärin Urheiluautoilijat, Hälsa och Trafik rf, Koskimaa Racing ja Korsumäen Auto.

Reijo Udd koulutuspäällikkö Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri

50 vuotta kotitalousopetusta

Joulukuussa 2012 Koulutuskeskus Sedussa oli järjestyksessään sadas kotitalousopetuksen (talouskoulun) suorittaneiden juhla. Ensimmäiset opiskelijat (48 nuorta naista) aloittivat Etelä-Pohjanmaan naisklubi ry:n perustamassa talouskoulussa Törnävän kartanossa 31.1.1963. Juhla maistuu joulupuurolta, tuoksuu kynttilältä, kuulostaa lasten tohinalta ja joulupussin rapinalta, se tuntuu sydämelliseltä ja kotoisalta. Kaikki näyttää juhlavalta ja viimeistellyltä. Upankadulla on koolla iso perhe.

Marry Me Upankadun komea sali on aivan täynnä, erityisesti lapsia on paljon. Koskettavan juhlapuheen pitää talousneuvos Hanna Valtari, joka valmistui talouskoulusta 43 vuotta aiemmin. Kiitollisuus kuuluu opiskelijoiden puheesta: ryhmässä luottamus on kasvanut ruokaa valmistettaessa. - Olemme valmiita vaimoja. Teidän poikanne olisivat ylpeitä, jos saisivat meidät vaimoikseen, päättävät puheensa Miia Mäki-Haapoja ja Essi Hangasmaa.

Koti = Yhteisöllisyys kantaa Kotitalousopetus on muuttunut aina ajan hengessä mutta sen perustana ovat pysyneet ruuanvalmistus ja ravitsemus, kodinhoito, käsityöt ja kuluttajatieto. Talouskoulunsa suorittaneita on yli 6000. Ryhtisormus on myönnetty jokaisen kurssin päätösjuhlassa: Minna Asikainen ja Elise Hakola ansaitsivat sormukset opiskelijaäänestyksen perusteella. Elokuussa 1980 talouskoulu siirtyi Upankatu 3:een. Vuonna 2001 opetussuunnitelma uudistui ja nimi muuttui kotitalousopetukseksi. Koulutus (20 ov) etenee moduuleissa, joten sen voi aloittaa joustavasti.

Rasteja sokkokävelystä ensiapuun ja kaikkea siltä väliltä Ilma on syksyinen, jopa hieman kolea, kun Sedun opiskelijat osallistuvat Survival-päivään 6. syyskuuta. Tapahtuma vaati opiskelijoilta hyvää yhteishenkeä, oikeanlaista asennetta ja toisten kovaa tsemppaamista. - Aivan mahtavaa vastapainoa tenttiputken keskellä. Olimme innostuneina ja erittäin motivoituneina valmistautuneet päivään, kertoo lähihoitajaopiskelija Markus Blommendahl. Opiskelijat saivat osallistua kisaan 6 hengen joukkueina. Joukkueessa piti olla sekä tyttöjä että poikia. Kolmannen kerran järjestettyyn tapahtumaan osallistui yhteensä 110 opiskelijaa. Kisaamaan saapui 16 joukkuetta Sedun kahdeksasta yksiköstä. Päivä järjestettiin Törnävän leirintäalueella. Kisa koostui kahdeksasta toimintarastista, joita ratkottiin koko joukkueen voimin. Rasteja olivat mm. hätäensiapu, kesähiihto, tarkkuusheitto, esterata, alkusammutus, tulenteko ja varusmiespalveluksen esittely. - Harmiksemme palokunta jätti tulematta, siihen rastiin oli ladattu paljon odotuksia, Markus pohtii.

Hernekeittoa soppatykistä Kun puolet rasteista oli takanapäin, oli vuorossa levähdyshetki Sotilassisarten valmistaman kenttälounaan parissa. Ruoka maittoi jokaiselle kisaajalla enemmän kuin hyvin. - Ruokaa olisi saanut olla enemmän, harmittelee herne keittoon tykästynyt Markus.

Erilainen ja antoisa ryhmäytymispäivä -

Suosio on ollut hyvä ja nuorten reipasta otetta oli ilo seurata ja nähdä kannustavia otteita eri toimintatehtävissä. Periksi ei helposti anneta, mikä kasvattaa joukkuehenkeä ryhmässä, kommentoi opinto-ohjaaja Timo Järvinen päivän jälkeen.

Myös opiskelijat olivat päivään hyvin tyytyväisiä. - Päivä oli aivan loistava. Ehdottomasti näitä lisää, Markus toteaa.

Kiertopokaali vuodeksi Koskenalantielle Sedun Survival-päivän mahdollistavat Etelä-Pohjanmaan maanpuolustuspiiri, Etelä-Pohjanmaan reserviläiset, Sotilaskotisisaret, Törnävän Pallo ry, järjestelyistä vastaa Sedun Törnäväntien opinto-ohjaaja Timo Järvinen. Päivän voittajaksi selvisi Team Reilukerho, johon kuuluivat Markus Blommendahlin lisäksi lähihoitajaopiskelijat Joni Matilainen, Heidi Halmes, Sari Nylund, Piia Piipponen ja Hannu Lähdevuori. Anna Vierula viestinnän harjoittelija Koulutuskeskus Sedu

Nenäpäivänä Upankadulla kerättiin hyvää mieltä

Meillä koululounaaseen käytetään 1,50 euroa opiskelijaa kohti. Kehitysmaissa joku tekee koko päivän töitä ja saa 0,40 euroa. Ainakin havahduimme ajattelemaan, kuinka hyvin meillä on, pohtivat kodinhuoltajaopiskelijat Ella Kultti (16), (kuvassa oik.) ja Marika Salojensaari (16) nenäpäivän antia.

Nenäpäivänä Koulutuskeskus Sedussa Seinäjoen Upankadulla vietettiin muutama tunti asian ja yhdessäolon ääressä. - Kolmannen vuoden opiskelija valisti meitä nenä päivän ideasta. Kympillä voi esimerkiksi lahjoittaa lukutaidon lapselle Afrikassa tai Etelä-Aasiassa. Sillä rahalla joku pääsee kouluun, muistaa Marika.

Rento rupeama yhdessä Opiskelijat saivat toteuttaa mieluista ohjelmaa: karaokea, bingoa, twisteriä. Ammattiohjaaja Minna Niemi oli laatinut kodinhuoltaja-alan oman tietovisan. Nenäpäivän runokilpailussa viiden minuutin luova hetki sai riittää runon kirjoittamiseen.

Yhteishenki auttaa jaksamaan - Karaoke oli tosi kivaa. Kenenkään ei onneksi ollut pakko laulaa mutta meidän ryhmässä on tosi monella lauluääntä, huomasivat Ella ja Marika.

Karaokepaikassa oli aina porukkaa. Otettiin kaverikuvia. Meillä on muutenkin mukavia opiskeltavia juttuja mutta hauska koulupäivä kohentaa yhteishenkeä entisestään, opiskelijat painottavat.

Aktiivisen päivän aamuun opettajat olivat saaneet sopimaan tutustumiskäynnin hotelliin, jossa lähiviikkoina jokainen eka vuoden kodinhuoltajaopiskelija tutustuu työelämään kahden työpäivän ajan. - Saatiin ensi opit hotellisiivouksesta ja työpaikan peli säännöistä, tiivistää opettaja Katja Saarijärvi-Okutan.

Oppiminen ja osaaminen, uusi opettajuus Oppilaitos on oppijoita varten. Opettaja on oppijan kehittymisen tukija, jonka tehtävänä on kasvattaa oppijaa etsimään uutta. Kun toimintaympäristö muuttuu, opettajuus rakentuu yhä uudelleen. Uusi opettajuus merkitsee paitsi alan sisällön hallintaa, myös oppijan oppimisen edistämistä, tulevaisuushakuisuutta, yhteiskuntasuuntautuneisuutta ja oman opettajuuden jatkuvaa kehittymistä.

Opettamisesta oppijan ohjaamiseen, oppimisen tukemiseen ja valmentamiseen Tutkinnon peruste ja opetussuunnitelma määrittelevät tavoitteet: mitä opiskelijan pitää osata saadessaan perustutkintotodistuksen. Painopiste siirtyy opettamisesta oppimisen tukemiseen. Opettaja auttaa opiskelijaa näkemään, tulkitsemaan ja kysymään – ja tekemään. Opettaja auttaa opiskelijaa näkemään useita totuuksia ja valmistaa häntä valintoihin sekä huolehtii kasvatustehtävästään. Opettaja kohtaa erilaiset oppijat, toimii vastuullisesti ja tukee eheän ja vahvan persoonallisuuden kasvua. Hän toimii ammattialansa esimerkkinä. Opettaja tekee yhteistyötä kollegojen, kotien ja työelämän kanssa ja on valmis jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Opettaja käyttää tärkeässä työssään opiskelijoiden ja kollegojen kanssa herkkyyttä, huomaavaisuutta, harjaannusta, hauskuutta ja hulluutta! ”Siirryttäessä vanhasta uuteen tarvitaan murtumakohta. Jos se olisi helppo kokemus, sillä ei ole mitään merkitystä.” (Martti Lindqvist)

Oma polku Koulutuskeskus Sedussa opiskelija voi valita opintoja monipuolisesta tarjonnasta ja rakentaa omaa opintopolkuaan. Opiskelija voi opiskella monenlaisissa oppimisympäristöissä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Huippuosaajan Oma polku on mahdollisuus huippuammattilaisuuteen tähtääville opiskelijoille. Jatko-opintojen polulla opiskelija voi vahvistaa valmiuksiaan jatkaa opintoja ammatillisen perustutkinnon jälkeen esimerkiksi ammattikorkeakoulussa. Kansainvälisyyden polulla opiskelija saa kokemuksia ja monipuolisia valmiuksia kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen. Huipulle tähtäävät ja motivoituneet urheilijat voivat valita huippu-urheilijan opintopolun. Yrittäjyyden opintopolulla on mahdollisuus oppia käytännönläheisesti yhdessä tehden ja harjoitella yrittäjyyttä osuuskunnassa tai NY-yrityksessä.

Kuunnellaan työelämää Työelämä ei tarvitse tutkintoja, vaan tekijöitä, joilla on työelämän tarpeet täyttävä osaaminen ja oikea asenne tekemiseen. Otetaan työelämän tarpeet huomioon ja annetaan opiskelijoiden itse luoda omat opintopolkunsa ja rakentaa ajantasainen ammattitaito! Kristiina Takaneva kehittämispäällikkö pedagoginen kehittäminen

Anne-Kaisa Alatalo projektikoordinaattori Osaamisen Oma Polku

Oppimisen - -

kumous

Haluamme sytyttää yhteisen innostuksen ja uskalluksen tehdä toisin, julistaa Kristiina Takaneva Oppimisen kumouksen avaussanoissaan Seinäjoen Kirkkokadulla. Oppija on meillä Sedussa keskiössä, kuuluu oppimisen kumouksen yksi teesi.

Koulutuskeskus Sedussa puhalletaan innostuksen tulta kaikkiin opettajiin. Uusi opettajuus tarkoittaa opettajan muuttumista enemmän valmentajaksi. Opettajat saavat oppia toisiltaan. Niin opettajalla kuin opiskelijallakin tulee olla oikeus toteuttaa itseään ja unelmiaan. - Koskaan ei ole oikea aika, siksi kannattaa ryhtyä toi meen HETI, Takaneva päättää puheensa, ja opettajat kulkevat koodivärien mukaisesti eri pesäkkeisiin virittymään erilaisista sytyttävistä ajatuksista.

Sedussa

Kansainvälistyminen Kansainvälistyminen on mahdollista ihan kotimaassakin: yritysvierailulle mennään selvittämään kansainvälisen kaupan ja viennin toimia tai tutoreita koulutetaan kansainvälisten vaihtareiden ohjaajiksi. Globaalikasvatuksen alkuun pääsee, kun näkee vapaaehtoistyön mahdollisuudet lähellään. Sähköiset oppimisympäristöt Moodle tallettaa tehtävät mutta myös rästit tai kokonaiset kurssit. Oletko hyödyntänyt naamakirjaa palautteen antamiseen tai äänestykseen? Tiedätkö, miten kätevästi Google docsissa monta opiskelijaa voi samanaikaisesti luoda yhtä dokumenttia? - Youtube on myös käyttökelpoinen raportointiväline, kertoo Kristiina Väliniemi omista kokemuksistaan.

Mahdollisuuksien kirjo

Opettajat esittelevät kollegoilleen kokeilujaan: osuuskunta, Moodle, Oma polku, some, kansainvälisyys, modulointi, NY, TOY, uudet oppimisympäristöt – kokemuksia jaetaan, tuloksia vertaillaan, kyseenalaistetaankin.

Uusia näkökulmia ainakin avataan. Positiivisuus yhdistää jokaista sytyttävää opettajaa. Oppimisen kumoukseen luodaan oikeaa virettä. Hyvällä opettajalla on työkalupakissaan vaihtoehtoja, koska oppijat ovat erilaisia.

Osaamisen oma polku Vesa Alatalon kohdalla ICT-asentajien koulutuksessa Oma polku on kehittynyt kokeilusta toimintatavaksi, jolla kolmen vuosikurssin opiskelijat opiskelevat projekteissa aina uusissa tiimeissä. Opiskelijat antavat yksinomaan positiivista palautetta: itsenäistä, vastuullista, ammattimaista toimintaa. - Oppiminen innostaa sekä opiskelijoita että opettajia, hehkuttaa Alatalo.

Pesäkkeissä sytykkeenä on innostunut opettaja ajatuksineen, usein myös tyytyväinen opiskelija vahvistamassa kokeilun tulokset todeksi.

Modulointi Modulointi on artesaanikoulutuksessa osoittanut toimivuutensa: opiskelija näkee opintojensa alussa koko kolmivuotisten opintojensa tarjonnan.

Oppimisen kumous on Sedussa rakentanut maaperää opettajien hedelmälliselle yhteistyölle. - Kaikki opettajat, jotka voidaan korvata tietokoneilla, tulisi korvata tietokoneilla, täräyttää Roisto Oy:n Esa Nikkilä. Opettaja on luotu etsimään uutta ja parempaa.

Päivän saldo Kun kieltävä vastaus ei muuttuu epäröiväksi kysymykseksi miksei, on liikahdettu oikeaan suuntaan. Kun opettaja näkee opiskelijan osallistuvan oppimiseen vastaanottamisen sijaan, muutos on idullaan.

Huipulle

pääsee harjoittelemalla

Susanna Lehtiniemi (17) on Sedun autoalan eka vuoden opiskelija, joka opiskelee myös Seinäjoen lukiossa tavoitteena ajoneuvoasentajan tutkinto ja ylioppilastutkinto. Susanna on ennen kaikkea pikaluistelija, monikertainen SMmitalisti, joka harjoittelee jopa 11 kertaa viikossa, ja hän kuuluu Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemian opiskelijoihin. - Treeniä lisää, niin tuloksissa pitäisi näkyä. Ei lisää har joitusmäärää mutta esim. painoja voi lisätä kuntosali harjoitteissa, naurahtaa iloinen Pirjo Lehtisen valmen nettava treenin jälkeen.

Luistelu vaatii luonnetta -

Luistelussa tarvitaan sekä fyysistä että henkistä kapasiteettia. Vaikka kisoissa jännittääkin tosi hurjasti, pitää pystyä ajattelemaan tarkasti ja keskittymään tilanteeseen, selvittää Susanna rakkaan lajinsa olemusta.

Ensi vuonna kilpailukalenterissa on myös nuorten maailmancupin kisoja ainakin kolmella matkalla (500 m, 1000m ja mielimatkalla 1500 m).

Huippu-urheilijan

olku

Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemiaan hyväksytään huipulle tähtääviä, motivoituneita urheilijoita. Opiskelijalle luodaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Vapaasti valittavat liikunnan tutkinnon osat (10 ov) ja ATTO- Valinnaiset liikunnan tutkinnon osat (4 ov) suoritetaan urheiluakatemian valmentajan ohjauksessa ma ja ke 14.15 – 16.00 sekä ti ja to 8.05 – 9.20. 40 tuntia akatemiaharjoituksia = 1 opintoviikko vapaasti valittavia opintoja.

Katso lisää susannalehtiniemi.net Huippu-urheilijan Oma polku w w w . s e d u . f i > Opiskelu

Urheiluakatemiaan Susanna Lehtiniemi liittyi jo yläkoulussa. - Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten hienosti autoalan opettajat, erityisesti Kuuttilan Harri, ovat suhtautuneet harjoitteluuni. En tiennyt, että amik sessakin urheiluakatemia toimii näin hyvin. Akatemian harjoitusvuorot ovat neljä kertaa viikossa (maanantai

sin ja keskiviikkoisin kello 14.15–16.00, tiistaisin ja torstaisin kello 8.05–9.20) mutta olen pysynyt opiskelukavereiden tahdissa. Kun tunnilla kuuntelee tarkasti, niin oppii paremmin hallissa, toteaa Susanna.

Myös työssäoppimisjaksolla Maakunnan Autossa pääsen akatemian aamutreeneihin ja aloitan työt 9.30. Rengassesongin aikana vaihdoin renkaita melkoisen määrän ja nyt teen mekaanikon työparina huoltoja, positiivinen Susanna kertoo innostuneena.

Susanna Lehtiniemi täyttää toukokuussa 18. Ajokortin kirjallinen osa on jo suoritettu, ajokoe suunniteltu syntymäpäiväksi. - Ajokortti helpottaa ja ainakin nopeuttaa liikkumista, toteaa nopea nuori nainen, jonka päivät ovat hyvin kellotettuja.

Susanna Lehtiniemi ja autot kuuluvat yhteen. Matka Ilmajoen Munakasta Seinäjoelle taittuu pian oikealla autolla.

Huippuosaajan

valmentaminen kehittää opetusta

Vapaan työn taiteellisesta vaikutelmasta Anneli Pitkänen sai parhaat pisteet. Ihmisiä kerääntyi paljon juuri Annelin kohdalle. Useat filmasivat koko työsuorituksen – se oli varmaa, joutuisaa ja harkittua lajissa, joka on useimmille maalareille vaikea ja hidastekoinen.

Ekspertti Yrjö Uurtimo (vas.), lehtori Jouko Peltokangas ja Anneli Pitkänen viimeistelyharjoituksissa Seinäjoella.

EuroSkills, ammattitaidon EM-kilpailu, järjestetään joka toinen vuosi. 4.–6.10.2012 tapahtumapaikkana oli Belgia, F1-kilpailuistaan tunnettu Span formularata. Suomen maajoukkueeseen, TeamFinlandiin, kuului 40 kilpailijaa ja 29 eksperttiä. Heidän joukossaan 20-vuotias salolainen maalari Anneli Pitkänen, joka hioi kisakuntonsa Seinäjoella Koulutuskeskus Sedun pintakäsittelyalan opettajien valmennuksessa. - Kisapäiviä on kolme ja työaikaa yhteensä 18 tuntia. Kisa on kilpailua aikaa vastaan, sillä tehtävät on mitoitettu niin, että ihanneajassa on vaikea pysyä. Työssä on kymmenen mittauspistettä, ja jokainen milli väärään suuntaan vie pisteen, selvittää ekspertti Yrjö Uurtimo. Ekspertti toimii yhteyshenkilönä kilpailijan ja tuomareiden välillä. Hänellä on myös oikeus kysyä annetuista kilpailutehtävistä. - Ja tietysti on tärkeää olla kilpailijan tukena kisamatkalla, puntaroi Yrjö Uurtimo, joka toimi ensimmäistä kertaa eksperttinä.

Nopeus on valtti - -

Harjoittelussa on huomannut työjärjestyksen merkityksen, esim. ovi vaatii pohjamaalin kaksi kertaa, kaksi tasoituskertaa ja 2–3 pintamaalikerrosta, jotta lopputulos täyttää vaatimukset. Ja joka välissä hiotaan. Kun maali kuivuu, pitää tehdä muita osaalueita, kertoo Anneli Pitkänen. Tapetointiosuuden pystyn tekemään alla ihanneajan (2 t). Tehtävä ei ole ihan helppo, sillä joka toinen vuota on erilainen ja kohdistuksen pitää tietysti täsmätä. Vihreä lista ei kestä vettä eikä liisteriä, joten virheitä ei pysty korjaamaan. Luovan osuuden kuittaan marmoroinnilla, jonka pystyn niin ikään tekemään nopeasti. Näin saan hiukan lisäaikaa minulle hankaliin mittaustehtäviin, suunnittelee Anneli Pitkänen.

HuippuOSAAJan

olku

Koulujen yhteistyö kannattaa Koulutuskeskus Sedussa Jouko Peltokangas on tutkinut ja testannut Pitkäsen kanssa eri työvälineitä ja maaleja. Saksasta tilatut kisoissa käytettävät maalit käyttäytyvät eri tavalla kuin suomalaiset maalit. - Koulun pitää päästä tekemään työtä huippujen kanssa, jotta kehitymme. Ja jokaisen koulun erityis osaamisesta voi oppia, esim. työvälineistä tai työ tavoista. Meidän opiskelijat seuraavat Annelin työtä ja työtapoja, puntaroi Jouko Peltokangas.

Opettava kokemus - -

Anneli Pitkänen sijoittui kuudenneksi. Hän oli kisaajista nopein – urakoitsija kun on nuoresta iästään huolimatta. Sympaattinen, vastuuntuntoinen ja älykäs nuori nainen on alalle kunniaksi, summaa ekspertti Uurtimo. Reissu opetti luonnollisesti paljon. Vaikka olin haastatellut ennen kilpailua monia kokeneita eksperttejä kuten Pertti Lepolaa, vasta oma kilpailukokemus avasi silmät. Tämä on tiimityötä ja menestyminen edellyttää kaikkien hyvää onnistumista. Pintakäsittelyalan opettajien kanssa syntyi ajatus luoda valmennusjaksoille selkeämpi ja hallittavampi muoto. Näin valmennusta on helpompi virittää oikeaan suuntaan. Tältä pohjalta on rakennettu Huippuosaajan Omaa polkua, erityislahjakkaille, muillekin kuin kilpavalmennettaville, tarjottavaa opintopolkua, kertoo Yrjö Uurtimo.

Sedun Taitajat

kahmivat mitaleita

Kultaa juhlivat Sedun opiskelijat Topias Korpi lajissaan koneistus ja Miia Ylimäki lajissaan vaatteenvalmistus. Cateringkokit Essi Koski ja Mervi Vainiola ottivat hopeaa ammattitaidon SM-kisoissa Joensuussa.

muilla on vielä viimeinen opiskeluvuosi jäljellä, joten taidot kehittyvät entisestään.

Pääsin tutustumaan Taitaja-kisoihin Oulussa, ja silloin kipinä syttyi. Viime syksynä kolmannen vuoden opiskelijoiden kanssa päätettiin osallistua. Jo semifinaali oli kannustava kokemus, kertaa opettaja-valmentaja Matti Karvala.

Finaalin kokoonpanotehtävästä sai selvää vasta kisan alussa, kun piirustuksen sai kääntää oikein päin. Kumpanakin kilpailupäivänä tehtiin kappaleet manuaalisorvauksella ja NC-jyrsinnällä. Viimeisenä kisapäivänä ryhmätehtävässä piti yhdessä valita parhaat osat ja kasata kokonaisuus, joka sitten näytti siltä kokoonpanokuvalta, kertoo Topias Korpi (18) koneistuksen kisasta.

Joukkueen koko ei ratkaise. Nyt tehotiimimme osoittautui tosi menestyksekkääksi. Joukkueessa vallitsi kannustava fiilis, ja yhteistyössä pystyttiin auttamaan kilpailijoita toipumaan niin migreenistä ja sairaalareissusta kuin flunssastakin kisakuntoon, kuvailee joukkueenjohtaja Timo Rautiainen kisamatkaa.

Taitaja-finalistit äärettömän taitavia Taitaja-kisoissa esiintyvät lajiensa Suomen huiput. Severi Koivuluoma lajissa putkiasennus ja Jaakko Rentola lajissaan maalaus ja tapetointi sijoittuivat kumpikin hienosti 7:nneksi. Sedulla on lupa odottaa, että menestys kantaa eteenpäin. Topias Korpi saa tutkintotodistuksen nyt toukokuussa, ja

Lapuan ensiesiintyminen palkittiin kullalla

Sedun Taitajat: Miia Ylimäki (vas.), Mervi Vainola, Severi Koivuluoma, Miia Ylimäki, Jaakko Rentola ja Topias Korpi.

Onnen kyynelissä Reetta Varpula ja Miia Ylimäki.

Suunnittelijan luomus – valmistuksen todellisuus -

Vaatteenvalmistuksen kilpailutehtävä oli vaikea: vuoritettu maiharityyppinen pellavajakku, materiaali pehmeää pellavaa, paljon taskuja (vetoketjutaskut ja haitaritaskut). Suunnittelija oli itsekin hämmästynyt, että jakku on näin vaikea toteuttaa, kertoo opettajavalmentaja Reetta Varpula.

Vaatteenvalmistuksen finaaliin Miia Ylimäki suunnitteli ennakkotehtävänä pellavajakkuun sopivat kolme tuotetta: hattu, vyö ja muunneltavissa oleva reppu/laukku. - Sain paljon pisteitä kaikista puhetta sisältäneistä tehtävistä. Ne itse suunnitellut tuotteet piti esitellä. Ja tuomaristo valitsi niistä sen repun/laukun, jota piti valmistaa viisi kappaletta sarjana ja sitten lopuksi myydä ne, kertaa Miia kisatapahtumia.

Topias Korpi ratkaisi kisan toisena päivänä, jolloin hän nousi 3,5 pisteen johtoon ja säilytti sen loppuun saakka. - Varmaan manuaalisorvaus ratkaisi, siinä kaikki mitat menivät toleransseihin, toteaa Korpi, joka on jo aloit tanut työt Lillbacka Powercossa NC-sorvin ääressä.

Erikoista oli, että kaikki valmistusohjeet olivat hiukan muuttuneet. Ehdin jo ommella valmiiksi yhden osan piirroksen mukaan mutta tuomarit vaativat purkamaan työn ja tekemään uudelleen saumavaroissa olevien merkkien mukaan. Tiesin, ettei se ole mikään vaikea kohta, joten ei ollut syytä hermostua, kertoo Miia Ylimäki, joka voitti kultaa selvällä 5 pisteen erolla.

Valmennettava ja valmentaja sopivat toisilleen, joten Miia Ylimäki on jo päättänyt osallistua semifinaaleihin ensi vuonna.

Koulutuskeskus Sedun Taitaja-finalistit • Cateringkokki Essi Koski ja Mervi Vainiola, Seinäjoki, Kirkkokatu, valmentajana Teija Pollari (parilaji) • Koneistus Topias Korpi, Lapua, valmentajana Matti Karvala • Maalaus ja tapetointi Jaakko Rentola, Seinäjoki, Kirkkokatu, valmentajana Timo Haapolahti • Putkiasennus Severi Koivuluoma, Seinäjoki, Kirkkokatu, valmentajana Arto Martikkala • Vaatteenvalmistus Miia Ylimäki, Seinäjoki, Törnäväntie, valmentajana Reetta Varpula

Hopeiset cateringkokit Marvi Vainola (vas.) ja Essi Koski.

Annukka Mäkelä, yrittäjä

TOY antaa mahdollisuuksia TOY = työssäoppiminen yrittäjänä TOY-mallissa opiskelija suorittaa työssäoppimisjaksonsa osuuskunnassa tai NY-yrityksessä TOY-malli kehittää yrittäjyyttä tiimioppimisen kautta TOY-malliin kuuluu valmennuspäiviä, jolloin opiskelijat jakavat yrittäjyyskokemuksiaan ja ratkovat yhdessä yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä. Valmennuspäivien teemoja ovat mm. • asiakasajattelu ja verkostoituminen • tuotteistaminen • luovuus ja markkinointi • oman liikeidean hahmottaminen Valmennuspäiviin liittyy myös yrittäjävierailuja. TOY-mallia hyödynnetään artesaanien ja kuva-artesaanien koulutuksessa, keväällä 2013 sitä kokeiltiin myös maalarien, parturi-kampaajien, elintarvikkeiden valmistajien ja ICT-asentajien koulutuksessa.

Kulttuurialalla yrittäjä toteuttaa ideoitaan Yrittäjämentori Annukka Mäkelä johdattaa keskustelurinkiä syvemmälle tuotteistamiseen ja hinnoitteluun. Mäkelä on opiskellut Ilmajoen Pappilantiellä tekstiiliartesaaniksi. Nyt hän on yrittäjä, tamperelaisen Ateljeekadun osuuskunnan jäsen ja Nunnun-tuotemerkin suunnittelija ja valmistaja. -

Pappilantiellä artesaaniopiskelijat opiskelevat TOYmallissa yrittäjyyttä 10 ov puolessa vuodessa (kahden moduulin aikana). 3 ov opiskellaan yrittäjyyden valmennusohjelmassa ja 7 ov tehdään oman alan asiakastöitä osuuskunnassa, NY-yrityksessä tai omalla toiminimellä, kuten Laura Jaakkola, selvittää huonekalurestaurointia opiskeleva Joni Ilomäki (18).

Artesaaniosuuskunta Pohjanmaassa meitä on iso joukko, hyvä porukka, joka kannustaa eteenpäin. Ja tietysti rahakin motivoi. Kun tehdään asiakastöitä, tehdään tarkemmin ja ahkerammin. Asiakkaita on Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta, ja erityisesti entisöitäviä tuotteita on jonossa odottamassa. Asiakastöihin tehdään aina sopimus, johon kuuluu kuviin ja tietoihin perustuva hinta-arvio, sovitut työt ja aikataulu, yhteystiedot ja allekirjoitukset, selvittää Ilomäki toimintatapoja.

TOY-valmentaja Riitta Tuokko uskoo tiimiin asiakassuhteiden solmimisessa ja esim. nettikaupan perustamisessa. - Kun TOY-mallin mukaisesti opiskelee eri-ikäisiä opis kelijoita, verkostokartasta muodostuu muhkea, kannustaa Tuokko.

Huonekalujen entisöinti vaatii hurjasti työtä puukorjauksesta alkaen, esim. paksu kannen viilutus on poistettu ja uusi puupinta on nyt työn alla. Onneksi Jorma Sahlberg ja Kari Kulmakorpi ovat kokeneita ammattilaisia, jotka osaavat neuvoa, toteaa Ilomäki.

Toiminimi mittaa menestymisen mahdollisuuksia Laura Jaakkola (20) on Pappilantiellä ainut erikoismaalari. - NY-yritys lukuvuonna 2011–2012 kannusti eteenpäin. Nyt teen itse työt, laskutan, hoidan kirjanpidon ja verotuksen, mutta saan koululta aina tarvittaessa apua, kertoo Laura Jaakkola. Jaakkola kertoo saavansa hyvin asiakaskontakteja koulun kautta. - Yhteen asuntoon käsittelin portaat, väliovia, huoneen ja huonekaluja. Erikoismaalarina teen esim. efekti pintoja, marmorointia ja ootrausta, selvittää Jaakkola repertuaariaan. Opiskelijat arvostavat opiskeluaikanaan hankittuja asiakaskontakteja ja asiakaspalvelukokemusta. - Asiakastyö opettaa tekemään hyvää jälkeä, Ilomäki ja Jaakkola korostavat. TOY-mallissa opiskelijat maksavat tila- ja laitevuokraa työskennellessään kouluajan jälkeen Pappilantiellä.

Osuuskunnassa toimitaan yrittäjän tavoin - Osuuskunnassa oppii yrittämään ja ymmärtämään taloutta ja yrittäjiä, painottavat maalariopiskelijat Tiina Kareno ja Katja Katajisto. Osuuskunnat markkinoivat, tekevät tarjouksia ja sopimuksia, tekevät työn ja laskuttavat – toimivat yrityksen tavoin. Osuuskunta on ALV-velvollinen ja demokraattinen, sillä kaikki omistavat siitä yhtä paljon. Jokaiselle osuuskuntatoimintaa harjoittavalle yksikölle on nimetty opettajavalmentaja. Sedulla on osuuskuntien kanssa sopimus, jonka mukaan osuuskunta hankkii välineet, raaka-aineet ja materiaalit itse. Osuuskuntalaiset maksavat kouluajalta tilojen käytöstä aiheutuneet kustannukset, ja vuokran jos tiloja käytetään kouluajan ulkopuolella. Ähtärin Ahertajat esim. maksaa pesulan käyttämästä vedestä ja sähköstä. -

Osuuskuntien urakkatarjoukset perustuvat työehtosopimuksen mukaiseen hinnoitteluun ja opettaja seuraa tarjouksen laadintaa. Oppiminen on etusijalla, ja tehdään hyvin erilaisia töitä monipuolisilla tekniikoilla. Kohteeseen tehdään esim. kolme erilaista värisuunnitelmaa, jotta opetussuunnitelman kaikki osat täyttyvät. Neuvon opiskelijoita kaikissa työvaiheissa tarvittaessa ja osallistun laadun tarkastukseen ennen

Osuuskunta KAMP - - - -

Ähtärin Ahertajat pesula-, kodinhoito- ja cateringpalveluja ICT-Seinäjoki tieto- ja tietoliikennetekniikan palveluja Seinäjoen Kimara rakennus- ja pintakäsittelyalan palveluja Seinäjoen Septar kotityö- ja puhdistuspalveluja

Artesaaniosuuskunta Pohjanmaa Osuuskunnissa toimii n. 150 Sedun opiskelijaa. V. 2012 osuuskuntien liikevaihto n. 80 000 euroa. Sedulla ei ole juridista vastuuta osuuskunnasta, sillä osuuskunta on oma toimintayksikkönsä. Vastuu toiminnasta on enemmänkin eettinen. Osuuskunnan hallitus vastaa toiminnan laillisuudesta.

työn luovutusta asiakkaalle, kertoo Jouko Peltokangas opettaja-valmentajan työstä pintakäsittelyalalla, jossa koko ryhmä opiskelee työskentelemällä osuuskunnassa.

Oppiminen hyvällä tasolla - Kun työstä saa laskuttaa, työtä tehdään hyvällä asenteella, kertoo osuuskuntaidean liiketoiminta coach Tero Perälä. -

Tämä on hyvä oppimistyyli, kun saa tehdä asiakkaalle. Jos tekee huonosti, pitää korjata. Ammattiylpeys nousee, kun asiakas on tyytyväinen, painottaa Katja Katajisto.

Tämä oppimistapa motivoi todella. Tiimistä ei voi olla poissa, koska työ kärsii ja joku joutuu tekemään poissaolijankin työn, tiivistää Tiina Kareno, joka osuuskunnan hallituksen jäsenenä ja oman ryhmänsä sihteerinä on oppinut paljon yritystoiminnasta ja taloushallinnosta.

Ensimmäiset osuuskunnassa oppinsa hankkineet opiskelijat valmistuvat ammattiin nyt keväällä. Osuuskunnassa voi toimia vielä vuoden valmistumisen jälkeen, ja Katja Katajisto aikoo hyödyntää tuon mahdollisuuden kesän ajan. Osuuskuntia ammatillisissa oppilaitoksissa ei ole kovin paljon, esim. Kimara on Suomen ainoa pintakäsittelyalan osuuskunta. Opetushallitus on kiinnostunut Seinäjoen mallista. Kuvassa Vesa Alatalo (vas.), Katja Katajisto, Jouko Peltokangas, Tiina Kareno, Aleksi Riikonen ja Tero Perälä.

Yhteistyön voima: Teemapäivän toteutuksesta kantavat päävastuun Pappilantien opettajat ja opiskelijat. Aikamatkaan oman panoksensa antavat Lapuan matkailuala jäätelöbaarissa. Amerikkalainen meno oli kuin sarjasta Happy days sisustusta, tarjoiluja ja musiikkia myöten. Kirkkokadun hotelli-, ravintola- ja cateringala suunnitteli ja toteutti nautittavan kolmen ruokalaijin päivällisen ajan henkeen.

Back to the

’s

Muistatko, miltä Tiikerivalas kuulostaa? Muistatko, miltä Figarol-makeisrasia, Kaj Franckin pyöreät kulhot, Eero Saarisen Tulppaani-tuoli vuodelta 1955 näyttää? Kulttuuriala Ilmajoen Pappilantiellä tarjosi aikamatkan 50-luvulle 20.2.2013.

Tuttuus viehättää

Julisteet, kokonaiset interiöörit, keittiö, makuuhuone, olohuone tapetteineen, huonekaluineen, lamppuineen, astioineen tuntuivat vanhoilta ja samalla aika moderneilta. Supisuomalainen maalaisromantiikka eli sulassa sovussa vahvojen amerikkalaisvaikutteiden kanssa.

Kaikille aisteille House of the rising sun kutsuu 50-luvun ballroomiin, jonka Jurvan kuva-artesaaniopiskelijat ovat sisustaneet julistein 50-lukuun. Bändi T for T´s solistinaan Anna Oravainen tulee Etelä-Pohjanmaan Opistolta. Minna Buschin 11 parturi-kampaajaopiskelijaa aloitti päivänsä klo 7, ja työn tuloksista nauttii 64 kampauksen saanutta. Pop-up-kampaamossa 60-luvulla hankitut asiakastuolit näyttävät siisteiltä ja toimivilta. (Minna Busch pelasti vanhat tuolit, kun Kirkkokadulle hankittiin uusi kalustus.)

Meillä on vieraillut paljon ilmajokelaisia perheitä. Aamusta saakka täällä on aistinut pirteän, energisen 50-luvun nuorten olon. Jokaisen kotoa löytyy jotain tämän ajan tuotteita, huonekaluja tai valaisimia: astiat ja tapetit tuntuvat taas moderneilta, iloitsee opettaja Paula Vannesluoma.

Kuva-artesaaniopiskelijat suunnittelivat ja valmistivat 100 kpl popcorn-paketteja. Ajan henkeä lähdettiin tutkimaan vanhoista lehdistä. Ekat versiot olivat aivan liian isoja mutta prosessi päättyi ihan onnellisesti, valaisee graafisen alan opettaja Pasi Maunumäki Jurvasta.

Artesaanikoulutuksessa teemapäivä toteutetaan lukuvuoden projektina, johon osallistuvat ihan kaikki. Vuonna 2011 tutustuttiin keskiaikaan, v. 2012 teemana oli Japani ja ensi helmikuussa on jälleen vieraan kulttuurin vuoro. Yleisöäänestyksen voitti Meksiko, johon kulttuuriala perehdyttää vieraansa 20.2.2014. Tervetuloa!

Koirien

ilta koulun pihalla

Viiden nuoren naisen Nuori yrittäjyys -yritys TassuStar Ny järjesti onnistuneen Match show´n syksyisenä iltana 10.10. Koulukadun liiketalouden yksikön pihalla. Itse päätähtiä esiintyi lähes 120. Tapahtuma ylitti nuorten yrittäjien odotukset, ja jatko on harkinnassa. - Odotimme tapahtumaan korkeintaan 70 koiraa, mutta varauduimme kuitenkin yli sataan koiraan, selvittää Jenni Perkiö. Kolmannen vuoden merkonomiopiskelijat Annukka Haapamäki, Jaana Hautala, Janita Kinnari, Jenni Perkiö ja Sini Pouhula perustivat TassuStar Ny:n kokeakseen ja oppiakseen yrittäjyyden perusasioita omakohtaisesti.

Yritysidea kiteytyi harkinnan perusteella -

Mietimme aluksi monia erilaisia tapahtumia. Koirat ja Match show oli Annukalle ja minulle ihan uusi kokemus. Kyse on kuitenkin tapahtumanjärjestämisestä, ja siinä tarvitaan monenlaista tekijää, kertoo Jenni Perkiö yritysidean kehittelystä.

Koirat, koiranäyttelyt ja Match show -osaaminen ovat Jaana Hautalan, Sini Pouhulan ja Janita Kinnarin vahvuuksia. Koira- ja koiranomistajakontaktit sekä markkinointiin tarvittava verkostotuntemus oli vankalla pohjalla. Tapahtumaan liittyi alusta alkaen kahvio, jossa asiakaspalvelusta vastasivat Annukka Haapamäki ja Janita Kinnari.

Ny – yrityksen elämä lukuvuodessa Ny-yrityksen elämä on hektistä, koska yrityksen perustamisasiakirjoista eletään vain 8 kuukautta yrityksen alasajoon. - Jokainen meistä TassuStar Ny:n osakkaista talletti sovitun summan yrityksen pankkitilille pääomaksi. Sen lisäksi osakkaat sijoittivat oma rahaa tapahtuman tarvikkeisiin, kertaa Jenni Perkiö. - Tapahtuma onnistuu, kun on hyvät järjestelyt ja järjes täjät saavat osallistujat liikkeelle. Meitä auttoi myös opettajien, erityisesti Marika Mäkelän kannustus ja asiantuntemus, Päivi Marttila-Lampisen tuki lupa- ja paperiasioissa sekä vahtimestari Jouko Yli-Sorvarin apu monissa käytännön järjestelyissä, ennen kaikkea valaistuksen rakentamisessa, selvittää Annukka Haapamäki.

Sähköinen markkinointi toimii -

Teimme hyvissä ajoin mainoksen koirat.com-sivustolle. Facebookissa Match show -tapahtumamme levisi hyvin kaverikutsuina mutta levitimme mainoksia myös kauppojen ilmoitustauluille, Perkiö ja Haapamäki tiivistävät tapahtumamarkkinoinnin päälinjat.

Seuraavalla kerralla paremmin - Tuomarit pitää hankkia hyvissä ajoin, ilmoittaa Jenni Perkiö kehittämiskohteeksi. Kun Match show -ilmoittautumismaksut olivat kohtuulliset, tuomarit saatiin tuttujen kautta ja kahvilan monipuolinen tarjonta tuotti mukavasti, tapahtuma oli hyvällä pohjalla. - Lähestyimme yrityksiä tarjouksella: palkinnon vasti neeksi yritykselle näkyvyyttä tapahtumassa ja mai noksissa. Ja saimme mukavasti koiraleluja, koiran ruokaa, lahjakorttejakin – ja myös kahvioon sämpy löitä, kertovat Jenni Perkiö ja Annukka Haapamäki myyntityön tuloksista – ja hyvistä palkinnoista. - Tapahtumanjärjestämisessä oppi taas lisää asiakas palvelusta, tiimityöskentelystä – ja sen, miten tärkeää kärsivällisyys on, kiteyttää Annukka Haapamäki.

Mitä Nuori Yrittäjyys (NY) on? Opiskelijat perustavat NY-yrityksen lukuvuoden ajaksi. Koulutuskeskus Sedussa toimi lukuvuonna 2012 – 2013 yhteensä 44 NY-yritystä. Yritykset tuottavat palveluja tai tuotteita, esim. Suomen ensimmäiset turvallisuusalan NY-yritykset palvelivat Kurikassa. NY-yritykset toimivat oikealla rahalla mutta eivät tee esim. veroilmoitusta. NY-yrityksen liikevaihto ei saa ylittää 8 500 euron rajaa. Lukuvuoden aikana NY-yritys tekee toimintasuunnitelman ja osavuosiraportin, esittäytyy NY-messuilla, laatii tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen.

– yhdessä tekemisen riemua! Opiskelijoiden hyvinvointitapahtuma SeduFest järjestettiin jo toista kertaa 15.5. Kirkkokadulla SeduEvents – hankkeen avulla. Tapahtuman suunnittelu aloitettiin tammikuussa opiskelijafoorumeiden koordinaatioryhmä Fokuksessa. Ideoitiin tapahtumalle sisältöä, jota ryhmän opiskelijat olivat myös toteuttamassa. Tapahtuman graafisesta ilmeestä, julisteiden ja opasteiden tekemisestä vastasivat graafisen alan opiskelijat Sannina Salin ja Julia Suvisalmi. Tapahtumassa nähtiin todella monen eri alan osaajia. Kirkkokadun opetuspisteen opettajat ja opiskelijat ahkeroivat suuren kiitoksen arvoisesti tapahtuman portin maalaus- ja rakennustöissä, sähköjen ja esiintymislavan rakentamisessa. Suuressa roolissa toimivat myös Kurikan turvallisuusalan opiskelijat, joiden vastuulla oli tapahtuman järjestyksenvalvonta ja turvallisuus. Kurikan erityisosaamista nähtiin myös elektroniikka-asentajaopiskelijoiden toteuttamassa esitystekniikassa sekä live-esiintyjien musiikillisissa taidoissa. Lavalle nousi SAKUstars-kisojen voittajabändi Speculum. Tapahtumassa tuoksuivat herkulliset muurinpohjapannulla paistetut lätyt, joita kävijöille tarjoilivat Lapuan matkailupalvelujen tuottajat. Vatsat täynnä lättyjä olikin hyvä kokeilla sumopainia tai poljettavan yhdistelmäajoneuvon peruutusta.

Tuomarniemeen saattoi tutustua istumalla metsäkonesimulaattoriin. Parturi-kampaajaopiskelijoiden toimesta sai tapahtumassa itselleen kesäkynnet tai uuden kampauksen. Jokaiselle hyödyllisiäkin taitoja oli mahdollisuus opetella turvallisuusalan ohjaamissa alkusammutusharjoituksissa tai lähihoitajaopiskelijoiden opastamina ensiapuharjoitteina. Tapahtuman suurinta antia oli opettajien ja eri opiskelijaryhmien saumaton yhteistyö, joka takasi tapahtuman menestyksen. Parhaimmillaan opiskelijat oppivat projektimaisesti tapahtumaa järjestäen oman ammattialansa taitoja ja myös muita elinikäisen oppimisen avaintaitoja. Sää suosi tapahtumaa ja kävijöitä oli tänä vuonna yli 900. SeduEvents–hankkeen puolesta suuri kiitos kaikille tapahtuman järjestelyissä mukana olleille. Sedussa tapahtuu, ensi vuonna uudestaan!

SeduEvents Sini Rauhala projektipäällikkö SeduEvents-hanke

Yrittäjyys vahvasti mukana Sedun kasvatus- ja opetustyössä Yrittäjyyskasvatus näkyy vahvasti Sedussa myös Yrittäjyyden teemavuoden 2011 jälkeen. Yrittäjyyden opettaminen ja yrittäjämäisen ajattelutavan käyttäminen nähdään tarpeellisena ”työvälineenä” opetustyössä. Yritysvastaavat ovat Tiina Jokela-Lylyn johdolla suunnitelleet ja opetuspisteissään toteuttaneet yhteisesti sovittuja yrittäjyyskoulutuksen menetelmiä: NY-yrittäjyyttä, osuuskuntaa ja jopa toiminimellä toimivia opiskelijoiden yrityksiä ja tehneet yhteistyötä TOY (Työssä Oppiminen Yrittäjänä) -mallin kanssa.

NY-yrittäjät ovat yrittäjyysvastaavan ja omien ammatillisten opettajiensa ohjauksella menestyneet. Yrittäjyystaitojen lisäksi toiminta on kartuttanut opiskelijoiden pankkitiliä: toiminta on oikeiden asiakastöiden myötä myös tuottanut. Kiitos siitä asiakkaille, jotka ovat luottaneet opiskelijoidemme tieto-taitoon ja yhä työllistävät Nuoria Yrittäjiämme.

Talotekniikassa yrittäjyys punaisena lankana Yrittäjyyden, ammatillisten aineiden ja atto-aineiden yhdistämistä on kokeiltu hyvällä menestyksellä Kurikassa talotekniikan koulutusohjelmassa. Ammattiaineiden opettaja Heikki Rantamäki, äidinkielen opettaja Kristiina Väliniemi, fysiikan, kemian ja matematiikan opettaja Päivi Rantamäki, liikunnan opettaja Teemu Joensuu sekä yrittäjyysvastaava Tuulikki Lahtinen yhdistivät NY-yrittäjyyden punaiseksi langaksi valmistuvien talotekniikan opiskelijoiden opintoihin. Nuorten opiskelumotivaatio kaikkia ammattiaineita ja atto-aineita kohtaan nousi huomattavasti, kun eri aineet liitettiin yrittäjyyteen. Yrittäjyyden periaatteiden vieminen kaikkien ammattialojen opiskelijoiden opiskeluun vaatii edelleen paljon työtä ja yhteistyötä kaikilta osapuolilta – opettajilta, ops-vastaavilta ja NY-vastaavilta.

Kilpailut ja palkitsemiset tuovat näkyvyyttä Suomen nuorimmat yrittäjät kokoontuivat huhtikuun alussa Etelä-Suomeen, kun Nuori Yrittäjyys ry:n Uskalla Yrittää -loppukilpailu kisattiin Lohjalla 8.–9.4.2013. Yli 300 tänä lukuvuonna oman NY-yrityksen perustanutta nuorta esitteli tapahtumassa omia tuotteitaan, palvelujaan ja ideoitaan. Sedun Jurvan graafisen alan NY-yrittäjät TNM-Team NY, Taru Hautala, Noora Perälä ja Mira Östergård, osallistuivat kilpailuun ja edustivat omaa koulutusalaansa hienosti. Nuoret naiset olivat aiemmin tänä vuonna voittaneet Opinlakeus-messujen Paras yritys -palkinnon. Tuulikki Lahtinen opettaja, yrittäjyysvastaava Koulutuskeskus Sedu, Kurikka

Kurikassa aluevalloituksia Kurikassa aloittivat tiettävästi Suomen ensimmäiset turvallisuusalalle perustetut NY-yritykset. Kurikassa, Jurvassa ja Kauhajoella toimi kaikkiaan 16 NY-yritystä eri aloilla.

Saunan ja suihkun väliseinän muuraus alkaa mittaamisella. Kuvassa Annika Ritala (vas.) ja Hiljahenna Tomminen.

Tytöt pärjää raksalla Tanja Korpela (18) ja Carita Mäkelä (18) opiskelevat sähköalaa, Annika Ritala (18) ja Hiljahenna Tomminen (17) rakennusalaa Seinäjoella. Omakotitalon rakennustyömaalla toisena opiskeluvuotena he tekevät ihan samoja hommia kuin pojatkin. Sähköasentajat lukevat piirustuksia, pistävät sähköjohdot putkeen ja asentavat putket ja kaapelit. - Sähkö on sinistä, ja se sattuu, kertovat Carita ja Tanja ennakkotiedoistaan. Nyt he haluavat automaatioasentajiksi. - Opiskelu on mukavaa. Joskus pituus, tai siis lyhyys, on este. Muuten tehdään samat työt. Opettajat huomaa vat tytöt ja auttavat joskus enemmän. Työssäoppimispaikan hankkimisessa sai tehdä töitä. - Vähän työnantajat karsastaa tyttöjä, ja mieluiten ne ottaisivat kolmannen vuoden opiskelijoita. Pääsin Kyrönmaan Sähkölle, jossa työssäoppimisen ohjaaja nikin oli nainen. Saneerauskohteessa vedettiin kaape lia ja kytkettiin mittauskeskus. Palaute oli ihan positii vista, kertoo Tanja Korpela.

Kaksi tutkintoa auttaa jatkoon Carita Mäkelän, Annika Ritalan ja Hiljahenna Tommisen tavoitteena on myös ylioppilastutkinto. - Lukiosta on apua, jos vaikka opiskelen insinööriksi. Aion kirjoittaa matematiikan, fysiikan, äidinkielen ja englannin, suunnittelee Carita.

Tarkkuus palkitaan Talonrakentajiksi opiskelevat Annika Ritala ja Hiljahenna Tomminen ovat saaneet hyvää palautetta erityisesti muuraus- ja laatoitustaidoistaan. - Ollaan niin hyviä, tarkempia kuin pojat. Opiskelu on rentoa ja kivaa. Rissasen Hannu on tosi hyvä opettaja. Se osaa selittää niin hyvin, nuoret naiset tuumivat. Työmaalla asioiden pitää tapahtua tietyssä järjestyksessä. Opettaja on työnjohtaja, joka jakaa työt – ja koko ryhmälle töitä näyttää riittävän. - Ensimmäisenä opiskeluvuonna päivä viikossa oli aina teoriaa, ja joka jaksossa oli koe. Toisena vuonna työs säoppimista on 8 viikkoa, viimeisenä vuonna 12 viikkoa, selvittävät Annika ja Hiljahenna opintojen etenemistä.

Osuuskunta tekee tilaustöitä -

Hannulle tulee jonkin verran tilauksia, esim. kylppärin tasoitus ja laatoitus tai ilmalämpöpumpun suojan asennus. Me tehdään ne ohjeistuksen mukaan, ja raha tulee luokalle, kertovat Annika ja Hiljahenna.

Lähihoitajat

sydämen asialla

– projektioppimista parhaimmillaan! Kauhajoen lähihoitajaryhmä laati yhdessä Kauhajoen sydänyhdistyksen kanssa terveyden edistämisen projektin erilaisista sydänsairauksista kuntoutuville kauhajokisille. Opiskelijat pitivät ryhmäläisille luentoja sydänystävällisestä ruoasta, liikunnan merkityksestä sekä sydämen terveyttä edistävistä elämäntavoista. Teoriassa opittuja asioita harjoiteltiin projektin lopuksi ruokakaupassa ja oppilaitoksen keittiössä, joissa opiskelijat kertoivat ryhmäläisille sydänystävällisistä tuotteista ja ohjasivat heitä terveellisiin valintoihin. Yhteistyötä sydänkuntoutujien kanssa päätettiin jatkaa tulevaisuudessakin myönteisten kokemusten siivittämänä. Yhdistysten ja työelämän kanssa toteutetut projektit ovat olennainen osa oppimista Kauhajoen opetuspisteessä. Tänä lukuvuonna on järjestetty mm. terveysmessut, liikuntatapahtumia lapsille ja kehitysvammaisille, virkistyspäivä vanhuksille, teemapäiviä maahanmuuttajille, näytelmäesityksiä sekä jaettu joulukortteja lähiseudun palvelukodeissa asuville ikäihmisille. Erilaiset projektit laittavat liikettä sekä opiskelijoiden että opettajien aivosoluihin ja niveliin ja laajentavat opetusta koulun seinien ulkopuolelle – oikeaan elämään. Seija Valtasaari opettaja, opo Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki

Kauhajoella hyvä ruoka on aina ollut sydämen asia. SeAMK siirtyy Seinäjoelle, koko koulun viimeinen yhteinen lounas oli tarjolla 5.4.2013.

eTaitava toimii linkkinä eTaitavan avulla opettaja seuraa opiskelijan osaamisen kehittymistä. Työkalu on oivallinen apu työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön ohjaukseen. Sitä on käytetty Koulutuskeskus Sedussa muutaman vuoden ajan. Jokaisessa yksikössä on eTaitava-vastuuhenkilö, joka auttaa järjestelmän käyttöönotossa ja luo kyselyt valmiiksi opettajille. Esimerkiksi Seinäjoella Koulukadulla eTaitava on käytössä jokaisella työssäoppimisjaksolla. eTaitava ei korvaa opettajien työssäoppimisen ohjauskäyntejä ja muuta yhteydenpitoa, mutta antaa arvokasta tietoa työssäoppimisesta ja osaamisen kehittymisestä. Opiskelijat vastaavat kysymyksiin tietokoneella tai matkapuhelimella päivittäin tai muutaman kerran viikossa. Jokaiselle koulutusohjelmalle on olemassa valmiina omat kysymyspatteristot, jotka opettajat ovat laatineet. Vastaaminen kehittää myös opiskelijoiden kykyä arvioida omaa osaamistaan. On mahdollista, että myös työpaikkaohjaaja vastaa samoihin kysymyksiin ja opettaja saa myös hänen näkemyksensä opiskelijan työssäoppimisen ja osaamisen kehittymisestä.

Opettajien kokemuksia eTaitavasta Hoitotyön opettajat Heidi Asunmaa, Kaisa Pohtola ja Sinikka Vainionpää Seinäjoen Koskenalantien lähihoitajakoulutuksesta ovat käyttäneet eTaitavaa viime syksynä ja tänä keväänä. - Opiskelija hyötyy eTaitavan käytöstä, koska hän joutuu pohtimaan omaa oppimistaan vastatessaan. Mikäli ky symykset ovat hyvin rakennettuja, ne auttavat opis kelijaa myös tiedostamaan, millaisia asioita työssä oppimisen aikana tulisi sisäistää ja oppia. Lisäksi eTaitava opettaa opiskelijoille vastuullisuutta, koska opiskelija sitoutuu vastaamaan sovittuina päivinä. Myös yhteydenpito opiskelijan ja opettajan välillä tulee säännölliseksi, kun vastauspäivät on sovittu etukäteen, tiivistää Kaisa Pohtola.

eTaitava opiskelijan arjessa RUUSUT: • Helppokäyttöinen. Vastaamiseen ei mennyt kauhean kauaa. • ”Pakko” vastata mitä kuuluu - opettaja tietää missä mennään. • Kysymyksiin on helpompi vastata kuin vapaa muotoisiin sähköposteihin. • Vastaukset jää talteen > helppo muistella TO-jakson lopussa mitä kaikkea on tehnyt ja millaisia fiiliksiä herännyt. • Opettaja on paremmin selvillä jakson kuulumisista. • Pysyi jonkinlainen yhteys kouluun. • Huomasi kuinka paljon sitä olikaan oppinut. • Tuli mietittyä mitä erilaisia asioita oli viikon mittaan tapahtunut/ tehty. • Helppo ottaa ja pitää yhteyttä. Näki itsekin omat vastaukset ja niiden muodostamat kokonaisuudet. ...JA PARI RISUA... • Joskus saattaa unohtaa vastaamisen… • Kysymykset liian samanlaisia viikosta toiseen. • Ehkä enemmän olisi voinut tulla palautetta opettajalta vastaamisen jälkeen. • Kysymykset ei välttämättä sopinut juuri kyseiseen työssäoppimispaikkaan. Palautteet luokalta NQS12LÄHF kokosi Pasi Jaskari, opettaja (ensihoito, ensiapu ja hoitotyö).

Opettajat kertovat pysyvänsä paremmin selvillä työssäoppimisen tapahtumista, mikä helpottaa myös ammattiosaamisen näytön arviointitilannetta. - eTaitavan avulla opettaja pystyy herkemmin havaitse maan opiskelijan mahdolliset ongelmat työssä oppimispaikalla. Esimerkiksi opiskelija voi vastata kyselyyn, että ei saa tarpeeksi ohjausta, jolloin opet taja voi ottaa opiskelijaan yhteyttä ja selvittää asiaa. Opiskelija ei välttämättä muuten ottaisi opettajaan yhteyttä tässä asiassa, pohtii Heidi Asunmaa. Opettajat pitävät ohjelmaa helppokäyttöisenä. Ohjelma soveltuu hyvin myös yhteydenpitoon, koska se mahdollistaa viestien ja kuulumisten vaihtamisen.

Opiskelijoiden Kauppiaan vinkkejä kesätyön hakemiseen, tuoretta tietoa mopo- ja henkilöautokortin hankkimisesta, katsaus kesän festaritarjontaan… Muun muassa tätä ja paljon muuta tarjosi Koulutuskeskus Sedussa Seinäjoen Koulukadulla keväällä 2012 ensimmäistä kertaa tehty opiskelijalehti Opiskelijan elämää. Kahden opintoviikon valinnaisen tutkinnon osan aikana 16 Koulukadun merkonomi- ja datanomiopiskelijaa pääsi mukaan lehden tekoon ensimmäisestä toimituspalaverista valmiin painotuotteen jakeluun asti. Työskentelyn tohinassa tutummaksi tulivat paitsi graafisen työn perusteet kuvankäsittely- ja taitto-ohjelmineen myös median toiminta ja tekstilajit.

näköinen lehti Kun kerran lehteä tehdään, tehdään sitten kunnolla. Opiskelijalehdestä haluttiin ehdottomasti tehdä paperiversio oikeassa painotalossa. Kääntöpuoli tällaisessa suunnitelmassa on, että se jonkin verran maksaa. Tässä kohden kaupan alan opiskelijat pääsivätkin näyttämään kyntensä myös myyntinaisina ja -miehinä, sillä iso osa painokustannuksista saatiin katettua ilmoitusmyynnillä, jonka valinnaiselle osallistuneet opiskelijat hoitivat ansiokkaasti laskutusta myöten.

Lehden toimitukseksi parin viikon ajaksi muuntautunut atk-luokka näytti jo muutaman työpäivän jälkeen siltä, kuin toimituksen kuuluukin: kameroita, johtoja, muistilappuja ja muistiinpanovihkoja pursuilleet pöydät enteilivät työntäyteistä, paineensietokykyä koettelevaa mutta lopulta myös palkitsevaa urakkaa. Lehden työstäminen aloitettiin suunnitelupalaverilla, jonka tavoitteena oli keksiä mahdollisimman monta juttuideaa. Kellään – opettaja mukaan lukien – ei ollut tässä vaiheessa tarkkaa tietoa siitä, mihin suuntaan yhteinen lehtijunamme alkaa puksuttaa. Lähtöajatuksena oli ainoastaan, että lehdestä on tultava opiskelijoiden näköinen ja kuuloinen. Opettajan tärkein tehtävä olikin muistaa pysyä pois tieltä ja ohjailla junan kulkua ainoastaan tarpeen vaatiessa. Jokainen löysi ideointipalaverin tuotoksista itselleen sopivan aiheen, joita lähdettiin yksin tai työpareittain työstämään valmiiksi lehtijutuiksi. Haastatteluiden ja muun tiedonhaun lisäksi jokaisen vastuulla oli kuvittaa omat juttunsa, käsitellä kuvat ja huolehtia oman kokonaisuutensa taittamisesta lehden sivuille. Aikaa jäi vielä lehden nimen ja ulkoasun suunnitteluun, ensin yhdessä ideoiden ja sitten ehdotuksista äänestäen.

150 kappaleen neliväripainos hupeni Koulukadulla nopeasti ja lehti jaettiin muistoksi myös kaikille viime keväänä Koulukadulta valmistuneille. Lehden digiversio on luettavissa osoitteessa: w w w . s e d u . f i / o p i s k e l i j a l e h t i 2 0 12 Hienon pelinavauksen jälkeen on hyvä suunnata katseet kohti opiskelijalehteä vuosimallia 2013. Pyry Antola lehtori Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu

Upankadun kodinhuoltajaopiskelijat ja kotitalousopetuksen opiskelijat saivat tiiviin taloustietopaketin helmikuussa (21.2.2013) juuri ennen talvilomaa. Taloustietopäivän sisältö ja toteutus oli samalla viiden merkonomiopiskelijan opinnäyte. Opiskelijat saivat tuntumaa kouluttajan roolista kirjallisen opinnäytetyöraportin lisäksi.

Taloutta

Kuulijat pysyivät vaitonaisina.

tiiviisti

Nuorelle tärkeiksi talousasioiksi Johanna Klemola, Anni Perälä, Heidi Hautamaa, Lea Kytökorpi ja Kati Brännfors olivat nostaneet osamaksun, pikavipit, opintolainan, vakuutukset ja säästämisen. Talous- ja toimistopalvelujen merkonomeille talouden perusasiat tuntuivat olevan hyvin hallussa – ainakin teoriassa. Opiskelijat luottivat hyvin perinteiseen luennointitapaan välittäessään tietoa mutta luentojen keskeisen sisällön he olivat tiivistäneet kuulijoille jakamaansa monisteeseen. Ja tottuneesti tulevat merkonomit myös keräsivät palautteet ja testasivat samalla, miten tieto oli mennyt perille.

Puhelinsoitto tai tekstiviesti riittää pikavipin saamiseen – ja korot ovat huikeat. Ja pikavipit koukuttavat helposti. Pienistä summista kertyy nopeasti iso, ja maksuhäiriömerkinnät hankaloittavat elämää jatkossa, esim. vuokra-asunnon hankkimisessa. Sen sijaan osamaksu voi olla järkevä ratkaisu.

Opettajien yhteistyöstä opinnäytetyön aihe Taloustietopäivä oli opettaja Päivi Marttila-Lampisen idea, johon Upankadun opettajat syttyivät heti. Taloushallinnon merkonomien opettaja Hellevi Alestalo tarjosi idean opiskelijoilleen, ja viisi innostunutta löytyi helposti. - Omien kokemusten ja Internetin avulla päädyimme tähän kokonaisuuteen. Tässä on mielestämme ne asiat, joista nuorenkin pitää tietää, kertoo Anni Perälä opiskelijoiden yhteistyöstä. - Lainan saaminen vaikeutuu, jos asiakkaalla on luotto häiriömerkintä, kertoo Heidi Hautamaa työssäoppi miskokemuksistaan pankissa ja kannustaa myös kysy mään opintolainan korkoa useammasta pankista. Seinäjoen opetuspisteet Koulukatu ja Upankatu kuuluvat samaan yksikköön, jota johtaa koulutuspäällikkö Jarmo Lamminmäki.

Pikavipit vievät pikaisesti maksuhäiriöihin Johanna Klemola kertoi faktat pikavipeistä ja moitti niiden liian helppoa myöntämistä:

Lappajärven lähihoitajaopiskelijat Jenna Kuoppala (vas.) ja Mari Leppäkumpu (oik.) matkalla Espanjan Ourenseen työssäoppimaan. Mukana myös Koulukadun merkonomiopiskelija Henna Haapala.

Lappajärven

lähihoitajakoulutus kansainvälistyy

Lähihoitajakoulutusta on leimannut edellisvuosien tapaan työelämälähtöinen ja yrittäjyyspainotteinen opiskelu-/ opetustapa. Tämä on näkynyt ulospäinsuuntautuvien tapahtumien järjestämisenä, joista perinteisimmät ovat jo kuudennen kerran järjestetty omaishoitajien hemmottelupäivä ja lasten puuhapäivä. Opiskelijat ovat jalkautuneet alan työpaikoille ja kouluille, joissa he ovat pitäneet liikunta- ja kädentaitojen tuokioita ja esittäneet perinteikkään Lucia-kulkueen. TosiDuunipäivät, joissa opiskelijat ovat opettajan johdolla osastoilla hoitamassa oikeita potilaita, ovat osoittautuneet hyvin tehokkaiksi opetusmenetelmiksi. Kolmannen vuosikurssin opiskelijat toteuttivat TosiDuunia Lappajärven osuuskaupassa tehden henkilökunnalle terveystarkastuksia. Opetukseen on kuulunut lukuisia yritysvierailuja pääasiassa Järviseudun alueen hoitoyksiköihin. Yrittäjät, järjestöjen edustajat ja hoitotyön erityisasiantuntijat ovat vierailleet

koululla kertomassa työstään ja alan erityisvaatimuksista. Koululla järjestettävään työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistui huhtikuun alussa vajaat 50 opiskelijoiden ohjauksesta vastaavaa hoitotyöntekijää. Kevätlukukauden merkittävimpiin tapahtumiin lukeutui kolmen opiskelijan kv-matka ulkomaille; kuukauden ajan kaksi opiskelijaa oli työssäoppimassa Espanjassa ja yksi opiskelija Englannissa. Espanjassa mukana oli viikon ajan myös oppilaitoksen opettaja verkostoituen paikallisen oppilaitoksen ja opiskelijoiden työssäoppimispaikan kanssa. Kv-vaihto laajensi opiskelijoiden näkemyksiä erityisesti eri kulttuurien hoitokäsityksistä ja loi hyvän yhteistyöpohjan tuleville vaihdoille.

Tuija Mattila vastuuopettaja Koulutuskeskus Sedu, Lappajärvi

Kone- ja metallialalta

Keväällä koneistajiksi valmistuvat lapualaiset Teppo Korpela (18), (kuvassa vas.), Valtteri Ritamäki (18) ja Topias Korpi (18) ovat tyytyväisiä alavalintaansa: - En edes tiennyt, mitä koneistus on mutta päästiin kokeilemaan manuaalisorvia yläasteella, ja se vaikutti mukavalta, muistavat Teppo Korpela ja Topias Korpi alavalintaansa. - Olin sorvannut joskus, mutta kun pääsin eka kerran näkemään, kuinka paljon pajassa on tekniikkaa, kiinnostuin heti. Koneistus on pääasiassa tosi siistiä ja tarkkaa työtä koneilla, kertoo Valtteri Ritamäki. Kiinnostus on vain syventynyt osaamisen karttumisen myötä, koska nuorten mielestä kone- ja metallialalla lyhyessä ajassa pystyy oppimaan paljon, ja osaamisesta mielenkiintoisimmaksi nousee 3D-mallintaminen. Koneiden, työkalujen ja menetelmien jatkuva kehittyminen pitää mielenkiinnon yllä. - Koulutuksen jälkeen voi suuntautua monenlai siin töihin. Tässä kehittyy tosi nopeasti ja muissa kuin mittatarkoissa töissä voi tehdä luovasti töitä. Metallialalla pystyy tekemään kaiken, mitä keksii, esim. bändin logon, kynttilänjalan, numerokylttejä, kuvailevat Korpela ja Ritamäki.

Työssäoppiminen ratkaisee Lapualla ja Härmänmaalla on paljon alan yrityksiä, ja jokainen opiskelija todennäköisesti saa töitä, päättelevät nuoret miehet. - Työssäoppimispaikat ovat ratkaisevia, koska siellä pää see osoittamaan taitonsa ja tapansa, nuoret toteavat.

löytyy työpaikka

Lapuan Sedussa kone- ja metallialan tilat maan parhaimmat Sedu Ahjo otettiin käyttöön syksyllä 2012. Siellä levyseppähitsaajien tilat ovat Suomen huippua. Sedu Ahjo on teknologialtaan korkeatasoinen oppimisympäristö, joka pystyy vastaamaan ympäröivän teollisuuden osaamistason ja tuotantotehokkuuden nousuun. Kun levytyötoiminnot siirrettiin Sedu Ahjoon, koneistamon laitteet levittäytyvät väljempiin tiloihin ja nykyiseen koneistamoon jäävät CNC-laitteet. Opettajat Arto Lammi, Tarmo Harju ja Matti Karvala hykertelevät innoissaan. Tietenkin koneet vaativat myös opettajia kouluttautumaan. - Konekantaa on uusittu säännöllisesti, ja nyt EAKR hankkeen myötä saamme hankittua myös järeää lait teistoa. Saamme 5-akselisen CNC-työstökeskuksen, joka pystyy samalla kiinnityksellä jyrsimään, kitkahit saamaan ja viimeistelemään kappaleen, kertoo vastuuopettaja Arto Lammi. - Lähin vastaavanlainen kone opiskelijakäytössä löytyy Tampereelta, täydentää Tarmo Harju. - Tämän vuoden lopussa meillä on niin nykyaikainen konekanta, että teollisuudesta käydään täällä tutus tumassa ja keräämässä käyttökokemuksia, uskoo Matti Karvala. Käden taitoja ei unohdeta mutta joissakin investoinneissa koulu on yrityksiä edellä. Sedussa opiskelijat oppivat käyttämään ja huoltamaan koneita sekä huolehtimaan työturvallisuudesta. Yritysten tehokkuuteen ja tasalaatuisuuteen koulutuksessa pyritään mutta tekijästä tulee ammattilainen vasta työkokemuksen myötä.

Katulamput

kuntoon

Sähkömies osaa kiivetä

Seinäjoen Kototiellä tietyömerkki neuvoo hidastamaan. Kaivuri näkyy kauas, samoin kuorma-auto puominostureineen. Koneiden lisäksi parikymmentä miestä kaivaa, kytkee tai kiipeää.

- Ilmakaapeliasennuksia on aika vähän mutta jokainen opiskelija pukee varusteet ja kiipeää tolppaan. Tekniikka pitää jokaisen osata, painottaa Hautala.

Toisen vuoden sähköasentajaopiskelijat opettajansa Mauri Hautalan johdolla purkavat linjan ja uusivat valokaapelin; kaivuri paljastaa vanhan kaapelin, opiskelijat poistavat vanhan ja asentavat uuden paikalleen suojaten sen putkeen tai muovikuoreen.

Koulutuskeskus Sedu toimii Seinäjoen Energian alihankkijana, ja hyöty on yhteinen. Seinäjoen Energia on tilannut tarvikkeet. Logistiikan opiskelijoiden avulla tarvikkeet on siirretty oikeille paikoilleen.

Energiaa säästetään Vanhat, jo osin lahonneet painekyllästetyt valaisinpylväät poistetaan ja tilalle asennetaan metalliset pylväät. Veden ja lian himmentämät elohopeahöyrylamput korvataan suurpainenatriumlampuilla – ja syksyn pimeään tulee enemmän valoa. - Samalla wattimäärällä saadaan parempi valoteho, vahvistaa Mauri Hautala.

Kototiellä

Työtä suunnitellaan

Muutamat kytkevät valaisimen valmiiksi. Kaapelit katkotaan määrämittaan ja tehdään tarkistusmittaukset. - Työssä pitää edetä aina siihen vaiheeseen, ettei mi kään osa-alue jää vaaralliseen vaiheeseen. Tällaisilla työmailla opiskelijatkin oppivat itse järjestämään ja näkemään, mitä työtä pystyy missäkin vaiheessa tekemään. Hyvä järjestys ja siisteys ovat ehdottoman välttämättömiä, painottaa Hautala.

ICT

kannustaa kestävään kehitykseen

Seinäjoella ensimmäisen vuoden ICT-asentajaopiskelijoilla oli oma projekti, jossa kierrätettiin koulutuskuntayhtymän poistettuja tietsikoita uudelleen hyötykäyttöön. Koneet saatiin joulun alla myyntikuntoon, ja Kirkkokadun aulassa ne löysivät uudet omistajansa pienellä rahalla. - Koneet tarkistettiin ensin osastolla, ja osa koneista hajotettiin varaosiksi. Jokaiseen koneeseen asennettiin Windows XP -käyttöjärjestelmä. Kun koneet on vielä täydennetty hyödyllisillä ilmaisohjelmilla (mm. Open office, Firefox), ne riittävät kotikäyttöön ihan hyvin, kertoo Jesse Mansikka-aho (17) myyntipuheessaan ja korostaa erityisesti virusturvaa. Osuuskunnassa saa harjoitella yrittäjänä toimimista hyvin pienellä riskillä. Pekka Jokiaho (vas.) hankkii myyntikokemusta ja Jan-Ilmari Oksaharju tapahtuman järjestämisestä. ICT Seinäjoki järjesti mittavat lanit toukokuussa.

Kun myynnissä on vain keskusyksiköitä, opiskelijat palvelevat asiakkaita suosittelemalla sopivia näyttöjen, näppisten ja hiirien hankintapaikkoja. - Käyttöjärjestelmän asentaminen ja dvd-aseman vaihtaminen sujuu nyt sutjakkaasti. Kun tietää, että koneet menevät käyttöön, missään ei ole hutiloitu. Ja asiakaspalvelussa jokainen meistä on hiukan kehitty nyt, summaa Jesse Mansikka-aho oppimaansa.

Huolto pelaa ICT-asentajiksi opiskeleville voi aina viedä temppuilevan koneen. Huoltoarvio on aina ilmainen, ja kone korjataan osastolla, kun asiakkaan kanssa on hinnasta päästy sopuun. - Varaosat maksavat, ja meidän pitää oppia katsomaan kustannuksia, perustelee Mansikka-aho.

Ammattiin

sainväli n a

i n v äl a s n i

sedu k

Ulkomailta • 64 opiskelijaa • 28 opettajaa

y s k o u y s

sedu k

103 opiskelijaa – pitkät, keskimäärin 6 viikon vaihdot 161 opiskelijaa – lyhyet, alle 2 viikon vaihdot 46 opettajaa ja muuta henkilökuntaan kuuluvaa pitkässä vaihdossa (vähintään 1 viikko) 70 opettajaa ja muuta henkilökuntaan kuuluvaa lyhyessä vaihdossa

y s k o u

t u skesk

Ulkomaille • • • •

vuonna 2012

Ähtärin Koulutiellä kuulee saksaa ja englantia, sillä yli 10 hengen ryhmä Saksan Rotenburgista opettajineen on saapunut. Kevään kuluessa ovat vielä tulossa slovenialaiset, espanjalaiset, saksalaiset, puolalaiset ja englantilaiset opiskelijat ja opettajat.

t u skesk

Liikkuvuus

olku

t u skesk

y s k o u y s

Kansainväliset vaihto-opiskelijat saapuvat sankoin joukoin Suomen ”kevääseen”. Koulutuskeskus Sedu tekee yhteistyötä pariisilaisen AFORP-koulun kanssa. Kaksi kymmenen ranskalaisopiskelijan ryhmää saapui keväällä kahdeksi viikoksi opiskelemaan sähkö- ja automaatioalaa tai kone- ja metallialaa Sedussa ja työskentelemään alan yrityksissä - useissa firmoissa rinnakkain Sedun oman työssäoppijan kanssa.

KANSAINVÄLISYYDEn

sedu k

Toisella asteella kansainvälinen vaihto keskittyy työssäoppimiseen. Koulutuskeskus Sedusta lähtee vuosittain noin sata opiskelijaa pitkään (yli 5 viikkoa) kestävään vaihtoon. Poikkeuksellista on, että Sedu vastaanottaa saman määrän ulkomaalaisia opiskelijoita. Tavallisesti Suomesta lähdetään innokkaasti mutta tänne on selvästi vähemmän tulijoita.

alaT kansainvälistyvät Yksi ryhmä ranskalaisia saapui Seinäjoelle lumimyräkän pahimpaan vaiheeseen. He ovat kotoisin vuoristosta Clermond-Ferrandin kaupungin lähistöltä, joten eivät kokemastaan suuremmin hätkähtäneet. Nämä kolme puualan opiskelijaa ja opettaja pääsivät Lapuan matkailualan opiskelijoiden ja opettaja Leena Korven kanssa kokeilemaan jo sählyä ja murtomaahiihtoa. Lapualta he siirtyvät Jurvaan opiskelemaan ja sitten yrityksiin työssäoppimaan. Vaihdosta vastaavat Sedun Lapuan ja Kurikan yksiköt.

opiskelevat verkottuvat kansainvälisesti

Teaching

in a multicultural group

Practical nurse education taught in English started in August 2010 in Sedu, Koskenalantie. In the first group there were 9 students, one from India, eight from Finland. The second group (started August 2012), 11 students, is more international because there are students from Finland, Japan, Estonia, Nigeria, Afghanistan, Liberia and Cameron. I have enjoyed working with an international group as a tutor and teacher. Students from different nationalities give totally a different atmosphere to the group spirit in positive way. Especially I have to highlight the courtesy of the students, they always greed teacher and say thank you from the efforts teacher is doing for them. Also the small size of the group influence positively to the spirit of the group. We discuss a lot within the group and students are helping and supporting each other.

â&#x20AC;&#x153;Here in India.... I like so much!!!Today our work actually started. We just looked what kind of place Pingalwara is before and we also met president!!!!We started children ward and Anu and I had chance to see what kind of physiotherapy they do. There was one woman who came from England and she is so professional. We learnt a lot and we believe we learn new things every day!!!!I get a lot of happiness from children :) I am thankful that giving to me this opportunity. I am so lucky :) Thank you so much!!!!â&#x20AC;? It is rewarding to see how both Finnish and English language skills are improving among students and staff as well. One challenge is to find proper learning and teaching material in English. I am also pleased that through this education we are able to increase internationalism in South Ostrobothnia within social and health care.

International work experience Students like to study in multicultural group because they get new friends, the co-operation with the class mates and teachers is good and they have a possibility to go abroad twice during the education. This spring 2013 six of them are going to UK, two of them to Malta and at the moment two of them Anu Ralja and Yuka Kichima are completing rehabilitation and support on-the-job-learning in India in Amritsar, in a place called Pingalwara. Here is a comment from Japanese student, Yuka Kichima while starting her on-the-job-learning in India:

Raili Kurki Lecturer Vocational Education Centre Sedu, SeinĂ¤joki, Koskenalantie

Toukokuun lopulla järjestettäviin metsäopiskelijoiden EM-kisoihin matkaa Suomea edustava joukkue Ähtäristä. Metsäalan perustutkintoa opiskelevat Olli Myllyniemi, Leevi Kivinummi, Roope Ruokonen ja Jaakko Järvistö ovat lukuvuoden alusta lähtien valmistautuneet vaativaan ja

Kulttuuria ja kilpailua Kisajoukkueen jäsenistä Olli ja Leevi ovat jo toista kertaa mukana EM-projektissa ja ovat vakuuttuneita siitä, että panostus kannatta. Valmistautuminen vaatii pitkäjännitteisyyttä ja he kokevat mielenkiintoiseksi tutustua muiden

Metsäalan opiskelijat edustavat Suomea Itävallan EM-kisoissa mielenkiintoiseen tehtävään. Taitoja on pitänyt hioa sekä eurooppalaiseen metsäluontoon liittyvään metsätaitokilpailuun että moottorisahauskisaan. Suomessa metsäalan kilpailutoiminta näissä lajeissa on hiipunut jo reilut kymmenen vuotta sitten, mutta muualla Euroopassa kilpailutoiminta on vireää. Itävallan EM-kisoihin saapuukin joukkueet vajaasta kahdestakymmenestä maasta. Keski-Euroopan maissa jo pelkkä pääsy maata edustavaan kisajoukkueeseen tuottaa sertifikaatin, joka takaa myöhemmin varman työpaikan. Kisojen taso on korkea. Suomen näkyminen Euroopan areenoilla on viime vuosina ollut lähes kokonaan ähtäriläisen metsäopetuksen varassa.

maiden metsäopiskelijoihin ja metsiin. Oman säväyksensä lähes kahden viikon kisareissuun antaa se, että runsaan kaluston takia Itävallan St. Andrän kaupunkiin matkataan laivalla ja koulun bussilla läpi Keski-Euroopan kulttuurimaisemien. Esa Eloranta lehtori , EM-kisajoukkueen johtaja Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Tuomarniementie

Preventing dropping

out

In autumn 2011 started Comenius project called Preventing dropping out: steps to success towards the European benchmarks. There are five countries taking part in this project: Spain, Hungary, Bulgaria, Norway and Finland. The project is for school leaders. Our aim in this project is to find ways of preventing early school leaving as well as promoting upper secondary education completion. Early leaving is common problem in every country. In 2011, in Europe nearly six million young people between 18 and 24 years old had not finished upper secondary education and were not in education and training. On average, 54.8% of these early-school leavers are unemployed; their unemployment rate is twice as high as the overall youth unemployment rate in Europe. Percentage of early leavers in European Union is currently about 15% and Europe 2020 strategy (European Comission) has set a headline target to bring down the share of early school leavers to below 10% by 2020.

Good practices Each country presented five good practices which help to prevent dropping out. Each country got new good ideas from presentations of other countries. From these ideas every country will develop and apply practices which adapt to their own school system.

Surveys for parents and students We wanted to find out the things which at school affect to motivation and promote graduation. We made surveys for parents and students concerning the following themes: Interaction, Learning conditions, Learning atmosphere, Student’s self-image, Welfare services and Expectations of education and training. Parents in every country thought that the most important theme was Learning Atmosphere. According to family survey the most important issues in Finland were “The absence of bullying”,” Teachers are highly skilled” and “Students will be treated equally”. On the basis of student survey the most important things to develop in Sedu are the following: “More individual and diverse study paths”, “Preventing bullying” and “Cooperation with entrepreneurs and other working life” One of the final conclusions is the Decalogue in which we try to find the most important steps to success preventing dropping out. The project will end in September 2013 and you can find the results from web page which will be published also in September 2013. Jarmo Lamminmäki Education Manager Vocational Education Centre Sedu, Koulukatu and Upankatu Aila Ylihärsilä Development Manager (Projects Activity) Vocational Education Centre Sedu

Matkailualan opiskelijoiden kansainvälisyyshaaste: lyhytelokuvia ja

Matkailualan opiskelijat Lapualta osallistuvat kansainväliseen elokuvaprojektiin YUMMY, Youngsters Use and Make Movies about Youngsters. Sedun matkailuopiskelijat sekä noin sata nuorta muista kouluista ympäri Eurooppaa - Saksasta, Ranskasta, Belgiasta, Tsekistä, Turkista ja Espanjasta ovat mukana tässä Euroopan Unionin Comenius-ohjelman rahoittamassa hankkeessa.

Tapahtuma Kuortaneella – työtä kaikille Varsinainen haaste matkailualan opiskelijoille oli isännöidä Yummy-kokous Kuortaneella 15.–19.4.2013. Urheiluopis-

Oscar-gaalaa

tolle kokoontui tuolloin 75 opiskelijaa ja opettajaa muista Yummy-maista. Matkailuopiskelijat suunnittelivat ohjelman ja huolehtivat kokouksen käytännön järjestelyistä majoitusvarauksineen sekä tietenkin pitivät hyvää huolta vieraista tuon viikon ajan. Yhteistyöllä viikossa valmistui seitsemän uutta lyhytelokuvaa. Matkailualan opiskelijat järjestivät vastapainoksi Funny Finnish Sport Activityn. Ryhmät kilpailivat perisuomalaisissa ”urheilulajeissa”: saappaanheitto, tandemhiihto, ilmapalloviesti. Muistoksi yhdessä tekemisestä jokainen osallistuja painoi kädenjälkensä lakanaan. Lisäksi vieraili-

jat perehdytettiin mm. perisuomalaiseen saunomiseen ja sauvakävelyyn sekä tutustutettiin arktisiin eläimiin Ähtärin eläinpuistossa, jossa Sedun opiskelijat toimivat oppaina.

Vieraille parasta Yummy-viikko huipentui Oscar-gaalaan Sedu Lapualla. Kokkiopiskelijat tarjoilivat suussa sulavia suomalaisherkkuja karjalanpiirakoista poropateeseen. Matkailualan opiskelijat vastasivat upean gaala-illan järjestelyistä, josta ei puuttunut glamouria, hyvää musiikkia ja hauskaa yhdessäoloa. Gaala-illan huipentuma oli Yummy Oscars-kisa, jossa jokainen maa palkittiin – Sedun opiskelijat pokkasivat ”Paras rekvisiitta”-palkinnon. - Opiskelijat keräsivät kokemusta tapahtuman ja ohjelmapalvelujen sekä majoituksen hoitamisesta ja kaiken lisäksi toimittiin englanniksi. Opiskelijat ovat hyvin motivoituneita, vaikka työtä oli paljon ja päivät pitkiä, kertoo matkailualan opettaja Leena Korpi.

Mitä matkailupalvelujen tuottaja tekee? Matkailualan opiskelijat suunnittelivat, testasivat, keräsivät materiaalin, tekivät turvallisuussuunnitelman aktiviteetteihin ja laittoivat tapahtumapaikat kuntoon, ennen ja jälkeen. Itse tapahtumassa he ohjasivat kisaajia englanniksi ja tekivät jälkityöt. Opiskelijat tekivät tapahtumassa matkailupalvelujen toteuttamisen näytön. Osa opiskelijoista oli vastuutettu majoitusvarausten vastaanottamiseen ja majoitussuunnitteluun, osa suunnitteli ja toteutti Ähtärin retkipäivän ja teki tarvittavat dokumentit päivästä (esim. omavalvontasuunnitelma).

Viileästä keväästä huolimatta ilmapiiri oli lämmin ja viikon aikana luotiin uusia ystävyyssuhteita. Ulkomaalaiset vieraat viihtyivät Suomessa ja kotiinpaluu oli monella haikea. Matkailualan opiskelijat voivat tavata uusia ystäviään seuraavassa Yummy-kokouksessa Sevillassa Espanjassa syyskuussa 2013. Tanja Rajala lehtori, kv-vastaava Koulutuskeskus Sedu, Lapua

Valmistun merkonomiksi tieto- ja kirjastopuolella. Syksyllä 2012 päätin, että vaihto ulkomailla olisi hyödyllinen työkokemuksena ja ihan yleisesti elämänkokemuksena. Hakemukseni hyväksyttiin ja sain tehdä muutamia tehtäviä ja hakemuksia.

tietokannasta, aina puolesta tunnista puoleentoista tuntiin kerrallaan. Aina välillä piti pyytää ryhmiä rauhoittumaan ja tarkistaa, että he todella tekivät koulutehtäviä.

Sussex Downs Learning Centre Eastbourne, Englanti 28.2.–5.4.2013

Uusina kokemuksina tulivat lentokoneella lentäminen ja yksin selviäminen ulkomailla. Kv-vastaavamme Paula Takamaa oli onneksi antanut hyvät evästykset, miten toimia lentoasemalla ja junalippujen kanssa Englannissa. Asuin host-perheen luona koko vaihtojakson. Hesterin perhe oli oikein mukava, tarjosi hyvää ruokaa ja antoi paljon vinkkejä, mitä voin tehdä vapaa-aikoina ja miten saan junalippuja halvemmalla. Työssäoppimispaikkana oli Sussex Downs Learning Centre, kirjasto, joka on tarkoitettu toiseen asteen opiskelijoille. Englantilainen kirjasto eroaa melkoisesti suomalaisesta. Hiljaisuudesta ei ole tietoakaan, sillä eniten olin asiakastiskillä, joka sijaitsi ryhmille tarkoitetussa osastolla. Muut osastot, yksintyöskentelylle tarkoitettu osasto ja hiljainen osasto, olivat hieman hiljaisempia. Ohjaajana toimi Denice Penrose, joka heti ensimmäisenä päivänä selitti, mitä teen 5 viikon harjoittelujakson aikana. En paljon saanut selvää puheista, mutta opin kuin opinkin tekemään paljon uusia asioista ja kaikki opastettiin englanniksi. Kirjastossa jokainen teki kaikkea, kuten asiakaspalvelua, hyllyttämistä, muovittamista, kirjatietojen tarkistamista

Pidin positiivisena asiana kirjaston melko hyvää DVD-tarjontaa, joita lainasin lähes päivittäin.

Englantia työssä ja tunneilla Kirjaston ohella olin kolmesti viikossa englannin kielen tunnilla. Luokassa oli minun lisäksi paljon espanjalaisia sekä yksi ranskalainen. Tunneilla opiskeltiin muun muassa kielioppia, mutta eniten pidin niistä aiheista, joista tunneilla keskusteltiin. Viikonloppuina kävin mm. Lontoossa ja Brightonissa ja vaikka sää ei ollut paras mahdollinen, niin kyseiset paikat ovat kokemuksen arvoiset. Lontoossa vierailin British Museumissa ja National Art Galleryssä. Ulkomaanjakso kannattaa, koska varsinkin kirjastot kansainvälistyvät kovaa vauhtia ja työntekijöiltä vaaditaan ennakkoluulottomuutta asiakkaita kohtaan.

Santhi Lehikoinen merkonomiopiskelija, Tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu

Suomalaiset ja italialaiset opettajat ruuan puolesta Miten trendikästä ruoka on nykynuorten keskuudessa? Onko ruualla laajempaa kulttuurista merkitystä? Olisiko siitä ammatiksi? Vai onko se vain välttämätön paha, jolla nälkä tyrehdytetään? Ainakin sellaiset ruokaprovinssit kuin Etelä-Pohjanmaa ja Italian Lombardia ovat toista mieltä.

teemana. Teemaan voi yläkoulutuissa liittää käytännössä kaikki oppiaineet musiikista matematiikkaan ja biologiasta kuvaamataitoon. Olennaista on innostaa nuoria elämyksellisesti ja kokemuksellisesti ruuan pariin - osaa heistä myös tuleviksi alan ammattilaisiksi ja kenties yrittäjiksi.

6. - 8.5.2013 kokoontuvat eteläpohjalaiset ja lombardialaiset opettajat Seinäjoelle esittelemään toisilleen opetusmenetelmiä, joilla saada nuoret inspiroitumaan ruuasta. Yksi eteläpohjalainen vastaus on ollut yläkoulujen opiskelijoiden Locasto-kisa, paikallinen ”Junior Master Chef”. Tässä kisassa yläkoululaiset ovat luoneet lähiruokaideaan pohjautuvia reseptejä, joita Koulutuskeskus Sedun Upankadun opiskelijat valmistavat maanantaina 6.5. Italialaiset ja suomalaiset opettajat tuomaroivat kisaa yhdessä Juurella-ravintolan ravintoloitsija Jani Unkerin kanssa.

Ruokaprovinssi tutuksi yhä nuoremmille

Elämyksellistä oppimista ruokateemasta Kahden vuoden aikana italialaiset ja suomalaiset opettajat kehittävät opetusmenetelmiä, joissa ruoka on yhdistävänä

Get Inspired by Food -hankkeen kautta Seinäjoen yläkoulut ja Koulutuskeskus Sedu antavat panoksensa ruokaprovinssin pohjan rakentamiselle yhä nuorempien ikäluokkien kanssa. Laaja yhteistyötahojen joukko yliopistoista yrityksiin on mukana tässä työssä. Etelä-Pohjanmaalla Comenius Regio -rahoitteista hanketta koordinoi Seinäjoen kaupunki. Kirsi Lounela kansainvälisten asioiden päällikkö Koulutuskeskus Sedu

Elä,

koe ja opi

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Työssäoppimisen tarkoitushan on opettaa ja näyttää opiskelijoille, mitä se työelämä oikeasti on. Työssäoppiminen ulkomailla ei sitä opeta.

Ilman vanhempiasi, ilman kavereitasi, ilman omaa rauhaa. Ainoastaan sinä ja he, ketkä ovat samalla reissulla. He voivat olla sinulle täysin tuntemattomia henkilöitä.

Sinä, joka opiskelet mihin tahansa ammattiin ja haluat, että valmistuessasi olet luokan osaavampia, ammattitaitoisempia ja muutenkin astetta parempi kuin muut ja haluat silti lähteä ulkomaille työssäoppimaan. Tee työsi koulun penkillä paremmin kuin muut.

Ja sinä, joka naurahdit äskeisen lukiessasi. Ei, tämä on itse koettava, ennen kuin voi arvostella.

Työssäoppiminen Suomessa opettaa kuitenkin useampia opiskelijoita enemmän kuin ne kolme vuotta koulun penkillä istuessa ja opettajaa kuunnellessa. Ulkomaan työssäoppiminen ei opeta parhaalla mahdollisella tavalla tulevaan työelämään, sinun on osattava ne asiat jo. Sinun on oltava valmis työelämään, kun edes ajattelet, että haluat ulkomaille työssäoppimaan. Ulkomaan työssäpppiminen opettaa kuitenkin yhden tärkeän asian, mitä ei voi mistään koulusta saada. Se opettaa sinut elämään.

Itselleni oli järkytys, kun kuulin, että kuuden viikon aikana olemme yhteensä neljä viikkoa koulussa ja vain, vain kaksi viikkoa töissä. Nyt jälkeenpäin, kun ajattelee, niin olisi voitu olla koko kuusi viikkoa pelkästään koulussa. Tämä firma, jossa olen töissä on pankin kunnossa- ja huoltopitoyritys. Tekemistä on niin, ettei meinaa päivät piisata. Not. Olen päässyt vaihtamaan jopa kaksi loisteputkea. Muuten me kaikki istumme taukohuoneessa kahvia juoden ja odottaen, että jotain menisi rikki, mutta ei. Alkaa käydä aika pitkäksi, mutta onneksi ei ole enää, kuin tämä viikko loppuun. Ai niin, muuten kävi tuossa tällä viikolla kaksi tilannetta, joista en ole vielä osannut valita, kumpi on elämäni noloin tilanne.

Pariisi, Aforp | w w w . a f o r p . f r | 11.2. - 22.3.2013

a a l t o n e nj a n n e.b l o g s p o t.f i Keitin kaikessa rauhassa spagettia, odotin veden kiehahtamista, kunnes tämä meidän talon emäntä tulee keittiöön ja ihmettelee mitä teen. Selitin keittäväni spagettia. Noh, tämä matami mimmi työntää minut liedeltä sivuun ja alkaa selittää, kuinka vesi olisi pitänyt keittää ensin vedenkeittimellä, että se kiehahtaisi nopeampaa. Varmasti olisi kiehahtanutkin nopeampaa, mutta mihinkäs minulla kiire. Valmiissa maailmassa. Matami sitten keitteli spagetit siinä loppuun ja minä sain nöyrtyä ja odottaa, että ruoka tuodaan valmiina eteeni. Toinen tilanne sattui heti seuraavana päivänä. Olin yksin täälä meidän kämpillä, kun Ilari ja Anssi olivat vielä töissä. Rauhassa istuskelin koneella ja selailin Iltasanomia ja yhtäkkiä tämä meidän emäntä syöksyy meidän huoneeseen uusien lakanoiden kanssa. Sanoin hänelle, että kiitos, vaihdankin ne samantien. En ihan ensimmäisenä odottanut vastausta, että et muuten vaihda. Me vaihdamme ne yhdessä. Se on vaikeaa, koska olet poika. Siinä vaiheessa kävi mielessä kaikki kirosanat mitä ikinä tiedän. Ihan oikeasti. Et voi vaihtaa lakanoita, koska olet poika. Et osaa.

Mitä täällä tapahtuu? Onko tällä emännällä ollut täällä asumassa sellaisia poikia, jotka eivät ole osanneet vaihtaa edes omia lakanoitansa? Koko hommahan meni mun osalta sitten ihan sivusta katsomiseksi, koska siinä vaiheessa olin niin shokissa, etten välttämättä olisi edes osannut enää vaihtaa lakanoita. Ihan kiva, että autetaan, mutta rajansa kaikella. Mutta nyt, täältä Pariisista, ydinkeskustan välittömästä läheisyydestä, kattohuoneiston parvekkeella istuessa ja kirjoittaessa tämä kaikki tuntuu, kuin eläisi unelmaa. Mitä enempää voi toivoa? Paitsi parempaa työpaikkaa, lottovoittoa ja maailman rauhaa. - J (@AaltonenJanne)

Janne Aaltonen sähköasentajaopiskelija Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu

Ammatillisessa koulutuksessa tapahtuu

Koulutuskeskus Sedussa Ilmajoella maatalousalan opettajat yllättivät opiskelijansa kielityöpajalla. Englanti soljuu ammattiaineissa ihan luontevasti. Varsinkin kun turkkilainen Golbal West -hankkeen projektikoordinaattori Özerk Göker osoittaa omalla esimerkillään, että asian ja toisen ihmisen ymmärtäminen ei todellakaan edellytä täydellistä kielitaitoa. Konealan opettaja Ville Ketomäki on pitänyt tuntejaan englanniksi. - Opiskelijat, joiden mielestä kielet ovat pakkopullaa ammatillisessa koulutuksessa, ovat löytäneet lisää motivaatiota. Myös maatalousalan tekijä tarvitsee kielitaitoa esim. hankkiessaan koneita Saksasta, kertoo Ketomäki.

Koulutuskeskus Sedun henkilöstölle tehdyssä kansainvälisyysosaamisen kyselyssä n. 70 % vastaajista oli kiinnostunut kehittämään englannin kielitaitoaan. Siitä lähti ajatus kielipajoista ja suullisen kielitaidon kehittämisestä, kertoo kansainvälisten asioiden päällikkö Kirsi Lounela.

On hyvä, että opettajatkin ovat innokkaita osallistumaan kielipajoihin, sillä opiskelijoilla riittää kiinnostusta kansainväliseen toimintaan ja ulkomaanjaksot ovat kaksinkertaistuneet parin viime vuoden aikana. Vuonna 2012 yli 100 opiskelijaa lähti kv-työssäoppimisjaksolle osana opintojaan. Kansainvälistymisellä on myönteistä vaikutusta opiskelijoiden yleisiin työelämävalmiuksiin: aloitteellisuuteen, kykyyn toimia tiimissä, joustavuuteen ja sopeutumiseen eri työympäristöissä, Lounela toteaa.

Kielitaito

kantaa kulttuurien yhteistyöhön

Kansainvälisyys lisää joustavuutta Koulutuspäällikkö Virpi Norja toivoo maatalousalan kansainvälisen vaihdon lisääntyvän ja opettajien innostuvan tekemään työtä tiimeissä. - Kun niin henkilöstön kuin opiskelijoiden luottamus omaan kielitaitoon kasvaa, voimme tarjota kansain välisille opiskelijoille myös opiskelujaksoja omien opiskelijoidemme kanssa, Norja suunnittelee. Global West -hankkeen kielityöpajat ovat saaneet erittäin hyvän vastaanoton myös Sedun muissa opetuspisteissä: Ilmajoella Pappilantiellä, Kurikassa, Lapualla, Seinäjoella Koskenalantiellä.

Özerk Göker, projektikoordinaattori, Pyramid-hanke.

Miten koulussa pitäisi opettaa kieliä? Sedun kielityöpajoissa pääosassa on puhuminen. Ammattiaineiden opettaja käyttää käytännönläheisiä esimerkkejä, englannin opettaja tuo oman osaamisensa ja Özerk Göker lisää monikulttuurisuuden viestintätilanteisiin. - Suomalaiset ovat aika arkoja puhumaan englantia, varsinkin jos suomalaisia on kuuntelemassa. Kielityö pajoissa tehdään konkreettisia asioita ja kaikki käyttä vät luontevasti englantia kanssani, selvittää Özerk Göker rohkaisevaa toimintatapaansa.

Ranskalaisopiskelijat

ottivat tuntumaa suomalaisyrityksiin Koulutuskeskus Sedu tekee yhteistyötä pariisilaisen AFORP-koulun kanssa. Pariisissa opiskelee kuuden viikon ajan kolme sedulaista sähköasentajaopiskelijaa, ja Seinäjoella työskenteli kahden viikon ajan kymmenen ranskalaista sähkäriopiskelijaa eri yrityksissä – useissa firmoissa rinnakkain Sedun oman työssäoppijan kanssa. Sähköturva J. Rintala Oy sai kaksi pariisilaista työmaita virkistämään. Opettaja Fabrice Bourguoin helpotti opiskelijoidensa kommunikointia suomalaisyrittäjien Opettaja Fabrice Bourguoin (vas.), Vincent Thiry, Benjamin Combette ja Diabé Gissé aamupalaverissa. kanssa. Ranskassa oppisopimuksella ammattiin - Asentajat puhuvat aivan hyvin sähköä englanniksi, ja Keskieurooppalaiseen tapaan ranskalainen ammattikoulu asiaosaaminen auttaa opiskelijaakin, vakuuttaa opettus rakentuu oppisopimusten varaan. Peruskoulun jälkeen taja Sami Rinta-Valkama, joka on organisoinut työssänuori solmii sopimuksen alan yrityksen kanssa. Työ ja opis oppimispaikat ranskalaisille. kelu vuorottelevat: 2 viikkoa koulussa, 2 viikkoa yrityksessä ja 2 viikkoa koulussa. Koulutus sähköasentajaksi kestää 3 Koulutuskeskus Sedussa ranskalaisopiskelijat viipyivät vuotta. koulussa Kirkkokadulla vain yhden päivän ja osallistuivat englannin oppitunneille. Kahden viikon rupeamasta muut Kontakti ranskalaiskoulun syntyi syksyllä 2011 Wellcome työpäivät kuluivat yritysten työmailla. Europe -hankkeen tapaamisessa Seinäjoella. Sedulaisopiskelijoiden Janne Aaltonen, Anssi Juntunen ja Ilari Kurhela Opettaja Fabrice Bourguoin pääsi välittämään tietoa Ransvaihtojakso tuli mahdolliseksi SeduTop II -hankkeen (Leokasta ja ranskalaisesta kulttuurista merkonomiopiskelijoilnardo da Vinci) kautta. le.

Vapaa-aikaa luonnon helmassa Vapaa-ajalla opiskelijat vierailivat mm. Ähtärin eläinpuistossa ja saivat kokea Sedun opettaja Jaakko Korkosen järjestämän upean mökki-illan mämmeineen ja tikkupullineen. Kirkas tähtitaivas pakkasiltana järven jäällä oli Pariisin pojille ja opettajalle hieno ja ikimuistoinen kokemus. Mämmi ei yllättäen herättänyt suurta ihmetystä - ranskalaisen opettajan isoisä oli kuulemma keittänyt vastaavantyyppistä mallaspuuroa.

Ensimmäiset Electricianit valmistuvat Sedusta Matti Luoma (21), (kuvassa vas.) valmistuu toukokuussa 2013 sähköasentajaksi ja saa myös englanninkielisen tutkintotodistuksen. Hänen ryhmänsä on Koulutuskeskus Sedun ja koko Suomen ensimmäinen pääosin englanniksi opiskellut Electrician-ryhmä. - Kirjoitin ylioppilaaksi Ylistaron lukiosta, ja opo kertoi tästä mahdollisuudesta, koska englantini on vahva ja olen kiinnostunut tekniikasta. Kun muut ovat olleet ATTO-opinnoissa, olen ollut työssäoppimassa. Ja itse asiassa olen jo maaliskuusta lähtien ollut alan töissä ja tehnyt opinnäytetyötä työn ohessa, kertoo Matti Luoma toukokuun puolivälissä.

Monikulttuurisuus, työssäoppimisjaksot ulkomailla -

Meidän ryhmässä on puhuttu maailman asioista, afrikkalaisesta elämäntavasta, kulttuurista. Pääasiassa on ymmärretty toisiamme, ja sähköstä olemme aina samaa mieltä. Opiskelijakaverit ovat Kamerunista, Ugandasta ja Virosta, ja meitä suomalaisia siellä joukossa, kertoo Matti Luoma ja myöntää, että erimielisyyksiä ja väärinymmärryksiäkin on kolmeen vuoteen mahtunut.

Electrician-koulutukseen kuuluu työssäoppimista ulkomailla ja Suomessa. Matti Luoma on kartuttanut osaamistaan työpaikoilla: ekana vuonna 2 viikkoa Ruotsissa Finspångissa, toisena vuonna syksyllä 6 viikkoa Vaconilla Vaasassa, keväällä 6 viikkoa Kööpenhaminassa Tanskassa, kolmantena vuonna syksyllä 6 viikkoa Plantoolilla Seinäjoella ja keväällä 6 viikkoa Irlannissa Kilkennyssä.

Irlannin kokemus oli paras, koska kaikki puhuivat englantia ja pääsi helposti työporukan jäseneksi. Isäntäperhe oli tosi kiinnostunut Suomesta, ja keskusteltiin paljon, summaa Luoma.

Sähköä ja sivistystä - -

Työssäoppimisjaksoilla oppi tosi paljon, englantini on sujuvaa, olen nähnyt alan työpaikkoja eri maissa ja tutustunut erilaisiin työkulttuureihin. Suomessa on tosi hyvin asiat vaikkapa Tanskaan verrattuna. Siellä työkaverit oli aika ahdasmielisiä, työtahti hidas, ja uutisetkin keskittyivät aina Tanskaan, summaa Matti Luoma kokemuksistaan. Heinäkuussa armeijaan, haluan jatkaa opintoja insinööriksi. Erityisesti automaatio, robotiikka ja ohjelmointi kiinnostavat. Kun osaan ja ymmärrän asentajan työtä, se on eduksi opinnoissa ja töissä, vakuuttaa Matti Luoma.

Paljon työtä mutta myös työn iloa -

Kaikki teoriaopinnot ja materiaali tarjottiin englanniksi. Yksilöohjausta sai suomeksi tai englanniksi aina tilanteen mukaan. Opettajat ovat panostaneet tosissaan koulutuksen sisältöihin, tehneet paljon yhteistyötä ja kohentaneet kielitaitoaan. Tämä koulutus on piristänyt koko osastoa, kertoo lehtori ja ryhmänohjaaja Sami Rinta-Valkama.

Turvallisuusalan

koulutus kansainvälistyy

Turvallisuusalan opiskelijat liikkuvat kansainvälisesti hyvin vähän, vaikka turvallisuusalan työtehtävät vaativat yhä enemmän kansainvälisyysosaamista monikulttuuristuvissa ympäristöissä. Viime keväänä suomalaisista turvallisuusalan oppilaitoksista tehtiin matka Hollantiin, kahteen turvallisuusalaa opettavaan oppilaitokseen. - Vierailun aikana tutustuimme paikalliseen turvalli suusalan koulutukseen, paikallisiin työelämäedusta jiin sekä mahdollisiin työssäoppimispaikkoihin. Mat kan aikana tehtiin suunnitelmat yhteistyön jatkumi- sesta mm. opiskelijavaihdosta. Kummastakin hollanti lai-sesta partnerioppilaitoksesta kävi opettajia vasta vierailulla syksyllä 2012 tutustumassa Koulutuskeskus Sedun turvallisuusalan opetukseen. Teimme myöhem min syksyllä vastaavanlaisen matkan Englantiin turval lisuusalaa opettavaan oppilaitokseen. Englantilaiset kollegat kävivät keväällä 2013 vastavierailulla Suomes sa ja sovimme opiskelijavaihtojen aloittamisesta keväällä 2014, kertoo turvallisuusalan vastuuopettaja Timo Paakkaanen Sedusta.

Asiantuntijat liikkeelle ensin Asiantuntijaliikkuvuuksilla luodaan pohjaa alan opiskelijoiden vaihtojaksoille, joilla tuetaan tulevaisuuden osaajien elinikäisen oppimisen avaintaitoja. Tähän tavoitteeseen pyritään suunnittelemalla ja toteuttamalla turvallisuusalan eurooppalaista yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten kesken, muodostamalla partneriverkosto sekä laatimalla suunnitelmat opiskelija- ja opettajavaihdolle sekä opiskelijoiden kansainväliselle työssäoppimiselle. - Hankkeen tuloksena keväällä 2013 ensimmäiset neljä turvallisuusalan opiskelijaa olivat kuusi viikkoa opiske lijavaihdossa Hollannissa. Sedusta lähtijöitä oli kaksi. He menivät kahteen eri oppilaitokseen eri puolille Hollantia. Toisessa oppilaitoksessa olleet opiskelijat pääsivät työssäoppimaan paikalliseen keskussairaa laan. Hankkeen seuraavassa vaiheessa luodaan suhtei ta Tanskaan sekä vahvistetaan ja kehitetään suhteita Hollannissa ja Englannissa. Tavoitteena on, että keväällä 2014 voimme lähettää opiskelijoita kaikkiin näihin partnerimaihin, Paakkanen kertoo.

ti • istart maaammatt auto ja • orjaaja • datanomi asenta • nk • oneuvo autokori jettaja asentaja aj ul • ani • autonk troniikka- T-asentaja • artesa ntaja • IC • elek istaja • neistaja tioase trician valm kuva• ko • • Elec rvikkeiden • kokki oulu) • sk rantti • elinta nhuoltaja (talou • labo aja di • ko lousopetus äasentaja seppähitsa itaja kotita ani • kylmori • levy • lähiho ttaja artesa i-kondiitt valmistaja oneenkulje ujen el ennusk leipur otteiden lupalv maarak • matkai jen tuotta • lihatu ari • velu jä taja al • ma eutuyrittä i-metsäpal ian tuot ja • aa rg ur as mp ne ts ma me • metsäe parturi-ka puuseppä ja • • ta i ot • • om tu ntaja ttaja ntaja merkon ja • oneenkulje • putkiase • sähköase allimetsäk cal Nurse sisustaja ja • turv oili• oili verh Practi -Spurtti • tarj lija • • ajo• Sedu nrakentaja atetusompe jettaja saani ul • talo lvoja • va oneuvonk ti • arte ja • rt ta aj suusva distelmä ammattista atioasen ian • ma yh ja • sentaja • aja • auto • Electric iden ke neuvoa korinkorja • datanomi intarvik uolel dinh • auto uljettaja entaja • • ko talousja nk as ta ti auto oniikkaT-asen taja • ko esaani • IC tr ek • el koneis kuva-art taja valmis kokki • lu) • • skou taja • (talou ti opetus borant

www.

sedu

.fi

leipu

kylm

ja äasenta

•

ri-

Savon ammatti- ja aikuisopisto ja Kouvolanseudun ammattiopisto. Oppilaitosten lisäksi hankkeeseen osallistuu yrityskumppaneina kaksi maailman johtavaa turvallisuusalan yritystä G4S ja Securitas. Hankkeella on lisäksi neljä ulkomaista partnerioppilaitosta kolmesta eri maasta, Hollannista, Englannista ja Tanskasta. Näiden lisäksi hankkeelle pyritään saamaan vielä toinen partnerioppilaitos Tanskasta. L4S- eli Leonardo for Security -hankkeessa verkostoon kuuluvat oppilaitokset ja yhteistyöyritykset kehittävät turvallisuusalan koulutuksen kansainvälistä toimintaa. Hanke on herättänyt kiinnostusta kansallisesti erittäin paljon.

Yritykset ja oppilaitokset partnereina Koulutuskeskus Sedu on alkanut koordinoda hanketta, joka kehittää turvallisuusalan ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyttä. Leonardo Mobility on myöntänyt asiantuntijavaihtorahoituksen ajalle 1.6.2012 - 31.5.2014. Partneriverkosto muodostuu viidestä turvallisuusalan perustutkintoa opettavasta oppilaitoksesta: Koulutuskeskus Sedu, Porvoon Ammattiopisto, Vantaan Ammattiopisto,

Työelämäyhteistyön Työelämäyhteistyöhön liittyvää tietoa on kerääntynyt Seduun vuosien saatossa runsaasti. Tieto on kuitenkin hajallaan, joten tiedon hakeminen ja hyödyntäminen on suorastaan mahdotonta. Kooste olemassa olevista työssäoppimisen puitesopimuksista ja niihin liittyvistä yritystiedoista on intraan kootussa taulukossa, jonka käyttömahdollisuudet ovat rajalliset. iTOP-hankkeessa näihin haasteisiin etsitään ratkaisuja. iTOP-hankkeessa kartoitettiin syyslukukaudella 2012 sähköisen järjestelmän sisällölliset tarpeet. Sedun jokaisessa (8) yksikössä koulutuspäällikkö sekä yksi tai useampia opettajia, opinto-ohjaaja ja opintosihteeri ratkoivat seuraavia teemoja: 1. Nykytilanteen kartoitus – Yksikön nykyisiin työelämäyhteistyön prosesseihin liittyvä selvitys 2. Yksiköiden välinen vertailu – Millaisia yhtymäkohtia eri yksiköiden välillä on? Koulutuskeskus Sedua palvelevan tietojärjestelmän ideointi ja toiminnalli suuksien määrittely • Toiseen kokoukseen osallistui myös työelämän edustajia 3. Yhteenvedot ja päätelmät – Sedu-tasoisen työelämäyhteistyön hallinta- ja raportointi järjestelmän yhteenveto Kevätlukukaudella 2013 tietojärjestelmään liittyvää määrittelytyötä jatkettiin yhteistyössä osaamis-, kehittämis- ja tukipalveluiden sekä tietohallinnon kanssa. Lisäksi kartoitettiin Seinäjoen koulutuskuntayhtymän eri tulosalueiden järjestelmät ja benchmarkattiin vertailukelpoisia, toisten koulutuksenjärjestäjien käytössä olevien järjestelmiä. Tavoitteena on, että järjestelmän varsinainen toteutus ja käyttöönotto aloitetaan vuoden 2014 aikana. Matti Mäkelä projektipäällikkö iTop-hanke

tiedot talteen

Työelämäjakso Sain mahdollisuuden osallistua v. 2012 kahden kuukauden mittaiselle työelämäjaksolle Metsähallituksen Luontopalvelujen palveluksessa. Tehtävänäni oli toteutettujen ja suunniteltujen riistan elinympäristökohteiden dokumentointi ja sisällön toimittaminen Eräluvat.fi-sivustolle, mikä liittyy Metsähallituksen lupamyynnin uudelleenorganisointiin. Esiteltävät kohteet sijaitsivat eri puolilla Suomea, joten matkakilometrejä jakson aikana kertyi runsaasti. Metsähallituksen riistanhoidon ammattilaisten asiantuntemus auttoi syventämään tietojani ja ymmärtämään monia riistaekologiaan liittyviä lainalaisuuksia. Metsähallitus on edelläkävijä Suomessa riistan elinympäristöt huomioivassa metsätaloudessa. Metsähallituksen hallinnoimiin metsiin on muodostunut vuosien saatossa jo tuhansia hehtaareita erilaisia riistan elinympäristöjen aktiivisen hoidon kohteita (REAH-kohteet). Kohteiden kunnostamiseen käytetään mm. Metsähallituksen alueilla metsästäviltä saatavia metsästyslupatuloja. Kohteet on jaettu neljään eri ryhmään: riekko- ja hanhisuot, kanalintujen poikue-elinympäristöt (kanalintumetsät), lintukosteikot sekä Metsähallituksen uusitun ympäristöoppaan mukaiset toimenpiteet, joissa kantavana teemana on ”hallittu huolimattomuus”. Viimeksi mainitusta esimerkkinä riistatiheiköt, jotka antavat riistalle suojaa läpi metsän elinkaaren.

opettaa uutta Riistan huomioiminen metsätaloudessa ei useinkaan vaadi taloudellista panostusta vaan ajattelu- ja toimintatavan muuttaminen riittää. Taimikonhoidossa ja harvennuksia edeltävissä raivauksissa voidaan jopa säästää, kun toimintaa ei tarvitse suorittaa niin totaalisena. Työelämäjakso on piristävä katkos opetustyöhön, ja mahdollistaa samalla uusien verkostojen luomisen opetustyön tueksi. Suosittelen lämpimästi! Seppo Sipilä lehtori Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Tuomarniementie

Työelämäyhteistyön kehittämisjaksot - - - - - -

työnantaja mahdollistaa opettajille osallistumisen nk. työelämäjaksoille jakson pituus 2 vko – 2 kk kotimaassa tai ulkomailla yhdessä tai kahdessa työpaikassa etusijalla opettajat, jotka eivät ole aiemmin olleet työelämäjaksolla jaksolle voi päästä viiden vuoden välein tavoitteena oman ammattitaidon päivittämisen lisäksi työelämäyhteistyön kehittäminen toteutus SeDuuni2-projektin kautta

Kuvassa riekko- ja hanhisuoksi kunnostettu kohde. Suolta on poistettu puustoa avoimen alan lisäämiseksi ja ojat on tukittu. Avoimen suon ja metsän väliin jäävä reuna-alue, ns. vaihettumisvyöhyke on riistan kannalta erityisen tärkeä.

Toukokuussa merkonomiksi valmistuva Misa Mäki (19) pääsi yhden päivän ajan seuraamaan varjon lailla LähiTapiolan liiketoimintajohtaja Ville Lahtea. Koulukadulta neljä merkonomiopiskelijaa koki unohtumattoman päivän – jokainen eri yrityksessä.

Pukeuduin siististi ja menin tapaamaan Ville Lahtea klo 9, kuten oli sovittu. Päivä paljasti johtajan arkea: palavereita, paljon puhelimessa. Ville Lahti kertoi opiskelustaan, työkokemuksestaan ja neuvoi, mitä kannattaa opiskella, jos esim. pankkiala kiinnostaa.

Nuorkauppakamari

tarjoaa

Job shadowing - Seuraa johtajaa Tapaan Misa Mäen toukokuussa työssäoppimisjaksolla Käyttöautolla Rengastiellä. Nyt automyyjän apulaisena työskentelevä Misa Mäki kertoo päivästä johtajan seurassa. -

Tuntui hienolta, kun opettaja tarjosi tätä mahdollisuutta juuri minulle. LähiTapiola on iso pankki- ja vakuutuspalveluja tarjoava yritys, joten ilman muuta valitsin sen.

Aamupalaveri konttorissa oli tunnelmaltaan rento mutta johtajien puheista en ymmärtänyt juuri mitään. Lounaan jälkeen pistäydyttiin kahdessa alueen sivukonttorissa. Tavattiin sen konttorin esimies ja käytiin uutta asiaa fuusion etenemisestä.

Johtajan työ ei ehkä ole mun juttu – ainakaan vielä pitkään aikaan. Mulle kelpaa ihan normaali työ. Jos haluaa johtajaksi, pitää tehdä suunnitelmallisesti paljon töitä sen eteen.

Automyyjän apuna Misa Mäki on mm. saanut palvella asiakkaita, siirtää autoja hallissa tai ajaa niitä varusteluun tai huoltoon, laittaa autoja myyntikuntoon, pestä ja imuroida. Armeija kutsuu tammikuussa ja siihen saakka pitäisi löytää asiakaspalvelu- ja myyntityötä.

Fiilistä asumiseen

Koulutuskeskus Sedun maksuttomat opiskelija-asuntolat sijaitsevat Ilmajoella, Kauhajoella, Kurikassa, Lapualla, Seinäjoella ja Ähtärissä. Sedun asuntoloissa asuu vuosittain yli 400 opiskelijaa. Sedun asuntolatoiminta on:

on järjestetty mm. lautapeli-iltoja, sählymatsia ja makkaranpaistoa laavulla. Kuntosaliharjoittelu on liitetty osaksi harrastepassin suorittamiseen.

”Turvallista, viihtyisää ja opintoja tukevaa asumista yhteistyössä kodin ja koulun kanssa”

Seinäjoen asuntolassa on ollut kevään aikana mahdollisuus saada yksilöllistä ohjausta arjen asioihin ja opiskelujen tukemiseen. Seinäjoella pyöri talven aikana kokkikerho ja erilaiset teemaillat.

Seinäjoella

Koulutuskeskus Sedun kaikki seitsemän opiskelija-asuntolaa ovat mukana valtakunnallisessa Fiilistä asumiseen -hankkeessa, joka kuuluu OPH:n läpäisyn tehostamishankkeisiin. Fiilistä asumiseen -hankkeen kautta on asuntoloiden toimintaa kehitetty yhä enemmän opiskelijoiden hyvinvoinnin, turvallisuuden ja opintojen sujumisen näkökulmasta. Opiskelijoita on koulutettu toimimaan harrastetutoreina, asuntolaohjaajat ovat verkostoituneet ja osallistuneet täydennyskoulutukseen sekä tuoneet uusia harrastusmahdollisuuksia asuntoloihin. Asuntolatoimintaa on tuotu enemmän osaksi oppimisympäristöä – vapaa-ajantoimintojen kautta on ollut mahdollisuus suorittaa vapaavalintaisia opintoja harrastepassien ja asuntolapassien avulla.

Ähtärissä Ähtärin Tuomarniementiellä liikuntakerho on pyörittänyt mm. jääkiekko- ja sählytoimintaa, puutyökerho on toiminut yhdessä Koulutien opetuspisteen kanssa. Harrastetutorit ovat järjestäneet aktiviteettejä kaikille opiskelijoille ja kehittäneet uusia lajeja kuten hankipainin. Tuomarniementien luonnossa on pystytty kokeilemaan myös kajakkimelontaa, paintball-kisoja ja jääradan tekoa. Aktiiviset harrastetutorit pääsivät kevään päätteeksi kokeilemaan golfsimulaattoria. Osa asuntoloista järjesti syksyllä Anna mulle aikaa -tapahtuman, johon kutsuttiin opetuspisteen henkilökuntaa tapaamaan opiskelijoita heidän vapaa-ajallaan.

Ilmajoella Ilmajoentien opetuspisteessä järjestettiin syksyllä asuntolakurssi kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Kurssin avulla opiskelijat omaksuivat asuntolan arjen asioita, perehtyivät turvallisuuden huomioonottamiseen ja pohtivat asioita terveellisistä elämäntavoista ja ihmissuhteista. Liikuntaharrastuksiin kokeiltiin uusia juttuja kuten hankipalloa. Lisäksi osa opiskelijoista kävi harrastetutorkoulutuksen ja teki benchmarking-matkan Tuomarniemen asuntolaan.

Koulutuskeskus Sedun koordinoima Fiilistä asumiseen -hanke on ollut mukana järjestämässä alueellisia ja valtakunnallisia asuntolaohjaajapäiviä, pilotoinut asuntolaohjaajien täydennyskoulutuksen sekä ollut mukana tuottamassa asuntolatoiminnan käsikirjaa. Raija Marttala projektikoordinaattori Fiilistä asumiseen -hanke

Kurikassa Kurikan asuntolaan on hankittu karaokelaitteet, ja säännöllinen karaokekerho on päässyt pyörimään. Teemoittain

w w w. se du.f i/Fiilist aA sumise en w w w. asuntolaohjaajat . net

Asuntolapassi

ja harrastepassi

– osa opiskelijoiden valinnaisuutta

Asuntolapassi opiskelijat keräävät passiin merkintöjä asuntolatoimintaan liittyvistä vapaaehtoisista ja pakollisista aktiviteeteista. Aiheina ovat mm. asuntolakaraoke, paloturvallisuus, poliisin luento, nuoret, terveys ja seksi, siivous, askartelu/käsityöt, elokuvat. Asuntolassa asuva opiskelija kerää lukuvuoden aikana merkintöjä asuntolapassiin osallistumisestaan asuntolaopiskelijoille järjestettyihin info- ja luentotilaisuuksiin sekä ohjattuihin harrastustoimintoihin. Pakollisia osioita ovat mm. turvallisuuteen liittyvät infot. Asuntolapassi on suoritettu, kun toimintoja kertyy 1 ov, jolloin passi hyväksytään opetussuunnitelman mukaiseksi vapaasti valittavaksi tutkinnon osaksi.

Harrastepassi opiskelija kerää passiin merkintöjä osallistumisistaan ohjattuihin harrastuksiin. Harrastepassiin opiskelija voi saada suoritusmerkintöjä joko oppilaitoksen omasta tarjonnasta, asuntolan vapaaajantarjonnasta tai muun kuin oppilaitoksen järjestämästä ohjatusta kurssitoiminnasta. Opiskelija kerää lukuvuoden aikana ohjatun harrastustoiminnan vetäjien varmentamia harrastussuorituksia, jotka kirjataan harrastepassiin. Harrastepassi on suoritettu, kun toimintoja kertyy 1 ov, jolloin passi hyväksytään opetussuunnitelman mukaiseksi vapaasti valittavaksi tutkinnon osaksi.

Asuntola- ja harrastepassin vahvuuksia ja mahdollisuuksia • Kerryttää opintosuorituksia asuntolassa ja vapaa ajalla ja parantaa opintojen läpäisyä • Tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden yhdistää omat harrastukset ja opiskelu kiinnittäen opiskelijaa tehokkaammin opintoihin • Ohjaa opiskelijoita ”hyvien harrastusten” pariin kehittämään omia vahvuuksiaan • Lisää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä • Tarjoaa mahdollisuuden kehittää asuntolaa oppimisympäristönä • Lisää yhteistyötä alueen urheiluseurojen, harraste piirien, teatterien, pelastustoimen liikenneturvalli suustoimijoiden, seurakuntien jne. kanssa • Voidaan käyttää yhtenä menetelmänä elämän hallinnan tukemiseen, mm. asuntolakaraoke antaa mahdollisuuden omien tunteiden purkamiseen musiikin avulla • Innostaa SAKUStars-toimintaan • Voidaan liittää osaksi tyky-passia • Mahdollistaa yhtenäisen toimintamallin asuntola-/ harrastustoimintojen hyväksiluvusta eri oppilaitoksis sa ja varmistaa tasapuolisen osaamisen tunnustamisen

Asuntola harrastus- ja oppimisympäristönä Ähtärissä toteutettu Sedun Joop -projekti on tuotteistanut uusia toimintamalleja, joita levitetään valtakunnalliseen käyttöön mm. SAKU ry:n ja OPH:n Arjen Arkki -toimintaympäristön kautta. Arjen Arkkiin kerätään hyviä käytäntöjä, jotka ovat syntyneet ESR:n PAT-kehittämisohjelman kautta. Ähtärin mallien avulla asuntoloita halutaan kehittää oppimisympäristönä ja kiinnittää opiskelijoita opintoihin harrastusten kautta. Hankkeen kautta on tuotteistettu mm. Harrastepassi ja Asuntolapassi, joita levitetään Sedussa Fiilistä Asumiseen -hankkeen kautta. Reijo Udd koulutuspäällikkö Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri

Legoista

kuormatraktorin pienoismalli

Tuomarniemellä metsäalan opiskelijat tekevät tuttavuutta Komatsu 830.3:n kanssa. Kuormatraktorin toimintaan voi tutustua myös legojen kautta. Lauri Asunmaa (kuvassa) ja Pauli Rajaniemi opiskelevat toista vuotta metsäkoneenkuljettajiksi. Kolmen kuukauden illat asuntolassa on käytetty metsätraktorin toimintojen pohtimiseen ja niiden mallintamiseen legoilla. Valmis ja toimiva Komatsu 830.3 esittäytyi suurelle yleisölle Sarkamessuilla Seinäjoki Areenassa. Lego-Komatsussa toimii 7 moottoria, 2-vaihteinen vaihdelaatikko, veto jokaiselle 8 pyörälle ja 4-vedon pystyy kytkemään päälle ja päältä pois, useita telejä ja akselistoja. Pienoismallin pituus 74 cm ja paino n. 5 kg.

”Kerittäiskö me treffata? Olis hauska puhua jonkun kans.” ”Raha-asiat on päin persettä, voisiksä auttaa.”

Etsin

kunnes löydän sun

Tällaisten viestien saapuminen puhelimeen saa aikaan tunteen, että olen saanut aikaiseksi sen mitä olen yrittänyt. Kontakti nuoreen, luottamuksellisen suhteen aikaansaaminen ei onnistu hetkessä. Siihen tarvitaan useita yhteydenottoja, yrityksiä sopia tapaamisia. Pettymyksiä, takapakkeja ja ohareita.

Mitä haasteita nuorilla sitten on? Taloudelliset ongelmat, mielenterveysongelmat, yksinäisyys, koti-ikävä, lähiverkoston puuttuminen, liiallinen vastuunkanto joko itsestä tai vanhemmista. Koulunkäynti käy ylitsepääsemättömän hankalaksi, jos ympärillä oleva elämä on solmussa. Nuorella ei ole vielä aikuisen voimavaroja kestää pettymyksiä tai solmujen avaamiseen tarvittavaa kärsivällisyyttä. Usein nuorelta puuttuu elämästään vastuullinen aikuinen. Näissä asioissa olen yrittänyt olla tukena.

Sedu-etsivän työ Pitkälti työni Sedu-etsivänä on ollut yksilö- ja palveluohjausta sekä rinnallakulkemista ja aikuisena olemista nuoren elämässä. Olen ollut nuoren tukena eri virastoissa sekä käynyt ns. kotikäynneillä nuoren kotona. Olen istunut seurana kahviloissa, osallistunut nuoren vapaa-aikaan kaverina lenkillä. Olen pitänyt tilastoa omista nuoristani, ja minun kauttani on lokakuusta 2012 tähän saakka kulkenut n.130 nuorta. Onneksi työ on kantanut hedelmää yhteistyön kannattamana ja voin todeta, että osa nuorista on jatkanut opintojaan. He ovat vaihtaneet mm. koulutusalaa, palanneet sairausloman jälkeen takaisin opiskelemaan tai taloudellisten asioiden yms. selvittyä jaksaneet keskittyä taas opiskeluun.

Kaupungin etsiväksi Työni täällä Sedussa on loppusuoralla. Toukokuun jälkeen siirryn kahden muun etsivän kanssa Seinäjoen kaupungin työntekijöiksi. Millaisia muutoksia tämä muutos tuo tullessaan, sitä en tiedä vielä itsekään. Kaikki

selviää aikanaan, mutta toivon yhteistyön jatkuvan yhtä mutkattomasti kuin tähänkin asti. Kiitän kaikkia lämpimästä vastaanotosta ja siitä, että olette kaikki Sedulaiset omalta osaltanne auttaneet minua pääsemään työssäni alkuun. Mari Hirsimäki Sedu-etsivä

Kulttuurikisat

kunniassa

SAKUstars-tapahtuma on SAKUn yhdessä vuosittain vaihtuvien koulutuksenjärjestäjien kanssa järjestämä valtakunnallinen kulttuurikilpailu ammattiin opiskeleville. Kisoissa on sarjoja kuvataiteista näyttämötaiteiden kautta musiikkiin, on ennakkotöitä ja esiintymistä paikan päällä. Salpauksen järjestämässä tapahtumassa teemana oli Unelmien amis. Sedu Kurikalla on pitkät perinteet kisoihin osallistumisesta ja keväällä 2013 Lahden kisoihin lähti muutaman ennakkotyön lisäksi 14 opiskelijaa kisaamaan lähinnä musiikkisarjoihin.

Ari Kivistö edelleen täysillä mukana Kurikkalaisia kisaajia ohjaa 20 vuoden kisakokemuksella musiikin ohjaaja Ari Kivistö. Hän on osallistunut kisoihin opiskelijana 1970-luvulla ja siirryttyään töihin ammatilliseen koulutukseen hän on toiminut kisoissa niin huoltajana, joukkueenjohtajana, roudarina, autonkuljettajana, henkivartijana kuin autonasentajanakin - ennen kaikkea kuitenkin säestäjänä. Nykyään Kivistölle laajemman perspektiivin tarjoaa kuuluminen TUKIstars-ryhmään. Tämä ryhmä kehittää kisoja ja on vuosittain uuden kisajärjestäjän tukena tarjoamassa kokemusta menneistä kisoista. Kivistöä puhuttelee yhä kisojen yhteisöllinen tunnelma ja se, että voi tarjota mahdollisuuden musikanteille, näyttelijöille, lausujille ja tanssijoille kohdata toisia samanhenkisiä ihmisiä ja toteuttaa itseään.

Kurikassa

Kulttuuri antaa perspektiiviä – menestys kannustaa Turvallisuusalan toisen vuoden opiskelija Ilmari Kamila osallistui kahteen sarjaan: soitinyhtyeet ja bändit sekä lausunta ja runot. Solisti Kamilan lisäksi Speculum-bändissä esiintyvät myös Juha Koppelomäki, Veli-Jussi Korpela, Santtu Muhonen ja Marko Rokala. Bändi esitti kaksi omaa teostaan: Land of the Graves ja Mary Kelly. Lausuntasarjassa Ilmari kilpaili Ismo Alangon tekstillä Rakkaus on ruma sana. Kamilan kisakokemuksesta muodostui varsin positiivinen, sillä molemmissa sarjoissa tuli kultaa. Hän näkee kulttuurikilpailun tärkeänä, koska ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat kiinnostuneita kulttuurista ja heitä tulisi siinä tukea. Paitsi että kisoissa tutustui muusikoihin eri puolilta Suomea, Ilmari vertaili kokemuksiaan myös oman alansa opiskelijoiden kanssa. Kisojen jälkeen oli mukavaa, kun kisamenestys huomattiin myös omalla koululla. Kurikan kolmannen mitalisijan toi konemusiikin tekijä Random Star nappaamalla hopeaa omassa sarjassaan. Lisäksi kisaajiin tarttui kokemusta ja muistoja. Ehkä juuri nämä opiskelijat 20 vuoden kuluttua tukevat seuraavien sukupolvien kulttuuriharrastusta omalla työllään. Kristiina Väliniemi lehtori Koulutuskeskus Sedu, Kurikka

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ylläpitäjäkunnat Seinäjoen koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ja niiden osuudet kuntayhtymän varoihin 31.12.2012. Jäsenkunnista kotoisin olevat opiskelijat Koulutuskeskus Sedussa 2012

Jäsenkunta

- 2013. Koulutuskeskus Sedun järjestämislupa kattaa yhteensä 4395 ammatillista perustutkinto-opiskelupaikkaa.

Osuudet

20.9.2012

20.1.2013

Alajärvi

0,89 %

109

107

Alavus

2,49 %

179

258

Ilmajoki

7,97 %

325

316

Isokyrö

0,92 %

Jalasjärvi

4,79 %

181

178

Karijoki

0,20 %

Kauhajoki

5,52 %

133

126

Kauhava

5,71 %

304

281

Kristiinankaupunki

0,20 %

Kuortane

1,51 %

Kurikka

8,23 %

328

335

Lapua

5,66 %

339

318

Multia

0,05 %

Saarijärvi

0,05 %

Seinäjoki

49,49 %

1459

1420

Soini

0,32 %

Teuva

0,14 %

Töysä

0,27 %

Virrat

0,91 %

Ähtäri

4,68 %

152

146

jäsenkunnat yhteensä

3919

3865

kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat

3839

3715

kaikki yhteensä

4282

4115

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän luottamushenkilöjohto Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ylimpänä päättävänä elimenä toimii yhtymävaltuusto. Yhtymävaltuustoon kuu-

luu 39 jäsentä kuntayhtymän eri jäsenkunnista. Yhtymävaltuuston toimikausi on 1.1.2013 – 31.12.2016.

Jäsenkunta

Jäsen

Varajäsen

Alajärvi

Jaakko Penninkangas

Keijo Maunuksela

Maija Viljanmaa

Pirjo Kantokoski

Toni Juurakko

Tapio Kallioniemi

Jussi Maijala

Antti Mäkelä

Irma Petäjävirta

Pasi Pentilä

Alavus Ilmajoki

Markku Koskela

Kirsi Perälä

Isokyrö

Jouni Mäkynen

Ulla Alanen

Jalasjärvi

Visa Kananoja

Hanna Kasari

Karijoki

Arto Korkeamäki

Salla-Maaria Yli-Viitala

Kauhajoki

Antti Ala-Kokko

Minna Heiniluoma

Jukka-Pekka Taivalmäki

Emilia Vantaa

Eero Paavola

Mathias Pukkila

Maria Mäkipelkola

Leena Loukasmäki

Kauhava

Lea Puotinen

Tuula Koivisto

Kristiinankaupunki

Marianne Salo-Tuisku

Milla Mattila

Kuortane

Monica Hautamäki

Jari Siukola

Kurikka

Pauliina Niemi

Minna Leppinen

Jukka Ala-Luopa

Anna-Kaisa Niemi

Kirsi Kandolin

Erkki Rintala

Ibahim Sahindal

Riitta Ampiala

Matti Antila

Anssi Yli-Paavola

Multia

Seppo Lampinen

Matti Saarinen

Saarijärvi

Mikko Kallio

Riitta Sorri

Seinäjoki

Aaro Harjunpää

Mikko Männikkö

Tero Juonoja

Heikki Keskinen

Tomi Järvinen

Hanna Nieminen

Jani Karvonen

Risto Iskala

Piia Kattelus

Pirjo Aittoniemi

Helena Koivusaari

Minna Rasinpää

Jarkko Kärki

Jukka Ahlgren

Markku Lehtola

Jari Kivimäki

Kalle Lähdesmäki

Pasi Kivisaari

Antero Maunula

Alpo Kitinoja

Mervi Mäenpää

Satu Rajamäki

Martti Pajulammi

Aki Ylinen

Soini

Juha-Pekka Keisala

Rami Puro

Teuva

Jarmo Kiviluoma

Eija Sippola

VirraT

Johanna Saarinen

Matti Koivisto

Ähtäri

Kauko Kantola

Pekka Rasku

Lapua

Yhtymävaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Martti Pajulammi (Seinäjoki), ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Markku Koskela (Ilmajoki) ja toiseksi varapuheenjohtajak-

si Jukka-Pekka Taivalmäki (Kauhajoki). Yhtymävaltuuston pöytäkirjaa pitää kuntayhtymän johtaja Tapio Varmola ja hallintojohtaja Mika Soininen.

YHTYMÄhallitus 2013–2016

TARKASTUSLAUTAKUNTA 2013 - 2016

Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa sitä ja käyttää sen puhevaltaa. Perussopimuksen mukaan yhtymähallitukseen valitaan 11 jäsentä. Yhtymävaltuusto on valinnut toimikaudekseen 1.1.2013 – 31.12.2016 yhtymähallituksen. Yhtymähallitus tekee myös Koulutuskeskus Sedun entisen johtokunnan tehtävät.

Valtuuston asettamien tavoitteiden täyttymistä valvoo tarkastuslautakunta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat yhtymävaltuuston määräämiä valtuutettuja.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Erkki Honkala, Seinäjoki I varapuheenjohtaja Juhani Mäki, Kurikka II varapuheenjohtaja Markku Lehtola, Seinäjoki

Varajäsen Erkki Honkala (pj) Juhani Mäki (1.vpj) Markku Lehtola (2.vpj) Reetta Hakala Johanna Jouppi Virpi Myllykangas Merja Paananen Risto Lahti Jouko Peltonen Asko Salo Kaarina Kallio

Laura Kujala Heikki Koskimies Heli Hokkanen Juuso Rönnholm Tero Juonoja Maria Mäkipelkola Tiina Julku Irma Petäjävirta Jouni Mäkynen Antti Mäkelä Kirsi Kaitaranta

HENKILÖSTÖJAOSTO 2013 - 2016 Yhtymähallitus on kokouksessaan 11.4.2013 asettanut henkilöstöjaoston käsittelemään hallintosäännössä määriteltyjä henkilöstöpoliittisia linjauksia ja harkinnanvaraisia palkkaus- ja palvelussuhdeasioita. Henkilöstöjaostoon valittiin 5 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet; Varajäsen Erkki Honkala pj. Johanna Jouppi Markku Lehtola Heli Hokkanen Merja Paananen Virpi Myllykangas Kaarina Kallio Asko Salo Jouko Peltonen vpj. Jouni Mäkynen. Pysyviksi asiantuntijoiksi valittiin kuntayhtymän johtaja, hallintojohtaja ja Koulutuskeskus Sedun johtaja. Henkilöstöjaoston pöytäkirjanpitäjänä ja esittelijänä toimii kuntayhtymän henkilöstöpäällikkö.

Yhtymävaltuusto päätti valita tarkastuslautakuntaan toimikaudeksi 2013–2016 seuraavat henkilöt: Varajäsen Pj. Kauko Kantola Anne Vuori Vpj. Matti Antila Pauliina Niemi Riitta Ampiala Ibrahim Sahindal Ulla-Maija Karhu Piia Kattelus Risto Mattila Seppo Passinen

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös on osa laatujärjestelmää, talouden ja toiminnan tarkastelua, ja se antaa pohjaa suunnittelulle. V. 2012 Kk Sedussa oli päätoimista henkilöstöä 569, joista vakinaisia 411 (72 %) ja määräaikaisia 158 (28 %). Sivutoimisia oli 13, yhteensä henkilöstöä oli siis 582.

2012

55 vuotta täyttäneellä työntekijällä on mahdollisuus kolmen (3) päivän ylimääräiseen sapattivapaaseen ja 60 vuotta täyttäneellä työntekijällä viiden (5) päivän ylimääräiseen sapattivapaaseen. Sapattivapaa on palkallista.

Palkkausmenot ovat hieman yli 66 % (v.2011 n. 66 %) kuntayhtymän kaikista toimintamenoista. Koulutuskeskus Sedun henkilöstömenot 28 612 979 €.

Henkilöstön hyvinvointi Työolobarometri Keväällä 2012 työolobarometrikyselyssä henkilöstö antoi hyvää palautetta tyhy-toimintaan panostamisesta. Vuonna 2012 jokaista kuntayhtymän työntekijää kohti käytössä oli 150 euroa, ja tämän lisäksi henkilöstöllä oli käytettävissä Smartum Oy:n liikunta- ja kulttuurisetelit omaehtoiseen liikunnan ja kulttuurin harrastamiseen. Koulutus Henkilöstön koulutukseen käytettiin palkkakustannuksineen yhteensä 853.255 euroa (v.2011 1.049.450 euroa), mikä on noin 1,32 % (v.2011 1,65 %) kuntayhtymän palkkausmenoista. Koulutukseen käytetty summa on n. 701 euroa (v.2011 842 euroa) jokaista kuntayhtymän palveluksessa olevaa päätoimista henkilöä kohti. Työelämäsuhteiden kehittäminen Työelämäsuhteiden kehittämisjaksolla kuntayhtymän henkilöstöllä on mahdollisuus palkkaus ja palvelussuhteen ehdot säilyttäen työskennellä oman alan yrityksessä tai yhteisössä. Myönnettyjen työelämäjaksojen vähimmäispituus oli kaksi viikkoa ja enimmäispituus kaksi kuukautta. Vuoden 2012 aikana työelämäjaksoihin myönnettiin yhteensä 1731 kalenteripäivää virka-/työvapaata 30 henkilölle (v. 2011 3269 kalenteripäivää). Koulutuskeskus Sedussa työelämäjaksot toteutettiin ESR SeDuuni2-hankkeen kautta. Ikäohjelma Vuonna 2012 koulutuskuntayhtymän henkilöstön keskiikä oli 46,5 (v. 2011 45,9) vuotta. Eläkkeelle jäi kuntayhtymän palveluksesta 34 henkilöä (v.2011 18). Koulutuskeskus Sedusta eläkkeelle jäi 24 ja osa-aikaeläkkeelle 3. Ikäohjelman toteuttamista jatkettiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Ikäohjelman painopisteenä on ennakoiva työhyvinvointitoiminta. Ikäohjelmaan kirjattua mentorointia, jolla pyritään siirtämään nk. hiljaista tietoa eläkkeelle siirtyviltä nuoremmille, toteutettiin pilottina Koulutuskeskus Sedussa.

Sairauspäivien määrä Sairauspäivien määrä kuntayhtymässä suhteutettuna koko päätoimisen henkilöstön määrään oli 8,1 pv / henkilö (v.2011 9,1 pv), ja Koulutuskeskus Sedussa 9,1 pv / henkilö (v.2011 10,1 pv). Sairauspäivien määrä sairaslomalla ollutta henkilöä kohti oli kuntayhtymässä keskimäärin 14,7 päivää (v. 2011 16,5), ja Kk Sedussa 15,5 pv (v.2011 16,7pv). Yt-neuvottelut Vuonna 2012 jouduttiin toteuttamaan koulutuskuntayhtymän historiassa ensimmäiset yt-neuvottelut ammattikorkeakouluja koskeneiden opiskelija-aloituspaikka- ja määrärahaleikkausten vuoksi. Yt-neuvottelut käytiin 4.5.– 17.12.2012, ja ne koskivat Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja yhteisten palvelujen henkilöstöä sekä Koulutuskeskus Sedun ja ammattikorkeakoulun yhteistä nk. rajapintahenkilöstöä. Yt-neuvottelujen tuloksena henkilöstötyövuosien vähennys vuosina 2013–2016 on noin 85 henkilötyövuotta, joiden seurauksena noin 40 henkilön osalta työ voi loppua kokonaan tai vähentyä.

Talous Koulutuskeskus Sedun talouden tunnusluvut 2011 ja 2012 Koulutuskeskus Sedun tulokseen positiivisena vaikuttaa, että Sedu on saanut tuloksellisuusrahaa noin 2,1 miljoonaa euroa. Viime vuonna harkinnanvaraista yksikköhinnan korotusta ei myönnetty enää edellisvuosien tapaan jär-

jestäjäverkon kokoamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Koulutuskeskus Sedu organisaatiorakenne muuttui syksystä 2012 alkaen ja vuoden 2013 alusta myös talousseuranta vastaa uutta rakennetta.

Tuloslaskelma 1000 €

2011

2012

Toimintatuotot

48 061

50 404

Toimintakulut

46 386

47 730

Vuosikate

1 779

2800

Tilikauden tulos

-148

676

Kuntayhtymän talouden tunnusluvut 2011 ja 2012 Kuntayhtymän taloudellinen tulos toteutui parempana kuin talousarviossa oli suunniteltu. Tähän positiiviseen toteutumiseen vaikutti se, että kuntayhtymässä kiinnitettiin erityistä huomioita henkilökustannusten aiempien vuosi-

Tuloslaskelma 1000 €

en merkittävään kasvuun, joka sitten saatiin pysähtymään viime vuoden aikana. Tämän lisäksi taloudellisuutta ja säästävyyttä myös muissa kuin henkilöstömenoissa korostettiin koko vuoden ajan.

2011

2012

Toimintatuotot

98 811

101 606

Toimintakulut

92 446

94 153

Vuosikate

6 447

7 607

Poistot

3 395

4 149

Tilikauden tulos

6 447

3 458

Toimintatuotot toimintakuluista

106,9 %

107,9%

Vuosikate/poisto

189,9 %

220,0 %

80 654

86 023

Tase 1000 € Taseen loppusumma

Rahat ja pankkisaamiset

14 905

17 504

Vieras pääoma yhteensä

18 004

19 153

Lainat

5 426

4 136

Suhteellinen velkaantuneisuus %

15,9 %

16,1 %

Omavaraisuusaste %

79,0 %

79,4 %

Koulutuskeskus Sedun toimisto Koulukatu 41, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5000 (vaihde)

Koulutuskeskus Sedu, Kurikka Huovintie 1, 61300 Kurikka p. 020 124 6100

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu Koulukatu 41, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5505

Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Ilmajoentie Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki p. 020 124 5700

Koulutuskeskus Sedu, Lapua Vesipalontie 2, 62100 Lapua p. 020 124 6000

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Törnäväntie Törnäväntie 24, 60200 Seinäjoki p. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Pappilantie Pappilantie 6, 60800 Ilmajoki p. 020 124 4660

Koulutuskeskus Sedu, Lappajärvi Erkkiläntie 2, 62600 Lappajärvi p. 020 124 5550

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Upankatu Upankatu 3, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Jurva Kotikouluntie 1, 66300 Jurva p. 020 124 5900

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu Kirkkokatu 10, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Koulutie Koulutie 16 A, 63700 Ähtäri p. 020 124 6200

Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki Topeeka 47, PL 19, 61801 Kauhajoki p. 020 124 5600

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koskenalantie Koskenalantie 17, 60220 Seinäjoki p. 020 124 5550

Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Tuomarniementie Tuomarniementie 55, 63700 Ähtäri p. 020 124 5800

Osaamis-, kehittämis- ja tukipalvelut (OSKE)