Sedu vuosikertomus 2014 by Sedu

LUKUVUOSI 2013–2014

Koulutuskeskus Sedun lukuvuosi 2013 - 2014 Vastuullisuuden ja välittämisen teemavuosi Sisällön suunnittelu: Sedu-viesmar Sisällön toimitus: Anna-Kaisa Koitto Taitto ja graafinen suunnittelu: Jukka Katajamäki Kuvat: Koulutuskeskus Sedun arkisto Paino: Oy Fram Ab Kiitos kaikille ideoijille ja sisällöntuottajille!

SISÄLTÖ - teemana vastuullisuus Katsaukset

Opiskelijat

Ammatillinen koulutus elää muutosta .......................................................... 2 Koulutuskeskus Sedun yksiköiden lukuvuosi 2013-14 .................... 3 10 hyvää Sedussa ............................................................................................................... 4 Sedu kehittää ja kehittyy ............................................................................................ 6 Sedu Hakutoimisto palvelee kesälläkin ........................................................ 7

Perunasta riittää puhetta ........................................................................................ 38 Kömpelöstä tytöstä cheerleaderiksi ja valmentajaksi ................ 39 Jaakko Järvistö pitää palstat palanssissa .................................................. 40 Nepal koskettaa ............................................................................................................... 42 Seduun saapuu vaihtareita enemmän kuin lähtee ......................... 43 Kahden tutkinnon jälkeen AMK ........................................................................ 44 Sähköasentaja Pariisissa ........................................................................................... 45 Työssäoppiminen Intiassa toi perspektiiviä .......................................... 46 Sulo-nettipeli avaa Omia polkuja .................................................................... 48 Kolme väylää kahteen tutkintoon Ähtärissä .......................................... 49 Pedagogiset edistysaskeleet ............................................................................... 50 Osaamista työpajoilta ................................................................................................ 51 Simulaatiopedagogiikkaa ...................................................................................... 52 Uudet oppimistyylit ja -välineet ....................................................................... 53 Kansainvälisyyden tutor ehtii moneen rooliin .................................... 54 Ilme – graafisen suunnittelijan työn tulos ............................................... 55 Metsäalalla opitaan vuorotyöhön .................................................................. 56 Lappajärven lähihoitajakoulutus Suomen parasta ......................... 57 Taitaja2016 Sedun yhteinen ponnistus ...................................................... 58 Mestarivartija haluaa muusikoksi .................................................................... 59 Osaaminen ratkaisee ................................................................................................... 60 Oma onni - opiskelijat toimittajan saappaissa ..................................... 61 Kuka soveltuu alalle? ................................................................................................... 62

Uutisia Sedun opiskelijoille kolme mitalisijaa ............................................................ 8 Taitaja2016 kisavalmistelut vauhdissa ........................................................... 9 SAKUstars 2014 tuikki Vaasassa ......................................................................... 10 2 päivää koulussa ja 3 töissä .................................................................................. 10 OPH: Sedu Suomen vaikuttavin suuri suomenkielinen monialainen ammattioppilatos ........................................................................ 11 Tervetuloa Meksikoon ............................................................................................... 12 Kirjastoalan opiskelijat perustivat kirjaston ........................................... 14 Sedun opettaja Tomi Halkola Mestarimekaanikko-finaalissa ............................................................................ 15 Palkittu merkonomi Essi Ojanen ...................................................................... 16 Yritys hyvä -kilpailun voittoon ............................................................................ 17 Nuori - näitä taitoja työnantajat arvostavat .......................................... 18 Merkonomit avasivat SeduShopin ................................................................. 19 Haluatko uutta sisältöä elämääsi? ................................................................... 20 Tämä nukke pelastaa lapsen ................................................................................ 21 Paukun Paja - nuorten paja ................................................................................... 22

Henkilöstö Vastuumme ympäristöstä ...................................................................................... 23 Sedulle ammatillisen koulutuksen laatupalkinto ............................. 24 Laatutyö - jatkuvaa parantamista ja vastuullista työtä ............... 25 Kuusi viikkoa italialaisessa oppilaitoksessa ............................................ 26 Vastuulliset villasukat vauhdissa ...................................................................... 27 Asenne ratkaisee työturvallisuudessa ........................................................ 27

Kumppanit Suomalais-espanjalainen työpari lukee toistensa ajatuksia .......................................................................................... 28 SeduFest - kolmas kerta toden sanoo! ........................................................ 30 Pelasta, suojaa, rajoita, sammuta ..................................................................... 32 Tason ylläpitäminen haasteellista .................................................................. 34 Yhteisöllisyyttä on käydä porukalla puolukassa ............................... 35 Koristelua, riemua ja makuja ................................................................................ 36 Ohjaus, oppiminen ja arviointi .......................................................................... 37

Opetuksen

ja opiskelu

tueksi

Asuntolassa itsenäistyy ............................................................................................ 63 Opiskelijan parhaaksi ................................................................................................. 64 Liikennenurkka – valmennusta ajokorttiopintoihin ...................... 65 Sedussa kohennetaan liikenneturvallisuutta ...................................... 65 Sedulaaki iskee ilmatyynyaluksilla ................................................................. 66 Hyvä ruoka tuottaa hyvää ..................................................................................... 67

Koulutuskuntayhtymä Ylläpitäjäkunnat .............................................................................................................. 68 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän luottamushenkilöjohto ............................................................................................ 69 Yhtymähallitus, henkilöstöjaosto ja tarkastuslautakunta 2013–2016 .................................................................. 70 Työolobarometri antaa arvokasta tietoa työyhteisön kehittämiseen ................................................................................... 71 Talous ......................................................................................................................................... 72

AMMATILLINEN KOULUTUS ELÄÄ MUUTOSTA Viime vuonna tehtiin päätökset kuntayhtymän uudelleenjärjestäytymisestä. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän uusi organisaatio astuu voimaan 1.8.2014. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta tuli osakeyhtiö 1.1.2014 ja sen myötä kuntayhtymän yhteisten palveluiden toimintaa suunniteltiin uuden palvelukonseptin mukaisesti. Päätökset ammatilliseen koulutukseen kohdentuvista leikkauksista saatiin marraskuussa 2013. Päätöksen mukaan koulutuksen järjestämisluvasta leikattiin 1.1.2014 yhteensä 20 paikkaa. 1.1.2015 leikataan 180 ja 1.1.2016 vielä 120 koulutuspaikkaa. Samanaikaisesti leikataan myös yksikköhintoja. Suupohjan koulutuskuntayhtymän mahdollista liittymistä Seinäjoen koulutuskuntayhtymään selvitettiin.

Kuntayhtymän vuoden 2013 tilinpäätös oli hyvä, mutta tiedossa ovat erittäin merkittävät muutokset koulutuksen järjestämislupiin, koulutus- ja tutkintorakenteisiin, rahoitukseen, jäsenkuntien maksuosuuksiin jne.

ONNISTUMISIA Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Koulutuskeskus Sedulle laatupalkinnon. Myöntämisen perusteluina olivat mm. jatkuva ja pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen eri osa-alueilla ja hallittu muutosten toteuttaminen sekä opiskelijahyvinvointiin panostaminen. Oppilaitoskentässä valmistauduttiin osaamisperusteisuutta tukevaan tulevaisuuden suunnitteluun ja sen myötä uusien tutkintojen toimeenpanoon: keskeistä joustavuus ja yksilöllisyys. Sedun edustus kutsuttiin mukaan moniin valtakunnallisiin kehittämisryhmiin, mikä lisää vaikuttamismahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. Myös positiivinen tilinpäätös ja toiminnan laadun tulokset mm. tulosmittareiden valossa ovat merkkejä onnistumisesta.

KIINTEISTÖJÄ MYYDÄÄN JA UUTTA RAKENNETAAN Yhtymävaltuuston päätöksen (5.5.2014) mukaisesti kuntayhtymä myy ne kiinteistöt Jurvassa ja Kauhajoella, joista ammattikorkeakoulutoiminta on siirtynyt tai siirtymässä Seinäjoelle. Lisäksi myydään Ilmajoen Pappilantien kiinteistö, josta koulutustoimintaa siirtyy Kurikan Huovintielle rakennettavaan uudisrakennukseen. Kiinteistöön tulee sijoittumaan myös Kurikan lukio. Kurikan mittava rakennushanke hakee lisäarvoa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisiä tiloja hyödyntämällä ja erityisesti musiikin ja ilmaisutaidon harrastustoimintaa edelleen kehittämällä.

MONIALAINEN LAADUKAS AMMATTIKOULU Kuntayhtymän tulevaisuus toisen asteen koulutuksen merkittävänä, monialaisena toimijana on vahva myös tulevaisuudessa. Toimintaamme luotetaan ja haluamme kehittää toimintaa jatkuvan parantamisen mallin mukaisesti vahvassa yhteistyössä työelämän kanssa. Kansainvälisyys tulee korostumaan entistä enemmän, ja se vaatii meiltä lisäponnisteluja. Opetus- ja kulttuuriministeriö uudistaa kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjien järjestämisluvat 1.1.2017, ja järjestämisluvan hakuun valmistaudumme kehittämällä koulutustarjontaamme jatkuvasti erityisesti työelämän tarpeita vastaavaksi ja toisaalta koulutustakuun ja yhteiskuntatakuun tavoitteet huomioiden.

Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä 2014, luonnos LUOTTAMUSHALLINTO YHTYMÄVALTUUSTO Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Toimitilajaosto Sedu Aikuiskoulutus, johtokunta Ammattiosaamisen toimielin

YHTYMÄHALLITUS

KUNTAYHTYMÄN JOHTO JA KEHITTÄMINEN • kuntayhtymän johtaja, rehtori

HENKILÖSTÖ- JA TIETOHALLINTOPALVELUT

KOULUTUSKESKUS SEDU koulutusjohtaja

• hallintojohtaja

SEDU AIKUISKOULUTUS, LIIKELAITOS aikuiskoulutusjohtaja

Ilmajoki, Ilmajoentie ja Pappilantie koulutuspäällikkö

TUKIPALVELUT JA KEHITTÄMINEN kehittämispäällikkö laskentapäällikkö

KEHITTÄMIS- JA OPISKELIJAPALVELUT

Kurikka, Jurva ja Kauhajoki

• kehittämisjohtaja

Lapua ja Lappajärvi

Hyvinvointi

koulutuspäällikkö

aikuiskoulutuspäällikkö

KIINTEISTÖPALVELUT • kuntayhtymän johtaja

TALOUS- JA HANKINTAPALVELUT • talousjohtaja

koulutuspäällikkö

Seinäjoki, Kirkkokatu

Maaseutu

koulutuspäällikkö

aikuiskoulutuspäällikkö

Seinäjoki, Koskenalantie

Palvelu

koulutuspäällikkö

aikuiskoulutuspäällikkö

Seinäjoki, Koulukatu ja Upankatu

Tekniikka

koulutuspäällikkö

aikuiskoulutuspäällikkö

Seinäjoki, Törnäväntie

Yrittäjyys, kauppa ja kulttuuri

koulutuspäällikkö

aikuiskoulutuspäällikkö

Ähtäri, Koulutie ja Tuomarniementie

Oppisopimuspalvelut

koulutuspäällikkö

oppisopimuspäällikkö

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän uusi organisaatio 1.8.2014 alkaen.

VAHVA MAAKUNNALLINEN SEDU Kuntayhtymän toisen asteen koulutusta kehitetään edelleen useilla Etelä-Pohjanmaan paikkakunnilla ja investointeja tulee voida myös tehdä lähitulevaisuudessa. Uskomme vahvasti, että koulutuksella luodaan tulevaisuutta. Vaikka nuorten ikäluokat pienenevät osassa maakuntaa, myös työvoiman tarve kasvaa eläköitymisen myötä.

Meidän tulee kehittää uusia, vetovoimaisia koulutustuotteita vahvassa yhteistyössä työelämän kanssa ja vahvistaa maakunnan kansainvälisyyttä. Näin voimme varmistaa osaavan työvoiman riittävyyden myös jatkossa. Reija Lepola rehtori, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän johtaja

KOULUTUSKESKUS SEDUN YKSIKÖIDEN LUKUVUOSI 2013–2014 Koulutuskeskus Sedu toimii Ilmajoella, Jurvassa (Kurikka), Kauhajoella, Kurikassa, Lappajärvellä, Lapualla, Seinäjoella ja Ähtärissä. Sedun kahdeksan yksikköä on muodostettu 14 opetuspisteestä. Toimimme seitsemällä paikkakunnalla. Etäisyydet opetuspisteiden välillä ovat pisimmillään 127 km (Tuomarniementie 55, Ähtäri – Kotikouluntie 1, Jurva) ja lyhimmillään 400 m (Koulukatu 41 – Upankatu 3, Seinäjoki). Yksiköiden rinnalla tiiviissä yhteistyössä toimii osaamis- kehittämis- ja tukipalvelut sekä Seinäjoen koulutuskuntayhtymän yhteiset palvelut. Koulutuskeskus Sedu on maakunnallinen toimija ja ammatillista toisen asteen koulutusta järjestetään mahdollisimman lähellä opiskelijoiden kotipaikkaa. Tällä hetkellä koulutuksen järjestämisluvan mukainen ammatillisen

peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on 4375. Jo useamman vuoden jatkunut ikäluokkien pieneneminen ei ole mahdollistanut järjestämisluvan käyttöä kokonaan. Syyskuussa 2013 opiskelijamäärämme oli 4146, ja tammikuussa 2014 opiskelijoita oli 4011. Monipuolisen opiskelijahuoltomme ansiosta negatiivinen eroaminen on 3 %:n tasolla. Luku on valtakunnallisesti tarkasteltuna parhaiden joukossa. Sedusta valmistuu opiskelijoita joustavasti jokaisena kuukautena. Osin siksi kevään opiskelijamäärä on aina pienempi kuin syksyllä. Seduun voi hakeutua opiskelijaksi milloin tahansa. Talouden tiukentuessa laadukkaan opetuksen ylläpitäminen tuo lisähaasteita. Koulutuskeskus Sedulla on pitkät perinteet hyvän laadun tuottamisessa ja siksi sen varaan on hyvä rakentaa uutta. Tulosmittauksissa olimme omassa sarjassamme kolmantena koko valtakunnassa ja lisäksi meidät palkittiin Opetushallituksen laatupalkinnolla, jonka erityisteema oli yrittäjyys.

9 8

10 HYVÄÄ SEDUSSA

Sedun opiskelijat ja henkilöstö vastasivat laadulliseen kysymykseen, mitä meillä tehdään tai osataan paremmin kuin missään muualla. Vastauksia kertyi vähän ja ne ovat erittäin subjektiivisia, joten tuloksen luotettavuuden saa lukija arvioida itse. Esittelen Sedun hyvät ominaisuudet sattumanvaraisessa järjestyksessä. Yksilön kokemuksia ei voi kiistää vaan niistä kannattaa keskustella.

4-JAKSOJÄRJESTELMÄÄN

TAITAJA 2016

Tulemme siirtymään 1.8.2014 alkaen nykyisestä 6-jaksojärjestelmästä 4-jaksojärjestelmään. Tätä muutosta on valmisteltu kaikissa tutkinnoissa ja atto-opinnoissa. Muutos palvelee seuraavaa opetussuunnitelmamuutosta, kun siirrymme 1.8.2015 opintoviikoista osaamispisteisiin. Käytännössä aikaperusteisuus poistuu ja arvioimme opiskelijan osaamista. Kaikki aikaisemmin opittu otetaan entistä enemmän huomioon. Tätä edellyttää myös seuraava rahoituslakimuutos.

Kulunutta lukuvuotta on leimannut myös Taitaja2016 ammattitaidon SM-kilpailujen valmistelutyön aloittaminen. Kilpailu tullaan järjestämään Seinäjoella 10.–12.5.2016 n. 45 lajin voimin oheistapahtumineen. Kävijämäärä tulee olemaan 35–40 000.

Ammatillisessa koulutuksessa on meneillään yhtä aikaa monia muutoksia. Näihin muutostarpeisiin olemme tottuneet vastaamaan mieluummin ennakoiden kuin vasta pakon edessä. Olemme mukana hyvin monissa kehittämishankkeissa ja Koulutuskeskus Sedu on myös haluttu yhteistyökumppani niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

1. Yrittäjyys, työelämäyhteydet ja työllistyminen, aidot oppimisympäristöt esim. tapahtumat, rakennustyö maat ”Ammatillinen perusopetustaso riittää finaaliin Taitajissa ja hyvään sijoitukseen siinä” 2. Opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen ja tuki verkosto, siis opettajat, opot, kuraattorit, terveyden hoitajat ”Vähän keskeyttäneitä” ”Parhaat opettajat jotka osaavat hoitaa tilanteen ja tukea opiskelijaa eri elämäntilanteissa” 3. Opiskelijoille yksilölliset opinpolut myös kansainvä listymiseen, uudet oppimismenetelmät, myös musiik kiin panostamiseen tarjotaan mahdollisuuksia ”Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja.” 4. Hyvä ilmapiiri, parhaat työkaverit, työhyvinvointi ”Keskusteleva työyhteisö” ”Ammattitaitoinen henkilökunta, voimakas kehittymishalu” 5. Hyvä ruoka, viihtyisä kahvio/myymälä koulun tiloissa ”Ruoka on hyvää, opiskelijat voivat hyvin sen ansiosta” 6. Vahva hanketoiminta ja kehittäminen, innovatiivinen asenne ”Hankkeiden kautta kehitetään Sedua, oppilaitoksen toimintaa ja opetusta.”

Haluan kiittää kuluneesta lukuvuodesta opiskelijoita, opiskelijoiden huoltajia, Koulutuskeskus Sedun henkilökuntaa sekä yhteistyökumppaneitamme. Kaikki te olette yhdessä varmistaneet kuluneen lukuvuoden onnistumisen tavoitteiden mukaisesti. Matti Yli-Lahti apulaisjohtaja Koulutuskeskus Sedu

7. Erikoisosaaminen: Ähtärissä alumiini, Lapualla kone ja metalliala, Seinäjoella pintakäsittelyala ”Erikoismetallien hitsauksen opetus huipussaan, esim. magnesium, titaani, alumiini, RST” 8. Ahkerat, avoimet, hyväntuuliset, hyvät, osallistuvat opiskelijat ja hyvä yhteishenki opiskelijoiden ja opettajien kesken ”Kunnioitetaan kaikkia opiskelijoita” 9. Yhteistyö eri alojen kesken ”Yhteistyö muiden opetuspisteiden kanssa. Antaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua muihin aloihin.” 10. T ilat ja laitteet ”Koulun asuntola on ilmainen” ”Asuntolassa on toimintaa ja kuntosali” Kun ihmiset saavat vastata avoimeen kysymykseen, vastauksissa painottuivat hyvinvointia lähellä olevat asiat ruoka, työkaverit, ilmapiiri, yhdessä tekeminen. Tilojen muuttaminen, laitteiden hankkiminen on aina talousarvioasia, yhteistyöhön, tiedon ja kokemusten jakamiseen jokaisella on tilaisuus. Anna-Kaisa Koitto viestintä- ja markkinointipäällikkö Koulutuskeskus Sedu

SEDU KEHITTÄÄ JA KEHITTYY Tuskin koskaan aikaisemmin ammatillisessa koulutuksessa niin monet asiat ovat muuttumassa samaan aikaan kuin nyt. Muutokset näkyvät jo mm. opiskelijavalinnassa ja pääsy- ja soveltuvuuskoejärjestelmässä.

YHTEISHAKU, ERILLISHAKU, SUORAHAKU Uudessa yhteishaussa parannetaan koulutustakuun hengessä perusopetuksen päättävien ja ilman opiskelupaikkaa olevien asemaa. Hakijat, joilla jo on ammatillinen tutkinto, eivät voineet enää tänä keväänä hakea yhteishaussa. Heille Sedu tarjosi erillishakua, ja yhteishaun jälkeen jokainen voi hakea suorahaussa. Helmikuussa Koulutuskeskus Seduun perustettiin Hakutoimisto, joka Sedussa koordinoi mm. erillishakua, urheilijan lisäpisteitä ja valtakunnallista kielikoetta. Hakutoimisto on

avoinna koko kesän ja sinne voi ottaa yhteyttä, mikäli opiskelupaikkaa ei kevään yhteisvalinnassa löytynyt. Hakutoimisto sijaitsee Sedussa Seinäjoen Koulukadulla. Ensi lukuvuonna on tulossa uudistuksia myös pääsy- ja soveltuvuuskokeisiin. Kokeiden luonne muuttuu karsivista enemmän ohjaaviksi, ja samalla kokeella tullaan arvioimaan soveltuvuutta useaan perustutkintoon. Uudenlaista pääsy- ja soveltuvuuskoetta pilotoitiin jo tänä keväänä Koulutuskeskus Sedussa sosiaali- ja terveysalalla, ja näin päästiin vaikuttamaan valtakunnallisten pääsy- ja soveltuvuuskoeaihioiden sisältöön.

TYÖRYHMÄT, YHTEISTYÖ Työryhmillä on Koulutuskeskus Sedun kehittämistyössä merkittävä rooli. Meillä Sedussa työryhmätyöskentely on vakiintunutta, ja sitä pyritään jatkuvasti tehostamaan. Laatupalkinnon ulkoisessa arvioinnissakin työryhmien työ sai tunnustusta. Työryhmien jäsenet, omien yksiköidensä vastuuhenkilöt ovat tänäkin lukuvuonna sitoutuneet erinomaisesti ryhmien toimintaan ja vieneet vastuullisesti asioita eteenpäin omissa yksiköissään. Tärkeää on ollut esim. yhteisten toimintaohjeiden päivitystyö, jota työryhmissä on tehty taataksemme yhtenäisen ja tasa-arvoisen toiminnan koko Sedussa.

HANKKEET KEHITTÄÄ Koulutuskeskus Sedu on valtakunnallisesti arvostettu toimija hankkeiden kautta tapahtuvassa kehittämistyössä. Kuluneena lukuvuotena kehittämistyötä on tehty kymmenissä hankkeissa strategisten painopistealueidemme mukaisesti. Hankkeet ovat jakautuneet pedagogisen kehittämisen, opiskelijahyvinvoinnin, kansainvälisyyden, henkilöstön kehittämisen ja työelämäyhteistyön sekä työssäoppimisen kehittäminen hankkeisiin. Hankkeiden myötä on kehitetty niin työelämäyhteistyötä, asuntoloiden toimintaa, työpajayhteistyötä kuin opetusmenetelmiä ja osuuskuntatoimintaakin, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. On tärkeää, että meillä on innostuneita ja innovatiivisia kehittäjiä!

KOLME KOULUTUSKOKEILUA Koulutuskeskus Sedu haki keväällä lupaa kolmeen koulutuskokeiluun, joilla vastataan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön ja palvelurakenteen muutoksiin ja muutosten edellyttämiin

uusiin osaamistarpeisiin. Sedu Koskenalantie haki lupaa perustason ensihoidon koulutusohjelmaan, Sedu Lapua Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon hyvinvointiteknologiaan painottuvaan koulutusohjelmaan ja Sedu Ähtäri sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon, hyvinvointiteknologiaan painottuvaan koulutusohjelmaan. Hanke valmisteltiin yhteistyössä kehittämisväen, innostuneiden opettajien, motivoituneiden koulutuspäälliköiden ja innokkaiden sidosryhmien edustajien kanssa, joilta saimme runsaasti kannustavia lausuntoja hakemuksemme tueksi. Saimme myönteisen vastauksen kaikkiin kokeiluhakemuksiin, ja uudet kokeilussa olevat koulutukset alkavat elokuussa 2015.

SEDU KEHITTYY Syksyllä on tulossa uudistuksia opiskelijahuoltolakiin, tutkinnonperusteisiin ja monia muita asioita, jotka tuovat uusia asioita arkeemme. Muutokset ovat aina mahdollisuus ja kaikki uudistukset tehdään pystyäksemme kehittämään ja parantamaan entisestään ammatillista koulutusta. Koulutuskeskus Sedu pyrkii visionsa mukaisesti kehitystyössäkin olemaan osaamisen edelläkävijä! Kiitos teille kaikille mahtavasta työstänne entistä laadukkaamman ammatillisen koulutuksen puolesta! Hellevi Lassila apulaisjohtaja Koulutuskeskus Sedu

SEDU HAKUTOIMISTO PALVELEE KESÄLLÄKIN Sedun yhteinen hakutoimisto palvelee 27.6. – 31.7.2014. Opintosihteerit auttavat sinua opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Muina aikoina kannattaa ottaa suoraan yhteyttä opetuspisteiden opintotoimistoihin. Sedun nettisivuilla käytössä myös chat.

OTA YHTEYTTÄ! Sedu Hakutoimisto Koulukatu 41 60100 Seinäjoki hakutoimisto@sedu.fi p. 040 830 2275

MUISTA Haku ammattistarttiin ja Mavaan (maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus) 16.6.– 25.7. (klo 15.00) w w w. o p i n t o p o l k u . f i

SUORA HAKU w w w. se du

Haku Sedu-Spurttiin (valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa peruskoulutuksessa) 16.6.–25.7. w w w. s e d u . f i /s e d u - s p u r t t i

.fi /s uo ra

24/7

ha ku

SUORAHAKU JATKUU! Vielä voit löytää opiskelupaikan Sedusta. Katso vapaat paikat Sedun sivuilta w w w. s e d u . f i

A R O

U K HA i/s

h ora

aku

SUORA HAKU w w w.se du.f i/suo raha ku

24/7

SEDUN OPISKELIJOILLE KOLME MITALISIJAA Lahden ammattitaidon SM-kisoissa (Taitaja2014) Sedun opiskelijat onnistuivat nousemaan mitaleille kolmessa lajissa. Miia Ylimäki otti hopeaa vaatteenvalmistuksessa. Myös Veera Pellonpää lajissaan maalaus ja tapetointi nousi hopealle. Taloushallinnon kaksikko Ville Heimovirta ja Jaakko Saukko valtasivat pronssimitalit. Miia Ylimäki kantoi hienosti viimevuotisen kultamitalistin paineet ja otti tänä vuonna hopeaa. Maalaus ja tapetointi -lajissa Veera Pellonpää työskenteli tarkasti ja lunasti hopeamitalin. Taloushallinnossa Ville Heimovirta ja Jaakko Saukko olivat jopa kärjessä finaalipäivän aamuna. Kärkikolmikon erot olivat lopputuloksissakin hyvin pienet, ja Sedun opiskelijat nappasivat pronssimitalit. Muut Sedun Taitaja-finalistit sijoituksineen: • hiusmuotoilussa Karoliina Mäki 7. • koneistuksessa Sami Takala 6. • lähihoitaja-lajissa Jonna Kultalahti ja Heidi Nahkala 7. • mekatroniikassa Aki Ala-Välkkilä ja Henri Ojala 4. • tietokoneet ja verkot -lajissa Teemu Pollari 8. • turva-alalla (näytöslaji) Jonathan Rintamäki 6. • yrittäjyys-lajissa Mari Laitamäki, Jenna Nikkola ja Niko Raja-aho 7.

TAITAJA2016-KISAVALMISTELUT KÄYNNISSÄ Sedu järjestää ammattitaidon SM-kilpailut, Taitaja-tapahtuman Seinäjoella toukokuussa 2016. Tapahtumaan odotetaan 35 – 40 000 kävijää, pääpaikkana Seinäjoki Areena.

Maaliskuussa kilpailujohtajan työssä aloitti Liisa Lähdesmäki, ja 1.8.2014 alkaen se on hänen päätyönsä. Liisa Lähdesmäki toimii tällä hetkellä lehtorina Seamkissa. -

Olen ollut järjestämässä lukuisia alueellisia, valtakun- nallisia ja kansainvälisiä tapahtumia ja kilpailuja. Tapahtumissa roolini ovat vaihdelleet kilpailujen johtajatehtävistä aina rivityöntekijän töihin.

Vahvuuksinaan Lähdesmäki näkee maakunnan elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoiden tuntemisen. - Myös valtakunnallisen tason toimijoiden tuntemukse ni ja yhteistyöni heidän kanssaan edesauttaa minua tulevassa tehtävässä ja Taitaja-tapahtuman toteutta mista.

Kaikki Taitaja-finalistit edustavat lajissaan ammattitaidon huippua. Huipulle on jokaisessa lajissa päässyt vain kahdeksan kisaajaa. Tie finaaliin on kulkenut tiukkojen semifinaalien kautta. Taitaja-kokemus on hieno osoitus nuoren paineensietokyvystä ja hyvästä kilpailuhengestä. Taitaja2015-kisat järjestetään Turussa, ja Seinäjoki isännöi kisat keväällä 2016.

w w w.y o u t u b e . c o m / u s e r/ K o u l u t u s k e s k u s S e d u w w w. f a c e b o o k . c o m /s e d u f i

Lähden avoimin mielin uusiin asioihin. Seinäjoen Taitaja2016-tapahtumaa tekemään tarvitaan paljon yhteistyötä ja ihmisiä. Kilpailulajeja on yli 40 ja itse tapahtuma liikuttaa huikeaa väkimäärää. Joka lajissa on lajivastaavat, substanssiosaajat, joka vastaavat lajin käytännön asioista. Olen tiimityön kannattaja. Tiimissä ideoita syntyy enemmän, kompromisseja pitää tehdä, mutta tärkeitä ovat yhteiset linjaukset. Yhdessä tekeminen ja kokonaisuuden hallinta ovat tapahtuman toteuttamisen avainasioita, Lähdesmäki sanoo.

2 PÄIVÄÄ KOULUSSA JA 3 TÖISSÄ

Sedussa Seinäjoella ensimmäisen vuoden pieni merkonomiopiskelijaryhmä saa kokeilla uutta. - Sain idean Vaasasta, missä tätä oli kokeiltu. Suunnit telin tämän syksyllä SeTreeni-hankkeessa. Ensimmäi sen opiskeluvuoden 5. jaksossa alkoivat Asiakaspal velun ja myynnin koulutusohjelmaopinnot, siitä Kau pan palvelu ja myynti -tutkinnon osa. Tämän tutkin non osan opinnot toteutetaan periaatteella: koulussa 2 pv, töissä 3 pv, kertoo opetussuunnitelmavastaava Hellevi Alestalo. Opiskelijat etsivät itse työpaikat, ja opiskelivat kahden jakson ajan sekä koulussa että työpaikalla.

URHEILUTAUSTASTA HYÖTYÄ Marko Potila (17) työskentelee Supersportin palloiluosastolla. - Pelaan jääkiekkoa S-Kiekon B-junioreissa ja tykkään urheilusta. Urheiluliike on minulle mielenkiintoinen työpaikka, ja teen koulun jutut mieluummin käytän nössä. Parasta on, kun saa palvella asiakkaita, Marko Potila kertoo tyytyväisenä.

- Täällä olen saanut hienosti sumplittua työajat treenien kanssa, hän kiittelee.

TEORIA KÄYTÄNNÖN KAUTTA Opettajat ovat tyytyväisiä opiskelijoiden aktiivisuuteen myös koulupäivinä. - Opetin myyntioikeutta ja kuluttajansuojaa ja nivoin asiat työssäoppimiseen, esim. kaupan palautukset ja hyvitykset opittiin käytännönläheisesti työssäoppimi sen esimerkkien kautta, kertoo opettaja Terhi Varpu luoma. - Tämä oli kokeilu, jatkosta pitää keskustella, kunhan saadaan kokemukset kerättyä, kertoo Alestalo toiveik kaana. Syksyllä opiskelijat jatkavat samaan tutkinnon osaan liittyen ”normaalilla” työssäoppimisella.

SAKUSTARS TUIKKI VAASASSA Upeita suorituksia nähtiin ja kuultiin Vaasassa ammattiin opiskelevien kulttuurikisoissa. Sedun opiskelijat menestyivät erityisesti musiikin saralla: bändit-sarjassa hopealle sijoittuivat Rauni Hautamäki, Marko Rokala, Santtu Muhonen ja Teemu Valkonen Kurikasta. Nella Kallio Koulukadulta ja Regina Jylhä Kurikasta ylsivät karaoken alkukarsinnoista finaaliin, ja Sedu Aikuiskoulutuksen Sarianne Väisänen sai karaokesta kunniamaininnan.

Lauluduot-sarjassa kunniamaininnan sai duo Nella Kallio ja Sallamari Karvinen. Molemmat opiskelevat Seinäjoella Koulukadulla. Sedulaisia kuultiin myös yksinlaulussa, hengellisessä laulussa, lauluyhtyeenä ja rapissa sekä sähköisissä ja akustisissa soittimissa. Tanssitaidetta esittivät tanssiduo ja yksintanssia koreografialla tai improvisoiden. Sedun opiskelijoita osallistui myös lajeihin Taidetta kahdessa tunnissa, Mallin mukaan ja Digikuvataidetta päivässä.

OPH: SEDU SUOMEN VAIKUTTAVIN SUURI SUOMENKIELINEN MONIALAINEN AMMATTIOPPILAITOS Koulutuskeskus Sedun toiminta on Opetushallituksen mittareilla hyvin tuloksellista. Sedusta valmistutaan huippuhyvällä prosentilla (82,8 %), keskeyttäneitä on vähän. Koulutuskeskus Sedu sijoittuu v. 2014 tuloksellisuudessa kolmanneksi suurten ja monialaisten koulutuksenjärjestäjien joukossa. Viime vuonna sijoitus oli neljäs. Edelle asettuvat vain ruotsinkieliset Optima samkommun ja Samkommunen Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (Yrkesakademin i Österbotten) – samat kuin viime vuonna. - Ruotsinkielisillä alueilla työllistyminen on aivan ylivoi maisen hyvää. Kenties koulujen yhteistyö elinkeino elämän kanssa on vielä tiiviimpää kuin meillä, pohtii Koulutuskeskus Sedun johtaja Reija Lepola.

Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus vuonna 2014 -raportit perustuvat vuoden 2012 tietoihin. Tuloksellisuuden keskeisimpinä tekijöinä pidetään sitä, kuinka hyvin valmistuneet työllistyvät tutkinnon suorittamisen jälkeen, mikä on jatko-opintoihin siirtymisen aste, saadaanko koulutus suoritettua määräajassa, keskeytetäänkö opinnot sekä kuinka pätevää opetushenkilöstö on ja kuinka paljon henkilöstön kehittämiseen panostetaan. Mittareista merkittävin painoarvo on työllistymisellä.

SEDU VAIKUTTAA ENTISTÄ PAREMMIN Vuoden 2014 lopullinen yksikköhinta määräytyy osaltaan tuloksellisuusrahoituksen perusteella, jota Sedu sai 2 643 832 euroa. Tuloksellisuuden perusteella määräytyvä osuus on enintään kolme prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen valtakunnallisista kokonaiskustannuksista.

TERVETULOA

MEKSIKOON Astut meksikolaiseen elokuvaan. Vastaan kävelee ihmisiä hienoissa puvuissa, meikeissä ja kampauksissa, seinillä upeita maalauksia, rekvisiitta luo tunnelmaa. Viidakko säväyttää. Sedussa Ilmajoen Pappilantiellä järjestettiin perinteinen teemapäivä, aiheena tällä kertaa Meksiko. Päivä keräsi yhteen sankan joukon eri-ikäisiä vieraita, joille artesaaniopiskelijat sekä matkailualan ja hiusalan opiskelijat tarjosivat elämyksiä. Päivällispöydän antimista ja tarjoiluista vastasivat hotelli-, ravintola- ja cateringalan opiskelijat. Ja tietysti alojen opettajat!

TAPAHTUMATUOTTAMINEN ON TUTTUA Kolmatta vuotta matkailualaa Lapualla opiskelevat Tiiti Saarinen ja Julia Salo olivat myymässä Meksiko-aiheista syötävää ja juotavaa. - Aika paljon tässä on ollut asiakkaita, he kertoivat kolmen tunnin työvuoron jälkeen. Siihen mennessä asiakkaiden suosikiksi oli noussut Hellepäivän juoma, joka oli myös tyttöjen suosikki. - Emme olleet siinä ryhmässä, joka keksi tuotteet, mutta kaikkia olemme maistaneet. Tiedämme siis, mitä olemme myymässä, he mainitsivat.

KIHAROITA, KIITOS Yhdeksän parturi-kampaajaopiskelijaa oli täydessä työn touhussa tekemässä meksikolaisia kampauksia ja meikkejä. Toisen vuoden opiskelija Jenna Aho-Mantila kehui ensitöikseen Meksiko-päivän rekvisiittaa ja ääntä, jota kuultiin muun muassa viereisen käytävän viidakossa. Aho-Mantila kertoi huomanneensa, että monet parturintuoliin tulevat halusivat kiharoita, mutta se sopi. - Lainekiharat kuuluvat meksikolaiseen hiustyyliin, kuten myös niskanuttura. Jonkin verran päivän alussa opiskelijat olivat tehneet kampausten lisäksi myös meikkauksia, kuten rajauksia ja huulimeikkejä.

Teemavuoden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Ilmajoen Pappilantien käsi- ja taideteollisuusalan opiskelijat ja henkilöstö. Teemapäivän toteutuksessa olivat mukana: • Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto/ Sedu Seinäjoki, Kirkkokatu ja Sedu Seinäjoki, Törnäväntie • Matkailualan perustutkinto / Sedu Lapua • Hiusalan perustutkinto / Sedu Seinäjoki, Kirkkokatu

- Parasta tässä päivässä on vaihtelu normaaliin koulu päivään.

INSPIRAATIONA FRIDA KAHLO Artesaaniopiskelijat olivat perehtyneet teemaan katsomalla muun muassa Frida Kahlon elokuvan. Kahlo olikin monien esillä olleiden näyttävien asujen inspiraatio, kertoivat ensimmäisen vuoden rooli- ja teatteripuvustuksen artesaaniopiskelijat Jasmiina Järvinen ja Hanna Lukkarinen. - Vaikka Kahlo oli meillä inspiraationa, asujen suunnitte lussa ja tekemisessä sai käyttää omaa luovuutta, he sanoivat. Järvisen ja Lukkarisen korviin oli ehtinyt kantautua vieraiden kehuja puvustuksesta. - Asujen tekeminen saatiin ihan hyvissä ajoin valmiiksi, he taustoittivat. Artesaaniopiskelijoilla riitti aikaa myös omien Meksikovaatteiden tekemiseen. Vaatteita haalittiin myös esimerkiksi sukulaisten säilöistä.

JOTAIN HAUSKAA JA MYSTISTÄ Ensimmäisen vuoden erikoismaalauksen ja pinnan artesaaniopiskelija Jenni Talvitie oli aulassa vastaanottamassa ja ohjaamassa vieraita. Talvitiellä oli iso rooli Meksiko-teeman luomisessa. Hän ja kolme muuta opiskelijaa loivat parturi-kampaajien vieressä olevan viidakon. - Meille vinkattiin, että jotain hauskaa ja mystistä voitai siin tehdä. Päädyimme sitten viidakkoon. Viidakon tekemiseen meni pari kuukautta. Talvitie on aiheestakin ylpeä lopputuloksesta. - Paljon on tehty maalausta ja kukkien sommittelua, hymyili Talvitie, joka oli haalinut omat vaatteensa kotoa ja koulusta. - Välillä viidakko tuli uniin. Pusikko saattoi hyökätä kimppuun, Talvitie virnisti. Meksiko-teemapäivässä oli mukana myös Meksikon suurlähetystön kaupan ja kulttuurin asiantuntija Ingrid Berlanga Vasile, joka esitteli Meksikon kulttuurielämää. Hän osallistui myös iltatilaisuuteen. Jonna Vuoto viestintäassistentti Koulutuskeskus Sedu

Lisää kuvia teemapäivästä Sedun Facebook-sivuilla.

w w w. f a ce b o o k . co m /s e d u f i

KIRJASTOALAN OPISKELIJAT PERUSTIVAT KIRJASTON

Seinäjoen Koulukadun uuden kirjaston avajaisia vietettiin 7.2.2014. Kolmannen vuoden kirjastoalan opiskelijat ovat työskennelleet ahkerasti syksystä asti uuden kirjaston parissa. Kaikki piti aloittaa tyhjästä. Muovitettavaa ja luetteloitavaa on ollut paljon. - Kyllä tähän on mennyt kaikki Suvin (Veijalainen) tunnit. Yllättävän paljon oli kaikenlaista tehtävää, kertovat opiskelijat Minna Järvinen ja Saija Koivu luoma. - Oli kiva nähdä myös tämä puoli kirjastotyöstä, koska olen ollut kirjastossa töissä, mutten ole ikinä kirjastoa perustanut, hymyilee Järvinen.

KOKEMUSTA KOKOELMATYÖSTÄ JA TAPAHTUMANJÄRJESTÄMISESTÄ Opiskelijoille ja henkilökunnalle on tarjolla lainattavaksi enimmäkseen tietokirjoja, joiden teemat liittyvät eri oppialoihin. Kirjat on tarkoitettu opintojen tukemiseen. Joukossa on joitain romaaneja. - Kokoelma on vielä kesken. Materiaalin ostaminen vaatii rahaa, kertoo opettaja Suvi Veijalainen. Kirjojen valinnassa on kiinnitetty huomiota siihen, että ne kiinnostaisivat kohderyhmiä. Kirjastossa on myös lukunurkkaus. Kirjojen hankintamääräraha oli aika pieni, mutta Veijalainen ja opiskelijat ovat kompensoineet tilannetta tuomalla kirjoja omista kirjahyllyistään. - Tänne voi lahjoittaa kirjoja, mutta jokaisen lahjoituk sen kohdalla mietimme, voimmeko ottaa sen. Hyllyn lämmikkeitä ei voida ottaa, vaan tavaran pitää liikkua. Veijalainen kehuu opiskelijaporukkaa todella aktiiviseksi ja motivoituneeksi. - He ovat saaneet tässä projektissa kokemusta tapahtu manjärjestämisestä ja kokoelmatyöstä. Jonna Vuoto viestintäassistentti

SEDUN OPETTAJA TOMI HALKOLA MESTARIMEKAANIKKO-FINAALISSA Tomi Halkola selvitti tiensä Suomen Autoteknillinen Liitto ry:n mestarimekaanikko -kilpailun kolmen finalistin joukkoon. Halkola työskentelee Sedun Kurikan yksikössä autoalan opettajana. Finaali järjestettiin Auto & Korjaamo -messujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. Kaikille autoalan ammattilaisille avoin kilpailu järjestettiin nyt kahdeksannen kerran. - Kilpailu on avoin kaikille mutta oikeasti siihen osallis tuu kokeneita mekaanikkoja, merkkiliikkeiden korjaa jia, ja työuraa on ainakin vuosikymmen takana, kertoo Halkola, jonka sydän sykkii erityisesti Ford Mustangille.

SEMIFINAALISSA TESTATTIIN TEORIAA JA KÄYTÄNNÖN TAITOJA Semifinaaliin kuului neljä käytännön tehtävärastia ja kirjallinen teoriaosuus. Työtehtävärastien kesto oli 30 minuuttia, ja teoriakokeessa oli tunti aikaa vastata 50 monivalintaja tekstikysymykseen.

tarvittiin, koska sähkö- ja hybridiajoneuvojen korkeasähkötyö on luvanvaraista.

ASIAKASPALVELUA Asiakaspalvelurastilla kilpailijan tuli ottaa työ asiakkaalta vastaan ja määrittää Toyota Yariksessa ollut kolinaa aiheuttanut alustavika muun muassa asiakasta haastattelemalla. Varsinainen vikakohde oli oikean puolen raidetangon sisänivelen välys, mutta muistakin löydetyistä vioista sai lisäpisteitä. - Työ piti tietysti myös myydä asiakkaalle, korostaa Tomi Halkola. - Lopputuloksen lisäksi arvioijat tarkkailivat työturvalli suutta, työkalujen ja suojaimien käyttöä sekä asiakas palvelua. Autoala ja kehittyminen kiinnostavat niin paljon, että haluan tietää, olenko myös nykytekniikasta jyvällä, kertoo Halkola, jolle autot ovat työ ja harrastus.

FINAALISSA ETSITTIIN VIKOJA Työrastilla tehtävänä oli suorittaa oikeaoppisesti mm. hybridiauto Toyota Priuksen suurjänniteakkujen (yli 200 V) virrattomaksi saattaminen ja virtojen palauttaminen. Tätä rastia varten kilpailijoilla oli edellisenä päivänä mahdollista suorittaa SFS6002-sähkötyöturvallisuuskoe. Koulutusta

Täristävä rengas, sähköt pimeänä ja nelipyöräsuuntaus tulivat finalistien ratkottavaksi. Timo Halkola kuittaisi kovassa kisassa kolmannen sijan, rahapalkinnon ja rutkasti lisää kilpailukokemusta.

PALKITTU MERKONOMI ESSI OJANEN – JOKA OPETTAJAN UNELMA -

Suhtaudun asioihin positiivisesti ja olen valmis tekemään töitä onnistumisen eteen. Toimin NY-yrityksessä toimitusjohtajana. Tj:n tehtävä on pitää koko juttu kasassa ja huolehtia aikatauluista. Sen kokemuksen perusteella tykkään nyt olla työntekijänä, tunnollinen nuori nainen tuumaa.

Essi Ojanen ja hänen ohjaajansa Päivi Marttila-Lampinen palkittiin apurahoilla palkintotilaisuudessa maaliskuussa.

Meidän NY-yrityksessä mietittiin tosi paljon asioita yhdessä. Mutta erimielisyyksiä aiheutui, kun joku teki vähemmän kuin muut. Tj:n tehtävä on auttaa ja kannustaa, Ojanen tuumii.

Aina TET-jaksosta alkaen työt kannattaa tehdä hyvin. Kun on pidempään töissä, huomaa tosi paljon eroja työn jäljessä, vinkkaa tradenomin opintoihin tähtäävä Essi Ojanen, joka palvelee asiakkaita useimmiten kassalla.

Ojanen suoritti opintonsa kiitettävin arvosanoin, osallistui aktiivisesti koulun markkinointiin ja kehittämiseen sekä osoitti yrittäjäasennetta, palkintolautakunta arvioi. - Sain hyvää palautetta ja tukea opettajilta. Merkonomi saa opinnoissaan laajan käsityksen kaupan alasta, kuittaa Ojanen.

MONIPUOLISUUS PARASTA TYÖSSÄ Tapaan Essi Ojasen (19) hänen työpaikallaan Peräseinäjoen S-Marketissa. - Tykkään tällaisesta työstä. Työ on tosi monipuolista ja vaihtelevaa, aurinkoinen asiakaspalveluun ja myyn tiin suuntautunut Essi Ojanen kiittelee. - Tutorina halusin antaa hyvän käsityksen opiskelusta ja ammateista, joihin merkonomi voi sijoittua. Meillä oli NY-yritys Dog Studio NY, jota esittelimme messuilla ja mm. Nurmon lukiossa. Toimin meidän luokan VIP opiskelijana ja opiskelijafoorumin jäsenenä, Essi Ojanen summaa opiskeluaikansa aktiviteetteja.

YRITTÄMINEN KANNATTAA

Sedusta keväällä 2013 valmistunut merkonomi Essi Ojanen sijoittui toiseksi valtakunnallisessa Vuoden Nuori Merkonomi 2013 -kilpailussa. Kilpailun järjestivät Liiketalouden Liitto LTA ry, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto KOEL ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja Opetushallitus. Kilpailun tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osaamisensa monipuolisessa kehittämisessä ja näin ylläpitää ja kehittää merkonomien arvostusta liiketalouden osaajina.

Vuoden Nuori Merkonomi - Liiketalouden Osaaja -kilpailu järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Vuoden Nuoren Merkonomin valitsemisella halutaan palkita aktiivisia, vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä opiskelijoita heidän saavutuksistaan. Kansalliseen kilpailuun osallistui ilahduttava määrä osanottajia useasta oppilaitoksesta eri puolelta Suomea.

YRITYS HYVÄ -KILPAILUN VOITTOON Sedun maatalousalan toisen vuoden opiskelija Juho Myllykangas Ilmajoelta on yksi sarjansa voittajista Suomen Yrittäjien järjestämässä valtakunnallisessa Yritys hyvä -kirjoituskilpailussa. - Navettaan tulisi aluksi 60–80 lehmää, mutta se raken netaan niin, että sitä on helppo laajentaa, jos siltä tun tuu, kirjoittaa tuleva yrittäjä. Opettaja Taru Yli-Kiikka luonnehtii Juhoa yrittäjähenkiseksi: ”Juhon tekstissä yrittäjyys oli todellakin huomattavissa, ja omaa yritystä ja sen kannattavuutta oli osattu eritellä monipuolisesti.” Sarjan kolme parasta palkittiin 16.5. Helsingissä rahapalkinnoin.

NUORI - näitä taitoja työnantajat arvostavat - -

Jokainen tehty työtunti auttaa työnhaussa. Työssäoppiminen edistää opiskelijan työllistymistä oleellisesti, koska kukaan ei palkkaa vastavalmistunutta, jolla ei ole mitään kokemusta työelämästä.

Esimerkiksi tällaisia vastauksia saatiin, kun Koulutuskeskus Sedun ja Vaasan ammattiopiston (VAO) yhteistyönä kartoitettiin muun muassa työelämän tarpeita ja ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta. Kysely tehtiin syyskuussa 2013. Kyselyn toteuttivat Virpi Lahti SeTREENI-hankkeesta ja Hillevi Kivelä LUOTSI-hankkeesta. Kyselyyn vastasi 306 Koulutuskeskus Sedun ja Vaasan ammattiopiston työssäoppimispaikkojen edustajaa. Yli puolet vastaajista edusti henkilöstömäärältään pientä yritystä.

ASENNE ON ERITTÄIN TÄRKEÄÄ Työelämän mukaan opiskelijat oppivat työelämässä tarvittavia taitoja tekemällä paljon itse ja oppimalla käytännön työn kautta – oma aktiivisuus koettiin erittäin tärkeäksi ammattitaidon oppimisessa. Vastaajien mukaan esimerkiksi viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, kieliä, tietotekniikkaa ja matematiikkaa oppii myös työssä. Lähes kaikki vastaajat pitävät erittäin tärkeinä taitoina osaamisessa asennetta, kokonaisuuden hallintaa, kykyä soveltaa oppimiaan taitoja sekä oma-aloitteisuutta.

VIIMEINEN VUOSI OPPISOPIMUKSELLA KIINNOSTAA, MUTTA RESURSSEJA EI OLE Nuorille ammatillista perustutkintoa opiskeleville opiskelijoille voidaan tarjota mahdollisuutta suorittaa koulutuksensa viimeinen vuosi oppisopimuksella. Tätä vaihtoehtoa kutsutaan 2+1 -malliksi. Vastaajat olivat kiinnostuneita tästä mallista. Useilla vastaajilla on hyviä kokemuksia laajennetusta työssäoppimisesta tai oppisopimuksesta. Vaikka 2+1 -malli kiinnosti vastaajia, mallin toteuttamisen esteiksi mainittiin muun muassa resurssien puute, taloudellinen tilanne ja suhdanteet. Työelämän mukaan koulutuksen ja työelämän vastaavuutta voitaisiin edistää esimerkiksi hyödyntämällä yritysten osaamista. Opiskelun pitäisi olla käytännönläheisempää. Yritykset kaipaavat yhteistyön lisäämistä ja oppilaitosten jalkautumista työpaikoille. Kyselyn tulosten pohjalta kehitetään ammatilliseen koulutukseen muun muassa uusia työvaltaisia opetusmenetelmiä yhteistyössä yritysten kanssa. Samalla selvitetään laajennetun työssäoppimisen mahdollisuuksia. Jonna Vuoto viestintäassistentti

MERKONOMIT AVASIVAT SEDUSHOPIN Merkonomiopiskelijat avasivat kaupan Sedussa Seinäjoen Koulukadulla. Kauppa on kuin keidas koulussa: kauniit kalusteet, sopiva somistus, katseenvangitsevia tuotteita, liukuovi kuin tax-free-myymälöissä. Tuotevalikoima vaihtuu tiheään. Avajaispäivänä ensimmäiset asiakkaat löysivät mm. käsintehdyt uniikit TAIKU-korut. SeduShop valmentaa opiskelijoita työssäoppimisjaksoille ja muuttaa teoriaa käytäntöön. Kauppa tarjoaa NY-yrityksille myyntipaikan ja tilaisuuden tehdä tuotteita tunnetuksi.

RAJATTOMASTI MAHDOLLISUUKSIA - -

Tähän on lähdetty positiivisella asenteella mahdollisuuksia painottaen, korostaa opettaja Juha Hemminki. Tekemällä oppii! Kevätkaudella testataan menettelytavat ja kauppa on auki aika epäsäännöllisesti. Koko SeduShopin johtoajatus painottuu oppimiseen, ei voiton tavoitteluun. Syksyllä kauppaa markkinoidaan myös ulospäin, Juha Hemminki jatkaa.

myynnin koulutusohjelmaopintoja. Kaupassa oppii kassankäytön perusteet, asiakaspalvelua ja myyntiä, tuotteiden esillepanoa ja hinnoittelua, somistusta, kampanjoiden suunnittelua ja toteutusta. Oppimisympäristön suunnittelusta ovat alusta pitäen vastanneet koulutuspäällikkö Jarmo Lamminmäki ja opettajat Maria Hautala, Juha Hemminki ja Paula Takamaa.

OPISKELIJOILLA TUKI SEINÄN TAKANA Kahvion ja kaupan toiminnasta vastaa Riitta Mäki. Hän on kouluttanut opiskelijoita mm. hinnoittelujärjestelmään ja hinnoittelulaitteen käyttöön. Kuitinantovelvollisuus on tuttu, ja alvit on tuoteryhmittäin kassaan aseteltu. - Tavoitteena on, että opiskelijat ottavat pääroolin. Olen se ensimmäinen auttava aikuinen, aina tarvittaessa ja aina tavoitettavissa. Juha Hemminki on perehdyt tänyt esim. asiakaspalveluun tunneilla, ja sitten opis kelijat pääsevät toteuttamaan oppeja kauppaan ja kahvioon. Ja tietysti ohjaan tarvittaessa, Riitta Mäki kertoo.

Kauppa toimii oppimisympäristönä ensimmäisen vuoden opiskelijoille, jotka ovat aloittamassa asiakaspalvelun ja

HALUATKO UUTTA SISÄLTÖÄ ELÄMÄÄSI? Vastuun ja yhteistyön päivänä (11.2.2014) Framilla alueen yhdistykset, seurat ja vapaaehtoistyöjärjestöt esittelivät toimintaansa ja yhteistyömahdollisuuksia Seamkin ja Sedun opiskelijoille, henkilökunnalle ja asiasta kiinnostuneille. Monet yhdistykset ja järjestöt kaipaavat lisäapua mm. markkinointiin, tapahtumien järjestämiseen ja ohjaajatoimintaan. Tapahtuman järjestivät Sedu ja Seamk. Päivällä haluttiin innostaa opiskelijoita tutustumaan vapaaehtoistoimintaan ja osallistumaan mahdollisuuksien ja oman mielenkiinnon mukaan. - Vapaaehtoistyöstä on myös mahdollista saada opin toviikkoja osaksi Kansainvälisyyden Oma polku -opin toja, toteaa Sedun kv-päällikkö Kirsi Lounela. - Täällähän on kaikkea mistä en tiennyt mitään, hämmästeltiin yleisön joukossa

SEURAT, YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT Tapahtumaan osallistuivat mm. Crocodiles, Selmu ry, Lakeuden Eräpartio ry, Unicef ry Seinäjoen ryhmä, Lions club Seinäjoki/Botnia ry, Ystävänkorttitoiminta/Seinäjoen seudun kehitysvammaisten tuki ry, monet ystävyysseurat esim. Seinäjoen seudun Suomi-Puola yhdistys ry, Seinäjoen suomalais-japanilainen yhdistys ry.

KIINNOSTAAKO TANSSIMINEN? Crocodilesien edustuksen virallinen kannustusjoukkue Wildlife dancers oli rekrytoimassa uusia tanssijoita. - Haussa on yli 18-vuotias nainen. Aiempaa tanssitaus taa ei tarvita, vaan iloinen ja avoin mieli, mainitsivat Mia Korkeamäki ja Kati Parvi. - Aika paljon varmaan tulee kansainvälistä porukkaa mukaan, Parvi huomioi. - Ensimmäistä kertaa Crocodilesin historiassa me tuom me amerikkalaisen tavan kannustaa joukkuetta ken tällä esittämällä näyttävän show´n.

OSAKSI MUSIIKIN JUHLAA? Talkoolaisia tarvitaan melkoinen määrä Provinssirockissa erilaisissa tehtävissä, kuten rakentamisessa ja purkamisessa sekä infopisteessä. - Monelle Provinssirock on kesän kohokohta ja Rytmi korjaamo kuin koti, kertoi Satu Kokkoniemi.

TÄMÄ NUKKE PELASTAA LAPSEN Sedussa Seinäjoen Koskenalantiellä lähihoitajaopiskelijat ovat tehneet Unicef-nukkeja kierrätysmateriaalista Kanssaihmisiä ja kohtaamisia -valinnaiskurssilla. Tuotot nukeista menevät hädässä olevien lasten rokotuksiin. Unicef-nukke tarjotaan adoptoitavaksi halukkaille auttajille. Vähimmäislahjoitus on 20 €, jolla saadaan perusrokotukset yhdelle lapselle. Rokotukset torjuvat kurkkumätää, hinkuyskää, jäykkäkouristusta, tuberkuloosia, poliota ja tuhkarokkoa. Joka vuosi yli kaksi miljoonaa lasta kuolee tauteihin, jotka olisi voitu estää rokottamalla. Lisätietoja w w w. u n i c e f . f i Elina Toivonen ammattiohjaaja Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koskenalantie

Building a Pyramid – Crossroads and Road Signs along the Paths to Employment -hanke haastoi opiskelijat ja opettajat nostamaan kaikkien sedulaisten tietoon upeita toiminnallisia, kokemuksellisia tapoja opiskella ja oppia. Projektikoordinaattori Özerk Göker sai toistakymmentä kuvausta toiminnallisista menetelmistä.

Building a Pyramid – Crossroads and Road Signs along the Paths to Employment -hankkeen toimintaan kuuluu Sedun hyvien käytänteiden levittäminen kansainvälisesti sekä kansainvälisten kumppaneiden hyvien käytänteiden soveltaminen Sedun käyttöön.

Parhaana palkittiin Kanssaihmisiä ja kohtaamisia: vapaaehtoistyö ja järjestöt. Perusteluissa kiitetään toteutuksen vastuullisuutta ja innovatiivisuutta. Kestävää kehitystä osoitettiin käyttämällä kierrätysmateriaaleja; projektioppimisen taitoja kehitettiin tiedottamalla ja markkinoimalla nuket.

PAUKUN PAJA – NUORTEN TYÖPAJA Mahdollisuuksista, kokeiluista ja tavoitteista... niistä on pajalainen tehty. Paukun Pajan toiminta käynnistyi 10 vuotta sitten Vanhan Paukun alueella yläkoululaisiin kohdistuvana toimintana. Tänä päivänä 10-vuotias Paukun Paja toimii Sedun Lapuan opetuspisteessä. Toiminta on muokkautunut ja laajentunut vuosien saatossa kahden työsalin työpajaksi, jossa asiakkaina ovat 15–25-vuotiaat lapualaiset nuoret ja Sedu Lapuan opiskelijat. Vuositasolla mukana on yli 100 nuorta.

YKSILÖLLISYYS Keskeistä Paukun Pajalla on nuoren yksilöllisten tarpeiden tukeminen. Toimintatapoina ovat • ohjaus- ja neuvontapalvelut • yksilö- ja ryhmävalmennus • erilaisten työtaitojen oppimisen ohjaus • arjen taitojen, kouluja työelämän pelisääntöjen harjoituttaminen • opintojen loppuun saattamisessa tukeminen Työpaja toimii matalan kynnyksen periaatteella, eli työt ja muut toimenpiteet sovitetaan aina nuoren kykyjen, motivaation ja elämäntilanteen mukaan. Työpajan kolme työntekijää ovat työssä mukana koko persoonallaan. - Meille tullaan ja meiltä lähdetään. Tämä on välietappi, kunnes löytyy taas askel eteenpäin, kertoo työpaja koordinaattori Joanna Juurakko. - Tarvitaan paljon tilannetajua. Päivät voivat olla hyvin vaihtelevia ja hyvin erilaisia ja yllättäviä asioita tulee eteen, työpajaohjaajat Anne Lahdensuo ja Arto Kahila toteavat.

EVÄITÄ ETEENPÄIN Maria Lepistölle työpajajakso on antanut hyviä eväitä elämään. Hän tuli Paukun Pajalle TE-toimiston ohjaamana.

Aiemmat opinnot olivat keskeytyneet väärän alavalinnan vuoksi. Maria on työskennellyt Paukun Pajan monitoimipajalla ja tekniikkapajalla joulukuusta alkaen. Työnteon lomassa on mietitty yhdessä ohjaajan kanssa eri koulutusvaihtoehtoja ja työpaikkoja sekä haettu koulutukseen. - On paikka, minne joka aamu herätä. Täällä on rento ilmapiiri ja täällä on kavereita, Maria kertoo. Vuosikertomusta tehtäessä työpajajakso oli päättynyt ja Maria oli aloittanut laitoshuoltajakoulutuksen Sedu Aikuiskoulutuksessa. Työpajatoiminta vastaa osaltaan nuorisotakuuseen. Yhteistyö lähettävien tahojen kanssa on tiivistä, mikä onkin toiminnan ehdoton edellytys. Aila Ylihärsilä kehittämispäällikkö (hanketoiminta) Koulutuskeskus Sedu

VASTUUMME YMPÄRISTÖSTÄ Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. (YK:n Ympäristön ja kehityksen maailman komissio 1987) Ekologinen kestävyys tarkoittaa • ympäristöä kuormittavien toimintatapojen muutosta • kulutuksen vähentämistä • materiaali- ja energiatehokkuutta • ympäristöystävällisiä hankintoja sekä • tottumusten, arvostusten ja arkikäytänteiden muutosta.

Sammuttamalla valot ja tietokoneet yön ajaksi sekä säätämällä ilmastointi oikein olemme saavuttaneet jopa 20 % säästön sähkönkulutuksessa.

Taloudellinen kestävä kehitys on varallisuuden mukaan elämistä ja pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavaa toimintaa.

Energiakulutukseen voimme jokainen vaikuttaa oikeilla valinnoilla.

Vastuullinen toiminta merkitsee vastuullisia toimintatapoja, jossa huomioidaan ympäristö. Energian säästäminen merkitsee luonnon säästämistä.

10 OHJETTA KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Kestävä kehitys edistää yksilön, työ- ja opiskeluyhteisömme, alueemme ja yhteiskuntamme hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Noudatamme kestävän kehityksen periaatteita ja vähennämme toimintamme ympäristövaikutuksia. Tuemme opiskelijoiden kasvua ympäristövastuullisiksi kansalaisiksi, jotka osaavat ottaa kestävän kehityksen mukaisen toiminnan huomioon sekä omassa työssään että arkielämässään. (Sedun kestävän kehityksen toimintaohjelma) Sedun jokaisessa yksikössä ympäristövastaava suunnittelee, valmistelee ja organisoi kestävän kehityksen toimintasuunnitelman mukaiset käytännön toimenpiteet yksikössään. Työryhmässä ympäristövastaavat asettavat yhtenäiset vuosittaiset teemat ja tavoitteet kestävän kehityksen käytännön työlle kuntayhtymässä. Vuosien 2013– 2014 teemoja: • jätteiden lajittelu yksiköissä ohjeiden mukaisesti • jätemäärien seuranta • kestävä kehitys opetuksessa ja opetussuunnitelmissa sekä • energiansäästötoimet ja energiatehokkuus.

1. Tulosta ja kopioi vain välttämätön. 2. Tulosta ja kopioi 2-puoleisia ja useampia sivuja yhdelle paperille. Vältä erityisesti värikopiointia ja -tulostusta. 3. Lisää sähköistä tiedonkäsittelyä ja arkistointia. 4. Hyödynnä videoneuvottelulaitteita ja sähköistä tiedonkäsittelyä kokouksissa. 5. Sammuta tietokoneet ja muut laitteet yön ajaksi. 6. Sammuta valot huoneestasi ja yleisistä tiloista yön ajaksi. 7. Sulje myös ikkunat lähtiessäsi. Tuuleta nopeasti. 8. Pidä kalusteet pois pattereiden edestä. 9. Kiinnitä huomiota lajitteluun ja papereiden kierrätykseen. Lajittele ohjeiden mukaisesti. 10. Pidä autoasi lämmitystolpassa vain sen ajan kuin on tarpeen Näissä pienissä toimissa voimme toteuttaa oman vastuumme ja esimerkillämme vaikuttaa. Juhani Kurjenluoma turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

SEDULLE AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUPALKINTO

LAATUPA OPET

U S - JA

LKINTO

K U LT T U U R IM OPET IN IS T USHA E R IÖ LL IT U S

2013

Opetusministeri Krista Kiuru luovutti Koulutuskeskus Sedulle laatupalkinnon. Laatupalkintokilpailussa 2013 teemana oli yrittäjyys, ja kuvaus koski vuotta 2012. Laatupalkinto merkitsi Sedulle 95 000 euroa kehittämisrahaa.

ARVIOINTIKÄYNTI RATKAISI Lue perustelut w w w. m i n e d u . f i / O P M / T i e d o t t e e t / 2 013 / 11/ a m matillisenlaatupalkinnot.html?lang=f i

Palkintotoimikunta teki arviointikäynnin Seduun 30.9.2013. Ulkoisen arvioinnin vaiheeseen valittiin kilpailuhakemusten perusteella enintään kuusi oppilaitosta.

MIKSI SEDU ANSAITSEE LAATUPALKINNON?

Laatupalkintohakemuksessa otimme yrittäjyyteen laajan näkökulman. Yrittäjämäisesti toimitaan liiketalouden osaamisen lisäksi mm. asiakastöissä, projekteissa, kansainvälisessä työssä. Yrittäjyysmaakunnassa Sedun ammattikoulutus painottaa yrittäjyyttä elämänasenteena ja -tehtävänä. Sedussa käytetään laajasti yrittäjyyteen ja yksilöllisiin valintoihin ohjaavia menetelmiä, esim. Nuori Yrittäjyys -toiminta (NY), osuuskunta, Oma polku -opinnot, painottaa johtaja Reija Lepola.

Laatupalkintotoimikunnan seitsemän jäsentä haastattelivat päivässä noin 50 sedulaista – opettajia, opiskelijoita, asiantuntijoita, johtoa, sidosryhmien edustajia ja luottamushallinnon jäseniä. Lisäksi he tutustuivat kirjalliseen ja sähköiseen materiaaliin, kertoo laatupalkintohakemuksen primus motor koulutuspäällikkö Marita Syrjälä.

T A A L

Sedun lisäksi palkinto myönnettiin Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnialle, Etelä-Savon ammattiopistolle ja Jyväskylän ammattiopistolle.

OPET

LAATUTYÖ - JATKUVAA PARANTAMISTA JA VASTUULLISTA TYÖTÄ Koulutuskeskus Sedun toimintaa arvioidaan systemaattisesti ja säännöllisesti eri menetelmin. Vuodesta 2005 alkaen on käytössä ollut EFQM-itsearviointi, jonka avulla vuosittain nostetaan esiin Sedun toiminnan vahvuuksia ja parantamiskohteita. Kevään 2014 itsearviointipäivät toteutettiin 28.–29.4. Arviointiin osallistui noin 50 Koulutuskeskus Sedun ja kuntayhtymän yhteisten palvelujen eri ammattiryhmien edustajaa. Itsearvioinnissa Koulutuskeskus Sedun vahvuuksina todettiin mm. työryhmätoiminta, yksiköiden ohjausryhmätoiminta, talouden seuranta ja siihen liittyvä raportointi, viestintä ja markkinointi sekä hanketoiminta. Parantamiskohteiksi nostettiin mm. muun kuin tietohallintoon liittyvän teknologian haltuunotto Sedussa, työelämältä saatavan palautteen lisääminen ja työelämäyhteistyön kehittäminen, Sedun sisäisen benchmarkkauksen hyödyntäminen ja intran kehittäminen.

LAATUA SEURATAAN

kansallisella tasolla velvoitettuja arvioimaan oman laadunhallintajärjestelmänsä toimivuutta. Koulutuskeskus Sedu osallistui tulevan laadunhallintajärjestelmän arvioinnin pilotointiin jo keväällä 2014, ja näin pääsimme vaikuttamaan uuteen arviointimenetelmään ja sen toimivuuteen. Oleellisina asioina laadunhallintajärjestelmän arvioinnissa tulevat olemaan mm. henkilöstön laatuosaaminen ja osallistuminen laadunhallintaan, samoin myös opiskelijoiden ja työelämän edustajien osallistuminen laatutyöhön. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää ollaan parhaillaan uudistamassa ja uudessa rahoituksessa tulevat painottumaan toiminnan tehokkuus eli suoritteet ja laatu. Näin ollen toiminnan ja sen laadun kehittäminen tulee jatkossa olemaan myös taloudellisesti yhä merkittävämpi tekijä. Marita Syrjälä koulutuspäällikkö (laatu, arviointi ja ennakointi) Koulutuskeskus Sedu

EFQM-itsearvioinnin ohella toiminnan laatua Koulutuskeskus Sedussa seurataan mm. johdon katselmuksien avulla (kaksi kertaa vuodessa) ja henkilöstön työolobarometrin avulla (joka toinen vuosi). Vuosittain arvioidaan sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämistä, työryhmät arvioivat toimintaansa ja henkilöstö käy kehityskeskustelut esimiehen kanssa. Oman osansa toiminnan laadun seurannasta muodostavat asiakaspalautteet opiskelijoilta ja työelämältä. Sedu on mukana kaikissa kansallisissa arvioinneissa sekä tutkintojen toimeenpanon ja oppimistulostietojen seurannassa.

JOKAISEN LAATU VAIKUTTAA Eri menetelmillä kerätty arviointi- ja palautetieto priorisoidaan johdon suunnittelu- ja strategiapäivillä ja määritellään BSC-tuloskortin kautta kehittämistoimenpiteiksi. Toimenpiteiden toteuttamiseen ja toiminnan jatkuvaan parantamiseen osallistuu näin jokainen Sedun henkilöstöön kuuluva. Laatutyö on arjen toimintaa, jossa jokainen on vastuussa oman työnsä tavoitteellisesta ja laadukkaasta hoitamisesta. Laadunhallinnan kivijalka on kaikkien toimijoiden sitoutuminen niin perustehtävän toteuttamiseen kuin toiminnan kehittämiseenkin.

O T N I K L UPA LAADUSTA PALKITAAN

Koulutuskeskus Sedulle syksyllä 2013 myönnetty Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto on osoitus pitkäaikaisesta toiminnan ja laadun jatkuvasta parantamisesta sekä yrittäjyyden edistämisestä.

ERIÖ T S I N RIMI U U T K U LT Vuodesta 2015 A J U S kaikki koulutuksen järjestäjät ovat I Talkaen S L L A USH OPET

KUUSI VIIKKOA ITALIALAISESSA OPPILAITOKSESSA Työelämäjaksoni Italiassa Istituto di Istruzione Superiore Astolfo Lunardi -oppilaitoksessa oli uskomattoman hieno kokemus. Lunardi sijaitsee 200 000 asukkaan Brescian kaupungissa ”kivenheiton” päässä Garda-järvestä. Oppilaitoksessa 1750 opiskelijaa. Lunardissa on lukio, matkailualan koulutusta ja kaupallista koulutusta. Kuuden viikon jakson aikana tutustuin erityisesti matkailualan koulutukseen. Seurasin tunteja, haastattelin opettajia ja opiskelijoita liittyen mm. opetukseen, opiskeluun, arviointiin, työssäoppimisen järjestämiseen ja työelämäyhteistyöhön. Osallistuin opiskelijoiden kanssa Milanossa pidettävään Fare Turismo -matkailualan seminaariin ja erilaisiin tapahtumiin ja opastetuille turistikierroksille. Pidin tunteja sekä italiaksi että englanniksi. Esittelin Suomea, suomalaista koulutusjärjestelmää, Koulutuskeskus Sedua ja erityisesti Sedun matkailualan koulutusta. Italian kielen taidosta ja kulttuurin tuntemuksesta oli suuri hyöty.

KOHTELIAISUUS YLI KAIKEN Vastaanotto italialaisessa koulussa oli ystävällistä niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin taholta. Ystävällisyys ja vieraanvaraisuus kuuluvat italialaiseen kulttuuriin. Ilmapiiri oli yllättävän positiivinen taloudellisesta kriisistä ja työttömyydestä huolimatta. Italialaiset koulut eivät saa rahaa valtiolta tai kunnilta, ja sen huomasi erityisesti koulurakennuksista ja luokkien va-

rustetasosta. Opetus oli korkeatasoista, vaikkakin erilaista kuin Suomessa. Suomalainen koulutusjärjestelmä tunnettiin ja sitä arvostetaan. Sain kuulla usein kysymyksen ”Kerro, miten te sen teette”? Kaikesta erilaisuudesta huolimatta meillä on samat tavoitteet: Koulutamme nuorista ammattilaisia työelämää varten.

VAIHDOSSA KAIKKI VOITTAVAT Istituto Lunardilla on paljon kansainvälistä toimintaa. Se on myös valmis tekemään yhteistyötä Koulutuskeskus Sedun kanssa. Meillä suomalaisilla olisi annettavaa italialaisille erityisesti työssäoppimisen järjestämisessä. Me taas voisimme oppia italialaisilta sosiaalisia taitoja, käytöstapoja, kohteliaisuutta ja asiakaspalvelua. Kun uudet opiskelijat aloittavat lukukauden Istituto Lunardissa, niin käytöstavat ovat ensimmäinen asia, johon kiinnitetään huomiota. Kaikki ottavat asiakseen sen, että opiskelija käyttäytyy hyvin! Suosittelen lämpimästi työelämäjaksoa ulkomailla. Se on avartava kokemus ja sen jälkeen asioita näkee taas vähän uudesta perspektiivistä. Työelämäjaksoni Italiassa mahdollistivat Comenius Job shadowing -hanke ja SeDuuni-hanke. Raija Ilmasti-Koivisto matkailualan opettaja Koulutuskeskus Sedu, Lapua

VASTUULLISET VILLASUKAT VAUHDISSA Villasukat kokosivat lähemmäs parikymmentä Sedun naista Upankadulle yhtenä iltana. Parituntinen iltapuhde sujui paitsi ahkerasti kutoen / neuloen myös lankojen vertaillen. Paljon naurua, hyviä juttuja ja hienoja ideoita.

Valmiit villasukat lämmittävät joulun alla ainakin vanhuksia, näin sovittiin.

Parasta illassa oli päätös, että villasukkailta on tulossa myös syyskuussa. Ja ne vastuulliset ihmiset, jotka eivät pääse yhteiseen ”ompeluseuraan” voivat lahjoittaa valmiit sukat hyvään tarkoitukseen. Sukkalahjoituksia ottavat vastaan Elina Forslund Upankadulla ja Maikki Saarnisto Kirkkokadulla.

”Villasukkaystävyys 1. ystävyyttä, joka kestää pesun ja parsimisen 2. yhdessäoloa, joka lämmittää, lohduttaa ja rentouttaa 3. yhteisiä hetkiä vaikka vanhoissa verkkareissa ja villasukissa”

puualan kuvia, vaaratilanteita marraskuu, y-asema Puualan työsalissa höylä turvavarusteineen.

ASENNE RATKAISEE TYÖTURVALLISUUDESSA -

Työturvallisuus on johdon asia ja raportointi on avain muutokseen, tilitti Atrian työsuojelupäällikkö Antti Rentola TurvaPedan seminaarissa Seinäjoella 19.11.2013.

- Perehdyttäminen kaikilla organisaatiotasoilla on aivan ydintoimintaa, painotti Rentola. TurvaPeda-hankkeen päätösseminaari kokosi Seinäjoelle lähes sata oppilaitosten edustajaa ja työpaikkaohjaajaa. Seminaarin teemana oli Turvallisuus käytännön opetustilanteissa, ja paikalla oli onneksi myös opiskelijoita.

Oppilaitosten edustajat miettivät omaa työympäristöään ja oletettavasti moni tunsi piston sydämessään: työturvallisuuteen kouluissa pitää kiinnittää enemmän huomiota. Yritysten tasolle on matkaa. -

Laki ja säädökset luovat pohjan, yrityksen riskienhallinta paljastaa kriittisiä kohtia, ohjeistuksella ja opastuksella estetään paljon mutta kaikkein tärkeintä työturvallisuudessa on jokaisen oma halu, asenne, tiivisti Rentola.

Työturvallisuuden parantamiseen tarvitaan koulutusta, työsuojelua, terveydenhoitoa.

JÄRJESTELMÄT TUKEVAT TINKIMÄTTÖMYYTTÄ - Pelkkä järjestelmä ei auta. Sen mukaisesti pitää ehdot tomasti toimia, kiteytti Antti Rentola.

Tiia Pirttimäki ja Irene Martinez Lopez nauttivat työstään Steiner-päiväkodissa, jonka piha rajautuu metsään. Luontoretkille on helppo lähteä.

SUOMALAIS-ESPANJALAINEN TYÖPARI LUKEE TOISTENSA AJATUKSIA Tiia Pirttimäki (23) valmistui Sedusta lähihoitajaksi jouluna 2013. Työt Steiner-päiväkoti Pajulinnussa hän aloitti vuoden alussa. Toukokuussa hän ohjaa oma ryhmäänsä 4–6-vuotiaiden Sinisiipeä – ja espanjalaisen Irene Martinez Lopezin (21) työssäoppimista. Nuoret naiset puhuvat espanjaa, englantia, suomea tai käyttävät käsiään. Mutta aina ei tarvita mitään kieltä. - Olemme toimineet työparina yli kuukauden, ja Irene lukee minua kuin avointa kirjaa. Hänestä on suuri apu nyt, kun päiväkodin rytmi ja tavat ovat tulleet tutuiksi, Tiia Pirttimäki kiittelee yhteistyötä. Pirttimäki sisällytti lähihoitajaopintoihinsa työssäoppimisen Espanjassa päiväkodissa, ja kulttuurintuntemuksesta ja kielitaidosta on ollut paljon hyötyä. Koulutuskeskus Sedu tekee yhteistyötä 17 pohjoisespanjalaisen Calisian läänin ammattioppilaitoksen kanssa, CIFP Portovello Ourensesta on yksi näistä.

LAPSET KUNNIOITTAVAT TOISIAAN - -

Espanjassa päiväkotiryhmät ovat isoja, esim. 3-vuotiaita lapsia voi olla ryhmässä parikymmentä ja heillä on yksi hoitaja. Päivät ovat kaaosta, Irene suomii kotimaansa päivähoitoa. Täällä on selkeä päivärytmi, ja lapset leikkivät kaksi kertaa päivässä pihalla. Myös yhteistyö vanhempien kanssa on tiiviimpää, Irene luettelee eroja Pajulinnun – ja Suomen hyväksi.

Espanjalainen nuori nainen on kiinnittänyt huomiota suomalaisten reviiriin. - Lapsia ei täällä kosketella yhtä paljon kuin Espanjassa. Lapset myös kunnioittavat muita lapsia enemmän ja toimivat hyvin ryhmässä; kahdeksan lasta piirtää ja voidaan keskustella. Espanjassa lapset ovat riitaisam pia. Kenties se johtuu siitä, että Suomessa elämä on rauhallista, Irene vertaa.

OHJAAJA VASTAA

KÄRSIVÄLLISYYTTÄ MATKAEVÄÄKSI

- Suunnittelen ryhmän toiminnan ja mietin, mitä työs säoppija voi tehdä, Pirttimäki kertoo kokonaisuudesta.

Irene valmistuu toukokuussa erityistä tukea tarvitsevien ohjaajaksi. Hänellä on kokemusta vammaisten lasten ja aikuisten ohjaamisesta kuntouttavilla leireillä. Irenellä on askartelumalleja, ja hän on ohjannut lasten askartelutuokioita. Aamupiiriin hän on tuonut espanjalaisia lauluja, joissa saa käyttää koko kehoa.

Arvostan Suomessa eniten turvallisuutta; lapsi voi mennä kouluun yksin. Espanjassa yleensä äiti saattaa lapsen kouluun 12-vuotiaaksi saakka. Tiia on opettanut minulle kärsivällisyyttä, joka on työssäni äärimmäisen tärkeää. Ja vielä tämän yhteisön tavan tehdä yhdessä haluan omaan työhöni, Irene pohtii.

Päiväkodissa työntekijät auttavat toisiaan ja rakentavat yhteisöllisyyttä. Irene kärjistää Espanjan tilannetta: - Tuntuu kuin palaisi 80 vuotta ajassa taaksepäin. Nuo rilla ei ole töitä, ja kaikki etsivät töitä ulkomailta, niin myös minä, Irene päättää.

KOLMAS KERTA TODEN SANOO! SeduFest-tapahtumaa suosi taas lämmin ja aurinkoinen sää mihin näiden kolmen vuoden aikana onkin jo totuttu. Tapahtuma on kehittynyt vuosien aikana ja ottanut oman paikkansa Sedun keväässä. Kolmatta kertaa järjestetyssä tapahtumassa oli mukana taas suuri joukko opiskelijoita opettajiensa johdolla ja heille kuulukin suurin kiitos tapahtuman onnistumisesta. Tapahtuman sisällöstä vastasi tänäkin vuonna opiskelijafoorumien koordinaatioryhmä Fokus. Järjestelyissä mentiin muutenkin jo totutulla vanhalla mallilla. Kurikan turvallisuusalan opiskelijat pitivät huolen tapahtuman turvallisuudesta ja Lapuan matkailualan opiskelijat pitivät taas suut makeana muurinpohjalätyillä. Musiikki soi tänä vuonna uudella katetulla SeduFest-lavalla, jonka tekniikasta vastasivat Kurikan elektroniikka-asentajat.

SEINÄJOEN LUKIO LAVALLA Seinäjoen lukion kanssa jo aikaisemmin viritettyä yhteistyötä vahvistettiin; Fokus kutsui myös lukion opiskelijat mukaan tapahtumaan. Lukio puolestaan halusi myös tarjota tapahtumaan ohjelmaa ja osallistui Centsimo Eemus -bändillään lavaohjelmaan. Suora ja mutkaton oppilaitosten opiskelijoiden välinen yhteistyö onkin juuri sitä parasta yhteistyötä ja antaa varmasti eniten molemmille osapuolille. Koko lukuvuoden opiskelijat ovat uurastaneet rakentaen Sedulaakin ilmatyynyaluksia. Sedulaaki huipentui SeduFestissä ilmatyynyalusten nopeuskilpailun finaaliin. Kilpailussa nähtiin huikeita hetkiä sekä onnistumisia. Tiukan kilpailun voitti Seinäjoen Kirkkokadun Team Mango.

SEDUEVENTS -PROJEKTI PÄÄTTYY SeduFest-tapahtumassa järjestettiin myös SeduEvents -projektin loppuseminaari. Seminaarissa kuultiin asiaa tapahtumatuottamisen mahdollisuuksista projektioppimisen välineenä sekä hankkeessa saavutettuja tuloksia. Seminaarin loppupuolella kuultiin Duudsoneiden HP Parviaisen puheenvuoro innostumisen tärkeydestä ja omista virheistä oppimisen mahdollisuuksista. Seminaari onnistui mukavasti ja kuulijat poistuivat paikalta hymy huulilla. Tapahtuma keräsi kävijöitä mukavasti ja yleisö viihtyi tekemisen parissa. Opiskelijoiden viihtyminen ja yhdessä tekemisen ilo onkin parasta mitä SeduEvents-projekti on saanut opiskelijoille tuottaa. Projektipäällikkönä toivon, että yhdessä tekemisen ilo jatkuu ja kantaa myös tulevien tapahtumien järjestämisessä. Onhan meillä jo katseet suunnattuna tuleviin Taitaja-kilpailuihin. Tästä on hyvä ponnistaa! Sini Rauhala projektipäällikkö SeduEvents-hanke

SeduEvents

P E L A S TA , SUOJAA, R A J O I TA , SAMMUTA 32

Sammutusmies Juha Alanko (19) odottaa Ylistaron paloaseman edessä. Toukokuussa hän valmistuu Sedusta Seinäjoen Kirkkokadulta sähköasentajaksi. – Palokunta on iso juttu mun elämässä. Tää on mukavaa hommaa, Juha Alanko sanoo painokkaasti. – Aloin yläasteiässä käydä nuoriso-osaston harjoituksis sa, kun jouduin lopettamaan pesäpallon. Pääsin mie histöön ja viime vuonna kävin sammutustyökurssin (60 t). Sen jälkeen rupesin tekemään päivystyksiä, nuori mies kertoo. Virka-aikana paloasemaa miehittävät palomies ja palomestari, kaiken muun ajan paloturvallisuudesta Ylistarossa vastaavat sopimuspalokuntalaiset. Ensihoitoa ambulanssissa antaa sairaanhoitopiirin vakituinen ammattilaisten joukko. – Aina kun meille tulee keikka, se tarkoittaa, että jolla kulla on hätä. Täällä pääsee näkemään monenlaista eikä yksikään päivä ole samanlainen. Pohjalla on var maan halu auttaa, pohdiskelee Juha Alanko motiive jaan.

PALOKUNTA – ILMAINEN HARRASTUS Ylistarossa sopimuspalokuntalaisia on n. 40, joista puolet toimii aktiivisesti. Juha Alanko on joukon nuorimpia. Viikkoharjoitukset pidetään keskiviikkoisin, ja maanantaiiltaisin Alanko ohjaa palokunnan nuoriso-osastoa. Alakouluikäiset muodostavat nuorempien ryhmän, vanhempien ryhmä koostuu yläkouluikäisistä. Ohjaus on lapsille ja nuorille ilmaista, ja palokunta tarjoaa suojavarusteetkin. – Kaupunki maksaa sopimuspalokuntalaisille harjoituk sista ja päivystyksistä korvausta mutta rahasta tätä ei kukaan tee. Täällä on hyvä porukka; päivystäjien pää siäisenä grillattiin ja vappuna paistetaan munkkeja, Juha Alanko valottaa yhteisön elämää.

AKTIIVISUUS KASAANTUU Palokuntalaisuus periytyy vanhemmilta lapsille mutta Juha Alanko tuli mukaan kaverin kannustamana. Kaverit kannustivat häntä myös vetämään baarin karaokeiltoja – Sedun aktiivista tutoria pitävät liikkeessä uudet aktiviteetit. – Pieni kiirus tuntuu hyvältä, Juha Alanko virnistää tyy tyväisenä.

SÄILIÖAUTONKULJETTAJA Sammutusmies Alanko on tulipalohälytyksissä säiliöautonkuljettaja, siis C-ajokortti tulee hyötykäyttöön. – Kun hälytys tulee, paikalle lähtee ensimmäisenä yksi könjohtaja. Hän johtaa ja antaa käskyt. Tämä on täy dellistä tiimityötä. Kun ympärillä on rauhallisia ihmisiä, osaa toimia järjestelmällisesti, Juha Alanko selittää rauhallisesti.

Kesäkuussa Alanko aloittaa kuumasinkitystyöt ylistarolaisessa metallialan yrityksessä, ja tammikuussa kutsuu armeija Kajaaniin.

Hannu Kangasmaa ja työssäoppija Paula Kurunsaari Atrian laboratoriossa Nurmossa.

TASON YLLÄPITÄMINEN HAASTEELLISINTA Laboratorioalan tutkinto tarjosi yllättävän hyvän pohjan työelämään, kertoo nykyisin Atrian Nurmon tehtaan laboratoriossa esimiehenä työskentelevä Hannu Kangasmaa. Hän valmistui Seinäjoella laborantiksi vuonna 1999 ja bioja elintarvikealan insinööriksi vuonna 2006. Arkeen kuuluu muun muassa välinehuoltoa, analyysien tekoa, laadun varmistusta, organisointia ja toiminnan kehittämistä. – Elintarvikealan jatkuva muuttuminen vaikuttaa mei dän työhömme. Yhä enemmän ollaan tarkempia siitä, mitä suuhun laitetaan, mitä ruoka sisältää ja mistä se tulee. Tuotteessa pitää olla tarkat selosteet, mitä tuote sisältää.

– Hyvä työyhteisö ja haastava työympäristö motivoivat tekemään hyvää työtä, hän mainitsee työn parhaista puolista. Työssäoppijoita on laboratoriossa yhdestä kahteen vuoden aikana. – Ei ole mahdollisuuksia ottaa enempää. Tulijoita olisi kuudesta kahdeksaan vuodessa.

TYÖSSÄOPPIJASTA TYÖNTEKIJÄKSI KORKEALLA TODENNÄKÖISYYDELLÄ

LABORATORIOSSA KANNETAAN VASTUU LOPPUTULOKSESTA

Työssäoppijan kanssa ollaan aluksi hyvin tiiviisti yhdessä, vähitellen voidaan lisätä painetta eli antaa tehdä yksin valvonnan alla. Kangasmaa on sen verran tottunut arvioimaan opiskelijoita, että arviointi ei ole vaikea asia. – Kaikki Sedusta tulleet ovat olleet hyviä tyyppejä.

Kangasmaan mukaan laki määrää osan tutkimuksista, mitä täytyy tutkia. – Muut tutkimukset ovat omavalvontaa, mikä täydentää lakimääräistä tutkimusta ja jolla voidaan varmistaa, että toiminta täyttää elintarvikemääräyksissä asetetut vaatimukset.

Mahdollisuus päästä töihin Atrian laboratorioon työssäoppimisen jälkeen jossain vaiheessa ei ole täysi mahdottomuus. – Todennäköisyys siihen on erittäin korkea. Tällaisella taustalla täällä on töissä neljä yhdeksästä.

Atrian laboratorio on akkreditoitu laboratorio. – Haastavinta tässä työssä on pitää yllä se taso, jolla akkreditointi on saatu.

Alan tulevaisuuden näkymissä ei ole nähtävissä tummia pilviä. – Tutkimustyö ei lopu koskaan. Aina pitää varmistaa, että tulee sitä mitä luvataan.

TYÖTÄ ARVOSTETAAN Yhdentoista hengen laboratorio, jossa työtä tehdään kahdessa vuorossa, on Kangasmaan mukaan talon sisällä arvostettu.

Jonna Vuoto viestintäassistentti

YHTEISÖLLISYYTTÄ ON KÄYDÄ PORUKALLA PUOLUKASSA

Ähtärissä Koulutuskeskus Sedun opiskelijat lähtivät puolukkametsään. Marjat päätyivät hyvään tarkoitukseen, ja muutakin hyvää päivän antina oli. – Tavoitteena oli yhteisöllisyyden lisääminen eri perustutkintojen välillä. Kansainvälisyyskin lisääntyi, sillä suomalaisten opiskelijoiden kera oli mukana vaihto-opiskelijoita. Metsä tuotiin ”lähemmäksi” nuoria, ja heitä opetettiin käyttämään luonnon antimia, sillä sitä kautta saa vaihtelua ruokapöytään, kertaa päivän kulkua opettaja ja kansainvälisyys vastaava Virpi Väänänen. -

Olen erityisen iloinen, että Sipilän Seppo löysi metsäpalstan, missä ei ollut vielä puolukassa käyty, täällä kun alueet on aika hyvin jo seulottu, Virpi Väänänen jatkaa ja kiittää idean ”isää” koulutuspäällikkö Jorma Tukevaa.

PUOLUKKA-OMENASOSEEN TUOTTO NÄLKÄPÄIVÄ-LIPPAASEEN

Kuva: Suomen Punainen Risti

Lahjoitimme osan puolukoista Veljeskodille, Mäntyrinteelle ja Raikulaan. Lopusta valmistimme herkullista puolukka-omenasosetta, kertoo opettaja Tarja Tienaho.

Kahvila Elsasta jokainen voi käydä ostamassa sosetta ja kartuttaa Nälkäpäivän lipasta. Pieni purkki 4 € ja iso purkki 8 € – tuotto lyhentämättömänä Nälkäpäivä-keräykseen.

KORISTELUA, RIEMUA JA MAKUJA Lapualainen Jere Yliselä, 8, ei ollut ihan vieraalla maalla lasten leivontapisteessä koristellessaan messumuffinssia. Kyseessä oli Ressitön viikonloppu -messut Seinäjoki Areenassa. Ne sisälsivät Herkku-, kirja- viini- ja olutmessut. Yliselä on innokas ruuanlaittaja, kokkimiehiä. Bravuuri on itse keksitty pasta-tex-mex-nuudeli-paistos. – Jere tekee ruokaa viikoittain. Ruuanlaittoa on harras tettu tiiviisti jo pari vuotta, kertoi Jaana Yliselä. Leivontapisteestä ja lapsiparkista samalla osastolla vastasivat Koulutuskeskus Sedun Upankadun kodinhuoltajaopiskelijat. Osastolla riitti vilskettä heti messupäivän ensimmäisellä tunnilla. Yliselät eivät tulleet ihan suoraan leivontapisteeseen, vaikka se oli yksi niistä, joihin ennakkoon päätettiin tähdätä. Suunnitelmissa oli mennä katsomaan ainakin Kaikki äitini reseptit -blogia pitävää Nannaa.

VIIKONLOPPU MESSUILLA EI HAITANNUT OPISKELIJOITA Opettaja Katja Okutan kertoi, että opiskelijat suunnittelivat osaston toiminnot pienryhmissä. – He ovat olleet innoissaan, ja täällä oppii ihan oikeasti esimerkiksi asiakaspalvelua. Yhtään ei haittaa, että vii konloppu menee täällä. Osastolla oli erilaisia pehmoleluja. Jotkut olivat opiskelijoiden omia ja toiset opettajien. Kaupastakin oli ainakin yksi ostettu. Tytti Ek ja Susanna Lönngren totesivat, että leivontapisteessä ja lapsiparkissa työ menee jo rutiinilla, koska he olivat mukana jo viime vuonna Herkkumessuilla. Mieleen jäi, että silloin lapsia oli paljon ja oli kiire. Muffinssien koristelun ja leikkimisen lisäksi osastolla sai piirtää. Ek oli mukana siinä pienryhmässä, jossa suunniteltiin värityspisteen toimintaa. – Siinä voi piirtää muumin, Hello Kittyn, autoja ja Angry Birdsin, Ek luetteli.

Rinta-ahon ja Lähdesluoman mukaan marsipaanien teko oli aluksi vähän hankalaa, mutta lopulta se alkoi sujua. – Täällä voimme mainostaa meidän NY-yritystä, Herkku leipuria. Teemme tilauksesta suolaisia ja makeita lei voksia, he mainitsivat. Osastolla oli esillä hienoja kakkuja - kolmannen vuoden leipuri-kondiittorialan opiskelijoiden käsialaa. Messuvieraille oli tarjolla myös maistiaisia: aprikoosi-hasselpähkinä suklaaleivoksia. Niille riitti vientiä.

SUUSSASULAVIA MAISTIAISIA Siru Rinta-aho ja Essi Lähdesluoma taiteilivat marsipaaniruusuja Sedun Törnäväntien osastolla, jossa olivat esillä leipuri-kondiittorit, elintarvikkeiden valmistajat ja lihatuotteiden valmistajat.

Lisää kuvia Koulutuskeskus Sedun Facebook-sivulla. Jonna Vuoto viestintäassistentti

Lehtori Marita Mäenpää (keskellä) neuvoi Marita Mannilaa (vas.) ja Marjo Raiviota.

OHJAUS, OPPIMINEN JA ARVIOINTI Keskittyneitä katseita, pulppuavaa keskustelua ja papereita. Koulutuskeskus Sedun työpaikkaohjaajakoulutuksen ryhmätapaaminen. Koulutus oli suunnattu kaikille niille henkilöille, jotka ohjaavat toisen asteen ammatillisen koulutuksen työssäoppijaa työpaikoilla. Koulutuksella sai hankittua tai päivitettyä työpaikalla järjestettävän koulutuksen ja opiskelijan ohjauksen, oppimisen ja ammattitaidon arviointiin liittyvää osaamista.

”NÄYTTÖ ON OHJAAMIS- JA OPPIMISTILANNE” Kuuden naisen ryhmässä, jossa oli kodinhoitajia, lähihoitajia ja perushoitaja, keskusteltiin muun muassa ammattiosaamisen näytön arvioinnista. Se oli joillekin vaikea asia hahmottaa, koska aikaisempaa kokemusta tai tietoa ei ollut. – –

Muistakaa, ettei näitä kaikkia näytön arvioinnissa olevia kohtia tarvitse mennä päivässä läpi, ohjeisti ryhmänvetäjä, lehtori Ulla Qvick. Sellaista mitä ei tule vastaan, ei voi arvioida. Väkisin ei tarvitse keksiä listalla olevaa arviointikohtaa tehtäväksi, hän jatkoi.

– –

Minulle on jäänyt parhaiten mieleen erityisryhmien ohjaaminen, Mannila kertoi. Erilaiset oppimistyylit olivat uusi asia, ja perehdyttämiskansion tekeminen omalle työpaikalle oli kiinnostavaa, Raivio listasi.

SOPIVAN MITTAINEN KOULUTUS Työnjohtajina työskentelevien Pia Mäkisalon ja Olli Illikaisen ryhmässä keskusteltiin asiasta ja vähän asian vierestäkin. He vaihtoivat ajatuksia vaatetusalan lehtorin Tuire Karvalan kanssa muun muassa nuorten kännykän käytöstä ja työelämän kovista osaamisvaatimuksista. – Pitää aina lähteä liikkeelle siitä, mitä opiskelija osaa. Toiset osaavat enemmän kuin toiset, Karvala totesi. Mäkisalon ja Illikaisen mielestä työpaikkaohjaajakoulutus kannattaa ilman muuta, jos kokemusta ohjaamisesta ja arvioinnista ei paljoakaan ole. Koulutuksen kesto, elokuusta joulukuuhun, oli sopiva.

KOULUTUKSESTA NETTIVERSIO Koulutuksen (3 ov) toteutettiin moduulimuotoisena ja sisälsi viisi viiden tunnin lähiopetuspäivää sekä ennakkotehtäviä, jotka valmensivat lähiopetuspäiviin.

Häneltä kysyttiin, voiko näytön ollessa käynnissä puuttua näytön suorittajan tekemiseen. – Kyllä voi. Näyttö on ohjaamis- ja oppimistilanne. Näy tön suorittaja ei ole valmis ammattilainen.

Jatkossa koulutuksesta rakennetaan myös nettiversio. Kouluttajina toimivat SeDuuni2-hankkeesta Taina Seppälä-Kolkka ja Ulla Nivukoski sekä Koulutuskeskus Sedun opettajat.

PEREHDYTTÄMISKANSIO OMALLE TYÖPAIKALLE

Jonna Vuoto viestintäassistentti

Horaca-alan (hotelli-, ravintola ja catering) ryhmän muodostaneet Marjo Raivio ja Marita Mannila olivat nähneet ilmoituksen työpaikkaohjaajakoulutuksesta lehdessä.

PERUNASTA RIITTÄÄ PUHETTA Ruoka ylittää kaikki rajat. Get Inspired by Food -hankkeen päätösseminaarissa peruna hämmästytti niin suomalaisia kuin italialaisiakin. Ei toki pelkkä peruna vaan professori Anu Hopian (kuvassa vas.) esittämä tutkimustieto eri tavalla kypsyvän perunan solutasosta. Tiesitkö, että alumiinifolio uuniperunan ympärillä eristää ja hidastaa lämmön siirtymistä. Kun perunassa oleva vesi kuumenee, se siirtyy pintaan mutta ei pääse alumiinifolion takia pois. Uunissa foliossa kypsyy siis itse asiassa keitetty peruna. - Vaikka molekyylejä tutkitaan, makua ja laatua arvi oi jokainen aisteillaan eikä voi sanoa, mikä on paras tapa valmistaa uuniperunat. Koulussa kotitaloudella, fysiikalla ja kemialla on paljon yhteistyömahdollisuuk sia, painottaa Anu Hopia.

WE Y LOCAL POTATO! Upankadun opiskelijat valmistivat peruskoulun oppilaiden laatimista perunaresepteistä tuotteet, joista suomalais-italialainen raati valitsi parhaat makuelämykset. Päätuomareina toimivat Kotitalousopettajien liiton toiminnanjohtaja Aira Kuvaja sekä Etelä-Pohjanmaan keittiömestareiden Pasi Laitamäki. Italian delegaatio antoi oman mielipiteensä, ja voittajaksi julistettiin Seinäjoen Lyseon oppilaiden kehittämät Gluteenittomat perunamuffinit.

PERUNAKIMARA Lounaaksi Upankadulla oli luonnollisesti valmistettu seitsemää sorttia perunasta: uuniperunat, perunamuusia, perunasalaattia, perunalunta, valkosipulikermaperunoita, uusia perunoita ja imellettyä perunalaatikkoa. Perunoiden kera tarjottiin salaattia ja teeman mukaisesti paikallisen Ilmajoen makkaramestarien tuotteita, mm. lammasmakkaraa.

- Jälkiruokana mansikkakiisseliä - perunajauhoilla suu rustettua, joten sekin sopi teemaan, Elina Forslund (kuvassa oik.) kertoo.

RUOKA INNOSTAA YLI AINERAJOJEN Kahden vuoden aikana italialaiset ja suomalaiset opettajat ovat kehittäneet kokemuksellisia opetusmenetelmiä, jotka kietoutuvat ruuan ympärille. Italian Lombardia ja Etelä-Pohjanmaa ovat ruokaprovinsseja, joten intressi on yhteinen. - Hankkeessa on kehitetty oppimispaketteja, esim. Upankadulla on tehty ruokakortit, joita voidaan käyt tää kieltentunneilla. Ruokasanastoa on tehty neljällä kielellä: suomi, englanti, ruotsi, italia. Job shadowing toi kaksi italialaista opettajaa meille opiskelijoiden kanssa keittiöön tutustumaan opetukseen ja ruuan valmistuksen tekniikoihin, Forslund kuvaa hankkeen vaikutuksia. - Kirjastoalan opettaja Suvi Veijalainen innosti opiskeli jansa tutkimaan, miten ruoka esiintyy suomalaisessa kirjallisuudessa, Forslund jatkaa. Etelä-Pohjanmaalla Comenius Regio -rahoitteista kaksivuotista Get Inspired by Food -hanketta koordinoi Seinäjoen kaupunki. Hankkeessa koulutus, tiede, taide ja business tekivät yhteistyötä. h t t p : // w w w. g i f p r o j e c t . e u / i n d e x . a s p

Lisää kuvia tapahtumasta Sedun Facebook-sivuilla.

w w w. f a ce b o o k . co m /s e d u f i

KÖMPELÖSTÄ TYTÖSTÄ CHEERLEADERIKSI JA VALMENTAJAKSI Datanomiksi keväällä valmistuvalla ja Crocodiles cheerleadereissä valmentajana työskentelevällä seinäjokelaisella Jane Hölsöllä, 18, on monta rautaa tulessa. - Päivät ovat täynnä, hän kertoo hymyillen. Opiskelun, 4–8-vuotiaiden valmentamisen ja edustusjoukkueen kannustusjoukossa tanssimisen lisäksi Jane Hölsö toimii valmentajana 6–10-vuotiaille suunnatussa akrobatiavoimistelussa sekä erityislapsille tarkoitetussa akrobatia-/liikuntakerhossa. Erityislasten kerho on suunnattu lapsille, joilla vamma tai sairaus aiheuttaa rajoitteen tai jotka muuten tuntevat, että erityisryhmä soveltuu heille parhaiten.

Hölsöä pyydettiin valmentamaan erityislapsia. - En koe, että erityislasten valmentaminen olisi haas teellisempaa kuin ns. normaalien lapsien. Jos lapsella on näköhäiriö, menen lähemmäksi näyttämään ja kuulohäiriöiselle puhun kovempaa. Valmennettavana on kolme erityislasta. - Lisää saa tulla, Hölsö hymyilee.

VALMENTAMISEN KAUTTA PALJON TUTTUJA Joulun aikaan Hölsö oli järjestämässä joulunäytöstä Uimahalli-urheilutalolla, jonne hän esimerkiksi pyysi Kidsinglaulajaa Miska Mäkiviitaa esiintymään ja suunnitteli tanssija akrobatiaesityksiä. Erityislasten lisäksi Hölsö on valmentajana kolmessa mikrojoukkueessa (4–8-vuotiaita). - Olen tämän harrastuksen ja valmentamisen ansiosta saanut todella paljon tuttuja, kuten lasten vanhem mat, mummot ja kummit, hän nauraa. Erään lapsen äidin yritykselle Hölsö tekee opinnäytetyönään uudet verkkosivut. - En tiedä, mitä ajattelin, kun aloin opiskella datanomiksi, mutta hyvin on mennyt, hän virnistää. - Saan tästä ainakin ammatin itselleni. Kaiken touhukkuuden ansiosta Hölsön on mahdollista saada Tapahtumatuottamisen Oma polku -merkintä. Se osoittaa, että opiskelija on hankkinut valmiudet toimia tapahtumanjärjestäjänä. Hölsö haluaa löytää itselleen ammatin laulun ja näyttelemisen parista. - Haen ensi vuonna opiskelemaan näyttelemistä Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopistoon. Datanomiksi hän valmistuu keväällä. Jonna Vuoto viestintäassistentti

Jaakko Järvistö aloittamassa työpäivää.

JAAKKO JÄRVISTÖ PITÄÄ PALSTAT PALANSSISSA Syvällä metsässä Ilmajoen Ahonkylässä, vaikeakulkuisen metsätien takana Jaakko Järvistöä odottaa kymmenen hehtaarin kokoinen työpaikka. Seuranaan hänellä on vain luonto ja hiljaisuus. Ei mikään heikkohermoisten ja matalapohjaisten autonomistajien homma. Ainakaan toistaiseksi Järvistön lava-auto ei ole jäänyt mutaan kiinni.

toistaiseksi asiakkaat ovat löytäneet hänen luokseen tuttujen ja puskaradion kautta. - Töitä on ollut ihan riittävästi, sitä mukaa kun ehdin. Uusi työ on aina tullut ennen kuin edellinen on loppu nut.

- Tässä hommassa ei saa pelätä pimeää. Välillä sitä säp sähtää, kun vierestä lähtee metsäkanalintu, Järvistö nauraa.

Järvistö pääsee toukokuussa edustamaan Suomea metsäalan opiskelijoiden EM-kisoissa Itävallassa yhdessä kolmen muun metsäalan opiskelijan kanssa. Hän oli mukana kovatasoisessa kilpailussa myös viime vuonna. - Se oli mukava kokemus. Meidän ryhmämme oli kah deksas, joten tänä vuonna on tavoitteena pärjätä paremmin. Jokainen siellä osaa tämän työn, joten eroja haetaan vatupassin ja viivoittimen käytöstä. Ehkä vähän liiankin tarkkaan, hän summaa.

UUDESTAAN EM-KISOIHIN

Työhön kuuluu alustan raivausta ja ensiharvennusta. Järvistö huolehtii työturvallisuudesta, eikä suuremmin murehdi, että työssä sattuisi jotain. Työntekijöitä Järvistöllä on vain tarvittaessa. - Ei turvallisuutta tule täällä ajatelleeksi. Nukkumaan mennessä se tulee ajatuksiin… Kotona kuitenkin aina tiedetään, missä olen. Puhelimella voin soittaa apua.

OMA POLKU Ähtärissä Tuomarniemellä metsuri-metsäpalveluiden tuottajaksi opiskeleva Järvistö on alalla isänsä jalanjäljissä. Järvistö ei ole valinnut ihan tavallista polkua tallattavaksi, vaan hän opiskelee opettajansa kannustamana Oma polku -opintoja yrittäjyyteen painottuen.

Järvistön on tarkoitus valmistua keväällä ja jatkaa yrittäjänä. - Opintojen jatkaminen ei ole nyt mielen päällä. Jossain vaiheessa voisi ajatella metsäalan amk-opintoja. Jonna Vuoto viestintäassistentti

Se tarkoittaa, että hän on toiminut toisena opiskeluvuotenaan NY-yrittäjänä Palsta palanssiin -yrityksessä. Nimen keksiminen ei ollut aikoinaan mikään helppo juttu. - Ei se ainakaan mikään tavallinen nimi ole, joten se jää mieleen paremmin, Järvistö pohtii. Tultuaan täysi-ikäiseksi hän perusti samannimisen toiminimen viime kesäkuussa. Yritys valmistaa hirsirakenteita sekä tekee moottori- ja raivaussahatöitä. - Yrittäjyys on aina ollut häämöttävä tavoite. Koulussa olen saanut hyvät pohjatiedot yrittämisestä. Omaa yritystä varten olen kysellyt ja katsellut lisää tietoa, Järvistö kertoo. Hän on parhaillaan työssäoppimisjaksolla omassa yrityksessään. - Yrittäjyys on ollut sitä mitä odotinkin. Paperityöt ovat olleet haastavinta, varsinainen työhän on tuttua.

PUSKARADIO TOIMII Toiminimen perustaminen helpotti töiden saamista, koska eri tahot eivät palkkaa työntekijöitä kovinkaan innokkaasti. Yrittäjänä voi siirtyä sinne missä on töitä. Opettaja Antti Virkkunen kertoo, että Järvistö on erittäin ammattitaitoinen ja hyvin motivoitunut alansa osaaja. Järvistön ei ole tarvinnut mainostaa firmaansa, koska ainakin

MIKÄ ON NY-YRITYS? Yritykset tuottavat palveluja tai tuotteita. NYyritykset toimivat oikealla rahalla, mutta eivät tee esim. veroilmoitusta. NY-yrityksen liikevaihto ei saa ylittää 8 500 euron rajaa. Lukuvuoden aikana NY-yritys tekee toimintasuunnitelman ja osavuosiraportin, esittäytyy NY-messuilla, laatii tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Käytännössä NY-yrittäjien toiminnasta saama voitto on veronalaista tuloa ja toiminnan liikevaihdon jäädessä alle 8500 euron eivät NY-yrittäjät ole arvonlisäverovelvollisia. NY-yrityksen tarkoituksena on työelämätaitojen sekä yrittäjämäisen asenteen ja toimintatavan oppiminen jo koulu-/opiskeluaikana.

Nepal koskettaa Joskus pitää matkustaa kauas nähdäkseen lähelle. Koulutuskeskus Sedussa on kolmen vuoden ajan tehty KEVA-verkostossa yhteistyötä Nepalin Katmandussa sijaitsevan vammaisten naisten työkeskuksen EPSAn kanssa. Sedun tulevat maalarit (v. 2013) ja talonrakentajat (v. 2014) ovat työssäoppineet neljän viikon ajan poikkeuksellisissa olosuhteissa. -

Työtekniikoiden oppimisen sijasta Nepalissa luovuus pääsee oikeuksiinsa. Jakson pääasia on tietenkin ollut ihmisten kohtaaminen ja auttaminen, erilaisuuden ymmärtäminen ja poikkeuksellisissa oloissa selviytyminen, painottavat opettajat Jouko Peltokangas ja Jari Kiikka.

RÄIKEÄT RISTIRIIDAT Aggressiivinen liikenne, kulkukoirien määrä ja haiseva jäteongelma hyökkäävät suomalaista vastaan ja vastapainoksi asettuu Katmandun taidokas rakennuskulttuuri. Unescon maailmanperintökohteen arvo on mittaamaton. -

Nepal oli kehittyneempi kuin oletin mutta köyhyys yllätti, erityisesti se, millä ja missä ihmiset elivät. Meidän ei kannata valittaa veroista, tuumaa Matti Marttala vakavana ja tyytyväisenä perehdytykseen ennen matkaa.

- Ehdottomasti kannatti lähteä. Nyt ainakin meidän kouluja osaa arvostaa, tiivistää Jose Säntti. -

Ryhmässä oli myös rakennusalan opiskelijoita Porista ja lähihoitajaopiskelijoita Pieksämäeltä mutta ryhmä sopeutui toisiinsa tosi nopeasti ja toimi hienosti yhteen, kiteyttää rakennusalan opettaja Jari Kiikka.

EPSA PIENIN ASKELIN ETEENPÄIN -

Naiset ovat näppäriä ja ahkeria. Katokseen kerääntyi vettä. Ojitimme ja laatoitimme yhden työtilan lattian ja rakensimme vesitankille perustuksen, rakennusalan opiskelijat Jose Säntti ja Matti Marttala kertovat.

- Tarvikkeiden löytämiseen ja ostamiseen tarvitaan kekseliäisyyttä. Ja osa materiaaleista on varsin arvok kaita, opettaja Kiikka kiteyttää.

EPSAssa on paljon tehtävää, silti se täyttää globaalikasvatuksen tehtävän jo nyt hyvin. Nuorten maailma avartuu ja inhimillisyys saa otteen. -

Meidän pitää kerätä rahaa etukäteen enemmän, jotta saadaan hankittua tarvikkeita. Vapaaehtoistyötä Nepalin hyväksi voidaan tehdä Seinäjoellakin, kannustaa opo Maija-Liisa Saarnisto, joka haluaisi hyödyntää popup- ravintolapäivän tähän tarkoitukseen.

MOMOT KAIKKIEN MIELEEN Kaikki Nepalissa käyneet olivat yksimielisiä siitä, että ruoka oli hyvää ja halpaa. Erityisesti momot maistuivat. Kahden viikon kuluttua sairaanhoitajana Seinäjoella työskentelevä Rula Maharjan-Joshi opettaa ensimmäisen vuoden kokkiopiskelijoille momojen salaisuuden. Yksinkertainen vehnäjauhotaikina kätkee taskuun-

SEDUUN SAAPUU VAIHTAREITA ENEMMÄN KUIN LÄHTEE Seduun saapuu kansainvälisiä opiskelijoita ja opettajia enemmän kuin meiltä lähtee maailmalle, mikä on ammatillisissa oppilaitoksissa erittäin harvinaista. Vaihtosuhde on kääntynyt tähän suuntaan vuonna 2013. Vuoden 2013 tilastot kertovat, että Seduun saapui 141 kansainvälistä opiskelijaa, kun v. 2012 tulijoita oli 64. Niin ikään kansainvälisten oppilaitoskumppaneiden henkilökuntaa liikkui viime vuonna aikaisempaa enemmän (v. 2013: 57 ja v. 2012: 29).

OPETTAJIEN JOUSTAVUUS EDISTÄÄ KOTIKANSAINVÄLISTYMISTÄ Vaihto-opiskelijoiden oppiminen rintarinnan paikallisten opiskelijoiden kanssa mahdollistaa sen, että kansainvälisyysosaaminen kehittyy luontevasti osana ammatillisia opintoja.

sa maistuvan lihaseoksen, höyrytetyt suupalat nautitaan mausteisen kastikkeen kera. Jokaisen nepalilaisen äidin lapsilleen opettama taito on nyt myös Sedun opiskelijoiden hyppysissä. Mutta harjoittelua tarvitaan vielä – popup-ravintolapäivää odotellessa. Sedu tukee EPSAn työtä naisten hyväksi ostamalla käsitöitä. Sedun yhteistyökumppanit ovat saaneet Sedun tervehdyksen myötä EPSA-tuotteen ja viestin Jokaiselle työ on arvokasta. w w w. s e d u . f i / n e p a l

Sedussa erityisesti matkailualalla ja metsäalalla on loistavia ihmisiä, jotka suhtautuvat luovasti kansainvälisiin vieraisiin. Vaihtarit pystyvät osallistumaan arkeen suomalaisten opiskelijoiden rinnalla, kiittelee kansainvälisten asioiden päällikkö Kirsi Lounela.

Metsäalalla kansainväliset suhteet ovat tiiviit ja tietojenvaihto vilkasta. Myös ihmiset liikkuvat eikä kielirajoja ole. Työtavat yhdistävät ja opettavat, metsäalan lehtori Seppo Sipilä korostaa.

Koulutuskeskus Sedusta lähti viime vuonna työssäoppimaan yli kahden viikon ajaksi ulkomaille 103 opiskelijaa. Sen sijaan lyhyeen alle kahden viikon vaihtoon lähtijöitä oli 183. Sedun henkilökunnasta kansainvälistä kokemusta vaihdon kautta hankki 112 henkilöä.

SUKUPOLVIEN KUILUN YLI Sedussa vieraili Comenius-rahoitteisen Generationsbrücke-hankkeen kautta yhteensä 80 saksalaista, unkarilaista, italialaista ja turkkilaista. -

Matkailualan opiskelijat opettajiensa Leena Korven ja Raija Ilmasti-Koiviston johdolla ottavat tämänkin ison joukon ohjaukseensa ja vihkivät sen suomalaiseen luontoon Ähtärin eläinpuiston maisemissa. Opiskelijoiden idearikkaus ja suomalainen luonto ovat tuottaneet monta kertaa ennenkin koskettavia muistijälkiä. Monet palaavat Suomeen myöhemmin joko työnsä kautta tai ainakin matkailijoina, Lounela kertoo.

KAHDEN TUTKINNON JÄLKEEN AMK

Essi Koski (18, kuvassa oik.) Seinäjoelta ja Marianna Mattila (19) Alahärmästä ovat hyviä kavereita. He opiskelevat hotelli-, ravintola- ja cateringalan lisäksi ylioppilastutkintoa Seinäjoen lukiossa. Marianna Mattila valmistuu kokiksi ja ylioppilaaksi keväällä 2014, Essi Koski jouluna 2014. Kun tutkinnot on tehty, molemmat haluavat jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa. - Olen hakenut pääkaupunkiin tavoitteena keittiömes tari (AMK) ja myös muualle restonomiopintoihin. Pääsykoe ratkaisee, toteaa Marianna Mattila. - Haluan syventää koulutusta, oppia esimiestaitoja ja toivon myös harjoittelumahdollisuutta ulkomailla. Nyt on aikaa, intoa ja kiinnostusta, Essi Koski kertaa suun nitelmiaan. Koulutuskeskus Sedussa eri paikkakunnilla ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaa vuosittain n. 70 opiskelijaa. Ammatillinen perustutkinto tuottaa jatkoopintokelpoisuuden korkea-asteelle, kahdella tutkinnolla nuori hankkii vielä paremmat valmiudet opintojen jatkamiseen.

OLEN AINA HALUNNUT KOKIKSI - 7-luokalla päätin, että haluan kokiksi. En ole mitään muuta alaa tosissani edes ajatellut, Marianna Mattila toteaa. Essi Koskelle alavalinta oli aivan yhtä selvä: - Äiti on alalla, mumma on leipuri ja yläasteen mukava opettaja vahvisti päätöstäni.

Kokkiopiskelijat syventyvät toisena opiskeluvuonna suurkeittiön ja kolmantena vuonna a la carte -ravintolan toimintaan.

TAIDOT JA TYÖKOKEMUS - - -

Viime keväänä olin 6 viikkoa työssäoppimassa Oxfordissa. Työ ravintolassa oli mukavaa ja monipuolista mutta myös raskasta, joskus työpäivä matkoineen oli jopa 16 tuntia. Jaksoin olla siellä koti-ikävästä huolimatta, koska haluan kokiksi, Marianna kertoo. Teen ravintolatöitä iltaisin ja viikonloppuisin. Työtahtiin tottuu aika nopeasti, ja on tärkeätä luoda suhteita ja saada suosittelijoita, painottaa Essi, joka kesällä valmistelee serkun rippijuhlatarjoilun. Kastikkeet ja keitot on mun suosikkeja. Ruuanlaitosta pidän yleensäkin enemmän kuin leipomisesta. Teen joka päivä ruokaa ja aika usein kokeilen jotain omaa sovellusta, Marianna kuvailee.

LUKIOSTA YLEISSIVISTYSTÄ - -

Jos haluaa jatko-opintoihin, kahden tutkinnon tekeminen kannattaa. Tietää paljon muutakin kuin omasta alastaan, kiteyttää Essi Koski. Olen valinnut lukiossa myös vapaavalintaisia, jotta pärjäisin kirjoituksissa paremmin. Tietysti lukiossa on enemmän hommaa. Kotitöitä on selvästi enemmän kuin Sedussa. Asiat avataan syvältä ja ne pitää sisäistää nopeasti, luettelee Marianna lukion ja kokkiopintojen eroja ja toteaa oppineensa erityisesti kieliä.

SÄHKÖASENTAJA PARIISISSA Ossi Salo (19, kuvassa oik.) valmistuu sähköasentajaksi Sedusta Kirkkokadulta. Opintojensa lopussa hän opiskeli 6 viikkoa Ranskassa. Mikä tai kuka sai sinut kiinnostumaan opiskelusta ulkomailla? - Joku pieni ajatus ulkomailla työskentelystä on pääs sy kytemään jo pitkän tovin mun alitajunnan syöve reissä, mutta ensimmääsenä opiskeluvuotena sain tietooni että on mahdollista päästä suorittamaan osa opinnoista ulkomailla... Idea ”reissuun” lähtemisestä jatkoi kasvamistaan ja vihdoin kolmantena opiskelu vuotena pääsin lähtemään matkaan. Miten valmistauduit työssäoppimisjaksoon Pariisissa? - Kuusi viikkoa saattaa kuulostaa pitkältä ajalta mutta se kuluu yllättävän nopeaa... Moodlessa oli valmistau tumiskurssi, joka lähinnä patisti kaivamaan ajatuksia omasta päästä ja samalla perehtymään kohdemaahan. Miten käytännön asioiden (matkat, asuminen, raha, ruoka, terveys) hoitaminen sujui? - Matkojen varailuun ja majoituksen etsimiseen ei tarvinnut omaa päätään vaivata, koulu hoiti ne... Peril le päästyä ensimmääset päivät meni metroja ihmetel lessä, ruokaa sai ihan ruokakaupasta ja onneksi pysyin terveenä koko matkan ajan, apteekkeja oli kyllä mel kein joka nurkassa jos jotain olisi sieltä tarvinnut.

Mikä on Pariisin-jaksosi merkittävin oppi? - Itsetunto tuona aikana kohosi aikas hyvin.. vierasta kieltä ei tarvitte ujostella, rohkeasti vaan omaa asiaa selittämään kaikki ei välttämättä Ranskassa ymmärrä Lontoon murretta. ellei muuten onnistu asiaansa ilmaisemaan niin sitten perintesti viittomakielellä. Miksi ulkomaanjaksolle kannatti lähteä? - Kaikin puolin mukava reissu, vähän vaihtelua Suomen tapoihin ja tottakai tuo näyttää hienolta cv:ssä. Mitä jäit kaipaamaan Pariisista? - Vaikka Pariisi onkin miljoonakaupunki, niin siellä vallitsevaa kiireetöntä elämäntapaa. Miten uskot työssäoppimiskokemuksesi vaikuttavan tulevaisuuteesi? - Todennäköisesti tulen tulevaisuudessa hankkiutu maan ulkomaille töihin tai muihin kansainvälisiin tehtäviin. Mitä haluaisit erityisesti nostaa esiin ajatellen niitä, jotka suunnittelevat ulkomaanjaksoa? - Tekosyitä löytyy aina, mutta tilaisuus tulee vain kerran että rohkeasti vaan matkaan. Matkan risut? Kenelle ja mistä syystä ojentaisit ne? - Paremmasta kun ei ole vielä tietoa niin paha alkaa mitään moittimaan.

Millaisin odotuksin lähdit matkaan? - Suurempia odotuksia reissusta ei ollut, muuta kuin päästä edes vähän näkemään mailmaa ja kokemaan miltä ulkomailla työskentely tuntuu.

TYÖSSÄOPPIMINEN INTIASSA TOI PERSPEKTIIVIÄ Kulttuurierot tekivät työssäoppimisesta ainutlaatuisen kokemuksen. Vieraille ei siloteltu totuutta. Ilmajokelainen Janne Inkilä (39) vaihtoi IT-alan työt lähihoitajan opintoihin vuoden 2013 tammikuussa. Haastatteluhetkellä Seinäjoen keskussairaalan kuntoutusosastolla työssäoppimassa olevan Janne Inkilän on tarkoitus valmistua lähihoitajaksi tulevana jouluna. Sen jälkeen on vuorossa töitä, ja kokemuksen karttumisen jälkeen voi ajatella jatko-opintoja. -

Kansainvälisyysinfossa kerrottiin työssäoppimisjaksosta ulkomailla ja kysyttiin, keitä se voisi kiinnostaa. Päätin heti tarttua tilaisuuteen ja annoin itseni ilmi, kuten on tavallista, kun johonkin juttuun haetaan osallistujia, Inkilä nauraa.

PERHE KANNUSTI INTIAAN Työssäoppiminen Intiassa loka-marraskuussa vaati Suomen päässä ennen kaikkea oma-aloitteisuutta. - Piti hoitaa paperityöt, joita oli runsaasti, passi, viisumi ja rokotukset. Tämän lisäksi piti osoittaa oma kiinnos tus ja motivaatio kirjallisilla tehtävillä. Vaimo ja kaksi lasta olivat koko ajan ulkomaille lähdön tukena. - Neljä viikkoa on kuitenkin lyhyt aika. Inkilä tuli valituksi Intia-verkoston kautta toteutuvalle työssäoppimisjaksolle Intian Punjabin Amritsarissa toimivalle All India Pingalwara Charitable Society -järjestön Manawala-nimiseen paikkaan. - Siellä autetaan yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä monin eri keinoin. Alue on köyhää, ja kaupungissa on jatkuva savusumu saasteiden takia. - Liikenteen seassa liikkuu kaikkea mahdollista. Jos pelti kolisee, se kuuluu asiaan. Matkalla oli yhteensä kuusi muuta sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa, Inkilä oli ainut Seinäjoelta.

- Lennot, hotellit, rokotukset ja junaliput maksettiin. Käytännössä itseltä piti löytyä vain käyttörahaa.

VIERAAT EIVÄT PÄÄSE KÄYTÄNNÖN TÖIHIN Intiassa työssäoppiminen ei ollut samanlaista kuin Suomessa. - Pääsimme tekemään käytännön töitä hyvin vähän. Pääasiassa me katselimme, seurasimme ja yritimme kuluttaa aikaa. Heille olimme käymässä olevia vieraita. Se on osa sitä kulttuuria, ja se oli hyväksyttävä. ”Tein ensimmäistä kertaa jotakin konkreettista työn tapaista, eli jaoin maitoa ämpäristä metallimukeihin vuotavalla kauhalla. Kymmenen litraa maitoa teki kauppansa, joka lienee Malawalan omaa tuotantoa ja oli ainoastaan kuumennettu lypsämisen jälkeen. Mene ja tiedä. Itse en uskaltanut maistaa. Jokainen kyseisen siiven asukki otti 1 - 3 mukillista. Maidon joukosta havaittu kärpänen, mutta tämä ei näyttänyt paikallisia haittaavan.” ( Ote Inkilän matkapäiväkirjasta) Inkilän mukaan intialainen sairaanhoito eroaa tuntuvasti suomalaisesta tavasta hoitaa sairasta. - Periaatteessa ihmiset jaettiin siellä kahteen kategori aan: ”normal” ja ”not normal”. Siellä käytetään myös paljon uskomuslääketiedettä. Emme voineet mennä opiskelijoina heitä neuvomaan.

VAIKEUDET EIVÄT NÄY KASVOILLA Hänen mukaansa työssäoppimispaikka oli todella byrokraattinen paikka. Kun esimerkiksi lasten kanssa olisi menty pelaamaan jalkapalloa, se ei onnistunut, koska pallon käyttöön tarvitaan lupa ja sen myöntävä henkilö ei ollut paikalla. Kaikesta huolimatta Inkilä kehuu matkaa ainutlaatuiseksi mahdollisuudeksi. - Vaikka asiat olivat meidän näkökulmastamme huonosti, intialaiset olivat aina hyvällä tuulella. Iloinen ilme on heidän perusilmeensä, toisin kuin suomalaisilla. Janne Inkilän matkapäiväkirjaa voi lukea osoitteessa h t t p : //g o o . g l / B A I Q E U Jonna Vuoto viestintäassistentti

SULO-NETTIPELI AVAA OMIA POLKUJA Sulo-nettipelissä selviää, mitä Sedun Oma polku -opinnot tarjoavat. Pelaaja tarvitsee joko tietokoneen tai tabletin. Kännykkään peli on kooltaan liian iso. Peli on suunnattu toisen asteen opintoihin hakeutuville nuorille ja Sedussa jo opiskeleville, jotka miettivät opintojensa sisältöjä. - Pelillinen opetustapa on nousussa. Halusimmekin tuo da Oma polku -opinnot lähelle nuorta pelin muodos sa, kertoo projektikoordinaattori Anne-Kaisa Alatalo. Opiskelijat voivat suorittaa Sedussa yksilöllisillä ja joustavilla toteutustavoilla Yrittäjyyden, Kansainvälisyyden, Jatko-opintojen, Urheilun, Huippuosaajan ja Tapahtumatuottamisen Oma polku -opintoja ja saada 10 ov:n kokonaisuudesta merkinnän tutkintotodistukseensa.

YÖUNET VÄHISSÄ Kuusi toteutukseltaan hyvin moninaista opintopolkua haluttiin kuvata nuoria kiinnostavalla tavalla. Elokuussa 2013 Sedussa käynnistyi oppimisympäristöjen kehittämisen hanke Oppimisen SULO, jonka tavoitteisiin sisältyi pelien opetus- ja ohjauskäytön edistäminen. Syntyi idea pelistä. Tarjouskilpailun pelin tekemisestä voittivat Sedun osuuskunta KAMPissa aputoiminimen SeduNet alla toimivat Teemu Pollari, Kristian Lauttamus ja Sami Virtanen. Virtanen ja Lauttamus valmistuivat Sedusta datanomiksi viime keväänä. Pollari opiskelee viimeistä vuotta datanomiksi. - Haasteellisinta tässä on ollut ajanhallinta, yöunet ovat jääneet vähiin, kertoo Lauttamus.

ROHKEASTI HAASTE VASTAAN Sulo on ilmainen selainpeli, jossa kerätään polkuihin pelimerkkejä, jotka kuvaavat eri opintosisältöjä. Pelissä Sulohahmo kehittyy ulkoasultaan sen mukaan, minkä polun pelimerkkejä pelaajalle on kertynyt eniten.

Pelaaja saa informaatiota opintojen sisällöistä pelimerkeistä avautuvista pop-upeista. Lisäksi pelaajalle avautuu polun valmistuttua pop-up, joka kertoo, mitä osaamista hän on polun opinnot suoritettuaan saavuttanut. Nuorten ohjaajana toiminut opettaja Ari Autio kehuu, että pojat ovat olleet todella yrittäjämäisiä.

PELISTÄ LÖYTYY MIELENKIINTOINEN YKSITYISKOHTA Pelin Sulo-hahmo on Sedun graafisen suunnittelijan Jukka Katajamäen käsialaa. Hahmon vaatteet ja tarvikkeet ovat suunnitelleet Sedun graafisen suunnittelun opiskelijat Jurvassa. Työnjako oli, että Virtanen tekee pelin grafiikat, Lauttamus tietokannan ja Pollari ohjelmoinnin. - Meillä on ollut koko ajan todella hyvä yhteishenki, Lauttamus mainitsee.

OPETTAJAKIN OPPI UUTTA Lauttamuksen mukaan pelin tekeminen on ollut heille iso oppimiskokemus. Merkintä projektista laitetaan ansioluetteloon. Ennen julkistamista peliä testattiin kahdella datanomiopiskelijaryhmällä, jotka antoivat hyviä kehittämisehdotuksia, mutta myös kehuja esimerkiksi väreistä. - Muillekin opiskelijoille on syttynyt kiinnostus tehdä peli, Autio tietää. Hän myöntää auliisti myös itse oppineensa uutta projektin aikana. Aution mukaan opetus on menossa projektioppimisen suuntaan. Peli löytyy osoitteesta s u l o . s e d u . f i Jonna Vuoto viestintäassistentti

Koulutuskeskus Sedu ja Ähtärin lukio tarjoavat

3 VÄYLÄÄ 2 TUTKINTOON ÄHTÄRISSÄ • Jokaiselle opiskelijalle henkilökohtainen suunnitelma opinnoissa etenemisestä • Jokaisen väylän oma valinnaisten opintojen kurssitarjotin tukee ammattiopintoja ja korkea-asteen jatko-opintoja • Lukion ainereaalissa kuhunkin väylään suositellaan valintaa väyläkohtaisten aineiden väliltä • Kaksoistutkintoa tukevat yhteistyössä toteutettavat soveltavat kurssit

SEDU

tekniikka

luonnonvara

hyvinvointi

• koneistaja ja

• metsäkoneenkuljettaja

• kokki

levyseppähitsaaja

• metsäpalvelujen tuottaja

• kodinhuoltaja • lähihoitaja

• talonrakentaja • puuseppä • ajoneuvoasentaja • sähköasentaja

LU K I O

Yhteiset piirteet: ammatillisen tutkinnon opinnot, yrittäjyys & kansainvälisyys, lukion pakolliset aineet (neljässä oppiaineessa) • fysiikka

• biologia

• terveystieto

• KMT

• maantieto

• psykologia

• KMT

• kemia • KMT

Kaikissa väylissä Ähtärin lukion uusi neljän kurssin soveltava ainekokonaisuus KMT Kansainvälisyys, matkailu ja talousosaaminen. HAAGAHELIAn tutkintovaatimusten mukaisesti suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi osana HAAGA-HELIAn ammattikorkeakoulututkintoa.

JATKO-OPINNOT JA T YÖELÄMÄ

PEDAGOGISET EDISTYSASKELEET A. TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU

1. Osaamisperusteisuus - osaaminen on olennaista - opiskelija osoittaa tutkinnon vaatimusten mukaisen osaamisensa - osaamisen tunnistaminen

Opintopisteistä luovutaan ja siirrytään osaamispisteisiin, jolloin eri oppilaitoksissa, työelämässä ja harrastuksissa hankittu osaaminen otetaan opintosuoritukseen. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon osan eri eurooppalaisessa oppilaitoksessa (ECVET).

2. Työelämälähtöisyys - työelämän edellyttämä osaaminen - työelämässä oppiminen - yrittäjämäiset oppimisympäristöt (esim. osuuskunta) - työelämän mukaiset oppimisympäristöt - työelämän osallisuuden lisääminen koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa 3. Kansainvälisyys - opiskelija kerryttää osaamistaan kansainvälisessä vaihdossa - osaamisperusteisuus lähtökohtana mahdollistaa opintojen tunnistamisen ja tunnustamisen

B. TUTKINTOJEN UUDISTAMISEN TARVE

C. PAINOPISTEET: 7. Arviointi - aiemmin hankitun tai koulutuksen aikana hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - oppimisen arviointi, opiskelijan kannustaminen ja oppimisprosessin tukeminen - osaamisen arviointi, osaamisen osoittamisen ammattiosaamisen näytöissä modulaarinen tutkinnon toteuttamismalli > mahdollistaa opiskelijoille yksilölliset, joustavat, henkilökohtaiset opintopolut - tutkinnon kokonaisuuden avaaminen kolmen vuoden opinnoiksi - tutkinnon tarjonta nelijaksojärjestelmässä - tutkinnon eteneminen osina - pakolliset tutkinnon osat alussa, valinnaisuus lopussa - ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien/yhteisten tutkinnon osien integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin - elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin - mahdollisuus opiskella oppisopimuksella tai työelämässä

4. Opiskelijalähtöisyys - yksilölliset opintopolut - Oma polku -toteutukset, tutustu mahdollisuuksiin SULO-pelissä (sulo.sedu.fi) - opiskelijoiden osallisuuden lisääminen koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa 5. Valinnaisuus - yksilölliset valinnan mahdollisuudet oman tutkinnon sisällä, toisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista, erikoisammattitutkinnoista, ammattikorkeakoulusta ja lukiosta - opiskelu työelämässä tai muissa yrittäjämäisissä oppimisympäristöissä

6. Joustavuus - koulutuksen rakenteet joustavat, jotta opiskelijalla on mahdollisuus rakentaa yksilöllisesti omaa opintopolkuaan - henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

UUSI OPETTAJUUS JUURTUU SEDUSSA - - -

syksyllä 2013 Oma polku -info- ja koulutustilaisuuksia yksiköissä opiskelijoille ja henkilöstölle ohjaus- ja neuvontayhteistyötä kansainvälisyysvastaavien, yrittäjyysvastaavien, opetussuunnitelmavastaavien, opinto-ohjaajien, koulutuspäälliköiden sekä opintoja toimistosihteerien kanssa keväällä ja syksyllä 2013 Pedagogiset huiput Sedussa -tilaisuudet kaikissa yksiköissä, teemana uusi opettajuus, osaamisperusteisuus, opiskelija- ja työelämälähtöisyys, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä oppimisen ja osaamisen arviointi

- -

Kipinä-valmennukset johdolle syksyllä 2013: vastuuhenkilöiden tiimioppimisen ja -osaamisen/-opettamisen taidot Opiskelijoille on tarjolla tiimivalmennusta

Kristiina Takaneva kehittämispäällikkö, pedagoginen kehittäminen Anne-Kaisa Alatalo projektikoordinaattori, Osaamisen Oma polku

OSAAMISTA TYÖPAJOILTA Koulutuskeskus Sedu rakentaa yhteistyötä Seinäjoella Kaks´ Kättä työpajan, Kauhavalla Junkin ja Lapualla Paukun Pajan kanssa. Opiskelijalle yksilöllisiä polkuja ja mahdollisuuksia suorittaa osia ammatillisesta perustutkinnosta työpajaympäristössä • edistää koulutukseen hakeutumista ja madaltaa kynnystä opintojen aloittamiseen • ehkäisee opintojen keskeyttämistä • nuorten motivaatio ja itsetunto kohoavat onnistumiskokemusten myötä • opettajilta vapautuu resursseja opiskelijoiden ohjaustyöhön Työpajaympäristöön opinnollistettujen tutkintojen osalta Kaks´Kättä työpaja vastaanottaa ensimmäisiä opiskelijoita.

Tarja Puskala projektipäällikkö Osaamista työpajoilta Koulutuskeskus Sedu

Pappilantien artesaaniopiskelijat ideoivat työpajatuotantoon sopivia uusia tuotteita Pyramid-hankkeessa. Kuvan matto kiinnosti kauhavalaista Junki-työpajaa.

Özerk Göker projektikoordinaattori Pyramid-hanke Koulutuskeskus Sedu

Osaamista

TYÖPAJOILTA

SIMULAATIOPEDAGOGIIKKAA Sedussa Seinäjoen Koskenalantiellä lähihoitajakoulutuksessa opitaan tulevaisuudessa todellisuutta jäljittelevään hoitoympäristöön sijoitettujen potilassimulaattoreiden avustuksella. Simulaatio oppimismenetelmänä ja -ympäristönä mahdollistaa terveysalan opiskelijoiden potilasturvallisuuteen tähtäävien rutiinitaitojen oppimisen. Langattomasti ohjattavien potilassimulaattoreiden avulla voidaan lisäksi harjoitella turvallisesti harvinaisia tai erittäin haastavia moniammatillisia hoitotilanteita.

OPETTAJAOPINTOIHIN LIITTYVÄ KEHITTÄMISTEHTÄVÄ Simulaatiomenetelmää voidaan hyödyntää kaikessa ammatillisessa koulutuksessa koulutusalasta riippumatta. Pedagogiseen kehittämistyöhön ammatillisten aineiden pedagogisissa opinnoissa osallistui myös robotiikan, turvallisuusalan ja ATTO-aineiden opettajaopiskelijoita. Suunnitelmaa hyödynnetään Koskenalantiellä lukuvuodesta 2014–2015 alkaen.

MITÄ SIMULAATIO ON? Ryhmäsimulaatiossa osaavien opettajien ja erityisten teknisten apuvälineiden avulla luodaan todellisuutta jäljitte-

leviä hoitotilanteita. Ympäristönä voivat olla esimerkiksi sairaala, ambulanssi, koti tai ulkoilma. Hoidon kohteena voivat olla langattomasti ohjattavat potilassimulaattorit tai yksi opiskelijoista. Osa ryhmän opiskelijoista voi seurata harjoitusta toisesta luokasta äänen ja kuvan siirtämisen mahdollistavan tekniikan ansiosta. Pasi Jaskari lehtori (ensihoito) Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koskenalantie

UUDET OPPIMISTYYLIT JA -VÄLINEET -

Sedussa käytetään melko laajasti Facebookin ryhmiä ja WhatsAppia ryhmän sisäisen viestinnän välineenä ja osin esimerkiksi työssäoppimisen raportoinnissa. Käsittääkseni jokaisessa opetuspisteessä joku käyttää myös blogeja, kertoo Oppimisen SULO -hankkeen projektikoordinaattori Anne-Kaisa Alatalo.

Hänen mukaansa erilaiset kuvallisen esittämisen sovellukset ja välineet palvelevat erinomaisesti ammatillisen koulutuksen tavoitteita: esimerkiksi töiden ja työvaiheiden raportointi kuuluu kaikkiin tutkintoihin. - Osaamisen jakaminen ja yhdessä tekemisen valmiudet kuuluvat nykyään keskeisiin työelämävalmiuksiin.

ATK-LUOKKA JA PÖYTÄTIETOKONEET EIVÄT OLE NYKYPÄIVÄÄ Opiskelijat ovat antaneet vain myönteistä palautetta mobiililaitteiden käyttämisestä. Alatalon mukaan opettajat ovat erittäin kiinnostuneita mobiililaitteiden hyödyntämisestä, ja koulutuksia onkin saatavilla runsaasti. - Laitteiden hankkimisessa ollaan vielä varovaisia. Tekemistä riittää, että nykyaikaiset välineet ja niiden käyttömahdollisuudet saadaan opettajien ulottuville. Opetuskäytön tarpeet ovat ensisijaiset, ja laitehankin tojen painopiste on muuttunut.

- Enää ei hankita pöytäkoneita ja rakenneta atk-luokkia, vaan mobiilius on tullut jäädäkseen, Alatalo sanoo. Myöskään kalliita lisenssimaksuja sisältävien ohjelmistojen tarve ei ole sama kuin ennen, koska saatavilla on suuria määriä täysin maksuttomia mobiilisovelluksia ja pilvipalveluja.

EDISTÄÄ TIETOYHTEISKUNTAOSAAMISTA Alatalo korostaa, että avoimen langattoman verkon saatavuus kaikkialla on edellytys sille, että opiskelijat ja opettajat voivat käyttää myös omia laitteitaan. - Pilvipalvelut ja yhteisölliset työkalut mahdollistavat uudenlaisen pedagogiikan. Mobiilius yleistyy sitä mukaa kuin langaton verkko on kattava ja kunnolliset mobiililaitteet ovat kaikkien saatavilla. Alatalon mukaan ammatillisen koulutuksen tulee antaa työelämävalmiuksia, joista tietoyhteiskuntaosaaminen on keskeinen. Jonna Vuoto viestintäassistentti

KANSAINVÄLISYYDEN TUTOR EHTII MONEEN ROOLIIN Leipuri-kondiittoriksi opiskeleva Hanna Lehtinen (20) kiinnostui kv-tutorkoulutuksesta heti kun kuuli mahdollisuudesta. Hän näki siinä hyvän tilaisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Kevään aikana Hanna on esitellyt Sedua ja elintarvikealaa puolalaisille, unkarilaisille, turkkilaisille, italialaisille ja saksalaisille vierailijoille. Kv-tutortoiminta vie myös vapaa-aikaa, mutta siitä aktiivinen Hanna ei pahastu. - Vapaa-aikaa on muutenkin liikaa, ja sählyn opettami nen vaihto-opiskelijoille oli hauskaa! Hanna harrastaa myös partiota, jossa kansainvälisyys on vahvasti läsnä. Kesällä 2014 Hanna lähtee Ilkan partiolaisten vaeltajien projektimatkalle Partiokeskukseen Sveitsiin. Vierailijoita tulee eri maista, ja luvassa on mm. kalliokiipeilyä ja koskenlaskua. Kv-tutorina toimiminen on antanut Hannalle varmuutta ja rohkeutta käyttää englantia, mistä on etua niin työssä kuin harrastuksissa.

LUOTTAMUS Opettajat ovat suhtautuneet kansainvälisyystutoreihin positiivisesti ja luottavaisesti. Ulkomaiset vierailijat uskotaan kv-tutoreiden huolehdittavaksi. - Elintarvikealan opettaja antoi meille vapaat kädet vierailujen toteuttamisessa. Siksi päätim me tehdä perinteisiä karjalan piirakoita yhdessä turkkilaisten, italialaisten, saksalaisten ja unkarilaisten kanssa. Kiinnostus ulkomaan työssäoppimisjaksoa kohtaan on herännyt kvtutorina toimimisen myötä. - Aikomus on hakea kv-työssä oppimaan 3. lukuvuoden alus sa. Olisi mahtava päästä tutus tumaan myös muiden maiden perinneleivoksiin ja -ruokiin, Hanna Lehtinen tuumaa.

KANSAINVÄLISYYSTUTORIT SEDUSSA Kansainvälisyystutorit voivat olla kv-vaihdossa jo olleita, kv-vaihtoa suunnittelevia ja kotikansainvälistymisestä kiinnostuneita. Kv-tutorin toimenkuvaan kuuluu esim. opetuspisteiden esittely mutta tutorit viihtyvät vaihto-opiskelijoiden kanssa myös vapaa-ajalla, esim. urheiluharrastuksissa, kahvilla, tapahtumissa tai vaikka kanoottiretkellä. Sedussa on kuluvana lukuvuonna kehitetty kansainvälisyystutorkoulutusta ja -toimintaa osana Opetushallituksen rahoittamaa Globed-hanketta. Kansainvälisten vaihtoopiskelijoiden määrä Sedussa on kasvanut, ja kv-tutortoiminnalle on nähty suurta tarvetta. Kv-tutorina toimiminen tuo lisää vastuullisuutta opiskelijan elämään. Kv-tutorkoulutus järjestettiin helmikuussa 2014 ja osallistujia oli yhteensä 25 lähes kaikista Sedun opetuspisteistä. Kv-tutortoiminta on osa Kansainvälisyyden Oma polku -opintoja, ja mahdollistaa osaltaan 10 ov:n laajuisen polun suorittamisen myös ilman kansainvälistä työssäoppimisjaksoa. Juha Riippi projektikoordinaattori, Globed-hanke kv-vastaava Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Törnäväntie

ILME – graafisen suunnittelijan työn tulos YHDESSÄ ISOON PROJEKTIIN Lehden ideointiin ja tekemiseen osallistui koko ryhmä, ja jokaisen osaaminen näkyy. Kenelläkään ei ollut kokemusta vastaavanlaajuisesta projektista, joten keskinäistä kannustusta ja opettajien ohjausta tarvittiin. Opettajat Teija Olkkola ja Pasi Maunumäki valmensivat ryhmää vaihe vaiheelta projektin edetessä. ”Projektia bencmarkattiin Seinäjoen AMK:n muotoilun opiskelijoiden kanssa.” Projektin alussa jaettiin vastuut; toimituskokouksissa nähtiin eteneminen – ja lopussa KIIRE. - Parasta oli nähdä koko opiskelijajoukon tekevän tosis saan töitä yhteisen lehden toteuttamiseksi. Typogra fian, lehden taiton, kuvaamisen ja kuvankäsittelyn lisäksi jokainen opiskelija sai kokemusta projektin suunnittelusta ja hallinnasta, painottaa opettaja Teija Olkkola.

TYÖ OPETTAA - Kun julkaisu painetaan ja painosmäärä on tuhansia, jokainen ottaa vastuuta laadusta, kiittelee koulutus päällikkö Mia Jokinen.

OPISKELIJA OSUUSKUNTALAISENA Ginger Peltomäki avaa Ilme-lehdessä monipuolisesti näkökulman osuuskuntatoimintaan. Faktojen lisäksi toimittaja Peltomäki on haastatellut osuuskunnassa toimivaa hiusalan opiskelija Riina Haukkalaa. ”Osuuskunta on periaatteessa riskitön yritysmuoto”, Peltomäki kirjoittaa. ”Työt hankitaan itse, huolehditaan markkinoinnista ja myynnistä, tarjousten tekemisestä, sopivan ja oikeanlaisen hinnoittelun laatimisesta, laskutuksesta”. Lue lisää Ilme-lehdestä (s. 10–11). Jurvassa Sedun graafisen suunnittelun opiskelijat loivat Ilmeen, kuva-artesaaniopiskelijoiden lehden, ja osoittivat, että ”visuaalisen viestinnän ja markkinoinnin lisäksi osaamisemme ulottuu myös journalismin saralle”. Ilme saatettiin painoon, ja lehteä voi selata myös diginä www.e-julkaisu.fi/ilme

ÄÄNETI TAUSTALLA Heta Aukee pohtii artikkelissaan, jääkö graafinen suunnittelija työnsä varjoon. Graafikon pitää olla luova taiteellinen visualisti mutta taiteilijoista poiketen hänen signeeraustaan ei löydä esim. tuotepakkausten kuvituksista. Lue Ilmeestä (s. 6) tarkemmin Heta Aukeen ajatukset.

”Lehti on suunnattu alasta kiinnostuneille, ammattia etsiville nuorille sekä yrityksille ja tuleville työllistäjillemme”, kertoo Ilmeen päätoimittaja Heidi Hypén lehdessä.

METSÄALALLA OPITAAN VUOROTYÖHÖN Talvi. Lumi peittää jäätyneen maan. Metsäkoneet työskentelevät metsässä lähes tauotta. Metsäalalla työskennellään sydäntalvella kaikkein kiivaimpaan sesonkiaikaan kahdessa, jopa kolmessa vuorossa. Koulutuskeskus Sedussa Ähtärin Tuomarniemellä metsäalan koulutuksessa tehdään alalle ominaista 2-vuorotyötä tavallisesti syys-lokakuulta pääsiäiseen asti. Opetus tapahtuu klo 8–21, työpäivien pituus 7h/vuoro. Vuoro vaihtuu klo 14–15, jolloin molemmat vuorot ovat paikalla. Työmaa luovutetaan seuraavalle vuorolle ja samalla tehdään päivittäiset huoltotoimet.

Syyslomasta pääsiäiseen metsäkoneopetuksessa pääpaino on hakkuussa ja lähikuljetuksessa, mutta mukana on myös ammattiteoriaa ja ATTO-aineita. Kaikki kolme vuosikurssia vuorottelevat maastossa. Iltavuorot tulevat opetukseen toisen vuoden syksyllä, ja maastopäivien määrä kasvaa opintojen edetessä; kolmas lukuvuosi opiskellaan lähes kokonaan maastossa.

OPISKELIJAT SUHTAUTUVAT MYÖNTEISESTI Opiskelijat ovat ottaneet vuorotyön innolla positiivisesti vastaan. NN12METB ja NN12METC kommentoivat: - Saadaan jaettua luokka pienempään osaan, jolloin opetus on tehokkaampaa - Mukavaa vaihtelua kouluviikkoon - Tulevat työelämän olosuhteet tutuiksi, koska työelä mässä joutuu useammassa vuorossa työskentelemään

- - - - -

Iltavuorot ovat välillä mukavia kun saa nukkua pidempään Konekalustoa piisaa paremmin, kun melkein kaikille on oma kone Vuorotyö-opetuksessa saa kokemusta sekä valoisalla että pimeällä työskentelystä Ei ole mielestäni muuta vaihtoehtoa oppimisen kannalta, koska koneet ja opettajat eivät riittäisi muuten Eipä täs vuoro-opetuksessa oo mitään vikaa, mukavaa vaihtelua opiskeluun

Vuorotyö tuo työelämän rytmin opiskeluun. Samalla opetellaan hoitamaan asioita työn ohessa, esimerkiksi auto-

koulu. Metsässä pitää pärjätä, oli keli mikä tahansa syksyn sateisista ja pimeitä illoista ja tammi-helmikuun paukkupakkasista aina kevään aurinkohangille. Työskentelyä pimeässä on hyvä harjoitella, koska siihen totutellaan viimeistään työssäoppimisjaksolla. Vuorotyö tuo myös opettajille vaihtelua arkeen. Vuodenaikojen vaihtelut ovat tuttuja niin hyvässä kuin pahassa. Iltaopetuksesta maksetaan iltalisää, jota alkaa kertyä klo 16.30 jälkeen. Antti Virkkunen opettaja, opo Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Tuomarniementie

LAPPAJÄRVEN LÄHIHOITAJAKOULUTUS SUOMEN PARASTA Koulutuskeskus Sedun Lappajärven lähihoitajakoulutus palkittiin maan parhaana SuPerin (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto) Lähihoitajakoulutus 2013 -tapahtumassa Helsingissä. Kilpailun voittaja ratkaistiin opiskelijoiden mielipiteiden perusteella. Voittanut oppilaitos palkittiin rahapalkinnolla. Tunnustusta olivat vastaanottamassa Lappajärven opetuspisteen opiskelijat ja opettajat vastuuopettaja Tuija Mattilan johdolla. Opintomatka Helsinkiin oli lappajärveläisten ohjelmassa seminaarin sisällön takia. Onnekkaasti palkintoa oli vastaanottamassa iso joukko sedulaisia.

POIMINTOJA OPISKELIJOIDEN PERUSTELUISTA: • Opettajat käyttävät erilaisia opetusmenetelmiä, joten • •

meillä jokaisella on mahdollisuus oppia itselleen parhaalla mahdollisella tavalla. Ryhmähenkeen panostetaan todella paljon, jotta opiskelu olisi mielekästä kaikille. Järjestetään erilaisia yhteisiä tapahtumia kaikkien opiskelijoiden kesken ja suositaan ryhmätöitä. Opettajat ovat rohkaisevia ja tuntuvat oikeasti välittävän oppilaistaan.

• • • • • • • •

Lappajärven opetuspisteessä on hyvät opettajat, joilla on hoitoalan työkokemusta ja siksi rutkasti tietotaitoa :) Meillä on tosiduunipäiviä, joissa pääsemme harjoittelemaan hoitotyötä käytännössä, ja tekemällähän oppii parhaiten :) Luokat ovat valoisia ja viihtyisiä. Tilaa löytyy hyvin ja välineitä on hyvin käytössä. opettajat: persoonallisia, kivoja, mahtavia, mukavia, ihanan pirteitä, reiluja, rentoja, hyviä, hauskoja ilmapiiri: rento, kunnioittava, kodikas, hyvä, kaikki on kavereita, pystyy olemaan oma itsensä, hyvä ryhmähenki, tänne on mukava tulla, tutustuu helposti Yhdellä kurssilla suunnittelimme Lappajärven alle kouluikäisille lapsille puuhapäivän joka oli tosi hyvä kokemus Teimme Lucian päivänä vanhainkoteihin Luciakulkueen jossa lauloimme ”enkelivaatteet” päällä vanhuksille. Ei ole koskaan sellaista päivää ettei haluaisi tulla kouluun, vaikka aamulla väsyttäisi niin aina on sellainen olo että kiva kun pääsee kouluun.

SuPer juhli 20-vuotista lähihoitajakoulutusta Helsingin Messukeskuksessa.

TAITAJA2016 SEDUN YHTEINEN PONNISTUS

Ammattitaidon SM-kisat yli 40 lajissa. Taitaja2016-tapahtuman valmistelut Koulutuskeskus Sedussa käynnistyivät keväällä. Maaliskuussa lajivastaaviin ja varavastaaviin istutettiin innostusta. Moni sedulainen tutustui huhtikuussa Lahden Taitaja-kisoihin mielessään jo Seinäjoen kisat. Ulla Nivukoski on kemisti ja laboratorioalan opettaja, tosin tällä hetkellä hän tekee töitä SeDuuni2-hankkeessa. Nivukoski on sitoutunut laborantti-lajin lajivastaavaksi, työparina varalajivastaava Miia Pirttimaa. - Kaksi labran opiskelija osallistui v. 2012 Joensuussa Taitaja-semifinaaleihin. Ikävästi toinen jäi ensimmäi selle varasijalle juuri finaalin ulkopuolelle, mutta meil le koko projekti oli kiva kokemus, Ulla Nivukoski muis taa ensikontaktiaan Taitajiin. Datanomien opettaja Ari Autio vastasi lajista Verkkosivujen tuottaminen v. 2004, kun Seinäjoella järjestettiin edelliset Taitaja-kisat. Niin Verkkosivujen tuottaminen kuin Tietokoneet ja verkot -laji kamppailee yleisöstä. - Kummastakin lajista yleisö näkee vain lopputuloksen. Verkkosivujen tuottamista voisi kehittää parilajiksi, jossa koodari ja graafikko saisivat näyttää osaamis taan, visioi Ari Autio. - Olen ollut 5–6 kertaa mukana Taitaja-finaalissa. On hienoa aistia sitä innostuksen ilmapiiriä. Kisojen järjes täminen Seinäjoella on iso projekti, jota tehdään tii meissä. Luotan myös alan verkoston tukeen, tiivistää Autio.

MITÄ LAJIVASTAAVA TEKEE? - - -

Tapahtumaa varten saa tehdä sellaista, mitä ei ole ennen tehty. Se on kuin adrenaliiniruiske, hehkuttavat yhteistyön puolestapuhujat Autio ja Nivukoski. Kilpailutehtävän laatiminen on lajivastaavan merkittävin työ. Tehtävän tulee olla tarpeeksi vaativa ja erotteleva – eikä onnella saa olla osuutta, korostavat Autio ja Nivukoski. Laborantti-lajissa tarvitaan 8 samanlaista laitetta, toki osa laitteista on kilpailijoilla yhteiskäytössä, Ulla Nivukoski pohtii laitehankintoja.

Lajisponsoreiden hankinta kuuluu lajivastaavalle. Tukijat näkyvät kisapaikalla. - Opetuksen ja kisajärjestelyjen yhteensovittaminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia, painottavat Ulla Nivu koski ja Ari Autio. Kilpailusuoritusten oikeudenmukainen arviointi puhuttaa. Subjektiivista arviointia on esim. laborantin työprosessin sujuvuus, siisteys ja työturvallisuus, verkkosivujen tuottamisessa visuaalisuus.

MITÄ LAJIVASTAAVA SAA? -

Omaa ammattitaitoa ja pedagogista osaamista joutuu kehittämään ja saa kehittää. Tuoreita ideoita ja uusia oppimismenetelmiä pystyy testaamaan tapahtuman valmistelussa, ja kaikkea saa tehdä yhdessä Sedun muun henkilöstön kanssa. Verkostoa pystyy varmasti tiivistämään ja kasvattamaan projektin edetessä, listaavat Ari Autio ja Ulla Nivukoski odotuksiaan.

MESTARIVARTIJA KAMILA HALUAA MUUSIKOKSI Sedun turvallisuusalan opiskelija Ilmari Kamila (19) voitti ammattivartijoille tarkoitetun mestarivartijakilpailun. Kaksipäiväinen kisa järjestettiin marraskuussa turvallisuusalan messujen yhteydessä Helsingissä. -

Voitin Mestarivartija-kilpailun, mutta se ei tarkoita, että olisin Suomen paras vartija. Mitä enemmän opiskelee, sitä paremmin osaa, eikä koskaan voi olla liian hyvä. Paljon vielä riittää opittavaa, painottaa Ilmari Kamila voittonsa jälkeen.

OPETTAJAT OSAAVAT -

Meillä on laaja koulutus, ja tiedot ovat tuoreessa muistissa. Toimintatapani taatusti vastaavat nykylainsäädäntöä ja kenties miellyttivät enemmän myös tuomareita, analysoi Kamila kilpailusuoritustaan ja vertasi itseään selvästi kokeneempiin kanssakilpailijoihin.

- Vartiointi on asiakaspalvelutyötä monipuolisimmil laan, kertoo kilpailun ohjausryhmän puheenjohtaja Mikko Kesti ISS Palveluista ja painottaa tilanneälyä.

KIVISTÖN TALLISTA Ari Kivistö opettaa musiikkia ja valmentaa musiikilla Kurikan Sedussa. - Sedu Kurikassa kaikilta ammattialoilta voi valita mu siikkia opintoihinsa. Joillakin opiskelijoilla on palava into kehittää taitoaan, kun taas joillekin musiikilla on terapeuttinen merkitys, Ari Kivistö painottaa.

Samanhenkiset lahjakkaat musiikki-ihmiset löytävät toisensa, alkavat treenata yhdessä ja heillä on yhteinen musiikillinen päämäärä; saadaan bändi. Ensin oli Ilmari ja kaksi muuta, sitten Santtu tuli rumpuihin, Jussi bassoon ja löytyi kitaristi Marko, joka tuli kokoonpanoon suoraan keikalle ja kaikki toimi loistavasti, Ari Kivistö kertaa Speculum-bändin syntyä.

”MUSIIKKI ON SUURIN HAAVEENI” Ilmari Kamilan aika on kortilla; turvallisuusalan opintojen ohella hän käy töissä, harrastaa tavoitteellisesti kehonrakennusta (Classic Bodybuilding), teatteria ja musiikkia. - Osallistun vain sellaiseen, missä tiedän pärjääväni. Ilmeisesti useammassakin asiassa voi menestyä, tote aa Ilmari Kamila. Mestarivartija-tittelin myötä Kamila on tarkentanut tulevaisuudensuunnitelmiaan. Poliisikoulu on yksi mahdollisuus, kansainväliset henkilösuojaajan tehtävät siintävät nuoren miehen mielessä. - Jos minulla olisi tarpeeksi rahaa, rakentaisin tarpeeksi ison studion, jotta voisin tehdä tarpeeksi hyvää mu siikkia, Kamila unelmoi. - Paras tunne maailmassa on olla lavalla ja esillä, vakuut taa näyttelevä ja laulava turvallisuusvalvoja.

RAMMSTEININ SARJAA - -

Ryhmällä on hyvät kemiat, toteaa Ari Kivistö Speculumin harjoitusten lomassa. Olen nähnyt Rammsteinin viisi kertaa, Kamila kuittaa, ottaa mikrofonin käteensä.

Kappale on Land of the graves, kuuntele kitarasooloja, näe salamat vuoren huipulla.

OSAAMINEN RATKAISEE Ammatilliset perustutkinnot uudistetaan syksyllä 2015; opintoviikoista siirrytään osaamispisteisiin, opiskeluajan mittaamisesta siirrytään osaamisen arviointiin. Opetusta on jo nyt kehitetty tulevien tutkintojen suuntaan. Oppiaineita ylitetään luontevasti esim. projektitöissä. Lapualla matkailualalla opiskellaan paljon toteuttamalla eri tapahtumia. Lehtori Leena Korpi vastaa kysymyksiin osaamisperusteisuudesta. Mitä osaamisperusteisuus tarkoittaa opettajalle? Opettajan pitää hahmottaa kokonaisuus ja ohjata opiskelijoita näkemään, mitkä kaikki asiat vaikuttavat lopputulokseen. Opettajalle tulee enemmän suunnittelutyötä, kun kokonaisuudet ovat entistä isompia. Mutta samanaikaisesti pitää myös olla tilanneälyä ja taitoa muuttaa suunnitelmia tilanteiden mukaan. Opettajan tulee vastuuttaa opiskelijoita, ja antaa heidän oppia kokemusten ja virheidenkin kautta. Opiskelijoiden taidot ovat erilaisia. Miten tavoitteet saavutetaan? Kaikki opiskelijat voivat edetä eri tahtiin. Opettajan täytyy katsoa entistä tarkemmin opiskelijoiden lähtötasoa ja heidän edistymistään. Opettaja arvioi, että tavoitteet ja osaamien on saavutettu. Kun joku ei opi samassa tahdissa, hänen pitää harjoitella samoja asioita uudelleen koulun tapahtumissa tai työssäoppimassa. Miten tiukka talous vaikuttaa opetuksen järjestämiseen? Onhan se haasteellista. Opettajan työaikaa tarvitaan enemmän, kun henkilökohtaistetaan. Matkailualalla meillä on hyvä yhteistyöverkosto, ja tapahtumia tulee ympäri vuoden niin paljon, ettei tarvitse tekemällä tehdä niitä tilanteita. Miten osaaminen arvioidaan? Opiskelijan pitää hallita teoriapohja ja näytöllä hän osoittaa, että osaa siirtää tiedon taitoihin. Tapahtumassa seuraan vastuuhenkilöinä toimivia 3–4 opiskelijaa. Muut opiskelijat ottavat työntekijöiden roolin. Seuraan vastuuhenkilöiden taustatyötä, esim. ohjelmapalvelun valmistelua. Jos tietoa ja taitoa ei ole riittävästi, sen näkee jo aikaisessa vaiheessa. Opiskelijat tekevät töitä vaihtuvissa porukoissa.

OMA ONNI -OPISKELIJAT TOIMITTAJAN SAAPPAISSA Miten saada kesätöitä? Paljonko pikavippi voi maksaa? Miten nuori voi kokeilla siipiään yrittäjänä? Neljättä vuotta käynnissä oleva Oma Onni -ohjelma tarjoaa eväitä oman talouden hallintaan peruskoulun 9.-luokkalaisille ympäri Etelä-Pohjanmaata. Mukana on ollut tänä vuonna yli 1 100 oppilasta 11 koulusta. Oman Onnin ydin on erilaisten pelien piristämä verkko-oppimisympäristö, jonka sisällöstä vastaavat Koulutuskeskus Sedun kolmannen vuoden merkonomi- ja datanomiopiskelijat. Heille Oma Onni -lukuvuoden toteuttaminen on osa opintoja, ja he esittelevät myös oppimisympäristöä yläkoululaisille.

NUOREN TALOUSASIAT JULKISUUTEEN Oma Onni aloitti yhteistyön Epari-lehden kanssa, jossa julkaistiin keväällä kolme opiskelijoiden toteuttamaa juttukokonaisuutta nuorta puhuttelevista talousaiheista: kesätöistä, pikavipeistä ja oman yrityksen perustamisesta. Opiskelijat ideoivat ja toteuttivat jutut itse alusta loppuun ja saivat paljon hyvää palautetta.

Jutut saivat lehdestä joka kerta lähes sivun verran tilaa. - Aiheet olivat hyviä, ja niitä käsiteltiin monipuolisesti. Jutut kiinnostivat nuorten lisäksi varmasti myös laa jempaa yleisöä, Eparin päätoimittaja Laura Syväoja kiittelee. -

Epari suhtautui juttusarjaideaamme hienosti alusta alkaen ja antoi meille todella vapaat kädet sen toteuttamiseen. Opiskelijoille tarjoutui mahtava tilaisuus kirjoittaa suurelle yleisölle ja tutustua samalla lähietäisyydeltä median toimintaan, toteaa lehtijuttujen tekoa ohjannut äidinkielen lehtori Pyry Antola.

Opiskelijoiden lehtijutut ovat luettavissa Eparin digilehdistä: h t t p : //d i g i . e p a r i . f i /e p a r i / 7 7/ (sivu 10) h t t p : //d i g i . e p a r i . f i /e p a r i / 7 3 / (sivu 10) h t t p : //d i g i . e p a r i . f i /e p a r i / 7 0 / (sivu 10)

- Kokemus oli mahtava. Oli hienoa kuulla ja kirjoittaa koskettava tarina, pikavippikierteestä selvinneestä nuoresta kirjoittanut Elina Pentinmäki kertoo.

KUKA SOVELTUU ALALLE? Sosiaali- ja terveysalan pääsykokeissa on nähty variaatioita psykologitoimistojen järjestämistä raskaista testipäivistä paperivalintoihin, joissa valinnat on tehty ilman pääsykoetta peruskoulun arvosanojen perusteella. - Kokeessa arvioitiin 1980-luvulla hakijan itseilmaisua, sosiaalisuutta sekä kirjoitus- ja matemaattisia taitoja, muistelee yhteiskunnallisten aineiden opettaja Esa Kippola Kauhajoelta. Kirjavat käytännöt lienee yksi syy siihen, että Opetushallituksessa halutaan yhtenäistää pääsy- ja soveltuvuuskokeet.

MAAKUNNALLISTA YHTEISTYÖTÄ Keväällä 2014 Koulutuskeskus Sedu (lähihoitajaopiskelijavalinnat Sedun eri opetuspisteissä), Etelä-Pohjanmaan opisto (nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja-opiskelijavalinnat) ja Lapuan Kristillinen opisto (lastenohjaajaopiskelijavalinnat) pilotoivat yhteisiä pääsykoekäytäntöjä valtakunnallisten pääsykoeaihioiden avulla. Toteutusta suunniteltiin työryhmässä, jossa oli osallistujia kaikista edellä mainituista oppilaitoksista. Oli erittäin mielenkiintoista vaihtaa kokemuksia eri oppilaitosten toimijoiden kesken – ei tarvitse lähteä minnekään omasta maakunnasta oppiakseen uutta!

TUTORIT HAKIJOIDEN APUNA JA TUKENA Koulutuskeskus Sedussa Kauhajoella lähihoitajien soveltuvuus- ja pääsykokeet järjestettiin 8.–9.5.2014. Torstaiaamuna joukko iloisennäköisiä nuoria parveili koulun pääaulassa hyvissä ajoin. Kovasti oli jännitystäkin ilmassa. Päivän aluksi katseltiin ”Haaveista totta” -diaesitys siitä, minkälaista lähihoitajaksi opiskelu käytännössä Kauhajoella olisi. Hakijat saivat käteensä aikataulun, jossa oli merkittynä haastattelujen ja ryhmätyön ajankohdat. Lisäksi soveltuvuuskokeeseen kuului kirjallinen tehtävä, jota sai tehdä rauhassa haastattelujen lomassa. Tutoriopiskelijat Timna, Jonna, Julia, Sofia ja Sanna olivat ohjaamassa hakijoita oikeisiin tiloihin ja muistuttamassa soveltuvuuskokeen eri osiin osallistumisesta. Tutorit loivat levollista tunnelmaa haastatteluja odotteleville hakijoille kertoillen omasta opiskelustaan ja muista kokemuksistaan Sedussa.

ALOITTEELLISUUS, VASTUULLISUUS … Pääsykoepäivät sujuivat suunnitellusti ja juohevasti. Eri tavoin arvioimme hakijoiden aloitteellisuutta, vastuullisuutta, sosiaalisuutta

ja itsensä ilmaisemista sekä ongelmanratkaisutaitoja. Opetushallituksen ohjeen mukaan tulee mitata asioita, jotka antavat lisäarvoa päättötodistukseen – asioita, joita sitten opiskeluissa opitaan, ei arvioida. Pääsy- ja soveltuvuuskokeen tulee olla luonteeltaan hakijoita ohjaava, ei karsiva. - Tiimissä teimme valintoja hyvässä hengessä. Koimme vastuumme erittäin suureksi; olimme päättämässä monen nuoren tulevaisuudensuunnitelmien ja haa veiden toteutumisesta, kertoo Esa Kippola.

ERILAISIA OPPIJOITA Valintoja tehdessämme pohdimme, kuinka voisimme tukea tulevien opiskelijoiden oppimisvalmiuksia yksilöllisten tukitoimien, erilaisten oppimisympäristöiden, opetusmenetelmien ja hyvän tahdon avulla. Toisaalta opettajan on vaikea synnyttää opiskelijan motivaatiota tai herättää hänessä kiinnostus toista ihmistä kohtaan, jos näissä taidoissa on paljon opittavaa. Kaiken kaikkiaan uskomme, että ensi syksynä Kauhajoella opiskelee motivoituneita, sosiaalisesti osaavia opiskelijoita, joista kahdessa tai kolmessa vuodessa valmistuu taitavia, ammatistaan ja osaamisestaan ylpeitä lähihoitajia. Sinikka Juupaluoma lehtori Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki

A SU N TO L A SSA IT SEN ÄIS T Ilmajoentiellä asuntola ympäröi maatalousalan koulun pihapiiriä. Opiskelijat asuvat asuntolassa vain viikot. Viikonlopuksi he matkustavat kotiin, paitsi jos on navettavuoro. Koulupäivä alkaa maanantaina klo 10 ja päättyy perjantaina puolenpäivän jälkeen. Muina päivinä tehdään töitä klo 8–16, ja kasvukaudella pidempäänkin. Iltaisin hiljaisuus alkaa klo 22. Jere Hautalahti (16) Töysästä, Niko Koskela (16) Virroilta, Saku Syväjärvi (16) ja Jukka Teppo (17) Kortesjärveltä aloittivat maatalousalan opintonsa syksyllä 2013 ja asuvat samassa solussa. - Vanhemmat totesivat, että sinne pitää mennä, mihin mieli tekee, kertoo Saku. - Vähän oli aluksi outoa, kun meillä on yhteinen huone, kertovat kämppikset Jukka ja Saku alkusyksyn tunnel mista.

KOKATAAN YHDESSÄ Koulu tarjoaa opiskelijoille aamupalan, lounaan (klo 10.30– 12.30) ja päivällisen (klo 16.30 saakka). Mutta illalla pitää vielä syödä, pojat ilmoittavat. - Kotona jääkaapissa on aina jotain mutta nyt pitää itse ruokakaupassa miettiä, mitä viikon aikana söisi, Jukka kertoo. - Keväällä on grillattu pihalla kanaa ja possua. Joskus kokkaillaan yhdessä tai sitten syödään vain leipää ja leikkeitä, opiskelijat kertovat.

AINA ON KAVEREITA Fiilistä asumiseen -hankkeen työntekijä Tanja Keski-Antila on ollut poikien mielestä kuin ”vara-äiti”, iltaisin kämpillä tavoitettavissa ja iltaohjelman organisoija. - Pari kertaa viikossa käydään kaupassa. Me ehdotettiin reissua jääkiekko-otteluun, ja Tampereelle mentiin. Seinäjoella ja Tuurissa on käyty shoppailemassa. Ja tammikuussa ehdittiin pulkkamäkeen, pojat kertovat tyytyväisinä.

SUORAT SANAT - Ihmeen hyvin on tultu toimeen eikä oo huudettu – mitä nyt hiukan sanaharkkaa, Saku kertoo.

- -

YY On parasta sanoa aina ihan suoraan mutta tahallaan ei kukaan ole haastanut riitaa, Jukka sanoo. Meillä on rauhallinen, hyvä solu. Toivottavasti sama porukka säilyy, Niko esittää.

TORSTAINA SIIVOTAAN - -

Yhdessä siivotaan, yleensä torstai-iltaisin, Jere kertoo. Yritetään pitää huoneet siistinä, niin on mukavampi olla. Jos tyyny putoaa lattialle, en halua, että siihen tulee villakoiria, Jukka ilmoittaa.

Huhtikuinen perjantaiaamu: Saku Syväjärvi ja Niko Koskela lähtevät levittämään lietettä. Jukka Teppo ja Jere Hautalahti ajavat opettajan kanssa Seinäjoelle hakemaan varaosia.

ASUNTOLAKURSSILLA ALKUUN - - -

Opiskelijat ovat alaikäisiä ja asuvat ensimmäistä kertaa elämässään poissa kotoa. Asuntolassa pitää olla rauhallista ja turvallista. Jos elämä asuntolassa on haasteellista, se vaikuttaa väistämättä opintoihin ja koulussa viihtymiseen. Etelä-Pohjanmaan opiston nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaopiskelijat järjestävät Asuntolakurssin ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Kurssilla on ollut selkeä positiivinen vaikutus ryhmäytymiseen, toteaa koulutuspäällikkö Virpi Norja. Me leivottiin, kokkailtiin, pestiin pyykkiä ja harjoiteltiin ensiapua. Aina yhdessä solussa kerrallaan, nuoret kertovat alkusyksyn toimista.

Asuntolakurssi on taas luvassa uusille opiskelijoille syksyllä 2014.

Ilmajoentien asuntolassa asuu 70–90 maatalousalan alaikäistä opiskelijaa. Asuntolapaikka on opiskelijalle ilmainen. Asuntolasolussa on kolme huonetta ja yhteiset tilat. Huoneessa asuu 1–2 opiskelijaa. Asuntola on savuton, päihteetön ja valvottu.

OPISKELIJAN PARHAAKSI -

Nuoret puhuvat nykyään kaikenlaisista asioista entistä avoimemmin, kertoo kymmenen vuotta terveydenhoitajana Sedu Kurikassa ja Jurvassa työskennellyt Tiina Kivipelto.

Iloisia asioitakin löytyy, koska suurimmalla osalla nuorista asiat ovat kuitenkin hyvin. - Opiskelijoiden onnistumiset esimerkiksi painonpudo tuksessa, tupakoinnin lopettamisessa yms. lämmittä vät aina sydäntä.

Hän kuitenkin toivoo, että nuoret lähestyisivät päihde- ja mielialaongelmissa tarpeeksi ajoissa, ennen kuin asiat menevät kovin solmuun. Vuonna 2000 terveydenhoitajaksi valmistuneen Kivipellon mukaan terveydenhoitajan työ vaatii kuuntelemisen taitoa, kärsivällisyyttä, moniammatillisuutta ja itsenäistä työskentelyotetta.

Parhaaksi muistoksi hän nimeää erään syksyn, kun pari opiskelijaa tuli kesäloman jälkeen ihan vaan katsomaan ja kyselemään kuulumisia. - Oli kuulemma ollut ikävä!

Ennen terveydenhoitajan opintoja hän opiskeli sairaanhoitajaksi. - Terveydenhoitajan itsenäinen työ kiinnosti.

Vanhemmille soitetaan, kun terveydenhoitajan suuri huoli herää ja jos nuoren terveys ja hyvinvointi ovat erittäin suuressa vaarassa.

Osaksi työ on yksinäistä, mutta oppilaitoksen opiskelijahuoltotyöryhmä ja kollegat ovat tukena. Terveydenhoitajia on Sedussa lähes kymmenen. - Toivoisin enemmän aikaa terveydenedistämistyöhön.

Kivipelto on ensisijaisesti opiskelijoiden käytettävissä, henkilökunnalla on oma työterveyshuolto. - Joskus voin tehdä jotain pientä, kuten mitata veren paineet.

”OLI KUULEMMA IKÄVÄ!”

Kivipelto neuvoisi terveydenhoitajaksi haluavaa nuorta kohtaamaan nuoren aidosti, kuuntelemaan ja osoittamaan, että nuori ja hänen asiansa ovat tärkeitä. - Monta kertaa nuoren asia voi tuntua pieneltä, mutta asianomaiselle se on tärkeä ja vaatinut ehkä suurtakin rohkeutta tulla puhumaan siitä.

NUOREN ASIAA EI PIDÄ ALIARVIOIDA

Menneisiin vuosiin verrattuna työ on nykyään kokonaisvaltaisempaa opiskelijan hyvinvoinnin tukemista, ei ainoastaan terveydenhoitoa. - Tulevaisuudessa terveydenhoitajan työ on enemmän tiimityötä muiden nuorten parissa toimijoiden kanssa. Haastavinta työssä ovat päihde- ja mielialaongelmat, koska niiden edessä tuntee olonsa usein riittämättömäksi. - Nuorten puolesta olen huolissani lisääntyneestä päih teiden käytöstä ja vuorokausirytmin vinoutumises ta, koska ne aiheuttavat poikkeuksetta mielialaongel mia, koulusta poissaoloja ja syrjäytymistä.

Jonna Vuoto viestintäassitentti

LIIKENNENURKKA – valmennusta ajokorttiopintoihin Ähtärin Koulutien asuntolassa aloitti liikenneturvallisuusviikolla toimintansa opiskelijoiden liikennenurkka. Liikennenurkan ovat yhdessä Sedu Ähtärin kanssa kehittäneet Nuorten Akatemia ja Liikenneturva. Opiskelijoille tarjotaan asuntolan vapaa-ajantoimintona liikennetietoutta ja tukea ajokorttiopintoihin. Liikennenurkassa voi harjoitella tietokoneella ajokorttien teoriakokeita ja katsella Liikenneturvan opetusvideoita tai tutustua muuhun opetusmateriaaliin. Liikennenurkka on alusta alkaen suunniteltu opiskelijalähtöisesti. Asuntolassa asuville nuorille ajokortin suorittaminen on ajankohtaista. Toimintaa koordinoivat asuntolan harrastustoiminnoista vastaava ammattiohjaaja ja liikennenurkkahankkeen vastuuopiskelija. Liikennenurkalla on asuntolan vapaa-ajan tilojen yhteydessä oma tila tietokoneineen, joissa toimii rajatulla lisenssillä You Learn IT:n ajokortin teoriakoeohjelmat (ajokorttiluokat A, B, AM ja T). Opiskelija voi varata etukäteen ajan tietokoneelle auto-, moottoripyörä- tai mopokortin teoriakysymysten harjoitteluun.

tusti suoritettuja toimintoja voidaan lukea osaksi opintoja. Asuntolassa asuvat opiskelijat voivat suorittaa esimerkiksi asuntolapassin tai harrastepassin. Sedu Ähtärin erityisenä painopisteenä on jo pitkään ollut liikennekasvatus. Opiskelijoiden kokemukset Liikennenurkasta ovat olleet lukuvuoden aikana varsin myönteisiä. Liikennenurkka tarjoaa liikennesääntöjen omatoimisen opiskelun lisäksi myös nuorille sopivan foorumin yhteisiin keskusteluihin ja pohdintoihin liikennekäyttäytymisestä ja liikenteen vaaratilanteista. Tavoitteena on levittää mallia myös muihin Sedun yksiköihin. Reijo Udd koulutuspäällikkö Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri

Sedu Ähtärissä asuntolaa kehitetään jatkuvasti osana oppimisympäristöä, joten myös asuntolassa vapaa-ajalla ohja-

SEDUSSA KOHENNETAAN LIIKENNETURVALLISUUTTA Sedussa sai koko syyskuun ajan lähettää ideoita opetuspisteiden liikenneturvallisuuden kohentamiseksi. TurvaPedaseminaarissa parhaimmat ideat palkittiin. Logistiikan opiskelijat, luokka 7V13LOGB oli suunnitellut Törnäväntielle pihakadun teemalla Jalankulkija on ykkönen. Kirkkokadulla Juha Alanko ja Santeri Raumanni olivat tehneet suunnitelman pihan pysäköinnin järkeistämiseksi: mopoille, mopoautoille, henkilöstön ja opiskelijoiden autoille tulisi varata omat paikkansa. Jotta pihaa ei käytettäisi yleisenä pysäköintialueena, myös opiskelijoiden autoihin tulisi tarra. Henkilöstön ideoista palkittiin Timo Rautiaisen suunnitelma sisäpihan rauhoittamiseksi: pensaiden leikkaaminen, nopeusrajoitus, ajoreittejä yksisuuntaisiksi.

SEDULAAKI ISKEE ILMATYYNYALUKSILLA Sedun opiskelijat rakentavat monialaisissa ryhmissä ilmatyynyaluksen. Sedulaaki huipentuu loppukilpailuun, jossa ryhmät kisaavat rakentamillaan kauko-ohjattavilla ilmatyynyaluksilla. Helmikuussa loput ilmatyynyaluksen osat ovat saapuneet. Projektin työpäivää ohjaavat Petri Luhtala Sedusta ja Ismo Tupamäki SeAMKista. - Nyt alkaa varsinainen työ, jotta elektroniikka saadaan toimimaan, kuuluu kommentti työn lomasta. - Turbiini menee paremmin näin päin. Lapakulma tuot taa parhaan tehon, opastaa Petri Luhtala.

YHTEISTYÖLLÄ ONNISTUU Työn touhussa ahertaa seitsemän Sedun projektiryhmää; ryhmissä työskentelee ainakin kone- ja metallialan, tekstiili- ja vaatetusalan ja sisustusalan opiskelijoita sekä tulevia elektroniikka-asentajia, ICT-asentajia ja sähköasentajia. Kehitetään ryhmätyötaitoja, opiskellaan projektinhallintaa ja opitaan uutta tekniikasta tutustumalla mm. 3D-CAD (Computer Aided Design) mallinnukseen. -

Tieto- ja tietoliikennetekniikan opiskelijat ovat edenneet pitkälle. Jotkut ovat täällä oppineet tinaamaan ja käyttäneet alussa paljon aikaa suunnitteluun, mutta kaikissa monialaisissa tiimeissä työ on päässyt hyvään vauhtiin, kiteyttää Petri Luhtala.

SEDULAAKISSA ESTETIIKKA VAIKUTTAA Yksi arviointikriteereistä on aluksen visuaalinen toteutus. Ilmatyynyaluksen suoritusaikaa ja suorituksen tarkkuutta arvioidaan kilpailuradalla. Lisäksi arvioidaan aluksen teknistä toteutusta, eli miten se on koottu ja rakennettu. Ähtärissä, Lapualla ja Kurikassa pidettiin huhtikuussa ajoharjoitukset. Ilmatyynyalukset ottivat tuntumaa kilpailura-

dan pienempään versioon ja opiskelijat testasivat aluksen ominaisuuksia ja ohjattavuutta.

FINAALI KUIN FORMULAKISOISSA Infernaalinen meteli täyttää Sedufestissa Kirkkokadun juhlasalin. Melua ilman katkua. Led-valot vilkkuvat. Seitsemän ilmatyynyalusta pullistelee lähtösuoran päässä. Ensimmäinen tiukka mutka vaatii ohjaukselta ja ohjaajilta paljon – liian paljon. Törmäyksen jälkeen ei tule turva-autoa vaan mekaanikot selvittävät suman ja kisa jatkuu. Tasaisen kokonaiskisan voiton vie huutoäänestyksen jälkeen Kirkkokadun Team Mango. Ähtärin Lightning Storm Forest oli jo kerännyt voitot visuaalisesta ilmeestä ja teknisestä toteutuksesta. - Se on visuaalisesti selkeä ja radalla huomiota herättä vä. Valot vilkkuvat ja sen moottori näyttää syöksevän tulta, kuvaa tekstiilialan opettaja Sisko Latva-Karjan maa lasikuituverhoiltua Lightning Storm Forestia. Katso w w w. s e d u . f i /s e d u l a a k i Sedulaakin järjesti Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikkö

Ä Ä V Y H A A T T O U T A K O U VÄ R

Hyvä ruoka ei ole salaisuus. Sedun ruokapalvelupäällikkö Mari Luodolla (kuvassa oik.) on siihen selkeä resepti; hyvään ruokaan tarvitaan tuoreet ja laadukkaat raaka-aineet, vakioidut ja testatut ruokaohjeet, osaava henkilökunta, oikeat valmistusmenetelmät ja oikea ajoitus. Sedussa ruokaa valmistetaan ja opiskelijoita koulutetaan tekemään ruokaa Seinäjoella Kirkkokadulla, Törnäväntiellä ja Upankadulla sekä Kauhajoella, Kurikassa, Lapualla ja Ähtärissä.

SUOMALAISET RAVITSEMUSSUOSITUKSET OHJAAVAT Sedussa Kirkkokadulla käytetään kuuden viikon runkoruokalistaa, jolla varmistetaan ruokalajien kierto. -

Kalaa on kerran viikossa, makkaraa harvoin. Käytetään laadukasta vähärasvaista jauhelihaa ja vähärasvaisia tai rasvattomia maitotuotteita. Kun ruuat ovat rakenteeltaan selkeitä, esim. lämpimät kasvikset ovat tarjolla erikseen eikä ruoan seassa, myös pojat ottavat niitä, kertoo Mari Luoto havainnoistaan.

Vastuullisuus takaa laadun, sillä tavaraa toimittavat vain yritykset, joilla on laatujärjestelmä. - Kuulumme kaupungin hankintarenkaaseen, jolloin tilaamme mm. Atrialta, Valiolta, Tukkutalo Heinoselta mahdollisimman lähellä tuotettuja tuoreita raaka aineita. Ammattilaiset laskevat ruokailijoiden määrän, kulutuksen ja kulut tarkkaan. Raaka-aineiden käytössä ja ruoanvalmistuksessa valvotaan laatua mutta myös taloutta. Ruokahävikkiä on pieni.

RUOKA ON PARASTA -

Otamme suurimman asiakasryhmän eli opiskelijoiden toiveet ja tarpeet mahdollisimman hyvin huomioon. Tutut perusruoat ovat suosittuja, esim. jauhelihakastike ja -keitto, lihapyörykät, perunamuusi, lasagnette, kirjolohiruoat, broilerikastike ja riisi, nakkikastike. Inhokkiruokia olivat joskus esim. maksa- ja silakkaruuat, mutta niitä ei ole enää listalla. Ei kannata tehdä ruokaa, joka jää syömättä, painottaa Mari Luoto.

Ruokalista elää, kun hotelli-, ravintola- ja cateringalan opetusryhmä on keittiössä. Tarjolla on jälkiruoka, vaikkei se peruslounasvalikoimaan yleensä kuulu. Teemaviikot tai kahvila- ja pikaruokakurssit saavat kokkiopiskelijat tekemään rahkaa, sämpylöitä, tortilloja tai muita yllätyksiä. - Ruokailijat kiittävät tästä opiskelijoiden ja ammatti laisten yhteistyöstä, nauraa Mari Luoto.

Hygienia vaikuttaa. Kun linjasto on puhdas, pöydät siistejä ja ruokailutila viihtyisä ja rauhallinen, ruoka maistuu paremmalta. - Juhlapyhät ja erilaiset teemat näkyvät ruokalistan lisäksi ruokailutilassa. Viime viikolla juhlittiin Taitajia ruuan ja jälkiruuan kera, joten ruokahetkellä on myös kasvattava vaikutus. Hyviin tapoihin ohjaavat kaikki aikuiset, painottaa ruuan ammattilainen Mari Luoto.

VASTUULLISUUS VALMISTUKSESSA JA TARJOILUSSA

Sedussa Kirkkokadulla tarjotaan ruoka päivittäin 450–600 opiskelijalle - ja myös henkilöstölle.

- Kestävä kehitys ohjaa työtä, painottaa Luoto.

SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YLLÄPITÄJÄKUNNAT Seinäjoen koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ja niiden osuudet kuntayhtymän varoihin 1.1.2014 Jäsenkunnista kotoisin olevat opiskelijat Koulutuskeskus Sedussa 2013 - 2014. Koulutuskeskus Sedun järjestämislupa kattaa yhteensä 4375 ammatillista perustutkinto-opiskelupaikkaa.

Jäsenkunta

Osuudet

20.9.2013

20.1.2014

Alajärvi

0,89 %

112

108

Alavus

2,76 %

253

246

Ilmajoki

7,97 %

314

298

Isokyrö

0,92 %

Jalasjärvi

4,79 %

168

166

Karijoki

0,20 %

Kauhajoki

5,52 %

129

128

Kauhava

5,71 %

279

265

Kristiinankaupunki

0,20 %

Kuortane

1,51 %

Kurikka

8,23 %

334

321

Lapua

5,66 %

334

320

Multia

0,05 %

Seinäjoki

49,54 %

1448

1434

Soini

0,32 %

Teuva

0,14 %

Virrat

0,91 %

Ähtäri

4,68 %

145

138

jäsenkunnat yhteensä

3796

3688

kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat

3739

3642

kaikki yhteensä

4146

4011

SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ylimpänä päättävänä elimenä toimii yhtymävaltuusto. Yhtymävaltuustoon kuuluu 39 jäsentä kuntayhtymän eri jäsenkunnista. Yhtymävaltuuston toimikausi on 1.1.2013 – 31.12.2016. Yhtymävaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Martti Pajulammi (Seinäjoki), ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Markku Koskela (Ilmajoki) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Jukka-Pekka Taivalmäki (Kauhajoki). Yhtymävaltuuston pöytäkirjaa pitää kuntayhtymän johtaja Reija Lepola ja/tai apulaisjohtaja Keijo Tauriainen.

Jäsenkunta

Jäsen

Varajäsen

ALAJÄRVI

Jaakko Penninkangas

Keijo Maunuksela

Maija Viljanmaa

Pirjo Kantokoski

Toni Juurakko

Tapio Kallioniemi

Jussi Maijala

Antti Mäkelä

Irma Petäjävirta

Pasi Pentilä

Markku Koskela

Kirsi Perälä

ISOKYRÖ

Jouni Mäkynen

Ulla Alanen

JALASJÄRVI

Visa Kananoja

Hanna Kasari

KARIJOKI

Arto Korkeamäki

Salla-Maaria Yli-Viitala

KAUHAJOKI

Antti Ala-Kokko

Minna Heiniluoma

Jukka-Pekka Taivalmäki

Emilia Vantaa

Eero Paavola

Mathias Pukkila

Maria Mäkipelkola

Leena Loukasmäki

Lea Puotinen

Tuula Koivisto

KRISTIINANKAUPUNKI

Marianne Salo-Tuisku

Milla Mattila

KUORTANE

Monica Hautamäki

Jari Siukola

KURIKKA

Pauliina Niemi

Minna Leppinen

Jukka Ala-Luopa

Anna-Kaisa Niemi

Kirsi Kandolin

Erkki Rintala

Ibahim Sahindal

Riitta Ampiala

ALAVUS ILMAJOKI

KAUHAVA

LAPUA

Matti Antila

Anssi Yli-Paavola

MULTIA

Seppo Lampinen

Matti Saarinen

SEINÄJOKI

Aaro Harjunpää

Mikko Männikkö

Tero Juonoja

Heikki Keskinen

Tomi Järvinen

Ville Ojala

Jani Karvonen

Risto Iskala

Piia Kattelus

Pirjo Aittoniemi

Helena Koivusaari

Minna Rasinpää

Jarkko Kärki

Jukka Ahlgren

Markku Lehtola

Jari Kivimäki

Kalle Lähdesmäki

Pasi Kivisaari

Antero Maunula

Alpo Kitinoja

Mervi Mäenpää

Satu Rajamäki

Hanna Nieminen

Niina Koskipalo

Martti Pajulammi

Aki Ylinen

SOINI

Juha-Pekka Keisala

Rami Puro

TEUVA

Jarmo Kiviluoma

Eija Sippola

VIRRAT

Johanna Saarinen

Matti Koivisto

ÄHTÄRI

Kauko Kantola

Pekka Rasku

SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

YHTYMÄHALLITUS 2013–2016 Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa sitä ja käyttää sen puhevaltaa. Perussopimuksen mukaan yhtymähallitukseen valitaan 11 jäsentä. Yhtymävaltuusto on valinnut toimikaudekseen 1.1.2013 – 31.12.2016 yhtymähallituksen. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Erkki Honkala, Seinäjoki I varapuheenjohtaja Juhani Mäki, Kurikka II varapuheenjohtaja Markku Lehtola, Seinäjoki Jäsen Varajäsen Erkki Honkala (pj) Laura Kujala Juhani Mäki (1.vpj) Heikki Koskimies Markku Lehtola (2.vpj) Heli Hokkanen Reetta Hakala Juuso Rönnholm Johanna Jouppi Tero Juonoja Virpi Myllykangas Maria Mäkipelkola Merja Paananen Tiina Julku Risto Lahti Irma Petäjävirta Jouko Peltonen Jouni Mäkynen Asko Salo Antti Mäkelä Kaarina Kallio Kirsi Kaitaranta

HENKILÖSTÖJAOSTO 2013 - 2016 Yhtymähallitus on kokouksessaan 11.4.2013 asettanut henkilöstöjaoston käsittelemään hallintosäännössä määri-

teltyjä henkilöstöpoliittisia linjauksia ja harkinnanvaraisia palkkaus- ja palvelussuhdeasioita. Henkilöstöjaostoon valittiin 5 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet; Jäsen Varajäsen Erkki Honkala pj. Johanna Jouppi Markku Lehtola Heli Hokkanen Merja Paananen Virpi Myllykangas Kaarina Kallio Asko Salo Jouko Peltonen vpj. Jouni Mäkynen. Pysyväksi asiantuntijaksi valittiin kuntayhtymän johtaja Lepola. Henkilöstöjaoston pöytäkirjanpitäjänä ja esittelijänä toimii apulaisjohtaja Tauriainen.

TARKASTUSLAUTAKUNTA 2013 - 2016 Valtuuston asettamien tavoitteiden täyttymistä valvoo tarkastuslautakunta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat yhtymävaltuuston määräämiä valtuutettuja. Yhtymävaltuusto päätti valita tarkastuslautakuntaan toimikaudeksi 2013–2016 seuraavat henkilöt: Jäsen Varajäsen Pj. Kauko Kantola Anne Vuori Vpj. Matti Antila Pauliina Niemi Riitta Ampiala Ibrahim Sahindal Ulla-Maija Karhu Piia Kattelus Risto Mattila Seppo Passinen

TYÖOLOBAROMETRI ANTAA ARVOKASTA TIETOA TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISEEN Seinäjoen koulutuskuntayhtymä on toteuttanut vuodesta 2003 lähtien koko henkilöstölle suunnatun kyselyn, jonka tulosten pohjalta on kehitetty työhyvinvointia ja johtamista. Vuodesta 2010 lähtien koulutuskuntayhtymä on tilannut työolobarometri TOB-kyselyn toteutuksen Savon koulutuskuntayhtymältä. TOB-menetelmää käyttää myös moni muu koulutuksen järjestäjä, joten sillä saadaan vertailutietoa myös muihin koulutuksen järjestäjiin. TOB on toteutettu nyt kolme kertaa, vuosina 2010, 2012 ja 2014. Vastausprosentti oli tällä kertaa 61,5 %. TOB-kyselyn keskeiset teemat ovat johtamiseen ja hyvinvointiin liittyviä. Johtamisen pääteemat ovat tiedonkulku ja vuorovaikutus, esimiestyö ja työn kehittävyys. Hyvinvoinnin pääteemat ovat työkyky, optimaalinen kuormitus ja ergonomia. Näiden teemojen lisäksi selvitetään mm. työn tuloksellisuutta, häirintää ja epäasiallista käyttäytymistä, tyhy-toimintaa, koettuja työsuhde-etuja sekä omaa aktiivisuutta työyhteisön kehittämisessä.

VAHVUUKSIA JA KEHITTÄMISKOHTEITA Koulutuskuntayhtymän henkilöstön vastausten perusteella vahvuusalueita ovat työn kehittävyys, mahdollisuus

kehittää omaa osaamistaan ja kykyjään työssään, esimiestyö ja työkyky. Näiden teemojen osalta oli myös hajontaa, mutta tulokset olivat pääosiltaan erinomaisia tai hyviä. Kehittämisalueina esiin nousivat tiedonkulku ja vuorovaikutus, perehdytys, uusien ideoiden kehittelyyn käytettävä aika, kehityskeskustelut ja osin myös työn kuormitus.

TULOKSET YKSIKÖITTÄIN TOB-tulosten osalta on tärkeää pohtia kehittämiskohteita tulosyksiköittäin. Koulutuskuntayhtymän johdon toimesta TOB-tulokset on purettu kussakin yksikössä yhdessä henkilöstön kanssa kahden tunnin sessioissa. Henkilöstö on saanut päättää kussakin yksikössä 1-2 konkreettista kehittämiskohdetta, joita yksikössä erityisesti kehitetään työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tulokset käsitellään myös kuntayhtymän hallituksessa, joka antaa myös omat evästyksensä työyhteisökehittämiseen. Joka toinen vuosi toteutettavan työolobarometrin lisäksi vuosittain laadittava henkilöstötilinpäätös antaa konkreettiset eväät kehittämistoimiin sen varmistamiseksi, että koulutuskuntayhtymä on haluttu ja kannustava työpaikka. Vuonna 2014 laadittava henkilöstö- ja koulutussuunnitelma linjaa käytännön tasolla keskeiset henkilöstöpolitiikan periaatteet ja osaamisen ja kouluttautumisen keskeiset kehittämiskohteet ja sisällöt. Keijo Tauriainen apulaisjohtaja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

KOULUTUSKESKUS SEDUN TALOUDEN TUNNUSLUVUT 2012 JA 2013 Koulutuskeskus Sedun tilikaudelle asetettu tavoite oli -13 300 euroa, jota ei aivan saavutettu. Yksikköhintarahoituksen indeksijäädytys osaltaan vaikuttaa negatiivisen tuloksen muodostumiseen. Menoja ei saatu sopeutettua vastaavalle tasolle vuoden aikana. Säästötoimenpiteiden vaikutus saadaan toivottavasti näkymään jo vuoden 2014 tuloksessa.

SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUDEN TUNNUSLUVUT 2012 JA 2013 Kuntayhtymän tuloslaskelmassa on viimeistä kertaa mukana myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun toiminnan luvut. Ammattikorkeakoulu toimii vuoden 2014 alusta lähtien omana yhtiönään. Kuntayhtymän tulos oli talousarvion tavoitteen mukainen.

Tuloslaskelma 1000 €

2012

2013

Toimintatuotot

50 404

49 835

Toimintakulut

47 730

47 916

Vuosikate

2 800

2 005

Tilikauden tulos

676

-208

Tuloslaskelma (1 000€)

2 012

2 013

Toimintatuotot

101 606

99 470

Toimintakulut

94 153

93 211

Toimintakate

7 453

6 259

Vuosikate

7 607

6 411

Poistot

3 458

3 470

Tilikauden tulos

4 149

2 941

Toimintatuotot/toimintakulut

107,9 %

106,7 %

Vuosikate/poistot

220,0 %

184,8 %

Tase (1 000 € )

2 012

2 013

Taseen loppusumma

86 023

86 356

Rahat ja pankkisaamiset

17 504

16 535

Lainakanta 31.12.

4 136

2 744

Kertynyt ylijäämä

17 882

20 111

Suhteellinen velkaantuneisuus

16,1 %

15,6 %

Omavaraisuusaste

79,4 %

80,3 %

SEDU AIKUISKOULUTUKSEN KESKEISIMMÄT TUNNUSLUVUT VUONNA 2013 Opiskelijamäärä Toteutuneet opiskelijatyöpäivät Suoritetut tutkinnot Oppisopimusten määrä josta lisäkoulutus ja ammatillinen peruskoulutus Henkilöstö Liikevaihto Työvoimakoulutuksen vaikuttavuus (ammatillinen) Oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuus

9 709 218 487 624 595 415 180 151 13,6 milj.€ 60 % 87 %

Opiskelijamäärä tulosyksiköittäin Palvelu Tekniikka Hyvinvointi Maaseutu Yrittäjyys, kauppa ja kulttuuri Oppisopimuspalvelut Projektit

1531 2030 1267 440 968 821 2652

Suosituimmat tutkinnot vuonna 2013 1. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2. Laitoshuoltajan ammattitutkinto 3. Sihteerin ammattitutkinto 4. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 5. Logistiikan perustutkinto

Lue uusi vuosikertomus netiss채 osoitteessa:

issuu .co m /s e du f i

Koulutuskeskus Sedun toimisto Osaamis-, kehittämis- ja tukipalvelut (OSKE)

Koulukatu 41, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5000 (vaihde) Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Ilmajoentie Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki p. 020 124 5700

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu Kirkkokatu 10, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Pappilantie Pappilantie 6, 60800 Ilmajoki p. 020 124 4660

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koskenalantie Koskenalantie 17, 60220 Seinäjoki p. 020 124 5550

Koulutuskeskus Sedu, Jurva Kotikouluntie 1, 66300 Jurva p. 020 124 5900

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu Koulukatu 41, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5505

Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki Topeeka 47, 61800 Kauhajoki p. 020 124 5600

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Törnäväntie Törnäväntie 24, 60200 Seinäjoki p. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Kurikka Huovintie 1, 61300 Kurikka p. 020 124 6100

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Upankatu Upankatu 3, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Lapua Vesipalontie 2, 62100 Lapua p. 020 124 6000

Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Koulutie Koulutie 16 A, 63700 Ähtäri p. 020 124 6200

Koulutuskeskus Sedu, Lappajärvi Erkkiläntie 2, 62600 Lappajärvi p. 020 124 5550

Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Tuomarniementie Tuomarniementie 55, 63700 Ähtäri p. 020 124 5800

Facebook “f ” Logo

CMYK / .eps

Facebook “f ” Logo

CMYK / .eps

w w w. f a c e b o o k . c o m /s e d u f i

w w w.y o u t u b e . c o m / u s e r/ K o u l u t u s k e s k u s S e d u

Lue uusi vuosikertomus netissä osoitteessa:

issuu .co m /s e du f i