Osaamista työpajoilta: Tieto, neuvonta ja ohjauspalvelut

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut Etelä-Pohjanmaan alueen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamista työpajoilta 1.1.2014 – 30.6.2015 Kristiina Hietanen projektikoordinaattori

Sisällysluettelo 1.

Tiivistelmä 3

2.

Tutkimuksen tarkoitus, toteuttaminen ja kohderyhmä 4

3.

Oppilaiden, vanhempien ja opiskelijoiden kyselyjen yhteenvedot 5

4.

Valmistuvien opiskelijoiden kyselytulokset

10

5.

Henkilöstöresurssit

13

6.

Yhteistyötahot

15

7.

Sähköiset tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut

17

8.

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen työryhmät

18

9.

Maakunnan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut

19

10.

Kehittämisajatuksia 21

11.

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelutoimijoiden kartta

Loppuraportti liitteineen löytyy Koulutuskeskus Sedun nettisivuilta

2

23

1. Tiivistelmä

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden nykytilan analyysi Etelä-Pohjanmaan alueen ammatillisessa koulutuksessa, kuuluu osana Osaamista työpajoilta -hankkeeseen.

Selvitystä on tehty 2015 vuoden tammi-toukokuun aikana.

Kyselyihin vastanneiden oppilaiden, heidän vanhempien ja opiskelijoiden vastausten perusteella, ohjauksen määrään ja laatuun ollaan pääosin melko tyytyväisiä Etelä-Pohjanmaan alueella. Tyytymättömyyttä osalle oppilaista tuo niukka tiedon saanti ja vanhempia mietityttää, että kerrotaanko oppilaille tasapuolisesti kaikista opiskelumahdollisuuksista. Opiskelijoiden mielestä tieto netissä on sekavaa ja vaikeasti löydettävissä.

Ohjaustyötä tekevillä työaika ei riitä sellaiseen yksilölliseen ohjaukseen, mitä he haluaisivat opiskelijoille antaa. Maakunnalliset ohjauspalvelut ovat vaikeasti löydettävissä.

Ohjauspalveluiden näkyvyyttä eli Ohjaamotoimintaa odotetaan EP:n alueelle.

3

2. Tutkimuksen tarkoitus, toteuttaminen ja kohderyhmä Tavoitteena on ollut kartoittaa, osana nuorisotakuun toteuttamista, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden nykytilannetta Etelä-Pohjanmaan alueen ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutuksessa sekä ammattikorkeakoulussa opintoihin ohjaamisessa, opintojen aikana ja ohjauksessa työelämään. Saatujen tietojen pohjalta tuodaan esiin mahdollisia kehittämisajatuksia. Selvitystä voi hyödyntää alueen eri toimijat omassa työssään sekä ohjaustoimintaa suunniteltaessa.

Tieto-, neuvonta- ja ohjauksen tilannetta on kartoitettu erilaisilla kyselyillä. Seinäjoen keskustan yläkoulujen Lyseon ja yhteiskoulun 9-luokan oppilaista 74 vastasi tehtyyn kyselyyn. Kysely tehtiin paperilomakkeella ja toteutettiin kuukautta ennen yhteisvalinnan alkamista. Kyselyn aiheena oli tyytyväisyys neuvontaan ja ohjaukseen opiskelupaikan valintaan ja yhteisvalintaan liittyen. Lupa kyselyn tekemiseen kysyttiin molempien yläkoulujen rehtoreilta Kaisa Isotalolta ja Jari Noposelta. 9-luokkalaisten vanhempien kysely toteutettiin Opinlakeus messuilla yhteishakuinfon yhteydessä Seinäjoki Areenassa tammikuussa 2015, vastaajia oli 13. Siinä kysyimme vanhempien tyytyväisyyttä heidän ja nuoren saamaan tietoon ja ohjaukseen opiskelupaikan valintaan liittyen.

Koulutuskeskus Sedulla opintonsa aloittaneiden lähihoitaja- ja merkonomiopiskelijoiden kyselyyn vastasi yhteensä 54 opiskelijaa. Heiltä kysyimme sitä, miten tyytyväisiä ovat opintoihin ohjaukseen ja omaan valintaansa opiskelupaikan suhteen. Opintonsa he olivat aloittaneet noin puolitoista kuukautta ennen kyselyn tekemistä. Koulutuskeskus Sedusta valmistuvilta automaatio- ja ICT-asentajaopiskelijoilta kysyimme tyytyväisyyttä opintojen aikana saatuun henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä ohjauksesta opintojen jälkeiseen aikaan. Vastauksia saimme 22 opiskelijalta, joilla opiskelua oli jäljellä reilu kuukausi (liitteet 1-10).

Webropol-kysely tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluista sekä jatkuvasta sisäänotosta toteutettiin yhteiskyselynä 3/2015 Etelä-Pohjanmaan alueen ammatillista koulutusta järjestäville oppilaitoksille. Kysely lähetettiin seuraaville oppilaitoksille: Ammattiopisto Luovi, Etelä-Pohjanmaan opisto, Järviseudun ammatti-instituutti, Koulutuskeskus Sedu, Kuortaneen Urheiluopisto, Suupohjan ammatti-instituutti, JAKK Koulutus Oy, Sedu Aikuiskoulutus, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Suomen Yrittäjäopisto ja TEAK Oy:lle.

Kysely osoitettiin oppilaitoksissa johdolle ja rehtoreille, koulutuspäälliköille, koulutusohjelmavastaaville, vastuuopettajille, opinto-ohjaajille ja koulutusvalmentajille, yhteensä noin 120 henkilölle ja vastauksia saapui 32. Vastaukset jäivät saamatta kokonaan neljästä eri oppilaitoksesta. Webropol-kyselyn vastausten pohjalta teimme tarkentavia kysymyksiä, joita kysyimme haastattelukierroksella Koulutuskeskus Sedun koulutuspäälliköiltä ja opinto-ohjaajilta (liitteet 11-14).

4

3. Oppilaiden, vanhempien ja opiskelijoiden

kyselyjen yhteenvedot (liitteet 1-8)

3.1. Millaista tietoa ja ohjausta olet saanut opiskelupaikan valintaan liittyen? (kysytty 9-luokkalaisilta, liitteet 3, 4, 5) Vastauksien perusteella neuvonta ja ohjaus on ollut monipuolista ja hyvää. On saanut sitä tietoa, mitä on halunnut ja tarvinnut opiskelupaikkaa valittaessa ja yhteisvalintaa tehtäessä. Tieto on ollut tarpeellista, hyvää, arvokasta ja monipuolista. Tietoa on saatu opiskelupaikoista ja eri aloista, keskiarvo- ja pisterajoista, koulupäivien pituudesta ja koulutyön määrästä sekä miten opiskelu käytännössä tapahtuu, mihin kannattaa hakea, mikä paikka sopisi minulle, mitä kannattaa valita, mihin voi jatkaa kyseisen koulun jälkeen, mihin voin päästä, mitä oppilaitoksia on Seinäjoen lähistöllä ja mitä aloja missäkin opetetaan.

Tässä huomioin yläkoulujen eron siinä, miten oppilaat mainitsivat vierailut, ATT8-päivät ja tutustumiset oppilaitoksiin. Lyseolla 18 mainitsi näistä, pitivät niitä hyvinä ja suosittuina. Yhteiskoulun oppilaista vain neljä (4) mainitsi vierailut. Oletettavasti molemmista koulusta kuitenkin tehdään tutustumisia ja vierailuja paikkakunnan eri oppilaitoksiin.

3.2. Oletko tyytyväinen saamaasi tietoon ja ohjaukseen? (kysytty 9-luokkalaisilta ja opintonsa aloittaneilta merkonomi- ja lähihoitajaopiskelijoilta, liitteet 3, 4, 5, 6, 7, 8) • • • • • •

Seinäjoen Lyseon ja Yhteiskoulun yhteenlaskettu tyytyväisyys oli 73 %.

Seinäjoen Lyseon 40 oppilaasta 35 sanoo olevansa tyytyväisiä eli 88 %.

Seinäjoen yhteiskoulun 34 oppilaasta 20 on tyytyväisiä eli 59 %.

Vanhempien tyytyväisyys oli 54 %.

Opintonsa aloittaneista merkonomiopiskelijoista 13 opiskelijasta 11 eli 85 % on tyytyväisiä.

Opintonsa aloittaneista lähihoitajaopiskelijoista 41 opiskelijasta 37 on tyytyväisiä eli 89 %.

3.3. Oletteko tyytyväisiä nuorenne saaman neuvontaan ja

ohjaukseen opiskelupaikan valinnan suhteen? (kysytty vanhemmilta, liitteet 1, 2) Vanhempien kysely toteutettiin tammikuulla 2015 Seinäjoki Areenalla pidettyjen Opinlakeus messujen aikana. Vanhemmille oli järjestetty infotilaisuus yhteishausta, jonka yhteydessä teimme kyselyn heille. Huomioitavaa on, että kyselyyn vastanneet vanhemmat eivät olleet kaikki Seinäjoelta vaan osa oli lähialueilta. Kysyimme vanhempien tyytyväisyyttä heidän ja nuoren saamaan tietoon ja ohjaukseen opiskelupaikan valin-

5

taan liittyen. Vastaajia tässä oli 13. Vanhemmista seitsemän (7) on tyytyväisiä eli 54 %. Vanhemmat ovat hakeneet tietoa netistä ja lehdistä, mutta lähinnä tietoa on tullut vanhempainilloista sekä saaduista esitteistä.

Tyytyväisyys-% opintoihin ohjauksessa. Kaaviossa kohdat 3.2 ja 3.3.

3.4. Miksi et ole tyytyväinen saamaasi neuvontaan ja ohjaukseen? (kysytty 9- luokkalaisilta ja vanhemmilta, liitteet 1, 2, 3, 4, 5) Seinäjoen Lyseon 40 oppilaasta 2 ei ole tyytyväisiä eli 5 %.

Seinäjoen yhteiskoulun 34 opiskelijasta 8 ei ole tyytyväisiä eli 23,5 %.

13 vanhemmasta 2 ei ole tyytyväisiä eli 15,4 %.

Seinäjoen Lyseon oppilaat eivät kommentoineet tyytymättömyydestään mitään. Seinäjoen yhteiskoulun oppilailta, jotka eivät ole tyytyväisiä ohjaukseen, tuli kyselyssä esiin seuraavia asioita: ohjaus on ollut niukkaa, ei ole saanut mitään siitä ohjauksesta tai hyvin vähän, tieto on yksitoikkoista, ei paljonkaan ohjausta. Sykin vastauksissa ensimmäisen kysymyksen kohdalla; Millaista tietoa ja ohjausta olet saanut opiskelupaikan valintaan liittyen? - oli kuitenkin hyvin positiivisia asioita ja tyytyväisyyttä ohjaukseen, joten mietityttää, miksi tämä tyytymättömyysprosentti on siltikin näin suuri kuin 23,5 %?

Pohdittavaksi tässä, mistä tämä johtuu? Ovatko nuoret itse olleet aktiivisia kysymään ohjausta ja neuvontaa? Kerrotaanko kaikista vaihtoehdoista tasapuolisesti?

Vanhempien mieltä askarruttaa se, että keskitytäänkö liikaa oman paikkakunnan tai alueen koulutustarjontaan, eikä esitellä ja kerrota muista vaihtoehdoista? Tai jos oppilaalla on suunnitelma siitä, mitä hän aikoo opiskelemaan, luotetaanko siihen? Vai tarjotaanko sitä mitä kaikki muutkin valitsevat? Enemmän kaivattiin tietoa kaksois- ja kolmoistutkinnosta sekä eri opiskeluvaihtoehdoista ja eri aloista.

3.5. Olisitko tarvinnut jostain lisää tietoa? (kysytty opintonsa aloittaneilta merkonomi- ja lähihoitajaopiskelijoilta, liitteet 6, 7, 8) Lähihoitajaopiskelijoiden kyselyssä kävi ilmi, että he olisivat kaivanneet enemmän tietoa opintojen etenemisestä ja selkokielistä infoa koulutuksesta. Epäselvää oli se, mihin koulutuksiin voi hakea ja minkälainen pohjakoulutus tai kokemus alasta pitää olla tai pitääkö olla työtön vai työssä oleva. Tietoa eri mahdollisuuksista ja hakukriteereistä oli vaikea löytää netistä.

6

Merkonomiopiskelijoiden mielestä netissä kaikki on hyvin sekavasti. Haluttaisiin tietää enemmän eri ammateista.

Kohdissa 3.4 ja 3.5 käy selvästi esille se, että tietoa eri ammateista ja aloista kaivataan.

Miten sitten löytää selkeää tietoa netistä? Myöhemmin kyselyssä on kysymys; mistä olette tietoa hakeneet ja siellä on kohtana Opintopolku.fi -palvelu (www.opintopolku. fi). Sen käyttö on kyselyn mukaan verraten pientä. Herää kysymys, onko tämä palvelu vielä tuntematon? Palvelu on uusi, joten sen tunnettavuutta pitää lisätä ja markkinointia tehostaa. Sivujen selkokielinen tieto olisi suotavaa.

Myös eri ammateista löytyy hyvin ja kattavaa tietoa ammattinetistä (www.ammattinetti. fi). Tämä on palveluna erittäin hyvä ja toimiva, tieto on hyvin selkeää ja monipuolista.

3.6. Oletko käynyt opinto-ohjaajan kanssa keskustelemassa

valintamahdollisuuksistasi? Kuinka monesti?

Entä oliko hänellä tarpeeksi aikaa neuvontaan? (kysytty 9-luokkalaisilta ja opintonsa aloittaneilta merkonomi- ja lähihoitajaopiskelijoilta, liitteet 3, 4, 5, 6, 7, 8) Seinäjoen Lyseon 9-luokkalaiset ovat kaikki käyneet kerran henkilökohtaisessa ohjauksessa. 40 vastaajasta kuusi (6) oppilasta on käynyt useammin kuin kerran. Opolla on ollut aina tarpeeksi aikaa ohjaukseen.

34 vastaajasta Seinäjoen yhteiskoulussa lähes kaikki ovat käyneet kerran henkilökohtaisessa ohjauksessa. Kaksi (2) oppilasta ei ole käynyt lainkaan opolla ja kaksi (2) oppilasta on käynyt useammin kuin kerran. 25 vastaajan mielestä opolla oli hänelle aikaa tarpeeksi. Yhdeksän (9) oppilaan mielestä aikaa oli liian vähän.

Opintonsa aloittaneiden lähihoitajaopiskelijoista lähes puolet eivät olleet käyneet opinto-ohjaajalla lainkaan opiskelupaikkaa valittaessa. Opiskelijoista moni oli tehnyt toisen tutkinnon tai olleet työelämässä. Moni oli itse etsinyt tietoa näistä opinnoista netin kautta, koulun nettisivuilta ja opintopolusta. Muutamat olivat vaihtaneet koulutusalaa aiemmin valitun väärän alavalinnan vuoksi. Ne, jotka olivat käyneet opinto-ohjaajalla, ovat suurin osa tyytyväisiä ohjauksen määrään ja laatuun. Muutama opiskelija oli käynyt useamman kerran TE-toimiston koulutusneuvojalla ja ammatinvalintapsykologilla.

Heillä oli ollut aikaa ja sieltä oli saatu todella hyvin tietoa eri vaihtoehdoista.

Opintonsa aloittaneista merkonomiopiskelijoista kolme (3) ei ole käynyt opinto-ohjauksessa, kolme (3) on käynyt kerran ja seitsemän (7) on käynyt kahdesti tai useammin.

Opinto-ohjaajalla on ollut aina aikaa tarpeeksi neuvontaan. Yksi kokee, etteivät käynnit olleet hänelle hyödyllisiä.

3.7. Mistä olet hakenut saanut tietoa opiskelupaikan valintaan liittyen? (kysytty 9-luokkalisilta, vanhemmilta ja opintonsa aloittaneilta merkonomi- ja lähihoitajaopiskelijoilta, liitteet 3, 4, 5, 6, 7, 8)

7

9-luokkalaiset ovat saaneet eniten tietoa opoilta, vanhemmilta ja kavereilta. Myös oppilaitosten nettisivuja on käytetty melko paljon. Vanhempien ja 9-luokkalaisten kohdalla on vähäistä opintopolku.fi palvelun käyttö, vain n. 25 %. Koulujen välilläkin on eroa, sillä Seinäjoen Lyseolla sitä oli käyttänyt 38 % ja Seinäjoen yhteiskoululla 12 % vastanneista. Opintonsa jo aloittaneiden kohdalla opintopolku.fi palvelua on käyttänyt merkonomiryhmästä 46 % ja lähihoitajaryhmästä 49 %. Aloittaneiden opiskelijoiden ryhmissä oppilaitosten nettisivut ovat selvästi ykkösenä tiedon lähteistä.

Eri tahot ja palvelut, joita on käytetty tai joista on saatu tietoa opiskelupaikkaa valittaessa. Kohta 3.7.

Opintopolku.fi-palvelun käyttö. Kohta 3.7.

8

3.8 Millä perusteella teet valinnan koulutuspaikan suhteen? (kysytty 9-luokkalaisilta ja opintonsa aloittaneilta merkonomi- ja lähihoitajaopiskelijoilta, liitteet 3, 4, 5, 6, 7, 8) Opiskelupaikka valitaan selvästi oman toiveen ja omien ajatusten mukaisesti sekä 9-luokkalaisten että jo opintonsa aloittaneiden kohdalla. Vanhempien, sukulaisten, tuttavien sekä kavereiden ja opinto-ohjaajien tuki valinnalle on varmasti suuri valintaa tehtäessä, mutta kyselyn mukaan heidän mielipiteen ei pitäisi vaikuttaa lopulliseen päätökseen. Tietoa, neuvoa ja ohjausta on saatu ja kysytty eniten edellä mainituilta henkilöiltä. Pohdittavaksi kuitenkin jää, kuinka rehellisesti nuoret tähän vastaavat ja kuinka suuri vaikutus kavereilla ja vanhemmilla on.

3.9. Miten ohjauduit nykyisiin opintoihisi? (kysytty opintonsa aloittaneilta merkonomi- ja lähihoitajaopiskelijoilta, liitteet 6, 7, 8) Opintonsa aloittaneiden kohdalla ala valintaan oli monenlaisia syitä. Osalla oli koulutusalan vaihto, sillä edellinen ala ei ollutkaan omaa tai lukio ei ollut oma juttu. Kiinnostus alaa kohtaan oli varsinkin lähihoitajaopiskelijoilla suuri vaikutin. Osa halusi valita alan, jossa on tarjolla töitä valmistumisen jälkeen. Kiinnostus alalle ja kouluun on löytynyt oppilaitoksen nettisivuja selailemalla.

3.10. Oletko tyytyväinen valitsemaasi koulutusalaan? (kysytty opintonsa aloittaneilta merkonomi- ja lähihoitajaopiskelijoilta, liitteet 6, 7, 8) Merkonomiopiskelijoista 12 vastaa olevansa tyytyväisiä (13 vastaajaa). Tässä opiskelijaryhmässä oli kysely hetkellä puolet opiskelijoista pois koulusta. Ryhmään kuului silloin yhteensä 26 opiskelijaa. Lähihoitajaopiskelijoista 32 vastaa olevansa tyytyväisiä ala valintaan, 7 jätti vastaamatta tähän. Muita vastauksia katsottaessa opiskelijat vaikuttivat olevan melko tyytyväisiä ala valintaansa. Opintoja on sen verran vähän vielä käytynä, joten osalla voi olla vielä hiukan mietinnässä, onko valinnut oman alansa.

9

4. Valmistuvien opiskelijoiden kyselytulokset (liitteet 9,10) Kysely on tehty automaatio- ja ICT-asentajaopiskelijoille, joiden valmistumiseen on noin puolitoistakuukautta aikaa. Kyselyyn vastasi 22 opiskelijaa. Opiskelunsa päättävät opiskelijat kokevat saaneensa opintojensa aikana henkilökohtaista ohjausta ja opintoohjaajilla on ollut riittävästi aikaa heille. Myös ohjaukseen opintojen jälkeiseen aikaan eli sujuvaan siirtymiseen työelämään ja jatko-opintoihin ollaan hyvin tyytyväisiä. Tietoa on saatu vastauksista päätellen eniten jatko-opinnoista ja koulutusmahdollisuuksista.

Puolet vastaajista sanoo, ettei ole itse ollut aktiivinen neuvojen ja ohjauksen kysyjä.

Kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden mielestä heitä opettaneilla opettajilla on ajantasainen tieto ja taito opettamansa alan työelämän vaatimuksista. Kuitenkin 77 % vastaajista laittaisi opettajat työelämäjaksoille tietyin väliajoin.

Lähes kaikilla vastanneilla oli tiedossa, mitä tekevät opintojen päättymisen jälkeen: eli on armeijaan lähtö, alkaa jatko-opinnot tai työtä tiedossa.

4.1. Onko opinto-ohjaajilla ollut mielestäsi riittävästi aikaa henkilö

kohtaiseen neuvontaan ja ohjaukseen opintojesi aikana?

4.2. Oletko saanut riittävästi neuvontaa ja ohjausta opintojen

jälkeiselle ajalle?

Yksi vastaajista kertoi, ettei ole itse paljon neuvoja kysellyt.

Ohjauksen riittävyys opintojen aikana ja opintojen jälkeiseen aikaan. Kohdat 4.1. ja 4.2.

10

4.3. Mistä asioista opintojesi aikana olet saanut neuvontaa ja

ohjausta valmistumisen jälkeiseen aikaan?

Pääasiassa tietoa, neuvontaa ja ohjausta on saatu: • • • •

jatko-opinnoista ja eri koulumahdollisuuksista työnhausta, työpaikoista ja kuinka mihinkin paikkaan haetaan pääsykokeisiin lukemisesta yrittäjyydestä

4.4. Onko sinua opettaneilla ja ohjanneilla oppilaitoksen henkilöillä

mielestäsi ajantasainen tieto ja taito opettamansa alan

työelämän vaatimuksista?

20 vastaajan mielestä opettajilla on ajantasainen tieto ja taito työelämän vaatimuksista, kahden vastaajan mielestä tieto ei ole ajantasaista. Tuloksen perusteella opettajat ovat ammattitaitoisia, oman alansa asiantuntijoita, heillä on oikea tieto alasta, jota opettavat.

4.5. Pitäisikö myös opettajien käydä opettamansa alan työelämä jaksoilla?

Vastaajista 77 % on sitä mieltä, että opettajilla olisi tarve työelämäjaksoille. Tätä yksi vastaajista perusteli, että opettajan tulisi osata paremmin käytännön töitä. Toinen kommentti; työelämäjaksolle, jos siihen annetaan mahdollisuus eikä opetus kärsii opettajan poissa ollessa. Työelämäjaksolla opettajalla on mahdollisuus päivittää omaa ammatillista osaamistaan ja varmistaa opetuksen ajantasaisuus.

Opettajien ammattitaito ja työelämäjaksojen tarpeellisuus. Kohdat 4.4. ja 4.5.

4.6. Onko oppilaitoksestasi ollut mahdollisuus tutustua tai onko

tehty vierailuja jatko-opiskelupaikkoihin?

Koululta on oltu vierailulla tai on ollut mahdollisuus vierailla Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.

11

4.7. Tukeeko saamasi neuvonta ja ohjaus sinua sujuvaan

siirtymiseen opintojen jälkeiseen aikaan, työelämään tai jatko-opintoihin?

19 vastaajan mielestä hänen saamansa neuvonta ja ohjaus tukevat sujuvaa siirtymää opintojen jälkeiseen aikaan. Yksi vastaajista ei osaa sanoa, mutta arvelee, että eiköhän se onnistu. Kahden vastaajan mielestä saatu neuvonta ja ohjaus eivät tue häntä tarpeeksi. Nämä kolme opiskelijaa ovat vastanneet viimeiseen kysymykseen 4.9, etteivät itse ole olleet aktiivisia kysymään neuvoa ja ohjausta.

4.8. Tiedätkö mitä teet, ellei sinulla heti opintojen päätyttyä ole

tiedossa työtä?

18 vastaajaa tietää mitä tekee opintojensa jälkeen (mm. armeija, koulu, työhön). Vastaajista neljällä ei ole tiedossa mitä tekevät. Kukaan ei maininnut työnhakuun liittyviä asioita tai työttömäksi ilmoittautumista, mikä varmasti tästäkin joukosta osalla on edessä. Kyselyn kohteena on nuorten miesten ryhmä, joten jokaisella asevelvollisuuden suorittaminen on varmasti edessä pikimmiten.

4.9. Oletko itse ollut aktiivinen osallistumaan ohjaukseen?

Oletko kysynyt neuvoja?

Vastaajista 11 kertoo olleensa aktiivinen ohjauksen kysyjä ja puolet eli 11 vastaajaa kertoo, ettei ole ollut aktiivinen kysymään neuvoja. Yksi vastaajista kertoo, että on itse hakenut muuten tietoja. Mielestäni tässä oli positiivista, että nuoret myönsivät, etteivät ole olleet aktiivisia kysyjiä. Se kertoo siitä, että kuitenkin tiedostetaan, että itse pitää jotain tehdä asioidensa eteen.

12

5. Henkilöstöresurssit (Webropol-kysymykset 9, 10, 11 sekä haastattelukierros, liitteet 13, 14) Koulutuskeskus Sedussa opinto-ohjaajia on yhteensä 18, yksi tai kaksi oppilaitoksen yksikköä kohti riippuen yksikön opiskelijamäärästä. Selkeään ohjaustyöhön opintoohjaajilla menee n. 75 % työajasta. Viikoittain olevia työtehtäviä ovat opiskelijoiden yksilöohjaus ja opintojen valinnat sekä opintosuoritusten seuranta. Markkinointi eli uusien opiskelijoiden rekrytointi, tiedottaminen, infot, vierailuryhmät ja oppilaitokseen tutustumiset vievät suuren osan työajasta. Työhön ja työaikaan kuuluu myös erilaiset työryhmät, kokoukset ja opiskelijoihin liittyvät palaverit.

Osassa kyselyyn vastanneissa oppilaitoksissa opinto-ohjaaja ottaa osaa myös opetukseen, joten niissä selkeään ohjaukseen käytettävä aika on huomattavasti Sedun lukuja pienempiä. Lisäksi ohjausta tekevät eri oppilaitoksissa hyvin erilaisia arvioita mm. koulutus-, opinto- ja toimistosihteerit, kuraattorit ja asuntolanohjaajat sekä jossain määrin koko oppilaitoksen henkilökunta.

Haastattelukierroksella haastattelimme Koulutuskeskus Sedussa koulutuspäälliköitä ja opinto-ohjaajia ohjaukseen liittyvissä asioissa. Haastattelunpohjana käytimme Webropol-kyselyssä esiin tulleita asioita. Sedun tasolla neuvonta- ja ohjauspalvelut toimivat hyvin laajasti. Ohjauksen saralla mennään kuitenkin hyvin kapealla miehityksellä ja kokoajan tuntuu vain kaventuvan. Resurssit koetaan tarpeeseen nähden liian vähäisinä.

Ohjaukseen käytettävät resurssit riittävät ns. tulipalojen sammuttamiseen, mutta eivät siihen opiskelijoiden riittävään yksilölliseen ohjaukseen, jota haluttaisiin tehdä. Ammattiohjaajia ja ammattimiehiä tarvittaisiin lisää jokaisessa yksikössä sekä kuraattori ja erityisopettaja resursseja kaivataan joihinkin yksiköihin. Työssä ja toiminnassa tapahtuvat jatkuvat muutokset, vievät liikaa aikaa opiskelijoiden ohjauksesta. Aikataulujen yhteensovittaminen on hankalaa, kun kalenterit ovat koko ajan täynnä. Ohjaustyössä pitäisi pystyä saamaan aikaa opiskelijalle. Työaikaa kuluu valtavasti opiskelijoihin, joilla on elämänhallintaan liittyviä ongelmia sekä moniongelmaisten opiskelijoiden tilanteisiin. Opinnoissa laaja ja runsas valinnaisuuksien määrä on opiskelijoille positiivinen

13

asia, mutta vastaavasti vaatii paljon ohjausta. Jonkinlaista asennemuutosta opiskelijan kohtaamiseen toivotaan. Ohjausta tekevät henkilöt ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja yhteistyö yksiköiden sisällä ja eri yksiköiden välillä toimii hyvin.

Pienten ja suurten yksiköiden eroista tuli selvimmin esiin se, että pienissä yksiköissä opiskelijat tunnetaan ja pystytään varhaisessa vaiheessa saamaan kiinni ja puuttumaan opiskelijan tilanteeseen, mikäli on havaittavissa joitain ongelmia. Tämän vuoksi opintojen keskeyttämisiä tulee ehkä vähemmän. Pienissä yksiköissä pysytään toimimaan joustavammin ja opiskelijoiden kannalta tämä on tärkeää. Toisaalta taas resursseja pienessä yksikössä on vähän, joten aina ei pystytä tarttumaan havaittuun ongelmaan. Myös suurten yksiköiden välillä on eroja. On huomattu, että opiskeltavalla alalla on vaikutusta siihen, minkä tyyppistä ja luonteista nuorisoa oppilaitokseen hakeutuu.

Toisilta aloilta valmistutaan hyvinkin yrittäjätyyppisiin ammatteihin, joten näillä aloilla nuori usein tietää, mitä haluaa ja miten pitää toimia. Useimmilla näistä opiskelijoista elämänhallinta ja opiskelumotivaatio sekä opiskelutaidot ovat kohdillaan ja opiskelijahuollolliset asiat ovat näillä aloilla ehkä määrällisesti vähäisempiä. Teollisuusvaltaisilla aloilla olevilla on enemmän opiskeluun tai elämän- ja arjenhallintaan liittyviä haasteita.

Näiden opiskelijoiden ohjaustarve on suuri. Kautta linjan, joka alalla ja oppilaitoksessa ongelmatilanteet ja elämänhallintaan liittyvät asiat opiskelijoiden kohdalla tuntuvat kasvavan vuosi vuodelta.

5.1. Tuleva tutkinnon uudistus ja sen mahdollinen vaikutus ohjauksen Koulutuspäälliköt ja opinto-ohjaajat totesivat, että osaamiseen keskittyminen (osaamisperusteisuus) on oikeaan suuntaan menemistä. Tämä uudistus on hyvä mahdollisuus siihen, mutta tulee vaatimaan myös opettajilta ajattelutavan muutosta. Ilman siirtymäaikaa tehtävänä muutoksena, tämä on haastava. Haastetta uusi tutkinnon uudistus tuo myös itse opiskelijoille. Yksilölliset polut ovat haaste monelle nuorelle, kun ryhmä ja yhteisöllisyys saattavat jatkossa puuttua lähes kokonaan. Ohjauksen tarve tulee lisääntymään uudistuksen myötä. Opinto-ohjaajien työmäärä lisääntyy, ammattiohjaajien tarve kasvaa entisestään. Opettajien toimintatavan on muututtava ohjauksellisemmaksi.

Toisaalta on opiskelijoita, jotka valmistuvat nopeammassa tahdissa kuin toiset ja täten heiltä ”jäävä aika” voidaan käyttää niille opiskelijoille, joilla tuen ja ohjauksen tarve on suurempi. On kuitenkin muistettava, että kyse on nuoresta, joka on monessa asiassa vielä hukassa ja etsii paikkaansa. Tukeen ja ohjaukseen on vielä tarvetta.

14

6. Yhteistyötahot joiden kanssa teet yhteistyö tä. Arvioi yhteistyö määrällisesti ja mihin

asioihin yhteistyö liittyy.

(Webropol-kysymys 12, haastattelukierros, liitteet 13, 14) Kyselyssä saatujen vastausten perusteella oppilaitoksissa on jonkin verran määrällisiä eroja yhteistyötahojen yhteistyössä.

Nuorten ammatillisista oppilaitoksista ollaan tiiviisti yhteydessä eri toimijoihin. Määrällisesti eli useammin kuin 3 kertaa vuodessa yhteyttä pidetään perusasteen, ammatillisten oppilaitosten, lukion ja Etsivän nuorisotyöhön kanssa.

Perusasteen yhteistyö on mm. infoja, vanhempain iltoja, kouluun tutustumiskäyntejä, yhteishakuun liittyvät kysymykset ja nivelvaiheyhteistyö.

Ammatillisten oppilaitosten keskinäinen yhteistyö on lähinnä koulutusalan, yksikön tai oppilaitosta vaihtavien opiskelijoiden tilanteisiin ja asioihin liittyviä.

Etsivän kanssa pohditaan nuoren elämänhallintaan liittyviä asioita, opintojen keskeyttämisiä ja putoamisuhassa olevien nuorten tilanteita.

Melko paljon yhteistyötä tehdään myös sosiaali- ja terveyspalveluiden, työnantajien ja yritysten sekä työpajojen, AMK:n ja TE-palveluiden kanssa.

Harvemmin yhteistyötä on yliopistojen, vapaan sivistystyön, kansainvälisyyskeskus/ maahanmuuttoviraston, Typ-palvelun ja EP:n liittoon kanssa.

Aikuiskoulutuksesta yhteistyötä tehdään lähes jokaisen kyselyssä mainitun tahon kanssa. Myös aikuiskoulutuksessa yhteistyö liittyy opiskelijan erilaisiin asioihin ja tilanteisiin. Yliopistojen, vapaan sivistystyön ja kansainvälisyys/maahanmuuttovirasto sekä ELY-keskuksen kanssa yhteistyötä tehdään mm. samoihin työryhmiin ja ohjausryhmiin kuulumisen kautta.

Ammattikorkeakoulusta ollaan myös yhteydessä kaikkiin kyselyn tahoihin, mutta harvemmin kuin ammatillisesta koulutuksesta tai aikuiskoulutuksesta. Tiivistä yhteyttä pidetään kyselyn mukaan muihin ammattikorkeakouluihin.

Yleisesti ottaen yhteistyö muiden neuvonta- ja ohjauspalveluiden tuottajien kanssa toimii paikkakunnista riippuen todella hyvin tai hyvin. Haastattelukierroksella erityisesti mainintaa saivat Etsivä nuorisotyö, TE-toimisto ja työpajat.

Etsivä nuorisotyön kanssa pienemmillä paikkakunnilla yhteistyö on todella hyvää ja sai kiitosta. Jos nuoren kohdalla ilmenee jotain merkkejä opintojen keskeyttämisen uhasta, Etsivät ottavat kopin nuoresta hyvissä ajoin jo koulussa oloaikana, näin nuori ei jää yksin omien asioidensa kanssa ja saa enemmän tukea välittömästi. Joillakin paikkakunnilla Etsivät päivystävät koulun tiloissa noin kerran viikossa, joka on nuorten kannalta hyvä käytäntö. Tällä tavalla tullaan tutuiksi ja nuorten luottamus Etsiviin syntyy jo etukäteen. Myös kynnys asioida heidän kanssaan madaltuu. Erityisesti Seinäjoella saimme viestiä, että Etsivän kanssa kaivattaisiin enemmän ja tiiviimpää yhteistyötä ja toivottaisiin heidän näkyvyyttään ja vierailuja oppilaitoksissa. Kannata kuitenkin huomi-

15

oida, että vaikka nuorelle on apuja tarjolla, etteivät kaikki nuoret ota sitä vastaan. Ehkä nuori ei aina tiedosta tilannettaan täysin, eikä siksi koe tarvitsevansa apua tai on noloa myöntää olevansa avun tarpeessa. Mikä on sitten Etsivän nuorisotyön mahdollisuus ja resurssit oppilaitospäivystämiseen? Loppuseminaarin Workshopissa herätti keskustelua oppilaitoksessa päivystäminen. Etsiviä kun halutaan sinne ja tänne. Kuitenkin on niin, ettei oppilaitoksesta ketään eroteta, vaan opiskelijasta yritetään pitää kiinni niin kauan kuin mahdollista. Mutta jos asiat ovat siinä pisteessä, ettei oppilaitoksesta enää saada yhteyttä opiskelijaan, on Etsivien vuoro. Tähän tilanteeseen joutumista tällä päivystämisellä varmasti haluttaisiinkin vähentää. Kuinka paljon eri paikkakuntien Etsivät ovat tekemisissä toistensa kanssa, en tiedä, mutta eikö hyväksi todettuja käytäntöjä voisi kokeilla muillakin paikkakunnilla?

TE-toimiston palveluverkon karsiminen, virkailijoiden vaikea saavutettavuus puhelimitse ja toiminnan kankeus nousivat esille haastatteluissa. Aiemmin etenkin pienemmillä paikkakunnilla yhteistyö on ollut luontevaa, helppoa ja joustavaa. Kaikkea kun ei voi sähköisesti hoitaa ja vastauksia tarvittaisiin joskus nopeastikin nuorten asioiden eteenpäin saamiseksi. Toivottiin virkailijoiden suoria puhelinnumeroita julkisesti näkyville. Luulenpa, ettei paikallinen TE-toimisto varmaan paljoakaan pysty vaikuttamaan toimipaikkojen määrään maakunnassa, koska määräykset tulevat ylemmältä taholta.

Sen sijaan puhelinpäivystys olisi saatava toimimaan, niin että ”virkapuhelut” ja puhelut ylipäätään saataisiin läpi.

Lähes jokaisessa haastattelupaikassa toimintaa on työpajojen kanssa. Toisilla tämä yhteistyö on hyvinkin mutkatonta, ikään kuin jokapäiväistä toimintaa. Opiskelijoita lähtee pajalle kesken opintojen tai tulee pajalta oppilaitokseen. Opintojen keskeyttämisuhassa tai muuten vaikeassa henkilökohtaisessa tilanteessa olevan nuoren kohdalla, pajojen toivotaan pystyvän reagoimaan nopeasti nuorten sisäänottoon. Nuorta ei saisi jättää yksin ja tyhjän päälle. Pienikin ns. tyhjä hetki nuorelle voi olla liian haasteellinen ja syrjäytymisen vaara kasvaa.

16

7. Sähköiset tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (Webropol-kysymys 13) Sähköisiä palveluja on käytössä seuraavasti: • • • • • •

oppilaitosten www-sivut ja intra nettisivuilla toimiva virtuaaliopo ja chat sähköposti, facebook, whatsapp hakutoimisto verkossa eHOPS, työssäoppimisessa e-taitava Helmi oppilashallinto-ohjelma

Kyselyn perusteella kehitteillä on erilaisia sähköistä ohjauspalveluja: • •

tuleva videoasiointi.fi etäpalvelu sähköposti nyt, mutta kehitteillä on oikeaa sähköistä palvelua

17

8. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen työryhmät (Webropol-kysymykset 14, 15, 16)

8.1. Missä oppilaitoksen ulkopuolisissa tieto-, neuvonta- ja ohjaus-

palveluihin liittyvissä työryhmissä toimit? (n=18) • • • • • • • • • • • • • • •

oppilashuoltoryhmä opiskelijahuollon ohjausryhmä nuorisotakuun työryhmä opinlakeusverkosto Maakuntaliitto Areena EP:n liiton etäpalvelupilotin työryhmä aikuisten ohjaus ja palvelu kaupungin nuorisotyön verkosto nuorten työpajan ohjausryhmä EP:n ohjauspalvelut Etsivän nuorisotyön ohjausryhmä MarttisStartti ohjausryhmä nuoriso- sosiaali- terkkari- ja poliisin yhteistyöryhmä kotipaikkakunnan monialainen yhteistyöverkosto (nuorisotakuun seuranta)

8.2. Miten työryhmien toiminnasta tiedotetaan?

Tiedottaminen työryhmien toiminnasta tapahtuu lähinnä oppilaitosten nettisivuilla ja sähköpostin välityksellä.

8.3. Haluaisitko mukaan johonkin tiettyyn työryhmään? (n=27) Webropol-kyselyssä kysyimme halukkuutta lähteä mukaan eri työryhmiin ja mihin työryhmään haluaisi mukaan. Vastaajista vain yksi on halukas ja toiveena on päästä mukaan Ohjaamon kehittämisen työryhmään.

18

9. Maakunnan tieto-, neuvonta- ja ohjauspal-

velut (TNO-palvelut) (Webropol-kysymykset 17,18)

9.1. Ovatko maakunnassa toimivat tieto-, neuvonta- ja ohjaus palvelut mielestäsi helposti löydettävissä? (n=32) Vastaajista 18 on sitä mieltä, että tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat helposti löydettävissä, kun 14 mielestä niitä on vaikea löytää.

9.2. Miten kehittäisit maakunnan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalve-

luja? (n=7) Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden näkyvyyttä olisi lisättävä. Osan vastaajien mielestä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat huonosti löydettävissä. Kaikki kyselyyn vastanneet eivät tiedä, mistä niitä voisi hakea, kuinka sitten itse avun tarvitsijat?

Kehittämisideoita tuli seuraavasti: • • • • • •

palveluista pitäisi olla jokin yhteen koottu lista kerrottaisiin ohjauspalveluista koulujen opinto-oppaissa koko alue pitäisi saada jotenkin näkyväksi kerrotaan sosiaalisen median kautta pitäisi tehdä lehtijuttuja paikallislehtiin olemassa olevista palveluista ja tarjonnasta toivotaan Ohjaamon perustamista, joka olisi tarkoitettu kaikille ikäryhmille

9.3. Ohjaamotoiminta Sosiaali-, terveys-, koulutus- ja työllisyyspalveluja koskeva tutkimustieto osoittaa, että syrjäytymisen ehkäisyssä päästään parhaisiin tuloksiin integroitujen palvelukokonaisuuksien avulla. Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 – Suomen rakennerahastoohjelman tavoitteena nuorisotakuun toteuttamiseen liittyen on mm. saada aikaan monialainen yhteispalvelumalli (Ohjaamo). Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelu, yhdessä paikassa (ei välttämättä fyysinen ”talo”). Siellä palvellaan kaikkia nuoria, jotka tarvitsevat apua elämän solmukohtien avaamisessa, kuten opiskelupaikan ja/tai työn löytämisessä. Ohjaamossa annetaan tukea ja moniammatillista ohjausta (esim. psykologipalvelut, erityisopettajan palvelut, terveydenhuollon palvelut, opintojen ohjaus).

Ohjaamosta voidaan ohjata koulutuksiin, kuntoutuksiin, valmennuksiin, kokeiluihin ym. polkuihin, jotka suunnitellaan Ohjaamossa.

Webropol-kyselyssä ja haastattelukierroksella tuli erittäin selkeästi esille Ohjaamotoiminnan saaminen Etelä-Pohjanmaalle. Toimintamallina tällainen todettiin erittäin hyväksi. Kysymyksiä se herätti seuraavista seikoista:

19

• • • • • • •

Miten laajalla alueella pitäisi toimia?

Mitä toimijoita Ohjaamossa olisi?

Onko fyysisesti oltava jossain tietyssä paikassa?

Miten tieto nuoresta kulkee Ohjaamossa taholta toiselle?

Kenellä nuori on hanskassa?

Kuka tätä Ohjaamoa johtaa?

Onko oltava ikäraja?

Haastattelujen ja keskustelujen tuloksena saatuja kehittämisideoita mahdolliseen Ohjaamoon ja sen toimintaan tuli seuraavasti.

Kaikki palvelut saman katon alta eli palvelut yhdeltä luukulta. Ohjaamo pitäisi sijoittaa sellaiseen paikkaan, johon on helppo tulla ja kukaan ei leimaudu jonkin tahon asiakkaaksi. Eli matalan kynnyksen paikka. Myös oppilaitosten on oltava mukaan tässä toiminnassa, koska koulutus on yksi mahdollisuus Ohjaamon asiakkaalle. Tällaisessa Ohjaamossa on toimittava ammattitaitoinen ja asiansa osaava henkilöstö. Ohjaamossa on oltava tieto siitä, kuka hoitaa ja ottaa kopin nuoresta, ettei nuori jää vain odottamaan aikavarausta johonkin. Kun nuori tulee tupaan, heti tehdään ja tapahtuu jotain, eli ollaan aktiivisia nuoren asioihin puuttumisessa. Nuorta on kuunneltava ja saatava hänet myös tuntemaan se. Miten ohjaamoa johdetaan, kuka ohjaa toimintaa? - herätti ajatuksia. Ohjausta voisi olla kaikille tarvitsijoille tai ainakin heitä ohjattaisiin eteenpäin, mutta selkeä painotus olisi nuoriin. Nuoria olisi otettava mukaan toiminnan suunnitteluun.

Haastatteluissa nousi esiin pelko siitä, että mikäli toiminta keskittyy Seinäjoelle, maakunta ja reuna-alueet unohdetaan. Toiveena on, että tämä palvelisi koko maakuntaa.

Miten se on käytännössä mahdollista? Ideoita tuli kiertävästä palvelubussista. Yhteydenotot ja yhteydenpito voisi tapahtua myös videoasioinnin kautta. Eteläpohjalaisiin kuntiin voi syntyä paikallisia Ohjaamoja kunnan ja alueen paikallisten tarpeiden mukaan. Ohjaamo tekee myös yhteistyötä tulevan Työllisyydentalon kanssa, jonka asiakkaat koostuvat pääasiassa heikossa työmarkkina-asemassa olevista henkilöistä ja ns. ”Kelan sakkolistalaisista”. Ohjaamossa ja Työllisyydentalolla hyödynnettäisiin päivittäisessä työssä yhteisiä verkostoja.

20

10. Kehittämisajatuksia • • • •

Ovatko nuoret itse olleet aktiivisia kysymään neuvoja ja ohjausta?

Osaako 15-16 -vuotias päättää itsenäisesti näin suuresta asiasta?

Onko nuori täysin ohjattavissa? Voiko hänen valintaan vaikuttaa?

Kerrotaanko kaikista vaihtoehdoista tasapuolisesti?

Kyselyn mukaan, noin 50 % nuorista on itse aktiivisia kysymään neuvoa ja ohjausta.

Tässä onkin oppilaanohjaajilla ja opinto-ohjaajilla tilanne, jossa pitäisi osata lukea niitä nuoria, jotka sitä apua tarvitsevat, mutta eivät jostain syystä tule kysymään. Kyselyjen vastausten perusteella olisi kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, että nuoret saavat tasapuolisesti tietoa eri koulutusmahdollisuuksista. Jos nuoren kiinnostamaa alaa ei ole omalla paikkakunnalla, siitä pitäisi siltikin kertoa ja antaa tietoa, missä sitä on mahdollisuus opiskella. Nuoria tulisi ohjata heidän kiinnostuksen mukaan niille koulutusaloille tutustumaan mm ATT8-päivillä ja TET-jaksoilla niiden alojen työpaikkoihin. Nuoria voi ohjata netin selkokielisille ammatti-info sivuille (www.ammattinetti.fi). Sieltä löytyy tietoa ammateista, niiden työtehtävistä, mitä koulutusta ko. ammattiin vaaditaan sekä vaadittavista henkilön ominaisuuksista.

Ohjauksella ei pidä vaikuttaa nuoren mielipiteisiin ja valintoihin. Nuorta pitää oikeasti kuunnella ja hänen omiin valintoihin ja mielipiteisiin pitää luottaa. Ohjauksen pitää olla kannustavaa, mutta samalla on tuotava esiin realiteetit, on uskallettava kyseenalaistaa.

Jos nuori tiedostaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa, hän osaa hyvinkin valita sellaisen alan, joka hänelle on sopiva. Oppilaanohjaajan tai vanhempien liiallinen vaikuttaminen saattaa johtaa alan valintaan, joka ei miellytäkään nuorta.

Onko netissä selkokielistä tekstiä ja onko se helposti löydettävissä? Nuoret kertoivat kyselyssä, ettei netistä löydä selkokielistä ja ymmärrettävää tekstiä tai tieto on hyvin vaikeasti löydettävissä. Ammattinetissä on selkeää tekstiä eri aloista, ammateista, mitä koulutusta vaaditaan mihinkin ammattiin, mitä alalla on erityisvaatimuksia, henkilökohtaisista ominaisuuksista, missä voi alaa opiskella, sekä sellaista tietoa, mitä olettaisin hakuvaiheessa olevan pohtivan ja haluavan tietää. Ammattinetistä (www.ammattinetti. fi) ja Opintopolku.fi palvelusta (www.opintopolku.fi) tietoa löytyy todella kattavasti. Näistä tieto- ja hakukanavista pitäisi kertoa jo aikaisessa vaiheessa yläkoulussa, että nuoret voisivat selvittää ja puntaroida eri vaihtoehtoja.

Koulutuskeskus Sedun haastattelukierroksella saadun tiedon mukaan, ohjaukseen tarvittaisiin lisäresursseja, ammattimiehiä ja -ohjaajia. Nuorten lisääntyvät ongelmat ja elämänhallinnan puuttuminen vaativat yhä enemmän ohjausaikaa. Mikäli jatkuva sisäänotto tulee lisääntymään, tulee myös lisä- ja tukiopetuksen määrä kasvamaan. Tässä on kuitenkin huomioitava myös tuleva tutkinnon uudistus. Osa nuorista voi valmistua huomattavasti nopeammassa tahdissa opinnoistaan, jolloin heiltä ikään kuin vapautuva aika voidaan hyödyntää niille, jotka ohjausta tarvitsevat enemmän. Tätä on kuitenkin mahdotonta ennustaa etukäteen, miten aikaa tulee vapautumaan. Tosiasia kuitenkin on, että nuoret tarvitsevat tietoa, neuvoa ja ohjausta edelleen.

Olemme hankkeessa työstäneet hahmotelmaa Ohjaamosta ja sen toimintaan. Hahmotelma on esitelty oppilaitoksen johdolle sekä hankkeen loppuseminaarissa olleessa

21

Workshopissa osallistujat saivat esittää ajatuksiaan Ohjaamosta. Aika näyttää, miten Ohjaamohanke lähtee kehittymään tästä eteenpäin, kuinka ja koska Ohjaamo mahdollisesti toimii Etelä-Pohjanmaalla. (Liite 15)

22

11. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelutoimijoiden kartta Maakunnalliset tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat kyselyn mukaan huonosti löydettävissä. Hankkeen aikana on työstetty excel-pohjainen kartta, johon on kerätty Etelä-Pohjanmaalta seutukunnittain tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelutoimijoita. Kartassa olevista toimijoista on mm. seuraavat tiedot: palvelutarjonta, kenelle palvelut on suunnattu, yhteystietoja sekä www-sivut, jota klikkaamalla pääsee suoraan palveluntarjoajan sivuille. Karttaan on koottu sellaiset tahot, joihin kuka tahansa voi olla suoraan yhteydessä. Tahoja, joiden palveluun tarvitaan erillinen lähete tai jokin puoltava lausunto, ei tässä kartassa ole. Kartan tarkoitus on olla työkaluna ohjaustyötä tekeville ja kaikille tietoa hakeville. Kartta on kaikkien käytettävissä ja löytyy Koulutuskuntayhtymä Sedun nettisivuilta. (Liite 16)

23