Tulikomentoja tykkimiesten lehti 1/2017

Tulikomentoja 1/2017 - TYKKIMIESTEN LEHTI

Yli 4000 henkilöä osallistui Maavoimien vaikuttamisharjoitukseen Rovajärvellä, s. 4–9 Suomi 100 -tykkinäytöksen valmistelu etenee, s. 20 Pohjankankaan Tykistökillan retki Rovajärvelle, s. 24–25 Museo Militarian museovuosi avattiin juhlavasti, s. 26 –29

Suomen Tykistön päivän tilaisuudet Helsingissä 6.3.2017 Seppeleenlasku Klo 12.00 Seppeleenlasku tykistönkenraali V.P.Nenosen haudalle.

Kokoontuminen Hietaniemen kappelin portilla klo 11.50

Tilaisuudet Ravintola Tekniskassa, Eerikinkatu 2, Helsinki Klo 13.30 Klo 14.30 Klo 15.00 Klo 16.00 Klo 18.00

ön Suomen Kenttätykistön Säätiön valtuuskunnan kokous Tykkimiehet ry:n hallituksen kokous Suomen Kenttätykistön Säätiön hallituksen kokous Tykkimiehet ry:n kevätkokous Tykkimiesilta, johon kaikki tykkimiehet ja tykistön ystävät ovat tervetulleita - alkumalja - juhlaesitelmä - palkitsemiset - buffet ruokailu

Ilmoittautuminen tykkimiesiltaan viimeistään maanantaina 27.2. mennessä maksamalla illalliskortin hinta 48 € Tykkimiehet ry:n tilille Nordea FI98 2124 1800 0110 53 Viestikenttään maininta: ”6.3. Nenonen” Nenonen”..

Huomaa! Maksun on näyttävä em. tilillä ma 27.2.2017 aikana.

Huomioi pankkien välillä olevat maksujen maksamisen viiveet.

Tiedustelut ja ilmoitukset ruoka-aineallergioista: Kari Halonen, kari.halonen(at)kolumbus.fi, 040 575 9966 Päivän tilaisuuksissa on asuna paraatipuku tai tumma puku ja kunniamerkit

Tässä numerossa: Pääkirjoitus, Sirkka Ojala ............................................ 3 Maavoimien vaikuttamisharjoitus, Tero Mäenpää ........... 4 Tykistön tutkimus- ja kehittämistoiminta maavoimien vaikuttamisharjoituksessa, Pekka Kinnunen ................... 9 Kohti juhlavuotta, Pasi Pasivirta ................................ 11 Juhlavuosi on nyt ja myös ensi vuonna, Kari Halonen .... 13 in memoriam Arvo Ala-Lahti, Matti Latvala .................. 14 Suomi 100 -juhlavuosi kokoaa yhteen maanpuolustusjärjestöt, Pertti Laatikainen .................. 15 Kilta- ja kokoussivut, Juhani Suni .............................. 16 Museomestarin kymppi, Ilkka Vahtokari ...................... 19 Suomi 100 -tykkinäytöksen valmistelu on täydessä vauhdissa ................................................. 20 Vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja urheilu antavat virtaa eversti Ukkoselle, Sirkka Ojala ............... 21 Museoesineet kertovat osa 27, Samuel Fabrin ............ 22 Peltileikkikaluja lahjoituksena Museo Militariaan, Sirkka Ojala ............................................................ 23 Pohjankankaan Tykistökillan retki Rovajärvelle, Veikko Rantaniemi ................................................... 24 Merkkipäivät, Juhani Suni ......................................... 25 Museovuosi avattiin Militariassa – tulossa mielenkiintoinen vuosi, Sirkka Ojala .................. 26 Kirjallisuutta: Mannerheim, ratsastaja – paroni – kenraali, Markku Fagerlund ................................................... 30 Kirjallisuutta: Sanomansieppaajia ja koodinmurtajia, Raimo Ojala ........................................................... 30 Kirjallisuutta: Taistelu Suomenlahden ulkosaarista, Erkki Wuolijoki ........................................................ 31

Kuva: Raimo Ojala 2015

TOIMITUKSELLINEN AINEISTO JA ILMOITUSAINEISTO: Sirkka Ojala, Kiveliönkatu 12, 33580 Tampere, toimitus.tulikomentoja@gmail.com, 050 368 8460, KILTASIVUJEN AINEISTO: Juhani Suni, Käpypolku 1 D11, 13500 HÄMEENLINNA, kiltasivut.tulikomentoja@gmail.com, (03) 6380 138, 0440 478 602 PAINO: Forssa Print, ULKOASU: Maj-Lis Krouvi / Maisan paja, maj-lis@maisanpaja.info ILMOITUKSET: päätoimittaja Sirkka Ojala, sirkka.ojala@gmail.com, 050 368 8460 OSOITTEENMUUTOKSET on aina tehtävä oman killan sihteerille. Ellet tiedä, mihin kiltaan kuulut, kysy tieto Pekka Ahoselta TULIKOMENTOJA 1/2017. www.tykkimiehet.fi/tulikomentoja, Julkaisija: Tykkimiehet ry KANNEN KUVA: Rovajärven MVH2016-harjoituksen komeaa tykistötulta. KUVA: Puolustusvoimat.

2

Maamme puolustusvoimat ovat hereillä, toimintavalmiina ja toimintakykyisenä ympäri vuorokauden

”Mun isän’ oli sotamies ja nuori, kauniskin, jo viisitoista vuotisna hän astui rivihin.

Tiens’ aina kulki kunniaan, iloisin mielin kärsi vaan hän kylmää, nälkää, haavojaan, mun isän’ armahin, mun isän’ armahin.”

Lainaus: Vänrikki Stoolin tarinoista, Sotilaspoika, san. Johan Ludvig Runeberg, suom. Paavo Cajander.

T

ätä kirjoittaessani Suomen lippumme hulmuavat kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin kunniaksi. Maailma on kuitenkin muuttunut pysyvästi Suomen sotaa kuvaavien Vänrikki Stoolin tarinoiden ajoista, ja nyt maamme turvallisuutta ja koskemattomuutta uhkaavat tekijät ovat toisenlaisia. Maantieteelliselle sijainnillemme emme mahda mitään. Kotitelluksemme kun on edelleen, suuren ja ennalta arvaamattoman ”karhun kainalossa”.

Helsingin Sanomissa tammikuun lopulla julkaistussa haastattelussa puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg arvioi, että jos Suomi joutuisi sotaan, olisi hyökkäys täynnä yllätyksiä.

Olemme täällä Pohjolassa olleet aika pitkään siinä ajatuksessa, että sota ei enää meitä uhkaa. Ruotsi jopa päätti luopua yleisestä asevelvollisuudesta ja siirtyi vuonna 2010 ammattiarmeijaan. Naapurimaamme on nyt kuitenkin pyörtämässä päätöstä siten, että on ehdotettu valikoivan asevelvollisuuden palauttamista suppeassa muodossa ammattiarmeijan rinnalle. Vladimir Putinin Venäjä onkin palauttanut kylmän sodan Eurooppaan, ja Yhdysvalto-

jen uusi presidentti ei todennäköisesti ole kovin kiinnostunut suojelemaan meitä eurooppalaisia Venäjän uhalta. Lindberg sanookin haastattelussaan, että jos sota tulee Suomeen, se olisi yhden määritelmän mukaan unpredictability eli ennakoimaton ja arvaamaton. Hyökkäys Suomeen siis tuskin olisi perinteinen, hidas ja helposti ymmärrettävä, vaan nopea, outo ja vaikea hahmottaa kuten Krimillä, toteaa komentaja.

Jotta puolustusvoimat voisivat olla entistä nopeampia ja notkeampia, ollaan maavoimiin parhaillaan perustamassa palkatusta henkilökunnasta ja valikoiduista varusmiehistä muodostettavia valmiusyksiköitä. Nämä olisivat taistelukunnossa heti, kun hälytys tulee. Jatkossa myös reserviläiset voidaan valmiudenkohottamistarkoituksessa käskeä kertausharjoituksiin ilman kolmen kuukauden valmistautumisaikaa. Tämä on hyvä – voimme siis jatkossakin nukkua yömme rauhassa.

Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan yleinen asevelvollisuus on edellleen kustannustehokas ja ainoa todellinen n tapa järjestää Suomen kokoisen, laajan an mutta verraten vähäväkisen maan puoolustus. Niinistön mukaan asevelvollisuuuden kautta maanpuolustuksen tehtäviin n saadaan valjastettua kansakunnan parrhaat voimat puolustusvoimiemme antaamalla tehokkaalla, laadukkaalla sekä moonipuolisella koulutuksella. Näinä viikkoiina tuhannet nuoret miehet ja naiset ymmpäri Suomen antavat jälleen varuskunnisssa sotilasvalan tai vakuutuksen. Joukossa sa on myös vuosi vuodelta enemmän vapaaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvia innnokkaita ja osaavia naisia.

Maaliskuussa juhlimme jälleen Suomen tykistön päivää Tykistönkenraali V. P. Nenonen on oman juhlapäivänsä totisesti ansainnut, sillä Nenosen kehittämä tykistö pystyi Ihantalassa 30.6.–7.7.1944 keskittämään seitsemän neliökilometrin laajuisella painopistealueella 21 patteriston ja yhden järeän patterin tulen yhteen maaliin. Tämä tarkoittaa yhteensä 247 tykin tulivoimaa.

Museo Militariassa Nenosen syntymäpäivän juhlinta alkaa jo sunnuntaina 5. maaliskuuta kello 14, jolloin museolla järjestetään pääsymaksuun sisältyvä Nenosaiheinen kierros museomestari Ilkka Vahtokarin opastamana. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna kierros on tavallista arvokkaampi, sillä syksyllä 2016 museolle lahjoitetut Nenosen kunniamerkit saadaan ensi kertaa näytteille. Tätä ennen kunniamerkit kuitenkin käyvät Hämeenlinnan Kaupunginmuseon tekstiilikonservaattorin taitavissa käsissä entistettävinä. Ajattelinkin mennä katsomaan, mitä kunniamerkkinauhoille tehdään, jotta ne saadaan kunniamerkkivitriiniin näytteille ilman ainoatakaan ryppyä.

Mukavaa talvea ja alkavaa kevättä kaikille!

Tampereella Runebergin päivänä 2017 Sirkka Ojala päätoimittaja sirkka.ojala@gmail.com com

Suomi100 -juhlavuoden tarjonnasta ja tapahtumista löydät tietoa muun muassa suomifinland100.fi-sivustolta ja Museo100.fi sekä nukurauhassa.fi-sivuilta.

Kuva: Raimo Ojala

TOIMITUSKUNTA: Sirkka Ojala, päätoimittaja, toimituskunnan puheenjohtaja, toimitus.tulikomentoja@gmail.com, Samuel Fabrin, toimitussihteeri, samuel.fabrin@museomilitaria.fi, Lauri Haavisto, laurihaavisto78@gmail.com, Mikko Hörkkö, mikko@horkko.fi, Aki Kinnunen, akiek@icloud.com, Pekka Kinnunen, sotilasasiantuntija, pekka.kinnunen@mil.fi, Tuomas Rantala, tuomas.h.j@gmail.com, Tero Mäenpää, sotilasasiantuntija, tero.maenpaa@mil.fi, Jukka Sippola, jukka.sippola@loimu.fi, Juhani Suni, lehden kiltasivut: kiltasivut.tulikomentoja@gmail.com, Kalevi Virtanen, virtaka@gmail.com, Erkki Wuolijoki, erkki.wuolijoki@gmail.com, Lehden postitusrekisteri: Pekka Ahonen, pv.ahonen@outlook.com ISSN 1457-9715 (Verkkojulkaisu ISSN 2242-6833) Ilmestyminen vuonna 2017, ks. sivu 15.

Tulikomentoja 1/2017

3

Maavoimien vaikuttamisharjoitus TEKSTI: TERO MÄENPÄÄ, KUVAT: PUOLUSTUSVOIMAT

Maavoimien vaikuƩamisharjoitus 2016 järjesteƫin 15.–25.11. Rovajärven ampuma-alueella. Harjoitus oli Puolustusvoimien vuoden suurin kokonaistulenkäytön ja johtamisen harjoitus. Osana Suomen ja Ruotsin maavoimien kahdenvälistä yhteistyötä harjoitukseen osallistui 31 soƟlaan osasto Ruotsin TykistörykmenƟstä (ArƟlleriregementet, A9).

Maavoimien vaikuttamisharjoitus kehittää yhtymän ja taisteluosaston tulenkäyttöä sekä aselajien välistä yhteistoimintaa laajalla alueella. Harjoitus muodostuu taisteluosasto- ja järjestelmäharjoitus-vaiheista, joissa keskitytään erityisesti kenttätykistön ja jalkaväen ammuntoihin, tulenkäytön suunnitteluun sekä johtamiseen. Lisäksi harjoituksessa tehdään maavoimien toimintaan liittyvää tutkimusta sekä tykistön kenttäkokeita.

Harjoitukseen oli lisätty edellisiin harjoituksiin verraten huomattavasti jalkaväen taisteluammuntoja. Tykistöammuntojen ja jalkaväen taisteluammuntojen yhteensovittaminen onnistui hyvin, ja taisteluammuntoja kyettiin tukemaan myös epäsuoralla tulella.

Harjoituksen tavoitteena oli harjaannuttaa asevelvollisia toimimaan omassa sodanajan tehtävässään sekä ammattisotilaita ammuntojen suunnittelussa ja johtamisessa sekä varotehtävissä. Tavoitteena oli myös parantaa yhteistoimintaa eri aselajien välillä.

MVH2016-harjoituksen johti Maasotakoulun apulais-

4

johtaja eversti Petteri Rokka.

Taisteluosastovaiheen johtajana toimi tykistön tarkastaja eversti Pasi Pasivirta. Tykistöammuntojen johtajana toimi Tykistökoulun johtaja everstiluutnantti Petri Majuri.

Osallistujat Maavoimien vaikuttamisharjoitukseen osallistui varusmiehiä ja palkattuun henkilökuntaan kuuluvia yli 15:stä Puolustusvoimien joukko-osastosta, laitoksesta ja esikunnasta.

Harjoitusjoukkoihin kuului enimmillään yli 4100 henkilöä (2900 varusmiestä, 650 reserviläistä ja 600 henkilökuntaa) sekä noin 1000 ajoneuvoa.

Lisäksi harjoitukseen osallistui Rajavartiolaitoksen joukkoja. Pääosat harjoitusjoukoista muodostuivat Jääkäriprikaatin, Kainuun prikaatin, Karjalan prikaatin, Panssariprikaatin, Porin prikaatin ja Uudenmaan prikaatin joukoista.

Vedettävän tykistön osalta ammunnat toteutettiin 130K54-kenttäkanuunalla, 122H63-haupitsilla sekä 122PSH74-panssarihaupitsilla. Kranaatinheittimistö oli

harjoituksessa mukana normaalilla kalustollaan.

Harjoituksen tykistöammunnat suunniteltiin aiempien vuosien tapaan toteutettavaksi taisteluosasto- ja järjestelmäharjoitusvaiheessa. T-vaiheen ammunnat suunniteltiin harjoitusjoukot muodostaneissa joukko-osastoissa ammunnanjohtajakurssilaisten toimesta ja J-vaiheen ammunnat Tykistökoululla.

Taisteluosastovaihe (T-vaihe) toteutettiin 17.–19.11.2017 välisenä aikana. Vaihe sisälsi tykistön- ja jalkaväen ammuntoja sekä taisteluharjoituksia. Järjestelmäharjoitusvaihe (J-vaihe) toteutettiin 20.–24.11.2017 välisenä aikana. J-vaiheessa ammunnat toteutettiin ampumatoimiston johtamana suunnitelman mukaisesti.

Puolustusvoimien komentaja suoritti tarkastuksen harjoitukseen T-vaiheen alussa. Tarkastuksen aikana hänelle esiteltiin muun muassa harjoituksen tulitoimintaa (130K54 ja 120KRH). Lisäksi komentaja seurasi Maavoimien iskukykyä kehittävään operatiiviseen tykistöhankkeeseen liittyvän K9telatykin testiammuntoja

Koulutustarkastusammunta tai tutummin loppuammunta keräsi jälleen runsaan joukon tarkastuksia ja seuraajia lähtien Suomen ja Ruotsin puolustusministereistä.

Ammunta toteutettiin jo perinteisen kaavan mukaan Joortiloselän alueella. Lisäksi raskas raketinheitin ja testattavana ollut K9 toteuttivat tulitoimintaa Heinuvaara pohjoisen tuliasemista. Koulutustarkastusammunnassa tarkastettiin yhtymän tulenkäyttöjärjestelmän suorituskyky (tulenjohtotoiminta, tulenkäytön johtaminen, tulitoiminta, johtamisjärjestelmä ja huolto). Tarkastuksessa edellytettiin jokaiselta joukolta toimintaa metrin, piirun ja sekunnin tarkkuudella.

Maavoimien vaikuttamisharjoitus 2016 näkyi myös perinteisesti sosiaalisessa mediassa • #MVH16 #maavoimat • Facebook.com/maavoimat • Twitter.com/maavoimat @maavoimat • Instagram.com/puolustusvoimat.fi • Youtube.com/puolustusvoimat.

Norther 16 Osana Maavoimien vaikuttamisharjoitusta järjestettiin NORTHER 16 -harjoitus 18.–24.11.2016, johon osallistui ruotsalainen harjoitusjoukko. Harjoituksen johti Tykistökoulun johtaja everstiluutnantti Petri Majuri. NORTHER 16 oli ampumaharjoitus, jossa harjoiteltiin yhteisiä tulenkäyttömenetelmiä monikansallisessa toimintaympäristössä ja kehitettiin kansainvälistä yhteistoimintakykyä.

Ruotsista, Tykistörykmentistä (Artilleriregementet A9) Bodenista harjoitukseen osallistui 31 sotilaan muodostama yksikkö, joka toimi harjoituksessa tulenjohto- ja tiedustelutehtävissä yhteistyössä suomalaisten harjoitusjoukkojen kanssa. Lisäksi kymmenen ruotsalaista sotilasta toimi harjoituksen johtoja erotuomariosastossa. Ruotsalaisten tulenjohtoryhmät johtivat harjoituksessa suomalaisten tykistön ja Jatkuu sivulle 6 >>

Koulutustason mittauksen tulokset MVH2016

Tulikomentoa odottamassa.

Loppuammunnan maalialue.

Faktaa harjoituksesta

Tulikomentoja 1/2017

5

>> Jatkoa sivulta 5 kranaatinheittimistön tuliyksiköiden tulta. Harjoituksen päättävässä koulutustarkastusammunnassa ruotsalainen tulenjohtoryhmä johti suomalaisen AMOS-kranaatinheitinajoneuvon tulta.

Tykistön tarkastaja eversti Pasi Pasivirran mukaan harjoituksen tavoitteena oli kehittää yhteisen tulenkäytön osaamista ja taistelutilan hallintaa sekä kouluttaa tulenjohto- ja sensoriosia ja siten parantaa kansainvälistä yhteistoimintakykyä.

Aikaisemmin ruotsalaisia joukkoja on osallistunut Pohjoismaiseen tykistöharjoitukseen Rovajärvellä vuosina 2005 ja 2007 sekä Niinisalossa vuonna 2009. Harjoituksista saatu kokemus on osoittautunut hyödylliseksi. ”Tämä harjoitus oli erittäin hyvin suunniteltu, järjestetty ja johdettu. Vaikka meillä on saman tyyppisiä harjoituksia Ruotsissa samanlaisessa ilmastossa ja maastossa, iso ero tässä harjoituksessa on osallistuvien joukkojen määrä”, kertoo Ruotsin tykistökoulun johtaja everstiluutnantti Stefan Hansson. ”Meille on hyödyllistä nähdä useamman joukon yhteistulenkäyttöä ja tietenkin olemme kiinnostuneita oppimaan lisää eri tavoista toimia. Loppujen lopuksi on kuitenkin tärkeintä, että opimme toinen toisiltamme. Esimerkiksi suomalaiset ja ruotsalaiset tulenjohtoryhmät ovat tehneet tässä harjoituksessa yhteistyötä ja oppineet sitä kautta toisiltaan.”

Yhteistyö isossa harjoituskokonaisuudessa antaa sekä suomalaisille että ruotsalaisille osallistujille arvokasta kokemusta kansainvälisten harjoitusten suunnittelusta ja toteutuksesta. NORTHER 16 -harjoituksesta saatua kokemusta ja palautetta hyödynnetään ensi syksynä Suomessa Rovajärvellä toteutettavan pohjoismaisen tykistöharjoituksen NAX 17 (Nordic Artillery Exercise) suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa.

6

NAX 17 -harjoitukseen osallistuu joukkoja/sotilaita Ruotsin lisäksi ainakin Norjasta.

Koulutustason mittaus Perinteinen koulutustason mittaus (Nenosen tulenavauskilpailu), jossa taisteluosastojen välistä paremmuutta yhä mitataan, toteutettiin tällä kertaa uusituin kuvioin.

Koulutustason mittausammunnan (KTM) säännöt uudistettiin syksyn 2016 aikana. Mittaus toteutettiin arvioimalla joukkojen suorituskykyä. Arvioinnin päämäärä oli tuliyksiköiden tulenantokyvyn ja tulen osuvuuden sekä

koossaolon arvioinnissa.

Koulutustason mittaukseen varattiin aikaa jokaiselle joukolle kaksi vuorokautta. Tuliasemien tiedustelu ja valmistelu toteutettiin iltapäivän/illan aikana. Kahden komppanian hyökkäykseen liittyvä tykistön ja kranaatinheittimistön asemaanajo sekä ammunta toteutettiin seuraavana päivänä.

Uudistunut koulutustason mittaus (KTM) sai harjoitusjoukoilta hyväksyvän myönteisen palautteen. Havaintona voidaan todeta, että tykistö sekä kranaatinheittimistö osaavat ampua tarkasti ja nopeasti.

Tulitoimintaa pimeällä.

Vieraat seuraamassa RSRAKHn tulitoimintaa.

Tuli osuu poikkeuksetta sinne, mihin tulenjohtaja paikantaa maalin.

Tänä vuonna perinteikkään tykistön mittauksen kiertopalkinnon, tykistökenraali Nenosen tykin, sai haltuunsa Jääkäritykistörykmentti Parolannummelta.

Kranaatinheitinkomppanioista voiton vei tänä vuonna Porin prikaatin perustama komppania.

Taisteluosastojen välisen kilpailun voitti Karjalan prikaatin perustama pataljoona.

Seuraava Maavoimien vaikuttamisharjoitus järjestetään marraskuussa 2017.

Tulikomentoja 1/2017

7

Kestävää kehitystä elinjakson alusta loppuun.

Millog Oy on kunnossapitoon sekä elinjakson hallinta- ja materiaalipalveluihin erikoistunut yritys.

Puolustusvoimien strategisena kumppanina vastaamme maavoimien ja merivoimien materiaalin kunnossapidosta sekä erikseen sovituista ilmavoimien materiaaleista. Lisäksi tuotamme elinjakson hallinnan palveluita ja osallistumme asiantuntijana materiaalihankkeisiin. Toimintamme perustuu pitkäaikaisiin kumppanuussopimuksiin.

www.millog.fi

8

Tykistön tutkimus- ja kehittämistoiminta maavoimien vaikuttamisharjoituksessa Järjestelmäkeskus ja Maasotakoulun maavoimien tutkimuskeskuksen tutkimus- ja kehittämisosaston tykistösektori yhdessä johtivat K9-panssarihaupitsin ja Bonus-ampumatarvikkeen kenttäkoeammunnat MVH2016-harjoituksessa 15.–24.11.2016.

Lisäksi harjoituksen aikana testattiin Alueellinen tykistö -hankkeen tuottamaa kalustoa ja tutkittiin ruotsalaisen osaston Arthur-vastatykistötutkaa.

Vastatykistön maalinosoitushankkeen tarpeisiin. Tykistöaselajin tutkimus- ja testaustoiminta oli huomattavasti aiempia harjoituksia laajempaa ja näkyvä osa harjoitusta.

K9-kaluston ammuntaja testauskokonaisuus alkoi maanantaina 14.11 ja päättyi 24.11. puolustusministerin suorittamaan vierailuun. Ko-

konaisuudessaan järjestelmällä ammuttiin kuuden eri ampumapäivän aikana yhteensä 70 kotimaista laukausyhdistelmää. Aseen miehistö oli muodostettu neljästä suomalaisesta palkattuun henkilöstöön kuuluvasta sotilaasta, jotka eteläkorealaiset kouluttivat kolmen viikon aikana Panssariprikaatissa loka-marraskuussa. Samassa yhteydessä järjestelmälle oli suoritettu pikainen suomettaminen, jossa vaunuun oli asennettu kansallista kalustoa. Järjestelmästä saadut havainnot antoivat kattavan kuvan sen suorituskyvystä sekä niistä tekijöistä, joita mahdollisen hankinnan yhteydessä tulee kehittää järjestelmän niveltämiseksi osaksi tykistöjärjestelmää. Ammunnat toteutettiin turvallisesti, sujuvasti ja nousujohteisesti. Testien aika-

na sekä miehistö että testiorganisaatio saavuttivat järjestelmään sellaisen luottamuksen, että harjoituksen loppuvaiheessa tehtiin jo luonteeltaan varsin soveltavia ammuntoja huipentuen loppuammuntaan, jossa aseella suoritettiin nopea Shoot and scoot -tulitehtävä (suoja-asemasta asemaan, nopea tulitehtävä ja väistäminen).

Bonus-ampumatarvikkeen kenttäkoeammunta toteutettiin 155K98-kalustolla 16.11. osana K9-ammuntaa. Maalitoiminta oli realistisin mahdollinen: seitsemän käytöstä poistetun taistelupanssarivaunun muodostelma. Ampumatarvikkeen käsittelystä ja toimivuudesta saatiin hyviä havaintoja aselajin koulutuksen ja ampumatarvikkeen käytettävyyden kehittämiseksi.

Kattava testaustoiminta vaatii merkittävän tuen, jota saatiin kaikilta muilta tykkijoukolta sekä arjen yhteistyökumppanilta Tykistökoululta.

Lisäksi ammuntojen onnistumiselle merkittävän panoksensa antoivat Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen Järjestelmäkeskus ja Räjähdekeskus sekä Puolustusvoimien tutkimuslaitos.

Ammunnan johtajana näen foorumin oikeaksi kiittää erityisesti hankepäällikkö majuri Mika Nuutista, projektipäällikkö insinöörimajuri Matti Hintikkaa, oman johtamani sektorin henkilöstöä ja suomalaista K9-vaunumiehistöä.

Pekka Kinnunen Majuri Kenttäkoeammuntojen johtaja

K9 ampuu.

Tulikomentoja 1/2017

9

10

TARKASTAJAN TERVEHDYS Kohti juhlavuotta Suomen viettäessä itsenäisyyden juhlavuotta on meillä tykkimiehillä käynnissä myös toisen suuren juhlan valmistelut.

Itsenäisen Suomen kenttätykistö täyttää ensi vuonna, 7. helmikuuta 100 vuotta. Tykistömme juhlapäivää vietetään Helsingissä perjantaina 9. helmikuuta erilaisien tapahtumien merkeissä. Samassa yhteydessä juhlimme myös aselajimme tärkeimmän yksikön, Tykistökoulun 100-vuotista taivalta. Santahaminassa vietettävän päiväjuhlan yhteydessä muistetaan ja palkitaan tykkimiehiä, tykistömme toimintaa ja kehitystä tukeneita tahoja sekä yhteistyökumppaneitamme. Tykkimiesmitaleita ja muita muistamisia myönnetään siis ensi vuonna kuukautta totuttua aiemmin. Kannustan kaikkia aktiivisuuteen esitysten tekemisessä, jotta saamme palkittua aselajimme toimintaan ja kehittämiseen osallistuneita ja vaikuttaneita henkilöitä.

Marraskuussa toteutettu Maavoimien vaikuttamisharjoitus tarjosi hyvän mahdollisuuden arvioida valtakunnallisesti tykistöllisen osaamisen tasoa. Voin todeta osaamisen olevan pääosin hyvällä tasolla. Erityisen tyytyväinen olen Kainuun tykistörykmentin toimintaan hajautetussa tuliasemaryhmityksessä. Koulutustason mittaus nykymuodossaan toimi mielestäni myös hyvin. Parhaat kiitokset Tykistökoululle ja everstiluutnantti Pauli Pukaralammille hyvästä työstä.

Maavoimien vaikuttamisharjoituksessa törmäsimme

Tulikomentoja 1/2017

jälleen kerran myös yhteen kestohaasteeseemme – maalien merkitsemiseen. Pohjoisen olosuhteet marraskuussa ovat välillä erittäin haasteellisia, erityisesti näkyvyyden osalta. Hämärä ja utuinen sää yhdistettynä pitkiin tähystysetäisyyksiin tekee maalien yksiselitteisestä määrittämisestä vaikeaa. Tämä johtaa siihen, että vaikka tulenjohtomiehistön perusosaaminen olisikin hyvällä tasolla, maalien mittaamisesta ja määrittämisestä tulee vaikeaa ja se kestää luvattoman kauan. Todellisessa tulenkäyttötilanteessa maalista ei kuitenkaan liene mitään epäselvyyttä. Tiedän, että asiaa on pyritty ratkaisemaan muun muassa kasvattamalla maalien kokoa ja käyttämällä erivärisiä muoveja maalilaitteissa. Tilannetta voidaan kuitenkin parantaa. Maalien pitää näkyä selkeästi. Innovatiivisuudella ja moderneja teknologisia ratkaisuja hyödyntämällä asia voidaan saada kuntoon. Haastankin kaikki joukkoyksiköt paneutumaan asiaan ja tarjoamaan ratkaisua tähän haasteeseen, viimeistään marraskuun harjoituksessa.

Paras ja toteuttamiskelpoisin ratkaisu on vahvoilla valittaessa vuoden tykkimiestekoa.

Tykistömme materiaalinen tilanne on viime aikoina kehittynyt hyvään suuntaan.

Tykistöä kehitetään kokonaisvaltaisesti, huomioiden kaikki osakokonaisuudet. Uusi, vastikään käyttöön hyväksytty kotimainen maalinpaikantamislaite edustaa teknologialtaan ja ominaisuuksiltaan maailman kärkitasoa.

Johtamisjärjes-

telmät ja ammunnanhallinta ovat myös kiivaan kehityksen kohteena. On kuitenkin syytä muistaa, että teknologiasta ja uusista välineistä on hyötyä vain, kun perusteet, toimintatavat ja välineiden käyttö osataan hyvin. Esimerkiksi kotivaruskunnissa toteutettavalla tulenjohtoäksiisillä on edelleen keskeinen merkitys siinä, että maalin paikantaminen tehdään oikein ja nopeasti.

Uudet, käyttöön tulevat simulaattorit tukevat koulutusta ja tarjoavat hyvät olosuhteet harjoittelulle. Piiru - Metri - Sekunti.

Tulikomentoja-lehdellä on tärkeä rooli tykistön viestin välittäjänä ja tykkimieshen-

gen ylläpitämisessä. Ilman aktiivisia kirjoittajia hienon lehtemme sisältö jää kuitenkin vaisuksi. Haluankin kannustaa kaikkia tykkimiehiä aktiivisuuteen ja tarjoamaan juttuja julkaistavaksi lehdessämme. Lehtemme julkaiseminen ei myöskään ole mahdollista ilman yhteistyökumppaneiltamme saatavaa merkittävää tukea. Kiitän kaikkia tukijoitamme siitä, että mahdollistatte lehtemme ilmestymisen.

Toivotan kaikille oikein hyvää juhlavuotta ja mukavaa talvea!

Pasi Pasivirta eversti

11

KUN ON KIINNI SEKUNNEISTA

Nykyaikaisessa liikesodankäynnissä tykistö on äärimmäisen tärkeä. Epäsuora tuli on paras voimavara, kun halutaan luoda tilaa liikesodankäynnille. Samalla vastustajan tykistö muodostaa suurimman uhan omille joukoille ja voi estää saavuttamasta asetettuja hyökkäystavoitteita. Välitön ja hyvin suunnattu vastatulitoiminta on suorituskyky, jonka avulla taistelu voidaan voittaa.

ARTHUR on Saabin maailmanluokan tuotteisiin kuuluva tutkajärjestelmä. Tämä pieni ja erittäin liikkuva vastatykistötutka tekee tarkan vastatulitoiminnan mahdolliseksi sekunneissa. Sen toimintasäde on jopa 60 km ja se havaitsee

12

yli 100 maalia minuutissa. ARTHUR mahdollistaa oman tykistön tulenkorjauksen ja varoittaa vastustajan tulesta.

ARTHURin ansiosta etäisyys sensorin ja ampujan välillä lyhenee, mikä antaa avaimet taistelukentän hallintaan.

Logistiikka helpottuu, koska tarvittavien ampumatarvikkeiden määrä vähenee ja omien joukkojen suoja paranee. ARTHUR on jälleen yksi esimerkki Saabin thinking edge ajattelutavan saavutuksista. www.saab.fi

Juhlavuosi on nyt ja myös ensi vuonna Kuluvana vuonna itsenäinen Suomi viettää 100-vuotisjuhliaan. Juhlavuoden tapahtumat alkoivat valtakunnallisesti Helsingissä 1.1.2017 klo 00.00 uuden vuoden vastaanottajaisten juhlatapahtumassa.

Valtionhallinto, maakunnat, kunnat ja järjestöt ovat suunnitelleet monenlaista tapahtumaa maamme itsenäisyyden juhlavuoteen. Suomi 100 -teeman alla on lukuisia, eri paikkakunnilla tapahtuvia juhlatapahtumia. Tapahtumat ovat moni-ilmeisiä ja ne pitävät sisällään varmasti kaikkia kiinnostavia osaohjelmia. Kannustan lehden lukijakuntaa osallistumaan yhteisen isänmaamme juhlavuoden tapahtumiin.

Nuku rauhassa Maanpuolustusjärjestöt ovat juhlavuodessa mukana Nuku rauhassa -teemalla, joka on kokonaisturvallisuuden Suomi 100 -juhlahanke. Teeman tar-

koituksena on tehdä vapaaehtoista maanpuolustusta ja kokonaisturvallisuutta helpommin ymmärrettäväksi ja motivoida kansalaisia ja erityisesti nuoria kansalaisia osallistumaan turvallisuustyöhön.

Uutisvälineet uutisoivat, että tuomiokellon viisarit ovat siirtyneet lähemmäs keskiyötä.

Tuomiokellon viisarin vääntäjiä löytyy niin idästä kuin nykyään myös lännestä. Turvallisuusympäristömme on muuttunut ja ilmeisimmin koko ajan muuttumassa – suunta ei tällä hetkellä näytä kaikkein miellyttävimmältä. Toivoa sopii, että nuoret, keski-ikäiset ja ikäihmiset voivat nukkua yönsä rauhassa ja valveilla ollessaan tuntea elävänsä turvallisessa maailmassa.

Mannerheim 150 vuotta – Puolustusvoimat 100 vuotta Suomen Marsalkka Mannerheimin syntymästä tu-

TYKKIMIEHET RY YHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUS 6.3.2017 Tykkimiehet ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään

6.3.2017 ravintola Tekniskassa osoiƩeessa Eerikinkatu 2, 00100 HELSINKI klo 16.00 alkaen.

Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen määräämät kevätkokoukselle kuuluvat asiat.

Tervetuloa

Tulikomentoja 1/2017

lee 4.6.2017 kuluneeksi 150 vuotta – tasavuosia joskaan ei tasaisia satavuosia. Toisaalta voimme todeta aika helpolla päässälaskulla, että Mannerheim oli 50-vuotias sotilas silloin, kun maamme itsenäistyi ja sinällään ikävä historiaamme kuuluva vapaussota vuoden 1918 alkupuolella alkoi.

Vuonna 2018 juhlimme puolustusvoimiemme 100-vuotisjuhlaa. Niin ikään 100-vuotisjuhlia viettävät itsenäisen Suomen kenttätykistöaselaji ja kenttätykistöaselajin koulutusta antava Tykistökoulu. Näitä tykistöllisiä juhlia on tarkoitus juhlia Helsingissä Santahaminassa helmikuussa 2018.

Suomen Tykistön Päivä Suomen Tykistön päivää juhlitaan tänä vuonna perinteiseen tapaan tykistönkenraali Vilho Petter Nenosen syntymäpäivänä 6.3. Pääkaupunkiseudulla juhlatapahtumat alkavat seppeleenlaskulla Hietaniemen hautausmaalla klo 12.00 ja jatkuvat sitten Ravintola Tekniskan saleissa Helsingin keskustassa. Iltajuhlasta tulee varmasti jälleen mielenkiintoinen.

Juhlaesitelmän pitää prikaatikenraali Markku Myllykangas, ja ohjelmassa on tietysti totuttuun tapaan ansioituneiden tykkimiesten ja -naisten palkitsemiset. Kannattaa tulla joukolla mukaan. Tarkemmat ohjeet ilmoittautumisesta ovat tässä lehdessä sivulla 2.

On etuoikeus kirjoittaa näin hienoon lehteen Katson olevani etuoikeutettu, kun saan kirjoittaa tykkimiesten omaan ja hienoon Tulikomentoja-lehteen. Kannustan kaikkia aselajin parissa palvel-

leita ja työskennelleitä tai parhaillaan työtään tekeviä tarttumaan kynään ja laittamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan paperille ja toimittamaan ne edelleen sinnikkäälle ja taitavalle lehden päätoimittajallemme Sirkka Ojalalle. Jäsenlehden tulee olla elävä ja kehittyvä. Elävää ja kehittyvää jäsenlehteä ei synny siten, että samat naamat kirjoittavat vuodesta toiseen, kolmen vuoden päästä itseään jo toista kertaa toistaen, samoista asioista mahdollisesti näkökulmaa ehkäpä väkinäisesti vääntäen yrittäen saada näin jotakin uutuudentuntua juttuihinsa. Rohkeasti mukaan kirjoittamaan! Jos et rohkene kirjoittaa, niin voit vaikkapa hankkia lehteen maksullisia ilmoituksia. Valokuvat ja tiedot kuvatuista tapahtumista ovat nekin tervetulleita. Voit laittaa vaikkapa ehdotuksesi seuraavien Tulikomentoja-lehden kansikuvista. Kaikki yhteinen toiminta myös oman jäsenlehtemme toimittamisessa ja avustamisessa on arvokasta vapaaehtoista maanpuolustustyötä.

Hyvää Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuotta lehden lukijakunnalle toivottaen, Kari Halonen toiminnanjohtaja Tykkimiehet ry

13

in memoriam

Arvo Ala-Lahti 1924–2016

I

sänmaan asialle Arvo Ala-Lahti lähti jo 11-vuotiaana sotilaspoikana. Talvisodan aikana hän sai toimia kotirintamalla ratsulähettinä, mikä oli maalaistalon pojalle mieluisa komennus. Jo 17-vuotiaana AlaLahti lähti vapaaehtoisena jatkosotaan. Sodan aikana hänet komennettiin reserviupseerikouluun Niinisaloon, jossa hänestä koulutettiin tulenjohtaja.

Nuori vänrikki joutui tositoimiin Viipurin lähellä.

Suureksi järkytyksekseen AlaLahti joutui kiikarillaan näkemään ja toteamaan siniristilipun vaihtumisen Viipurin linnan tornissa punalippuun.

Ihantalan kunniakkaat torjuntataistelut tulenjohtajan silmin nähtyinä tekivät miehestä tykkimiesperinteen vaalijan koko loppuelämäkseen.

Perinnetalo tykkimiesten muistomerkiksi Tykistöpitäjä Ilmajoki otti asiakseen sotien jälkeen tykkimiesperinteen vaalimisen.

Olivathan useimmat pitäjän miehet palvelleet rintamalla Aallon patteristossa. Päätettiin saada näkyvää aikaan jälkipolville säilytettäväksi ja nähtäväksi.

Patteriston miehet veistivät Kannaksen Vaskisavotassa rakennushirret, joista pystytettiin vuonna 1943 koti sankarivainajan perheelle Ilmajoen Könnille. Aallon patteriston perinnetoimikunta osti perikunnalta hirret vuonna 1983.

Niistä rakennettiin perinnetalo Ilmajoen museon vierelle. Arvo Ala-Lahti sai rakennusmestarina kunnian vasta-

14

ta työstä yhdessä aseveljiensä kanssa. Samalla vastuu yhdistyksen kehittämisestä lankesi luonnostaan Arvolle.

Yhdessä aaltolaiset hankkivat omaan nimikkomuseoonsa perinne-esineitä, kirjallisuutta, korsujen pienoismalleja ja valokuvia. Perinnetoimikunnan jäsenet esittelevät taloa kesätapahtumien aikana. Esimerkiksi Ilmajoen musiikkijuhlien aikana voi siellä vierailla.

Kunniamerkit ovat muistoina haavoista, tehdystä työstä ja kiitoksena aikaansaannoksista.

Kuvat: Jussi Niukkala.

Arvo Ala-Lahti osallistui aktiivisesti perinnetyöhön miltei loppuun saakka. Viimeiselle matkalleen Arvo Ala-Lahden kantoivat rotary-veljet rakkaiden järjestöjen edustajien muodostamaa kunniakujaa pitkin.

Perinne säilyy jälkipolvillekin Tykkimiesten perinnejuhlissa Aallon patteriston edustajat ovat yleensä joukolla mukana.

Museo Militarian tilaisuudessa pari vuotta sitten meiltä kysyttiin, kuinka saamme miehiä liikkeelle niin lukuisasti. Kyllä Arvo Ala-Lahden jatkama ja kehittämä ”aaltolainen henki” on luonut perinnetyölle vankan pohjan, joka pitää. Tykkimiehet ry myönsi Arvolle tykkimiesmitalin kultaisin soljin.

Myös omassa perhekunnassaan Arvo on asian varmistanut. Muistotilaisuudessa hä-

Kuva: Matti Latvala

Tykkimies viimeiseen iltahuutoon saakka

nen pojanpoikansa Matti totesi seuraavasti: ”Paappa oli minulle isänmaallisuuden esikuva. Paappa on aina muistoissani.” Siinä on mallia ja tavoitetta meille muillekin isovanhemmille oman roolimme hoitajina.

Matti Latvala

Suomi 100 – juhlavuosi kokoaa yhteen maanpuolustusjärjestöt Suomen täyttäessä 100 vuotta myös Suomen maanpuolustusjärjestöt viettävät juhlavuotta nostamalla näkyväksi vapaaehtoisjärjestöjen tekemää tärkeää kokonaisturvallisuustyötä.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vahvasti mukana juhlavuodessa järjestämällä kymmenen kokonaisturvallisuustapahtumaa ympäri maata aina Rovaniemeltä Helsinkiin saakka. Toiminnallisissa tapahtumissa tullaan näkemään muun muassa maanpuolustusjärjestöjen toimintaa, Puolustusvoimien kalustoa, pelastusalan viranomaisia ja vapaaehtoisia sekä erilaisia soittokuntia.

Nuku rauhassa – turvallisuutta yhdessä Juhlavuoden kunniaksi kaikki maanpuolustus- ja veteraanijärjestöt, muut kokonaisturvallisuusjärjestöt sekä viranomaiset ovat kerääntyneet yhteen Nuku rauhassa -hankkeen tiimoilta. Hanke koostuu kokonaisturvallisuustapahtumista, seminaareista ja näkyvästä mediakampanjasta. Ideana on, että kun me kaikki huolehdimme yhdessä turvallisuudesta, jokainen Suomessa asuva saa nukkua yönsä rauhassa.

MPK kokonaisturvallisuuden kouluttajana Juhlavuoden hanke sopii hyvin MPK:n rooliin yhteiskunnassa. MPK on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka tehtävät on määritetty laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. MPK:n tehtävänä on järjestää vapaaehtoiseen maanpuolustukseen kuuluvaa sotilaallista koulutusta ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta sekä vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaa tiedotusta ja valistusta. Lisäksi MPK järjestää erilaisia kokonaisturvallisuuden kenttään liittyviä koulutuksia kuten nuorten turvakursseja, öljyntorjun-

taan liittyvää koulutusta ja muuta varautumis- ja turvallisuuskoulutusta.

MPK:n koulutuksiin osallistuu vuosittain 50 000 henkilöä. Erilaisia kokonaisturvallisuuden kenttään kuuluvia kursseja järjestetään vuosittain lähes 2 000.

MPK:n toimintaan sitoumuksen tehneitä henkilöitä on noin 2 800. MPK on valtakunnallinen organisaatio, jolla on 15 jäsenjärjestöä ja yli 20 toimipistettä ympäri maata.

MPK:n koulutuksesta 1/3 on Puolustusvoimien tilaamaa sotilaallista koulutusta, 1/3 on sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta ja 1/3 varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. Sotilaalliseen koulutukseen eli pääasiassa Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin osallistutaan Puolustusvoimien kutsun perusteella. Sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen osallistutaan omasta aloitteesta.

Varautumis- ja turvallisuuskoulutukseen osallistuu kaikenlaisia ihmisiä nuorista senioreihin. Tavoitteena on lisätä yleistä valmiutta ja toimintakykyä yhteiskunnan vaaratilanteissa, ja osa koulutuksesta onkin kuntien ja viranomaisten tilaamaa.

Mukaan MPK:n toimintaan

mahdollisuus tutustua MPK:n toimintaan, ja kursseille voi ilmoittautua osoitteessa www.mpk.fi. Jos on kiinnostunut kouluttajan tehtävistä, kannattaa olla yhteydessä oman alueen maanpuolustuspiirin toimistoon.

MPK:n on vakiinnuttanut roolinsa niin jäsenjärjestöjensä koulutusorganisaationa kuin sotilaallisen koulutuksen sekä varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen järjestäjänä. Nuku rauhassa -tapahtumissa on

Pertti Laatikainen toiminnanjohtaja Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Kolme keskeistä ”pointtia” MPK:sta: • Julkishallinnollinen yhdistys, joka tarjoaa monipuolista koulutusta • Puolustusvoimien strateginen kumppani • Valtakunnallinen vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestö, jolla on 15 jäsenjärjestöä

TULIKOMENTOJA-LEHDEN MATERIAALIEN TOIMITUSOSOITTEET: Materiaalit kiltasivustolle: kiltasivut.tulikomentoja@gmail.com Lehden aineistomateriaali: toimitus.tulikomentoja@gmail.com Lehden postitusrekisteri: pv.ahonen@outlook.com

TULIKOMENTOJA ILMESTYY VUONNA 2017 N:o Aineistopv Ilmestyy 1 17.1.

17.2. (viikko 7) 2 22.05.

16.6. (viikko 24) 3 15.08.

15.9. (viikko 37) 4 nettilehti 6.11.

4.12. (viikko 49)

Tulikomentoja lehden tiedot ja lehden verkkoversiot löytyvät osoitteesta: www.tykkimiehet.fi

Tulikomentoja 1/2017

15

KILTA- JA KOKOUSSIVUT Kilta- ja kokoussivuille tarkoitettu materiaali sekä myös vuoden 2017 merkkipäiviin tulleet muutokset ja ilmoitukset merkkipäivän julkaisematta jättämisestä pyydetään toimittamaan ennen seuraavan numeron aineistopäivää Juhani Sunille, osoite Käpypolku 1 D 11, 13500 Hämeenlinna, kiltasivut.tulikomentoja(at)gmail.com, mpk 0440 478 602.

Numeron 2/2017 aineistopäivä on 22.5.2017 ja ilmestymisviikko 24 (16.6.2017)

Tykkimiehet ry Tulevia tapahtumia: KOKOUSKUTSU Tykkimiehet ry:n kevätkokous pidetään 6.3.2017 klo 16 alkaen Ravintola Tekniskan saleissa, Erikinkatu 2, 00100 Helsinki. Käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Tervetuloa Hallitus

HALLITUKSEN TULEVIA KOKOUKSIA Hallituksen kokous 2/2017 pidetään 6.3.2017 klo 14.00 alkaen Tekniskan saleissa, Erikinkatu 2, 00100 Helsinki.

Hallituksen kokous 3/2017 pidetään 11.4.2017 klo 12.30 Maanpuolustusjärjestöjen talossa Töölössä.

Hallituksen kokous 4/2017 pidetään 6.6.2017 klo 12.00 Lahdessa Sibeliustalossa.

Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Kari Vilamo, Temppelinkatu 4 B 17, 00100 HELSINKI, mp 050 325 2790, kari.vilamo(at)gmail.com Sihteeri Kari Halonen, Kasavuorentie 16 A 3, 02700 Kauniainen, mp 040 575 9966, kari.halonen(at)kolumbus.fi Yhdistyksen internetsivut: www.tykkimiehet.fi Pankkiyhteys: Nordea FI98 2124 1800 0110 53

Suomen Kenttätykistön Säätiö Säätiön sihteeri: kapteeni Tuukka Mäkelä Yhteystiedot: tuukka.makela(at)mil.fi

Kenttätykistökerho ry ja Uudenmaan tykistökilta ry Tulevaa toimintaa: Tulevia epäsuorantulen kursseja 2017 8.4. 2017 Mittauksen perusteet (MPK kurssi nro: 1700 17 12012)

16

Aika: 8.4. - 9.4.

Paikka: Tuusula 12.5. 2017 Tulenjohdon perusteet (MPK kurssi nro: 1700 17 12019) Aika: 12.5. - 14.5.

Paikka: Syndalen 4.8. 2017 Tykistötaitokilpailu (Hedberg) (MPK kurssi nro: 1600 17 12034) Aika: 4.8. - 6.8.

Paikka: Porin Prikaati Niinisalo Lisätiedot: Riina Markkula, riina. markkula(at)gmail.com, 0400-516 097 Toimihenkilöt: Kenttätykistökerhon ja Uudenmaan tykistökillan toimihenkilöt vuonna 2017: Aki Mäkirinta - PJ puheenjohtaja(at) ktkerho.fi, Puh: 045 180 8170, Oskari Matilainen - VPJ, Janne Hänninen- Sihteeri sihteeri(at)ktkerho.fi, Patrick Hjelt rahastonhoitaja, Tapio Laakso - Nuoriso, Jorma Kainulainen - Ase ja urheilu sekä Raine Mönkkönen - Lohjan patteri.

Jääkäritykistön Kilta ry Tulevia tapahtumia: Jääkäritykistön Kilta tarjoaa omille jäsenilleen perjantaina 3.3 klo 14.00 opastetun kierroksen Museo Militariassa. Kierroksen aiheena on tykistönkenraali Vilho Peter Nenonen.

KOKOUSKUTSU Jääkäritykistön Killan sääntömääräinen vuosikokous pidetään torstaina 9.3 alkaen klo 18.00 Museo Militariassa Hämeenlinnan Linnankasarmilla.

Osoite: Vanhankaupunginkatu 19, Hämeenlinna.

Ennen kokousta klo 17.00 esitetään museon auditoriossa Raimo Salon tuottama dokumentti Rovajärven ampumaleirien Leiripäivä juhlista.

Kahvitarjoilu, Tervetuloa Hallitus Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Ilkka Vahtokari, Cygnaeuksenkatu 3 as 2, 13130 Hämeenlinna, mp 044 0105016, ilkka.vahtokari(at) gmail.com, sihteeri Juhani Suni Käpypol-

ku 1 D 11 13500 Hämeenlinna, mp 044 0478 602, juhani.suni(at)gmail.com. Tiedotussihteeri Sirkka Ojala, Kiveliönkatu 12, 33580 Tampere, mp 050 3688460 sirkka.ojala(at)gmail.com Killan sähköposti: jaakaritykistonkilta(at) gmail.com. Jääkäritykistön Kilta löytyy myös facebookista, käy tykkäämässä! Killan verkkosivu: www.jaakaritykistonkilta.fi.

Kainuun Tykistö- ja Heittimistökilta Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Timo Härkönen, mp 0445572457, sihteeri Tero Viiru, mp 0405014387, Killan sähköposti: kilta(at)kaithkilta.fi, jäsensihteeri Ville Tuovinen, jasensihteeri(at)kaithkilta.fi.

Hallitus: hallitus(at)kaithkilta.fi

Karjalan Tykistökilta ry Ohjelmaa 2017 Perinteinen kiltailta keskiviikkona 8.3. klo 18.00. Tutustutaan Utin jääkärirykmenttiin ja puolustusvoimien helikopteritoimintaan. Kokoontuminen Utin varuskunnan pääportille klo 18.00. Ilmoittautumiset, nimi ja syntymäaika, 20.2. mennessä puh. 040 547 8442 tai pj(at)karjalantykistokilta.fi Jäsentiedote postitetaan kaikille jäsenille maaliskuussa.

KOKOUSKUTSU Killan kevätkokous pidetään torstaina 6.4. klo 18.00 Lappeenrannan Upseerikerholla. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kokouksen jälkeen Karjalan tykistörykmentin komentaja evl Jukka Saarela pitää katsauksen tykistön ajankohtaisista asioista.

Tervetuloa!

Pahkajärvellä järjestettävää tulenkäyttöharjoitusta seurataan torstaina 25.5. Kokoonnutaan klo 9.30 varuskunnan pää-

portin pysäköintialueelle, josta kuljetus Pahkajärvelle. Tilaisuus päättyy klo 16.00 mennessä. Nautitaan lounas ja juodaan kahvi. Säänmukainen varustus. Ilmoittautumiset 16.5. mennessä puh.

040 547 8442 tai pj(at)karjalantykistokilta.fi Talkooretki museotykkejä kunnostamaan ja tutustumaan näyttelyihin Hämeenlinnaan Museo Militariaan tehdään toukokuussa mahdollisen kiltapäivän yhteydessä. Tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.

Syyskuussa järjestetään retki Helsingin edustalla sijaitsevalle Vallisaarelle.

Syyskokous pidetään Karjalan tykistörykmentin perinnepäivän yhteydessä 3.11.

Seurataan ammuntoja Pahkajärvellä marraskuussa.

Kilta Facebookissa Karjalan Tykistökilta löytyy nyt myös Facebookista. Käy katsomassa ja tykkäämässä http://www.facebook.com/ KarjalanTykistokiltaRy?ref=ts Tietoa tulevista tapahtumista: Tulevista tapahtumista lisää tietoa Karjalan Prikaatin kilpi - ja Tulikomentoja – lehdissä sekä killan kotisivuilla osoitteessa www.karjalantykistokilta.fi Jäsenasiat, uudet jäsenet ja osoitteenmuutokset Muutokset ilmoitetaan killan kotisivuilta tai jäsensihteerille sähkö- tai kirjepostia käyttäen.

Kilta tuotteiden myynti Kiltatuotteiden myynti Lappeenrannassa: ERÄSAIMAA osoite Kievarinkatu 5, 53100 Lappeenranta. Kiltatuotteita voi tiedustella myös hallituksen jäseniltä ja killan tilaisuuksista.

Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Jaakko Janhunen, Kumputie 7 A, 45200 Kouvola, mp 040 592 4445, pj(at)karjalantykistokilta. fi. Varapuheenjohtaja Erkki Rika, mp 040 5478442. Yleissihteeri Sini Timonen, mp 040 755 0575, yleissihteeri(at) karjalantykistokilta.fi, Jäsensihteeri Maija Leskinen, Haukjärventie 96, 46230 Valkeala, jasensihteeri(at)karjalantykistokilta. fi. Taloussihteeri Olli Pasila, Tiedotusvastaava Lasse Valjakka, Varastovastaava Hilla Puhakka. Hallituksen muut jäsenet: Tuomas Kola ja Timo Rintanen.

Tulikomentoja 1/2017

Lahden seudun Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja: Jorma Sovinen, Hämeenkatu 7 A 11, 15110 Lahti, mp 040 5577 269, jorma.sovinen(at)phnet.fi. Varapuheenjohtaja Juha Tarnanen, Vesijärvenkatu 52 A 6, 15140 Lahti, kultatyo(at) tarnanen.inet.fi. Sihteeri: Olli Eerola, Maitotie 2 B 9, 15510 Nastola, mp 0400 494572, olli.eerola(at)meubeltra.fi. Rahastonhoitaja Pentti Korpimies, Petäjäkatu 27, 15900 Lahti, mp 040 5750 772, pentti.korpimies(at)phnet.fi Koulutusjaos Rihlan puheenjohtajana toimii johtokunnan jäsen Ari Sausta, Kuningattarenkatu 40 B 17, 17900 Loviisa, ari.sausta(at)pp.inet.fi, mp 0400 994 422

Mikkelin Seudun Kenttätykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Risto Pöntinen, Mankalintie 10, 50200 Mikkeli, 050 500 177 617, r.pontinen(at)surffi.fi. Varapuheenjohtaja Alpo Leinonen, Mäntypöllinkuja 6 N, 50170 Mikkeli, 044 055 5195, alpoe.leinonen(at)gmail.com.

Sihteeri Seppo Pirinen, Karkialammentie 1, 50150 Mikkeli, mp 040 7444 131, seppo. pirinen(at)surffi.fi. Rahastonhoitaja Mirja Kauppinen, Anselminkuja 1, 50600 Mikkeli, mirja.a.kauppinen(at)gmail.com.

Killan kotisivut ovat osoitteessa www.mikkelintykistokilta.fi

Pohjois-Karjalan Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja: Veijo Wälkky, Jyrinpolku 1, 80400 Ylämylly, mp. 050 545 8297, veijo.walkky(at)gmail.com. Jäsenasiat: Johannes Ryymin, Tanhukaari 2 A 17, 40520 Jyväskylä, mp 0400 762 407, johannes.ryymin(at)luukku.com.

Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Raimo Nurmela, Ala-Laanilantie 5 B 9, 90500 Oulu, pk (08) 5566 551. raimo.nurmela(at)mail.suomi.net

Riihimäen seudun Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Juha Vatsia, Riuttantie 184 1190 Riihimäki, mp 0400 516 990, juha.vatsia(at)apricon.fi. Sihteeri Sami Saarinen, Pälsintie 161, 12630 Sajaniemi, mp 040 55 22 710, sokki74(at)gmail. com. Rahastonhoitaja Roope Sutinen, Lemminkatu 13, 11310 Riihimäki, roope. sutinen(at)gmail.com. Killan verkkosivut löytyvät osoitteesta www.riihitykki.fi

Gillesartilleristerna inom Nylands Brigads Gille Funktionärer: Ordförande Björn Holmberg, Nåldammsvägen 8 a 4, 00920 Helsingfors, tel 050 5637 729, bhh(at)elisanet.fi. Viceordf Risto Lindgren, Brunnsgatan 10, 10600 Ekenäs, gsm 040 5634 322 Besök våra hemsidor: www.gillesartilleristerna.com och www.mulliradio.net

Pohjankankaan Tykistökilta ry Tulevaa toimintaa: KOKOUSKUTSU Pohjankankaan Tykistökilta ry:n kevätkokous pidetään lauantaina 22.4.2017 klo 13.00 alkaen Sastamalassa ravintola Patruunassa (Vammaksenkatu 1, 38210 Sastamala).

Käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat sekä keskustellaan kesän toiminnasta.

Kahvitarjoilu.

Ennen kokousta on mahdollista lounastaa omakustanteisesti klo 12.00 alkaen. Lounaan vuoksi kokoukseen osallistujia pyydetään ilmoittautumaan jäsenkilloittain pääkillan sihteerille 17.4.2017 mennessä osoitteeseen tuomas.h.j(at)gmail.com.

TERVETULOA! Pääkillan toimihenkilöt: Puheenjohtaja Matti Soini, Uotsolantie 39 A 1, 38460 Sastamala, mp 045 851 4148, mattitj.soini(at)gmail.com. Varapuheenjohtaja Kalevi Virtanen, Peräalhontie 25, 29350 Palus, mp 044 210 0572, kalevi.virtanen(at)dnainternet.net.

17

Sihteeri Tuomas Rantala, Välimaankatu 1-5 D 57, 33500 Tampere, mp 050 378 7111, tuomas.h.j(at)gmail.com. Taloudenhoitaja Pertti Onniselkä, Aarnintie 26, 28370 Pori, mp 0500 590 409, pertti. onniselka(at)happyback.fi Killan verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.pohjankankaantykistokilta.fi Pohjankankaan Tykistökillan paikallisosastot: Porin Seudun Tykistökilta Tulevaa toimintaa:

Turun Seudun Tykistökilta Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Orvo Haavisto, Itäpellontie 26, 20300 Turku, mp 050 376 0371, haaviorv(at)gmail.com. Sihteeri Päivi Pansio, Petäjätie 1 e, 24260 Salo, mp 040 779 3059, paivi.pansio(at)gmail.com. Jäsenkirjuri Seppo Lerkki, Seikeläntie 91, 21250 Masku, mp 0500 784 124, seppo. lerkki@dnainternet.net.

Killan verkkosivut: www.turunseuduntykistokilta.com Vammalan Seudun Tykistökilta

KOKOUSKUTSU Porin Seudun Tykistökillan kevätkokous pidetään keskiviikkona 22.3.2017 opetusravintola Liisanpuiston ravintolakabinetissa klo 17.30. Hallitus kokoontuu puoli tuntia ennen kevätkokouksen alkamista eli klo 17.00.

Voileipäkahvit. Tervetuloa!

Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Kalevi Virtanen, Peräalhontie 25, 29350 Palus, mp. 044 2100 572, kalevi.virtanen(at)dnainternet.net.

Sihteeri/rahastonhoitaja Pertti Onniselkä, Aarnintie 26, 28370 Pori, pk (02)6355 448, mp 0500 590 409, pertti.onniselka(at)happyback.fi. Jäsensihteeri Vesa Niemenmaa, Koivistonpuistikko 43 B, 28130 Pori, mp. 040 5823 026, vesa. niemenmaa(at)fudoshin.fi.

KOKOUSKUTSU Vammalan Seudun Tykistökillan kevätkokous pidetään perjantaina 21.4.2017 klo 19.00 alkaen Sirkka ja Matti Niemen luona Rautajoen kartanossa (Rautajoentie 65, 38210 Sastamala).

Hallitus kokoontuu klo 18.30.

Kokouksen yhteydessä esitelmöi Satakunnan Tykistörykmentin komentaja, everstiluutnantti Jarmo Kiikka ajankohtaisista asioista.

Tervetuloa!

Hallitus Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Matti Niemi, Rautajoentie 65, 38210 Sastamala, pk (03) 5115077, pt (03) 5124600, mp 0500-631431, matti.niemi(at)niementehtaat.fi. Sihteeri Tuomas Rantala, Välimaankatu 1-5 D 57, 33500 Tampere, mp 3787111, thjran(at)utu.fi

Jäseneksi ilmoittautuminen

Nimi

(kiltaan)

................................................

Syntymäaika

...............................................................................

Arvo tai ammatti

............................................................................................................................................

Olen palvellut yllä mainitussa joukko-osastossa

…………………………….....................................

Katuosoite

…………………

………………………………

…………………

……………......................….................................

Postinumero

Maa (jos on jokin muu kuin Suomi)

Postitoimipaikka

Sähköpostiosoite

.......................................................................

Allekirjoitus

18

Pohjankankaan Tykistökillan rekisteröidyt jäsenyhdistykset:

Etelä-Pohjanmaan Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Seppo Rinta-Hoiska, Untamonsola 1, 60120 Seinäjoki, mp 044 021 0549, mpt 0405244373, sepporh(at) gmail.com. Varapuheenjohtaja Arvo Hakamaa, Ruukintie, 60120 Seinäjoki, Kunniapuheenjohtaja Antti Vainio, Siipipyöränkatu 29 B Seinäjoki, Sihteeri Aki Kinnunen Pultrantie 55, 60120 Seinäjoki, mp 0400 666343, aki.kinnunen(at) marttilankortteeri.fi. Jäsensihteeri ja rahastonhoitaja Samuli Niinistö, Homesojantie 28 B 4, 60800 Ilmajoki, pt ja pk (06) 4246 931, mp 040 7720437, samuli. niinisto(at)netikka.fi

Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Pauli Huhtamaa, Silmäkkeentie 9, 38720 Vihteljärvi, mpt 040 199 4220, mpk 044 578 7045, pauli.huhtamaa(at)sataedu.fi, Sihteeri Esko Isohannu, Ratakistonkatu 29 A 2, 33300 Tampere, mp 050 550 9420, esko.isohannu(at)kuntke.fi, Rahastonhoitaja

Arvoisa lukija!

Haluan liittyä jäseneksi ……………………...……………………… ...............................................................................

Rahastonhoitaja Rauno Heino, Vaununperäntie 249, 38210 Sastamala, pk (03) 5152202

Jos et vielä saa Tulikomentoja-lehteä kotiisi Sinulla on mahdollisuus päästä lehden vakinaiseen lukijakuntaan, liittymällä johonkin kiltasivuilla mainittuun tykistökiltaan tai -yhdistykseen. Ota yhteys oman joukko-osastosi tai kotipaikkakuntasi lähimmän tykistökillan sihteeriin ja lähetä hänelle oheinen ilmoittautumislomake. Näin varmistat mukanaolosi aselajimme uuden lehden lukijakunnassa. Saat kiltasi sihteeriltä tietoja myös muista jäsenyyteen kuuluvista eduista ja tapahtumista.

Tulikomentoja on tykistökiltojen jäsenlehti eikä sitä voi tilata erikseen.

Jari Anttila, Katajakatu 4, 38700 Kankaanpää, pk 0400 954 536, jariant(at) gmail.com Kiltasivut netissä: kankaanpaanseuduntykistokilta. yhdistysavain.fi

Mittamies- ja Topografikilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Pentti Pohjola, Sepänkyläntie 303 A, 02400 Kirkkonummi, mp 044 884 7112, pentti.pohjola(at)mobisan.fi Varapuheenjohtaja Kalle Salonen Kiertokatu 10 as 13, 28130 Pori, mp 044 701 1860, kalle.salonen(at)pori.fi. Sihteeri Toivo Vanhanen, Laurinniityntie 2 a 5, 00440 Helsinki, mp 040-5488605, toivo_ vanhanen(at)outlook.com, Rahastonhoi-

taja Mika Aarnio, Kurkelankatu 8 A 1, 21100 Naantali, mp 040 5108499, mika. aarnio(at)utu.fi Mittamies- ja Topografikillan alaosastot: Helsinki: Toivo Vanhanen, Laurinniityntie 2 a 5, 00440 Helsinki, mp 040 5488605, toivo_vanhanen(at)welho.com Kankaanpää: Pertti Pösö, Piiparinkatu 6, 38700 Kankaanpää, mp 040 5239282, pertti.poso(at)luukku.com Pori: Eija Koskenniemi-Saarivirta, Länsipuisto18 A 1, 28100 Pori, mp.050 525 6953, eija(at)satakuulo.fi Tampere: Veikko Rantaniemi, Sammonkatu 18 A 4, 33540 Tampere, mp 040 580 2400, veikko_r(at)hotmail.com Turku: Juha Kangasniemi, Kylliäisenranta 2, 21620 Kuusisto, mp 041 538 0444, juha.kangasniemi(at)runosmäenlampo.fi

Joukkoyksikkö: Kilta vaalii Mittauspatteriston, Tiedustelupatteriston ja Topografikunnan perinteitä.

Killan kotisivut ovat osoitteessa: http://www.mtkilta.fi/ Muista ilmoittaa voimassa oleva sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriin.

Tampereen Seudun Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Yrjö Inkinen, Karkonmäenkatu 2 C, 33580 Tampere, mp 0400 211997, yrjo.inkinen(at)tpnet.fi. Varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja Mikko Hörkkö, mp 040 557 6952, mikko(at) horkko.fi. Sihteeri Jukka Piirto, Amurinkuja 20 B 42, 3320 Tampere, mp 040 7191 377, jukka.piirto(at)tampere.fi

MUSEOMESTARIN KYMPPI PPI Kysymykset laati Museo Militarian museomestari Ilkka Vahtokari.

1. Kuka toimi Narvan, Inkerin ja Viipurin tykistön päällikkönä vuodesta 1651 ja myöhemmin Suomen kuninkaallisen tykistön ensimmäisenä päällikkönä? a) majuri Nils Planting Loberg b) evl Augustin Ehrensvärd c) evl Jonas Cronstedt 2. Ruotsin armeijaan 1700-luvulla kelvanneen miehen oli oltava vähintään 11 korttelia ja 3 tuumaa. Paljonko se on nykymitoissa? 1800luvun alussa oli suomalaisten miesten keskipituus 165,5cm. a) 167 cm b) 170,5 cm c) 175,5 cm 3. Hämeen linna toimi Suomen sodan alkaessa vuonna 1808 varikkolinnana. Paljonko aikakirjojen mukaan linnassa oli tuolloin kanuunan kuulia? a) n. 4000 b) n. 4500 c) n. 5700

Ajoneuvotykit Suomi ja Etelä-Korea valmistelevat hankintasopimuksen allekirjoittamista K9 Thunder -panssarihaupitseista. Hankittavien aseiden määrän arvioidaan olevan 48 kpl. Sopimuksen allekirjoittamisajankohdaksi arvioidaan vuoden 2017 alkua. (http://defense-catch.com 2016/11/28) Tanskan ajoneuvotykkihankinnassa valinta tehtäneen ranskalaisen Nexterin CAESARin ja israelilaisen Elbitin ATMOS-ajoneuvotykin välillä. Sopimus allekirjoitettaneen vuoden 2017 puolivälissä ja toimitukset tapahtunevat ennen vuoden 2020 loppua. (http://www.israeldefense.co.il 20.12.2016)

4. Kuinka monta vuotta tykistönkenraali Vilho Nenonen palveli Venäjän armeijassa valmistuttuaan Mihailovin tykistökoulusta? a) n. 10 vuotta b) n. 12 vuotta c) n. 15 vuotta 5. Kuka valittiin sotien jälkeen tykistön tarkastajan virkaan tykistönkenraali Vilho Nenosen erottua 15.2.1947 tehtävästä? a) jääkärieversti Oskar Isak Sippola b) kenrmaj Uolevi Poppius c) kenrmaj V. V. Svanström 6. Milloin järjestettiin Tykistökoulussa ensimmäinen ns. kapteenikurssi? a) vuonna 1945 b) vuonna 1952 c) vuonna 1967 7. Mikä seuraavista tykkimalleista ei ole venäläisvalmisteinen? a) 76 LK 10 b) 155 H 17 c) 152 K 04 8. Mikä yhdistää seuraavia tykkimiehiä: majuri Yrjö Helanen, majuri Keijo Hauhtonen ja majuri Urho Karhula? a) Ovat olleet rykmenttiupseereina Jääkäripatteristossa. b) Ovat olleet Kenttätykistöpatterin päällikköinä RUK:ssa. c) Ovat samaa kadettikurssia.

CAESAR-ajoneuvotykin uusin versio. Lähde: http:// www.taringa.net/comunidades/militares-en-t/9716804 /5-Not-terrestre-presentacion-de-nuevos-vehiculosM-Bueno.html

9. Tykkimiehet ry ja Suomen Kenttätykistön Säätiö perustivat tykkimiesmitalin 4.12.1990. Kuka oli Tykkimiesmitalitoimikunnan ensimmäinen puheenjohtaja? a) VTM Unto Partanen b) ekonomi Seppo S. Jokipii c) professori Matti Peltonen 10. Kuka on uusi Museo Militarian johtaja 1.1.2017 alkaen? a) Ev Hannu Helkiö, res b) Evl Hannu Öberg, res c) FT Miia-Leena Tiili Vastaukset: 1a 2b 3c 4c 5b 6a 7b 8b 9a 10c

Tulikomentoja 1/2017

ATMOS. Lähde: http://www.taringa.net/comunidades/ militares-en-t/9716804/5-Not-terrestre-presentacion-de -nuevos-vehiculos-M-Bueno.html

19

Kuva: Suomen Sotilas/Arto Ojanen

Suomi 100 -tykkinäytöksen valmistelu on täydessä vauhdissa Raskas patteristo 1:n Suomi 100 -tykkinäytöksen harjoitukset alkoivat marraskuussa.

Innostunut joukko perehtyi Parolassa sota-aikaisen moottoroidun tykistön perusasioihin, kalustoon ja toimintatapoihin.

Mukana oli miehiä ympäri Suomea. Nuorin kurssilainen, joka on vain 15-vuotias, tuli Etelä-Pohjanmaalta Kurikasta. Osalla kurssilaisista oli yllään sota-aikana käytetty m/36-asu, joka lisäsi mukavasti historiallista tunnelmaa.

Harjoitus alkoi asemien mittauksella. Mittauksen kouluttivat Museo Militarian museomestari Ilkka Vahtokari sekä Ismo Vesanen. Sen jälkeen tutustuttiin tykkiin ja sen osiin Matti Lappalaisen johdolla.

Oli tarpeen lähteä perusteista, sillä mukana oli myös armeijaa käymättömiä kurssilaisia.

Tämän jälkeen harjoittelimme

20

tykkiryhmän toimintaa neljällä 155 H 17 -haupitsilla käyttäen puusta sorvattuja näytöskranaatteja. Tykkiryhmän koulutus toteutettiin Panu Korhosen johdolla, joka toimi kurssin vääpelinä. Tasoryhmälle tasotoimintaa opettivat Jari Ahonen ja Mikko Kärki.

Illalla joukko perehtyi raskaan moottoroidun patteriston sota-aikaiseen kokoonpanoon sekä muun muassa kranaatteihin, panoksiin ja nalleihin kurssin johtaja Tuomo Ahon ja Panu Korhosen opastuksella. Kurssin varajohtajana toimi Petri Soini.

Marraskuun 2016 harjoituksessa perinnetykit olivat vielä aika heikossa kunnossa mutta nyt ne ovat jo kunnostettavana. Tykeille tehdään perusteellinen kunnostustyö. Ruosteet poistetaan, rikkoutuneet osat korjataan ja puuttuvat osat asennetaan

takaisin. Myös mekanismit korjataan toimiviksi ja tykit maalataan sota-aikaiseen väriin. Kaiken kukkuraksi tykit muutetaan takaisin koville puupyörille. Tämä onkin vaativa muutostyö, sillä ajolaitteen nykyiset akselit eivät mahdollista puupyörien asennusta. Wanhoille puupyörille täytyy sorvata akseleihin räätälöidyt asennuskappaleet, jotta ne saadaan asennettua nykyisiin akseleihin. Myös puupyörän akseliin kiinnittämiseen tarvittavat osat täytyy valmistaa itse, koska sellaisia ei ole olemassa. Kaiken pitäisi olla valmista seuraavaan, huhtikuussa järjestettävään harjoitukseen mennessä. Työtä on ollut paljon, eikä loppua vielä näy. Aikataulu on sen verran tiukka, että isoihin takaiskuihin ei ole varaa. Tuomo on kuitenkin luottavainen ja uskoo,

että hyvällä talkooporukalla kaikki työt saadaan tehtyä ajoissa. Edessä on kuitenkin vielä valtava urakka.

Hän haluaakin esittää erityiset kiitokset hanketta merkittävästi tukeneille tahoille: Sotamuseolle, Panssariprikaatille, Museo Militarialle, Maanpuolustuksen kannatussäätiölle, Tykkimiehet ry:lle, Kenttätykistön säätiölle, Sotavahinkosäätiölle ja myös kaikille muille tahoille ja henkilöille, jotka tavalla tai toisella ovat auttaneet tätä lähes mammuttihanketta. Tämän kokoluokan hanke onnistuu vain hyvällä yhteistyöllä. On ollut mieluista huomata, että hankkeelle on ollut saatavissa apua ja sitä on saatu vietyä eteenpäin. Tuomo toteaa, että Suomi täyttää vain kerran 100 vuotta. Sitä on ilo juhlistaa massiivisella perinnetykkinäytöksellä.

Kangasalan Super-triathlon 23.7. oli Leon ensimmäinen triathlonkilpailu. Kuvanottohetkellä takana on 1,5 km uintia ja 50 km pyöräilyä, ja Leo on juuri lähdössä 12 km:n juoksuosuudelle.

Vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja urheilu

antavat virtaa eversti Ukkoselle TEKSTI: SIRKKA OJALA, KUVA: SINIKKA UKKONEN

Varsinkin pirkanmaalaisten hyvin tunteman, aktiivisen maanpuolustusmiehen eversti evp Leo Ukkosen lapsuudenmaisemat olivat kaakkoisrajan tuntumassa Nuijamaalla. Leon kotikylästä rajalle olikin matkaa vain 400 metriä. Leo on viisilapsisen sisarusparven vanhin.

Leon äiti toimi koulun keittäjänä ja isä hankki perheen elantoa metsurina.

Keväällä 2016 viettäessään 60-vuotisjuhlaansa Leo kertoi elämänvaiheistaan ja sanoi jo lapsuudessaan tehneensä ihan itse yhden merkittävän päätöksen: hän nimittäin halusi aloittaa koulunkäynnin jo 6-vuotiaana.

Leon sydän alkoi sykkiä tykistölle hänen aloittaessaan varusmiespalveluksen Karjalan Tykistörykmentissä vuonna 1975. Erityisellä lämmöllä Leo muistelee RUK:n kenttätykistöpatterissa vuosina 1981– 1986 vietettyä aikaa.

Yhdeksi sotilasuransa mielenkiintoisimmista vaiheista Leo nimeää tehtävänsä Pääesikunnan taisteluvälineosastossa ja toimimisen Saksassa kuljetusryhmän sihteerinä 90-luvun alussa. Saihan hän näin olla mukana myös hankkimassa ensimmäisiä panssarihaupitseja

Tulikomentoja 1/2017

puolustusvoimille. Pääesikuntavaiheen jälkeinen vajaa viisi vuotta Haapajärven Asevarikon päällikkönä oli Leolle uran mieluisinta aikaa erittäin itsenäisessä ja monipuolisessa tehtävässä. Myös Niinisalon tykistöjoukko on tullut tutuksi Ukkosen toimiessa Tykistökoulun johtajana vuosituhannen vaihteessa. Tämän jälkeen tulikin siirto Tampereelle Materiaalilaitoksen Esikuntaan aseosaston päälliköksi.

Leo siirtyi reserviin vuonna 2008 esikunnan huolto-osaston päällikön tehtävästä. Leon pitkä sotilasura kesti vajaa 33 vuotta ja uralle kertyi seitsemän palvelus- ja asuinpaikkaa Suomessa sekä Saksan puolitoistavuotinen komennus. Vaimo Sinikka onkin ollut vuosien aikana tärkeä tuki.

Leon maanpuolustusura jatkuu reservissä Vuoden 2009 loppupuolella eversti evp Pentti Väänänen houkutteli Leon tilalleen Pirkanmaan reservipiirien Henkisen maanpuolustuksen toimikunnan sotilasasiantuntijaksi. Pian Leo huomasi olevansa myös toimikunnan puheenjohtaja. Tämä menestyksekäs puheenjohtajan ura onkin

kestänyt jo kuusi vuotta. Leon puheenjohtajakaudella muun muassa pirkanmaalaisten lukiolaisille suunnittelema TURPO-tietokilpailu on kehittynyt aimo harppauksen. Vuonna 2016 kilpailu järjestettiin jo kymmenennen kerran. Lisäksi nuorille suunnattu Turvallisuuspoliittinen seminaari polkaistiin käyntiin vuonna 2016.

Henkisen toimikunnan johtamisen lisäksi Leolle on kertynyt sopivasti muitakin maanpuolustustehtäviä.

Urheilu on tärkeä osa elämää 14-vuotiaana iskenyt urheiluinnostus on kulkenut Leon matkassa koko elämän ajan ja antanut elämään virtaa. Leo on kilpaillut nuoresta pitäen hiihdossa ja soudussa. Hän kertoo, että yksi parhaista saavutuksista urheilusaralla on ollut alle 18vuotiaiden Suomen mestaruus vuonna 1973 kaksikossa ilman perämiestä.

Siirryttyään reserviin Leo liittyi Tampereen Pyrinnön jäseneksi, hankki suunnistusliiton lisenssin ja alkoi käydä suunnistuskilpailuissa. Näin kilpaurheilu alkoi uudestaan vuosikymmenten tauon jälkeen. Loppuvuodesta 2010 mukaan tu-

li myös hiihto, kun Ukkonen hankki hiihtoliiton lisenssin ja alkoi kiertää hiihtokilpailuja.

Menestystäkin on tullut, sillä Leon joukkue voitti helmikuussa 2012 Pyrinnölle viestipronssin veteraanien Suomen mestaruushiihdoissa. Pitkien matkojen kilpailuissa on tullut viime vuosina yli 50-vuotisten sarjassa muun muassa 90 kilometrin Pirkan hiihdossa vapaalla tyylillä kaksi kertaa 4. sija ja 58 kilometrin Pogostan hiihdossa vapaalla tyylillä 4. ja 7. sija. 33 kilometrin Pirkan hölkässä on tullut 7. ja 6. sija. Leo on tuttu näky myös Pirkanmaan reservipiirien järjestämässä Hämeen Hölkässä.

Vuonna 2016 vannoutunut maanpuolustus- ja urheilumies löysi aivan uuden lajin: triathlonin. Leo voittikin jo elokuussa Kuopiossa yli 60-vuotiaitten Suomen mestaruuden perus- eli olympiamatkalla, jossa uidaan 1,5 km, pyöräillään 40 km ja juostaan 10 kilometriä.

Leo kuitenkin toteaa, että vaikka juoksu kulkee hyvin, pysyy hiihto jatkossakin päälajina.

Viime talvena Leo osallistui 17 kilpailuun, joista paras saavutus oli SM-hopeaa 10 kilometrin perinteisen tyylin väliaikalähtökilpailussa.

21

Mielialojen kohottaja asemasodan pitkinä vuosina –

Helvarin Partio-korsuvastaanotin TEKSTI: SAMUEL FABRIN, KUVA: SIRKKA OJALA

Museo Militarian perusnäyttelyn toisen kerroksen jatkosotaosiossa kerrotaan myös asemasodan vuosista. Stereokuvatutkijan toimintaa kuvaavasta interiööristä kuuluu sota-ajan musiikki. Ikkunalaudalla on Helvarin valmistama Partio-vastaanotin, joka oli yksi asemasodan aikana rintamille viihdykettä tuoneista niin sanotuista korsuvastaanotinmalleista.

Kotimaista tuotantoa Jatkosodan hyökkäysvaiheen muututtu asemasotavaiheeksi, taistelutoimet rintamilla pääosin hiljenivät. Sodan kuitenkin pitkittyessä toimettomuuden ja turhautumisen alentamien mielialojen piristämisestä tuli tärkeää. Rintamilla kiersi viihdytyskiertueita, sotilaskoteja ja kanttiineja avattiin, urheilukilpailuja järjestettiin, puhdetöitä tehtiin ja kenttäpostin kautta pidettiin yhteyttä kotirintamalle. Rintamalla oli mahdollista suorittaa jopa kesken jääneitä siviiliopintoja.

Tärkeä mielialojen piristäjä oli radio, ja vastaanotin pyrittiin saamaan niin taaempien linjojen majoitustiloihin kuin etulinjan korsuihinkin.

Radiovastaanottimen merkitys rintamalla oleville joukoille ymmärrettiin ja tarpeeseen vastattiin. Aluksi käytössä olleiden sekalaisten vastaanottimien radioputkien ja paristojen saanti sekä huolto olivat muodostuneet ongelmallisiksi. Sen vuoksi kehitettiin yksinkertainen ja edullinen paristovastaanotin. Vastaanottimia valmistettiin kotimaisin voimin. Malleja oli kolme: Oy Radio E. Hellberg Ab:n valmistama ”Korsu”, Oy Helvarin valmistama ”Partio” ja Ab Fenno-Radio Oy:n valmistama ”Kenttä-Pohjola”.

Helvarin Partiovastaanotin Museo Militarian perusnäyttelyssä oleva vastaanotin on

22

Helvarin valmistama ”Partio”. Muiden mallien tapaan sen kotelo on tavallista vaneria. Ajatus mielialojen ylläpitämisestä näkyy siinäkin, että suojakannen sisäpinnassa on vastaanottimen käyttöohjeiden lisäksi shakkilautakuvio.

Lanka-antenni oli mahdollista koota vyyhdeksi kannen sisäpuolen koukkuihin. 20 metrin antennissa riitti mittaa kuuluvuuden varmistamiseksi. ”Antenni ja maajohto.

Antenni (pitempi lanka) yhdistetään etuseinän ylempään koskettimeen, maajohto alempaan.

Antenni ripustetaan vapaasti mahdollisimman korkealle.

Maajohtolangalla voidaan vastaanotin yhdistää maahan, jos sopiva maadoituspaikka on saatavissa.”

Radioasemien eli kaupunkien nimet oli merkitty asteikkolasille. Fenno-Radion ”Kenttä-Pohjolan” asteikolla Leningrad oli muuten nimetty Pietariksi.

Shakkilautakuvio oli myös ”Korsussa” ja ”Kenttä-Pohjolassa”, mutta vain ”Partiossa” oli oma kolonsa pelinappuloita varten. Lokerossa saattoi toki säilyttää myös vastaanottimen radioputkia, kuten ohjeessakin todettiin: ”Paristolokeron oikealla puolella on erillinen pieni lokero shakki- tai tammipelinappuloita ja varaputkien säilytystä varten.”

Suojakannen sai sujuvasti irti vastaanottimesta, ja näin oli pelilauta valmis käyttöön.

Vastaanotinten hankinta Korsuvastaanottimet eivät olleet Puolustusvoimien kalustoa, vaan ne piti ostaa. Vähittäismyyntihinta oli 3900 markkaa. Vastaanotinten tärkeys joukkojen mielialoille näkyi kuitenkin huomattavana alennuksena, kun hankinta tehtiin joukko-osaston valistusupseerin kautta. Tällöin

vastaanottimen sai tilattua Propaganda-Aseveljet ry:ltä 2750 markalla.

Verkkovirralla toimivia korsuvastaanottimia ei valmistettu, ja paristot olivat kalliita.

Turha kuuntelu ja paristojen säästäminen nostettiinkin esille vastaanottimen ohjeissa: ”VÄLTTÄKÄÄ TURHAA KUUNTELUA JA ANTAKAA PARISTOJEN LEVÄTÄ VÄLILLÄ!”

Vaikka armeijan viestikalustosta ei ollutkaan kyse, sodan jälkeen monet korsuvastaanottimet päätyivät muun kaluston mukana armeijan varikoille. Kalliita paristoja käyttäville vaatimattomille laitteille ei juuri löytynyt jatkokäyttöä, ja suuri osa hävitettiin.

Kerrotaan jopa, että monet

Museo t esinee t kertova OSA 27

asemasodan vuosien aikana piristystä joukoille tuoneet radiot päätyivät lopulta rauhan ajan juhannuskokkojen liekkeihin.

Lähteitä: Jussi Harola: Yhteys! Tiedonanto- ja viestivälineitä Suomen puolustusvoimissa. Koala-Kustannus. Helsinki 2013.

en Partio-vastaanottim t ee hj öo ytt kä NOTIN ”HELVAR VASTAA >> IO RT PA >> KÄYTTÖOHJE. et: punainen +120 v., to 120 volttia, johtim sParistot. Anodiparis et: punaisella haarako tim joh 1,5 v. (kuiva), musta –. Hehkuparisto ton paksumpi keskiruuvi (+ 1,5 v.), musta paris kettimella varustettu haarakosketin –. lanka) yhdistetään to. Antenni (pitempi joh ni aa m ja ni ten An hto alempaan. Anten koskettimeen, maajo angalla tol joh aa M e. etuseinän ylempään all rke mahdollisimman ko ka ripustetaan vapaasti sopiva maadoituspaik yhdistää maahan, jos n oti an voidaan vasta on saatavissa. ealle vasemmalta ritetaan kiertämällä oik akkuussäätiKäynnistys. Se suo im vo i mi toi joka samalla kunnes kuuluu lukien toista nuppia, rtämällä vasempaan, kie an ista tka ka rta Vi menä. napsahdus. pista. Keskimmäinen oikeanpuoleisesta nu an lita va t ee alu lto Aa pitkä ja vasemmalle oikealle kierrettäessä asento on keskipitkä, lyhyt. oikealta lukien. taan toisesta nupista rite suo ta lin va an Asem stä nupista, joka on an painamalla piene tö- ja voimakkuusAsteikkovalo saada sää äri nv ne malla olevan ää äärimmäisenä vasem odipariston kyljessä an on ten var oa val teikko säätönupin välissä. As to. ris kulampun pa kiinnityshihnan alla tas pieni lokero shakkila puolella on erillinen varten. eal oik on er lok to ris Pa ystä ta ja varaputkien säilyt tai tammipelinappuloi uvit (vastaanottimen sru ity nn kii . Koneiston aluslevyt) kierreKoneiston irroitus a t ruuvit, joitten all on Kone voidaan ise nta ka ssi lin t va ole edessä etaan. n paristojohtimet irroit ostaan pohjalautoitään auki, jonka jälkee laatik s ulo ää vet n kee jäl än korjausta varten täm neen.

JA ANTAKAA AA KUUNTELUA VÄLTTÄKÄÄ TURH VÄLILLÄ!

TÄ PARISTOJEN LEVÄ ERIÖ” PUOLUSTUSMINIST

Raketinheittimet ja raketit Vuoden 2016 aikana Venäjän maavoimat sai yli 60 uutta Tornado-G-raketinheitintä ja yli 70 modernisoitua Grad-Mraketinheitintä. (https://ria.ru/ defense_safety/ 22.12.2016) Uusi venäläinen Uragan-1Mraketinheitin, jolla voidaan ampua kahden eri kaliiperin raketteja, on toimitettu Mihailovin Tykistöakatemialle Pietariin.

Aseella voidaan ampua sekä 220 mm että 300 mm raketteja. (http://sdelanounas.ru 11.11.2016) Kuin pikkupojat konsanaan leikkikalutykkejä ihailemassa museoneuvos Jaakko Martikainen, museomestari Ilkka Vahtokari ja museon tutkija Samuel Fabrin. Muutamalle leikkikalutykille löytyy myös alkuperäinen vastine museon ulkonäyttelyalueelta. Museomestari on päässyt kokeilemaan leikkikalutykkejä myös tositoimissa. Leikkikalutykeillä voi siis oikeasti ampua, mutta onneksi vain tulitikuilla.

Peltileikkikaluja lahjoituksena Museo Militariaan SIRKKA OJALA

Joulukuussa 2016 Museo Militaria sai merkittävän lahjoituksen, kun helsinkiläinen professori Markku Temmes luovutti museolle pienen osan kattavasta peltileikkikalukokoelmastaan.

36 esineen lahjoitus koostuu tykistöaiheisista peltileluista. Joukossa on muun muassa vedettäviä kenttätykkejä, miinanheittäjiä, mörssäreitä, rautatietykki ja ajoneuvon lavalle asetettu tykki. Lelut on valmistettu pääosin 1920– 1950-luvuilla. Pääosa leluista on saksalaista tuotantoa, mutta mukana on myös kaksi japanilaista tykkiä sekä tykit IsoBritanniasta, Neuvostoliitosta, Italiasta ja Yhdysvalloista.

Tulikomentoja 1/2017

Professori Temmes sanoo keräilyharrastuksensa alkaneen niin sanotusti sukurasituksesta, sillä jo hänen isänsä eversti Martti Temmes aloitti lelujen keräilemisen. Jääkäritykistön eversti Temmes palveli sodan aikana KTR 11:n riveissä taistellen muun muassa Karjalassa.

Peltileluilmiö on eurooppalainen. Lelut olivat kansallisia aikansa kuvia eikä niitä tehty vientiin. Saksa oli vuoteen 1943 johtava peltilelujen valmistaja. Ranskalaisissa leluissa on tekniikka hallussa, ja sodan jälkeen Britanniasta tuli johtava maa leikkikaluteollisuudessa. Neuvostoliitossa toimi aikanaan jopa leikkikaluteollisuuteen erikoistunut ministe-

ri, kertoo Temmes. Leluilla oli yleensä tarkka todellinen esikuvansa valmistusmaan armeijan kalustossa.

Peltilelujen valtakausi päättyi 1950-luvulla, jolloin päävalmistajamaat saivat kilpailijoikseen halvan työvoiman maita.

Rinnalle tuli myös kilpaileva valmistusmateriaali, ensin diecast- eli uppovalumenetelmällä tehdyt tuotteet ja myöhemmin 1960-luvulta lähtien muovi.

Temmes on hankkinut kokoelmansa lelut lähinnä ulkomailta matkojensa yhteydessä, mutta nykyisin niitä löytyy myös netin välityksellä. Temmeksen kokoelmassa on vanhemmilta saatuja sekä ostettuja leluja.

Temmeksen laaja peltilelukokoelma on ollut vuosien kuluessa esillä pariinkin otteeseen.

Laajempi näyttely on järjestetty Hämeenlinnassa vuonna 2010.

Yleisön pyynnöstä näyttely palasi museolle vuonna 2012.

Esineitä oli kuitenkin esillä huomattavasti vähemmän.

Leikkikalutykkeihin pääsee tutustumaan museon perusnäyttelyn ensimmäisessä kerroksessa.

Indonesian Merijalkaväki on vastaanottanut ensimmäiset 4 kappaletta kiinalaisvalmisteisia 122 mm Type 90B -raketinheittimiä. Kussakin heittimessä on 40 rakettia ja niiden suurin kantama on 20–40 km. Kauppaan ei sisältynyt ammunnanhallintajärjestelmää, joten ampumaarvot lasketaan manuaalisesti.

Koeammunnat oli suunniteltu tehtäviksi vuoden 2016 aikana. (janes.com 28 December 2016) Intia hankkii lisää Pinakaraketinheitinjärjestelmiä nykyisen kahden rykmentin täydennykseksi. Suunnitelmissa on hankkia 8 rykmentin kalusto vuoden 2022 loppuun mennessä. Järjestelmien valmistajat ovat intialaiset L&T ja DRDO-yhtiöt. Yhdellä heittimellä voi ampua 12 kpl 214 mm raketteja 44 sekunnissa.

Rakettien kantama on 40 km.

Kussakin rykmentissä on 18 heitintä. (dew 8.12.2016) Intia on myös toteuttanut 12.1. 2017 onnistuneet koeammunnat Pinaka-järjestelmällä käyttäen ohjautuvia raketteja. (http:// www.army-technology.com/ 13.1.2017)

Pinaka-raketinheitinpari ohimarssilla. Lähde: http:// www.army-technology.com/ news/newsindia-test-firesguided-pinaka-rocket-launchsystem-5716064

23

Pohjankankaan Tykistökillan retki Rovajärvelle 21.–23.11.2016 VEIKKO RANTANIEMI

Maavoimien vaikuttamisharjoitus 2016 järjestettiin 15.– 25. marraskuuta Rovajärven ampuma-alueella. Harjoitus oli Puolustusvoimien vuoden suurin kokonaistulenkäytön ja johtamisen harjoitus. Siihen osallistui varusmiehiä, reserviläisiä ja henkilökuntaa kaikista Maavoimien joukko-osastoista ja Rajavartiolaitoksesta yhteensä noin 4000 henkilöä. Osana Suomen ja Ruotsin maavoimien kahdenvälistä yhteistyötä harjoitukseen osallistui lisäksi 45 miehen osasto Ruotsin Tykistörykmentistä (Artilleriregementet, A9). Maavoimien vaikuttamisharjoituksen johti Maasotakoulu, ja sen johtajina toimivat Maasotakoulun apulaisjohtaja, eversti Petteri Rokka sekä tykistön tarkastaja, eversti Pasi Pasivirta.

Joukko Pohjankankaan Tykistökilta ry:n jäseniä kävi tutustumassa harjoitukseen.

Maanantaina 21. marraskuuta matkattiin A. Lamminmäki Oy:n pikkubussilla Tampereelta Rovaniemelle. Iltauutisten aikaan majoituttiin Rovaniemen Reserviläiset ry:n Toramon majalle. Iltapala ja

24

sauna päättivät ensimmäisen matkapäivän.

Tiistaipäivän ohjelma aloitettiin Heinuvaaran sotilaskodin luona ihmettelemällä harjoituksessa testeissä ollutta etelä-korealaista K9 Thunder -panssarihaupitsia. Lehtitietojen mukaan se saattaa korvata vanhenemassa olevaa venäläistä tykkikalustoa. Varsinai-

Tarkkaavaisia kuulijoita.

nen vierailuohjelma alkoi siirtymisellä Martinvaaraan, jossa meille esiteltiin tykistöryhmän johtoportaan (TYKRJOPO) toimintaa. Saattoi vain hämmästellä kaikkea naamiointijärjestelmän alle kätkeytyvää tekniikkaa. Hurjasti on kehitys mennyt eteenpäin.

Seuraavaksi siirryttiin raskaan raketinheitinpatterin

(RSRAKHPTR) komentopaikalle Hautainmaahan. Sielläkin silmä haki turhaan vanhaa parikaapelikelaa ja pute-kenttäpuhelinta. Nyt on käytössä uudemmat vehkeet. Komentopaikan toiminnan esittelyn jälkeen meillä oli mahdollisuus tutustua raskaaseen raketinheittimeen ja sen reippaaseen varusmiesmiehistöön.

Siirryimme Heinuvaaraan muonituskeskukseen nauttimaan lounasta ja juomaan jälkiruoaksi sotilaskodin maittavat munkkikahvit. Tauon jälkeen siirryttiin jälleen autoon, ja keula suunnattiin kohti pohjoista ja Härkämaata. Kohteena oli SATTR:n 130 K 54 -tuliasemat. Komentopaikan esittelyn jälkeen pääsimme seuraamaan tulitoimintaa, ja pääsipä myös pari kiltaveljeä nykäisemään tykin laukaisunarusta. Iloksemme kohtasimme myös aamulla näkemämme Samsungin K9-panssarihaupitsin ja meille tarjoutui tilaisuus nähdä myös sen tulitoimintaa.

Paluumatkalla majapaikkaan poikkesimme joulupukkia tapaamassa napapiirillä Joulupukin Pajakylässä. Pajakylä on avattu vuonna 1985 ja siellä vierailee vuosittain satoja tuhansia turisteja. Kävijäennä-

Verkon alla rutkasti tekniikkaa.

tys on vuodelta 2011, jolloin joulupukkia kävi tapaamassa yli 330 000 kävijää. Illalla majalla herkuteltiin perinteisellä poronkäristyksellä tykötarpeineen. Saunotellen ja tarinoiden ilta vierähti keskiviikon puolelle ennen kuin viimeisetkin matkalaiset malttoivat kömpiä makauksilleen.

Keskiviikon aamupalan jälkeen siivottiin majoitus matkanjohtajan ohjeistamana, ja olimme hyvissä ajoin valmiit paluumarssille etelään. Tiivistahtinen vierailu sujui lähes suunnitellun aikataulun mukaisesti. Tällaiset retket ovat parasta toimintaa, mitä kilta voi rivijäsenille tarjota. Kiitokset Soinin Matille erinomaisista järjestelyistä niin ohjelman kuin puitteidenkin puolesta. Matka oli mielenkiintoinen, ja jäämme vain odottamaan seuraavaa retkeä.

Merkkipäiviä Muun muassa seuraavat tykki- ja heitinmiehet sekä kiltaveljet ja kiltasisaret eri puolilta maata viettävät merkkipäiviään huhtikesäkuussa 2017.

31.3.

1.4.

4.4.

4.4.

7.4.

9.4.

10.4.

14.4.

17.4.

20.4.

23.4.

24.4.

27.4.

30.4.

2.5.

3.5.

5.5.

5.5.

6.5.

7.5.

11.5.

15.5.

18.5.

18.5.

22.5.

27.5.

30.5.

31.5.

1.6.

3.6.

4.6.

8.6.

9.6.

10.6.

10.6.

11.6.

11.6.

11.6.

11.6.

12.6.

12.6.

13.6.

15.6.

15.6.

16.6.

16.6.

18.6.

18.6.

18.6.

18.6.

19.6.

21.6.

21.6.

21.6.

23.6.

Holma Aaro Vaitomaa Markku Laitinen Heikki Tilus Risto Myllylä Vilho Patjas Matti Rautava Erkki Vainio Markku Laapas Jukka Kuusela Jouko Johansson Martti Järvinen Paavo Matinkari Eero Seppänen Pentti Lehtinen Mika Peurala Arto Himanen Bror-Erik Lehto Juhani Haveri Juho Tanninen Heikki Hietikko Olavi Paulaharju Jyri Aro Erkki Seppälä Markku Larikka Andreas Päivike Pasi Ruohola Ilkka Toivonen Matti Valtonen Asko Sankari Jari Lunden Juhani Kemppinen Martti Heikinheimo Yrjänä Simula Hannu Vanhanen Seppo Heininen Jukka Mäkirinta Aki Ovaska Lauri Torikka Unto Lahtinen Esko Suomalainen Tapio Töttö Ensio Huhtasalo Aarre Hynynen Veikko Koskinen Rauni Lahtela Seppo Kuumola Pentti Peltola Paavo Peurala Matti Piippo Tapani Laitinen Raimo Ala-Kauppila Tapani Koskinen Pekka Loisa Ossi Kinnaslampi Raimo

Kankaanpää Espoo Helsinki Turku Turku Kajaani Hämeenlinna Rauma Luumäki Miehikkälä Helsinki Pomarkku Hämeenlinna Anttola Rusko Kankaanpää Ristiina Sastamala Lohja Mikkeli Kankaanpää Vantaa Hyvinkää Hämeenlinna Kajaani Kankaanpää Hattula Imatra Puumala Piikkiö Turku Lappeenranta Hämeenlinna Harjavalta Kouvola Pori Kerava Kerava Lappeenranta Lieto Simola Anjala Kankaanpää Helsinki Raisio Taavetti Riihimäki Pori Jämijärvi Nissilä Suomenniemi Kauhajoki Hämeenlinna Heutuinlahti Veikkola

93 v 60 v 70 v 85 v 75 v 70 v 80 v 70 v 70 v 75 v 75 v 60 v 70 v 90 v 50 v 60 v 60 v 70 v 50 v 75 v 93 v 85 v 90 v 60 v 50 v 80 v 60 v 70 v 70 v 60 v 75 v 90 v 95 v 70 v 70 v 80 v 50 v 70 v 80 v 70 v 70 v 80 v 70 v 95 v 70 v 70 v 80 v 85 v 60 v 75 v 60 v 70 v 60 v 60 v 75 v

Tulikomentoja onnittelee merkkipäiviään viettäviä!

Joulupukin Pajakylä.

Tulikomentoja 1/2017

Mikäli et halua, että merkkipäiväsi julkaistaan Tulikomennoissa, ilmoita asiasta ennen seuraavaa aineistopäivää 22.5.2017 oman kiltasi sihteerille, jolta tiedot merkkipäiväluetteloon tulevat.

Mikäli taas merkkipäiväsi puuttuu luettelosta, se voi johtua siitä, että tieto tai syntymäaikasi puuttuu kiltasi jäsenrekisteristä tai että kiltasi ei ole lähettänyt v 2017 merkkipäiväluetteloa lehden toimitukselle.

25

Museovuosi avattiin Militariassa –

tulossa mielenkiintoinen vuosi SIRKKA OJALA

Museo Militarian museovuoden 2017 avajaistapahtumaa ja museonjohtajan vaihtoƟlaisuuƩa juhlisteƫin Hämeenlinnassa poikkeuksellisen keväisenä tammikuun 27. päivänä. Museon läheƩämään juhlakutsuun oli vastannut lähes kahdeksankymmentä museon ystävää, tukijaa ja yhteistyökumppania, joten museon Tykkihalli täyƩyi lähes viimeistä istuinsijaa myöden.

Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistyksen puheenjohtaja, eversti Esko Hasila totesi Museovuoden avaustilaisuuden tervetulopuheessaan museoyhdistyksen toiminnan tähtäävän jatkossakin siihen, että Hämeenlinnassa toimii elinvoimainen ja kiinnostava sotahistoriallinen museo, joka esittelee tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajien toimintaa osana maamme historiaa ja sen kulttuuriperintöä.

Hasila kertoi, että puolustusvoimat ohjaa Museo Militarian toimintaa, ja museo on puolustusvoimien organisaatioon kuuluvan Sotamuseon yhteistyömuseo. Lisäksi museon keskeiset kokoelmat ovat puolustusvoimien omistamia. Hasilan mukaan museolla onkin merkittävä rooli veteraanien perinnön, maanpuolustustahdon ja suomalaisen identiteetin siirtämisessä tuleville sukupolville.

26

Yhteistyötä viritellään Hämeenlinnan kaupungin kanssa Hasila toi puheessaan esiin, että viritteillä on myös yhteistyön tiivistäminen Hämeenlinnan kaupungin kanssa ja erilaisia yhteistyömahdollisuuksia etsitään parhaillaan.

Museoyhdistys on tukenut voimakkaasti jo aiemmin Linnanniemen alueen yhteistoiminnan kehittämistä. Hasila totesi, että lähiajan tavoitteena on tuotanto- ja markkinointiyhteistyön tiivistäminen sekä opastusjärjestelyjen uusiminen. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on hallinnollinen yhteistyö asiantuntijapalveluissa ja turvallisuusasioissa. Eversti Hasila painotti, että talouselämän ja muiden toimijoiden sitoutuminen museon tukemiseen on edelleen erinomaisen tärkeää, jotta museo voidaan pitää jatkossakin kiinnostavana ja elävänä.

Museo Militarian uusi johtaja, FT Miia-Leena Tiili kertoi, että Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna museo tulee nivomaan toimintaansa Suomi 100 -juhlavuoden yläteemaan Yhdessä. Lisäksi vuoden aikana keskitytään muihin museon aselajipainotuksen kannalta tärkeisiin sisältöihin. Museonjohtaja Tiilin mukaan samalla museon toiminnassa tullaan panostamaan yhä tiiviimmin asiakaslähtöiseen ajatteluun ja osallistaviin menetelmiin. Tiili lupasi, että museo pitää edelleen hyvää huolta jo olemassa olevista yhteistyökumppaneistaan ja asiakkaistaan. Sen lisäksi museon toimintaa on tarkoitus suunnata siten, että yhä useammat ihmiset voisivat jatkossa kokea Museo Militarian omakseen, niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin, sanoi Tiili.

Juhlavuoden teema nostaa naiset esiin maanpuolustustoiminnassa Jo vuonna 2016 päätettiin, että museon vuoden 2017 toiminnassa nostetaan esiin naisten osuutta maanpuolustuksessa. Tämän sisällöllisen painotuksen ympärille kootaan aihetta käsittelevä ohjelma, jonka Militaria toteuttaa yhdessä maanpuolustusalan naisjärjestöjen kanssa. Mukana ohjelmaa rakentamassa on jo seitsemän järjestöä. Syksyllä 2016 tämä Militarian juhlahanke hyväksyttiin myös Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -ohjelmaan. Tarkempi ohjelma julkistetaan helmikuussa, ja johtaja lupasi, että tulossa on varsin mielenkiintoinen kattaus, jossa on tietosisältöä aiempien sukupovien työstä ja myös nykynaisten tehtävistä.

Koska museon perusnäyttely on varsin monipuolinen ja laadukas sekä edelleen myös

Museoneuvos Martikainen luovutti tehtävänsä FT Miia-Leena Tiilille museon lipun katveessa.

Vaihtotilaisuuden päätöspuheessaan museonjohtaja Tiili toi esiin, että erilaiset työhön, osaamiseen ja ammatteihin liittyvät museot, niin Museo Militaria kuin hänen entinen työpaikkansa Merivartiomuseo Merikeskus Vellamossa, ovat tietyllä tapaa etuoikeutettuja, sillä niillä on usein valmiiksi kiinnostunut ja sitoutunut yleisö, eräänlainen asiaan vihkiytynyt ”heimo”. Tiilin mukaan Militarian tapauksessa näitä heimoja löytyy niin aselajien, joukkoyksiköiden ja -osastojen, aseharrastajien, eri aiheiden keräilijöiden kuin esimerkiksi saman ”inttistoorin” jakavien varusmiesten piiristä. Tiili totesikin, että museon yhtenä tehtävänä on tarjota toimimisen ja kokemisen paikka näille asialleen omistautuneille ryhmille. Museon tarjonnan ei tarvitse myöskään rajautua tarinankerrontaan esinein, kuvin ja tekstein, vaan se voi olla monenlaista.

ajantasainen, lähestytään Militariassa juhlavuoden teemaa perusnäyttelyn eikä vaihtuvien näyttelyjen kautta. Näyttelyyn on tarkoitus toteuttaa merkitty polku, joka kertoo naisista maanpuolustuksen toimijoina.

Näin tuodaan esiin niitä arvoja ja motiiveja, jotka ovat saaneet naiset eri aikoina ja eri tavoin aktivoitumaan maanpuolustuksen kentällä, totesi Tiili. Lisäksi pitkin vuotta järjestetään yleisöluentoja ja kesäkaudella Yhdessä -opastuksia, jotka valottavat samaa teemaa.

Koska Hämeenlinnassa vietetään itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa lasten ja nuorten juhlavuoden merkeissä, osallistuu myös Museo Militaria tähän juhlintaan kutsumalla kaikki vuonna 2017 syntyvät hämeenlinnalaisvauvat, kaikkiaan noin 650 vauvaa perheineen ilmaiseksi museo näyttelyyn.

Näyttelyssä perheet pääsevät tutustumaan rauhallisessa ympäristössä itsenäisyytemme tarinaan. Koska nykyinen hyvinvointi on osa veteraaniemme perintöä, niin mikä olisikaan parempi tapa juhlia itsenäisyyttämme kuin panostaa lapsiin ja perheisiin, totesi Tiili.

Huolimatta siitä, että museon vuoden 2017 teema nos-

Tulikomentoja 1/2017

taa vahvasti esiin naiset ja lapset, tarjoaa museo jatkossakin sota- ja sotilasmuseoiden harrastajille, reserviläisille sekä turvallisuus- ja puolustussektorin ammattilaisille kiinnostavaa nähtävää ja koettavaa. Vuoden edetessä näemmekin, mitä on tulossa.

Uuden museonjohtajan mukaan aselajimuseo elää sitoutumisesta ja ylpeydestä eikä tätä puolta tulla hukkaamaan, vaan paremminkin vahvistamaan, lupaa Tiili.

Museomestari Ilkka Vahtokarin ja tutkija Samuel Fabrinin luotsaaman näyttelykierroksen jälkeen ohjelma jatkui museon Tykkihallissa everstiluutnantti Kari Halosen toimiessa seremoniamestarina.

Eversti Esko Hasila puheen jälkeen suoritettiin arvokas museonjohtajan vaihtoseremonia Militarian lipun alla.

Tilaisuuden vapaassa sanassa muistettiin monin tavoin museoneuvos, everstiluutnantti Jaakko Martikaista, joka ehti luotsata Militariaa sen alkumetreiltä lähtien aina neljän ja puolen vuoden ajan. Myös uusi museonjohtaja Miia-Leena Tiili toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi Museo Militariaan ja Hämeenlinnaan.

Jatkuu sivulle 29 >>

Puheenjohtaja, eversti Esko Hasila kiitti Museoyhdistyksen puolesta museoneuvos Jaakko Martikaista hänen erinomaisesta Museo Militarian hyväksi tekemästään työstä. Museoyhdistyksen kiitoksena Hasila luovutti Jaakolle pioneerien hakun.

Tykkimiehet ry luovutti Jaakolle tykkimiesmitalin hopeisen soljen kera.

Mitalia luovuttamassa olivat yhdistyksen puheenjohtaja FM Kari Vilamo ja tykistön tarkastaja, eversti Pasi Pasivirta.

27

Sillan Patteristo jatkosodassa

V

uoden 2017 syksyllä julkaistaan sota- ja veteraanihistoriallinen teos, joka kertoo Jyväskylässä kesällä 1941perustetun Raskas patteristo 27:n sotataipaleen jatkosodassa 19411944. Kirjan tekijänä on FM Kimmo Sorko. Hän on työryhmineen koonnut noin 20 joukko-osastohistoriikkia.

Patteriston tunnetumpi nimi on Sillan patteristo komentajansa majuri/everstiluutnantti Tauno Siltasen mukaan.

Lokakuussa 1941 Sillan Patteristoon siirtyi suuri määrä Kenttätykistörykmentti 15:ssa sodan alussa palvelleita nuoria miehiä siten, että ja noin 40 % patteriston vahvuudesta aina sodan loppuun saakka oli Savonlinnan Suojeluskuntapiirin alueelta enemmistön ollessa edelleen Keski-Suomesta.

Patteristo taisteli Kannaksella osallistuen Laatokan luoteispuoleisiin taisteluihin sekä Siiranmäen ja Vuosalmen koviin kamppailuihin. Asemasodan Sillan patteristo oli Ohdan lohkolla neuvostoliittolaisessa Valkeasaaren kunnassa.

Historiakirjaa varten kerätään valokuvia veteraanien perhealbumeista. Ystävällisesti toivomme, että Raskas Patteristo 27:n Veteraanien jälkeläiset lainaisivat työryhmällemme näitä otoksia, jotka kirjassa säilyvät tuleville sukupolville.

Pyydämme niitä henkilöitä, jotka haluavat auttaa työryhmäämme, ottamaan yhteyttä allekirjoittaneeseen. Valokuvia voi lähettää sähköpostitse tai ne voidaan kopioida paikan päällä.

Kuviin toivomme mahdollisimman kattavat oheistiedot.

Kirjahanke toimii Keski-Suomen Sotaveteraanipiirin myötävaikutuksella. Jokainen kuvien lainaaja saa kirjan vapaakappaleen.

Jouni Reinikainen Keskisuomen Kiltapiiri puheenjohtaja 0400 757 620, jounireinikainen62@gmail.com

Kaksoiskansalaisuus puolustushallinnossa

P

uolustusministeri Jussi Niinistö on asettanut hankkeen, jonka tehtävänä on valmistella tarvittavat ehdotukset lainsäädäntömuutoksista, jotka ovat tarpeen Suomen kansallisen turvallisuuden parantamiseksi puolustusvoimien sotilasvirkoihin nimitettäessä ja upseerin virkaan johtaviin opintoihin valittaessa.

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti hallitus tarkentaa kaksoiskansalaisuuteen liittyvää lainsäädäntöä. Nyt asetettua hanketta ryhdyttiin suunnittelemaan joulukuussa 2016 kun selvisi, että virkamieslainsäädännön kehittämishanke ei edennyt kaksoiskansalaisuusasian osalta siten kuin turvallisuusviranomaisissa nähtiin tarpeelliseksi.

Hankkeen tavoitteena on saattaa lainsäädäntö vastaamaan kattavammin muuttunutta turvallisuustilannetta ja uudenlaisia uhkia. Hankkeen keskeisin tavoite on kansallisen turvallisuuden parantaminen. Puolustusvoimien sotilasvirkoihin voitaisiin tässä tarkoituksessa jatkossa pääsääntöisesti nimittää henkilö, jolla on vain Suomen kansalaisuus. Sama koskisi upseerin virkaan johtaviin opintoihin otettavia.

Kansalaisuusvaatimuksesta voitaisiin tarvittaessa myöntää erivapaus.

Hanke toteutetaan virkatyönä ja sen tehtävänä on valmistella tarvittavat ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi. Lait on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2018 alussa. Hallituksen esitys annetaan eduskuntaan syysistuntokaudella 2017.

Kuva: Sirkka Ojala

Uusia alokkaita palvelukseen

M Terve menoa Mobiliaan

S

uomi turvassa 100 vuotta on Mobilian Autokylän vuoden 2017 suuri teemanäyttely. Näyttely esittelee hälytysajoneuvojen ja sotilasajoneuvojen historiaa sekä Suomen ja suomalaisten turvana toimivien pelastusalan ammattilaisten toimintaa. Näyttely on osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta juhlistavaa Yhteinen perintö -hanketta, jossa museot kertovat Suomen itsenäisyydestä eri teemoja käsittelevien näyttelyiden, tapahtumien ja muun toiminnan avulla. Suomi turvassa 100 vuotta -teemanäyttely avautuu yleisölle 17. maaliskuuta 2017 ja on avoinna jouluun asti.

28

aanantaina 2. tammikuuta 2017 palveluksensa aloitti noin 12 500 asevelvollista miestä ja vapaaehtoista naista. Naisia tästä määrästä on noin 300.

Maavoimissa aloitti noin 10 000 ja merivoimissa noin 1 500 alokasta. Loput jakaantuvat Rajavartiolaitoksen ja Ilmavoimien joukko-osastoihin. Ruotsinkieliset alokkaat aloittavat palveluksensa pääosin Uudenmaan prikaatissa.

Suurimmat vastaanottavat joukko-osastot ovat Maavoimien Porin prikaati, Kainuun prikaati ja Karjalan prikaati. Näissä kaikissa aloitti palveluksensa noin 2 000 alokasta.

Ruotsinkielistä koulutusta antavaan Uudenmaan prikaatiin meni noin 750 alokasta.

Puolustusvoimista ja Rajavartiolaitoksesta siirtyi reserviin 17. joulukuuta 2016 yhteensä lähes 8 900 varusmiestä ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittanutta naista.

>> Jatkoa sivulta 27 Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistys luovutti Jaakolle oman hakun. Nyt siis ahkeralla pioneerilla on oma kenttälapio mallia 40 sekä hakku. Myös Hämeenlinnan kaupunki, Suomen Museoliitto, Viestikiltojen Liitto sekä Pioneeriaselajin Liitto ja monet muut yhdistykset huomioivat Jaakkoa kukin omilla muistamisillaan. Tykkimiehet ry luovutti kiitoksenaan tykkimiesmitalin hopeisella soljella. Mitalia luovuttamassa olivat yhdistyksen puheenjohtaja, FM Kari Vilamo ja tykistön tarkastaja, eversti Pasi Pasivirta. Museon henkilökunnalta Jaakko sai 60-sivuisen valokuvakirjan, johon museosihteeri oli tallentanut Jaakon museotaipaleen ikimuistoisa hetkiä Militariassa.

Omissa päätössanoissaan museoneuvos Martikainen totesi, että viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet hänen elämässään melko mielenkiintoisia. Niiden aikana Jaakko sanoi päässeensä sukeltamaan kokonaan uuteen maailmaan uran puolustusvoimissa päätyttyä.

Siinä maailmassa hän on saanut tutustua uuteen ympäristöön, ammattiin ja työhön, ja se työ on sisältänyt paljon, totesi museoneuvos painokkaasti. Kaiken kaikkiaan vuosien aikana epäonnistumisten ja onnistumisten summa on ollut positiivinen.

Jaakko totesikin vuosien olleen hienoa aikaa. Martikainen kiitti kaikkia tilaisuudessa läsnä olleita, Suomen Tykistö-, Pioneerija Viestimuseoyhdistyksen hallitusta, yhteistyökumppaneita ja ennen kaikkea museossa työskentelevää hyvää henkilökuntaansa, jonka avulla hän sai luoda Museo Militarian.

Tiili tarttuu museon ohjaimiin odottavin mielin Omissa päätössanoissaan museonjohtajan työt vastaanottanut FT Miia-Leena Tiili toi muun muassa esiin kuluneen perehdytysjaksonsa. Tiili kertoi, että tehdessään syksyn aikana yhteistyötä edeltäjänsä kanssa, huomasivat he kerran

Tulikomentoja 1/2017

jos toisenkin ajattelevansa jostain asiasta samalla tavalla tai pitivät samaa toimintatapaa järkevänä. Tiili uskookin, että juuri tällainen erilaisuuden ja samankaltaisuuden sävyjä sekoittava tilanne tarjoaa mitä parhaat edellytykset kehittää Museo Militariaa ja jatkaa aiemmin tehtyä työtä.

Tiili totesi myös vuoden ensimmäisten viikkojen lupaavan hyvää monenlaisen yhteistyön aloittamisen osalta. Tiili kiitti edeltäjäänsä hyvästä perehdytyksestä ja Museoyhdistyksen hallitusta luottamuksesta ja avarakatseisuudesta.

Hän sanoi myös tavanneensa jo monia osaavia, asiantuntevia ja innostuneita yhteistyökumppaneita ja uskoo, että heidän kanssaan saadaan paljon hyvää aikaan. Tiilin mukaan Museo Militarian oma väki on osoittanut kerrassaan suorituskykyiseksi ja idearikkaaksi joukoksi, ja hän sanookin lähtevänsä luotsaamaan heitä ilolla eteenpäin.

TEEMAOPASTUKSIA SOTAMUSEON MANEESISSA SUOMENLINNASSA Sotamuseo järjestää talvella ja keväällä 2017 yleisöopastuksia Sotamuseon Maneesissa Suomenlinnassa. Opastukset sisältyvät Maneesin pääsylipun hintaan, joka on 7 euroa aikuisilta sekä 4 euroa koululaisilta, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä.

Aiheiltaan vaihtelevat suomenkieliset opastukset pidetään lauantaisin ja sunnuntaisin klo 15 seuraavan aikataulun mukaisesti: 18.–19.2.

25.–26.2.

4.–5.3.

11.–12.3.

18.–19.3.

25.–26.3.

klo 15 klo 15 klo 15 klo 15 klo 15 klo 15

Suomenkielinen Autonomiasta Atalantaan -näyttelyopastus Sotamuseon ja Maneesin historiaa Nainen ja sotaväki Rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan historiaa Ensimmäinen maailmansota Suomessa Suomi toisessa maailmansodassa Mainittuina päivinä pidetään myös Autonomiasta Atalantaan -näyttelyopastukset englanniksi klo 12.

Sotamuseon Maneesi sijaitsee Suomenlinnassa Isolla Mustasaarella.

Autonomiasta Atalantaan -näyttely on avoinna päivittäin kello 11–18.

Viimeinen sisäänpääsy näyttelyyn on kello 17.30.

TERVETULOA! www.sotamuseo.fi Sotamuseon Maneesi 0299 530261 sotamuseo@mil.fi 29

KIRJALLISUUTTA

Mannerheim, ratsastaja – paroni – kenraali Kirjan esipuheessa Potijevski kirjoittaa: ”Yksikään suomalainen pommi tai tykistön ammus ei koko sodan (jatkosota) aikana pudonnut Leningradiin. Suomen hiihtopataljoonat eivät yrittäneet katkaista Muurmannin rataa.”

Aasian ratsastuksesta jatkosotaan

Viktor Potievskij: Mannergejm, vsadnik – baron - general Viktor Potijevski: Mannerheim, ratsastaja – paroni – kenraali

Venäläinen kirjailija Viktor Potijevski on kirjoittanut Carl Gustaf Emil Mannerheimista kiinnostavan ja myönteisen historiallisen romaanin, joka ilmestyi Pietarissa vuonna 2016. Potijevski on Venäjällä arvostettu ja palkittu henkilö: hän on venäjänkielisen Wikipedian mukaan muun muassa historiatieteiden tohtori, kirjailijaliittojen hallintoelinten jäsen, professori ja toimittaja. Kirja ilmestyi Historian salaisuuksia -sarjassa venäjäksi.

Romaani kuvaa Mannerheimia vuosina 1906–1947. Se alkaa hänen ratsastuksestaan Aasian halki. Mannerheim tuli mainiosti toimeen hyvin erilaisten kunnon ihmisten kanssa. Vuoristotiellä hän torjui ripeydellään ja aseenkäyttötaidollaan rosvojen hyökkäyksen.

Ensimmäisessä maailmansodassa Mannerheim toimi Venäjän länsirintamalla taitavana, innostavana ja oikeudenmukaisena komentajana.

Hän iski yhtymänsä osilla yllättäen vihollisen sivustaan ja selustaan saavuttaen voittoja.

Puna-upseereiksi myöhemmin joutuneet ja kenraaliksi ylenneet upseerialaiset sovelsivat oppeja menestyksellisesti Venäjän sisällissodassa ja Saksan vastaisissa taisteluissa 1940-luvun alussa. He muistelivat lämmöllä Gustav-paronia.

Pietarissa Mannerheim pelasti 17-vuotiaan neidon kahden juopuneen matruusin raiskaukselta joulukuussa 1917.

Muutoinkin hänen korkea moraalinsa tuli selvästi esille.

Suomen vapaussodassa Mannerheim johti taitavasti joukkojaan. Potijevski kuvaa erityisesti venäläisiä vastaan käytyjä sotatoimia. Sisäinen terrori tulee esille vain Mannerheimin Viipurissa kenraali Vilkmanille pitämässä moittivassa puhuttelussa.

Valtionhoitajana Mannerheim neuvotteli Ruotsin kuninkaan kanssa Ahvenanmaan saarista ja olisi ollut valmis yhteiseen puolustukseen. Huhtikuussa 1920 Neuvosto-Venäjän tiedustelu yritti surmata hänet attentaatilla, minkä kenraali esti hallitsevalla katseellaan. Akseli Gallen-Kallela kuvataan paitsi adjutantiksi myös ystäväksi, neuvonantajaksi ja aatetoveriksi.

Romaanin mukaan Kremlissä oli kokous elokuussa 1942, jossa Stalin arvioi: ”Mannerheim ymmärtää syvällisesti tilanteen, minkä takia Suomen asevoimat eivät hyökkää enää tosissaan. Suomi ei katkaise Mannerheimin komennossa Muurmannin rataa eikä suuntaa joukkoja Leningradiin, vaikka Saksan sodanjohto sitä jatkuvasti vaatii. Suomi ei ole yhtä luotettava Saksan kumppani kuin vaikkapa Italia tai Romania. Kun sodan kulku muuttuu oleellisesti, Mannerheim voi muuttaa Suomen linjan.”

Kesäkuun 1944 suurhyökkäystä romaani ei käsittele.

Mannerheimiin lämmöllä suhtautuva historiallinen romaani Mannerheim ajoi laajakatseisesti Suomen etua ja ymmärsi Venäjän ja Suomen suhteen.

Kirja toi minulle mieleen pyhimyskertomuksen. Venäjän tarkistettavana oleva historiakäsitys sallii näköjään lämpimän suhtautumisen Mannerheimiin. Tosin Staliniakin käsitellään viisaana johtajana. Pietarissa olleen Mannerheimin reliefin turmelijat eivät ole varmaan lukeneet Potijevskin romaania. Suomalaisten Mannerheim-harrastajien olisi hyvä tuntea teos.

Muutenkin meidän on syytä huomata, että Venäjällä julkaistaan lehtiä ja kirjoja monipuolisemmin kuin me luulemme.

Kirja on historiallinen romaani. Siksi Potijevski voi kirjoittaa melkoisen vapaasti. Mannerheimin henkilöhistorian pääpiirteet ovat oikein, mutta yksityiskohdissa on kirjallista vapautta. Potijevskin tietotausta saattaa mahdollistaa Stalinin ajatusten aavistamisen.

Suomennokset ovat minun.

Tätä kirjaa edelsi Potijevskin Mannerheim-romaani ”Ratsastaja”.

Markku Fagerlund

Sanomansieppaajia ja koodinmurtajia Lauri Lehtonen, Timo Liene, Ohto Manninen: Sanomansieppaajia ja koodinmurtajia - Suomen radiotiedustelu sodassa Docendo, 2016

Docendon kustantama Sanomansieppaajia ja koodinmurtajia on asiantuntevasti kirjoitettu kirja, johon on koostettu sekä taustoja että yksittäisiä ta-

30

pauksia liittyen sodanajan radiotiedusteluun.

Kirja kertoo suomalaisen radiotiedustelun onnistumisista ja epäonnistumisista sotavuosina 1939–1945. Lähdeaineistona on käytetty suurelta osin aiemmin julkaisematonta arkistomateriaalia. Radiotiedustelu on tutkijoille aiheena haastava, koska se oli huippusalaista toimintaa. Lisäksi sii-

hen liittyviä arkistoja tuhottiin ja vietiin sodan loppuvaiheissa Ruotsiin.

Kirjan tekijät Lauri Lehtonen, Timo Liene ja Ohto Manninen ovat koonneet monista eri lähteistä teoksen, joka antaa kattavan kuvan radiotiedustelusta, viestien sieppaamisesta ja koodien purkamisesta.

Kirja alkaa radiotiedustelun juurista ja siihen liittyvistä

KIRJALLISUUTTA

Taistelu Suomenlahden ulkosaarista

Antero Uitto, Carl-Fredrik Geust: Taistelu Suomenlahden ulkosaarista Docendo, 2016

Antero Uitto ja Carl-Fredrik Geust ovat julkaisseet kirjan Suomenlahden itäosassa siintävistä Suursaaresta, Tytärsaarista, Lavansaaresta, Seiskarista, Somerista ja Narvesta. Suomella oli itsenäisyytensä alun kaksi ensimmäistä vuosikymmentä hallussaan saaret, joilla oli oma asutuksensa ja historiansa.

Kirja kuvaa itse saariin liittynyttä sotahistoriaa mutta selvittää myös saarten kansatieteellistä, poliittista ja yhteiskunnallista merkitystä. Kirjoittajat ovat arvostettuja pitkän linjan asiantuntijoita.

käsitteistä. Taustatieto auttaa ymmärtämään kirjassa myöhemmin esiteltyjä tapauksia.

Reino Hallamaan elämäntyö Suomen radiotiedustelun kehittämisessä nousee hyvin esiin. Hän aloitti radiotiedustelun luomisen Suomeen lähes tyhjästä 1920-luvulla ja johti toimintaa sotien aikana.

Hallamaata on luonnehdittu suurten linjojen mieheksi, joka keskittyi voimakkaasti kehitystyöhön. Kirjasta nousee esiin hänen toimintansa tie-

Tulikomentoja 1/2017

Antero Uitto on sotahistoriaan erikoistunut bibliofiili, ja Karl-Fredrik Geust on varsinkin ilmailun ja ilmavoimien historian erityistuntija.

Kirja on jaettu saarten historian mukaisiin aikakausiin, mikä tarjoaa huomattavasti mielenkiintoisemman lähestymissuunnan kuin se, että jaottelu olisi perustunut yksinomaan yksittäisiin sotatapahtumiin. Vaikka monet kirjassa esiin nostetut tapahtumat ovat aiemmin julkaistuja, on kaikkia ulkosaaria koskeva kokoomateos odottanut julkaisuaan.

Kirja alkaa ulkosaarten elämän kuvauksesta ennen Suomen itsenäistymistä.

Varsinkin Suursaari oli suomalaisten ja ehkä venäläistenkin matkailukohde Suomen Matkailijayhdistyksen jo vuonna 1890 julkaisemassa matkaoppaassa. Kirjan innoittamana kävi myös I. K. Inha viisi vuotta myöhemmin valokuvaamassa paikkoja. Vuonna 1915 Lavansaaren kauppalaivastoon kuului 75 suurta purjealusta, joten historiaa on.

Seuraavassa kappaleessa käsitellään Suomen sisällissotaa ja Tarton rauhaa, jolloin saaret olivat välillä saksalaisten miehittäminä. Jäänmurtajat Tarmo ja Volynetz avustivat maihinnousua. Kenraali Rüdiger von der Goltzkin vieraili saarilla. Rauhansopimuksessa saaret ja Petsamo tulivat Suomelle.

Talvisota toi saarille venäläiset joukot takaisin. Pakottavassa tilanteessa Risto Ryti, J. K. Paasikivi ja Väinö Voionmaa allekirjoittivat saaret Venäjän puolelle.

Talvella 1941–1942 suomalaiset miehittivät Suursaaren ja Tytärsaaret, mutta

don keräämisessä lukuisilla ulkomaanmatkoilla, kaluston hankinnassa sekä suhdetoiminnassa. Hallamaa joutui muuttamaan sotien jälkeen maanpakoon Espanjaan, jossa hän eli väärällä nimellä ja toimi neilikanviljelijänä.

Kirjassa tuodaan esille esimerkein naisten rooli radiotiedustelun tehtävissä. On arvioitu, että keväällä 1941 naiset muodostivat neljäsosan koko radiotiedusteluorganisaation henkilökunnasta. Kuten

niitä ei kuitenkaan pystytty lopulta pitämään. Ilmavoimilla ja rannikkotykistöllä oli tärkeä merkitys saarten taisteluissa.

Sukellusveneoperaatiot ovat mielenkiintoista luettavaa. Taisteluiden lopputuloksen tiedämme kaikki: toisen maailmansodan jälkeen saaret kuuluivat Leningradin puolustusvyöhykkeeseen.

Vuonna 2006 laadittiin Inkerinmaan luonnonpuistosuunnitelma yhdessä WWF:n kanssa, jotta alueelle olisi voitu perustaa luonnonpuisto. Venäjän turvallisuuspalvelu julkaisi kuitenkin keväällä 2006 uudet ohjeet ulkomaalaisten pääsystä rajavyöhykkeelle, mikä lakkautti alueen matkailusuunnitelmat.

Venäjän maantieteellinen yhdistys on kuitenkin ottanut ulkosaarten tutkimuksen priorisoiduksi hankkeekseen, joten toivottavasti ainakin luonnontieteen tutkijoille aukeaa tulevaisuudessa mahdollisuus vierailla saarilla.

Kirjan kuvitus on harvinaisen runsasta, laadukasta ja upeaa. Tekijät ovat vuosien syvällisen perehtymisen aikana jäljittäneet ja taltioineet kuvasaaliin, joka nyt on saatavilla uusien tutkijoiden tarkasteltavaksi.

Kirjan sisäkansissa on taistelualueiden kartat ja lopussa lähde- ja kirjallisuusluettelo. Erikoisen ansiokkaaksi kirjan tekee poliittisten tapahtumien ja rauhansopimusten prosessin liittäminen sotilaalliseen voimankäyttöön. 250-sivuinen kirja on näin siis hieno dokumentti.

Erkki Wuolijoki

maanpuolustuksessa yleensäkin naiset muodostivat myös radiotiedustelussa merkittävän voimavaran.

Kirjassa kerrotaan käytössä olleista eri salakirjoitusmenetelmistä. Siepattujen sanomien avaaminen liittyi radiotiedustelun kokonaisuuteen. Toinen merkittävä osuus toiminnasta oli liikennetutkimus.

Kummastakin osa-alueesta kerrotaan useita yksityiskohtaisia esimerkkejä sekä havainnollisia selvityksiä.

Ajallisessa tarkastelussa yksityiskohtaisemmin tarkastellaan talvisotaa, välirauhan aikaa sekä jatkosodan vaiheita. Toiminnan suorituskyvyn avaintekijöitä olivat henkilöstö ja kalusto sekä koodien avaamisen hallinta. Radiotiedustelun historia todistaa esimerkiksi, miten talvisodassa radiotiedustelu vaikutti ratkaisevasti suomalaisten menestykseen mottitaisteluissa.

Raimo Ojala

31