Uutismaa 4/15 by skpurho

Uutismaa 4/2015

Tonttupolku Nuorisoseurojen kolme k채rke채

Kansantanssin riemuvuosi

Kädessäsi on Uutismaan numero 4/2015

Seuraava lehti ilmestyy 10.02.2016 Lehden 4/15 aineiston viimeinen jättöpäivä on 20.01.2016. Aineistot osoitteeseen: uusimaa@nuorisoseurat.fi Jäsenseurojen ilmoitukset julkaistaan maksutta.

Sisältö 5 6 7 8 10 12 13 14 16 18 20 22

Pääkirjoitus Toimintavinkkejä seuroille ”Tämä viikko sai hymyilemättömän tanssimaan ja tanssitaidottoman hymyilemään” Vau mikä vauvasirkus! Robin Huud - Kaikkien kaveri Nouseeko feenikslintu vuonna 2016? Luova Lava on lasten oma estradi! Halloween Kostyymissa DÄÄNS -tanssileirillä pukkasi hikeä ja tanssin riemua Nuorisoseurakokouksen hedelmät Temppuja, tanssia ja tähtitieteellistä tekniikkaa lasten, nuorten ja perheiden Toimintapäivillä Vapaaehtoistyön johtaminen

26 Yhteystiedot 27 Tapahtumakalenteri

Tonttupolku s.6

Dääns -tanssileiri s. 16

Vauvasirkus s. 12 Nuorisoseurat Uusimaa Stadin Nuorisoseurat ry Raumantie 5, 00350 Helsinki Puh. 040-5587870, 044-7203149 www.uudenmaannuorisoseurat.fi uusimaa@nuorisoseurat.fi

Robin Huud - Kaikkien kaveri s.10

Vapaaehtoistyön johtaminen s. 22

Luova Lava Lapsille s.13

Munkkivuoressa Toimintapäivät s. 20

Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry Rautatienkatu 3, sisäpiha, 15100 Lahti Puh. 050-4686388, 044-3447558 www.etela-hameennuorisoseurat.fi etela-hame@nuorisoseurat.fi

Päätoimittaja: Pirita Laiho Taitto: Sanna Purho Paino: Grano Painos: 1000 kpl Ilmestyy neljä kertaa vuodessa

PÄÄKIRJOITUS Vuosi 2015 on lopuillaan ja elämme vuoden pimeintä aikaa. Seurojen toiminta on pikku hiljaa jäämässä joulutauolle ja on aika hengähtää, olla läheisten kanssa ja nauttia pimeydestä kynttilän valossa. Syksy on ollut monessa mielessä kiireinen ja nuorisoseurarintamalla on tehty isoja ja vähintään seuraavat kolme vuotta kantavia päätöksiä. Lokakuussa järjestetty nuorisoseurakokous kokosi toimijoita eri puolilta suomea. Vaikka kokous oli perin perinteinen ja osittain jäykkä, onneksi uusi kolmivuotisohjelma ei sitä ole.

YHDESSÄ – Kasvua, kasvatusta ja kansalaistoimintaa Meidän nuorisoseuralaisten oma kolmen K:n paketti on tiivis ja nuorisoseuratoimintaa kuvaava. Tavoitteiksi on asetettu seuraaville vuosille että Nuorisoseuratoiminta on laadukasta, tasa-arvoista ja tavoittaa uusia harrastajia. Nuorisoseura on haluttu vapaaehtoistoiminnan paikka ja tiedostamme oman toimintamme merkityksen ja arvon sekä kerromme sen myös muille. Toivonkin, että vuonna 2016 kukaan nuorisoseuralainen ei vähättele omaa toimintaansa, vaan voi rinta rottingilla kertoa kuuluvansa nuorisoseuraan joka toteuttaa paikallista hyvän mielen toimintaa, juuri sellaista kun meidän alueella halutaan. Nuorisoseurakokouksessa valittiin myös ensimmäistä kertaa vuoden nuorisoseuralainen. Vuoden nuorisoseuran valinnassa on valtakunnallisesti pitkät perinteet. Etelä-Hämeessä on jo vuosia valittu vuoden nuorisoseura ja nyt tästä tehdään myös uusi perinne Uudellamaalla. keväällä Uudenmaan ja Etelä-Hämeen alueen kevätkokouksissa julkaistaan maakunnallinen vuoden nuorisoseura. Laittakaahan nyt siis mietintämyssyt päähän ja miettikään, miksi juuri teidän seuranne voisi olla vuoden nuorisoseura 2015. Lisäksi Uudellamaalla etsitään aktiivia nuorisoseuralaista. Seurasta saa tulla useampikin ehdotus; kuka puurtaa kesäteatterin kahvioissa, kuka on toiminut sihteerinä vuosia, kuka on toiminut seurantalon vuokraajana; kuka lähtee lasten tapahtumiin huoltajaksi. Seurassa on paljon tehtäviä, joita hoidetaan talkoovoimin, käytännössä kaikki. Muistakaa kiittää ja kannustaa toisianne. Pitäkää yllä hyvä tekemisen meininki ja muistakaa olla avoimia myös uusille toimijoille. Välillä on hyvä vähän ravistella omia toimintakulttuureja, kuitenkin hallitusti ketään loukkamatta.

Kolmivuotiso hjelma

2016-2018

Rauhallista joulunaikaa ja toiminnan iloa keväälle 2016

Pirita Laiho vs. toiminnanjohtaja Uudenmaan aluetoimisto Suomen Nuorisoseurat

http://www .n

uorisoseura

t.fi/strategia

TOIMINTAVINKKEJÄ SEUROILLE Leikkiopas KNoppi-ohjaajille Stadin Nuorisoseuran toiminnanohjaaja Hanna Seppänen on koostanut KNoppi-ohjaajille suunnatun leikkioppaan, mutta se on yleisesti ladattavissa kaikkien ohjaajien käyttöön. Knoppi leikkioppaassa on erilaisia leikkejä ohjattavaksi alakouluikäisten ryhmissä. Leikit on jaoteltu tutustumis-, piirtäen tapahtuviin, liikunnallisiin, tarinallisiin, laulu-, illanvietto- ja rauhoittumisleikkeihin. Liikuntaleikkejä on jaoteltu tarkemmin ulko- ja palloleikkeihin. Useita leikkejä voi kui-

ohjeistus ja kyseinen leikki voi hyvin toimia myös nuorempien tai vanhempien kanssa leikittäessä. Leikkiin heittäytymiseen vaaditaan rohkeutta, joka syntyy lapsen kasvaessa, tottuessa ryhmään ja oppiessa leikin. Leikin sopivuus riippuu paljon myös ryhmän rakenteesta. Myös ohjaajan taidoilla on suuri merkitys siinä, kuinka hyvin lapsi rohkenee ja viihtyy ryhmässä. Rauhallisuus, heittäytyminen leikin imuun, selkeät säännöt ja lasten apuna, tukena ja innostajana

tenkin leikkiä sekä sisällä että ulkona. toimiminen ovat hyvän ohjaajan omiKunkin leikin nimen perään on kirjoi- naisuuksia leikkiessä. tettu suositusikä, joka on kuitenkin

Joulu tulee ja tontut kurkistelevat ikkunoiden takaa! Poimi Stadin Nuorisoseurojen Tonttupolku -toimintakortit lasten kerhoon, tapahtumaan, pikkujouluihin ja synttäreille tai toteuta perheen kanssa. Jokaisessa kortissa on tontun tarina ja toimintaohjeet. Polulla pääsee liikkumaan, laulamaan, tanssimaan, temppuilemaan ja taiteilemaan Hillevin, Meerin ja muiden tonttujen kanssa. Polun suorittanut saa Tonttuilutodistuksen, johon ohjaaja merkitsee suorituspäivämäärän. Kaikki Tonttupolkukortit voi ladata ja tulostaa Uudenmaan Nuorisoseurojen sivuilta osoitteesta: http://bit.ly/21cguVi t olemme ”Me tontu me uudessam tonttumais ihan isia, joskus ainutlaatu välillä ihan hupsuja ja komeille sattuu hassuja. M me ja me teem melluksia, n iv ä reita p ä useita aska ii p n joulu hii aikana. Ku isen illä on erity ovelle, me a a i in ei vo in kiire ja sillo uja.” tehdä jekk

Suomen Nuoris

oseurat

Leikkiopas

KNoppi-oh

jaajille

Lataa: http:// bit.

ly/1Lv9mYp

”TÄMÄ VIIKKO SAI HYMYILEMÄTTÖMÄN TANSSIMAAN JA TANSSITAIDOTTOMAN HYMYILEMÄÄN” Teksti: Aimo Henninen Kuvat: Bálint Dániel

”Tiedän, että tämä viikko sai hymyilemättömän tanssimaan ja tanssitaidottoman hymyilemään. Uskon myös, että tämän pääkonsertin kautta olette saanet kokea edes muutamia samanlaisia hetkiä, joista itse olen päässyt nauttimaan koko viikon ajan”, Hollolan Nuorisoseuran puheenjohtaja, Timo Virtanen totesi festivaalin päätössanoissaan. Hollo ja Martta –festivaali 2015 levitti kansantanssin ja -musiikin ilosanomaa 66 eri tilaisuudessa Hollolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Heinolassa, Lahdessa, Nastolassa ja Orimattilassa. Esityksiä olisi mahdollista seurata Lahden kaupunginteatterin kolmessa konsertissa, kauppakeskus Triossa, Hollolan kirjastolla, päiväkodeilla, kouluissa ja vanhainkodeissa. Perinteiseen tapaan festivaali esittäytyi myös usealle alueen erityisryhmälle ”Luulen, että tämä hyväksi havaittu yleisökasvatustyön muoto on se kosketuspinta yleisöön, jolla folkloreliike löytää ystävänsä myös tulevaisuudessa”, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen sanoo. Hentisen mukaan oli ilo huomata, kuinka suomalainen tanssiperinne pääsi oikeuksiinsa estradeilla. ”Saimme vihdoinkin 26 vuoden jälkeen itäkarjalalaisen katrillin näyttämölle. Tämän kokemuksen myötä lupaan, että myös tulevaisuudessa tuomme isoja tanssispektaakkeleita lavalle.”

”Ensi vuosi on kansantanssin riemuvuosi ja sen merkeissä Etelä-Hämeestä lähtee ryhmiä Pispalan Sottiisiin Tampereelle esittämään tätä spektaakkelia.” Festivaalipäällikköä huolestuttaa se, että lasten harrastustoiminnan rahanjako on Suomessa tällä hetkellä vääristynyttä ja epäoikeudenmukaista. ”Meidän on tehtävä kansantanssinja musiinkin kentällä aiempaa ponnekkaammin edunvalvontatyötä, jotta lasten ja nuorten harrastustoiminta olisi tasapuolisempaa muihin lajeihin nähden.”

”Vieraanvaraisuus lämmittää aina”

jon helpompaa, koska se on kulttuurin keskus baletteineen ja oopperoineen.” Koreografin mieltä kuitenkin lämmittää presidentti Putinin sanat muutaman vuoden takaa. ”Presidenttimme totesi, että meidän on löydettävä juuremme uudestaan. Elävä kansanperinne on yksi tärkein asia uudistuvassa yhteiskunnassamme.” Hollo ja Martta –festivaali tavoitti viikon aikana noin 22.400 katsojaa. Ensi vuonna festivaali järjestetään 13. kerran ja silloin esiintymisvuorossa ovat lapset ja nuoret. XIII Hollo ja Martta lasten ja nuorten kansantanssi- ja -musiikkifestivaali 30.10. 6.11.2016 www.hollojamartta.fi

”Tämä oli neljäs kerta, kun esiinnyimme Hollo ja Martta –festivaaleilla. Suomalainen vieraanvaraisuus lämmittää aina sydäntä. Viikon aikana oli myös mukava nähdä ja kuulla kollegoiden esityksiä maailmalta sekä vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan”, koreografi Maxim Salomatov, St. Petersburg Souvenir – tanssikoulusta kertoo. Salomatovin mukaan kansanperinne kamppailee Venäjälläkin samojen paineiden alla kuin länsimaissa. ”Yhteiskunta on leikannut taloudellista tukea ja sen vuoksi tuotantoja on jouduttu supistamaan. Pääkaupunki Moskovassa kaikki on kuitenkin pal-

VAU MIKÄ VAUVASIRKUS! Teksti ja kuvat: Hanna Seppänen

”Vauvasirkus on vauvan ja vanhemman tai vanhempien yhteinen harrastus, jossa temppuilun, tasapainoilun ja pariakrobatian keinoin annetaan hauskasti ja helposti vauvalle aistivirikkeitä ja vahvistetaan lapsivanhempi-suhdetta”. Munkkivuoren nuorisotalon aulaan kokoontuu taaperoikäisten katras. Iloinen puheensorina, haalareiden riisuminen, kuulumisten vaihto sekä innokkaasti ryömivät ja juoksentelevat vauvat täyttävät tilan. Vauvasirkusohjaaja Maria Krestjanoff on asetellut liikuntasalin lattialle pitkät patjat, joiden päälle vauvat ja vanhemmat voivat asettua sirkustelemaan. Työntekijää jännittää. Jännittävätkö vauvat vierasta aikuista? Maria pyytää vanhempia ja lapsia asettumaan piiriin. Seuraa esittelykierros, mutta ei ihan mikä tahansa esittely. ”Tässä on Lenni ja mun nimi on Anni ja me tehdään mahapieru” kertoo vanhempi ottaen taaperon kummankin käden varassa syliin ja päristäen huulia vauvan mahaan. Pian salissa kaikuu kymmenen mahapierua. Vauvasirkuksen tunnelma on vangitseva. Tässähän unohtaa olevansa töissä! Lapsien esittelyt seuraavat toisiaan. Perunassa vauva nousee kohti yläilmoja kuin kerä vanhemman pidellessä jaloista ja käsistä kiinni. Lentokoneessa vauva makaa vatsallaan vanhemman olkapäällä ja vanhempi liikkuu hitaasti edestakaisin, jolloin vauva ikään kuin liitää yläilmoissa. Ehkä ensikertalainen ei uskaltaisi kokeilla vauvan kanssa trapetsikeinua, mutta kurssilla opetetaan kaikki liikkeet ja turvalliset otteet alusta asti. Krestjanoff kertookin vauvojen kehittyvän huimasti kurssin aikana. Har-

joitteet kehittävät vauvojen motoriikkaa ja aivotoimintaa. Jokainen muistaa Maa-meri-laivan. Tässä leikissä on lisäksi ilma. Salin keskellä on pehmeitä patjoja, joiden päällä on puolikkaan o-kirjaimen mallisia pehmopalikoita. ”Nyt ollaan laivassa”, ilmoittaa Maria ja vanhemmat asettavat innostuneet vauvat istumaan laivojen päälle. Leikki jatkuu ja vauvat vanhempineen kiertävät salissa kehää. Seuraavaksi ollaankin ilmassa. Taaperot nousevat lentokoneina ylös ja liitelevät tukevasti äidin tai isän olalla. Voisi luulla, että vauvoja pelottaa, mutta ei: vanhemmilla on homma hanskassa. Lasten kasvoilta paistaa innos-

tus, eivätkä vanhemmat jää toiseksi. Seuraa kolmen tempun yhdistelmä, jossa päästään tekemään muun muassa voltti ja harjoittelemaan tasapainoa. Vanhemmat makaavat selkä patjaa vasten ja nostavat jalat suorina kohti kattoa. Lopulta jalkojen päällä istuskelee vauvoja, joko prinsessan tai prinssin tuoleissaan. Tästä asennosta vauva tekee vanhemman turvallisessa otteessa takaperin voltin. Vauvoja naurattaa. Kyllä on kivaa olla pää alaspäin. Oma peilikuvahan on hirmu hassu. Olisitko arvannut, että kuperkeikkaa voi opetella jo vauvaiässä? Kuperkeikan opettelu alkaa tukevasta kyykystä, kontta- tai

karhuasennosta. Vanhemman toinen käsi tukee lasta takapuolen alta ja toinen taivuttaa varovasti pään rintaan. Kuperkeikan opettaminen taaperoikäisille ja oppimistulosten näkeminen on upeaa. Ohjaaja Maria kertoo, että lapset oppivat ja kehittyvät huimasti Vauvasirkus-kurssin aikana. Vanhemmat taas rohkaistuvat nostelemaan, roikuttamaan ja pyörittämään lasta, kun oppivat tukevat, varmat ja turvalliset otteet. Koska ollaan kuitenkin sirkuksessa, ei kulu aikaakaan, kun Maria ottaa esille vanteet, pallot ja huivit. Kaikki sirkusvärit ovat esillä ja vauvat hullaantuvat pyöreisiin muotoihin, ohuen ohuisiin huntuihin ja uteliaisuutta herättävään vannetunneliin. Kahden vanhemman välissä jaloista ja käsistä roikkuvan lapsen ympärillä pyörii vanne. Vau! Vanhemmat pääsevät kokeilemaan hulavanteen pyöritystä. Taaperot ryömivät innoissaan vannetunnelin läpi. Yhtäkkiä Maria ottaa kasan vanteita avaten nipun auki niin, että ne muodostavat maapallon. Maapallo nousee ilmaan ja laskeutuu maahan niin, että yksi iloisesti yllättynyt lapsi pääsee käymään pallon sisällä. Lopuksi Maria avaa suuren, värikkään leikkivarjon ja sirkustunnelma kohoaa. Vanhemmat kerääntyvät varjon ympärille pitäen siitä kaksin käsin kiinni. Vauvat ovat varjon keskellä. Pian vanhemmat alkavat kiertää ympyrää pidellen yhä kiinni varjosta. Vauvat katselevat varjon keskeltä silmät ymmyrkäisinä. Pian koko ryhmä kokoontuu piiriin, ulkopuolelta sirkustelttaa muistutta-

van leikkivarjon sisään. Vauvat ja vanhemmat muodostavat kaksikymmentähenkisen ryhmän, joista osa tuntee toisensa jo sirkusta edeltäneeltä ajalta. Tieto Vauvasirkuksesta kulki kaverilta toiselle. Vuosi ja seitsemän kuukautta vanha Totti aloitti äitinsä Riinan kanssa Vauvasirkuksessa keväällä 2015. Nyt Totti on jo isompien ryhmässä. Lempipuuhaa sirkuksessa on kuperkeikan teko. Vanhemman mielestä on hienoa, että Vauvasirkuksessa lapsi pääsee purkamaan energiaa muun muassa juoksemalla eikä tarvitse istua paikallaan. Ryhmässä myös vanhempi pääsee itse tekemään ja kokeilemaan esimerkiksi jongleerausta ja päälläseisontaa. Myös Hennan vuosi ja kolme kuukautta vanha Saaga aloitti Vauvasirkuksen kevään ryhmässä. Henna ja Saaga pitävät eniten lentämisestä, volteista ja kieputtelusta. Isä Tuomas taas kertoo, että vuosi ja 4 kuukautta vanhan Vilhon lempitouhua Vauvasirkuksessa on pallomeri ja pallojenheittely. Vanhempana Tuomas nauttii päästessään tekemään temppuja yhdessä lapsen kanssa. Ohjaajille tarkoitettu 12 -tuntinen Vauvasirkusvirikekurssi tutustuttaa vauvasirkuksen menetelmiin ja harjoituksiin 4 -kuukautisesta 2,5 -vuotiaaseen lapseen. Harjoituksista suuri osa soveltuu myös 3-5-vuotiaille. Koulutuksessa opetellaan nuken avulla otteita ja liikkeitä sekä tutustutaan välineisiin. Ohjaajana toimii sirkusopettaja ja

vauvasirkuksen vetäjä Katja Ranta-Penttilä. Kurssille osallistunut nuori nainen kertoo kuulleensa Vauvasirkusvirikekurssista kaverilta ja päättäneensä osallistua päivittääkseen osaamistaan ja voidakseen opettaa lähipiirin taaperoille temppuja. Vauvasirkuksen hän kokee leikkimieliseksi hetkeksi taaperon ja vanhemman välillä, jossa yhdistyy liikkuminen, vuorovaikutus, musiikki, erilaiset välineet ja ilo. Omaan ohjaustyöhön työkaluja saa loruista sekä vauvoille sopivista otteista ja yhdessä aikuisen kanssa tehtävistä liikkeistä. Kurssilla saa myös tietoa kurssirungon, tuntisuunnitelman ja aikataulun tekemiseen. Parasta on avoin ja rento ilmapiiri sekä kurssilaisten luovuus. Kivat loppuesitykset lisäsivät rohkeutta tehdä sirkusesitys nopealla aikataululla ja vähistä liikkeistä. Vauvasirkuksesta ei puutu tekemistä, riemua, ei hymyä eikä naurua. Vauvasirkus on vauhdikasta, värien täyteistä ja touhukasta. Vauvoja nosteleville vanhemmille 45 minuuttinen on tehokasta voimaharjoittelua, taaperoille taas temput antavat virikkeitä ja kehittävät motorisia taitoja. Vau mikä Vauvasirkus! Jos mä oisin vauva, niin mäkin menisin Vauvasirkukseen!

ROBIN HUUD – KAIKKIEN KAVERI Teksti: Pirita Laiho Kuvat: Sakari Kovasiipi

Vihdin Teatterissa kantaesitettiin marraskuussa Jukka Kemppaisen käsikirjoittama lasten ja nuorten näytelmä Robin Huud – kaikkien kaveri. Vanhan tarinaperinteen pohjalta käsikirjoitettu uudenlainen näytelmä oli varsin oiva ja aikaan sopiva. Näytelmässä seikkailivat mm Robin, jota Hipster luuli aluksi laulaja Robiniksi ( paras kohtaus 6v tytön mielestä ), Hipster, joka eksyi näytelmän alussa katsojasta 1200-luvun metsään opettaen metsässä mm pitsan ja skeittilaudan tekoa. Iloisten veikkojen joukossa seikkailivat myös Pikku-John ja Iso-Tuk sekä joukkoon pääsystä haaveileva Maria-neito. Lisäksi näytelmässä nähtiin puhuvia metsänkappaleita kuten Puu ja Pikku-Puu sekä Kettu, Lintu ja Pikku-Lintu. Lisäksi nähtiin myös vahva ja vähän ilkeä Sheriffi sekä hänen vartijansa, jotka osasivat hienosti mm räpätä ja rummuttaa. Tämä teki suuren vaikutuksen pieniin poikakatsojiin. Tarina kulki oivaltavasti vanhan ja nykyajan välillä. Näytelmä oli kohtaus metsässä tapahtuvista asioista niin, että vanhan perinteisen tarinan pystyi paikkapaikoin tunnistamaan. 4-vuotiaan Robin Hood fanin mielestä paras kohtaus oli myös tässä näytelmässä jousiammuntakilpailu kun taas kaksoisveljensä mielestä paras kohtaus oli lopussa, kun sheriffi ymmärsi tehneensä väärin ja Robin Huud otti sheriffin mukaan yhteisiin juhliin, että kaikki pääsi mukaan. Tarinassa painottuikin vahvasti yhdessä tekeminen. Ohjaajakäsikirjoittaja Jukka Kemppaisen sanoin näyttelijäryhmään muodostui nopeasti vahva yhteishenki, sekä halu ja rohkeus tuoda kohtauksiin ajatuksiaan ja siten käsikirjoitus hioutui kokoajan enemmän näyttelijöiden näköiseksi, kuten oli tarkoituskin. Näyttelijät olivat pääosin nuoria, ja näyttelijöiden oma kädenjälki näkyi hyvin teoksessa. Luulen, että näyttelijät itse olivat päässeet valitsemaan näytelmässä lauletut musiikkikappaleet joita oli mm Cheekin timantit on ikuisia ja Robinin Tää on parasta just nyt. Ja mikä parasta, näyttelijät osasivat hyvin laulaa ja räpätä, välillä jopa äänissä! Esitystä kuljettivat kivasti eteenpäin

myös seremoniamestarit. Yleisö pääsi tasaisin väliajoin osallistumaan näytelmään, kun näyttelijät jäivät still-kuvaan ja lapsilta kysyttiin, mitä seuraavaksi tapahtuu, tai onnistuvatko suunnitelmat, jne. Katsoja pääsi tosi mukavasti osalliseksi ja pääsi ”vaikuttamaan” tapahtumien kulkuun. Esityksen lopussa käytiin vielä kivasti läpi kaikki hahmot ja mitä kukakin oli tarinan aikana oppinut. Robin Huud on tarina ystävyydestä ja hyvästä tahdosta, yhteis-

työstä ja kaveruudesta sekä siitä että kaikkia pitää auttaa, vaikkei niin tykkäisikään. On tärkeää olla rohkeasti oma itsensä. Ja kaikkien ihanimmat olivat Pikku-Puu ja Pikku-Lintu jotka totesivat että vaikka olemme muita pienempiä, meidän pitää muistaa kertoa rohkeasti omat mielipiteemme ja kuunnella myös muita! Kiitos Vihdin Teatterille, että esittävät vuosittain lasten ja nuorten näytelmiä!

VIHDIN TEATTERI TALVI 2016

Kirjoittanut: Molière • Ohjaus: Ilkka Moisio

Moliere kirjoitti Saiturin vuonna 1668 Aurinkokuningas Louis XIV:n toimeksiannosta ja esitettäväksi Ranskan kuninkaan loisteliaassa hovissa. Komedian perusjuoni on leskeksi jääneen, saituuden läpitunkeman, vanhan Harpagonin uuden naimakaupan suunnittelu. Ahne ja itsekeskeinen Harpagon tavoittelee nuorta kaunotarta Marianea, jonka mielenkiinto suuntautuu ymmärrettävästi aivan toisaalle. Nauramisen välissä voi vain huokaista, eikö ihmisen luonne ole 350 vuoden aikana kehittynyt yhtään?

Esitykset la.......... 23.1.2016 ...... klo 17 la .............. 30.1.2016 ........ klo 17 su ............. 31.1.2016 ........ klo 15 la ................ 6.2.2016 ........ klo 17 su ............... 7.2.2016 ........ klo 15 la .............. 13.2.2016 ........ klo 17 su ............. 14.2.2016 ........ klo 15 la .............. 20.2.2016 ........ klo 17 su ............. 21.2.2016 ........ klo 15 la .............. 27.2.2016 ........ klo 17 su ............. 28.2.2016 ........ klo 15 ke ............... 2.3.2016 ........ klo 19 to.............. 10.3.2016 ........ klo 19 la .............. 12.3.2016 ........ klo 17

Vihdin Teatteri ry Tuusantie 1, 03100 Nummela 0400 975 068 toimisto@vihdinteatteri.ﬁ Avoinna arkisin 9.30-14.30. www.vihdinteatteri.ﬁ Liput: Peruslippu 19€ Eläkeläinen/opiskelija 17€ Lapset alle 16v 11€ Ryhmälippu (yli 10 hlö) alennus 5% Ryhmälippu (yli 20 hlö) alennus 10% Esityspaikka: Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen auditorio Ojankkalantie 2, 03100 Nummela

www.vihdinteatteri.ﬁ

NOUSEEKO FEENIKSLINTU VUONNA 2016? Teksti Hanna Seppänen Kuvat Pirita Laiho

Uudenmaan ja EteläHämeen johtokuntien yhteiskokous 12.9.2015 järjestettiin Mäntsälässä, Ohkolan kurssikeskuksessa. Kokouksessa suunniteltiin ja päivitettiin tulevaa kalenterivuotta, turistiin maittavan ruoan äärellä, vaihdettiin kuulumisia, työskenneltiin kehittämisnäkökulmasta ja keksittiin omalle seuralle intiaaninimi. Päivä päättyi pulahtamalla saunan lämmöstä paljuun. Ohkolan kurssikeskus kylpee syysauringon paisteessa. Iloista puheensorinaa kantautuu pihan perältä. On aika avata vuoden 2016 tapahtumakalenteri sekä aivoriihi kehittämistyöhön piirijärjestön näkökul-

masta. Nuorten Akatemian Heikki Vuojakosken fasilitoima kehittämistyöskentely alkaa ideoimalla oman seuran toimintaa vastaava intiaaninimi. Hetken pohdinnan jälkeen taululle saadaan toinen toistaan riemastuttavampia ja hyvinkin erilaisia nimiä: Feenikslinnun Nousu, Laukkaava Kolmijalka, Liikkuva Laiskiainen, Satoisa Pelto, Sinnittelevä Sykkyrä, Wiiltävä Wihtori, Vielä Virtaa, Kylän Keskipiste ja Kaikki Kukat Kukkii. Intiaaninimet aiheuttavat huvitusta, mutta tuovat esille aitoja kehityskohteita seuran nykytilanteesta riippuen. Kehittämistyö on jatkuvaa, mutta eri metodien käyttäminen aktivoi etsimään ratkaisuja aiemmista poikkeavilla tavoilla. Intiaaninimien avulla voi havainnollistaa seuran nykytilaa ja päästä asian ytimeen kahdella sanalla. Miten sinä nimeäisit oman seurasi? Vuojakoski kiinnittää viisi suurta fläppipaperia eri puolille tilaa. Pareihin jakaudutaan syntymäpäiväjanan mukaisesti ja 45 minuutin aikana tuotetaan vastauksia teemoihin: havaitut muutokset, mitä pitäisi lopettaa, jäsenistön toiveet ja tulevaisuuden etsintä. Kukin teeman herättämä ajatus kirjoitetaan erilliselle post it -lapulle, jotka kiinnitetään fläppipapereille oikean otsikon alle. Tehtävän kautta pyritään kahden tunnin aikana tiedosta ratkaisuun. Havaitut muutokset havainnollistaa

minkälaisia muutoksia toimintaympäristössä on havaittavissa sekä mitä on tapahtumassa lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Samalla huomioidaan jo havaitut muutokset ympäristössä. Jäsenistön toiveet -teemalla on tarkoitus nostaa esille mahdollisimman konkreettisia toiveita. Tämän lisäksi pohditaan, mitä pitäisi kokeilla ja mitä lopettaa. Aiheista keskustellaan kunkin fläpin kohdalla 10-15 minuuttia, kooten yhteen samoja asioita tarkoittavia vastauksia. Strategisessa valinnassa jokainen käyttää post it -lappuihin 3 ääntä piirijärjestön näkökulmasta tukkimiehen kirjanpidolla. Samaan asiaan voi käyttää kaikki kolme ääntä. Äänet lasketaan yhteen. Äänestäminen jatkuu merkitsemällä tähdellä kultakin fläpiltä yksi asia. Eniten ääniä saaneet aiheet kootaan yhteen ja käydään läpi. Jokainen saa käyttää vain yhden äänen. Lopuksi äänestystulos avataan yhdessä keskustellen, mitä kukin kohta käytännössä tarkoittaa, eli mitä piirin pitäisi tehdä, jotta ajatukset saataisiin käytäntöön. Toteuttamalla Vuojakosken metodia, tulee väistämättä pyhkineeksi To Do -listalta asioita, jotka eivät tällä hetkellä vaadi niin paljon huomiota tai joille ei ole mahdollista tehdä mitään. Äänestäminen saa kysymään itseltä: Minkä eteenpäin vieminen

on tärkeintä? Mihin tulisi keskittyä? Mikä on mahdollista? Mistä voisi luopua? Asioiden käsittely helpottuu ja ongelma sekä ratkaisu jäsentyvät työskentelyn edetessä. Äänestäminen auttaa laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Toiminnan suunnittelun apuna käytetään Pirita Laihon suunnittelukarttaa Järjestöllinen kehittämistyö, yhteisen nuorisoseuralaisuuden edistäminen. Suunnittelukartan avulla työskentely jatkuu pohtimalla päämäärää ja nykytilaa eli mitä jo tehdään päämäärän saavuttamiseksi, mitä olisi tehtävä eli konkreettisia toimenpiteitä sekä sopivia tavoitteita eli tuloksia. Työhön keskitytään yksin. Päämäärinä

ovat seurojen vapaaehtoistoiminnan edistäminen, seuran toiminnan kehittäminen matalan kynnyksen kerhotoiminnalla, aikuisten harrastustoiminnalla tai jollakin muulla tavalla, harrastustoimintaa tukevan koulutuksen ja tapahtumien järjestäminen sekä seuroille annettava tuki ja neuvonta. Kukin päämäärä jakaantuu kolmeen konkreettiseen toimenpiteeseen. Taulukko sopii hyvin kehittämistyöskentelyn loppuun ja edesauttaa konkreettisten toimenpiteiden hahmottamista. Tuloksista päätellen näillä työkaluilla syntyy konkreettisempia eväitä toiminnan kehittämiseen. Rohkeasti kokeilemaan!

LUOVA LAVA ON LASTEN OMA ESTRADI! Kuvat: Sanna Purho

Ilmoita seurasi järjestäjäksi Luova lava lapsille -päiväleiritoimintaan kesällä 2016 Luova lava lapsille -päiväleirit ovat täynnä yhdessä tekemistä, iloa, luovuutta sekä monipuolisin esittävän taiteen menetelmin toimimista ja tekemistä vuonna 2005-2008 syntyneille lapsille. Leirille osallistuminen ei edellytä aiempaa harrastustaustaa. Luova lava lapsille ruokkii lapsen luovuutta ja tukee esiintymistaitojen kasvua. Viisipäiväinen leiri huipentuu lasten ideoimaan ja toteuttamaan yhteisesitykseen, jonka teema on Hetki taiteilijana. Eri taiteen aloihin tutustuminen tapahtuu unoh-

tamatta perinteistä leiritoimintaa. Ohjaajilla on vankka kokemus lasten parissa toimimisesta ja luovien menetelmien hyödyntämisestä ohjaustyössä. Leiri tarjoaa osallistujille monialaisen opetuksen, ruokailut ja vakuutuksen. Toiminnassa toteutetaan Nuorisoseurojen arvoja osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Lisätiedot: Pirita Laiho, pirita.laiho@nuorisoseurat.fi, 040-5587870

HALLOWEEN KOSTYYMISSA

Kuvat: Jarno Tammelin

Pukuvuokraamo Kostyymi Avoinna Ti-Pe klo 13-18, La 10-14 Joulun aukiolot: Suljettu 24.12.-4.1.

Halloween on Kostyymin kulta-aikaa ja sen huomasimme myös tänä vuonna täällä! Asiakasvirta oli huikea ja myymälätupamme olikin monena päivänä täynnä hulinaa. Pilailupuodin valikoimiin kuuluvat kasvovärit, tekoveret ja arpivahat menivät kuumille kiville, viimeinen tekoveritesteripullokin meni myydyksi. Tänä vuonna selkeänä linjana olivat piilolinssit ja itsetehdyt maskeeraukset. Perjantaina pukeuduimme me puvustonhoitajatkin Halloweenin mukaisesti, Päivi inkkariksi ja Katja goottineidoksi. Halloweeniksi valmistui myös Punahilkan puku vuokrauskäyttöön. Puku muuntautuu helposti halloweenuskottavaksi lisäämällä siihen hieman tekoverta, arpivahaa ja metsästettyä sudenhäntää.

Täpinää Tassuihin on uusi lasten leikki- ja tanssikasvatuksen materiaalipaketti, joka on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten kanssa työskenteleville. Kurssilla pääset tutustumaan materiaalipaketin tansseihin ja nauttimaan niiden lumosta!

La 19.3.2016 klo 10.00-13.00 Paikka: Munkkivuoren Nuorisotalo (Raumantie 5), Helsinki Hinta: 35 € / 30 € nuorisoseuran jäsen Materiaalipaketti: 30 € ( sis. ohjeet ja cd ) Kouluttaja: Anu Kokkonen 14.3. (tanssinopettaja amk) Ilmoittautumiset: 7.3. mennessä www.uudenmaannuorisoseurat.fi Lisätiedot: pirita.laiho@nuorisoseurat.fi

14 Kurssin järjestävät Stadin Nuorisoseurat yhteistyössä Opintokeskus Kansalaisfoorumin kanssa.

KURSSITUKI VUODELLE 2016 HAUSSA JOULUKUUN AIKANA Kun jäsenjärjestö tai -yhdistys itse järjestää kurssin, voi se saada valtionapua jopa 20 € /opintotunti (á 45 min) Kurssin vähimmäiskesto on neljä opintotuntia ja kurssilaisia (yli 15-v.) tarvitaan kahdeksan. Aiheena voi olla mm. ohjaajakoulutus, yhdistystoiminta, tanssi, teatteri, liikunta, musiikki, sirkus, tiedotus ja markkinointi. TUEN HAKEMINEN KURSSILLE Yhdistys tekee tuntivaraukset joulukuun 2015 aikana kaikista kursseista, jotka se aikoo toteuttaa vuoden 2016 aikana. Tuntien varaus ja aikanaan tilitysten tekeminen sujuvat kätevästi netissä varaus- ja tilitysjärjestelmä SkafNetin kautta. Avustettavia kuluja ovat mm. kouluttajan palkkiot ja työnantajan eläke- ja sosiaaliturvamaksut, kouluttajan matkat ja majoitus sekä päivärahat, kurssin ilmoitus- ja kopiointikulut, kurssitilojen ja opetusvälineiden vuokrakulut. Kurssin järjestäjän oma maksuosuus määräytyy kulujen mukaan. Kansalaisfoorumin tuen osuus on enintään 50 % avustuskelpoisista kurssin kuluista. Tarkemmat ohjeet: www.kansalaisfoorumi.fi > Opi ja osallistu > Tuki kursseille

TUKI YHTEISÖLLISELLE OPINTORYHMÄLLE HAUSSA VUODEN 2016 ALUSTA LÄHTIEN Jäsenjärjestö tai -yhdistys voi saada 500 euron tuen opintoryhmänsä toimintaan, kun » ryhmä toimii projektiluonteisesti vähintään 30 opintotuntia » ryhmässä on mukana vähintään viisi 15 vuotta täyttänyttä » ryhmän jäsenten keskuudesta on valittu ohjaaja » ryhmän työskentely on yhteisöllistä ja opinnollista » työskentelyn tavoitteena on löytää uutta, oppia omasta toiminnasta ja kehittää toimintaa konkreettisella tavalla yhdistyksessä, yhteisössä ja/tai ryhmässä » ryhmän toiminnasta syntyy jokin tuotos TUEN HAKEMINEN YHTEISÖLLISELLE OPINTORYHMÄLLE Tuen haku on jatkuva ja sitä voi hakea SkafNetin kautta tammikuun 2016 alusta lähtien. Tuki on kuluperusteinen ja se myönnetään 1 krt / yhdistys / kalenterivuosi. VINKKEJÄ YHTEISÖLLISEN OPINTORYHMÄN OPINTOIHIN Yhteisöllinen opintoryhmä voi esimerkiksi suunnitella ja toteuttaa teatteri-, tanssi-, sirkus- tai muun taideproduktion. Myös taidetapahtuman tai monikulttuurisuusprojektin suunnittelu ja toteutus voivat sopia tuettaviksi. Avaintoimijaopintojen suorittaminen tai Wikiopiston opintokokonaisuuksiin perehtyminen ovat myös hyviä vaihtoehtoja.

SKAFNETIÄ ON HELPPO KÄYTTÄÄ Tuntien varaus ja aikanaan tilitysten tekeminen sujuvat kätevästi netissä varaus- ja tilitysjärjestelmä SkafNetin kautta. SkafNetin käyttöönotto vaatii käyttäjäyhteisöltä ainoastaan vastuuhenkilön valitsemisen ja hänen rekisteröitymisensä SkafNetin käyttäjäksi. Rekisteröitymislomake ja ohjeet SkafNetin käyttöön: www.kansalaisfoorumi.fi > Opi ja osallistu > SkafNet Lisätietoja: info@skafnet.fi ja Kansalaisfoorumin aluetoimistot

DÄÄNS -TANSSILEIRILLÄ PUKKASI HIKEÄ JA TANSSIN RIEMUA Teksti: Riia Nimelä

Perjantai-iltana kuudelta Tampereen Yhteiskoulun lukion käytävällä oli odottava ja iloinen ilmapiiri. Lähes kaikki olivat löytäneet perille ajoissa ja leiri päästiin käynnistämään Petri Kauppisen johdolla. Uudenmaan ja Etelä-Hämeen alueelta leirille osallistuivat Helsingistä Trilli, Klaukkalasta Vinhat ja Uniikki, Kerkkoosta Kito, Lahdesta Kirpakat ja Ripakat, sekä Hollolasta Matit ja Maijat. Kuka on Suomen presidentti ja ketkä olivat vallassa ennen häntä? Mikä tunnettu kipale oli kännyköiden soittoäänenä 90-luvulla? Vaan mitä tekemistä presidenteillä ja soittoäänillä on tanssileirin kanssa? Tanssin riemu oli käsin kosketeltavaa täpötäydessä liikuntasalissa, kun nuoret pistivät tanssiksi presidenttien ja muinaisten soittoäänten tahdissa. Lauantaina ja sunnuntaina DÄÄNS -meiningistä pitivät huolen leirin tanssinopettajat Susanna Kivinen, Linda Kuha, Tuomas Alamikkelä ja Isto Turpeinen. Leiriläiset tanssivat pienemmissä ryhmissä eri puolilla Tamperetta ja osallistujat pääsivät kehittämään omia taitojaan ja tanssijuuttaan vähän erilaisista näkökulmista eri opettajien tunneilla. Tunneilla harjoiteltiin muun muassa karjalaista tanssitekniikkaa, pomppuvoimaa, akrobatiaa, improvisointia, vie-

mistä ja seuraamista folk-kontakti-menetelmällä, kehonhuoltoa sekä nykytanssia Raakalauta-menetelmällä. Tunnelmat vaihtelivat iloisesta hykerryksestä hikiseen tanssitreeniin ja välillä pysähdyttiin pohtimaan hyvää elämää ja tanssin merkitystä. Hetken ilo ja läsnäolo olivat vahvasti mukana kaikessa tekemisessä. Lauantai-iltana leiriläiset pääsivät nauttimaan Ajassa on maniaa! -konsertista Tullikamarin Pakkahuoneella. Illan aikana esiintyivät huikea tanssiteatteri Hämy teoksellaan Perintö, sekä taidokas norjalainen tanssiryhmä Villniss teoksella Årstidene. Molemmat teokset olivat visuaalisesti näyttäviä, Perintö sukelsi nuorten kokemuksiin omasta isänmaastaan ja Årstidene taas visualisoi katsojille vuodenai-

kojen vaihtelua. DÄÄNS huipentui sunnuntaina, kun nuoret tanssijat esittivät DÄÄNS -tervehdyksen Tanssin riemua -konsertissa. Esityksessä oli mukana hitunen 150 vuoden takaista historian havinaa, mutta ennen kaikkea nuorten intoa, kansantanssin paloa ja huikeaa energiaa ja tietysti myös niitä presidenttejä! Sinä aikana, kun DÄÄNS-leiriläisiä on ollut olemassa, ovat vallassa olleet Niinistö, Halonen, Ahtisaari ja Koivisto. Ja mikäli et vielä keksinyt mikä oli se kipale, ota asiasta selvää kipin kapin sivustolla www.tanssinriemu.fi. Saatatpa bongata sieltä myös DÄÄNS – tanssileirin videohaasteen. Otatko sinä haasteen vastaan?

NUORISOSEURAKOKOUKSEN HEDELMÄT

Teksti ja kuvat: Aura Piha

Kokous äänesti kolmivuotisohjelman kärkihankkeiden toimenpiteistä. Kolmen vuoden välein kokoontuvaan liittokokoukseen eli Nuorisoseurakokoukseen osallistui yli sata edustajaa ympäri Suomen. Viikonlopun työn tuloksena saatiin Suomen Nuorisoseuroille uusi valtuusto ja kolmivuotisohjelma. Vaikka viralliset kokoukset tuppaavat olemaan joskus puisevia ja niiden työskentely tuntuu joskus hitaalta, oli selvästi havaittavissa valtavaa innostusta yhteisiä asioita kohtaan. Huhujen mukaan kolmivuotisohjelma on nähty vilahtavan joidenkin paikallisseurojen toimintasuunnitelmaa mietittäessä.

Kotouttamista kulttuurisen nuorisotyön keinoin Lisäksi kokous hyväksyi julkilausuman, jossa korostetaan kulttuurisen nuorisotyön merkitystä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Yhteistä kieltä kantaväestön ja maahanmuuttajien kanssa harvoin on, mutta taiteen kieli on universaali ja sen keinoin on mahdollisuus luoda siltaa maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välille.

Kokous valitsi valtuuston kahdesta listasta suljetulla lippuäänestyksellä.

Valtuuston uusi puheenjohtaja Tuomas Koivuniemi ja varapuheenjohtaja Perttu Kemiläinen.

Uusi puheenjohtaja ja EteläSuomen valtuusto 2015-18 Valtuuston puheenjohtaja Tuomas Koivuniemi Valtuuston varapuheenjohtaja Perttu Kemiläinen Etelä-Suomen valtuuston jäsenet ja varajäsenet Varajäsenet 1. Heli Pelkonen Lauri Haltsonen 2. Aino Nipuli Sonja Airikka 3. Maarit Auvinen Eija Kainulainen 4. Mikko Semeri Mari Vallius 5. Anniina Virtanen Helena Niutanen 6. Paula Riihinen Osmo Hervola 7. Anu Toropainen Sami Sivonen 8. Henri Vallius Paula Ristola 9. Sara Suoniemi Sini Hirvonen Löydät täyden listan uusista valtuutetuista osoitteesta www.nuorisoseurat.fi

Suomen Nuorisoseurojen kolme kärkeä Nuorisoseurakokous antoi kolmivuotisohjelmalleen nimen: Yhdessä – Kasvua, kasvatusta ja kansalaistoimintaa. Vuosille 2016-2018 määritettiin kolme kärkeä ja niille viisi toimenpidettä. Nämä ovat suuntaviittoja kirkkaaseen nuorisoseuratulevaisuuteen. Valitut toimenpiteet ohjaavat päivittäistä toimintaa, päätöksentekoa ja resurssien kohdentamista. Vaikka tavoitteet ovat valtakunnallisia, on ne laadittu niin, että antavat hyvän pohjan paikallisen ja alueellisen toiminnan kehittämiseen.

Voit lukea koko kolmivuotisohjelman nuorisoseurojen sivuilta: http://www.nuorisoseurat.fi/strategia

TEMPPUJA, TANSSIA JA TÄHTITIETEELLISTÄ TEKNIIKKAA LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN TOIMINTAPÄIVILLÄ

Teksti Hanna Seppänen Kuvat Pirita Laiho, Hanna Seppänen ja Satu Rasilainen Helsingin Munkkivuoren nuorisotalolla 13.-14.11.2015 järjestettyjen lasten, nuorten ja perheiden Toimintapäivien aikana talon täyttivät 0-12-vuotiaat lapset sekä lapsiperheet. Päivien aikana talossa oli yhteensä noin kolmesataa kävijää. Mikä on onnistuneen lastentapahtuman salaisuus? Kuinka monta kertaa olet päätynyt perheesi kanssa lapsille suunnattuun tapahtumaan, jossa ohjelma on laadukasta, mutta osallistujat puuttuvat? Stadin Nuorisoseurat järjesti kaksipäiväisen tapahtuman lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Tapahtumalla tavoiteltiin laajempaa kävijäjoukkoa tuottamalla lapsia ja perheitä innostavaa maksutonta toimintaa. Tapahtumajärjestelyissä tehtiin yhteistyötä paikallisten järjestötoimijoiden sekä Laurea -ammattikorkeakoulun kanssa. Nyt ensimmäistä kertaa Toimintapäivät -nimellä järjestetty tapahtuma lanseerattiin vuonna

2014 Stadin Nuorisoseurojen 40-vuotisjuhlan kunniaksi. Vuonna 2015 tavoitteena oli järjestää lasten mielestä kiva tapahtuma ja saada talo sekä perjantaina että lauantaina täyteen kävijöitä. Melkein kolmesataa kävijää osoittivat, että tapahtuma kannattaa järjestää jatkossakin. Kaksipäiväiset Toimintapäivät jaettiin kahdeksi erilliseksi tapahtumaksi. Perjantain 13.11. tapahtuma suunnattiin Munkkivuoren alueen 1.-7. -luokkalaisille, ensisijaisesti iltapäiväkerholaisille ja avoimen nuorisotalon kävijöille. Kello 12-17 osallistujat pääsivät kiertämään Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomi -opiskelijoiden suunnittelemissa ja ohjaamissa Unelmien puu-, pinssi-, helmikoru- ja tanssipajoissa. Tanssi nostatti hien pintaan Gangnam Stylen tahtiin tehdyssä koreografiassa, puuhun versomaan jäivät kävijöiden unelmat, pinssejä koristivat omat idolit tai

muut tykkäyksen kohteet ja korupajassa taiottiin helmistä liskoja sekä kaula-, korva- tai rannekoruja. Iltaohjelman alkaessa vatsat täyttyivät kolmioleivillä ja jälkiruokarakennelmia koottiin Karkkitehtuuripajassa. Karkkikaupunkia ei kuitenkaan syntynyt, koska karkkitehtuurit saivat popsia oman rakennelman suihinsa. Illan päättyessä odotettuun discoon, listalla soivat lasten toivomat hitit. Tunnelman luontiin käytettiin valoja savukoneita. Discossa kilpailtiin muun muassa kaksiosaisessa tanssikilpailussa ja limbossa sekä ilmapalloviestissä. Koska monien hyvien tanssijoiden joukosta oli valittava parhaat, järjestettiin jatkokisa, jossa keskenään kisasivat kolme parasta tyttöä ja kolme parasta poikaa. Lapset saivat vaikuttaa tuomareiden vaikeaan valintaan huutoäänestyksellä. Tyttö- ja poikavoittajan lisäksi, tuomarit valitsivat kaksi kunniamaininnan saajaa. Kilpailu oli tasainen ja lapset taitavia tanssijoita. Limbo, eli perinteinen discojen suosikkikilpailu rimanalitus, oli kova pudotuspeli yhä alemmaksi ja alemmaksi kaksinkerroin kaartuvien lasten välillä. Riman madaltuessa kilpailijoita tippui pelistä. Lopulta voittaja keräsi palkinnon hyvällä tekniikalla, joka ei pettänyt edes paineiden edessä. Lauantain lapsiperheille suunnattu tapahtuma kello 14-17 alkoi iltapäivällä, jotta perheen pienimmät ehtisivät päiväunilta mukaan. Nuorisotalon aula, sali, kaksi perimmäistä kerhotilaa ja piha täyttyivät Stadin Nuorisoseurojen ja muiden järjestöjen toiminnasta. Liikuntasalissa oli suosittu temppurata sekä tasatunnein Kansallisen Lastenliiton Helsingin Piirijärjestön vetämiä leikkituokioita. Partioretkellä Partion Vuoren Valppaiden matkassa

pääsi kömpimään oikean partioteltan lämpöön. SPR:n Länsi-Helsingin osasto opetti sitomaan käden kolmioliinalla. Paikalle tupsahtanut pelle ehti lapsien nauratuksen lomassa taiteilla kasvomaalauksia. Kerhohuoneissa pääsi askartelemaan planeettoja, robotteja, ystävänauhoja ja joulukortteja. Robottipajassa ei avaruuteen syntynyt yhtään avaruusromua, koska kaikki alukset, robotit ja asemat valmistettiin muun muassa kierrätetyistä atk-jätteistä, kartonkirullista ja munakennoista. Poikien suosikkipaja keräsi lopulta myös vanhemmat ja tytöt rakentamaan yhdessä. Kuuleman mukaan supersuosittu paja oli niin koukuttava, että eräs perhe oli lähellä myöhästyä syntymäpäiviltä. Tiettävästi paja myös herätti jokaisen miehen sisällä asuvan pikkupojan. Oman robotin rakentaminen kun oli niin kivaa, ettei aina malttanut auttaa toista. Tapahtumassa ilostuttamassa olivat myös luokkaretkikahvilaa pitäneet Munkkivuoren koulun 4A:n oppilaat ja vanhemmat. Tapahtuman onnistuminen on mitattavissa punaisista poskista, villeistä huudahduksista, ylpeästi kannetuista roboteista ja kotimatkalla autoon nukahtaneista lapsista. Ensivuonna uudelleen!

VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN

Kuva: Sanna Purho

• Milloin olet luonut olosuhteita, jotka edesauttavat kaikkien äänen kuulluksi tulemista?

Kansalaisfoorumi on julkaissut kuluvana syksynä kirjan Vapaaehtoistyön johtaminen jonka on kirjoittanut Salla Kuuluvainen. Kirja on erittäin selkeästi kirjoitettu ja olisi hyvä jokaisen seuran hallinnossa toimivan lukea. Syyskokouksien yhteydessä seurassa valitaan seuraavan vuoden johtokunta. Johtokunnan jäsenet ovat juuri niitä oman seuran innostajia ja kannustajia, esimerkkejä muille vapaaehtoisille. Seuran puheenjohtajalla on suuri rooli ja vastuu vapaaehtoistyön mahdollistajana ja innostavan ja motivoivan toiminnan luojana. Seuran johtokunnan tehtävänä on luoda vapaaehtoisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään yhdistyksen tarkoituksen mukaisesti.

Voit johtokunnan jäsenenä kysyä itseltäsi nämä kysymykset

• Milloin olet auttanut konfliktitilanteen ratkeamista? • Milloin olet edesauttanut jonkin organisaation tai ryhmän hyvien hallintatapojen syntyä? • Milloin olet kysynyt hyviä ja vaikeita kysymyksiä siitä, miten jotain toimintaa kannattaisi viedä eteenpäin? • Milloin olet onnistuneesti auttanut jonkin porukan ryhmäyttämisessä ja yhteisöllisyyden synnyssä? • Miten olet tukenut toisten johtajuutta tai edistänyt kollektiivista johtamista ryhmässä? • Minkälaista valtaa sinulla on yhdistyksessä? Miten vaikutat toisiin? Mistä asioista voit päättää? • Minkälaista valtaa toisilla on yhdistyksessä? Miten he vaikuttavat, ja mistä asioista he voivat päättää?

• Milloin olet tehnyt aloitteen, joka on sittemmin toteutunut?

Innokasta ja toimintarikasta nuorisoseuravuotta 2016 kaikille vapaaehtoistoimijoille. Te teette arvokasta työtä omalla alueellanne. Kiitos siitä!

• Milloin olet kokenut voivasi vaikuttaa jonkin ryhmän päätöksiin tai toiminnan kulkuun?

Kirjaa voi tilata Kansalaisfoorumilta hintaan 18 euroa.

• Milloin olet onnistuneesti innostanut muita toimimaan?

• Milloin olet luonut muille mahdollisuuksia toteuttaa itseään jossain toiminnassa?

http://bit.ly/1kPsuf3

Tule kurssile hakemaan uutta oppia ja puhtia pienten lasten musiikkiliikunnan vetämiseen!

Tempoa Tenaviin -ohjaajakoulutus Savelan nuorisotalolla Ylivieskassa 12.-14.2.2015 Tempoa Tenaviin -musiikkiliikuntaryhmät ovat lasten ja aikuisten yhteisiä kohtaamispaikkoja, joissa liikutaan, leikitään, lauletaan ja temppuillaan. Tärkeitä tekijöitä ovat liikunnan ilon, vauhdin hurman sekä lämmön ja läheisyyden tuottaminen ja kokeminen. Tempoa Tenaviin -ohjaajakoulutus antaa osallistujille hyvän pohjatuntemuksen pienen lapsen kehityksestä, lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksen tukemisesta sekä aineistoa tuntisuunnitelmien tekoon. Koulutuksen aikana pohditaan myös toiminnan käynnistämistä ja kehittämistä sekä harrastajien sitouttamista toimintaan. Kotiin viemisiksi jää tuhti aineistopaketti. Koulutus antaa oikeuden käyttää Tempoa Tenaviin -tuotemerkkiä.

Ilmoittautuminen 15.1.2015 mennessä osoitteessa: http://bit.ly/1MGdnuW www.nuorisoseurat.fi/tempoatenaviin Lisätiedot: Hanna Seppänen, 044 720 3149, hanna.seppänen@nuorisoseurat.fi

Tule kurssile hakemaan uutta oppia ja puhtia pienten lasten musiikkiliikunnan vetämiseen!

Tempoa Tenaviin -täydennyskoulutus Munkkivuoren nuorisotalolla Helsingissä 29.-30.1.2016 Tule virkistymään ja tapaamaan ihmisiä sekä saamaan materiaaleja ja ideoita ohjaustyöhön! Täydennyskoulutus on avoin kaikille Tempoa Tenaviin -ohjaajakoulutuksen käyneille. Lastentarhanopettaja ja perheliikuntakouluttaja Henna Karvosen Vauhtia, voikkaa ja välineitä- koulutuskokonaisuus tarjoaa runsaasti käytännön ideoita aikuisille ja 0-4-vuotiaille lapsille sopiviin liikunnallisiin leikkeihin, reippaisiin lorutteluihin sekä aikuisen ja lapsen yhteisiin jumppatemppuihin, jotka sopivat toteutettavaksi erilaisissa perheryhmissä. Lisäksi seikkaillaan helposti toteutettavilla temppuradoilla ja käydään läpi toimintaideoita mm. joka kodista löytyville liikuntavälineille. Koulutuksessa käsitellään myös ohjaajahuoltoa, moninaisuutta Tempoa tenaviin -ryhmissä sekä askarrellaan perheliikuntateeman innoittamina. Pääkouluttajana toimii tuotemerkin kehittäjä Elina Weckström. Hinta: 80 € Ilmoittautuminen 15.1. mennessä ja lisätiedot: http://bit.ly/1Ht8zqv Tiedustelut: Hanna Seppänen, 044 720 3149, hanna.seppanen@nuorisoseurat.fi

YHTEYSTIEDOT Etelä-Hämeen Nuorisoseurat Rautatienkatu 3, sisäpiha, 15100 Lahti 050 468 6388 www.etela-hameennuorisoseurat.fi etela-hame@nuorisoseurat.fi Merja Ilmoniemi Talous- ja hallintosihteeri 044 058 7470 merja.ilmoniemi@nuorisoseurat.fi

Eija Majoinen Koulutussuunnittelija Kansalaisfoorumi 0407389884 eija.majoinen@kansalaisfoorumi.fi

Riia Niemelä palvelutuottaja / Tanssin osaamiskeskus 044 744 3939 riia.niemela@nuorisoseurat.fi

Päivi Semeri Puvustonhoitaja 044 058 7477 paivi.semeri@nuorisoseurat.fi

Hannu Nipuli Toiminnanjohtaja 050 468 6388 hannu.nipuli@nuorisoseurat.fi

Anne-Mari Kuronen Toiminnanohjaaja 044 705 1730 anne-mari.kuronen@nuorisoseurat.fi

Uudenmaan Nuorisoseurat Raumantie 5, 00350 Helsinki 040 558 7870 www.uudenmaannuorisoseurat.fi uusimaa@nuorisoseurat.fi

Pirita Laiho Vs toiminnanjohtaja 040 558 7870 pirita.laiho@nuorisoseurat.fi Hanna Seppänen Toiminnanohjaaja 044 720 3149 hanna.seppanen@nuorisoseurat.fi

Munkkivuoren nuorisotalo Kameleontti Timi Noro Vastaava nuoriso-ohjaaja 045 258 6852 timi.noro@nuorisoseurat.fi

ETELÄ-HÄMEEN JA UUDENMAAN NUORISOSEUROJEN KOULUTUSJA TAPAHTUMA KALENTERI 2015 TAMMIKUU 4.-7.

Hollo ja Martta talvifestivaali

Hollola/Lahti

FolkForum -seminaari

Helsinki

8.-9.

Folklandia -risteily

Baltic Queen

13.

Yhteistyöpalaveri Uudenmaan kanssa, toimihenkilöt

Lahti

20.

Uutismaa 1/2016 aineistopäivä

22.-24.

KNoppi II

Lahti

29.-30.

Tempoa tenaviin täydennyskurssi

Helsinki

30.-31.

Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot 1. jakso

HELMIKUU 5.

Tanssin Riemuvuoden kansantanssinäytös Pikkuteatterissa

Lahti

Hätäensiapu-kurssi

Lahti

10.

Uutismaa 1/2016 ilmestyy

13.-14.

Järjestyksenvalvojan peruskurssi

Lahti

14.

Laskiaistapahtuma perheille

Lahti

17.

Nuorisoseuralehti 1/2016 ilmestyy

20.-21.

Järjestyksenvalvojan peruskurssi

27.-28.

Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot 3. jakso

Lahti