Pääoma suosii ennustettavuutta

lennokkaat sanat lausui Jyrki Katainen valtiovarainministerinä vuonna 2010 sen jälkeen, kun EU-maiden valtiovarainministerit olivat sopineet ensimmäisestä suuresta tukipaketista, jolla pyrittiin estämään Kreikan talouden täydellinen romahdus ja eurovaluutan uskottavuuden vaarantuminen. Kommentti tuntui silloin absurdilta, koska siinä jätettiin huomioimatta, että yhteiskunta ja talous elävät aina läheisessä symbioosissa. Jälkeenpäin ajateltuna pidän sitä yhtenä merkkinä ajanjaksosta, jolloin maailmantalous siirtyi uuteen kehitysvaiheeseen.

Seuraavina vuosina halu luoda maailmanlaajuista kasvua vapaakaupan ja yhdentymisen avulla alkoi vähentyä geopoliittisten agendojen ja nationalististen, ellei suorastaan populististen, äänenpainojen myötä. Tapahtui paljon: brexit, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Krimin liittäminen Venäjään, Trumpin hallinnon protektionistinen politiikka ja Kiinan yhä selvemmät pyrkimykset maailmanvalloitukseen.

Tämän kehityksen seurauksena elämme nyt ajassa, jossa poliittiset prosessit vaikuttavat entistä enemmän kaikkeen liiketoimintaan ja sijoitustoimintaan liittyvään.

Samanaikaisesti meneillään on suuria muutoksia. Kestävyystyössä keskeiset termit ovat Environmental, Social ja Governance eli ESG, ja painopiste on ollut ensimmäisissä kirjaimissa: ympäristövaikutuksissa ja sosiaalisissa näkökohdissa. Kirjain G tarkoittaa yrityksen hallintotapaa.

Governance-käsite viittaa tulevaisuudessa yhä enemmän hyvään hallintotapaan myös koko yhteiskunnassa. Pääoman sijoittaminen sokeasti ei houkuttele. Hyvin suunniteltu hallinto tarkoittaa muun muassa sitä, että poliittisille prosesseille on ominaista läpinäkyvyys, ennakoitavuus, yhdenvertainen kohtelu sekä avoimuus tarkastelulle ja kritiikille. Jos G on kunnossa, myös E:stä ja S:stä huolehditaan yleensä hyvin. Tämä koskee sekä yrityksiä että yhteiskuntia.

Taloudellisen toiminnan ja yhteiskunnallisen kehityksen symbioosilla on parhaat edellytykset luoda lisäarvoa silloin, kun sekä yritysten että koko yhteiskunnan hallinnosta huolehditaan tiukkojen eettisten ja ammatillisten sääntöjen mukaisesti. Tällaisiin paikkoihin pääoma hakeutuu mielellään.

Björn Teir

Björn Teir, toimitusjohtaja:

Johto

Tieteellinen johtokunta

Puheenjohtaja professori Henrik Meinander 2022–2024

Varapuheenjohtaja rehtori Mona Forsskåhl 2020–2022

Rahastonhoitaja laamanni Johan Aalto 2021–2023

Sihteeri professori Pauline von Bonsdorff 2020–2022 dosentti Ruth Illman 2020–2022 professori Kristina Malmio 2021–2023 professori Fredrik Nilsson 2020–2022 professori Mattias Pirholt 2021–2023 professori Åsa von Schoultz 2021–2023 dosentti Anna Slotte 2022–2024 professori Gunilla Widén 2022–2024 dosentti Ann-Catrin Östman 2022–2024

Johtoryhmä

Björn Teir, toimitusjohtaja

Patricia Berg, vt. julkaisujohtaja

Christer Kuvaja, tutkimusjohtaja

Kristina Linnovaara, arkistonjohtaja

Jonas Lång, kansliapäällikkö

Marika Mäklin, viestintäjohtaja

Ninny Olin, talousjohtaja

Jennica Thylin-Klaus, strategiajohtaja

Raha-asiain johtokunta

Puheenjohtaja laamanni Johan Aalto 2021–2023 senior advisor Robert Andersson 2019–2022 toimitusjohtaja Jannica Fagerholm 2021–2024 varatuomari Anna-Maja Henriksson 2020–2023 osakas Björn Teir

(erosi tehtävästä 31.10.2022 alkaen) 2022

Tilintarkastajat K HT-yhteisö KMPG 2022 vastaava tilintarkastaja

Marcus Tötterman, KHT

TIETEELLINEN JOHTOKUNTA (Vasemmalta): Åsa von Schoultz, Ruth Illman, Kristina Malmio, Anna Slotte, Mattias Pirholt, Mona Forsskåhl, Fredrik Nilsson, Henrik Meinander, Pauline von Bonsdorff, Johan Aalto, Ann­Catrin Östman ja Gunilla Widén.

JOHTORYHMÄ (Vasemmalta): Marika Mäklin, Ninny Olin, Christer Kuvaja, Jennica Thylin­Klaus, Björn Teir, Patricia Berg, Jonas Lång ja Kristina Linnovaara. SLS vuosikertomus

Henrik Meinander