IRTONUMERO 2 €
MAANANTAINA 23. ELOKUUTA 2010
Yrittäjä! Kurkkaa ajankohtaiset tarjouksemme
www.ilkka.fi/yrityksille
ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTALEHTI • PERUSTETTU 1906 • WWW.ILKKA.FI • VAIHDE (06) 247 7830 • 227. NUMERO (33600) • 105. VUOSIKERTA
SÄÄ
Pääosin poutaa, mutta iltapäivällä saattaa ropista vettä. Lämpötila päivällä 18–21 astetta. Puuskaista tuulta länneltä. Sivu 12
Koulutyö jatkuu remontista huolimatta ALAVUS Alavuden Kirkkomännikön koululla havaittiin syyslukukauden alkajaisiksi, että kylläpä remonttimiehet osaavatkin tehdä hienoa jälkeä. Ykkösvaihe peruskorjaustöistä saa jatkoa pikimmiten. Sivu 6
14 AIKAA&IHMISIÄ
Sotaveteraanit ja -invalidit edelleen tietämättömiä tuista
14 AIKAA&IHMISIÄ
Revolveri auttoi Karjalan museoiden evakuoinnissa
15 AIKAA&IHMISIÄ
Ekoperheelle itsenäisyys merkitsee riippumattomuutta
Passitus pakkohoitoon vain virkalääkäriltä STT TAMPERE Psykiatriseen pakkohoi-
Tomi Viinamäki Seinäjoen Energialta vaihtoi Kasperissa vanhan 250 watin katuvalaisimen tilalle uuden, valoteholtaan vastaavan 150-wattisen. KUVA:
toon liittyviä päätöksiä saa uusien ohjeiden mukaan tehdä vain virassa oleva lääkäri. Tämä on saanut lääkärit huolestumaan potilaiden turvallisuudesta, sillä pakkohoitoon ohja-
taan lähinnä itsetuhoisia ja väkivaltaisia mielenterveyspotilaita. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira päätyi tiukempaan laintulkintaan, koska eduskunnan apulaisoikeusasiamies on arvostellut aiempaa käytäntöä.
Perinteisesti jokainen lääkäri on voinut kirjoittaa tarkkailulähetteen, joka passittaa potilaan psykiatriseen sairaalaan arvioitavaksi. Päätöksen pakkohoidosta tekevät sairaalassa alan erikoislääkärit. Ongelmat kärjistyvät terveyskes-
kusten päivystysaikana. Päivystävistä lääkäreistä enemmistö on keikkalääkäreitä, joilla ei ole virkasuhdetta. He eivät uusien ohjeiden mukaan saisi enää tehdä tarkkailulähetteitä. Sosiaali- ja terveysministeriön työ-
ryhmän pohtii pakkokeinojen sääntelyä terveydenhoidossa. Esillä on psykiatrisen pakkohoidon lisäksi muun muassa dementoituneiden vanhusten hoito sekä se, voidaanko päihteitä käyttävä nuori äiti määrätä pakkohoitoon. Sivu 5
KARI LÖFHJELM
Uudet katuvalot nielevät miljoonia SAMULI NISSILÄ SEINÄJOKI Katuvalaisimien vaih-
to maksaa Seinäjoelle miljoonia. Tarve uudistukselle johtuu direktiivistä, jolla pyritään vähentä-
mään energiankulutusta. Veronmaksajien kukkarolla käydään vain väliaikaisesti, sillä uudet valot säästävät hintansa pian takaisin. Sivu 4
Vihriälällä säilynyt omien luottamus HANNU PUROLA SEINÄJOKI Törkeästä lahjuksen ot-
tamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä epäilty Raha-automaattiyhdistyksen entinen puheenjohtaja ja ex-kansanedustaja Jukka Vihriälä jatkaa maakunnallisissa luottamustehtävissään. Seinäjoen kaupunginvaltuuston keskustaryhmä käsitteli Vihriälän asemaa sunnuntaina kokouksessaan ja totesi Vihriälän nauttivan ryhmän luottamusta. Vihriälä itse sanoo, että hän on
koko ajan halunnut jatkaa tehtävissään. Hänen mukaansa kohu ei ole vaikeuttanut näiden tehtävien hoitamista. Vihriälä on näreissään siitä, miten Nuorisosäätiöjupakan uudet käänteet ovat tulleet esiin. Hän ei halua kommentoida käänteitä. – Medialla on valta, eikä sitä vastaan kannata lähteä potkimaan. Vihriälän mukaan hänen jäämisensä pois keskustan ehdokaslistoilta ensi kevään vaaleissa ei ole yhteydessä viime viikon uutisiin. Sivu 11
Kiviniemi hoputtaa päätöksiä työurista STT HELSINKI Pääministeri Mari Kivi-
niemi (kesk.) haluaa, että päätöksiä työurien pidentämisestä myös loppupäässä tehdään vielä tällä vaalikaudella. – Hallituksella on halua viedä eteenpäin konkreettisia esityksiä jo tällä vaalikaudella. Ei ole mitään syytä siirtää kaikkia esityksiä seuraavalle vaalikaudelle, Kivinie-
Metsämiesten opintomatka avasi silmiä ILKKA Neljä metsänomistajaa halusi omin silmin nähdä, millaista on metsänhoito Etelä-Amerikassa, jonka sellutehtaat uhkaavat lyödä suomalaiset. Medialla
mi sanoi pääministerin haastattelutunnilla Ylessä. Kiviniemi kertoi patistelleensa työmarkkinajärjestöjä, jotta ne saisivat aikaan konkreettisia esityksiä ja päätöksiä voitaisiin tehdä. Toisaalla haastattelutunnin kuluessa Kiviniemi arveli, että käytännössä ratkaisut siirtyvät seuraaviin hallitusneuvotteluihin. Sivu 11
on valta, eikä sitä vastaan kannata lähteä potkimaan. SIVU 17
Viikonlopun turmissa kuoli yhdeksän Sivu 8
Vimpelissä odotetaan suuria juhlia viime syksyn pronssikarkeloiden jatkoksi. Saarikentällä saatiin sunnuntaina riemuita, kun Veto kellisti ensimmäisessä välierässä Sotkamon Jymyn.
Vapaataivaltuomio kuumensi Sotkamon Vimpelin Veto avasi Superpesiksen välierät voitokkaasti kukistamalla Sotkamon Jymyn yhden
juoksun erolla 1-0 (1-0, 1-1). Jere Dahlströmin polttolinjaan Kosti Rautiaiselle suuntaama kotiutuslyönti tuotti Vedolle avausjakson voittojuoksun. Jatkovuoroja ottelussa ei tarvittu, kun Jymyn lukkari Mikko Lahtiselta lipsahti toisella jaksolla Mikko Haukkalan kävelemällä tuoma vapaataivaljuoksu. Saarikentällä oli välieräavauksessa tungosta, kun paikalle ahtautui lähes 4 200 katsojaa. Sivu 19
SILMÄLÄÄKÄRI
Yrittäjä! Tavoita kohderyhmäsi. Mediamyynti, yritysasiakkaat (06) 2477 205
KUVA: TOMI KOSONEN
LIIKKEESSÄMME Seinäjoella La 28.8. Kauhavalla Ma 30.8.
Mainosta verkossa
SEINÄJOKI ajanvaraus 06 412 3100
Yrittäjä, tavoita kohderyhmäsi. Mediamyynti, Tero Haveri 050 415 2315
Soita ja varaa aika.
EPSTORI Koulukatu 16 ma-pe 10-18, la 10-15
KAUHAVA ajanvaraus 06 434 1721 Lauttamuksentie 6 A 3 ma-pe 9-17
Haluatko pudottaa painoasi? Varaa paikkasi alkavista painonpudotusryhmistä!
Soita heti! 050-593 9177 Johanna, -15 kg!
Vara paik a k pian a !
- Nyt tekee mieli jo keinuttaa lanteita. Tämä on ollut minulle sopiva, helppo ja todella mukava tapa laihduttaa. Ryhmästä olen saanut sekä tukea että uusia mukavia kavereita.
Lue lisää osoitteesta www.xtravaganza.fi
xtravaganzaklubi Kroppani 61300 Kurikka
puh. 040-5365407 info@kroppani.com
IRTONUMERO 2 €
PERJANTAINA 3. SYYSKUUTA 2010
ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTALEHTI • PERUSTETTU 1906 • WWW.ILKKA.FI • VAIHDE (06) 247 7830 • 238. NUMERO (33611) • 105. VUOSIKERTA
SÄÄ
Pilvisyys on vaihtelevaa. Aurinkoisinta on länsirannikolla. Lämpötila on 8... 11 astetta. Sivu 20
Kekkonen pakeni Tiituille rauhaan LAPUA Presidentti Urho Kekkonen oli tuttu näky Etelä-Pohjanmaalla. Erityisen hyvin hän viihtyi Lapualla, tukimiehensä ja ystävänsä Kustaa Tiitun kotona. Kekkonen halusi kuulla Tiitun näkemyksiä erilaisiin asioihin, mutta mielellään hän myös pakeni lehtimiehiä ja yleistä hälinää Tiitujen punaisen tuvan rauhaan. Presidentti Kekkosen syntymästä tulee tänään kuluneeksi 110 vuotta. Sivu 4
16 KULTTUURI
Suomalais-ugrilainen rockkiertue ei liikuttanut Seinäjokea
21 ELÄMÄ
24 URHEILU
Kylävaari kuroo umpeen kuiluja eri sukupolvien välillä
Crocodiles aikoo puraista Butchersien pitkän putken poikki
Jalasjärvi myöntää virheitä Jalasjärvi tarjoutuu maksamaan opetusministeriölle takaisin valtionosuuksia MAIJA PAKKALA JALASJÄRVI Jalasjärven kunta myön-
Kuluneilla renkailla 100 km/h nopeus on sadekelillä arpapeliä. Asiantuntijat ovatkin useaan otteeseen viestittäneet päättäjille nostaa kesärenkaiden minimiurasyvyyttä 1,6 millimetristä noin neljään millimetriin. KUVA: HARRI TOIVOLA
tää Jalasjärven aikuiskoulutuskeskuksen toiminnassa olleen virheitä. Kunta tarjoutuu maksamaan takaisin saamiaan valtionosuuksia noin 619 000 euroa. Opetushallitus vaa-
tii takaisin yli 31 miljoonaa euroa. Kunta vaatii, että takaisinperinnän summaa ainakin kohtuullistettaisiin, jos opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo perusteetonta tukea tulleen enemmän kuin sitä Jalasjärven mielestä on saatu.
Jalasjärvi vetoaa vaatimuksessaan, että kunnan lakisääteiset tehtävät eivät saisi vaarantua takaisinmaksun takia. Jalasjärven kunta teki liitteineen yli 150-sivuisen vastineen Opetushallituksen tekemään tarkastus-
kertomukseen JAKK:n toiminnasta. Pääosin kunta kiistää kertomuksen väitteet muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ja vastustaa myös Opetushallituksen ehdotusta viedä Jalasjärveltä ammatillisen koulutuksen luvat.
Vastineen jälkeen ministeriössä pohditaan, vaaditaanko asiassa lisäselvityksiä tai toimenpiteitä. Jalasjärven kunnanjohtaja Esko Juntunen toivoo, että kunta pääsisi neuvottelemaan tilanteesta ministeriön kanssa. Sivu 6
Kesärenkaissa sallittu 1,6 millin urasyvyys iso turvallisuusriski SEPPO KONTUNEN NOKIA Nokian renkaiden asiantun-
tija, teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri pitää teillämme sallittua kesärenkaiden 1,6 millimetrin urasyvyyttä merkittävänä turvallisuusriskinä. Hänen mukaansa vähimmäisurasyvyys on neljä millimetriä, jolla auton käsiteltävyys pysyy vielä normaalirajoissa. Testitulosten mukaan, kun ren-
kaissa on jäljellä alle neljä millimetriä kulutuspintaa, niiden märkäpito- ja vesiliirto-ominaisuudet suorastaan romahtavat jo 75 km/h nopeudella. Uusi rengas pitää otteensa vesikelillä vielä yli 90 km/h nopeudellakin. Menopelit-liitteessä on tuntumat myös Jaguarin huikeasta XJ-limusiinista sekä Suomessa erittäin harvinaisesta lokinsiipiovisesta De Lorean urheiluautosta. Sivut 31–40
Keskusta valmis porvarisopimukseen vuoden 2012 presidentinvaaleissa
Lindén kytkisi laajakaistan ja sähköisen postinjakelun
Lähi-idän suorat rauhanneuvottelut alkuun USA:ssa
HELSINKI Viestintäministeri Suvi
WASHINGTON Israelin ja palestiinalaisten rauhanneuvottelut alkoivat torstaina Washingtonissa. Kyseessä ovat osapuolten ensimmäiset suorat neuvottelut lähes kahteen vuoteen. Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton avasi neuvottelut sanoen, että Israel ja palestiinalaiset ovat ottaneet tärkeän askeleen kohti rauhaa. Läpimurron mahdollisuuksia ei kuitenkaan pidetä hyvinä. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu lupasi, että Israel on valmis etenemään neuvotteluissa nopeasti. Sivu 17
Lindénin (kok.) mielestä postinjakelusta vastaava Itella voisi osallistua haja-asutusalueiden asukkaiden laajakaistakustannuksiin. Itella voisi vastaavasti harventaa postinjakelukertoja, jos asukkaat suostuvat ottamaan postinsa vastaan osin sähköisesti. Lokakuussa eduskuntaan tulevassa uudessa postilakiesityksessä taataan postin jakelu perinteiseen tapaan viidesti viikossa. Sen sijaan erillisestä varhaiskannosta luovuttaisiin ja kirjeposti jaettaisiin kerran päivässä. Sivu 10
Upeita Syysuutuuksia! MIEHILLE
Vaijerikelkan varassa roikkuvat seinäjokelaiset asentajat Antti Mattila ja Jarkko Niemi kunnostavat korkeuksissa Hankkijan rehutehtaan ikkunoita. KUVA: TOMI KOSONEN
Töissä näköalapaikalla Ohikulkijat pällistelevät mitä ihmettä Hankkijan rehutehtaan tornissa puuhastellaan. Seinäjoen
toiseksi korkeimman rakennuksen pahoin ruostuneet ikkunakarmit on uusittava. Rakennusalan vakavien tapaturmien taustalla näyttelevät noin puolta erilaiset putoamiset. Rehutehtaalla työturvallisuuteen on panostettu, eikä ikkunaprojektissa oteta minkäänlaisia riskejä. Sivu 2 Ta r j o u k s e t v o i m a s s a 9 . 9 . s a a k k a
pe-la tarjous!
Tulemaan tu u t u s
t
MONITOIMIHYLLYKKÖ
KAIKKI GÄT KESÄKEN
-50%
Koulukatu 14, SEINÄJOKI 4147 206 Av. ma-pe 9-19, la 9-17
Päällinen vettähylkivää Hydrotec -mokkaa /pintanahkaa
79€ 79€ (109,-)
Tilava XL-lesti Erityisen mukavat jalkaan!
Pe 9.30-19 la 9.30-15.30
KYNTTILÄ LAMPPU
6,, 5 , 8 10,2-os.
(109,-) koot: 35-42
myös mst
Ladattava
Puinen
E14 40W
t 10kpl/pk
3-os.
Sista
4-os.
URETAANIVAAHTO 600ml
HALOGENVALAISIN 12/ 230V
17,-
AURINGON25kg KUKANSIEMEN
0 9 19
3,-
Avoinna 8 myös su 12-1
(06) 421 7800 • 60320 SEINÄJOKI Avoinna: arkisin 9-19 • lauantaisin 9-16
varillisten puolueiden yhteistyöhön vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Puheenjohtaja, pääministeri Mari Kiviniemen (kesk) mukaan vuoden 2006 vaaleista löytyy keskustan toimintatapa. Jos oma ehdokas ei ole mukana toisella kierroksella, puolue suosittaa porvarillisen ehdokkaan tukemista. Kiviniemi ei aio muuttaa puolueensa linjaa presidentinvaaleissa.
Keskusta ei ole koskaan ratkaisevassa äänestyksessä tukenut sosiaalidemokraattista ehdokasta. – Lähdemme omalla ehdokkaalla voittamaan. Jos katsoo historiaa, sieltä näkee, mikä on keskustan kanta toisella kierroksella. Vuoden 2006 presidentinvaaleissa keskusta tuki toisella kierroksella pankinjohtaja Sauli Niinistöä (kok), joka hävisi sosiaalidemokraattien ehdokkaalle, presidentti Tarja Haloselle. Sivu 5
SOPURAHA
HEIKKI VENTO HELSINKI Keskusta on valmis por-
MAANANTAINA 23. ELOKUUTA 2010
MATKAILU
NETISTÄ
Luuletko matkustaneesi paljon? Ei kannata luulla vaan katsoa, mitä on tosireissaaminen. Nettisivulla Most Traveled People ihmiset ottavat mittaa toisistaan matkailussa. Pisteitä ei jaeta maiden vaan erilaisten maantieteellisten paikkojen mukaan. http://mosttraveledpeople.com/
UUTTA: Suomalaissilmin Tukholmaa ERILAINEN tapa nähdä Tukholmaa on tarkastella kaupunkia suomalaisnäkövinkkelistä. Matkaoppaaksi voi ottaa Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston julkaiseman pienen kirjasen Opas suomalaiseen Tukholmaan. Sen avulla voi vaeltaa vaikka Södermalmin harjanteilla, jossa sijaitsi parintuhannen hengen suomalaissiirtokunta 1600- ja 1700-luvuilla. Harva taitaa tietää myös, että suomalaiset saivat oman kirkkonsa kaupunkiin jo vuonna 1533 ja että vanhassa kaupungissa on asunut vuosisatojen mittaan lukuisia tunnettuja suomalaisia. Sieltä löytyy muun muassa Sara Wacklinin muistolaatta. Wacklin kirjoitti kuuluisat muistelmansa Tukholmassa vuosina 1844-1846. Kirjanen listaa kaikkiaan nelisenkymmentä kohdetta. Mukana on myös myös kartta, mutta sen varaan reissua ei kannata jättää ellei ota mukaan suurennuslasia, sillä sen verran taskukokoisesta oppaasta on kyse.
TEEMA
MENO: Messut kutsuvat kirjojen äärelle Kirja-alan tuorein anti on jälleen esillä. Turun kansainväliset kirjamessut järjestetään 1.-3.10. Samanaikaisesti Turun Messu- ja kongressikeskuksessa vietetään Ruokamessuja ja Tiedemessuja. Kansainvälisillä nimillä houkuttelee myös Helsingin kirjamessut, jonne on tulossa 40 ulkomaalaista kirjailijaa. Tapahtuma järjestetään 28.-31.10. messukeskuksessa. Samalla lipulla pääsee Viini, ruoka & hyvä elämä -tapahtumaan.
Pistoksissa tropiikkiin
MATKALLA
Rokotteiden hankinnassa vaakakupissa painavat muun muassa suojateho, haitta ja hinta
ANNE PUUMALA Kirjoittaja on uutistoimittaja
HELENE KÄLLI ILKKA Kauhajokelainen Marika
Menetetyt hetket
Latva-Kurikka suuntaa syksyllä Kaakkois-Aasiaan. Kolmeksi kuukaudeksi reppureissulle lähtevään naiseen on isketty useita piikkejä. Elimistöön on sujahtanut rokotteena B-hepatiitti-, lavantauti- ja japaninaivotulehdus-rokotteet. – Yllätyin, että rokotteet ovat niin kalliita. Etukäteen ajattelin, että rokotteet tulisivat maksamaan korkeintaan 200 euroa. Nyt niihin on mennyt melkein 400 euroa. Eniten Latva-Kurikka järkyttyi japaninaivotulehdus-rokotteesta, jonka hinta on noin 129 euroa. – Luulin aluksi, että rokotteen toinenkin annos kuuluisi tuohon 129 euroon, mutta hinta olikin tupla tuosta. Latva-Kurikka kertoo ottaneensa rokotteet, ettei tarvitsisi jännittää.
Rokotteet voivat nopeasti nos-
taa matkan hintaa, jos kyseessä ei ole työkomennus. Kela ei rokotteita korvaa, jos ne eivät kuulu kansalliseen rokoteohjelmaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveydenhoitajan Eeva Pekkasen mukaan rokotteet tulevat matkailijoille ensimmäiseksi mieleen, vaikka yleisin vaiva matkalla on kambylo- ja salmonellabakteerien aiheuttama turistiripuli. – On rokotukset tärkeitä, mutta usein unohdetaan todelliset riskit. Pitää muistaa, että reissussa vaivaa monesti samat pitkäaikaissairaudet kuin kotonakin, tuumaa Pekkanen. Eksoottisia tauteja tavallisimpia matkailijan riesoja ovat erilaiset tapaturmat, liikenneturmat ja seksitaudit. – Omalla käyttämisellä voi vaikuttaa paljon. Rokotteet eivät auta, jos käyttäytyminen on holtitonta. Usein runsas alkoholin käyttö lisää riskejä, Pekkanen muistuttaa. Ohjeena on, että seksitauteja vältetään kondomilla ja alkoholia kannattaa Pekkasen mukaan käyttää vain kohtuudella.
Rokotteiden suositusten mää-
riin vaikuttaa, kuka lähtee, minne ja kuinka pitkäksi aikaa. Alkeellisiin oloihin lähtevälle reppureissaajalle suositellaan rutkasti enemmän pistoksia kuin rantalöhöilijälle tai kaupunkimatkaajalle. Kaikkia rokottei-
Matkailijan rokoteviidakko köyhdyttää kukkaroa
Puutiaisaivotulehdus
Hepatiitti A ja B Twinrix, 2 annosta (á n. 45€)
TicoVac, 3 annosta (á n. 37 €) Encepur, kolme annosta (á n. 35 €)
90 €
Typherix (Suoja kestää 3 vuotta)
€
Japanin aivotulehdus-rokote Ixiaro, 2 annosta (á n. 130 €)
32 €
Hepatiitti A
260 €
Vesikauhu
35 €
Vivotif-kapseleina 3 kpl (Suoja kestää 1-3 vuotta.)
Rabies-Imovax, 3 annosta (á n. 84 €) (Tehosteannos viiden vuoden välein.)
252 €
Kolera
Dukolar, 2 annosta (á n. 60 €) (Suoja kestää 2 vuotta)
Havrix, 2 annosta (á n. 51 €) Epaxal 2 annosta (á n. 46€ )
at t ov aasta. e e t t p roko eysop t a rv av itelt ilijan te s o Su atka :n M Keltakuume THL
€ 2 0 1
1 11
K
105 €
Lavantauti
Stamaril (Suoja 10 vuotta)
36 €
120 €
Hepatiitti B Engerix 3 annosta (á n. 33 €)
99 €
Meningokokki Mencevax ACWY Novum (Suoja kestää noin 3 vuotta.) NeisVac-C
47
€
44 € GRAFIIKKA: SATU HAAVISTO, KUVA: HARRI TOIVOLA, LÄHDE: APTEEKKARILIITTO
Pistosfaktaa Rokotteista saa tietoa omasta terveyskeskuksesta. Maakohtaiset rokotussuositukset löytyvät Matkailijan terveysoppaasta: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat. Haittavaikutuksista kerrotaan Terveyden ja Hyvinvoinnin verkkosivuilla www.thl.fi. Matkailijan kannattaa hoitaa tarvittavat rokotukset kuntoon vähintään 1–2 kuukautta ennen matkaa. Korkeakouluopiskelijoille on lisäksi olemassa oma YTHS:n rokotus ja matkailuneuvonta, joka päivystää numerossa 0467101099. ta ei kannata suin päin itseensä pistättää. Rokotteita kehitetään koko ajan lisää. Pekkasen
mukaan Euroopan parin viikon kaupunkilomalla pärjää lapsena neuvolassa saaduilla rokotteilla.
Pekkasen mukaan on kuitenkin huomattava, että Euroopassa on viime vuosina esiintynyt paljon muun muassa tuhkarokkoa. Matkailijan perusrokotukset ovatkin juuri usein lapsena saadut jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotukset ja tarvittaessa MPR- ja poliorokotus, jotka voi saada ja mahdollisesti uusia maksutta kotikunnan terveydenhuollosta. Eniten rokotteita suositellaan tropiikkiin. Mantereista Afrikka on tässä suhteessa vaativin. – Jo Virossa, Venäjällä, Latviassa ja Liettuassa esiintyy ra-
biesta. Kauko-itään rantalomalle Pekkanen laittaisi ainakin A-hepatiitin. Afrikassa hänen mukaansa malarian estolääkitys on oltava aina. Lisäksi kaikkialla tropiikissa tulee suojautua hyttysten pistoilta. Rokotteisiin vaikuttaa myös lähtijän oma terveydentila.
Rokotteita hankittaessa vaaka-
kupissa painavat suojateho, haitat ja hinta sekä taudin yleisyys, esiintyvyys ja vakavuus. Pekkasen mukaan rokotteiden tarpeellisuutta voi parhaiten poh-
tia oman lääkärin tai hoitajan kanssa. Tärkeää on Pekkasen mukaan muistaa, että rokotteet eivät korvaa matkavakuutusta, jota hän suosittelee kaikille. –Ambulanssilento voi maksaa 50 000–100 000 euroa, hän havainnollistaa. Lentojen hintoja voi kilpailuttaa, mutta rokotteiden hinnat ovat kaikissa apteekeissa samat. Apteekkariliiton Johanna Salimäki kertoo, että yleensä rokotteiden hinnat nousevat. Lääkkeet, jotka kuuluvat viitehintajärjestelmään, halpene-
Espanjan Ronda on kuin pitsiä pilven reunassa Sadepilvet roikkuvat alhaalla ja sumu rajaa näkyväisyyden muutamaan metriin. Onneksi, sillä korvien lukkoon menosta tiedän, että korkealla ollaan ja yhä ylemmäksi mennään. Takapenkiltä näen kaksinkertaisen tien keskiviivan. Tie on hyvälaatuinen, mutta kurvikas. Muhkeat maisemat salpaavat hengen, kun joskus puikahdamme pilvestä paisteeseen. Muutaman kymmenen kilometrin matelun jälkeen lähestymme lähes 750 metrin korkeudessa rotkon reunalla kyyhöttävää Rondaa. Sen valkoiset talot näyttä-
vät kaukaa katsoen sadepilven valkoiselta pitsireunukselta. Vaivalloisesta ja pelottavasta matkasta huolimatta Ronda on näkemisen ja kokemisen arvoinen. Malagasta kylään on matkaa vähän toistasataa kilometriä, Benalmadenasta ja Fuengirolasta reilut 50 kilometriä ja Marbellasta vajaa 40. Yksinkertaisinta kylään on matkustaa autolla, jos käytössä on kokenut kuljettaja ja hyvä ajokki. Toki Rondaan pääsee myös bussilla ja junalla, sillä monet matkatoimistot myyvät sinne erilaisia paketteja.
Uusi silta on Rondan tunne-
tuin nähtävyys. 1700-luvulla lähes puolivuosisataa rakennettu silta on kuin roomalainen akveduti eli vesijohto. Silta on rakennettu osissa syvän rotkon pohjalle kolmen kaaren varaan. Sillan suunnitellut ja rakentamista valvonut arkkitehti ei ehtinyt nähdä työtään valmiina, sillä hän putosi rotkoon kuten kymmenet muut rakennustöissä rehkineet. Sillalta alas katsoessa huimaa yhä, sillä rotkon pohjalla oleva joki virtaa sata metriä alempana. Lyhyen matkan päässä sillasta voi astella kuuluisuuksien jalanjäljissä Espanjan eh-
kä vanhimmalle ja kauneimpana pidetylle härkätaisteluareenalle. Ernest Hemingway ikuisti tuon 1785 avatun areenan romaaneissaan Ja aurinko nousee sekä Kuolema iltapäivällä. Rondan lumoissa eli myös amerikkalainen elokuvaohjaaja Orson Welles, jonka tuhkat on haudattu kylän lähistölle. Historian havina on turistilaumoista huolimatta yhä aistittavissa Rondassa, sillä paikka on antiikin Arunda ja perustettu 800-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Sieltä löytää yhä merkkejä niin roomalais- kuin maurilaisajoilta.
vat, ja niissä voi olla rajujakin pudotuksia. Matkailijan rokotteita alennus ei kuitenkaan koske, vaan tuotantokustannukset yleensä vain korottavat hintoja. Mahdollisten haittavaikutusten lisäksi matkailija voi kärsiä aikatauluista. Joitakin tauteja vastaan tarvitaan useita rokoteannoksia, esimerkiksi kuukauden välein. Lääkäri tai terveydenhoitaja iskee pistoksen käsivarteen virka-aikana, mikä voi osattautua töissäkäyvälle haasteeksi. Vaihtoehtona ovat yksityislääkäriasemat tai työterveydenhuolto.
oko kalusto mukaan ja menoksi, nyt ei kameraa säästellä. Tällä ajatuksella suuntasin alkukesällä Amerikkaan. Kun reppuun mahtui vielä kameran ja parin objektiivin lisäksi läppäri, ratkesi samalla kuvien tallennusongelma. Ei olisi huolta muistikorttien riittämättömyydestä. Lupauksesta tuli pidettyä kiinni - melkein liiankin hyvin. Seitsemän viikon saldo: 8000 valokuvaa. Filmiaikoina maltoin tuhlata korkeintaan kolme 36 kuvan filmirullaa viikossa. Laskin, että jos jokaista Yhdysvaltain-lomamatkalla ottamaani valokuvaa katsoisi viiden sekunnin ajan, sessio veisi yli kymmenen tuntia. Tervetuloa kylään. Aloitetaanko Yosemiten kansallispuistosta vai öisestä Las Vegasista? Eräs tuttava ei koskaan ota kameraa reissuun. Hänen mukaansa matka on pilalla, jos mokomaa rakkinetta on tarve tuon tuosta kaivaa esiin laukun pohjalta. Turhaa vaivannäköä, kun kuvia ei kuitenkaan jälkeenpäin jaksa katsoa! Puheissa on perää. Budjettimatkaaja ja järjestelmäkamera on huono yhdistelmä. Kameraa ei uskalla jättää hostellien kimppahuoneisiin, oli niissä lukolliset lokerot tai ei. Hymyssä on pusertamista, kun on koko päivän kantanut helteessä monen kilon painoista reppua ja vaivautunut ottamaan muutaman otoksen. Museoiden säilytyksiin ja narikoihinkaan värkkiä ei tohdi jättää. Todellisuus on linssin läpi katsottuna aina toisenlainen. Ja kun hetken ikuistaa kameran kennolle, samalla sen menettää. Mitä muistan Burneyn vesiputoukselta Kaliforniasta? Juuri sillä kriittisellä hetkellä linssiin roiskahtavan vesipisaran. Sequoian kansallispuisto, mitä palautuu ensimmäisenä mieleen? Kuinka haastavaa on rajata maailman suurin puu. Laajakulmazoom ei riitä ja kalansilmä vääristää. Los Angeles? Miten ikävästi sydän nyrjähtää, kun kamera kolahtaa ostoskeskuksessa pöydänkulmaan. New York? Harmistus siitä, että salama jäi kotiin.
Muukalaisena Kiinassa KIRJA
Antiikin Arundassa on yhä aistittavissa historian havina MAIJA ALA-FOSSI RONDA/ESPANJA
13
Yli kaksi sataa vuotta sitten valmistunut Uusi silta on Rondan maamerkki ja suosituin kuvauskohde härkätaisteluareenan ohella. KUVA: MAIJA ALA-FOSSI
Guy Delisle: Shenzhen. Wsoy 2010. KIINA on kumma maa – ainakin jos sitä katsoo länsimaalaisen taiteilijan silmin. Ranskalainen Guy Delisle on tullut tunnetuksi sarjakuvan muotoon piirtämistään matkapäiväkirjoista Merkintöjä Burmasta ja Pjongjang. Nyt myös hänen Kiinan-kokemuksensa on käännetty suomeksi. Shenzhen kertoo taiteilijan kolmen kuukauden mittaisesta työmatkasta Hongkongin kupessa sijaitsevaan Shenzhenin kaupunkiin. Se on raportti siitä, millaista on olla ulkopuolisena vieraassa kulttuurissa. Delisle tekee matkapäiväkirjassaan runsaasti huomioita paikallisten tavoista ja tapaamistaan ihmisistä. Kiinalaisten sielunmaisema on hänelle jatkuva ihmetyksen aihe, suurelta osin kielimuurin vuoksi. Guy Delislen Shenzhen on
länsimaalaiselle haastava kaupunki sopeutua. Ero viereiseen Hongkongiin on suuri. Kun Shenzhenissa ei ole ”yliopistoa eikä kahviloita, joissa tavata länsimaista kiinnostuneita nuoria”, Hongkong on Delislelle ”trooppinen versio New Yorkista”. Shenzhenin välittämän Kiinaeksotiikan tunnistaa varmasti jokainen maassa käynyt. Suurimmat kehut piirtäjä säästää maan ruokakulttuurille. Kiinassa ei koskaan voi olla varma siitä, mitä lautaselta löytyy. ANNE PUUMALA
Guy Delisle, Shenzhen.
KESKIVIIKKONA 25. ELOKUUTA 2010
KULTTUURI
Aino Mäki-Mantila (Seinäjoen esimies) 2477585 Tero Hautamäki (Seinäjoki) 2477 586 kulttuuri@ilkka.fi Laura Kurko-Kauranen (Vaasan esimies) 247 7587 Anne Laurila (Vaasa) 247 7588
Haluan, että näytelmäni saavat yleisön mieluummin hyvälle mielelle kuin ahdistumaan. Laura Kivimäki Feminateatterista
NÄKÖKULMIA ATSO ALMILA kapellimestari
Sosiaalinenko media?
T
utustun Naamatun eli Facebookin saloihin, koska siellä vilisee omaa jälkikasvua neljä kappaletta viidestä. Jotka tuntevat minut oikeasti (ei Facebookin kautta), tietävät lapsilla olevan suuret ikäerot. Seuraan siis vanhimman, päälle kolmikymppisen aika harvahkoa kommentointia maailman asioista, ja huomaan hänen olevan jonkin verran yhteyksissä nuorimpaan lankomieheeni. Salaa? Ei, jokainen säätää yksityisyysasetuksensa haluamansa laisiksi, välttyen näin suurimmilta törkeyksiltä ja identiteettivarkauksilta. Minkä vieras näkee, sen haluatkin jakaa. Kymmenen vuotta nuorempi lapsi sekä teini-ikäinen sisaruksensa käyttävät niin ihmeellisiä sanoja, etten tiedä lainkaan, mitä tarkoittavat. Nuorin käyttää Facebookia yhteen kivaan peliin ja joihinkin kommentteihin luokkatovereille.
Kaikki nuoremmat tuntuvat jättävän aika vähän julkisia kirjoi-
tuksia (noita parin lauseen ”seinäkirjoituksia”) ystävä- tai laajemmankin joukon luettavaksi, mutta kun ikä nousee neljäänkymppiin, alkaakin näkyä kannanottoja kaikkeen mahdolliseen. Hyviä Youtube-pätkiä tuodaan näytille, ja lehtien kirjoitukset poikivat pitkiä kommentointiketjuja. Mitä puuttuu? Puolet. Usein vain tutun avioparin toinen puolisko (kuten meilläkin) on naamattulainen, eikä toista kiinnosta pätkääkään. Facebookissa olijoista puolestaan puolet käyttävät suurimman osan aikaansa bookissa toimiviin nettipeleihin, joiden äärimmäisen epäkiinnostavia tuloksia sitten jaellaan; tarkoituksena on usein päästä vaihdantatalouteen muitten pelaajien kanssa. Yksinäistä, sanoisin. Puolikas jakelee Naamatussa kavereilleen virtuaalitavaraa, josta sitten pitäisi kiittää. Kaiken maailman sydämiä ja muuta turhaketta. Ypöyksinäistä. Ja turhimman tiedon kautta mainostajat saavat osviittaa omalle toiminnalleen. Sillä ei naamattu ole sosiaalinen media. Se on kiero tapa onkia tietoa. Moni myös tyrkyttää omia tapahtumatietojaan muille. Hohhoijaa.
Kaiken maailman sydämiä ja muuta turhaketta. Ypöyksinäistä.
Meitä suojaa kielemme. Facebookiin syntyy parhaimmillaan pie-
niä keskustelupiirejä ruoan, kulttuurin tai vaikka yhteiskunnallisten asioiden ympärille, ja silloin se toimii mukavasti. Suomalaista keskustelua ei myöskään voida ylhäältä kontrolloida, koska sitä ei Amerikoissa ymmärretä (joitain rajoituksia ja siisteysvaatimuksia Facebookissa on). Hauskaa on, kun pohditaan, onko Newsweek paras lehti maailmassa. Mutta ei tuo median muoto, jossa vielä joka nurkan takana vaanii peto vihasivustoineen, ole minusta sosiaalinen. Oikeasti. On sitä kumminkin puhelimessa puhuttava ja naamatusten tavattava, aina joskus. Ja halattava.
9
Filosofiapäivillä aiheena Nietzsche ja kirkko LAPUA Lapuan III:lle filosofiapäiville kokoontuu lauantaina pohjalaisia filosofian nimiä pohtimaan moraalin ja syyllisyyden kysymyksiä. Mukana ovat teologian tohtori Pauli Annala ja taiteen tohtori Teemu Mäki, professori Simo Knuuttila sekä hiippakuntakanttori, musiikin maisteri Johanna Ojala. Luennoijat käyvät päivän mittaan myös paneelikeskustelun aiheesta ”Syyllistääkö uskonto?” Paneelin johtaa pastori Artturi Kivineva Herättäjä-Yhdistyksestä. Filosofiapäivät pidetään Vanhassa Paukussa kello 9.30-15.30. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Feminat irrottelevat huumorilla ja naiseudella Seinäjoen Harrastajateatterikesä tuo viikonloppuna maakuntaan harrastajateatterin kärjen ANNE PUUMALA SEINÄJOKI Vuorosanat ovat ha-
kusessa ja h-hetkeen on aikaa enää jokunen päivä, mutta seinäjokelaisen FeminaTeatterin näyttelijät eivät ota stressiä. – Muutama yhteinen harjoituskerta riittää, sanoo ohjaaja ja käsikirjoittaja Laura Kivimäki. FeminaTeatterilla on viikonloppuna näytön paikka. Seinäjoen Harrastajateatterikesä käynnistyy perjantaina ja ryhmän näytelmä HCG - Sometimes it’s hard to be a woman nähdään tapahtumassa kisaamassa. – Jännittää, mutta niin pitääkin, kuuluu kommentti.
Seinäjoen harrastajateatterikesässä ei läheskään joka vuosi nähdä paikallista väriä. Jo itse tapahtumaan pääsy on monelle harrastajateatteriryhmälle iso asia. Tänä vuonna katselmukseen haki 45 näytelmää, joista kisaan valittiin yhdeksän. Tuomarina toimi näyttelijä Jani Toivola. Eräänä valintakriteerinä oli esitysten kyky peilata nykyaikaa ja yhteiskuntaa sekä niiden ongelmia. FeminaTeatteri käsittelee näitä kysymyksiä naiseuden kautta. Laura Kivimäki veikkaa ryhmän erottuneen edukseen myös energiallaan. – Uskon, että huumorintaju ja ilo tehdä teatteria heijastuvat työstämme, hän sanoo. Kivimäen mukaan lopputuloksesta ei voi olla näkymättä sekään, että HCG - Sometimes it’s hard to be a woman -näytelmän tarinalla on kaikupohjaa näyttelijöiden omassa elämässä. – Ryhmässä oli puhuttu pitkään äitiyttä ja naiseutta käsittelevän näytelmän teosta. Kun aiheeseen lopulta tartuttiin, valmista tuli erittäin lyhyessä ajassa. Ehkä tämä kertoo jotain. Kivimäki aloitti käsikirjoituksen kirjoittamisen viime lokakuussa. Ensi-ilta oli tammikuussa. Nyt ryhmä esittää näytelmän yli puolen vuoden tauon jälkeen.
Harrastajateatterikesässä kisaa tänä vuonna seinäjokelainen FeminaTeatteri. KUVA: TOMI KOSONEN
Laura Kivimäki on ollut pitkään mukana Seinäjoen teatterielämässä. Hänellä on toinenkin syy innostua Harrastajateatterikesästä kuin oman tekstin pääsy katselmukseen. Hän työskenteli tapahtuman projektisihteerinä muutaman vuoden vuosituhannen alussa. Vuonna 2003 perustettu FeminaTeatteri haki katselmukseen nyt ensimmäistä kertaa. Kivimäki sanoo aikovansa ottaa tapahtumasta kaiken irti. Käsikirjoittajana häntä kiinnostaa varsinkin se, millaisia ai-
heita muut näytelmissään käsittelevät. - Mukana on paljon ryhmiä, jotka esittävät omia tekstejään. Näistä esityksistä oppii aina jotain, hän sanoo.
FeminaTeatteri n HCG - Some-
times it’s hard to be a woman lähestyy aihettaan komedian keinoin. Kivimäen mukaan FeminaTeatterin näytelmissä ei itkua ja hammastenpuristusta nähdä jatkossakaan. - Sitä on monilla tosielämässä jo tarpeeksi. Minulle teatteri on ennen kaikkea pakoa arjes-
ta. Haluan, että näytelmäni saavat yleisön mieluummin hyvälle mielelle kuin ahdistumaan. Seuraavaksi FeminaTeatteri aikoo tuoda lavalle runoilija Arto Juurakon tekstejä, joista Kivimäki ryhtyy työstämään näytelmää. Parin hengen voimin esitettävää näytelmää on tarkoitus viedä sellaisiin paikkoihin, joissa teatteria ei tyypillisesti nähdä, kuten vanhainkoteihin. Valtakunnallinen Harrastajateatterikesä järjestetään 2729.8.2010 Seinäjoella.
Teatterikatselmuksen esitykset Mikä Mikä teatteri: Avoimien ovien päivä (Tuusula) FeminaTeatteri: HCG- Sometimes it´s hard to be a woman (Seinäjoki) Kajaanin Harrastajateatteri: Meidän sukupolvemme tarina (Kajaani) Teatteri Reipas Irma: Sataa kaatamalla (Helsinki) Teatteribarrikadi: Ruskaballadi (Parola) Tikkurilan Teatteri: Rikos ja Rakkaus (Vantaa) Ryhmä Backlund, Hasse, Sjöholm: Fröken Julie (Pietarsaari/Kokkola) Haaran-Onkijoen kyläteatteri: Saviseutuni (S)oi! (Loimaa) Argentiinalaisena vierailuesityksenä nähdään Grupo sin guardian Bengala
Big Bandin perustaminen on kulttuuriteko Provinssissa rokataan nyt osakeyhtiön nimissä. KUVA: JUSSI ASU
Provinssirockista osakeyhtiö TERO HAUTAMÄKI SEINÄJOKI Seinäjoella toimii ny-
kyisin Provinssirock Oy. Osakeyhtiö on pantu pystyyn jo viime keväänä, selviää Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteisestä yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä. Provinssirock Oy:n omistaa sataprosenttisesti Seinäjoen elävän musiikin yhdistys Selmu ry. Selmu omistaa samalla tavalla muutama vuosi sitten perustetun Profest Oy:n, jonka puitteissa on järjestetty Mikkelissä pidettävää Jurassic Rockia. Provinssirockin promoottori Juha Koivisto sanoo, että osakeyhtiön perustamisen taustalla on ollut tarve selkiyttää organisaatiota ja helpottaa hallinnointia päätösten teon osalta. – Selmun viime vuosikokouksessa tehtiin päätös siitä, että osakeyhtiö perustetaan minimipääomalla, joka on 2500 euroa. Meillä on nyt osakeyhtiö pöytälaatikossa. Seuraavassa vuosikokouksessa asiaa ja sen suomia mahdollisuuksia selvitetään tarkemmin. Selmu on tavallisesti pitänyt vuosikokouksensa marraskuussa.
Provinssirock teki tänä kesänä selvästi plusmerkkisen tuloksen. Vaikka oy-malli olikin jo voimassa, voittoa ei Koiviston mukaan jaettu osinkoina mihinkään suuntaan. – Perinteisesti on tehty niin, että jos on rahaa jäänyt, se on pantu sukanvarteen tai käytetty festivaalin parantamiseen. Nyt suoritettiin pieniä investointeja tapahtuman omaan kalustoon. Jatkossa isoja rahallisia haasteita tarjoaa Rytmikorjaamon remontti. Koiviston mukaan viime mainittuun liittyy yksi uuden järjestelyn eduista: jatkossa osakeyhtiöhallinnon (Provinssirock) ja yhdistyshallinnon (Selmu) eriyttäminen parantaa kummankin edellytyksiä toimia. – Festaritoiminta on herkkää suhdanteille. Jos Provinssirock menee jonakin vuonna huonosti, sen vaikutukset eivät enää yllä Rytmikorjaamoon, jota Selmu pyörittää. Koiviston arvion mukaan noin puolet suomalaisista festivaaleista on yritysmuodoltaan osakeyhtiöitä. – Rockpuolella se on kaikkein yleisintä.
LEVYT
matta, vaikka taitoa yllin kyllin piisaakin. Hienoisista puutteista huolimatta must-ostos big bandin ystäville.
Ricky-Tick Big Band (RickyTick Records).
Harvinaista herkkua Suomen markkinoilla: big band -levy, jossa debytoi uusi big band ja jonka johtaja on säveltänyt kaikki teokset. Valtteri Pöyhönen on perustanut uuden orkesterin, mikä sinällään on kulttuuriteko. Ilmeisesti projektiluontoisesti toimivassa soittajistossa on rutkasti nimimiehiä: mm. Timo Lassy, Kalevi Louhivuori, Jukka Eskola, Antti Lötjönen ja Jaska Lukkarinen. Tenorifonissa ja klarinetissa taituroi itse Antti Sarpila, jolle on annettu mukavasti soolotilaakin. Tiensuu on loputtoman kekseliäs. Tuottajana on Pöyhösen ohella häärinyt vanha big band -guru Otto Donner. Paketti on siis lähtökohdiltaan mainio. Pöyhösen sävellykset ovat traditiotietoisia, mutta silti moderneja. Teknistä taituruutta kyllä tarvitaan rutkasti. Ideoita on ja orkestraatio toimii, mutta jotain kipinää sävellyksistä jää uupumaan. Soittajisto on taitava, mutta ainakin orkesterin historian tässä vaiheessa hioutumaton. Kirkkain klangi soinnissa jää saavutta-
Oliphant: Herx, Pich! (Alba).
Klarinetisti Antti Sarpila saa mukavasti soolotilaa uudella suomalaisella big band -levyllä. KUVA: SANNA HEIKINTALO
Keskiaikaisen musiikin yhtye Oliphant jatkaa tutkimusretkiään musiikin historian loputtomilla tutkimuskentillä. Varhaiskeskiajan yksiäänisestä monodiasta moniäänisyyden kehittymiseen on alue, jolla ei liikaa muusikoita liiku. Nyt yhtye keskittyy saksalaiseen keskiaikaiseen musiikkiin, josta yhtyeeseen kuuluva Leif Karlsson on koonnut laajan tietopaketin levyvihkoseen. Tiensuu on loputtoman kekseliäs. Kyseessä on siis laulettu saksalainen runous, hieman yleistäen nk. minnelaulu (rakkauslaulu). Valtaosa lauluista on 1400-luvun taitteessa vaikuttaneen Oswald von Wolkensteinin nimiin laitettuja. Sopraano Uli Kontu-Korhonen Eira Karlssonin ja Leif Karlssonin ja Janek Öllerin keskiaikaisilla soittimilla säestämänä tulkitsee vakuuttavan kuuloisesti näitä 600 vuotta vanhoja viisuja. On toki mahdollista koettaa ymmärtää koulusaksan avulla, mitä laulun aiheet ovat. Tiensuu on loputtoman kekseliäs. Kiehtovin asia näissä lau-
luissa taitaa kuitenkin olla Kontu-Korhosen äänen lisäksi vanhojen soitinten jäljittelemätön sointi ja puhtaiden kvinttien sarjaan perustuva pythagoralainen intonaatio.
Plus Ensemble Jukka Tiensuu (Alba).
Jukka Tiensuuta levytetään ilahduttavan paljon. Tuoreessa muistissa ovat säihkyvät nemo-Puro-Spiriti - ja Minds and Moods -levyt (Alba, jotka esittelivät Tiensuun orkesterituotantoa. Plus Ensemble (sellisti Erkki Lahesmaa, harmonikansoittaja Mikko Luoma ja klarinetisti Christoffer Sundqvist) on taltioinut Tiensuun kamarimusiikkia eri kokoonpanoille. Muita muusikoita ovat huilisti Mikael Helasvuo, viulisti Jan Söderblom sekä Tiensuu itse pianossa. Teokset ulottuvat 1975 sävelletystä Rubatosta vuonna 2007 sävellettyyn Erziin. Mukana on myös ääninauhaa ja elektroniikkaa. Tiensuu on loputtoman kekseliäs. Virityksillä ja Liuútuksilla taiturointia kuullaan nytkin, mutta suppeat kokoonpanot tuovat Tiensuun lähelle valtavirtanykymusiikkia, jos vertaa orkesteriteoksiin, joissa Tiensuun vahvuudet tulevat parhaiten esiin.
Espoon tuomiokirkon urut 1967-2010. (Fuga).
Espoon tuomiokirkon urkuri Petri Koivusalo on ikuistanut työvälineensä tämän levyn myötä. Neoklassiset, 1967 rakennetut ja 1989 laajennetut urut tullaan siirtämään Ouluun ja uudet rakennetaan tilalle vuodeksi 2012. Instrumenttinsa syvällisesti tunteva Koivusalo on tulkinnut levylle hyvin sopivaa ohjelmistoa. Säveltäjien ja tyylikausien kirjo on tosin laaja, mutta urkudokumenttina rönsyily puoltaa paikkaansa. J.S. Bachin G-duurikonsertto (BWV 592) on peruskauraa. Sulo Salosen Partita ”Sen suven suloisuutta”, Joonas Kokkosen Lux aeterna ja Oskari Merikannon Häähymni edustavat ilahduttavasti ohutta suomalaista urkusävellysperinnettä. Raskaamman sarjan nimistä mukaan on päässyt Felix Mendelssohnin Aduurisonaatillaan. Muita säveltäjiä ovat Oskari Lindberg, Joseph Rheinberger ja Louis Vierne. Koivusalo on mainio, rekisteröinneissään maltillinen urkuri. Mika Koivusalon äänitys on huipputasoa ja äänitettä voidaan toistaa myös Super Audio CD:nä. Espoon tuomiokirkon akustiikka pääsee oikeuksiinsa. MARKKU VIITASAARI
LAUANTAINA 28. ELOKUUTA 2010
2
KULTTUURI
Suomessa teatterintekijät voisivat myöntää, että eliittiin kuulutaan, mutta yritetään silti puhua siitä asiasta, jonka koemme tärkeäksi. Ohjaaja Mikko Roiha Teatteri-lehdessä
17
Esiintyjiä haetaan suurmusikaaliin SEINÄJOKI kaupunginteatteri etsii syksyn 2011 suurmusikaalia varten laulajia kuoroon, tanssijoita, laulavia tanssijoita sekä tanssivia laulajia. Koe-esiintyminen järjestetään sunnuntaina 19. syyskuuta kello 11 Seinäjoen kaupunginteatterissa. Ilmoittautumiset vastaanottaa tuotantoassistentti Jari Pylväinen, jolta saa myös lisätietoja: jari.pylvainen@seinajoki.fi tai 040 774 8431. Hakemukset on jätettävä 10.9. mennessä.
Teatteri oli minulle se paikka, jossa sain nuorena tukea ja hyväksyntää omalle persoonalleni, sanoo Seinäjoen Harrastajateatterikesään esitykset valinnut näyttelijä Jani Toivola. KUVA: JUSSI ASU
Aika askarruttaa, aate uupuu Valtakunnallisen Harrastajateatterikesän avauksessa peräänkuulutettiin aatteen paloa.
ANNE PUUMALA SEINÄJOKI Perjantai kääntyy iltaan. Kau-
punginteatterin pukuhuoneissa jännitetään ja pidetään peukkuja. Näyttelijä Jani Toivolaa sen sijaan hymyilyttää. Takana on rankka rupeama, jonka huipentuu viikonloppuna. Toivola valitsi valtakunnalliseen Harrastajateatterikesään hakeneista 45 esitykses-
tä yhdeksän. Viimein nuo esitykset nähdään saman katon alla. Perjantaina startannut tapahtuma jatkuu sunnuntaihin. Näyttelijä innostuu silmin nähden muiden innostuksesta. - Näki, että ihmisillä oli kova halu päästä mukaan. Valintavastuu oli valtava jo kun ajattelee sitä, miten suuri määrä väkeä oli laittanut parastaan näihin esityksiin, hän sanoo. Hänellä on toinenkin syy jakaa ruusuja: harrastajat ovat hereillä. Toivolan mukaan katselmukseen pyrkineistä esityksistä näki, että tämä aika askarruttaa teatterintekijöitä. – Usea näytelmä oli saanut alkunsa jostain uutisesta tai ajankohtaisesta tapahtumasta. Katselmuksessa tämä näkyy oman tuotannon runsautena. Jani Toivola ynnää, et-
tä noin puolet ryhmistä esittää oman tekstinsä. Mikään valintakriteeri se ei kuitenkaan ollut - tärkeintä oli Toivolan mukaan monipuolisuus. - Minua ajan haasteiden pohtiminen kuitenkin puhuttelee aina. Halu vaikuttaa ja ottaa kantaa asioihin oli eräs syy siihen, miksi itsekin halusin näyttelijäksi, hän sanoo.
Kantaa Jani Toivola on ottanutkin ja ja ot-
taa yhä. Erilaisuuden hyväksymisen teemaa hän liputtaa myös Harrastajateatterikesässä. Onko teatterissa tarpeeksi erilaisuutta? On ja ei - Jani Toivolan mielestä. Hänen mukaansa vähemmistöjen ja eri seksuaaliryhmien ääni ei edelleenkään nouse tarpeeksi esiin. - Näkisin mielelläni esimerkiksi näytel-
män, joka käsittelee homoseksuaalisuutta. Mistä kumpuaa homoseksuaalien torjunta? Miltä tuntuu olla seksuaalisuutensa kanssa kamppaileva nuori? Näyttelijä peräänkuuluttaa myös enemmän liikkuvuutta suomenkielisten ja ruotsinkielisten teattereiden välille - ja tämä koskee etenkin yleisöä. – Minulle asia on tärkeä. Siksi valitsin mukaan myös ruotsinkielisen ryhmän.
Katselmuksen tuomaristoon kuuluvan näyttelijän Jaana Saarisen mukaan harrastajateatterin suurin vahvuus on sen kyky reagoida nopeasti. – Harrastajateatterilla on tärkeä tehtävä tuottaa ohjelmistoja, joihin ammattiteattereilla ei ole mahdollisuuksia, hän painottaa. Vaikka ajan haasteet askarruttavat mo-
nia, trendi on henkilökohtaisuus, asioiden käsittely omien tuntemusten kautta. Jaana Saarinen ihmettelee, missä teatterissa ovat aatteen palo ja kiihkeys. – Näkisin mielelläni, että ihmiset olisivat sitoutuneita aatteisiin ja päämääriin. Missä ovat yhteiskunnalliset pamfletit? Ehkä ne eivät ole tätä päivää. Nykypäivän aiheet ovat loppuviimein aika kesyjä. Saarisen mukaan asioita voitaisiin viedä entistä enemmän eteenpäin tunteisiin vetoavalla akselilla. - Aatteet lähtevät liikkeelle kuitenkin pienistä asioista.
Katselmuksen avauspäivänä järjestetyssä paneelissa nousiin esiin, kuinka etenkin nuorilla teatterintekijöillä on voimakas halu tehdä henkilökohtaista ja omaa.
- Kyllähän se toimii ja koskettaa. Esimerkiksi Nuoren Kulttuurin teatterikatselmukseen taannoin osallistuneesta reilusta neljästäkymmenestä esityksestä ainakin kolmessakymmenessä käsiteltiin Kauhajoen koulusurmia. On kiinnostava nähdä, millaisia tulevaisuuden ammattilaisia nykyisestä harrastajajoukosta kasvaa, totesi kulttuurisuunnittelija Panu Mäenpää Nuori Kulttuuri -liitosta. Hän on vakuuttunut, ettei vastakkainasetteluiden aika teatterissa suinkaan ole ohi, vaikka siltä joskus saattaa vaikuttaa. - Koko ajan kytee. Uskon, että harrastajateatterikesässäkin vielä huudetaan aatteen palosta. Valtakunnallista Harrastajateatterikesää vietetään Seinäjoella tänä viikonloppuna. Esitykset Seinäjoen kaupunginteatterissa.
Kulttuuriluotsi opastaa ummikkoa STT-HELINÄ HUUHTANEN JYVÄSKYLÄ Oopperan lavalla
jodlaa outoja korkokenkätätejä, nykytanssijat etenevät nuolemalla pitkin lattiapintaa. Viulun ja fagotin käsittämätön vuoropuhelu kantautuu konserttisalin takariviin. Monelle kulttuuriummikolle kynnys taiteen ääreen istahtamiselle voi nousta kohtuuttoman korkeaksi. Mitä jos esityksestä ei osaakaan sanoa mitään? Tai teatterikäynnistä ei löydä muuta arvosteltavaa kuin väliajan viskin? Onko siellä edes vessaa?
Jyväskylä on astunut kaupunkilaistensa avuksi. Kaupunki tarjoaa kulttuuriummikoiden palvelukseen luotseja, joita saa tilata seurakseen muun muassa teatteriin, konsertteihin tai tanssitapahtumiin. Luotsit juttelevat asiakkaidensa kanssa sitten fiksuja, opastavat käytännön toimissa ja pitävät seuraa. Eikä hämärässä teatterisalissa tarvitse enää väliajalla yksin ihmetellä, miksi kaikki muut nousevat kesken kaiken seisomaan.
Kysyntää luotseille riittää. Vii-
me vuonna asiakaskäyntejä kertyi reilut 2 000. Tänä vuonna tilauksia tuli toimistoon tammi-helmikuussa jo yhtä paljon kuin koko viime vuonna yhteensä. - Luotsien suosio on selvästi kasvanut. Etenkin yksin liikkeellä olevia kyselijöitä on nyt aiempaa enemmän, kertoo taidemuseon luotsikoordinaattori Hanne Laitinen. Laitisen mukaan luotseja tilaavat pääosin erilaiset pienryhmät: eläkeläiset, päiväkeskuskävijät, kehitysvammaiset ja vaihto-opiskelijat. Kun luot-
si tulee tutuksi, moni tilaa tutun oppaan myöhemmin myös itselleen. Luotseina toimii kaupungin ja eri taidetahojen kouluttamia kulttuuriharrastajia, jotka tekevät työtä vapaaehtoisvoimin. Joukkoon mahtuu niin eri alojen ammattilaisia, tavallisia vertaisseuralaisia kuin persoonallisempia taiteentuntijoitakin. - Ainoastaan kerran asiakas jätti palautelapun, että olisi mieluummin shoppaillut tunnin Sokoksella, Laitinen naurahtaa.
Tätä on kokeiltava. Soitan toi-
mistoon ja tilaan seuralaisen nykytanssitapahtumaan. Säynätsalon kuitulevytehtaalle, vanhaan askeettiseen tehdasmiljööseen, jonka ruosteen rohduttamat seinät tarjoavat karua kontrastia siroille tanssijoille. Lähden ummikkona tapittamaan, mitä nuokin tuossa nyt heiluvat. Luotsi osoittautuu ystävälliseksi herrasmieheksi, jolla on kansainvälinen opaskoulutus. Kielirepertuaaria on saksasta venäjään, englantiin, unka-
riin ja slovakkiin. Valitsen kuitenkin suomen. Nykytanssi on muutenkin tarpeeksi tulkinnanvaraista. Opas ottaa tilanteen heti haltuunsa: esittelee taustoja, ohjaa istumaan, tarjoutuu hakemaan juotavaa. Nautinnollista. Kuten juoneen kuuluu, luotsi supattaa korvaani fiksuja. Saan tietää, että esitys on intensiivinen ja suuntautunut ja ympäröivät installaatiot monitaiteellisia. Yhteisötanssin käsite raottaa sekin minulle merkitystään. Esitys alkaa asteittain aueta.
Nykytanssi ei aina ole kaikkein vaivattomimmin tulkittava taiteenlaji. Kuva tanssitaiteilija Helena Ratisen esityksestä Uuden Polven Museon tanssitapahtumassa Jyväskylässä. KUVA: LEHTIKUVA/JUHA SORRI
20
LAUANTAINA 28. ELOKUUTA 2010
TALOUS
Juhani Martikkala (esimies) 2477562 Berit Perälä (Seinäjoki) 2477 563 Harri Sippola (Vaasa) 247 7561
Työuria on venytettävä uran alkupäästä, keskeltä ja loppupäästä. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen Jaakko Kiander Helsingin Sanomissa
Porschen kokoaminen lopetaan Suomessa jo ensi keväänä UUSIKAUPUNKI Porschen kokoonpano Uudenkaupungin autotehtaalla päättyy ensi keväänä. Tämä on aiemmin kuin piti, kertoo Valmet Automotive. Aiemmin kokoonpanon kerrottiin jatkuvan vuoteen 2012. Tehtaalla jatkuu kuitenkin Porschen korien teko vuoteen 2012 asti. Korit toimitetaan pohjamaalattuina Saksaan. Valmet Automotiven henkilöstömäärä on noin 800. Noin 160 on nyt lomautettuna. Tehdas arvelee, että työllisyys paranee vaiheittain sähköajoneuvojen valmistuksen ansiosta. (STT)
Uudistunut jätevero tehostaa lajittelua, uskovat jätetoimijat Pohjanmaan kuntien jätelaitosten mielestä nykyinen vero on epäreilu HELENE KÄLLI SEINÄJOKI Toteutuessaan jäte-
veron muutos näkyy suoraan kaatopaikkamaksuissa. Yritysten kaatopaikkajätteille veron korotus tarkoittaisi Pietarsaaressa toimivan Ekorosk Oy:n toimitusjohtajan Olli Ahllundin mukaan 10 prosentin korotuspainetta. Jätevero siirtyisikin suoraan kaatopaikkamaksuihin. – Ekoroskissa jäteveron uudistuksessa kyse olisi noin sadastatuhannesta eurosta, Ahllund sanoo. Pohjalaisten kunnallisten jätelaitosten mukaan kuluttajille hintojen nousu olisi kuitenkin minimaalista. – Jos kotitalous maksaa kaatopaikalle tulevasta jätteestä noin 100–120 euroa vuodessa, jäteverouudistuksen jälkeen kaatopaikkamaksu nousisi muutaman euron, eli kenenkään maailma ei siihen kaadu, Ahllund tuumaa ja kertoo, että kotitalouksien osalta kustannusvaikutus olisi 1–2 prosenttia. Nykyinen jätevero on 30 euroa jokaista kaatopaikalle tuotavaa tuhatta kiloa kohti. Vuoden 2011 hallituksen budjettiin kaavaillussa jäteveron uudistuksessa vero nousisi ensin 40 euroon ja parin vuoden kuluttua 50 euroon tonnilta. – Verouudistus on kaksipiippuinen juttu. Toisaalta se ohjaa hyötykäyttöä ja tehostaa lajittelua; toisaalta se tuo lisäkustannuksia tässä vaiheessa, Alajärvellä sijaitsevan Millespakan toimitusjohtaja Matti KorkeaAho tuumaa.
Botniaroskin toimitusjohtajan
Merja Rosendalin mukaan veron korotuksella olisi ensin pieni vaikutus, mutta polttolaitoksen valmistumisen myötä mahdollinen toinen korotus ei enää tuntuisi. Lakeuden Etapin maksut tulevat nousemaan hieman, mutta toimitusjohtaja Tenho Hakolan mukaan veron korotuksella ei ole merkittävää vaikutusta heidän kuluttajahintoihinsa. Kunnalliset jätelaitokset myhäilevät, sillä tulevaisuudessa monessa paikassa jätteitä hyödynnetään biokaasulaitoksessa tai polttamalla, ja jäteveron vaikutus pienenee näin koko ajan. Pohjalaiset kunnalliset jätelaitokset uskovat mahdollisen verokorotuksen toimivan ihan-
lainen matkatoimisto Saimaan Matkaverkko on ostanut matkustajalaiva Kristina Brahen Kristina Cruises -varustamolta. Laivan nimi muuttuu Braheksi uuden omistajan myötä. Kristina Cruises luovuttaa laivan Saimaan Matkaverkolle lokakuun puoliväliin mennessä. Kristina Brahe on Suomen
OMXH-indeksi nousi 0,8 prosenttia 6486 pisteeseen. Nokian kurssi toipui reilun prosentin verran 6,92 euroon. Yhdysvalloista saatiin vaihteeksi ennakoitua myönteisempiä uutisia, kun uusia työttömyyskorvaushakemuksia jätettiin edellistä viikkoa vähemmän. Heikot talousluvut Yhdysvalloista ovat tällä viikolla koetelleet sijoittajien luottamusta toistuvasti.
suurin sisävesialus, mikä mahdollistaa pitkien risteilyjen järjestämisen Saimaalla. Laivalla on muun muassa hyttejä 80 matkustajalle. Saimaan Matkaverkko on liikennöinyt Lappeenrannasta Viipuriin vuodesta 2003 lähtien Carelia-aluksella. Kristina Cruisesin uusi lippulaiva Kristina Katarina aloittaa liikenteen lauantaina Kotkasta.
Lehdet: Kari Neilimo pitää Ylen rakennetta liian raskaana STT HELSINKI Yleisradion hallituk-
Jäteverouudistuksen tarkoituksena on vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää. KUVA: JUSSI ASU
teellisesti: lajittelu tehostuu ja kierrätyksen myötä kaatopaikkajäte vähenee. – Mielestäni korotus on paikallaan, sillä verolla on ohjaava vaikutus sillä raha on se, mikä ratkaisee, Botniaroskin Mer-
ja Rosendal toteaa.
Jäteverouudistuksessa on ehdotettu, että vero ulotettaisiin myös yksityisiin kaatopaikkoihin. Nykyään vero koskee vain kunnallisia kaatopaikkoja.
Tämä on pohjalaisten jätelaitosen mielestä loistava uutinen. – Jäteveroa on kunnallisissa yhtiöissä katsottu näreissään, sillä yksityisen puolen ollessa ilman veroa, tilanne ei ole ollut tasapuolinen, Lakeuden Etapin
Metsäteollisuus älähtää verouudistuksesta HELENE KÄLLI SEINÄJOKI Metsäteollisuus ja pa-
perinkeräys kritisoivat jäteveron mahdollista uudistamista. Heidän mukaansa verotuksen laajentaminen ja ehdotettu korotus aiheuttaisivat Metsäteollisuudelle noin 46 miljoonan euron kustannukset. – Koska metsäteollisuus kilpailee kansainvälisillä markkinoilla, veron korotusta ei voitaisi laittaa hintoihin, vaan se olisi otettava jostain muualta, ker-
too energia- ja ympäristöjohtaja Stefan Sundman Metsäteollisuus ry:stä. Hän ei näe veron laajennukselle olevan tarvetta. Metsäteollisuus pelkää, että verouudistus vaikeuttaisi myös jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä, sillä jäteveron piiriin tulisivat myös siistausliete ja lentotuhka. Siistauslietettä syntyy keräyspaperin puhdistamisessa. – Tuntuu kohtuuttomalta, että sellaiseen toimeen, joka suo-
jelee ympäristöä, kohdistetaan lisäkustannuksia, Sundman sanoo. Hänen mukaansa huolena on, että lisäkustannukset ovat poissa ympäristönsuojeluvaroista. Paperinkeräys Oy on huolissaan, että keräyspaperin käyttö vaikeutuu Suomessa, ja yhä enemmän kotimaista paperia viedään ulkomaille hyödynnettäväksi.
Hakola sanoo. Hänen mukaansa nykyinen jätevero on vääristänyt kilpailua. Vaikka omalla alueella ei ole yksityisiä kaatopaikkoja, muutos nähdään tasapuolisena.
– Meidän alueella ei ole yksityisiä kaatopaikkoja, joten täällä ei ole ollut näkyvää esimerkkiä. Muualla räikeitä esimerkkijä on kuitenkin ollut. Joten tie on oikea, Merja Rosendal tuumaa.
Nykyinen jätevero on 30 euroa tonnilta. Veron maksaa kaatopaikan pitäjä. Vero ei koske yksityisiä kaatopaikkoja, jos niihin päätyvistä jätteistä yli puolet syntyy omasta toiminnasta. Uudistuksen tarkoituksena on ylettää vero myös yksityisille kaatopaikoille, joihin lasketaan myös teollisuuden omat kaatopaikat. Veron on kaavailtu nousevan vuonna ensin 40 euroon ja vuonna 2013 50 euroon tonnilta. Valtionvarainministeriön valmistalema jäteveron uudistaminen sisältyy hallitusohjelmaan, joten ehdotus pitäisi saada eteenpäin syksyllä, jolloin se tulisi voimaan vuonna 2011. Jäteveron uudistus ei ole sama kuin jätelain uudistus, joka tulisi kiristämään mm. yritysten pakkausmateriaalien kierrätysvelvoitetta.
Myynti tulee
pan tiskillä. Näitä sibylloja on Suomessa tällä hetkellä 160 ja pohjoisessa Euroopassa kaikkiaan 2 250. Mollbergin mukaan tämä toiminta laajenee edelleen. Mutta uutena Atria on nyt luomassa ketjua, jossa koko lii-
ketila toimii Sibyllana. – Herättelemme grillikulttuuria uudelleen, koska sille on kysyntää, Mollberg sanoo. Kioskiketjun tarkkaan konseptiin kuuluvat selkeät toimintatavat, systeemit, laitteistus ja siisteys.
pääasiassa olemaan Sibyllan makkaraa, jonka Atria tuo Ruotsista. Lihapitoinen makkara tuodaan pakkasvarastoon Nurmoon, josta se sitten jaellaan ero puolille maata. Myynnissä tulee olemaan myös Nurmossa tehtyjä tuotteita, kuten Wilhelmin pihvejä porilaisiin sekä salaatteja. Pilottikioski on jo toiminnassa Helsingin asematunnelissa. Mollberg ei suostu asettamaan uudelle ketjulle aikatavoitteita eikä kerro, kuinka monta myymälää uudessa ketjussa tulee olemaan. – Seuraamme tarkoin markkinoiden kehitystä ja lähdemme aika rauhassa liikkeelle, hän sanoo.
Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo keventäisi Ylen rakennetta. KUVA: LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO
TALOUSNÄKYMIÄ
ex-pääministeri Janez Jansaa syytetään lahjuksen ottamisesta Patria-kaupoissa, kertoo slovenialainen aikakauslehti Mladina. Slovenian viranomaiset eivät ole vahvistaneet tietoa, eikä KRP kommentoi väitettä. Lehden mukaan syytteen on saanut myös neljä muuta henkilöä, heidän joukossaan itävaltalais-kanadalainen liikemies Walter Wolf. Muut syytetyt ovat slovenialaisia. Ylen MOT-ohjelma esitti syyskuussa 2008 lahjusväitteitä Jansasta. Asiasta nousi kohu Sloveniassa.Ex-pääministeri on kiistänyt kaikki lahjusepäilyt. Slovenian valtakunnansyyttäjä on nostanut kunnianloukkaussyytteitä MOT-ohjelman toimittajaa vastaan. Jansa kielsi perjantaina saaneensa tietoa syytteestä. Hän
JUHANI MARTIKKALA SEINÄJOKI Atria laajentaa pika-
sen puheenjohtaja Kari Neilimo sanoo, että Yle voitaisiin tulevaisuudessa pilkkoa eri yhtiöiksi. Hän ennustaa Verkkouutisten ja Nykypäivän haastattelussa, että Ylellä on edessään merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Neilimon mielestä Ylen nykyinen rakenne on raskas. Hän arvioi, että Yle saattaa siirtyä yhdestä osakeyhtiöstä konserniksi, johon kuuluisi esimerkiksi Ylen tuotanto Oy. – Olisi helpompi valvoa, että Ylen tytäryhtiöt olisivat tehok-
kaita, koska niiden pitäisi tulla omillaan toimeen. Nykyistä suurempi osa tuotannosta voitaisiin hankkia alihankkijoilta. Neilimo visioi, ettei Yle omista tulevaisuudessa kovinkaan paljon omaisuutta. Yhtenä myyntikohteena hän mainitsee Helsingin musiikkitalon, jossa omistajina ovat Ylen lisäksi Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin kaupunki. – Yle lähti mukaan tähän musiikkitaloon, koska muuten sitä ei varmaan olisi saatu syntymään. Eihän Ylen tehtävä ole omistaa musiikkitalon seiniä, Neilimo sanoo.
Jätevero ja sen muutos
Uusi grillikioskien ketju tulee toimimaan yrittäjävetoisena
saakka toimineet shop-in shop -periaatteella eli parin metrin tilassa huoltoaseman tai kau-
jansa nimen paljastanut Metso oli torstaina Helsingin pörssitähti. Metson osake nousi yli 3 prosenttia, kun eläkkeelle jäävälle Jorma Elorannalle löytyi seuraaja. Tuleva toimitusjohtaja Matti Kähkönen aloittaa uudessa tehtävässä maaliskuussa. Helsingin pörssi päätyi alkuviikon laskun jälkeen plussalle. Yleistä kurssikehitystä kuvaava
STT LAPPEENRANTA Lappeenranta-
Atria rakentaa Sibyllan makkaroille kioskiketjun
Suomessa Sibyllat ovat tähän
STT HELSINKI Uuden toimitusjohta-
Matkustajalaiva Kristina Brahe vaihtoi omistajaa
Slovenialaislehti: Expääministeri Jansalle syyte Patria-sotkusta
ruokabisnestään ja ryhtyy rakentamaan nakkikioskien ketjua Sibylla-makkaroilleen. – Grillit tulevat toimimaan pääasiassa yrittäjävetoisina mutta noudattavat tarkkaa konseptia, kertoo konseptipäällikkö Mikko Mollberg Atrialta. Atria toi ruotsalaisen Sibyllan Suomeen jo yli kymmenen vuotta sitten ostettuaan Ruotsista Litthells AB:n. Kaupan mukana tulivat katukeittiöt ja Sibyllan hot dog -pisteet.
Johtajanimitys kiritti Metson osaketta
STT-APA-STA LJUBLJANA/HELSINKI Slovenian
kiisti yhteydet Patria-kauppoihin ja arvosteli tapausta hoitavaa syyttäjää taktisesta tietovuodosta Mladinalle. Syytteitä hän luonnehti tekaistuiksi.
Patria ja Slovenia hieroivat
280 miljoonan arvoisia ajoneuvokauppoja vuosina 2004– 2007. Yhtiön epäillään maksaneen yli 8 miljoonaa euroa itävaltalaiselle agentille, jonka kautta junailtiin rahaa slovenialaisille päättäjille ja virkamiehille. Slovenian-kauppoja on tutkittu Suomen keskusrikospoliisissa ja kansainvälisissä tutkintaryhmissä. Suomalaisten osalta esitutkinta on valmistumassa lähiaikoina. Epäiltynä on ollut entinen toimitusjohtaja Jorma Wiitakorpi, joka erosi lahjusjupakan takia.Vyyhdessä on rikoksista epäiltynä 13 suomalaista.
Saabin ostaneen luksusautovalmistajan myynti takkuaa
Gazprom: Maakaasun kysyntä palaa huipputasolle 2012
HAAG Ruotsalaisen Saabin aiemmin tänä vuonna ostaneen hollantilaisen urheiluautovalmistajan Spykerin liiketoiminnassa on edelleen mutkia matkassa. Spyker kertoi perjantaina, että Saabien myynti jää kuluvana vuonna selvästi odotettua heikommaksi. Saabeja myydään vuoden aikana näillä näkymin 50 000, kun yhtiön tavoitteena pitkällä aikavälillä on myydä jopa 120 000 autoa vuosittain. Spyker kirjautti tammi-kesäkuussa mittavat 140 miljoonan euron tappiot reilun 240 miljoonan liikevaihdolla, mutta yhtiö painotti, että tavoitteena on saada liiketoiminta voitolliseksi vasta vuonna 2012. Vuonna 2000 perustettu Spyker ei ole yrityshistoriansa aikana tehnyt voittoa vielä yhtenäkään vuonna. (STT-AFPReuters)
FRANKFURT Venäjän kaasujät-
ti Gazprom odottaa, että maakaasun kysyntä palaa finanssikriisiä edeltäneelle huipputasolle vasta vuonna 2012. Gazpromilla on tällä hetkellä suurin piirtein neljänneksen markkinaosuus Euroopan maakaasumarkkinoista. Keskiviikkona Financial Times Deutschland -lehti julkaisi Gazpromin viennistä vastaavan Gazprom Exportin pääjohtajan Aleksandr Medvedevin haastattelun, jossa väitettiin, että maakaasun hinta jopa kaksinkertaistuisi lähivuosina. Sittemmin lehti on joutunut oikaisemaan väitteitään. –Sen perusteella, miten öljyn hinta on kehittynyt viime kuukausina, voimme odottaa (maakaasun) hintojen nousevan tasaisesti, Medvedev täsmensi perjantaina Gazpromin tiedotteessa. (STT-AFP)
MAASEUTU
MAANANTAINA 30. ELOKUUTA 2010 Arto Takalampi arto.takalampi@ilkka.fi 247 7552
TUTKITAAN: Vaihtoehtoja metsänkäsittelyyn!
Jos olisin viljanviljelijä, alkaisin epäillä että minua on petetty: ensin patistetaan kenkkäämään hyvä viimevuotinen ylijäämävilja alle satasella tonni, sitten viljasta on pulaa ja huonomman uuden sadon kevyestä viljasta saakin jo puolet enemmän.
Työryhmä alkaa selvittää ja arvioida, millaisia metsänkäsittelymenetelmiä nykyisten rinnalle tarvitaan. Tavoitteena on entistä enemmän ottaa huomioon metsänomistajien toiveet metsien kestävässä hoidossa ja käytössä. Tähän on päädytty siksi, että metsänomistusrakenne ja
ARTO TAKALAMPI
metsänomistajien tavoitteet ovat muuttuneet. Jo metsälain uudistamisen yhteydessä kävi ilmi, että metsänomistajat haluavat nykyisten metsänkäsittelymenetelmien rinnalle vaihtoehtoisia käsittelymenetelmiä. Keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat metsänhoitosuosituk-
TÄNÄÄN: Viel’ kerran, bioetanolia!
TEEMA
AT
11
Bioetanolin tuotantomahdollisuuksia selvitetään vielä kerran Ilmajoen kunnan Bioetanolista businesta -projektissa. Projektin starttilaukaus on tänään Ilmajoen kunnantalolla. Hankkeen tarkoituksena on luoda investointiedellytyksiä viljapohjaista polttoaine-etanolia valmistavalle tehtaalle. Tämänpäiväisessä tilaisuudessa luennoi työ- ja elinkeinoministeriölle selvitystyön aiheesta tehnyt Esa Härmälä. Projektipäällikkö Heikki Korpi kertoo hankkeen taustoista.
set, metsäneuvonta, metsäntutkimuksen suuntaaminen ja metsätaloutta koskeva lainsäädäntö. Työryhmän tehtävä on haasteellinen, sillä metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamisessa eri vaihtoehdot eivät välttämättä ole sopusoinnussa keskenään.
Kriikun Mylly Ylistarossa jauhaa taas an ti
e
Kriikun Mylly La pu
Kauppaneuvos Erkki Kriikun eläkepäivien harrastus, Kriikun Myllyn saaminen toimintaan, on vaatinut pitkää päivää ja sitkeyttä. Mylly haluttiin ensin pelastaa koskeen putoamiselta ja kunnostettiin, sitten saada vielä toimimaan.
Ylistaro
ARTO TAKALAMPI
Se jauhaa taas, voi Erkki Kriikku sanoa tyytyväisenä. Ylistarossa Kirkonkosken partaalla seisovan Kriikun Myllyn myllytyskoneisto heräsi keväällä henkiin sitten vuoden 1959, jolloin se edellisen kerran voimansa tunnossa jauhoi. Sitten aika ajoi vesimyllyjen ohi, kun rehuviljan jauhatus siirtyi talosta taloon kulkeville traktorimyllyille. Kun myllyn tienestit menivät, sitä ei kannattanut enää pitää kunnossa. Mylly jäi oman onnensa nojaan ja oli joutumassa Kirkonkosken syövereihin. Välillä sitä uhkasi Kyrönjoen valjastus sähköntuotantoon, mutta siltä myllyn pelasti Lex Kyrönjoki, jolla joki rauhoitettiin voimalaitoksilta. – Meidän sisarusten kesken meillä oli tavoitteena pelastaa mylly valumasta koskeen. Äitimme myllyn kuitenkin pelasti säästämällä pienestä eläkkeestä rahat, joilla se väliaikaisesti katettiin 1970-luvulla, myllyn pääosakas Erkki Kriikku kertoo. Hänen mukaansa kattaminen tapahtui yhdennellätoista hetkellä. Kun katto oli vuotanut pitkään, kolmikerroksisen myllyrakennuksen lattiat olivat lahonneet ylhäältä ja keskeltä.
Erkki Kriikku jäi vuonna 1991
eläkkeelle Maitojalosteen johdosta ja sisarukset alkoivat korjauttaa 1990-luvulla myllyä ja sen yhteydessä olevaa myllytupaa tosissaan. Molemmat rakennukset saivat peltokatteen ja niiden lahonneet puurakenteet uusittiin. – Rakennukset nostettiin seinä kerralla ylös ja alahirret, seinät ja välipohjat uusittiin. Kaikki uusittava seinä- ja lattiamateriaali oli käytettyä ja vanhaa puutavaraa haalittiin eri paikoista. Esimerkiksi myllytuvan lattiavärkit löysin Lapualta vanhasta rakennuksesta, Erkki Kriikku kertaa. Vuodesta 1950 lähtien osakeyhtiöpohjaisesti omistetulla Kriikun Myllyllä on vahva historia aina 1870-luvulta lähtien. Se on aikanaan toiminut myös
joki
Kyrön
Kriikun Mylly ti
it nra kola
Kau
400 m
GRAFIIKKA: SANNA KOIVULAHTI
meijerinä ja sähkölaitoksena ja sen yhteydessä on aina myös ollut sepän paja. Niinpä kun myllyn ja myllytuvan rakenteet oli saatu kuntoon, tehtiin myös paja, sekin vanhoista rakennuksista yhdistellen.
Vaikka suojeltu myllykokonaisuus oli nyt kunnostettu sekä entisöity, Erkki Kriikun ajatuksissa se ei ollut vielä valmis. Rakennustöiden jälkeen odotti vielä uusi suuri urakka. – Mielessä oli saada mylly myös toimimaan eli jauhamaan 50 vuoden tauon jälkeen, hän sanoo. Itse myllytyskoneisto oli säilynyt kohtuullisessa kunnossa, mutta koko vesimyllyn sydän, turbiinilaari oli lähes kokonaan tuhoutunut. Paikat olivat niin hauraat, että Kyrönjoki virtasi turbiinilaarin läpi. – Turbiinilaarin pohja ja turbiinin kiinnityskansi olivat olleet hirrestä ja menneet kosken mukana. Laari oli rakennettava kokonaan uudestaan, Kriikku muistelee vuonna 2005 alkanutta urakkaansa. Ensin ajatuksena oli
ajoittaa turbiinilaarin pohjan valu kuivan kauden aikaan, jolloin virtaama on vähäinen, mutta sellaista aikaa ei tullut. Perkaamalla alajuopa eli turbiinilta vettä johtavan uoman alaosa sekä tukkimalla vuotokohdat 120 kangassäkillä veden pinta saatiin laskettua ja pohja päästiin ensin valamaan. – Sen jälkeen saatiin koko turbiinilaari, seinät ja turbiinin kansi valettua sekä turbiiniakseli suoristettua. Nyt kaikki vesi tulee turbiinilaariin sisään vain vesiluukuista ja poistuu turbiinin kautta. Kun vesiluukut suljetaan, pääsee turbiinin huoltamaan ja pesemään, Kriikku sa-
Kriikun Myllyn saamiseksi toimintakuntoon on vaadittu ammattimiesten osaamista. Ari Karhunen (vetää) ja Anssi Karhunen (työntää) näyttävät, kuinka kiskoa ja kelkkaa pitkin siirretään vilja sisään ja jauhot ulos. Myllärimestari Erkki Kriikku myhäilee taustalla. KUVAT: KARI LÖFHJELM noo. Erkki Kriikku vähättelee omaa osuuttaan myllyn toimintaan saattamisessa. – Tavaran hankkijana ja hanslankarina opin kyllä jotain myllyn toiminnasta ja kunnostamisesta tietämään, mutta kyllä se ehdoton numero yksi myllyn entisöijänä oli ylistarolainen Erkki Karhunen. – Valitettavasti hän ei vain ehtinyt nähdä kättensä töitä aivan valmiina. Tämä kunnostettu mylly on myös kunnianosoitus hänen työlleen rakentajana ja viljelijänä, Kriikku korostaa.
Myllyssä jauhaa nyt kunnostet-
tuna yksi kivipari kaikkiaan kolmesta. Aikanaan kun jauhatus oli vilkkaimmillaan, kaikki kolme kiviparia pyörivät, mikä tosin onnistui vain runsaan veden aikana. Myllyssä oli myös ryynikoneet. Kiviparien teroittaminenkin on oma taitonsa, jonka Kriikku joutui opettelemaan ihan opissa käymällä. Hän myös teetti työtä varten tarvittavat erilliset vasarat – Yhden kiven teroittamiseen menee päivä, hän kuvaa työn vaativuutta. Aikanaan myllyssä jauhettiin yhdellä kiviparilla leipä- ja kahdella muulla rehuviljaa.
Ja näin vesimylly jauhaa Vesi ohjataan koskessa juopaa eli pientä uomaa pitkin vesiluukkujen ja syöttöluukkujen kautta turbiineille. Vesi pyörittää turbiinin sisällä olevaa juoksupyörää, johon on kiinnitetty pystyakseli. Sen yläpäässä oleva puuhampainen iso hammaspyörä pyörittää rautarattaan välityksellä valta-akselia. Valtakselilla olevilta vetopyöriltä saadaan remmeillä voima kaikkeen tarvittavaan eli jokaiselle kiviparille, säkkihissille ja ryynikoneelle. Viljan jauhavassa kiviparissa vetopyörä pyörittää ylimmäistä kiveä alimmaisen ollessa kiinteä. Viljat kaadetaan ylimmässä kerroksessa tuuttiin, josta tulevan viljan vetopyörän käynnistämä karistaja karistaa myllynkiven silmään jauhettavaksi. Jauhot valuvat puukaukaloa pitkin säkkeihin alakertaan, josta ne hissillä nostetaan keskikerrokseen.
Renkaanjäljet tuleentuneessa laihossa Taas niitä näkyy, renkaanjälkiä tuleentuneessa laihossa. Mitään laitonta siinä ei ole, mutta silti... minne glyfosaattivilja katoaa, kun kukaan ei sitä käytä tai osta. Lähinnä juolavehnän torjuntaan tarkoitettujen glyfosaattivalmisteiden käyttö tuleentuneeseen kasvustoon sallittiin reilut kymmenen vuotta sitten öljykasveille ja viljalle leipä- ja siemenviljaa lukuun ottamatta. Ehtona oli varoaikojen noudattaminen. Tuolloin kotimainen viljakauppa sopi suomalaisen viljan puhtausimagoa vaalien, että glyfosaattiviljaa ei kuitenkaan oteta vastaan. Tilanne on ollut kuitenkin ristiriitainen, koska EU:n interventiovarastoihin glyfosaattivilja on kelvannut. Viime vuonna tilanne korostui, kun kasvuston glyfosaattiruiskutuksia tehtiin maakunnan pelloilla aiempia vuosia enemmän ja suuri osa ylijäämäviljasta ohjautui interventioon. Tähän asti viljakaupan periaate olla ottamatta ko. viljaa on pitänyt, vaikka valvonnan puutteellisuus on ollut koko ajan täysin tiedossa. Glyfosaattiviljaa on voinut käytännössä toimittaa helposti eteenpäin,
Arto Takalampi: Missä asti lihaketjua mahdolliset torjunta-ainejäämät näkyvät.
sillä sopimuksissa edellytettyä glyfosaattikiellon noudattamista ei valvota systemaattisesti. Valvonta perustuu lähinnä omavalvontaan, joka ei kuitenkaan ole säännönmukaista vaan lähinnä satunnaisia pistokokeita. Niiden määrä on jäänyt kuitenkin hyvin vähäiseksi. Tänäkin syksynä puintivalmiita kasvustoja on ruiskutettu glyfosaatilla - ihan laillisesti, joskaan ei niin ahkerasti kuin viime vuonna. Kauppa ei ole glyfosaattiviljan kiellosta suuremmin elämöinyt ja tuntuu siltä, kuin aiemmasta imagotekijästä olisi vaivihkaa joustettu ja glyfosaattivilja olisi jopa hiljaisesti hyväksyttyä. Mitään laitontahan ei ole tehty eikä valvontaa voida käytännössä toteuttaa. Kun normaalisti noin puolet viljasta käytetään suoraan kotieläintiloilla, ennen puintia glyfosaatilla ruiskutettua viljaa päätyy myös kotieläintilojen omaan käyttöön. Siinäkään ei periaatteessa ole mitään ongelmallista tai laitonta, jos varoaikoja noudatetaan. Kokonaan eri asia on, mitä teurastamojen tuotantosopimuksissa edellyte-
tään. Ongelmana joka tapauksessa on, että varoajoista ei välttämättä aina piitata. Maakunnassa on esimerkkejä typeryydestä, kuinka glyfosaattivilja voidaan puida jo viidenkin päivän kuluttua ruiskutuksesta. Siis huomattavasti aikaisemmin kuin virallisen 10 päivän tai neuvonnan suositteleman kahden viikon varoaika on ohi. Typeryydestä siksi, että viiden päivän aikana glyfosaaatti ei edes ehdi vaikuttaa, ei juolavehnään eikä välttämättä edes tuleennuttamiseen – johon glyfosaatin käyttö taas on kiellettyä. Varoajoista tinkiminen panee maallikon miettimään, missä asti lihaketjua mahdolliset torjunta-ainejäämät näkyvät. Katoavatko ne sian tai broilerin kasvaessa vai jäävätkö ne lihaan, kuluttajalle asti. Kaikkein vahingollisinta maakunnan lihateollisuudelle olisi, jos jäämät aknelääkkeen tapaan näkyvät lopputuotetta myöten ja käry kävisi. ARTO TAKALAMPI Kirjoittaja on Ilkan toimittaja
Erkki Kriikun toive toimivasta myllystä toteutui viiden vuoden uurastuksen jälkeen.
TAUSTAA:
Jauhoja jo 1870-luvulta ARTO TAKALAMPI
Kriikun Mylly on toinen Kyrönjoen toimintakunnossa olevista vesimyllyistä. Toinen on Vähässäkyrössä oleva Kolkin Mylly. Vesimyllyjen aika loppui 1950-luvulla ja ne pääsivät ränsistymään. Osaksi ne hajotettiin, osan vei tulva kuten esimerkiksi Ylistarossa toimineet Kyyränkosken myllyn ja Kirkonkosken Muurimäen myllyn. Kriikun Mylly on ollut saman suvun hallussa siitä lähtien, kun Esaias Abrahaminpoika Björklund (Kriikku) rakensi sen 1870-luvulla. Vuonna 1821 syntynyt Björklund oli alunperin seppä jo kolmannessa polvessa. Björklund oli työskennellyt Orisbergin ja Kimon ruukeissa ja oli pitäjäseppänä Isossakyrössä. Sieltä hän muutti Ylistaroon, jossa toimi seppänä, Säntin tilan vuokramiehenä ja Pel-
Myllyn "plassi" toimii myös Abraham Björklundin sukuseuran kokoontumispaikkana. maan myllyn vuokraajana. Vuonna 1875 Björklund osti Yli-Kriikun tilan. Hän rakensi pajan Kirkonkosken rannalle ja vielä kolmikerroksisen vesimyllyn. Tilalle rakennettiin myös iso kivinavetta. Kriikun Myllyn entisöintiin voitiin ryhtyä Lex Kyrönjoen jälkeen rakennusten purkutöillä. Ne samoin kuin sepän pajakin tehtiin talkoilla. Itse ammattityön myllyn ja myllytuvan rakennusten korjaustöissä tekivät Karhuset.
Erkki Karhusella oli pitkä kokemus vanhojen rakennusten entisöinnissä. Apuna hänellä olivat pojat Ari, Anssi ja Aki. Heistä Ari seppänä kunnosti puolestaan turbiinin. Korjauksen mahdollisti alkuun Museoviraston merkittävä avustus. Työ on pääosin kuitenkin tehty talkoilla ja rahoitettu pankkilainalla ja osakkaiden omalla rahoituksella. Myllykokonaisuus on 2000-luvun alusta ollut vuokrattuna yhdelle osakkaalle, Esa Kriikulle matkailutoimintaan. Toimintaa pyörittää nyt toista vuotta hänen poikansa Juho. Myllyn ohessa oleva Myllytupa on kalustettu 30 hengen kokous- ja tarjoilutilaksi. Siellä on esillä myös Marja-Liisa Kriikun Kulttuurirahaston apurahan tuella keräämää tietoa Kyrönjoen muista, suurimmaksi osaksi jo hävinneistä myllyistä.
URHEILU
KESKIVIIKKONA 1. SYYSKUUTA 2010 Sinikka Rajamäki (Seinäjoen esimies) 2477 565,, Esa Kivimäki (Seinäjoki) 2477 566 Jari Lehto (Seinäjoki) 2477 567, Antti Vainio (Seinäjoki) 2477 568, urheilu@ilkka.fi Minna Kallasvuo (Vaasan esimies) 247 7569, Petri Heikkinen (Vaasa) 247 7571 Harri Puhakainen (Vaasa) 247 7570
Taas on uusi haaste edessä. Vielä ei ole sitä unelmaa eli lopputurnauspaikkaa saatu täytettyä, ja sitä lähdetään taas jahtaamaan. Sami Hyypiä
27
Sparv toivoo saavansa vastuuta VÖYRILÄISLÄHTÖINEN TIM SPARV teki debyyttinsä A-maajoukkueessa helmikuussa 2009 ja nyt keskikenttämies on jo tärkeä linkki Stuart Baxterin valmentamissa Huuhkajissa. Moldovan kohtaaminen aloittaa tosipelit, joissa Sparv toivoo edelleen saavansa vastuuta. Sparv pelasi karsintojen kenraaliottelussa Belgiaa vastaan täydet 90 minuuttia. – Hyvillä fiiliksillä lähden. Hyvä tilanne, harjoitusottelut ovat nyt takana ja tosipelit alkaa. Moldova varmasti uskoo, että he voivat ottaa pisteet meiltä. Olisi tärkeä saada karsintoihin hyvä alku, pohtii Norrvalla FF:n kasvatti. Viime karsinnoissa Sparv ehti pelata kaksi ottelua. Täydet minuutit tuli plakkariin kotiottelusta Walesia vastaan sekä Saksan vieraana Hampurista.
KOLUMNI ESA KIVIMÄKI Kirjoittaja on Ilkan urheilutoimittaja. esa.kivimaki @ilkka.fi
Ryöstöretki Moldovaan
S
Mikael Forssell huiputti nykyistä ManU-topparia Nemanja Vidiciä, kun Serbia-Montenegro kaatui Helsingissä EM-karsinnassa 3-0 vuonna 2003. KUVA: JUKKA RITOLA
Sami Hyypiä ja Mika Nurmela kaatamassa Azerbaidzhania 3-0 vuonna 2002. KUVA: JUKKA RITOLA
Jari Litmanen pelasi ensimmäisen EM-karsintaottelunsa 20 vuotta sitten syksyllä 1990. Nyt edessä ovat viimeiset karsinnat kaikella todennäköisyydellä. KUVA: JUKKA RITOLA
uomen jalkapallomaajoukkueen uroteot EM-karsinnoissa kautta aikojen -teos ei olisi kovin paksu ja värikäs, jos sellainen olisi kyhätty. 83 karsintaottelusta tilillä on 21 voittoa, 20 tasapeliä ja 42 tappiota. Lopputurnaukseen ei ole ollut koskaan asiaa. Eteenpäin on kuitenkin menty, kuten sanonta kuuluu. Kun alkuaikoina oltiin mukana osallistumien ilosta, 1990-luvulta lähtien Suomi on yrittänyt EM-kisoihin aivan tosissaan suuret futismaat vakavasti haastaen. Viimeksihän nappulakenkä oli jo EM-lopputurnauksen ovenraossa Roy Hodgsonin inhorealistisella puolustusvoittoisella pelityylillä, mutta kalpaten kävi jälleen kerran. Perjantaina alkavissa karsinnoissa Suomi matkaa aluksi ryöstöretkelle Euroopan köyhimpiin maihin kuuluvaan Moldovaan. Saaliina Mustanmeren luoteiskulmalta Romanian ja Ukrainan välistä pitäisi olla kolme karsintapistettä tai ei hyvä heilu. Kahtakaan pinnaa, saati sitten kolmea, ei ole varaa jättää Zimbrun-seurajoukkueen kotikentälle maan pääkaupunkiin Chisinauhun. Eksoottisen Moldovan-vierailun jälkeen Suomea odottaa heti seuraavana tiistaina Rotterdamissa Hollanti eli kymmenen kertaa pahempi paikka, jos vastustajien taitoja verrataan. Kesän MM-finalisti Hollanti menee kaiken järjen mukaan karsintalohkon keulassa menojaan, joten muille tarjolla on enää lohkon kakkossija. Se on kolmen – Ruotsin, Suomen ja Unkarin – kauppa. Suomen on siis haettava ylihuomenna Moldovasta hinnalla millä hyvänsä voitto – silläkin uhalla, ettei virtaa enää riitä neljän päivän päästä Hollantia vastaan. Kuuden pinnan pottiin karsintaavauksesta ei kannata uskoa, sillä muutaman päivän välein käytävät tuplamaaottelut ovat aina olleet Suomelle myrkkyä. Vain kahdesti on molemmat matsit voitettu, eikä silloin vastassa ole ollut huippumaita. Jos ja kun pieni Suomi haluaa EM-karsintalohkon kakkossijalle, on peitottava unkarilaiset heimoveljet mennen tullen ja haastettava vakavasti rakas naapuri Ruotsi. Ei aivan helppo homma. Ruotsia Suomi ei ole kyykyttänyt kertaakaan sitten kesän kuuskytkuus. Unkarin Helsingin olympiastadionilla isännilleen MMkarsinnoissa järjestämä lokakuun 11. päivän järkytys vuonna 1997 on vielä aika usean futisfanin muistissa. Nyt Unkaria ei onneksi kohdata Helsingissä 11. lokakuuta, vaan vasta 12. lokakuuta.
Hyypiä ainakin syksyn mukana ”Lopuista peleistä katsotaan sitten myöhemmin” STT HELSINKI Suomen jalkapallo-
Teemu Tainion ensimmäinen EM-karsintaottelu päättyi 1-2 tappioon Saksalle vuonna 1999. KUVA: LEHTIKUVA
Jonatan Johansson ja Pohjois-Irlannin Ian Nolan taistelevat EMkarsintapisteistä 1999. Suomi voitti 4-1. KUVA: LEHTIKUVA
Miksi ovet ei aukene meille? Suomi aloittaa ylihuomenna jalkapallon EM-karsinnat tavoitteenaan pääsy vuoden 2012 lopputurnaukseen. Takana on 11 turhaa yritystä 44 vuoden aikana Edellisissä EM-karsinnoissa Suomi pääsi kaikkien aikojen lähimmäksi lopputurnauspaikkaa. Kisapaikka jäi käytännössä yhden maalin päähän. ESA KIVIMÄKI SEINÄJOKI Suomi pyrki ensim-
mäisen kerran vuonna 1968 Italiassa järjestettyyn EM-turnaukseen. Kaksiin ensimmäisiin EM-kisoihin Ranskaan 1960 ja Espanjaan 1964 Suomi ei edes yrittänyt päästä mukaan. Ensimmäisen EM-karsintaottelunsa A-maajoukkue pelasi syksyllä 1966 Itävaltaa vastaan, kun maita Italian lopputurnaukseen alettiin etsiä. Helsingissä pelattu EM-karsinta-avaus päättyi 0-0. Voittoja ei avauskarsinnasta tullut ja Suomi jäi alkulohkonsa viimeiseksi, kuten kävi myös karsittaessa 1972 Belgian ja 1976 Jugoslavian EM-loppupeleihin.
Jugoslavian EM-kisoihin kar-
sittaessa Suomi venyi Italiaa vastaan Roomassa 0-0 tasapeliin ja hävisi Helsingissä vain 0-1 rankkarimaalilla. Italia ei siis tehnyt kahdessa ottelussa Suomen maalivahdin Göran Enckelmanin taakse pelitilannemaalia. Nuo kesän 1975 tulokset saapasmaata vastaan olisivat kovaa valuuttaa myös näinä päivinä. Suomen alakertaa johti Arto Tolsa, joka pelasi tuolloin jo kuudetta vuottaan ammattilaisena Beerschotissa Belgiassa.
Suomen EM-karsintataival oli
synkkää korpivaellusta aina kevääseen 1978 asti. Suomi oli pelannut kolmissa karsinnoissa 18 ottelua ilman yhtään voittoa. Sitten toukokuun 24. päivänä pamahti! Suomi sai vieraakseen Kreikan, eivätkä kotiyleisön odotukset olleet suuria, koska isännät olivat käyneet muutamaa viikkoa aiemmin samassa Jerevanissa Neuvostoliitolta 10-2 selkäsaunan. Sokea kana kuitenkin löysi
jyvän, sillä Kreikka kaatui 3-0. A-maajoukkueessa ensimmäisen ottelunsa pelannut Atik ismail osui kahdesti ja Jyrki Nieminen kerran. Neljä kuukautta myöhemmin Unkarikin kaatui olympiastadionilla 2-1 Ismailin ja Seppo Pyykön osumilla, joten A-maajoukkue sai nauttia harvinaisesta päivänpaisteesta. Kauan riemua ei kestänyt, sillä lunta tuli tupaan jo kolmannessa karsintakamppailussa Ateenassa helleenien kostaessa Helsingissä kärsimänsä vierastappion maalein 8-1.
1980-luvulla suomalaisfutaa-
jat alkoivat löytää tietään ulkomaille ammattilaisiksi, mutta menestys jäi heikoksi karsittaessa niin vuoden 1984 Ranskan kuin vuoden 1988 Länsi-Saksankin EM-kisoihin. Vuoden 1992 EM-lopputurnaukseen Suomi haki taas paikkaa tosissaan, koska kisat käytiin Ruotsissa. Suomi ei sortunut rökäletappioihin, mutta jäi
lohkonsa neljänneksi. EM-karsinnoissa nähtiin ensi kerran Jari Litmanen, joka teki urana ensimmäisen maaottelumaalin, kun Malta kukistui olympiastadionilla 2-0 toukokuussa 1991. Karsintojen paukku oli Hollannin jääminen Helsingissä 1-1 tasapeliin muutama viikkoa myöhemmin.
Englannin kisoihin 1996 yri-
tettiin Ajaxissa loistaneen ja eurooppalaiseksi supertähdeksi nousseen Litmasen heiluttaessa tahtipuikkoa. Suomi antoi kyytiä San Marinolle ja Färsaarille, mutta sai itse kylmää kyytiä Venäjältä, Skotlannilta ja Kreikalta. EM-portit pysyivät kiinni. Seuraavissa karsinnoissa Suomi sai maistaa harvinaista herkkua, kun kohtuullisen suuriin jalkapallomaihin lukeutuva Turkki kaatui lokakuussa 1998 kotonaan 1-3 Litmasen, Jonatan Johanssonin, MikaMatti Paatelaisen maaleilla. Ovet Hollannissa ja Belgias-
sa kesällä 2000 järjestettyyn lopputurnaukseen kuitenkin sulkeutuivat, kun Suomi hävisi Saksalle kahdesti, Turkille ja Pohjois-Irlannille kerran ja tyytyi tasapeliin Moldovan vieraana. Seinäjokelaisen jalkapallokoulun kasvatti Janne Salli iski olympiastadionilla 1-2 Saksa-tappiossa pallon ohi Jens Lehmanin syyskuussa 1999.
Vuoden 2004 EM-kisoihin pääsemiseksi Palloliitos-
sa panostettiin enemmän kuin koskaan, mutta taas jäi luu kouraan. Turpiin tuli kahdesti Italialta, kerran Walesilta ja Jugoslavialta, joten Portugalin EM-lopputurnaus jäi sekin haaveeksi. Antti Muurisen valmentama maajoukkue oli tuolloin voimansa tunnossa: Litmanen, Sami Hyypiä, Hannu Tihinen, Mikael Forssell, Aki Riihilahti, Antti Niemi ja kumppanit pelasivat uransa parhaita päiviään, mutta kaikkien aikojen maajoukkueen suuri haave arvokisoista hukattiin.
Nykyisin Liverpoolia komen-
tava brittiherrasmies Roy Hodgson palkattiin isolla rahalla luotsaamaan Suomi vuoden 2008 EM-kisoihin Sveitsiin ja Itävaltaan. Suomen taipaleesta kohti lopputurnausta kehkeytyikin huikea jännitysnäytelmä vuoden 2006 syyskuusta vuoden 2007 marraskuulle. Draaman kaaren piinaavat hetket kestivät viimeisen ottelun viimeisille sekunneille asti. Loppu ei ollut näytelmässä onnellinen: Suomelle olisi riittänyt jatkoonpääsyyn 1-0 voitto Portugalin vieraana, mutta Lissabonissa päädyttiin 0-0 tasapeliin, mikä ei riittänyt kisapaikkaan. Hodgsonin ajan 14:sta EMkarsintaottelusta Suomi hävisi vain kaksi, voitti kuusi ja pelasi kuusi tasan. Suomi ei hävinnyt Portugalille, Belgialle eikä Puolalle, mutta menetti viisi pistettä vieraissa Armenialle (0-0) ja Azerbaidzhanille (0-1), mikä oli kohtalokasta.
maajoukkue on voinut jo 16 vuoden ajan luottaa puolustuksessaan topparijärkäle Sami Hyypiään, ja tuo autuas tila jatkuu. Ainakin jonkin aikaa vielä... – Vuoden 2012 kisat ovat sen verran kaukana, ettei tässä ole hirveän pitkälle karsintaa kerinnyt miettiä. Saattaa olla tämän ikäiselle miehelle vähän liian kaukaista ajatella tässä vaiheessa. Ikää kun tulee, niin kuusi kuukauttakin on aika pitkä aika ja siinä ehtii tapahtua isoja asioita, lokakuussa 37 vuotta täyttävä Hyypiä pyörittelee vuoden 2012 EM-kisoihin tähtäävän karsinnan alla. – Ensimmäisenä on nyt tietenkin tämä (perjantain) Moldova-peli mielessä, muuten olen ajatuksia pistänyt vain näihin syksyn peleihin. Lopuista peleistä katsotaan sitten myöhemmin. Syksyn neljä peliä mies siis ainakin vääntää uransa yhdeksättä arvokisakarsintaa. Kahdeksan edellistä ovat päättyneet tuloksetta, kuten niitäkin edeltäneet kaikki Suomen EMja MM-touhuilut. Vaan toivoa on, aina... – Taas on uusi haaste edessä. Vielä ei ole sitä unelmaa eli lopputurnauspaikkaa saatu täytettyä, ja sitä lähdetään taas jahtaamaan. Siksi ollaan täällä, Hyypiä toteaa. Hyypiä vahvisti maajoukkuejatkamisensa elokuun alussa, mutta helpolla päätös ei tullut. Kesän aikana fiiliksiä ”tuli mietittyä paljon”. – Mietin seurajoukkueen ohjelmaa ja sitä, pystynkö vielä fyysisesti näitä ekstrapelejä pelaamaan. Vielä kuitenkin tuntuu, että olen hyvässä kunnossa enkä usko, että varsinkaan nämä syksyn neljä peliä hirveästi tuota rasitusta lisää. Ennemmin sitä pelaa pelejä kuin treenaa kovaa.
Sami Hyypiä. KUVA: LEHTIKUVA/MIKKO STIG
Fakta Suomen ottelut EM-karsinnoissa 03.09.2010 Moldova – SUOMI 07.09.2010 Hollanti – SUOMI 12.10.2010 SUOMI – Unkari 17.11.2010 SUOMI – San Marino 03.06.2011 San Marino – SUOMI 07.06.2011 Ruotsi – SUOMI 02.09.2011 SUOMI – Moldova 06.09.2011 SUOMI – Hollanti 07.10.2011 SUOMI – Ruotsi 11.10.2011 Unkari – SUOMI
Yksi iso muutos menneeseen on se, että topparikaveri Hannu Tihinen on viereltä poissa. Kymmenen vuotta Hyypiän kanssa puolustusta koossa pitänyt Tihinen päätti peliuransa keväällä Lopuista peleistä katsotaan sitten myöhemmin. .– Tihin kanssa pelattiin kauan yhdessä, ja varmaan jossain vaiheessa saattaa vähän ikävä tulla. Mutta nuoria on tulossa ryminällä, ja sanon niin kuin olen aina sanonut, että kun ajavat ohi, niin pystyn hyvin mielin siirtymään sivuun. Sen aika ei kuitenkaan ole ainakaan ihan vielä...
IRTONUMERO 2€ sis. alv. (Kestotilauksena 0,63 €/pv) 233/2009
TORSTAI 27. ELOKUUTA 2009
KANSAN KAIKuJA POHJOIS-SuOMESTA KANSAN KAIKUJA POHJOIS-SUOMESTA Nyt Shell-lämmitysöljyt Oulusta p. 0800-1-9292 (08) 5722 400 Shell Thermo Eco Ultra – se ympäristöystävällisempi ja Premium – tehokas.
Lämpöpuisto Oy Shell polttonestejälleenmyyjä Suomessa
uRHEIlu URHEILU Suomessa pelatut jalkapallon naisten EM-kilpailut jäivät reilusti asetetusta
Karanteeniin Aluksen kaappauksesta epäiltyjen miesten asianajajat haluavat, että juttu menisi
KulTTuuRI KULTTUURI Kiasman johtajahaun aikataulu varmistuu vasta viikkojen kuluttua toa. TORSTAI 27. ELOKUUTA 2009
Timo Kalli käynnisti jupakan
Logon ympärille on aina jätettävä suojaalue,onka koko määräytyy suhteessa
JUKKA VIRTANEN/LEHTIKUVA IRTONUMERO 2€ sis. alv. (Kestotilauksena 0,63 €/pv) 233/2009
” Eipä ne kyllä mitään alennustuotteita ole. Myydään vaan isompi läjä tuon Hullut päivät -kampanjan varjolla. Muista kaupoista saa samat kamat halvemmalla siltikin.” Realisti
28.3. Ipsum lorem Ipsum lorem Ipsum lorem
”Jotku ihmiset luulee että siellä saa halvemmalla. Voi poloisia! Late T ”Siellä käyvät ihmiset menevät sinne vapaaehtoisesti, eli ei heitä riistetä. ” Lukija
28.3. Ipsum lorem Ipsum lorem Ipsum lorem
28.3. TORSTAI 27. ELOKUUTA 2009
IRTONUMERO 2€ sis. alv. (Kestotilauksena 0,63 €/pv) 233/2009
Oysin säästöistä kiivas keskustelu, ota kantaa säästöjen tarpeeseen! www.kaleva.fi
Ipsum lorem Ipsum lorem Ipsum lorem
Uskotko Vanhasen puhuvan totta?
28.3. Ipsum lorem Ipsum lorem Ipsum lorem
28.3. Ipsum lorem Ipsum lorem Ipsum lorem
”Kyllä ehkä mieluummin niin, että olisi ihminen palvelemassa. Olen itse nimittäin kassatehtävissä ollut.” 28.3. Laura Mantovaara, Charter ITC 8,5 /10 Publico /10+ 2+ 2 Mercury Text G1 9 /10 Swift EF 9/10 G1 9 /10 -10 (98%) opiskelija, Oulu Publico Text Text 8,3 8 /10 Ipsum lorem Vinkin puolentoista tunnin aukiolon riittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. Aukioloaikojen lisäämisestä käydään parhaillaan neuvotteluja. Aukioloaikojen lisäämisestä käydään parhaillaan neuIpsum lorem votteluja. Aukioloaikojen lisäämisestä käydään parhaillaan neuvotteluja. Aukioloaikojen lisäämisestä käydään parhaillaan neuvotteluja. Ipsum lorem kuntoutusta. Oulu Oulu Huumeongelmaansa hoiOULU Huumeongelmaansa Huumeongelmaansa hoi- kuntoutusta. OULU Huumeongelmaansa hoitoa Laitosmaisen päihdehoidon pi- Oulu OULU Huumeongelmaansa hoi- perhekuntoutusta. OULU Huumeongelmaansa hoi- pituus vaihtelee muutamasLaitosmaisen päihdehoidon Laitosmaisen Laitosmaisen päihdehoidon päihdehoidon pi- toa Laitosmaisen päihdehoidon toa hakevat nuoret joutuvat jo- ta vuorokaudesta kahteen kuutoa hakevat nuoret joutuvat jo- pituus toa hakevat hakevat nuoret nuoret joutuvat joutuvat johakevat nuoret joutuvat jonottatuus vaihtelee muutamasta vuo- toa hakevat nuoret joutuvat jovaihtelee muutamasta tuus vaihtelee vaihtelee muutamasta muutamasta vuo- nottamaan nottamaan kuukausikaupal- pituus vaihtelee muutamas- nottamaan kuukausikaupala Ou- vuorokaudesta nottamaan kuukausikaupalla kuukausikaupalla Ou- tuus kuukausikaupal- kauteen. Katkaisuhoito voi kesmaan kuukausikaupalla Oulussa. rokaudesta kahteen kuukauteen. kahteen kuukau- nottamaan rokaudesta kahteen kahteen kuukauteen. kuukauteen. lussa. lussa. lussa. Nuorten Nuorten päihdeaseman päihdeaseman Re- rokaudesta päihdeaseman NuortenNuorten päihdeaseman Redi 64:n teen. Katkaisuhoito voi kestää kolme la Oulussa. Nuorten päihdease- ta vuorokaudesta kahteen kuu- la Oulussa. Nuorten päihdease- tää kolme vuorokautta. TyypilKatkaisuhoito voi kestää voi kestää Katkaisuhoito voi kestää kolme kolme Redi di 64:n 64:n jonot jonot ovat ovat venyneet venyneet puopuo- Katkaisuhoito jonot ovat venyneet jonot 64:n ovat venyneet puolen vuo- kolme vuorokautta. Tyypillisesti huume- man Redi 64:n jonot ovat veny- kauteen. Katkaisuhoito voi kes- man Redi 64:n jonot ovat veny- lisesti huumevieroitushoitoon vuorokautta. Tyypillises28.3. Tyypillisesti huuvuorokautta. Tyypillisesti huu- puolen len len vuoden vuoden mittaisiksi mittaisiksi ja jonossa jonossa vuorokautta. vuodenjamittaisiksi ja jo- ti den mittaisiksi jonossa odottaa vieroitushoitoon kuluu kaksikuluu kuu- neet puolen vuoden mittaisiksi tää kolme vuorokautta. Tyypil- neet puolen vuoden mittaisiksi kuluu kaksi kuukautta, josta enhuumevieroitushoitoon Ipsum lorem kuluu kak- nossa mevieroitushoitoon kuluu odottaa tällä hetkellä 35 ihmisodottaa tällä hetkellä 35 ihmis- mevieroitushoitoon odottaa35tällä hetkellä 35 kaksi tällä hetkellä ihmistä. A-klinikautta, josta ensimmäinen kuu- ja jonossa odottaa tällä hetkel- lisesti huumevieroitushoitoon ja jonossa odottaa tällä hetkellä simmäinen kuukausi on fyysiskuukautta, josta ensimmäilorem jono on pari kuukautta, josta josta ensimmäinen ensimmäinen ihmistä. tä. A-klinikan tä.Ipsum A-klinikan pari kolme kolme si kuukautta, A-klinikan jono on pari nen kan jono on pari kolme kuukautta kausikuukausi on fyysistä ja lä 35 ihmistä. A-klinikan jono on kuluu kaksi kuukautta, josta en- 35 ihmistä. A-klinikan jono on tä vieroitushoitoa ja toinen avoonvieroitushoitoa fyysistä vieroiIpsum lorem kuukausi on fyysistä fyysistä vieroitushoivieroitushoi- kolme kuukautta ja jonossa kuukautta ja jonossa seisoo noin noin kuukausi kuukautta ja jonossa sei- tushoitoa ja jonossa seisoo noin 20 ihmistä. toinen avohoitomaisempaa päih- pari kolme kuukautta ja jonossa simmäinen kuukausi on fyysis- pari kolme kuukautta ja jonossa hoitomaisempaa päihdekuntouja toinen avohoitomaitoa toa ja ja toinen toinenavohoitomaisempaa avohoitomaisempaa soo tä vieroitushoitoa ja toinen avo- seisoo noin 20 ihmistä. 20 ihmistä. tusta. 20 ihmistä. seisoo noin 20 ihmistä. Oulun kaupungin dekuntoutusta. noin 20 ihmistä. päihdehuol- sempaa päihdekuntoutusta. päihdekuntoutusta. Oulun Neljän viikon huumevieroiOulun kaupungin kaupungin päihdehuolpäihdehuol- päihdekuntoutusta. Oulun kaupungin päihde- hoitomaisempaa päihdekuntouOulun kaupungin päihdelonOulun palveluesimiehen sijainen, viikon huumevieroitushuumevieroituskaupungin päihdehuolNeljän viikon ”Ihan mahdolliselta se tuntuu. Olen itse Neljän Neljän viikon viikon huumevieroitushuumevieroitus- lon lon tushoito onaikaisemmin. Erkki Perkiön mulon palveluesimiehen palveluesimiehen sijainen, sijainen, huollon palveluesimiehen sosiaalityöntekijä Erkkisijainen, Perkiö hoito on Erkki Erkki Perkiön Perkiön mukaan mukaan huollon palveluesimiehen si- tusta. palveluesimiehen ollutsikassassa töissä Kirhoito on Erkki Erkki Perkiön Perkiön mukaan mukaan sosiaalityöntekijä sosiaalityöntekijä Erkki Perkiö Neljän viikon huumevieroi- jainen, sosiaalityöntekijäjastossa sosiaalityöntekijä Erkki Perkiö hoito kaan yleistä, vaikkajasuonensiErk- on myöntää, että päihdehuollon jo- yleistä, yleistä, vaikka vaikka suonensisäisten suonensisäisten jainen, sosiaalityöntekijä ErkErkki Perkiö itsepalvelukassat ne toimiyleistä, vaikka vaikka suonensisäisten suonensisäisten myöntää, myöntää, että myöntää, että päihdehuollon päihdehuollon jo- yleistä, säisten huumeiden kohdalla pinot ovat kohtuuttoman pitkät. jo- huumeiden huumeiden kohdalla pidempi hoi- ki Perkiö myöntää, että päihde- tushoito on Erkki Perkiön mu- ki Perkiö myöntää, että päihdeettä päihdehuollon kohdalla pidempi 28.3. vat ihan hyvin.” huumeiden kohdalla pidempi pidempi hoi- notPerkiö huumeiden kohdalla not ovatkohtuuttoman kohtuuttoman pitkät. not ovat pitkät. toivottavamhuollon jonot ovat kohtuutto- kaan yleistä, vaikka suonensi- huollon jonot ovat kohtuutto- dempi hoito olisi Lea näkee päihdehuoltoon to olisiolisi toivottavampaa. ovat kohtuuttoman pitkät. hoito toivottavampaa. Keränen Ipsum lorem olisi toivottavampaa. toivottavampaa. Perkiö säisten huumeiden kohdalla piPerkiö näkee näkee päihdehuoltoon päihdehuoltoon to olisi paa. man pitkät. hakeutuvien määrän kasvuun Vinkin puolentoista puolentoista tunnin tunnin au- man pitkät. Perkiö näkee päihdehuoltoon Vinkin luokanopettaja, Muhos Ipsum lorem nein juhlajärjestäjä on ollut OTP, joon kulunut 44 vuotta. Silloin Raatin Tänään lauantaina AC Oulu pelaa Pahimmillaan Vinkin puolentoista puolentoista tunnin au- hakeutuvien hakeutuvien määrän kasvuun hakeutuvien määrän MARKKU kasvuun PELTONEN Vinkin puolentoista tunnin Perkiö näkee päihdehuoltoon dempi hoito olisi toivottavamPerkiö näkee päihdehuoltoon kaksi syytä. viikossa määrän nämä kasvuun kiolon riittävyys kerran viikossa / KALEVA tunnin Ipsum lorem ka onkeskustelua. taistellut itselleen pääsarjapaikentällä juhliva joukkuepaa. oli OTP, jonka kauden viimeisen ottelunsa. määrän Castré- kasvuun aukiolon riittävyys kerran viikiolon kiolon riittävyys riittävyys kerran kerran viikossa viikossa kaksi kaksi syytä. kaksi syytä. hakeutuvien määrän kasvuun hakeutuvien ”Nuorten herättää keskustelua. Aukioloaisyytä. syrjäytyminen opis- herättää AukioloaiTänään lauantaina AC Oulu pelaa kaupungit voivat jäädä kanlisäämisestä seitsemän käydään kertaa. Tottunein juhReijo Lamtaitava keskikenttäpelaajaVinkin nin kentällä juhlatunnelma: koherättää keskustelua. keskustelua. AukioloaiAukioloai- kelupaikkojen ”Nuorten ”Nuorten syrjäytyminen syrjäytyminen opis- herättää puolentoista tunnin onkaksi kossa herättää keskustelua. Ausyytä. syytä. ja työpaikkojen ul- kojen lisäämisestä ”Nuorten syrjäytyminen opispar- kaksi kauden viimeisen ottelunsa. Castréaluetta dominoivien Pietapinen muistaa hetken tarkasti. lajärjestäjä on ollut OTP, joka on taistijoukkue esiintyy kannattajiensa kojen lisäämisestä käydään parkojen lisäämisestä käydään parkelupaikkojen kelupaikkojen ja työpaikkojen työpaikkojen ”Nuorten syrjäytyminen opis- aukiolon riittävyys kerran vii”Nuorten syrjäytyminen opis- kioloaikojen lisäämisestä käykopuolelle, mutta myös tietoi- haillaan haillaan neuvotteluja. kelupaikkojen ja työpaikkojen neuvotteluja. nin kentällä on juhlatunnelma: ko- rinulkopuolelle, ”Meillä oli silloin hyväkossa joukkue. Rat- keskustelua. tellut itselleen pääsarjapaikan seitseneuvotteluja. edessä ensimmäisen kerran liiganouhaillaan neuvotteluja. ulkopuolelle, mutta myös myös tie- haillaan ulkopuolelle, mutta herättää Au- kelupaikkojen ja työpaikkojen ja työpaikkojen dään parhaillaan neuvotteluja. suus hoidon mutta mahdollisuudesHuumeongelmainen pääsee yk- kelupaikkojen myös tietoiHuumeongelmainen pääsee ja Tukholman työvoitijoukkue esiintyy kannattajiensa Huumeongelmainen pääsee Huumeongelmainen pääsee suus toisuus toisuus hoidon hoidon mahdollisuudesmahdollisuudeskioloaikojen lisäämisestä käy- ulkopuolelle, Huumeongelmainen pääsee mutta myös tietoi- voitimme mutta myös tietoita on lisännyt määrää.” yksityisiin sityisiin hoitolaitoksiin vaikka he- ulkopuolelle, hoidon ihmisten mahdollisuudesta hoitolaitoksiin vaikka kaisevassa ottelussa Tornimän kertaa.Tottunein juhlajärjestäjä sun varmistumisen jälkeen. maresursseiksi. Voiman- ti hoitoon, 28.3. edessä kerran liiganouyksityisiin vaikka yksityisiin hoitolaitoksiin hoitolaitoksiin vaikka on lisännyt ihmisten määrää.” heti ta ta on on lisännyt lisännyt ihmisten ihmisten määrää.” määrää.”ensimmäisen mahdollisuudesta suus hoidon mahdollisuudesta yksityisiin hoitolaitoksiin vaikne ovat kalliita. hoitoon, mutta ne ovat kal- suus hoidon on Pallo-47:n peräti 6–1.”dään parhaillaan neuvotteluja. on ollutmutta OTP. kaksoiskau- liita. heti mutta ne ne ovat heti hoitoon, hoitoon, mutta ovat kal-sa koonneesta Ipsum lorem sun varmistumisen jälkeen. Huumeongelmainen pääsee senon ihmisten1965 määrää.” lisännyt Sekakäyttäjiä enemmän NeljänNeljän viikonviikon huumevieroitushoihuumevieroi- on lisännyt Syksyn hetken, kunihmisten oululai- määrää.” ka heti hoitoon, mutta ne ovat jälkeen Oulussa on Kuka muistaa Ipsum lorem enemmän Kuka muistaa liita. viikon liita. Neljän Neljän viikon huumevieroihuumevieroiyksityisiin selhoitolaitoksiin vaik-nousi ensimmäisen kerkalliita. Neljän viikon huumeSekakäyttäjiä Sekakäyttäjiä enemmän kuin juoppoja to on Erkki yleistushoito onPerkiön Erkki mukaan Perkiön mu-pelaa kau- juhlittu jalkapallon pääsarjaan sen hetken, kun ou- pungista voi kuitenkin tulla Tänään lauantaina AC Oulu nen joukkue Ipsum lorem tushoito on Erkki Perkiön tushoito nousi on Perkiön mukaan mukaan kuin ka heti hoitoon, mutta ne ovat Sekakäyttäjiä enemmän vieroitushoito on Erkki Perkiön kuin juoppoja juoppoja huumeita käyttä- kaan Suonensisäisiä tä, vaikka suonensisäisten huu- Sekakäyttäjiä enemmän yleistä, vaikka suonensilulainen joukkue ensimmäisen den viimeisen ottelunsa. Castrénin viytymistä kymmenen kertaa. Tottu- ran jalkapallon pääsarjaan? Siitä on myös suurtenkäytyleistä, suonensisäisten yleistä, vaikka vaikka suonensisäisten kalliita. Neljän viikon huume- kuin juoppoja mukaan yleistä, vaikka suonenSuonensisäisiä käytSuonensisäisiä huumeita Suonensisäisiä huumeita huumeitakerran käyt-jalkapallon vienportaali terveysneuvontapisteen Ou- säisten meiden huumeiden kohdalla pidempi hoito kohdalla pi- kuin juoppoja pääsarjaan? Siitä kentällä on juhlatunnelma: kotijoukkulunut 44 vuotta. Silloin Raatin kennein juhlajärjestäjä on ollut OTP, johuumeiden kohdalla pidempi hoihuumeiden kohdalla pidempi vieroitushoito on Erkki Perkisisäisten huumeiden kohdalla tävien terveysneuvontapisteen Suonensisäisiä tävien terveysneuvontapisteen tävien terveysneuvontapisteen lun Vinkkiin tulevista iso osa on olisi toivottavampaa. huumeita käytSuonensisäisiä huumeita käytdempi hoito olisi toivottavamvälille” on kulunut 44 vuotta. Silloin Raatin kue esiintyy kannattajiensa edessä terveysneuvontapisteen tällä juhliva joukkue oli OTP, jonka taika on taistellut itselleen olisi toivottavampaa. toivottavampaa. önpääsarjapaimukaan yleistä, vaikka suopidempi hoito olisi toivottavamOulun Vinkkiin tulevista Oulun Vinkkiin tulevista isokäytosa paa. Oulun 28.3. tulevista iso osa osa to olisi tävien terveysneuvontapisteen 18-vuotiaita suonensisäisten Vinkin puolentoista tunnin au- tävien ”Kyllä, olen tekniikan perään. Se on mikentällä juhliva joukkue oli OTP, jonka Reijo Lampiensimmäisen kerran liiganousun var-Vinkkiin tava keskikenttäpelaaja kan seitsemän kertaa. juh-huumeiden Vinkin puolentoista puolentoista tunnin tunnin au- on nensisäisten koh- Oulun Vinkkiin paa. nykyaikaa, se voi helpoton 18-vuotiaita tulevista iso osa Tottunein 18-vuotiaita suonensisäisten suonensisäisten suonensisäisten tulevista iso osakuitenkin täjiä.18-vuotiaita Myös huumeiden moni- tai kiolon riittävyys kerran viikossa Vinkin puolentoista tunnin au- Oulun nusta on Pallo-47:n peräti 6–1.” Reijo Lamtaitava keskikenttäpelaaja Ipsum lorem nen muistaa tarkasti. mistumisen jälkeen. lajärjestäjä on ollut OTP, jokapidempi on tais-hoito kiolon riittävyys riittävyys kerran kerran viikossa viikossa käyttäjiä. dalla olisi toivot-hetken Vinkin puolentoista tunnin käyttäjiä. suonensisäisten käyttäjiä. Myös huumeiden huumeiden monimoni- kiolon huumeiden mo- kiolon on 18-vuotiaita suonensisäisten sekakäyttöMyös on yleistynyt. herättää keskustelua. Aukioloairiittävyys kerran viikossa on 18-vuotiaita taa asiointia.” 1965 jälkeen Oulussa onherättää lorem on pinen muistaa hetken tarkasti. Aukioloaiherättää keskustelua. herättää keskustelua. Aukioloai- Syksyn muistaakäydään sen hetken, ou- Myös ”Meillä oli silloin hyvä joukkue. Rattelluthuumeiden itselleen pääsarjapaikan seitseviitai sekakäyttö onyleistynyt. yleistynyt. taiIpsum sekakäyttö käyttäjiä. mo- tavampaa. ni-Nuoret tai sekakäyttö onpäihtymistaryleistynyt. käyttäjiä. Myös huumeiden mo- aukiolon riittävyys käyttävät kojen Kuka lisäämisestä par- kun keskustelua. AukioloaiVäinökerran Oksanen Ipsum lorem jalkapallon pääsarjaan ”Meillä oli silloin hyvä joukkue. Rat- parkojen lisäämisestä käydään kojen lisäämisestä käydään par-juhlittu Vinkin puolentoista tunnin kossa herättää (entinen keskustelua. AuNuoret Nuoret käyttävät käyttävät päihtymistarpäihtymistarni- tai sekakäyttö on yleistynyt. ni- taivoitimme sekakäyttö on yleistynyt. Nuoret käyttävät päihtymis-sel-kojen koituksessa tai vierotusoireisiinhaillaan neuvotteluja. lisäämisestä käydään lulainen joukkue nousi parensimmäisen kaisevassa ottelussa Tornimän kertaa.Tottunein juhlajärjestäjä eläkeläinen rehtori), kymmenen kertaa. Tottu-haillaan kaisevassahaillaan ottelussa voitimme Torni- viytymistä neuvotteluja. haillaan neuvotteluja. vii-perätiNuoret käykoituksessa koituksessa tai tai vierotusoireisiinvierotusoireisiinNuoret päihtymis- aukiolon riittävyys käyttävät päihtymis- kioloaikojen lisäämisestä tarkoituksessa tai amfetamiinia, vierotusoireisa buprenorfiinia, Huumeongelmainen pääsee neuvotteluja. 21 kerran jalkapallon pääsarjaan? Siitä käyttävät on kerran Pallo-47:n 6–1.”URHEILU on ollut OTP. Kalajoki Huumeongelmainen pääsee Huumeongelmainen pääsee siinsa sa buprenorfiinia, buprenorfiinia, amfetamiinia, amfetamiinia, buprenorfiinia, amfetarauhoittavia lääkkeitä sekä kipu- yksityisiin hoitolaitoksiin pääsee vaikka tarkoituksessa tai vierotusoi- kossa herättää keskustelua. Au- tarkoituksessa tai vierotusoirei- dään parhaillaan neuvotteluja. Huumeongelmainen yksityisiin hoitolaitoksiin hoitolaitoksiin vaikka vaikka miinia, Huumeongelmainen pääsee rauhoittavia lääkkeitä sekä sekä kipurauhoittavia lääkkeitä kipu- yksityisiin lääkkeitä. Neljän viikonhoitolaitoksiin huumevieroitushoirauhoittavia lääkkeitä se- yksityisiin vaik- reisiinsa buprenorfiinia, amfe- kioloaikojen lisäämisestä käy- siinsa buprenorfiinia, amfetaNeljän Neljän viikon viikon huumevieroitushoihuumevieroitushoi- käKesäkuun lääkkeitä. lääkkeitä. miinia, rauhoittavia lääkkeitä yksityisiin hoitolaitoksiin vaikkahtena viimeisenä ka to on Erkki Perkiön mukaan yleis- tamiinia, rauhoittavia lääkkeitä dään parhaillaan neuvotteluja. kipulääkkeitä. Neljän viikon huumevieroitusErkki Perkiön Perkiön mukaan mukaan yleis- viikkona Huumeongelmainen pääsee sekä kipulääkkeitä. ka Neljän viikon huumevieroiKesäkuun Kesäkuun kahtena kahtena viimeisenä viimeisenä to on Erkki Vinkissä oli viimeisenä enemmän hoito tä, vaikka suonensisäisten huu- sekä kipulääkkeitä. Kesäkuun kahtena on Erkki Perkiön mukaan KEITTIÖ • KYLPYHUONE • SAUNA • SISUSTUSREMONTIT tä, vaikka vaikka suonensisäisten suonensisäisten huuhuu- viikkona viikkona viikkona Vinkissä oli oli enemmän enemmän tä, Kesäkuun kahtena viimeise- yksityisiin hoitolaitoksiin vaikKesäkuun kahtena viimeisenä tushoito on Erkki Perkiön muasiakaskäyntejä kuin ai- yleistä, meiden kohdalla pidempi hoito Vinkissä olikoskaan enemmän vaikka suonensisäisten meiden kohdalla kohdalla pidempi pidempi hoito hoito asiakaskäyntejä asiakaskäyntejä kuin koskaan koskaan ai- meiden asiakaskäyntejä kuin emmin. olisi toivottavampaa. kuin koskaan ai- huumeiden kohdalla pidempi nä viikkona Vinkissä oli enem- ka Neljän viikon huumevieroi- viikkona Vinkissä oli enemmän kaan yleistä, vaikka suonensiolisi toivottavampaa. toivottavampaa. emmin. emmin. ”Se on tietenkin hyvä, että asi- hoito Vinkin tunnin au- män asiakaskäyntejä kuin kos- tushoito on Erkki Perkiön mu- asiakaskäyntejä kuin koskaan säisten huumeiden kohdalla piemmin. olisipuolentoista toivottavampaa. Vinkin puolentoista puolentoista tunnin tunnin au- akkaat kaan yleistä, vaikka suonensi- aiemmin. dempi hoito olisi toivottavam”Se on on tietenkin tietenkin hyvä, että että asiriittävyys kerran viikossa ”Se onlöytävät tietenkinterveysneuvonhyvä, että asi- kiolon Vinkin puolentoista tunnin au- kaan aiemmin. kiolon riittävyys riittävyys kerran kerran viikossa viikossa akkaat akkaat akkaat löytävät löytävät terveysneuvonterveysneuvon- kiolon ”Se on tietenkin hyvä, että asi- säisten huumeiden kohdalla pi”Se on tietenkin hyvä, että asi- paa. nan pariin, mutta kovien huu- kiolon herättää keskustelua. Aukioloailöytävät terveysneuvonriittävyys kerran viikossa herättää keskustelua. keskustelua. AukioloaiAukioloai- nan nan Vinkin puolentoista tunnin nan pariin, pariin, mutta mutta kovien kovien huuhuu- herättää meiden yleistyminen huoleskojen lisäämisestä käydään par- akkaat löytävät terveysneuvon- dempi hoito olisi toivottavam- akkaat löytävät terveysneuvonpariin, mutta kovien huu- herättää keskustelua. Aukioloaikojen lisäämisestä lisäämisestä käydään käydään parpar- meiden meiden yleistyminen meiden yleistyminen huoleshuoles- kojen nan pariin, mutta kovien huu- aukiolon riittävyys kerran viituttaa”, Vinkin vastaava huolesja Redi kojen haillaan neuvotteluja. yleistyminen lisäämisestä käydään par- nan pariin, mutta kovien huu- paa. neuvotteluja. haillaan neuvotteluja. Vinkin puolentoista tunnin meiden yleistyminen huoles- kossa herättää keskustelua. Aututtaa”, Vinkin vastaava ja Redi haillaan tuttaa”, Vinkin vastaava ja Johanna Timonen sanoo. ja Redi haillaan Huumeongelmainen tuttaa”, Vinkin vastaava neuvotteluja. pääsee yk- meiden yleistyminen huolesHuumeongelmainen pääsee Huumeongelmainen pääsee Johanna Johanna Timonensanoo. sanoo. Johanna Timonen Redi 64:n psykologi Marja Pu- sityisiin hoitolaitoksiin vaikka Timonen sanoo. Huumeongelmainen pääsee tuttaa”, Vinkin vastaava ja Redi aukiolon riittävyys kerran vii- tuttaa”, Vinkin vastaava ja Redi kioloaikojen lisäämisestä käyhoitolaitoksiinvaikka vaikka yksityisiin hoitolaitoksiin kossa herättää keskustelua. Au- Johanna Timonen sanoo. Redi 64:n 64:n psykologi psykologi Marja Marja Pura Pura yksityisiin dään parhaillaan neuvotteluja. ra Redi kertoo, ettäpsykologi Redi 64:een tulevisHuumeongelmainen pääsee Johanna Timonen sanoo. 64:n Marja Pu- yksityisiin hoitolaitoksiin vaikka ILMAINENlisäämisestä käyHuumeongelmainen pääsee Huumeongelmainen pääsee ra kertoo, että Redi 64:een kioloaikojen kertoo, että 64:een tulevistulevisHuumeongelmainen pääsee Redi 64:n psykologi Marja Pu- NYT Redi 64:n psykologi Marja Puta huumeiden käyttäjät sekä alkohoitolaitoksiin pääsee vaikka kertoo, että Redi 64:een tu- yksityisiin Huumeongelmainen yksityisiin hoitolaitoksiin hoitolaitoksiin vaikka vaikka levista ta sekä alkota huumeiden huumeiden käyttäjät käyttäjät sekä alko- yksityisiin tu- dään parhaillaan neuvotteluja. ra kertoo, että Redi 64:een tule- yksityisiin hoitolaitoksiin vaikholin jahuumeiden lääkkeiden sekakäyttäjät Neljän viikonhoitolaitoksiin huumevieroitushoikäyttäjät se- yksityisiin vaik- ra kertoo, että Redi 64:een ARVIO/SUUNNITTELU Neljän viikon viikon huumevieroitushoihuumevieroitushoi- kä holin Huumeongelmainen pääsee vista huumeiden käyttäjät se- ka holin ja ja lääkkeiden lääkkeiden sekakäyttäjät sekakäyttäjät Neljän ohittavat jo alkoholin kanssa pelto on Erkki Perkiön mukaan yleis- levista huumeiden käyttäjät se- KOTONASI alkoholin ja lääkkeiden se- ka Neljän viikon huumevieroitusErkki Perkiön Perkiön mukaan mukaan yleis- kakäyttäjät ohittavat jo alkoholin ohittavat jo alkoholin kanssa kanssa pelpel- to on Erkki Huumeongelmainen pääsee kästään ongelmiin ajautuneiden tä, vaikka suonensisäisten huu- kä alkoholin ja lääkkeiden se- yksityisiin hoitolaitoksiin vaik- kä alkoholin ja lääkkeiden sekaohittavat jo alkoho- hoito on Erkki Perkiön mukaan tä, vaikka vaikka suonensisäisten suonensisäisten huuhuu- lin kästään kästään ongelmiin ongelmiin ajautuneiden ajautuneiden tä, käyttäjät ohittavat jo alkoholin yksityisiin hoitolaitoksiin vaikryhmän. meiden kohdalla pidempi hoito kakäyttäjät ohittavat jo alkoho- ka kanssa pelkästään ongelmiin yleistä, vaikka suonensisäisten meiden meiden kohdalla kohdalla pidempi pidempi hoito hoito ajautuneiden ryhmän. ryhmän. Huumeongelmainen pääsee kanssa pelkästään ongelmiin ka Neljän viikon huumevieroiOulun kaupungilla olisi toivottavampaa. ryhmän.on oma lai- huumeiden kohdalla pidempi lin kanssa pelkästään ongelmiin SOITA HETI! toivottavampaa. Oulun on oma oma lai- olisi toivottavampaa. Oulun kaupungilla kaupungilla on yksityisiin hoitolaitoksiin vaik- ajautuneiden ryhmän. tushoito on Erkki Perkiön mutoshoitoyksikkö Päihdeklinikka ja hoito Vinkin tunnin au- ajautuneiden ryhmän. Oulun kaupungilla on oma laiolisipuolentoista toivottavampaa. Vinkin puolentoista puolentoista tunnin tunnin au- toshoitoyksikkö toshoitoyksikkö toshoitoyksikkö Päihdeklinikka Päihdeklinikka Oulun kaupungilla on oma lai- ka Neljän viikon huumevieroiOulun kaupungilla on oma kaan yleistä, vaikka suonensise pyrkii tuottamaan päihdepal- kiolon riittävyys kerran viikossa Päihdeklinikka Vinkin puolentoista tunnin aukiolon riittävyys riittävyys kerran kerran viikossa viikossa ja ja se se pyrkii pyrkii tuottamaan tuottamaan päihdepäihde- kiolon Päihdekli- säisten huumeiden kohdalla pivelut Joskus hoitoja ostetaan herättää keskustelua. Aukioloaise itse. pyrkii tuottamaan päihde- kiolon riittävyys kerran viikossa toshoitoyksikkö Päihdeklinikka tushoito on Erkki Perkiön mu- laitoshoitoyksikkö herättää keskustelua. keskustelua. AukioloaiAukioloai- palvelut palvelut itse. Joskus palvelut itse. Joskus hoitoja hoitoja osteoste- herättää ulkopuolelta, esimerkiksi silloin, kojen lisäämisestä käydään par- ja se pyrkii tuottamaan päihde- kaan yleistä, vaikka suonensi- nikka ja se pyrkii tuottamaan dempi hoito olisi toivottavamitse. Joskus hoitoja oste- herättää keskustelua. Aukioloaikojen lisäämisestä lisäämisestä käydään käydään parpar- taan taan esimerkiksi sil- kojen taan ulkopuolelta, ulkopuolelta, esimerkiksi kun tarvitaan päihdeperhekunhaillaan neuvotteluja. ulkopuolelta, esimerkiksi kojen lisäämisestä käydään par- palvelut itse. Joskus hoitoja os- säisten huumeiden kohdalla pi- päihdepalvelut itse. Joskus hoito- paa. neuvotteluja. haillaan neuvotteluja. loin, loin, kun kun tarvitaan tarvitaan päihdeperhepäihdeperhe- haillaan Vinkin puolentoista tunnin tetaan ulkopuolelta, esimerkik- dempi hoito olisi toivottavam- ja ostetaan ulkopuolelta, esimertoutusta. silloin, kun tarvitaan päihdeper- haillaan neuvotteluja. si silloin, kun tarvitaan päihde- paa. kiksi silloin, kun tarvitaan päih- aukiolon riittävyys kerran viihekuntoutusta. kossa herättää keskustelua. Audeperhekuntoutusta. Laitosmaisen päihdehoidon kioloaikojen lisäämisestä käy-
Vanhanen tivaa näyttöä Energian ja liikkumisen kallistuminen nopeuttavat Helsingin ja Tallinnan kasvamista yhteen
”
UUSI, RAIKAS ILME KOTIISI!
p. 010 4300 201
.takuuremontit.fi www.takuuremontit.fi
Alasintie 4
90400 0400 Oulu
. S YÖ NNYS M E s! A IST VÄH lou MU OUS €/ta AL 00 TIT 60 KO Jopa
2
SUNNUNTAI 16. TOUKOKUUTA 2010
16.5. !
13222
Lähetä kuva, anna uutisvihje toimitus@kaleva.fi
AURINKO NOUSEE
AURINKO LASKEE
ma–pe 8–16 Tilaus tai osoitteenmuutos www.kaleva.fi/henkiloasiakkaat
Utsjoella Rovaniemellä Kuusamossa Pudasjärvellä Oulussa Ylivieskassa Helsingissä Kemissä Kajaanissa
Utsjoella Rovaniemellä Kuusamossa Pudasjärvellä Oulussa Ylivieskassa Helsingissä Kemissä Kajaanissa
Jakelupäivystys 08 5377 612 ma–pe 6–16, la–su 6–11 Lisää lehden yhteystiedoista.
Kaatuneitten muistopäivä. Sodassa kaatuneiden vainajien muistoksi järjestettyä päivää vietetään Suomessa toukokuun kolmantena sunnuntaina.
1.49 3.28 3.23 3.40 3.50 4.06 4.40 3.44 3.51
Vahingossa vai tahallaan? SATU KREIVI-PALOSAARI
08 5377 610
Tänään on kaatuneitten muistopäivä
0.27 23.02 22.40 22.39 22.41 22.33 21.55 22.55 22.22
”Näin unta, että olimme toisten kirjoittajien kanssa kuolemaantuomittuina Kiinan tasavallassa.” Helena Paalanne pastori Tuiran seurakunta
Googlen valokuvia ottaneista autoista nousi uusi poru. Autot keräsivät yksityistä tietoa verkkoyhteyksien kautta, Googlen mukaan vahingossa.
Vanhalla kunnon periskoopilla ei sen sijaan vahingossa pysty tirkistelemään. Laite kun on nimenomaan suunniteltu salakatselua varten.
Politiikka reilusti esille Oulussa toistaiseksi vain yksi seurakuntavalitsijayhdistys tunnustaa väriä
Huikun silta puhuttaa Kaikki paitsi purjehdus on turhaa laulaa Lasse Mårtensson Junnu Vainion sanoittamassa kappaleessa. Turhaa tai ei, mutta Oulun Purjehdusseuran väki on huolissaan Oulunsalon ja Hailuodon välille suunnitellun pengertien osaksi tulevasta Huikun sillasta. Sillasta tulee liian matala, väittävät purjehtijat. OULU JA SEUTU 4
Kasvohuntu vain harvoilla Hyvin harva islaminuskoinen nainen käyttää länsimaissa kasvot peittäviä huntuja. Esimerkiksi Ranskassa kasvot peittää julkisilla paikoilla alle parituhatta naista. Silti Ranska ja myös Belgia haluavat kieltää kasvohuntujen käytön julkisilla paikoilla. ULKOMAAT 9
Selostajasta tuli sinivalkoinen instituutio Suomalaisten jääkiekkofanien sankari Kölnissä ei suinkaan ole Pekka Rinne tai Jussi Jokinen, vaan muuan perheenisä Nastolasta. Kiekkofani ei välttämättä tunnistaisi vastaan kävelevää Topi Jaakolaa, mutta Antero Mertarannan naama on tuttu Hangosta Nuorgamiin ja Vaasasta Ilomantsiin. URHEILU 11
67 Oulu kasvoi isoksi, kissa nosti häntänsä Kesällä Oulu muuttuu. Sen tietää kotikaupunkiaan kameran etsimen läpi 1970-luvulta saakka tsuumaillut valokuvaaja Ilkka Jaakola. Mitä Jaakola näki ja miten kaupunki kasvoi, sen paljastaa tuore valokuvakirja Oulu – meren ja joen kaupunki. KULTTUURI 17
EU-maiden budjetit ryhtiin EU-komission esitys jäsenmaiden budjettien ennakkotarkastuksesta otettaneen ristiriitaisesti vastaan jäsenmaissa. Jäsenmaiden holtiton taloudenpito osoittaa kuitenkin, että EU-komission tiukentuva valvonta on tarpeen, jotta Kreikan tapaus ei pääsisi toistumaan. PÄÄKIRJOITUS 20
Mies, josta ei saa otetta Liikemies Toivo J. Kanninen ei puhu eikä pukahda, vaikka hänellä luulisi olevan paljon kerrottavaa. ”En halua kommentoida mitään”, mies tyytyy vastaamaan Kalevan toimittajan haastattelupyyntöön. Hän on kuitenkin paljon esillä ja hänestä puhutaan. Kanniseen liittyvistä talousrikosepäilyistä Rovaniemen hovioikeus tekee päätöksensä kesäkuun lopussa. SUNNUNTAI 8–13
PATTERI 24 Maailmalle omin voimin ilman äitiä
Ihmiset 22
VEERA ADOLFSSEN
Riitta Taulavuori Kaleva OULU Ehdokkaiden poliittiset taustat saattavat näkyä entistä selvemmin syksyn seurakuntavaaleissa, arvioi seurakuntavaalien projektisihteeri Kari Kanala Kirkon tiedotuskeskuksesta. ”Aiemmin näissä vaaleissa on menty hyvin pitkälti sammutetuin lyhdyin. Toiveenamme kuitenkin on, että nyt oltaisiin liikkeillä avoimin kortein. Näin erityisesti siksi, koska meillä tulee olemaan paljon uusia äänestäjiä, joilla ei ole välttämättä mitään tietoja siitä mitä mikäkin ryhmä edustaa ja ajaa”, Kanala sanoo. ”Vaalikone on tietysti yksi tapa saada ehdokkaiden taustaryhmää selville”, hän lisää. Oulun evankelisluterilaisissa seurakunnissa vaalikone avataan alkusyksystä. Kanalan mukaan myös poliittiset puolueet ovat ottaneet ajatuksen avoimin kortein mukana olosta vastaan hyvin sen palautteen perusteella, mitä seurakuntavaalien julkisuuskampanjaväki saanut tavattuaan eduskuntapuolueita. Tapaamisissa on kehotettu puolueita olemaan näissä vaaleissa ”tukena niin, että saataisiin mahdollisimman hyviä ehdokkaita”. Vastaavanlaisia tiedotusiskuja kampanjaväki aikoo tehdä myös herätysliikkeisiin ja järjestöihin. Oulun seurakunnissa seurakuntavaalien ehdokasasettelu on päässyt hyvään alkuun. Tällä haavaa on perustettu neljä valitsijayhdistystä, ja viides on harkinnassa. Lisäksi ”melko varmana” pidetään sitä, että viime vaaleissa mukana ollut ja ehdokkaitaan läpi saanut Seurakunta ihmistä varten -yhdistys (SIV) on mukana tälläkin kertaa. SIV kertoi vuoden 2006 vaaleissa nojaavansa kokoomuslaisiin arvoihin. Tulevien vaalien varmistuneista valitsijayhdistyksistä vain Keskusta – kirkko keskelle arkea (KKK) tunnustaa poliittisen taustaryhmänsä avoimesti: sen vaalityön tukijana on Suomen Keskusta. KKK:n Tuiran seurakunnan yhteyshenkilö Antero Aakko myöntää, että poliittisen taustan esille tuonti seurakuntavaaleissa jakaa mielipiteet. ”Mutta minulle on moni sanonut ja itsekin
”
PEKKA PEURA
Minkäänlaisia määräyksiä emme puoluetoimistoista ota.” Harry Sandelin ESLI
olen sitä mieltä, että on vaikea äänestää, kun ei tiedä, minkälaista aatemaailmaa ehdokas edustaa ja tukeeko ääni omaa yhteiskunnallista näkemystäni. Samaa keskusteluahan on käyty myös esimerkiksi Osuuskauppa Arinan ja Oulun osuuspankin vaalien yhteydessä.” Aakon mielestä kyse on nimenomaan päättäjien taustan näkyväksi tekemisestä. ”Seurakunnan työssä politiikalla ei ole samanlaista merkitystä kuin kunnallispolitiikassa.” ”Poliittisuudesta on monenlaista ilmaa olemassa. Meidän ryhmämme on kuitenkin irti puoluepolitiikasta”, sanoo Elävä seurakunta – lähellä ihmistä (ESLI) -valitsijayhdistyksen yhteyshenkilö Harry Sandelin. Sandelinilla itsellään on kokoomustausta, lisäksi ryhmässä on nykyään ainakin vasemmistoliiton, demareiden ja vihreiden edustajia. ”Minkäänlaisia määräyksiä emme puoluetoimistoista ota. Olemme tässä hommassa vain seurakunnan asialla”, Sandelin vakuuttaa. ”Ryhmässämme saa olla puolue-, herätysliike- tai periaatteessa mikä tahansa yhdistystausta, mutta tärkeintä on sitoutuminen seurakunnan toimintaan”, arvioi Toimivat seurakuntalaiset (TS) -valitsijayhdistyksen Oulujoen seurakunnan yhteyshenkilö Mikko Jämsä. Jämsän mukaan heidän ryhmässään on nykyään jäseniä ”hyvin laajasti eri herätysliikkeistä ehkä Rauhanyhdistystä lukuun ottamatta, samoin monista muista järjestöistä”. ”Ei puoluepolitiikan tarvitsisi näkyä seurakuntatyössä välttämättä lainkaan”, sanoo Kristillisten arvojen puolesta -valitsijayhdistyksen yhteyshenkilö Arto Kivioja. Ryhmässä ei Kiviojan mukaan tunnustetakaan mitään väriä, vaan sen ehdokkaita yhdistää vanhoillislestadiolaisuus.
Ehdokasasettelu jatkuu syyskuun puoliväliin
Rahatilanne ja vanhempien hermot jarruttavat monen teinin maailmanvalloitusta. Onneksi on Tukholma, eurooppalainen suurkaupunki, joka on sekä jännittävä että turvallinen. Patteri listasi vinkkejä budjettimatkailuun kaverin kanssa. Suunnittelu on puolimatkaa.
Tyrnävällä tartuttiin härkää sarvista Tyrnävällä on saatu hyviä tuloksia työttömyyden taltuttamisessa. Kuntaan palkattiin viime vuoden lopulla työnsuunnittelija ja jo muutaman kuukauden kuluttua Tyrnävän työttömyyskäyrät kääntyivät laskuun. Työ ja sen tekijä on saatu yhdistettyä mallikelpoisesti. Samalla kunnan sakkomaksut ovat pienentyneet.
Keskustan kisa loppusuoralla Keskustan puheenjohtajakisassa vedellään viime metrejä. Uusi puheenjohtaja valitaan Lahdessa kesäkuun 11.–13. päivä pidettävässä puoluekokouksessa. Kaikki on katettu valmiiksi pöytään, johon istuvat ”isännät” päättämään puolueensa johdosta. Miehet ovat yleensä valinneet miehiä. Kuinka käy nyt, se jää nähtäväksi.
Seurakuntavaalien ehdokasasettelu on meneillään ja se päättyy 15.9. Vaalien varsinainen vaalipäivä on 14.11. ja ennakkoäänestysaika on 1.–5.11. Vaaleissa voivat äänestää Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsenet. Kirkko antaa ensimmäisen kerran äänioikeuden 16-vuotiaille. Ehdokkaaksi voivat asettua henkilöt, jotka ovat 18-vuotta täyttäneitä konfirmoituja kirkon jäseniä. Oulun seurakuntayhtymässä toimitetaan samanaikaisesti kahdet vaalit. Vaaleilla valitaan jäsenet omien seura-
kuntien seurakuntaneuvostoihin (yhteensä 62 jäsentä) sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon (51 jäsentä). Vuoden 2006 vaaleissa äänestysprosentti oli Oulussa 12,1. Uusien valtuutettujen keski-ikä oli noin 56 vuotta. Yhteiseen kirkkovaltuustoon pääsi neljä alle 30-vuotiasta, nuorin oli 24-vuotias. Seurakuntaneuvostoihin valittiin neljä alle 30-vuotiasta, heistä nuorin oli 18-vuotias. Valtuusto päättää muun muassa kirkollisveroprosentista sekä seurakuntien määrärahoista ja rakennushankkeista.
Oulun Höyhtyällä asuva Tiina Parkkinen on kiinnostunut seurakuntavaaliehdokkuudesta. Hän aikoo lähteä ehdokkaaksi nuorten aikuisten valitsijayhdistykseen, jos sellainen perustetaan.
Nuorten asiat ajavat Tiina Parkkisen liikkeelle Riitta Taulavuori Kaleva OULU Tulevien seurakuntavaalien tärkeimpiä teemoja on nuorten äänestäjien herättely. Näissä vaaleissa äänestämään pääsevät ensimmäisen kerran myös 16-vuotiaat. Monissa valitsijayhdistyksissä etsitäänkin kiivaasti alle 30-vuotiaita ehdokkaita – heidän kun arvioidaan pystyvän houkuttelemaan varmimmin nuoret äänestäjät vaaliuurnille. Jo olemassa olevien valitsi-
jayhdistysten rinnalle saattaa syntyä kuitenkin myös nuorten aikuisten omia valitsijayhdistyksiä. Tällaisen perustamista harkitaan parhaillaan Oulussa, ja silläkin uhalla, että vaalin suhteellisen vaalitavan arvioidaan suosivan vakiintuneiden valitsijayhdistysten suuria listoja. Oululainen Tiina Parkkinen, 23, aikoo lähteä ehdokkaaksi nuorten aikuisten valitsijayh-
”
En halua mennä poliittisen linjan tai minkään liikkeenkään alle.” Tiina Parkkinen tuleva ehdokas
distykseen, jos sellainen vain perustetaan. ”Ainakin joissakin nykyisissä ryhmissä on politiik-
kaa mukana, enkä halua mennä poliittisen linjan tai minkään liikkeenkään alle. Koska olen itse nuori aikuinen, minua kiinnostaa ajaa erityisesti nuorten aikuisten asioita”, Parkkinen sanoo. Jos nuorten aikuisten valitsijayhdistystä ei synny, Parkkinen saattaa harkita vielä jollekin muulle listalle menoa. Graduaan parhaillaan tekevä opiskelija on ollut mukana
seurakuntatyössä vuosia. Hän on toiminut esimerkiksi rippikoulussa isosena, yövalvojana, apuohjaajana sekä kesänuorisotyöntekijänä. Viime itsenäisyyspäivänä hän oli järjestämässä nuorille aikuisille tarkoitettua k-20-leiriä. Seurakuntavaaliehdokkuutta Parkkinen alkoi harkita seurakunnan työntekijöiden ehdotettua sitä hänelle puolisen vuotta sitten. Edellisissä seurakuntavaaleis-
sa Tiina Parkkinen muistelee valinneensa oman ehdokkaansa sillä perusteella, että tämä oli nuori ja seurakuntatoiminnan kautta tutuksi tullut. Seurakunta järjestää seurakuntavaaleihin liittyvän ja nuorille aikuisille suunnatun info- ja innostusillan 27.5. kello 18–20 osoitteessa Isokatu 11. Tilaisuus on tarkoitettu niin seurakuntavaaliehdokkuutta vielä miettiville kuin jo jonkin valitsijayhdistyksen listalle ilmoittautuneellekin.
Lukijakuva: Pärskeet
Verkossa tapahtuu ELINA LAURILA
www.kaleva.fi Aina ajassa Pohjois-Suomen johtava uutiskone joka päivä, kellon ympäri. Matkalla Hailuotoon.
Seuraa verkossa: Monacon GP
Uutiset: Ulkomaalaiset sairaanhoitajat ovat jo arkipäivää Suomessakin. Onko sairaaloilla rekrytointisuunnitelmia? Kuvagalleria: Ensimmäistä kertaa koiranäyttelyssä. Toimittaja perehtyy koirien kauneuskilpailun saloihin. Uutiset: Vinkit parvekeviljelyyn ja sisäkukkien virkistävään kesälomaan parvekkeella.
Kiekko-Kaleva: Suomi– Slovakia -pelin maalivahti ratkeaa vasta pelipäivänä eli huomenna maanantaina. Teemat: Auto-Kalevassa eilen esitelty Toyotan pistokehybridi on puhuttanut autokansaa. Urheilu: AC Oulu kohtaa IFK Marianhamnin sunnuntai-iltana Castrenin kentällä.
Pääseekö Nico palkintopallille?
klo 15
+27 klo 21
+19
Rikostutkinta raahelaismiehen katunäkymäkuvasta herättää keskustelua yksityisyyden suojasta
Koska Googlen toiminnoilla Suomessa ei ole mitään tekemistä yhtiön katunäkymäpalvelun kanssa, Raahen poliisilla oli ongelmia tavoittaa asiasta vastaava henkilö Yhdysvalloista. ”Jutussa on ollut tiettyjä hankaluuksia, jotka kenties johtuvat tästä globaalista yritysrakenteesta”, vahvistaa tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Hannu Mensonen Raahen poliisiasemalta.
”Ainakin katunäkymät ovat ennakkotapaus johon kuka tahansa voi vedota, jos joku syyttää yksityisyyttä loukkaavien kuvien levittämisestä.” Nimimerkki ”Sen kun keräävät tietoa suojaamattomista verkoista. Suojatkaa ne langattomat verkot niin ei kaikki pääse keräämään yksityistä tietoa teistä.” Haloo!
Häiritseekö Googlen kuvaus?
www.kaleva.fi
Kun verkkomaailmasta puhutaan, tällaiset tapaukset ovat Lapin yliopiston oikeusinformatiikan professorin Rauno Korhosen mukaan aika yleisiä. Mieleen nousee kysymyksiä esimerkiksi siitä, missä ovat ne palvelusta vastaavat ihmiset, minkä maan lainsäädännön mukaan asiaa pitäisi tutkia ja minkä maan tuomioistuimessa asiaa käsitellä. ”Tämä on yleensäkin internetin ongelma, johon on vaikea saada vastausta.”
Rikostutkinnan kestoa ongelmallisempana Korhonen pitää kuitenkin sitä, että kun materiaalia yleensä menee verkkoon, se jatkaa siellä omaa kulkuansa. Vaikka kuva poistetaankin, niin se on voitu kopioida jo moneen kertaan ja sitten se kiertää verkossa ympäri maailmaa. ”Tämähän on ongelma silloinkin, kun nuoriso käyttää kännyköitä. Otetaan kuvia tuttavista arkaluontoisessa olotilassa, vaikkapa sammuneena, ja sitten se laitetaan verkkoon hupimie-
lessä. Siitä voi olla kuitenkin monenlaisia seurauksia.” Korhonen olettaa Googlenkin haluavan antaa vastauksensa, jos yritys haluaa Suomessa toimia. Yrityksen puhelin- tai osoitetiedot olisivat kansalaisen kannalta toivottavia. Kysymys on kuitenkin siitä, tulkitaanko yritys henkilörekisterin pitäjäksi vai onko kysymys yrityslainsäädännöstä. ”Jos Google tulkitaan henkilörekisterin pitäjäksi, yrityksellä pitäisi olla rekisteriseloste, josta löytyvät pääpiirteinen kuvaus siitä, minkä tyyppistä aineisto on, mihin sitä luovutetaan ja
käytetään sekä millä ehdoilla. Tietosuojalautakuntakin on linjannut asiaa siten, että esimerkiksi tallentava kuvamateriaali voi olla henkilötietolain soveltamisalaa, jos kuvista voidaan tunnistaa henkilö.” Googlen Suomen viestinnästä vastaava Timo Nurmi muistuttaa, että kaikissa palveluissa on sähköisesti mahdollisuus jättää palautetta. Se, miksi Suomen Googlella ei ole yleistä puhelinnumeroa, johtuu siitä, että suurin osa palveluista toteutetaan ja tehdään muualla kuin Suomessa. Suomessa ei ole resursseja tällaista asiakaspalvelua toteuttaa.
Google keräsi yksityisiä tietoja STT, DPA, AFP Internetyhtiö WASHINGTON Google on keskeyttänyt kaupunkien katunäkymien valokuvaamisen Street View -palveluaan varten. Kuvaaminen lakkasi, kun kävi ilmi, että valokuvia ottaneet autot olivat keränneet yksityistä tietoa suojaamattomien langattomien verkkoyhteyksien kautta. Googlen mukaan tietojen ke-
rääminen oli vahinko, joka johtui ohjelmointivirheestä. Yhtiön mukaan kyse on vain pienistä tiedon sirpaleista. Google ei täsmentänyt, millaista tietoa se on kerännyt. Kyse voi kuitenkin olla esimerkiksi sähköposteista. Aiemmin Google on kertonut keräävänsä vain yleistä tietoa langattomista verkkoyhteyksistä. Näin on tehty myös Suo-
messa, mutta nyt se on päätetty lopettaa. Google sanoo tuhoavansa kaiken kerätyn yksityisen tiedon. Google-autot pysyvät toistaiseksi parkissa. Street View -palvelulla on mahdollista katsella maisemia ja ”kävellä” pitkin kaupunkien teitä. Palvelu on herättänyt huolta muun muassa kuviin päätyneiden ihmisten yksityisyydestä.
EPA
Miehet käyttävät nettiä enemmän 0
2 000
4 000
6 000
8 000 10 000
Norja Korea Sveitsi Japani Kanada Uusi Seelanti EU Kiina Turkki Chile Brasilia Uruguay Oman Thaimaa
Miehet Naiset
Nigaragua
Lähde: ITU
ANNE LEPPÄNEN
Senegalin pääkaupunki Dakar on yksi Afrikan mantereen teknologisesti edistyneimmistä kaupungeista. Senegalilaisnainen puhuu kännykkään keskellä pääkaupungin katuvilinää.
Laajakaistalla rajaton kasvumahdollisuus Viestintäministeri Lindén haastaa yrityksiä ottamaan kopin YK:n laajakaistatyöhön Mirja Niemitalo Kaleva OULU YK:n laajakaistakomissio ryhtyy etsimään keinoja, joilla laajakaistayhteydet ja tietoyhteiskunnan palvelut saadaan kehittyvien maiden kansalaisten ulottuville. Komissiossa mukana oleva oululainen viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) haastaa suomalaisia yrityksiä, yhteisöjä ja järjestöjä toimintaan mukaan. Lindén toivookin, että erityisesti suomalaiset yritykset ottavat kopin, sillä Suomen kutsuminen mukaan YK:n laajakaistakomissioon on tunnustus suomalaiselle viestintäpolitiikalle ja ict-teollisuudelle. Lindénin mukaan tavoitteena on saada aikaan konkreettisia ja mitattavia tavoitteita YK:n yleiskokoukselle, eikä jättää asiaa juhlallisiin lausumiin. Hän muistuttaa, että tämä on tilaisuus suomalaisille ja myös oululaisille yritykselle olla mukana viemässä osaamista ja tietoyhteiskuntapalveluja kehittyviin maihin.
STT UUSIKAUPUNKI Nuori ralliauton kuljettaja kuoli ulosajossa Uudenkaupungin rallin ensimmäisellä erikoiskokeella. Hänen kartanlukijansa vietiin hoidettavaksi Uudenkaupungin sairaalaan. Onnettomuuspaikalla Vehmaan Vihtijärventiellä kävi myös Medi-Heli, mutta kuljettajan hyväksi ei ollut enää mitään tehtävissä. ”Kyseessä on oikealle kaartuva nopea mutka, josta auto on mennyt ulos ja ympäri. Onnettomuus johtui ajovirheestä”, kilpailujohtaja Henry Anttila selvitti. Ensimmäisinä paikalle ehti kaksi kuljettajaa, jotka olivat ajaneet omat autonsa aiemmin ulos tieltä lähistöllä. Onnettomuuspaikalla ei ollut katsojia.
Vain Pohjois-Lappi jäi ilman helteitä OULU Hellesää jatkuu miltei koko Suomessa. Lauantaina maan lämpimimmät lukemat mitattiin Kokkolassa, jossa päästiin 29,2 celsiusasteen hellelukemiin. 29,1 asteeseen yllettiin Kruununpyyssä ja Porissa. Ainoastaan Pohjois-Lappi on jäänyt helteiden ulkopuolelle. Pohjois-Lapin lämpötilat jäivät paikoin jopa seitsemän celsiusasteen tienoille. Vaikka lämpötilat ovat ajankohtaan nähden lämpimimpiä kymmeniin vuosiin, päivystävä meteorologi Eero Ojala ei pidä helleaaltoa poikkeuksellisena. ”Harvinaista tämä kyllä on”, Ojala täsmentää. Kaakosta tulevat lämpimät ilmavirrat ovat usein kosteita. Säärintamaan on liittynytkin paljon ukkoskuuroja. Etenkin Kainuussa ukkoset työllistivät pelastuslaitosta urakalla. (Kaleva)
ROOMA Italian ilmailuviranomainen ENAC on määrännyt irlantilaiselle lentoyhtiölle Ryanairille tuntuvat kolmen miljoonan euron sakot. ENAC:n mukaan Ryanair ei huolehtinut matkustajistaan, jotka jäivät jumiin eri kentille Islannin tulivuorenpurkauksen nostattaman tuhkapilven vuoksi.
Paraguay Egypti
Nuori kuljettaja kuoli Uudenkaupungin rallissa
Italia mätkäisi Ryanairille tuhkasakot
Meksiko
Ukraina
YK:n laajakaistakomissio Laajakaistakomission ovat asettaneet YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco sekä kansainvälinen televiestintäliitto ITU. Jäsenet korkean tason valtiollisia ja talouselämän vaikuttajia ympäri maailman. Komissio raportoi työnsä tuloksista YK:n yleiskokouksen yhteydessä syyskuussa New Yorkissa.
Lindén on jo tavannut Nokian edustajia, mutta ministeri muistuttaa, että myös pienet toimijat voivat tulla mukaan. Seuraavaksi vuorossa ovat tapaamiset Sitrassa ja presidentti Martti Ahtisaaren kanssa. Ruotsalainen Ericsson on jo askeleen edellä. Sen toimitusjohtaja on mukana laajakaistakomissiossa ja Ericsson on jo pitkään tehnyt yhteistyötä YK:n
järjestöjen ja sen tietotekniikkahankkeiden parissa. Nokiakin tunnetaan maailmalla, mutta Ericsson tunnetaan YK:n sisällä. Suomen tavoitteena laajakaistakomissiossa on ajaa monopolien tilalle kilpaillut markkinat, jolloin kansalaiset pääsisivät käsiksi mobiili- ja laajakaistamaailmaan mahdollisimman halvalla. Lindén muistuttaa, että esimerkiksi Intiassa on paljon kilpailevia operaattoreita ja edulliset hinnat. Silti operaattorit menestyvät, koska volyymit ovat niin valtavia. Informaatioteknologian ja mobiilisovellusten määrä maailmalla kasvaa ja suurimmat kasvupotentiaalit odottavat kehittyvissä ja kehitysmaissa. Esimerkiksi Afrikassa matkapuhelinsopimusten määrä on kasvanut viidessä vuodessa liittymien määrä on noussut 54 miljoonasta lähes 350 miljoonaan. Digitaalikuilut teollisuus- ja kehitysmaiden välillä kapenevat, mutta laajakaistayhteyksis-
sä kehitysmaat ovat jäänet huimasti muista jälkeen. Laajakaistayhteyksien puute puolestaan hidastaa kasvua ja yritystoimintaa. Teollisuusmaissa yli puolet väestöstä voi käyttää internetiä, mutta kehitysmaissa netin käyttäjien osuus jää
15 prosenttiin. Suomessahan laajakaista on määritelty jokaisen kansalaisen perusoikeudeksi. Lindén näkee suomalaisyrityksille laajoja mahdollisuuksia kehitysmaissa. Suomalaista osaamista kannattaa hänen mukaansa viedä esimerkiksi
etäavusteiseen terveydenhuoltoon, etäopetukseen ja verkkopohjaisiin palveluihin. Perimmältään Lindénin mukaan kyse on kansalaisten oikeudesta tietoon. Samalla tietotekniikan avulla saatava tietoa voi hyödyntää kasvun luomisessa.
Naiset hyötyvät eniten Mirja Niemitalo Kaleva OULU Miehet käyttävät kaikkialla maailmassa naisia enemmän tietokonetta, kännykkää ja internetiä. Kehitysmaissa ainoastaan työssäkäyvät naiset käyttävät internetiä enemmän kuin miehet. Asialla on ajankäytön lisäksi merkitystä, kun katsotaan, mihin tarkoitukseen naiset ja miehet käyttävät tietotekniikkaa. Naiset hyödyntävät tietotekniikkaa miehiä useammin terveyteen ja koulutukseen liittyvien tietojen etsimisessä. Miehille
mieluisaa ovat nettiviihde, samoin kuin musiikin ja elokuvien lataaminen. Tietotekniikasta hyötyvät eniten erityisesti naiset, pienituloiset ja vähän koulutetut. Varsikin kehitysmaissa tietotekniikka hyödyttää suoraan naisia vielä enemmän kuin teollisuusmaissa. Tietotekniikan ja ict-infran vieminen kehitysmaihin sopii viestintäministeri Suvi Lindénin (kok.) mukaan hyvin Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan
klo 9
+20
Google panee lain tiukoille Helge Murtovaara Kaleva OULU Teknologian voimakas kehittyminen haastaa myös lainsäädännön, kun globaalissa verkkomaailmassa palveluihin ilmestyy kuvia ihmisistä epämiellyttävissä tilanteissa. Esimerkiksi Googlen Street View -palvelun katunäkymäkuviin on eksynyt kuvia muun muassa rakastavaisista intiimissä tilanteessa tai auringonottajia omalla pihallaan. Rikostutkintaan asti on edennyt katunäkymäpalvelussa julkaistu kuva raahelaismiehestä istumassa vähissä vaatteissa pihakeinussa. Raahen poliisi tutkii onko kuvaamisen yhteydessä syyllistytty salakatseluun ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen.
Sää Oulussa MAX ROSSI
linjauksiin, jossa painopisteenä ovat naiset ja lapset. Kun kännykkää käytetään kehitysmaissa yritystoiminnassa, niin naisten käyttämänä 90 prosenttia tuloista käytetään perheen hyväksi, mutta miesten kännykkäbisneksestä perheelle päätyy vain 40 prosenttia. Lindén toivookin, että lähivuosina, kun Suomen tällä haavaa noin 950 miljoonan euron kehitysapu nousee, niin kasvu käytetään ict-teknologiaan kehitysmaissa.
Uusikaupunkirallissa ajetaan ilman nuotteja, eli kyseessä on niin sanottu pimeä kilpailu. Kuljettajat eivät pääse ennakkoon tutustumaan rallin reittiin. Uudenkaupungin ralli on Fcupin osakilpailu, mutta menehtynyt kuljettaja ajoi cupin ulkopuolella B-junioreissa. Pohjanmaalta kotoisin olevalla uhrilla oli ikää vasta 18 vuotta, ajokortin hän oli saanut viime maaliskuussa. Hän ajoi henkilöautomallista Hondaa. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat harvinaisia nykypäivän ralliautoilussa. Suomessa kilpailija menehtyi viimeksi syyskuussa 2005 Keravalla ajetussa Keski-Uusimaa-rallissa. Tuolloin kysymyksessä oli kartanlukija.
ENAC listasi päätöksessään 178 sellaista tapausta, joissa Ryanair ei ollut huolehtinut matkustajistaan. Viranomaisen mukaan Roomaan jumiin jääneitä Ryanairin matkustajia auttoivat Rooman lentokentän työntekijät ja Italian viranomaiset. ENAC huomautti, että lähes kaikki muut lentoyhtiöt avustivat omia matkustajiaan. Ryanair ei heti kommentoinut asiaa. (STT, Reuters)
Kreikkalaiset osoittivat mieltä säästöjä vastaan ATEENA Yli 10 000 kreikkalaista marssi lauantaina Ateenassa osoittaen mieltään hallituksen säästötoimia vastaan. Mielenosoittajien mukaan säästöt leikkaavat kaikkein köyhimpien palveluja ja etuisuuksia. Mielenosoituksen oli järjestänyt kommunistinen ammattijärjestö Pame. Marssi sujui ilman välikohtauksia Ateenan keskustassa. Kreikan hallitus on aloittanut rajun säästökuurin saadakseen EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n jättimäisen tukipaketin. Maan suurimmat ammattijärjestöt ovat kehottaneet jäseniään osallistumaan vuorokauden kestävään yleislakkoon ensi viikon torstaina. Lakon odotetaan lamauttavan kaiken liikenteen ja sulkevan suurimman osan virastoista ja laitoksista. (STT, DPA )
Pari kysymystä
Saako ohitustilanteessa ajaa ylinopeutta? Minna Akimo Kaleva Ohitustilanteissa auton nopeusmittari painuu usein ainakin hetkellisesti ylinopeuden puolelle. Ohitustilannetta ei saa turhaan pitkittää, mutta liian lujaakaan ei saisi ajaa.
Miten on, saako ohitustilanteessa ajaa ylinopeutta, vanhempi rikoskonstaapeli Tero Sikala Jokilaakojen poliisilaitoksen Haapajärven toimipisteestä? Sallittua nopeusrajoitusta ei saisi ylittää hetkellisesti edes ohitustilanteissa. Toisaalta niinkään ei voi olla, että ohitus vaarantaisi muuta liikennettä. Jos toinen ajaa esimerkiksi 90 kilometriä tunnissa ja itsellä on tarve ajaa satasta, niin ohitus vaatii pitkän matkan satasen nopeudella. Eihän se voi niinkään olla, että ohituksella vaa-
rannetaan muuta liikennettä. Periaatteessa ei siis pitäisi lähteä ohittamaan lainkaan, jos sitä ei pysty tekemään nopeusrajoitusten mukaan. Jos ohitustilanteessa jää poliisin haaviin ylinopeudesta, niin räpsähtääkö siitä sakko? Tämä arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja sekin vaikuttaa paljonko ylinopeutta on. Mitkä asiat arviointiin vaikuttavat? Tietysti siihen vaikuttaa itse ohitustilanne. Jos tiellä on vastaantulevaa liikennettä, se on törkeämpi jo ilman ylinopeuttakin. Muutaman kilometrin ylityksestä tulee huomautus, suuremmasta ylinopeudesta annetaan sitten rikesakko. Kuitenkin yhden kilometrin tuntinopeuden ylitys on liikaa.
PERJANTAI 28. TOUKOKUUTA 2010
Lukijakuva: Kalaportailla kukkii SEPPO RAJALA
www.kaleva.fi Aina ajassa Pohjois-Suomen johtava uutiskone joka päivä, kellon ympäri. Tulppaani ja moni muu...
Verkossa tapahtuu
Seuraa verkossa: SDP:n puoluekokous
Video: Elintarvikebakteerit ovat luultua vaarallisempi. Ne voivat jopa kolminkertaistaa kuolemanriskin. Uutiset: Nuorten rasistisuus ei ole ohimenevä ilmiö, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa. Kerro meille: Keskustan puheenjohtajakiertue rantautuu pian Ouluun. Mitä haluat kysyä puheenjohtajaehdokkailta?
Uutiset: Uusi kirja kertoo, mitkä ovat viime vuosikymmenten erikoisimmat sääilmiöt. Kuvagalleria: Mielikuvituksellista opiskelijoiden luomaa alusvaatemuotia esiteltiin Tokiossa. Blogi: Lauri Lajunen harrastaa juoksua myös hyötyliikuntana. Hän kävi kuvaamassa Helsingissä lintuja juosten.
Suurlähettiläs Kontovounisios: Emme ole mikään kolmannen maailman maa PEKKA PEURA
laivanvarustelualalla. ”Se mitä Kreikassa tapahtui, oli että hoidimme huonosti resurssejamme”, Kontovounisios selvittää. Miksi sitten suomalaisen pitäisi ojentaa 1,6 miljardin euron shekki Kreikalle, joka on hoitanut surkeasti talouttaan? Suurlähettiläs Kontovounisios vetoaa eurooppalaiseen ja etenkin euroalueen solidaarisuuteen. ”Jos joku joutuu vaikeuksiin, on muiden autettava. Kuka tietää, vaikka Suomi olisi jonakin päivänä samassa liemessä. Kreikka auttaa silloin varmasti”, Kontovounisios lupaa. Christos Kontovounisios väittää, että Kreikan talouden tila oli ennen viime syksyä monien tiedossa. Kreikan hallituksen lisäksi myös EU-virkamiehet tiesivät, ettei Kreikan julkaisen talouden velka ollut 6–7 prosenttia vaan paljon enemmän.
”
Kuka tietää, vaikka Suomi olisi jonakin päivänä samassa liemessä. ” Christos Kontovounisios Kreikan Suomensuurlähettiläs
Suurlähettiläs Christos Kontovounisios joutuu myös Kreikan valtion säästökuurin uhriksi: hänen veroprosenttinsa nousee 45:een aikaisemmasta 20:stä.
Kreikan talouden kriisiytymiseen oli suurlähettiläs Kontovounisiosin mielestä monta syytä. ”Rahapolitiikka oli liian anteliasta, rahaa holvattiin sen
kummemmin ajattelematta ja julkisen sektorin työntekijöitä oli kasapäin.” Kontovounisios myöntää hallitustensa virheet mutta ihmette-
lee silti sitä, että Kreikan valtion talouden kurjista luvuista on tullut niin mammuttimainen asia. ”Kreikka muodostaa vain 2,3 prosenttia koko euroalueen bkt:stä. Minun vaatimattoman logiikkani mukaan kyse onkin aivan muista asioista”, Kontovounisios väittää. Suurlähettilään mukaan Kreikan kriisin takaa pilkistää euron ja dollarin kädenvääntö, spekulanttien ahneus ja se tosiasia,
että kymmenen viime vuoden aikana hyvinvointia on Euroopassa siirretty etelästä pohjoiseen. Viimeiseksi suurlähettiläs Kontovounisios poimii poliittisen johtajuuden puutteen Euroopassa. ”Kun Kreikka joutui pisteeseen, josta ei paluuta, oli osasyy siihen se, etteivät EU:n kaksi suurta eli Merkel ja Sarkozy pystyneet sopimaan siitä, miten kriisiin reagoidaan”, Kontovounisios arvioi. Suurlähettiläs Christos Kontovounisios on viime aikoina törmännyt toinen toistaan hullumpiin väitteisiin. ”Näyttää siltä, että vaikeutemme ovat vahvistaneet ihmisten ennakkoluuloja Kreikasta ja kreikkalaisista. Me emme todellakaan ole laiskoja, mutta meillä on oma tapamme tehdä töitä ja elää”, Kontovounisios selvittää.
Joutsenet ajavat hanhet ahtaalle Laulujoutsen häätää metsähanhet pois turvallisilta sulkima-alueilta Pekka Rahko Kaleva OULU Runsastuneen laulujoutsenkannan aiheuttamat ongelmat herättävät taas keskustelua. Juuri ilmestyneessä Metsästäjälehdessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) assistentti Einari Väyrynen nostaa puheenaiheeksi joutsenen ja harvinaistuvan metsähanhen suhteen. Väyrysen mukaan laulujoutsen ajaa pesimälammeltaan tai -suoltaan metsähanhet pois juuri silloin, kun hanhet ovat sulkasadossa ja lentokyvyttömiä. Turvallisilta alueilta karkotetut sulkasatoiset hanhet ovat helppo saalis ketulle ja kotkalle. ”Joutsenen vaikutusta on vähätelty. Joutsen on aika hyvä
renki pedoille hanhien sulkimaaikaan”, Väyrynen määrittelee. Reviirin ulkopuolella joutsen ja metsähanhi tulevat Väyrysen mukaan hyvin toimeen. Myös pesimättömät joutsenparit sietävät hanhia reviirillään, mutta pesivän parin käytös on toista. ”Urosjoutsen antaa kyllä lähdöt hanhille, ja saattelee niitä järveltä jonkun matkaa vielä peräänkin”, Väyrynen kuvaa. Lajien suhteiden kehittymistä Väyrynen on seurannut hanhien merkintäpyyntien yhteydessä jo pitkään. Epäilykset heräsivät, kun hanhet alkoivat kadota joutsenen asuttamilta lammilta. ”Vasta 2000-luvulla pääsimme näkemään näitä yhteenotto-
ja”, Väyrynen kertoo. Metsähanhikannat ovat taantuneet viime vuosina, kun taas laulujoutsenten määrät ovat lisääntyneet voimakkaasti. Koska laulujoutsenella ei ole luontaisia vihollisia, Väyrynen nostaa kirjoituksessaan esille joutsenen metsästyksen sallimisen, jota on ehdotettu aikaisemminkin. ”Missään tapauksessa en joutsenta vihaa, juttu oli hanhen puolesta, ei joutsenta vastaan”, Väyrynen korostaa kirjoituksensa taustaa. Vesilintututkija ja RKTL:n tutkimusprofessori Hannu Pöysä olisi aika varovainen tulkitsemaan Väyrysen havaintoja siten,
että joutsen on hanhikadon syy. ”Kyllä näitä Väyrysen kuvaamia aggressioita esiintyy, se ei ole sinänsä tavaton tieto. Ne tilanteet näyttävät aika rajuilta, mutta paljonko tämä vaikuttaa metsähanhen nykyiseen ahdinkoon, on hyvin vaikea sanoa.” ”En kyllä laulujoutsenen piikkiin laittaisi metsähanhen ahdinkoa”, Pöysä pohtii. Pöysän mukaan metsähanhen tilanteesta ollaan huolissaan, ja monet paikalliset pesimäkannat ovat taantuneet. ”Jotta tilanne ei huononisi entisestään, pitäisikö metsähanhen rauhoitusta ajatella”, Pöysä ehdottaa. Joutsenen metsästyksestä Pöysä ei innostu. Ei myöskään
ylitarkastaja Jorma Pessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. ”Paljon yksinkertaisemmin voidaan vaikuttaa kuolleisuutta vähentävästi säätelemällä tai rajoittamalla hanhien metsästystä”, huomauttaa Pessa. Joutsenen runsastuminen ja metsähanhen väheneminen ovat samanaikaisia ilmiöitä, mutta se ei vielä Pessan mukaan riitä todistukseksi niiden keskinäisestä riippuvuudesta. ”Tieteellistä näyttöä ei ole siitä, että metsähanhikanta olisi kärsinyt laulujoutsenkannan kasvusta”, Pessa sanoo. ”Jos tätä lähdetään tutkimaan, se voi olla pitkä urakka”, Väyrynen epäilee.
Nousu sukupuuton partaalta 1900-luvun alkupuoliskolla laulujoutsenkanta taantui metsästyksen seurauksena Vuonna 1949 laulujoutsenia arvioitiin olevan Suomessa enää 15 paria. Vainon päätyttyä 1940-luvulla kanta alkoi kasvaa hitaasti. Lapin läänin eteläpuolella laji oli hyvin harvinainen pesimälintu aina 1960-luvulle saakka. Kesällä 1975 laulujoutsenia arvioitiin olevan 150–200 paria, 1980- luvun lopulla jo 800–900 paria. Vuoden 2004 Birdlife Suomen kartoituksessa laskettiin joutsenten vähimmäiskannaksi 4 600 paria. Lähde: Birdlife Suomi JARMO KONTIAINEN/ARKISTO
klo 9
+11
Tuleeko Mikael Jungnerista uusi puoluesihteeri?
Kreikka lupaa maksaa velat Seppo Ylönen Kaleva OULU Huoli pois, suomalainen veromaksaja! Kreikka maksaa velkansa takaisin – jokaista euroa myöten ja korkoineen. Näin lupaa Kreikan Suomen-suurlähettiläs Christos Kontovounisios, joka vieraili torstaina Kalevassa. Kontovounisios on viime viikot selittänyt selittämästä päästyään, että Kreikan hallituksen sanaan voi luottaa. ”Kreikan valtio on ollut olemassa jo 200 ja kansakunta peräti 3 000 vuotta. Emme todellakaan ole mikään vastaperustettu tai kolmannen maailman maa. Meillä on vanhat instituutiot, resurssit ja vakaa aikomus maksaa velat takaisin. Me kunnioitamme sitoumuksiamme”, Kontovounisios vakuuttaa. Suurlähettiläs muistuttaa, ettei Kreikka ole mikään tyhjätasku, vaan se on mahtimaa turismissa ja maailman ykkönen
Sää Oulussa
MARTTI KAINULAINEN
3
klo 15
+16 klo 21
+13
Putin otti kantaa venäläisisoäidin käännyttämiseen STT LAPPEENRANTA Venäjä varautuu Suomenlahden lisääntyvän laivaliikenteen tuomiin uhkiin uusimalla pelastuskalustoaan. Venäjä ilmoitti torstaina tilaavansa Suomesta uudenlaisen öljyntorjuntajäänmurtajan. Asia julkistettiin maiden pääministerien tapaamisessa torstaina Lappeenrannassa. Itämeren tila ja Suomenlahti olivat yksi keskusteluissa esiin tulleista asioista. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi Suomen ehdottaneen Venäjälle ennaltaehkäisevän toiminnan aloittamista meriturvallisuuden parantamiseksi. Vanhanen oli kollegansa Vladimir Putinin kanssa yhtä mieltä, ettei Suomenlahden pohjassa kulkeva Nord Streamin kaasuputki ole ympäristöuhka. Putken valvonta erittäin tarkkaa, Putin tähdensi. Vierailun aikana julkistettiin myös kaksi muuta Venäjäkauppaa, jotka liittyivät dieselmoottoreiden valmistukseen ja nanoteknologian edistämiseen. Maiden välinen kauppa on vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana kasvanut 30 prosenttia. Venäjän ja Suomen välejä hiertäneeseen puutullikiistaan ei sen sijaan vieläkään saatu ratkaisua. Asia siirrettiin selvitystyöryhmälle, jolta odotetaan nopeita tuloksia. Pääministerit ehtivät torstain aikana tutustua myös Pietarin ja Helsingin välille tulevaan nopeaan Allegro-junaan ja allekirjoittaa sopimuksen Saimaan kanavan vuokrauksesta seuraaviksi 50 vuodeksi. Putinin mielestä ulkomaalaisten into ostaa kiinteistöjä on
Vladimir Putinin yllättävä kannanotto hämmensi Matti Vanhasta, joka oli aiemmin sanonut, ettei vanhuksen käännyttämistä käsitellä.
hyvä asia. ”Jokainen maa saa tietenkin säännöstellä tonttikauppoja haluamallaan tavalla”, hän lisäsi. Putin otti kantaa myös isoäitien käännytykseen Suomesta. Hän antoi ymmärtää, että Irina Antonovalle, 82, järjestyy huolenpito Venäjällä, jos tämän perhe ottaa asian esille. Putinin kannanotto hämmensi Vanhasta, joka oli hetkeä aiemmin sanonut, ettei käännytysasiaa käsitelty pääministerien välisissä keskusteluissa lainkaan, koska kyse on viranomaistoiminnasta. Putin kiitteli Suomen hallitusta ja ylintä johtoa moraalisesta tuesta iäkkäälle vanhukselle. Hän sanoi, että asia näyttää ensin helpolta, mutta sitä se ei ole. Vanhanen sivalsi tiedotusvälineitä siitä, että ne ovat tehneet käännytysasiasta ”maaottelukysymyksen”. ”Ihmisistä ei saa tehdä näissä asioissa pelinappuloita.”
Pari kysymystä
Onko punkki levinnyt Kuusamoon asti? Anne Hentilä Kaleva Kuusamolainen mies arveli koiran karvoista rapsuttelussa pudonnutta ötökkää punkiksi. Koiraa oli sitä ennen ulkoilutettu Nilojoen rantamailla. Joko Kuusamossa asti esiintyy punkkia eli puutiaista, hyönteistutkija Juhani Itämies? Silloin, kun olin vielä työssä Oulun yliopistolla, sinne tuli Kuusamosta punkkinäyte. Se oli kuitenkin kissasta peräisin eli laji, joka kuppaa lähinnä piennisäkkäitä. Kuusamossa punkki on vielä harvinainen. Punkki on levinnyt Pohjanlahden rannikkoa pitkin ylös asti esimerkiksi Oulun seudulle. Yksittäisiä näytteitä on tullut jo Lapistakin. Usein lomillakin mukana kulkevat lemmikkikoirat levittävät tehokkaasti punkkia. Uskon, että koirien mukana punkit leviävät yhä pohjoisemmaksi Lappiin.
Mistä punkin tunnistaa? Se on pari milliä pitkä ja hyvin litteä. Etupäässä on tummanruskea kilpi. Takaruumis on punertavanruskea. Sillä on pitkä, tummat raajat, mutta se liikkuu hyvin kömpelösti. Kun punkki saa rauhassa imeä isännän verta, se muuttuu pikkusormenpään kokoiseksi, harmaaksi pallukaksi. Punkki voi elää kaikenlaisessa ympäristössä, mutta eniten sitä on ruohikkoisessa, kosteassa maastossa. Onko punkin purema vaarallinen ihmiselle? Punkki voi levittää borrelioosia, jota vuosittain todetaan Suomessa 1 400 tapausta. Puremaan pitää suhtautua vakavasti. Jos iholle ilmaantuu laajeneva rengasmainen punoitus, silloin on mentävä kiireesti lääkärille. Jos borrelioosi pääsee hermostoon, se on vaikeasti hoidettavissa.
Pesimättömiä joutsenia viipyy Oulun eteläpuolisilla pelloilla tuhatmäärin pitkälle kesäkuulle.
Tuhansia joutsenia parveilee pelloilla Pekka Rahko Kaleva OULU Oulun eteläpuolisilla pelloilla muuttoajan jälkeen viihtyvien joutsenten määrä kasvaa edelleen. ”Ne ovat pesimättömiä nuoria ikäluokkia, jotka viettävät kesäänsä täällä juhannuksen korville asti”, selvittää ylitarkastaja Jorma Pessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Kesäkuun puolivälissä joutsenet suuntaavat itään tai koilliseen. ”Ilmeisesti ne kerääntyvät Vienanmeren ympäristöön, missä on joitain suuria sulkimiskeskuksia”, Pessa kertoo. Kesälläkin voi siis Pohjois-Pohjanmaalla havaita joutsenmuuttoa. Siikajoen, Hailuodon eteläosien ja Liminganlahden rajaaman
kolmion alueella on parin kolmen viime vuoden aikana oleillut Pessan mukaan 2 000–3 000 lintua vuosittain. Alkukesän aikainen kerääntyminen ei ole Pessan mukaan uusi ilmiö. ”Ainakin 1980-luvun puolivälin tienoilta lähtien ilmiö
on havaittu”, Pessa muistelee. 1980-luvulla koko maan pesimäkanta oli vielä selvästi alle tuhat laulujoutsenparia. Joutsenten aiheuttamia haittoja on haettu korvattavaksi varsin vähän, vaikka Pessa uskoo lintujen aiheuttaneen kohtuullisen merkittäviä haittoja joillain peltoalueilla.
En kyllä ihan usko tuota. Metsästäjät vain haluaisivat taas päästä syömään joutsenpaistia. Hanahi Mikä kiire noita joutsenia on ampumaan. Tuhansia vuosia ovat hanhien kanssa pystyneet elämään. Metsästäjä ja kalastaja
sen on? Samanlainen paisti se on kuin muutkin linnut. Siipikarjaa Metsästäjien kannattaa olla varovaisia joutsenten metsästämisinnossaan. Vuokrasopimukset laitetaantarkasteluun. Sven Maistuisiko joutsen?
Mikä ihmeen pyhä lintu se jout-
www.kaleva.fi
Kesä saavuttaa pian pohjoisenkin STT HELSINKI Kahden viime viikon aikana kevät on ottanut aimo harppauksen kohti kesää, ilmenee Luonto-Liiton kevätseurannasta. Kesä saavuttaa piakkoin myös Pohjois-Suomen. Tuomen kukinta on yltänyt jo
Rovaniemelle, mistä on ilmoitettu myös pohjoisin käen kukunta. Tervapääskyt ovat ehtineet Ouluun, mistä on lisäksi tehty harvinainen havainto vaskitsasta. Erityisen pohjoisia ilmoituksia on tehty myös siilistä Kemijärvellä ja nokkosperhosesta Ivalossa.
TORSTAI 27. TOUKOKUUTA 2010 23
Tänään maistellaan parsaa ja simpukoita
25 MENOT Metsän karnevaali saapuu Hollihakaan 27 LUKIJAT Oulunsalon itsenäisyys on arvokas asia 34 PIKKUNEN Pelihimo valtasi Jesperin
sivu 30
Kolumni
Antti Leikas kulttuuri@kaleva.fi
Jumalhauta Haudan seinässä lukee: ”Tuhannen kuunkierron jälkeen saapuu seitsemän kalpeakasvoista muukalaista, ja he häpäisevät sen joka vapauttaa taivaan ukkosen pyhäkön. Ja häpäisijät kuljettavat inkan ruumiin kaukaiseen maahan. Mutta jumalten kirous kulkee heidän askeltensa myötä ja seuraa heitä yli merten ja vuorien. Ja sinä päivänä, jona Rascar Capac murtaa kahleensa sokaisevalla liekillä ja palaa alkuperäiseen tilaansa, silloin koittaa rangaistuksen hetki uskottomille.” (Hergé: Seitsemän kristallipalloa / Les 7 Boules de Cristal, suomennos Jukka Kemppinen. Otava.) Varoitus ei hidasta tämän tarinan hullunrohkeita arkeologeja, jotka toimivat täsmälleen ennustuksen mukaan ja saavat, kuinkas muutenkaan, kokea rääkkäystä ja retkutusta.
Lokit lentelevät saaren ympärillä. Näillä seuduilla asuu Muumipappa majakassa ja liikkuu Joni Skiftesvikin novellihenkilöitä.
”Veneiden nimiin liittyy paljon uskomuksia”, kapteeni Anna Anttonen kertoo.
Miten suojataan ydinhauta, on pohdittu viime viikkoina. Suojauksella ei tarkoiteta vain mekaanisia ratkaisuja, sinettejä ja jykeviä bunkkeriovia, vaan myös semanttista suojausta. Millaisin varoituskyltein pidetään tulevaisuuden arkeologit, nuo uteliaat apinat, irti meidän hohtavista jätöksistämme? Vastaus on: tuskin millään. Vaikka saasteputkan ovelle laitettaisiin millainen rumasti irvistävä peikonpärstä tahansa, niin kyllähän sinne joku kairaa sisään. Kun Egyptin faaraoiden hautoja ruvettiin 1800-luvulla aukomaan, huomattiin että useimmissa oli jo käyty – vieläpä moneen kertaan, vaikka aikaa oli kulunut vasta muutama tuhat vuotta. Ydinhaudan vaarallisuus pitäisi merkitä niin selvästi, että vielä 100 000 vuoden päästä satunnainen ohikulkija ymmärtää pelätä henkensä edestä ja pysyy vähän helvetin kaukana koko navetasta. Millainen tämä kulkija mahtaa olla? Onko luku- ja kirjoitustaitoinen, onko suurella telepaattisella sokeritoppapäällä varustettu, onko karvainen tahi nahkapintainen, onko hyväsydäminen vai röyhkeä paskiainen?
Tekstiilisuunnittelija Satu Leinonen loihti pehmeitä kiviä, joissa on syviä sanoja.
Vetisiä tarinoita kesälukemiseksi 21 kirjailijalta Tuulia Aho: Tiuku ja sinihevonen salaisella saarella (WSOY 1990) Tapani Bagge: Tahvo ja Bella pyörremyrskyssä (Tammi 2009) Aleksi Bardy: Oskarin venekirja (Nemo 2001) Tove Jansson: Muumipappa ja meri (WSOY 1965) ja Kesäkirja (WSOY 1973) Elina Karjalainen: Uppo-Nalle ja sukelluskello (WSOY 1994), UppoNalle ja erakko (WSOY 1987) Mysi Lahtinen: Kuinka käpylehmä ammuu (Tammi 2007) Kirsti Luova: Vellamo, veden tyttö (Pieni karhu 2002). Markus Majaluoma: Isä, lähdetään saareen! (WSOY 2002) Raili Mikkanen: Majakat, ohoi! (Schildts 2009) Sinikka ja Tiina Nopola: Heinähattu, Vilttitossu ja kielletty kampela (Tammi 2005)
Eppu Nuotio: Koko saaren Kingi (Otava 2007) Tuutikki Tolonen ja Eppu Nuotio: Unienvaihtaja (Tammi 2005) Virpi Penna: Perhosten polku (Tammi 2009) Maria Peura: Vedenaliset (Teos 2008) Elina Ranta: Haltijoitten mailla, maahisten majoissa. Maan, metsän, veden ja vuoren väki. (WSOY 1996) Juha Ruusuvuori: Topi Tarhakäärme seitsemällä merellä (WSOY 2006) Joni Skiftesvik: Vastuullinen tehtävä ja Suolamänty (teoksessa Suolamänty. WSOY 1988), Matkalla Maluriin (teoksessa Petsamon kultatynnyri, WSOY 1991) Ritva Toivola: Aavelinnut (Tammi 2007) Johanna Venho: Okulus ja omenamökin salaisuus (WSOY 2006) Sari Vuoristo: Säätiedotus merenkulkijoille (Gummerus 2007)
”Vaikka saasteputkan ovelle laitettaisiin millainen peikonpärstä tahansa, niin kyllä sinne joku kairaa sisään.” Onko ohentuneen ilmakehän läpi sykkinyt kosminen taustasäteily parkinnut otuksen kuoren sellaiseksi, että äkäinenkin sieverttiannos vanhaa kunnon kakskolmekasia aiheuttaa hänessä vain mukavaa kihelmöintiä ja vilkastuttaa verenkiertoa? Jos näin on päässyt käymään, niin seuraukset voi ennustaa. Tuosta luukku auki, tuossa on lauteet, nyt alkoi juhlat, huutaa kulkija ja repii innoissaan kevätpalttoonsa kappaleiksi. – Tässä kertalämmitteisessä on niin paljon paremmat löylyt kuin jatkuvalämmitteisessä, hän jankuttaa kaikille jotka jaksavat kuunnella.
Uppo-Nallen sukelluskello on ihmeellinen: se osaa ajatella, puhua ja tehdä ruokaa. ”Pitsaa!” tilasivat Sykäräisen koulun oppilaat. Lavastaja Petri Haapakosken toteuttaman sukelluskellon oviaukossa Johanna Mäki (vas.) ja Reetta Mäkinen.
Upoksiin nallen kellossa Kirjojen saaret ja myyttiset meret ovat houkutelleet jo yli 4 600 näyttelykävijää Valvegalleriaan Eeva Kauppinen, teksti Teija Soini, kuvat Kaleva OULU Ei sitä joka päivä sukellakaan meren alle Uppo-Nallen sukelluskellossa! Kellon ikkunoista näkyy vedenaliseen maailmaan – vähän sellaiseen kuin Maria Peuran romaanissa Vedenaliset. Kirjailija Sari Vuoriston mukaan meri on mielentila. Grönlannissa meri on mustikansininen. Espanjalaiseen uima-altaaseen vangittuna se muuttuu turkoosiksi. ”Saako näitä nappuloita painella?” hihkuvat Uppiksen sukelluskellon sisään sulloutuneet Sykäräisen koulun oppilaat. Toholampilaiset tulivat keskiviikkona luokkaretkelle Ouluun ja varasivat opastetun kierroksen Saareen-näyttelyyn Valvegalleriassa. Kerrankin vastaus on, että saa. Galleriatilassa on vene veneretkiä varten ja majakka ihastelua silmällä pitäen. Saareen on elämyksellinen näyttely sekä lapsille että aikuisille. Galleriatilassa tuoksuu ter-
va, ääninauhalta kuuluu veden pulputusta ja lasten kikatusta. Läikehtivän lammen ympärillä lepää kankaasta tehtyjä kiviä, joihin on ikuistettu sitaatteja kaunokirjallisuudesta. ”Halusimme tehdä monitaiteisen näyttelyn, jossa on taidekasvatussisällöt. Haluamme kertoa näitä tarinoita ja kuulla lapsilta omia. Haluamme myös pidentää kirjojen elinikää. Nostamme esiin kirjoja, jotka sen todellakin ansaitsevat”, kertovat näyttelyn käsikirjoittajat Anna Anttonen ja Kati Inkala. Tekijät ovat 10 vuotta täyttävän Valveen sanataidekoulun vastaavia opettajia. Pitkän soutamisen jälkeen verkkoon tarttui 23 kirjaa ja 21 kirjailijaa. Apuna onkimassa olivat Anne Alarto ja Mervi Vaara Oulun pääkirjaston Lasten ja nuorten kirjastopalvelusta. ”Aluksi meillä oli kenttänä koko maailmankirjallisuus. Ajatus lähti tyyliin Robinson Crusoesta ja seikkailujen saaresta”, Kati Inkala kertoo.
”Melko pian päätettiin, että Pohjoismaat riittää. Syksyllä ajateltiin, että ei vitsi, kotimaisiakin on paljon ja uutuuksiakin on. Että pysytään kotimaassa. Halusimme nostaa esiin helmiä, jotka on ehkä jääneet vähän unohduksiin, ja kirjoja, jotka ovat aidosti saatavilla esimerkiksi kirjastossa.” Muutamia klassikoita ei mitenkään voinut ohittaa. ”Oli hyvin vaikea ajatus tehdä tätä niin, että Tove Janssonin Muumipappa ja meri ei olisi ollut mukana. Tai Elina Karjalaisen Uppo-Nalle”, Anna Anttonen tunnustaa. ”Niistä tulikin kehyskirjoja monessa mielessä”, Kati Inkala toteaa. Näyttelyn suosio on yllättänyt käsikirjoittajat. Saareen on tutustunut jo yli 4 600 näyttelykävijää. Opastettuihin kierroksiin, saariseikkailuihin ja tarinamatkoihin on osallistunut noin 800 eri-ikäistä saarimatkaajaa. ”Mikä meistä on hirveän eheää ja kiehtovaa, ettei näyttelyssä ole mitään ylimääräistä. Miksi
Merenalisessa lepää aarteita. Lamppuja ja merihevosen ja Näkin kenkiä.
majakassa on lehmä ja kukkapurkissa tekohampaat – kaikelle löytyy selitys ja tarina.” ”Matkassa saareen on paljon symboliikkaa. Siksi tämä ei ole missään nimessä pelkästään lasten näyttely, vaan tasoja on kaiken ikäisille ja kaikenlaisille ihmisille”, Kati Inkala korostaa. Valveen Sanataidekoulun Saareen-näyttely on avoinna päivittäin 13.6. saakka. Sitten näyttely lähtee Oulusta kiertomatkalle muualle Suomeen kahdeksi vuodeksi. ”On vähän mietitty, että varattaisiin uusi aika Valvegalleriasta kesälle 2013.” Yleisöopastus Saareen-näyttelyssä sunnuntaina 30.5. kello 14.30. Kesto 45 minuuttia. Perhosten polku -tarinamatka Saareen-näyttelyssä noin 3–8-vuotiaille tiistaina 1.6. kello 18 ja torstaina 3.6. kello kello 11. Saareen-näyttelyyn ja oheisohjelmaan on vapaa pääsy. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.
Katso kuvagalleria
www.kaleva.fi
Oulunsalossa kvartettien juhlaa Kaleva OULU Oulunsalo soi jo 13. kerran heinä-elokuun vaihteessa. Konsertteja kuullaan viiden kunnan alueella yhteensä kymmeen. Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana on jo kolmatta vuotta jousikvartetti Meta4, jossa soittavat viulistit Antti Tikkanen ja Minna Pensola, alttoviulisti Atte Kilpeläinen sekä sellisti Tomas Djupsjöbacka. Meta4 avaa musiikkijuhlat yhdessä sopraano Anu Komsin kanssa lauantaina 31. heinäkuuta Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukion juhlasalissa. Anu Komsia kuullaan myös Hailuodon muistorikkaassa konsertissa kaksoissiskonsa Piia Komsin kanssa. Festivaalilla vierailee yksi kansainvälisesti aktiivisimmista jousikvarteteista, espanjalainen jousikvartetti Quiroga. Kvartetti on palkittu muun muassa Bordeaux´n ja Paolo Borcianin kansainvälisissä jousikvartettikilpailuissa sekä Pariisin ja Geneven musiikkikilpailuissa. Antti Tikkanen tuo musiikkijuhlille uuden trionsa TreMoli,
!
Meta4 ja Anu Komsi avaavat musiikkijuhlat.
jossa hänen lisäkseen soittavat gambisti Markku Luolajan-Mikkola ja cembalisti Petteri Pitko. Minna Pensola ja Tomas Djupsjöbacka ovat saaneet Svenska Privatskolan i Uleåborgin kellarisalista vaikuttaville teoksille sopivan taiteellisen miljöön. Hailuoto-päivänä nuorisoseuran talon lavalle nousee näyttelijätär Kristiina Elstelä yhdessä pianisti Jussi Tuurnan kanssa. Rajaton-lauluyhtyeen sopraano Virpi Moskari saapuu alttoviulisti Atte Kilpeläisen vieraaksi juhlien päättäjäispäivänä 4. elokuuta. Silloin myös Meta4 esiintyy yhdessä suomalaisen soulin johtotähden Tuomo Prättälän kanssa akustisesti. Vuoden kuvataiteilija Jaakko Heikkilän näyttely on avoinna Oulunsalon kirjaston aukioloaikoina elokuun ajan.
Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet on ystävien ja työkavereiden mukaan oikeudenmukaisuuden perikuva. Sivu 6
Työpari: Hammaslääkärillä ja hoitajalla nauru on yhtä herkässä kuin irvistys porattavalla potilaalla. Sivu 20
Sunnuntai
Marjo Oikarinen, tuottaja 044 7995 856 PL 170, 90140 Oulu www.kaleva.fi ULLA ETTO
Syyllinen vai syytön? Toivo J. Kannisen piina on kestänyt pian vuosikymmenen. Kesäkuun lopussa on liikemiehen välitilinpäätöksen aika. Sivu 8
Viivi Seppäsen mielestä loppukesällä lomailevan kannattaa nyt turvautua vielä vähän -ajatteluun. Sivu 5
Puheenvuoro: Koulu kaipaa kipeästi taito- ja taideopintojen vahvistamista, kirjoittaa Timo Lankinen. Sivu 14
Sunnuntai
Tähtiin kirjoitettu
Marjo Oikarinen, tuottaja 044 799 5827 PL 170, 90140 Oulu www.kaleva.fi Jarmo Kontiainen
Lotta Kotkasaari kastettiin Lotaksi itsenäisyyspäivänä. Mitäpä tuosta olisi voinut seurata muuta kuin, että tänään hän työskentelee kapiaisena armeijassa. Naisten sotajuttuja sivuilla 8-13.
Pienet tulot ja suuret menot
Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnat maan velkaisimpia Keski-Pohjanmaan maakunta on ylivoimainen voittaja, kun verrataan kuntien lainakantaa maakunnittain. Velkaa on 2 750 euroa asukasta kohti. Seuraavaksi velkaisin Itä-Uusimaa häviää vajaat 200 euroa ja viidenneksi velkaisin Pohjois-Pohjanmaa 550 euroa ve-
lan määrässä asukasta kohti. Pohjoispohjalaisilla on velkaa 2 200 euroa asukasta kohti ja koko maan keskiarvo on 1839 euroa. Velkaisimmat asukkaat ovat Kökarin saarella ja Hangossa, joissa velkaa on reilusti yli 5 000 euroa asukasta kohti.
Nivalassa ja Ylivieskassa päästään kärkijoukkoon vajaan 4 000 euron velkataakalla asukasta kohti. Jopa Kalajoki on joutunut tarkastelussa velkaisimpien kuntien kastiin velkamäärän ylitettyä 2 500 euroa asukasta kohti. Poikkeuksen alueemme kuntien jou-
kossa tekee Kannus, jossa tullaan toimeen 833 euron velalla kannuslaista kohti. Lähin täysin velaton kunta on Kuortane. Eteläpohjalaisilla on velkaa 1700 euroa ja Pohjanmaan rannikon asukkailla vain 1500 euroa asukasta kohti.
– Keski-Pohjanmaalla tulot asukasta kohti ovat keskimääräistä alhaisemmat, eivätkä tulot riitä menojen kattamiseen. Investointiaste on korkea ihan tarpeellisista syistä. Talousmittareilla mitattuna KeskiPohjanmaa ei kuitenkaan ole heikoimmasta päästä, tiivistää
varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Kuntaliitosta. – Kuntien onneksi korkotaso näyttää edelleen pysyvän alhaisena ja talouden näkymät ovat kirkastuneet. Kaija Vähäsöyrinki
10 VUOROKAUDEN SÄÄTIEDOT a-OSAN TAKASIVULLA
Ylivieska
Aamu
Aamu
ilta
ilta
17
14
13
10
Krematorion suuntaviivat selvillä Kokkolan Marian hautausmaalle kaavailtavan krematorion luonnos on valittu. Rakentaminen käynnistetään samaan aikaan Marian siunauskappelin peruskorjauksen ja laajentamisen kanssa. Seurakuntayhtymä on varannut tämän vuoden budjettiin 300 000 euron suunnittelumäärärahan. Jatkoinvestoinnista päätetään ensi vuonna. Sivu 3
KOKKOLA Neljän vuoden takainen mielikuvatutkimus Keski-Pohjanmaasta todensi epäilyn, jonka mukaan alue tunnetaan huonosti muualla Suomessa. Kokkolan osasi paikantaa joka neljäs, kolme neljästä ei tiennyt maakunnasta juuri yhtikäs mitään. Tunnettuutta rummutetaan määrätietoisesti projektilla, joka pyörii 181 000 eurossa. Sivu 5
Kuva: Jukka Lehojärvi
Huvilakausi ei pääty venetsialaisiin Huvilakausi päättyy elokuun lopussa, vai päättyykö? Yhä useamman mökkiläisen kausi jatkuu pitkälle syksyyn. Huvilat ovat entistä paremmin varusteltuja. Alex Laaksonen ja Bjarne Svanbäck vetivät veneen rannalle. Lyhdyt syttyvät rannoille myöhemmin lauantaiiltana. Sivu 2
Sivu 6
KOKKOLA Jatkotoimenpiteitä budjettiesityksen opintotukipettymykseen mietitään valtakunnallisesti. Näppärät opiskelijat löytävät keinot pärjätä vaatimattomalla tuellakin, osoittaa esimerkiksi Pietarsaaressa opiskeleva Ida-Mari Keisu. Opiskelijan elämän ei pitäisi kuitenkaan olla pelkkää selviämistä, opiskelijakunnasta korostetaan. Kaisa Hahto
Kuva: Juha Sallinen
Kokkola
Sivu 16
vuosina 2006 – 2008 ja annosten määrä 171:stä 3 082:een. Edellisen kerran yhtä paljon ”hippihuumetta” löytyi entisen Vaasan läänin alueella nelisen vuotta sitten. Koko maan tilaston mukaan poliisin ja tullin tekemät LSD-takavarikot ovat lisääntyneet hurjasti. Tapausten luku kasvoi 15:stä 73:een vuosina 2006 – 2008. Kari Viiperi
Maakunta konstailee
Ida-Mari Keisu.
Sää tänään
KPV voitti Jipon jalkapallon Ykkösessä rankkarimaalilla. Vieraiden Tuomas Korpela roikkui jatkuvasti Irakli Sirbiladzen pelivaatteissa ja viimein pallo vietiin pilkulle.
Israel jatkaa uhmakasta linjaansa maanantaisen avustussaattueeseen kohdistuneen iskun nostattamasta kansainvälisestä paheksunnasta huolimatta. Maa varoittaa, että se aikoo edelleen pysäyttää kaikki Gazaan pyrkivät avustusalukset. Apulaispuolustusministeri Matan Vilnai sanoi Israelin radiolle, että Gazasta on tullut terroristien tukikohta eikä Israel anna yhdenkään aluksen toimittaa sinne tarvikkeita. YK:n turvallisuusneuvosto vaatii Israelia vapauttamaan pidätetyt ja heidän aluksensa välittömästi. Lisäksi neuvosto on tuominnut teot, jotka johtivat siviilien kuolemaan. Lausunnossa ei vaadita tapahtumista ulkopuolista tutkintaa, koska Israelin lähimmän liittolaisen.aan Israel pystyy itse selvittämään asian. STT–AFP–DPA–Reuters
Ida-Mari on selviytyjä
Sivu 11
24. JOULUKUUTA 2011
Jipon tempuista tuomio
Tulli nappasi LSD:tä KOKKOLA Huumausaineista voimakkaimmin hallusinaatioita aiheuttava LSD näyttää valtakunnallisten takavarikkotilastojen valossa tekevän uutta paluuta. Viimeksi tullin onnistui napata Kokkolassa sadan annoksen lipukearkki kesäkuussa. Edellisen kerran yhtä paljon ”hippihuumetta” löytyi entisen Vaasan läänin alueella nelisen vuotta sitten. Koko maan tilaston mukaan poliisin ja tullin tekemät LSD-takavarikot ovat lisääntyneet hurjasti. Tapausten luku kasvoi 15:stä 73:een
Keskiviikko
Sivu 2
Israel pysäyttää kaikki Gazan avustusalukset NEW YORK/GAZA Israel jatkaa uhmakasta linjaansa maanantaisen avustussaattueeseen kohdistuneen iskun nostattamasta kansainvälisestä paheksunnasta huolimatta. Maa varoittaa, että se aikoo edelleen pysäyttää kaikki Gazaan pyrkivät avustusalukset. Apulaispuolustusministeri Matan Vilnai sanoi Israelin radiolle, että Gazasta on tullut terroristien tukikohta eikä Israel anna yhdenkään aluksen toimittaa sinne tarvikkeita. YK:n turvallisuusneuvosto vaatii Israelia vapauttamaan pidätetyt ja heidän aluksensa välittömästi. Lisäksi neuvosto on tuominnut teot, jotka johtivat siviilien kuolemaan. Lausunnossa ei vaadita tapahtumista ulkopuolista tutkintaa, koska Israelin lähimmän liittolaisen Yhdysvaltojen mukaan Israel pystyy itse selvittämään asian.
Hinta 2 e Nro 358
Kuva: Jukka Lehojärvi
Tulishow sytytti Venetsialaiset
Flamman tulishow sytytti Kokkolan valon ja tulen juhlan näyttävästi Kauppatorilla perjantai-iltana. Tulitaiteilija Niko Virtanen leimautti ohjelman käyntiin räväkästi. Torilla esityksestä nautti tuhatpäinen yleisö. Lauantai jatkuu perinteisin menoin Suntin ympäristössä. Sivu 5
www.kp24.fi Syksyn merkkejä luonnossa uudessa kuvagalleriassa Uusi kuvagalleria aukeaa tänään. Lähetä kuvasi meille. Kokkolan osasi paikantaa joka neljäs. Sivu 5
KESKI-POHJANMAALLA
LÄHELLÄ SINUA Valion Toholammin juustolassa syntyy koko joukko suomalaisten rakastamia Valio tuotteita. Sinne kerätään suomalaisilta maitotiloilta vuodessa yli 70 miljoonaa litraa tuoretta huippulaatuista maitoa, josta kuutisenkymmentä valiolaista valmistaa juustojen aatelia, Valio Mustaleima™ Emmentalia – sinun lähiruokaasi.
2
●
Uutiset
UUTISET Yhteystiedot: Uutispäivystys puhelin 020 750 4405 Juttuvinkit ja palaute 020 750 4405, toimitus@kpk.fi Internet www.kp24.fi
PÄÄKIRJ O I T U S
Vaalivoitto on vaativa tavoite
V
ihreiden puheenjohtajana kautensa puoliväliin päässyt työministeri Anni Sinnemäki asettaa hallitustyön jatkolle vaativan ehdon. Puolueen täytyy ensin voittaa vaaleissa lisää kannatusta. Näin kaikki puheenjohtajat tosin tapaavat vedota kannattajiinsa ja aktivoida heitä vaalityöhön. Toki vaalivoitolla on politiikassa myös keskeinen merkitys. Se antaa vahvemman mandaatin vaatia tavoitteiden edistämistä. Jos vihreät lisäävät ympäristösuojelusta kumpuavilla ideologisilla arvoillaan kannatustaan, tulos on signaali muillekin. Puolue täytyy ottaa vakavasti. Hallituskumppaneita ja oppositiota Sinnemäki arvioi persoonallisen kiihkottomalla tyylillään. Kaikista löytyy miinuksia ja plussia. Kokoomusta vihreät arvostelevat epäoikeudenmukaisesta veropolitiikasta. Taantuman maksumiehiksi on saatava myös hyvätuloiset ja yritykset. Keskustan perusturvapolitiikka kelpaisi, mutta ympäristönsuojelusta tulee sapiskaa. SDP:n kanssa vihreiden olisi helpointa löytää yhteinen näkemys talouspolitiikan suuresta linjasta. Sen sijaan ilmastokysymysten ja uusiutuvan energian lisäämisessä näkemykset eroavat. Energiapäätösten jälkeen vihreät ovat saaneet kuulla opposition suunnalta odotetun ankaraa kritiikkiä. Puoluetta on pilkattu siitä, että se pysyy hallituksessa, vaikka kokoomus ja keskusta veivät sitä kölin alta ydinvoimaratkaisussa. Yhtä huonosti olisi tosin käynyt, vaikka hallituskumppanina olisi ollut SDP. Mielipidemittauksessa vihreiden kannattajista pääosa on sitä paitsi hyväksynyt ratkaisun jäädä hallitukseen. Joka tapauksessa Sinnemäki ymmärtää SDP:n populistiseksi moitittua linjanmuutosta maahanmuuttolausuntoineen. Oppositioasema selittää räväkät kannanotot, niihin ei pidä takertua liiaksi. Sinnemäen arvioista on pääteltävissä, etteivät vihreät tunne porvarihallitusta aidosti kodikseen. Se vain menettelee paremman puutteessa. Seuraavien vaalien jälkeen vihreiden tavoitteena on ”edistyksellinen koalitio”, mitä se sitten onkin. Mielipidemittauksetkaan eivät ole antaneet yksiselitteistä ohjetta. Yle Uutisten kyselyssä valtaosa vihreiden kannattajista oli valmis yhteistyöhön sosiaalidemokraattien kanssa. Käytännössä sinipuna ja punamulta olivat kuitenkin yhtä suosittuja. Kilpailevien puolueiden henkilövalinnatkin vaikuttavat arvioihin. Vieläkään Vihreillä ei ole selvää paikkaa poliittisella kartalla. Silti Vihreät on ainoa uusi liike, joka on rakentanut ”vanhoille puolueille” todellisen vaihtoehdon. Sellaisenaan malli ei toteudu, mutta vaikuttaminen kasvaa myös sitä mukaan kuin vihreät arvot hiipivät muiden puolueiden ohjelmiin. Arto Hietalahti
LEHDISTÖSSÄ uutisoitu tieto kalajokisen miehen kolmesta rattikärystä neljän päivän aikana löytyi Nelosen teksti-tv:n uutisotsikoissa viihdeosastolta. Viihteen rajaaminen ei vaikuta yksinkertaiselta.
KOLUMNI
Kaisa Hahto kaisa.hahto@kpk.fi
Eläkelaskuri
L
aske eläkkeesi, kannustaa vakuutusyhtiön ilmoitus päivälehdessä. Taka-ajatuksena lienee herätellä entisiä ja nykyisiä nuoria torjumaan tulevaisuuden tulojen pudotusta. Siihen tähtää ainakin verkkopankki, joka sivuillaan kutsuu käyttämään eläkelaskuria. Se auttaa työuransa alkupäässä olevaa havaitsemaan, kuinka pienellä kuukausittaisella säästösummalla nykyinen tulotaso on turvattu kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Vaikeampaa on havainnollistaa, kuinka nopeasti nuo vuosikymmenet ovat yhtäkkiä takana. Sen viisauden jokainen joutuu hankkimaan eletyn elämän kautta. Taannoin tilasin itsekin laskelman odotettavasta eläkepalkasta. Kyllähän se silmiä avasi – ja suuta. Monttu loksahti auki ja jäi vähäksi aikaa pyöreäksi. Viime viikkojen kokemusten perusteella on silti kohtuullisen varmaa, etteivät edes nykyiset karttumat ole pitkään voimassa. Summaa supistava elinaikakerroin antaa vasta esimakua tulevasta. Mallivaltioita on näet jo tarjolla. Kreikka leikkaa eläkkeitä pahimmillaan parikymmentä prosenttia. Virossa valtio on lopettanut ainakin tilapäisesti maksunsa valtiolliseen eläkekassaan. Myös Espanja ja Portugali ovat kääntyneet vastuullisiksi ja julistaneet supistavansa julkisia kuluja. Kuka kuvittelee, ettei viimeistään seuraava hallitus lähtisi meillä samalle tielle? Kun ei ole muuta vaihtoehtoa ja niin edelleen. Sitä paitsi: pelkästään palkkojen leikkaaminen tarkoittaa automaattisesti myös eläkkeiden alenemista. Rahoituskriisin alkaessa kaikki vaativat – allekirjoittanut kuoron mukana – ettei edellisen laman virheitä saa toistaa. Tuntui viisaalta elvyttää ja ottaa velkaa. Pian taidetaan huomata, että tämä se vasta hullua oli. Ensi piti velkaantua umpipäihin ja aloittaa sen jälkeen kahta ankarampi leikkauskuuri. Jämävitsien kaatopaikalle palatakseni: ei meidän tarvitse itse ruveta eläkettämme laskemaan. Yhteiskunnan menoja leikkaavat tekevät sen puolestamme.
Lauantaina 24.12.2011 KESKIPOHJANMAA
Lähetä juttuvinkki tai kuva toimitus@kpk.fi www.kp24.fi
Tilaukset ja ilmoitukset: puh. 020 750 4400 vaihde puh. 020 750 4469 asiakaspalvelu www.kp24.fi/mediaopas Asiakaspalvelu avoinna: Kokkolassa arkisin klo 8.00-17.00 lauantaina klo 9.00-13.00
Jos et saanut lehteä, soita: Halsua, Himanka, Kannus, Kaustinen, Kälviä, Lohtaja, Nivala, Perho, Sievi, Ullava, Veteli: ma–su 24 tuntia/vrk puh. 0800-30101 Kokkola ja muut kunnat arkisin klo 6-14 ja la-su klo 6-10 Postin valtakunnallinen jakelupäivystys puh. 020 055 888
Ylivieskassa arkisin klo 0.00-00.00
TOIMITUS: Yleisönosasto 020 750 4400 Päätoimittaja Lassi Jaakkola 020 750 4401 Artikkelitoimittaja Arto Hietalahti 020 7504402 Vuoronvetäjät, 020 7504405 Toimituspäälliköt: Hannu Lehto 020 7504408 Tiina Ojutkangas 020 750 4400 Lisää yhteystietoja A-osan takasivulla
Talouden epäsuhta ei hellitä Keski- ja pohjoispohjalaiset puun ja kuoren välissä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla maksetaan maan kovimmat verot keskimääräistä pienemmistä tuloista. Veroprosentti on pakko pitää keskimääräistä korkeampana, sillä tulot ovat muita alhaisemmat ja asukkaat sairastavat enemmän kuin muualla. Toisaalta lapsia on täällä enemmän kuin muualla ja monien kuntien väkiluku kasvaa. Suurin osa maamme parista kymmenestä kriisikunnasta on myös Keski-ja Pohjois-Pohjanmaalla, ja velkaa on kunnilla parhaimmillaan kaksinkertainen maan keskiarvoon verrattuna. Alueemme kuntien synkähkö kokovartalokuva löytyy tilastokeskuksen kuntien viime vuoden tilinpäätöksistä kokoamista tiedoista www.kunnat.net -sivuilta. Nivalan kaupungin laskentapäällikkö Saara Mäenpää yllättyi siitä, että maan velkaisimmat kunnat ovat kertyneet Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle. – Emme ole eläneet yli varojemme. Kyse ei ole siitä. Kuntien menoista hyvin paljon on säädetty lailla, kuten myös tulopohja. Sairastavuusindeksi on alueellamme korkea, eikä tätä ole huomioitu valtionosuusjärjestelmässä. Esimerkiksi Kainussa kunnilla on huomattavasti vähemmän velkaa, koska valtionosuusjärjestelmä tulee siellä kuntia vastaan, Mäenpää perustelee. Nivalaisilla oli velkaa kesäkuun lopussa 3 929 euroa asukasta kohti. Jos koko kuntakonsernin velat lasketaan mukaan, kasvaa taakka 7 174 euroon asukasta kohti. – Velan lyhentäminen on kovan työn takana ja vie kauan. Velan kasvu on ensin saatava pysähtymään, laskentapäällikkö toteaa. Kunnat kattavat menoistaan noin puolet verotuloilla. Neljännes menoista peitetään erilaisilla maksuilla ja muilla tuloilla. Valtionosuuksilla katetaan keskimäärin viidennes menoista.
11 000 asukkaan Nivala joutui vuosi sitten kriisikuntien listalle yhdessä Haapajärven kanssa. Ylivieska ja Oulainen ovat olleet valtion tarkkailussa vuodesta 2007. – Velkaantuminen johtuu asukkaiden alhaisesta tulotasosta, minkä takia verotuloja ei kerry kuten muualla. Tämän takia investoinnit joudutaan tekemään velkarahalla. Alue on lapsirikasta ja väestö kasvaa vauhdilla, minkä takia palveluja on pakko kehittää, selittää alueen kuntien taloustilannetta Ylivieskan kaupungin kamreeri Kauko Sarkkinen. Ylivieskalaisilla on tällä hetkellä velkaa 3 837 euroa asukasta kohti eikä määrä aivan heti pienene, sillä Savarin liikealueen kunnallistekniikkaan on investoitava edelleen sekä huonokuntoisiin kouluihin. – Yhtälö on vaikea, sillä ainoa keino velkamäärän pienentämiseen olisi investoinneista pidättäytyminen. Todennäköisesti velkamäärä asukasta kohti ei kasva niin voimakkaasti kuin on totuttu. Korkotaso on onneksi ollut alhainen ja työpaikat sekä asukasluku ovat lisääntyneet. Asukkaita oli kesäkuussa jo yli 14 000, kamreeri Sarkkinen toteaa. Oulainen on onnistunut kääntämään velan määrän selvään laskuun. – Velkamäärä tippui 2,4 miljoonaa vuodessa. Suuria investointeja ei ole enää tehty ja tuloveroprosentti on tapissa, 21 prosentissa, kolmatta vuotta. Seuraavana tavoitteena on veroprosentin lasku neljänneksellä. Kaupungin väkiluku on kasvanut ja työllisyys parantunut, kertoo kaupungin kamreeri Hannu Kaartinen. Kaartinen muistuttaa, että selvitysmenettelyssä olevat alueen kunnat eivät ole köyhiä, sillä omaisuutta on velan vastineena muun muassa sähköyhtiön myynnistä. Kaija Vähäsöyrinki
KUNTIEN LAINAKANTA 31.12.2009 Koko maa: Velkaa 1 839 euroa/asukas Velattomia kuntia on 7 kpl (Harjavalta, Juuka, Kuortane, Luumäki, Rautjärvi, Tuusniemi ja Valtimo) Suurimmat lainat: Kökar 5 441 € / asukas, Hanko 5 117 €/ asukas
VE L K A A A S U K A S T A K O H T I :
Alle 500 € /as.
34 kuntaa
500 – 1 500 € /as.
119
1 501 – 2 500 € Yli 2 500 € /as.
kuntaa
/as. 112 kuntaa 83 kuntaa
Lähde: Tilastokeskus
TAUSTA
Tarkan talouden Kannus Kannus loistaa muita vaaleampana alueena viereisen kartan punaisen läiskän keskellä. Kannuslaisilla on kunnan velkaa vain 833 euroa asukasta kohti, mikä on tuskin kolmannesta naapurien velkamäärästä. –Olemme eläneet tulojen mukaan. Meillä on jatkuva mietintä siitä, mitä palveluja pystymme tuottamaan. Vuosikate on pidetty ylijää-
mäisenä ja meillä on ylijäämää taseessa 5,5 miljoonaa. Veroprosentti on 19,5, kertoo taloussihteeri Leena Sämpi Kannuksen kaupungista. Kunnalla on ollut onneakin matkassa, sillä koulut ja muut rakennukset ovat säästyneet homeelta. Velkaa on otettu viimeksi vuonna 2005 terveyskeskuksen remonttia var-
ten. Tulorahoitus on riittänyt muihin investointeihin, joita on tehty noin miljoonalla vuosittain. – Joudumme loppuvuodesta todennäköisesti ottamaan velkaa, sillä vanhainkodissa on menossa iso peruskorjaus. Pankkitileillä ei ole rahaa ja kaupungin kassa on pidetty tarkoituksella pienenä, Sämpi arvioi. Myös 5 800 asukkaan Kannus on
Tulitaitelijat toivat liekkien valon ei meidän tuliamme sammuta. Välineet vain voivat olla liukkaita. Rankkasade sen sijaan on meille ongelma, mutta kaikilla keleillä me teemme esityksiä. Yhtään kertaa esitystä ei vielä ole peruttu. Kokkolan esityksessä flammalaisia oli mukana neljä, mutta kaikkiaan Flammassa on mukana yli 30 henkeä. Mukana on useiden eri alojen ammattilaisia, mutta tulitaiteilijoina melkein kaikki ovat itseoppineita. – Olemme aika paljon itseoppineita ja kouluttaudumme workshoppien kautta. Minullakin tulishow lähti harrastuksista, mutta nyt se on päätoimista työtä, Niko Virtanen kertoo. Tuosta vain tulitaiteilijaksi ei tulla. Niko Virtanen sanoo, että työ on tosi vaativaa. Onnistuminen ja osaaminen vaatii vuosien koke-
musta ja pitkäjänteisyyttä. – Harjoitella pitää paljon. Alkuun pääsee kohtuullisen pienellä harjoittelulla, mutta ajan myötä harjoittelukin muuttuu vaativammaksi, sillä kaiken pitää olla hallussa. Teknisesti tulitaiteen voi viedä vaikka kuinka korkealle tasolle, kattoa ei tule. Tiivistä työn aikaa tulitaitelijoille on syksy. – Keikkailu on tällä alalla kausiluonteista. Syksy on hyvää aikaa. Tilauksia tulee paljon, kun illat pimentyvät. Toki esiinnymme myös talvella. Teemme paljon näytöksiä myös sisällä. Flamman tulishow’t ovat tulitaiteen yhdistelmiä. Niissä yhdistellään muun muassa tulenpyöritystä, tulitanssia, -jonglöörausta, -sirkusta ja -veistoksia. Mukana on myös akrobatiaa ja puujalka-
Flamma pääsi vauhtiin Kauppatorin lavalla. Kuva: Jukka Lehojärvi hahmoja. Ryhmä käyttää myös mustavalossa hohtavia hahmoja ja lavasteita. Flamma tekee perinteisen
tulishow’n lisäksi fantasianomaista tuliteatteria. Marja Vilpula
Pääesikunnan esitys vielä salainen HAAPAJÄRVI Ainakin Haapajärvellä jännityksellä odotettu selvitystyö Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen varikoiden toimintojen tehostamisesta on edennyt puolustusministeriön ja ennen kaikkea puolustusministeri Kari Häkämiehen (kok.) pohdintaan. Puolustusvoimien pääesikunta on luovuttanut raportin ministeriölle puolustusministeriön viestintäpäällikön Jyrki Iivosen mukaan tässä kuussa. – Ministeriössä raporttiin tutustutaan ja asiaa valmistellaan nelisen viikkoa. Kun puo-
lustusministeri on päätöksensä tehnyt, linjaus varikkojen tulevasta toiminnasta voidaan julkistaa, Iivonen kertoo ja toteaa kyseessä olevan sen mittaluokan asian, että lopullisen päätöksen varikoista tekee valtioneuvosto. Puolustusvoimat ryhtyi runsas vuosi sitten selvittämään Räjähdelaitoksen ja armeijan muiden varikoiden toiminnan tehostamista. Selvitystyö koskee Keski-Pohjanmaalla Haapajärven varikkoa. Materiaalilaitoksen huolto-osaston päällikkö, eversti Raimo Petäs-
noro kertoo, että käytännössä selvitystyötä tehtiin kahden perusvaihtoehdon välillä. – Toisena vaihtoehtona on varikoiden toiminnan tehostaminen valtion omana toimintana. Toinen vaihtoehto on varikkotoimintojen ulkoistaminen, sekä Petäsnoro että Iivonen toteavat. Räjähdelaitokseen kuuluva Haapajärven varikko on puolustusvoimien suurin varikko. Sen alueella työskentelee noin 155 valtion työntekijää. Haapajärvellä on räjähdetuotantoa sekä puolustusvoimien mate-
riaalin varastointia. Muutama vuosi sitten varikolle valmistui huippumoderni lataamorakennus laitteineen. Puolustusvoimat ryhtyi runsas vuosi sitten selvittämään Räjähdelaitoksen ja armeijan muiden varikoiden toiminnan tehostamista. Selvitystyö koskee Keski-Pohjanmaalla Haapajärven varikkoa. Materiaalilaitoksen huolto-osaston päällikkö, eversti Raimo Petäsnoro kertoo, että käytännössä selvitystyötä tehtiin kahden perusvaihtoehdon välillä. – Toisena vaihtoehtona on va-
Tilastokeskuksen mukaan velkamäärä on selvästi pienin 2 000 – 6 000 asukkaan kunnissa, mikä näyttäisi täten taloudelliselta kuntakoolta. Kaikkein velkaisimpia ovat alle 2 000 asukkaan kunnat sekä 40 000 – 100 000 asukaan kaupungit.
Savontien ja Hakatien valot valmiina
Kokkolan iltataivas pimeni Venetsialaisiin
KOKKOLA Tamperelainen tulishowryhmä Flamma otti taas yleisönsä Kokkolan Venetsialaisten avajaisiltana Kauppatorilla. Se oli rakentanut uuden esityksen nimenomaan Venetsialaisia varten. Koreografiaa rock-henkiseen esitykseen ryhmänsä kanssa tehnyt tulitaiteilija Niko Virtanen esiintyi itsekin perjantai-illan show’ssa. – Teemme joka vuosi erilaisen esityksen. Meillä on tosi paljon erilaisia teemoja. Edellisillä kerroilla aiheina ovat olleet muun muassa salsarumba ja elokuva. Nyt päädyimme rokkiin, Niko Virtanen kertoo. Perjantai-illan esitys oli perinteinen tulishow. Koko illan Kokkolassa jännitettiin, tuleeko vesisade pilaamaan tulen juhlaa ja Flamman esitystä. – Pieni sade ei haittaa, sillä sade
saanut lisää asukkaita.
rikoiden toiminnan tehostaminen valtion omana toimintana. Toinen vaihtoehto on varikkotoimintojen ulkoistaminen. Räjähdelaitokseen kuuluva Haapajärven varikko on puolustusvoimien suurin varikko. Sen alueella työskentelee noin 155 valtion työntekijää. Haapajärvellä on räjähdetuotantoa sekä puolustusvoimien materiaalin varastointia. Muutama vuosi sitten varikolle valmistui huippumoderni lataamorakennus laitteineen. Antti Savela
YLIVIESKA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Ylivieskan kaupunki ovat rakentaneet uudet liikennevalot Ylivieskassa Savontien (valtatie 27) ja Hakatien liittymän liikennevalot ovat valmiina ja ne otetaan käyttöön ensi maanantaina. Liikennevalo-ohjaus mahdollistaa sivusuunnalta turvallisen liittymisen pääsuunnan liikennevirtaan. Valtatien 27 liikennemäärä on Hakatien kohdalla 10 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennevalo-ohjauksen ohella Hakatien liittymään on rakennettu keskustan tulosuunnan oikealle kääntymiskaista sekä sivusuunnalle erilliset kääntymiskaistat.
Sasi: Ylen toimintoja voisi myös ulkoistaa HELSINKI Yleisradion toimintoja voitaisiin ulkoistaa, arvioi Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.). Kokoomuksen Verkkouutisissa kantansa kertonut Sasi ei täsmennä, mistä toiminnoista olisi kyse. Perustoiminnot Ylen pitäisi Sasin mukaan joka tapauksessa tuottaa itse. Ylen hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo esitti Nykypäivän ja Verkkouutisten haastattelussa, että Yle voitaisiin pilkkoa useiksi yhtiöiksi. Yle siirtyisi yhdestä osakeyhtiöstä konserniksi, jonka osia olisivat esimerkiksi Ylen tuotanto Oy ja Svenska Yle.
Teema
KESKIPOHJANMAA Lauantaina 24.12.2011
RUOKA
Kuva: Päivi Karjalainen
Yhteystiedot: Toimittaja: Riitta-Maija Sykkö 020 750 4422 Sähköposti: teema@kpk.fi
Sileää ja kähärää persiljaa Persilja on tillin ohella käytetyin yrttimme. Ylivoimaisesti eniten ruokiin silputaan kähäräpersiljaa, mutta persiljasta on olemassa myös sileälehtisiä muunnoksia. Sileälehtistä muotoa eli silopersiljaa käytetään yleisesti etenkin Välimeren maissa, mistä
persilja on kotoisinkin. Viime aikoina sen käyttö on alkanut yleistyä myös meillä. Silopersiljaa käytetään usein valkosipulin ja oliiviöljyn kanssa pataruuissa, muhennoksissa ja pastoissa. Silopersilja sopii erinomaisesti myös sienten kanssa.
Se on maultaan pehmeämpi ja täyteläisempi kuin kähärälehtinen muoto. Kähäräpersilja puolustaa paikkaansa etenkin koristeluissa. Persilja sisältää runsaasti C-vitamiinia sekä karoteenia, josta elimistössä kehittyy A-vitamiinia.
5
Koiranomistajien viini Koirastamme piti tulla aikanaan Syrah Sangiovese Firenze, mutta nimeksi tulikin Pomo. Jos viinipullossa on koirankuva ja vähän oikean mallinen, niin se pitää kokeilla. Kun punaviini tulee Ranskasta, on edullinen ja pakattu muovipulloon, etiketti oli ainoa syy valintaan. Le Petit Longue-Dog yllättää heti. Languedocin viinin tuoksu on runsas ja rehevä. Siinä on Grenachen mukana tummia marjoja ja karvasta paahteisuutta, Syrahin mausteisuutta ja selkeästi Mourvedren makeutta, joka vivahtaa mielestäni toffeeseen. Maku ei ihan yllä tuoksun tasolle, mutta on silti kohtuullisen pitkä ja täy-
VINKKI
●
teläinen. Mourvedren vaniljainen makeus jää kielelle ensimmäisenä, sitä seuraa karhunvatukka ja tamminen herukkaisuus. Jälkimaussa on hieman pippurista mausteisuutta. Toimi hyvin erinomaisen Björkensin possunlihan kanssa, grillattuna luonnollisesti. Arvosana 8½, hyvä hinta-laatusuhde. Juha-Matti Anttila
Le Petit Longue-Dog 2009, punaviini, täyteläinen, Ranska, hinta 7,18 €, Grenache (75 %), Syrah (17 %), Mourvedre (8 %), alkoholi 14 %, uutos 36 g/l, hapot 5,6 g/l.
Rommiruukku säilöö kesän maut Rommiruukku eli rumtopft on perinteinen saksalainen tapa säilöä marjoja ja hedelmiä. Säilöminen voidaan aloittaa kesän ensimmäisistä mansikoista ja jatkaa, kunnes syksyn viimeiset hedelmät on korjattu. Näin ruukkuun kertyy muistoja ja makuja koko kesän varrelta. Ruukkuun voi säilöä myös yksinomaan vaikkapa omenoita, luumuja tai päärynöitä. Jos säilötään pelkästään marjoja, puhutaan perinteisesti rommimarjoista. Marjat ja hedelmät kerrostetaan sokerin kanssa suureen tölkkiin tai ruukkuun sitä mukaa kuin ne kypsyvät. Ruukkuun lisätään tummaa tai vaaleaa rommia, niin että marjat peittyvät. Aito rommiruukku säilötään aina alkoholiin. Alkoholissa marjojen ja hedelmien maku ja aromit säilyvät hyvin. Marjojen pitää olla koko ajan alkoholin peitossa ja sokerin pitää sulaa liemeen tasaisesti. Monissa rommiruukkuohjeissa neuvotaan laittamaan marjat ja hedelmät kerroksittain sokerin kanssa tölkkiin ja kaatamaan sen jälkeen rommia päälle. Silloin on kuitenkin vaarana, ettei sokeri sula kunnolla, vaan valuu paksuksi kerrokseksi tölkin pohjalle, jolloin tuloksena saattaa olla vain ruukullinen käyneitä marjoja ja hedelmiä. Ruukun käänteleminenkään ei välttämättä takaa sokerin liukenemista viileässä liemessä. Yksi keino varmistaa sokerin tasainen sulaminen on lämmittää rommi kattilassa ja sekoittaa sokeri lämpimään rommiin. Rommin ei pidä antaa kiehua. Liemen annetaan jäähtyä ennen kuin se kaadetaan ruukkuun marjojen ja hedelmien päälle. Lämmin liemi saattaa haalistaa hedelmien ja marjojen värejä. Rommiruukun pitää antaa maustua kylmässä useita viikkoja. Hedelmät säilyvät viileässä kuukausia jopa vuosia. Keski-Euroopassa hedelmät on tapana kaivaa esiin kellarista tai kylmiöstä vasta talven kynnyksellä tai jouluna. Rommiruukku on myös ylellinen joululahja. Onhan jaloon juomaan säilötty purkillinen kesän satoa. Ruukkuun voi säilöä lähes kaikkia hedelmiä ja marjoja: mansikoita, herukoita, karviaisia, kirsikoita, luumuja, kriikunoita, aprikooseja, nektariineja, sitrushedelmiä, persikoita, viikunoita, rypäleitä. Parhaita ovat kuitenkin kovakuoriset hedelmät ja marjat. Mustaherukka ja mustikka päästävät väriä, joten niitä kannattaa
Syyskuu on silakan sesonkia Silakkaa kannattaa syödä etenkin syksyllä, jolloin se on maukkaimmillaan. Sen rasvapitoisuus voi olla syksyllä jopa kahdeksan prosenttia. Kesällä kudun jälkeen se on vain pari kolme prosenttia. Syyssilakka on silti kevyttä ruokaa, ja kalan rasva pehmeää eli hyvää rasvaa. Silakasta saa myös D-vitamiinia.
Kuva: Jukka Lehojärvi
Ruusujen kiulukat kannattaa poimia talteen. Kuva: Päivi Karjalainen
Kiulukoista teetä, sosetta ja hilloa
Rommiruukku on ylellinen tapa säilöä kesän marjat ja syksyn hedelmät. Hedelmien valmistuminen vie useita viikkoja. Valmiit hedelmät nautitaan jälkiruokana. välttää, jotta säilykkeen ulkonäkö pysyy raikkaana. Punaherukan väri saattaa haalistua, joskaan se ei vaikuta makuun. Hedelmistä kannattaa poistaa kivet. Suurimmat hedelmät kannattaa puolittaa tai lohkoa. Liian pieniksi hedelmiä ei kannata pilkkoa, sillä ideana on se, että hedelmät ja marjat säilyvät tunnistettavina. Rommiruukku tarjotaan jälkiruokana jäätelön, vaniljakastikkeen tai kermavaahdon kanssa. Myös purkissa oleva rommi saa makua hedelmistä. Hedelmistä yli jäävän rommin voi käyttää jouluglögin maustamiseen, booleihin tai hieman jäähdytettynä liköörin tapaan. Se sopii myös mausteisten kakkujen tai joululeivonnaisten kostuttamiseen.
Kannattaa pitää mielessä, että maukkaat hedelmät ovat myös päihdyttäviä herkkuja, sillä alkoholi imeytyy marjoihin ja hedelmiin. Rommihedelmät ovatkin siten pelkästään aikuisten makuelämys.
Rommiomenat 1 kg omenoita, 750 g sokeria 4 dl rommia, 6 tähtianista vaniljatanko Pese omenat, halkaise ja poista siemenkodat. Lohko omenat kannelliseen lasi- tai keramiikkapurkkiin. Kaada rommi kulhoon, lisää sokeri. Sekoita kunnes sokeri on sulanut tai kuumenna rommi ja sekoita sokeri huolellisesti lämpimään liemeen. Anna liemen jäähtyä, lisää liemeen tähtianikset ja
vaniljatanko. Kaada liemi omenoiden päälle. Siirrä kylmään ja säilytä siellä ainakin 4–6 viikkoa.
Rommiruukku 1 kg (noin 2 l) omenoita, päärynöitä, persikoita, nektariineja, aprikooseja, luumuja, 850 g sokeria, 4 dl rommia Lohko tai paloittele suuret hedelmät. Lado hedelmäpalat sokerin kanssa kerroksittain ruukkuun. Kaada ruukkuun niin paljon rommia, että marjat ja hedelmät peittyvät kokonaan. Sekoita varovasti. Säilytä ruukkua koko ajan kylmässä. Jatka ruukun täyttämistä marjoilla, hedelmillä, sokerilla ja rommilla, kunnes astia on täynnä.
Kun ruukku on täynnä, anna sen tekeytyä kylmässä ainakin kuukauden ajan ennen tarjoilua.
Rommiluumut 1 kg luumuja, 600 g sokeria, tummaa tai vaaleaa rommia Luumuista poistetaan kivet, ja luumut laitetaan lasipurkkiin kerroksittain sokerin kanssa. Rommi kaadetaan luumujen päälle niin, että ne peittyvät. Purkki laitetaan kylmään noin kuuden viikon ajaksi tai pitempään. Valmiit luumut nautitaan jäätelön, kermavaahdon tai vaniljakastikkeen kanssa. Riitta-Maija Sykkö, teksti Päivi Karjalainen, kuvat
FAKTA Rommiruukku on ikivanha keskieurooppalainen tapa säilöä hedelmälohkoja ja marjoja. Ruukkua aletaan koota ensimmäisen sadon valmistuessa ja jatketaan loppusyksyyn asti, jolloin viimeisetkin hedelmät ovat kypsyneet. Hedelmät säilötään tuoreena sokeriin ja alkoholiin. Niitä ei keitetä eikä kuumenneta missään vaiheessa. Sokeri ja alkoholi säilyttävät hedelmät hyvin. Rommiruukku säilytetään kylmässä useita viikkoja jopa kuukausia, jotta hedelmät ehtivät valmistua. Hedelmät ja marjat toimivat sellaisenaan jälkiruokana kermavaahdon, jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa. Liemen voi käyttää halutessaan vaikkapa jouluglögiin.
Lemon curd brittien lahja maailmalle Happaman makea erikoisuus syntyy kätevästi kotona Lemon curd, sitruunatahna, sitruunalevite tai lemon cheese, sitruunajuusto on peri englantilainen erikoisuus. Keltainen herkku on valmistettu sitruunoista, kananmunista, voista ja sokerista. Tuloksena on happaman makeaa, sileää tahnaa, jota on tapana tuoda tuliaisena Englannista. Sitruunatahnaa tosin löytyy myös kotimaisten markettien hyllyiltä hillopurkkien ja marmeladien naapurista. Sitä on helppo tehdä myös itse. Tahnasta on olemassa myös lime-versio, joka lienee kuitenkin uudempi tulokas. Sitruunatahna on omimmillaan englantilaisten torttujen, croissanttien, muffinien, teeja paahtoleivän päällä. Tahna sopii sellaisenaan myös jälkiruokiin, pikkuleipien ja leivon-
naisten täytteeksi sekä jogurtin mausteeksi. Täytekakun täytteenä se antaa raikasta aromia, mutta ei peitä muiden täytteiden makua. Sitruunavaahdolla voi maustaa myös kerma- ja vaniljavaahdon. Vaahtoa voi tarjota marjojen, hedelmäsalaattien, kiisseleiden tai uuniomenoiden kanssa. Sitruunatahnalla maustettua vaahtoa voi käyttää myös täytekakuissa ja kääretortuissa.
Sitruunatahna 3 munaa 2 dl sokeria 2 sitruunan puristettu mehu 75 g voita 2 sitruunan raastettu kuori Vatkaa munista rakenne rikki pyöreäpohjaisessa kulhossa. Lisää sokeri ja sitruunamehu sekä
Sitruunatahna syntyy kananmunista, voista, sokerista ja sitruunasta. Kuva: Päivi Karjalainen huoneenlämpöinen voi nokareina. Kuumenna seosta vesihauteessa koko ajan sekoittaen kunnes seos sakenee. Siihen menee kymmenisen minuuttia. Lisää sitruunan raastettu kuori. Laita sitruunatahna puhtaaseen purkkiin ja säilytä kylmässä.
Sitruunatahna säilyy jääkaapissa noin kolme viikkoa. Ohjeista on olemassa myös versioita, joissa valkuaiset erotellaan ja tahnaan käytetään pelkästään keltuaisia. Riitta-Maija Sykkö
Kielikeitoksissa porisee ruoka-alan sanastoa ja termejä, ruokia, ruuanvalmistustapoja sekä ruokakulttuuria läheltä ja kaukaa.
Ruusunmarjat eli kiulukat ovat yksi luonnon rikkaimmista C-vitamiinin lähteistä, joten oman puutarhan ruusupensaiden kiulukkasato kannattaa ottaa talteen. Kiulukat sisältävät C-vitamiinia kolme-neljä kertaa enemmän kuin mustaherukka ja noin kymmenen kertaa enemmän kuin appelsiinituoremehu. Lisäksi niissä on paljon muitakin vitamiineja, hivenaineita sekä kuitua. Niiden taikavoima on tunnettu satoja vuosia. Entisaikojen pitkillä merimatkoilla ruusunmarjateellä torjuttiin keripukkia. Ruusunmarjoista voi tehdä sosetta, hilloa, hyytelöä ja kiisseliä. Niitä voi myös kuivata ja käyttää teenä. Kaikkien ruusulajien marjoja voi käyttää, mutta parhaana pidetään kurttulehtiruusun (Rosa rugosa) meheviä paksumaltoisia marjoja. Työläin vaihe ruusunmarjojen käsittelyssä on niiden puhdistaminen. Marjojen sisällä on runsaasti siemeniä, jotka pitää poistaa ennen soseuttamista tai kuivattamista. Ilmeisesti ruusunmarjojen käyttö on juuri tämän takia vähäistä. Sosetta varten puhdistetut kiulukat pienitään kattilaan ja lisätään tilkka vettä kattilan pohjalle, jotta marjat eivät pala pohjaan. Sose kannattaa pakastaa ja käyttää kiisseleihin. Sokerin voi lisätä seokseen ennen pakastamista tai siinä vaiheessa, kun käyttää marjasosetta ruuanlaitossa. Teetä varten kuivattavat marjat pilkotaan uunipellille leivinpaperin päälle ja laitetaan 50-asteiseen uuniin. Kuivattuja kiulukoita voi käyttää teen lisäksi myös keittoihin. Riitta-Maija Sykkö
VINKKI
Vaihteeksi jättisipulia ja lehtiselleriä Jättisipuliksi kutsutaan suurikokoisia kepasipulilajikkeita. Ne eivät kestä varastointia, joten lähellä tuotettuna niitä saa vain elo-syyskuussa. Pitkäkaulainen jättisipuli on mietoa ja makeaa sipulia, jota voi huoletta lisätä salaatteihin ja voileiville.Se sopii myös hyvin piiraisiin ja haudutettavaksi renkaina. Keskimäärin 0,5–1 kiloa painavaa sipulia on helppoa käyttää, koska jo yhdestä sipulista riittää koko ruokalajiin. Jättisipulit voi joskus täyttää paprikoiden tapaan. Kiehauta kuorittuja sipuleita ensin sen
verran, että saat poistetuksi sisäosat muuhun käyttöön, ja täytä sitten sipulit gratinointia varten. Lehtisellerille tuoretukku antaa oivan käyttöohjeen. Paloittele lehtisellerin varret noin kahdeksan sentin paloiksi ja poista kuori osittain. Keitä niukassa vedessä napakan kypsiksi ja lisää ruokakermaa sekä pippurituorejuustoa, rosmariinia ja ripaus suolaa. Tarjoa herkullisena lisänä aterialla. Peerit Tähtinen
KESKIPOHJANMAA Lauantaina 24.12.2011
TEEMA Yhteystiedot: Teemat: Riitta-Maija Sykkö 020 750 4418, riitta-maija.sykko@kpk.fi Kulttuuri: Tiina Ruotsala 020 750 4426, tiina.ruotsala@kpk.fi, Leena Nygård 020 750 4427, leena.nygard@kpk.fi
Teema 5
Rommia ruukkuun TÄNÄÄN KOKKOLASSA: Postikorttitaiteilija Maria Peltoniemen uudet kortit Mia Coloressa, Pormestarinkatu 2, av. ti-pe klo 12-17, la 10-14.
Rommiruukku on ikivanha keskieurooppalainen tapa säilöä hedelmälohkoja ja marjoja. Ruukkua aletaan koota ensimmäisen sadon valmistuessa ja jatketaan loppusyksyyn asti. Ruoka, sivu 16
Naisen sydän murtuu salaa Nainen ajattelee sydämellään, mutta ei sydäntään. Naiset pitävät yleensä suurimpana terveysuhkanaan syöpää. Todellisuudessa sydän ja verisuonisairaudet ovat naisten kuolinsyynä paljon yleisempiä kuin kaikki syövät yhteensä. Pitkään on luultu, että naiset ovat miehiä paremmin suojassa valtimotaudeilta. Elämänsä alkupuolella näin vielä onkin, mutta erot alkavat kuroutua umpeen vaihdevuosi-iässä. Sen jälkeen estrogeenin antama suoja pienenee asteittain. Valtimotaudit ovat sekä miesten että naisten yleisin kuolemansyy Suomessa. Joka vuosi valtimotauteihin kuolee Suomessa yli 10 000 naista, joka on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin kuolemat kaikkiin syöpiin yhteensä. Sepelvaltimotautiin kuolee vuosittain noin 6000 naista ja rintasyöpään 800. – Naiset kuitenkin sairastuvat valtimotauteihin eri tavalla kuin miehet. Heillä taudin oireet ovat usein salakavalia ja epämääräisiä. Myös sairauden kulku on arvaamattomampi, toteaa Keski-Pohjanmaan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Raija Keski-Sämpi. Nainen saattaa tuntea itsensä väsyneeksi ja uupuneeksi. Entinen energisyys hiipuu eikä fyysinen suorituskyky ole entisellään. Arkisten askareiden hoitaminen, portaiden nouseminen ja siivoaminen tuntuvat raskaammilta kuin ennen, vanha lenkkipolku turhan mäkiseltä ja jopa lakanoiden vaihtamisessa väsähtää. Kädet väsyvät käsitöitä tehdessä, kukkia hoitaessa, ikkunoita pestessä tai ylipäätään töissä, joissa käsiä joutuu pitämään koholla. Raija Keski-Sämpi neuvoo kiinnittämään huomiota tällaisiin oireisiin. – Naisella valtimotautiin ei välttämättä liity rintakipuja, jotka ajaisivat soittamaan 112: een. Epämääräisten oireiden takia taudin havaitseminen voi olla hankalaa ja viivästyttää diagnoosia ja hoitoa. Edes lääkärit eivät välttämättä heti hoksaa, mistä naisen oireissa on kysymys. Ne saatetaan tulkita vaihdevuosiin, stressiin, elämäntilanteeseen tai kiireeseen liittyviksi. Naisilla sairaus kehittyy usein myös hitaammin ja pidemmän ajan kuluessa kuin miehillä. Sairastumisikä on kymmenkunta vuotta korkeampi kuin miesten. – Naisen kannattaa tarkkailla verenpaine-
ja kolesteroliarvojaan sekä tiedostaa mahdollinen sukurasitus. Sydänsairaudet kulkevat usein suvussa. Etenkin, jos vanhemmat tai jompi kumpi vanhemmista on sairastunut sydän- ja verisuonitauteihin kovin nuorena, saattaa omakin riski olla kohonnut. Perimällä on merkitystä valtimotautien syntyyn, mutta olivat geenit mitkä hyvänsä, jokainen voi tehdä paljon riskien vähentämiseksi. Sydämen terveyttä uhkaavat myös vanhat tutut riskit eli tupakointi, ylipaino, stressi, masennus ja huono fyysinen kunto. Naiset huolehtivat usein huomattavasti enemmän muista kuin itsestään. He ajattelevat enemmän sydämellään kuin omaa sydäntään. Raija Keski-Sämpi neuvoo naisia kaiken kiireenkin keskellä kiinnittämään huomiota välillä omaan hyvinvointiinsa ja huolehtimaan myös omasta sydämestään. – Välillä pitää ottaa aikaa itselleen, antaa kotitöiden olla ja lukea vaikka hyvää kirjaa. Pitää opetella sanomaan ei ja pyrkiä välttämään ylimääräistä stressiä. Joka paikkaan ei tarvitse ehtiä eikä kaikkea tehdä itse. Raija Keski-Sämpi kehottaa naisia myös liikkumaan. Kaikki liikunta tekee hyvää. Myös hyötyliikuntaa kannattaa lisätä. Marjaja sieniaikaan voi lähteä syksyiseen metsään korin kanssa tai ilman ja nauttia luonnosta, kiireettömyydestä ja ulkoilmasta. Sydänliitto pyrkii NaisenSydän-ohjelmalla kannustamaan naisia kiinnittämään huomiota oman sydämensä hyvinvointiin. PuNainen-kampanja on osa ohjelmaa ja se on suunnattu erityisesti nuorille työikäisille naisille, jotka elävät elämän ruuhkavuosia. PuNainen pyrkii avaamaan ovea oravanpyörästä naisen omatahtoisempaan elämään ja luopumaan ”sitten kun” -ajattelusta. Ruuhkavuosiaan elävä nainen pyrkii usein lisäämään voimavarojaan, jotta pystyisi hoitamaan entistä paremmin työn, kodin, perheen, ystävyyssuhteensa ja harrastuksensa. Naisia rohkaistaan pysähtymään hetkeksi ja tarkastelemaan elämää terveen tulevaisuuden kannalta jo nyt. Riitta-Maija Sykkö, teksti Päivi Karjalainen, kuvitus
KAHDEN PROSENTIN TALLETUSKORKO MYÖS SINULLE Talletusaika 12 kk. Yksi nosto ilman kuluja 3 kk:n jälkeen. Minimitalletus 10 000 €. Lue lisää www.aktia.fi. Varaa aika Aktia Pankista puh. 010 247 100* *kiinteästä linjasta 0,08 €/puhelu + 0,06 €/min., matkapuhelimesta 0,08 €/puhelu + 0,17 €/min.
Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.
4
URHEILU ●
KPV iski kolme kertaa
Yhteystiedot: Urheilun toimitussihteeri: Risto Lintilä 020 750 4422. Osaston esimies: Juha Savela 020 750 4420 Urheilutoimitus: 020 750 4425. Sähköposti: urheilu@kpk.fi. Fax: 020 750 4444
Jeremenko jr. lähtee Jarosta
hallitseva maailmanmestari Sebastien Loeb kehui Portugalin MM-rallin voittajaa. hallitseva maailmanmestari Sebastien Loeb kehui Portugalin MMrallin voittajaa. Sivu 13
”
Lauantaina 24.12.2011 KESKIPOHJANMAA
Red Bull -pilotit Webber ja Vettel kolaroivat keskenään sunnuntaina ajetussa Turkin gp:ssä. Yhteentörmäys alleviivasi tallin sisäistä kilpailutilannetta.
Siirtohuhujen perusteella Jeremenkosta oli kiinnostunut useampi eurooppalainen seura. Myös pelaaminen Jarossa kauden loppuun oli yksi vaihtoehdoista. Jalkapal-
JALKAPALLO Jalkapalloliiga: TamU–Jaro 1–4 (0–1) 20. Marco Matrone (Ymer Xhaferi) 0–1, 63. Alexei Eremenko Jr 0– 2, 64. Jonne Hjelm 1–2, 77. Markus Kronholm (Eremenko Jr) 1–3, 90. Venance Zézé (Papa Niang) 1–4. Erotuomari: Mattias Gestranius. Yleisöä: 1 200. TamU: Mikko Kavén, Kristian Kojola, Antti Ojanperä (46. Jonas Emet), Henri Myntti, Vili Savolainen, Jari Niemi (v), Tuomas Haapala, Sakari Saarinen, Tomi Petrescu (72. Jesse-Juho Kuusisto), Aleksei Kangaskolkka (81. Juha Pirinen), Jonne Hjelm. Jaro: Vitali Teles, Heikki Aho, Maxim Vasiljev, Marco Matrone (v), Ymer Xhaferi (v), Markus Kronholm, Sebastian Mannström, Venance Zézé, Papa Niang, Nosh A Lody, Alexei Eremenko Jr. MyPa–Haka 2–1 (2–0) 16. Maxim Votinov (Ville Oksanen) 1–0, 32. Oksanen (Tuomas Aho) 2– 0, 81. Mikko Innanen (Jani Kauppila) 2–1. Erotuomari: Tony Asumaa. Yleisöä: 1 024. MyPa: Antti Kuismala, Sampsa Timoska, Antti Uimaniemi, Tuomas Aho (v), Ville Saxman (82. Stefan de Las), Ville Oksanen (71. Felipe Benevides), Antti Okkonen, Konsta Hietanen, Ilari Äijälä, Tosaint Ricketts (75. Pele Koljonen), Maxim Votinov. Haka: Saku Pesonen, Regi Nooitmeer, Toni Kuivasto, Timi Lahti, Jarno Mattila, Jani Kauppila, Ben Traore (41. Kalle Multanen), Benito Yllaconza (62. Xhevdet Gela), Quincy Osei (v, 73. Mohamed Koroma v), Mikko Innanen, Toni Lehtinen (v). HJK–IFK Mariehamn 3–1 (2–0) 9. Rafinha (Sebastian Sorsa) 1–0, 16. Akseli Pelvas 2–0, 62. Sasha Anttilainen 2–1, 90. Juho Mäkelä (Erfan Zeneli) 3–1. Erotuomari: Vesa Pohjonen. Yleisöä: 2 151. HJK: Ville Wallén, Tuomas Kansikas, Mathias Lindström, Juhani Ojala, Sebastian Sorsa (85. Teemu Pukki), Johannes Westö (53. Juho Mäkelä), Medo, Cheyne Fowler, Akseli Pelvas (66. Erfan Zeneli), Rafinha, Dawda Bah. IFK Mariehamn: Willis Ochieng, Patrik Rikama, Medoune Gueye (78. Dmytro Voloshyn), Trafford Mason (v), Echiabhi Okodugha (46. Sebastian Strandvall v), Ante Simunac, Tamás Gruborovics, Mika Niskala, Amos Ekhalie, Mikko Paatelainen (63. Marcus Olofsson), Sasha Anttilainen. HJK................... 20 13 4 3 35– 12 43 FC Honka.......... 20 11 4 5 34– 22 37 TPS.................... 20 9 6 5 30– 20 33 KuPS................. 20 10 3 7 34– 30 33 Jaro.................. 20 9 4 7 33– 23 31 MYPA................ 20 6 8 6 27– 29 26 FC Inter............. 20 7 4 9 23– 26 25 TamU................ 20 7 4 9 27– 35 25 VPS................... 20 7 4 9 21– 30 25 JJK.................... 20 7 3 10 25– 28 24 AC Oulu............ 20 6 5 9 22– 30 23 Haka................. 20 6 5 9 23– 33 23 IFK Mhamn....... 20 5 6 9 29– 33 21 FC Lahti............ 20 2 10 8 17– 29 16
loliigan päättyminen jo lokakuussa kallisti vaakaa siirron puolelle. – Suomen kausi loppuu niin aikaisin, että joutuisin olemaan pelaamatta yli kaksi kuukautta. Tämä on hyvä ratkaisu, sillä saan pelata koko ajan kunnes palaan taas Metallistiin, Jeremenko jr perusteli. Jeremenko junior pelasi alkukauden Jarossa lainasopimuksella ukrainalaisesta FK Metallist Harkovasta, jonka kanssa hänellä on sopimus kesäkuun 2012 loppuun saakka. Lainasopimuksella hän pelaa myös Skotlannissa. Ennen Skotlantiin lähtöään Jeremenko jr pelaa Suomen maajoukkueen EM-karsintapelit Moldovaa ja Hollantia vastaan. Jaron toimitusjohtaja Niklas Storbacka kiitteli ”Loshaa” hänen alkukauden panoksestaan. – Tässä on ollut monta voittajaa. Saimme hyvän pelaajan ja Losha sai tilaisuuden päästä jälleen kuntoon. Hän myös ehti osoittaa olevansa huippupelaaja. Storbackan mukaan toinen
Metallistin lainapelaaja Venance Zézé on jäämässä Jaroon loppukaudeksi. – Asiat voivat tietysti muuttua nopeastikin, mutta tällä tietoa Zézé pelaa meillä kauden loppuun, Storbacka totesi. Vielä viime viikolla Storbacka uskoi, ettei Jaro hanki enää uusia pelaajia. Tilanne on kuitenkin muuttunut. – Meillä on virityksiä lainapelaajan hankkimisesta loppukaudeksi. Aikaa on enää vähän, mutta jos asioista päästään yhteisymmärrykseen, saamme riveihimme täydennystä, Storbacka vihjasi. Tarkemmin Storbacka ei halunnut maanantaina aamupäivällä asiaa kommentoida. Ei edes sitä, onko kyse kotimaisesta vai ulkolaisesta pelaajasta. Jaron valmentaja Aleksei Jeremenko seniorin mukaan Jaro jatkaa tältä kaudelta tutulla pelityylillä, vaikka ”Losha” lähteekin keskikentältä. – Pelityyli ei muutu mitenkään. Nyt muiden pelaajien on otettava enemmän vastuuta. Juha Savela
TAMPERE. Jaro halusi näyttää kaikille maanantaina, että Alexei Jeremenkon viimeinen ottelu seurassa tulee olemaan ikimuistoinen. Joukkue olisi voinut tyylitellä vaikka 8–3-voittonumerot hyvät tekopaikat huomioiden, mutta 4–1-lukemat olivat nekin tyylikkäät. Valmentaja Aleksei Jeremenko senior oli todella tyytyväinen. – Pelasimme kurinalaisesti.
Teimme monta hienoa maalia. Olen onnellinen poikien puolesta, Jeremenko sanoi. Junior lähtee siis ainakin neljäksi kuukaudeksi Kilmarnockiin. Jaro saattaa vielä kaivata häntä, mutta ainakin Tampereella onnistujia oli monta muutakin kuin parhaana palkittu Jeremenko. – Ymer Xhaferi on hyvä vaihtoehto tälle paikalle. Aiomme yhä pelata samalla tavalla, vaikka Losa on poissa kokoonpanosta, valmentaja Jeremenko
REISJÄRVI. Reisjärven ammattilaisnyrkkeilijä Jaakko Myllylä palaa kehään 9. lokakuuta Kokkolassa. – Hyvillä fiiliksillä lähden otteluun. Odottavan aika on ollut todella pitkä. Melkein vuosi on edellisestä ottelusta, Jaakko Myllylä kertoo ammattilaisuran jälleen jatkuessa. Viime vuoden marraskuussa ylemmän kevyen välisarjan ammattilaisten SM-ottelussa kätensä loukannut Myllylä nousee kehään Ykspihlajan Reima Boxingin järjestämissä kansallisissa nyrkkeilyissä. Myllylän vastustajaa ei ole vielä vahvistettu, mutta tarjokkaita on useampiakin. Ykspihlajan toimitalolla käytävän ottelun kestoksi on kaavailtu kuusi erää. Myllylä palaa kehään omassa sarjassaan eli ylemmässä kevytsarjassa; 63,5 kilon sarjassa. Myllylän harjoitusreissu pääkaupunkiseudulle onnistui hyvin ja operoitu käsi on jälleen ottelukunnossa. – Käsi on kuntoutunut hyvin ja kipua ei ole tuntunut. Oikeaa tahtia ollaan menty ja kovasti treenattu. Sparratessa ei ottelusilmä ollut täydellisesti koh-
Pietarsaari jää taakse. Aleksei Jeremenko juniorin pelit Jarossa on tällä erää pelattu. Suunta käy kohti Skotlantia. Kuva: Jukka Lehojärvi
sanoi. Jeremenko jr teki 0-2-maalin hienolla zipillä takanurkkaan, mutta menetti minuuttia myöhemmin pallon omalla alueella ja Jonne Hjelm kavensi. Unitedin toive viidennen peräkkäisen tappion välttämisestä eli 14 minuuttia, sitten Jeremenko syötti Markus Kronholmille. Tämä latasi uransa ensimmäisen liigamaalin, kun Tamun Sakari Saarinen potkaisi tyhjää. Päätösminuuteilla Venance Zeze teki toisen zippi-
maalin Mikko Kavenin taakse. – Meille tuli liikaa isoja virheitä. Osaamisellakin on merkitys, pitää antaa tunnustus vastustajan hyökkääjille. Osaamistaso oli heillä aivan eri kuin meillä, myönsi Tamun valmentaja Ari Hjelm. Junior teki siis yhden maalin, se oli hänelle kauden seitsemäs. Zezelle maali oli kauden kuudes. – Pelissämme oli hyvä laatu ja yritystä riitti. Kenttä oli toki raskas pelata, valmentaja Jere-
menko sanoi. Oletko tyytyväinen poikasi panokseen kauden aikana? – Losa tuli, koska halusi päästä kuntoon ja pelata 90 minuutin otteluita. Nyt hän siirtyy Mixun joukkueeseen ja on kunnossa. Pääsimme tavoitteeseen molemmat, Jeremenko sr sanoi. – Suomen kausi päättyy liian aikaisin hänen kannaltaan. Nyt hän menee Skotlantiin isompiin ympyröihin, Jeremenko sr sanoi. Juha Savela
Hyvä alku riitti Myllykosken Pallolle KOUVOLA. Myllykosken Pallon tilanne jalkapalloliigassa helpottui huomattavasti, kun kotikentällä tuli 2–1 (2–0) voitto Valkeakosken Hakasta. MyPa hallitsi pelin ensi jaksoa ja teki kaksi maalia. Toisella ote
kirposi ja loppua kohti piristynyt Haka teki vaarallisia hyökkäyksiä MyPan maalille. Antti Kuismala kuitenkin kesti maalissa tulituksen ja Hakan kavennus tuli turhan myöhään. Hakan valmentaja Sami Ristilä harmitteli ensimmäi-
sen jakson esitystä. – Toisella jaksolla tulimme jo lähemmäs palloa ja saimme pelistä kiinni. Se ei kuitenkaan riittänyt ja menetimme tärkeitä pisteitä, Ristilä sanoi. Hakan uudet pelaajat Toni Lehtinen piikissä ja Timi
Lahti topparina pelasivat kelpo pelin ja ovat joukkueelle selkeitä vahvistuksia. MyPan valmentaja Janne Lindberg harmitteli liikaa passivoitumista ja pallon roiskimista sinne tänne. – Peliä pitää saada aktiivisem-
maksi. Meille kuitenkin tärkeä voitto, Lindberg arvioi. Kotijoukkueen parhaimmistoa olivat topparipari Sampsa Timoska–Tuomas Aho ja maalivahti Antti Kuismala. STT
HJK voitti Medon jäähyväisottelun HELSINKI. HJK palasi eurokentillä kärsimiensä tappioiden jälkeen voittojen tielle jalkapalloliigassa, kun se päihitti vaisun vastuksen tarjonneen IFK Mariehamnin 3–1 (2–0). Klubi säilytti onnistumisellaan vankan mahdollisuuden mestaruuden uusimiseen – kuusi kierrosta ennen päätöstä sen sarjajohto on kuusi pistettä. HJK:n räväkkä alku tuotti sille jo reilussa vartissa kahden maalin johdon, viimeistelijöinä kunnostautuivat puolustaja Rafinha ja hyökkääjä Akseli Pelvas. Karsijan paikalta pois pyrkivä maarianhaminalaisjoukkue sai kuitenkin uutta puhtia isäntien maalitehtailun tauottua. Toisella puoliajalla IFK Mariehamn ahdisteli kotijoukkuetta hyökkäyksillä, kärkipelaaja Sasha Anttilainen saikin iskettyä 62. minuutilla lähietäisyydeltä kavennuksen Ville Wallenin taakse. – Vaikea lähtötilanne otteluun, yksityiskone odotti lentokentällä Medoa, joka teki hienon
työn. 2–0 ja avausjakso kohtalaista peliä, sitten aika laiskaa, HJK:n valmentaja Antti Muurinen ruoti. Klubi säilytti kuitenkin hiipuneen otteensa Partizan Belgradiin siirtyvän taiturimaisen keskikenttäpelaajansa Medon jäähyväisottelussa. Espanjasta kotimaahan palanneen ja HJK: hon siirtyneen Teemu Pukin päästyä kentälle viimeiseksi kymmenminuuttiseksi isännät komistivat voittoaan. Erfan Zeneli syötti ja pörssikärki Juho Mäkelä laukoi liigakauden 13. osumansa puolustaja Mason Traffordin estelyistä huolimatta. – Avausjakso oli pettymys. Pääsimme maalin päähän, mutta sitten tuli harmittava virhe, IFK Mariehamnin valmentaja Pekka Lyyski kuvasi. Klubi säilytti kuitenkin hiipuneen otteensa Partizan Belgradiin siirtyvän taiturimaisen keskikenttäpelaajansa Medon jäähyväisottelussa. STT
milj.e Vakio 2 Jalkapallovakio Oikea rivi: 212 122 121 X21 Voitonjako: 12 oikein ei yhtään kappaletta, 11 oikein 11 kpl voitto-osuus 5 588,30 e, 10 oikein
Jaakko Myllylä palaa kehään Kokkolassa
Jeremenko Junior lopetti tyylikkäästi TamU-Jaro 1–4 (0–1)
VOITONJAKO: Keno 35/10
Maanantai 30. 8. Voittonumerot: 1, 10, 12, 13, 14, 15, 21, 25, 38, 41, 46, 47, 48, 49, 50, 53, 54, 58, 67, 70. Lotto kierroksella oli kaksi seitsemän oikein. Voittajat saavat 1,2
”Odottavan aika on pitkä”
Ura jatkuu lainasopimuksella PIETARSAARI. Alekse i Jeremenko juniorin ura jatkuu syyskuussa Skotlannin liigassa. Alkukauden Pietarsaaren Jarossa lainasopimuksella pelannut Jeremenko jr esiintyi vielä maanantaina Jaron paidassa TamU: a vastaan, mutta kulisseissa hiottiin siirron viimeisiä yksityiskohtia valmiiksi. Siirtoikkuna umpeutuu tiistaina. Jeremenko jr siirtyy Skotlantiin Kilmarnockiin. MikaMatti Paatelaisen manageroima joukkue kolmen kierroksen jälkeen kahdeksantena 12 joukkueen liigassa. Kilmarnock avasi pistetilinsä voittamalla lauantaina vieraissa Aberdeenin 1–0. – Jos jotain selvästi isompaa siirtoa ei toteudu, Jeremenko jr tulee meille, vahvisti Paatelainen maanantain Iltalehdessä. Kilmarnockia Jeremenko jr edustaa ensimmäisen kerran 11. syyskuuta. Lainasopimus kestää vuoden loppuun.
Lotto kierros 00 / 2010: 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0 Lisänumerot: 0, 0, 0 Jokeri: 000000.
HJK:n Teemu Pukki (vas.), Juho Mäkelä ja Dawda Bah juhlivat Mäkelän voittomaalia jalkapalloliigassa IFK Mariehamnia vastaan. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari
dallaan, mutta hurjaa vauhtia on edetty, Myllylä iloitsee. – Jaska on valmis ja tuo Kokkolaan sijoittuva matsi kyllä sopii jo paikallisuutensakin vuoksi. Turha lähteä tässä vaiheessa merta etemmäs kalaan. Kunhan Kokkolassa on hommat hoidettu niin katsotaan sitten miten jatketaan, Myllylän valmentaja Pekka Parkkila toteaa nyrkkeilytalli Steelringin kotisivuilla. Myllylän ottelu huipentaa Ykspihlajan Reiman kansalliset nyrkkeilykisat. Kokkolassa nähdään samalla historiallisesti ammattilaisnyrkkeilyä. – Kun ottelu lähestyy, niin aletaan hyvissä ajoin valmistautumaan siihen, reisjärvinen kehätyöläinen puntaroi ja lisää muiden töiden jäävän sillon taustalle. Myllylä on paidattomana ammattilaisena iskenyt kymmenen ottelua, joista hän on voittanut yhdeksän ja yksi on päättynyt ratkaisemattomana. Hän voitti viime vuonna myös Baltic Boxing Union -liiton Itämeren alueen ylemmän kevytsarjan mestaruuden. Tapani Postila
Henrik Mustosen vastustaja Meksikosta BOGOTA. Ylivieska Squashin Henrik Mustonen avaa kautensa XIII Abierto Colombiano De Squash - ammattilaisturnauksessa Kolumbiassa. Mustosen, 19, vastustaja on meksikolainen Cesar Salazar Kolumbian avointen 1. kierroksella. Ottelu pelataan torstaina. Mustonen on PSA-rankinglistalla 87. sijalla ja 22-vuotias Cesar Salazar 68. sijalla. Bogotan turnauksen pelaajalistalla Mustonen rankataan kuitenkin
TENNIS Oulu: TotoTV 30.8. 1. lähtö, sh 2100 m: 1) Turon Huvi/ Juhani Harmoinen 28,2a (17,64), 2) Ravel 28,3a (8,63).3) Arsan Muisto 28,3a (8,82).4) Demila 28,3a x (1,87). poissa: 7. Toto (2-9-5): 17,64 3,523,36-3,36 48,42. 2. lähtö, sh 2100 m Umesläp Oulu Express-karsinta: 1) Räjähdys/Antti Teivainen 29,4a (5,68), 2) Sopun Haaste 30,0a (22,73).3) Mylverin Camaro 30,5a (26,2).4) Tähti-Heppu 30,5a (7,25). Toto (5-1-9): 5,68 3,033,51-4,26 39,62. 3. lähtö, sh 2100 m Umesläp Oulu Express-karsinta: 1) Pikku-Pertti/ Antti Teivainen 29,5a (1,39), 2) Niemen Apori 30,8a (10,29).3) Jänkäralla 31,7a (31,38).4) Etupassi 31,9a (9,19). Toto (9-5-10): 1,39 1,23-1,482,17 4,36. 4. lähtö, V4-1, sh 2100 m: 1) Turon Lieska/Mika Jauhola 27,4 (14,74), 2) Hiskappi 26,9 (12,68).3) Liider 27,9 (31,03).4) Hissun Virva 27,1 (3,82). poissa: 14. Toto (4-13-5): 14,74 4,414,28-10,29 112,30. V4-kerroin: 159,59. 5. lähtö, V4-2, lv 2100 m Umesläp Oulu Express-karsinta: 1) Stone Capes Jeff/Sami Sandberg 16,2a (7,04), 2) Sunrise Lover 16,6a (6,89).3) Intruder 16,7a (12,58).4) Special Maestro 17,2a x (2,59).poissa: 11. Toto (8-7-2): 7,04 2,11-1,72-3,65 16,20. V4kerroin: 615,47. 6. lähtö, V4-3 DUO-1, lv 3100 m: 1) Monsieur Express/Aki Antti-Roiko 18,1a (4,77), 2) Little Needle 18,2a (54,24).3) Zoltan 18,3a (6,19).4) Charmantsin 18,3a (15,7).poissa: 3, 8. Toto (2-6-7): 4,77 2,73-6,04-2,96 82,41. V4-kerroin: 1295,77. 7. lähtö, V4-4 DUO-2, lv 1600 m: 1) King Value*/Mika Forss 13,8a (15,15), 2) Garlands Dream 13,8a (1,92).3) King Cobra* 13,8a (5,95).4) Giants Causeway* 13,9a (47,27). Toto (5-49): 15,15 2,36-1,53-2,21 12,94. V4-kerroin: 13224,97. Päivän Duo: 2-5, kerroin: 86,11. 8. lähtö, lv 2100 m: 1) Hilde Saknussen/Mika Forss 17,0a (2,49), 2) Sky Cloud 17,2a (14,15).3) Callela Broadway 17,5a x (4,09).4) Joy Of Express 17,6a x (131,28). Toto (4-10-8): 2,49 1,43-4,05-1,80 14,89. 9. lähtö, TROIKKA-1, lv 2100 m: 1) Meadow Fox/Niko Jokela 16,1a (1,97), 2) Albino Star 16,1a (6,48).3) Magical Blend 16,2a (7,59).4) Not A Joke* 16,4a (20,92). Toto (11-9-1): 1,97 1,331,63-2,29 5,85. Troikka: 46,04. 10. lähtö, lv 2100 m Umesläp Oulu Express-karsinta: 1) Agostiinisin/ Mika Forss 16,3a (1,74), 2) Victory
seitsemänneksi ja meksikolainen yhdeksänneksi. El Nogan klubilla pelattavan turnauksen ykkössijoitettu on Olli Tuominen. Hän eteni viime vuonna turnauksessa välieriin. Suomen squashtähti on maailmanlistalla tällä hetkellä sijalla 25. Tuomisen avausvastustaja 30 000 dollarin turnauksessa selviää karsintojen jälkeen. Turnauksen finaali pelataan ensi sunnuntaina.
Lane 16,8a (6,32).3) Alone Hope 17,0a (6,95).4) Valiant Kemp 17,4a (18,45). Toto (10-6-7): 1,74 1,19-1,841,60 5,33. 11. lähtö, lv 2100 m: 1) Lovex/Niko Jokela 16,8a (3,39), 2) Pro Lover 17,2a (16,83).3) Dur Minover 17,5a (41,83).4) Balehill Bob 17,5a (40,6).
TENNIS New York: Kauden 4/4 grand slam -turnaus, Yhdysvaltain avoin mestaruusturnaus: Kaksinpelien 1. kierrosta, sijoitettujen pelaajien ottelut: Miehet: Nikolai Davidenko Venäjä (6)–Michael Russell USA 6–4, 6–1, 6– 3, Marin Cilic Kroatia (11)–Ilja Martshenko Ukraina 7–5, 6–3, 6–0, Juan Carlos Ferrero Espanja (22)–Martin Klizan Slovakia 6–1, 6–3, 6–0. Naiset: Kim Clijsters Belgia (2)– Greta Arn Unkari 6–0, 7–5, Francesca Schiavone Italia (6)–Ayumi Morita Japani 6–1, 6–0, Jelena Dementjeva Venäjä (12)–Olga Govortsova ValkoVenäjä 6–1, 6–2, Shahar Peer Israel (16)–Jelena Kostanic Tosic Kroatia 6–4, 7–5, Anastasia Pavljutshenkova Venäjä (20)–Kristina Barrois Saksa 6–4, 6–1, Petra Kvitova Tshekki (27)–Lucie Hradecka Tshekki 6–4, 7– 5, Alisa Kleibanova Venäjä (28)–Johanna Larsson Ruotsi 7–6 (7–4), 6–2, Alona Bondarenko Ukraina (29)–
RAHAPELIT Keno 35/10 Maanantai 30. 8. Voittonumerot: 1, 10, 12, 13, 14, 15, 21, 25, 38, 41, 46, 47, 48, 49, 50, 53, 54, 58, 67, 70. Vakio 2 Jalkapallovakio Oikea rivi: 212 122 121 X21 Voitonjako:´12 oikein ei yhtään kappaletta, 11 oikein 11 kpl voitto-osuus 5 588,30 e, 10 oikein 245,60 e.
VOIMISTELU Pesaro: Rytmisen voimistelun maailmancupin osakilpailu: Naiset, neliottelu: 1) Jevgenija Kanajeva Venäjä 116,325, 2) Daria Kondakova Venäjä 113,075, 3) Melitina Staniouta Valko-Venäjä 111,875, ...43) Julia Romanjuk Suomi 95,875. Joukkueet: 1) Italia 55,750, 2) ValkoVenäjä 55,500, 3) Israel 51,775, ...13) Suomi 45,250.
TORSTAINA 2. SYYSKUUTA 2010 Irtonumero 2€ 237. numero 108. vuosikerta Puh: (06) 247 7930 www.pohjalainen.fi
Dragsvikiin, mars! Valtaosa Vaasan ruotsinkielisestä ikäluokasta suuntaa kutsunnoista Raaseporiin. 7
Aalto-yliopiston professori Matti Pohjola varoittaa, että talouden kasvu voi jäädä vain puoleen siitä, mihin olemme viime vuosina tottuneet. 2
Voimistuvaa pohjoistuulta. Selkeää, lämpötila 12...16 astetta. 17
Palosaaren kirkko torneineen on koonnut kirkkokansaa nyt täydet sata vuotta. 17
Eläkeleikkuri vähentää työeläkettä oletettua ahneemmin Isojen pankkien laskurit puolestaan aliarvioivat lakisääteisen eläketurvan määrää PIRKKO LEHTIMÄKI VAASA Elinaikakerroin eli elä-
keleikkuri pienentää työeläkkeiden tasoa enemmän kuin viisi vuotta sitten arvioitiin. Professori Hannu Piekkola Vaasan yliopiston kansantaloustieteenlaitokselta sanoo, että
vanhuuseläkkeen alarajaa on nostettava Suomessa. Piekkola laskee, että elinajan pidennyksestä kaksi kolmasosaa pitäisi kulua työssäoloon ja korkeintaan yksi kolmasosa eläkeaikaan. Näin eläke-etu pysyisi samana.
– Elinikä pitenee horisontissa ainakin vielä kolmella vuodella. Silloin eläkeiän alarajankin pitäisi nousta kahdella vuodella. Hän nostaisi alarajan nykyisestä 63 vuoden iästä 65 vuoteen. Ylärajaksi hän asettaisi 70 ikävuoden.
– Se on kuitenkin poliittinen päätös, hän muistuttaa. Hän ei usko, että eläkeasia nousee eduskuntavaalien isoksi kysymykseksi. – Puolueet, jotka nostaisivat alarajaa, haluavat siirtää asian seuraavaan hallitukseen sovit-
tavaksi. Eläkeleikkuri on mekanismi, jolla varaudutaan kansalaisten eliniän pitenemiseen. Kerroin pienentää kuukausieläkettä. Pankit markkinoivat kansalaisille erilaisia pitkäaikaistilejä säästämiseen eläkepäivien
varalle. Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan pankkien laskurit antavat kuitenkin virheellisen kuvan lakisääteisistä työeläkkeistä ja aliarvioivat eläketurvaa. Sivu 5
Seinäjoelta löydetyn ampiaishämähäkin arvellaan saapuneen paikalle Virosta tai Ruotsista. KUVA: JOUKO HÄNNINEN
Harvinainen hämähäkki löytyi Seinäjoelta TAPIO SAARTENOJA SEINÄJOKI Suomessa erit-
täin harvinainen ampiaishämähäkki on löytynyt läheltä Seinäjoen keskustaa. Tätä ennen Suomesta on tavattu vain kolme yksilöä, ensimmäinen Vantaalta vuonna 2007 ja kaksi samaan aikaan Hirvensalmelta viime vuonna. Ampiaishämähäkki on alkujaan Välimeren laji, joka on viime vuosikymmeninä levittäytynyt pohjoisemmaksi. Tanskassa niitä on jo varsin
runsaasti ja ampiaishämähäkkejä on löydetty myös Virosta ja Ruotsista. Seinäjoelta löytynyt yksilö on pohjoisin Euroopasta tähän asti löydetty. Ampiaishämähäkki on helppo tunnistaa, se on ainut laji, jonka ruumista mustat, keltaiset ja valkoiset poikkiraidat. Täysikokoisen naaraan ruumis on 14 - 17 millimetrin pituinen ja sen jalkojen kärkiväli voi olla lähes kymmenen senttiä. Sivu 8
VA SAM E
Eko on in Habitaressa
BCLU SN RI OI
ANNE LAURILA HELSINKI Ympäristöystä väl-
lisyys, kestävä kehitys ja kierrätysmateriaalit. Nämä ovat tämän päivän trendejä sisustuksessa ja huonekalusuunittelussa. Tämä käy ilmi Habitare-messuilla, jotka järjestetään viikonloppuna Helsingin Messukeskuksessa. Kurikkalainen huonekaluvalmistaja Pohjanmaan kaluste julkisti keskiviikkona, messujen ammattilais- ja me-
diapäivänä, uuden Luontomalliston, jonka sohvat on valmistettu kierrätysmateriaaleista. Esimerkiksi sohvan istuintyynyjen täyte on käytetyistä muovisista juomapulloista valmistettua PETkuitua. Habitaressa on mukana useita pohjalaisyrityksiä omilla osastoillaan tapaamassa kuluttajia ja jälleenmyyjiä sekä esittelemässä uutuusmallistojaan. Sivu 22
Bensaa ja patruunoita
IL
JARNO RANTA VAASA Ei siinä vielä ole mi-
KUVA: HENRI KOSKINEN
Fuksit saapuivat kaupunkiin Vaasan yliopistossa aloittaa tänä syksynä noin 800 uutta opiskelijaa, Vaasan ammattikorkeakoulussa runsas 600. Ammattikorkeakoulun fukseista osa istui luennoilla jo maanantaina. Keskiviikkona oli vuorossa Rehtorin rasti -tapahtuma, jossa fuksit tutustuivat koulun tiloihin, uuteen rehtoriin ja toisiinsa. Vaasan yliopiston uudet opiskelijat saapuivat kampukselle keskiviikkona ja aloittivat heti nelipäiväisen orientaatiojakson, jonka aikana tutustutaan kaupunkiin, kampukseen ja opiskelukäytäntöihin. Sivu 4 Perinteiset
KEVÄTbENKOJAISET 29.3.-3.4.
^ajgkf]eoap € € 15.-18.10.
2
3
5€ 10€ kiiruhdA panrapqhk] shoppAAmAAn ^ajgki]]j
- osTA ELÄmÄsi TAkki TERVETULOA bENKOMAAN!
ALE Morsius- ja juhla-asu
Ale
-30% -50% Varaa aika!
Boutique Beauty Vaasanp. 15 puh. 06-3128 366 MXXjXegl`jk`bbf (, ma-pe 10-18, la 10-15
gl_% '-$*()/ *--
j^*mb 670-*.5) i^ .-*.2
Koulukatu 30 A2, 65100 Vaasa Puh. 06 317 0187 www.boutiquebeauty.fi
TAIDEMYYNTI
4ivääTO-PE-LA-SU KLO 12-18
pä
VAIHTOVARASTON TYHJENNYS HUIPPUTILAISUUS Vaihdossa tulleet
-50%
Taidemyymälä (vesitornin vieressä) RAASTUVANKATU 32 VAASA Järj. Taidejätti 045-1119500
markkinat Su 5.9 klo 11–16 * Ohjelmaa * Klimppisoppaa
* Kahvia ja hillopossuja Vapaa sisäänpääsy Puh. (06) 344 2200 www.stundars.fi
tään kovin erikoista, jos perheellä on yhteinen harrastus. Mutta Ala-ahojen yhteinen puuha on ainakin vaasalaisittain erikoinen: isä, äiti ja kolme tytärtä kaikki harrastavat ampumajuoksua ja -hiihtoa. – Tämä on vain niin kivaa ja jännempää kuin pelkkä juoksu tai hiihto, koska kaksi lajia on samassa, kuvailee 13-vuotias Katri Ala-aho. Tuskin mikään maailmassa on ilmaista ja tästä harrastuksesta kuluja kertyy muun muassa kisamatkojen polttoaineista sekä ammuksista. Sivu 24
UBB L C U L SS C N N O LLIIO
L
Katri Ala-aho haaveilee olympialaisista. KUVA: ANNA EGUTKINA
VAAAASA M A MEERI RI
Silakka & SiikaMarkkinat Silakka & SiikaMarkkinat Vaasan Sisäsatama 3.-4.9.
Vaasan Sisäsatama 3.-4.9.
2
MAANANTAINA 23. ELOKUUTA 2010
KAKKOSSIVU UUTISVIIKKO
ANNA UUTISVINKKI
PÄÄTOIMITTAJA Kalle Heiskanen PÄÄKIRJOITUSTOIMITTAJA Matti Peltokangas UUTISPÄÄLLIKÖT Seppo Nurmi ja Janne Lehtonen
Pohjalaisen toimitus (06) 247 7962 toimitus@pohjalainen.fi
PÄÄKIRJOITUS 23. elokuuta 2010 | paakirjoitus@pohjalainen.fi
PERUSTETTU 1903
EK:n palkkalinja ei yllätä
E Tero Koskela kärsii korvasairaudesta, eikä välttämättä pelaa enää tällä kaudella. Valmentaja Tommi Pikkarainen odottaa erilaista KuPS:ia kuin toukokuussa Vaasassa. KUVA: LOTTA PARKKALI
VPS reissulle Savoon Vaasan Palloseura jatkaa pelejään jalkapalloliigassa. Joukkue matkustaa Kuopioon, jossa se kohtaa yllättäjä KuPS:n. Savolaiset ovat olleet tällä kaudella liigan ehdoton piristysruiske. Joukkue on taulukossa kolmantena vain pisteen kakkosena olevaa Honkaa perässä. VPS on tasaisen keskikastin alapäässä. Sarjan tasaisuutta kuvaa se, että kuudentena olevan Inter Turun ja viimeistä edellisenä (13.) olevan AC Oulun välillä on vain viisi pistettä. VPS:n ja KuPS:n edellinen kohtaa-
minen päättyi 23. toukokuuta vaasalaisten 2-0-kotivoittoon. VPS-luotsi Tommi Pikkarainen kertoo seuran nettisivuilla odottavansa luonteeltaan täysin erilaista ottelua. – Emme tule pääsemään yhtä helpolla. Heillä on siellä vielä se kotimuovi, mikä vaikuttaa pikkuisen. Näen, että meillä on mahdollisuudet. On tietysti selvää, että KuPS on pelissä ennakkosuosikki. Ottelu alkaa Kuopion Magnum Areenalla maanantaina 23.8. kello 20.30 alkaen.
MAANANTAI 23.8.
PERJANTAI 27.8.
Palosaaren kirjasto jälleen auki
Sport pelaa Vantaalla
Remontin vuoksi kesän ajan suljettuna ollut Palosaaren kirjasto avaa ovensa. Kirjasto on 23.–31. elokuuta avoinna kesäaukioloajan mukaan mato 12–19, pe 10–17 ja la suljettu.
Jääkiekon mestikseen valmistautuva Vaasan Sport valmistautuu alkavaan kauteen pelaamalla turnauksessa Vantaalla 27.-28. elokuuta. Sport kohtaa perjantaina Turun Toverit.
KESKIVIIKKO 25.8.
LAUANTAI 28.8.
Teatterissa makupaloja tulevasta
Asiaa jätevedestä
Vaasan kaupunginteatterissa vietetään näytäntövuoden ohjelmallisia avajaisia klo 19 suurella näyttämöllä. Silloin saadaan makupaloja syksyn tulevista ensi-illoista.
Kalastus on päivän sana Tänään vietetään valtakunnallista kalastuspäivää. Päivän teemana on”Tarraa vapaan”.
Manner marssittaa joukkonsa Vaasaan Sportin jääkiekon mestisjoukkueen entinen luotsi Mikko Manner marssittaa Kuparisaaren jäähalliin vierailulle nykyisen laumansa oululaisen K-Laserin. Joukkueet kohtasivat edellisen kerran Oulussa 10. elokuuta, jolloin Sport oli parempi maalein 0-3.
Äystön nuorisoseura järjestää Suupohjassa jätevesimessut. Tapahtumassa alan valmistajat ja myyjät esittelevät tuotteitaan.
Kyllä Ei 57% 43%
Sekään ei yllätä, että EK:n linja sai vastapuolelta tyrmäyksen. Tietty määrä ärhentelyä kuuluu aina työmarkkinakierrosten käsikirjoitukseen. Tosiasiassa ehdotus on luonteva jatko viime kierrokselle, jossa EK asetti kuuluisan puolen prosentin palkka-ankkurinsa. Sen viitoittama niukka linja piti loppuun saakka melko hyvin, ja Eteläranta lieneekin kierroksen antiin aika tyytyväinen. Mitään ankaraa arvostelua ei ole kuultu, vain normaalit puheet kilpailukyvyn rapautumisesta. Siihen suurimpana syynä ovat kuitenkin ensimmäiset tupokauden jälkeiset ratkaisut. Niissä työnantajaleirin tärkein tavoite oli lopettaa tupot ja päästä liittojen väliseen sopimiseen. Sillä oli silloin oma hintansa. Työmarkkinoilla eletään edelleen eräänlaista siirtymäkautta tupojen ajasta liittojen väliseen ja yhä paikallisempaan sopimiseen, ja se hiertää jatkuvasti ammattiyhdistysliikkeen kengässä. EK:ta on jo arvosteltu siitä, että se
haluaa tehdä liittokohtaisia sopimuksia mutta asettelee samalla koko vastapuolta kahlitsevia palkkakattoja ihan tupohengessä. Arvostelu ei kuitenkaan osu oikein maaliinsa. Tupojen ongelma oli se, että työehtosopimusten kylkeen ympättiin usein suuri joukko sellaisiakin päätöksiä, joiden teko kuuluu demokratiassa maan eduskunnalle ja hallitukselle. Sellaisia olivat esimerkiksi verotukseen tai tulonsiirtoihin liittyvät asiat. Rahapuolella taas tupojen tiukan yhtenäinen palkkalinja johti siihen, että vientiliittojen vetoavulla hyviä palkankorotuksia maksettiin niilläkin aloilla, joiden palkanmaksukyky ei ollut parhaiden alojen veroinen. Molemmista vääristymistä on ollut korkea aika päästä eroon. Juuri tuosta palkkojen pakkopaidasta EK on halunnut irti. Kyky maksaa palkkoja vaihtelee nykyään paljon eri toimialojen välillä ja myös saman alan yritysten kesken. On hyvä, kun järjestelmää korjataan niin, että työmarkkinaosapuolet pitäytyvät omassa rootelissaan ja puhuvat lähinnä rahasta. Vastaavasti poliittinen järjestelmä hoitakoon sen työkentän, joka sille kuuluu. Ammattiyhdistysliikkeen haikailu tupojen perään selittyykin kahdella seikalla. Ensinnäkin tupoista luopuminen merkitsee niiden vallan kaventumista. Toinen tekijä liittyy palkkoihin. Kun sopimukset tehdään liitoissa, palkkahaitari uhkaa revetä.
EK:n toimitusjohtajan Leif Fagernäsin kauden merkittävintä antia on irtautuminen tupoista. KUVA: HARRI TOIVOLA
Kansantalouden iskukyvyn huomioon ottaen EK:n määrittelemä yhden prosentin ja 0,5 prosentin
Hyvä huomio Norrbackilta Vaasalainen ministeri Ole Norrback (r.) nostaa esille sunnuntain Pohjalaisessa tärkeän näkökulman liikennepolitiikkaan. Hän asettaa kyseenalaiseksi nykysuuntauksen ja arvostelee sitä, että valtio tukee rinnakkaisia liikennejärjestelmiä, jotka ovat kannattamattomia ja jotka eivät aidosti toimi. Esimerkiksi hän ottaa lentoliikenteen Rengonharjulta pääkaupunkiin ja epäilee, ettei nykyisenlainen tukipolitiikka ole lopulta eteläpohjalaisten edun mukaista. Ehkä parempi olisi kehittää samoilla summilla junaliikennettä, Norrback sanoo ja kuvittelee itsensä Seinäjoen seudun päättäjäksi. Norrback tietää varsin hyvin, et-
tä aihepiiri on arka. Siksi hän korostaakin, ettei halua ryhtyä asiassa mestaroimaan. Silti hän tekee aivan oikein nostaessaan tärkeän kysymyksenasettelun esille. Siinäkin Norrback on oikeassa, että monesti liikennehankkeissa ollaan valmiita maksamaan mielikuvista. Esimerkiksi lentokentät koetaan kaikissa maakuntakeskuksissa erittäin tärkeiksi imagotekijöiksi. Niiden todellista ja lopullista hyötyä on kuitenkin mahdotonta mitata luotettavasti. Sama ongelma koskee myös esimerkiksi Vaasan radan sähköistystä. Hankkeessahan on kyse pitkälle siitä, että sen ajatellaan lisäävän seudun vetovoimaa.
Huvilakausi päättyy Huvilakauden päättäjäisi juhlitaan Pohjanmaan rannikolla. Vielä on mahdollista mökkeillä ja nauttia hyvästä seurasta mökkimaisemissa.
SUNNUNTAI 29.9
VPS saa vieraaksen Hongan Vaasan Palloseuran taival jalkapalloliigassa jatkuu, kun Espoon Honka saapuu vierailulle Vaasaan. Toukokuun 30. joukkueet tasasivat pisteet maalittomassa ottelussa Espoossa.
PÄIVÄN KYSYMYS Onko sinulta varastettu jotain arvokasta?
linkeinoelämän keskusliitto nappasi aloitteen käsiinsä, kun se ilmoitti, että tulevalla palkkakierroksella yleiskorotukset eivät saisi ylittää yhtä prosenttia. Taso noudattaa teknologiateollisuuden päänavausta, johon kuuluu lisäksi puolen prosentin henkilökohtainen lisä. Kansantalouden iskukyvyn huomioon ottaen EK:n määrittelemä palkkakatto ei yllätä ja edustaa realismia.
Tiina: Ei ole..mutta edellisinä kesinä kylläkin..suosittelisin kunnon kettinki lukkoja..en luottaisi pelkkään pyörän lukkoon..ne saa helposti pois. paska kaupunki: Pyörä lukitusta pyöräkellarista.Erikseen vielä Pyörän juomapullo ja kori. Kaikki lähtee Vaasassa mikä ei ole kettingillä kiinni. Duunari: Taitamaton esimies on pöllinyt mun työntekemisen ilon. väiiski: Sitä hetkeä odotan pelolla ja vavistuksella, mutta yritän suojella
Tänään kysymme www.pohjalainen.fi
Oletko osallistunut katastrofikeräyksiin? LUKIJAN KUVA Lähetä oma kuvasi MMS-viestinä numeroon 173521. Kirjoita viestin alkuun PO KUVA ja sen jälkeen kuvateksti. Viestin hinta on 0,70 €. Voit lähettää kuvasi myös sähköpostilla osoitteeseen po.kuva@moblog.fi Kuvat myös verkossa osoitteessa galleria.pohjalainen.fi
Eheyttämisellä eroon pirstaleista
Koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Jouni Välijärvi on arvostellut 45 minuutin mittaisia oppitunteja, kiinteitä opetusryhmiä ja vuosiluokka-ajattelua. Välijärven mukaan ei ole nykyaikaa, että keskushallinnossa päätetään kymmeneksi vuodeksi pilkuntarkasti, mitä oppiaineita ja kuinka monta tuntia niitä pitää opettaa. Tutkijasta tiukka oppiainejako tarkasti määriteltyine sisältöineen synnyttää turhaa kilpailua oppiaineiden kesken ja vaatimuksia yhä uusista aineista, mikä lisää opetuksen pirstaleisuutta. Lisäksi se on esteenä yksilölliselle opetukselle. Kotikoulussa vanhemmat opettavat lapsiaan kotona. Suomessahan ei ole koulupakkoa, mutta oppivelvollisuus koskee eräin poikkeuksin 7-17-vuotiaita lapsia. Kotikoulua käyvien tulee osoittaa kunnalle opintojen edistyminen säännöllisin väliajoin. Lehtijuttujen perusteella kotikoulun käymisen syyt ovat usein uskonnollisia tai filosofisia. Tietyn ajattelumallin valinneet vanhemmat haluavat siirtää oppinsa lapsilleen. Moniarvoinen ja sosiaalistava peruskoulu ei näitä kasvattajia miellytä. Toki suotta ei pelätä ruman kielenkäytön ja tyhmien tapojen tarttuvan.
B. VIRTANEN
Oli varmasti kuuma talon sisällä wanhan waasan tulipalossa. KUVA: TIMO SALIN
neuvoi asettamaan koulun yhteyteen elämän kanssa, jolloin kaikki oppiaineet joutuvat pakostakin vuorovaikutukseen keskenään. Opetuksen eheyttäminen on oppiaineiden ja opetustilanteiden jäsentämistä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi.
Peruskoulu on päässyt kiitettävästi julkisuuteen. Tutkijat ovat arvostelleet perusopetuksen rikkonaisuutta ja keinotekoista oppiainejakoa. Yksittäiset vanhemmat puolustelevat kotikoulua ja ovat tyytymättömiä peruskoulun arvopohjaan ja sekalaisen oppilasainekseen.
RAIMO HAUTANEN
Kirjoittaja on Seinäjoella työskentelevä rehtori ja taidekriitikko
Pitemmälle vietynä eheyttävässä opetuksessa oppilaat otetaan mukaan opetuksen suunnitteluun.
Innostuin 90-luvun alussa eheyttävästä opetuksesta. Leipääntynyt opettaja löysi pelastuksen opetushallituksen Heinolan kurssikeskuksesta. Eheyttävän opetuksen uranuurtaja, amerikkalainen kasvatuspsykologi John Dewey
Aloitin oman eheyttämiseni jaksottamisella. Pinosin kasaan kaikki käytössäni olevat oppikirjat. Matematiikan ja äidinkielen kirjat siirsin pois, koska niitä ei otettu mukaan jaksoihin. Laskin käytettävissä olevat työpäivät ja vertasin niitä opetussuunnitelman määräämiin asioihin. Karsin kirjoista pois kappaleet, joita ei opetussuunnitelmassa mainittu. Niihin voitaisiin palata, jos aikaa jää. Koossa oli pian kalenteri, jossa uskontoa, historiaa, ympäristötietoa ja kuvaamataitoa opetettiin kahden tai kolmen viikon jaksoina. Oppilas kanniskeli repussaan äidinkielen, matematiikan ja englannin kielen kirjan lisäksi vain yhtä muuta kirjaa. Jakso päättyi kokeeseen tai kertaukseen. Kuvaamataidon aiheet liittyivät jaksoon. Pitemmälle vietynä eheyttävässä opetuksessa oppilaat otetaan mukaan opetuksen suunnitteluun. Heidät myös sitoutetaan työhön suunnittelemalla yhdessä tavoitteita ja arviointia. Myös vanhemmat saavat etukäteen tietoa lukuvuoden opetuskokonaisuuksista, mikä lisää kiinnostusta koulun työtä kohtaan. Eheyttävää opetusta käytetään edelleen. Miksei siitä kirjoiteta lehtiin? Onko eheyttämisellä oma ansionsa Pisa-menestykseen.
LAINATUT
Hankala ongelma Savon Sanomat kiinnittää huomiota Ranskan päätökseen karkottaa satoja romaneja Romaniaan. Karkotus on tulehduttanut tunteita Euroopan unionissa, mutta osa EU-maiden edustajista ymmärtää presidentti Nicolas Sarkozyn jyrkän linjan politiikan. Ihmisoikeusjärjestöt suhtautuvat Ranskan hallituksen politiikkaan penseästi. Ranskan päämies ja turvallisuusviranomaiset ovat vedonneet EU:n säädökseen, jonka mukaan toiseen maahan asettuvan EU-kansalaisen on osoitettava kolmessa kuukaudessa, että hän pystyy elättämään itsensä. Sarkozy on ilmoittanut, ettei Ranska siedä romanien laittomien leirien pystyttämistä maahansa. Presidentti on saanut omassa maassaan paljon ymmärtämystä näkemyksilleen ja toimilleen. Ranskassa elää noin puoli miljoonaa romania. Ongelman ydin on monisäikeinen eikä sitä ratkaista karkotuksilla ja kielloilla. EU:n olisi pystyttävä vaikuttamaan olosuhteisiin Romaniassa niin, ettei maan kansalaisten tarvitsisi lähteä kerjuulle.
Rauhaan vielä matkaa Viimeisetkin amerikkalaiset taistelujoukot poistuivat muutama päivä sitten Irakista Kuwaitin puolelle liput liehuen. Rauhaan on kuitenkin vielä pitkä matka, Satakunnan Kansa otaksuu. Yhdysvaltain vetäytyminen vuonna 2003 alkaneen sodan jälkeen on pitkälti näennäistä. Yhdysvaltain sotavoima on alueella edelleen valtava. Tarvittaessa amerikkalaiset ovat valmiita puuttumaan asioihin, jos joku menee pieleen. Samoin neuvonantajien, asiantuntijoiden ja muiden erikoisosaajien määrä alueella on suuri. Irakin sota on nykysotaa siinäkin mielessä, että se on pitkälti ulkoistettu yksityisille turvallisuusjoukoille. Maailmaa koskettava kysymys on, mitä Irakissa tapahtuu, jos amerikkalaiset todella jättävät vastuun maan hallinnosta irakilaisille? Pahimmat arviot ovat, että sota silloin vasta todellisuudessa alkaa. Vakavin uhka tietenkin on, että taistelut jostakin syystä leimahtaisivat uudelleen käyntiin. Irak on kuitenkin valtio, jonka kolme pääkansakuntaa on jakautunut toisilleen osin vihamielisiksi omien islamin tulkintojensa perusteella.
4
MAANANTAINA 23. ELOKUUTA 2010
UUTISET
>>
Jos etuuksia tarjotaan yksittäisille henkilöille, voidaan kysyä, onko kysymys lahjuksesta. Kouluneuvos Matti Lahtinen Opetushallituksesta
Viiden hautausmaan risteyksessä lepäävät uskovat ja uskonnottomat Evankelisluterilaisilla, ortodokseilla, muslimeilla, juutalaisilla ja vapaa-ajattelijoilla on viimeinen leposija Vaasan Ristinummella TERHI EKOLA VAASA Kappelinmäentien ja
Vesilaitoksentien risteys Vaasan Ristinummella on erikoinen paikka. Muutaman sadan metrin sisällä sijaitsee viisi hautausmaata, joista neljä on käytössä. Edelleen käytössä olevista kaksi on Mustasaaren seurakuntayhtymän, yksi ortodoksien ja yksi tunnustuksettomien hautausmaa. Viides käsittää kaksi juutalaisten hautaa viime vuosisadan alusta. Juutalaisten hautakivet on sijoitettu juuri ja juuri ortodoksisen hautausmaan kiviaidan ulkopuolella. Vaasan seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Pekka Mäkinen on nimennyt paikan ekumeeniseksi risteykseksi. Hän pitää paikkaa hyvin erikoisena. — Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka tämä alue on muodostunut, hän sanoo.
Lauri Kuoppala Härmän hoivaosastolla nukkui pois lauantaina 21.8.2010 sotaveteraani Lauri Matias Kuoppala Alahärmästä. Hän oli syntynyt 16.9.1923 Ylistarossa. Kaipaamaan jäivät puoliso, tytär perheineen ja pojat perheineen, sisarukset perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät.
Vaihtoehdoista huolimatta Vaasassakin evankelisluterilaisen kirkon ylläpitämille hautausmaille haudataan nykyään kaikenuskoisia. — Valtio on antanut seurakunnille tehtäväksi huolehtia kuntalaisten hautaamisesta maailmankatsomuksesta riippumatta, Mäkinen kertoo. Hän uskoo, että jos juutalainen, ortodoksi tai muslimi valitsee viimeiseksi leposijakseen Vaasan seurakuntayhtymän hautausmaan, johtuu se siitä, että hän kokee olevansa ennen kaikkea vaasalainen tai sitten hän ei tiedä muista vaihtoehdoista. — Muslimit kuitenkin vieroksuvat meidän hautausmaatamme, hän toteaa.
Vapaa-ajattelijat ovat perustaneet Kullervon hautausmaan.
VIIDEN HAUTAUSMAAN RISTEYS
Ristinummi Mustasaaren vanha hautausmaa
Mustasaaren uusi hautausmaa
entie linmäTunnustuksettomien
Kappe
hautausmaa
200 m
Juutalaisten hautoja Ortodoksinen hautausmaa
Lumivaarantie
Raija Viljanmaa Raija Helena Viljanmaa nukkui pois perjantaina 20.8.2010 Teuvan Henriikkakodissa. Hän oli syntynyt 17.1.1945 Teuvalla. Kaipaamaan jäivät sisar ja veli perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät.
Ekumeenisen risteyksen viides hautausmaa on vapaaajattelijoiden perustama tunnustuksettomien eli Kullervon hautausmaa. Pentti Suksi hoitaa sitä. — Siellä on vapaa-ajattelijoita ja kirkosta eronneita sekä heidän puolisoitaan, Suksi kertoo. Vapaa-ajattelijoiden lisäksi siellä on oma alue islaminuskoisille. Heidän viimeinen leposijansa on sijoitettu Mekkaa
päin. — Islamilaisten hautaukset ovat meille nuori asia. Niitä on ollut runsas viisi vuotta. Sovimme tuolloin maakunnan islamilaisten kanssa, että he voivat halutessaan käyttää Kullervon hautausmaata olivatpa vainajat kotoisin Närpiöstä tai Vöyriltä. Siellä ei myöskään erotella shiioja tai sunneja. Oikeaoppisen muslimihautauksen toteuttaminen Suomessa voi olla hankalaa, sillä islamin mukaan vainaja pitäisi haudata heti seuraavana päivänä. Tämä asia jää kuitenkin hautaustoimiston huoleksi. — Vapaa-ajattelijoiden osuus on siinä, että hautaustoimisto ilmoittaa tulossa olevasta muslimihautauksesta ja minä allekirjoitan paperit, Suksi kertoo.
entie
Ilmari Lusa Tenho Jaakko Ilmari Lusa nukkui pois lyhyen sairauden uuvuttamana lauantaina 21.8.2010 Seinäjoen keskussairalaassa. Hän oli syntynyt 13.4.1927 Kurikassa. Kaipaamaan jäivät lapset perheineen, sisar ja veljet perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät.
Ortodoksiselta hautausmaalta löytyy hautoja ainakin 1850-luvulta. Tuoreempaa historiaa edustaa 75 neuvostosotilaan viimeinen leposija 1940-luvulta. — He lepäävät kolmessa rivissä, jotka erottaa selvästi muistomerkin luona olevista kumpareista, sanoo paikkaa tutkinut Mäkinen. Aivan ortodoksien hautausmaan kiviaidan toisella puolella on kaksi juutalaisten hautaa. Ainakin toisessa lepää venäläisiä sotilaita viime vuosisadan
alusta. Unohdetulle paikalle vievät kapeat kiviportaat. Pentti Suksen mukaan vielä joitakin vuosikymmeniä sitten juutalaiset haudattiin Suomessa kirkkomaan ulkopuolelle. — Mutta aika on muuttunut ja ajattelu vapautunut. Enää ei ole näin tiukkaa.
itoks
Irma Salo Irma Meeri Annikki Salo o.s. Salmela Lapualta kuoli Seinäjoen keskussairaalassa perjantaina 20.8.2010 lyhyen sairauden uuvuttamana. Hän oli syntynyt 10.9.1938 Tuupovaarassa. Kaipaamaan jäivät tytär ja pojat perheineen, sisaret, joista osa perheineen, veli perheineen, veljen perhe sekä muut sukulaiset ja ystävät.
Hanna Tuppurainen Hanna Maija Tuppurainen o.s. Pihlajamäki nukkui pois vaikean sairauden murtamana Ylistaron Västinkartanossa lauantaina 21.8.2010. Hän oli syntynyt 25.1.1963. Kaipaamaan jäivät puoliso, tyttäret, veljet perheineen, sisaren perhe sekä muut sukulaiset, ystävät ja työtoverit.
tiedä, että Suomessa heidän pitää rekisteröityä kirkkoon erikseen. Vaasan ortodoksisessa seurakunnassa on runsas 1000 jäsentä.
a Vesil
Kaija Koivusalo Ylihärmän terveyskeskuksen vuorohoito-osastolla kuoli perjantaina 20.8.2010 pitkään jatkuneen sairauden uuvuttamana Kaija Kyllikki Koivusalo, o.s. Halttunen Kauhavalta. Hän oli syntynyt Ähtärissä 1.9.1928. Häntä jäivät lähimpinä kaipaamaan puoliso, tytär ja poika perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät.
Myös ortodoksinen hautausmaa on aktiivikäytössä, vaikkei hautauksia ole runsaasti. — Syy on siinä, että Vaasan ortodoksisen seurakunnan alue on maantieteellisesti hyvin laaja. Jos jäsenemme kuolee Alajärvellä, niin luultavasti hänet haudataan siellä evankeliluterilaiseen maahan, kertoo Vaasan ortodoksisen seurakunnan kesäpappi Aleksej Sjöberg. Toisaalta Vaasassa asuu runsaasti venäläisiä, mutta heidänkään vainajiaan ei aina haudata Vaasan ortodoksimaahan. — Se on osa isompaa ongelmaa eli sitä, että venäläisiin on hieman hankala saada yhteyttä. Seurakuntamme on niin pieni, ettemme pysty mainostamaan. Venäläiset eivät aina
Katu
Arto Toivola Alavuden Terveyskeskuksessa nukkui pois lyhyen, vaikean sairauden murtamana sunnuntaina 22.8.2010 Arto Olavi Toivola Kuortaneelta. Hän oli syntynyt 26.8.1955 Kuortaneella. Kaipaamaan jäivät puoliso lapset ja lastenlapset, äiti, sisarukset perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät.
Pekka Mäkinen seisoo Vaasan ortodoksisella hautausmaalla. Se on yksi ekumeenisen risteyksen viidestä hautausmaasta. KUVAT: ANNA EGUTKINA
Vaasan
KUOLLEET
Juutalaisten haudat ovat 1900-luvun alusta.
n Vanha
Vaasalainen paikallishistorioitsija ja vapaa-ajattelija Pentti Suksi sanoo, että ekumeeninen risteys ja Ristinummella sijaitseva Kappelinmäki ovat Vaasan vanhimpia paikkoja. Nimi Kappelinmäki juontaa aikojen takaa. — Tiettävästi Mustasaaren vanhan hautausmaan eli Mariegårdin läheisyydessä on ollut kirkko. Mustasaaren seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikön Kaj Löfvikin mukaan Mariegårdin iäkkäimmät haudat ovat 300 vuotta vanhoja. Tänä päivänäkin siellä on käytössä joitakin vanhoja sukuhautoja, mutta uusia hautapaikkoja sieltä ei saa. — Muut hautaukset on siirretty jo 1930-luvulla uudelle puolelle. Siellä riittää paikkoja kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, Löfvik sanoo. Mutta miksi Mustasaaren hautausmaa sijaitsee Vaasan puolella? — Alue on vanhaa Mustasaarta, joka liitettiin 1970-luvulla Vaasaan. Löfvikin mukaan Vaasan multiin hautaaminen ei ole mustasaarelaisille ongelma. — Asiaa ei mietitä sen kummemmin. Mustasaarelaisten viimeinen leposija on ollut kautta aikojen siellä. Se on heille tuttu paikka.
Kullervon hautausmaalle on erotettu oma alue islaminuskoisille. He lepäävät Mekkaan päin.
GRAFIIKKA: SATU HAAVISTO
Kylkiäisiä ei hyväksytä Vaasan kouluissa Hinta ratkaisee koulukuvaajan. Periaatteet laadittiin vuosia sitten JARKKO KANGAS VAASA Kuvaamojen kouluil-
le tarjoamista kylkiäisistä on noussut kohu. Koulukuvausyritykset ovat tarjonneet kouluille muutaman vuoden sopimuksesta jopa tuhansien eurojen arvosta kaupanpäällisiä, kuten videokameroita ja dataprojektoreja. Kuvaamot ovat myös maksaneet kouluille osuuksia kuvien tuotosta niin sanottuna järjestelykorvauksena. Opetushallitus on päättänyt selvittää koulukuvaukseen liittyvät epäkohdat. Huolta ovat herättäneet erityisesti virkamiehille, eli koulun henkilökunnalle tarjotut kylkiäiset. Kuvaamot ovat tarjonneet esimerkiksi ilmaisia käyntikortteja rehtoreille tai yksittäiskuvia opettajille. – Jos etuuksia tarjotaan yksittäisille henkilöille, voidaan kysyä, onko kysymys lahjuksesta, kouluneuvos Matti Lahtinen Opetushallituksesta toteaa. Ongelmana on myös se, että ilman kylkiäisiä kuvien hinta olisi todennäköisesti halvempi. Kylkiäiset koituvat siis lopulta huoltajien maksettaviksi. – Kouluhan toimii tässä huol-
tajien puolesta, Lahtinen muistuttaa. Kouluhallituksen ohjeet koulukuvausten järjestämisestä valmistunevat syksyksi. Vaasassa asiaan tartuttiin jo vuosia sitten. Varhaiskasvatusja perusopetuslautakunta muotoili koulukuvauksen yhteiset periaatteet joulukuussa 2006. Koulujen tulee valita kuvien ottaja oppilaskohtaisen kuvapaketin hinnan perusteella. Koulut eivät saa ottaa vastaan kylkiäisiä tai osuuksia kuvien hinnasta. Lautakunnan ohjeessa sanotaan myös, että koulun henkilökunta maksaa kuvistaan itse. Toisen asteen koulutuksen hallinnossa päätettiin vuonna 2006, että sopimushyvitykset otetaan mieluummin alennuksina kuin tavara- tai rahalahjoina. Vaasan toisen asteen koulutuksen johtava rehtori Timo Kantokari pitää kylkiäisiä ja järjestelymaksuja huonoina tapoina tehdä koulukuvaussopimuksia. – Kaikki tällaiset kylkiäiset maksaa kuitenkin joku. Minus-
ta on moraalisesti väärin, että ne päätyvät oppilaiden ja vanhempien maksettaviksi, Kantokari sanoo. Yhteisistä periaatteista huolimatta kouluissa on erilaisia tapoja päättää koulukuvaajan valinnasta. Ratkaisun voi tehdä yhtä hyvin rehtori, opettajakunta, oppilaskunta, vanhempainyhdistys, nimetty yhteyshenkilö tai työryhmä. Koulutoimenjohtaja Merja Krookin mukaan vanhempainyhdistykset tekevät päätöksensä itsenäisesti. Sen sijaan oppilaskuntien on perusopetuksen osalta noudatettava Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan linjauksia. Koulukuvista herännyt keskustelu ihmetyttää Seppälän Koulukuvien myyntijohtaja Jari Lintalaa. Hän huomauttaa, että sopimushyvityksenä annetut laitteet, kuten videokamerat, tulevat kouluilla opetuskäyttöön. – Se ei ole mikään lahja vaan hyvitys, joka on osa sopimusta, Lintala sanoo. Hän myöntää, että myös Seppälän Koulukuvat on tarjonnut
Opetushallituksen mukaan kylkiäiset eivät saa nousta pääasiaksi koulukuvauksen kilpailuttamisessa, vaan tärkeintä on kuvien laatu ja hinta. KUVA: HARRI TOIVOLA
ja tehnyt esimerkiksi rehtorien käyntikortteja koulukuvien kylkiäisenä. – En nyt osaa ottaa kantaa, onko se arveluttava tapa. Ei meillä siinä ainakaan mitään
peiteltävää ole. Lintala sanoo, että kuvaamossa toimitaan Kuluttajaviraston ohjeiden mukaan. Hän huomauttaa, että koulun ja kuvaamon suhteesta virasto ei ole an-
tanut ohjeita. Kuluttajaviraston lakimies Katri Väänänen sanoo, ettei kylkiäisten käytössä ole yritysten markkinoinnin kannalta mitään laitonta.
13
TIISTAINA 24. ELOKUUTA 2010
HYVÄ OLO UUTTA
ILO: Lentopallo houkutti liikuntaluokalle
Parasetamoli-tulehduskipulääkkeen käyttö voi lisätä nuorten astmaoireita, ihottumaa ja muita allergisia oireita. Jos tuoreet havainnot pitävät paikkansa, voi jopa satunnainen käyttö liittyä suurentuneeseen riskiin,
Veera Pietilä, 12, aloitti yläasteen Karjasillan koulun liikuntaluokalla. ”Tuntuu tosi hienolta, että tulin valituksi”, lentopalloa kolmisen vuotta pelannut tyttö kertoo. Liikuntaluokille Karjasillan ja Kastellin kouluihin on paljon hakijoita eivätkä läheskään kaikki halukkaat pääse sisään. ”Pääsykokeessa testattiin ketteryyttä ja otettiin aika lyhyen ja pitkän matkan juoksuista. ” Nyt Pietilällä on mah-
dollisuus kehittää taitojaan lentopallossa, sillä liikuntaluokkalaisilla on kahden opetusohjelman mukaisen koululiikuntatunnin lisäksi kaksi tuntia lajikohtaista harjoittelua viikossa. Lisäksi Pietilä aikoo osallistua koulun järjestämään liikuntakerhoon. Pietilä on liikunnallisesta perheestä, sillä isosisko on liikuntaluokalla Kastellin koulussa ja isä valmentaa lentopallojoukkuetta.
MUISTA: Hyvä näkö auttaa oppimaan Korjaamattomat näkövirheet voivat huonontaa koulumenestystä. Oppimisvaikeuden ja lukihäiriön voivat joskus korjata pelkät silmälasit.
Jo parivuotiailla rikkinäiset hampaat Yhä useammalta alle 5-vuotiaalta poistetaan maitohampaita, koska niitä ei voida paikata HELI VÄYRYNEN
Suomalaislasten hampaiden kunto on heikentynyt. Yhä useammalta perusterveeltä lapselta joudutaan jopa poistamaan maitohampaita, koska niitä ei voida enää paikata. Erikoishammaslääkäri Sari Koskinen on erityisen huolissaan alle 5-vuotiaiden potilaiden määrän kasvusta Oulun yliopistollisen sairaalan hammasja suusairauksien klinikassa. Varhaislapsuuden reikiintyminen etenee kovaa vauhtia. Kyse ei ole vain Oysin alueen ongelmasta, vaan Koskisen mukaan samanlaista viestiä tulee hänen kollegoiltaan ympäri maan. Koskinen on joutunut poistamaan hampaita jopa kaksivuotiailta, sillä mitään muuta ei ole enää ollut tehtävissä. ”Joka toinen viikko tapaan alle 4-vuotiaan ja joka viikko alle kouluikäisen, jolla 20 maitohampaasta vähintään puolet on reikiintyneitä. Yleensä tilanne on niin paha, ettei hampaiden poistolta voida välttyä”, Koskinen kertoo. Pahimmillaan hampaasta on jäljellä lähes vain juuret siinä vaiheessa, kun lapsi tulee hoitoon. ”Apua vanhemmat hakevat usein vasta silloin, kun lapsi ei pysty nukkumaan kovien särkyjen takia.” Hampaiden poistosta seuraa lapselle lisää ongelmia. Pysyviin hampaisiin voi kehittyä purentavirheitä, puheenkehitys saattaa vaikeutua, ja syöminen hankaloituu. Lapsille voi tulla myös sosiaalisia ongelmia. Kiusaamista ilmenee jo päiväkodeissa. Tutkimusten mukaan lasten hampaiden varhainen reikiintyminen voi ennustaa myös pysyvien hampaiden reikiintymistä. Perheelle ja lapselle voi olla järkytys, kun lapsi herää nukutuksesta osaksi hampaattomana. Pahimmillaan lapselta on pitänyt poistaa puolet maitohampaista, useammin ylhäältä kuin alhaalta. Syitä lasten hampaiden kunnon heikentymiseen on useita. Vanhemmat voivat olla tietämättömiä hampaiden hoidon tärkeydestä, jolloin hampaat jäävät pesemättä. Lisäksi lapset saavat napostel-
Erikoishammaslääkäri Sari Koskinen hoitaa joka viikko nukutuksessa lapsia, joiden maitohampaat ovat pahoin reikiintyneet. ”Ongelma on vuosi vuodelta lisääntynyt. Nytkin nukutusajat ovat täynnä syyskuun loppuun saakka”, Koskinen kertoo. Kädessään hänellä on lasten hampaistoa kuvaava muotti. KUVA: JUKKA-PEKKA MOILANEN
la aterioiden välissä pitkin päivää. Toisinaan taustalla voi olla myös muita perheen sisäisiä ongelmia. Hyvin usein pienetkin lapset vastaavat itse hampaiden harjaamisesta. Koskinen muistuttaa, että vanhempien kuuluu harjata lasten hampaat pitkälle kouluikään. ”Lapsen hienomotoriikka on vasta noin 10-vuotiaana sen tasoista, että lapsi pystyy puhdistamaan hampaansa itse. Siihen saakka vanhempien pitää vastata hampaiden pesusta.”
Lapsi saa alusta asti auttaa harjauksessa, mutta varsinainen puhdistusvastuu on aina vanhemmilla. Usein pesuvastuu siirretään lapselle viimeistään silloin, kun hän menee kouluun. Jotkut vanhemmat kertovat, ettei lapsi anna vanhempien pestä hampaita, joten lapsi pesee ne itse. ”Ei kyse ole siitä, antaako lapsi harjata vai eikö anna. Hampaat pitää pestä. Eihän lapsia päästetä pakkasella ulos ilman kenkiäkään, vaikka he kuinka haluaisivat”, Koskinen huo-
mauttaa. ”Itselläni toinen lapsi on 12-vuotias, ja vieläkin harjaan häneltä hampaat joka toinen ilta. Toinen lapsi on 9-vuotias, ja harjaan hänen hampaansa joka ilta. Aamuisin he harjaavat hampaansa itse”, hän lisää. Hampaat pitää pestä aamuin illoin, mutta alle puolet suomalaislapsista tekee niin. Erityisesti iltaharjaus on tärkeää, koska hampaita huuhtelevaa sylkeä erittyy yön aikana vähemmän kuin päivällä. Vanhempien on vaikea myön-
tää, että he ovat laiminlyöneet lastensa hampaiden hoidon. Moni puolustautuu sanomalla, ettei meillä edes syödä karkkia. Koskinen muistuttaa, ettei kyse ole vain karkista. Herkku jälkiruuaksi ei ole niin paha asia kuin jatkuva napostelu. ”Jos koko ajan syödään jotain, hampaisiin kohdistuu jatkuva happohyökkäys.” Viisi ateriaa päivässä yleensä riittää. Ksylitolipastilli on suositeltavaa ruuan jälkeen. Napostelu johtaa muihinkin terveysongelmiin, kuten lihomiseen.
PUHDAS HAMMAS EI REIKIINNY Lapsen hampaat kuuluu pestä aamuin illoin. Pari minuuttia on minimiaika. Harjaus pitää aloittaa, kun ensimmäinen maitohammas puhkeaa. Lasten hammastahnaa pitäisi alkaa käyttää, kun ensimmäiset maitoposkihampaat puhkeavat. Vanhemmat vastaavat lapsen hampaiden pesusta noin 10-vuotiaaksi. Lapsi saa auttaa pesussa pienestä pitäen. Tutin käyttö tulisi lopettaa kahteen vuoteen mennessä. Tuttipullosta kannattaa tarjota yöllä korkeintaan vettä.
Tutin ja tuttipullon pitkäaikainen käyttö altistaa hampaiden reikiintymiselle. Moni lapsi
Kilot lähtivät, itsetunto koheni Lähes parinkymmenen kilon pudotus vaikuttaa kehon lisäksi ihmisen mieleen ta on toki muutoksestani hyvillään ja muistaa myös sanoa sen.”
JAANA SKYTTÄ
Kun painosta putoaa liki kaksikymmentä kiloa, muuttuu minäkuva myönteisemmäksi ja jopa valintakriteerit vaatteita ostettaessa uudistuvat. ”Ennen ensisijainen ajatukseni oli, että löydän jotain, mikä mahtuu päälleni. Nyt mietin, miltä vaatteet näyttävät päälläni ja sopivatko ne tyyliini”, kertoo vuoden alussa laihduttamisen aloittanut Kirsi Keskiaho. Vaateostoksilla tulee tehtyä monenlaisia löytöjä. ”Tuntuu ihanalta, kun voi pukea päälleen pitkästä aikaa tiukempia asusteita. Paino antaa myöten laittaa juhlahetkinä korkokengätkin.” Olo on naisellinen ja vaatekaappiin ovat löytäneet tiensä muodonmukaiset, tummat mekot. Uuden, linjakkaan syystakin osto on haaveissa. ”Kaikki tämä hoitaa mieltä ja
Reilusti painoa pudottanut Kirsi Keskiaho löytää nyt helpommin uusia vaatteita itselleen. ”Tuntuu ihanalta, kun voi pukea päälleen pitkästä aikaa tiukempia asusteita”, Keskiaho riemuitsee. KUVA: JAANA SKYTTÄ
mitä tyytyväisempi olen itseeni, sitä tyytyväisempi olen läheisiäni kohtaan. Eräs ystävä-
ni sanoikin, että hyvä Kirsi, nyt elät täysillä.” Mukavalta tuntuu myös avio-
mieheltä saadut kehut ja kannustus. ”Mieheni on kyllä aina hyväksynyt pyöreyteni, mut-
Terveydelliset seikat ovat kuitenkin tärkeimmät lähtökohdat. ”Veren kolesteroliarvot olivat hieman yli viiden aloittaessani laihduttamisen tammikuun alussa. Mielenkiinnolla odotan uusia tuloksia, kun syksyllä käyn jälleen verikokeissa.” Kesän aikana Keskiaho on saanut yhden kilon lisää. Tavoitteena oli, että paino pysyisi loma-ajan vakiona. Syitä pienelle lipsahdukselle on monia. Juhannuksen tienoilla Keskiaho lopetti ENED (erittäin niukkaenerginen dieetti) -jakson. ”Sen jälkeen tuli monenlaisia mielitekoja, kun syöminen oli taas sallittua. Lomalla tulee muutenkin helposti syötyä enemmän, kun lasten
kanssa tehdään vierailuja ja retkiä. En masennu yhdestä lisäkilosta, sillä arkirytmi on koulujen alettua palannut ja olen entistä kurinalaisempi. Ja aika hyvin pysyin tavoitteessani.” ENED-kuurin jälkiseurauksiin on kuulunut myös runsas hiustenlähtö. ”Ilmiö johtuu siitä, että elimistön ollessa lähes paastotilassa hiusnystyistä tavallista suurempi määrä menee samanaikaisesti lepotilaan. Hiustenkasvun pitäisi normalisoitua muutamassa kuukaudessa.” Painoindeksi on nyt 30, ja tavoite on 27. Matkaa sinne on kahdeksan kiloa. ”Vaikka laihduttaminen ei olekaan mukavaa, on energiatason nousu ollut aivan uskomatonta. Enää en edes puuskuta liikkuessani.” Sarjassa seurataan Kirsi Keskiahon elämäntaparemontin edistymistä.
saa tuttipullosta mehua tai kaakaota jopa yöllä, vaikka paras janojuoma on vesi.
Pakko pahasta TARJA RANTA-ALA-AHO
Kesän helteillä huivia on ollut ihan pakko käyttää. Se on suojannut paahtavalla auringolta. Se on ollut myös keino kätkeä helteen käkertämät hiukset. Pian täytyy taas kaivaa fööni pesuhuoneen kaapin uumenista. Ihan pakko. Kevytmielistä sanailua? No on, mutta yhtä kevytmielistä kuin se, että länsimaalaisten mielestä huivipakko koetaan aina naista alistavaksi. Ihan ilman muuta, miettimättä sen enempää. Se on tietysti osalle naisista näyttö Allahille, merkki oikeasta tiestä, mutta ei suinkaan kaikille. Helsingin yliopiston maailman kulttuurien laitoksessa tohtorikoulutettava Sanni Saarinen on sanonut HS:n Vieraskynä-palstalla, että monille musliminaisille huivi on osa pukeutumiskoodia yhtä lailla kuin suomalaisnaisille farkut, valkeat, siniset tai mustat. Olen samaa mieltä. Jossain määrin horjuva suhtautumiseni asiaan sai vahvistusta toukokuisella Istanbulin matkalla. Koko aikuisikänsä Turkin metropolissa asunut suomalaisnainen kertoi, kuinka korkeasti koulutetut naiset ovat protestoineet huivin kieltämistä. Nykysäädösten mukaan valtion virastoissa työskentelevät naiset tai yliopiston professorit eivät voi käyttää enää huivia, mutta heti kun työpaikan ovi sulkeutuu, he kattavat päänsä huivilla. Nekin, jotka eivät ole sitä koskaan ennen tehneet. Solidaarisuutta siskoille. Suomalaisturkkilaisen naisen kertomus tuli todeksi jo tapaamisemme jälkeisenä päivänä Istikal-kadulla, Istanbulin tunnetuimmalla kauppakadulla. Muotiliikkeissä shoppailevat nuoret naiset kantoivat asuihinsa sopivia, tyylikkäitä huiveja riippumatta oliko muuna asusteena minihame ja pikkuriikkinen toppi vai maahan saakka ulottuva popliinitakki. Kannattaisi mennä katsomaan kuinka todellisuudessa käsikynkkää nauraen voi kulkea mini ja maksi, huivilla tai ilman. Turkkilaiset naiset sanovat, että he ovat itse itsensä asiantuntijoita. Naisia kiukuttaa suunnattomasti se yksipuolinen kuva, joka maan naisten asemasta annetaan yhtä lailla kuin pohjoismaalaisia suututtaisi käsitys siitä, että vähissä vaatteissa aamuyön tunteina keskustan kaduilla kulkevat naiset ovat vapaata riistaa, humalassa tai ilman.
Näyttö kolesterolilääkkeen yhteydestä muistiin puuttuu HELI VÄYRYNEN
Oulun yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg torjuu julkisuudessa esitetyt väitteet kolesterolilääkkeiden ja muistihäiriöiden yhteydestä. ”Näyttöä siitä, että statiinit aiheuttaisivat muistihäiriöitä, ei ole”, Strandberg sanoo. Muistiongelmien ja kolesterolilääkkeiden väitetty yhteys perustuu yksittäisiin potilastapauksiin. Jotkut statiinien käyttäjät ovat saaneet muistihäiriöitä lääkityksen aloittamisen jälkeen, mutta Strandbergin mukaan tämä ei todista, että ne johtuisivat statiineista. ”He ovat sen ikäisiä, että muistihäiriöitä voi esiintyä muutenkin.” Epidemiologisissa tutkimuksissa on Strandbergin mukaan saatu viitteitä pikemminkin siihen suuntaan, että statiini-
en käyttäjillä olisi vähemmän muistihäiriöitä kuin muilla, mutta tämäkään ei välttämättä johdu statiineista. Kontrolloiduissa tutkimuksissa taas on testattu, heikkeneekö potilaan muisti kolesterolilääkkeiden käytön aloituksen jälkeen. Tulos on ollut, ettei lääkitys vaikuta asiaan. Muisti ei huonone eikä parane. Vedenpitävää näyttöä ei ole saatu siitäkään, että statiineista olisi hyötyä Atzheimerin taudin ehkäisyssä. ”Minusta olisi kuitenkin todennäköistä, että statiinit kokonaisuutena ennemminkin ehkäisivät kuin aiheuttaisivat muistihäiriöitä. Statiinien käyttö vähentää aivoverenkiertohäiriöitä, ja aivoverenkiertohäiriö puolestaan altistaa muistiongelmille”, Strandberg lisää.
16
SUNNUNTAINA 29. ELOKUUTA 2010
KULTTUURI Nyt elämä on vähän edestakaisin kulkemista, ja tulevaisuudessa voin tehdä keikkoja muualle, mutta minusta tuntuu silti, että koti on Vaasassa. Näyttelijä Johan Aspelin
Coppola ja Godard saavat Oscarit elämäntyöstä
Tähkä & Elonkerjuu keikkatauolle joulukuussa
LOS ANGELES Elokuvaohjaajat Francis Ford Coppola ja JeanLuc Godard saavat Oscar-palkinnot elämäntyöstään marraskuussa eli ennen Oscar-gaalaa, joka pidetään helmikuussa. Amerikkalainen Coppola, 71, on voittanut tätä ennen viisi Oscarpalkintoa. Ranskalaiselle Godardille, 79, Oscar on ensimmäinen. Godard ei ehkä tule vastaanottamaan Oscaria, sillä elokuvaakatemia ei ole onnistunut tavoittamaan ohjaajakonkaria.
HELSINKI Lauri Tähkä & Elonkerjuu julkaisee livealbumin Iholla 13. lokakuuta. Livelevyä täydentää samanniminen dvd-julkaisu. Materiaalia on äänitetty ja kuvattu muun muassa tämän kesän kiertueella. Lauri Tähkä & Elonkerjuu soittaa loppuvuodesta kuusi keikkaa, joiden jälkeen yhtye vetäytyy määrittelemättömäksi ajaksi tauolle.
Laura Kurko-Kauranen, Vaasa (06) 247 7587, Anne Laurila, Vaasa (06) 247 7587, Aino Mäki-Mantila, Seinäjoki (06) 247 7585, Tero Hautamäki, Seinäjoki (06) 247 7586 kulttuuri@pohjalainen.fi
Työkieli vaihtui suomesta ruotsiin Wasa Teaterin uudet näyttelijät ovat tuttuja kaupunginteatterista ANNE LAURILA VAASA Wasa Teaterin näyttä-
möllä nähdään tänä näytäntövuonna kaksi uutta kasvoa, jotka kuitenkin ovat vaasalaisille tuttuja. Näyttelijät Sofie Lybäck ja Johan Aspelin siirtyivät ruotsinkieliseen teatteriin Vaasan kaupunginteatterista, jossa molemmat näyttelivät viime näytäntövuonna muun muassa My Fair Lady -musikaalissa ja Kaislikossa suhisee -lastennäytelmässä. Näyttelijälle, joka työskentelee koko ajan sanoilla ja sanojen kanssa, on varmaan iso muutos vaihtaa työskentelykieltä? – Ruotsi on meidän molempien äidinkieli, joten nykyinen työkieli on meille itse asiassa luonnollisempi, sanoo Aspelin. Sekä hän että Lybäck ovat tyytyväisiä viime vuoteen kaupunginteatterissa. – Se oli hyvä kokemus, ja toivon, että saan tulevaisuudessa työskennellä enemmän myös suomeksi, koska haluan oppia sen kunnolla, sanoo Kruunupyystä kotoisin oleva Lybäck. – Niin, jos osaa molemmat kielet, suomen ja ruotsin, se avaa useampia ovia, täydentää Aspelin. Hän vakuuttaa, että kun vuorosanat harjoittelee kunnolla, ne oppii kyllä, vaikka ei puhuisi äidinkieltä. – Vaikeinta on suomeksi näytellessä se, jos täytyy improvisoida. Jos vaikka tulee itselle black out, että mitä tässä kohtaa pitikään sanoa, tai jos vastanäyttelijä sanoo väärän repliikin, ja minun pitää yrittää pelastaa kohtaus, niin se on paha tilanne. Sofie Lybäckin tie on kulkenut Kruunupyystä Vaasaan, jossa hän oli Wasa Teaterissa näyttelijänä vuosina 2001–2003. Sitten hän lähti Göteborgiin, jossa hän opiskeli ja valmistui musikaalinäyttelijäksi, minkä jälkeen hän oli pari vuotta näyttelijänä Tukholmassa. Vuosi sitten syksyllä hänet kiinnitettiin vuodeksi Vaasan kaupunginteatteriin. Työ ei ol-
Tyttö lähtee, poika jää saksanturkkilaisen elokuvaajaohjaaja Fatih Akin Soul Kitchen -komediassa.
Draamakomedia saksalaisittain ELOKUVAT Soul Kitchen Gloriassa. Ohjaus: Fatih Akin. Pääosissa: Adam Bousdoukos, Moritz Bleibtreu, Birol Ünel, Anna Bederke, Pheline Roggan, Lukas Gregorowicz, Dorka Gryllus ja Udo Kier. ANSSI LEHTIMÄKI VAASA Saksalaisohjaaja Fa-
Wasa Teaterin uudet näyttelijät Johan Aspelin ja Sofie Lybäck ovat mukana muun muassa syksyn musikaalissa Allt eller inget (eli Housut pois). KUVA: ANNE LAURILA
lut pelkästään näyttelemistä. – Jouduin My Fair Lady -musikaalin harjoituksissa tulkiksi, koska ohjaaja, koreografi ja lavastaja olivat ruotsalaisia, eivätkä kaikki kaupunginteatterissa puhu ruotsia. Se oli haastavaa. Kaislikossa suhisee -näytelmään tein myös koreografian, mikä oli minulle uusi kokemus, mutta sujui hyvin. Tänä syksynä hän siis vaihtoi Wasa Teateriin, jossa pesti kes-
tää näillä näkymin maaliskuun loppuun saakka. Lybäckin kihlattu on ammatiltaan lennonjohtaja ja asuu Kokkolassa. – Nyt elämä on vähän edestakaisin kulkemista, ja tulevaisuudessa voin tehdä keikkoja muualle, mutta minusta tuntuu silti, että koti on Vaasassa. Myös Johan Aspelin on viihtynyt Vaasassa hyvin ja aikoo jää-
dä tänne, jos vain töitä riittää. – Minulla on vaimo ja kaksi lasta, kolmas tulossa. Lapset ovat viihtyneet päivähoidossa hyvin, ja me pidämme Vaasasta, koska täällä elämän pulssi on rauhallisempi kuin pääkaupunkiseudulla. Sipoosta kotoisin oleva Aspelin asunut Porvoossa ja Espoossa, jossa hän näytteli Unga Teaternissa vuosina 2004–09. Sieltä hän tuli Vaasaan. Hänet on
kiinnitetty Wasa Teateriin nyt vuodeksi. – Toivon, että voin jäädä, koska olemme niin kotiutuneet Vaasaan. Vaasan kaupunginteatterista jäi hyvät muistot sekä Aspelinille että Lybäckille. – Ei mitään pahaa sanottavaa sieltä. Se on erittäin hyvä työpaikka. Wasa Teater on pienempi, mutta jotenkin kodik-
kaampi. Muutos toi uutta virtaa omaan työhön, ja sopeutumisessa auttaa, kun ei yksin siirtynyt uuteen taloon, sanoo Aspelin vilkaisten Lybäckiä. Molemmat ovat mukana syksyn suurmusikaalissa Allt eller inget (suom. Housut pois). – Se on hauska, mutta kertoo tärkeistä asioista. Ja siinähän heitetään vaatteetkin pois. Silloin on hyvä, että viihtyy työporukassa, velmuilee Aspelin.
Palaute saa konkarit palaamaan Harrastajateatterikesään ANNE PUUMALA SEINÄJOKI Seinäjoen Harras-
Ihmisiä, jotka elävät ajatuksissaan KIRJAT Sinikka Nopola: Teepussit. Gummerus Jyväskylä 2010 (1987). 192 s.
NADIA PAAVOLA
tajateatterikesässä nähtiin lauantaina seitsemän ryhmän esitykset. Päivän klassikkoannista vastasi kolmen kokkolaisnäyttelijän esittämä August Strindbergin Fröken Julie. Ryhmä veti näytelmän kahteen otteeseen peräjälkeen. Rupeaman jälkeen takki oli tyhjä, mutta fiilikset hyvät. – Oli mukava nähdä, että yleisöä riitti siitä huolimatta, että esityksemme on ruotsinkielinen, summasi Julien roolissa nähty Gita Backlund. Myös tuomariston palaute tyydytti. – Keskustelimme melko pitkään. Ehkä parhaat vinkit saimme rekvisiitan käytöstä, kertoi Pauliina Holmqvist.
Tikkurilan teatterilla esitys oli lauantaina iltapäivällä vielä edessä. Ryhmä oli tuonut Seinäjoelle Jari Tervon tekstiin perustuvan näytelmän Rikos ja Rakkaus. Esitys oli illan viimeinen. – Toivottavasti väki jaksaa vielä olla liikkeellä, näytelmän lavastuksesta ja valosuunnittelusta vastannut Pikku-Markku Tuominen toivoi. Tikkurilan teatteri kiertää ah-
tih Akinin (Taivaan reunalla, 2007 ja Suoraan seinään, 2004) palkittu, lämminhenkinen komedia Soul Kitchen on täynnä tuttuja teemoja, mutta totuttua rosoisemmalla otteella kerrottuna. Adam Bousdoukosin (Kebab Connection, 2004) esittämä saksankreikkalainen Zinos pitää huonosti menestyvää ravintolaa sattuman oikusta. Nuori mies ei jaksa tai osaa ajatella elämäänsä huomiseen asti. Hyvä kun välttämättömimmät asiat saa hoidettua. Zinosin perisaksalaisella tyttöystävällä Nadinella (Pheline Roggan) on toisenlaiset aatteet tulevaisuuden suhteen. Konservatiivisen perheen tytär on omaksunut vanhempiensa maailmankuvan ja yhteiskuntakäsityksen lähes kapinatta. Ainoan särön kuvaan tekee Zinos. Nadinea poikaystävän pesemättömät kalsarit ja muu yleinen suttuisuus eivät tietenkään lyö liekkeihin, mutta lähinnä Zinosin kunnianhimoton elämänasenne ja näköalattomuus ajavat tytön Kiinaan. Miehen identiteetti määrittyy elokuvassa työn kautta. Zinos tuntee kasvavansa ihmisenä ja etenkin miehenä ravintolan alkaessa tehdä reipasta tulosta. Syy onneen on kuitenkin vain välilli-
sesti Zinosin itsensä ansiota. Määrätietoinen uusi kokki Shayn (Birol Ünel) valottaa nuorelle yrittäjälle onnistuneen ravintolakonseptin reseptiä: ei pidä tarjota isoja ja edullisia annoksia, vaan pieniä ja kalliita. Homma toimii, sillä pian kaikki haluavat käydä suositussa ravintolassa. Kokki on isähahmo, mutta tulisen temperamenttinsa ja veitsenheittoharrastuksensa myötä myös klisee. Ravintolan menestyminen antaa Zinosille kuitenkin itsetuntoa ja mahdollisuuden miettiä elämäänsä eri tavalla. Iso kysymys on tietysti, lähteäkö Nadinen perään Shanghaihin, vai ei. Rakkautta ja itsenäistymistä peilaava elokuva pohtii perhettä ja sen merkitystä ihmiselle. Ote on kuitenkin raikas ja kyseenalaistava. Mistään jenkkileffoille tyypillisestä empaattisesta melodraamasta ei ole kyse. Tämän rainan lopussa jo alussa viisaat vanhemmat eivät halaa silmät kosteina entisistä villikkolapsista sukeutuneita menestyjiä. Erinomaisesti valittu musiikki tekee paljon. Elokuvassa on jonkin verran kohtuullisesti onnistuneita elementtejä, mutta henkilöohjaus sen sijaan on velttoa. Tosin tahatonta koomillisuutta tai muuta epäonnistumista ei ole pelätty. Mahtipontinen arvokkuus, joka niin helposti muuttuu totisuudeksi ja lopulta jäykäksi typeryydeksi, ei tätä elokuvaa vaivaa. Pääosia myöten henkilöhahmot ovat karismaattisia ja moniulotteisia. Moritz Bleibtreu tekee hienon roolin ravintoloitsijan roistona veljenä.
Pikku-Markku Tuominen, Leena Tiuri ja Carita Välitalo Tikkurilan teatterista pitävät tärkeänä, että teatteria tekevät yhdessä kaikenikäiset. Se on tavoite myös Tikkurilassa. KUVA: ANNE PUUMALA
jon, jos tulee esimerkiksi tyrmätyksi. Paikallehan tullaan juuri kuulemaan rehelliset kommentit, hän totesi. Anders Hassel ja Gita Backlund nähtii lauantaina August Strinbergin klassikkonäytelmässä. KUVA: UNTO TAPIO/SEINÄJOEN KAMERAKERHO
kerasti alan tapahtumia eri puolilla Suomea. Vantaalaiset pääsivät Seinäjoen Harrastajateatterikesään myös viime vuonna. Silloin tuli kunniamaininta. Toiminnanjohtaja Leena Tiurin mielestä tämän vuoden katselmukseen valikoituneet esitykset ovat hyvä katta-
us siitä, millaista harrastajateatteria Suomessa tällä hetkellä tehdään. Teattereiden kilpailu katsojista ja median huomiosta on etenkin pääkaupunkiseudulla kova. Tiurin mukaan Seinäjoen Harrastajateatterikesän kaltaiset ta-
pahtumat ovat lähes ainoita tilaisuuksia, joissa harrastajat voivat saada pureksittua ja pohdittua palautetetta ammattilaisilta. Pikku-Markku Tuomisen mukaan suoran palautteen antaminen toiselle harrastajalle ei aina ole helppo laji. – Täällä ei häiritse niin pal-
Vantaalaiset aikoivat katsoa Harrastajateatterikesässä mahdollisimman monta muuta esitystä. Perspektiiviä tapahtumaan on: Leena Tiuri ja ohjaaja Carita Välitalo osallistuivat Seinäjoen Harrastajateatterikesään ensimmäisen kerran viitisentoista vuotta sitten. – Silloin meno oli suureellisempaa kuin nyt. Tapahtumassa oli lähes karnevaalitunnel-
maa. Koulutusta oli ainakin lastenteatterin ohjauksessa, Tiuri muistaa. Koulutus on osittain palaamassa Harrastajateatterikesään. Tänä vuonna ohjelmistossa oli näyttelijä Jani Toivolan vetämä työpaja. – Tämänkaltaiseen tapatumaan olisi hyvä tilaisuus yhdistää esimerkiksi ohjaajakoulutusta. Sen puitteissa voitaisiin vaikka käydä katsomassa esityksiä ja analysoida niitä, Carita Välitalo ehdotti. Seinäjoen Harrastajateatterikesä jatkuu sunnuntaina.
Sinikka Nopola tunnetaan nykyisin parhaiten lastenkirjoista, jotka hän on kirjoittanut sisarensa Tiina Nopolan kanssa. Etenkin Risto Räppääjä -kirjat sekä Heinähattu ja Vilttitossu -sarja ovat monenikäisten lukijoiden suursuosikkeja. Jo ennen läpimurtoaan lastenkirjailijana Nopola ihastutti kokoelmilla Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä julkaistuista kolumneistaan. Tänä vuonna kirjailijalta julkaistiin uudelleen hänen vuonna 1987 ilmestynyt esikoisteoksensa, novellikokoelma Teepussit, johon Nopola on toimittanut retrospektiivisen esipuheen. Esipuheessaan Nopola tiivistää tuonaikaiset tunnelmansa ja sukeltaa samalla nuoruuden minänsä ajatusmaailmaan. ”Yritin olla viksu ja urpaani”, Nopola toteaa itseironisesti, ja samalla suojaa itsensä jälkikritiikiltä nuoruuden ja naiiviuden viitan taakse. Kuitenkin esikoisteoksessa on jo oraalla Nopolan ainutlaatuinen tilannehuumorin taju. Hän näkee huvittavia piirteitä arkisissa inhimillisen kanssakäymisen tilanteissa, mutta ei yritä liikaa huvittaa niillä. Hienovarainen huumori tulee esil-
le, jos sille antaa mahdollisuuden. Myöhemmissä teoksissa tämä taito on vain vahvistunut. Teepussit kertoo tarinoita 1980-luvulta, ja aikalaiskuvauksena se on myös hieman hellyttävä. Novellien ihmisten elämä on erilaista kuin nykyään, kirjailijan työkin vain harvoin painavan kirjoituskoneen kanssa puurtamista, mutta toisaalta kirjoituksissa kansainvälistyvä Suomi on löytänyt halvat viinit, etelänmatkat ja spagetin. On oikeastaan nerokasta julkaista teos nyt kun hitaammasta elämäntavasta ennustetaan tulevan seuraava megatrendi. Temaattisesti Nopolan novellihenkilöitä yhdistää päänsisäinen monologi, jota lukija todistaa. Nämä ihmiset ovat vähän varovaisia olemisessaan ja elävät enemmän ajatustensa tasolla.
17
TIISTAINA 31. ELOKUUTA 2010
KULTTUURI Minulle paras palaute on se, että kirjani herättää tunteita: häpeää, vihaa tai surua. Pelästyisin, jos kukaan ei reagoisi mitenkään. Kirjailija Susanna Alakoski
Oulun musiikkivideofestivaali oli menestys
Romantschukista Tammen viestintäpäällikkö
OULU Oulun musiikkivideofestivaaleja ja ilmakitaransoiton MM-kisoja seurasi viiden päivän aikana yhteensä 13 500 ihmistä. Kävijämäärä kasvoi noin 2 500 vierailijalla viime vuodesta. Tapahtuma houkutteli myös kymmeniä toimittajia eri
HELSINKI Kustannusosakeyhtiö Tammen viestintäpäälliköksi on nimitetty Maria Romantschuk. Hän on toiminut viimeksi Fortumin viestintäjohtajana vuosina 2007–2009 ja sitä ennen ta-
puolilta maailmaa. Kuvat ilmakitarafinaalista levisivät kansainvälisten uutistoimistojen kautta, ja muun muassa amerikkalainen CNN uutisoi tapahtumasta. Ilmakitaramestaruuden voitti ranskalainen Sylvian ”Günther Love” Quimene.
savallan presidentin lehdistöpäällikkönä vuosina 2000– 2007. Vuosina 1997–2000 hän toimi Suomen suurlähetystön lehdistöneuvoksena Tukholmassa. Taustaltaan hän on toimittaja.
Laura Kurko-Kauranen, Vaasa (06) 247 7587, Anne Laurila, Vaasa (06) 247 7587, Aino Mäki-Mantila, Seinäjoki (06) 247 7585, Tero Hautamäki, Seinäjoki (06) 247 7586 kulttuuri@pohjalainen.fi
Yhteiskunnan tabut julki
KOLUMNI
RAIMO HAUTANEN
Kirjoittaja on kulttuurikriitikko
Susanna Alakoski aikoo tulevaisuudessakin kirjoittaa aiheista, joita muut karttavat. Sikalatromaanissa alkoholismista kertonut kirjailija paneutuu kirjassaan huumeongelmaisten elämään.
Tasapaksu teatterikesä Seinäjoen harrastajateatterikesän päätöstilaisuudessa jännitys kipusi kattoon, kun raati, johon kuuluivat Jaana Saarinen, Vesa Tapio Valo ja Samuli Reunanen, jakoi rahaa ja kunniaa. 1 500 euron olemattoman palkintosumman jakamisessa on nähty niin monta konstia kuin on ollut raatejakin. Pohjanoteeraus koettiin muutama vuosi sitten, kun raati jakoi rahat tasan osallistujien kesken. Ensimmäinen palkinto eli 700 riihikuivaa euroa ojennettiin loimaalaiselle Haaran kyläteatterille. Heidän esityksensä Saviseutuni (s)oi toi mieleen historialliset kuvaelmat, joita esitetään vuosittain Törnävän kartanolla. Niiden avulla tallennetaan ajankuvaa ja ehkä siirretään perinnettä tuleville sukupolville. Jaarittelevassa kuvaelmassa oli toki lämmintä henkeä ja tunnelmaa. Toinen palkinto eli 400 euroa annettiin helsinkiläiselle Teatteri Reippaalle Irmalle. Ryhmän Sataa kaatamalla jäi kokonaisuudesta mieleeni parhaiten. Reippaan Irman nuoret naiset kertoivat vaikuttavasti luopumisesta ja kuolemasta lähes yksinomaan liikkeen ja mimiikan keinoilla. Kuvataiteelliset viitteet ja monivivahteinen symboliikka ihastuttivat myös. Kolmas huomionosoitus ojennettiin Kajaanin Harrastajateatterille, joka on ennenkin pokannut Seinäjoella kunniaa. Kajaanilaiset nuoret näyttelijät vyöryttivät estradille musiikkia ja fyysistä teatteria tulvivan Meidän sukupolvemme tarinan. Kajaanilaisten esitys oli hauska ja vakuuttava, mutta tiivistämisen tarpeessa.
HETA ÄNGESLEVÄ HELSINKI Ruotsinsuomalai-
nen kirjailija Susanna Alakoski kertoo uudesta romaanistaan hotelli Katajanokassa, joka on ennen ollut Helsingin lääninvankila. Puitteet haastattelulle ovat osuvat, sillä kaltereiden taa joutuu myös Hyvää vangkilaa toivoo Jenna -romaanissa (Schildts 2010) huumeita käyttävä Sami. Romaanin päähenkilö ja kertoja on Samin sisko, Anni, joka joutuu seuraamaan veljensä tietä rappiota kohti. Annilla on kirjassa kaksijakoinen rooli: yhtäältä hän on huumeriippuvaisen omainen, joka yhä rakastaa hänet monta kertaa pettänyttä veljeään, toisaalta huumeidenkäyttäjien parissa työskentelevä sosiaalityöntekijä, joka on köyhästä ja kurjasta lapsuudesta huolimatta pärjännyt elämässä hyvin. Alakosken kirjassa puheenvuoro annetaan niille, joiden ääni harvemmin virallisessa huumekeskustelussa kuuluu. – Monet omaiset häpeävät läheistensä puolesta. Alkoholi- tai huumeongelmasta kertominen on hankalaa. Olisi hyvä, jos häpeästä päästäisiin eroon.
Alakosken kirjassa pikkurikolliseksi päätyvä Sami on säälittävä lurjus, joka murtautuu asuntoihin ja varastelee autoja. – Kaikki me voimme kohdata tällaisen tyypin, vaikkemme haluaisikaan. Hän on arkipäiväinen ihminen, joka kuitenkin vie paljon tilaa ja maksaa yhteiskunnalle paljon. Tästä meidän pitäisi puhua. Edellisessä romaanissaan Sikalat (Schildts 2007) Alakoski kuvasi Suomesta Ruotsiin muuttaneen perheen köyhyyttä ja alkoholismia lapsen näkökulmasta. Alakoski on jo tottunut olemaan se, joka nostaa esiin yhteiskunnassamme tabuina pidettyjä asioita. – Haluankin olla sellainen kirjailija. Olen itse kiinnostunut niistä aiheista, ja enhän muusta voisi kirjoittaakaan. Sitä paitsi lukijoilta saatu palaute kertoo, että muitakin kiinnostaa. – Minulle paras palaute on se, että kirjani herättää tunteita: häpeää, vihaa tai surua. Pelästyisin, jos kukaan ei reagoisi mitenkään. Vaasassa syntynyt Alakos-
Susanna Alakoski kertoi uudesta romaanistaan entisessä vankilassa Helsingissä. Vankila on keskeinen paikka myös Alakosken uutuudessa, Hyvää vangkilaa toivoo Jenna -kirjassa. KUVA: MIKKO STIG
KUKA? • Susanna Alakoski syntyi Vaasassa ja muutti 5-vuotiaana vanhempiensa kanssa Ruotsiin Ystadiin. • Asuu nykyään Tukholmassa. • Koulutukseltaan sosionomi ja naistutkija. • Perheeseen kuuluvat mies ja kolme lasta. • Esikoisteos Svinalängorna (suom. Sikalat) sai arvostetun ruotsalaisen August-palkinnon. • Sikalat on esitetty myös näytelmänä Suomessa ja Ruotsissa. • Pernilla Augustin ohjaama elokuva Sikaloista saa ensi-iltansa joulukuussa. Pääosaa esittää ruotsalainen Noomi Rapace. Suomalaisista näyttelijöistä mukana ovat Outi Mäenpää ja Ville Virtanen.
ki muutti 5-vuotiaana vanhempiensa kanssa Skåneen Ruotsiin. Molemmat maat ovat Alakoskelle tärkeitä, mikä näkyy hänen kirjoissaankin. Sekä Sikaloissa että uudessa romaanissa päähenkilöt ovat ruotsinsuomalaisia. Elämä uudessa kotimaassa ei näyttäydy ruusuisena. – Eihän historiaa voi yliviivata mustalla tussilla. Joillakin on mennyt oikein hyvin, toisilla ei. Minun kirjani kertovat heistä. He ovat olemassa. Seuraavan romaaninsa kirjoittamiseen Alakoski suunnittelee paneutuvansa täysipainoisesti ensi keväänä. Aihepii-
rikin on jo selvillä. – Työläishistoria vetää puoleensa jo taustani takia. Mummoni oli 40 vuotta työssä puuvillatehtaalla, mutta en tiedä siitä mitään. Työläisnaisen asema tehtaalla kiinnostaa. Keväällä ilmestyy Alakosken kirjoittama lastenkirja, joka kertoo 10-vuotiaasta suomenruotsalaisesta tytöstä. Alakoski vakuuttaa, ettei lastenkirjoissakaan tarvitse vältellä tabuja. – Siinä on allergiaa, huumeita ja kuolemaa. Olen antanut tytön kertoa asioista sellaisina kuin hän ne näkee ja kuulee.
Lasisen lapsuuden pitkä varjo KIRJAT Susanna Alakoski: Hyvää vangkilaa toivoo Jenna. Schildts 2010. 349 s. ANNA-LEENA EKROOS
Vaasalaissyntyinen Susanna Alakoski tavoitti esikoisromaanissaan Sikalat hienosti lapsen näkökulman. Leena-tytön kautta kuvaus lapsuudesta ruotsinsuomalaisessa alkoholistiperheessä kosketti. Juuri ilmestyneessä Hyvää vangkilaa toivoo Jenna -romaanissa kertojanääni on aikuisen, mutta teemoissa ja tunnelmissa on paljon samaa kuin Sikaloissa. Anni ja Sami ovat sisaruksia, joilla on takanaan lasinen lapsuus. Anni on sinnitellyt koleista ja turvattomista lähtökohdista yhteiskunnan valoisammalle puolelle ja työskentelee sosiaalityöntekijänä. Perheeseen kuuluvat aviomies Dan ja tytär Jenna. Samille on käynyt huonommin, hänestä on tullut narkomaani. Aineet, kuivat kaudet, retkahtamiset, vankila-ajat ja kuntoutusjaksot muodostavat hänen elämänsä oravanpyörän.
Alakoski näyttää romaanillaan, miten pitkälle ulottuu huonon lapsuuden jälki. Jos äiti kuolee, minä kuolen. Jos isä kuolee, Sami kuolee. Näin Anni ajatteli lapsena. Aikuisena hän oivaltaa, että jos vanhemmat olisivat kuolleet, he olisivat saaneet elämän. Vaikka Annin elämä on ulkoisesti kunnossa, surkea lapsuus ja aikuiselämää varjostava jatkuva huoli isoveljestä riistävät hänen elämästään ilon. Annista tuntuu kuin hän katsoisi elämäänsä usvan takaa. Usvatytöstä on tullut hajamielinen usva-aikuinen. Iloa ja onnea Anni ei osaa ottaa vieläkään vastaan, elämä on haaleaa suorittamista ja naisen sisällä kytee patoutunut viha. Pahimpia Annille ovat juhlapyhät, joulu etenkin. Koska Samille ei tule joulua, ei saa tulla Annillekaan. Anni yrittää kyllä välillä pyristellä eroon veljestään, mutta tietämättömyys veljen tekemisistä ei poista huolta ja tuskaa. Karua tarinaansa Alakoski kehrää kauniilla kielellä. Kieli virtaa, liimaa sanoja pötköiksi, toistaa ja lähenee paikoin ru-
noa. Ja niin tehdessään menee lukijan ihon alle. Alakoski panee kirjallaan katsomaan todellisuuksia, joita ei oikeastaan haluaisi katsoa. Läsnä on Sikaloista tuttu luokkatietoinen näkökulma. Mitä köyhyys ja huonot lähtökohdat tekevät ihmiselle, romaani kysyy. Päihderiippuvaisen läheisen tuskan kirjailija kuvaa taitavasti. Hyvää vangkilaa toivoo Jenna ei ole helppo lukukokemus, mutta tärkeä se on.
Ystävien seikkailu kauniissa satumaassa TEATTERI Janosch: Oi ihana Panama. Ohjaus Kirsi Karvonen, lavastus Markus Serala, puvustus Henna Mustamo. Rooleissa Sini Hukkanen, Marjo Lahti ja Eija Varima. Ensi-ilta Kokkolan kaupunginteatterissa 28.8.2010. PIA BYSKATA KOKKOLA Syyskausi aloitettiin
Kokkolan kaupunginteatterissa värikkäällä Janoschin kirjoittamalla lastennäytelmällä Oi ihana Panama. Pieni Katariinan Kamari oli ääriään myöten täynnä ensi-illassa, ja yleisön nuorimmat edustajat olivat sangen tyytyväisiä näkemäänsä. Näytelmä kertoo kahden ystävän, Pienen Karhun ja Pienen Tiikerin, huimasta matkasta kohti Panamaa. Ystävykset luulevat Panaman olevan paikoista parhain, sillä siellä tuoksuu banaaneille. Matkan aikana he tapaavat
monia eläimiä, jotka yrittävät auttaa heitä löytämään perille. Onni löytyykin lopulta lähempää kuin ystävykset arvaavatkaan. Jo astuessa kamariin sisälle katsojan silmät nauliintuvat upean värikkäisiin lavasteisiin. Markus Serala on tehnyt todella hienoa työtä. Lavastuksesta löytää koko ajan uusia katseenvangitsijoita, ja upea väriloisto vie suoraan satumaahan. Perheen vilkkaimmatkin jaksoivat pysyä aloillaan, sillä pelkästään lavastuksen ihasteluun kului paljon aikaa. Lavastuksen lisäksi vesi ja äänimaailma lisäsivät oikean satumaan tunnelmaa oivasti. Näyttelijävalinnat osuivat täydellisesti kohdalleen. Eija Varima Pienenä Karhuna ja Sini Hukkanen Pienenä Tiikerinä täydentävät toisiaan mainiosti. Marjo Lahti esittää näytel-
män muut roolit, ja etenkin primadonna-lehmä sai aikuisetkin kikattamaan lasten tavoin. Vaikka Lahti vaihtoikin vähän väliä roolia, pysyivät perheen nuorimmat hyvin mukana juonessa. Näytelmä kertoo kahden ystävän, Pienen Karhun ja Pienen Tiikerin, huimasta matkasta kohti Panamaa. Ystävykset luulevat Panaman olevan paikoista parhain, sillä siellä tuoksuu banaaneille. Jos itse näytelmän tapahtumat ilahduttivat perheen pienimpiä, niin aikuisiakaan ei ollut unohdettu. Teksti oli paikoittain hykerryttävän viihdyttävää ja mukaansa tempaavaa. Näytelmän ohjannut Kirsi Karvonen oli myös onnistunut luomaan näytelmään tempon, joka piti mielenkiinnon yllä koko 45 minuutin ajan. Lainatakseni erästä nuorta miestä yleisöstä: ”Näytelmä oli mahtava”.
Harrastajateatterikesän kokonaisuus oli valitettavan tasapaksu. Seinäjoella tuskin nähtiin ja palkittiin parasta suomalaista harrastajateatteria. Maamme sadoista harrastajanäyttämöistä vain pieni prosentti haki katselmukseen ja vielä pienempi pääsi. Seinäjoella nähtiin silti monipuolinen otos kotimaisesta harrastajateatterikentästä. Yhden esityksen korottamisen sijasta olisi voitu palkita useita osa-alueita lukuisista näytelmistä. Kokkolalaisten ja pietarsaarelaisten ruotsinkielinen Fröken Julie oli huolella tehty ja neidin lyhyttä hametta lukuun ottamatta loppuun saakka harkittu kokonaisuus. Joistakin esityksistä olisi voitu palkita musiikkiosuus ja toisista muutamia herkullisesti toteutettuja roolitöitä.
Pieni Karhu (Eija Varima) ja Pieni Tiikeri (Sini Hukkanen) lähtevät etsimään banaanintuoksuista onnea Panamaan näytelmässä Oi ihana Panama. Matkalla he tutustuvat erilaisiin eläimiin, kuten Jänikseen (Marjo Lahti) ja Siiliin. KUVA: VESA LAHTI
Anton Kannemeyer: Musta huuto (2010).
Musta huuto Etelä-Afrikasta KUUKAUDEN KUVA MAARIA NIEMI HELSINKI Syksyn kuvataide-
kauden kiinnostaviin uutuuksiin kuuluu Helsingin taidemuseon tuore näyttely PEEKABOO – Uusi Etelä-Afrikka. Vaikka kansainvälisillä areenoilla afrikkalainen nykytaide on yhä enenevässä määrin samankaltainen edustaja kuin länsimainen, ei Suomessa ole aiemmin nähty näin laajaa kokonaisuutta eteläafrikkalaista taidetta. Tunnettujen William Kentridgen ja Jane Alexanderin ohessa kaikkiaan 20 taiteilijaa esiintyy Tennispalatsissa varsin vaikuttavine tulkintoineen afrikkalaisesta maailmasta. Keskipolven taiteilija Anton Kannemeyer (s.1967) käyttää maalauksissaan sarjakuvataiteen ylikorosteista kuvakieltä, suurentaa yhden sarjakuvaruudun mittakaavan suuriksi maalauksiksi. Tämän ilmaisun juuret löytyvät länsimaisesta jälkimodernismista. Poptaiteen käyttämä populaarikulttuurin kuvasto on jo vuosikymmeniä palvellut
maalaustaiteen ilmaisua. Teoksessaan Musta huuto (2010) Kannemeyer ironisoi maansa siirtomaapoliittista ja apartheidin värittämää historiaa. Sanan varsinaisessa merkityksessä hän tulkitsee satiirisen mustavalkoisesti Edvard Munchin ikonisoitunutta maalausta Huuto (1893). Näin hän kiinnittää maalauksen yhä kiinteämmin taidehistorian klassikoihin. Ihmisen eksistentiaalisen olemassaolon tuska on Kannemeyrin käsissä siirtynyt yhtä olennaiseksi inhimilliseksi kokemukseksi afrikkalaiselle. Kannemeyrin maalausten äärimmäisyyksiin viety erottelu mustan ja valkoisen ihmisen vastakkaisuudesta on osa hänen satiirisia tulkintojaan apartheidin jälkeisestä maanosasta, jota hän ylikorostaa stereotyyppisellä, leijonantaljaan pukeutuneen paksuhuulisen mustan kuvana. PEEKABOO – Uusi Etelä-Afrikka Helsingin taidemuseon Tennispalatsissa 16.1.2011 saakka. Taiteilija Anton Kannemeyer kertoo työstään sarjakuvafestivaaleilla 11.9. klo 15 Tennispalatsissa ja esittelee sen jälkeen näyttelyä.