SNDSMag 2009|4

2009|4

SNDSMagazine

Meeting people in Buenos Aires Postcard from a Danish graphic designer in Argentina 9-12 Speakers in Oslo 2010 4-5 · New Norwegian platforms 6-7 Back to tabloid 14-16 · New Finnish fur 20-22 Designing new typefaces 24-25 · Members’ list 26-27 The chairman: Nyhetsdesigner finns inte! 28

SWEDEN

NORWAY

SNDS.ORG

Chairman of the Board Anders Tapola SMÅLANDSPOSTEN, S-351 70 Växjö, Sverige Tel.: +46 470 770 686 E-mail: anders.tapola@smp.se

Secretary Sissel Bigset Leira SUNNMØRSPOSTEN, Boks 123, sentrum, N-6001 Ålesund Tel.: +47 70 12 00 00 E-mail: sissel.leira@smp.no

Web-editor Kartin Hansen Morgenavisen Jyllands-Posten Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J. Tel.: +45 87 38 38 38 / 31 07 Fax: +45 87 38 31 99 E-mail: kartin.hansen@jp.dk

Seminars Lars Andersson UPSALA NYA TIDNING, Box 36, S-751 03 Upsala, Sverige Tel.: +46 18-478 16 79 E-mail: lars.andersson@unt.se FINLAND Communication Petri Salmén HELSINGIN SANOMAT PB 71, FI-00089 Sanoma Helsinki, Tel.: +358 91 22 24 02 Fax: +358 91 22 23 88 E-mail: petri.salmen@hs.fi

DENMARK Vice -President/ Treasurer Frank Stjerne JP/POLITIKENS HUS Rådhuspladsen 37, DK-1785 København V Tel.: +45 33 47 23 99 Fax: +45 33 14 72 17 E-mail: frank.stjerne@jppol.dk SNDS Secretariat Lone Jürgensen MORGENAVISEN JYLLANDS-POSTEN Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J. Tel.: +45 87 38 38 38 / 31 08 Fax: +45 87 38 31 99 E-mail: lone.jurgensen@jp.dk

Best of Scandinavian News Design Chairman of the Competition Committee Flemming Hvidtfeldt Midtjyske Medier St. Blichersvej 5, DK-6950 Ringkøbing Tel.: +45 20 91 17 52 E-mail: hvid@bergske.dk

SUBSTITUTES FOR THE BOARD Jørn Broch, JydskeVestkysten, Danmark Pieta Forssell-Nieminen, Keskisuomalainen, Finland Elin Madsen, Bergensavisen, Norge Anna W. Thurfjell, Svenska Dagbladet, Sverige

SNDS MAGAZINE Responsible Editor Jørgen Høg Nordvestpassagen 19 DK-8200 Århus N Danmark Mob.: +45 61 20 92 33 E-mail: jhoeg@stofanet.dk

SNDSMagazine 2009|4

Editing/Art Direction Graphic designer Lars Pryds Østerbrogade 158, 3. TH., DK-2100 København Ø, Danmark Tel.: +45 39 20 80 19 Mob.: +45 30 53 87 14 E-mail: pryds@mac.com Web: www.pryds.com

Editorial group: Henrik Ulrichsen henrik.ulrichsen@tb.no Vegar Vatn vegar.vatn@tb.no Print: Svendborg Tryk www.svendborgtryk.dk Typography: SNDS Magazine is set in Myriad Pro, Myriad Pro Condensed and Adobe Jenson Pro and designed in Adobe Indesign for Macintosh.

Articles and ideas for SNDS Magazine and SNDS.ORG are most welcome. Please contact the editors if you have something you want to have published.

SNDS Magazine is published four times a year, in March, June, September and December.

Deadlines are on the 15th of February, May, August and November.

The front page: Graffiti in Buenos Aires Photo: Stine Vikman Read her story from the streets and news rooms of Argentina on page 9-12.

Published by: Society for News Design Scandinavia www.snds.org

2 ISSN 0909-1459

SNDS Magazine 2009|4 The Editor

New tendensies, please ■ Are e-readers the platform for future newspaper? Will readers gradually move from paper versions to this type of digital devices?

It is too early to tell, says John Einar Sandvand who works as digital media strategist at Aftenposten. Among his tasks is to explore new platforms to present Aftenposten’s content.

The Norwegian newspaper can now be read on a new platform, the e-reader device is a mass product for the first time. John Einar Sandvand and Aftenposten in Norway has discovered this and is developing the news towards this new digital platform.

Please read the whole story in the magazine.

One of my former collegues at Morgenavisen Jyllands-Posten has wrote a personal story based on her visit to the SND-event in Buenos Aires.

How do they make the newspaper in Buenos Aires? asks graphic designer Stine Vikman, and she is surprised to see, that the design editor is planning the newspaper along with the news

editor. Would you see that scene here i Scandinavia? Probably not I’m afraid.

Our way of designing the news is conservative you could say, ans we might learn something from both Norwegian John Einar Sandvand and the Danish observations in South America.

Do Scandinavian newspapers take any chances these years speaking of new news design? The answer is no, I’m afraid, speaking of the paper versions.

If the company is running down anayway, why don’t you take any chances? Why don’t you show the readers the news in a completely different way?

The e-reader device is quite new, and on Aftenposten they are looking for the future on digital platforms. Making graphic design a major part of making news as they do in South America might be another possibility for Scandinavian newspapers. Maybe you should try for your self. I’m looking for new tendensies.

At least please read the exiting stories within the current magazine.

You will also find a story about how they went kind of backwards with the supplement På Stan at the Swedish newspaper Dagens Nyheter.

On the last two pages you will find a complete SNDS members’ list. If you can’t find yourself there, please join us, we have a lot to offer.

On behalf of SNDS we wish you a Happy Christmas, see you in 2010, at least in Oslo in April …

■

Jørgen Høg jhoeg@stofanet.dk Editor, SNDS Magazine

Why are you member of SNDS?

Ingrid Meisingset · Designsjef, Adresseavisen, NO

»SND:n ja SNDS:n jäsenyy-

den ansiosta olen pysynyt hyvin selvillä siitä, mikä on uusinta uutta ulkoasuasioissa niin Skandinaviassa kuin maailmallakin.

Sanomalehtien ulkoasuihmisiä on vähän ja alan koulutustilaisuuksia vielä vähemmän. SNDS:n jokavuotisissa seminaareissa olen voinut päivittää tietoni ja itseni. Ja tietysti tavata muita samaa työtä tekeviä kollegoja, keskustella yhteisistä iloista ja ongelmista. Aivan mahtavaa oli järjestää seminaari viime keväänä Oulussa, pohjoisempana kuin koskaan.

Pirjo Tuovinen · AD, Kaleva, Oulu, FIN

»Godt

spørgsmål.

Jeg er primært medlem af SNDS for at få et indblik i “kundernes” tanker og for at få inspiration fra de bedste sidelayouts – hvilket vi som bureau ikke selv kan kontrollere.

Michael Werge · Nyhedsgrafiker, Ritzaus Bureau, DK

SNDSMagazine 2009|4

»Jeg er medlem af SNDS, fordi det er viktig for meg å holde kontakt med andre som er interessert i presentasjonsjournalistikk. Bekjentskapet har også ført til at vi har hentet inn SNDS-medlemmer for å hjelpe oss med oppgaver i avishuset vårt.

3

Actors in Oslo

Juan Antonio Giner – President and founder of Innovation International Media Consulting Group – will come to the seminar in Oslo.

He is editor of the Innovations in Newspaper Global Report and as a consultant he has done work for more than one hundred media companies in Europa, America, Asia and The Middle East.

How can visual journalism contribute to the different media channels living side by side in the same media house?

– It’s a matter of survival. Or mono-media Visual Journalist become Multi-Media Visual Journalists or print media will die with them and our jobs will be lost.

What is the largest multi-media challenge in the coming years?

– The transition from mono-media to multi-media companies, not just print, but any media. And this migrations cannot be done confronting print versus online. The new fully integrated multimedia newsrooms of the future will be not paper-centric or online-centric news organizations, but operations organized around content and audiences. This is the only way.

What is your favorite site or your favorite newspaper?

– My favorite newspaper today is the first «daily-news-magazine» of the world: the Portuguese newspaper «i» that INNOVATION created working with Sojormedia in Lisbon. It’s Caviar Journalism. I don’t like the current generation of news websites at all. They are irrelevant, they are not different, they don’t make money and they are not necessary. We need a new model.

SNDSMagazine 2009|4

What is your favorite opera, or maybe you have a completely different taste in music?

– Carmen. Carmen. Carmen!

4

Sponsored by

Infomaker is one of Scandinavia’s leading partners for newspaper and media companies. The software solutions of the company include Pickup for managing ads and images, XLibris® for archiving articles, pages and images, and Newspilot® for editorial work. Infomaker serves more than 110 newspapers in Sweden, Norway and Finland.

This is your first visit to the capital of Norway, what do you want to see?

– I want to visit the newspaper newsrooms, meet their journalists and, if there is any free time, go to any flea market to find newspaper memorabilia.

PHOTO: TOM A. KOLSTAD, AFTENPOSTEN

Anna W. Thurfjell

Luke Hayman

– Art Director in Svenska Dagbladet – will of course come to Oslo in April as a lecturer. She will talk about development, the editorial changes and the new direction of the newspapers to make a more storytelling-focused product.

– Born England, has lived and worked in New York City since 1992. He joined Pentagram as a partner in December 2006. He has wide-ranging expertise in the design of magazines, books, identities and exhibitions. At Pentagram he has redesigned numerous publications including TIME, Consumer Reports, The Advocate, Radar, The Atlantic and The Khaleej Times. In 2004 he joined New York magazine as design director, and working alongside editor in chief Adam Moss, was instrumental in restoring the title to prominence.

His tenure at New York culminated in 2006 and 2007 with a prestigious National Magazine Award for excellence in magazine design from the American Society of Magazine Editors. Hayman has lectured at design conferences all over the world and in 2008 presented the Delacourt Lecture at the Columbia School of Journalism. He teaches at the School of Visual Arts.

What is the largest multi-media challenge in the coming years?

– The combination of «long tail»content and the breaking news, the different needs of forms of perceiving the content, the different time aspects, that is a challenge to develop.

What is your favorite site or your favorite newspaper?

I think www.yr.no is a brilliant site. It’s a weather forecast site and you can find the weather in more than 700 million places in the world, isn’t that great! And I love Spotify, www.spotify.com/. It’s like my own modern radio. My favorite paper, is a very difficult question… I like Spanish and Portuguese papers a lot, the use of type, colors and info graphics, but if I have to choose just one…

I chose The Guardian, because of the obvious facts in terms of an excellent overall experience and simply because I really enjoy reading this British paper.

What is your favorite opera, or maybe you have a completely different taste in music?

– Yes. But I pick Carmen when it comes to Opera.

What would you recommend for a first-time visitor in Oslo?

– I can recommend an expedition to the Oslo fjord, to see Oslo and the Opera from the waterline is something else.

I enjoyed a lot to have a 20 minutes boat ride to have dinner at the «Dyna Fyr», www.dynafyr.no , original and fun. A trip to «Dyna Fyr» has to be prebooked.

How can visual journalism contribute to the different media channels living side by side in the same media house?

– Editorial design should continue to make things clearer, more navigable, more useful.

What is the largest multi-media challenge in the coming years?

– Getting people to pay for content online.

What is your favorite site or your favorite newspaper?

– The Guardian (UK) - it’s magazine like, visually rich but still remains urgent as a newspaper should.

What is your favorite opera, or maybe you have a completely different taste in music?

– I know very little about opera. I like Malcolm Maclaren’s remix of Puccini’s Madam Butterfly.

What would you recommend for a first-time visitor?

– I highly recommend the big restaurant on the mountain, overlooking the city. It’s a modernist, Bauhaus looking building, with dramatic art on the walls – Ekebergrestauranten (www.ekebergrestauranten.com).

SNDSMagazine 2009|4

How can visual journalism contribute to the different media channels living side by side in the same media house?

– By using the channels differently. A good visual idea is not the same for mobile, online and paper. To use the powerful tools still photography and info graphics for in depth and storytelling in the paper and breaking news visuals online is one way to separate it.

5

TROND MYKLEBUST

Aftenposten on new platforms E-readers are entering the Norwegian market at full speed.

Would you like to buy your newspaper on these devices?

John Einar Sandvand john.einar.sandvand@aftenposten.no ■ It was 6:30 AM one recent morning. I

SNDSMagazine 2009|4

had to run to reach the bus. In the hurry I forgot Aftenposten, which is always a part of my daily ritual going to work.

But in my bag I had a newly purchased Kindle, the e-reader device which has recently been launched in 100 countries by Amazon. It took only 30 seconds to switch it on, click my way to the newspaper section and sign up for a trial subscription for the International Her-

6

John Einar Sandvand (46) works as digital media strategist at Aftenposten.

Among his tasks is to explore new platforms to present Aftenposten’s content.

Sandvand has a long editorial experience in a variety of positions, including being Asia correspondent, assistant managing editor for editorial production and responsible for building up Aftenposten’s travel web site.

Meet John Einar at the SNDS seminar in april 2010. He will give a lecture about the multimedia projects in Aftenposten.

ald Tribune. Immediately afterwards the newspaper was downloaded to the Kindle and became my travel companion on the bus this morning. There was no elegant presentation, no smell of ink.

Yet the reading quality on the screen was just as good as reading on paper.

The future of newspapers?

Are e-readers the platform for future newspaper? Will readers gradually move from paper versions to this type of digital devices?

It is too early to tell. But Amazon’s Kindle has made this technology a mass product for the first time. It can now also be bought in Norway. There is reason to believe that many book lovers will unwrap an e-reader on Christmas this year, whether it is a Kindle or an ereader from Sony, Cybook or one of the other producers.

In Aftenposten we follow these trends closely. Our experts in the department for digital development spend a lot of time and resources studying the many radical changes in the media landscape.

E-readers is one of the technologies we have followed closely and might decide to test a version of our product on. So far the devices on the market have been primarily designed for book reading, but we do expect a whole range of new models to be available next year.

Good reading quality The most unique feature of dedicated e-reader devices is the screen. Unlike a typical computer screen there is no

backlight. Instead the screen is reflective and uses so-called e-ink. This technology gives a reading quality that can be compared to paper. E-reader devices also have a very long battery life and typically can run for two weeks with active use without charging. In not too long we should expect to see e-readers which are ultra-thin and foldable.

But there are also disadvantages.

Almost all current e-readers on the market are in black and white only and they provide no opportunity for video or other forms of interactivity.

Still we are convinced that many people will use these devices to read book. And we have to ask: What about newspapers? Will people also prefer to get their news articles on e-readers, despite the lack of colors and interactivity? It really is too early to say.

More platforms Already you can read content from Aftenposten in several different ways.

The regular newspaper is of course the main product. So far, that is. In addition, 1,1 million people visit Aftenposten.no each week.

But Aftenposten also has a specially adapted version for mobile phones, which is becoming more and more popular (the address is m.ap.no). Here we notice an interesting pattern: The use of the mobile version peaks very early in the morning and late at night, when people stand up from or go to bed. In addition, there are many who use the mobile version when commuting on the

train on their back home from work.

We also have our own application for iPhone users, which has received much praise. So far it has been downloaded 26.000 times from Apple’s App Store.

We plan to launch several new iPhone applications next year.

Aftenposten also has an e-paper.

This PDF version of the newspapert was recently improved and has become an elegant way to read the paper on your PC. Check it out at: aftenposten.no/eavis.

In addition we are looking at some interesting multimedia technologies for presenting our newspaper in much more interactive ways.

Finally: Aftenposten will celebrate its 150 year anniversary next year. In cooperation with the National Library all newspaper pages from 1860 have now been digitized. One of the most exciting projects we work on is how to make this available to our readers. It is no less than a cultural gold mine: No other newspaper has such a rich record of Norway’s history!

■

This article was printed in Aftenposten on Sunday November 8th 2009. www.aftenposten.no

Opera 2010 is sponsored by

Infomaker is one of Scandinavia’s leading partners for newspaper and media companies. The software solutions of the company include Pickup for managing ads and images, XLibris® for archiving articles, pages and images, and Newspilot® for editorial work. Infomaker serves more than 110 newspapers in Sweden, Norway and Finland.

SNDSMagazine 2009|4

HISTORY RECORDED 150 years of Norwegian news – all pages printed in Aftenposten since 1860 –have been digitized and are on their way to the readers, available on e-readers like this one. Foto: Dan Petter Neegaard

7

NEWSPILOT MAKES ONLINE AND PRINT PUBLISHING EASY

Newspilot is a modern content publishing platform for both print and web, integrated with Escenic, Polopoly and Drupal for online publishing.

Newspilot Whiteboard lets you visually plan your newspaper easier than ever before. Create great design that lets reporters write-to-fit in Newspilot Writer with state-of-the-art language tools. The planning and design is also flexible for fast and easy re-planning.

MEET US: January

26 April

22

Stockholm at Dagsvara January 26–27 Oslo at SND/S April 22–24

Infomaker Scandinavia AB Sweden: +46 480-36 20 00, www.infomaker.se Finland: +358 50 5980 516, www.infomaker.fi Norway: +47 48 22 90 00, www.infomaker.se

Postkort fra Buenos Aires Fire kolleger fra Morgenavisen Jyllands-Posten rejste i september til Buenos Aires for at deltage i SND konferencen. Udover foredrag og arrangementer på seminaret ville de fire nysgerrige grafiske designere også gerne suge så meget inspiration som muligt ud af selve byen.

Det lykkedes over al forventning, for Buenos Aires er bare funky og fed. Læs her om nogle af de overvældende oplevelser i den argentinske millionby.

skal vi se aviser i Buenos Aires. Som ansatte på Jyllands-Posten er det oplagt at studere hvordan de arbejder på den anden side af jorden.

Derfor har vi arrangeret to avisbesøg med designcheferne på to store aviser: Clarin og La Nacion.

På begge aviser får vi en grundig rundvisning og en hjertelig modtagelse af ellers ophængte designchefer.

Jeg er overrasket over, hvor meget det visuelle betyder på begge aviser.

Helt naturligt sidder designchefen med i planlægningsfasen og streger avisen op i samarbejde med redaktøren. Efterfølgende begynder designerne at bygge sider op og vurderer, om der er behov for et citat, en boks eller andet udstyr, for at få siden gjort indbydende nok.

Newsroom’et er delt op i små øer, hvor der på hver sektion sidder en nyhedschef og en designer. De visuelle virkemidler prioriteres højt, meget

www.clarin.com www.lanacion.com.ar

Stine Vikman Jensen stine.vikman@jp.dk

SNDSMagazine 2009|4

■ Selvfølgelig

højere end der hvor jeg kommer fra, og det skaber spændende aviser, der er lette at orientere sig i.

Der er stor aktivitet i begge de newsrooms vi besøger, og de minder meget om det vi kender hjemmefra, fyldt med mennesker, der taler i telefon og drikker kaffe, mens de prøver ikke at spilde ned i tastaturet. Det er tankevækkende, at man kan rejse så langt væk og alligevel føle sig helt hjemme i det travle redaktionsmiljø.

Sikkerheden på begge aviser er dog en helt anden end vi kender i Danmark, selv på vores terrortruede avis.

Det er ikke tilladt at tage billeder, og vi skal registreres med navn og foto før vi bliver lukket ind på redaktionen. Da vi spørger vores argentinske venner om grunden til sikkerhedsforanstaltningerne, er de nærmest overraskede over, at det ikke er det samme i Danmark. Sådan er det bare i Buenos Aires, og sådan har det altid været …

FOTOS: STINE VIKMAN

Hvordan laver de avis i Buenos Aires?

9

Hvad med kunsten?

■ Latinamerikansk

moderne kunst? Umiddelbart er der ingen klokken der ringer, så det er med nysgerrighed vi opsøger MALBA – Museo de Arte Latinoamericano de Buenos Aires (Museet for moderne latinamerikansk kunst).

Museet viser sig som et helt lille pragtværk i sig selv.

Meget moderne, minimalistisk og stilrent. Umiddelbart minder det mig om Aros, kunstmuseet i Århus. Åbningstiderne er dog meget latinamerikanske – her åbner de først klokken 12, så vi når en kop te i solen udenfor, før vi indtager museet.

Hele første etage viser en permanent udstilling med et udvalg af 78 latinamerikansk kunstnere fra de sidste 100 år. Udstillingen er opdelt i 6 forskellige tidsperioder, og i programmet står at ideen er at tydeliggøre sammenhæng og forskelligheder i latinamerikansk kunst.

Uden at være den store kunstkender, synes jeg at kunne se en anden vildskab i malerierne end jeg kender fra europæisk kunst. Mange billeder har en eksplosiv farveholdning, og i det hele taget er billederne ekspressive og taler mere direkte til følelserne end noget af det kunst, som jeg ser hjemme, hvor det nogen gange virker en smule fortænkt på mig.

På gangarealet står en bænk, som kunstneren Pablo Reinso har lavet. Den er vokset ud af sin form og gror nu ud over væggene og helt ned i forhallen af museet.

Spaghetti-agtige træstrimler strækker sig rundt på museet – det er sjovt og anderledes!

Gadens galleri

SNDSMagazine 2009|4

■ Før

10

LATINAMERIKANSK KUNST Pablo Reinsos ”spaghettistrimler” i træ gror ud fra vægge og gulve på museet og giver en overraskende oplevelse flere steder på turen rundt i udstillingen. Foto: Agnete Holk www.malba.org.ar

afrejsen var vi tilfældigt faldet over en hjemmeside fra Graffiti Mundo.

Graffiti Mundo er to engelske piger der har slået sig ned i Buenos Aires og interesserer sig for Street art. De arranger guidede gåture og fortæller om kunsten i gaderne og om de kunstnere der laver den. Vi meldte os til, og det fortrød vi ikke.

Street art er meget mere end tags og graffiti. Kunsterne bruger simpelthen bygningerne som deres lærred og laver fantasifulde malerier – enten håndtegnede eller lavet med stencils.

Street art i Buenos Aires begyndte allerede i 1980’erne efter militærstyrets fald. Her fejrede kunsterne friheden ved at give deres besyv med på gadens mure. Efter det økonomiske krak i 2001 tog gadens kunst en anderledes retning. Kunsterne ville have sorgløsheden tilbage i samfundet og der kom en mere humoristisk og legende stil i streetarten. Til forskel fra mange andre storbyer er politikerne i Buenos Aires rimelig positivt stemt overfor street art.

Det er i høj grad blevet en del af byens varetegn og kunsterne fra hele verden kommer til Buenos Aires for at sætte deres præg på murene.

Vores guider fortæller os, at street art-scenen er en undergrundsscene, hvor de fleste af kunsterne har andet job ved siden af. De maler fordi de ikke kan lade være, og det er en livsstil for dem. De finder det sted, de gerne vil male, og spørger om lov af ejerne. I andre tilfælde henvender firmaerne sig direkte til kunstnerne og laver en aftale om et maleri.

På vores tur rundt i byen ser vi store fantastisk udsmykkede vægge, små sjove stencils og huse der ser ud som om de

GRAFFITI-GÅTUR Avanceret argentinsk graffiti-kunst. Fantasifulde, flyvende hvaler, nøgne kællinger og stærke mænd i skrappe farver pryder murene. Fotos: Stine Vikman

er fra en anden planet. Vi besøger også små butikker og gallerier der drives af street art-kunstnere, som prøver at gøre kunsten til deres levevej. Turen er en regulær øjenåbner for mig, og pludselig er det som at gå i et stort galleri, når jeg går i bydelen Palermo. På gadens vægge dukker der alt fra små grise til store hvaler op. Fascinerende!

■

www.graffitimundo.com

Attending the 2009 Buenos Aires SND seminar in September, graphic designer Stine Vikman and three collegues from Morgenavisen Jyllands-Posten in Denmark tried to get the most out of the trip to the fascinating city. Visiting two of the influential newspapers of the area, they saw how graphic design is a major part of making news in BA; a visit to MALBA revealed wild, modern fine art quite different from the European style; and walking the streets with a graffiti guide the Danes found eye-opening art on the walls, which is often even sanctioned by the city council.

SNDSMagazine 2009|4

MAKING FRIENDS De fire danske JP-grafikere fik både gode oplevelser og nye venner i Buenos Aires – her sammen med en californisk kollega. Fra venstre: Octavia Diaz, Stine Vikman, Thorgerd Broni Jensen, Trine Münster-Swendsen og Agnete Holk.

11

HATTPARAD På Tango Palace samlades många för att bidra till SND Foundation. Karl Gude hittade en hattaffär och lånade ut huvudbonader. Här ses Karl Gude, Susan Mango Curtis, Lauren Frohne, Aaron Olson, Nigel Holmes (Superstjärnan inom grafisk design, som i Buenos Aires mottog priset Lifetime Achievement Award), Andrea Zagata, Heather Jones, John Grimwade och Linda Eckstein. Fotos: Anders Tapola

Buenos Aires – perfekt plats för design Närmare 500 deltagare. Dessutom ett hundratal studenter. De samlades i Argentinas pulserande huvudstad Buenos Aires, som var platsen för årets SND Annual Workshop den 24-26 september.

Anders Tapola anders.tapola@smp.se ■ Det var det första seminariet utanför

SNDSMagazine 2009|4

WORLD’S BEST Jördis Guzmán Bulla, från Welt am Sonntag i Berlin, och Svetlana Maximchenko, från Akzia i Moskva, var lyckliga mottagare av priset World’s Best Designed.

12

USA sedan 1999 i Köpenhamn, då Carsten Gregersen var seminarieansvarig.

Värdavis denna gång var Clarín där Gustavo Lo Valvo var seminarieansvarig. Han assisterades av Cristobal Edwards från Chile. Platsen var Centro Cultural Borges, beläget i Galleria Pacifico Shopping Center mitt i Downtown.

Onekligen en perfekt plats för ett SND-seminarium. Dessutom hade World Press Photo sin årliga konferens i samma lokaler.

Infografik var ett av de dominerande ämnena under årets konferens. Själv lyssnade jag bland annat till mannen i blått, Nigel Holmes, som var dragplåster och inledande föreläsare, till Karl Gude och John Grimwade. Även Jeff Goertzen från Denver Post och Alberto

Cairo vid University of North Carolina, Chapel Hill drog stor publik till sina föreläsningar på samma ämne.

Från Skandinavisk horisont berättade Søren Nyeland och Ally Palmer den visuella historien om Politiken, och Ole Munk om när bilder och rubriker samspelar – eller inte alls samspelar.

Annars var representationen från Skandinavien inte så stor i Buenos Aires. Inte heller från USA, som upplever en gigantisk kris inom mediebranschen.

Sydamerikanerna ställde däremot upp på hemmaplan. Och det är väl också ett tecken på att SND på allvar börjar bli en internationell organisation.

Jag ställde några frågor till Cristobal Edwards: Det här var första gången på många år SND:S workshop arrangerades utanför USA. Varför just Buenos Aires?

Buenos Aires skulle egentligen vara värdstad redan 2002, men då slog den ekonomiska krisen plötsligt till i Argentina och det flyttades istället till Syracuse. Efter många års arrangemang i USA var det ett uttalat önskemål bland många styrelsemedlemmar i SND att arrangera ett seminarium utanför USA. Clarín ställde åter upp som värdavis, och detta var det första årliga SND-seminariet i Latinamerika. Är du nöjd med antalet deltagare?

Ja, vi är väldigt nöjda. 419 fullt betalande

deltagare och 165 studenter deltog i de särskilda studentföreläsningarna, som var helt gratis. Många av SND:s mest engagerade medlemmar var på plats, och för majoriteten av deltagarna var det första gången de deltog. Det lovar gott för framtiden och de allra flesta var mycket nöjda med både programmet och de sociala aktiviteterna.

Vad är du mest tillfredsställd med?

Deltagandet och att föreläsningarna var passionerade och välbesökta, utbytet av idéer var stort och humöret var på topp hela tiden. Värdavisen Clarín var mer än nöjd med arrangemanget. Mediebranschen må gå igenom en stor kris i USA och även andra delar av världen, men intresset för nyhetsdesign är fortfarande mycket stort.

■

President’s Award Cristobal Edwards (foto) hedrades i Buenos Aires med President’s Award for excellence in volunteerism tillsammans med Gustavo Lo Valvo för arrangemanget med Buenos Aires. Även Don Wittekind hedrades med detta pris för sitt mångåriga arbete som Director för SND:s multimediaträning.

Inspiration should know no boundaries. With the new Adobe® Creative Suite® 4 Design Premium software your ideas can evolve from 2D to 3D and from print to engaging digital media.

And now you can export Adobe InDesign® layouts seamlessly into Adobe Flash® to create rich, interactive experiences. Allowing your idea to get in front of as many people as possible, no matter what type of media they’re viewing it in. Find your shortcut to brilliant at adobe.com/go/brilliant

Torsdagen den 29 oktober gick På stan i graven som en egen rygg i Dagens Nyheter.

Dagen efter uppstod nöjesbilagan från de döda, nu som en del av Kultur. 2008 fick man ett mindre format, skuren halvtabloid.

2009 vann På stan guld för bästa redesign i SND/S tävling. Nu har man alltså gått ifrån det vinnande konceptet, tillbaka till tabloidformatet igen.

Peter Alenäs peter@alenasgrafiskform.se

Kultur + På stan SNDSMagazine 2009|4

■ DN-medarbetarna som fick uppdraget att genomföra förändringarna var Lotta Ek, Art Director, Axel Björklund, redaktör På stan och Harald Bergius, nyhets- och nöjeschef på Kultur.

14

Varför gjordes På stan om?

AXEL Det fanns tre skäl. Ett: Halvtabloiden gillades inte av läsare, annonsörer, tryckeri eller tidningsbud. En läsarundersökning visade att läsarna inte var helt begeistrade i det lilla formatet.

Annonsörerna ville inte göra om sina annonser och tidningsbuden hade problem med sina tidningsbuntar.

Två: Sedan fanns det förstås en

ekonomisk anledning också, den var för dyr. På det här sättet sparar vi många miljoner om året och det är bättre att spara på tryckkostnader än på journalistik.

Tre: Vi ville komma ut på fredagar i stället för torsdagar. Det hade inte varit möjligt som separat bilaga eftersom Bostadsbilagan kommer samma dag.

Hur påverkades bilagan redaktionellt ?

Axel Vi stryker mer i kalendariet nu, sökningen sker i högre grad på webben.

Kalendariet har också en större tyngd än tidigare på det populäraste materialet, film och mat. Eftersom vi inte

längre har någon egen AD så har vi varit tvungna att förändra redigeringsarbetet.

Kändes det tråkigt att göra om På stan så snart igen?

LOTTA Nej en kort sorg kanske, att överge något som var bra. Men det fanns många saker i lilla tidningen som kunde bli bättre och som nu har blivit bättre.

En omgörning är aldrig fel. Viktigast var att På stan levde kvar som namn om än i nytt format.

Vad var svårast i redesignen?

LOTTA Startuppslaget tog tid att göra plus hur framvagnen skulle gå över i

Typsnitt i på stan: Kalendarie etc. – DN Grotesk Rubriker – Stag Brödtext – ITC Charter

Dagens Nyheter

Varje dag läses tidningen av 888 000 personer. I Stockholm är läsarsiffran 575 000.

Dagens Nyheters upplaga 2008 var 339 800 exemplar per utgivningsdag.

BACK IN TABLOID Omslag och nytt startuppslag fra 1:a numret av nya Kultur På stan.

på stan

1997

2005

2006

2007

2008

2009

På stan-vinjetten har funnits i DN sedan 1930-talet, som bilaga sedan 1975.

Förra redesignen gjordes våren 2008.

SNDS guld redesign 2009.

= sant AXEL Mellanstora artiklar blev svårare att redigera i ett större format. De som inte är reportage och inte heller notiser. Men samtidigt fungerar arbetet vid så här snabba projekt lite som en ”livedummy”. Det vill säga man får göra vissa justeringar under produktion.

»En omgörning är aldrig fel.

Lotta Ek, AD

Vad var enklast?

LOTTA Omslaget skulle hänga ihop med Boklördag och Kultursöndag plus att På stan skulle vara kvar som namn. Så

det skötte sig nästan själv. Avdelningarnas färgkodning behölls likadan, men nya avdelningen Spel fick en ny färg.

Det var första gången jag gjorde en tidning större.

Hur tycker ni att det blev?

LOTTA Första uppslaget vann en hel del på förändringen, det blev mer av allt, mer På stan-känsla. Det som möjligen förlorade på redesignen var Kalendariets katalog/guide känsla. Den var bra i lilla formatet och har försvunnit lite nu.

Avdelningen Guiden blev mycket bättre och det är lättare att få kraft i stora reportage.

SNDSMagazine 2009|4

FOTO: LINUS MEYER

kalendariet. Annonssystemet i På stan passade inte heller ihop med Kulturs annonser.

15

NYA DESIGNS Intervjun, filmuppslag.

AXEL Jag är jättenöjd. Vi gör i princip samma journalistiska produkt men lämnar på torsdagar. Ok, ingen egen rygg men det är inget att älta.

Vad tyckte Kulturredaktionen om sammanslagningen av två nöjesredaktioner?

AXEL Det har känts naturligt för alla som jobbar med den nya tidningen. Alla inblandade är väldigt förstående. Nu är vi en redaktion som skapar nöjesmaterialet inför helgen, snarare än två.

■

16

NYA DESIGNS Guiden och kalendarium.

www.pastan.nu www.dn.se

design: pryds.com

SNDSMagazine 2009|4

After winning the Gold Award in the Best of Scandinavian News Design competition in May, Dagens Nyheter’s pocket sized ”på stan” supplement has been redesigned and is back in the same size as the rest of the paper: tabloid. The small handy format was expensive to produce, as well as unpopular amongst advertisers, paper boys AND readers, so deciding to go back to tabloid was easy. Only the calendar of events lost some some of the “på stan”-feeling it had in the pocket size, but some of the content in the calendar has been moved to the web, says DN’s art director Lotta Ek.

ONLINE Looking for the PRINT competition?

See page 23

Categories design: pryds.com

■ Best Internet Front Page

Call for entries ■ Best Application

■ Entries must be in the hands

■ Best Internet Section Page ■ Best Mobile Site

of the committee no later than January 29, 2010.

■ Entry forms and more information at www.snds.org

■ Best Internet ArticlePage

■ Best Overall Site Design

■ Best Theme

■ Open Class

Tysklands førende designmuseum har længe samlet på Ikea-møbler.

Nu præsenterer man det svenske fænomen i en udstilling, der viser, at Ikea ikke har opfundet den dybe tallerken, selv om den er billigere her end andetsteds.

Af Michael Kuttner

MÜNCHEN: Der er ikke mange i den industrialiserede verden, som ikke på et tidspunkt har ønsket Ikea hen, hvor peberet gror. Det er som regel sket, når man skulle samle et skab, montere et bord eller prøve at returnere en stol, hvor delene ikke passer sammen. I sidstnævnte tilfælde får man hverken pengene tilbage eller en anden stol, hvis man ikke har kvitteringen – selvom Ikea er den eneste i hele verden, der fører produktet.

Men Ikea er ikke kun irritationer, ellers kunne man dårligt være i 24 lande og omsætte for 150 milliarder kroner fordelt på 253 bolighuse. Oftest er delene, som de skal være, og man er selv et klumrehoved, eller man kan nøjes med at købe stearinlys og Abba-fiskepålæg, der har den fordel, at de kan bruges uden søm og skruer.

IKEA SELV YNDER at tale om demokratisk design, hvilket umiddelbart lyder som en selvmodsigelse, for man kan ikke formgive et møbel eller et hus på et fællesmøde. Man mener noget andet – at almindelige mennesker skal kunne købe smuk-

1958 »Grill«

ke og praktiske ting. »Skønhed for alle,« som den svenske reformkvinde Ellen Key, der er koncernens ideologiske forbillede, sagde i 1899.

Det var der også andre, som mente: Bauhaus i Tyskland, den hollandske De Stijl-bevægelse og danske arkitekter, som lod deres møbler fremstille hos Brugsen. Men det endte altid med, at det blev hundedyrt, Børge Mogensens tremmesofa koster en bondegård, Bauhaus-produkter er heller ikke billige (her menes boligretningen fra mellemkrigstiden og ikke nutidens byggemarkeder, red.), og svenskerne udløste virkelig en revolution.

Nu er Ikea kommet på museum. Det har man for så vidt været længe, Ikea har et eget af slagsen i Älmhult i Sverige, men det er interessant at sætte produkterne i et internationalt perspektiv og gå mere videnskabeligt end merkantilt frem. Det sker i München, hvor lederen af designmuseet i Pinakothek der Moderne, Florian Hufnagel, har beskæftiget sig med fænomenet i mange år. Hufnagel er formentlig den førende museumsmand inden for industriel formgivning i Tyskland, han begyndte at samle Ikeamøbler i 1980erne, og München er på designområdet langt foran f.eks.

Berlin, hvor det lokale kunstindustrimuseum er anbragt i noget, der ligner en lufthavnsterminal og tilsvarende ucharmerende.

Udstillingen er ikke overvældende kritisk, men dokumenterer, hvad der alligevel er svært at skjule: Ikea har vendt op og ned på prissætningen, men mange af varerne minder om tyske, østrigske, hollandske og skandinaviske klassikere. Hufnagel har anbragt Ikea-møbler side om side med de åbenlyse forbilleder,

1960

1999

»Manhattan«

»Ögla«

den enkle Billy-reol står sammen med Bruno Pauls bogkasse fra Vereinigte Werkstätten i Berlin 1908. En finsk Aalto-stol fra trediverne føres videre i Ikea-produktet Pöang fra 1977.

EN AF DE HELT TYDELIGE kopier er Ögla, bygget over tysk-østrigeren Michael Thonets kaffehusstol fra 1800tallet. Ikea fik oprindelig den polske fabrik Fameg, grundlagt af Thonet, til at fremstille en billigere udgave, men da den som originalen var af bøjet træ og vanskelig at transportere, begyndte man at producere den af kunststof. Siden blev plastrørene hule og fra 1994 har man udelukkende brugt genbrugsmaterialer, f.eks. gamle yoghurtbægre.

Det har gjort den billigere, lettere og mere økologisk. Dermed er den også blevet mere demokratisk, men sammenlignet med modellen af træ er den næppe kønnere.

I München vises også, hvordan Ikea har forandret de sociale omgivelser. Tyskland er det land, hvor koncernen har sin største omsætning – 16 procent mod ti procent i Amerika og syv procent i Sverige, og fra 2004 er man begyndt at tiltale kunderne med ’du’ i kataloger, annoncer og TV-reklamer. Det er dristigt, for i Tyskland er selv lærere De’s med større skolebørn. Det tager ikke overhånd, for ingen Ikea-ansat kunne drømme om personligt at tiltale voksne kunder med du, men det er et stort skridt. Fødevareafdelingerne har lært tyskerne at spise svenske produkter – bl.a. fiskepålæg – og den tyske stemme, der med svensk accent priser Ikea i TV er en lingvistisk særhed.

SKØNT FILIALERNE rundt om i verden er tilpasset regionale egenarter, har man skabt en globaliseret stil. Danske

A 1994

»Mammut«

indehavere af ferielejligheder i Berlin kan uden problemer finde, hvad de har brug for i den lokale afdeling, det samme kan polakker i Israel eller kinesere i Frankrig. Produkternes navne er et kapitel for sig. Sofaer, fletmøbler og håndtag er opkaldt efter svenske byer (Lervik og Karlstad), senge efter norske byer (Hemnes og Gutvik), tæpper efter danske byer (Roskilde og Valby), og sengetøj efter blomster, planter og ædelstene (Bomull og Mistel). Sådan er det hele vejen igennem.

Hufnagel mener, at Ikeas filosofi er nært knyttet til den svenske velfærdsmodel, Folkhemmet, hvilket nok er rigtigt, men ikke gennemføres helt konsekvent. Moderkoncernen er indregistreret i Holland, en anden funktion er anbragt i Luxembourg, og grundlæggeren Ingvar Kamprad, der med sine demokratiske møbler er blevet styrtende rig, har siden 1970erne boet i Schweiz. Måske er det på grund af de smukke omgivelser og den glimrende infrastruktur, men det kan også skyldes overvejelser om person- og selskabsskatten.

PRÆSENTATIONEN I MÜNCHEN er interessant, også fordi Ikeatingene bugter sig mellem klassikerne i den permanente samling. Danske arkitekter er pænt med. Her er den ukendte Hans Th. Ludvigsens sidebord, fremstillet af Fritz Hansen omkring 1952, en Grete Jalk-stol produceret af Poul Jeppesen i Store-Heddinge 1963, og Verner Pantons kulørte Vilbert-stol fra Ikeas sortiment 1993. Man kan ikke sige, at det ene er pænere end det andet, Ikeas plastvandkande Vållö, der stadig fås til 17 kroner stykket, er indbegrebet af Scandinavian Modern og står på designmuseer verden over, men de klassiske møbler er ofte mere holdbare. Og en Ögla er ikke en Thonet nr. 18, som en af de originale kaffehusstole hedder.

Udstillingen er værd at se, men hvis ikke man kommer til München foreløbig kan man såmænd også tage en tur i nærmeste Ikea-filial, efterfulgt af et besøg på Kunstindustrimuseet. Budskabet er det samme, om end knap så udtalt uden for Pinakothek der Moderne: Ikea er godt, fordi det er billigt, og formgivningsmæssigt står man på andres skuldre. Men det er kun hos Ikea, man kan købe en sofa og svensk fiskepålæg under samme tag. Alligevel plejer maden at smage bedre i cafeen på Kunstindustrimuseet end hos Ikea, men den er også dyrere.

2001

»PS Sävö«

DESIGN: ANDERS TAPOLA

Pakkeforsendelse

DESIGN: GRETHE NIELSEN OG MICHAEL BJERRE, BERLINGSKE TIDENDE

1956

påmuseum

»Democratic Design – IKEA«: Pinakothek der Moderne, München, til 12. juli. Internet: www. pinakothek.de/pinakothekder-moderne.

TÆNDSTIKKER OG URE: Ikea blev grundlagt af Ingvar Kamprad i Sverige 1943, da han var 17 år. I begyndelsen handlede man med bl.a. tændstikker, tegnebøger, ure og smykker, fra 1951 udelukkende med møbler. Fra 1956 blev møblerne pakket i enkeltdele i flade papkasser, som gjorde forsendelsen billigere. / Det første Ikea-møbelhus blev åbnet 1958, fem år senere fulgte den første udlandsfilial nær Oslo.

Det første møbelhus i Danmark blev indviet 1969. / 21 pct. af varerne kommer fra Kina, 17 pct. fra Polen, 8 pct. fra Italien og 6 pct. fra henholdsvis Sverige og Tyskland. / Ikea-varehuse blev verden over besøgt af 565 millioner mennesker sidste år.

12 MAGASINSØNDAG BERLINGSKE TIDENDE 14. JUNI 2009

BERLINGSKE TIDENDE 14. JUNI 2009 MAGASIN SØNDAG 13

IKEA vinder guld i Danmark – Smålandsposten er bedst i Europa ■ Danske Dagblades Forening (DDF) har kåret årets vindere i Årets Danske Avissider og – for første gang – Årets Webavis. I alt blev det til 20 hæders-, 8 sølv- og 3 gulddiplomer. Guld fik Information.dk for netavisens ”åbne, lyse og overskuelige design”; Fyns Amts Avis for en sektionsforside med gamle træbøjler fra skræddermestre og ekviperingshandlere – ”en usædvanlig stilfuld side i perfekt balance”, skrev juryen. Endelig vandt Berlingske Tidende guld for opslaget herover om det svenske paradis for umbraco-ekvilibrister, IKEA.

har blivit utsedd till European Newspaper of The Year i ■ Smålandsposten

kategorin lokaltidningar. Det är elfte gången denna utmärkelse utdelas av Norbert Küpper tillsammans med Medium Magazin, Der Osterreichische Journalist och Schweizer Journalist.

I motiveringen sägs: ”Smålandsposten stands out through the clear reader guidance: Page titles and column headings form a guidance system, leading the reader through the newspaper. The picture language works flawlessly, for Smålandsposten very much relies on its own local pictures.

Service for the reader is written here with a capital S: Fact boxes, lists, information graphics are a matter of course in most of this newspaper’s reports.

Part of this concept is that notated at the end of the reports are the author’s name, e-mail and telephone extension.

What is particularly handy and readerfriendly: All sections are stitched.” Övriga aviser som prisades som European Newspaper of The Year var: Stuttgarter Zeitung i kategorin regionala aviser I informação, Oeiras, Portugal i kategorin rikstäckande aviser.

Juryns speciella pris gick till 24sata, Zagreb, Kroatien.

–tapola, –pryds danskedagblade.dk editorial-design.com/09/award09e

Living and working together in the heart of Stockholm Lars Andersson lars.andersson@unt.se

SNDSMagazine 2009|4

■ Svenska

18

Dagbladet and Aftonbladet move together in the center of Stockholm when Shibsted Sweden rationalize their media activities.

Gunnar Strömblad, chairman of Schibsted Sweden, says to Dagens Nyheter that it does not mean that the different news organizatons should be integrated, on the other hand he does not exclude editorial collaboration in the future.

In addition to Svd and AB Shibsted Sweden concentrates much of their media activities to the new building, like the websights Blocket, Hitta, Byta bil and E24.

Shibsted Sweden needs to cut costs by almost one billion Nkr and Gunnar Strömblad cannot exclude further cut of staff in the future. ”It is impossible, but we need to discuss this with the unions on the different companies first,” says Gunnar Strömblad to Dagens Nyheter.

To make the organisation more efficient Shibsted Swedens main concern is administration and IT. The new mediahouse, built by Jernhusen is said to be one of the most modern office buildings in the world when it comes to enviromental solutions.

Schibsted Sweden plans to move into their four stories of the building around the turn of 2010-2011.

■

Bringing new life to your media business Atex provides digital transformation for media companies, increasing their proďŹ tability and reducing costs for existing systems, processes and operations. As publishers around the world evolve into multimedia information providers – collecting, authoring and disseminating content in a variety of printed and online channels is becoming a priority.

Atex, the largest global supplier of technology solutions to the media industry, with over 850 customers across 54 countries, is driving transformation to a web ďŹ rst business model, introducing the next generation of web services and rich Internet applications for collaboration, community and customer self-service.

Polopoly, part of our digital business division, is one of the leaders in Web Content Management in Europe and deployments are growing rapidly across the world, with its user base comprising the leading global media organisations.

www.atex.com

Mammutin uusi kuosi Helsingin Sanomat täytti maanantaina 16. 11. 120 vuotta. Samana päivänä lehti tarjottiin lukijoilleen uudessa kuosissa. Kaksi vuotta kestänyt uudistus ei rajoittunut vain paperilehden ulkoasuun, vaan koko toimituskulttuuri mukautettiin vastaamaan internet-ajan vaatimuksiin.

HELSIN

GIN SAN

JONATH

Petri Salmén petri.salmen@hs.fi mediakentän mammutti ja instituutio on modernisoitu. Ainakin toimituksessa on ollut luja tahto nykyaikaistaa lehden tarjontaa ja ilmiasua, sekä reagoida netin uutistarjonnan aiheuttamiin haasteisiin. Enää ei tuijoteta lehden deadlineja vaan ollaan online verkon tarjonnan kanssa.

Helsingin Sanomat kilpailee lukijoidensa ajasta entistä enemmän.

Paperista lehteä ei välttämättä enää edes tilata, koska uutiset saa verkosta ilmaiseksi. On pyritty miettimään keinoja, joilla paperilehti pysyisi edelleen houkuttelevana vaihtoehtona ilmaiselle tarjonnalle.

Uutta houkuttelevaa ulkoasua suunnitteli AD Heikki Hankimo työryhmineen lähes kaksi vuotta.

SNDSMagazine 2009|4

■ Suomalaisen

20

Koko toimituksen prosessi Lehden uudistus oli paitsi ulkoasun päivittäminen myös sisällöllinen uudistuminen. Kun ensin oli mietitty erilaisissa toimituksen kokoonpanoissa lehden sisällöllisiä vahvuuksia, oli Hankimon työryhmineen helpompaa keskittyä niihin keinoihin, joilla luettavuutta ja ymmärrettävyyttä voitiin parantaa.

Tai ei se helppoa ollut. Hankimon mukaan uudistuksen tekemisen voi joko antaa konsulttitoimiston käsiin tai sitten tehdä se omin voimin talon sisällä. Hesarissa päädyttiin jälkimmäiseen ratkaisuun.

Omin voimin tehtäessä kaikilla toimituksilla on mahdollisuus osallistua suunnitteluun, joka lisää motivaatiota positiivisesti muutokseen suhtautumisessa. Yhdessä tekeminen

johtaa väistämättömästi kompromisseihin sisälC tö- ja muototavoitteissa, mutta lopputulos palvelee paremmin lehden tekijöitä ja siten myös lukijaa. ”Tällaisella lehdellä ei ehkä voiteta ulkoasukilpailuja, mutta ei ole tarkoituskaan.”, tuumailee Hankimo uuden lehden lopputulosta.

MAANA

NTAINA

16.

SKU MARRA

ri

hs.fi 2593 ttuuri@ hs.kul (09) 122 inkit: a Uutisv Sanom 00089 PL 85,

u Kulttu

UTA 200

9

ANDREW

LUK

ALASTAI

WINNIN

G REU

R GRA

GREGOR E MAC

OMAT

AN HOR

l C1

DLE REX

FEAT

URES

S REUTER

NT AP

TERS

. jaisissa sä ava lery, ttelyn d Gal tre cha näy Haywar 10–18. ank Cen Ed Rus Southb 0 asti. Klo 201 cha: 10. 1. nting elleen.

Ed Rus rs of Pai Ruscha 10£.

Yea Hirst, n Ed Fifty Damien kalaine tty eEmin, Mauricio Amerik on yhdiste aite cey ) Tra ki, et, käsitet a sulj Keith (1937– Uklans iin, eeseen Lapsilt Piotr n...

Jeff poptait a surrealism mihintela : ana rld Cat jop tak oikein ä Pop Life terial Wo alkaa seen, ovien ciolinan uppoa Ma istä tujen selmus ttyy nai Cic Art in muttei roon. Yhd ja een kat pää Koons loke sanoja y. .

Poptait rholilla ja kään Näytttel ksiinsa kanssa Wa e amiin.

Andy maalau Komea näy Banksid i Murak truoitu a. dern, to ons Takash lauseit Keith on rek Tate Mo 0 asti. Su– 12,50£. nneen telyyn 201 en edesme 17. 1. pe–la 10–22. ndaarin esim. in lege a voi ostaa 10–18, ing Har p, jost myös Pop Sho Mukana HS a. en itoj t-pa Miettin Anssi autti ... ä hel ri pos tiin uud

p teh

in Haring

ä. yttelyss e 09 -nä nk ner Priz Millba teos Tur tain, 17.40.

Davidin Tate Bri 0 asti. 10– 3. 1. 201 09 in Prize 8£.

Turner ian arvostetu ei to Britann palkin t skaniteen anu yta a ant nyk nna okkaan tänä vuo etta. Ehd Hiorns, aih er lin Rog daa ght.

David, d Wri Enrico er, Richar Ska työ per Lucy utama Vain mu s. ehdoka

Enrico .

et alauks in ma Turner William lirgin ja thenbu esta huo en maine de Lou henkin James kävijän kilpailu jäljitteli rs i” matta iMaste maalar asti yks & the William ”valon ja var usi n iään Turner hal tta oli tilaine edeltäj 1851) tia, mu Englan maksi. isema(1775– tyiskoh ää parem ajan ma ismin Turner iikan aina pist ion nk romant ja impress ttelyssä Millba 10– i tain, maalar Upeassa näy dään Tate Bri 0 asti. Klo alla näh esi-isä.

201 . : Ruien rinn 31. 1.

12.50£ Turner mestareita an, a 17.40. to, Tizi llävanhoj Canalet ssin. Ede s, ben ndt, Pou Rembra

vat kohtaa

Pop Sho

onto k s u in

Philip

uus n o o t Lon

ia. palvoj räävät jat ke aiteili ja popt lle ssa. ie Ca , Soph a itse taitee Kapoor jast : Anish hintojen si komea en ksy on io on jälle sy n itee uom Kuvata yötä pääh m Laman

Rakenteesta ja typografiasta Uudistuksen tärkein kriteeri oli luettavuus. Erityistä huomiota kiinnitettiin leipätekstin käyttäytymiseen. Varsinkin kun lukijakunnan tiedetään olevan enimmäkseen vanhemmasta päästä ikähaitaria.

Lukuisia erilaisia kirjasinperheitä ja -leikkauksia kokeiltiin. Mikään ei Hankimon mielestä kuitenkaan tuntunut oikealta valinnalta juuri Hesarille.

Otsikkokirjasimen löytymiseen liittyy itse asiassa tarina. Hankimo lomaili perheineen pari kesää sitten Kreetalla.

Tiiviiseen kirjasinmetsästykseen tuli tervetullut tauko, koska pieni epätoivo kareili mielen perukoissa.

Viimeisenä lomapäivänä Hankimon silmiin osui pikkukylän lehtikojussa hienon näköinen julkaisu, The AthensPlus, jossa komeili sellainen otsikkotyyppi, jota hän oli etsinyt.

Ulkoasuryhmän typografi-velho Sami Rissanen teki salapoliisityötä ja löysi alkulähteelle, eli Lucas de Grootin toimistoon. Otsikkokirjasimeksi tuli siten TheAntiqua, joka on suunniteltu varta vasten sanomalehdille. Kirjasimessa on useita eri lihavuuksia ja kirjainten osien kontrastisuus on huomioitu sanomalehtipaperille painettaessa. Leipäteksti

PAUL

sh uu Ani en. a heijast Katsoj in veistokse Kapoor

sari: Baldes John Beauty Bankside Pure dern, to Kapoor veistoksia Tate Mo 0 asti. Su– 10£. ia Anish 201 eetillis 10. 1. pe–la 10–22. a Majest illisess 10–18, le: jesteet Cal . ma ers teSophie to Strang ka istössä v Bal ut tun ympär kside s, Talking kiinnostun gaa Mirosla dern, Ban y of Art to on bon Calle Academ Tate Mo 0 asti. Su– ista. Hän ittää Royal to, su illy mattom uilta ja jälj poliisi.

5. 4. 201pe–la 10–22.

Ti– i. cad ast Pic kad 21. n sala 2009 heitä 10–18, la 10– ksia kui en.

11. 12. pe 10–22, arvoitu Ilmain , 77–82 10–18, Gallery eet hapel Str 12£. u, High Whitec el hap suljett Whitec 0 asti. Ma 11–18.

3. 1. 201 muulloin 21, to 11– rself.

Sophie

Calle:

care Take

GROVER

Hirst: Damien lost e teilijan at No lov ääritai saiv Miljon jotka ksia, elun. maalau n arvost ava murha , lection e Col Square Wallac ester i. 10–17.

Manch ast 2010 24. 1. en. ain Ilm

a juu enpunaiUM! Mit na, jok ver O. JYT ahti? kanuu seinään vain o rom saa Kattok n. Se oli eakatemian toosta tää Ei sen lisen taid ota Lon ä kuin se aal a silt . emuse Kunink apanoksen paa taid nä näyttää ten kudost aam i sei roskis sen vahän arvokk yks on nsa, Täm nyt sen n teurastam haltuu on mutta tee tilan äjä aa etsiä, skittu täy ott anveist täyt roi Kapoor inen kuv olisi a hän metta. ei, Anish nty t, jotk lään. issy tila ja hur tai et iala Klisee sesti. Int jesteetillis tavilla töil ttu vau elli ä ma vaikut ta muova ja o kirjaim käyttööns ään yhtä kin eliinis ove eita pit vähint a ja vas saanut tuhrii esta vahast toiseen rait ä ahtaisiin tää ja ais ista jälkens On pun liikkuu sal tahmaiset panta a t n en kuo nu, jok n jättäny keltain silkka kau llaa matka . errettu muoto ja n. kov ä iää pieliin eseinään hämääv ia silm evät ta On val optisesti ään om , jotka im t ja ho ka ilem lejä nen, jonkatsojan epä eria pei ävät piirtee ja kup a, väärist m saavat eria ina ksi On kovosaksi teo n, vag steine at . palvoj v soi ruo leikkiin kompen aman tavat ja dra tisiä naa Kanuu neuden sement s. ken kau juurevia, tai toukk veisto n nyt eksi kai Ja onn oor on teh at pökäleide Kap ttav noksi a muistu yk y . jotk , ttel oja sia ia kas va näy sta. peilaa dostam uraa kohokohdi teis ORIN koh KAPO syksyn aellus lut a ANISH kuvataide oa pyhiinv ssa tul komean äisikö san Britannia a Sarah Th Vai pit iteesta on urintutkij Art Worl Kuvata kuten kulttuDays in the enäytt taid o, en uskont jassaan Sev kiinnosta, kohtaus a ät tää kir kirkot eiv ritualistisi tyksiä merki Kun uusia t ttä, ova syy tumat n yhteisölli lle kes lutetu tta haetaa lle kou än. , mu elämä suuremma ylevämpää uksen em Yhä kuvaa an kok ytaite on elo Nyk taide sosiaalisemm ettu perust M suutta ös ta, my ku iin tais up suuska Kansa taiteen jöi Nyky eleitä keräili pp m te ttu joita. Va ka ruste tivät on pe olelle sillaan joka pu Lont ei ää. Se maata vain hyviteen ke lle itee ata kuvata maa kuv sijasta pä n gin aseennätyste kauppa . teessa riittää.

Ja sitä UMI DEBU sy TAI Sen UVUN 2000-L e Modern. lut Tat eeseen. kerma poptait on koko mien Da Koolla Emin, rak Tracey , Takashi Musta avi Koons korost Itseään uksen. ost nn taa s ti ylia kannat Silloin seen. Nous oi too Itä-Lon nin galleri xto löytyy ja Ho tua laa käs nutta laisen Ranska in ohella oor on Kap kin alaker Varsin stinen y ini tu fem anut entis on ant erokirjee mansa arvioitav naisen ta tule Tulkin latini ltä, pitäjä luotia), kolme jöiltä. nolog Krimi n tyly teesta , hän vänsä” an o Sam Hirst mien aa m tä aik van mättä Jos ette a “Maal k Bacon m aloitti

LONTO

of you

on saman perheen QuaText.

Groteskikirjasimeksi valikoitui muutamien kokeiluiden jälkeen Parisine. Sen on suunnitellut ranskalainen Jean-Françoise Porchez vuonna 1996 Pariisin metrolle. Kirjaimet on suunniteltu käytettäväksi hämärissä tiloissa sekä huomioitu niiden tilan kulutus: tuloksena selkeästi luettavaa tekstiä, joka kuitenkaan ei vie hirmuisesti tilaa.

Sivun pohjarakenne eli gridi perustuu 28 palstaan. Vaikka arkilehti tehdään pääsääntöisesti 8-palstaisena ja teema-osio 7-palstaisena, näytte-

ssä.

a ede

Damien

Hirst

uksens

maala

Typefaces used in the new Helsingin Sanomat:

K E S K I V I I K KO N A 1 8 . M A R R A S K U U TA 2 0 0 9

Otsikot Lucas de Groot

HS.fi Verkosta uusimmat tiedot lentoliikenteen sujumisesta.

Hallitus liioittelee elvytystä estoitta.

Kiina halajaa rikkauksia, ei välttämättä valtaa.

Mitä naurettavaa on retkeilevässä helsinkiläisessä?

Piia Elonen Kommentti A 8

Petteri Tuohinen Näkökulma B 1

Ilmari Aho Mielipide C 8

TheAntiquaHS Leipäteksti

A

Lucas de Groot

Ruotsi karkotti suomalaisen terrorismiepäilyjen takia

PÄ Ä K I R J O I T U K S E T S Ä Ä , KOT I M A A KAU P U N K I

KIMMO RÄISÄNEN

QuaText Kakkosfontti

Suojelupoliisi valjasti Helsingin poliisin tutkimaan miehen liikkeitä. Suomeen tullut mies kiistää kaikki yhteydet terroristeihin.

Minna Passi HS Tuomo Pietiläinen HS Talo nousee Lahdenväylän ja Koskelantien liittymään.

SUOMEN KANSALAINEN on karkotettu ensimmäistä kertaa takaisin Suomeen terroriepäilyjen vuoksi.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan Ruotsi karkotti Suomen kansalaisuuden saaneen miehen viime vuonna, kun tämä oli Ruotsissa tapaamassa tytärtään. Hänelle lan-

Nuorisosäätiölle talo melualueelle Säätiö sai Helsingiltä luvan rakentaa vuokratalon melualueelle Vanhassakaupungissa. Kaupungin ympäristökeskus vastusti lupaa, mutta sen lausunto katosi eikä lausuntoa otettu huomioon.

Kaupunki A 12

getettiin myös maahantulokielto Ruotsiin.

Ruotsin turvallisuuspoliisin (Säpo) mukaan mies kuuluu radikaaliin islamistiryhmään.

Pohjois-Afrikasta syntyisin oleva karkotettu kertoo Helsingin Sanomille, että hänellä ei ole mitään yhteyksiä terrorismiin. Hän pitää kohteluaan ihmisoikeusloukkauksena.

Suomen suojelupoliisi (Supo) on ollut tietoinen tapauksesta koko ajan ja valjasti myös Helsingin poliisin tutkimaan miehen liikkeitä. Supo teki Helsingin poliisille ilmoituksen,

”Mies kuuluu Ruotsissa toimivaan radikaaliin islamistiryhmään.”

Säpon lausunto

Jean Francois Porchez

”Miten tämä voi olla oikeudenmukaista?

En ole tehnyt mitään väärää.”

jonka mukaan miestä on syytä epäillä törkeästä petoksesta. Supo ei kommentoi, saiko se Helsingin poliisin petostutkinnassa keräämiä tietoja karkotetusta.

Sisäministeriön mukaan paikallispoliisi saa antaa lähes vapaasti Supolle tietoja, joita tulee ilmi sen tutkinnoissa. HS:n tietojen mukaan ministeriö tutkii silti Supon toimet.

Ministeriön poliisiylitarkastaja Robin Lardot oli yhteydessä Supoon jo tiistaina.

Karkotettu

Kotimaa A 4

Parisine Ptf TIISTAINA 17. MARRASKUUTA 2009

OUTI PYHÄRANTA HS

Kataisesta elvytyskiistely on turhaa

JENNIINA NUMMELA

Kotimaa A 8

A

HELSINGIN SANOMAT l A 5

Kotimaa

hs.kotimaa@hs.fi Uutisvinkit: (09) 122 7575 PL 75, 00089 Sanoma

Lasten nettikuvaus hämmentää SAMI KERO / HS

Vanhemmat voivat katsella internetin kuva- ja videopäiväkirjoista lastensa touhuja päiväkodissa Helsingissä.

Kaupunki A 14

VÄ L I H U O M I O Anna Karismo anna.karismo@hs.fi Kirjoittaja on uutispäällikkö HS:n uutistoimituksessa.

U L KO M A AT TA LO U S

Postin sähköistyminen uhkaa postinkantajien ammattikuntaa. Mirva Hietanen jakaa postia Helsingin Itäkeskuksessa Asiakkaankadulla.

U R H E I LU

Rankkasade runteli Kanariansaaria

Pakotettu autoilemaan

T

ihkuisena maanantaiaamuna E-paikallisjuna on myöhässä viisi minuuttia, kertoo puoliksi rikkinäinen ilmoitustaulu. Taas.

Hetken kuluttua taululla lukee, että juna onkin peruttu, seuraava juna Helsinkiin lähtee vartin kuluttua.

Paitsi että ei lähde, vaan viisi minuuttia myöhässä sekin.

Muutamaa aamua myöhemmin seudun junaliikenne on täydessä kaaoksessa syyssään vuoksi, normaaliin puolen tunnin matkaan tuhraantuu puolitoista tuntia.

Ja vaikka myöhästymiset sitä seuraavalla viikolla ovatkin pienempiä, myöhästyn töistä kuitenkin kaksi kertaa.

Sama tilanne paikallisbusseissa, aikataulu pettää vähintään joka neljännellä vuorolla. Juuri syksyllä lakkautettiin kaikki vakiobussilinjani sunnuntaivuorot.

Perinteinen posti väistyy Suomessakin

Vettä tuli 40 vuoden ennätyksen edestä, tiet sortuivat ja kellarit tulvivat. Suomalaisturisteilla ei matkanjärjestäjien mukaan ollut hätää.

Ulkomaat B 1

Ruokapula kalvaa koteja USA:ssa

VAIKKA JOUKKOLIIKENTEEN laatu vain heikkenee, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä aikoo nostaa arvoja kausilippujen hintoja taas ensi vuoden alussa. Siis samalla kun muut hinnat nyt taantumassa laskevat, kaupungit korottavat julkisen liikenteen taksoja!

Yrittävätkö ne väen vängällä pakottaa meidät käyttämään yksityisautoja?

TOKI PÄÄTTÄJÄT SUUNNITTELEVAT seudulle ruuhkamaksuja yksityisautoille – mutta ruuhkamaksut toteutuvat vasta suuren väännön jälkeen, jos koskaan. Esimerkiksi Lontoossa joutuu jo nyt pulittamaan yli kymmenen euroa päästäkseen autolla keskustaan. Jalankulkijat kiittelevät väljää keskustaa, pyöräily on lisääntynyt.

Jos liikenteen päästöjä halutaan oikeasti vähentää, pitäisi joukkoliikenteen käyttämiseen kannustaa verovaroin liikennettä kehittämällä. Meillä toimitaan täysin päinvastoin: maksujen korotuksilla matkustajia kaikkoaa ja yksityisautoilu käy kannattavammaksi.

Siis: miksi kulkisin enää julkisilla, kun laatu heikkenee, hinnat nousevat ja henkilöautojen verot laskevat?

Martta Nieminen HS

Joka kuudes amerikkalainen kärsii ruokapulasta tai huonolaatuisesta ravinnosta.

Ulkomaat B 2

INTERNET murentaa jo perinteistä postitoimintaa Suomessa. Perinteisen postin osuus on nyt alle puolet Itellan toiminnasta. Itella haluaisikin, että sen Netpostista kehittyisi kansalaisten sähköinen postilaatikko.

ANTTI PUSKALA LEHTIKUVA

”Cancelled” eli ”peruttu” toistui Helsinki-Vantaan kakkosterminaalin näyttötaululla eilen.

Finnair majoittaa tuhansia lentäjien lakon vuoksi

Talous B 3

VILLE MÄNNIKKÖ

Lakko on vaikuttanut jo 32 000 ihmisen lentoihin.

10–18.

Räikkönen pitää välivuoden F1:stä

MAJOITETTUJEN matkustajien tarkkaa lukua Finnairilla ei vielä tiedetä. Yösijoja on järjestetty sekä Suomessa että ulkomailla.

Finnair on peruuttanut kaikki tiistain reittilentonsa, ja niitä reititettiin muiden yhtiöiden lennoille. Lomalentonsa yhtiö lupaa hoitaa lakonkin aikana.

Keskiviikon reittilentojen uudelleen reitittämisestä päätetään tiistaina, eli niitä ei järjestelty uudelleen vielä maanantaina, kertoi johtaja Taneli Hassinen Finnairista.

Yhtiö lupaa kustantaa majoituksen ja peruuntuneen lennon hinnan, jollei korvaavaa yhteyttä löydy.

Maanantai-iltana Finnairin ja sen lentäjien neuvottelut lakon lopettamiseksi olivat yhä pysähdyksissä.

Jukka Perttu HS

Kimi Räikkönen ei aja ensi kaudella Formula 1:ssä, Turun Sanomissa haastateltu Räikkösen manageri kertoi. autti ri pos Urheilu B 9 ka juu enpunaiään ver saa toosta ota Lon ä kuin se a silt yttää ten kudost K U LT T U U R I kis n ros , IHMISET tuunsa n hal on MIELIPIDE taa tila eistäjä tanv täy en kuvjotka hän t, lään. et tila vaulla töil uttavi muovattu on ja ta kin eliinis oveneita pit n rait ä ahtaisiin jälkens aipantap s neu en kuo Kansallisoopperan kuorolaiset keikkailevat hoitolaitoksissa. keltain silkka kau oto ja n.

Vanhusten on vaikea lähteä muualle konsertteihin. ä mu een silmiää evät tait omia im Kulttuuri C 3 houkut jotka teet ja eilejä, vät piir n äristä maine ina vag inen, ruoste tapaivas K U LU T TA JA aman stokja dra tisiä vei RADIO & TELEVISIO neudenia, sement kkien muojuurev n tai tou ide pökäle toon yksi Lon ttely va näy . a peilaa okohdista ta? si teis uu koh koh en syn taellus ateisti on väi pyhiinv ssa tullut Thornt nia Britan kija Sarah rld. ahtut Wo tuurin in the Art yttelyt ja -tap , joista n Days ta, taidenä spaikkoja yttä kiinnostisia kohtau ja mielekky ritualis merkityksiä kuvaä, lle ytt oka iisy keskilu joaa kirjall etulle tar HS tutkitutti marinoituja koulut , mutta se on malle leitä en. vämpää ja marinoimattomia lohi- ja aa yle kokemuks n temppe e maan itee lell emma Nykyta joka puo h’n kalkirjolohisuikaleita. Puolet oli laaoug ettu perust Middlesbr iin teolliös eis dultaan huonoja tai välttäviä. Mausta, my kurjistun n n. iin nii ihi tais tamattomissa kalasuikaleissa ei ollut upunke nimeltä lisuuska tuntee kuvataitei een eha moittimista.

Kansa ä kuin tä, jotk jöit kleitä keräili sinkin nii nia teo Kuluttaja D 2 ljoo Var a. a mi kahmi ustettu joit tehnyt tivät . on le a uolel sillaan ssa lam ut kaupun Lontoo horjuttan huutotta ole mu taiei Puhelinkeskus: (09) 1221 ää. Se kuksena, taas itse o on vain hyviteen kes mi eelle Uutisvinkit: (09) 122 7575 kuvata sta päähuo maa sten sija Asiakaspalvelu: 010 800 820 tai HS.fi/asiakaspalvelu * ennäty on olottori Jakelupäivystys: 010 802 602 tai HS.fi/asiakaspalvelu * yy tää. nen mo keskitt tä riit keskei näyttely UMIN * Hinta kotimaan lankaverkon liittymästä 8,21 snt/puh + 5,9 snt/min ja matkaDEBU syksyn pää ring, TAI Ha th puhelinliittymistä 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min. Ulkomailta ulkomaanpuhelun hinta.

LUVUN dern. Sen l, Kei , Jeff Mo Warho a Fraser dy Tate An . een Andre . ma: nit taitees koko ker Hirst, helpos on mien i ja kumppa sta saa lla Da Koo kentaji Emin, i Murakam aan ndinra acey isemp in Takash avista brä aku s, nm itch oon korost elämä Shored nuttaItseään uksen. nnata voi etsiä iin suu ost vak yjä nn taa i ylia via kyk asemansa . kannat ttely Silloin seen. Nouse ta, mutta Gallerystä len näy ois el too Itä-Lon nin galleri Whitechap Sophie Cal ä. etxto mi löytyy ja Ho aiteilija syn hel asti toteut le laatua en käsitet n syk , loistav Cal nutta lais delle.

Lontoo iäs Ranska in ohella on keksel n erilaisuu X:ltä saa ta oor n rra iste on Kap kin alaker tys ihm ltaan, He a toimiva Varsin stinen ylis rakastaja ammatiss ltä ini eri kirjan tu fem anut entise yli sadan kijalta, istää n ant olu jee on erokir lta, oik jeen läv iksi. mansa arvioitava n seksologi pujalta (kir n näyttel kui nii iam sen lta ee nai kiväär ta tul , juristi nTulkin latinistilta, pelaajalta X:n luo kin ltä, hyeella pitäjä luotia), sha millä perust nalla ansa kolme ä hin lukem täv ee Dajöiltä. nologi tek sin: ”Vältet tionin Collec on pitkäsKrimi n analyy llace ä. st tyly Wa Hir eileteesta , hän tiivistä si antaa iteilija lonsa häp voi . Kohuta pääkal rinnalle. vänsä” an ohjeen stä nut ely en Sam -näytt t itse ja tuo aista. alaust Hirst en ma a ammattil : Francis nnu ala mien reid sta oka kaa ko aa ma tä aik vanhojen meallikkoa, usk ia. Kuvitel n kriitik o ma kammottav The Timesi mättä usk Jos ette set ovat n Molen”, . auk Adria “Maal elunsa P1 kohtaa n arvost SI Bacon murhaava 1 aloitti

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitos THL selvittää, miksi osa maanantaina sikainfluenssaa vastaan Keravalla rokotetuista lapsista sai rokotuksen jälkeen vahvoja oireita.

Oksentelu ja kuume saattavat liittyä myös norovirukseen, Petri Ruutu THL:stä arvioi.

C

”OLEMME valmiita neuvotte-

luihin, kunhan kutsu tulisi”, sanoi Suomen liikennelentäjä-

HS vastaa viiteen peruskysymykseen Finnairin lakosta.

Jyri Raivio HS

1. Miksi ammattiliitto aloitti lakon?

Suurin syy oli kiista lentotyön ulkoistamisesta. ”Me vaadimme, että Finnairin koneiden ohjaamoissa on Finnairin lentäjät”, on Suomen liikennelentäjäliitto SLL:n uusi puheenjohtaja Kristian Rintala toistanut uudelleen ja uudelleen viime päivien aikana.

MIKKO STIG LEHTIKUVA

B 8 l HELSINGIN SANOMAT

Urheilu

B

D

Finncomm

139 000

n. 55 000

129 000

n. 60 000

35 000

alempi

15–30 000

ei ole

keskiansio 2008 keskiansio 2009 (arvio) lentoemännät ja stuertit* suomalaiset, keskiansio 2009 (arvio) aasialaiset, keskiansio 2009 (arvio)

* Sekä suomalaisten että aasialaisten tuntipalkat ovat 15–20 euroa.

Suomalaiset tekevät kuukaudessa keskimäärin 120 tuntia töitä, aasialaiset 50–100.

Lähteet: Finnair, Finncomm

liiton puheenjohtaja Kristian Rintala.

Finnairissakaan ei vielä veikkailtu, milloin lakko loppuu.

Työtaisteluun osallistuu vajaat 800 pilottia. Maanantaina lakkovahteja päivysti HelsinkiVantaalla muutamassa kohteessa.

Lakon vuoksi Finnair on lähettänyt yli 3 000 työntekijälleen ilmoituksen palkanmaksun keskeytyksestä.

Finnairin mukaan lakko aiheuttaa sille päivässä 2–5 miljoonan euron tappiot. Mitä pidempään lakko jatkuu, sitä enemmän yhtiön on vastaisuudessa saatava kustannuk-

sia pienemmiksi, sanoi Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen iltapäivällä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. suussa Helsinki-Vantaalla Finnairin palvelutiskillä ihmiset yrittivät järjestää lentojaan. Ruuhkaa ei syntynyt.

Järvenpääläinen Susan Kaija olisi lähtenyt maanantaina Pariisiin työmatkalle. Finnairin lento peruuntui, mutta yhtiö järjesti korvaavan reitin Prahan kautta tiistaipäivälle Czech Airlinesilla. ”Paluulento olisi torstaina Finnairilla.”

ILLAN

MATKUSTAJIA neuvova Finnairin palvelunumero on ruuh-

kautunut pahasti.

Esimerkiksi keskiviikkona Helsingistä Lontoon kautta Etelä-Afrikkaan mielivä mies yritti jo lauantaina soittaa kolme tuntia numeroon. Vastausta ei kuulunut, ja puoli yhden aikaan yöllä mies luovutti ja nukahti.

Sunnuntaina hän pääsi läpi tunnin jonotuksella. Neuvoja sanoi, ettei keskiviikon lentoja vielä reititetä uudelleen. Miehelle kuitenkin sanottiin, että neuvontaan kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä, mutta sitä ei kerrottu, milloin.

Mies soitti jälleen maanantaina. Numerossa vastattiin nopeasti, mutta soittajalle arveltiin, että Finnair varmaankin lentää taas keskiviikkona.

Soittaja epäili asiaa, kun neuvotteluja ei edes käydä.

Neuvoja sanoi, että on odotettava tekstiviestiä, jossa ilmoitetaan lennon peruuntumisesta. Sitten on oltava aktiivinen, neuvoja sanoi.

Lakko alkoi juuri maanantaina, koska silloin starttasi kohti Vilnaa ensimmäinen Finnairin kone, jonka ohjaamossa ei ollut Finnairin lentäjiä vaan itävaltalainen Nikilentoyhtiön kouluttajakapteeni ja reittikoulutuksessa oleva Finncommin pilotti.

Matkan varrella SLL:llä ja työnantajalla on ollut isoja erimielisyyksiä myös eläkkeistä ja palkoista, mutta niistä pystyttiin lopulta sopimaan.

SLL esimerkiksi ilmoitti suostuvansa 20 prosentin säästöihin lentotyön kustannuksissa.

Jopa nyt sovittu kahden Embraer-koneen ulkoistaminen

Finncommille olisi hyväksytty. Sen jälkeen vaadittiin raudanlujia takeita siitä, ettei lisää ulkoistamisia tehdä. Niihin työnantaja ei suostunut.

2. Miksi ulkoistaminen on lentäjille niin vaikea asia?

Pilotit pelkäävät, että Finnair yhtiöitetään ja myös lentotyö annetaan halvimman tarjouksen tekijöille – jotka eivät olisi nykyisiä SLL:n jäseniä. Liiton hylkäämässä sovintoehdotuksessa olisi annettu takeita siitä, ettei lisäulkoistuksia tehdä. Finnair piti työn suojaa poikkeuksellisen hyvänä, mutta lentäjille se ei kelvannut.

Oman ikänsä valehdellut mies sai vankeutta seksuaalirikoksista Kuusikymppinen mies tekeytyi netissä 18-vuotiaaksi.

STT KOTKA. Kotkan käräjäoikeus

on tuominnut 63-vuotiaan miehen seksuaalirikoksista kahdeksi vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen.

Mies määrättiin myös maksamaan yhteensä 6 500 euron kärsimyskorvaukset uhrille, joka oli tekoaikaan 14vuotias.

POHJOISKARJALAINEN Erkki Juhani Nieminen tuomittiin törkeästä lapsen seksuaalises-

ta hyväksikäytöstä, pakottamisesta sukupuoliyhteyteen ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta.

Teot tapahtuivat Kotkassa kesällä 2008.

Käräjäoikeuden antaman julkisen selosteen mukaan mies ja lapsi tapasivat internetin keskustelupalstalla, jossa mies esiintyi ikäistään huomattavasti nuorempana eli 18vuotiaana.

ASIANOSAISET SOPIVAT tapaavansa Kotkassa, jonne mies sitten matkusti kaikkiaan kolmesti.

Tapaamisten aikana mies valokuvasi alastonta uhria. Pakottamisen yhteydessä mies uhkasi myös laittaa ottamansa kuvat internetiin.

Päivi Larjos (vas.) tuli kertomaan kotiin Ruotsiin kaipaavalle Leena Parkerille toisesta uudelleenreitityksestä, kun ensimmäinen oli epäonnistunut ja alkuperäinen lento peruttu.

LAKKO on lisännyt muiden

yhtiöiden lentoja. Myös VR on lisännyt tarjontaansa.

Pohjois-Suomessa lentäjien lakko on siirtänyt runsaasti matkustajia kiskoille. Moni on vaihtanut lentomatkan yöjunaan tai aamun pikajunaan

VR varautuu matkustajamäärien kasvuun lisäämällä pohjoisesta lähteviin yöjuniin lisää matkustajavaunuja.

Lakko viivästyttää myös postin kulkua, Itella kertoo.

Syyttäjä vaatii lahtelaismiehelle elinkautista murhasta

HS.fi/videot Häämatkalaiset hämmentyivät Finnairin lentolakon aiheuttamista ongelmista.

Välineinä käytettiin pesäpallomailaa ja monitoimityökalua.

Lakosta uhkaa tulla pitkä – kyse on olemassaolosta

Kaupunki A 13

Hoivakodeissa lauletaan oopperaa

Finnair

lentäjä

Keravalla rokotettujen oireet tutkitaan

Kimi Räikköstä ei nähdä ensi kaudella formuloissa.

LOTTA HAGLUND / HS

Finnairin ja Finncommin keskiansioita, euroa

Jukka Perttu HS Tapio Mainio HS

Eroava toimitusjohtaja Jukka Hienonen ei ainakaan hälventänyt pilottien pelkoa sanoessaan maanantaina, että Finnairin koko miljardin euron kaluston vuokraaminen ulkopuolisille toisi yhtiölle sadan miljoonan euron voiton, kun Finnair tänä vuonna tekee 200 miljoonaa tappiota.

Tosin lähes 9 000 finnairilaista menettäisi työnsä.

3. Ovatko Finnairin kilpailijat ulkoistaneet omaa lentotoimintaansa?

Lähes kaikki Finnairin kaltaiset perinteiset verkostolentoyhtiöt ovat suurissa ongel-

missa. Lentäjien kanssa käydään tiukkoja neuvotteluja ainakin SAS:ssä ja Lufthansassa.

Silti juuri kukaan ei ole turvautunut halpispilotteihin.

Lentämään oppii lähes kuka tahansa, mutta lentoyhtiön kivijalka eli lentoturvallisuus syntyy pitkän ajan kuluessa kovalla työllä luodusta turvallisuuskulttuurista.

Siihen satunnaiset keikkalentäjät sopivat huonosti. Kotimaiset lentäjät ovat monelle yhtiölle myös brändikysymys.

mutta heidän saamisensa Finnairin ohjaamoihin edellyttäisi tiivistä koulutusta.

5. Kuinka pitkä lakosta tulee?

Huolestuttavan pitkä, jos pilottien omat rivit pysyvät koossa. Ulkoistamisesta on neuvoteltu jo kaksi vuotta – tuloksetta.

Yhtiö vaatii päätösoikeutta omiin tuotantovälineisiinsä, lentäjät oikeutta miehittää Finnairin ohjaamot.

Rintala on kutsunut tilanKESKIVIIKKONAnetta 18. MARRASKUUTA 2009 ”eksistentiaaliseksi” eli 4. Kuinka helposti ulkoistus taisteluksi olemassaolosta. Selvoisi tapahtua? laiset taistot eivät yleensä helVapaita lentäjiä kyllä löytyy, polla ratkea.

hs.urheilu@hs.fi

STT PÄIJÄT-HÄMEEN kihlakunnan-

syyttäjä vaatii elinkautista tuomiota 27-vuotiaalle lahtelaismiehelle.

Tämä surmasi 25-vuotiaan kaverinsa toukokuussa niin raa’asti ja julmasti, että syyttäjä pitää tekoa ensisijaisesti murhana.

Henkirikoksessa käytettiin astaloina pesäpallomailaa ja monitoimityökalun teräosaa.

TEKIJÄN VERESTÄ löytyi tuoreeltaan alkoholia ja huumei-

ta. Poliisikuulusteluissa hän kielsi syyllisyytensä täysin, mutta yllätti oikeudessa myöntämällä tapon.

Surma toi syytteen kuolemantuottamuksesta pariskunnalle, joka ei ollut lainkaan tekopaikalla. Pariskunta lähetti myönteisen vastauksen tekijän kännykkäviestiin, jossa tämä tiedusteli lupaa asuntoon sammuneen kaverin tappamiseen.

UHRIN ÄITI PYYSI kärsimyksistään 10 000 euron korvausta ja lisäksi 3 000 euroa traumaperäisestä stressireaktiosta. Isä esitti 3 000 euron ja kihlattu 6 000 euron kärsimyskorvausvaateen.

Lahden käräjäoikeus antaa henkirikoksesta kansliatuomion 30. marraskuuta.

1

SI

P

4

Uutisvinkit: (09) 122 2655 PL 85, 00089 Sanoma

SAMI KERO HS

Kalasuikaleiden laadussa isoja eroja

HANNE SALONEN HS

Sirkka-Liisa Renlund (vas.) ja Aarne Kallislahti saivat tiistai-iltana Helsinki-Vantaalla tarkat ohjeet, missä vaihtaa konetta ja miten huolehtia matkatavaroista. Neuvoja antoi Finnairin Päivi Larjos. Kokkolalaisparin Thaimaan-matkaan tuli Finnairin lakon takia muutos: alkumatka Amsterdamiin tehdään keskiviikkoaamuna SAS:n eikä Finnairin koneella. ”Hienoa palvelua”, Kallislahti kehui uudellenreititystä.

Finnair aloittaa reittilennot heti Lakko loppui lentäjien hyväksyttyä sopimuksen, joka antaa Finnairin ulkoistaa osan lennoistaan.

Olli Pohjanpalo HS Matti Huuskonen HS FINNAIR LENTÄÄ jo tänään keskiviikkona

hieman alle puolet reittilennoistaan eli noin 80 lentoa. Ensimmäiset lähtevät heti aamulla Helsinki-Vantaalta, missä yhtiön kaikki

koneet seisoivat lentäjälakon ajan.

Lakko päättyi tiistai-iltana, kun sekä Finnair että lentäjät hyväksyivät uuden työehtosopimuksen. Sopimus mahdollistaa entistä laajemman ulkoistamisen, mutta ulkoistettavia lentoja ei enää saa lentää Finnairin nimellä. Lentäjät nielivät tämän, kun saivat irtisanomissuojan ensi vuodeksi.

.

Syntymälahjakkuus ei takaa huippu-uraa ilman harjoittelua.

Kiasman Arell pöllyttää kuvataiteen valtapelejä

Pekka Aaltonen HS LAHJAKKUUS ei auta, jos ei ole tunteen paloa. Näin on ainakin urheilussa.

Väite, että harjoittelu on vain lahjattomia varten, kumottiin Nuoren Suomen ja Olympiakomitean lasten ja nuorten lahjakkuusseminaarissa Helsingissä.

Syntymälahjakkuuden merkitys urheilijalla ilman harjoittelua on hyvin pieni.

Oma motivaatio on urheilijalle keskeinen asia.

Normaaliin aikatauluun Finnair palaa perjantaina. Keskiviikoksi sovittuja uudelleenreitityksiä yhtiö ei peru. Lomalentonsa yhtiö pystyi hoitamaan myös lakkopäivinä.

Tiedot lennettävistä ja perutuista vuoroista voi tarkistaa yhtiön verkkosivuilta www.finnair.fi

BERNDT ARELLIN mielestä suomalainen kuvataidekenttä kärsii sisäpiiriläisyydestä. Pienet piirit päättävät, kuka saa apurahoja ja kenen taidetta ostetaan.

Kotimaa A 6

Kulttuuri C 1

FACELIFT The first new Helsingin Sanomat section front pages: Culture, domestic and sports – as well as the front page (above).

Lapsitähdestä harvoin menestyjä

Berndt Arell kaipaa museoihin nuoria kulttuuriammattilaisia.

Saska Saarikoski HS

1

SI

P

LAPSI ja nuori voidaan pakot-

4

Rugbyssa taklataan, mutta se pyritään tekemään vastustajalle turvallisesti. Taklattava saatetaan maahan. Noora Lampinen (vas.), Vilma Aho ja Minna Raatikka harjoittelivat Talissa.

Vuoden 2016 olympialaisiin mielii yllättävä naisjoukkue

Petteri Ala-Kivimäki HS Rugby FILOSOFI Tuomas Nevanlin-

nan mukaan rugby on ainoa sivistynyt urheilulaji.

Sitä kannattaa silti kokeilla.

RUGBYN avulla voi muokata

ulkonäköään nallekarhumaisemmaksi. Idols-voittaja Koop Arponen harrastaa rugbya, jossa hän on murtanut nenänsä.

Rugbyn avulla voi päästä Rio de Janeiroon. Jos on tarpeeksi hyvä.

Suomessa rugby jäi täysin golfin varjoon, kun uusista olympialajeista uutisoitiin.

Suomalainen rugby on kuitenkin yllättävän virkeää. Itse asiassa lajilla on mahdollisuus tehdä olympiahistoriaa 2016, sillä naisten maajoukkue saat-

taa olla ensimmäinen suomalainen naisten palloilujoukkue kesäolympialaisissa.

NAISTEN seitsemän pelaajan

joukkue kuuluu Euroopan kymmenen parhaan joukkoon.

Suomen naismaajoukkueen nimi on Raivottaret.

Antiikin Kreikan mytologiassa raivottaret kuuluvat Manalan henkilökuntaan, heidän esimiehensä on Haades. Manalan raivottarien osaamisaluetta on verikosto. Manalan raivottarien päässä kasvaa käärmeitä ja heidän yleisin asusteensa on surukaapu. raivottaria oli kerääntynyt Sanomatalon Painobaariin. He olivat pukeutuneet iltapukuihin – ehkä Manala ei olekaan hassumpi paikka.

Helsinkiläisseura Warriors Rugby Club järjesti perinteiset kauden päättäjäiset, joissa Raivottaria edustivat muun muassa Warriors-kapteeni Noora Lampinen ja Taina Kolehmai-

nen.

Kostot oli kostettu, ja raivottaretkin saivat rentoutua. Kapteeni Lampinen istui Antti Vilpposen sylissä sen verran säyseänä, että häntä ja Kolehmaista uskalsi lähestyä.

Mikä rugbyssa on parasta? ”Kontaktit.” ”Tämä on perhe, elämäntapa. Kaikki parhaat ystävät löytyvät joukkueesta.” ”Saa pistää itsensä fyysisesti likoon.”

TÄSTÄ ON KYSE

LAUANTAINA

Noora Lampinen

KOK hyväksyi lokakuussa golfin ja rugbyn uusina lajeina vuoden 2016 olympialaisiin ja poisti jo aiemmin kisaohjelmasta baseballin sekä softballin.

Olympiarugby on lajin seitsemän pelaajan muunnos, jossa Suomen naisten maajoukkue Raivottaret nousi kymmenen parhaan joukkoon Euroopassa.

Suomi voitti A-ryhmän murskaavasti.

Rugbyssa naisetkin taklaavat loppuun asti. Lähes ilman suojuksia.

Warriorsin harjoituksissa naiset puskivat hartiat vastakkain kuin amerikanbiisonit.

Miina Porkka loukkasi nilkkansa, joten hänellä oli aikaa jutella.

Suomessa rugby on pieni laji, mutta harrastajat ovat sitäkin intohimoisempia, kuten Porkka. ”Olen harrastanut paljon muutakin, mutta tämä on enemmän kuin urheilua. Tässä on ihan eri meininki”, Porkka sanoi ja painoi jäätä nilkkaansa.

VIIKOLLA

tärkeimmät kontaktit ovat ystävät. ”Kentän ulkopuolinen toiminta on paljon tiiviimpää kuin esimerkiksi jääkiekossa, jota pelasin melkein 15 vuotta. Olemme kuin yhtä pientä perhettä.”

Juhliminen kuuluu rugbyyn kuin poolomaila prinssi Willi-

KONTAKTILAJIN

Eastwoodin uusin on rugbyelokuva JIMMY JEONG GETTY IMAGES

pääministeri Fillon lähetti Uuden-Seelannin pääministerille pahoittelukirjeen.

RUGBYVÄEN mielestä laji on maailman kolmanneksi suosituin joukkueurheilulaji jalkapallon ja koripallon jälkeen.

Kansainväliset uutistoimistot ainakin työstävät paljon rugbyuutisia, kun esimerkiksi Reutersin lentopallouutisointi on lähes nolla.

Värikkäästä rugbysta on viime aikoina uutisoitu muun muassa nämä tapahtumat.

JAPANILAINEN Yamaha Motors -yhtiö päätti antaa potkut jokaiselle Jubilo-rugbyseuransa 17 ammattilaispelaajalle säästökuurin vuoksi. Yamaha aikoo korvata ammattilaiset yhtiön omilla työntekijöillä. Yamahan väellä on kova työ paikata esimerkiksi Uuden-Seelannin entinen maajoukkuekapteeni Reuben Thorne.

levät 28 palstaa tärkeää roolia sivun pystysuuntaisina rytmittäjinä. Niiden avulla saadaan juttukokonaisuuksien ja elementtien väliin luontevia välejä – toisin sanoen tyhjää tilaa. Tällainen rakenteen määrittely auttaa taittajia suunnittelemaan sivuja joustavammin ja nopeammin, mutta myös vaihtelevammiksi kuin aiemmin.

Sivujen perusgeometria pyritään tekemään kuuden-suhde-kahteen palstajaon mukaisesti (6/2), eli pääjuttu asettuu leveydeltään kuuden palstan tilaan ja muu aineisto 2 palstan tilaan.

TUTKIJOIDEN mukaan lahjak-

Raivottaret rynnistää Rioon Rugby on maajoukkueen naisille perhe ja elämäntapa.

RANSKAN PÄÄMINISTERI Francois Fillon joutui kesällä ikävään välikäteen Ranskan rugbymaajoukkueen Mathieu Bastareaudin kännivalheiden

ENGLANNIN PRINSSI Harry valitsi rugbyn katsomisen, kun vaihtoehtona olisi ollut hänen tyttöystävänsä Chelsy Davyn 22-vuotisjuhlat. Chelsy jätti Harryn. Myös prinssi William on rugbymiehiä.

Joutsentatuointi koristaa suomalaisen Miina Porkan reittä.

takia. Bastareaud väitti taannoin neljän viiden miehen porukan käyneen hänen kimppuunsa Uudessa-Seelannissa. Seuraavalla viikolla Bastareaud myönsi kaatuneensa humalassa pöydän yli ja loukanneensa päänsä aivan omatoimisesti. Valheiden takia

LEGENDAARISEN Clint Eastwoodin uusin elokuva on osaltaan rugbyleffa. Eastwoodin ohjaama Invictus kertoo vuoden 1995 rugbyn MM-turnauksesta Nelson Mandelan johtamassa Etelä-Afrikassa.

Maa palasi kansainväliseen rugbyyn rotusortopolitiikan päätyttyä. Mandelaa näyttelee Morgan Freeman, ja Matt Damon on Etelä-Afrikan rugbykapteeni Francois Pienaar.

RUGBY OLI ISO osa valkoista Etelä-Afrikkaa. ”Kasvoimme sensuroidussa yhteiskunnassa.

Koulu ja kirkko opettivat, että

amin käteen. ”Kentällä vedetään täysillä, mutta ottelun jälkeen juhlitaan, voitetaan tai hävitään. Ja yhdessä vastustajan kanssa.

Rugbyssa on niin paljon kontakteja, ettei koiruuksia tarvitse tehdä. Silloin peli on helppo jättää taakse.”

Kova mutta ei extremelaji RUGBY sai alkunsa Englannissa 1820-luvulla. Tunnetuimmat muodot ovat noin sataan maahan levinnyt rugby union ja hieman erilaisilla säännöillä pelattava rugby league, jota pelataan noin 30 maassa.

Perinteisesti lajia pelataan 15 pelaajan joukkueilla, jolloin peliaika on 2 x 40 minuuttia.

Rugby unionia pelataan myös seitsemän pelaajan joukkueilla.

Tämä seitsemän pelaajan rugby on olympialaji.

RUGBY on kova kontaktilaji, jossa sallitaan taklaukset koko vartaloon hartialinjasta alaspäin.

Vain pallollista pelaajaa saa taklata. Suojuksiksi sallitaan vain pehmeä kypärä, pehmeät hartiasuojat, alasuojat, hammassuojat ja säärisuojat.

Loukkaantumisia tapahtuu kuitenkin vähän, kyseessä ei ole extremelaji.

TAVOITTEENA pelissä on tehdä maali viemällä pallo joko kantamalla, syöttämällä tai potkaisemalla vastustajan maalialueelle.

Palloa ei saa syöttää eteenpäin.

Maali tuo viisi pistettä ja lisäpistepotkun, joka maalipylväiden väliin osuessaan tuo kaksi pistettä.

MM-kisat pidetään joka neljäs vuosi.

Kanadan ja Englannin naiset rugbyn MM-turnauksessa 2006.

pitää pelata rugbya ja rukoilla, eikä seksiä saa edes ajatella”, muisteli helmikuussa Anton Kannemeyer, joka perusti rajun

afrikaansinkielisen Bitterkomixlehden 1990-luvulla.

KOONNUT: PETTERI ALA-KIVIMÄKI

taa urheilemaan määrättyyn pisteeseen asti. ”Yleensä se päättyy huonosti. Kun sitten nuori huomaa, että on olemassa esimerkiksi tyttöjä ja muuta elämää, niin se onkin kova paikka isälle ja äidille”, selvitti kasvatustieteen emeritus-professori Kari Uusikylä.

Uusikylä muistutti, että harvasta syntymälahjakkaasta tulee talentti. Monesta lapsitähdestä tulee tavallinen sarjajyrä.

Lahjakkuutta syntyy ja katoaa kasvuprosessin aikana. ”Kahdeksan-vuotias ’huippu’ voi olla keskinkertainen ja keskinkertainen taas ’huippu’”, Uusikylä esitti.

NAISET pelasivat ensimmäisen kerran kansallista liigaa Australiassa vuonna 1930.

Naisten MM-kisat pääsivät kansainvälisen rugbyliiton alaisuuteen vuonna 1998.

Naisten Suomen mestaruudesta on pelattu 2006 alkaen.

Suomessa on noin kymmenen aktiivista seuraa ja 700–800 pelaajaa. Helsingin seurat ovat Warriors ja Helsinki Rugby Club.

kuuksia on monia. Esimerkiksi ruotsalainen Anders Ericsson pitää syntymälahjakkuutta turhana höpötyksenä. Hänen mukaansa ekspertiksi voi kehittyä melkein kuka tahansa harjoittelemalla.

Kun harjoittelee 10 000 tuntia laadukkaasti, on Ericssonin mukaan huipulla. ”Tämän mukaan 8 000 tunnilla on kansallista tasoa ja 5 000:lla hieman alempana”, Uusikylä tulkitsi.

Uusikylän mukaan talentti syntyy omasta intohimosta urheiluun ja hyvästä valmennuksesta.

HYVÄN valmentajan pitää ym-

märtää, että urheilijalla on keho, mieli ja elämäntilanne. ”Mieli on äärettömän tärkeä. Jos valmentaja haukkuu

Junnuvuosien pokaalit eivät takaa huippu-urheilijan uraa.

nuoren läskiperseeksi, voi olla, että hän näki tämän viimeisen kerran urheilukentällä.”

Uusikylällä on itsellään takana menestyksellinen jalkapalloilijan ura. Nuorena pallo vei miehen mukanaan. ”Rakkaus palloon oli hillitön. Silloin ei tarvinnut pakottaa harjoittelemaan”, Uusikylä kertoi. Hän oli mm. 17-vuotiaiden tekniikkamestari 1961.

UUSIKYLÄ varoitti yrittämästä

tehdä tähtiä liian nopeasti.

Monelle on käynyt elämässään hyvin huonosti, kun koulut on jäänyt käymättä. ”Pitää muistaa, että urheilun jälkeen on elämää vielä jäljellä 40 vuotta.”

Valmentajien pitäisi ymmärtää Uusikylän ohje opettajille: erilaisia oppilaita ei pidä opettaa samalla tavalla. ”Kyllä lapsi ymmärtää, että jotkut ovat osaamisessa pidemmällä”, Uusikylä vakuutti. urheiluopiston lääkäriaseman johtaja Harri Hakkarainen selvitti asiaa fysiologisesta näkökulmasta.

Vanhemmilta perityt geenit eivät ratkaise urheilijauraa.

Geenien aktivoituminen vaatii ympäristön ärsykkeen.

Esimerkiksi sydämen ja keuhkojen koko peritään, mutta niiden toiminta määräytyy harjoittelulla.

Fyysistä lahjakkuutta ei voi mitata yksittäisten testien perusteella. Oikeaan tulokseen pääsee seuraamalla nuoren kehittymistä.

Arviointeja vaikeuttaa osaltaan nuorten eriaikainen kehittyminen. Erot voivat olla todella suuria murrosiässä.

VIERUMÄEN

LY H Y E ST I

Lundén keilaa kohti jatkopelejä

Tauko sai Gerrardin taas pelikuntoon

KEILAILU. Reija Lundén on yl-

LONTOO. Liverpoolin kapteeni Steven Gerrard palaa jalkapallokentillä lauantaina, kun Englannin Valioliiga jatkuu maajoukkuetauon jälkeen. Hän sai parissa viikossa kuntoutettua nivustaan ja on valmis Manchester Cityn kaatoon.

Gerrard pelasi puolikkaan ottelun jo runsas viikko sitten Birminghamia vastaan. Rupeama vaati veronsa. ”En ollut silloin valmis palaamaan. Olin harjoitellut edeltävänä kolmena viikkona tosi vähän, ja ottelusta toipumiseen meni kolme päivää”, Gerrard kertoi.

tämässä 24 parhaan jatkopeleihin maailmancupissa Malesiassa. Hän pääsee karsinnan päätöspäivään 17. sijalta.

Miesten kisassa Ari Savolan on karsinnan 16/24 sarjan jälkeen 47. sijalla.

Lundénilla oli tiistaina vaikeuksia kaataa kymppikeiloja patterin oikeasta reunasta.

Kahdeksaan sarjaan kertyi 1 644 pistettä. Lundén on heittänyt kaksi päivää noin 203 pisteen keskiarvolla.

Savola hiipui tiistaina 1 541 pisteeseen. STT

STT–Reuters–AP

Mäkäräisellä tahmea kisa AMPUMAHIIHTO. Kaisa Mäkä-

Ruotsi hakee naisten EM-jalkapalloa

räinen hakee kisavarmuutta.

Oloksen sprintissä tiistaina hän ampui pystystä kaksi hutia ja oli neljäs. Eroa voittajaan Ukrainan Vali Semerenkoon tuli yli puoli minuuttia.

Mäkäräinen kokeili Oloksella kilpailukuntoaan reilun kahden viikon leirin päätteeksi.

Miesten kisan voitti Ukrainan Vjatsheslav Derkatsˇ, joka selvitti sprintin ilman huteja.

Timo Antila oli viides.

TUKHOLMA. Ruotsi haluaa järjestää naisten EM-jalkapallon 2013. Muita hakijoita ovat ainakin Bulgaria, Hollanti, Puola ja Sveitsi.

Naisten EM-lopputurnaus 2009 pelattiin Suomessa elosyyskuussa.

Ruotsi on järjestänyt naisten MM-lopputurnauksen vuonna 1995 ja EM-turnauksen vuonna 1997.

STT

STT–TT

1

28 COLUMNS Examples of how to combine different numbers of columns over the 28-column grid.

SI

P

1

SNDSMagazine 2009|4

B

21

REDESIGN-TEAM ASLEEP Vasemmalta Heikki Hankimo, Oili Tolvanen, Sami Rissanen, Kimmo Pietinen, Hannu Pulkkinen ja Jyrki Klén. Photo: Sirpa Räihä/HS

k100 tint 100% + k30 tint 100%

A

B

C

D

c55 m15 y0 k0

c35 m0 y40 k5

c0 m60 y75 k3

c0 m25 y100 k0

harmonia

harmonia

harmonia

harmonia

kontrasti

kontrasti

kontrasti

kontrasti

tint 50% tint 25% tint 10%

COLOUR PALETTE The letters A-D marks the sections and their significant colours.

MAPS The colour palette for use in maps

pikkusijaintikartta mieluiten valkoinen, mutta myös harmaa k15 linjat: k100 0,4p varjo: täyttö k100, linja k50 1p, multiply 40 % (Transparency-ikkunasta)

Karttakeskus

LH / HS

Karttakeskus

RUOTSI

RUOTSI

SNDSMagazine 2009|4

Helsingborg

22

Helsingborg

TANSKA Malmö

TANSKA Malmö Vellinge

50 km BRITANNIA

Karttakeskus

LH / HS

Vellinge

50 km BRITANNIA

Karttakeskus

POHJOISIRLANTI

Craigavon

Fermanagh

LH / HS

POHJOISIRLANTI

Belfast Garrison

IRLANTI

LH / HS

Mammoth’s new fur Monday 16th of November Helsingin Sanomat – the Finnish newspaper mammoth – revealed it’s new look and design. Art Director Heikki Hankimo can now breathe a bit after two years period of work. The 28-column grid provides simple and flexible ground for everyday working. Also recommended vertical six-to-twodivide on a page helps to bring out the best for readers benefit. A typeface family of TheAntiqua (redesigned for HS) and new colour palette together will make 120-year old newspaper sharp looking and very modern.

Belfast Garrison

Craigavon

Fermanagh 50 km

pitkä aika. Hän on tottunut paljon lyhytjänteisempään työskentelyyn, joka näkyykin paremmin arkityön puitteissa. Hankimo – tai tuttavallisemmin ”Hänk” – istuisi mieluiten muun toimituskunnan kanssa miettimässä huomisen lehden sisältöä ja ulospanoa kuin oleskelisi yksinään kammiossa suunnittelemassa tulevaisuutta puolen vuoden päähän.

Uuden lehden alkamisen myötä tarjoutuikin tilaisuus tulla takaisin toimituksen työhön mukaan. Hankimo tietää, että työ on vasta edessä: ulkoasun opettamisessa taittajille ja toimittajille sekä sivujen ilmeen vahtiminen ■ uuden lehden hengessä.

IRLANTI

50 km

So far do good Uudistusaikataulu – pari vuotta – oli Hankimolle henkilökohtaisesti liian

www.hs.fi

design: pryds.com

Niskojen tunnusvärit

Hankimon mukaan joka sivulle on pystyttävä vetämään koko sivun korkuinen linja, jolloin pysty broadsheet-muoto korostuu ja auttaa lukijaa hahmottamaan kokonaisuudet paremmin.

Kahdeksan palstan levyiset artikkelit tekevät sivuista raskaan oloisia ja lukijalle hankalia hahmotettavia, koska broadsheet-kokoista sanomalehteä silmäillään luonnollisemmin muutaman palstan levyisinä kokonaisuuksina.

Lehti jakautuu arkisiin neljään osioon eli niskaan. Kullakin niskalla on oma tunnusvärinsä. A-osa on sininen, b-osa vihreä, c-osa tiilenpunainen ja d-osa keltainen.

Suurimpia muutoksia sivujaon suhteen on sään siirtyminen lähemmäs lehden alkua, sivulle a4. C-osassa kulttuurin ja menotietojen saumaton sulautuminen auttaa lukijaa valitsemaan haluamansa kulttuuritarjonnasta.

Myös d-osan radio- ja tv-sivut on aiempaa selvemmin taulukoitu kellonajan ja kanavien mukaan.

Sarjavinjettejä ja juttulogoja karsittiin ja yhdenmukaistettiin. Myös eri osioiden tunnusvärit ulotettiin näkymään elementeissä niiltä osin kuin mahdollista.

Kommentoivien ja mielipiteellisten palstojen vinjettikuvissa näytetään vastedes kirjoittajien kasvot. Näin pyritään lisäämään lukijan luottamusta lehteen ja tekijöihin – kehdataan kirjoittaa omalla nimellä ja naamalla.

PRINT

design: pryds.com

Looking for the ONLINE competition?

See page 17

Categories

Call for entries

■ Design

■ Feature Pages

■ Entries must be in the hands

■ Redesign

■ Sectional Front Pages

■ Front Pages

■ Visual Communication

■ News pages

■ Magazines

■ Local Pages

■ Open Class

of the committee no later than January 29, 2010.

■ Entry forms and more information at www.snds.org

■ Sports Pages

»Hvis der er ét sted demokrati ikke virker, så er det i design.

Dér skal der en stærk mand eller kvinde til«

SNDSMagazine 2009|4

■ Sådan

24

lød ét af budskaberne, da 160 skriftinteresserede havde fravalgt familie, fridag og Formel 1-kvalifikation for at deltage i “Totaltypografisk Lørdag” på Borups Højskole i København den 30. oktober. Et imponerende antal – i betragtning af, at skriftdesign må betegnes som et niche-område, selv i den grafiske verden. Men samtidig tydeliggør det vigtigheden af at arrangere denne type seminar – stor tak til initiativtagerne, Visuelt Forum og HK Grafisk Kommunikation.

Syv inviterede oplægsholdere gav deres bud på skrift- og mediebrug.

Mest interessant – og ophavsmand til citatet i rubrikken – var Poul Søgren, Danmarks grand old man inden for skriftdesign, bl.a. kendt for designsuccesen “Jante”. Her fik vi historien om en storslået fiasko – nemlig “Viggo”, tegnet til Politiken, men aldrig taget i brug.

Præcist, personligt og humoristisk beskrev Søgren skriftens tilblivelse, der trods et færdigt produkt aldrig nåede ud til læserne, bl.a. på grund af en alt for demokratisk beslutningsproces.

Et projekt som derimod lykkedes, var den nye identitet til Aarhus Universitet, designet af tegnestuen 1508. En lang kamp mod indgroede traditioner på den århusianske campus resulterede i et nyskabende logo, baseret på geometriske former, og en ny skriftfamilie, opbygget med tydeligt udgangspunkt i den Futura-skrift, som tidligere var en væsentlig del af institutionens identitet.

Måske skal der mere end to eksempler til at markere en tendens, men det

FOTO: LARS PRYDS

Lars Pryds pryds@mac.com

FORTID I FREMTIDEN Clea Simonsen og Tore Rosbo fortæller om et nyt skriftdesign til Aarhus Universitet. Den nye skrifts navn, Passata, betyder fortid og er en hilsen til skriften den erstatter, Futura.

var tankevækkende, at Clea Simonsen og Tore Rosborg fra 1508 præsenterede denne nytolkning af en klassiker, blot tyve minutter efter at Poul Søgren, som eksempel på en designsucces, viste en opgave for Bestseller, der ikke havde råd til at indkøbe Helvetica-skrifter til hele virksomheden, og derfor bad Søgren om at tegne en ny skrift der lignede. »Det, vi kender, bryder vi os om, og det vi ikke kender, er vi utrygge ved,« lød en kommentar forleden i en dansk avis om trykte medier.

Det samme gælder måske her: Tilsyneladende er det stadig inspirationen

fra det gammel- og velkendte, de store kunder vil købe.

Sofie Beier, ph.d. og forsker ved Danmarks Designskole, tog livet af et par typografiske myter: Der findes ikke videnskabeligt bevis for, at serifskrifter er lettere at læse end grotesker, eller for at tekst i store og små bogstaver har højere læsbarhed end versaltekst, fortalte Beier.

En vis skepsis fornemmedes i salen, og næppe mange går hjem og eksperimenterer med brødtekst i versaler.

Hollandske Donald Roos – designer, madkunstner m.m. fra vetteletters.nl – sparkede en workshop i gang midt-

BOOKS books new books Lars Pryds pryds@mac.com SPREAD FROM ”PURE DESIGN”

DET SÅ VI IKKE Donald Ross’ sprælske og meget originale skrifter nåede vi kun at få ganske hurtige glimt af på seminaret, men til gengæld kan man selv gå på opdagelse på vetteletters.nl

Pure design – for free!

FOTO: LARS PRYDS

LOOKALIKE Poul Søgrens skriftfamilie til tøjgiganten Bestseller, der ikke ville betale for en klassiker, men nok for en der lignede.

■ Mario R. García, who will be a keynote speaker at the 2010 SNDS Opera seminar in Oslo, has made his book ”pure design” available as a free download from his website, The Mario Blog. The book is already a classic – with very useful, simple advice on how to use the basic elements of news design efficiently.

Although the pages used as examples (including a few interesting ones from Scandinavia) begin to look less fresh than when published in 2002, the book is still a great source of inspiration.

www.garciamedia.com/marioblog Direct link: www.kortlink.dk/74bw

GRUNDFORM Næsten abstrakte figurer, og ud fra A’et og U’et i Aarhus Universitets logo skabte Tore Rosborg et skriftsnit, der bruges med så stor visuel effekt, at øvrig illustration ofte er unødvendig.

vejs og fik deltagerne til at være kreative med blyanter, madvarer og plakatfarve, så tredimensionelle bogstaver i agurker og gulerødder samt det go’e gammeldags kartoffeltryk kom til live. Ærgerligt, at vi ikke fik set hvad Roos – eller Donald , som han kalder sig – selv har lavet af skrifter med udgangspunkt i bl.a. kartoffeltryk. Men skønt var det at blive mindet om, at det i denne digitale tidsalder også er vigtigt at have fingrene i farven og ikke kun på tastaturet. Øvrige oplægsholdere var Allan Daastrup fra Types United og Christian Schwarz Lausten fra Seismonaut.

■

®

A font family commissioned by a large newspaper, finished but never used. Designing new typefaces – copying the old masters? Research on readability – are ALL CAPS really so hard to read? Good old fashioned potato print – will it still work in the digital age? Those were some of the questions asked and answered at the “Total Typographic Saturday”, held in Copenhagen on the last day of October.

www.totaltypografi.dk www.visueltforum.dk www.hk-gk.dk

■ Forlaget Grafisk Litteratur har udgivet ”Skriftdesign – øvelser på papiret” af Trine Rask. En anderledes bog, der tæller flere end 30 øvelser, hvor man stiller computeren over i hjørnet og bruger gammeldags papir og blyant til at løse opgaverne. Således opnåes en fin forståelse for en skrifts proportioner og for hvordan en skriftfamilie hænger sammen, samtidig med at man øver sig på det praktiske skitsearbejde med tegning af skrift. Velegnet til såvel selvstudium som undervsining.

Trine Rask: Skriftdesign – øvelser på papir 48 sider, 21 x 29,7 cm, paperback Pris DKK 175, www.grafisk-litteratur.dk

SNDSMagazine 2009|4

Frem med blyanterne!

25

SNDSMagazine 2009|4

Members 2010

26

Max Bay Andersen Ekstra Bladet, Rådhuspladsen 37, DK-1785 København V, Danmark max.bay@eb.dk Julie Barsøe Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8266 Viby J, Danmark julie.barsoe@jp.dk Lisbeth From Birkholm Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark lisbeth.f.birkholm@jp.dk Henrik Birkvig Den Grafiske Højskole, Emdrupvej 72, DK-2400 København NV, Danmark hbi@dgh.dk Jørn Broch JydskeVestkysten, Banegårdspladsen, DK-6700 Esbjerg, Danmark jbr@jv.dk Børn og Unge, Blegdamsvej 124, DK-2100 København Ø, Danmark mk@bupl.dk Malene Djurhuus Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark malene.djurhuus@jp.dk Nicolai Döllner Dagens Medicin A/S, Christian IX´s Gade 3, 1., DK-1006 København K, Danmark nd@dagensmedicin.dk Knud Enevoldsen Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark knud.enevoldsen@jp.dk Peter Feldberg Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark peter.feldberg@jp.dk Gert Gram Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK8260 Viby J, Danmark gert.gram@jp.dk Morten Grantzau Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark morten.grantzau@jp.dk Steen Hansen Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark steen.hansen@jp.dk Ida K. Hermansen Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark ida.hermansen@jp.dk Per Hoffmann Dagbladet Børsen, Møntergade 19, DK-1014 København K, Danmark per.hoffmann@borsen.dk Agnete Holk Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark agnete.holk@jp.dk Ove Hougaard Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark ove.hougaard@jp.dk Anette Hyllested Fynske Medier, Banegårdspladsen, DK-5100 Odense C, Danmark ahy@fyens.dk Thorgerd Broni Jensen Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark thorgerd.broni@jp.dk Brian Jensen Felde Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark Christine Juul Petersen Morgenavisen Jyllands-Posten, Kgs. Nytorv 8, DK-1050 Kbh. K, Danmark christine.petersen@jp.dk Steen Kilde Christensen Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark steen.kilde@jp.dk Henrik Kjær Berlingske Tidende, Pilestræde 34, DK-1147 København K, Danmark henrik@berlingske.dk Rina Kjeldgaard Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark rina.kjeldgaard@jp.dk Søren Knudsen Folketidende, Tværgade 14, DK-4800 Nykøbing F., Danmark sk@folketidende.dk Jørgen la Cour-Harbo Nordjyske Stiftstidende, Langagervej 1, DK-9220 Aalborg Ø, Danmark lac@nordjyske.dk Lotte Lambæk JydskeVestkysten, Banegårdspladsen, DK-6705 Esbjerg, Danmark lotte.lambaek@jv.dk Bjørn Weddum Larsen Dagbladet Børsen, Møntergade 19, DK-1014 København K, Danmark bjorn.larsen@borsen.dk Anne-Louise Møller Morgenavisen Jyllands-Posten, Rådhuspladsen 37, DK-1785 København V, Danmark alm@jp.dk Ole Munk Ribergaard & Munk, Postboks 47, Ved Stationen 1 A, DK-3060 Espergærde, Danmark ole@ribmunk.dk Trine Münster-Swendsen Morgenavisen Jyllands-Posten, Rådhuspladsen 37, DK-1785 Kbh. V, Danmark trine.munster@jp.dk Niels Munzert Ekstra Bladet, Rådhuspladsen 37, DK-1785 København V, Danmark niels.munzert@eb.dk Søren Stidsholt Nielsen Fyns Amts Avis, Sankt Nicolai Gade 3, DK-5700 Svendborg, Danmark stidsholt@faa.dk Jan Nielsen Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark jan.nielsen@jp.dk Dorthe Nørgaard Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark dorthe.noergaard@jp.dk Søren Nyeland Politiken, Rådhuspladsen 37, DK-1785 København V, Danmark soren.nyeland@pol.dk Lotte Overgaard Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark lotte.overgaard@jp.dk Kim Pedersen EB Interactive, Rådhuspladsen 37, DK-1785 København V, Danmark kp@eb.dk Torben Pedersen Ringkjøbing Amts Dagblad, St. Blichersvej 5, DK-6950 Ringkjøbing, Danmark torp@de-bergske.dk Annelise Ploug Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark annelise.ploug@jp.dk Lars Pryds Berlingske Nyhedsmagasin, Pilestræde 34 , DK-1015 København K, Danmark pryds@mac.com Gerda Rasmussen Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark gerda.rasmussen@jp.dk Lars Refn Ingeniøren, Skelbækgade 4, DK-1503 København V, Danmark lr@ing.dk Maj Ribergård Ribergård & Munk, Postboks 47, Ved Stationen 1 A, DK-3060 Espergærde, Danmark maj@ribmunk.dk Søren Rødkjær JydskeVestkysten, Banegårdspladsen, DK-6700 Esbjerg, Danmark sor@jv.dk

Jørgen Schultz-Nielsen Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark jsn@jp.dk Henrik Sejrkilde Dagbladet Holstebro-Struer, Lægårdvej 86, DK-7500 Holstebro, Danmark henh@bergske.dk Jens-Kristian Søgaard Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark jk.soegaard@jp.dk Lone Sørensen Morgenavisen Jyllands-Posten, Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J, Danmark lone.soerensen@jp.dk Frank Stjerne JP/Politikens Hus, Rådhuspladsen 37, DK-1785 København V, Danmark frank.stjerne@pol.dk Poul Erik Thomsen JydskeVestkysten, Banegårdspladsen, DK-6700 Esbjerg, Danmark pet@jv.dk Niels Veileborg Computerworld, Carl Jacobsensvej 25, DK-2500 Valby, Danmark n.veileborg@cw.dk Stine Vikman Morgenavisen Jyllands-Posten, Rådhuspladsen 37, DK-1785 København V, Danmark stine.vikman@jp.dk Trine Vu Hung+Vu, Baumgartensvej 63, DK-5000 Odense C, Danmark mail@trinevu.com Michael Werge Ritzaus Bureau, St. Kongensgade 14, DK-1264 København K, Danmark wer@ritzau.dk

»Jeg er medlem

af SNDS, fordi jeg har brug for et netværk i mit fag, og fordi SNDS fanger og beskriver nye tendenser i branchen.

Lotte Lambæk · Illustrator og nyhedsgrafiker, JydskeVestkysten, DK

Marit af Björkesten Hufvudstadsbladet, Pb 217, FI-00101 Helsingfors, Finland marit.af.bjorkesten@hbl.fi Gunilla Ahlholm Vasabladet, Sandögatan 6, FI-65100 Vasa, Finland gunilla.ahlholm@vasabladet.fi Sirpa Ärmänen Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut, Ludviginkatu 6-8, Fi-00101 Helsinki, Finland sirpa.armanen@sanoma.fi Peter Bange Bange Design, Frederiksgatan 63aC 12, FI-00100 Helsingfors, Finland pbange@welho.com Peter Björkas HSS Media AB, Sandögatan 6, FI-65100 Vasa, Finland peter.bjorkas@vasabladet.fi Mikael Bobacka Hufvudstadsbladet, Mannerheimvägen 18, FI-00101 Helsingfors, Finland mikael.bobacka@hbl.fi Pieta Forssell-Nieminen Keskisuomalainen, P.O. Box 159, FI40101 Jyväskylä, Finland pieta.forssell@keskisuomalainen.fi Markus Frey Kauppalehti, P.O.Box 189, FI-00101 Helsinki, Finland Marita Granroth Hufvudstadsbladet, Mannerheimvägen 18, FI-00101 Helsingfors, Finland marita.granroth@hbl.fi Kaisa Hahto Keskipohjanmaa, PL 45, FI-67101 Kokkola, Finland kaisa.hahto@kpk.fi Pentti Heikkilä Keskipohjanmaa, PL 45, FI-67101 Kokkola, Finland pentti.heikkila@kpk.fi Saku Heinänen University of Helsinki, Hämeentie 135 C, FI-00560 Helsinki, Finland saku.heinanen@taik.fi Tuomo Heiti , Ilta-Sanomat, PL 45, FI-0089 Sanomat, Finland tuomo.heiti@sanoma.fi Carl Henning Lotsgatan 11, B 14 FI-001 60 Helsingfors, Finland carl.henning@sanoma.fi Björn Heselius Hufvudstabladet AB, Pb 217, FI-00101 Helsingfors, Finland bjorn.heselius@hbl.fi Kati Hiekkanen Vasabladet, Sandögatan 20, FI-65100 Vasa, Finland kati.hiekkanen@vasabladet.fi JuhaHirvaskero Savon Sanomat, PL 68, FI-70101 Kuopio, Finland juha.hirvaskero@savonsanomat.fi Terhi Hlavaty Turun Sanomat, PB 95, FI-20101 Turku, Finland Lars Holm Taloussanomat, PL 35, FI-00 089 Sanoma, Finland lars.holm@taloussanomat.fi Minna Honkala Aamulehti, Box 327, Fi-33101 Tampere, Finland minna.honkala@aamulehti.fi Tuulia Hyrske Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut, Ludviginkatu 6-8, FI-00101 Helsinki, Finland tuulia.hyrske@sanoma.fi Lassi Jaakkola Keskipohjanmaa, PL 45, FI-67101 Kokkola, Finland lassi.jaakkola@kpk.fi Maria Jauho Pohjolan Sanomat, Sairaalakatu 2, FI-94 100 Kemi, Finland maria.jauho@pohjolansanomat.fi Saila Karhu Etelä-Saimaa, Lauritsalantie 1, Pl 3, FI-53501 Lappeenranta, Finland Ansa Karjalainen Kauppalehti, P.O.Box 189, FI-00101 Helsinki, Finland karjalainen@kauppalehti.fi Päivi Karjalainen Keskipohjanmaa, PL 45, FI-67101 Kokkola, Finland paivi.karjalainen@pp.kpnet.fi

Outi Keränen Lapin Kansa, Veitikantie 2-8, FI-96100 Rovaniemi, Finland outi.keranen@lapinkansa.fi Miia Keski-Petäjä Betaniagatan 1 B 17, FI-20810, Åbo, Finland miia.keski-petaja@taik.fi Matti Kiipula STT, PB 550, FI-00101 Helsingfors, Finland matti.kiipula@stt.fi Jaana Korhonen Kaleva, PL 170, FI-90401 Oulu, Finland jaana.korhonen@kaleva.fi Jenni Koskinen Ilta-Sanomat, PL 45, FI-0089 Sanomat, Finland jenni.koskinen@sanoma.fi Leena Marita Kosonen Kaleva, Pl 170, FI-904 01 Oulu, Finland leena.kosonen@kaleva.fi Rasmus Kyllönen University of Helsinki, Hämeentie 135 C, FI-00560 Helsinki, Finland rasmus.kyllonen@helsinki.fi Tomi Lähdeniemi Satakunnan Kansa, PL 58, FI-28101 Pori, Finland tomi.lahdeniemi@satakunnankansa.fi Jussi Lähdesmäki Kaleva, PL 170, FI-90401 Oulu, Finland jussi.lahdesmaki@kaleva.fi Lauri Lähteenmäki Ilta-Sanomat, PL 45, FI-0089 Sanomat, Finland lauri.lahteenmaki@sanoma.fi Jukka Lehojarvi Keskipohjanmaa, PL 45, FI-67101 Kokkola, Finland jukka.lehojarvi@kpk.fi Tuire Liimatainen Kauppalehti, P.O. Box 189, FI-00101 Helsinki, Finland tuire.liimatainen@kauppalehti.fi Hanna Marjanen Keskisuomalainen, P.O. Box 159, FI-40101 Jyväskylä, Finland hanna.marjanen@keskisuomalainen.fi Marja Meskus-Mansisto Kaleva, PL 170, FI-90401 Oulu, Finland marja.meskus-mansisto@kaleva.fi Tomi Metsä-Heikkilä Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut, Ludviginkatu 6-8, Fi-00101 Helsinki, Finland tomi.metsa-heikkilä@sanoma.fi Eeva Naarmala Helsingin Sanomat, PB 71, FI-00089 Sanoma, Helsinki, Finland eeva.naarmala@sanoma.fi Richard Nordgren Hufvudstabladet AB, Pb 217, FI-00101 Helsingfors, Finland richard.nordgren@hbl.fi Janne Nyyssönen Kaleva, Lekatie 1, FI-904 01 Oulu, Finland janne.nyyssonen@kaleva.fi Tiina Ojutkangas Keskipohjanmaa, PL 45, FI-67101 Kokkola, Finland tiina.ojutkangas@kpk.fi Leila Oksa University of Tampere, Kalevantie 4, FI-33100 Tampere, Finland leila.oksa@gmail.com Marienka Pakaslahti Ilta-Sanomat, PL 45, FI-0089 Sanomat, Finland marienka.pakaslahti@sanoma.fi Taina Pipinen Sunnuntaisuomalainen, P.O. Box 159, FI-40101 Jyväskylä, Finland Hannu Pulkkinen Ilta-Sanomat, PL 45, FI-0089 Sanomat, Finland hannu.m.pulkkinen@sanoma.fi Harri Pullinen Satakunnan Kansa, PL 58, FI-28101 Pori, Finland harri.pullinen@satakunnankansa.fi RiittaRaatikainen Savon Sanomat Oy, PL 68, FI-70101 Kuopio, Finland riitta.raatikainen@savonsanomat.fi Juhani Saksio Keskisuomalainen Oy, P.O. Box 159, FI-40101 Jyväskylä, Finland juhani.saksio@keskisuomalainen.fi Petri Salmén Helsingin Sanomat, PB 71, FI-00089 Sanoma, Helsinki, Finland petri.salmen@hs.fi Kaisa Suomala Keskipohjanmaa, PL 45, FI-67101 Kokkola, Finland kaisa.suomala@yle.fi Matti Taipale Satakunnan Kansa, Valtakatu 12, FI-28100 Pori, Finland matti.taipale@satakunnankansa.fi Matti Taipale Satakunnan Kansa, PL 58, FI-28101 Pori, Finland matti.taipale@satakunnankansa.fi Helena Tikkanen Kauppalehti, P.O.Box 189, FI-00101 Helsinki, Finland helena.tikkanen@kauppalehti.fi Juha Tolonen Kaleva, PL 170, FI-90401 Oulu, Finland juha.tolonen@kaleva.fi Anna Mikke Torvalds Finnish News Agency, Albertsg. 33, FI-00100 Helsingfors, Finland anna.torvalds@stt.fi Pirjo Tuovinen Kaleva, PL 170, FI-90401 Oulu, Finland pirjo.tuovinen@kaleva.fi Jussi Tuulensuu Kauppalehti Optio, P.O.Box 189, FI-00101 Helsinki, Finland jussi.tuulensuu@kauppalehti.fi Jaana Vainikka Iltalehti, Pl 375, FI-00100 Helsinki, Finland jaana.vainikka@iltalehti.fi Tapio Vapaasalo University of Art and Design, Tavastevägen 135 C, FI-00560 He lsingfors, Finland taipo.vapaasalo@uiah.fi Elina Vilpakka Etelä-Suomen Sanomat, Ilmarisentie 7, FI-15101 Lahti, Finland elina.vilpakka@ess.fi Toni Virolainen Etelä-Suomen Sanomat, Ilmarisentie 7, FI-15200 Lahti, Finland toni.virolainen@ess.fi

Gisle Aas Bergensavisen, Boks 824, sentrum, N-5807 Bergen, Norge gisle.aas@ba.no Anita Arvidsdatter Askeland Bergens Tidende, Postboks 7240, N-5020 Bergen, Norge anita.askeland@bt.no Jørn Aune Andøyposten, Postbox 143, N-8483 Andenes, Norge joerna@online.no Karl-Martin Bakke Institutt for Journalistikk, Boks 1432, N-1602 Fredrikstad, Norge karl-martin.bakke@ij.no Trygve Berg Aftenposten, Postboks 1, sentrum, N-0051 Oslo, Norge trygve.berg@aftenposten.no

Mette Rognli Adresseavisen, Box 6070, N-7003 Trondheim, Norge mette.rognli@adresseavisen.no Bengt Røst Østlandets Blad, Boks 113, N-1404 Ski, Norge edbengt@oblad.no Morten Salthe Aftenbladet.no, Postboks 229, N-4001 Stavanger, Norge morten.salthe@aftenbladet.no Petter Sandvik Sunnmørsposten, Postboks 123, N-6001 Ålesund, Norge petter.sandvik@smp.no Alexander M. Schindler Klar Tale, Kongensgate 22, Pb.1180, sentrum, N-0107 Oslo, Norge alexander@klartale.no Kjetil Skarpnes Nytt om Bil Norge AS, Billingstadsletta 46, N-1377 Billingstad, Norge kjetil.skarpnes@nyttombil.no Lillian Skjevikdal Adresseavisen, Box 6070, N-7003 Trondheim, Norge lillian.skjevikdal@adresseavisen.no Anneli Solberg Bergens Tidende, Postboks 7240, N-5020 Bergen, Norge anneli.solberg@bt.no Håkon Forfod Sonneland Romerikes Blad, Postboks 235, N-2001 Lillestrøm, Norge haso@rb.no Christian Sønsteby Sunnmørsposten, Postboks 123, N-6001 Ålesund, Norge christian.sonsteby@smp.no Christian Fr. Stabell Os og Fusa-Posten, Postboks 272, N-5201 Os, Norge christian.stabell@ogogfusa.no Laila Beate Stabell Os og Fusa-Posten, Postboks 272, N-5201 Os, Norge Arne Størksen Bergens Tidende, Postboks 7240, N-5020 Bergen, Norge arne.storksen@bt.no Ole Sylte Dagbladet, Postboks 1184, sentrum, N-0107 Oslo, Norge osy@dagbladet.no Svein Helge Torgersen Drammens Tidende, Postbox 7033, N-3007 Drammen, Norge svein.helge.torgersen@dt.no Gottfred Tunge Stavanger Aftenblad, Lars Oftedals Hus, N-4000 Stavanger, Norge gottfred.tunge@aftenbladet.no Sveinung Tvedt Askøyværingen, Postboks 47, Ved Stationen 1 A, N-5321 Kleppestø, Norge sveinung@av-avis.no Henrik Ulrichsen Tønsbergs Blad, Postboks 2003, N-3103 Tønsberg, Norge henrik.ulrichsen@tb.no Tormod Utne Sunnmørsposten, Postboks 123, N-6001 Ålesund, Norge tormod.utne@smp.no Unar Vegstein Aftenposten, Postboks 1, sentrum, N-0051 Oslo , Norge unar.vegstein@aftenposten.no Torfinn Weisser Trønder-Avisa, Havnegata 20, N-7738 Steinkjer, Norge torfinn.weisser@t-a.no ThorWoje Romerikes Blad, Boks 235, N-2003 Lillestrøm, Norge tw@rb.no

Michael Ahlberg Hallandsposten, Fiskaregatan 21, S-30181 Halmstad, Sverige michael.ahlberg@hallandsposten.se Pelle Anderson A4, Bondegatan 21, S-116 33 Stockholm, Sverige pelle@a4.se Lars Andersson Upsala Nya Tidning, Box 36, S-75651 Uppsala, Sverige lars.andersson@unt.se Eva Bäckström Hallands Nyheter, Storgatan 22, S-311 81 Falkenberg, Sverige eva.backstrom@hn.se John Bark Bark Design AB, Vildkattsvägen 10, S-133 36 Saltsjöbaden, Sverige john@barkdesign.se Svenåke Boström Sundsvalls Tidning, Trädgårdsgatan 27-29, S-851 72 Sundsvall, Sverige svenake.bostrom@st.nu Linda Constenius Aftonbladet, , S-10518 Stockholm, Sverige linda.costenius@aftonbladet.se Lotta Ek Dagens Nyheter, Gjörwellsgatan 30, S-105 15 Stockholm, Sverige lotta.ek@dn.se Margareta Ekelund Sydsvenska Dagbladet, S-20505 Malmö, Sverige margareta.ekelund@sydsvenskan.se Bengt Engwall Norrköpings Tidningar, Stohagsgatan 2, S-60183 Norrköping, Sverige bengt.engwall@nt.se Anders Enström Enström Journalistisk Design AB, Högforsgatan 5, S-653 49, Karlstad, Sverige anders@ejdab.se Elisabeth Eriksson Södermanlands Nyheter, S-61179 Nyköping, Sverige elisabeth.eriksson@sn.se Carl-Åke Eriksson Upsala Nya Tidning, Box 36, S-751 03 Uppsala, Sverige carl-ake.eriksson@unt.se Kenneth Eriksson Vestmanlands Läns Tidning, Box 3, S-721 03 Västerås, Sverige birgitta.jansson@vlt.se Henrik Fagerström Hallandsposten, S-30181, Halmstad, Sverige henrik.fagerstrom@hallandsposten.se Göran Forsberg Expressen, Gjörwellsgatan 30, S-10516 Stockholm, Sverige goran.forsberg@expressen.se Rickard Frank Nordström & Frank, Repslagargatan 17 A, S-11846 Stockholm, Sverige rickard@nordstromfrank.se Tone Gellerstedt Uppsalatidningen, Arox Media AB, Box 1541, S-751 45 Uppsala, Sverige tone.gellerstedt@ uppsalauppsalatidningen.se John Hällström Upsala Nya Tidning, Box 36, S-751 03, Uppsala, Sverige john.hallstrom@unt.se

»Efter att ha varit medlem i 19 år och deltagit i 17

seminarier tycker jag att profs-biten är helt ok, men dom personliga kontakterna med nordiska designjournalister är absolut det mest givande i SNDS.

Peter Bange · Designer, freelancer, FIN

»Ideoita, noinkin voi

tehdä, onpa yksinkertaisen tehokas… miksen itse ole tullut ajatelleeksi samaa.

Hyvää kannattaa aina lainata.

Visualistien tapaaminen saa itseltäänkin laput silmiltä, jollei sitten baaritiskillä venähdä pitkäksi.

Harri Pullinen · News desk, Satakunnan Kansa, Pori, FIN

Gun Britt Iderheim Smålandsposten/Sydostpress, S-351 70 Växjö, Sverige gun-britt.iderheim@smp.se Lars Jansson Dagens Industri, Torsgatan 1, S-11390 Stockholm, Sverige lars.jansson@di.se Mikael Johansson Barometern-OT, Södra Långgatan 33, S-391 88 Kalmar, Sverige mikael.johansson@barometern.se Lars Johansson Helsingborgs Dagblad, Vasatorpsgatan 1, S-251 83 Helsingborg, Sverige lars.johansson@hd.se Danijela Komad Norrköpings Tidningar, Stohagsgatan 2, S-60183 Norrköping, Sverige danijela.komad@nt.se Mikael Larsson Ek Barometern-OT, Södra Långgatan 31, S-391 88 Kalmar, Sverige mikael.larsson-ek@barometern.se Sven Lidman Lidman ProduktionAB, Värtavägen 8, S-11524 Stockholm, Sverige Lena Lilliehorn Östgöta Correspondenten, S-58 189 Linköping, Sverige lena.lillehorn@corren.se Linden Per Aftonbladet, S-10518 Stockholm, Sverige per. linden@aftonbladet.se Åsa Lundström Norra Västerbotten, Box 58, S-93121 Skellefteå, Sverige asa.lundstrom@norran.se Mikael Marklund TU Service AB, att. Medievärlden, Box 22 500, S-104 22 Stockholm, Sverige mikael.marklund@pressenstid.se Katarina Moberg TCO-Tidningen, S-11494 Stockholm, Sverige katarina.moberg@tco.se Nisse Nilsson Hallands Nyheter, S-311 01 Falkenberg, Sverige nisse.nilsson@hn.se Maria Nilsson Kristiansstad Bladet, Box 537, S-29135 Kristianstad, Sverige maria.nilson@kristianstadsbladet.se Carsten Nilsson Kunskap i Medier, Sekreterarbacken 5, S-128 38 Skarpnack, Sverige carsten.nilsson@kunskapimedier.se Lars Nilsson Upsala Nya Tidning, Box 36, S-75103 Uppsala, Sverige lars.nilsson@unt.se Jacob Nordström Nordström & Frank, Repslagargatan 17 A, S-11846 Stockholm, Sverige jacob@nordstromfrank.se Jesper Odelius Odelius New Media AB, Svartmangatan 9, S-111 29 Stockholm, Sverige jesper@odelius.se Alexander Odelius Odelius New Media AB, Svartmangatan 9, S-111 29 Stockholm, Sverige alex@odelius.se Anna Östlund Torggatan 8B, S-784 44 Borlänge, Sverige anna.ostlund@confetti.se Åsa Pallarp Beckman Upsala Nya Tidning, Box 36, S-751 03 Uppsala, Sverige asa.pallarp-beckman@unt.se Bitte Paulander Smålandsposten, S-351 70 Växjö, Sverige britt-marie.paulander@smp.se Ivica Prgomet Addlove Communication, Sverige ivica.prgomet@addlove.se Gun Råberg-Kjellerstrand Ulricehamns Tidning, Bogesundsgatan 11, S-523 30, Ulricehamn, Sverige gun.kjellerstrand@ut.se Hampus Råde Norra Västerbotten, Box 58, S-93121 Skellefteå, Sverige hampus.rade@norran.se Helen Rasmussen Expressen, Gjörwellsgatan 30, S-10516 Stockholm, Sverige helen.rasmussen@expressen.se Albert Rosander Göteborgs-Posten, S-40502 Göteborg, Sverige albert.rosander@gp.se Kicki Siösteen Dagens Industri, Torsgatan 21, S-113 90 Stockholm, Sverige kicki.siosteen@di.se P-O Sjödin Norra Västerbotten, Box 58, S-93121 Skellefteå, Sverige p-o.sjodin@norran.se Lennart Strand Mälardalens Högskola, Boks 325, S-631 05 Eskilstuna, Sverige lennart.strand@mdh.se Anna Sundkvist Östersunds-Posten, Box 720, S-83128 Östersund, Sverige anna.sundkvist@op.se Anders Tapola Smålandsposten/Sydostpress, S-351 70 Växjö, Sverige anders.tapola@smp.se Jens Tärning Norrköpings Tidningar, S-60183 Norrköping, Sverige jens.tarning@nt.se Clas Thorensson Upsala Nya Tidning, Box 36, S-75103 Uppsala, Sverige clas.thorensson@unt.se Anna W Thurfjell Svenska Dagbladet, Mäster Samuelsgatan 56, S-105 17 Stockholm, Sverige anna.thurfjell@svd.se Eva Vaihinen LO-Tidningen, Box 1372, S-111 90 Stockholm, Sverige eva.vaihinen@lotidningen.se Gunilla Wernhamn Göteborgs-Posten, S-40502 Göteborg, Sverige gunilla.wernhamn@gp.se Göran Winbergh Aftonbladet, Arenavägen 63, S-10518 Stockholm, Sverige goran.winbergh@aftonbladet.se

Did we get it wrong?

Help us update your contact info: Send an email to snds@mail.dk Information about membership: www.snds.org

SNDSMagazine 2009|4

Tom Helge Berglie Berglie A/S, Arne Stangebyes Gate 18, N-1607 Frederikstad, Norge tom@berglie.no Dag Bjørndal Bergensavisen, Boks 824, N-5002 Bergen, Norge dag.bjorndal@ba.no Arne Blix Adresseavisen, Box 6070, N-7003 Trondheim, Norge Kristin Bratlie Klar Tale, Kongensgate 22, Pb.1180, sentrum, N-0107 Oslo, Norge kristin@klartale.no Sverre Bruun Vårt Land, Postboks 1180, sentrum, N-0107 Oslo, Norge sverreb@vl.no Frank Roar Byenstuen Hamar Arbeiderblad, Grønnegata 64, N-2300 Hamar, Norge fby@h-a.no Tom Byermoen Verdens Gang/ Multimedia, Postboks 1185, Sentrum, N-0107 Oslo, Norge tom.byermoen@vg.no Anne-Marit Dahl Adresseavisen, Box 6070, N-7003 Trondheim, Norge anne-marit.dahl@adresseavisen.no Arne Edvardsen Bergens Tidende, Postboks 7240, N-5020 Bergen, Norge arne.edvardsen@bt.no Bjarne Dramdal Erichsen Dagens Næringsliv, Grev Wedels Plass 9, N-0107 Oslo, Norge bjarne.erichsen@dn.no Signe Fænø Vårt Land, Postbox 1180, sentrum, N-0107 Oslo, Norge signef@vartland.no Trond Fjellseth Romerikes Blad, Roseveien 1, Kjeller, N-2001 Lillestrøm, Norge trond.fjellseth@rb.no Erlend Fristad Vårt Land, Postbox 1180, sentrum, N-0107 Oslo, Norge erlendfri@vl.no Frank Gander Aftenposten, Postboks 1, sentrum, N-0051 Oslo, Norge frank.gander@aftenposten.no Britt Glosvik Kommunal Rapport, Postboks 1940, Vika, N-0125 Oslo, Norge britt@kommunal-rapport.no Thor Johan Hallin Tønsbergs Blad, P.b. 2003, N-3103 Tønsberg, Norge thor.johan.hallin@tb.no S. Morten Hallset Budstikka, Billingstadsletta 17 Postboks 133, N-1377 Billingstad, Norge morten.hallset@budstikka.no Trond Birger Heitmann Fædrelandsvennen, Box 369, N-4633 Kristiansand, Norge trond.heitmann@fvn.no Ingvild Hjertaas Aftenposten, Postboks 1, sentrum, N-0051 Oslo, Norge ingvild.hjertaas@aftenposten.no Olav Høiås Adresseavisen, Box 6070, N-7003 Trondheim, Norge jan.hoiaas@adresseavisen.no Tor Idland Østlandets Blad, Boks 113, N-1404 Ski, Norge tor.idland@oblad.no Walter Jensen Bergens Tidende, Postboks 7240, N-5020 Bergen, Norge walter.jensen@bt.no Britt E. Johansen Adresseavisen, Box 6070, N-7003 Trondheim, Norge britt.eirin.johansen@adresseavisen.no Kjell H. Jokstad CCI Europe, Greverudveien 6 A, N-1415 Oppegård, Norge khj@ccieurope.com Steinar Karlsen Budstikka, Billingstadsletta 17, Postboks 133, N-1377 Billingstad, Norge steinar.karlsen@budstikka.no Reidar Kristiansen Vårt Land, Postbox 1180, sentrum, N-0107 Oslo, Norge reidark@vl.no Njaal Kværnes Østerdølen, PB 125, N-2480 Koppang, Norge nkvaerne@online.no Kjell Kvamme Vårt Land, Postbox 1180, sentrum, N-0107 Oslo, Norge kjell.kvamme@vl.no Sissel Bigset Leira Sunnmørsposten, Postboks 123, N-6001 Ålesund, Norge sissel.bigset.leira@smp.no Terje Lien Kommunal Rapport, Postboks 1940, Vika, N-0125 Oslo, Norge terje@kommunal-rapport.no Bente Ljones Bergens Tidende, Postboks 7240, N-5020 Bergen, Norge bente.ljones@bt.no Trond Lohte Woldsdal Budstikka, Billingstadsletta 17, Postboks 133, N-1377 Billingstad, Norge trond.woldsdal@budstikka.no Jorunn Marie Lynghaug Tønsbergs Blad, Postboks 2003, N-3103 Tønsberg, Norge jorunn.marie.lynghaug@tb.no Ole Kristian Lyngstad Hamar Arbeiderblad, Grønnegata 64, N-2300 Hamar, Norge oly@h-a.no Elin Madsen Bergensavisen, Boks 824, N-5002 Bergen, Norge elin.madsen@ba.no Trond Mathisen Hamar Arbeiderblad, Grønnegata 64, N-2300 Hamar, Norge trond.mathisen@ha-nett.no Ingrid Meisingset Adresseavisen, Box 6070, N-7003 Trondheim, Norge ingrid.meisingset@adresseavisen.no Trond Myklebust Aftenposten, Postboks 1, sentrum, N-0051 Oslo, Norge trond.myklebust@aftenposten.no Sigmund Nordal Dagbladet, PB 1184, sentrum, N-0107 Oslo, Norge sno@dagbladet.no Vibeke Normann Vårt Land, Postboks 1180, sentrum, N-0107 Oslo, Norge vibeke@vl.no Arild Olsson Stavanger Aftenblad, Postboks 229, N-4001 Stavanger, Norge arild.inge.olsson@aftenbladet.no Torry Pedersen VG Multimedia, Postboks 1185, Sentrum, N-0107 Oslo, Norge torry.pedersen@vg.no Jostein Ravnåsen Fædrelandsvennen, Box 369, N-4610 Kristiansand, Norge jostein.ravnasen@fvn.no

27

SNDS Magazine 2009|4 The Chairman

Nyhetsdesigner finns inte!

Nähä, vad ska vi göra då?

SNDS ordförande Anders Tapola anders.tapola@smp.se ■ Jasså, du

håller på med nyhetsdesign?

Vad är det?

Har fått den frågan några gånger under årens lopp. Ja, design vad är det egentligen? Och vad innebär nyhetsdesign? Kan verka vara märkliga frågor från en ordförande i en förening som heter Society for News Design Scandinavia. Men jag har ändå alltid funderat över just ordet design.

Kollade för skojs skull på svenska versionen av Wikipedia. Onekligen ett intressant resultat.

Nyhetsdesign finns nämligen inte.

Inte heller tidningsdesign. Inte ens ordet design får jag omedelbar träff på.

Istället hänvisas jag till ordet formgivning: ”Formgivning eller design är den estetiska och ändamålsenliga utformningen genom en formgivare eller designer av en hantverksmässigt eller industriellt framställd produkt. Design är ett modernare och internationellt brukligt begrepp för formgivning.”

Lägger jag sedan till prefixen ”nyhets”eller ”tidnings”– framför formgivning får jag inte heller några träffar.

Provar även på danska och norska Wikipedia med prefixet ”avis”. Samma negativa resultat även här. Ännu intressantare är möjligen att web(b)design däremot går att finna både på svenska, danska och norska.

Jaha, tänker ni kanske, vad betyder då det här? Är inte helt säker själv. Och tänker inte fördjupa mig mer i en semantisk definition av begreppet design. Men det borde förstås vara ett problem om vi

ska förklara för läsare och nyhetskonsumenter vad det är vi egentligen håller på med.

Och inte minst därför bör vi förstås också reflektera över varför det ibland kan vara svårt att få beslutsfattare inom vår egen mediebransch att förstå vikten av det vi gör.

För vi står inför en riktigt tuff framtid: Vi ser redan bland annat hårt mallade sidor och mer direkt layoutstyrning. Rationaliseringar som förstås innebär att allt färre designers, layoutare och redigerare behövs i framtiden. I alla fall inom nyhetsbranschen.

Det finns en oerhörd kompetens bland medlemmar inom denna förening.

Både vad det gäller rena typografi- och designfrågor men framför allt hur man på effektivaste sätt presenterar material så att det blir så användarvänligt som möjligt.

Den kompetensen är förstås oerhört viktig att ta tillvara även i en framtid som ser mer osäker ut än någonsin, där nya medieplattformar ständigt dyker upp. Och gamla kanske försvinner så småningom.

versionerna av webbsidor på Internet.

De var fula som stryk, gjorda av glada amatörer som inte hade en aning om man använder färger, typsnitt eller hade den minsta susning om basal grafisk formgivning.

Varför var inte grafikerna med i denna digitala revolution? Möjligen hade de för dåliga kunskaper om den nya tekniken? Möjligen såg de inte möjligheterna i en helt ny, men likväl liknande, bransch?

Vart tog grafikerna vägen då? Ja, en del började säkert köra taxi.

Gottfred Tunge på Stavanger Aftenblad kontaktade för några veckor sedan några medlemmar i vår förening med en uppmaning att Society for News Design Scandinavia tar upp dessa framtidsspörsmål.

Han skriver bland annat: ”Jeg tror mange opplever å stå alene med mange spørsmål som dreier seg om framtiden for News Design – i papir og på nett.”

Härmed är den debatten alltså inledd.

Vad är vårt uppdrag i framtiden? Är det dags att omformulera uppdraget? Vad tycker du?

■

Möjligen står vi inför ett paradigmskifte inom kort. Vilket påminner mig om när så gott som samtliga grafiker försvann från tidningsbranschen i Sverige. Det var i början av 1990-talet när desk top publishing infördes. Det hela skedde nästan över en natt.

Men det mest tragiska var att all denna kompetens aldrig togs tillvara.

För samtidigt exploderade de första anskrämliga

ANDERS TAPOLA FOTOGRAFERET AF LENA GUNNARSSON