SNDSmag 2010|3 by SNDS Magazine

2010|3

SNDSMagazine

Make a difference in Stockholm 4-6 Oslo seminar â&#x20AC;&#x201C; at last! 8-14 They got nine awards 16-17 Scandinavian BP info graphics 22-29 Ink: A 72 hours newspaper project 18-19 Mediekonsumenten 32

Sweden

NORway

SNDS.ORG

President Anders Tapola Smålandsposten, S-351 70 Växjö, Sverige Tel.: +46 470 770 686 E-mail: anders.tapola@smp.se

Secretary Sissel Bigset Sunnmørsposten, Boks 123, sentrum, N-6001 Ålesund Tel.: +47 70 12 00 00 E-mail: sissel.bigset@smp.no

Web-editor Kartin Hansen Morgenavisen Jyllands-Posten Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J. Tel.: +45 87 38 38 38 / 31 07 Fax: +45 87 38 31 99 E-mail: kartin.hansen@jp.dk

Seminars Lars Andersson Upsala Nya Tidning, Box 36, S-751 03 Upsala, Sverige Tel.: +46 18-478 16 79 E-mail: lars.andersson@unt.se FINLAND Communication Petri Salmén Helsingin Sanomat PB 71, FI-00089 Sanoma Helsinki, Tel.: +358 91 22 24 02 Fax: +358 91 22 23 88 E-mail: petri.salmen@hs.fi

DeNMARK Vice -President/ Treasurer Frank Stjerne JP/Politikens Hus Rådhuspladsen 37, DK-1785 København V Tel.: +45 33 47 23 99 Fax: +45 33 14 72 17 E-mail: frank.stjerne@jppol.dk SNDS Secretariat Lone Jürgensen Morgenavisen Jyllands-Posten Grøndalsvej 3, DK-8260 Viby J. Tel.: +45 87 38 38 38 / 31 08 Fax: +45 87 38 31 99 E-mail: lone.jurgensen@jp.dk

Best of Scandinavian News Design Chairman of the Competition Committee Flemming Hvidtfeldt Århus Stiftstidende Banegårdspladsen 11, DK-8000 Århus C Tel.: +45 20 91 17 52 E-mail: flhv@stiften.dk Substitutes for the board Jørn Broch, JydskeVestkysten, Danmark Pieta Forssell-Nieminen, Keskisuomalainen, Finland Kristoffer Nielsen, Morgenbladet, Norge Anna W. Thurfjell, Svenska Dagbladet, Sverige

SNDSMagazine 2010|3

Print: Svendborg Tryk www.svendborgtryk.dk

Co-editor, Journalist DJ Lisbeth Tolstrup Mob.: +45 51 32 89 62 E-mail: mamamanus@mac.com

Articles and ideas for SNDS Magazine and snds.org are most welcome. Please contact the editors if you have something you want to have published.

SNDS Magazine editorial office Østerbrogade 158, 3. TH., DK-2100 København Ø, Danmark Tel.: +45 39 20 80 19

Typography: SNDS Magazine is set in Myriad Pro, Myriad Pro Condensed and Adobe Jenson Pro and designed in Adobe Indesign for Macintosh.

SNDS Magazine is published four times a year, in March, June, September and December. Deadlines are on the 15th of February, May, August and November. Published by: Society for News Design Scandinavia E www.snds.org ISSN 0909-1459

2010|3

Editor-in-Chief Art Director Lars Pryds Mob.: +45 30 53 87 14 E-mail: pryds@mac.com

SNDSMagazine

SNDS MAGAZINE

Make a difference in Stockholm 4-6 Oslo seminar – at last! 8-14 They got nine awards 16-17 Scandinavian BP info graphics 22-29 Ink: A 72 hours newspaper project 18-19 Mediekonsumenten 32

The front page shows marble tiles on the roof of the Oslo Opera House. Every single tile is unique and was drawn in 3D before being put in place. This way, every bit of the expensive Italian marble was used and nothing wasted – as the architect Simon Ewing explained in his opening speech at the Oslo seminar. Foto: Lars Pryds

Remember: All recent issues of SNDS Magazine can be read online as e-magazine: E www.snds.org/magazine

SNDS Magazine 2010|3 Editorial

Hello! a new face in town – at least in the bottom left corner of the colophon on page 2. As announced in issue 2-2010, Jørgen Høg has decided to leave the editor’s chair, after having sent a total of 18 issues of SNDS Magazine out into the world. Well, 17+1, to be exact, as his very first issue (1-2006) was under the old name Aviserat, until Jørgen came up with an appropriate, international name. We would like to take this opportunity to thank Jørgen for his work as your editor, and what a surprise it will be if we cannot persuade him to write a note or two in the future. Your new editors will continue to bring you stuff that – we hope – can be useful or inspiring to you as SNDS members. The news business we all work in is undergoing major changes these years, so we will show you what your colleagues are doing to cope with the challenges. We want to look beyond our own Scandinavian noses – see what other SND regions are up to, or hear from SNDS members who go to other parts of the world for inspiration or assignments. So, whether you stumble across exciting things up your own street or bring home new ideas from overseas –

give us a hint! Let us hear from you, if you have projects or thoughts to share with your fellow SNDS members. The magazine looks more or less the same, but you may have noticed that the number of pages has increased. On a hot July Monday morning, SNDS secretary Lone Jürgensen and your new editors visited our printers, Svendborg Tryk, and over lunch we agreed to run 32 pages in each issue of this magazine from now on. So now there will be room for even more content in the mag! What’s in your hands In this issue, of course, we see the world through Norwegian eyes. The fat lady finally got the chance to sing – and what a voice she had! Those of you who went to Oslo for the Opera 2010 seminar will recognize the settings; if you could not be there you have a chance to catch up – head on to page 8 and get a glimpse of the Oslo days. The big winner in many categories in this year’s Best of Scandinavian News Design competition was Sydsvenskan – we met the winners in Oslo and tried to find out what secret weapons they used to win a total of nine awards.

We also bring you a selection of info graphics about the oil pollution following the Deepwater Horizon collaps in April published by Scandinavian newspapers over the summer – accompanied by comments by Agnete Holk, news graphics specialist from Morgenavisen Jyllands-Posten. Thank you to everyone who answered emails or replied to the Facebook post, and to all of you who sent in great examples of work from your coverage of this sad event. Oh, one more thing: It’s time, again, to start collecting your best mobile applications, web pages, printed pages, magazine spreads, or any other great stuff, so you can participate in the next version of the most important design competition in our part of the world (see page 21). Deadline is late January, and the winners will be announced in Stockholm in May. But until then – stay updated on snds.org and keep in touch on Facebook: facebook.com/sndscandinavia n Lars Pryds Lisbeth Tolstrup Editors, SNDS Magazine

Best of Scandinavian News Design book & dvd THE BOOK n8 0 pages, A4 format, colour images of all winning entries in the competition THE DVD nH igh resolution image files of the

winning pages / websites n Catalogues 2006-2010 (pdf) n SNDS Magazines 2006-2010 (pdf) n SNDS logos for print and web n Competition rules

PRICE: n BOOK+DVD: 30 € / 240 NOK / 225 DKK n Book only: 25 € / 200 NOK / 185 DKK n DVD only: 20 € / 160 NOK / 150 DKK To order your copy: Contact SNDS Secretariat, Lone Jürgensen by e-mail: lone.jurgensen@jp.dk

SNDSMagazine 2010|3

n There’s

Stockholm 2011 – we wi

0DNH D IHU I L G HQFH Stockholm 12–14 May

ill give you Some toolS

Do you need design solutions for the latest devices? iWatch, iGlove, iGoggles or what ever ... We’ll fix it! ? e r o f e b t n e d si e r P a t e m r e v e N ! e c n a h c r u o y Here is Good typograph or a powerful jou y – A luxury rnalistic tool?

Learn how to subtract – Make a Difference! s e k a t s i m y l l Avoid the si es make. your collegu The best trick s we can find for you to really make a difference!

2011 www.snds.org

General assembly? ¿Qué? n Did you know, that you – as member

of SNDS – can actually influence the direction your organization is going? That you can help decide who will be on the board, what topics the Society for News Design Scandinavia should discuss and work with? Did you know? The most important forum for this is the annual SNDS General Assembly. For your convenience the general assembly takes place during the SNDS seminar, usually in the break just before lunch on the main day of the seminar. As usual, in Oslo the room literally cleared in seconds before the general assembly, and except for board members only a handful of members were present. Among them were Per Baugstø, long time honorary member of SNDS and one of the founders of this society 25 years ago. I believe that back in the early days there must have been more enthusiastic members attending the general assembly than this year. (Read Per Baugstø’s comments on page 16). Next year, maybe the board should consider pulling a few tricks to get people to come – like disguising the general assembly as an important keynote speaker session, or hiring Michelle Obama to be chairwoman for the meeting, or giving away free copies of the latest U2 album.

Sto

11 0 2 m l o ckh

SNDSMagazine 2010|3

hirt! wn T-s your o you Create s.org, where d irt. Enter sn is white t-sh nd a d th T-shirt n can fin w o r you Design : sndstshirt to send it gmail.com @ that contest a price nce! n win You ca kes a differe ma really

Keep u

Stock h

olm 20

Or something else? What do you think? When you sign up and pay to go to the seminar, you automatically become a member of the society, and get the right to attend the general assembly, vote in the elections, and influence the board members you choose as your representatives for this society. Let’s meet next year!

1 1 0 2 m l Stockho

11 at sn

ds.org

be ”Make a Difference”, the dates are set to 12-14 May 2011, and the program will include (apart from great speakers, of course) a rock’n’roll party, a T-shirt competition, exhibition spaces for both sponsors and media, and lots of opportunities to meet new people. Reserve the dates – see you in Stockholm! This way of organizing the seminar, with no hosting media house, might be the way to do it in the future – but exactly what the model will be time will tell. A working committee to look into this was set up at the board meeting and will meet in November.

Board meeting in Oslo The board meeting that usually takes place the day before the seminar program kicks off was moved to the day after, thus saving the cost of an extra day in Oslo for the board members. On the agenda were – among other SND Denver seminar and workshop things – one of the main focus points At the board meeting Anders Tapola of the society, the annual seminar. also reported from the SND seminar in Aftenposten gets a warm thanks for ho- Denver that the number of participants sting the Oslo seminar with all the difhere were way too few; he also attended ficulties of the postponement, butn Tnext the international SND board meeting, hirt! -s r ow u te you house ere yo year, in 2011, no Swedish where work is going on to change the Creamedia rg, wh o s. t. d ir Enter sn is white t-sh nd (it’s Sweden’s turn) is able tod thtake the way the regions are organized in the hirt a -s T n can fin w your o irt Design Östlund, role of a host. Instead, Anna SND. Follow what happens in our sndstsh : to it om send gmail.c e that ’mother organization’ on the snd.org st@SNDS, immediate past president c ri conteof p a ! win erence u can a diffon will head an organizingYocommittee website, and read about a very special makes really behalf of the society. The three other Denver workshop to celebrate print on members are Lars Andersson from page 18-19 in this magazine. rg the SNDS board, Svenåke Boström kholm 2011 a t snds.o –pryds c to S t u bo who is past presidentKeeof both ated a p upd SND and SNDS, and Mikael Updates for the Stockholm seminar: Marklund from medievarlden.se. E www.snds.org/stockholm2011 The theme for the seminar will

0DNHHU D II GHLQFH

bout ated a

once a member, always a member Honorary member and founder of SNDS 25 years ago, Per Baugstø from Norway, attended both the seminar program and the general assembly in Oslo. He is seen here speaking to current SNDS president Anders Tapola at the gala dinner. Foto: Lars Pryds

NEWSPILOT MAKES ONLINE AND PRINT PUBLISHING EASY

Newspilot is a modern content publishing platform for both print and web, integrated with Escenic, Polopoly and Drupal for online publishing. Newspilot Whiteboard lets you visually plan your printed newspaper easier than ever before. Create great design that lets reporters write-to-fit in Newspilot Writer with state-of-the-art language tools.

Contact us for a demonstration or meeting with us: Sweden, Norway & Denmark: Tomas Bjรถrnberg, +46 480 36 20 04, tomas@infomaker.se Finland: Kristofer Pasanen, +358 400 899 637, kristofer@infomaker.fi For more information about us and our products: www.infomaker.se // www.infomaker.fi

Finally!

More than 200 participants made it – at last – to the Opera 2010 seminar in Oslo. There was no volcano ashes to stop the show this time! Lars Pryds pryds@mac.com

Lisbeth Tolstrup mamamanus@mac.com

n Two

Think about it Lars Andersson concentrating on something on the big screen. In the background speakers Juan Antonio Giner and Simon Ewing. Foto: Jon-Arne Berg-Jacobsen, Aftenposten

SNDSMagazine 2010|3

trends dominated the speaker sessions in Oslo. One was the challenges of the iPad: Keynote speaker Juan Antonio Giner gave us all a heavy kick in the behind – ”Integrate or die!” was his message after establishing the fact that we just don’t know how to exploit the tablet’s possibilities yet; Mark Porter’s extremely well-structured presentation showed the characteristics of the four main platforms for news in the last 30 years: Print, web, mobile, and tablet. Just like Giner, he claimed that with the tablet, we – visual journalists and designers – will regain control over of the media, in contrast to the web and mobile media platforms, where it is impossible to control how your design acts. Another theme was advice on how to survive as a printed media. Terry Watson gave away his secret recipe on how to redesign a small newspaper; Jacek Utko compared dying newspapers to a frog, sitting in hot boiling water doing nothing, instead of taking steps to influence the increasingly intolerable conditions – and shouted a final warning: ”Don’t be a frog!” To spice up these strategic rather than visual aspects of being in the news biz, a handful of speakers concentrated on showing great examples of design and illustration. John Grimwade gave us a multitude of animated graphics and Luke Hayman presented the genious of printed illustrations. Simon Ewing, the architect behind Oslo’s design jewel no. one: the Oslo Opera House, showed how the main idea had been to create a building that all citizens of Oslo would be able to use, take in, and literally walk all over it. Architecture is a tremendous storytelling tool – just like newspapers, websites, mobile tools and tablets. n

read all about it Ida Håkonsson from Nyhetsgrafikk of Norway in a break between speaker sessions – reading the newspaper, of course! Foto: Lars Pryds

index it Mark Porter’s vision for the AD. Foto: Søren Stidsholt Nielsen, Fyns Amts Avis

SNDSMagazine 2010|3

The story of female art direction Being young and ambitious – in the proces of building up their own business, the graphic designers Angela Tillman Sperandio and Samira Bouabana asked themselves a simple question. ”Where are the rolemodels for female art directors?” Not that they were looking for another education, just an increasing curiosity about the unknown story of women who had been in the same business – graphic design. The question became the starting point of a great idea and a project entitled Hall of Femmes including a series of books about female art directors. Volume one has just been published and tells the story of Ruth Ansell, legendary AD at Harper’s Bazaar, New York Times Magazine and Vanity Fair. Sperandio and Bouabana are the women behind the graphic studio ”Hjärta Smärta”, based in Stockholm. Foto: Lars Pryds

enjoy it Staffan Löwstedt from Svenska Dagbladet keeps his focus on the speaker. Foto: Jon-Arne Berg-Jacobsen, Aftenposten

throw it away Terry Watson’s tip to get inspiration – and how to avoid just copying. Foto: Søren Stidsholt Nielsen, Fyns Amts Avis E

On aftenposten Visiting the host newspaper’s headquarters just across the street from the seminar hotel. Three full-time graphic artists and three freelancers make up the staff of the graphic department. Foto: Lars Pryds

SNDSMagazine 2010|3

on the big screen One of the 91 winners in the Best of Scandinavian News Design 2010 competition shown on the big screen during the award show: A spread from Norwegian Dagbladet Magasinet – winner of an Award of Excellence. See all the winners on www.snds.org. Foto: Lars Pryds

on stage No Opera seminar without opera singers: The Nordic Tenors (Sveinung Hølmebakk, Jan-Tore Saltnes og Aasmund Kaldestad and piano player Trond Lindheim) performed a series of songs with both beauty, comedy and a bit of theatrical tragedy – the ingrediences of a real drama. Foto: Lars Pryds

DO MORE. A LOT MORE.

Whether itâ&#x20AC;&#x2122;s crafting stunning graphic design, immersive interactive experiences, dynamic web content or professional video production, each Creative Suite 5 version gives you the confidence to design and deliver content and applications across media â&#x20AC;&#x201C; reaching more people in more places, with measurable impact.

SNDSMagazine 2010|3

ready, set, go! Juan Antonio Giner gave two presentations in Oslo. Filling the time slot scheduled for Dr. Mario Garcia, who had been forced to cancel due to a death in the family, Giner took over the topic of the iPad – and certainly made us think. Are we ready to deliver content for the iPad? Well, most of the world’s news organizations defenitely are not, according to Giner. It’s very important that we shape up and do get ready, though – because the iPad is here to stay. Giner sees a great future for our work as designers – ”more than ever” – because content for the iPad and tablet platforms depends heavily on visual journalism to be successful. In Giner’s other presentation, focus was on pictures – Giner took us on a regular tour-deforce back through the history of magazine design and the art of photography. Wonderful to be reminded of how the visual aspects of news is so important – and attractive to the readers. The future belongs to pictures. Foto: Lars Pryds E

t-shirt attack The committee organizing the Stockholm 2011 seminar (Svenåke Boström, Lars Andersson, Mikael Marklund, and Anna Östlund) advertised the event during the gala dinner by announcing a T-shirt design competition – and designing a live one on the spot. Foto: Lars Pryds

late night out Britt Eirin Johansen and Ingrid Meisingset from Adresse avisen on their way home to the Opera Thon Hotel after a long seminar day. Foto: Lars Pryds

SNDSMagazine 2010|3

ipad art direction Gala dinner keynote speaker, Terry Watson, was not especially impressed with the arrival of the iPad. How hard can it be to design effeciently for the new platform, when you have a great team, including these two competent art directors? Foto: Tor Stenersen, Aftenposten

14 E

CCI NewsGate Maximizing news business

“ If the news Is that Important, > It wIll fInd me ... ” This is an actual quote from a student participating in a media focus group. Are you ready to service this type of modern news consumer? CCI NewsGate is a solution which enables your news organisation to reach new audiences, where ever they are and through which ever media they prefer.

www.ccieurope.com

CCI Europe A/S / Axel Kiers Vej 11 / DK-8270 Højbjerg T. +45 8733 5588 / info@ccieurope.com

Sydsvenskan’s Awards in Best of Scandinavian News Design 2010:

Photo: LARS PRYDS

Back to basics! Per H. Baugstø p-baugs@online.no

The Design Division at the Malmø based newspaper Sydsvenskan received nine awards in Oslo. Although none of them was gold, design editor Benjamin Peetre quite proud of his newspaper. Jørgen Høg jorgen.hog@datagraf.dk

n Oslo-seminaret

SNDSMagazine 2010|3

var utvilsomt ”veldreid” – godt regissert, som det meste av det Aftenpostens medarbeidere foretar seg. Vel blåst! Samtidig kunne jeg ønske at det i et av våre seminarer snart ble satt hovedfokus på det vesentligste i den trykte avis: tekst-formidlingen. Selvsagt er de tekniske, fremadstormende nyvinninger: The Tablets – eller hva det nå måtte være, av stor interesse; men det er, og forblir i lang tid, den trykte avis som ligger i mediahusenes grunnvoller. Og da husker jeg hva Calle Henning, den gang designsjef i Helsingin Sanomat, en gang uttalte: ”En avis är till för at läsas, inte at glos på!”. (Selv brukte jeg sentensen som tittel for en bok for noen år siden: En avis er ment å skulle leses.)

9 awa

Prisvinnerne i årets konkurranse skal være glade for at ikke jeg satt i juryen; da hadde det i så fall blitt færre vinnere. Fortsatt synes det nemlig som at det overordnede, hele veien, er den visuelle, grafiske form. Tekstens utlegning blir underordnet, og svært ofte er den dårlig. Synspunkter som dette, og liknende – som jeg vet finnes, kunne man i det minste fått diskutert, om det under seminaret var gitt rom for medlemmenes ønsker. Årsmøtet er vel heller ikke tidspunktet for det, selv om man gir plass til ”eventuelt”. Jeg har et forslag til den svenske komite for neste års arrangement: Legg inn noe som for eksempel kunne kalles ”Åpen post”, etter årsmøtet. Og inviter til debatt om foreningens virksomhet, og seminarene generelt, en slags overordnet evaluering. Kanskje ville en da også få noe bedre oppslutning om årsmøtet. Det er nesten dramatisk å registrere hvor få som møter opp til dette møtet. Og det har vært slik i et stort antall år. Tildels kan en forstå det, for møtet er nærmest bare en skjema-utfyllende aktivitet. Er det så mulig å forvente seg, at et av våre fremtidige seminarer, raskest mulig, får tittelen: ”Back to basics”? n Per H. Baugstø is one of the founders of SNDS in 1985 and honorary member of SNDS.

n Again

and again the design staff from the Malmø based newspaper Sydsvenskan had to enter the scene at the conference center at the Thon Hotel Opera in Oslo to receive another award. The jury was impressed of the variation of the work, and design editor Benjamin Petree was obviously proud of his work so far. 1 silver award, 4 bronze and 4 awards of excellence. We asked him, how his paper and the staff is working to achieve the success.

Silver Award: Design

Bronze Awards: Design · Redesign · Feature · Visual Communication

Awards of Excellence: Redesign · Local Pages · Section Front Pages · Visual Communication

rds all at once Sydsvenskan received nine awards in Oslo. How do you manage this acknowledgement? »It is an important signal that we do a good job. And for the employees who work with the presentation, it is of course extra fun. Usually it’s reporters and photographers who get the most attention.«

Q n A n

How important is news design to your newspaper? »I think the design greatly affects how the reader perceives the newspaper. If you put energy into the design so it shows that the newspaper is dedicated and cares about the reader. I think that shows. But I don’t think that there is an innate design that you can redeem.

Q n A n

How is daily work and development according newspaper and magazine design? »When we redesigned the newspaper last year, we also changed the organization. We created new services during the day that we call page editors. A page editor is an Indesign

skillful sub-editor who works closely with a department manager. Thus begin the ideas about how content is presented from the beginning. It is a matter of talking newspaper and design all the time.

Q n A n

What are the main parameters for Sydsvenskan in news design? »The eighteen cells! We have a grid that divides the page in eighteen columns, each 10 mm. It means that we have a variation in actual bones that make the newspaper more varied and in many ways easier to layout. A tabloid page does have its limitations, but the grid makes the possibilities wider.«

Q n A n

Do you have a design strategy? »Some kind of strategy is that we are talking about “presentation” instead of “design”. The word “design” gives associations to cool furniture, expensive clothes and cool magazines. But it’s not about something has to be “nice” but that the content should be as accessible and visual as possible.«

Q n A n

How is the future for Sydsvenskan? »I think the next five years will be very exciting for the entire industry. How will the newspaper be developed? What happens with the readers? How do we make money online? I think that what people will be paying for in the future is a good filter, a good presentation. Good design is about making it easier for readers to manage content, no matter what channel or media it will appear.«

Q n A n

Which direction do you want to follow to receive even more awards in the future? »Something you have to work with all the time is that employees let others get into one’s professional sphere. If we are to succeed in making a magazine that catches the reader we must be good to cooperate. The reporter must invite the editor of his work, the editors must allow the photographer to come up with some layout thoughts and so on. If we excel in this, we will make pages in our newspaper that people will like. n

ESydsvenska Dagbladet Snällposten, usually known simply as Sydsvenskan, is a daily newspaper in Sweden, founded in 1848. It is published in Malmö and chiefly distributed in southern Götaland. Its coverage is characterized by local news from south west Scania in addition to a full coverage of national, EU, and international news. Ultimately owned by Bonnier AB, the stated editorial position is “independent liberal”. Sydsvenska Dagbladet changed its format from broadsheet to tabloid on 5 October 2004. winners Benjamin Peetre and his design crew Karin Sandqvist, Jenny Rydqvist, and Petra Villani enjoy the success in Oslo on the terrace of the Thon Hotel Opera flashing the 9 diplomas from the Best of Scandinavian News Design 2010 competition. 80 Scandinavian media houses participated in the competition. Foto: Lars Pryds See Sydsvenskan video: Ewww.snds.org

SNDSMagazine 2010|3

Q n A n

Ink: A 72-hour newspaper project Imagine a newspaper where every story is carefully selected with a specialized reader-base in mind, each spread is designed with the same attention normally only given to covers, and the complete content is not available online. Carrie Hoover destructokitty@me.com is Ink, printed at the Society for News Design conference in Denver, Colorado on September 26, 2010. Ink began to come together when Nick Mrozowski, Creative Director of i newspaper in Lisbon, Portugal and Krissi Xenakis, a Graphic Design MFA candidate at Maryland College Institute of Art pitched the idea to J. Damon Cain of The Denver Post. Cain is the Managing Editor of Presentation and Design at The Post and was also hosting the 2010 SND conference. I was added to the team of editors this summer and we began to curate a collection of articles and artwork. The idea was to produce a product that celebrated print, and highlighted cutting edge projects and practices happening all over the world. SNDSMagazine 2010|3

n This

Real-time production While the layout and type specimens were discussed, the design process did not fully begin until the day one of the conference, with exception of a few “guest designer” pages. Each editor used his/her own computer and two of these were hooked up to projectors so that conference attendants could see

the production of the pages real-time. Everyone was invited to critique and collaborate on the paper as it came together. Ink carried various topics of interest to visual journalists. Stories about ways to self-publish your own newspaper, redesigns that worked in South America and Scandinavia. A collection of altweekly covers that break the mold, and a debate between Roger Black and Paula Scher on Ready-Media templates. There were stories on where visual journalism education is headed, and an “infostration” on some little-known facts about daily publications. Beautiful type, illustrations, photographs from abroad, and fun print-themed paper-craft toys. Each of the editors wrote at least one story or did a Q&A, but much of the content was written for us directly from the sources. Does your mother know? There was also content produced to reach our readers on an individual level. For example, is there a designer out there whose mother knows what they do for a living and can describe it? Jeff Neumann had this incredible idea to have conference attendants were ask their moms just that, and email us with the response and a photo of their mother. Then we asked Richard Câmara

of Madrid, Spain to illustrate all the moms for print. The collaboration was yet another success. On-site content like this was produced as well. We asked everyone to leave us a fingerprint to include in the paper, and a handmade classified ad (or two). All of these pieces were then scanned and incorporated into the paper. We also decided there was

celebrate print Ink printed on 32# paper in full color at the Society for News Design conference in Denver, Colorado on September 26, 2010. The newspaper was created to celebrate print, and highlight related cutting-edge projects. Photo: Martin Gee.

carefully selected from all over the world A spread from Ink â&#x20AC;&#x201C; playing with elements from the redesign case study of Chilean newspaper El Tercera â&#x20AC;&#x201C; complemented by the one-column story of a Scandinavian business magazine.

too much content to limit ourselves to just the newspaper, so we created an eight page zine called STINK! and set up a work area for people to create pages based on their experiences at the conference. The editors of Ink turned out 40 full color pages printed on the same presses as The Denver Post. Approximately 75 contributors (individuals

and groups) are to thank for helping us create Ink. Copies of the publication were distributed to conference attendees at the conference site. Looking for a copy? They will be available to purchase through SND. n Carrie Hoover is a freelance creative residing in Cambridge, Massachusetts. She was one of the three editors of Ink.

See all pages from "Ink": E www.kortlink.dk/883b E www.snddenver.com E www.snd.org

SNDSMagazine 2010|3

carefully selecting Editors Nick Mrozowski, Krissi Xenakis and Carrie Hoover designed the paper in a 72-hour research and development lab with content gathered and developed from the prior three months. Photo: Martin Gee.

MAANANTAINA 23. ELOKUUTA 2010 IRTONUMERO 2 â&#x201A;Ź

TORSTAINA 2. SYYSKUUTA 2010 Irtonumero 2â&#x201A;Ź 237. numero 108. vuosikerta Puh: (06) 247 7930

YrittĂ¤jĂ¤! Kurkkaa ajankohtaiset tarjouksemme

www.ilkka.fi/yrityksille

www.pohjalainen.fi

ETELĂ&#x201E;-POHJANMAAN MAAKUNTALEHTI Ëž ÍŻÍˇÍŽÍ´ Ëž Ë&#x203A;

Ë&#x203A; Ëž ĚĄÍŽÍ´Ě˘ Í°Í˛Íľ ÍľÍśÍąÍŽ Ëž Í°Í°ÍľË&#x203A; ĚĄÍąÍąÍ´ÍŽÍŽĚ˘ Ëž ÍŻÍŽÍłË&#x203A;

SĂ&#x201E;Ă&#x201E;

Pienet tulot ja suuret menot

PĂ¤Ă¤osin poutaa, mutta iltapĂ¤ivĂ¤llĂ¤ saattaa ropista vettĂ¤. LĂ¤mpĂśtila pĂ¤ivĂ¤llĂ¤ 18â&#x20AC;&#x201C;21 astetta. Puuskaista tuulta lĂ¤nneltĂ¤. Sivu 12

KoulutyĂś jatkuu remontista huolimatta ALAVUS Ă&#x2013;Ă&#x2039;Ă Ă&#x;Ă&#x17D;Ă?Ă&#x2DC; Ă&#x201C;Ă&#x153;Ă&#x2022;Ă&#x2022;Ă&#x2122;Ă&#x2014;Ă¨Ă&#x2DC;Ă&#x2DC;Ă&#x201C;Ă&#x2022;Ĺ&#x160;Ă&#x2DC; Ă&#x2022;Ă&#x2122;Ă&#x;Ă&#x2013;Ă&#x;Ă&#x2013;Ă&#x2013;Ă&#x2039; Ă&#x2019;Ă&#x2039;Ă Ă&#x2039;Ă&#x201C;ĘľĂ&#x201C;Ă&#x201C;Ă&#x2DC; Ă?ĂŁĂŁĂ?Ă&#x2013;Ă&#x;Ă&#x2022;Ă&#x;Ă&#x2022;Ă&#x2039;Ă&#x;Ă&#x17D;Ă?Ă&#x2DC; Ă&#x2039;Ă&#x2013;Ă&#x2022;Ă&#x2039;Ă&#x201D;Ă&#x2039;Ă&#x201C;Ă?Ă&#x201C;Ă&#x2022;Ă?Ă&#x201C;Ë&#x153; Ă?ĘľĂ¨ Ă&#x2022;ĂŁĂ&#x2013;Ă&#x2013;Ă¨Ă&#x161;Ă¨ Ă&#x153;Ă?Ă&#x2014;Ă&#x2122;Ă&#x2DC;ĘľĂ&#x201C;Ă&#x2014;Ă&#x201C;Ă?Ă&#x2019;Ă?Ă&#x17E; Ă&#x2122;Ă?Ă&#x2039;Ă&#x2039;Ă Ă&#x2039;Ă&#x17E;Ă&#x2022;Ă&#x201C;Ă&#x2DC; Ă&#x17E;Ă?Ă&#x2019;Ă&#x17D;Ă¨ Ă&#x2019;Ă&#x201C;Ă?Ă&#x2DC;Ă&#x2122;Ă&#x2039; Ă&#x201D;Ă¨Ă&#x2013;Ă&#x2022;Ă?Ă¨Ë&#x203A; Ă&#x2022;Ă&#x2022;Ĺ&#x160;Ă?Ă Ă&#x2039;Ă&#x201C;Ă&#x2019;Ă? Ă&#x161;Ă?Ă&#x153;Ă&#x;Ă?Ă&#x2022;Ă&#x2122;Ă&#x153;Ă&#x201D;Ă&#x2039;Ă&#x;Ă?Ă&#x17E;Ĺ&#x160;Ă&#x201C;Ă?Ă&#x17E;Ă¨ Ă?Ă&#x2039;Ă&#x2039; Ă&#x201D;Ă&#x2039;Ă&#x17E;Ă&#x2022;Ă&#x2122;Ă&#x2039; Ă&#x161;Ă&#x201C;Ă&#x2022;Ă&#x201C;Ă&#x2014;Ă&#x2014;Ă&#x201C;Ă&#x17E;Ă?Ă&#x2DC;Ë&#x203A; Sivu 6

14 AIKAA&IHMISIĂ&#x201E;

Sotaveteraanit ja -invalidit edelleen tietĂ¤mĂ¤ttĂśmiĂ¤ tuista

14 AIKAA&IHMISIĂ&#x201E;

Revolveri auttoi Karjalan museoiden evakuoinnissa

15 AIKAA&IHMISIĂ&#x201E;

Ekoperheelle itsenĂ¤isyys merkitsee riippumattomuutta

Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnat maan velkaisimpia Keski-Pohjanmaan maakunta on ylivoimainen voittaja, kun verrataan kuntien lainakantaa maakunnittain. Velkaa on 2 750 euroa asukasta kohti. Seuraavaksi velkaisin ItĂ¤-Uusimaa hĂ¤viĂ¤Ă¤ vajaat 200 euroa ja viidenneksi velkaisin Pohjois-Pohjanmaa 550 euroa ve-

Passitus pakkohoitoon vain virkalĂ¤Ă¤kĂ¤riltĂ¤ STT TAMPERE Psykiatriseen pakkohoi-

Tomi ViinamĂ¤ki SeinĂ¤joen Energialta vaihtoi Kasperissa vanhan 250 watin katuvalaisimen tilalle uuden, valoteholtaan vastaavan 150-wattisen. KUVA:

toon liittyviĂ¤ pĂ¤Ă¤tĂśksiĂ¤ saa uusien ohjeiden mukaan tehdĂ¤ vain virassa oleva lĂ¤Ă¤kĂ¤ri. TĂ¤mĂ¤ on saanut lĂ¤Ă¤kĂ¤rit huolestumaan potilaiden turvallisuudesta, sillĂ¤ pakkohoitoon ohja-

taan lĂ¤hinnĂ¤ itsetuhoisia ja vĂ¤kivaltaisia mielenterveyspotilaita. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira pĂ¤Ă¤tyi tiukempaan laintulkintaan, koska eduskunnan apulaisoikeusasiamies on arvostellut aiempaa kĂ¤ytĂ¤ntĂśĂ¤.

Perinteisesti jokainen lĂ¤Ă¤kĂ¤ri on voinut kirjoittaa tarkkailulĂ¤hetteen, joka passittaa potilaan psykiatriseen sairaalaan arvioitavaksi. PĂ¤Ă¤tĂśksen pakkohoidosta tekevĂ¤t sairaalassa alan erikoislĂ¤Ă¤kĂ¤rit. Ongelmat kĂ¤rjistyvĂ¤t terveyskes-

kusten pĂ¤ivystysaikana. PĂ¤ivystĂ¤vistĂ¤ lĂ¤Ă¤kĂ¤reistĂ¤ enemmistĂś on keikkalĂ¤Ă¤kĂ¤reitĂ¤, joilla ei ole virkasuhdetta. He eivĂ¤t uusien ohjeiden mukaan saisi enĂ¤Ă¤ tehdĂ¤ tarkkailulĂ¤hetteitĂ¤. Sosiaali- ja terveysministeriĂśn tyĂś-

ryhmĂ¤n pohtii pakkokeinojen sĂ¤Ă¤ntelyĂ¤ terveydenhoidossa. EsillĂ¤ on psykiatrisen pakkohoidon lisĂ¤ksi muun muassa dementoituneiden vanhusten hoito sekĂ¤ se, voidaanko pĂ¤ihteitĂ¤ kĂ¤yttĂ¤vĂ¤ nuori Ă¤iti mĂ¤Ă¤rĂ¤tĂ¤ pakkohoitoon. Sivu 5

KARI LĂ&#x2013;FHJELM

Uudet katuvalot nielevĂ¤t miljoonia SAMULI NISSILĂ&#x201E;

SEINĂ&#x201E;JOKI Katuvalaisimien vaihto maksaa SeinĂ¤joelle miljoonia. Tarve uudistukselle johtuu direktiivistĂ¤, jolla pyritĂ¤Ă¤n vĂ¤hentĂ¤-

mĂ¤Ă¤n energiankulutusta. Veronmaksajien kukkarolla kĂ¤ydĂ¤Ă¤n vain vĂ¤liaikaisesti, sillĂ¤ uudet valot sĂ¤Ă¤stĂ¤vĂ¤t hintansa pian takaisin. Sivu 4

VihriĂ¤lĂ¤llĂ¤ sĂ¤ilynyt omien luottamus HANNU PUROLA SEINĂ&#x201E;JOKI TĂśrkeĂ¤stĂ¤ lahjuksen ot-

tamisesta ja tĂśrkeĂ¤stĂ¤ virka-aseman vĂ¤Ă¤rinkĂ¤yttĂ¤misestĂ¤ epĂ¤ilty Raha-automaattiyhdistyksen entinen puheenjohtaja ja ex-kansanedustaja Jukka VihriĂ¤lĂ¤ jatkaa maakunnallisissa luottamustehtĂ¤vissĂ¤Ă¤n. SeinĂ¤joen kaupunginvaltuuston keskustaryhmĂ¤ kĂ¤sitteli VihriĂ¤lĂ¤n asemaa sunnuntaina kokouksessaan ja totesi VihriĂ¤lĂ¤n nauttivan ryhmĂ¤n luottamusta. VihriĂ¤lĂ¤ itse sanoo, ettĂ¤ hĂ¤n on

niemi (kesk.) haluaa, ettĂ¤ pĂ¤Ă¤tĂśksiĂ¤ tyĂśurien pidentĂ¤misestĂ¤ myĂśs loppupĂ¤Ă¤ssĂ¤ tehdĂ¤Ă¤n vielĂ¤ tĂ¤llĂ¤ vaalikaudella. â&#x20AC;&#x201C; Hallituksella on halua viedĂ¤ eteenpĂ¤in konkreettisia esityksiĂ¤ jo tĂ¤llĂ¤ vaalikaudella. Ei ole mitĂ¤Ă¤n syytĂ¤ siirtĂ¤Ă¤ kaikkia esityksiĂ¤ seuraavalle vaalikaudelle, Kivinie-

MetsĂ¤miesten opintomatka avasi silmiĂ¤ ILKKA NeljĂ¤ metsĂ¤nomistajaa ha-

lusi omin silmin nĂ¤hdĂ¤, millaista on metsĂ¤nhoito EtelĂ¤-Amerikassa, jonka sellutehtaat uhkaavat lyĂśdĂ¤ suomalaiset. Medialla

mi sanoi pĂ¤Ă¤ministerin haastattelutunnilla YlessĂ¤. Kiviniemi kertoi patistelleensa tyĂśmarkkinajĂ¤rjestĂśjĂ¤, jotta ne saisivat aikaan konkreettisia esityksiĂ¤ ja pĂ¤Ă¤tĂśksiĂ¤ voitaisiin tehdĂ¤. Toisaalla haastattelutunnin kuluessa Kiviniemi arveli, ettĂ¤ kĂ¤ytĂ¤nnĂśssĂ¤ ratkaisut siirtyvĂ¤t seuraaviin hallitusneuvotteluihin. Sivu 11

on valta, eikĂ¤ sitĂ¤ vastaan kannata lĂ¤hteĂ¤ potkimaan. SIVU 17

Viikonlopun turmissa kuoli yhdeksĂ¤n Sivu 8

Tavoita kohderyhmĂ¤si. Mediamyynti, yritysasiakkaat (06) 2477 205

kossa tekee Kannus, jossa tullaan toimeen 833 euron velalla kannuslaista kohti. LĂ¤hin tĂ¤ysin velaton kunta on Kuortane. EtelĂ¤pohjalaisilla on velkaa 1700 euroa ja Pohjanmaan rannikon asukkailla vain 1500 euroa asukasta kohti.

â&#x20AC;&#x201C; Keski-Pohjanmaalla tulot asukasta kohti ovat keskimĂ¤Ă¤rĂ¤istĂ¤ alhaisemmat, eivĂ¤tkĂ¤ tulot riitĂ¤ menojen kattamiseen. Investointiaste on korkea ihan tarpeellisista syistĂ¤. Talousmittareilla mitattuna KeskiPohjanmaa ei kuitenkaan ole heikoimmasta pĂ¤Ă¤stĂ¤, tiivistĂ¤Ă¤

varatoimitusjohtaja Timo KietĂ¤vĂ¤inen Kuntaliitosta. â&#x20AC;&#x201C; Kuntien onneksi korkotaso nĂ¤yttĂ¤Ă¤ edelleen pysyvĂ¤n alhaisena ja talouden nĂ¤kymĂ¤t ovat kirkastuneet. Kaija VĂ¤hĂ¤sĂśyrinki

VimpelissĂ¤ odotetaan suuria juhlia viime syksyn pronssikarkeloiden jatkoksi. SaarikentĂ¤llĂ¤ saatiin sunnuntaina riemuita, kun Veto kellisti ensimmĂ¤isessĂ¤ vĂ¤lierĂ¤ssĂ¤ Sotkamon Jymyn.

KUVA: TOMI KOSONEN

Mainosta verkossa

SEINĂ&#x201E;JOKI ajanvaraus 06 412 3100

YrittĂ¤jĂ¤, tavoita kohderyhmĂ¤si. Mediamyynti, Tero Haveri 050 415 2315

Soita ja varaa aika.

KAUHAVA ajanvaraus 06 434 1721

Voimistuvaa pohjoistuulta. SelkeĂ¤Ă¤, lĂ¤mpĂśtila 12...16 astetta. 17

Palosaaren kirkko torneineen on koonnut kirkkokansaa nyt tĂ¤ydet sata vuotta. 17

ElĂ¤keleikkuri vĂ¤hentĂ¤Ă¤ tyĂśelĂ¤kettĂ¤ oletettua ahneemmin PIRKKO LEHTIMĂ&#x201E;KI VAASA Elinaikakerroin eli elĂ¤-

Maakunta konstailee KOKKOLA NeljĂ¤n vuoden takainen mielikuvatutkimus Keski-Pohjanmaasta todensi epĂ¤ilyn, jonka mukaan alue tunnetaan huonosti muualla Suomessa. Kokkolan osasi paikantaa joka neljĂ¤s, kolme neljĂ¤stĂ¤ ei tiennyt maakunnasta juuri yhtikĂ¤s mitĂ¤Ă¤n. Tunnettuutta rummutetaan mĂ¤Ă¤rĂ¤tietoisesti projektilla, joka pyĂśrii 181 000 eurossa. Sivu 5

keleikkuri pienentĂ¤Ă¤ tyĂśelĂ¤kkeiden tasoa enemmĂ¤n kuin viisi vuotta sitten arvioitiin. Professori Hannu Piekkola Vaasan yliopiston kansantaloustieteenlaitokselta sanoo, ettĂ¤

vanhuuselĂ¤kkeen alarajaa on nostettava Suomessa. Piekkola laskee, ettĂ¤ elinajan pidennyksestĂ¤ kaksi kolmasosaa pitĂ¤isi kulua tyĂśssĂ¤oloon ja korkeintaan yksi kolmasosa elĂ¤keaikaan. NĂ¤in elĂ¤ke-etu pysyisi samana.

â&#x20AC;&#x201C; ElinikĂ¤ pitenee horisontissa ainakin vielĂ¤ kolmella vuodella. Silloin elĂ¤keiĂ¤n alarajankin pitĂ¤isi nousta kahdella vuodella. HĂ¤n nostaisi alarajan nykyisestĂ¤ 63 vuoden iĂ¤stĂ¤ 65 vuoteen. YlĂ¤rajaksi hĂ¤n asettaisi 70 ikĂ¤vuoden.

â&#x20AC;&#x201C; Se on kuitenkin poliittinen pĂ¤Ă¤tĂśs, hĂ¤n muistuttaa. HĂ¤n ei usko, ettĂ¤ elĂ¤keasia nousee eduskuntavaalien isoksi kysymykseksi. â&#x20AC;&#x201C; Puolueet, jotka nostaisivat alarajaa, haluavat siirtĂ¤Ă¤ asian seuraavaan hallitukseen sovit-

tavaksi. ElĂ¤keleikkuri on mekanismi, jolla varaudutaan kansalaisten eliniĂ¤n pitenemiseen. Kerroin pienentĂ¤Ă¤ kuukausielĂ¤kettĂ¤. Pankit markkinoivat kansalaisille erilaisia pitkĂ¤aikaistilejĂ¤ sĂ¤Ă¤stĂ¤miseen elĂ¤kepĂ¤ivien

varalle. ElĂ¤keturvakeskuksen selvityksen mukaan pankkien laskurit antavat kuitenkin virheellisen kuvan lakisĂ¤Ă¤teisistĂ¤ tyĂśelĂ¤kkeistĂ¤ ja aliarvioivat elĂ¤keturvaa. Sivu 5

Krematorion suuntaviivat selvillĂ¤

tĂ¤in harvinainen ampiaishĂ¤mĂ¤hĂ¤kki on lĂśytynyt lĂ¤heltĂ¤ SeinĂ¤joen keskustaa. TĂ¤tĂ¤ ennen Suomesta on tavattu vain kolme yksilĂśĂ¤, ensimmĂ¤inen Vantaalta vuonna 2007 ja kaksi samaan aikaan Hirvensalmelta viime vuonna. AmpiaishĂ¤mĂ¤hĂ¤kki on alkujaan VĂ¤limeren laji, joka on viime vuosikymmeninĂ¤ levittĂ¤ytynyt pohjoisemmaksi. Tanskassa niitĂ¤ on jo varsin

Kuva: Jukka LehojĂ¤rvi

Flamman tulishow sytytti Kokkolan valon ja tulen juhlan nĂ¤yttĂ¤vĂ¤sti Kauppatorilla perjantai-iltana. Tulitaiteilija Niko Virtanen leimautti ohjelman kĂ¤yntiin rĂ¤vĂ¤kĂ¤sti. Torilla esityksestĂ¤ nautti tuhatpĂ¤inen yleisĂś. Lauantai jatkuu perinteisin menoin Suntin ympĂ¤ristĂśssĂ¤. Sivu 5

Eko on in Habitaressa ANNE LAURILA HELSINKI YmpĂ¤ristĂśystĂ¤ vĂ¤l-

lisyys, kestĂ¤vĂ¤ kehitys ja kierrĂ¤tysmateriaalit. NĂ¤mĂ¤ ovat tĂ¤mĂ¤n pĂ¤ivĂ¤n trendejĂ¤ sisustuksessa ja huonekalusuunittelussa. TĂ¤mĂ¤ kĂ¤y ilmi Habitare-messuilla, jotka jĂ¤rjestetĂ¤Ă¤n viikonloppuna Helsingin Messukeskuksessa. Kurikkalainen huonekaluvalmistaja Pohjanmaan kaluste julkisti keskiviikkona, messujen ammattilais- ja me-

www.kp24.fi

JARNO RANTA VAASA Ei siinĂ¤ vielĂ¤ ole mi-

KUVA: HENRI KOSKINEN

Fuksit saapuivat kaupunkiin Vaasan yliopistossa aloittaa tĂ¤nĂ¤ syksynĂ¤ noin 800 uutta opiskelijaa, Vaasan ammattikorkeakoulussa runsas 600. Ammattikorkeakoulun fukseista osa istui luennoilla jo maanantaina. Keskiviikkona oli vuorossa Rehtorin rasti -tapahtuma, jossa fuksit tutustuivat koulun tiloihin, uuteen rehtoriin ja toisiinsa. Vaasan yliopiston uudet opiskelijat saapuivat kampukselle keskiviikkona ja aloittivat heti nelipĂ¤ivĂ¤isen orientaatiojakson, jonka aikana tutustutaan kaupunkiin, kampukseen ja opiskelukĂ¤ytĂ¤ntĂśihin. Sivu 4

' '

Perinteiset

KEVĂ&#x201E;TbENKOJAISET 29.3.-3.4.

2â&#x201A;Ź 3â&#x201A;Ź

5â&#x201A;Ź 10â&#x201A;Ź kiiruhdA shoppAAmAAn

$ !$$ " " ! ! !" !! ! (!(( " ! ! ! ! #" $

!" !! " " !" ! ! ! # ! "" ! ! " ! & ! % " ( "

Varaa paikkasi alkavista painonpudotusryhmistĂ¤!

- osTA ELĂ&#x201E;mĂ&#x201E;si TAkki TERVETULOA bENKOMAAN!

ALE Morsius- ja juhla-asu

Ale

-30% -50% Varaa aika!

Boutique Beauty Vaasanp. 15 puh. 06-3128 366 ma-pe 10-18, la 10-15

Koulukatu 30 A2, 65100 Vaasa Puh. 06 317 0187 www.boutiquebeauty.fi

TAIDEMYYNTI

VAIHTOVARASTON TYHJENNYS HUIPPUTILAISUUS Vaihdossa tulleet

-50%

TaidemyymĂ¤lĂ¤ (vesitornin vieressĂ¤) RAASTUVANKATU 32 VAASA JĂ¤rj. TaidejĂ¤tti 045-1119500

xtravaganzaklubi Kroppani 61300 Kurikka

Su 5.9 klo 11â&#x20AC;&#x201C;16 * Ohjelmaa * Klimppisoppaa * Kahvia ja hillopossuja Vapaa sisĂ¤Ă¤npĂ¤Ă¤sy

Puh. (06) 344 2200 www.stundars.fi

puh. 040-5365407 info@kroppani.com

URHEILU L

KPV iski kolme kertaa

YHtEYStIEdOt: Urheilun toimitussihteeri: Risto LintilĂ¤ 020 750 4422. Osaston esimies: Juha Savela 020 750 4420 Urheilutoimitus: 020 750 4425. SĂ¤hkĂśposti: urheilu@kpk.fi. Fax: 020 750 4444

Jeremenko jr. lĂ¤htee Jarosta

hallitseva maailmanmestari Sebastien Loeb kehui Portugalin MM-rallin voittajaa. hallitseva maailmanmestari Sebastien Loeb kehui Portugalin MMrallin voittajaa. Sivu 13

â&#x20AC;?

Lauantaina 24.12.2011 KESKIPOHJANMAA

Red Bull -pilotit Webber ja Vettel kolaroivat keskenĂ¤Ă¤n sunnuntaina ajetussa Turkin gp:ssĂ¤. YhteentĂśrmĂ¤ys alleviivasi tallin sisĂ¤istĂ¤ kilpailutilannetta.

Siirtohuhujen perusteella Jeremenkosta oli kiinnostunut useampi eurooppalainen seura. MyĂśs pelaaminen Jarossa kauden loppuun oli yksi vaihtoehdoista. Jalkapal-

upuu a aate u ta t u r r a k A ka as

uo Ku uu

um m opa aa

kkoa

JALKAPALLO Jalkapalloliiga: TamUâ&#x20AC;&#x201C;Jaro 1â&#x20AC;&#x201C;4 (0â&#x20AC;&#x201C;1) 20. Marco Matrone (Ymer Xhaferi) 0â&#x20AC;&#x201C;1, 63. Alexei Eremenko Jr 0â&#x20AC;&#x201C; 2, 64. Jonne Hjelm 1â&#x20AC;&#x201C;2, 77. Markus Kronholm (Eremenko Jr) 1â&#x20AC;&#x201C;3, 90. Venance ZĂŠzĂŠ (Papa Niang) 1â&#x20AC;&#x201C;4. Erotuomari: Mattias Gestranius. YleisĂśĂ¤: 1 200. TamU: Mikko KavĂŠn, Kristian Kojola, Antti OjanperĂ¤ (46. Jonas Emet), Henri Myntti, Vili Savolainen, Jari Niemi (v), Tuomas Haapala, Sakari Saarinen, Tomi Petrescu (72. Jesse-Juho Kuusisto), Aleksei Kangaskolkka (81. Juha Pirinen), Jonne Hjelm. Jaro: Vitali Teles, Heikki Aho, Maxim Vasiljev, Marco Matrone (v), Ymer Xhaferi (v), Markus Kronholm, Sebastian MannstrĂśm, Venance ZĂŠzĂŠ, Papa Niang, Nosh A Lody, Alexei Eremenko Jr. MyPaâ&#x20AC;&#x201C;Haka 2â&#x20AC;&#x201C;1 (2â&#x20AC;&#x201C;0) 16. Maxim Votinov (Ville Oksanen) 1â&#x20AC;&#x201C;0, 32. Oksanen (Tuomas Aho) 2â&#x20AC;&#x201C; 0, 81. Mikko Innanen (Jani Kauppila) 2â&#x20AC;&#x201C;1. Erotuomari: Tony Asumaa. YleisĂśĂ¤: 1 024. MyPa: Antti Kuismala, Sampsa Timoska, Antti Uimaniemi, Tuomas Aho (v), Ville Saxman (82. Stefan de Las), Ville Oksanen (71. Felipe Benevides), Antti Okkonen, Konsta Hietanen, Ilari Ă&#x201E;ijĂ¤lĂ¤, Tosaint Ricketts (75. Pele Koljonen), Maxim Votinov. Haka: Saku Pesonen, Regi Nooitmeer, Toni Kuivasto, Timi Lahti, Jarno Mattila, Jani Kauppila, Ben Traore (41. Kalle Multanen), Benito Yllaconza (62. Xhevdet Gela), Quincy Osei (v, 73. Mohamed Koroma v), Mikko Innanen, Toni Lehtinen (v). HJKâ&#x20AC;&#x201C;IFK Mariehamn 3â&#x20AC;&#x201C;1 (2â&#x20AC;&#x201C;0) 9. Rafinha (Sebastian Sorsa) 1â&#x20AC;&#x201C;0, 16. Akseli Pelvas 2â&#x20AC;&#x201C;0, 62. Sasha Anttilainen 2â&#x20AC;&#x201C;1, 90. Juho MĂ¤kelĂ¤ (Erfan Zeneli) 3â&#x20AC;&#x201C;1. Erotuomari: Vesa Pohjonen. YleisĂśĂ¤: 2 151. HJK: Ville WallĂŠn, Tuomas Kansikas, Mathias LindstrĂśm, Juhani Ojala, Sebastian Sorsa (85. Teemu Pukki), Johannes WestĂś (53. Juho MĂ¤kelĂ¤), Medo, Cheyne Fowler, Akseli Pelvas (66. Erfan Zeneli), Rafinha, Dawda Bah. IFK Mariehamn: Willis Ochieng, Patrik Rikama, Medoune Gueye (78. Dmytro Voloshyn), Trafford Mason (v), Echiabhi Okodugha (46. Sebastian Strandvall v), Ante Simunac, TamĂĄs Gruborovics, Mika Niskala, Amos Ekhalie, Mikko Paatelainen (63. Marcus Olofsson), Sasha Anttilainen. HJK................... 20. FC Honka.......... 20. TPS.................... 20. KuPS................. 20. Jaro.................. 20. MYPA................ 20. FC Inter............. 20. TamU................ 20. VPS................... 20. JJK.................... 20. AC Oulu............ 20. Haka................. 20. IFK Mhamn....... 20. FC Lahti............ 20.

.13. .11. .9. .10. .9. .6. .7. .7. .7. .7. .6. .6. .5. .2.

.4. .4. .6. .3. .4. .8. .4. .4. .4. .3. .5. .5. .6. .10.

.3. .5. .5. .7. .7. .6. .9. .9. .9. .10. .9. .9. .9. .8.

.35â&#x20AC;&#x201C;. .34â&#x20AC;&#x201C;. .30â&#x20AC;&#x201C;. .34â&#x20AC;&#x201C;. .33â&#x20AC;&#x201C;. .27â&#x20AC;&#x201C;. .23â&#x20AC;&#x201C;. .27â&#x20AC;&#x201C;. .21â&#x20AC;&#x201C;. .25â&#x20AC;&#x201C;. .22â&#x20AC;&#x201C;. .23â&#x20AC;&#x201C;. .29â&#x20AC;&#x201C;. .17â&#x20AC;&#x201C;.

.12. .43 .22. .37 .20. .33 .30. .33 .23. .31 .29. .26 .26. .25 .35. .25 .30. .25 .28. .24 .30. .23 .33. .23 .33. .21 .29. .16

loliigan pĂ¤Ă¤ttyminen jo lokakuussa kallisti vaakaa siirron puolelle. â&#x20AC;&#x201C; Suomen kausi loppuu niin aikaisin, ettĂ¤ joutuisin olemaan pelaamatta yli kaksi kuukautta. TĂ¤mĂ¤ on hyvĂ¤ ratkaisu, sillĂ¤ saan pelata koko ajan kunnes palaan taas Metallistiin, Jeremenko jr perusteli. Jeremenko junior pelasi alkukauden Jarossa lainasopimuksella ukrainalaisesta FK Metallist Harkovasta, jonka kanssa hĂ¤nellĂ¤ on sopimus kesĂ¤kuun 2012 loppuun saakka. Lainasopimuksella hĂ¤n pelaa myĂśs Skotlannissa. Ennen Skotlantiin lĂ¤htĂśĂ¤Ă¤n Jeremenko jr pelaa Suomen maajoukkueen EM-karsintapelit Moldovaa ja Hollantia vastaan. Jaron toimitusjohtaja Niklas Storbacka kiitteli â&#x20AC;?Loshaaâ&#x20AC;? hĂ¤nen alkukauden panoksestaan. â&#x20AC;&#x201C; TĂ¤ssĂ¤ on ollut monta voittajaa. Saimme hyvĂ¤n pelaajan ja Losha sai tilaisuuden pĂ¤Ă¤stĂ¤ jĂ¤lleen kuntoon. HĂ¤n myĂśs ehti osoittaa olevansa huippupelaaja. Storbackan mukaan toinen

Metallistin lainapelaaja Venance ZĂŠzĂŠ on jĂ¤Ă¤mĂ¤ssĂ¤ Jaroon loppukaudeksi. â&#x20AC;&#x201C; Asiat voivat tietysti muuttua nopeastikin, mutta tĂ¤llĂ¤ tietoa ZĂŠzĂŠ pelaa meillĂ¤ kauden loppuun, Storbacka totesi. VielĂ¤ viime viikolla Storbacka uskoi, ettei Jaro hanki enĂ¤Ă¤ uusia pelaajia. Tilanne on kuitenkin muuttunut. â&#x20AC;&#x201C; MeillĂ¤ on virityksiĂ¤ lainapelaajan hankkimisesta loppukaudeksi. Aikaa on enĂ¤Ă¤ vĂ¤hĂ¤n, mutta jos asioista pĂ¤Ă¤stĂ¤Ă¤n yhteisymmĂ¤rrykseen, saamme riveihimme tĂ¤ydennystĂ¤, Storbacka vihjasi. Tarkemmin Storbacka ei halunnut maanantaina aamupĂ¤ivĂ¤llĂ¤ asiaa kommentoida. Ei edes sitĂ¤, onko kyse kotimaisesta vai ulkolaisesta pelaajasta. Jaron valmentaja Aleksei Jeremenko seniorin mukaan Jaro jatkaa tĂ¤ltĂ¤ kaudelta tutulla pelityylillĂ¤, vaikka â&#x20AC;?Loshaâ&#x20AC;? lĂ¤hteekin keskikentĂ¤ltĂ¤. â&#x20AC;&#x201C; Pelityyli ei muutu mitenkĂ¤Ă¤n. Nyt muiden pelaajien on otettava enemmĂ¤n vastuuta. Juha Savela

TamU-Jaro 1â&#x20AC;&#x201C;4 (0â&#x20AC;&#x201C;1)

Teimme monta hienoa maalia. Olen onnellinen poikien puolesta, Jeremenko sanoi. Junior lĂ¤htee siis ainakin neljĂ¤ksi kuukaudeksi Kilmarnockiin. Jaro saattaa vielĂ¤ kaivata hĂ¤ntĂ¤, mutta ainakin Tampereella onnistujia oli monta muutakin kuin parhaana palkittu Jeremenko. â&#x20AC;&#x201C; Ymer Xhaferi on hyvĂ¤ vaihtoehto tĂ¤lle paikalle. Aiomme yhĂ¤ pelata samalla tavalla, vaikka Losa on poissa kokoonpanosta, valmentaja Jeremenko

kirposi ja loppua kohti piristynyt Haka teki vaarallisia hyĂśkkĂ¤yksiĂ¤ MyPan maalille. Antti Kuismala kuitenkin kesti maalissa tulituksen ja Hakan kavennus tuli turhan myĂśhĂ¤Ă¤n. Hakan valmentaja Sami RistilĂ¤ harmitteli ensimmĂ¤i-

REISJĂ&#x201E;RVI. ReisjĂ¤rven ammattilaisnyrkkeilijĂ¤ Jaakko MyllylĂ¤ palaa kehĂ¤Ă¤n 9. lokakuuta Kokkolassa. â&#x20AC;&#x201C; HyvillĂ¤ fiiliksillĂ¤ lĂ¤hden otteluun. Odottavan aika on ollut todella pitkĂ¤. Melkein vuosi on edellisestĂ¤ ottelusta, Jaakko MyllylĂ¤ kertoo ammattilaisuran jĂ¤lleen jatkuessa. Viime vuoden marraskuussa ylemmĂ¤n kevyen vĂ¤lisarjan ammattilaisten SM-ottelussa kĂ¤tensĂ¤ loukannut MyllylĂ¤ nousee kehĂ¤Ă¤n Ykspihlajan Reima Boxingin jĂ¤rjestĂ¤missĂ¤ kansallisissa nyrkkeilyissĂ¤. MyllylĂ¤n vastustajaa ei ole vielĂ¤ vahvistettu, mutta tarjokkaita on useampiakin. Ykspihlajan toimitalolla kĂ¤ytĂ¤vĂ¤n ottelun kestoksi on kaavailtu kuusi erĂ¤Ă¤. MyllylĂ¤ palaa kehĂ¤Ă¤n omassa sarjassaan eli ylemmĂ¤ssĂ¤ kevytsarjassa; 63,5 kilon sarjassa. MyllylĂ¤n harjoitusreissu pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulle onnistui hyvin ja operoitu kĂ¤si on jĂ¤lleen ottelukunnossa. â&#x20AC;&#x201C; KĂ¤si on kuntoutunut hyvin ja kipua ei ole tuntunut. Oikeaa tahtia ollaan menty ja kovasti treenattu. Sparratessa ei ottelusilmĂ¤ ollut tĂ¤ydellisesti koh-

Pietarsaari jĂ¤Ă¤ taakse. Aleksei Jeremenko juniorin pelit Jarossa on tĂ¤llĂ¤ erĂ¤Ă¤ pelattu. Suunta kĂ¤y kohti Skotlantia. Kuva: Jukka LehojĂ¤rvi

sanoi. Jeremenko jr teki 0-2-maalin hienolla zipillĂ¤ takanurkkaan, mutta menetti minuuttia myĂśhemmin pallon omalla alueella ja Jonne Hjelm kavensi. Unitedin toive viidennen perĂ¤kkĂ¤isen tappion vĂ¤lttĂ¤misestĂ¤ eli 14 minuuttia, sitten Jeremenko syĂśtti Markus Kronholmille. TĂ¤mĂ¤ latasi uransa ensimmĂ¤isen liigamaalin, kun Tamun Sakari Saarinen potkaisi tyhjĂ¤Ă¤. PĂ¤Ă¤tĂśsminuuteilla Venance Zeze teki toisen zippi-

maalin Mikko Kavenin taakse. â&#x20AC;&#x201C; Meille tuli liikaa isoja virheitĂ¤. Osaamisellakin on merkitys, pitĂ¤Ă¤ antaa tunnustus vastustajan hyĂśkkĂ¤Ă¤jille. Osaamistaso oli heillĂ¤ aivan eri kuin meillĂ¤, myĂśnsi Tamun valmentaja Ari Hjelm. Junior teki siis yhden maalin, se oli hĂ¤nelle kauden seitsemĂ¤s. Zezelle maali oli kauden kuudes. â&#x20AC;&#x201C; PelissĂ¤mme oli hyvĂ¤ laatu ja yritystĂ¤ riitti. KenttĂ¤ oli toki raskas pelata, valmentaja Jere-

menko sanoi. Oletko tyytyvĂ¤inen poikasi panokseen kauden aikana? â&#x20AC;&#x201C; Losa tuli, koska halusi pĂ¤Ă¤stĂ¤ kuntoon ja pelata 90 minuutin otteluita. Nyt hĂ¤n siirtyy Mixun joukkueeseen ja on kunnossa. PĂ¤Ă¤simme tavoitteeseen molemmat, Jeremenko sr sanoi. â&#x20AC;&#x201C; Suomen kausi pĂ¤Ă¤ttyy liian aikaisin hĂ¤nen kannaltaan. Nyt hĂ¤n menee Skotlantiin isompiin ympyrĂśihin, Jeremenko sr sanoi. Juha Savela

sen jakson esitystĂ¤. â&#x20AC;&#x201C; Toisella jaksolla tulimme jo lĂ¤hemmĂ¤s palloa ja saimme pelistĂ¤ kiinni. Se ei kuitenkaan riittĂ¤nyt ja menetimme tĂ¤rkeitĂ¤ pisteitĂ¤, RistilĂ¤ sanoi. Hakan uudet pelaajat Toni Lehtinen piikissĂ¤ ja Timi

Lahti topparina pelasivat kelpo pelin ja ovat joukkueelle selkeitĂ¤ vahvistuksia. MyPan valmentaja Janne Lindberg harmitteli liikaa passivoitumista ja pallon roiskimista sinne tĂ¤nne. â&#x20AC;&#x201C; PeliĂ¤ pitĂ¤Ă¤ saada aktiivisem-

maksi. Meille kuitenkin tĂ¤rkeĂ¤ voitto, Lindberg arvioi. Kotijoukkueen parhaimmistoa olivat topparipari Sampsa Timoskaâ&#x20AC;&#x201C;Tuomas Aho ja maalivahti Antti Kuismala. STT

HJK voitti Medon jĂ¤Ă¤hyvĂ¤isottelun HELSINKI. HJK palasi eurokentillĂ¤ kĂ¤rsimiensĂ¤ tappioiden jĂ¤lkeen voittojen tielle jalkapalloliigassa, kun se pĂ¤ihitti vaisun vastuksen tarjonneen IFK Mariehamnin 3â&#x20AC;&#x201C;1 (2â&#x20AC;&#x201C;0). Klubi sĂ¤ilytti onnistumisellaan vankan mahdollisuuden mestaruuden uusimiseen â&#x20AC;&#x201C; kuusi kierrosta ennen pĂ¤Ă¤tĂśstĂ¤ sen sarjajohto on kuusi pistettĂ¤. HJK:n rĂ¤vĂ¤kkĂ¤ alku tuotti sille jo reilussa vartissa kahden maalin johdon, viimeistelijĂśinĂ¤ kunnostautuivat puolustaja Rafinha ja hyĂśkkĂ¤Ă¤jĂ¤ Akseli Pelvas. Karsijan paikalta pois pyrkivĂ¤ maarianhaminalaisjoukkue sai kuitenkin uutta puhtia isĂ¤ntien maalitehtailun tauottua. Toisella puoliajalla IFK Mariehamn ahdisteli kotijoukkuetta hyĂśkkĂ¤yksillĂ¤, kĂ¤rkipelaaja Sasha Anttilainen saikin iskettyĂ¤ 62. minuutilla lĂ¤hietĂ¤isyydeltĂ¤ kavennuksen Ville Wallenin taakse. â&#x20AC;&#x201C; Vaikea lĂ¤htĂśtilanne otteluun, yksityiskone odotti lentokentĂ¤llĂ¤ Medoa, joka teki hienon

tyĂśn. 2â&#x20AC;&#x201C;0 ja avausjakso kohtalaista peliĂ¤, sitten aika laiskaa, HJK:n valmentaja Antti Muurinen ruoti. Klubi sĂ¤ilytti kuitenkin hiipuneen otteensa Partizan Belgradiin siirtyvĂ¤n taiturimaisen keskikenttĂ¤pelaajansa Medon jĂ¤Ă¤hyvĂ¤isottelussa. Espanjasta kotimaahan palanneen ja HJK: hon siirtyneen Teemu Pukin pĂ¤Ă¤styĂ¤ kentĂ¤lle viimeiseksi kymmenminuuttiseksi isĂ¤nnĂ¤t komistivat voittoaan. Erfan Zeneli syĂśtti ja pĂśrssikĂ¤rki Juho MĂ¤kelĂ¤ laukoi liigakauden 13. osumansa puolustaja Mason Traffordin estelyistĂ¤ huolimatta. â&#x20AC;&#x201C; Avausjakso oli pettymys. PĂ¤Ă¤simme maalin pĂ¤Ă¤hĂ¤n, mutta sitten tuli harmittava virhe, IFK Mariehamnin valmentaja Pekka Lyyski kuvasi. Klubi sĂ¤ilytti kuitenkin hiipuneen otteensa Partizan Belgradiin siirtyvĂ¤n taiturimaisen keskikenttĂ¤pelaajansa Medon jĂ¤Ă¤hyvĂ¤isottelussa. STT

TIISTAINA 31. ELOKUUTA 2010

KULTTUURI Minulle paras palaute on se, ettĂ¤ kirjani herĂ¤ttĂ¤Ă¤ tunteita: hĂ¤peĂ¤Ă¤, vihaa tai surua. PelĂ¤styisin, jos kukaan ei reagoisi mitenkĂ¤Ă¤n. Kirjailija Susanna Alakoski

Oulun musiikkivideofestivaali oli menestys

Romantschukista Tammen viestintĂ¤pĂ¤Ă¤llikkĂś

OULU Oulun musiikkivideofestivaaleja ja ilmakitaransoiton MM-kisoja seurasi viiden pĂ¤ivĂ¤n aikana yhteensĂ¤ 13 500 ihmistĂ¤. KĂ¤vijĂ¤mĂ¤Ă¤rĂ¤ kasvoi noin 2 500 vierailijalla viime vuodesta. Tapahtuma houkutteli myĂśs kymmeniĂ¤ toimittajia eri

HELSINKI KustannusosakeyhtiĂś Tammen viestintĂ¤pĂ¤Ă¤llikĂśksi on nimitetty Maria Romantschuk. HĂ¤n on toiminut viimeksi Fortumin viestintĂ¤johtajana vuosina 2007â&#x20AC;&#x201C;2009 ja sitĂ¤ ennen ta-

puolilta maailmaa. Kuvat ilmakitarafinaalista levisivĂ¤t kansainvĂ¤listen uutistoimistojen kautta, ja muun muassa amerikkalainen CNN uutisoi tapahtumasta. Ilmakitaramestaruuden voitti ranskalainen Sylvian â&#x20AC;?GĂźnther Loveâ&#x20AC;? Quimene.

savallan presidentin lehdistĂśpĂ¤Ă¤llikkĂśnĂ¤ vuosina 2000â&#x20AC;&#x201C; 2007. Vuosina 1997â&#x20AC;&#x201C;2000 hĂ¤n toimi Suomen suurlĂ¤hetystĂśn lehdistĂśneuvoksena Tukholmassa. Taustaltaan hĂ¤n on toimittaja.

Laura Kurko-Kauranen, Vaasa (06) 247 7587, Anne Laurila, Vaasa (06) 247 7587, Aino MĂ¤ki-Mantila, SeinĂ¤joki (06) 247 7585, Tero HautamĂ¤ki, SeinĂ¤joki (06) 247 7586 kulttuuri@pohjalainen.fi

HyvĂ¤ alku riitti Myllykosken Pallolle KOUVOLA. Myllykosken Pallon tilanne jalkapalloliigassa helpottui huomattavasti, kun kotikentĂ¤llĂ¤ tuli 2â&#x20AC;&#x201C;1 (2â&#x20AC;&#x201C;0) voitto Valkeakosken Hakasta. MyPa hallitsi pelin ensi jaksoa ja teki kaksi maalia. Toisella ote

milj.e Vakio 2 Jalkapallovakio Oikea rivi: 212 122 121 X21 Voitonjako: 12 oikein ei yhtĂ¤Ă¤n kappaletta, 11 oikein 11 kpl voitto-osuus 5 588,30 e, 10 oikein

Jaakko MyllylĂ¤ palaa kehĂ¤Ă¤n Kokkolassa

Jeremenko Junior lopetti tyylikkĂ¤Ă¤sti TAMPERE. Jaro halusi nĂ¤yttĂ¤Ă¤ kaikille maanantaina, ettĂ¤ Alexei Jeremenkon viimeinen ottelu seurassa tulee olemaan ikimuistoinen. Joukkue olisi voinut tyylitellĂ¤ vaikka 8â&#x20AC;&#x201C;3-voittonumerot hyvĂ¤t tekopaikat huomioiden, mutta 4â&#x20AC;&#x201C;1-lukemat olivat nekin tyylikkĂ¤Ă¤t. Valmentaja Aleksei Jeremenko senior oli todella tyytyvĂ¤inen. â&#x20AC;&#x201C; Pelasimme kurinalaisesti.

VOITONJAKO: Keno 35/10

Maanantai 30. 8. Voittonumerot: 1, 10, 12, 13, 14, 15, 21, 25, 38, 41, 46, 47, 48, 49, 50, 53, 54, 58, 67, 70. Lotto kierroksella oli kaksi seitsemĂ¤n oikein. Voittajat saavat 1,2

â&#x20AC;?Odottavan aika on pitkĂ¤â&#x20AC;?

Ura jatkuu lainasopimuksella PIETARSAARI. Alekse i Jeremenko juniorin ura jatkuu syyskuussa Skotlannin liigassa. Alkukauden Pietarsaaren Jarossa lainasopimuksella pelannut Jeremenko jr esiintyi vielĂ¤ maanantaina Jaron paidassa TamU: a vastaan, mutta kulisseissa hiottiin siirron viimeisiĂ¤ yksityiskohtia valmiiksi. Siirtoikkuna umpeutuu tiistaina. Jeremenko jr siirtyy Skotlantiin Kilmarnockiin. MikaMatti Paatelaisen manageroima joukkue kolmen kierroksen jĂ¤lkeen kahdeksantena 12 joukkueen liigassa. Kilmarnock avasi pistetilinsĂ¤ voittamalla lauantaina vieraissa Aberdeenin 1â&#x20AC;&#x201C;0. â&#x20AC;&#x201C; Jos jotain selvĂ¤sti isompaa siirtoa ei toteudu, Jeremenko jr tulee meille, vahvisti Paatelainen maanantain IltalehdessĂ¤. Kilmarnockia Jeremenko jr edustaa ensimmĂ¤isen kerran 11. syyskuuta. Lainasopimus kestĂ¤Ă¤ vuoden loppuun.

Lotto kierros 00 / 2010: 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0 LisĂ¤numerot: 0, 0, 0 Jokeri: 000000.

Katri Ala-aho haaveilee olympialaisista. KUVA: ANNA EGUTKINA

markkinat

URI KULTTU

tĂ¤Ă¤n kovin erikoista, jos perheellĂ¤ on yhteinen harrastus. Mutta Ala-ahojen yhteinen puuha on ainakin vaasalaisittain erikoinen: isĂ¤, Ă¤iti ja kolme tytĂ¤rtĂ¤ kaikki harrastavat ampumajuoksua ja -hiihtoa. â&#x20AC;&#x201C; TĂ¤mĂ¤ on vain niin kivaa ja jĂ¤nnempĂ¤Ă¤ kuin pelkkĂ¤ juoksu tai hiihto, koska kaksi lajia on samassa, kuvailee 13-vuotias Katri Ala-aho. Tuskin mikĂ¤Ă¤n maailmassa on ilmaista ja tĂ¤stĂ¤ harrastuksesta kuluja kertyy muun muassa kisamatkojen polttoaineista sekĂ¤ ammuksista. Sivu 24

4 TO-PE-LA-SU KLO 12-18

pĂ¤ivĂ¤Ă¤

Lauttamuksentie 6 A 3 ma-pe 9-17

diapĂ¤ivĂ¤nĂ¤, uuden Luontomalliston, jonka sohvat on valmistettu kierrĂ¤tysmateriaaleista. Esimerkiksi sohvan istuintyynyjen tĂ¤yte on kĂ¤ytetyistĂ¤ muovisista juomapulloista valmistettua PETkuitua. Habitaressa on mukana useita pohjalaisyrityksiĂ¤ omilla osastoillaan tapaamassa kuluttajia ja jĂ¤lleenmyyjiĂ¤ sekĂ¤ esittelemĂ¤ssĂ¤ uutuusmallistojaan. Sivu 22

Bensaa ja patruunoita

Syksyn merkkejĂ¤ luonnossa uudessa kuvagalleriassa Uusi kuvagalleria aukeaa tĂ¤nĂ¤Ă¤n. LĂ¤hetĂ¤ kuvasi meille. Kokkolan osasi paikantaa joka neljĂ¤s. Sivu 5

Soita heti! 050-593 9177

runsaasti ja ampiaishĂ¤mĂ¤hĂ¤kkejĂ¤ on lĂśydetty myĂśs Virosta ja Ruotsista. SeinĂ¤joelta lĂśytynyt yksilĂś on pohjoisin Euroopasta tĂ¤hĂ¤n asti lĂśydetty. AmpiaishĂ¤mĂ¤hĂ¤kki on helppo tunnistaa, se on ainut laji, jonka ruumista mustat, keltaiset ja valkoiset poikkiraidat. TĂ¤ysikokoisen naaraan ruumis on 14â&#x20AC;&#x2030;-â&#x20AC;&#x2030;17 millimetrin pituinen ja sen jalkojen kĂ¤rkivĂ¤li voi olla lĂ¤hes kymmenen senttiĂ¤. Sivu 8

Kuva: Jukka LehojĂ¤rvi

Huvilakausi pĂ¤Ă¤ttyy elokuun lopussa, vai pĂ¤Ă¤ttyykĂś? YhĂ¤ useamman mĂśkkilĂ¤isen kausi jatkuu pitkĂ¤lle syksyyn. Huvilat ovat entistĂ¤ paremmin varusteltuja. Alex Laaksonen ja Bjarne SvanbĂ¤ck vetivĂ¤t veneen rannalle. Lyhdyt syttyvĂ¤t rannoille myĂśhemmin lauantaiiltana. Sivu 2

TuliShow SyTyTTi VeneTSialaiSeT

SeinĂ¤joelta lĂśydetyn ampiaishĂ¤mĂ¤hĂ¤kin arvellaan saapuneen paikalle Virosta tai Ruotsista. KUVA: JOUKO HĂ&#x201E;NNINEN

Harvinainen hĂ¤mĂ¤hĂ¤kki lĂśytyi SeinĂ¤joelta TAPIO SAARTENOJA SEINĂ&#x201E;JOKI Suomessa erit-

Huvilakausi ei pĂ¤Ă¤ty venetsialaisiin

Haluatko pudottaa painoasi? Varaa paikka pian!

Aalto-yliopiston professori Matti Pohjola varoittaa, ettĂ¤ talouden kasvu voi jĂ¤Ă¤dĂ¤ vain puoleen siitĂ¤, mihin olemme viime vuosina tottuneet. 2

Kokkolan Marian hautausmaalle kaavailtavan krematorion luonnos on valittu. Rakentaminen kĂ¤ynnistetĂ¤Ă¤n samaan aikaan Marian siunauskappelin peruskorjauksen ja laajentamisen kanssa. SeurakuntayhtymĂ¤ on varannut tĂ¤mĂ¤n vuoden budjettiin 300 000 euron suunnittelumĂ¤Ă¤rĂ¤rahan. Jatkoinvestoinnista pĂ¤Ă¤tetĂ¤Ă¤n ensi vuonna. Sivu 3

juoksun erolla 1-0 (1-0, 1-1). Jere DahlstrĂśmin polttolinjaan Kosti Rautiaiselle suuntaama kotiutuslyĂśnti tuotti Vedolle avausjakson voittojuoksun. Jatkovuoroja ottelussa ei tarvittu, kun Jymyn lukkari Mikko Lahtiselta lipsahti toisella jaksolla Mikko Haukkalan kĂ¤velemĂ¤llĂ¤ tuoma vapaataivaljuoksu. SaarikentĂ¤llĂ¤ oli vĂ¤lierĂ¤avauksessa tungosta, kun paikalle ahtautui lĂ¤hes 4 200 katsojaa. Sivu 19

EPSTORI Koulukatu 16 ma-pe 10-18, la 10-15

ilta

Sivu 16

Vimpelin VetoÂ avasi Superpesiksen vĂ¤lierĂ¤t voitokkaasti kukistamalla Sotkamon Jymyn yhden

LIIKKEESSĂ&#x201E;MME SeinĂ¤joella La 28.8. Kauhavalla Ma 30.8.

10 VUOROKAUDEN SĂ&#x201E;Ă&#x201E;TIEDOT A-OSAN TAKASIVULLA

Sivu 6

Ida-Mari on selviytyjĂ¤

Vapaataivaltuomio kuumensi Sotkamon

Aamu

ilta

KPV voitti Jipon jalkapallon YkkĂśsessĂ¤ rankkarimaalilla. Vieraiden Tuomas Korpela roikkui jatkuvasti Irakli Sirbiladzen pelivaatteissa ja viimein pallo vietiin pilkulle.

vuosina 2006 â&#x20AC;&#x201C; 2008 ja annosten mĂ¤Ă¤rĂ¤ 171:stĂ¤ 3 082:een. Edellisen kerran yhtĂ¤ paljon â&#x20AC;?hippihuumettaâ&#x20AC;? lĂśytyi entisen Vaasan lĂ¤Ă¤nin alueella nelisen vuotta sitten. Koko maan tilaston mukaan poliisin ja tullin tekemĂ¤t LSD-takavarikot ovat lisĂ¤Ă¤ntyneet hurjasti. Tapausten luku kasvoi 15:stĂ¤ 73:een vuosina 2006 â&#x20AC;&#x201C; 2008. Kari Viiperi

Kuva: Juha Sallinen

YliviesKa

Aamu

Isojen pankkien laskurit puolestaan aliarvioivat lakisĂ¤Ă¤teisen elĂ¤keturvan mĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤

KOKKOLA JatkotoimenpiteitĂ¤ budjettiesityksen opintotukipettymykseen mietitĂ¤Ă¤n valtakunnallisesti. NĂ¤ppĂ¤rĂ¤t opiskelijat lĂśytĂ¤vĂ¤t keinot pĂ¤rjĂ¤tĂ¤ vaatimattomalla tuellakin, osoittaa esimerkiksi Pietarsaaressa opiskeleva Ida-Mari Keisu. Opiskelijan elĂ¤mĂ¤n ei pitĂ¤isi kuitenkaan olla pelkkĂ¤Ă¤ selviĂ¤mistĂ¤, opiskelijakunnasta korostetaan. Kaisa Hahto Sivu 11

KoKKola

SĂ¤Ă¤ tĂ¤nĂ¤Ă¤n

Jipon tempuista tuomio

Israel jatkaa uhmakasta linjaansa maanantaisen avustussaattueeseen kohdistuneen iskun nostattamasta kansainvĂ¤lisestĂ¤ paheksunnasta huolimatta. Maa varoittaa, ettĂ¤ se aikoo edelleen pysĂ¤yttĂ¤Ă¤ kaikki Gazaan pyrkivĂ¤t avustusalukset. Apulaispuolustusministeri Matan Vilnai sanoi Israelin radiolle, ettĂ¤ Gazasta on tullut terroristien tukikohta eikĂ¤ Israel anna yhdenkĂ¤Ă¤n aluksen toimittaa sinne tarvikkeita. YK:n turvallisuusneuvosto vaatii Israelia vapauttamaan pidĂ¤tetyt ja heidĂ¤n aluksensa vĂ¤littĂśmĂ¤sti. LisĂ¤ksi neuvosto on tuominnut teot, jotka johtivat siviilien kuolemaan. Lausunnossa ei vaadita tapahtumista ulkopuolista tutkintaa, koska Israelin lĂ¤himmĂ¤n liittolaisen.aan Israel pystyy itse selvittĂ¤mĂ¤Ă¤n asian. STTâ&#x20AC;&#x201C;AFPâ&#x20AC;&#x201C;DPAâ&#x20AC;&#x201C;Reuters

ida-Mari Keisu.

Dragsvikiin, mars! Valtaosa Vaasan ruotsinkielisestĂ¤ ikĂ¤luokasta suuntaa kutsunnoista Raaseporiin. 7

24. JOULUKUUTA 2011

Sivu 2

Israel pysĂ¤yttĂ¤Ă¤ kaikki Gazan avustusalukset NEW YORK/GAZA Israel jatkaa uhmakasta linjaansa maanantaisen avustussaattueeseen kohdistuneen iskun nostattamasta kansainvĂ¤lisestĂ¤ paheksunnasta huolimatta. Maa varoittaa, ettĂ¤ se aikoo edelleen pysĂ¤yttĂ¤Ă¤ kaikki Gazaan pyrkivĂ¤t avustusalukset. Apulaispuolustusministeri Matan Vilnai sanoi Israelin radiolle, ettĂ¤ Gazasta on tullut terroristien tukikohta eikĂ¤ Israel anna yhdenkĂ¤Ă¤n aluksen toimittaa sinne tarvikkeita. YK:n turvallisuusneuvosto vaatii Israelia vapauttamaan pidĂ¤tetyt ja heidĂ¤n aluksensa vĂ¤littĂśmĂ¤sti. LisĂ¤ksi neuvosto on tuominnut teot, jotka johtivat siviilien kuolemaan. Lausunnossa ei vaadita tapahtumista ulkopuolista tutkintaa, koska Israelin lĂ¤himmĂ¤n liittolaisen Yhdysvaltojen mukaan Israel pystyy itse selvittĂ¤mĂ¤Ă¤n asian.

KOKKOLA Huumausaineista voimakkaimmin hallusinaatioita aiheuttava LSD nĂ¤yttĂ¤Ă¤ valtakunnallisten takavarikkotilastojen valossa tekevĂ¤n uutta paluuta. Viimeksi tullin onnistui napata Kokkolassa sadan annoksen lipukearkki kesĂ¤kuussa. Edellisen kerran yhtĂ¤ paljon â&#x20AC;?hippihuumettaâ&#x20AC;? lĂśytyi entisen Vaasan lĂ¤Ă¤nin alueella nelisen vuotta sitten. Koko maan tilaston mukaan poliisin ja tullin tekemĂ¤t LSD-takavarikot ovat lisĂ¤Ă¤ntyneet hurjasti. Tapausten luku kasvoi 15:stĂ¤ 73:een

SILMĂ&#x201E;LĂ&#x201E;Ă&#x201E;KĂ&#x201E;RI

YrittĂ¤jĂ¤!

Nivalassa ja Ylivieskassa pĂ¤Ă¤stĂ¤Ă¤n kĂ¤rkijoukkoon vajaan 4 000 euron velkataakalla asukasta kohti. Jopa Kalajoki on joutunut tarkastelussa velkaisimpien kuntien kastiin velkamĂ¤Ă¤rĂ¤n ylitettyĂ¤ 2 500 euroa asukasta kohti. Poikkeuksen alueemme kuntien jou-

Tulli nappasi LSD:tĂ¤

koko ajan halunnut jatkaa tehtĂ¤vissĂ¤Ă¤n. HĂ¤nen mukaansa kohu ei ole vaikeuttanut nĂ¤iden tehtĂ¤vien hoitamista. VihriĂ¤lĂ¤ on nĂ¤reissĂ¤Ă¤n siitĂ¤, miten NuorisosĂ¤Ă¤tiĂśjupakan uudet kĂ¤Ă¤nteet ovat tulleet esiin. HĂ¤n ei halua kommentoida kĂ¤Ă¤nteitĂ¤. â&#x20AC;&#x201C; Medialla on valta, eikĂ¤ sitĂ¤ vastaan kannata lĂ¤hteĂ¤ potkimaan. VihriĂ¤lĂ¤n mukaan hĂ¤nen jĂ¤Ă¤misensĂ¤ pois keskustan ehdokaslistoilta ensi kevĂ¤Ă¤n vaaleissa ei ole yhteydessĂ¤ viime viikon uutisiin. Sivu 11

Kiviniemi hoputtaa pĂ¤Ă¤tĂśksiĂ¤ tyĂśurista STT HELSINKI PĂ¤Ă¤ministeri Mari Kivi-

lan mĂ¤Ă¤rĂ¤ssĂ¤ asukasta kohti. Pohjoispohjalaisilla on velkaa 2 200 euroa asukasta kohti ja koko maan keskiarvo on 1839 euroa. Velkaisimmat asukkaat ovat KĂśkarin saarella ja Hangossa, joissa velkaa on reilusti yli 5 000 euroa asukasta kohti.

Hinta 2 E Nro 358

Keskiviikko

HJK:n Teemu Pukki (vas.), Juho MĂ¤kelĂ¤ ja Dawda Bah juhlivat MĂ¤kelĂ¤n voittomaalia jalkapalloliigassa IFK Mariehamnia vastaan. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

dallaan, mutta hurjaa vauhtia on edetty, MyllylĂ¤ iloitsee. â&#x20AC;&#x201C; Jaska on valmis ja tuo Kokkolaan sijoittuva matsi kyllĂ¤ sopii jo paikallisuutensakin vuoksi. Turha lĂ¤hteĂ¤ tĂ¤ssĂ¤ vaiheessa merta etemmĂ¤s kalaan. Kunhan Kokkolassa on hommat hoidettu niin katsotaan sitten miten jatketaan, MyllylĂ¤n valmentaja Pekka Parkkila toteaa nyrkkeilytalli Steelringin kotisivuilla. MyllylĂ¤n ottelu huipentaa Ykspihlajan Reiman kansalliset nyrkkeilykisat. Kokkolassa nĂ¤hdĂ¤Ă¤n samalla historiallisesti ammattilaisnyrkkeilyĂ¤. â&#x20AC;&#x201C; Kun ottelu lĂ¤hestyy, niin aletaan hyvissĂ¤ ajoin valmistautumaan siihen, reisjĂ¤rvinen kehĂ¤tyĂślĂ¤inen puntaroi ja lisĂ¤Ă¤ muiden tĂśiden jĂ¤Ă¤vĂ¤n sillon taustalle. MyllylĂ¤ on paidattomana ammattilaisena iskenyt kymmenen ottelua, joista hĂ¤n on voittanut yhdeksĂ¤n ja yksi on pĂ¤Ă¤ttynyt ratkaisemattomana. HĂ¤n voitti viime vuonna myĂśs Baltic Boxing Union -liiton ItĂ¤meren alueen ylemmĂ¤n kevytsarjan mestaruuden. Tapani Postila

Henrik Mustosen vastustaja Meksikosta BOGOTA. Ylivieska Squashin Henrik Mustonen avaa kautensa XIII Abierto Colombiano De Squash - ammattilaisturnauksessa Kolumbiassa. Mustosen, 19, vastustaja on meksikolainen Cesar Salazar Kolumbian avointen 1. kierroksella. Ottelu pelataan torstaina. Mustonen on PSA-rankinglistalla 87. sijalla ja 22-vuotias Cesar Salazar 68. sijalla. Bogotan turnauksen pelaajalistalla Mustonen rankataan kuitenkin

TENNIS Oulu: TotoTV 30.8. 1. lĂ¤htĂś, sh 2100 m: 1) Turon Huvi/ Juhani Harmoinen 28,2a (17,64), 2) Ravel 28,3a (8,63).3) Arsan Muisto 28,3a (8,82).4) Demila 28,3a x (1,87). poissa: 7. Toto (2-9-5): 17,64 3,523,36-3,36 48,42. 2. lĂ¤htĂś, sh 2100 m UmeslĂ¤p Oulu Express-karsinta: 1) RĂ¤jĂ¤hdys/Antti Teivainen 29,4a (5,68), 2) Sopun Haaste 30,0a (22,73).3) Mylverin Camaro 30,5a (26,2).4) TĂ¤hti-Heppu 30,5a (7,25). Toto (5-1-9): 5,68 3,033,51-4,26 39,62. 3. lĂ¤htĂś, sh 2100 m UmeslĂ¤p Oulu Express-karsinta: 1) Pikku-Pertti/ Antti Teivainen 29,5a (1,39), 2) Niemen Apori 30,8a (10,29).3) JĂ¤nkĂ¤ralla 31,7a (31,38).4) Etupassi 31,9a (9,19). Toto (9-5-10): 1,39 1,23-1,482,17 4,36. 4. lĂ¤htĂś, V4-1, sh 2100 m: 1) Turon Lieska/Mika Jauhola 27,4 (14,74), 2) Hiskappi 26,9 (12,68).3) Liider 27,9 (31,03).4) Hissun Virva 27,1 (3,82). poissa: 14. Toto (4-13-5): 14,74 4,414,28-10,29 112,30. V4-kerroin: 159,59. 5. lĂ¤htĂś, V4-2, lv 2100 m UmeslĂ¤p Oulu Express-karsinta: 1) Stone Capes Jeff/Sami Sandberg 16,2a (7,04), 2) Sunrise Lover 16,6a (6,89).3) Intruder 16,7a (12,58).4) Special Maestro 17,2a x (2,59).poissa: 11. Toto (8-7-2): 7,04 2,11-1,72-3,65 16,20. V4kerroin: 615,47. 6. lĂ¤htĂś, V4-3 DUO-1, lv 3100 m: 1) Monsieur Express/Aki Antti-Roiko 18,1a (4,77), 2) Little Needle 18,2a (54,24).3) Zoltan 18,3a (6,19).4) Charmantsin 18,3a (15,7).poissa: 3, 8. Toto (2-6-7): 4,77 2,73-6,04-2,96 82,41. V4-kerroin: 1295,77. 7. lĂ¤htĂś, V4-4 DUO-2, lv 1600 m: 1) King Value*/Mika Forss 13,8a (15,15), 2) Garlands Dream 13,8a (1,92).3) King Cobra* 13,8a (5,95).4) Giants Causeway* 13,9a (47,27). Toto (5-49): 15,15 2,36-1,53-2,21 12,94. V4-kerroin: 13224,97. PĂ¤ivĂ¤n Duo: 2-5, kerroin: 86,11. 8. lĂ¤htĂś, lv 2100 m: 1) Hilde Saknussen/Mika Forss 17,0a (2,49), 2) Sky Cloud 17,2a (14,15).3) Callela Broadway 17,5a x (4,09).4) Joy Of Express 17,6a x (131,28). Toto (4-10-8): 2,49 1,43-4,05-1,80 14,89. 9. lĂ¤htĂś, TROIKKA-1, lv 2100 m: 1) Meadow Fox/Niko Jokela 16,1a (1,97), 2) Albino Star 16,1a (6,48).3) Magical Blend 16,2a (7,59).4) Not A Joke* 16,4a (20,92). Toto (11-9-1): 1,97 1,331,63-2,29 5,85. Troikka: 46,04. 10. lĂ¤htĂś, lv 2100 m UmeslĂ¤p Oulu Express-karsinta: 1) Agostiinisin/ Mika Forss 16,3a (1,74), 2) Victory

seitsemĂ¤nneksi ja meksikolainen yhdeksĂ¤nneksi. El Nogan klubilla pelattavan turnauksen ykkĂśssijoitettu on Olli Tuominen. HĂ¤n eteni viime vuonna turnauksessa vĂ¤lieriin. Suomen squashtĂ¤hti on maailmanlistalla tĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ sijalla 25. Tuomisen avausvastustaja 30 000 dollarin turnauksessa selviĂ¤Ă¤ karsintojen jĂ¤lkeen. Turnauksen finaali pelataan ensi sunnuntaina.

Lane 16,8a (6,32).3) Alone Hope 17,0a (6,95).4) Valiant Kemp 17,4a (18,45). Toto (10-6-7): 1,74 1,19-1,841,60 5,33. 11. lĂ¤htĂś, lv 2100 m: 1) Lovex/Niko Jokela 16,8a (3,39), 2) Pro Lover 17,2a (16,83).3) Dur Minover 17,5a (41,83).4) Balehill Bob 17,5a (40,6).

TENNIS New York: Kauden 4/4 grand slam -turnaus, Yhdysvaltain avoin mestaruusturnaus: Kaksinpelien 1. kierrosta, sijoitettujen pelaajien ottelut: Miehet: Nikolai Davidenko VenĂ¤jĂ¤ (6)â&#x20AC;&#x201C;Michael Russell USA 6â&#x20AC;&#x201C;4, 6â&#x20AC;&#x201C;1, 6â&#x20AC;&#x201C; 3, Marin Cilic Kroatia (11)â&#x20AC;&#x201C;Ilja Martshenko Ukraina 7â&#x20AC;&#x201C;5, 6â&#x20AC;&#x201C;3, 6â&#x20AC;&#x201C;0, Juan Carlos Ferrero Espanja (22)â&#x20AC;&#x201C;Martin Klizan Slovakia 6â&#x20AC;&#x201C;1, 6â&#x20AC;&#x201C;3, 6â&#x20AC;&#x201C;0. Naiset: Kim Clijsters Belgia (2)â&#x20AC;&#x201C; Greta Arn Unkari 6â&#x20AC;&#x201C;0, 7â&#x20AC;&#x201C;5, Francesca Schiavone Italia (6)â&#x20AC;&#x201C;Ayumi Morita Japani 6â&#x20AC;&#x201C;1, 6â&#x20AC;&#x201C;0, Jelena Dementjeva VenĂ¤jĂ¤ (12)â&#x20AC;&#x201C;Olga Govortsova ValkoVenĂ¤jĂ¤ 6â&#x20AC;&#x201C;1, 6â&#x20AC;&#x201C;2, Shahar Peer Israel (16)â&#x20AC;&#x201C;Jelena Kostanic Tosic Kroatia 6â&#x20AC;&#x201C;4, 7â&#x20AC;&#x201C;5, Anastasia Pavljutshenkova VenĂ¤jĂ¤ (20)â&#x20AC;&#x201C;Kristina Barrois Saksa 6â&#x20AC;&#x201C;4, 6â&#x20AC;&#x201C;1, Petra Kvitova Tshekki (27)â&#x20AC;&#x201C;Lucie Hradecka Tshekki 6â&#x20AC;&#x201C;4, 7â&#x20AC;&#x201C; 5, Alisa Kleibanova VenĂ¤jĂ¤ (28)â&#x20AC;&#x201C;Johanna Larsson Ruotsi 7â&#x20AC;&#x201C;6 (7â&#x20AC;&#x201C;4), 6â&#x20AC;&#x201C;2, Alona Bondarenko Ukraina (29)â&#x20AC;&#x201C;

RAHAPELIT Keno 35/10 Maanantai 30. 8. Voittonumerot: 1, 10, 12, 13, 14, 15, 21, 25, 38, 41, 46, 47, 48, 49, 50, 53, 54, 58, 67, 70. Vakio 2 Jalkapallovakio Oikea rivi: 212 122 121 X21 Voitonjako:Â´12 oikein ei yhtĂ¤Ă¤n kappaletta, 11 oikein 11 kpl voitto-osuus 5 588,30 e, 10 oikein 245,60 e.

VOIMISTELU Pesaro: Rytmisen voimistelun maailmancupin osakilpailu: Naiset, neliottelu: 1) Jevgenija Kanajeva VenĂ¤jĂ¤ 116,325, 2) Daria Kondakova VenĂ¤jĂ¤ 113,075, 3) Melitina Staniouta Valko-VenĂ¤jĂ¤ 111,875, ...43) Julia Romanjuk Suomi 95,875. Joukkueet: 1) Italia 55,750, 2) ValkoVenĂ¤jĂ¤ 55,500, 3) Israel 51,775, ...13) Suomi 45,250.

Yhteiskunnan tabut julki

KOLUMNI

RAIMO HAUTANEN

Kirjoittaja on kulttuurikriitikko

Susanna Alakoski aikoo tulevaisuudessakin kirjoittaa aiheista, joita muut karttavat. Sikalatromaanissa alkoholismista kertonut kirjailija paneutuu kirjassaan huumeongelmaisten elĂ¤mĂ¤Ă¤n.

Tasapaksu teatterikesĂ¤ SeinĂ¤joen harrastajateatterikesĂ¤n pĂ¤Ă¤tĂśstilaisuudessa jĂ¤nnitys kipusi kattoon, kun raati, johon kuuluivat Jaana Saarinen, Vesa Tapio Valo ja Samuli Reunanen, jakoi rahaa ja kunniaa. 1â&#x20AC;&#x2030;500 euron olemattoman palkintosumman jakamisessa on nĂ¤hty niin monta konstia kuin on ollut raatejakin. Pohjanoteeraus koettiin muutama vuosi sitten, kun raati jakoi rahat tasan osallistujien kesken. EnsimmĂ¤inen palkinto eli 700 riihikuivaa euroa ojennettiin loimaalaiselle Haaran kylĂ¤teatterille. HeidĂ¤n esityksensĂ¤ Saviseutuni (s)oi toi mieleen historialliset kuvaelmat, joita esitetĂ¤Ă¤n vuosittain TĂśrnĂ¤vĂ¤n kartanolla. Niiden avulla tallennetaan ajankuvaa ja ehkĂ¤ siirretĂ¤Ă¤n perinnettĂ¤ tuleville sukupolville. Jaarittelevassa kuvaelmassa oli toki lĂ¤mmintĂ¤ henkeĂ¤ ja tunnelmaa. Toinen palkinto eli 400 euroa annettiin helsinkilĂ¤iselle Teatteri Reippaalle Irmalle. RyhmĂ¤n Sataa kaatamalla jĂ¤i kokonaisuudesta mieleeni parhaiten. Reippaan Irman nuoret naiset kertoivat vaikuttavasti luopumisesta ja kuolemasta lĂ¤hes yksinomaan liikkeen ja mimiikan keinoilla. Kuvataiteelliset viitteet ja monivivahteinen symboliikka ihastuttivat myĂśs. Kolmas huomionosoitus ojennettiin Kajaanin Harrastajateatterille, joka on ennenkin pokannut SeinĂ¤joella kunniaa. Kajaanilaiset nuoret nĂ¤yttelijĂ¤t vyĂśryttivĂ¤t estradille musiikkia ja fyysistĂ¤ teatteria tulvivan MeidĂ¤n sukupolvemme tarinan. Kajaanilaisten esitys oli hauska ja vakuuttava, mutta tiivistĂ¤misen tarpeessa.

HETA Ă&#x201E;NGESLEVĂ&#x201E; HELSINKI Ruotsinsuomalai-

nen kirjailija Susanna Alakoski kertoo uudesta romaanistaan hotelli Katajanokassa, joka on ennen ollut Helsingin lĂ¤Ă¤ninvankila. Puitteet haastattelulle ovat osuvat, sillĂ¤ kaltereiden taa joutuu myĂśs HyvĂ¤Ă¤ vangkilaa toivoo Jenna -romaanissa (Schildts 2010) huumeita kĂ¤yttĂ¤vĂ¤ Sami. Romaanin pĂ¤Ă¤henkilĂś ja kertoja on Samin sisko, Anni, joka joutuu seuraamaan veljensĂ¤ tietĂ¤ rappiota kohti. Annilla on kirjassa kaksijakoinen rooli: yhtĂ¤Ă¤ltĂ¤ hĂ¤n on huumeriippuvaisen omainen, joka yhĂ¤ rakastaa hĂ¤net monta kertaa pettĂ¤nyttĂ¤ veljeĂ¤Ă¤n, toisaalta huumeidenkĂ¤yttĂ¤jien parissa tyĂśskentelevĂ¤ sosiaalityĂśntekijĂ¤, joka on kĂśyhĂ¤stĂ¤ ja kurjasta lapsuudesta huolimatta pĂ¤rjĂ¤nnyt elĂ¤mĂ¤ssĂ¤ hyvin. Alakosken kirjassa puheenvuoro annetaan niille, joiden Ă¤Ă¤ni harvemmin virallisessa huumekeskustelussa kuuluu. â&#x20AC;&#x201C;â&#x20AC;&#x2030;Monet omaiset hĂ¤peĂ¤vĂ¤t lĂ¤heistensĂ¤ puolesta. Alkoholi- tai huumeongelmasta kertominen on hankalaa. Olisi hyvĂ¤, jos hĂ¤peĂ¤stĂ¤ pĂ¤Ă¤stĂ¤isiin eroon. Alakosken kirjassa pikkurikolliseksi pĂ¤Ă¤tyvĂ¤ Sami on sĂ¤Ă¤littĂ¤vĂ¤ lurjus, joka murtautuu asuntoihin ja varastelee autoja. â&#x20AC;&#x201C;â&#x20AC;&#x2030;Kaikki me voimme kohdata tĂ¤llaisen tyypin, vaikkemme haluaisikaan. HĂ¤n on arkipĂ¤ivĂ¤inen ihminen, joka kuitenkin vie paljon tilaa ja maksaa yhteiskunnalle paljon. TĂ¤stĂ¤ meidĂ¤n pitĂ¤isi puhua. EdellisessĂ¤ romaanissaan Sikalat (Schildts 2007) Alakoski kuvasi Suomesta Ruotsiin muuttaneen perheen kĂśyhyyttĂ¤ ja alkoholismia lapsen nĂ¤kĂśkulmasta. Alakoski on jo tottunut olemaan se, joka nostaa esiin yhteiskunnassamme tabuina pidettyjĂ¤ asioita. â&#x20AC;&#x201C;â&#x20AC;&#x2030;Haluankin olla sellainen kirjailija. Olen itse kiinnostunut niistĂ¤ aiheista, ja enhĂ¤n muusta voisi kirjoittaakaan. SitĂ¤ paitsi lukijoilta saatu palaute kertoo, ettĂ¤ muitakin kiinnostaa. â&#x20AC;&#x201C;â&#x20AC;&#x2030;Minulle paras palaute on se, ettĂ¤ kirjani herĂ¤ttĂ¤Ă¤ tunteita: hĂ¤peĂ¤Ă¤, vihaa tai surua. PelĂ¤styisin, jos kukaan ei reagoisi mitenkĂ¤Ă¤n. Vaasassa syntynyt

Alakos-

Susanna Alakoski kertoi uudesta romaanistaan entisessĂ¤ vankilassa HelsingissĂ¤. Vankila on keskeinen paikka myĂśs Alakosken uutuudessa, HyvĂ¤Ă¤ vangkilaa toivoo Jenna -kirjassa. KUVA: MIKKO STIG

KUKA? eĂŹ 97%22%ĂŹ 0%/37/-ĂŹ syntyi Vaasassa ja muutti 5-vuotiaana vanhempiensa kanssa Ruotsiin Ystadiin. eĂŹ 799ĂŹ2=/=Â&#x201D;Â&#x201D;2ĂŹ Tukholmassa. eĂŹ 390989/7)08%%2ĂŹ sosionomi ja naistutkija. eĂŹ )6,))7))2ĂŹ kuuluvat mies ja kolme lasta. eĂŹ 7-/3-78)37ĂŹSvinalĂ¤ngorna (suom. Sikalat) sai arvostetun ruotsalaisen August-palkinnon. eĂŹSikalat on esitetty myĂśs nĂ¤ytelmĂ¤nĂ¤ Suomessa ja Ruotsissa. eĂŹ )62-00%ĂŹ 9+978-2ĂŹ ohjaama elokuva Sikaloista saa ensi-iltansa joulukuussa. PĂ¤Ă¤osaa esittĂ¤Ă¤ ruotsalainen Noomi Rapace. Suomalaisista nĂ¤yttelijĂśistĂ¤ mukana ovat Outi MĂ¤enpĂ¤Ă¤ ja Ville Virtanen.

ki muutti 5-vuotiaana vanhempiensa kanssa SkĂĽneen Ruotsiin. Molemmat maat ovat Alakoskelle tĂ¤rkeitĂ¤, mikĂ¤ nĂ¤kyy hĂ¤nen kirjoissaankin. SekĂ¤ Sikaloissa ettĂ¤ uudessa romaanissa pĂ¤Ă¤henkilĂśt ovat ruotsinsuomalaisia. ElĂ¤mĂ¤ uudessa kotimaassa ei nĂ¤yttĂ¤ydy ruusuisena. â&#x20AC;&#x201C;â&#x20AC;&#x2030;EihĂ¤n historiaa voi yliviivata mustalla tussilla. Joillakin on mennyt oikein hyvin, toisilla ei. Minun kirjani kertovat heistĂ¤. He ovat olemassa. Seuraavan romaaninsa kirjoittamiseen Alakoski suunnittelee paneutuvansa tĂ¤ysipainoisesti ensi kevĂ¤Ă¤nĂ¤. Aihepii-

rikin on jo selvillĂ¤. â&#x20AC;&#x201C;â&#x20AC;&#x2030;TyĂślĂ¤ishistoria vetĂ¤Ă¤ puoleensa jo taustani takia. Mummoni oli 40 vuotta tyĂśssĂ¤ puuvillatehtaalla, mutta en tiedĂ¤ siitĂ¤ mitĂ¤Ă¤n. TyĂślĂ¤isnaisen asema tehtaalla kiinnostaa. KevĂ¤Ă¤llĂ¤ ilmestyy Alakosken kirjoittama lastenkirja, joka kertoo 10-vuotiaasta suomenruotsalaisesta tytĂśstĂ¤. Alakoski vakuuttaa, ettei lastenkirjoissakaan tarvitse vĂ¤ltellĂ¤ tabuja. â&#x20AC;&#x201C;â&#x20AC;&#x2030;SiinĂ¤ on allergiaa, huumeita ja kuolemaa. Olen antanut tytĂśn kertoa asioista sellaisina kuin hĂ¤n ne nĂ¤kee ja kuulee.

Lasisen lapsuuden pitkĂ¤ varjo KIRJAT Susanna Alakoski: HyvĂ¤Ă¤ vangkilaa toivoo Jenna. Schildts 2010. 349 s. ANNA-LEENA EKROOS

Vaasalaissyntyinen Susanna Alakoski tavoitti esikoisromaanissaan Sikalat hienosti lapsen nĂ¤kĂśkulman. Leena-tytĂśn kautta kuvaus lapsuudesta ruotsinsuomalaisessa alkoholistiperheessĂ¤ kosketti. Juuri ilmestyneessĂ¤ HyvĂ¤Ă¤ vangkilaa toivoo Jenna -romaanissa kertojanĂ¤Ă¤ni on aikuisen, mutta teemoissa ja tunnelmissa on paljon samaa kuin Sikaloissa. Anni ja Sami ovat sisaruksia, joilla on takanaan lasinen lapsuus. Anni on sinnitellyt koleista ja turvattomista lĂ¤htĂśkohdista yhteiskunnan valoisammalle puolelle ja tyĂśskentelee sosiaalityĂśntekijĂ¤nĂ¤. Perheeseen kuuluvat aviomies Dan ja tytĂ¤r Jenna. Samille on kĂ¤ynyt huonommin, hĂ¤nestĂ¤ on tullut narkomaani. Aineet, kuivat kaudet, retkahtamiset, vankila-ajat ja kuntoutusjaksot muodostavat hĂ¤nen elĂ¤mĂ¤nsĂ¤ oravanpyĂśrĂ¤n.

Alakoski nĂ¤yttĂ¤Ă¤ romaanillaan, miten pitkĂ¤lle ulottuu huonon lapsuuden jĂ¤lki. Jos Ă¤iti kuolee, minĂ¤ kuolen. Jos isĂ¤ kuolee, Sami kuolee. NĂ¤in Anni ajatteli lapsena. Aikuisena hĂ¤n oivaltaa, ettĂ¤ jos vanhemmat olisivat kuolleet, he olisivat saaneet elĂ¤mĂ¤n. Vaikka Annin elĂ¤mĂ¤ on ulkoisesti kunnossa, surkea lapsuus ja aikuiselĂ¤mĂ¤Ă¤ varjostava jatkuva huoli isoveljestĂ¤ riistĂ¤vĂ¤t hĂ¤nen elĂ¤mĂ¤stĂ¤Ă¤n ilon. Annista tuntuu kuin hĂ¤n katsoisi elĂ¤mĂ¤Ă¤nsĂ¤ usvan takaa. UsvatytĂśstĂ¤ on tullut hajamielinen usva-aikuinen. Iloa ja onnea Anni ei osaa ottaa vielĂ¤kĂ¤Ă¤n vastaan, elĂ¤mĂ¤ on haaleaa suorittamista ja naisen sisĂ¤llĂ¤ kytee patoutunut viha. Pahimpia Annille ovat juhlapyhĂ¤t, joulu etenkin. Koska Samille ei tule joulua, ei saa tulla Annillekaan. Anni yrittĂ¤Ă¤ kyllĂ¤ vĂ¤lillĂ¤ pyristellĂ¤ eroon veljestĂ¤Ă¤n, mutta tietĂ¤mĂ¤ttĂśmyys veljen tekemisistĂ¤ ei poista huolta ja tuskaa. Karua tarinaansa Alakoski kehrĂ¤Ă¤ kauniilla kielellĂ¤. Kieli virtaa, liimaa sanoja pĂśtkĂśiksi, toistaa ja lĂ¤henee paikoin ru-

noa. Ja niin tehdessĂ¤Ă¤n menee lukijan ihon alle. Alakoski panee kirjallaan katsomaan todellisuuksia, joita ei oikeastaan haluaisi katsoa. LĂ¤snĂ¤ on Sikaloista tuttu luokkatietoinen nĂ¤kĂśkulma. MitĂ¤ kĂśyhyys ja huonot lĂ¤htĂśkohdat tekevĂ¤t ihmiselle, romaani kysyy. PĂ¤ihderiippuvaisen lĂ¤heisen tuskan kirjailija kuvaa taitavasti. HyvĂ¤Ă¤ vangkilaa toivoo Jenna ei ole helppo lukukokemus, mutta tĂ¤rkeĂ¤ se on.

YstĂ¤vien seikkailu kauniissa satumaassa TEATTERI Janosch: Oi ihana Panama. Ohjaus Kirsi Karvonen, lavastus Markus Serala, puvustus Henna Mustamo. Rooleissa Sini Hukkanen, Marjo Lahti ja Eija Varima. Ensi-ilta Kokkolan kaupunginteatterissa 28.8.2010. PIA BYSKATA

KOKKOLA Syyskausi aloitettiin Kokkolan kaupunginteatterissa vĂ¤rikkĂ¤Ă¤llĂ¤ Janoschin kirjoittamalla lastennĂ¤ytelmĂ¤llĂ¤ Oi ihana Panama. Pieni Katariinan Kamari oli Ă¤Ă¤riĂ¤Ă¤n myĂśten tĂ¤ynnĂ¤ ensi-illassa, ja yleisĂśn nuorimmat edustajat olivat sangen tyytyvĂ¤isiĂ¤ nĂ¤kemĂ¤Ă¤nsĂ¤. NĂ¤ytelmĂ¤ kertoo kahden ystĂ¤vĂ¤n, Pienen Karhun ja Pienen Tiikerin, huimasta matkasta kohti Panamaa. YstĂ¤vykset luulevat Panaman olevan paikoista parhain, sillĂ¤ siellĂ¤ tuoksuu banaaneille. Matkan aikana he tapaavat

monia elĂ¤imiĂ¤, jotka yrittĂ¤vĂ¤t auttaa heitĂ¤ lĂśytĂ¤mĂ¤Ă¤n perille. Onni lĂśytyykin lopulta lĂ¤hempĂ¤Ă¤ kuin ystĂ¤vykset arvaavatkaan. Jo astuessa kamariin sisĂ¤lle katsojan silmĂ¤t nauliintuvat upean vĂ¤rikkĂ¤isiin lavasteisiin. Markus Serala on tehnyt todella hienoa tyĂśtĂ¤. Lavastuksesta lĂśytĂ¤Ă¤ koko ajan uusia katseenvangitsijoita, ja upea vĂ¤riloisto vie suoraan satumaahan. Perheen vilkkaimmatkin jaksoivat pysyĂ¤ aloillaan, sillĂ¤ pelkĂ¤stĂ¤Ă¤n lavastuksen ihasteluun kului paljon aikaa. Lavastuksen lisĂ¤ksi vesi ja Ă¤Ă¤nimaailma lisĂ¤sivĂ¤t oikean satumaan tunnelmaa oivasti. NĂ¤yttelijĂ¤valinnat osuivat tĂ¤ydellisesti kohdalleen. Eija Varima PienenĂ¤ Karhuna ja Sini Hukkanen PienenĂ¤ TiikerinĂ¤ tĂ¤ydentĂ¤vĂ¤t toisiaan mainiosti. Marjo Lahti esittĂ¤Ă¤ nĂ¤ytel-

mĂ¤n muut roolit, ja etenkin primadonna-lehmĂ¤ sai aikuisetkin kikattamaan lasten tavoin. Vaikka Lahti vaihtoikin vĂ¤hĂ¤n vĂ¤liĂ¤ roolia, pysyivĂ¤t perheen nuorimmat hyvin mukana juonessa. NĂ¤ytelmĂ¤ kertoo kahden ystĂ¤vĂ¤n, Pienen Karhun ja Pienen Tiikerin, huimasta matkasta kohti Panamaa. YstĂ¤vykset luulevat Panaman olevan paikoista parhain, sillĂ¤ siellĂ¤ tuoksuu banaaneille. Jos itse nĂ¤ytelmĂ¤n tapahtumat ilahduttivat perheen pienimpiĂ¤, niin aikuisiakaan ei ollut unohdettu. Teksti oli paikoittain hykerryttĂ¤vĂ¤n viihdyttĂ¤vĂ¤Ă¤ ja mukaansa tempaavaa. NĂ¤ytelmĂ¤n ohjannut Kirsi Karvonen oli myĂśs onnistunut luomaan nĂ¤ytelmĂ¤Ă¤n tempon, joka piti mielenkiinnon yllĂ¤ koko 45 minuutin ajan. Lainatakseni erĂ¤stĂ¤ nuorta miestĂ¤ yleisĂśstĂ¤: â&#x20AC;?NĂ¤ytelmĂ¤ oli mahtavaâ&#x20AC;?.

HarrastajateatterikesĂ¤n kokonaisuus oli valitettavan tasapaksu. SeinĂ¤joella tuskin nĂ¤htiin ja palkittiin parasta suomalaista harrastajateatteria. Maamme sadoista harrastajanĂ¤yttĂ¤mĂśistĂ¤ vain pieni prosentti haki katselmukseen ja vielĂ¤ pienempi pĂ¤Ă¤si. SeinĂ¤joella nĂ¤htiin silti monipuolinen otos kotimaisesta harrastajateatterikentĂ¤stĂ¤. Yhden esityksen korottamisen sijasta olisi voitu palkita useita osa-alueita lukuisista nĂ¤ytelmistĂ¤. Kokkolalaisten ja pietarsaarelaisten ruotsinkielinen FrĂśken Julie oli huolella tehty ja neidin lyhyttĂ¤ hametta lukuun ottamatta loppuun saakka harkittu kokonaisuus. Joistakin esityksistĂ¤ olisi voitu palkita musiikkiosuus ja toisista muutamia herkullisesti toteutettuja roolitĂśitĂ¤.

Pieni Karhu (Eija Varima) ja Pieni Tiikeri (Sini Hukkanen) lĂ¤htevĂ¤t etsimĂ¤Ă¤n banaanintuoksuista onnea Panamaan nĂ¤ytelmĂ¤ssĂ¤ Oi ihana Panama. Matkalla he tutustuvat erilaisiin elĂ¤imiin, kuten JĂ¤nikseen (Marjo Lahti) ja Siiliin. KUVA: VESA LAHTI

Musta huuto EtelĂ¤-Afri KUUKAUDEN KUVA MAARIA NIEMI HELSINKI Syksyn kuvataide-

kauden kiinnostaviin uutuuksiin kuuluu Helsingin taidemuseon tuore nĂ¤yttely PEEKABOO â&#x20AC;&#x201C; Uusi EtelĂ¤-Afrikka. Vaikka kansainvĂ¤lisillĂ¤ areenoilla afrikkalainen nykytaide on yhĂ¤ enenevĂ¤ssĂ¤ mĂ¤Ă¤rin samankaltainen edustaja kuin lĂ¤nsimainen, ei Suomessa ole aiemmin nĂ¤hty nĂ¤in laajaa kokonaisuutta etelĂ¤afrikkalaista taidetta. Tunnettujen William Kentridgen ja Jane Alexanderin ohessa kaikkiaan 20 taiteilijaa esiintyy Tennispalatsissa varsin vaikuttavine tulkintoineen afrikkalaisesta maailmasta. Keskipolven taiteilija Anton Kannemeyer (s.1967) kĂ¤yttĂ¤Ă¤ maalauksissaan sarjakuvataiteen ylikorosteista kuvakieltĂ¤, suurentaa yhden sarjakuvaruudun mittakaavan suuriksi maalauksiksi. TĂ¤mĂ¤n ilmaisun juuret lĂśytyvĂ¤t lĂ¤nsimaisesta jĂ¤lkimodernismista. Poptaiteen kĂ¤yttĂ¤mĂ¤ populaarikulttuurin kuvasto on jo vuosikymmeniĂ¤ palvellut

maalaustaiteen ilmaisua. Teoksessaan Musta huuto (2010) Kannemeyer ironisoi maansa siirtomaapoliittista ja apartheidin vĂ¤rittĂ¤mĂ¤Ă¤ historiaa. Sanan varsinaisessa merkityksessĂ¤ hĂ¤n tulkitsee satiirisen mustavalkoisesti Edvard Munchin ikonisoitunutta maalausta Huuto (1893). NĂ¤in hĂ¤n kiinnittĂ¤Ă¤ maalauksen yhĂ¤ kiinteĂ¤mmin taidehistorian klassikoihin. Ihmisen eksistentiaalisen olemassaolon tuska on Kannemeyrin kĂ¤sissĂ¤ siirtynyt yhtĂ¤ olennaiseksi inhimilliseksi kokemukseksi afrikkalaiselle. Kannemeyrin maalausten Ă¤Ă¤rimmĂ¤isyyksiin viety erottelu mustan ja valkoisen ihmisen vastakkaisuudesta on osa hĂ¤nen satiirisia tulkintojaan apartheidin jĂ¤lkeisestĂ¤ maanosasta, jota hĂ¤n ylikorostaa stereotyyppisellĂ¤, leijonantaljaan pukeutuneen paksuhuulisen mustan kuvana. PEEKABOO â&#x20AC;&#x201C; Uusi EtelĂ¤-Afrikka Helsingin taidemuseon Tennispalatsissa 16.1.2011 saakka. Taiteilija Anton Kannemeyer kertoo tyĂśstĂ¤Ă¤n sarjakuvafestivaaleilla 11.9. klo 15 Tennispalatsissa ja esittelee sen jĂ¤lkeen nĂ¤yttelyĂ¤.

The rest of the Finnish Four In last issue of SNDS Magazine, we showcased the first of four Finnish newsÂÂ papers redesigned by John Bark. The remaining three members of the quartet have now followed Kaleva and are meeting their readers in the new design.

SNDSMagaz ne 2010 3

n John

Barkâ&#x20AC;&#x2122;s work with the redesigns was a real tour-de-force for a short period of only four months. The ambition â&#x20AC;&#x201C; and the commission â&#x20AC;&#x201C; was to create a new unique identity for each of the four papers, but with the possibility to share content. The only thing in the graphic identities that the four publications share is the shape and size of the body copy â&#x20AC;&#x201C; Publico Text â&#x20AC;&#x201C; to make it easy to move articles from one newspaper to another. â&#x20AC;?This is really unique â&#x20AC;&#x201C; that the four

publications of a synchronized change maintain different looks. But, the most interesting thing is not the design, actually,â&#x20AC;? says John Bark, â&#x20AC;?itâ&#x20AC;&#x2122;s the preconditions for the project and the way the work was carried through in-house. I have tried all kinds of ways to work with editorial changes, both in Scandinavia and in the USA, and this way is the only right way to do it: to work in the newsroom with the people who are going to produce the newsÂpaper on a daily basis afterwards.â&#x20AC;?

This also made it easy to work with the web, mobile services, and other channels of communication. â&#x20AC;&#x201C;pryds

More examples of pages from all four redesigned newspapers: E www.snds.org See also: â&#x20AC;&#x153;A Finnish Foursomeâ&#x20AC;? â&#x20AC;&#x201C; in SNDS Magazine 2010|2 E www.snds.org/magazine

prepare yourself

for the most

important

design competition in scandinavia

for online and print media Start now collecting your best mobile applications, web pages, printed pages, magazine spreads, or any other great stuff, published in 2010, that combines news and design. Deadline for participating in the next Best of Scandinavian News Design competition is January 26, 2011.

www.snds.org

BP’s dark mess in the Gulf On April 20, 2010, BP’s oil rig ”Deepwater Horizon” exploded in the Mexican Gulf, causing tons of oil to float into the ocean. We made a small collection of graphics created for Scandinavian newspapers during the summer months. then we asked Jyllands-Posten’s Agnete Holk, graphic designer and an experienced infographic artist, to drop her happy and unhappy smileys on the selected graphics – telling us what works well in the visualizations, and what does not. Aamulehti, June 6, 2010. Designed by Asmo Raimoaho, text by Tuomo Björksten.

Meksikonlahden öljykatastroﬁ jatkuu syksyyn Vaikka öljyä saadaan nyt kerättyä talteen, öljyvuodon täydellinen tyrehdyttäminen vie vielä viikkoja. Luonto kärsii ainakin pari vuosikymmentä.

Lentokyky häviää

Öljyn vaikutukset merilintuihin

Arviot vuodosta vaihtelevat Öljyvuodon määrää laskee riippumaton tutkijaryhmä. Laskenta perustuu tällä hetkellä öljy-yhtiö BP:n toimittamaan videomateriaaliin. Jatkossa tarkoitus on viedä öljylähteelle tarkempia tuloksia antavia mittauslaitteita.

Öljy myrkyttää

Linnut yrittävät putsata itse öljyistä höyhenpukua, jolloin öljyä pääsee nokan kautta elimistöön.

Linnut tarvitsevat puhtaan höyhenpeitteen voidakseen lentää ja saalistaa. Öljyn tahriessa höyhenet lintu kuolee helposti nälkään. Pienikin tahra höyhenpeitteessä voi heikentää linnun lentokykyä olennaisesti.

Päivässä mereen vuotaa ehkä jopa 40 000 tynnyrillistä öljyä.

x 133

Jos lähteestä pulppuava öljy saataisiin kaikki talteen, tarvittaisiin sen kuljettamiseen 133 säiliöautoa päivässä. Öljystä saadaan talteen arviolta noin puolet.

Öljyä on valunut mereen 57 päivän aikana yhtä paljon kuin Yhdysvaltain armeija on käyttänyt samassa ajassa polttoainetta Irakissa.

Suljettu merialue

1 tynnyrillinen = 158,9 litraa

LOUISIANA New Orleans

Vuodon määrä yhteensä

FLORIDA

Onnettomuuspaikka

Miami

Meksikonlahti

363

100 KM

milj. litraa

180

Öljy painaa

Kun vesi tarttuu likaantuneeseen höyhenpukuun, lintu alkaa painua veden alle ja hukkuu.

milj. litraa

Varovainen arvio

Rohkeampi arvio

Lähteet: NOAA, CNN, Energy Bulletin

Meksikonlahden meriluonto jättää öljytuhon lopullisesti taakseen aikaisintaan noin kahden vuosikymmenen kuluttua. Vaikutukset jatkuvat vuosia öljyn kiinnittyessä maaperään.

202 703 neliökilometriä.

Suomen pinta-ala on:

338 424

SNDSMagazine 2010|3

200 KM

neliökilometriä. Kuva: Charlie Riedel/AP, Tuomo Björksten, Asmo Raimoaho/Aamulehti

Aamulehti, Finland:

Florida Keys

Suljettu merialue Öljylautan takia suljettu merialue on:

Comparing the size of the oil spill in the Mexican Gulf to the size of Finland is a splendid idea. But why are the scales different? 100 km on one map and 200 km on the other! Visually boring. Oil-smeared pelicans are inevitable when reporting from oil spills, but not very original. There a too many words, and some of the interesting information are not turned into obvious visualizations. The barrels showing the size of the oil spill in not cmpared to anything we know – how much is 180 and 363 mio. litres of oil , really?

Politiken, June 9, 2010. On inside page of economy supplement. Created by Jens B. Mørch.

Politiken, June 27, 2010. Broadsheet section cover, format. Created by Jens B. Mørch, Liv Olsen and Jesper Friis

Sådan skal olien stoppes Boreskibet ‘Discoverer Enterprise’ opsuger en lille del af den udstrømmende olie med en tragt. To afværgeboringer skal ramme den oprindelige boring og dæmme op for olien, indtil boringen kan lukkes permanent ‘DISCOVERER ENTERPRISE’ BORESKIB

AFVÆRGEBORING 1 Begyndte 2. maj

AFVÆRGEBORING 2 Begyndte 16. maj

POLITIKEN 3

Søndag 27. juni 2010 www.politiken.dk

Methanoltilførsel Tragt Toppen af den defekte sikkerhedshane fra Deepwater Horizons boring

DYBDE 1.000 METER

HAVBUND 1.525 M

SKALA

Olieudslip

2.000

12.000-19.000

1.000

tønder olie skønnes at slippe ud hver dag

tønder olie bliver hver dag opsuget med tragten

METER

Her er 506 dråber olie.

OLIESTRØM

3.000 METER

var boret nået hertil

METER

AG NL PLA T

5.000 METER

Så mange liter olie er fosset ud i Den Mexicanske Golf.

30. maj

Én dråbe kan varme et parcelhus op i 500 år.

var boret nået hertil

OPRINDELIG BORING

30. maj 4.000

Hver dråbe svarer til 1 million liter.

Reportage fra en uoverskuelig katastrofe. Side 5

Politiken, Danmark: A graphic beauty. Simple, classic Politiken solution. Tyk væske skal pumpes ned og dæmme op for olien, derefter lukkes med cement

Afværgeboringerne forventes færdige i

august

OLIERESERVOIR 6.000 METER

Kilde: Financial Times, BP

Grafik: Jens B. Mørch 10237

506 drops of oil – each drop equals 1 million litres. Every drop can heat up a house for 500 years. I understand what I read and then again I don’t – it is too abstract. I cannot visualize the size of the oil spill, even though it is presented visually. If the comparison had been to the consumption of oil for a number of houses in Copenhagen per year, for instance, it would have been more tangible and easier to understand.Visually very nice, but also a bit boring.

Simple and well-arranged graphic. Enkel opbygget og tilsyneladende overskuelig. A nice detail in the extract is the small man to give an impression of the size. I’m already lost when I read that METHANOL is injected –why?? In a box I can read that a thick fluid is pumped into the pipe to stop the oil, and that concrete will close the hole. This could easily have been visualized. The readers are cheated out of seeing how the defence drillings are supposed to stop the oil spill. The bottom part of the graphic runs idle with no visual input.

SNDSMagazine 2010|3

Politiken, Danmark:

Aftonbladet Aftonbladet

tisdag tisdag8 8juni juni2010 2010

11 11

OLJEKATASTROFEN

Så här litet är hålet

Tre försök att täta läckan – två fiaskon

Det är bara 16,8 centimeter – men har fått katastrofala följder. I snart sju veckor har flera miljoner liter klibbig råolja pumpats ut genom hålet per dygn. Läckan ligger på 1 500 meters djup och trycket där är så stort att ingen människa klarar att dyka ner. Men i helgen lyckades ingenjörer stoppa delar av flödet.

SKO

Oljerör

Utblåsningsskydd

Läckan

SVERIGE Falun

FIA

FINLAND Gävle Åbo

Den 7–8 maj sänks en 125 ton tung huv ned över läckan för att suga upp oljan. Försöket misslyckas.

FIA

SKO

Åland Mariehamn

Uppsala Västerås Karlstad

Örebro

Stockholm

Mariestad

BP försöker den 26 maj täta läckan genom att pumpa in lera i hålet. Efter tre misslyckade försök ger man upp.

Nyköping

Linköping 0 km

Visby

Oljebältet är nu så stort att det motsvarar avståndet mellan Karlstad och Åbo i Finland.

Bortskuret oljerör

100 km

Gotland Grafik: PATRIK LINDVALL, DAVID NYMAN Fakta: ESBJÖRN SANDIN

BP skär den 4 juni bort det läckande röret med en diamantsåg och monterar fast ett rör som ska suga upp oljan till ett tankfartyg.

Det här är ett skolexempel på riktigt usel krishantering, BP Nio avgörande misstag. Oljejätten BP har hanterat miljökatastrofen i Mexikanska golfen uselt. Företaget anklagas för att ha fuskat med oljeriggen, ignorerat tydliga varningssignaler och att ha bussat tillfälliga saneringsarbetare till stränderna för att imponera på Barack Obama.

USA kan vara på väg mot sin största miljökatastrof någonsin. Att oljeplattformen Deepwater horizon exploderade och sjönk utanför den amerikanska golfkusten den 20 april i år kan också leda till den största skadeståndsprocessen i landets historia. Detta är inte kul för BP. Det är värre än att aktien föll mer på en dag än under de senaste 18 åren tillsammans och att marknadsvärdet har sjunkit med nästan 500 miljarder kronor. Denna kris beror till stor del på grova misstag som företaget gjort sig skyldigt till:

Då BP ansökte om dispens från bestämmelserna om att oljeplattformar ska inspekteras av myndigheter tonades riskerna ner. Läckaget ansågs vara ”osannolikt” och om ett sådant mot all förmodan skulle ske skulle skadorna bli begränsade, hävdade BP enligt tidningen Washington Post. Med denna inställning fanns inte heller någon beredskap för en katastrof att tala om. Den amerikanska kustbevakningen säger att slarviga metoder användes för att åtgärda olika fel på plattformen före explosionen. Oljearbetare har berättat att BP har fuskat med övningar i att hantera explosioner. Utfrågningar i den amerikanska senaten visar att cheferna struntade i starka varningssignaler om att trycket ökade i riggen timmarna före explosionen. Enligt tidningen New York Times grälade BP:s platschef med operatörens förmän strax före olyckan om hur vissa tidiga fel skulle åtgärdas.

3. 4. 5.

BP:s linje vann. Enkla lösningar valdes, vilket kan ha lett till explosionen. Vd:n Tony Hayward medger brister. BP vägrade först att kompensera fiskare som inte skriftligen kunde presentera bevis på hur mycket de vanligtvis tjänade. Ett beteende som kritiserades kraftigt och som utgör inledningen till pr-fiaskot. Styrelseordförande Carl-Henric Svanberg tycks vara närmast lamslagen. Han kritiserades nyligen starkt av två anonyma direktörer inom företaget som intervjuats av den brittiska tidningen Independent on Sunday. De tycker att han borde få sparken. Svanberg, som lyfter 8,5 miljoner om året, borde ha stått sida vid sida med Tony Hayward, som är på plats i södra USA och leder saneringsarbetet. I stället har han valt någon form av strutstaktik och bara uttalat sig en enda gång. BP vägrade först ta på sig skulden för olyckan. Företaget skyllde på

6. 7.

oljeriggens operatör, vilket inte såg vackert ut. När Barack Obama den 28 maj besökte Louisiana arbetade hundratals människor med att sanera stränderna. De var tillfälligt inhyrda under besöket, avslöjades senare. Så fort presidenten lämnat området sattes de på bussar och skickades hem. En fejk som har fått krönikörer att skratta rått. BP:s pr-arbete kommer med tacksamhet att kunna användas som exempel i framtida läroböcker på hur det bara inte får gå till.

oisÍn cantwell Reporter och nyhetskrönikör l oisin.cantwell@aftonbladet.se

SNDSMagazine 2010|3

AFTONBLADET, Sverige:

Simple and informative graphic. Showing the size of the leaking hole in real size was an eye-opener. Well done! Comparing the extent of the oil spill to an area we can relate to is an obvious and splendid idea. The small amount of text makes it easy to get started. The three levels of grey in the oil spill area are confusing – what do the different colours mean? The two FIASKO (Failure) boxes are easy to understand, but box number 3 is not – was the operation a success?

Aftonbladet, June 8 , 2010. Inside page, tabloid format. Design: Patrik Lindvall. Chief graphic designer David Nyman: »There were spectacular proportions in the reports. Inspired by Metro, we wanted to show the full-scale size of the pipe (a diameter of 16 cms). Together with the comparison of the size of the oil spill to the size of Sweden we gave the readers a way to understand how big an area the small pipe was actually able to have an effect on.«

SLIK SKJEDDE ULYKKEN: Q 20. april eksploderte en av BPs oljerigger i Mexicogolfen. Riggen heter Deepwater Horizon. 11 arbeidere døde da riggen sank. To dager senere begynte oljebrønnen på havbunnen å lekke. Den ligger 1.500 under hav-overflaten. Q BP sa at det lekket ut mellom 35.000 og 60.000 fat olje hver dag. Et stort flak av olje hadde kurs mot sørkysten av USA. Flaket var 200 kilometer langt og var 9.000 kvadratmeter stort. Over 190 kilometer av USA kyst ble forurenset av oljen. Q BP hadde store problemer med å stoppe lekkasjene. Men etter 84 dager slutter brønnen å lekke. Årsaken var at BP lagde en spesiell hette. Den ble satt oppå brønnen. Herfra ble olje pumpet opp i en olje-tanker.

DETTE MÅ DU VITE OM OLJEKATASTROFEN I MEXICOGOLFEN:

nye brønner. De skal stoppe trykket på den ødelagte brønnen. Det koster over 1 milliard kroner. Q BP sier at støtte-brønnen er ferdig i løpet av noen dager. Da skal den gamle brønnen lukkes for godt. Q BP bruker også kjemikalier for å rydde opp. De blir sluppet ut av fly og pumpet ned på havbunnen. Kjemikaliene skal løse opp den tykke råoljen i havet. Om hjelper eller skader miljøet, er usikkert. Q Etter at lekkasjen ble stoppet, ble det klart at Tony Hayward slutter i jobben sin i oktober. Hayward var sjef for BP.

Espen Stegger Ledaal og Alexander M. Schindler espensl@klartale.no

Q Så begynte olje-selskapet å bore to

Rett over lekkasjen, ligger det mye olje. Den er tykk nok til å bli brent kontrollert. Men dette er forurensende for lufta. Og forkullede klumper av oljen synker til havbunnen.

Slik har vi regnet: Q Under katastrofen i Mexicogolfen,

fortalte BP hvor mange fat olje som lekket ut hver dag. Alle eldre katastrofer måles i hvor mange tonn olje som har lekket ut. Derfor har vi regnet ut hvor mange liter olje det er i et fat. Så har vi regnet ut hvor mange liter olje det går på ett tonn.

EXXON VALDEZ

Q I mars 1989 treffer denne olje-tankeren et rev utenfor kysten av Alaska.

PRESTIGE

Q I november 2002 sank olje-tankeren Prestige utenfor kysten av Spania.

AEGERAN SEA

Q Skipet Aegeran Sea lekker 70.000 tonn olje ved kysten av Spania.

THE TORREY CANYON

SEA EMPRESS

Q Olje-tankeren treffer steiner under vannet. 147.000 tonn lekker ut.

Q Skipet går på grunn ved kysten av Storbritannia. Det begynner å lekke 120.000 tonn olje. Oljen når Frankrike.

280.000 tonn

230.000 tonn

147.000 tonn

120.000 tonn

70.000 tonn

SÅ MYE OLJE HAR LEKKET UT I HAVET VED ULYKKER DE SISTE ÅRENE:

50.000 tonn

673.000 tonn olje

ØDELAGT RØR

AMOCO CÁDIZ

Q Dette skipet går på grunn ved Frankrike. Skipet deler seg i to, og 230.000 tonn olje lekker ut.

Q I oktober renner det ut olje fra en oljerør-ledning i Russland. 280.000 tonn olje kan ha lekket ut. Russiske kilder sa at bare så mye som 60.000 tonn kan ha lekket ut.

1.000.000 tonn olje

DEEPWATER HORIZON

Q 22. april begynner det å lekke fra brønnen til oljeplattformen Deepwater Horizon. Selskapet BP eier plattformen. De sier at det rant ut mellom 35.000 og 60.000 fat olje hver dag. Det betyr at 673.000 tonn olje kan ha sluppet ut før brønnen ble tettet etter 84 dager.

IXTOC UNO

Q Juni 1979 skjer det en eksplosjon på olje-feltet Ixtoc Uno. 1 million tonn olje renner ut i Mexicogolfen.

DETTE SKJER MED PLANTENE OG DYRENE ETTER OLJE-KATASTROFEN:

Q Kystområder i delstatene Louisiana, Mississippi, Alabama og Florida frykter oljesølet. Hundrevis av dyrearter er truet. Ved elve-munningene er det plankton. Det er viktig mat for de fleste dyr.

Q Krabber, muslinger, østers og reker spiser plankton. Men oljen gjør planktonet farlig å spise.

Q Delstatene Louisiana og Mississippi er med på å forsyne hele USA med reker, østers og krabber. Men nå har flere fiskere meldt om rekefangster som lukter diesel.

USA

Q Siden 30. april har mer enn 425 skilpadder dødd av olje-sølet i Mexicogolfen.

Q Amerikanske myndigheter har gravd fram og transportert omtrent 70.000 havskilpadde-egg fra strendene langs kysten av Louisiana.

Q Skilpadde-eggene skal flyttes fra Mexicogolfen til strender ved Atlanterhavs-kysten. GRAFIKK: Alexander M. Schindler KILDER: Nyhetsbyråene NTB, AFP og Reuters / Washington Post / Den amerikanske havog atmosfære-organisasjonen NOAA

KLAR TALE, Norge: Inviting, comprehensible and well-arranged graphic. Precise use of colour. I must read how the accident actually happened. A lot of information that could have been visualized in the same style as the rest of the graphic. One third of the page shows “oil drops” from previous accidents. They take up to much space, when really the Deepwater Horizon catastrophy is the issue here. The headline is promising: “This is what you need to know about the disaster in the Mexican Gulf ”, but I don’t get that much wiser after all.

SNDSMagazine 2010|3

Klar Tale, July 27, 2010. Klar Tale is an easy-to-read weekly newspaper with large typography and a simple graphic language. This graphic was published without an accompanyong article, flipped sideways to cover an entire middle spread in tabloid format. Graphic by Alexander Schindler.

Svenska dagbladet, APRIL 29, 2010. Inside tabloid spread. Graphics: Alexander Rauscher/Graphic News.

Svenska Dagbladet, Sverige: Very beautiful and inviting spread. Elegant! Too little information, but maybe there was not more available at the time – it’s only nine days after the explosion.

SNDSMagazine 2010|3

Svenska dagbladet, july 26, 2010. Inside tabloid spread. Graphics: Alexander Rauscher/ Graphic News.

Svenska Dagbladet, Sverige: Nice spread. Showing the size of the pipe in real size is a great idea. The very pretty stratums of earth do no good. I guess they have a meaning and look for it in vain. The oil drops in the timeline seem random: “Oh, let’s put a drop of oil here!”. I would have preferred historical photos or maps. The text is very informative, but lacks visualization.

Berlingske tidende, June 3 , 2010. Inside tabloid spread. Graphics: Ida Jerichow and Henrik KiĂŚr. Layout: Pierre Bannasch. -1 + 8; =: >8 ; + TORSDAG D. 03. JUNI 2010

TORSDAG D. 03. JUNI 2010 + 8; =: >8 ; + -1

Redigeret af Kirsten Bligaard / Layout: Pierre Bannasch

?=5= < 8 : 8=

FĂ¸lg de nye forsĂ¸g pĂĽ at stoppe oliestrĂ¸mmen i USA. $$$ +#

Olieudslip koster BP over 500 mia. kr. Olieudslippet i Den Mexicanske Golf er ikke det stĂ¸rste nogensinde, men det bliver formentlig det dyreste. Investorer har allerede skĂĽret en tredjedel af BPs aktiekurs, og FBI og advokaterne har hvĂŚsset knivene. Obama bebuder strafferetslig efterforskning af selskabet.

SANTA FE: Hvor meget vil olieudslippet i Den Mexicanske Golf komme til at koste? Det bedste svar er: GĂŚt pĂĽ et hĂ¸jt tal, et rigtig hĂ¸jt tal, den slags der regnes i milliarder, og gĂŚttet er formentlig i nĂŚrheden. For hver dag synes at vĂŚre endnu en anledning til en dĂĽrlig nyhed â&#x20AC;&#x201C; og en stĂ¸rre regning â&#x20AC;&#x201C; for det britiske olieselskab BP. Obama-regeringen har nu besluttet at ivĂŚrksĂŚtte en strafferetslig efterforskning af selskabet, bl.a. for mened og ÂťforsĂŚtlig eller uagtsom kriminel adfĂŚrd,ÂŤ som justitsminister Eric Holder udtrykte det. Finansanalytikere taler om en astronomisk regning

at udslippet stadig foregĂĽr og oprydningen dĂĽrligt nok er begyndt â&#x20AC;&#x201C; sĂĽ kan vi allerede nu sĂŚtte tal pĂĽ nogle af omkostningerne, og det er ikke smĂĽpenge. Tag aktiekurs. I lĂ¸bet af de seneste seks uger har investorer pillet en tredjedel af BPs aktiekurs â&#x20AC;&#x201C; svarende til 400 mia. kroner - og eksperter taler nu om en fjendtlig overtagelse. ÂťAktiekursen er kollapset, og vi forventer, at den falder yderligere â&#x20AC;&#x201C; og dermed kan konkurrenter forsĂ¸ge at lĂ¸be storm mod BP â&#x20AC;&#x201C; isĂŚr hvis BP ikke kan operere i USA i fremtiden,ÂŤ siger finansanalytiker Dougie Youngson til Guardian. Shell nĂŚvnes bl.a. som en mulig kĂ¸ber, og BP er attraktiv, fordi investorerne har straffet

for oprydningen, andre advarer om, at BP er i fare for en fjendtlig overtagelse, prĂŚsident Obama siger, at BP vil komme til at betale hver en cent for udslippet, hans talsmand siger, at BP spiller med fordĂŚkte kort, kystvagten vil ikke lĂŚngere holde pressemĂ¸der sammen med selskabets mĂŚnd, og en tidligere amerikansk arbejdsminister foreslĂĽr en de facto statslig overtagelse af olieselskabet.

= " ! * Og investorerne ryster pĂĽ hĂŚnderne. BPs aktier styrtdykker, og selskabet har dermed allerede betalt en hĂ¸j pris for udslippet. For selv om det er umuligt at skrive regningen ud â&#x20AC;&#x201C; alene af den grund,

e forsĂ¸g konsekvensen, hvis alle pĂĽ at stoppe udslippet mislykm kes â&#x20AC;&#x201C; vil udgiften bliv ve mellem 25 og 50 mia. kr., og g det er formentlig lavt sat. Formanden for det amerikanske senat har sagt, at han varende forventer en regning sv til 100 mia. kroner, og en rapedit Suport fra finanshuset Cre isse anslog omkostning gerne til at vĂŚre nĂŚrmere 200 m mia. kr.

ikke medtaget i belĂ¸bet, og det er oprydningen pĂĽ land, erstatning og en eventuel bĂ¸de. USA er generelt langt det dyreste sted at rydde op efter en olieforurening, viser en opgĂ¸relse i den sĂĽkaldte internationale olieforureningsdatabase. Det koster ti gange sĂĽ meget som ved forureninger i Europa og 70 gange sĂĽ meget som ved forureninger i Afrika, og ifĂ¸lge en udregningsmodel i databasen vil BP skulle betale mellem 200 og 400 mio. kr. pr. dag, udslippet stĂĽr pĂĽ. Udslippet har allerede stĂĽet pĂĽ i 42 dage, og det svarer â&#x20AC;&#x201C; jĂŚvnfĂ¸r ovenstĂĽende tal â&#x20AC;&#x201C; til mellem otte og 16 mia. kroner. Hvis forureningen fortsĂŚtter indtil midten af august â&#x20AC;&#x201C; som BP har forudset kan blive

selskabet med et stĂ¸rre kursfald end BP nogensinde kan komme til at betale for udslippet, siger Ivor Pether fra Royal London Asset Management til Bloomberg.

! # B ! Men kursfaldet er ikke den eneste kendte omkostning. En anden er regningen for BPs forelĂ¸bige indsats. I sidste uge oplyste BP til bĂ¸rstilsynet, at indsatsen indtil da havde kostet selskabet seks mia. kroner. BelĂ¸bet omfatter omkostningerne til en nĂ¸dboring, forsĂ¸gene pĂĽ at lukke for den lĂ¸bske boring og Ă¸konomisk hjĂŚlp til de omkringliggende stater og til bl.a. fiskere. Men de to stĂ¸rste omkostninger ved en olieforurening er

& Og sĂĽ er der retssagern ne. Advokater i fem stater har bebudet sagsanlĂŚg mod BP og BPs g alene underentreprenĂ¸rer, og de 11 borearbejdere, som m dĂ¸de ved eksplosionen pĂĽ bo oreplatformen ÂťDeepwater Ho orizonÂŤ, kan komme til at koste selskabet dyrt.

# E "%!! !

%:133-9;

"-;

#-44-5:=C9

<6/

;9)6,-; 741-

Den Mexicanske Golf

! " $ % "

< & ! # B # ! 7 # " " E & ! B # ) ! E ) # D & ! ! " # " F * ! ) ! # E ! # ! " B ! ! B * & B ! " ! E B ! & # &# # " ! ! ! ) ! ! # ! ! B & &E ! !" E ! * ! ! #* " )

" E % J

$ B!! $E $$ "

" ! ! #) ! " ?=5 ! # & B ! ! ! 5 -323 ! ( %% @ C' #

$ " * ! * # ! " ! 6 & ! ! * & ! " ! ! & ! # D * ) # ! " !

# & ! & ! !" ! * !

# * ! ) ! ! #

# * " ! ! ! ! (> : ' # " ! # " # " ! * 6 & ! ! B * * ! # ! & ! " ! # !

* # ! * ! " ! ! " . ,,, !* ! ! ! #) " ! "

! !* ! ! # ! ! ) & * ! * 6 ! ! # * ! ! * ! ! B " # B ! ! ! & & " !& ! ! " ! B & # " ! .,, ! ! ! )

* ! B ! !

% 5 ! # * #) ! ! ! " & B ! # * ! " " ! * B ! & & D & ! ! " " ! * # ! ! > ! #" ! #) ! & ! * # # " ! " ! # ! * )

41-:814: .79-*?//-6,- :13916/

79-9D94-,616/ ;1/9D9

? ! !B ! ! D ! E % # ! ! ! = ! & ! ! # ! ! & ! # ! ! ! * & B " !

9D6,07=-,

! " ! 6 8 ! " * " ! ! B ! ! !! & ) ! B ! !B ! B 6 * ) ! ! " & # ! # ! 5

!4733-6 *41=-9 84)+-9-; 7=-9 ,-; 0<4 8F 9D94-,616/-6 .9) *9D6,-6 0=79.9) 5-:; 741- :1=-9 <,

!4733-

!4733-6: 5F4 ?*,- 5 9-,,- 5 D2,- 5 &C/; ;76

41-:;9D5

$ " *# # ) F !B " & ! " & ! $ "! # ! *# ! & # ! * ! B ! ! # # ! # # !B ! ! * # # ! G ! #! " ! = " #) # ! ! # ! * * ! ! ..

B & * ! B & ! ! " ! * & # " ! - 0 ! B =& ! ! ! DB ! " ! # " ! # - .,, " ! " * !

$' (

= ! DB ! ! " % ! ! ! ! ( $ ! 7 C ' ., ! -- & ! ! # !

# "

' "

Har BP rĂĽd til det? Nu er styrtdykket i aktiekursen broderparten af regningen, og hvis ikke BP for inden bliver overtaget, sĂĽ kan aktien stige igen. Men hvad sĂĽ med det resterende belĂ¸b? De mellem 100 og 200 mia. kroner? Det har BP rĂĽd til at betale. I de seneste fire ĂĽr har BP ifĂ¸lge Google Finance haft et overskud pĂĽ sammenlagt 500 mia. kr., og de direkte omkostninger ved udslippet svarer dermed i vĂŚrste fald til halvandet ĂĽrs overskud.

I 2005 dĂ¸de 15 arbejdere ved en eksplosion pĂĽ et BPraffinaderi i Texas, og BP blev dengang dĂ¸mt til at betale 12 mia. kr. i erstatning. En bĂ¸de kan ogsĂĽ nĂĽ en anselig stĂ¸rrelse. Efter ÂťExxon ValdezÂŤ-udslippet blev Exxon idĂ¸mt en bĂ¸de pĂĽ 30 mia. kr., som dog ved en senere retsinstans blev sat ned til tre mia. kroner. BP-olieudslippet kan i vĂŚrste fald ende med at blive ti gange sĂĽ stort som ÂťExxon ValdezÂŤ. Uanset hvordan man vender og drejer tallene, og om man vĂŚlger de hĂ¸je eller lave, de mest gunstige eller de mest pessimistiske tal, sĂĽ vil omkostningerne for BP sĂĽledes nemt kunne overstige 500 mia. kr.

%" $

30 30

79-4-,616/

7=-,4C3)/ 47> 7<; 89-=-6;-9

=193-,- 133- ,) *79-84);.795-6 :)63

)=*<6,

F9 34733--6 -9 8F 84),: *41=-9 741-6 .)6/-; 7/ =14 :;1/- 78 1 ;788-6 ). 34733-6 7/ ,-9.9) =1,-9- 78 ;14 :31*-; 6 :4)6/- ..9) :31*-; *41=-9 5-, G-96::;?9-; <*F, .79*<6,-;; ;14 34733-6 0=79.9) -6 *4)6,166/ ). 741- 7/ =)6, -.;-9 84)6-6 =14 *41=- :</-; 78 ;14 :31*-;

D9:; 0C4,-: 5<,,-9 6-, 1 741-4-,616/-6 :;)9;-6 =14 ,-; 9?/- <, :)55-6 5-, 741-6 5-6 ;14 :1,:; =14 ,-; ;<6/-9- 5<,,-9 4C//- :1/ 7=-6 8F 741-6 7/ 516,:3- <,:4188-;

! A $' $ @

6 .79:-/416/ )6*916/-: 8F ;788-6 ). *79-9D9-; .79 ); 516,:3- 16,;9C6/616 /-6 ). 0)==)6,

F9 .79:-/416/-6 -9 8F 84),: =14 ,-; 5-:;- ). ,-6 <,H?,-6,- 741- 3<66- 78.)6/-: 7/ .D9-: 78 ;14 -; ;)63:31* 8F 7=-9H),-6

-; -9 4)6/;.9) :133-9; ;-36133-6 =14 3976-: 5-, 0-4, .79 ,-6 0)9 )4,91/ =C9-; .79:D/; 8F ,-66- ,?*,- 35 .D9

$ =<9,-9-9 ); ,-6 4)6/:1/;-,- 4D:616/ -9 -6 )H):;616/:*9D6, ,-9 151,4-9;1, .D9:; 3)6 =C9- .C9,1/ 1 )</<:;

. F9 5<,,-9-; 0)9 .F-; 7=-9;)/-; 0C4,-: +-5-6; 1

-5-6;-6 .?4,-: 1 *<6, 7/ 4C3)/-6 :;788-: 8-95)6-6;

> !4 9

4 8 9 $ 7 : )

% # ! " ! ! * ! # ) ! ( $ ' * !

-; .D9:;- :391,; -9 ); G-96- ,-; *-:3),1/-,- *79-9D9 .9) ;788-6 ). 741-314,-6: :13916/ 3)4,-; *47>7<; 89-=-6;-9 $ -; :3-9 =-, 02C48 ). -6 G-96:;?9-; 3C,-:)= 5-, ,1)5)6;:3C9

/ 41-*9D66,

! ! # # ! & ! ! *# "

!B & # # !B

" # "# $ "

79*-074, 7=-9 .79 ,-6 6?- ;-3613 -6 ;)/-9 :)6,:?641/=1: 5-44-5 I9- 7/ :?= ,)/- ); /-66-5.D9- 7/ $ =14 .D9:; -.;-9.D4/-6,- =1,- 75 78-9);176-6 0)9 0).; -6 =193616/

?; =6<><4 9<7; << + >>A 8 5 = + 56

5 " 7*

Berlingske Tidende, Danmark: LĂ&#x2DC;RDAG D. 17. JULI 2010 / BERLINGSKE TIDENDE / 13

Redigeret af Keld Nissen / Layout: Henrik Kruse

LĂ&#x2020;S MERE

FOKUS OLIEUDSLIP

LĂŚs tidligere artikler om olielĂŚkagen i Den mexicanske Golf. www.berlingske.dk/bp

LĂĽg over olielĂŚk ( ;C 7 skaber ikke jubel Ingen tĂ¸r endnu ĂĽnde lettet op, efter at det langt om lĂŚnge lykkedes olieselskabet BP at lĂŚgge lĂĽg pĂĽ det katastrofale olieudslip i Den Mexicanske Golf. Store mĂŚngder olie truer stadig dyr og kyster, og lĂĽget er formentlig kun en midlertidig foranstaltning. Af Lars Henrik Aagaard For fĂ¸rste gang i nĂŚsten tre mĂĽneder vĂŚlter der ingen ny olie op pĂĽ overfladen af Den Mexicanske Golf. Torsdag lykkedes det nemlig for olieselskabet BP at fĂĽ placeret et 75 ton tungt lĂĽg over lĂŚkken 1.500 meter under havoverfladen, hvorved der blev sat en i hvert fald midlertidig stopper for den formentlig stĂ¸rste miljĂ¸katastrofe i hele USAs historie. Det britiske olieselskabs operationschef pĂĽ stedet, Doug Suttles, formulerede situationen sĂĽledes efter den delikate og teknisk uhyre krĂŚvende manĂ¸vre i det mĂ¸rke dyb: ÂťVi er langt fra mĂĽllinjen... Det er ikke nu, vi skal feste.ÂŤ De kommende timer og dĂ¸gn betegnes som yderst kritiske. Teknikere overvĂĽger konstant deres mĂĽleudstyr for at se, om trykket falder, stiger eller holder sig stabilt. Et hĂ¸jt tryk fra den nedefrakommende olie er et godt tegn, for det vil indikere, at lĂŚkagen er indkapslet og formentlig kommer fra bare et enkelt hul. Et lavt eller faldende tryk vil omvendt vĂŚre et meget dĂĽrligt tegn, for det vil indikere, at ikke alle huller er stoppet, og at olie fortsat flyder ud fra andre omrĂĽder af havbunden.

Det vĂŚrste, der nu kan ske, er fĂ¸lgende: Det stigende olietryk fra det tilsyneladende velplacerede lĂĽg skaber sĂĽ stor ustabilitet i grundfjeldet under havbunden, at fjeldet revner over et stort omrĂĽde, hvorefter olien vĂŚlter op fra talrige revner over et stort omrĂĽde under havbunden. Skulle det ske, vil BP â&#x20AC;&#x201C; og USA â&#x20AC;&#x201C; stĂĽ med en miljĂ¸katastrofe i deres olieindsmurte hĂŚnder, som vil vĂŚre endnu svĂŚrere at standse og kontrollere end den nuvĂŚrende. Alle beder derfor til, at trykket holder sig hĂ¸jt og stabilt. Er det tilfĂŚldet, er flere scenarier mulige. Et er, at BP simpelthen lader lĂĽget blive, hvor det er og derefter nĂ¸je overvĂĽger indkapslingen i formentlig ĂĽrevis fremover. En anden er, at man sĂĽ at sige letter pĂĽ lĂĽget â&#x20AC;&#x201C; hvorved ny olie vil lĂŚkke over et tidsrum â&#x20AC;&#x201C; for at blive i stand til at fĂ¸re et rĂ¸r over lĂŚkagehullet med henblik pĂĽ direkte oppumpning til tankskibe pĂĽ overfladen.

Som plaster pĂĽ en dĂ¸d BP har endnu ikke offentliggjort, hvilken vej man Ă¸nsker at gĂĽ nu, men ifĂ¸lge New York Times er det ikke sĂŚrlig sandsynligt, at man blot lader lĂĽget sidde pĂĽ. Blandt mange amerikanere

er tĂĽlmodigheden imidlertid allerede sluppet op. Millioner og atter millioner af liter olie er sluppet ud siden eksplosionen pĂĽ olieplatformen Deepwater Horizon 20. april, og et omfattende og enestĂĽende havog kystomrĂĽde i det sydĂ¸stlige USA er pĂĽfĂ¸rt store biologiske og Ă¸konomiske skader. Som krabbefiskeren Jeff Ussury udtrykte det over for New York Times, efter at BP havde fĂĽet lĂĽget sat pĂĽ plads: ÂťDet er som et sĂŚtte et plaster pĂĽ en dĂ¸d mand.ÂŤ Med tiden vil naturlige kemiske processer neutralisere stĂ¸rsteparten af den olie, der allerede er flydt op til overfladen. Men eksperter mener, at store lommer af olie stadig flyder rundt i dybderne og vil dukke op til overfladen i de kommende uger. Der vil formentlig ogsĂĽ gĂĽ uger, fĂ¸r myndighederne ophĂŚver et fiskeforbud, som gĂŚlder over et gigantisk havomrĂĽde pĂĽ nĂŚsten fem gange Danmarks areal. Og der kan gĂĽ mange ĂĽr, fĂ¸r naturen er genoprettet efter de omfattende skader pĂĽ bl.a. krebsdyr, fisk og fugle i det store havspisekammer ud for kysterne af Louisiana, Mississippi, Alabama og Florida.

4 8

amerikanske prĂŚsident, der hĂŚftede sig ved, at det nu bliver lettere at opsamle olien, uanset om BPs teknikere vĂŚlger at lade lĂĽget blive siddende eller ej. Men derefter tilfĂ¸jede han: ÂťProblemet er bare, at nĂĽr vi nu ikke lĂŚngere kan se olien fosse ud, sĂĽ tror folk, at sagen er klaret. Men vi er langt fra fĂŚrdige endnu.ÂŤ For selvom der ikke skulle sive en drĂĽbe olie mere ud fra den ulyksalige boring, er skaden allerede sket. En af de stĂ¸rste miljĂ¸katastrofer i USAs historie har lĂŚnge vĂŚret en realitet. ÂťEt enormt oprydningsarbejde venter os. Borgerne og isĂŚr erhvervslivet i Golf-omrĂĽdet er meget hĂĽrdt ramt. De skal have deres erstatning,ÂŤ sagde Barack Obama

56A2* )* *2'4- *2

DEEPWATER HORIZON

3; 6.870

44.000

+ 119

+ 7 C 8 975 km

- 05+4* 3 7 8 G # ! " ' # $ (! ' 0" ' * (" && ) + ) /$ ' %" $( ! # (! % ,( (! $(! ' < G

F 8 7 8 8 < 7 < 7 7 H ; 9 :7 8 ; F $ & D 7 7 8 7 , 9 7 D 7 C; 8 8F MĂŚngden af olie fundet pĂĽ strande og marskomrĂĽder: 4 8 <C 0

Den Mexicanske Golf

@ 9 ?

' # (%# " $* %+ ' 0' ' %" ' . ( %+ ' ' $) '&' ( -

3 '+(2A )- E 34*)*4 ( 7 ; G 7 C 8 F < G 7 7 C 7 8 < <F8

( ; 8 8 8 ; 6 " %' " + %' *$ ) # ( !! ' ( $%' $ $ $( + $) " ' %' ) ) , '" ' %"

3 ;; 9 7 7 8

@4 ? # 7

" $" ) # ) $ *"

@ 0 7 ? # 7

@0 9 2 9? $! '

" $" ) # ) $ *"

@*< / ? $! ' + F 7 8 7 8 @, = 7 ?

4 ; 7 ; ; 6C8

+ F 7 8 7 8 @4 ?

4 I

2 6

/ ; ;; + 8 8 ;

5 )*23B-3/* *2'4- *2 + D8 F 7 D 8 D 7 2

@, = 7 ? # 7

0' - -)4* '+ .505 )*23B-3/* /* -/'0-*2 +: 7 D: 8 F ; ; 7 ; 7 ; 7

@6 ; 8 7 ? $ '(0 (! !%$()'*!) %$( % * (),'( $() "" ) %$

42' 3 *' ))--'G 8 D 7

@3; 7 ? @) < * ? # 7 @, =? 1"

+ 8 8 ; " %' $ '0' ' )' ) ) " () " $ $ '

3 ;; 9 7 > & ' ) %' &" ) %'#

/ # ( 7 ; 8 ;

42' 3 *' ))-'G 8 D 7

6*2+0')*35 - + 7 7 C 8 : 9 < < G 7 8 7 7 8 8

mart@berlingske.dk

2D 7

3 D

lha@berlingske.dk

og sendte dermed et dobbelt signal. Dels til BP, om at olieselskabet kommer til at bĂ¸de dyrt for sit ansvar for svineriet. Dels til ofrene for katastrofen, om at de ikke vil blive glemt af forbundsmyndighederne, nĂĽr mediernes interesse for sagen svinder ind. Det sidste er ellers lige prĂŚcis, hvad Bobby Jindal, der er guvernĂ¸r i en af de hĂĽrdest ramte stater, Louisiana, frygter. ÂťKampen er langtfra forbi for Louisiana. Det er alt for tidligt at erklĂŚre missionen for fuldfĂ¸rt,ÂŤ understregede Jindal, da nyheden om den succesfulde indkapsling blev kendt.

D 3 <

BOP

Katastrofalt for dyrelivet 9 9 ; ;< 7 < , < 8 7 ; ; H 7 F 7 ;; 7 < 7 7C;; ) H 7 7C;; < G 7 F 7 8 8 7 ( <

8 I D 7C;; 7 < 8

Selv hvis lĂĽget pĂĽ olieudslippet holder, vil det kun vĂŚre fĂ¸rste skridt til lĂ¸sning af katastrofen, advarer USAs prĂŚsident. BARCELONA: SelvfĂ¸lgelig er det en lettelse, at der nu endelig er blevet sat en stopper for den sorte dĂ¸d, som amerikanerne de seneste mange uger dagligt har kunnet se fosse ud pĂĽ live TV, mens den langsomt forpestede alt liv i den Mexicanske Golf. OgsĂĽ selvom det mĂĽske kun er midlertidigt. Men netop fravĂŚret af de dramatiske billeder er farligt og misvisende, advarede Barack Obama i gĂĽr i en kommentar til olieselskabet BPs forelĂ¸big succesfulde indkapsling af udslippet efter en lang rĂŚkke mislykkede forsĂ¸g. ÂťDet er en god nyhed, at det nye lĂĽg over udslippet er kommet plads,ÂŤ sagde den

For fĂ¸rste gang siden olien begyndte at strĂ¸mme ud den 20. april i Den Mexicanske Golf, lykkedes det torsdag for olieselskabet BP at stoppe udslippet ved at placere et 75 ton tungt lĂĽg over lĂŚkken. Dermed blev der sat en i hvert fald midlertidig stopper for den formentlig stĂ¸rste miljĂ¸katastrofe i USAs historie. 3 D ; *!! ' (1 ' ; "%! ' ( %' %" ()'0## $ 42' 4* 4 8 7 7 7 D 7 9 7 ) ; 7 7 7; 8 ;

Obama: ÂťVi er langtfra fĂŚrdigeÂŤ Af Martin TĂ¸nner

USA

/ ;; ;; 7 ' 8 % :

" + (/$! ) $ %+ ' ) ()0'() *" (1 %" $ " + %" ) ) " % " ) ) " () " $ $ $ )%&& $

@4 , ? ;; 7 ' 8 ! : $ ' $ !"%!! $ ) $%" (&'0 ) ( $ !*&" $ %' ) %' $ ' $$ "( $ , ' )

2D ;; 7 ' 8 $ :

0') $ () " $ $ $ *## ()%&& ' *"" '$ ) " " $ 2, ' %& $$ # '0' ) ) " %+ '2 $

4 / ;; 7 F 8 7 $ :

* ' " + &*#& ) $$ # ) %' ' $ $ (! ## ' ) " ( !! ' ( $%' $ $ $ +%'+ '0$ $ (!*"" "*!! % # $) %'( " $

The spread as a whole gives a clear signal about the situation â&#x20AC;&#x201C; which is gloomy! Too much text, and too much text in white on dark background makes it hard to read. The map has no scale, so we have no idea about the size of the area. The drawings are technical and difficult to decipher. Maybe if you were an ingineer you would be able to understand this graphic.

) H 9 < ; 7 77 8 7 ; 7D7 ; 7 77 F ; 0 ; 8 H ; 8 8 F < F< 7 ; ; 7 < 8 ;C 7 8 < 8 8 8 F7 FH ) H < 7 7 7 9 D: 89 7 <D 7 ; 7 ; 7 8 ;C

0 2 7C; 8 C ' 8 ! : ,() # ) $ ( #" $% ) %" $ $ ) " ) " + 3 '$ ) %' ) 0' &" ( ) " $ $*+/' $ )' )

REUTERS, BERLINGSKE TIDENDE GRAFIK: MARIE LIND

Berlingske Tidende, Danmark: The chronology showing the attempts to stop the leaking from the oil well is the best and most clear part of this very large graphic. The many small elements are very confusing. A big pelican smeared by oil apparently walks on the water â&#x20AC;&#x201C; or is it really the bottom of the sea? Hard to decode. No indication of scale on the map. The drawings are too technical and hard to understand â&#x20AC;&#x201C; and so is the accompanying text. For instance â&#x20AC;&#x201C; what is a â&#x20AC;&#x153;hydratâ&#x20AC;?? The readers are left in the dark.

Berlingske tidende, july 17, 2010. Inside tabloid spread. Graphic: Marie Lind. Layout: Henrik Kruse. SNDSMagazine 2010|3

12 / BERLINGSKE TIDENDE / LĂ&#x2DC;RDAG D. 17. JULI 2010

Ulkomaa

KIRJEENVAIHTAJAT l Berliini Katarina Baer l Bryssel Ann

Helsingin Sanomat, MAY 26, 2010.

Helsingin Sanomat, June 5, 2010.

KESKIVIIKKONA 26. TOUKOKUUTA 2010

HELSINGIN SANOMAT l B 1

Ulkomaat

hs.ulkomaat@hs.fi Uutisvinkit: (09) 122 4004

Deepwater Horizonin öljyturma kuuluu jo historian p PAHIMMAT MERTEN ÖLJYONNETTOMUUDET

Atlantic Empress 197

Persianlahti 1991

Pahin tiedossa oleva sä törmäsi Karibialla Aege litraa (2,1 miljoonaa ba

Irakilaiset avasivat öljykenttien venttiilit vetäytyessään Kuwaitista. Arviolta 1,3 miljardia litraa (8 miljoonaa barrelia) raakaöljyä päätyi mereen.

PL 65, 00089 Sanoma

KIRJEENVAIHTAJAT l Berliini Katarina Baer l Bryssel Annamari Sipilä l Lontoo Anssi Miettinen l Moskova Jussi Niemeläinen l Pariisi Heli Suominen l Peking Petteri Tuohinen l Tukholma Anna-Liina Kauhanen l Washington Pekka Mykkänen

Deepwater Horizon 2

Öljyvuoto arviolta 1,9 000 barrelia) päivässä 85–720 miljoonaa litra perjantaihin menness neliökilometriä, eikä v

Ixtoc 1979 Deepwater Horizonin kaltainen onnettomuus Meksikonlahdella. Ixtoc I –porauslautta räjähti kesäkuussa 1979, ja vuoto jatkui maaliskuuhun 1980. Arviolta 520 miljoonaa litraa (3,3 miljoonaa barrelia) öljyä pursusi mereen.

SOUL . Pohjois-Korea ilmoitti tiistaina katkaisevansa kaikki suhteensa Etelä-Koreaan. Päätöksen syynä on se, että Etelä-Korea ryhtyi eilen pakotetoimiin Pohjois-Koreaa vastaan. Etelä-Korea syyttää Pohjois-Koreaa sotalaivansa upottamisesta maaliskuussa. Pohjois-Korea sanoo irtisanoutuvansa maiden välisestä hyökkäämättömyyssopimuksesta. Lisäksi kaikki hallitusten välinen yhteistyö ja viestiliikenne katkeaa. Pohjois-Korea aikoo myös karkottaa eteläkorealaiset työntekijät yhteiseltä teollisuusalueelta, joka sijaitsee Pohjois-Koreassa.

STT–Reuters–AFP

Viisi somalialaista merirosvoa oikeuteen Hollannissa

Exxon Valdez 24. 3. 1989 Alaskan öljyonnettomuus on USA:n toistaiseksi suurin öljyn aiheuttama luonnonkatastrofi. 41 miljoonan litran öljypäästö on parhaassakin tapauksessa vain puolet Deepwater Horizonen öljypäästöstä.

Öljy kulkee vaarallisilla vesillä Säiliöalus repesi törmäyksessä Singaporen edustalla tiistaina. Öljynkuljetuksista suuri osa kulkee vaarallisissa kapeikoissa, kuten Suomenlahdella. Matti Mielonen HS

edustalla tapahtui tiistaiaamuna öljyturma, jollaista on pelätty öljynkuljetusreiteillä ympäri maailmaa. Suuri osa kasvaneista öljymääristä kulkee vaarallisissa kapeikoissa. Rahtialus repäisi malesialaiseen säiliöalukseen kymmenmetrisen aukon, josta vuoti mereen noin 2 500 tonnia raakaöljyä. Määrä on kymmenesosa siitä, mitä on valunut Meksikonlahden pohjasta runsaan kuukauden aikana. Tiistaina Singapore ja Malesia lähettivät kaksikymmentä alusta keräämään öljyä. Ympäristövaikutuksista eivät uutistoimistot tiistaina kertoneet.

SINGAPOREN

Singaporen öljyturman tekee se, että säiliöalus Bung Kelana 3 ylipäätään törmäsi toiseen alukseen liikenteenvalvonnasta huolimatta. Malakansalmessa on periHUOLESTUTTAVAKSI

aatteessa samanlainen laivaliikenteen valvonta kuin esimerkiksi Suomenlahdella. Ei ehkä yhtä kattava, mutta valvonnan pitäisi silti estää törmäily, arvioi liikenteen turvallisuusviraston osastonjohtaja Sanna Sonninen, joka on itsekin purjehtinut kapeaa väylää. Malakansalmi oli Sonniselle ”mielenkiintoinen” kokemus. Salmessa on asianmukaiset kaistat erikseen pohjoiseen ja etelään kulkeville aluksille, mutta laivoja on lähes ruuhkaksi, eri lähteiden mukaan 50 000 vuodessa eli lähes 140 päivässä. Kapein kohta on vain 2,7 kilometrin levyinen. Malakansalmi on yksi maailman öljynkuljetusten vaarallisista kapeikoista. Yhdysvaltain energiahallinnon listalla ovat lisäksi esimerkiksi Hormuzinsalmi Persianlahdella ja Turkin salmet Kaspianmeren, Marmaranmeren ja Välimeren välissä. Maailman öljyntuotannosta yli puolet kulkee säiliöaluksil-

USA pidättää henkeä BP:n yrittäessä tukkia jättivuotoa Öljyn tappamia lintuja on löydetty jo satoja, Louisianan herkistä rannoista yli 110 kilometriä saastunut. Pekka Mykkänen HS

Yhdysvalloissa odotettiin tiistaina henkeä pidätellen ja kädet ristissä, onnistuuko öljy-yhtiö BP tukkimaan valtavan Meksikonlahtea saastuttavan öljyvuodon tänään keskiviikkona. BP yrittää tukkia vuodon mutamassalla ja betonilla, mutta yhtiön edustajat varoittivat, että hanke toimii vain noin 60–70 prosentin todennäköisyydellä. BP on epäonnistunut aiemmissa yrityksissään, ja siten öljyä on vuotanut merenpohjasta veteen ehkä 800 000 litraa joka päivä sitten 20. huhtikuuta sattuneen Deepwater WASHINGTON.

Horizon -öljylautan räjähdyksen. kilometrin syvyydessä ja noin 65 kilometriä rannikolta sijaitseva vuoto on saastuttanut Louisianan osavaltion herkkää ja rehevää rannikkoa ainakin 110 kilometrin matkalta. The Washington Post -lehti kertoi tiistaina, että turman jäljiltä on löydetty 316 öljyn tappamaa lintua ja 41 elävää öljyn tahrimaa lintua. Kymmenet miljoonat litrat öljyä meressä uhkaavat ekosysteemeitä, kalastusta, ravustusta ja turismia useiden Meksikonlahden rantaosavaltioiden alueella Texasista Floridaan. Asiantuntijoiden mukaan tuhojen täysi kokoluokka selviää vasta vuosien päästä. Onnettomuuden aiheuttamista poliittisista paineista kertoi se, että presidentti Barack Obaman ilmoitettiin matkaavan Louisianaan taas perjantaina. Hallitusta on arvosteltu liian hitaasta reagoinnista kriisissä.

Kasvava öljynkulutus ja kapeat salmet lisäävät onnettomuuksia

*2009, **2007

Öljyn merikuljetukset

Suomenlahti

miljoonaa barrelia päivässä

- Yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Erityisesti öljykuljetusten määrä Venäjältä Eurooppaan on lisääntynyt tuntuvasti viime vuosina.

Suomenlahti 2,9* (7 %)

Malakansalmi**

muu maailma

25,1

(35 %)

- Kapeat salmet, mataluus ja jää tekevät siitä vaikean navigoinnille ja lisäävät onnettomuusriskiä.

(58 %)

maailma yhteensä: 43 milj.

Malakansalmi

Karttakeskus

- Hormuzinsalmen ohella toinen strategisesti tärkeistä kuljetusreiteistä maailmassa. Lyhin merireitti Lähi-idän ja Aasian kasvavien markkinoiden välillä.

Malakansalmi

MALESIA S u m a t ra

- Kapeimmalta kohdaltaan salmi on vain 2,7 kilometriä leveä, mikä lisää yhteentörmäysten, karilleajojen ja öljyvuotojen riskiä. Uhkana ovat myös merirosvot.

SINGAPORE

Intian INDONESIA valtameri Jakarta 1 000 km

Lähteet: EIA, HELCOM, Reuters, Sanna Sonninen Koonnut: ANTTI ÄMMÄLÄ / HS, LH /HS

la, joita on YK:n Maailman merenkulkujärjestön (IMO) mukaan merillä ainakin 8 000. Vaarallisten kapeikkojen listalla ei ole Suomenlahtea, jonka sinne voisi suomalaisten mielestä lisätä. Suomenlahdella säiliöaluksia on joka päivä parikymmentä, ja jotkut niistä ovat vähän suurempia kuin Singaporessa tiistaina revennyt Bung Kelana 3. Suomenlahdella kulkee nyt 150 miljoonaa tonnia öljyä vuodessa ja vuonna 2050 ennusteen mukaan jo 250 miljoonaa tonnia, koska se on tärkein reitti Venäjän öljynviennille. turvallisuutta on pyritty lisäämään kieltämällä ensinnäkin yksirunkoiset säiliöalukset. Tilalle on 2000-luvun aikana tullut kaksirunkoisia aluksia. Suomenlahdella ei ole käynyt yksirunkoista alusta vuosiin. Singaporessa revennyt Bung Kelana 3 on kaksirunkoinen

ÖLJYNKULJETUSTEN

alus, joten kova törmäys voi repäistä myös aluksen rungon sisällä sijaitsevan öljysäiliön. Törmäyksiä on yritetty estää monin tavoin. IMO on esimerkiksi määrännyt aluksiin pakolliseksi järjestelmän, joka lähettää sijainti- ja tunnistetiedot automaattisesti. Tämä niin sanottu AIS-järjestelmä lähettää vaaditut tiedot radiosignaalilla. Laivat ja reitin varrella maissa olevat liikenteenvalvontakeskukset tietävät aluksen olinpaikan. Öljyturmien kuten muidenkin haverien syy on Sonnisen mukaan komentosillalla. ”Sanonnan mukaan neljä viidestä onnettomuudesta johtuu inhimillisistä tekijöistä”. Komentosillalla voi olla väsyneitä ihmisiä, jotka eivät pysty ottamaan varoituksia vastaan. Kommunikointi voi olla vaikeaa kielipulmien takia. Toisesta laivasta kertova AIS-signaali voi olla luettavissa vain erillisellä laitteella, jonka tiedon yhdistäminen

Koonnut: MATTI MIELONEN / HS Grafiikka: TUIJA KIVIMÄKI / HS, JH / HS

Öljy on tahrinut ainakin sata kilometriä Louisianan rannikkoa

Öljyä on vuotanut Meksikonlahteen yli kuukauden. Öljynporauslautta Deepwater Horizon syttyi tuleen 20. huhtikuuta. Öljyä on vuotanut mereen 23 miljoonaa litraa. Suomen öljynkulutus oli noin 30 miljoonaa litraa päivässä vuonna 2009.

Mobile MISSISSIPPI Biloxi ALABAMA Pensacola LOUISIANA Gulfport New Orleans

FLORIDA havaitut öljylautat vuotokohta hta

osterisärkkiä

PUOLENTOISTA

Meksikonlahdella kiertävä tä ä silmukkavirtaus voi kuljettaa öljyä Floridan rannikolle. Virtaus kiihtyy kapeissa salmissa ja jatkuu Atlantilla Golfvirtana. Meksikonlahdella on öljypuomeja yli 66 km. Aallokossa ne eivät pidättele öljyä.

YHDYSVALLAT

Panama City

öljyla öljylauttojen arvioitu laajuus

St. Petersburg Pet

Öljyä on yritetty hajottaa kemikaaleilla ja öljyä on poltettu.

Lähteet: Reuters, AP, The New York Times, Öljyalan keskusliitto, Ilmatieteen laitos

kalastuskieltoalue

Meksikonlahti

Orlando Tampa

Fort Lauderdale Miami

pumppu Key West

100 km öljy öljyvuoto

Öljyä torjumassa on sata laivaa ja yli 2 500 työntekjää.

piirrokset eivät ole mittakaavassa

vuoto merenpohja

Vuotokohdan päälle on laskettu kaksitoista metriä korkea teräskupu keräämään öljyä. Pumppu nostaa öljyn putkea pitkin keräysaluksiin. Se on kerännyt öljystä vain osan. BP aikoo tällä viikolla yrittää tukkia vuotoa sementillä ja mudalla.

tutkatietoon on vaikeaa. Pulmana on Sonnisen mukaan sekin, että merten vapautta ei ole rajoitettu. Rannikkovaltiolla on vain harvoissa tapauksissa oikeus puuttua kansainvälisillä vesillä liikkuvan aluksen navigointiin. VALVONTA eli alusliikennepalvelu on yleistynyt vasta 20 vuoden aikana. Sitä laajentaisivat muiden muassa Yhdysvallat, Britannia, Tanska ja Ruotsi. On myös maita, joille valvontaverkoston rakentaminen on liian kallista. Merten vapauden nimissä edes luotsausta ei yksikään IMO:n jäsenvaltio voi määrätä pakolliseksi, Sonninen sanoo. Öljy-yhtiöt haluaisivat itse edistää turvallisuutta, sanoo Liikenteen meriympäristöyksikön päällikkö Anita Mäkinen. Meksikonlahden öljyvuodon takia rajusti arvosteltu BP esimerkiksi vaatii aina luotsin aluksilleen, jotka tulevat Itämerelle Tanskan salmien läpi.

FAKTA

Pahimmat öljyvuodot Maailman tähän asti pahin öljyvuoto sattui Persianlahden sodassa Irakissa vuonna 1991. Arviolta 1,3 – 1,5 miljoonaa tonnia öljyä valui mereen, kun irakilaisjoukot sytyttivät öljylähteitä tuleen vetäytyessään Kuwaitista. Kesäkuussa 1979 Ixtoc Uno -öljylähteellä Meksikon rannikolla sattunut räjähdys tuhosi porauslautan ja päästi mereen noin 450 000 tonnia öljyä. Vuoto jatkui maaliskuuhun 1980 asti. Suurin säiliöalukselle tapahtunut onnettomuus sattui heinäkuussa 1979, kun kreikkalainen Atlantic Empress törmäsi toiseen alukseen Trinidad ja Tobagon edustalla. 287 000 tonnia öljyä valui mereen. Exxon Valdez -säiliöaluksen onnettomuus maaliskuussa 1989 Alaskan rannikolla on Yhdysvaltojen historian pahin öljyvuoto. Karille ajaneesta tankkerista valui mereen noin 43 000 tonnia öljyä. Vaikka onnettomuus ei mahdu kymmenen pahimman turman listalle, sen vaikutus luontoon oli tuhoisa. Rannikkoa saaastui 1 600 kilometrin matkalta. Arviolta 250 000 merilintua kuoli.

LOUISIANA New Orleans

Lehti: USA lisännyt salaisia sotilasoperaatioita WASHINGTON . Yhdysvallat on lisännyt salaisia sotilastoimia Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Itä-Afrikassa murtaakseen militantteja verkostoja kuten alQaidan, kirjoittaa sanomalehti The New York Times. Lehti perustaa tietonsa haltuunsa saamiinsa sotilasraportteihin. Toimien tarkoituksena on soluttautua ja tuhota sotilaalliset verkostot muun muassa Iranissa, Saudi-Arabiassa ja Somaliassa. Niillä voidaan lehden mukaan myös pohjustaa Yhdysvaltain mahdollisia hyökkäyksiä, vaikka mitään maata ei raporteissa nimeltä mainittukaan. Puolustusviranomaiset kertoivat lehdelle, että komentaja David Petraeus hyväksyi viime syyskuussa myös salaisen määräyksen, joka sallii tiedustelutoiminnan Iranissa mahdollisen hyökkäyksen edellä.

STT–AFP

Hallitus tappoi vahingossa rauhanneuvottelijan Jemenissä SANAA . Jemenin hallituksen ilmaisku al-Qaidan piilopaikaksi epäiltyyn kohteeseen Jemenin syrjäisessä maakunnassa surmasi vahingossa paikallisen rauhanneuvottelijan ja tämän kaksi henkivartijaa. Asiasta kertoi paikallinen turvallisuusviranomainen tiistaina. Isku tapahtui myöhään maanantaiyönä Wadi Obeidassa Maribin maakunnassa, 173 kilometriä pääkaupungista Sanaasta etelään. Neuvottelijan kuolema sytytti tiistaina yhteenottoja paikallisten ihmisten ja poliisin välillä. Yhteenotoissa kuoli kolme ihmistä. AP

Kenai

Kenain ALASKA niemimaa

Homer me

Bristolinlahti Al

A L A S KA

Alaskanlahti

Kodiak

100 km

DEEPWATER HORIZONIN ENNUSTE TORSTAINA 3. KESÄKUUTA

Viittä somalialaista miestä syytettiin merirosvouksesta hollantilaisessa oikeudessa Rotterdamissa tiistaina. Kyseessä on Euroopan ensimmäinen merirosvousoikeudenkäynti sen jälkeen kun hyökkäykset laivoihin lisääntyivät Somalian edustalla. Miehet pidätettiin tammikuussa 2009. He olivat hyökänneet Hollannin Antilleille rekisteröityyn rahtilaivaan Adeninlahdella. Neljä heistä sanoi olevansa syyttömiä ja yksi sanoi, että köyhyys oli pakottanut hänet merirosvoukseen. Miehiä uhkaa 12 vuoden vankeus. Kymmeniä merirosvoja on pidätetty ja useita on tuotu Eurooppaan, mutta monia on vapautettu suurien kustannusten vuoksi. AP

Anchorage

öljyvuotoalue

Lähde: Exxon Valdez Oil Spill Trustee Council

ROTTERDAM .

Öljyvahinkoa tutkinut hinaaja oli kiinnitetty törmäyksessä vaurioituneeseen malesialaiseen Bung Kelana 3 -alukseen tiistaina Singaporessa.

Öljylautta suurimmillaan 28 000 neliökilometriä. Saastunutta rantaviivaa oli 2 100 km.

Pohjois-Korea katkaisee kaikki suhteensa Etelä-Koreaan

LYHYESTI

GREG SOMERVILLE REUTERS

ALABAMA

vuo vuotokohta

Panama City

100 km

FLORIDA

Meksikonlahti

Orlando Tampa Fort Lauderdale Miami

öljylauttojen arvioitu laajuus

Key West

Lähde: New York Times

Pelastusyritys epäonnistui jä

Öljy virtaa yh Uusi keräyslaite saa talteen vain viisi prosenttia vuotavasta öljystä Satu Helin HS TOIVEET saada Meksikonlahden öljyvuoto hallintaan kokivat perjantaina jälleen takaiskun. Uusi keräyssäiliö laskettiin vuotavan putken päälle varhain perjantaiaamuna, mutta iltaan mennessä se oli saanut talteen vain pienen osan mereen jatkuvasti pulppuavasta öljystä. Laite pystyy kerää-

mään päivässä noin tuhat barrelia (159 000 litraa) öljyä. Tämä on kirjaimellisesti vain pisara meressä, sillä Yhdysvaltain viranomaisten arvioiden öljyä vuotaa päivittäin 19 000 barrelia. Varhain perjantaiaamuna Suomen aikaa Meksikonlahdella ehdittiin jo iloita, kun uusi keräyslaite saatiin onnistuneesti paikoilleen. Illan kuluessa ilmeet kuitenkin synkkenivät, kun tietoa talteen saadun öljyn määrästä ei kuulunut. Pelastustoimista vastaava amiraali Thad W. Allen oli perjantaina varovainen lausunnoissaan. ”Olemme sentään edisty-

neet, mutta aiemmat meidän on mismia”, hä Times -lehd

UUDEN ö ongelmat tuuletusauk kautta öljy mereen. Ve luopua, sillä sikonlahden si voisi vyö ja sekoittua kaasuun. S jään kaltai saattaisi tuk Alun per oli vain hä säiliö saat

Agnete Holk News graphic designer in the graphics department of Morgenavisen Jyllands-Posten. Chief Designing Officer 1994-2008. Has been working with news graphics, design and layout at Öljyvahingosta toipumine Jyllands-Posten since 1987. Formerly vie vuosikymmeniä SND Best News Design jury member, la Kuuselan mukaan pitkäai- tei hiilivety Useat eläinlajit ovat kaisten tuhojen minimoimi- vintoketjuu and SNDS Best of Scandinavian vaarassa kuolla sessa tärkeintä olisiNews estää öljyä opiston kala saavuttamasta rannikkoa. fessori Saka sukupuuttoon. Design jury member. Educatedkasvillisuuden at the Ranta-alueiden Tuula Kuu suojassa pesivät ja kutevat kaan kalas Lari Malmberg ja kalalajit. Lisäk- elinkeinons SchoolHSof Arts and monet Craftslintu1983-87. si öljyn poistaminen rantarä”Öljylle a öljyonnettomuuk- meiköistä ja suomaasta on kukaan ede Member SNDS since sien historia piirtääof Meksikonerittäin1988. vaikeaa. Operaatio ja maistuu p lahden tulevaisuuden ylle vaatii valtavia maansiirto-opeEagnete.holk@jp.dk mustan varjon. raatioita, jotka tuhoavat ranSUURTEN

AMERICAN

SNDSMagazine 2010|3

Helsingin Sanomat, Finland:

A simple graphic. Really good idea to show the sea currents on the map, which is easy to understand. Interesting to hear about Finland’s daily oil consumption compared to the size of the oil spill. The oyster banks of Louisiana are included on the map, and we understand why the fishermen are worried. The bottom part seems like an unnecessary extra add-on – but there was room for something! Maybe it would have been better to split the graphic in two instead?

Tiedelehti Scientific Americanin mukaan Alaskan rannikolla vuonna 1989 karille ajaneesta Exxon Valdez -öljytankkerista purkautunutta öljyä löytyy onnettomuusalueelta edelleen, yli 20 vuotta tapahtumien jälkeen. Massachusettsissa Buzzardsinlahdella vuoden 1969 proomuonnettomuudesta muistuttavat tänäkin päivänä bensa-aseman hajuiset rämeiköt. Meksikonlahden öljyvuodon arvellaan ohittaneen Exxon Valdezin -onnettomuuden Yhdysvaltain suurimpana ympäristökatastrofina jo toukokuun lopulla.

nassa pesivien eläinten elinpiirin lähes yhtä tehokkaasti kuin öljy. ”Kuitenkaan missään uutiskuvissa ei ole näkynyt öljypuomeja, joilla öljyn rantautuminen pystyttäisiin suhteellisen tehokkaasti estämään”, Kuusela sanoo.

RAAKAÖL JYN tuhoava vaiku-

tus perustuu sen sisältämiin aromaattisiin hiilivetyihin. Hiilivedyt voivat aiheuttaa vakavia seurauksia kaikille elollisille olioille, jotka joutuvat kosketuksiin niiden kanssa. ”Turman saastuttamat alueet ovat koko Yhdysvaltain tärkeimpiä kalastusalueita. Kalojen altistuttua öljylle kalastus jouduttiin kieltämään, et-

International BP graphics Of course, most graphics were made on continents closer to the disaster. ympäristövahinkoyksikön kemistin TuuThe Inspired Mag blog collected more than 50 examples of visualizations from publications and websites. Some of them are extraordinairily detailed, some very simple, and a few are even pretty funny. See them at Ekortlink.dk/7ztz

MERIKESKUKSEN

tatteleman fessorin R mukaan h muuntautum tai lintujen myrkyllisem vaikuttaviks levittämät m tä Meksikon mutaatioide sairauksina öljyvuodon Suurimm uhanalaisik jotka saatt tapauksessa toon. Britti nin mukaan siin lajeihin muassa kas pikonna, m na ja muuta

at Ulkomaat hs.ulkomaat@hs.fi

Uutisvinkit: (09) 122 4004 PL 65, 00089 Sanoma

namari Sipilä l Lontoo Anssi Miettinen l Moskova Jussi Niemeläinen l Pariisi Heli Suominen l Peking Petteri Tuohinen l Tukholma Anna-Liina Kauhanen l Washington Pekka Mykkänen

Öljyvuoto saa viimein sinetin

pahimpiin

äiliölaivan öljyturma. Atlantic Empress ean Captain –laivaan. 330 miljoonaa arrelia) öljyä valui mereen.

Helsingin Sanomat, August 5, 2010. Toimittajan kuvaamassa viMeksikonlahden öljyvuoto deossa hän jutteli arabitaus-

MAAILMAN IHMISI

Koonnut: SATU HELIN / HS Grafiikka: MINTTU LINJALA, ESA MATINVESI /HS

Lähde: The New York Times, NOAA, Time, HS

taisen nuoren UMP-aktiivin Afganistanin Yhdysvaltain hallituksen virallisen arvion kanssa. Videolla kolmas henrauhankokous vaati kilösuuruudesta, viittaa nuoreen aktivismuutos öljyvuodon sodan loppua barrelia päivässä tiin, Amineen, ja sanoo: ”Hän

miljardia litraa

Persianlahti 1991

kuussa Seignossessa.

LYHYESTI

LOTTA HAGLUND / HS

1,3

on pikku arabimme.” KABUL . Afganistanin heimoSeuraava kuultu lause on 25. 4. ja aluejohtajien rauhankokous Hortefeux’n. ”Yksi on ok. MutAtlantic Empress 1979 0,3 päättyi perjantaina. Kokouk- ta jos niitä on paljon, koituu barrelia sen lopuksi julkistettiin 16- ongelmia.” Exxon Valdez 1989 kohtainen julistus, jossa kaikVideon levittyä julkisuuteen kiä, joiden kautta 0,04 vuotokohta tään kaatamalla mereen milkia sodan osapuolia vaaditaan että lause oli 27. 5. ministeri väitti, 10. 6. 15. 6. 3. 8. joonia litroja kemiallisia pyritään sinetöimään lietteelarvio Deepwater Horizon 2010 0,09–0,7 laskemaan aseet ja tekemään tarkoitettu toiselle UMP:n kanmyrkkyjä, jotka upottavatsovinto. öllä ja betonilla. nattajalle, joka halusi ottaa vaLähteet: livescience.com, HS barrelia barrelia barrelia barrelia Lisäksi kokousedustajat vaa- lokuvan. Myös Amine kiisti Uutistoimisto Reutersin mu- jyn pohjaan pois näkyviltä”, tivat työpaikkoja, kehitystä, ta- julkisuudessa, että Hortefeux kaan ensimmäiset kaksi rei- sanoi Jeremy Symons ympäUUSI PELASTUSYRITYS louskasvua ja loppua korrup- olisi sanonut mitään moitittaristöjärjestö National Wildlife käätukkiminen oli tarkoitus saada Vuodon epäonnistui. Nyt valBP yrittää asentaa 28. 4. tiolle. vaa. HS miiksiuutta myöhään keskiviikko- Federationista uutistoimisto lähteeseen öljyputkea. Kokous ehdotti uuden rauA L A S KA barrelia (1 barreli = noin 159 litraa) porauslautta hankomission perustamista Reutersille. iltana. komentoalus Lähde: Reuters ohjaamaan rauhanprosessia. Ruotsin demarien Fairbanks ”Meksikonlahdesta on tehty Sota Taleban-liikettä vastaan 2 1 Mitä Meksikonlahteen vuotaneille 4,9 miljoonalle öljybarrelille on tapahtunut? LOPULLISESTI vuotokohta sul- kemiallisten myrkkyjen kokeiVaurioitunut öljynSatu Helin HS on jatkunut jo yhdeksän vuot- suosio rajussa Uusi liitosventnostoputki timantjetaan sahattiin suunnitelman mukaan luympäristö.” ta. Yhtäkään Talebanin edusta- laskussa tiili kiinnitettiin tileikkurilla irti kannastaan 41kutsuttu % 3 % on kerätty meren pinnalta jaa ei ollut paikalle öljyputken ÖL JYN suihkuaminen porauselokuun puolivälissä. Anchorage An nchora ho ora ag a ge ge 1,5 kilometrin syvyydessä on haihtunut, noin 4 000 öljyntorjunta-aluksen avulla. rauhanjirgaan, jossa oli 1 600 TUKHOLMA. Ruotsin sosiaalikantaan kaukoYHDYSVALTOJEN hallituksen kaivosta Meksikonlahdella on meren BPpohjassa painottaa, torstaina.että se ei hademokraattien kannatus jatosallistujaa.liuennut tai hajonnut. ohjattavalla julkistaman raloppunut, ilmoitti öljy-yhtiö lua kiirehtiä liikaa. Muuten keskiviikkona Kokouksen avajaispäivänä kaa tuoreen kyselyn mukaan 5 % on poltettu. työvaunulla Öljyn haihtumista ovat kauko-ohjattava noin 75 proBP keskiviikkona. toimet saattavat aiheuttaa portin mukaan keskiviikkona Talebanin itse- rajua laskua. Expressen-lehperjantain 200 km työvaunu edistäneetyrittivät Meksikonlahden den teettämä kysely kertoo murhapommittajat vastaisena vuotaneesta Kyseessä on suuri läpimurto uusia hallitsemattomia vuoto- senttia mereen 8 % on hajotettu kemikaalien avulla. puolueen kannatuksen jäävän hyökätä myrskyt. avajaisistuntoon, Amerikkalaisöljystä onyönä. joko saatu talteen, projektissa, jonka Karttakeskus päämäärä ja. mutta poliisi ja armeija mukaan saivat niukasti alle 30 prosentin. tutkijoiden itsekon tukkia kaivo kokonaan. ”Mikään ei ole varmaa en- hävitetty tai hävinnyt 17 % on saatu talteen suoraan vuotoTutkimuslaitos Demoskopin estettyä iskun. STT–AFP 3 meren bakteerit mukaan demarien suosio on Tiistaina lähteeseen pum- nen kuin uudet reiät on saatu seen. Uusi nostoputki kohtaan asennettujen keräyssäiliöiden Kuva: CHARLIE RIEDEL / LEHTIKUVA ja pieneliöt ovat pudonnut lähes neljä prosentasennetaan Osa ympäristöjärjestöistä pattiin suuria määriä poraus- porattua”, totesi pelastustöiavulla. tiyksikköä. Täsmälleen yhtä saattaneet syöRanskan tietoihin epäluuloilietettä, minkä tarkoituksena den johtaja Thad Allen var- suhtautuuvuotavaan paljon on kasvanut päähallilähteeseen dä suurehkon sesti. oli tasata paine porausaukos- hain keskiviikkoaamuna. sisäministerille tuspuolue maltillisen kokooviikon kuluessa. Maailman suurimmat öljyvahingot osan öljystä. National Wildlife Federation sa. BP on yrittänyt tukkia vuomuksen kannatus. Puolue on sakot rasismista miljoonaa barrelia Hävinneeksi noussut Ruotsin suurimmaksi BP kertoi keskiviikkona, että toa eri tavoin huhtikuussa ta- on julkaissut yhdeksän tutkiPARIISI. Pariisilainen oikeus- puolueeksi 34,5 prosentin Persianlahden sodan luultua öljyä edellisen yön aikana pumpat- pahtuneesta räjähdyksestä jan kanssa raportin, jossa ker8,0 istuin tuomitsi Ranskan sisä- tuellaan. öljytuho (1991) on voinut vajota rotaan BP:n vaatineen tieteilitu porausliete painoi öljyä ta- lähtien. Vuoto pystytään todennäköiministerin Brice Hortefeux’n Hallituspuolueiden kannaMeksikonlahti (2010) 4,9 alimpiin sesti jöiltä tukkimaan aikaisintaan kolmen vuoden salassakaisin maanalaiseen lähteeperjantainameren 750 euron sakkoi- tus oli perjantaina julkaistuselokuussa, kaksi uutta hin rasistisesta loukkauksesta. sa kyselyssä niukasti yli 50 kerroksiin. pitoakun kaikista öljyvuotoa kosseen ensimmäistä kertaa sen TUKKIMISYRITYSTEN vuoksi Ixtoc-öljynporauslautan 3,3 pumppausreikää saadaan Tuomio tuli lausahduksesta, prosenttia opposition jäädessä timanttionnettomuus (1979) päätynyt öljyn likevista tutkimustuloksista. jälkeen kun öljynporauslautta mereen on valmiiksi. joka kuultiin ministerin ta- noin 44 prosenttiin. leikkuri Ryhmä vaatii, että kaikkipaamisessa ölDeepwater Horizon räjähti säksi muita kemikaaleja, auKreikkalainen Atlantic oikeistopuolue Ruotsissa pidetään valtio26 % Empress -tankkerin UMP:n aktiivien kanssa syyspäivävaalit syyskuussa. STT–TT tonrenkaita ja muuta jätettä. jyvuodon aiheuttamia ympähuhtikuussa. 1,9 on yhä meren pintakerroksissa Ixtoc 1979

20. 4. 2010

0,5

1 000

9–16 miljoonaa litraa (12 000–100 ä. Arvioitu vuodon määrä yhteensä aa (540 000–4,5 miljoonaa barrelia) sä. Saastunut merialue noin 6 500 vuotoa ole vielä saatu hallintaan.

Ympäristöjärjestö syyttää BP:n tukkimisoperaatiota ”kemialliseksi kokeiluksi”.

Seuraavaksi yhtiö porauttaa vuotavan lähteen sivuun rei-

19 000

”BP:n pr-kampanjan mukaan ympäristötuhosta selvi-

ristötuhoja koskevat tiedot julkaistaan välittömästi.

Could the Exxon Valdez area have been placed over the actual oils spill area? moitteettomasti, se pystyisi kokoamaan talteen vain osan vuotavasta öljystä.

VUODON lopullista tukkimista

elokuuhun mennessä virrata valtavat määrät lisää öljyä. Lisäksi monet asiantuntijat ovat huomauttaneet, että uusien reikien poraaminen on vähintäänkin epävarma menetelmä.

aiotaan seuraavaksi yrittää poöljynkeräyslaitteen raamalla rikkoutuneeseen ölliittyvät laitteen jyn nostoputkeen kaksi uutta presidentti kkoihin, joiden reikää. Niiden kautta putkeen YHDYSVALTAIN yä virtaa takaisin on tarkoitus pumpata sement- Barack Obama vieraili perjanenttiileistä ei voida tiä ja porauslietettä niin, että taina jo kolmatta kertaa Mekä ilman niitä Mek- vuoto vihdoin saataisiin hal- sikonlahden turma-alueella. ”Olen raivoissani koko tästä n pohjan kylmä ve- lintaan ja lopulta kokonaan tytilanteesta. Tämä on esimerkki öryä laitteen sisään rehdytettyä. a putkessa olevaan Suunnitelmaan liittyy usei- siitä, mitä tapahtuu, kun joku Silloin muodostuu ta aukkokohtia. Ensimmäinen ei ajattele riittävästi tekojensa ista ainetta, joka ongelma on se, että tällä ta- seurauksia”, hän sanoi uutiskkia keräysputken. voin vuoto saadaan tukittua kanava CNN:n haastattelussa. Valkoisesta talosta on ilmoirinkin keräyssäiliö aikaisintaan elokuussa. Ellei ätäratkaisu. Vaikka keräyslaitetta saada toimi- tettu, että Obama peruuttaa runsaan viikon päähän suuntaisiin toimimaan kunnolla, oli mereen Öljyn tahrimiamaan pelikaaneja tuotuehtii kesäkuussa saamaan hoitoa

nitellun matkansa Australiaan ja Indonesiaan öljyturman vuoksi.

ÖL JY on sotkenut Louisianan, Alabaman ja Mississippin rannikoita 20. huhtikuuta tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Lähipäivinä öljyn odotetaan rantautuvan myös Floridaan. Yhdysvaltain viranomaisilla ja öljyjätti BP:llä onkin kiire keksiä seuraava suunnitelma vuodon tyrehdyttämiseksi. Varsinkin, kun BP ehti jo perjantaina väittää CNN:lle, että uusi keräyslaite pystyy saamaan talteen ”ainakin 90 prosenttia putkesta vuotavasta öljystä”.

The graphic is very compact. Every single square centimeter is used. Oh, and we have seen that oil-smeared pelican too many times before!

Yhdysvaltojen Fort Jacksoniin.

HELMIKUU 2010

BP-yhtiö aloittaa öljynporaukset Deepwater Horizon -nimisellä yjä kulkeutuisi ra- Meksikonlahdella porauslautalla un”, noin Helsingin 1 500ylimetrin syvyydessä.

62 000

REUTERS

TOUKOKUU

BP epäonnistuu useita kertoja vuodon tukkimisessa. Ensin vuoto peitetään kuvulla, mutta kylmä vesi jähmettää keräysputken kaasut, ja putki tukkeutuu. Sitten BP valmistaa yli kilometrin pituisen ”pillin”, jonka avulla öljyä yritetään imeä lähteestä. Talteen saadaan vain murto-osa mereen virtaavasta öljystä. Seuraavaksi porausreikään pumpataan lietettä, kumipalloja, silputtuja autonrenkaita ja sementtiä, tuloksetta. 27. toukokuuta presidentti Barack Obama keskeyttää kaiken syvänmeren öljynporaamisen Meksikonlahdella.

Berlingske Nyheds magasin, Danmark:

Barack Obama

Harmaantuva mahtimies

onnettomuus (1979)

tai ajautunut rannikoille.

Yhdysvallat ei ollut varautunut onnettomuuteen

gaistukseen pornosivujen perustamisen vuoksi. Sensuuriviranomaiset eivät pornosivujen aukeamista tavalliseen tapaansa kommentoineet, joten syitä nettikurin höllentymiselle voitiin vain arvailla. Hongkongilaisen SCMP-lehden mukaan kyse voi olla viranomaisten harhautusyrityksestä. Perjantaina nimittäin tuli kuluneeksi 21 vuotta siitä kun maan armeija kukisti verisesti yhteiskunnallisia uudistuksia vaatineen mielenosoituksen Tiananmenin aukiolla. Väkivaltaisuuksissa kuoli vähintään satoja kiinalaisia, mutta maan hallitus ei suostu edelleenkään tekemään avoimesti selkoa tapahtumista. Avaamalla pornosivut monien huomio saattaa keskittyä niihin Tiananmenin sijasta, lehti arvioi. Toisen arvion mukaan pornosivuilla saatetaan hillitä kiinalaismiehiä, jotka ovat tänä vuonna syyllistyneet poikkeuksellisen väkivaltaisiin rikoksiin kuten lasten joukkomurhiin. Mahdollista on myös se, että internetin valvontakoneistossa on vain väliaikainen vika, joka mahdollistaa pääsyn pornosivuille. Aiemminkin jotkut Kiinassa kielletyt sivustot ovat olleet hetkellisesti auki.

verilöylyltä.

Boring presentation. Nothing that signals OIL. It could just as well have been a graphic about market shares and turnover of a company!

Petteri Tuohinen HS

PEKING. Kiinalaiset internetin

käyttäjät havaitsivat perjantaina yllättäen, että aiemmin suljetuille pornosivustoille pääsee nyt Kiinasta vapaasti. Esto poistui myös muun muassa kansalaisten videoiden jakamiseen tarkoitetulta Vimeo-sivustolta. Pornosivujen avautuminen oli yllättävää, koska kiinalaisviranomaiset ovat toistuvasti perustelleet internetin tiukempaa sensurointia ja tuhansien sivujen sulkemista pornografian yhteiskunnallisesti vahingollisilla vaikutuksilla. Pornosivujen siivousoperaatiossa on samalla suljettu myös sivuja ja blogeja, joilla on käyty yhteiskunnallista keskustelua. Lisäksi hallitusta arvostelevat kommentit poistetaan keskustelupalstoilta lähes välittömästi.

kotona vanhojen kavereiden kanssa. Siten vietti syntymäpäiväänsä keskiviikkona Yhdysvaltain presidentti Barack Obama, yksi maailman vaikutusvaltaisimmista ihmisistä. 49 vuotta täyttäneen presidentin syntymäpäivän kruunasi se, että hän sai jäädä kotiin Chicagon Hyde Park -alueelle nukkumaan. Presidentti nautiskeli kotiillasta ja -yöstä ilman perhettään, sillä Obaman vaimo Michelle Obama ja nuorin tytär Sasha lensivät keskiviikkona Espanjaan rantalomalle. Tyttäristä toinen, Malia, oli kesäleirillä. Obama on kommentoinut syntymäpäiväänsä kertomalla, että vanhenemisen huomaa – hänenkin hiuksensa harmaantuvat ja aineenvaihdunta hidastuu. AP ILLALLINEN

Pornosivut aukesivat Helsingin Sanomat, Finland: Kiinassa yllättäen Tarkoitus oli ehkä Easy to decode. A lot of information packed vetää huomio into a small space. Tiananmenin

Good idea to compare the Alaska hä merenpohjasta catastrophy with Deepwater Horizon.

60 000

5 000

älleen Meksikonlahdella Helsingin Sanomat, Finland: Öljyä ehti suihkuta mereen kolmen kuukauden ajan

a ottaen huomioon epäonnistumiset n varottava ylioptiän sanoi New York delle.

30 000

KAUP HINNAT ALAS

Mat al

ympäristövahinkoyksikön BERLINGSKE kemistin NYHEDSMAGA SIN 11. juNI - 17. juNI 2010 11. juNI - 17. juNI 2010 BERLINGSKE NYHEDSMAGA SIN s t r a t e g KIINAN i o g l e d e l nollatoleranssi se 25 porTuula Kuuselan 2 4mukaan Meksikonlahden pelastustöis- noa kohtaan näkyy myös tuosä on tehty vakavia virhei- mioissa. Esimerkiksi viime viikolla pekingiläismies tuomittä. ”He tekivät suuren vir- tiin 11 vuoden vankeusranheen käyttäessään öljyä hajottavaa ainetta. Hajonneiden Ixtoc I – 1979 amoco cadIz – 1978 TAUSTA Tuhat määrin kau lauttojen hallinta on nyt täyDet hidtil største olieudslip begyndte I marts 1978 gik tankeren “Amoco Cadiz” SCIENTISTIN haassin mahdotonta”, Kuusela sa3. juli 1979 i den Mexicanske Golf fra på grund ud for Bretagnes kyst og brækHUHTIKUU Persiasta-Intiastaboretårnet “Ixtoc I”. Efter to måneder var kede over i to dele. “Amoco Cadiz” sank så toksikologian pronoo. Internetiä sensuroidaan tehokkaasti en strækning på 640 km dækket af olie, hurtigt, at man ikke kunne nå at pumpe 20. huhtikuuta Deepwater BP:n öljykaivo keskiviikkona veden alla otetussa videokuvassa. Ronald Kendallin Hajotusaineella voidaan peog først i marts 1980 fik man standset olien ud af skibet og hele tankerens ladKashmirista-Turk udslippet. Mindst 550 mio. liter råolie var ning spildtes i Den Engelske Kanal. Fartøjet Horizonilla tapahtuu räjähdys. hiilivedyt pystyvät riaatteessa hajottaa öljy niin PEKING. Kiinalaista internetin maan hallitus pelkää kansalaisgået tabt. Brønden var ejet af Mexicos lækkede ca. 240 mio.Afganistanist liter råolie. maan pieniin osiin, että se vajoaa sensurointikoneistoa on kuvattu ten statsejede voivanselskab niiden avulla järjesPEMEX. Pris på oprydningen: 11nisäkkäiden ihmistä kuolee ja 17 loukPris på oprydningen: 85,2 mio. dollar. yhdeksi maailman tehokkaimn elimistössä merenpohjaan, jossa bakteerit täytyä jadollar. ilmaista laajasti mieliKaikkia kokoja, sato 42 mio. kaantuu.vielä Käy ilmi, että monet sesti. Öljykaivoon lasketaan Floridan rannikosta. Vuotokohnaan. Vuoto pysähtyy 85 päivää, Yhdysvaltain liittovaltion tuomammiksi, DNA:han tuhoavat öljyn myrkyllisim- mista. piteitään. Teknisesti näppärät lautan turvamekanismeista ovat ensin porauslietettä ja sen dan keräys- Sivujenrisulkemisen tuntia ja 25 minuuttia sen purkaa Obaman (MYÖS HARVINA tai niille hallinnon si yhdisteiksi. Öljyn mät päälle osat. asennetaan Meksikonlahdella kiinalaiset osaavat16 kuitenkin pettäneet yhtä aikaa. Öljylähde jälkeen betonia. putki, jolla saadaan mukaan kerättyä pääsyn estämisen jälkeen kun ensimmäinen tieto määräämän lisäksi öljynporauskiellon Kiinasmyrkyt voivat ilmetekniikka ei Kuuselan kiertää viranomaisten palomuusensuroidaan onlahden eläimissä ja öljyä alkaa toiminut, koska öljyä on niin sa internetiä esimerjää avoimeksi, Selviää, että Meksikonlahden noin puolet mereen päivittäin öljynporauslautan räjähdyksestä syvillä merialueilla. rin ja pääsevät vapaasti esimerkiksi kriittisten nettikesen aiheuttamina paljon. kiksi Facebookiin. suihkuta mereen. Lautta uppoaa öljyvuoto on historian suurin pulppuavasta öljystä. tuli julkisuuteen. vielä sukupolvia ”En usko, että koko Yhdys- kustelujen poistamisella. Myös Hallitus ei päästä kansalaisia KESÄKUU HEINÄKUU kaksi päivää onnettomuuden onnettomuuden aiheuttama Obama ylintä BP:n toimitusjohtaja Tony Hayhakukoneiden hakutuloksia jälkeen. valloista tapaa olisi BP:n löytynyt tar-johtoa myöskään ihmisoikeusjärjestöYhdysvallat aloittaa rikostutkin16. heinäkuuta BP asentaa öljykatastrofi. ensimmäistä kertaa onnettoward eroaa. esimerkiksi massajälkeen vaarassanoin ovat 80 kilometrin peeksi hajotusainetta”, Kuuse- peukaloidaan: jen sivustoille, joilla arvostelGoogle ei näyttänyt ksi määritellyt lajit, la sanoo. vuoksi. BP perustaa perjantaina laan ankarasti Kiinan johtoa nan öljyturman vuoksi. Öljylautöljyvuodon päälle väliaikaisen päässä rannikosta. muuden yli exxon Valdez – 1989 tavat pahimmassa Kuusela moittii amerikka- mitään tuloksia haulle ”Tiananihmisoikeuksien polkemisesta. ELOKUU ta saavuttaa Mississippin ja Louisianan kuvernööri julistaa 16 miljardin euronDenkorvausrahashidtil værste kystforurening fandttulpan sted, da olie- ja sulkee kaikki sen ventGolfkrIGen – 1991 menin verilöyly”. Yahoo puolesa kuolla sukupuutAjoittain Kiina deepwater on myös HorIzon – 2010 laisia myös siitä, ettei öljylautFredrikinkatu 34, p. 09 693 tankeren “Exxon Valdez” gik på grund i Prins Williams 3.20.elokuuta BP operaaKOONNUT: SATU HELIN HS, Den første Golfkrig i 1991 viste, at storstilet miljøødelæggelse bliver Alabaman rannikkojen saariston tiilit. Näinmutta vuoto tukitBP epäonnistuu vuoton öljykatastroDen april 2010 sker det, der ikke aloittaa må Alaska 25. marts taan 1989 ognäytti lækkede anslået www.mat tulokset, ei saadaan ilehtihätätilan. the Guardiaestänyt pääsyn ulkomaisten tojenMeksikonlahden rantautumistaSund ipyritty ske. Bobler af metangas brugt med den hensigt at lamme modparten. I dagene 19.-28. ja42 mio. liter råolie. Billederne af tilsølede kyster og asiasta kertoville n alueen uhanalaitiedotusvälineiden sivuille. alustakärsivien alkaen estämään öljy- päästänyttua KUVAT: AFP, SIPA PRESS tion vuodon1500 tukkimiseksi lopullija on 16 kilometrin päässä ensimmäistä kertaa kokodon tukkimisessa. fista tukemiseksi. undslipper undergrunden meter nuar – få dage efter at den amerikansk ledede koalitionsstyrke blev dødsdømte dyr og fugle gik verden rundt, alt imens under overfladen og udløser en dødbrinindsat for at uddrive Irak fra Kuwait – åbnede de irakiske styrker selskabet sloges med myndighederne om, hvem sivustoille. n kuuluvat muun Edelleenkään Kiinasta ei esimerpuomeilla. gende eksplosion på boreplatformen under deres tilbagetog for ventilerne i Kuwaits olieterminaler. 1.600 der skulle betale for oprydningen. Olieudslippet er Kiinassa ei pääse useimmille skelotti, bastardikil- Öljynkeräämiseen käytettävä laite oli kauttaaltaan öljyn peitossa kiksi pääse Radio Free Asian BP on onnettomuuden jäl“Deepwater Horizon” i den Mexicanske mio. liter olie strømmede ud i den Persiske Golf, og 732 oliebrønde et af de største olieudslip i USA’s historie, og en af atlantIc empress – 1979 Golf. 11 oliearbejdere omkommer, “Deepblev sat i brand. de største öljyøkologiske katastrofer. End ikke fusionen yhteisöllisille sivuille kuten merinahkakilpikon- öljy-yhtiö BP:n torstaina kuvaamassa videossa. Laitteen avulla saa- keen pyrkinyt ostamaan sivulle. Den hidtil værste olietankerulykke skete ved en kollision melwater Horizon” brænder, kollapser og går Pris på oprydningen: 540 mio. dollar (skøn). med Mobil for et par år siden ændrede omverdenens HS indtryk af koncernen daan talteen vain pieni osa mereen koko ajan pulppuavasta öljystä. puomeja ulkomailta.samlede Facebookiin amat lintulajit. Petteri Tuohinentil bunds. BP forsøger forgæves at lukke lem supertankerne “Atlantic Empress” og “Aegean Captain”. som uansvarligtai og Twitteriin, koska MERIKESKUKSEN

metsäpaloista johtuva savusumu on kietonut kymmenen miljoonan asukkaan Moskovan kitkerään harmaaseen hämärään. Savusumun kerrottiin keskiviikkona

5,539

08/06

07/06

04/06

03/06

02/06

01/06

4,010 28/05

25/05

24/05

21/05

20/05

19/05

18/05

17/05

14/05

13/05

12/05

11/05

10/05

07/05

06/05

05/05

29/04

04/05

30/04

28/04

27/04

26/04

23/04

22/04

21/04

20/04

19/04

16/04

15/04

14/04

13/04

4,920

Berlingske nyhedsmagasin, june 11, 2010. Created by Lars Pryds (design/graphics), Anders HeeringSUOMEEN (text) and Berlingske savua ei ole vielä Research. juurikaan kantautunut, Ilmatieteen laitokselta kerrotaan. Meteorologi Juhana Hyrkkä-

9. juni: Aktiekursen er faldet 39 procent siden ulykken.

09/06

25. april: Første forsøg på at stoppe udslippet vha. fjernstyrede ubåde mislykkes. Aktiekursen er faldet 2 procent siden 20. april.

5. juni: Det lykkes at opsamle en del af olien med en tragt placeret over oliebrønden. Store mængder strømmer dog stadig ud.

26. maj: Operation "Top Kill": Mudder og cement pumpes ned i oliebrønden. Mislykkes. Aktiekursen er faldet 25 procent.

27/05

’

NYT LOTOSSA JÄTTIPOTTI

7. maj: Forsøg med at sænke en tragt ned over lækken mislykkes. Aktie- kursen er faldet 16 procent.

6,554

Kilde: Prisskønnet er fra erhvervsmagasinet Fortune. Fotos: Scanpix, AFP, PR

Kilde: Reuters EcoWin og Berlingske Nyhedsmagasin. Grafik: Pryds

12/04

Kilde: Regnskaber.

1.438 1.580 1.548 1.839 1.281

Kursudvikling for BP siden starten af april 2010. Pund per aktie.

09/04

2005 2006 2007 2008 2009 Resultat 2005-2009

NEDTUR

polttamista muutaman tun7 nin välein. 6 Pääkaupungin itä- ja etelä20. april: BP’s boreplatform Horizonuheksplodepuolella riehuvien Deepwater palojen 5 rer og synker to dage senere. riluku nousi keskiviikkona 4 48:aan, kun pelastustyöntekijät löysivät kahdeksan ruumista tuhoja siivotessaan, uutistoimisto Itar-Tass kertoi.

Resultat efter skat 136 133 115 111 90 585

01/04

Omsætning

ÖS N AT. MY SSA OK U TA U IS PL TOL TO OIT MU 6,268 T LO ÄV LIS

26/05

5 års bundlInje: 585 mIa. kr.

NATALIARegnskabstal KOLESNIKOVA AFP for BP i mia. kr.

Fartøjerne stødte sammen ud for Tobago i Caribien 19. juli 1979. Omkring 300 mio. liter olie løb ud i havet. Pris på oprydningen: Ukendt.

den defekte brønd, mens to-tre millioner liter olie dagligt flyder ud i havet. Pris på oprydningen: S I (anslået). P2 100-200 mia. dollar

utroværdig. Pris på oprydningen: 3,5 mia. dollar.

SNDSMagazine 2010|3

Myös suuri määrä k

Savusumu valtasi Moskovan

VENÄJÄN

Nyt, jos ko

AIDON MATON

SUOMEN ATTO AITOJEN M

08/04

Why exactly these 6 disasters? Three have characteristics: 1) Largest coastal pollution, 2) Largest oil spill, and 3) Worst oil tanker accident. The remaining three should have been given a headline as well. The exchange rate has two significant fluctuations: 27 May and 1 June Savua voi – kantautua what happened? The line graph Itä-Suomeen looks like it ends in zero, which loppuviikosta. is manipulation. The scale should Eeva Eronenhave HS started at 0 instead of 4.

6 oliekatastrofer

07/04

Very inviting spread, wellarranged and delicate.The bottom part with economic figures combined with history works really well.

06/04

astusbiologian proari Kuikka sanoo. MAALISKUU uselan arvion mustajatPresidentti menettävätBarack Obama sa 3–4esittää vuodeksi. poraamisen laajentamisaltistunutta kalaa ei ta Meksikonlahdella, Atlantilla ja es ostaisi. Se haisee arktisilla alueilla. pahalta.”

Lars Pryds pryds@mac.com

Graphic designers (and template pages) are here to stay Two events almost within a week stirred up major debate on design websites in the otherwise quiet hot summer. The role of the designer in the news industry was the subject for both – and the typically quiet visual workers spoke up loud, using words for a change. And the discussions even caused the organizers at the SND Denver seminar to add an extra session on the subject to the program.

SNDSMagazine 2010|3

n First, American

news giant Gannett*) decided to have all design work for 81 local newspapers across 32 states done in only five centralized design centers. This caused employees in Gannett design departments to worry about their jobs – and inspired SND President Kris Visselman and SND Executive Director Stephen Komives to write an “Open letter on the value of Design” on the snd.org website kortlink.dk/833r . Comments posted in response to the letter shared SND’s “fear for the survival of the “magic” – the surprises that delight readers”, but Robert Knielands threw this sharp comment into the debate: “I am excited about this change because it will force page designers to change. Many will lose their jobs, and that should have happened a long time ago. Newspapers have lacked the resources to support the silliness that has taken place at the design level, and that mistake could finally be corrected.” Ready-Media Then Roger Black launched ReadyMedia, a collection of pre-existing templates for print and web publication. A very short announcement on spd.org kick-started a flood of reactions from readers, among them as prominent ones

as Paula Scher, who saw it as positive opportunity that the industry now had reached “rock bottom”: “Rock bottom means there is nowhere to go but up. It happened in the 80s when magazine consultancies, Roger Black’s among them, produced cookie-cutter formats irrespective of content. It made the carefully art directed, editorially specific designs shine and spawned a decade of terrific in-house art direction.” Automated quality John D Berry, on johndberry.com kortlink.dk/8372, defended the very idea of using templates: “Quite apart from the business of offering canned design for sale, templates are essential for what I call “automating quality.” This means not just crafting a beautiful page, but creating a flexible system that you can use to pour varying kinds of content into and create a reliably good result.” Roger Black, of course, defended his product by answering Q&As on both spd.org kortlink.dk/833p and snd.org kortlink.dk/833q Turn and face the change The role of the designer is changing. With automated template pagina-

tion, centralized design efficiency, the outsourcing to Eastern countries of specialized jobs like ad production or image cut-outs, graphic designers are facing big challenges – or even regular threats – to their profession. In Scandinavia, however, newspapers are already using templates on a large scale. Søren Nyeland is head of design at Danish daily Politiken, the most winning paper in Denmark when it comes to design competitions. Among other things, Politiken was named World’s Best Designed by SND in 2006. Søren Nyeland is not afraid of having himself or his crew forced out of their jobs: “Template pagination is here to stay. So are page designers that welcome template pagination as an interesting designtool. At Politiken template pagination has played a bigger and bigger role in the ongoing innovation of our newspaper. To me it’s not a surprise that page designers are the best at developing, handling and maintaining template pages, but even more important; that page designers are key-figures when it comes to creating the visual ideas that match the qualities of the templates”. Søren Nyeland estimates that on an average weekday, a little more than 50% of his newspaper’s pages are laid out from templates, with only diminutive

links

useful graphic links

What the Font! n Need

to know what the heck is the font you are looking at? No worries! Send a gif or jpeg file of the letters to this site and it tells you what font it is. Fast and accurate. E new.myfonts.com/WhatTheFont

Vectors on everything n This

site has it all: logos, flags, symbols, patterns and etc. When using the vector library it is advisable to contribute vectors of your own to the site. E www.vectorportal.com

Show the accident n This

changes made. An additional 28% of the pages are based on templates, but with substantial adjustments made to the design. That leaves about 30% of the pages to be designed from scratch.

*) By circulation, Gannett is the largest US publisher, its flagship USATODAY is read worldwide.

»Nobody can

automate quality completely. At the end, you always need to apply a trained eye and make corrections and adjustments. But a good, wellthought-out decision-making system will get you to a much higher plane right from the start.« John D. Berry | johndberry.com kortlink.dk/8372

Lorem-ipsum-to-order n Although

every other graphic program is able to produce placeholder text of some kind there is still place for traditional lorem ipsum text. This site generates as long texts as you need but it also generates lists or only one sentence if necessary. E www.lipsum.com Photo: MTV Twittertracker

The template is the starting point Ari Kinnari is Art Director at Apu magazine and one of Finland’s most succesful award winning news designers. He does not fear that designers will disappear from newsrooms, or that design will be a ‘concept’ placed in the hands of Chief-editors by exterior hotshots, then implemented on self-running computers in the newsroom: “In Finland we have moved towards template design many years now and papers are better than ever if we are looking overall design. We won’t die but the amount of designers won’t grow. Design is always some kind of template or concept and design needs designers. I think the template is the starting point of design and gives an opportunity to focus primary pages,” Ari Kinnari says. So, designers are going to have to live with templates – because both of us are here to stay. n

E www.spd.org E www.snd.org E www.ready-media.com

Aesthetics of information n This

site keeps number on all kinds of presentation of data-visualizations. Both good and bad. Especially the worst kind of presentations are funny but at the same time very educational: How not to execute a datavisualization. E infosthetics.com

TIP US!

Do you have lin ks to great graphic sites yo u want to share? Send it to pryds@mac.c om

SNDSMagazine 2010|3

Sketches for template pages. Yes it is! Photo: Lars Pryds

site is great help for people who don’t draw or think visuallly. For instance, a newspaper reporter who has been on the site of an accident can regenerate the situation and then print the drawing – or send it as a pdf-file to a infographic designer. The tool includes all sorts of vehicles and roadtypes; not to mention traffic signs and pedestrians. E draw.accidentsketch.com

SNDS Magazine 2010|3 The President

En helt ledig dag (som mediekonsument) SNDS ordförande Anders Tapola anders.tapola@smp.se 09.34 Mobiltelefonen ringer – alldeles för tidigt. Orkar inte svara. Av avsändaren att döma rör det sig om ett redesignprojekt i sydöstra Sverige som jag är involverad i. 09.50 Starkt kaffe och snus nästa steg efter uppstigande ur den varma sängen. 10.07 Mail-koll vid datorn. Får besked från en SND-vän i Polen att de anställda på hans tidning tvingas sänka lönerna med 20 procent. Annars är allt bra. 10.24 Facebook-koll. Får bland annat veta att den svenske professorn i internationell hälsa Hans Rosling, som vanligt, hållit ett bra föredrag med hjälp av sina digitala färgbollar, om att världen hela tiden blir en bättre plats att leva på. Läser också att grafen som belönades med Nobel-priset i fysik håller på att revolutionera kommunikationshastig heten och inte minst hur vi designar saker i framtiden. Snart kommer de vikbara läsplattorna, högeffektiva solceller och tapeter med inbyggt ljus. 10.48 På medievarlden.se följer jag vad som händer på TU:s Branschdagar i Stockholm. Tyler Brûlé, mannen bakom bland annat Wallpaper och Monocle, anser att mediehusen lägger ner alldeles för mycket resurser på teknisk utveckling och glömmer innehållet. Vilket förstås får mig att tänka på Juan Antonio Giners föreläsning på Opera 2010 i Oslo: ”Don’t let the IT-people decide. It’s about the wine – not the bottle!” iPaden finns för övrigt tillgänglig i Peru sedan lång tid men har ännu inte lanserats i Skandinavien. Annars är allt bra. 11.44 Följer EJC:s live-streaming från Ifra Expo i Hamburg. Juan Senor från Innovation Media Consulting Group föreläser. Några citat: ”Apple killed the CD. We can’t feel the same fear as the music business. News is mobile. Different contents for different platforms.

Integrate the technology people in the daily news work. From Newspapers to News brands. Show don’t tell. A must have collection. Quality tabloids.” 12.57 Loggar inte ut, men bestämmer mig för att följa tillkännagivandet av årets Nobelpristagare i litteratur framför den gamla tjock-tv:n. Peruanen Mario Vargas Llosa får priset. Till stor förvåning bland många litteraturkännare. Fast denna gång vann en författare som de flesta verkar känna till (hittar för övrigt inga som helst kopplingar till att Peru har iPad men inte Skandinavien). 13.45 Åter vid datorn läser jag att de svenska magasinen Fokus och Filter ökar sina upplagor i rasande fart. Verkar som om folk är beredda att betala för innehåll som är bra. Kvalitet lönar sig alltså? Vilket också påminner mig om norska vecko-avisen Morgenbladet som jag hittade på Hotell Thon Opera i Oslo. Flott designad förvisso men framför allt med ett mycket brett aktuellt innehåll och väldigt välskrivna texter. Upplagan har gått upp från 27 000 till närmare 100 000 de senaste sju åren. 14.45–16.03 Lunch (sill och nypotatis för sista gången den här säsongen). 16.17 A well deserved nap. 17.32 Kollar in www.smp.se, som toppas av rubriken ”Nobelpriset i litteratur till Mario Vargas Llosa”. Vilken överraskning! 18.15 I mailkorgen: www.smp.se har slagit nytt rekord med över 100 000 besökare för tredje gången på kort tid. Kul, men undrar fortfarande: var är intäkterna? 18.24 www.smp.se: Det äldsta mordfallet i Sverige verkar på väg att klaras upp. En 67-årig man från Kronobergs län åtalas för ett mord i Eslöv 1986. En riktigt bra lokal nyhet!

foto: Lena Gunnarsson

19.30 Vid tv:n igen: I Irak är vanligt folk ute och äter glass och åker karusell om kvällarna. Äntligen en positiv nyhet från ett sedan så länge krigsdrabbat område. Den svenska (och isländska!) kronan förstärks dessutom åter mot den amerikanska dollarn. 20.06 Åter vid datorn: Lucy Küng, professor vid högskolan i Jönköping, lär från både Google och Apple under Ifra Expo i Hamburg: ”We have to fail, so change the company!” 20.30–22.45 Tillbaks vid tv:n. Ser BBC Life och får veta en hel del om flygfiskar och valhajar (de senare kan väga upp emot 10 ton!). På nyheterna får jag också veta att inte så mycket mer hänt sedan Vargas Llosas vann sitt Nobelpris. Annars är allt bra. 22.50 En sista koll vid datorn: Årets Dagstidning i Sverige utses, bland de stora vinnarna är främst Svenska Dagbladet (Årets redaktion och Årets dagstidning), Borås Tidning (Årets annonskampanj) och Aftonbladet (Årets marknadsinsats). 23.10 medievarlden.se berättar att en Berlusconi-trogen dagstidning (Il Giornale) har utsatts för husrannsakan efter att ha hotat Industriförbundets ordförande med negativ publicitet om hon inte slutar att kritisera regeringen. 23.24 Till sist hittar jag på Cap & Designs hemsida: I Svenska Designpriset 2010 kategori ”Print – Dagstidning” tilldelas guldet Svenska Dagbladet. 23.58 Loggar ut helt och hållet, även från Facebook. Och dagens papperstidningar ligger fortfarande kvar i brevlådan 100 meter från huset. För det har nämligen spöregnat hela dagen. Nu är det dessutom alldeles för sent och för mörkt för att gå ut och hämta dem. Annars är allt som sagt bra. n