Syksy 2016
TEEMA: EI VÄKIVALTAA! . SUOMESSA, SOMALIMAASSA, NICARAGUASSA JA KENIASSA 6–18
SILPOMISEN I AIKA ON OH s. 8–9
14, 16 SINNIKKÄÄSTI SILPOMISTA VASTAAN KENIASSA 10 GALLUP: MITEN VÄHENNÄMME VÄKIVALTAA? 12 NICARAGUASSA VÄKIVALLASTA PUHUMINEN ON VAIKEAA 18 MUKANAOLO ON TÄRKEINTÄ
ROHKEITA ESIKUVIA TARVITAAN
Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki puhelin: 010 501 2120 solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi www.facebook.com/solidaarisuus www.twitter.com/solidaarisuus70 www.youtube.com/solidaarisuus70 www.instagram.com/solidaarisuus70 Solidaarisuus on kokenut suomalainen kehitys yhteistyöjärjestö. Teemme työtä sukupuolten tasa-arvon ja ihmisarvoisen työn vahvistamiseksi.
K
odin seinät antavat suojan, jossa voi parannella maail malla saamiaan kolhuja. Liian usein seinien sisälle kätkeytyy myös julmuuksia, jotka voivat johtaa kuolemanvakaviin tilanteisiin. Naisiin kohdistuva väkivalta ei vähene kansa laisten elintason, tulojen tai koulutus tason noustessa, kuten Suomen esi merkki osoittaa. Väkivallan muodot kuitenkin vaihtelevat ja myös naiset osallistuvat väkivallan kiertee seen muinakin kuin uhreina. Tyttöjen sukuelinten silpominen on tästä raju esimerkki. Äidit ylläpitävät silpomisperinnettä oman tyt tärensä parasta ajatellen – silvottu tyttö saa hyvän puolison ja kun nioitetun aseman suvun silmissä. Tälläkin hetkellä kaksi miljoonaa tyttöä ja naista kärsii silpo misen takia ympäri maailmaa. Solidaarisuuden kokemus osoittaa, että vaikka ongelma on valtava, silpomista kuten muutakin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa voidaan vähentää. Parhaat tulokset saavute taan, kun yhteiskunta, yhteisö ja ihmiset toimivat yhdessä. Keniassa silpominen on laissa kielletty ja Somalimaan naisverkostot pyrkivät samaan. Ilman ihmisten ymmärrystä ja tietoa lisäävää koulutusta silpomisen haitoista paraskaan laki ei kuitenkaan toimi käytännössä. Tapasin Somalimaassa tyttöjä, äitejä, isiä, kylän vanhimpia ja uskonnollisia johtajia, jotka uskovat siihen, että silpomisperinne voidaan katkaista. He toimivat esikuvina muille, jotka tarvitsevat lisää rohkeutta ja tietoa päätöstensä tueksi. Amaal Emil Ibrahimin (s. 8) tavoin he haluavat muuttaa kärsimyksen muiden pelastukseksi. Siihen he tarvitsevat meidän tukeamme. Lehden mukana tulevaan keräys kirjeeseen lahjoittaminen on tehokas tapa auttaa. Yhdessä voimme rakentaa maailmaa, jossa yksikään nainen ei kärsi väkivallasta. Siru Aura viestintäpäällikkö, Solidaarisuus
Solidaarisuus-lehti lähetetään ilmaiseksi kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoit tajille ja muille lehden tilanneille. Solidaarisuus ylläpitää tietosuojalain mukaista tukijaluette loa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tietosi tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon 010 501 2120 tai lähettämällä viestin osoitteeseen: solidaarisuus@solidaarisuus.fi. SOLIDAARISUUDEN PANKKITILIT
IBAN
SWIFT/BIC
OP FI 15 5541 2820 019819 OKOYFIHH Nordea FI 76 1011 3007 2069 30 NDEAFIHH DANSKE BANK FI 54 8000 1000 2318 79 DABAFIHH Keräyslupa POL-2015-8679
KIRJOITTAJAT TÄSSÄ LEHDESSÄ Siru Aura, Ada Bergroth, Airi Kähärä, Mary Momanyi, Liisa Nerg, Elina Nikula, Miia Nuikka ja Jukka Pakkala. SOLIDAARISUUS-LEHTI ISSN 1797-3430 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vastaava päätoimittaja: Miia Nuikka Päätoimittaja: Siru Aura Toimitussihteeri: Ada Bergroth Taitto: Inka Kosonen Kansikuva: Siru Aura. Kuvassa on Hodan Abdi Mohamed Somalimaasta. Sisällysluettelon kuvat: Siru Aura, Airi Kähärä ja Anthony Valenzuela. Painopaikka: Printpalvelut Ari Harju Oy Seuraava numero ilmestyy keväällä 2017.
”
14
”
Mieheni tuki minua. Säästämme tyttäret silpomiselta, minkä itse jouduin kokemaan.” – Amaal Emil Ibrahim
Silpomisen vastainen laki toimii yhdessä koulutuksen kanssa.”
8
– Linah Jebii Kilimo
12
”
Pitää olla rohkea tehdäkseen sitä, mitä itse tahtoo.” – Cristina Gomez
EI VÄKIVALTAA!
NICARAGUA
SUOMI
s. 6
Itsesääliin ei ole varaa s. 12–13
Tuoreet kuulumiset s. 4–5
KENIA
Karu totuus katajaisesta kansasta s. 7
SOMALIMAA
Äiti silpomista vastaan s. 8–9
”Olen itse paennut silpomista” s. 14–15
GALLUP
Kaikille oikeus päättää kehostaan s. 10–11
Kolumni: Kumppanit kertovat s. 16
Synttärikukkien sijaan lahjoitus tasa-arvotyöhön s. 18 Joulukortti ystävälle, tuki käsityöyrittäjälle s. 19
UUTISIA
Ka ri
Su
t in
Valoa, ei väkivaltaa 25.11.
en
Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio järjestää joka syksy Valoa, ei väkivaltaa -kampanjan, jossa puolustetaan naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta väkivallattomaan elämään. Kampanjan vetovastuu kiertää Väkivaltaobservatorion jäsenjärjestöillä. Kampanja huipentuu vuosittain valta kunnalliseen kynttilätapahtumaan YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11. Lisätietoja: www.vakivaltaobservatorio.fi
Arvoimme kaikkien vuoden 2015 aikana Solidaarisuusteot-kampanjaan osallistuneiden kesken Jaakkola toursin järjestämän matkan Nicaraguaan. Matkan voitti Helsingissä asuva Henna Markkanen-Sutinen. Markkanen-Sutinen ei ollut aluksi uskoa korviaan, kun hän sai kuulla voitostaan. ”Sitten käsitin, että kyseessä on todellinen once in the life time -juttu”, Markkanen- Sutinen muistelee. Matkalla tutustutaan Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhankkeisiin Nicaraguan maaseudulla ja nähdään, miten köyhyyttä vastaan kamppaillaan kehittämällä käsityöläis kulttuuria, kanankasvatusta ja viljelyä. Valokuvausta harrastava Markkanen-Sutinen aikoo ottaa matkasta kaiken irti. Hän uskoo matkan haastavan mielipiteitään. ”Odotan matkalta ajatteluni muutosta, kokemuksia ja tavallisen arjen näkemistä. En ole varmasti ennallani reissun jälkeen. En ole koskaan ennen käynyt kehitysmaassa. Joudun varmasti kyseenalaistamaan ajatuksiani ja mielipiteitäni.” ”En tule varmasti koskaan unohtamaan tätä matkaa.” ”Elämyksiä ihmisten parissa: Aito Nicaragua – kahvia ja käsityöläisiä! -matka 7.12.–21.12.2016. www.jaakkolatours.com.ni
Solidaarisuus kiittää! ×× Presidentti Tarja Halosta, Meeri Koutaniemeä, Iina Kuustosta, Aki Lindéniä, Mari Mattssonia, Johanna Vuoksenmaata ja Iiris Härmää Silpomaton-kampanjan tukemisesta ×× Ivi Maunuksela-Malista valmennuksesta ×× Tarja Kantolaa merkkipäivälahjoitusten ohjaamisesta Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhön ×× Kaikkia Muutoksentekijöiksi lähteneitä
Anna Autio
Elämysmatkan voittaja odottaa uusia kokemuksia
Yhteisön asenteet muuttuivat Ugandassa Solidaarisuus toteutti Uganda Media Women’s Associationin (UMWA) kanssa vuosina 2009–2015 Ugandassa kehitys hankkeen, jonka tavoitteena oli perhe väkivallan väheneminen Wakison ja Kyankwanzin lääneissä. Keskeisenä päämääränä oli saada yhteisöjen vertaiskouluttajat, mielipidevaikuttajat, toimittajat sekä valta-asemassa olevat virkamiehet tuomitsemaan perheväkivalta. Heille järjestettiin aiheesta koulutuksia ja keskustelutilaisuuksia. Kehityshankkeen loppuarvioinnin mukaan se toi kohdealueille kestävää muutosta. Yhteisöjen asenteet perheväkivaltaa kohtaan muuttuivat ja naisten ymmärrys omista oikeuksista kasvoi. Perheiden sisäinen päätöksenteko tuli tasa-arvoisemmaksi. ”Ennen UMWA:n koulutuksia elimme pelossa emmekä tunteneet omia oikeuksiamme naisina, mutta nyt uskallamme puhua vapautuneesti”, kertoo hankkeeseen osallistunut nainen Nakabison kylästä Kyankwanzin läänistä.
4 2/2016
UUTISIA
Airi Kähärä
Nenäpäivä täyttää 10 vuotta Nenäpäivä-kampanja käynnistyy 3.11. ja innostaa jo 10. kerran suomalaiset auttamaan yhdessä maailman lapsia. Solidaarisuus on mukana kahdeksan muun kotimaisen järjestön kanssa Nenäpäivä-säätiön kampanjassa. Solidaarisuus tukee Nenäpäivävaroilla tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä ja edistää perheiden kestävää toimeentuloa Somalimaassa. Solidaarisuuden Nenäpäivä-vapaa ehtoiset toimivat ympäri Suomea osana paikkakuntiensa Nenäjoukkoja ja järjestävät Nenätapahtumia. Kampanja huipentuu 11.11. valta kunnalliseen Nenäpäivään ja suoraan Nenä päivä-show’hun Yle TV2-kanavalla, jossa katsojat pääsevät kurkistamaan työhömme Somalimaassa. 10. vuoden kunniaksi julkaisemme koosteen Solidaarisuuden työn tuloksista, joita Nenäpäivävaroilla on saatu aikaan. Lue kooste digilehdestä: www.solidaarisuus.fi/ajankohtaiset www.nenapaiva.fi #nenäpäivä @nenäpäivä
Paikalliset kumppanimme edistävät muutosta Keniassa.
Silpomatonkampanja innosti 2560 mukaan Muutoksentekijäksi Solidaarisuuden Silpomaton-kampanjaan lähti kevään ja kesän 2016 aikana mukaan 2560 uutta Muutoksentekijää. Muutoksentekijät rahoittavat kolmevuotista kampanjaa tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi Keniassa. Suurin osa Muutoksentekijöistä tuli mukaan katuvarainhankkijoiden eli feissareiden innostamina. Katuvarainhankintaa tehtiin yhdeksässä kaupungissa ympäri Suomea. Kampanja otettiin vastaan positiivisesti ja ihmisillä oli selkeä halu toimia. Kampanja sai hienosti näkyvyyttä myös mediassa, kuten Turun Sanomissa ja Kalevassa. ”Silpomisen vastainen työ Keniassa ei olisi mahdollista ilman suomalaisten Muutoksentekijöiden joukkoa. Ruohonjuuritason työtä tyttöjen puolesta voi yhä lähteä tukemaan Muutoksentekijänä”, muistuttaa Solidaarisuuden varainhankintapäällikkö Samuli Tarvainen.
Tilaa sähköinen uutiskirje Solidaarisuuden sähköinen uutiskirje kertoo, miten tasa-arvon ja toimeen tulon vahvistaminen parantaa ihmisten elämää Keniassa, Somalimaassa ja Nicaraguassa. Tilaa ilmainen uutiskirje verkkosivuiltamme: www.solidaarisuus.fi
5 2/2016
EI VÄKIVALTAA!
YHTEISTÄ TAHTOA VÄKIVALTAA VASTAAN
”Toivon, että yhä useammat yritykset ja heidän johtajansa lähtisivät tulevai suudessa vielä näkyvämmin mukaan väkivallan vastaiseen työhön kaikkialla maailmassa”, Miia Nuikka tähdentää.
teksti Miia Nuikka kuva Iiris Härmä
Maailmalla on kehitetty uusia keinoja naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn. Samalla vanhoilliset arvot ja netissä leviävä naisviha vaikeut tavat tasa-arvon edistämistä.
T
asa-arvokysymykset ovat olleet maailman valtioiden asialistalla jo vuosikymmeniä. Paljon on saatu aikaan. Silti naisten oikeuksien ja erityi sesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiselle on edelleen lukuisia esteitä. Useissa valtioissa eliitti suojaa etujaan ja rajoittaa kansalaistoimintaa. Monissa maissa vanhoilliset arvot ovat vahvistu neet. Pohjoismaissa on puolestaan esi merkkejä naisvihan ja törkypuheen leviä misestä netissä. ”Sukupuolten tasa-arvo on nyt vaikeampi aihe valtioiden välillä kuin 15 vuotta sitten”, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virka mies Hanna Onwen-Huma, joka oli viime keväänä 14. kerran mukana Suo men delegaatiossa YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan kokouksessa New Yorkissa. Toimikunta on maailman tärkein hallitustenvälinen elin, joka kes kittyy naisten tilanteeseen ja tasa-arvoon globaalisti. Maiden välillä on suuria eroja siinä, miten ne määrittelevät perheen tai suh tautuvat aborttiin. ”Vuodesta toiseen on kiistelty samoista teemoista”, Onwen-Huma sanoo.
Hänen mukaansa tahto toimia ja näyt tää edistysaskeleita erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä näyttäisi kuitenkin kasvaneen. Valtioiden tahtotila ei ole sattumaa, vaan järjestöjen sitkeän työn tulos. Myös Suomi ja EU ovat ajaneet ihmisoikeus perustaisuutta YK-tasolla naisten ase man edistämiseen. Naisiin kohdistuva väkivalta alettiin nähdä ihmisoikeuskysymyksenä vasta 1990-luvulla, jolloin väkivallan lopettami sesta tuli osa YK:n tavoitteita. Se määri teltiin fyysiseksi, seksuaaliseksi ja/tai henkiseksi väkivallaksi, jonka tekijöinä voivat olla perheenjäsenet, tuntematto mat ihmiset tai valtio.
KÄNNYKKÄ VAROITTAA PIMEISTÄ KUJISTA Tärkeä etappi saavutettiin vuosi sitten syksyllä, kun YK:n jäsenvaltiot sitou tuivat 17 kestävän kehityksen tavoittee seen. Tasa-arvoon sekä naisten ja tyttö jen oikeuksien vahvistamiseen liittyvä tavoite sisältää myös naisiin ja tyttöi hin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan lopettamisen vuoteen 2030 mennessä kaikkialla maailmassa. Uusi visio näkyi
New Yorkin kokouksessa väkivaltaa ehkäisevien toimintamallien jakamisena ja kokouksen loppupäätelmissä. Kokouksessa jaettiin rohkaisevia esi merkkejä järjestöjen ja yritysten välisestä yhteistyöstä. Kenian pääkaupungissa Nairobissa voi esimerkiksi kännykkään ladattavan sovelluksen avulla välttää kulkemista naisille vaarallisiksi raportoi duilla kaduilla. Sovelluksen takana on paikallinen järjestö, joka ottaa myös slum mien miehet mukaan työhön. Solidaarisuuden pitkäjänteisen ihmis oikeustyön tulokset olivat myös esillä YK:n päämajassa. Siellä esitettiin Soli daarisuuden tasa-arvotyötä Ugandassa peilaava, Iiris Härmän ohjaama kansain välisesti palkittu Hyvästi Afrikka -dokumenttielokuva, joka sai innostuneen vastaanoton. New Yorkissa vahvistui tunne siitä, että ilman sitoutuneita aktivisteja, vah voja asiantuntijoita ja visionäärisiä tahtopoliitikkoja maailma olisi tyhjän päällä, paljon arvottomampi paikka elää. Kirjoittaja on Solidaarisuuden toiminnanjohtaja. Hän jakoi kokemuksia tasa-arvotyöstä naisten asemaa käsittelevässä kokouksessa YK:n päämajassa.
6 2/2016
NÄKÖKULMAT EI VÄKIVALTAA!
SUOMI
Näkökulmat-sarjassa asiantuntijat tuovat lisävaloa lehden teemaan.
Elina Nikulainen on työskennel lyt naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa työssä myös Viet namissa ja Kiinassa ja edustaa Suomea sekä European Women’s Lobbyn Väkivaltaobservatoriossa että WAVE (Women Against Violence Europe) -verkostossa.
Tuhansien murheellisten laulujen maa teksti Elina Nikulainen kuva Hilja Mustonen
Väkivalta on täälläkin yleistä, mutta naiset hakevat harvemmin apua. Onko syynä palvelujen puutteellisuus?
S
uomi pärjää aina upeasti tasa- arvomittauksissa, esimerkiksi Maailman Talousfoorumin mit tauksessa viime vuonna Suomi sijoittui kolmanneksi. Olemme syystä ylpeitä edis tyksestä monella saralla. Yhteistä näissä mittauksissa kuitenkin on se, etteivät ne ota huomioon naisiin kohdistuvaa väki valtaa. Todellisuutta kotimaassamme on myös se tarina, jota Eppu Normaalin Tuhansien murheellisten laulujen maa -laulu kin kuvaa. Väkivaltatutkimuksista tiedämme, että Suomessa väkivalta ja häirintä ovat häpeällisen yleistä. Joka kolmas on ko kenut puolisonsa tekemää väkivaltaa
jossain vaiheessa elämäänsä, seksuaa lista häirintää on kokenut 70 prosent tia. Tuhansia murheellisia lauluja löytyy tuhansista kodeista. Tarina kirveestä ja perheestä toistuu vuosi vuoden jälkeen; Suomessa puolisonsa tai ex-puolisonsa surmaamaksi tulee vuosittain noin 20 naista. Vaikka väkivalta on täällä läsnä monen naisen elämässä, silti Suomessa haetaan apua Euroopan keskiarvoa vähemmän. Yksi syy tähän saattaa olla palvelujen puutteellisuus. Mistä hakea apua, kun sitä on hyvin vähän tarjolla? Tilastot ja luvut antavat kieltämättä karun kuvan katajaisen kansan tuki järjestelmästä. Suomesta puuttuu Euroo pan Neuvoston mukaisesta suosituksesta yli 400 turvakotipaikkaa. Istanbulin sopi mus on astunut voimaan jo vuosi sitten, mutta meillä on vasta suunnitteilla sopi muksen velvoittama 24/7-puhelinpäivys tys. Matalan kynnyksen tukikeskuksia ei ole yhtään ja raiskauskriisikeskuksiakin vain yksi. Järjestöjen kannettavaksi jää päävastuu, minimaalisilla resursseilla. Naisten Linjaan yhteyttä ottavat nai set ovat hyvin erilaisissa elämäntilan teissa. Joku kokee vainoa ex-kumppanil
taan, toinen käsittelee lapsuudessaan kokemaansa väkivaltaa, kolmas yrit tää irtautua väkivaltaisesta suhteesta. Suurimmassa osassa tapauksia väki vallan tekijä kuitenkin on kumppani tai ex-kumppani. Joku jonka piti rakastaa, kunnioittaa ja tukea meitä. Pitää hyvänä, aarrettaa. Rakkaus, joka myrkyttää, haa voittaa syvältä ja toipumiseen tarvitsee usein vuosien työstämistä. Naisten Linja tarjoaa väkivaltaa koke neelle erilaisia tukipalveluja. Väkivallan käsittely tai vaikka väkivaltaisesta pari suhteesta irrottautuminen on pitkä pro sessi. Usein oma pää on aivan sekaisin – on vaikea edes nähdä, ettei ansaitse tapahtunutta. Joskus huono kohtelu tun tuu vääjäämättömältä. Ensimmäinen askel on yrittää sanoittaa omaa ahdis tusta, tuoda muotoa kokemalleen. Yksi meille soittanut nainen kirjoitti: ”Tuntui ensimmäistä kertaa, että joku on kuunnellut ja kuullut minua.” Tämä palaute toistuu eri muodoissa kaikissa palveluissamme. Kipu on universaalia. Samoin tarve tuelle. Emme ole yksin täällä maailmassa, eikä yksin täällä tarvitse pärjätä. Joka viikko todistamme Naisten Linjalla ihmis mielen sitkeyttä ja uudistumiskykyä, toipumista, läpimurtoja. Niitä voi ja tulee tapahtua myös koko yhteiskunnan tasolla. Uskon vakaasti, ettei Suomi ole tuomittu ikuisesti toistamaan murheelli sia laulujaan. Kirjoittaja on Naisten Linjan toiminnanjohtaja.
Naisten Linja ×× tarjoaa matalan kynnyksen tukipalveluja väkivaltaa kohdanneelle ×× koordinoi Suomen osuutta Euroopan laajuisesta Step Up! (Tärkeä Askel) -kampanjasta 2016–2017, joka vaatii valtioita tarjoamaan lisää laadukkaita tukipalveluja väkivaltaa kokeneille naisille ja heidän lapsilleen.
7 2/2016
EI VÄKIVALTAA!
SOMALIMAA
Amaal Emil Ibrahim:
”HALUAN SÄÄSTÄÄ TYTÖT SILPOMISELTA” teksti ja kuvat Siru Aura
Opettaja Amaal Emil Ibrahim haluaa kertoa, mitä hänelle on tapahtunut ja olla roolimallina silpomisen vastaisessa työssä.
Eroon silpomisesta Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on julma perinne, jolle ei ole lääketieteellistä eikä uskonnollista perustetta. Arvioiden mukaan yli 95 prosenttia 6–9-vuotiaista tytöistä Somalimaassa joutuu silpomisen uhriksi. Solidaarisuus on tehnyt silpomisen vastaista työtä Somalimaassa kohta kymmenen vuotta. Siellä on jo tyttöjä, äitejä, isiä, kylän vanhimpia ja uskonnollisia johtajia, jotka uskovat siihen, että perinne voidaan katkaista.
”
Minut silvottiin 8-vuotiaana. Muistan sen todella hyvin. Se tapahtui aamulla. Ihmiset ottivat minut kiinni. Siellä oli silpoja valmiina mi nua varten. Olin iloisena leikkimässä sinä päivänä ja nautin elämästä. Mutta sitten he ottivat minut kiinni. Itkin. Minut operoitiin kahdesti, koska ensimmäinen kerta ei onnistunut, vaan ommel aukesi. Pyörryin paineen takia. Sain kivuliaan tulehduksen. Se oli vaikeaa aikaa. Ongelmat jatkuivat, kun kuukau tiseni alkoivat 15-vuotiaana, sillä veri ei päässyt normaalisti ulos. Olin pakolaisleirillä, kun menin nai misiin. Silloin silpoja saapui uudelleen avaamaan minut. Se oli kivuliasta, sillä se tapahtui ilman lääketieteellistä tekniik kaa tai apuvälineitä. Se oli osa häärituaa leja. Ihmiset ulkopuolella juhlivat. Minä piileksin sisällä ja itkin. Ihmiset eivät ymmärtäneet kohtaamiani ongelmia ei vätkä tienneet kivusta. Heidän mieles tään tapahtui jotain hyvää.
Olin sairaana kaksi kuukautta häiden jälkeen. Puhdistin tulehtunutta aluetta suolavedellä, vaikka en tiennyt auttaako se. Synnytin ensimmäisen lapseni pako laisleirillä. He käyttivät veistä kiinni ommeltujen osien avaamiseen. Se sattui ja oli vaarallista, sillä veitsi osui lapseen. Hän selviytyi, koska veitsi naarmutti vain ihoa. Synnytyksen jälkeen silpomiseen liit tyvä kiinni ompeleminen kuuluisi tehdä uudelleen, mutta kieltäydyin siitä, sillä muuten ongelmat olisivat jatkuneet.
TYTTÄRET SÄÄSTYIVÄT Ensimmäisenä syntynyt tyttö on nyt 24-vuotias. Minulla on kaksitoista lasta, joista kuusi tyttöä ja neljä poikaa on elossa. Kulttuurissamme ihmetellään, miksi en ole ympärileikannut tyttöjäni. Sano taan, että kun he menevät naimisiin, he eivät kelpaa aviomiehille. En halunnut
kuunnella näitä ajatuksia. Olin jo päättä nyt, etten tee sitä tyttärilleni. Olen silpomista vastaan. Olemme koulutettuja, minä ja mieheni. Mieheni tiesi, mitä olin kokenut, ja hän oli surulli nen sen takia. Hänkin on silpomista vas taan. Hän ei halunnut tyttärilleen samaa, mitä minä olin kokenut. Hän tuki minua. Olin jo tätä perinnettä vastaan, kun osallistuin sitä vastustaviin kampanjoi hin. Molemmat asiat vaikuttivat päätök seeni. Suurin vaikutus oli kuitenkin omilla kokemuksillani. Päätin, etten tee sitä tyttärilleni. Olen koulussa ohjaajana 7.–8. -luokka laisille somalioppilaille. Kerron oppilaille perinteistä, kohtaamistani ongelmista ja keskustelen aiheesta heidän kanssaan. En suosittele silpomista kenellekään. Se on täysin väärin. En usko siihen ollen kaan nykyään.” Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäpäällikkö.
8 2/2016
EI VÄKIVALTAA!
SOMALIMAA
AHMED MAHAMED: ”SILPOMINEN EI KUULU ISLAMIIN”
Uskonnollinen johtaja Ahmed Mahamed ei hyväksy silpomista.
”Uskonnollisena johtajana kerron yhteisölle, että sukuelinten silpomi sella ei ole paikkaa islamin laissa. Jos tyttö on silvottu, hän kohtaa varmasti haasteita rukousten aikana. Hänelle voi tulla yllättäviä vuotoja, mikä häi ritsee koko rukousprosessia. Yhteys jumalaan voi häiriintyä, eikä pyyn töä huomioida. Uskomme, että silpo misesta on terveydellisiä, psyykkisiä sekä sosiaalisia haittoja. Me uskon
”
Silvottu kohtaa haasteita rukousten aikana. ” nolliset johtajat suosittelemme ihmi sille, että he oppisivat ymmärtämään rakastetun profeettamme hyviä käy täntöjä, eivätkä seuraisi haitallisia käytäntöjä, joita muinaisen Egyptin faaraot ovat aikoinaan luoneet.”
” Hodan Abdi Mohamedin luokalla on jo muitakin silpomattomia.
HODAN ABDI MOHAMED: ”OLEN YLPEÄ SILPOMATTOMUUDESTA”
”Äitini päätti, että minua ei silvota. Kahdelle isosiskolleni se on tehty. Kun äiti oli nuori, hän joutui myös itse kokemaan sen. Kun siskot oli ope roitu, toinen siskoista kärsi monen laisista vaivoista. Samalla äidin mie leen palautuivat kaikki ne ongelmat, joita hän oli joutunut kohtaamaan silpomisen takia. Silloin hän päätti, että lopuille tyttäristä ei enää tehdä sitä. Meitä on yhteensä viisi siskoa ja kolme veljeä. Olen iloinen äidin pää töksestä, sillä olen nähnyt käytän nössä, kuinka ikäiseni tytöt kärsivät silpomisen ongelmista. Olen ylpeä sil pomattomuudestani. Siskoillani on ongelmia kuukau tisten aikaan, sillä kuukautisveri ei
Koulussa silpomattomuus on stigma. Uskomme, että olemme oikealla tiellä. ”
pääse valumaan kunnolla ulos. He tuntevat kovaa kipua. Toinen sisko on naimisissa. Synnytyksissä hän kohtaa vakavia ongelmia. Siksi äitini päätti, ettei meitä muita silvota. Hän keskusteli isän kanssa silpomisen hai toista ja isä tuki päätöstä. Me kaikki tuimme sitä.
KUMPAAN KUULUT?
Koulussa silpomattomuus on stigma. Luokassa tytöt arvostelevat toisiaan. Luokassa on kaksi ryhmää, silvotut ja silpomattomat. Ne, jotka ovat silvottu, sanovat meistä toisista ikäviä asioita ja leimaavat meitä. Mutta emme kuuntele heitä. Olemme sitoutuneita omiin ajatuksiimme ja uskomme, että olemme oikealla tiellä. Sillä ei ole väliä, mitä he ajattelevat ja sanovat.
Silpominen on kyllä vähentynyt, mutta enemmistö on yhä leikattuja. Nykyään meitäkin on enemmän; meitä on jo hyvä määrä. Äiti on saanut tietoa silpomisen haitoista järjestöltä. On vaikeaa lopettaa silpominen kokonaan. Kun järjestämme silpomisen vastaisia kokouksia, silpojat sanovat: ’Tämä on työmme, josta saamme tulomme.’ He eivät halua lopettaa. On myös muita, jotka ovat sitä mieltä. Kun äitini päätti lopettaa tyttä riensä silpomisen, hänen oli vaikeaa saada naapurit ja silpojat ymmärtä mään sitä. Mutta me pidimme pää töksemme. Uskon, ettei silpomattomuus aiheuta harmia elämässäni. En huo lehdi, vaan toivon hyvää. Haluaisin lääkäriksi.”
9 2/2016
EI VÄKIVALTAA!
GALLUP
MITEN VÄHENNÄMME VÄKIVALTAA?
Kaikilla ihmisillä tulisi olla oikeus päättää omasta kehostaan. Ketään ei saa satuttaa eikä keneenkään saa kajota ilman lupaa. Oikeus kehon koskemattomuuteen on kansainvälisesti yhdessä sovittu ihmisoikeus. 1. Joutuvatko ihmiset kärsimään väkivallasta alueella, jossa sinä asut? Millaisesta väkivallasta he kärsivät? 2. Mitä sinun mielestäsi voitaisiin tehdä, jotta miehet ja naiset eivät kohtaisi väkivaltaa, ja he saisivat päät tää itse omasta kehostaan?
Nicaragua
Somalimaa
teksti Jukka Pakkala kuvat Anthony Valenzuela
haastattelut ja kuvat Airi Kähärä teksti Ada Bergroth
Carmen Barrera, leipuri
1
Mieheni hakkasi minua usein ollessaan humalassa. Lopulta löin häntä leipäveitsellä. Siitä tuli hirveä haava, mutta onneksi hän ei kuollut. Sen jälkeen hän ei enää hakannut minua.
Amina Abdi, harjoittelija kansalaisjärjestössä
2
Vasta näin vanhoina olemme oppineet, että asioista voi puhua. Kun voi puhua, niin ei tarvitse lyödä. Nykyisin on paikkoja, mistä väkivallasta kärsivät saavat apua. Järjestöt tekevät hyvää työtä. Mekin olemme mie hen kanssa saaneet neuvoja ja koulutusta. Carlos Castellon, vuolukiven veistäjä
1
Kun olin pieni poika, niin isä hajotti talon oven ja osan seinää. Hän tuli ryyppäämästä vesuri kourassa. Äiti ja me lapset hyppäsimme ikkunasta ulos ja juoksimme puron varrelle metsään. Piileskelimme siellä koko yön. Isä korjasi oven ja seinän. Hän tajusi, että hän teki meille pahaa, mutta ei hän siitä muuttunut.
2
Opin, että ei kannata koskea viinaan. Vaimon kanssa tulee joskus sana harkkaa, mutta meillä ei tapella. Miehen ja naisen pitää keskustella asioista ja tehdä päätökset yhdessä. Naapuri pilkkaa, että olen kesy ja että vaimoni on kotihirmu. Totuus on kuitenkin se, että kunnioitamme toisiamme ja kumpikin haluaa, että toisella on hyvä olla. Perheväkivalta on rikos, sekin on kaikkien hyvä muistaa.
1
Yleisin tyttöjen ja naisten kohtaama väki vallan muoto Somali maassa on sukuelinten silpo minen, joka riistää tytöiltä ja naisilta heidän oikeutensa päättää omasta kehostaan. Silpomisessa on kyse naisen kehon ja seksuaalisuuden kontrolloimisesta.
2
Tarvitaan koulutusta, jotta kulttuurin ja yhteisön ikivanhoja tapoja saadaan muutettua ja normeja purettua. Vain tietoa tarjoamalla äidit ja isät voivat ymmärtää, ettei tyttöjen silpominen edistä terveyttä, vaan se aiheuttaa ongelmia. Ei kukaan vanhempi halua lapsilleen pahaa.
Mustafe Abdi Fara, yliopisto-opiskelija
1
Yleisin väkivallan muoto on sukuelinten silpominen. Kaikki ihmiset eivät tiedä omia oikeuksiaan ja heidän kehojaan kontrolloidaan silpomisella.
2
Kaikkia ihmisiä tulisi kunnioittaa saman arvoisina. Minusta koulutusta tulisi lisätä, jotta ihmiset oppisivat enemmän silpomisen haitoista.
10 2/2016
EI VÄKIVALTAA!
GALLUP
Kenia
Suomi
teksti Mary Momanyi kuvat Airi Kähärä suomennos Ada Bergroth
teksti Ada Bergroth kuvat Teemu Mattsson, Marleena Hiltunen
1
Kenian Kisiissä niin naisiin, miehiin kuin lapsiin kohdistuu hen kistä ja fyysistä väkivaltaa eri muodoissa, kuten perhe- ja seksuaaliväkivaltaa ja suku elinten silpomista. Naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta tapahtuu usein oman yhteisön sisällä ja uhrit vaien netaan hiljaisiksi erilaisilla uhkauksilla. Keziah Bianca Oseko, hanketyöntekijä
2
Insituutioiden, kuten koulujen tulisi opettaa ihmisiä ymmärtämään, millaisia psyykkisiä seurauksia väkivallalla on ja saada ihmiset puhumaan tapauksista. Itseään mitätöivät naiset tulisi voimaannuttaa ymmärtämään oma arvonsa ja suojelemaan omaa kehoaan. Tarvitaan jatkuvaa avointa dialogia ja tietoa olemassa olevista laeista, jotta kulttuuriin juurtuneet tavat saadaan katoamaan.
Steve Nyacheo, hanketyöntekijä
2
1
Väkivaltaa on kaikkialla Kisiissä. Miehet, naiset ja lapset kärsivät sekä fyysisestä, seksuaalisesta että henkisestä väkivallasta. Kotirouvat kohtaavat henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja kuolevat katseilta piilossa. Sekä miehet että naiset ajattelevat, että aviomies osoittaa hakkaamisella rakkauttaan. Myös vaimot pahoinpitelevät humalassa kotiin saapuvia aviomiehiään, jotka ovat tuhlanneet kaikki rahansa kapakkaan.
Nykyisiä lakeja tulisi vahvistaa ja menettelytavat tulisi jatkossa muotoilla siten, että ne todella vähentäisivät sukupuoleen perustuvan väkivallan tapauksia. On tärkeää ottaa muutosprosessiin mukaan niin miehet, naiset kuin paikalliset ja kansainväliset toimijat. Välitän itse tietoa aiheesta vetämällä draamatyöpajoja yhteisöissä.
Mari Mattsson, pastori
1
Kalliossa hyvinkin erilaiset ihmiset elävät sovussa toistensa kanssa. Työssäni kohtaan kuitenkin ajoittain fyysisen väkivallan uhreja, mutta suurin osa tukeani tarvitsevista on henkisen ja hengellisen väkivallan uhreja. Henkinen väkivalta ei näy uhrista ulospäin, mutta sen aiheuttamat arvet ovat kipeitä, pitkäaikaisia ja traumatisoivia. Kiusaaminen, alistaminen, uhkailu ja hengellinen vallankäyttö ovat asioita, joita liian moni ihminen joutuu elämänsä aikana kokemaan ja joista puhuminen koetaan edelleen hyvin häpeälliseksi.
2
Väkivallan kitkeminen yhteiskunnasta on hidas prosessi. Ensinnäkin toivoisin, että jokainen kasvattaja kotona, päiväkodeissa ja kouluissa kohtaisi lapset ja nuoret erityisinä ja ihmeellisinä ihmisenalkuina, jotka tarvitsevat tukea ja kehuja. Toiseksi toivoisin, että me aikuiset olisimme omalla käytöksellämme sellaisia roolimalleja, joille väkivalta ei ole hyväksyttävä tapa toimia. Ja kolmanneksi toivoisin, että saisimme katkaistua väkivaltaan liittyvän vaikenemisen kulttuurin kertomalla oman tarinamme, avaamalla omat arpemme ja antamalla väkivallan uhreille kasvot ja äänen.
Sami Koistinen, opiskelija
1
Suomessa fyysisiä väkivallantekoja tapahtuu kansainvälisellä tasolla melko vähän ja niissä alkoholilla on usein osuutta asiaan. Mielestäni henkinen väkivalta on täällä fyysistä suurempi ongelma, sillä sitä on vaikeampi havaita ja estää. Juuri tämän takia valtaosa koulukiusaustapauksista jää huomaamatta.
2
Valistus on väkivallan vähentämisessä avainasemassa. Yhä nuorempia pitäisi opettaa arvostamaan toisten itse määräämisoikeutta ja niin fyysistä kuin henkistäkin koskemattomuutta. 11 2/2016
EI VÄKIVALTAA!
NICARAGUA
Cristina Gomezin (oik.) käsityötuotteet menevät kaupaksi Solidaarisuuden hankkeessa perustetuissa kaupoissa. ”Tavoitteena on kaksinkertaistaa käsi työläisten ansiot”, tasa-arvohankkeen johtaja Ingrid Soza (vas.) kertoo.
“EN OLE KÖYHÄ, KOSKA MINULLA ON KAKSI KÄTTÄ” teksti Jukka Pakkala kuvat Anthony Valenzuela
Elämän ehdot Cayantussa ovat muuttuneet vaikeammiksi, sillä kuivuus on tuhonnut laidunmaat. Pelottomuus ja rohkeus ovat auttaneet entisiä viljelijöitä nousemaan jaloilleen ja löytämään uuden elinkeinon käsityöläisyrittäjyydestä. Tie yrittäjäksi on silti vasta alussa.
”
Tiedän hyvin, miltä tuntuu olla köyhä”, sanoo Cristina Gomez. ”Pahinta on silloin, kun perhe kär sii nälkää”. Gomezilla on viisi lasta. Kaksi heistä on jo aikuisia. Gomezin perhe asuu Cayantun kylässä Pohjois-Nicaraguassa. Cristina Gomezin mukaan elämän ehdot Cayantussa ovat muuttuneet vaikeammiksi. Kymmenen vuotta sitten
perheellä oli lehmiä ja laidunmaata. Kui vuus on kuitenkin korventanut laitumet karrelle ja viimeiset lehmät on myyty. ”Maitotulot loppuivat siihen”, Gomez valittaa. Gomez on silti vahvempi kuin ennen. ”En ole köyhä, koska minulla on kaksi kättä”, hän julistaa.
SURKUTTELUUN EI OLE VARAA Cristina Gomez punoo koreja, mattoja ja hattuja palmunlehtien kuiduista. Solidaa risuuden kehityshanke vei Gomezin tuot teet Granadan kaupunkiin käsityöläisten myyntitapahtumaan ja tilauksia alkoi sa della. ”Matot myytiin loppuun kahdessa tun nissa”, Gomez iloitsee.
12 2/2016
EI VÄKIVALTAA!
NICARAGUA
Ostajat olivat Granadan hotellien ja ravintoloiden omistajia. Granada on Nica raguan tärkein matkailukaupunki. Siellä on kysyntää hyville käsityötuotteille. Gomez ansaitsee vielä alle sata euroa kuukaudessa. Hänen tulonsa ovat kuiten kin alkaneet kasvaa. ”Olen saanut lisää itseluottamusta koulutuksissa”, hän toteaa. ”Uskallan nyt kokeilla uusia työtapoja ja sen ansiosta tuotteet ovat parantu neet.” Gomezin mielestä köyhyys pesiytyy pysyväksi, kun ihminen alistuu siihen. ”Jos pidän itseäni heikkona surkulai sena, niin ihan varmasti en saa mitään aikaan”, hän pohtii.
”
Muutos alkoi, kun karistin pelon pois. ” MUUTOS VAATII ROHKEUTTA Cristina Gomezista on tullut yksi Cayan tun kylän kehittäjistä. Hän johtaa käsi työläisryhmää, johon kuuluu lähes kaksi kymmentä naista ja kymmenen miestä. Hän järjestää lukutaito-ohjelmia ja toimii yhdyshenkilönä terveyskampanjoissa. ”Osaan tehdä vaikka mitä, paitsi va rastaa ja tapella”, Gomez naureskelee. ”Muutos alkoi, kun karistin pois pe lon”, Gomez kiteyttää. Se tapahtui tasa- arvohankkeen koulutuksessa. ”Pitää olla rohkea tehdäkseen sitä, mitä itse tahtoo.” Cayantun naiset eivät enää pyydä mie hiltä lupaa, kun he lähtevät koulutustilai suuksiin tai myymään tuotteitaan lähi kaupunkien markkinoille. ”Jotkut miehet sanovat, että naiset rakastavat nyt rahaa”, Gomez piikittelee. ”Eivät he kuitenkaan sitten valita, kun perheen pöydässä on parempaa ruokaa.” TAVOITTEENA KUNNON TOIMEENTULO Solidaarisuuden tasa-arvohankkeen joh taja Ingrid Soza sanoo, että Gomezin per heen nykyisellä tulotasolla valtaosa mie hen ja naisen tuloista kuluu vielä pelkäs tään ruokaan. ”Lähitavoitteena on kaksinkertais
taa käsityöläisten ansiot”, Soza kertoo. Se tapahtuu parantamalla tuotteita ja myymällä ne korkeampaan hintaan. Solidaarisuuden kehityshanke on perustanut kolme hyvin toimivaa käsityö tuotteiden kauppaa Nicaraguan tärkeim piin kaupunkeihin. Elokuussa hanke vei Cayantun korit ja matot New Yorkin lahja tavaramessuille. ”Näin saamme hyvää palautetta siitä, mitä tuotteita kannattaa tehdä”, Soza toteaa.
”Vuoden kuluttua Cayantun naisten ja miesten tulot ovat luultavasti paljon paremmat kuin nyt”. Cristina Gomez opettelee yrittäjäksi. Hän laskee, mitä raaka-aineet maksa vat ja mistä asti täytyy hakea palmun lehtiä. Hän arvioi, kuinka paljon työaikaa kuluu palmukorin, maton tai hatun teke miseen. Kirjoittaja on Solidaarisuuden Nicaraguan maapäällikkö.
VÄKIVALLASTA ON VAIKEA PUHUA
Cristina Gomez päättää itse rahojensa käytöstä. Pienillä tuloilla päätösvalta on kuitenkin rajallinen. Suurin osa perheen ansioista kuluu joka tapauksessa ruoan ostamiseen. Gomezin kotona nai nen ja mies tekevät kotitöitä. Cristinan tyttäret opiskelevat saa dakseen aikanaan hyvän työpaikan. Gomezin perheen elämää katsellessa nämä tasa-arvoasiat voi vahvistaa tosiksi. Sitten Cristina Gomez sanoo, että Cayantussa ei esiinny väki valtaa. Hän mainitsee, että joitakin kylän naisia on ahdisteltu, kun he ovat käyneet lähikaupungissa Ocotalissa myymässä palmu mattoja. ”Cayantussa tunnemme toisemme. Tietäisimme, jos jossakin perheessä esiintyisi väkivaltaa”, Gomez väittää. Solidaarisuuden kehityshankkeen selvitykset ovat kuitenkin osoittaneet, että jonkinlaista väkivaltaa esiintyy lähes kaikissa perheissä – jopa Cayantussa. ”Jos käytetään sanaa väkivalta niin ihmiset ajattelevat, että nyt puhutaan tapoista tai vakaviin vammoihin johtaneista pahoin pitelyistä”, tasa-arvohankkeen vetäjä Ingrid Soza selventää. Väkivallasta on puhuttava hienovaraisesti, jotta ihmiset eivät säikähdä vakavaa asiaa. ”Kun keskustelussa päästään syvemmälle, niin naiset ja mie het myöntävät, kuka on lyönyt tai tukistanut ketä ja kuinka usein väkivaltaa esiintyy”, Soza kertoo. Useimmissa naisiin ja lapsiin kohdistuvissa pahoinpitelyissä syyllinen on juopunut mies. ”Koulutuksissa tästä asiasta on puhuttu paljon”, Soza toteaa. ”Selvin päin miehet kunnioittavat naisia, mutta humalassa he heiluttavat nyrkkejä”. Väkivalta vähenee merkittävästi, jos mies pääsee eroon viinasta. Nuorten parissa väkivallan laukaisevat viinan sijasta huu meet. San Juan de Limayssa asuva Carlos Castellon toteaa, että nuoret miehet pahoinpitelevät entistä useammin omia vanhem piaan. Pienissä kylissäkin nuoret käyttävät nykyisin huumeita. ”Heillä on silloin pää niin sekaisin, että he hakkaavat ketä tahansa”, Castellon valittaa. Hän on todistanut useita kertoja, miten nuoren miehen väkivalta ajaa vanhemmat kodista karkuun. 13 2/2016
EI VÄKIVALTAA!
KENIA
LAIN JA KOULUTUKSEN YHTEISVOIMA teksti ja kuvat Airi Kähärä
”Keniassa on voimassa silpomisen vastainen laki. Lain merki tystä voi kuvata linnulla, jonka toinen siipi on laki ja toinen on koulutus. Lintu ei voi lentää ja saavuttaa päämääräänsä ilman sen molempia siipiä”, Linah Jebii Kilimo muistuttaa.
”Olen itse paennut silpomista. Elämäntyöni on ollut saada silpomisen vastainen laki Keniaan”, Linah Jebii Kilimo kertoo.
14 2/2016
EI VÄKIVALTAA!
KENIA
L
inah Jebii Kilimon elämäntyönä on ollut taistelu silpomista vas taan. Hän toimii Kenian silpo misen vastaisen lautakunnan puheen johtajana ja hän on ollut vahvasti vai kuttamassa siihen, että Keniassa on nyt voimassa silpomisen vastainen laki. Kilimolla riittää kiirettä, sillä hän vie railee ahkerasti Kenian länsiosassa asu van kuria-heimon parissa. Kurialaiset silpovat tyttöjään tänä vuonna, koska ensi vuosi 2017 sisältää numeron seitse män ja se merkitsee heille sitä, ettei tyt töjä ensi vuonna leikata. Kilimo haluaa seurata, kuinka monta tyttöä voidaan pelastaa silpomiselta, ja siksi hän pitää tilastoa omista käynneistään ja vierailuis taan kouluissa ja vanhempainilloissa. ”Puhun aamupäivät kouluissa tyttö jen ja opettajien kanssa. Illat keskustelen viidestä kymmeneen vanhemman kanssa. Vanhemmat pitävät minusta, koska en ole enää poliitikko vaan olen aidosti silpo mista vastustava ihminen.” ”Kurialaiset asuvat Kenian ja Tansa nian rajalla. Kun silpomisen kieltävä laki tuli voimaan Keniassa, kurialaiset alkoi vat lähettää tyttöjään Tansanian puolelle silvottaviksi. Haasteena on kurialaisten liikkuvuus. Jopa 80 prosenttia kurialai sista kulkee rajan yli vuosittain”, Kilimo kertoo.
”
”Emme voi antaa tyttärillemme käyvän niin! ” TÄRKEÄÄ TYÖTÄ KISIISSÄ Kilimo kiittää Solidaarisuutta sen Kisiissä tekemästä silpomisen vastaisesta työstä. ”Hyvä, että työskentelette Kisiissä, koska me emme ole löytäneet kisii-yhtei söön toimivaa näkökulmaa, joka voisi saada kisiiläiset hylkäämään tyttöjen sil pomisen.” ”Kenian muiden heimojen yhtey dessä voimme puhua alikehittyneisyy destä, köyhyydestä tai esimerkiksi alha isesta koulutustasosta, jotka selittävät silpomista. Kisiissä kaikki nämä ovat kunnossa, mutta silti tyttöjä silvotaan. Luulen, että stigman pelolla ja yhteisön arvovallan kunnioituksella on merkittävä rooli perinteen ylläpitämisessä.”
Solidaarisuus kouluttaa vapaa ehtoisia silpomisen vastaiseen työhön. ”Solidaarisuudella on hyväksi todettu metodi”, Kilimo kiittää.
”Olen aina ajatellut, että silpomisia suoritetaan yhteisöissä, joiden koulutus taso on alhainen, mutta Kisiissä näin ei ole. Kisiissä ihmiset ovat koulutettuja. Siinä, miten he prosessoivat opetettua tie toa on varmasti syy siihen, miksi silpo mista edelleen harjoitetaan. Kisiissä maa tuottaa ruokaa, joten heidän ongelmansa ei ole myöskään ruuan saannissa”, Kilimo pohtii. ”Toivon, että jatkatte työtä Kisiissä ja laajennatte työtä Kisiissä laajemmalle alueelle. Solidaarisuudella on hyväksi to dettu metodi ja tämä varmasti toimii Ki siissä. Arvostan sitä, että toimitte paikal listen järjestöjen kanssa, jotka toteuttavat kehityshankkeet itse.”
TARVE OIKEUDEN ESIMERKEILLE ”Silpomistapausten vähentämisessä voisi auttaa, jos meillä olisi esimerkkejä tapauksista, joissa ihmisiä on pidätetty silpomisen takia. Myös leimaaminen voisi vähentyä, kun syylliset joutuisivat oikeu den eteen. Tytöillä ja naisilla pitää olla hyvä ja vahva itsetunto, jotta he kestäi sivät julkisessa keskustelussa itseensä kohdistuvan arvostelun. Ja kukapa nou sisi omaa sukulaista, isää tai veljeä vas taan? En osaa kuvitella tilannetta, jossa sukulaiset juovat teetä yhdessä ja joku alkaisi tuomita tai syyttää toista”, Kilimo hymähtää. ”Silpomisen vastainen laki on ole massa ja se toimii yhdessä koulutuksen kanssa. Käsi kädessä. Haluan kuvata lain merkitystä lintuna, jolla on kaksi siipeä. Toinen siipi on laki ja toinen siipi on kou lutus. Ilman molempia siipiä lintu ei voi lentää ja saavuttaa kohdettaan.”
LAKI ON SITKEÄN TYÖN TULOS Kenian Presidentti Mwai Kibaki hyväk syi vuonna 2011 silpomisen kieltävän lain. Vuotta aikaisemmin se oli hyväk sytty Kenian parlamentissa. Laki saatiin aikaan pitkäjänteisen työn ja eri tahojen yhteistyön tuloksena. ”Olin lain valmistelun aikaan Kenian naiskansanedustajien puheenjohtaja. Perustimme työryhmän, jonka pääasial linen tehtävä oli lobata lakia mieskansan edustajille. Järjestimme työpajoja, joihin kutsuimme niin lääkäreitä kuin silvot tuja naisia kertomaan silpomisen terveys vaikutuksista. Mukana oli myös tutki joita lukuisista kansalaisjärjestöistä kuten Action Aidista, Adrasta ja World Visionista. Heiltä saimme ruohonjuuri tason tietoa. Eri YK-järjestöt ja EU aut toivat puolestaan rahoittamalla lobbaus tamme. Viimein saimme mieskansan edustajat puolellemme. He pyysivät lain laatimista ja sanoivat: ’Emme voi antaa tyttärillemme käyvän niin!’” ”Minun elämäntyöni on ollut valmis tella tämä silpomisen vastainen laki. Mi nua kutsuttiin parlamentissa vain yhdellä nimellä ja se oli: FGM”. FGM tarkoittaa silpomista ja se tulee englanninkielisistä sanoista female genital mutilation. ”Olen itse paennut silpomista. Koko aikuisuuteni ajan ajattelin, että vain kansalaisjärjestöt voivat tehdä silpomisen vastaista työtä. Mutta kun minut valit tiin kansanedustajaksi, päätin tehdä kaik keni, että silpomisen kieltävä laki saa daan myös Keniaan. Ja näin kävi!” Kilimo iloitsee. Kirjoittaja on Solidaarisuuden Afrikan aluepäällikkö.
15 2/2016
EI VÄKIVALTAA! KOLUMNI KUMPPANIT KERTOVAT Kolumnisarjassa Solidaarisuuden kumppanit kertovat omin sanoin yhteiskunnastaan ja elämästään Keniassa, Nicaraguassa ja Somalimaassa.
MUUTOS VAATII KÄRSIVÄLLISYYTTÄ
teksti Mary Momanyi tiivistäen suomentanut Ada Bergroth kuva Airi Kähärä
Tavoitteenamme on muuttaa yleistä käsitystä siitä, että jokainen tyttö tulisi silpoa. Kyseessä on kuitenkin syvälle kulttuuriin juurtunut perinne ja siksi muutos on hidasta ja vaatii kärsivällisyyttä.
O
len 30-vuotias Kenian Kisiissä syntynyt ja naimisissa oleva kah den lapsen äiti. Vastaan Kisiin ja Nyamiran hankkeiden seurannasta ja arvioinnista Solidaarisuuden tiimissä. Kisii on patriarkaalinen yhteisö, jossa tytöt ja naiset kärsivät niin fyysisestä kuin henkisestä väkivallasta. Raiskauk set, uhkailu ja sukuelinten silpominen ovat osa monen tytön elämää. Ongelman laajuus on piilossa sosiaalisen leimautu misen pelon takia eikä kokemuksista pu huta ääneen. Väkivaltarikokset jarrutta vat koko yhteiskunnan kehitystä. Keniassa on onneksi edistytty lain säädännön suhteen viime vuosina. Kenia on ratifioinut kansainväliset sopimukset koskien naisten oikeuksien edistämistä sekä luonut kansallisia lakeja, säädök siä ja ohjelmia väkivaltaa vastaan. Lisäk si Keniassa vuonna 2010 hyväksytty perustuslaki on edistyksellinen. Mutta onko näillä laeilla oikeasti vai kutusta? Suojelevatko ne naisia ja saa vatko uhrit oikeudenmukaista kohtelua? Ymmärtävätkö päättäjät naisiin kohdis tuvan väkivallan olevan este kansalliselle kehitykselle? Silpomisen salaaminen on normi niillä alueilla, joilla perinne elää vahvasti. Ku kaan ei raportoi poliisille silpomisesta, sillä sitä pidetään normaalina. Raiskauk sesta kertominen koetaan taas nöyryyttä vänä. Useimmat maaseudulla ovat tietä
”
Nykyään tytöt silvotaan alle 9-vuotiaina. ” mättömiä säädetyistä laeista, jotka krimi nalisoivat naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan, seksuaalirikokset ja silpo misen. Tämä on huolestuttavaa, sillä se merkitsee naisten kärsimysten jatkumista ja tiedon puute ilmiön laajuudesta estää päättäjiä puuttumasta ongelmiin. Aiemmin tytöt silvottiin 12–16-vuo tiaina koulujen joululomien aikaan avoi messa seremoniassa perinteisten ympäri leikkaajien toimesta. Nykyään tytöt silvotaan alle 9-vuotiaina mihin aikaan vuodesta tahansa ja silpomisen suorittaa sairaanhoitaja toimenpiteen laittomuu desta huolimatta. Solidaarisuuden kumppanijärjestöt aloittivat silpomisen vastaisen työn vuoden 2016 alussa. Kymmenen vapaa ehtoista alueen naisryhmistä, kouluista, nuorista sekä miehistä koulutettiin silpo miseen liittyvistä terveys- ja oikeus asioista sekä keskustelutilaisuuksien ohjaamisesta. He ovat kiertäneet levit tämässä tietoa silpomisen haitoista. Kumppanijärjestöt ovat järjestäneet
Mary Momanyi toimii linkkinä Solidaarisuuden ja paikallisten kumppani järjestöjen välillä ja auttaa kumppaneita esimerkiksi suunnitelmien, budjettien ja raporttien laadinnassa.
koulutuksia alueen sairaaloissa, viras toissa ja kouluissa työskenteleville. Olen ollut mukana seuraamassa eri ryhmien keskustelu- ja koulutustilaisuuk sia. Ihmisten avoimuus ja halu jakaa tie toa ovat selvä merkki edistysaskeleesta, sillä silpominen on ollut tähän asti tabu. Tilaisuuksissa ihmiset ovat kyseenalais taneet perinteen ja osa on ilmoittanut säästävänsä omat tyttärensä silpomi selta. Miehet ovat alkaneet vastustaa voi makkaasti silpomista. Myös silpomatto mat tytöt ovat kertoneet oman tarinansa ja he ovat nousseet hankkeen roolimal leiksi. Kouluissa oppilaat ovat säveltäneet aiheesta lauluja ja kirjoittaneet runoja ja siten levittäneet tietoa muille oppilaille. Tietoisuus silpomisen haitoista on kasvanut. Tavoitteenamme on muuttaa ihmisten asenteita ja muuttaa yleistä käsitystä siitä, että jokainen tyttö tulisi silpoa. Samalla on kuitenkin muistet tava, että kyseessä on kulttuuriin juur tunut perinne, jonka vuoksi ihmiset edel leen kannattavat sitä. Moni ei vieläkään ymmärrä, miksi perinteestä pitäisi luopua. Muutos on hidasta ja vaatii kärsi vällisyyttä. Tytön silpominen merkitsee siirtymää lapsuudesta aikuisuuteen. Se suo naiselle kunnioitusta ja vastuuta. Se nähdään pakollisena, sillä on tärkeää hillitä tytön seksuaalisuutta ja lisätä siveellisyyttä. Silpominen ei kuitenkaan vaikuta edellä mainittuihin asioihin ja se suoritetaan viattomille tytöille. Silpominen on haitallista ja kiellettyä ja se rikkoo tyttöjen ja naisten oikeuksia. Siksi se täytyy lopettaa. Kirjoittaja vastaa Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhankkeiden seurannasta ja arvioinnista Kisiin ja Nyamiran alueella Keniassa.
16 2/2016 16 2/2016
UUSI KAUPPA!
KERTALUONTEINEN ALENNUS TUNNUKSELLA
UUSIASIAKAS2016
5€
S.FI INNON NETTIKAUPPA ON UUDISTUNUT. WWW.INTOKUSTANNU
HINNASTA POIS!
Rekisteröidy Innon kanta-asiakkaaksi niin saat viiden prosentin alennuksen jokaisesta ostoksesta ja viiden euron kertaluontoisen alennuksen ensimmäisestä ostoksesta, myös ale-tuotteista. Yli sadan euron kertaostoksesta saat kahdeksan prosentin alennuksen ja mikäli ostat vuoden aikana yli 1000 eurolla saat lisäksi 50 euron lahjakortin.
intokustannus.fi/rekisteroidy Laura Gustafsson KORPISOTURI 24,90 €
Denise Rudberg TOINEN TOISTA PAHEMPI 19,90 €
Matti Salminen TOISINAJATTELIJOIDEN SUOMI 26,90 €
Maritta Pohls VIINI, LAULU & TAUSTAJOUKOT 29,90 €
NÄMÄ JA 400 MUUTA KIRJAA WWW.INTOKUSTANNUS.FI
intokustannus.fi
Rakkaudesta muuttuvaan maailmaan
”Asioihin voi oikeasti vaikuttaa. Siksi on tärkeää tietää mitä maailmalla tapahtuu. Maailman Kuvalehti on oiva ikkuna muuttuvaan maailmaan.” OZAN YANAR kansanedustaja
Tilaa lehti! 5 numero a 17,50€
Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous
TUKIJAT TUTUIKSI
”SILPOMINEN ON IHMISOIKEUS RIKKOMUS” teksti ja kuva Liisa Nerg
Julmaan ihmisoikeus rikkomukseen voidaan puuttua, muistuttaa ihmisoikeuksien ja tasa- arvon puolustaja Tarja Kantola. Merkkipäivä lahjoituksella jokainen voi olla mukana muutta massa tyttöjen elämää.
A
ktiivisesti ihmisoikeuksien ja naisten aseman parantami sen parissa työskennellyt Tarja Kantola on toiminut pitkään myös Soli daarisuuden hallituksen puheenjohta jana. Niinpä Solidaarisuuden Silpomatonkampanjan valikoituminen kesäkuussa syntymäpäiväjuhlaansa viettäneen Kan tolan merkkipäiväkeräyksen kohteeksi oli hänestä luonnollista. Kohde tuntui it sestään selvältä, sillä Solidaarisuudella on ollut iso osa Kantolan elämässä. Myös juhlavieraat kokivat tyttöjen sukuelin ten silpomisen vastaisen työn tärkeäksi ja moni oli halunnut juhlissa erikseen mai nita tehneensä lahjoituksen Solidaarisuu delle. ”Kyseessä on julma ihmisoikeusrikko mus”, Kantola toteaa silpomisesta. Hän kuitenkin muistuttaa heti perään, että silpominen on myös vahvasti tasa-arvo kysymys. Kantola itse yllättyi vuosia sitten Somalimaahan tekemällään mat kalla siitä, kuinka laajasta ilmiöstä silpo misessa on kysymys ja kuinka monessa maassa sitä edelleen harjoitetaan. Kantola painottaa, ettei silpominen ole osa uskontoa, vaikka siitä usein niin puhutaan. Kantola myös muistuttaa, että perinnettä pitävät yllä nimenomaan nai
Tarja Kantola yllättyi aikoinaan siitä, kuinka laajasta ilmiöstä silpomisessa on kysymys. Merkkipäiväkeräyksen kohde tuntui itsestään selvyydeltä tasa-arvon kannattajalle.
”
Ovatko yksilöt tasa-arvoisia, jos tytöille tehdään tällaista? ” set turvatakseen tytöille mahdollisimman hyvän tulevaisuuden. Siksi on vaikutet tava juuri tyttöjen äiteihin ja isoäiteihin.
TYÖTÄ RUOHONJUURITASOLLA Solidaarisuuden työ tapahtuu ruohon juuritasolla ja vaikuttaa konkreettisesti tyttöjen elämään. Kantola kuitenkin pai nottaa, ettei Somalimaahan tai min nekään muuallekaan voi tuosta vaan viedä omia oppejaan. Perinne ei myös kään poistu kielloilla tai hetkessä. Sil pomisen lopettaminen on pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan siis paikallisen kulttuu rin tuntemusta ja vahvoja yhteistyöver kostoja paikallisten toimijoiden kanssa. Solidaarisuus on saavuttanut Somali maassa sellaisen aseman ja luottamuk sen, että näinkin vaikeasta aiheesta voi daan puhua. Solidaarisuuden tyttöjen sukuelinten
silpomisen vastainen työ Somalimaassa aloitettiin Kantolan ollessa järjestön hallituksen puheenjohtajana. Jo silloin Solidaarisuus toimi Somalimaassa nais järjestöjen ja vahvojen naisvaikuttajien kanssa. Naisten aseman parantamisessa oli tärkeää ottaa huomioon kaikki nais ten heikkoon asemaan vaikuttavat tekijät. Yksi niistä on silpominen. Silpomisen aiheuttamat fyysiset ongel mat vaikuttavat suoraan naisten mahdol lisuuksiin ja koko elämään niin olennai sesti, ettei sitä voitu jättää huomioimatta. ”Ovatko yksilöt tasa-arvoisia, jos tytöille tehdään tällaista?”, kysyy Kan tola. Kantola kuitenkin muistuttaa, että asiaa voidaan muuttaa. Silpomaton-kampanja on kerännyt yhteen suuren joukon suomalaisia, jotka haluavat lopettaa tyttöjen sukuelinten sil pomisen Keniassa, jonne Solidaarisuuden työ on laajentunut. Kantola kehuu feissa reiden näkyvyyttä kaupunkien kaduilla kesän aikana ja lähettää kannustavia ter veisiä kaikille uusille Muutoksentekijöille: ”Silpomaton-kampanjaa tukemalla voi ajatella, että on omalta osaltaan tehnyt jotain. Mukanaolo on kaikkein tärkeintä!” Kirjoittaja on Solidaarisuuden kampanjakoordinaattori.
18 2/2016
PYSYVÄ MUUTOS ALKAA SINUSTA
Tilaa uudet joulukorttisarjat – tuet käsityöyrittäjiä Nicaraguassa! JOULUPUKKITEEMA
Joulukortit tuovat sinulle lämpimät terveiset Nicara guasta. Korttien maissitaide on syntynyt Solidaarisuuden kehityshankkeessa. Taitei lijat ja käsityöläiset luovat yhdessä uusia tuotteita, joiden valmistaminen auttaa Nicaraguan naisia paranta maan elinolojaan.
KYNTTILÄTEEMA
Tilaa kortteja sähköpostitse solidaarisuus@solidaarisuus.fi, soittamalla numeroon 010 501 2120 tai palauttamalla meille tilauslomake. Viiden kortin sarja kirjekuorineen maksaa 12 euroa. Hintaan lisätään toimituskulut. Kortteja on rajoitettu erä. Leikkaa irti
Tilaan joulukorttisarjoja: kpl viiden kortin sarjoja kirjekuorineen (12€/sarja + postituskulut) JOULUPUKKITEEMA
kpl viiden kortin sarjoja kirjekuorineen (12€/sarja + postituskulut) KYNTTILÄTEEMA
Etunimi
Sukunimi
Lähiosoite
Paikkakunta
Puhelinnumero
Sähköposti
Asiakasnumero (jos olet jo tukija tai lehden tilaaja, näet asiakasnumerosi lehden osoitetiedoista.) Paikka ja aika
Allekirjoitus
Kansainvälinen solidaarisuussäätiö – Internationella solidaritetsfonden | Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki – 010 501 2120 – www.solidaarisuus.fi
19 2/2016
Leikkaa irti
Vastaanottaja maksaa postimaksun
Solidaarisuus
VASTAUSLĂ„HETYS Tunnus 5003808 00003 Helsinki