Nuoret riveissämme

Sarjassa tutustumme Pelastusarmeijan toiminnassa mukana oleviin lapsiin ja nuoriin ja heitä koskettaviin teemoihin.

Aino kulmala, 15 vuotta: Aikaa unelmille

Pelastussotilas Aino Kulmala on aktiivisesti mukana Vaasan osaston toiminnoissa. Hän kertoo, että kristittynä nuorena saa kokea kritisointia ja kyseenalaistusta, mutta Jumalan rakkaus kantaa.

Aino Kulmala on Vaasan osaston sotilas Aino Kulmalalla on pian syntymäpäivä, hän täyttää 16 vuotta. Se on yksi syistä, miksi syksy on mieluisaa aikaa, Aino paljastaa hymyillen.

– Pidän myös syksyisestä luonnosta ja sen väreistä. Puiden muuttuvat lehdet ovat niin kauniita. Syksy on myös aina uuden alkua, kun koulut alkavat ja ihmiset kokoontuvat jälleen yhteen.

Aino on juuri aloittanut yhdeksännen luokan. Vajaassa vuodessa peruskoulu on ohi, ja nuorelle naiselle tulee eteen tulevaisuuden suuntaviivojen valinta. Asia pohdituttaa.

– Koen, että ammattikoulussa olisi mielekästä, mutta minulla ei ole vielä toiveammattia, joten olen ajatellut mennä lukioon. Samalla saan lisää aikaa pohtia. Mutta en ole huolissani, varmasti jotain tulee vastaan. Tässä on vielä aikaa unelmille, Aino toteaa hymyillen.

Viimeiset puolitoista vuotta ovat olleet poikkeuksellisia. Kysyn, miten vallitseva tilanne on näkynyt heillä koulussa.

– Muutamaan kertaa olemme olleet etäopetuksessa. Ensimmäinen etäopetusjakso viime vuoden keväällä tuntui rankalta, kun kellään ei ollut siitä aiempaa kokemusta. Myöhäisemmät etäopetukset ovatkin menneet sujuvasti.

Kysyn Ainolta, onko näinä kuukausina ollut asioita, mitä hän on kaivannut.

– Ei sinänsä. Ei ole ollut suurempia asioita, joista olisi joutunut luopumaan. Tietenkin olisi kiva, kun voisi taas vapaammin liikkua. Mutta ei tämä tilanne ole kauheasti rajoittanut esimerkiksi kavereiden tapaamista.

Perheenä Pelastusarmeijan perheessä

Aino, hänen vanhempansa, isosiskot ja pikkuveli ovat asuneet viime vuodet Vaasassa. Aino on viihtynyt kaupungissa mainiosti.

– Täällä on hyvä asua. Ympäristö on tosi kiva. Pelastusarmeijan Vaasan osasto on myös todella mukava paikka.

Mainitsen, että mielestäni Vaasan osastorakennus on yksi Suomen kauneimmista – kahdeksankulmainen sali on harvinainen ja kutsuva. Aino on samaa mieltä. – Tunnen täällä oloni hyvin kotoisaksi.

Aino vihittiin sotilaaksi viime vuoden elokuussa. Ainon alokaspäivän yhteiskuvassa äiti Eija, isosisko Enni, Aino ja isosisko Iina.

Aino ja Iina joulupadalla.

Ainon vanhemmat, luutnantit Eija ja Ari Kulmala toimivat Vaasan osaston johtajina, ja Ainon isosiskot ovat pelastussotilaita. Koko perheen Armeija-tarina alkoi muutama vuosi sitten.

– Asuimme tuolloin Närpiössä. Vanhempani kaipaisivat seurakuntayhteyttä ja he pohtivat, minne voisimme mennä. Äitini ajatteli Pelastusarmeijaa, jossa oli sotilaana, ja kävimme täällä Vaasassa kokouksessa. Vierailuista tuli säännöllisiä. Ajan kanssa vanhempani saivat vastuuta osastosta, joten muutimme tänne.

Ainosta itsestään tuli sotilas viime vuoden elokuussa. Hän kertoo, että hän kokee sen tärkeänä päätöksenä.

– Haluan olla täällä sotilaana. Tehdä sitä, mitä Jumala minulta toivoo.

Aino onkin ollut mukana jo monenlaisessa toiminnassa. – Sellaisia pieniä, mutta tärkeitä töitä, Aino toteaa hymyillen. Hän on ollut mukana kokouksien ja pienryhmien järjestämisessä, osallistunut leireille ja ollut mukana Vaasan osaston nuorten illoissa. – Kokoontumisissa olemme pitäneet hartauden ja keskustelleet Raamatusta.

Ainon vanhemmat ovat upseereita. Tiedustelen Ainolta, saattaisiko se olla sellaista, mikä kiinnostaisi aikuisena.

– Minulla ei ole ainakaan vielä kutsua siihen, ja en voi tietää, tuleeko sitä. Olen vielä hyvin nuori. Kaikki on toki mahdollista – jos Jumala sitä haluaa, niin tietenkin toimin kutsun mukaan.

Nuoret käyttävät paljon sosiaalista mediaa, ovat niin sanottuja somenatiiveja. Aino kannustaakin Pelastusarmeijaa pitämään tämän mielessä.

– Koska nuoret ovat somessa, niin asioita kannattaa somettaa. Kertoa tapahtumista ja kutsua mukaan, ja kehottaa nuoria myös kertomaan tapahtumista kavereilleen.

Ainon isosisko Enni vastaa Vaasan osaston sosiaalisen median tileistä. Ainokin on ollut mukana auttamassa.

– Vuonna 2019 olimme mukana eräällä kesäleirillä Isossa-Britanniassa. Siellä olin tiiviisti mukana kuvaamisessa ja somettamisessa.

Lopuksi Aino haluaa jakaa erään hänelle hyvin merkityksellisen raamatunpaikan. Hän kertoo, että monet kristityt nuoret kokevat erityisesti somessa kritisointia. Monet eivät ymmärrä ja kyseenalaistavat Jumalan.

– Raamatunpaikka on Joh. 15:18–21: ”Jos maailma vihaa teitä, muistakaa, että ennen teitä se on vihannut minua. Jos te kuuluisitte tähän maailmaan, se rakastaisi teitä, omiaan. Mutta te ette kuulu maailmaan, koska minä olen teidät siitä omikseni valinnut, ja siksi maailma vihaa teitä. Muistakaa, mitä teille sanoin: ei palvelija ole herraansa suurempi. Jos minua on vainottu, vainotaan teitäkin. Jos minun sanaani on kuultu, kuullaan myös teidän sanaanne. Kaiken tämän ihmiset tekevät teille minun nimeni tähden, siksi etteivät tunne häntä, joka on minut lähettänyt.” Tämä kohta kertoo minulle, että vaikka meitä kristittyjä ja tekemäämme työtä joskus halveksitaan, niin kaikki lähtee Jumalan rakkaudesta, ja päämääränä on pelastaa ihmisiä Kristuksen luo. Se antaa voimaa vastoinkäymisistä ja vastustuksesta huolimatta. Tämä kohta on aina koskettanut minua, ja kannan sitä sydämessäni.

Toni Kaarttinen

Kuvat: Aino Kulmalan kuva-albumi