Aivohalvaus 2/2010

AVH

2/2010

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

Afaattisten asialla Kuvakommunikaatio

Puhevammaisten tulkkipalvelu Lähetä työsi kuvataidenäyttelyyn

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

9. vuosikerta ISSN 1458-6363 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Yhteystiedot Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@stroke.fi etunimi.sukunimi@stroke.fi www.stroke.fi, www.sunnanvind.fi

Aphasia Institute

Toimitus Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@stroke.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@stroke.fi Toimittaja Miia Suoyrjö p. 050 5714 588, 02 2138 231 miia.suoyrjo@stroke.fi Toimitusneuvosto LKT, vt. professori, yksikön johtaja Risto O. Roine TYKS, Neurologian klinikka (pj.)

LKT, apulaisylilääkäri Terttu Erilä, Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri; Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtaja LKT, professori, AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, TYKS Neurologian klinikka Yhdistyksen edustaja Sisko Väisänen Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, psykologian laitos

Eeva-Maija Pietilä

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Salla Hemminki Fysioterapeutti Päivi Liippola Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Paino ja ulkoasu Painotalo Miktor Oy Taitto Marko Vuorio, Painotalo Mikror Oy Kuvat futureimagebank.com ja Scandinavian StockPhoto, ellei toisin mainita lmoitusmyynti ja -aineistot TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

AVH-lehden aikataulu

Tilaushinnat 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

AVH 2/2010

s. 11

Ovet auki afaattisille - liiton uusi afasiaprojekti

TEEMANA Kommunikaatio

Jäsenpalvelut, osoitteenmuutokset, tilaukset ja jakeluhäiriöt Päivi Kukkonen p. 02 2138 225, paivi.kukkonen@stroke.fi

2

s. 6-8

Tuettu keskustelu - puhu afasiaa

NO 3

4

TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY Kuntoutus 16.8.

27.8.

30.9. (sopeutumisvalmennuskurssit 2011)

AVH:n hoito muualla/ 25.10.

10.11.

10.12. kansainvälisyys (Lääkäriliite)

2/2010

Hannu Huotari

s i sältö

s. 46 PALSTAT

Lähetä työsi kuvataidenäyttelyyn

s. 12

Kuvia sanojen sijaan

ARTIKKELIT 6 11 12 16

19

21

26

32 35 46

Tuettu keskustelu - puhu afasiaa Ovet auki afaattisille - liiton uusi projekti Kuvia sanojen sijaan Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu muutoksessa Puhevammaisten tulkkipalvelu - kokemuksia kentältä Vammaisten tulkkipalvelujen siirto Kelalle täydessä käynnissä Ryhmäharjoittelusta vertaisvirtaa ja arjen rikkautta Millaisia tarinoita vertaistuesta kerrotaan?

Arvalla voit tukea vertaistoimintaa Lähetä kuvataidetyösi näyttelyyn

4 5 9

15 22 28 36 40 44 47 50 55

Ledare Pääkirjoitus Minun juttuni: Tuettua keskustelua opiskelemassa Runoruutu Korvaamaton kovalevy liikkeellä Tutkittua Liitto tiedottaa Tapahtumakalenteri Poimittua Yhdessä - postia yhdistyksiltä Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhteystiedot

T

sa ulos

s. 38-39 AVH-päivät 13.-14.10.2010 Helsingissä; ks. ohjelma

s. 41 Maria Lund hyväntekeväisyyskonsertissa 25.11.2010 Turussa; ks. tapahtumakalenteri

Kannessa: Kuvat voivat toimia kommunikaation apuna.

Luovuus ja taito käyttää sitä ei kukistu sairaudessakaan.

Kuva: futureimagebank.com AVH 2/2010

3

Ledare satu taiveaho

Rätt till kommunikation

M

ånga neurologiska sjukdomar och handikapp försvårar språkliga funktioner. Alla bör ha rätt till ett så fullödigt liv som möjligt och att kommunicera och interagera med andra.

Kommunikationssvårigheter som kan vara en följd av stroke kräver tillräckligt med stöd och service.

Kommunikationsformerna kan vara många. Det är viktigt att man för var och en som behöver ett alternativt kommunikationssätt hittar den bästa metoden att stödja och ersätta talet och att kommunikationen är så interaktiv och jämlik som möjligt.

Vilka möjligheter det finns att använda olika kommunikationssätt bör noga tänkas igenom för varje talhandikappad. Man bör på alla sätt förebygga och hindra språklig segregation. Att kommunicera är en grundläggande rättighet för var och en.

Kommunikation med miner, gester, tecken, föremål, bilder och symboler samt interaktion och tolkning av det som sägs är ytterst viktigt för många talhandikappade för att de ska kunna klara sig i vardagslivet och delta socialt. Också kroppsspråk och Bliss kan vara viktigt.

Tolkningstjänsterna kommer FpA att ansvara för från och med den första september 2010. Det hoppas man att kommer att förbättra ställningen och medföra mera jämlikhet för personer som behöver tolktjänster och som bor i olika delar av vårt land.

Samtidigt bör man se till att de individuella önskemålen och behoven som hör till tolkningen tillgodoses också i framtiden och att var och en faktiskt får den tolktjänst hon eller han behöver. Det är viktigt att man får tillräcklig mängd tolktimmar.

Det är bra att minimiantalet tolktimmar höjdes en aning under den senaste riksdagsperioden, men fortfarande är antalet tolktimmar ofta inte tillräckligt. Den nuvarande tolktjänstlagen utgår dock från att då det är nödvändigt bör flera tolktimmar beviljas än det som anges som minimimängd. I riksdagen föreslog vi en ännu stramare tolkning så att den här goda tanken verkligen kan uppfyllas.

Rätten till god vård och rehabilitering bör tryggas för dem som har insjuknat i stroke. När det gäl-

ler tillgängligheten av rehabiliteringstjänster finns rum för förbättringar, och till exempel talterapi bör erbjudas i den mån som krävs. Även datorbaserade funktioner skapar nya möjligheter till rehabilitering.

Såväl när det gäller afasi hos vuxna som särskilda språksvårigheter hos barn är rehabilitering ytterst viktig. Det är också viktigt med annan service, stöd och hjälp samt att man får nödvändiga hjälpmedel.

Den nya handikapplagen som antogs den första september 2009 stärkte rätten till omedelbar utvärdering av och utredning om servicebehovet och till en serviceplan, samt fastslog att ärenden som gäller service måste behandlas utan dröjsmål. Viktigt i den nya lagen var också att rätten till personlig assistans för gravt handikappade förstärktes. Aktuellt är också förberedandet av det riksomfattande handikappolitiska programmet som snart är klart. Man får hoppas att förbättringar i de strokedrabbades ställning kommer att behandlas även där. Ratifieringen av FN:s konvention om de handikappades rättigheter väntar vi också på, vilket förutsätter två lagändringar, av vilka den ena berör lagen om hemkommuner och den andra lagen om tvångsåtgärder som bör ses över. Nu behandlar riksdagen ifall lagen om förpliktelse till textning gäller också de kommersiella kanalerna.

Också frågan om ett handikappvänligt samhälle är fortfarande viktig. Förutom att få bort fysiska hinder behövs nya attityder, förbättrad kommunikation och förståelse. Vi har således mycket att göra i vårt samhälle.

Stroke- och dysfasiförbundet med den lokala verksamheten och sina medlemmar gör ett ytterst viktigt arbete vilket stödjer och hjälper de grupper förbundet representerar. Det är viktigt att uppmärksamma de strokedrabbades behov och försvara deras rättigheter.

Satu Taiveaho är riksdagsledamot.

Man bör inse att rätten till kommunikation är en grundläggande rättighet som var och en har.

4

AVH 2/2010

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden oikeus hyvään hoitoon ja kuntoutukseen tulee turvata.

Kuntoutuspalveluiden saannissa on parannettavaa ja esimerkiksi puheterapiaa tulee olla riittävästi saatavissa. Myös tietokoneperusteiset toiminnot luovat uusia mahdollisuuksia kuntoutumisen tukena. Niin aikuisten afasiassa kuin lasten kielellisessä erityisvaikeudessa on kuntoutus erittäin tärkeää. Samoin muiden palveluiden, tuen ja avun saanti sekä tarvittavat apuvälineet.

Vammaispalvelulain muutos 1.9.2009 vahvisti oikeutta välittömästä palvelutarpeen arvioinnista, palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta ja palveluja koskevan asian käsittelystä viivytyksettä. Vaikeavammaisten oikeus henkilökohtaiseen apuun vahvistui tärkeällä tavalla.

Ajankohtaista on myös valtakunnallisen vammaispoliittisen ohjelman valmistelu, joka on nyt loppusuoralla. Toivottavasti siinä nousee esiin parannuksia myös aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneiden asemaan. YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifiointia odotetaan myös, mikä edellyttää ensin kahta lakimuutosta koskien kotikuntalakia ja pakkotoimenpiteitä koskevaa säätelyä. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on myös laki tekstitysvelvoitteen ulottamisesta kaupallisille kanaville.

Myös esteettömyyden edistäminen laajasti on edelleen tärkeää. Fyysisten esteiden poistamisen lisäksi tarvitaan muun muassa asenteellisten, kommunikaation sekä ymmärrysten esteiden poistamista. Meillä on tässä vielä paljon tehtävää yhteiskunnassamme.

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto paikallistoimintoineen ja jäsenistöineen tekee äärimmäisen tärkeää työtä tukien ja auttaen edustamiaan ryhmiä. On myös tärkeää nostaa esiin aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden tarpeita ja puolustaa heidän oikeuksiaan yhteiskunnassa.

satu taiveaho

M

onet neurologiset sairaudet ja vammat hankaloittavat kielellisiä toimintoja. Jokaisella tulee olla oikeus mahdollisimman täysipainoiseen elämään ja mahdollisuuksiin kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Aivoverenkiertohäiriöistä seuranneisiin kommunikaatiovaikeuksiin tarvitaan riittävät tukipalvelut.

Kommunikaatiomuotoja on monia. On tärkeää, että puhetta tukevilla ja korvaavilla kommunikaatiomuodoilla löydetään jokaiselle niitä tarvitsevalle parhaat mahdollisuudet vuorovaikutukselliseen ja tasa-arvoiseen viestintään. Erilaiset kommunikaatiomuotojen hyödyntämismahdollisuudet on selvitettävä jokaisen puhevammaisen kohdalla tarkasti.

Kielellistä syrjäytymistä tulee ehkäistä ja estää kaikin tavoin. Oikeus kommunikaatioon tulee oivaltaa jokaisen perusoikeudeksi.

Ele- ja viittomakommunikaatio, esine- kuva- ja merkkiviestintä ja vuorovaikutus, olemuskielen käyttö, blisskieli sekä puhetulkkaus ovat ehdottoman tärkeitä monelle puhevammaiselle, jotta voi selviytyä arkielämässä, osallistua ja kokea osallisuutta yhteiskunnassa.

Tulkkipalvelut ovat siirtymässä Kelan hoidettavaksi 1.9.2010. Tämän toivotaan tuovan yhdenvertaisuutta eri puolilla maatamme asuvien tulkkipalveluja tarvitsevien asemaan. Samalla tulee kuitenkin huolehtia siitä, että tulkkaukseen liittyvät yksilölliset toiveet ja tarpeet tulevat jatkossakin huomioiduksi ja että jokainen saa tarvitsemansa kaltaista tulkkipalvelua. Tärkeää on, että tulkkitunteja saa riittävän ja tarvittavan määrän.

On hyvä, että viime eduskuntakaudella tulkkituntien minimimäärää hieman nostettiin, mutta edelleen tuntimäärät ovat usein riittämättömät.

Nykyinen tulkkipalvelulaki lähtee kuitenkin siitä, että tulkkitunteja tulee myöntää tätä vähimmäistuntimäärää enemmän aina, mikäli asiakas sitä välttämättä tarvitsee. Eduskunnassa esitimme vielä tiukempaa kirjausta pykälään, jotta tämä hyvä ajatus todella toteutuisi.

PÄÄKIRJOITUS

Oikeus kommunikaatioon

Satu Taiveaho on kansanedustaja.

Oikeus kommunikaatioon tulee oivaltaa jokaisen perusoikeudeksi.

AVH 2/2010

5

Kanadalainen Aphasia Institute, Afasiainstituutti, järjestää päivätoimintaa afaattisille henkilöille, koulutuksia afaattisille, heidän omaisilleen ja ammattilaisille, tuottaa materiaalia ja oppaita sekä tutkii. Tuettu keskustelu -menetelmä on toiminnan punaisena lankana.

Aphasia Institute

Victoria Mankki

Tuettu keskustelu - puhu afasiaa

Afasiainstituutin on perustanut Pat Arato (vas.). Tohtori Aura Kagan johtaa instituuttia ja on kehittänyt tuetun keskustelun menetelmän (SCA, Supported Conversation for Adults with Aphasia).

A

fasiainstituutti sijaitse LänsiTorontossa North Yorkin kaupunginosassa matalassa entisessä toimistorakennuksessa. Suuri osa asiakkaista kulkee instituuttiin takseilla tai pyörätuolilla liikkuville suunnatulla kuljetuspalvelulla (Wheel Trans), joka toimii osana Toronton kaupungin julkista liikennettä.

Instituutti on sisustettu esteettömäksi. Rakennukseen pääsee kulkemaan ramppia pitkin. Kaikki vapaaehtoiset ja henkilökuntaan kuuluvat osaavat ”puhua afasiaa” eli hallitsevat tuetun keskustelun periaatteet.

Afasiaryhmät kokoontuvat isossa avoimessa tilassa, jossa sermeillä saadaan tarvittaessa työskentelyrauhaa.

Tilassa tapahtuu koko ajan: työntekijöitä kävelee sen läpi, toimiston avoimista ovista kuuluu puhelimen soittoääniä ja ennen kaikkea ilmas-

6

AVH 2/2010

sa leijuu iloista keskustelua. Tämä ei tunnu häiritsevän afaattisten henkilöiden ryhmätyöskentelyä. Päinvastoin, vilkas meno tuntuu innoittavan kaikkia.

Osaamisen ja tasavertaisuuden lisäämistä Instituutin tavoitteena on lisätä afaattisten henkilöiden osallisuutta ja tasavertaisuutta yhteiskunnassa Maailman terveysjärjestön WHO:n sosiaalisen kuntoutusmallin mukaisesti. Tuettu keskustelu (SCA, Supported Conversation for Adults with Aphasia) on tärkein keino tavoitteiden saavuttamiseen.

Patricia ”Pat” Arato perusti Afasiainstituutin Torontoon vuonna 1979. Hänen aviomiehensä oli sairastanut aivoverenkiertohäiriön ja

saanut afasian. Pat vastusti tiukasti miehensä joutumista hoitolaitokseen afasian takia.

- Afasia ei ole hengenvaarallinen, mutta se estää ihmisten elämää, Pat Arato sanoo.

Pat työskenteli miehensä ja kuuden muun afaattisen henkilön kanssa kolmen vapaaehtoistyöntekijän avustamana. Heidän tavoitteenaan oli edistää kommunikaatiota ja keskustelua ja näin päästä yli afasian aiheuttamasta kielimuurista.

Perehdytystä ja päivätoimintaa Ennen päivätoimintaan osallistumista afaattisen henkilön ja mielellään myös hänen omaistensa on osallistuttava 12 viikon pituiseen perehdytysohjelmaan, jossa tutustutaan tuettuun keskusteluun sekä afasiaan.

Tuettu keskustelu Instituutin johtajan, puheterapeutti, tohtori Aura Kaganin kehittämä SCA (Supported Conversation for Adults

Aphasia Institute

Ohjelmaan hyväksytään kerralla 20 afaattista ja heidän omaistaan.

Perehdytysryhmä kokoontuu tiistaisin ja torstaisin aamupäivisin. Se jakautuu niin, että afaattiset henkilöt jaetaan 3-4 hengen pienryhmiin, jonka vetäjinä toimii kaksi vapaaehtoista. Omaiset kokoontuvat puheterapeutin ja sosiaalityöntekijän ohjaamiin pienryhmiin. Osana ohjelmaa on koulutusta kommunikaation tukemiseen, joka toteutetaan koko ryhmälle yhdessä.

Afasiainstituutin päivätoiminnassa käy joka viikko noin 115 afaattista henkilöä. Toimintamuotona on keskustelu-, taide-, liikunta-, terveys- ja musiikkiryhmiä.

Päivätoiminnassa afaattiset henkilöt kokoontuvat pienryhmiin vapaaehtoisten kanssa pyöreiden pöytien ääreen. Ryhmissä on 3-4 afaattista ja kaksi vapaaehtoista.

Vapaaehtoisilla on käytössä musta tussi, jolla he kirjoittavat avainsanoja valkoiselle paperille, kyllä/ei -vastauskortit sekä paksu kansio, josta löytyy kuvia eri tarpeisiin, muun muassa karttoja, aakkostauluja, tunnekuvia jne.

Hämmästykseni suurin osa ryhmistä ei juuri käytä näitä kansioita niin paljon kun olin ajatellut, vaan ne pärjäävät mainiosti avainsanoja kirjoittamalla ja yksi puhuu kerralla -periaatteella. Ryhmät kokoontuvat eri teemojen ympärille.

Ryhmät kokoontuvat aamupäivisin ja lounastauon jälkeen toiminta jatkuu jälleen iltapäivällä.

Lounastauon aikana voi esimerkiksi ostaa kahvia ja sämpylöitä kanttiinista tai lämmittää omia eväitä kanttiinin mikrossa. Erillistä ravintolaa rakennuksessa ei ole. Tauolla jokainen huolehtii itsestään. Jos väsyttää, voi levätä hetken lepotuolissa yleisessä tilassa. Aurinkoisena päivänä moni suuntaa takapihalle, jossa voi nauttia rauhallista hetkestä auringonpaisteessa.

Liikuntatunti Afasiainstituutissa.

with Aphasia) eli tuettu keskustelu on instituutin toiminnan punainen lanka. Tuettu keskustelu perustuu siihen, että keskustelukumppani on avainasemassa. Toimimalla tietyllä tavalla hän vaikuttaa afaattisen henkilön mahdollisuuteen toimia tasavertaisena keskustelukumppanina.

Käyttämällä tuettua keskustelua lisätään afaattisen henkilön osallisuutta ja kommunikatiivisuutta.

Tuetun keskustelun perusperiaatteena on, että kumppanilla on merkitystä, mutta myös afaattisen henkilön on itse otettava vastuu ja osallistuttava kaikin käytettävissä olevin keinoin. Tuetussa keskustelussa on kaksi perusperiaatetta: tietojen ja taitojen tunnustaminen ja tiedostaminen sekä tietojen ja taitojen esiintuominen/saaminen.

Tietojen ja taitojen tunnistaminen tarkoittaa, että keskustelukumppani toiminnallaan ja olemuksellaan osoittaa afaattiselle henkilölle tietävänsä, että afaattinen henkilö tietää, mitä haluaisi sanoa, mutta että puheen tuottaminen on vaikeaa. Afaattinen henkilö siis huomaa ja tuntee keskustelukumppanin tietävän, että kyseessä on aikuinen henkilö, jolla samat tunteet, tarpeet ja ajatukset kuin ennen sairastumista.

Toinen perusperiaate eli tietojen ja taitojen esille saaminen, voidaan jakaa kolmeen osaan: 1) varmistaminen, että afaattinen henkilön ymmärtää viestin, 2) varmistaminen,

että hänellä on keino ilmaista itseään ja 3) viestin kokoaminen, yhteenveto.

Tämä tarkoittaa että keskustelukumppani käyttää menetelmiä, jolla varmistetaan, että afaattinen henkilö ymmärtää, mistä puhutaan eli että viesti menee perille. Katsotaan myös, että afaattisella henkilöllä on keinoja itse esittää kysymyksiä, esittää kommentteja eli itse välittää viestin. Lopuksi varmistetaan, että keskustelijat ovat ymmärtäneet toisensa oikein.

Viesti kootaan niin kuin keskustelijat ovat sen ymmärtäneet ja varmistetaan sen oikeellisuus.

Monipuolisia apukeinoja Tietojen ja taitojen esiin saamisen tueksi käytetään ilmeitä, eleitä, yksinkertaisia lauseita, kirjoitetaan tukisanoja ja käytetään tarvittaessa kuvia.

Keinoja käytetään mahdollisimman luonnollisella tavalla ja vain juuri niin paljon kuin tarvitaan kyseisessä tilanteessa.

Kun kyseessä on taitava keskustelukumppani, niin ulkopuolinen tuskin huomaa apukeinoja. Niin luontevalta ja sujuvalta keskusteleminen näyttää.

Afasiainstituutissa järjestetään paljon kommunikointikoulutuksia keskustelun tukemisesta (SCA).

Tarjolla on esimerkiksi peruskurssi, tuetun keskustelun sovellutus ryhmätoimintaan, tuetun keskustelun

AVH 2/2010

7

Aphasia Institute

tata kysymyksiin. Materiaalin avulla voidaan myös koota läpikäydyt asiat ja varmistaa, että asiat on ymmärretty oikein puolin ja toisin.

Materiaalia löytyy myös lääkärille, toimintaterapeutille, fysioterapeutille, papille ja sosiaalityöntekijälle sekä seksuaalisuuteen liittyvä opas.

Instituutti on myös kehittänyt kuvamateriaalipankin, kansion, josta löytyvät kaikki piirroskuvat. Tämä kuvamateriaali on ensisijaisesti tarkoitettu esimerkiksi puheterapeuteille.

Kyseessä ei siis ole afaattiselle henkilölle suunniteltu kommunikointikansio. Instituutti kehittää jatkuvasti uutta materiaalia afaattisten henkilöiden tueksi.

Osallistujia Afasiainstituutin kurssilla maaliskuussa 2010. Vasemmalta Anneli Schwartz, Victoria Mankki, Trevor Lynch, Edie Babbit, Stephanie Elllis, Lorinda Schramm, Tamsyn Bernath ja edessä Moyad Alooef.

Tutkimushankkeita Aura Kaganin johdolla

opettaminen omaisille ja afaattisille ja tuetun keskustelun käyttö ohjauksen yhteydessä. Kahdesti vuodessa instituutissa on tarjolla puheterapeuteille suunnattu kurssikokonaisuus, johon sisältyvät kaikki kurssit.

Kurssi antaa puheterapeutille valmiudet toimia itse tuettu keskustelu -menetelmän kouluttajana.

Tutkimus on myös tärkeä osa Afasiainstituutin toimintaa. Instituution puheterapeutit ovat mukana useassa tutkimushankkeessa. Aura Kagan on julkaissut artikkeleita useassa tieteellisessä lehdessä.

Tällä hetkellä julkaisemista odottaa tutkimus afaattisten henkilöiden elämänlaatumittarista, joka on kehitetty instituutissa. Aura Kagan ja instituutin muut työntekijät ovat myös kysyttyjä kongressiesitelmöitsijöitä ympäri maailmaa.

Kuvat keskustelun tukena Materiaalin kehittäminen on ollut tärkeä tehtävä Afasiainstituutille.

Kyseessä ei ole asiakkaille räätälöity keskustelun apuväline, vaan keskustelukumppanille suunnattu materiaali, joka on tarkoitettu käytettäväksi keskustelun tukena. Esimerkiksi sairaanhoitajille suunnatusta oppaasta löytyy kuvia asioista, joista yleensä keskustellaan hoitotilanteessa. Hoitaja voi siis käyttää materiaalia tukena, kun hän keskustelee afaattisen potilaan kanssa.

Materiaalin avulla saadaan varmistettua, että potilas ymmärtää, mistä puhutaan sekä annetaan hänelle keino esittää kysymyksiä ja vas-

Anneli Schwartz

Jokainen meistä voi toimia osaavana keskustelukumppanina afaattiselle henkilölle ja sillä tavalla vaikuttaa afaattisen henkilön osallisuuteen.

Keskustelun tukemisen oppiminen vaatii harjoittelua. Tarkoitus ei ole pyrkiä täydellisyyteen, vaan tarjota afaattisille henkilöille keino tasavertaiseen osallistumiseen. Tuetun keskustelun menetelmää voi oppia osallistumalla koulutukseen, jossa opetetaan perusteet.

Puheterapeutti Victoria Mankki opiskeli viikon ajan tuetun keskustelun menetelmää ja sai paljon eväitä työhönsä.

8

Osaavaksi keskustelukumppaniksi

AVH 2/2010

Filosofian maisteri, puheterapeutti Victoria Mankki työskentelee projektikoordinaattorina Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa.

Minun juttuni Victoria Mankki

Tuettua keskustelua opiskelemassa Opintomatka kanadalaiseen Afasiainstituuttiin oli kuin lottovoitto. Tuetun keskustelun menetelmää kannattaisi hyödyntää Suomessakin.

S

aavuin Toronton Afasiainstituuttiin (Aphasia Institute) upeana maaliskuun aamuna.

Kotiin Suomeen jäi metrin syvyinen lumi, Torontossa aurinko paistoi ja kevät teki tuloaan. Pitkäaikainen haave oli toteutunut, viikko tuetun keskustelun äitinä tunnetun Aura Kaganin opeissa oli alkamassa.

Muutos pienillä keinoilla Koulutuskokonaisuus oli ehdottomasti odottamisen arvoinen. Perehdyin viikon aikana tuetun keskustelun teoriaan ja filosofiaan.

On uskomatonta, miten pienillä ja helpoilla keinoilla voi helpottaa afaattisen henkilön elämää. Jos vain saisimme tämän menetelmän levitettyä Suomeen laajemmin. Siitä hyötyisivät kaikki: afaattiset henkilöt, omaiset, terveydenhuollon ammattilaiset, puhevammaisten tulkit ja niin edelleen. Ja mitä parasta, olemalla taitava keskustelukumppani afaattisille voimme todellakin aikaansaada muutoksen!

Viikon koulutuksen jälkeen tuntuu että moni palanen on loksahtanut paikalleen. Olen saanut mukaani menetelmän ja filosofian, johon uskon ja jonka tiedän toimivan. Ymmärrän, mitä Rautakosken Pirkko

aikanaan ajoi takaa, kun hän kehitti Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kommunikaatiokursseja ja Kommunikaatiokeskusta käytyään Afasiainstituutissa kymmenen vuotta sitten.

Voin kuvitella, että hän innostui yhtä paljon kuin minä! Tuntuu, että palasin Torontosta lottovoitto matkalaukussa: taitoa, tietoa ja ennen kaikkea käytäntöä!

Afasia aiheuttaa samanlaisia ongelmia ja huolia kielestä ja kulttuurista riippumatta.

Opi puhumaan afasiaa Olen monesti miettinyt ja ihmetellyt, minkä takia kommunikointiapuvälineen löytäminen afaattisille henkilöille on niin haasteellinen tehtävä.

Apuvälineitähän löytyy joka lähtöön nykypäivänä. Hyödyntämällä tietotekniikkaa voisi kehittää vaikka mitä.

Silti moni afaattinen ei käytä näitä apuvälineitä, oli se sitten kuvakansio, laite tai tietokone, vaan he haluavat puhua. Niin haluaisin minäkin,

jos minulla olisi afasia. Juuri tämän takia tuetun keskustelun menetelmä sopiikin niin hyvin minun filosofiaani - tämä on menetelmä, jolla oppii puhumaan afasiaa. Tässä menetelmässä kommunikoinnin apuvälineenä on minä itse.

Osallistuimme koulutuksessa omaisten iltaan. Se herätti ajatuksia siitä, minkälaista tietoa omaiset ja afaattiset henkilöt oikeasti kaipaavat ja miten tätä tietoa voidaan heille jakaa. Olen aina vahvasti uskonut, että kaipaavat yksityiskohtaista tietoa afasiasta ja aivohalvauksesta, mutta jouduin illan jälkeen muokkaamaan käsitystäni.

Parin tunnin session aikana sivuttiin melko pikaisesti perusasiat afasiasta ja sitten keskityttiin kommunikointiin. Ryhmälle kerrottiin, mitä jokainen voi tehdä ja miten jokainen voi käyttäytyä helpottaakseen afaattisen henkilön kommunikointia.

Ihmiset saivat illan aikana juuri sitä mitä kaipasivat: käytännön keinoja kommunikoinnin tukemiseen, toivoa että elämä on afasiaa suurempi ja todisteen siitä, että afasian kanssa voi elää. Tunnelma oli valoisa ja rentoutunut. Voimaantuminen oli havaittavissa.

AVH 2/2010

9

Yhteisellä asialla Eniten minuun teki vaikutus Afasiainstituutin fantastinen henki, asenne, tasavertaisuus ja yhteiseen tuuleen puhaltaminen, yhteisten päämäärien eteen työskenteleminen riippumatta siitä, oliko kyseessä afaattinen henkilö, omainen, vastaanottoapulainen, vapaaehtoinen tai puheterapeutti. On ihailtavaa, että Afasiainstituutissa työskentelee yli 50 vapaaehtoista, jotka työpanoksellaan tekevät ryhmätoiminnan mahdolliseksi.

Aistin, että täällä ollaan yhteisellä asialla niukoista resursseista huolimatta. Ilmapiiri oli iloinen ja avoin.

Onnistuminen tuntui olevan kiinni asenteesta enemmän kuin materiaalisista resursseista. Kun ajattelen esimerkiksi instituutin käytössä olevia tiloja, voin todeta, että monessa

10

AVH 2/2010

paikassa Suomessa on paremmat tilat. Jos vain oppisimme hyödyntämään niitä.

Opin viikon aikana enemmän kuin olisin koskaan voinut kuvitella sekä luennoilta että kollegoilta. Koulutusryhmämme oli kansainvälinen.

Mukana oli puheterapeutteja Kanadasta, Etelä- Afrikasta, Saudi Arabiasta, Ruotsista, Italiasta Yhdysvalloista ja Suomesta. Oli mielenkiintoista keskustella maiden välisistä eroista, tekstiä on toimituksen käytössä kulttuureista, monikielisyydestä ja silti huomata, että afasiaan liittyvät yhtäläisyydet ovat hyvin suuret.

Voidaan todeta, että afasia on afasia äidinkielestä riippumatta. Se aiheuttaa samanlaisia ongelmia ja huolia kielestä ja kulttuurista riippumatta. Kaikki maat taistelevat terveydenhuollon vähäisistä resursseista ja tekevät paljon työtä afasian tunnettavuuden lisäämiseksi. Sain paljon

eväitä mukaani työhöni Suomeen.

Toivottavasti saan jakaa näitä kokemuksia ja oppejani moneen kertaan!

Filosofian maisteri, puheterapeutti Victoria Mankki työskentelee projektikoordinaattorina Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa.

Minun juttuni -palstalla julkaistaan henkilökohtaisella otteella kirjoitettuja tekstejä, joissa kerrotaan hyvistä käytännöistä, innostavista ideoista tai uusista menetelmistä aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa, kuntoutuksessa, vertaistuessa tai yhdistystoiminnassa. Lisätietoja toimituspäälliköltä.

Ovet auki afaattisille - liiton uusi afasiaprojekti

Victoria Mankki

Juttu-tupa-toiminta syyslukukaudella 2010

Helsingin juttu-tupalaisia keittiöpuuhissa.

R

aha-automaattiyhdistys on myöntänyt Aivohalvaus- ja dysfasialiitolle uuden projektin vuodeksi 2010-2013. Projekti on nimeltään Ovet auki afaattisille - Juttu-tupa-toiminnan siirtäminen kansansivistyksen piiriin.

Projektin tavoitteena on levittää Juttu-tupa-projektissa afaattisille henkilöille kehitetty ryhmätoimintamalli työväenopistoihin ja kansalaisopistoihin ympäri Suomea. Projektikoordinaattorina työskentelee puheterapeutti Victoria Mankki, joka loppuvuodesta saa osa-aikaisen työparin. Projektin myötä Erityisosaamiskeskus Suvituulessa aloitetaan oma Juttu-tupa-ryhmä vuoden 2011 tammikuussa.

Projektin myötä liitto tarjoaa kansalais- ja työväenopistoille valmiin ryhmätoimintamallin, afasiakoulutuksia, ohjaajille ohjausta ja materiaalia sekä markkinointiapua. Ajatuksena on, että Juttu-tupa-ryhmä toimisi luiskana kansalaisopiston muuhun toimintaan ja madaltaisi kynnystä osallistua opiston muihin kursseihin. Tavoitteena on, että kaikilla opistojen opettajilla olisi valmiudet kohdata afaattinen henkilö ryhmässään.

Projektissa julkaistaan ryhmänohjaajien käsikirja ja järjestää kaikille tuleville ryhmänohjaajille koulutusta tehtävään. Koulutuksissa pääpaino on keskustelun tukemisessa ja afasiatietoisuuden lisääminen.

Koko projektin ajan kehitetään myös ryhmille sopivaa materiaalia.

- Tällä hetkellä Juttu-tupa-ryhmiä toimii Rovaniemellä, Vaasassa ja Helsingissä. Projektin aikana käynnistetään uusia ryhmiä yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa. Paikalliset aivohalvausyhdistykset ovat myös tärkeitä yhteistyökumppaneita. Toivottavasti löytäisimme yhdistyksistä vapaaehtoisia apuvetäjiä mukaan toimintaan, sanoo projektikoordinaattori Victoria Mankki.

Lisätietoa projektista antaa Victoria Mankki, p. 0400 909 904 tai sähköpostitse victoria.mankki@stroke.fi.

Suomenkieliset Juttu-tupa-ryhmät kansalais- ja työväenopistoissa Rovaniemen kansalaisopistossa torstaisin klo 9-12 ajalla 16.9.9.12.2010, osoite Rovala 5. Ohjaajana Eeva-Maija Pietilä.

Mustasaaren aikuisopistossa (entinen Vaasan ryhmä) maanantaisin klo 9-12 alkaen 13.9.2010, osoitteessa Koulutie 1. Ohjaajina Jenna Strömsholm ja Pernilla Blomqvist.

Helsingin suomenkielisen työväenopiston opetuskeittiössä, Helsinginkatu 26 (Huom!

Uusi osoite), perjantaisin klo 10-12.15 ajalla10.9.-3.12.2010.

Ohjaajina Krista Hoffström ja Laura Vikkula.

Ilmoittautuminen ryhmiin paikan päällä tai täyttämällä opistojen ilmoituslomake.

Svenskspråkiga Pratkvarnen grupper Helsingfors Svenska Arbis, onsdagar kl 10-13. Dragare Malin Engström. Terminen inleds den 16.9 i köket!

Korsholms vuxeninstitut (fd Vasa Pratkvarnen), måndagar kl 10-13 från och med 13.9.2010, adress Skolvägen 1, Smedsby. Dragare Siv Mörk.

Anmälning till grupperna på platsen eller per internet.

AVH 2/2010

11

Eija Piirainen

Erja Kähkönen

Kuvia sanojen sijaan

Kouvolassa on järjestetty afaatikoille vertaisryhmässä tapahtuvaa vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen harjoittelua ja käyttöä.

Kun puhe ei toimi tai riitä viestintään, voidaan avuksi ottaa kuvat, piirtäminen ja viittomat. Kursseilla tehtyjä töitä on päätynyt taidenäyttelyynkin.

Kurssilaiset ovat saaneet käyttöönsä myös kommunikaatiokansion.

12

AVH 2/2010

Vaihtoehtoiset kommunikaatiomuodot -kurssin osallistujat kokoontuivat ryhmäkuvaan. Alarivissä vasemmalta Marjatta Suvanto, Leo Nieminen, Raimo Kouki, Toivo Mustonen ja Ahti Nousiainen. Takana vasemmalta seisomassa taiteilija Ulla Sinkkonen, puhevammaisten tulkki Anne Eväkoski, Teuvo Ämmälahti, Pekka Liiri ja puheterapeutti Eija Piirainen. Edessä pöydällä uudet kommunikaatiokansiot.

K

ommunikaatio on viestintää ja viestejä voi lähettää monilla tavoilla. Vaihtoehdot tuovat toivoa elämään. Keinoja ajatusten, tietojen, tarpeiden ja tunteiden välittämiseen löytyy paljon. Kulttuuri, ikä, sukupuoli, elämäntilanne tai terveys vaikuttaa keinojen valintaan.

Sairaus voi kaventaa tai vähentää mahdollisuuksia. Vuorovaikutus on hyvinvoinnin kivijalka. Itsensä ilmaiseminen ja ymmärretyksi tuleminen ovat jaksamisen tukipilareita. Näiden ajatusten pohjalta lähdin kehittelemään projekteja Kymenlaakson afasia- ja aivohalvausyhdistyksen afaatikkojäsenille.

Apurahoja kuntouttamiseen Apurahat avaavat saajilleen hienoja mahdollisuuksia suunnitelmien ja unelmien toteuttamiseen. Niitä kannattaa hakea ja hyödyntää. Kymenlaakson afasia- ja aivohalvausyhdistys on vuosien varrella saanut useita apurahoja erilaisiin tarkoituksiin.

Afasiaan sairastuneille kohdistetut apurahat ovat kuntouttaneet ja luoneet kielen ja puheen ongelmien kanssa kamppaileville uusia sosiaalisia verkostoja. Voimia tarvitaan, jotta kuntoutuminen etenee. Vertaisryhmä tarjoaa sitä parasta elämän eliksiiriä.

Sain Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä ensimmäisen apurahan Kommunikoi piirtäen -kurssia varten vuonna 2007. Kurssi oli suuri menestys.

Hyvästä kokemuksesta rohkaistuneena hain samalta säätiöltä apurahaa Vaihtoehtoiset kommunikaatiokeinot -kurssia varten vuonna 2009.

Anoin apurahan aivohalvaukseen sairastuneiden afaatikkojen kommunikoinnin helpottamiseksi ja monipuolistamiseksi tilanteessa, jossa puhe ei toimi tai riitä keinona. Tarjosimme vertaisryhmässä tapahtuvaa, vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen harjoittelua ja käyttöä. Vaihtoehdoista valitsimme käyttöön varsinkin kuvat, piirtämisen ja viittomat.

Sain apurahan.

Toivoin ensimmäisellä kurssilla olleiden tulevan jatkamaan opiskelua. Se toteutui, mutta saimme iloksemme myös uusia jäseniä ryhmään.

Kurssille tuli kahdeksan afaatikkoa ja heistä seitsemän oli loppuun asti mukana.

Opettajiksi sain rinnalleni tutut, hyvät ammattilaiset. Puhevammaisten tulkki Anne Eväkoski työskenteli kanssani työparina läpi koko kurssin ja taiteilija Ulla Sinkkonen piti kaksi taideilmaisukertaa.

Erja Kähkönen

Kurssi edistämään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja

Vaihtoehtoiset kommunikaatiokeinot -kurssilaisia syventyneinä akvarelliasetelmiin taiteilija Ulla Sinkkosen (kesk.) opastuksella.

siä ja ihastellen näkemäänsä. Iloittiin paitsi omasta, myös toisten onnistumisesta.

Kuvakommunikaatio ja viittomat/eleilmaisu kulkivat punaisena lankana läpi koko opiskelun. Viitoimme ja elehdimme ahkerasti ja motoriikka lähti kerta kerralta helpommin liikkeelle. Ryhmäläiset saivat palautetta toisiltaan ja toimivat ikään kuin peileinä liikkeissä toisilleen.

Piirtämistaidon paraneminen on ollut selkeää. Ulla hämmästeli ja ihasteli suurta muutosta tässä asiassa. Kun aluksi osalla oli vaikeuksia jopa kynän pitelemisessä, ilahduttivat onnistuneesti piirretyt asetelmat ja julkkisten muotokuvat meitä kaikkia.

Kuvakommunikaatio kiinnosti ryhmäläisiä. Kaikki olivat jo aiemmin

Työskentely lähti sujumaan hyvin.

Ryhmäläiset tunsivat toisensa ja uudet jäsenet otettiin luontevasti joukkoon mukaan. Kokoonnuimme Kouvolassa, Veturi-nimisessä vammaisjärjestöjen tilassa kerran viikossa tai parin viikon välein. Kurssi kesti marraskuusta 2009 huhtikuuhun 2010. Pidimme Annen kanssa tunteja vuorovetona, kuin hiihtoladulla ja se toimi hyvin.

Mikä parasta, samaa vuorovetoa syntyi myös kurssilaisten kesken.

Kaikki lähettivät tuntien aikana toinen toisilleen eri keinoilla viestejä rohkaisten, kommentoiden tekemi-

Kommunikaatiokansiot käyttöön Ryhmäläiset käyttivät yhä näppärämmin kuvia kommunikoidessaan toisilleen. Siitä sain ajatuksen omien kommunikaatiokansioiden saamiseksi jokaiselle kurssilaiselle. Useimmilla on toki aiemmin ollut käytössään erilaisia kuvallisia apuvälineitä, mutta nyt olisi mahdollista yhtenäistää apuvälineiden kirjo. Tuumasta toimeen.

Sain hallituksen tuen ajatukselleni ja päätimme käyttää Mikael Karikuusen runokirjatilillä olevia

Erja Kähkönen

Vuorovetoa ja viestintää

tutustuneet tavalla tai toisella kuvien käyttöön afasian kohdattuaan. Nyt oli tarkoitus vauhdittaa tätä viestintäkeinoa.

Kurssilaisia harjoittelemassa kommunikaatiokansioiden käyttöä. Kymenlaakson aivohalvaus- ja afasiayhdistys toimitti kansioita myös aluekerhoihin apuvälineiksi.

AVH 2/2010

13

Kymenlaakson afasia- ja aivohalvausyhdistyksen arkisto

äänteet ja sanat. Piirtäessä ja kuvia näyttäessä ohjasimme omaa motoriikkaamme oikeaan kohteeseen ja harjoitimme silmän ja käden yhteispeliä. Ilmeet ja eleet välittivät tietoja, mutta myös niin monenlaisia tunteita. Värien valinnat maalauksiin avasivat sisäisiä virtauksia ja kertoivat, mikä on kenellekin kaunista.

Rikas kokemus, josta kiitos ennen kaikkea luoville kurssilaisille. Luovuus ja taito käyttää sitä ei kukistu halvauksen myötä. Se on tavalla tai toisella tallella, kun sitä vain uskaltaa etsiä.

Teuvo Ämmälahti (vas.), Reija Ämmälahti, Mirja Akkila, Eija Piirainen, Petteri Suvanto ja Maikki Suvanto vastaanottivat 7 000 euron apurahan Taide kommunikoinnin tueksi -kurssia varten Suomen kulttuurirahaston Kymenlaakson rahastolta.

rahoja kansioiden maksuun. Mikael oli vahva vaikuttaja yhdistyksen perustamisvaiheessa ja hän ohjasi kirjoittamansa runokirjan tuotosta osan yhdistykselle. Koska hän kantoi suurta huolta afaatikkojen selviytymisestä, tämä kohde rahojen käyttöön olisi varmasti ollut hänenkin mielensä mukainen.

Anne alkoi koota materiaalia kansioon Papunetin avulla ja hyvähän siitä apuvälineestä tuli. Samalla ryhmäläiset saivat lisää tietoa ja oppia Papunetistä. Sieltä löytyy paljon hyödyllistä tutkittavaa meille kaikille. Oli iso ilo huomata, miten tämän kurssin aikana alkoi syntyä paljon uutta.

Yksi asia poiki toisen ja tilanne lähti elämään ja etenemään suotuisiin ja hyödyllisiin suuntiin.

Kansiot myös aluekerhoille Teimme yhdistyksessä kommunikaatiokansiot myös aluekerhojen apuvälineiksi. Toivon, että kommunikaatiokansio on keskeisellä paikalla ja saatavilla jokaisessa kerhoillassa ja retkillä.

Toivon, että sekä terveet että sairastuneet selaavat, tutustuvat ja käyttävät vilkkaasti kansioita kaikissa kohtaamisissa. Näin madaltuisi kynnys käyttää kuvallista keinoa puhetta tukemaan tai korvaamaan.

Terveet rohkaisisivat esimerkillään sairastuneita. Koska on tärkeää, että

14

AVH 2/2010

apuvälineitä osataan käyttää oikein, toivon että saamme myös puhetulkki Annen kerhoihin kertomaan kansion käytöstä.

Kansiot ovat yhdistyksen omaisuutta ja pitkäaikaislainassa käyttäjillään. Kun tarve syystä tai toisesta loppuu, ne palaavat toiveemme mukaan yhdistykselle ja lähtevät käyttöön seuraaville tarvitsijoille.

Voimauttavaa yhteistyötä Yhteistyö voimauttaa. Tämä toteutui kurssimme aikana. Se oli nähtävissä siinä ilme- ja elekielessä, jolla kurssilaiset toisillensa viestivät. Se kuului niissä kommenteissa, joita he toisillensa sanoivat. Sen tunsimme me vetäjät saamastamme palautteesta.

Onnistuminen ja nähdyksi tai kuulluksi tuleminen ei aina toteudu terveilläkään kommunikoijilla. Tutussa ja turvallisessa ryhmässä se on kaikille monin verroin helpompaa kuin vieraalla maaperällä. Toisaalta, kun saa onnistumisen elämyksiä tutuissa kuvioissa, se kantaa myös uusissa tilanteissa.

Tämä kurssi antoi meille yhteistyön kokemuksia, kommunikaatiokokemuksia ja apuvälineet, joiden kanssa jatkaa harjoittelua. Viittoessa seurasimme silmä tarkkana toisiamme ja näimme ilmaisumme. Puhemotoriikkaharjoituksissa ja lauluissa kuulimme äänemme, toisten äänet,

Kolmas kurssi tulossa Jatkosuunnitelmat toisenkin onnistuneen kurssin jälkeen ovat olemassa. Hain Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson Rahastolta apurahaa tämän kommunikaatiosarjan kolmanteen osaan ja sain 7 000 euroa Taide kommunikoinnin tueksi -kurssia varten. Kurssi toteutetaan ajalla 2010-2011 ja se mahdollistaa pitkäkestoisen työskentelyn. Ilmoittautuminen kurssille on käynnistynyt ja mukaan mahtuu mainiosti.

Projektista syntyi etenevä sarja.

Trilogia sopii mielestäni hyvin sille lempinimeksi! Trilogia on kolmen toisiinsa liittyvän taiteellisen teoksen sarja. Kyllä urhoollinen ja taitava afasiaryhmämme on tällaisen taiteellisen sarjan saanut aikaan. Kiitos ja onnittelut hienoista saavutuksista ryhmäläisille.

Palaamme lehden sivuille uusien kurssikokemustemme myötä. Toivomme rohkeutta ja yritteliäisyyttä teille kaikille.

Puheterapeutti Eija Piirainen toimii Kymenlaakson afasia- ja aivohalvausyhdistyksen puheenjohtajana.

Lisätietoja: Kymenlaakson afasiaja aivohalvausyhdistys ry Eija Piirainen, s-posti eijaseppala3@gmail.com, p. 040 511 3647 papunet.net

tekstiä on toimituksen käytössä

Olen saanut kuunnella hyvää musiikkia ja tanssia musiikin mukana, olen katsellut kaikkea, hyviä ja pahoja ja usein pahat asiat ovat olleet parempia kuin hyvät.

Olen tuntenut rakkautta ja tullut rakastetuksi, olen ollut mielestäni vihainen ja toiset ovat välistä vihanneet minua.

Siis elämäni on ollut täydellistä.

AVH 2/2010

Mikael Karikuusi

minä kannan nämä vammat, jotka Luoja on minun kannettavakseni antanut, sillä olen saanut elää täyteläisesti.

Mikael Karikuusi kehotti ja kannusti aikoinaan Eija Piiraista perustamaan Kymenlaakson aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen ja Eija puolestaan kannusti Mikael Karikuusta julkaisemaan runojaan. He tekivät keskinäisen sopimuksen, Eija perusti yhdistyksen ja Mikael julkaisi tekstinsä kirjassa Minä vammainen rujoja runoja. Osan runokirjan tuotosta Mikael Karikuusi lahjoitti yhdistykselle. Varoilla on hankittu muun muassa kommunikaatiokansioita.

Runoruutu

RIEMUITEN

15

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta (133/2010) annettiin Helsingissä 19.2.2010. Uutta lakia valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä. Kansaneläkelaitos (jäljempänä Kela), monet vammaisjärjestöt ja muut toimijat osallistuivat lain valmisteluun.

Laki astuu voimaan 1.9.2010.

K

uulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyy kunnilta Kelalle uuden lain mukaisesti 1.9.2010. Asiakkaiden oikeudet tulkin käyttöön säilyvät ennallaan.

Kela järjestää tulkkauspalvelun pääsääntöisesti hankkimalla palvelun tulkkauspalveluntuottajilta.

Tulkkauspalvelua järjestettäessä on otettava huomioon palvelunkäyttäjän toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.

Tulkkauspalvelu on käyttäjälle maksutonta.

Artikkelin julkaisuhetkellä (toukokuussa 2010) tulkkauspalvelua haetaan, 31.8.2010 asti, vammaispal-

velulain mukaisesti kuntien sosiaalitoimilta. Hakemukseen on liitettävä lääkärin tai puheterapeutin lausunto, jossa ilmaistaan puhevammaisen henkilön tulkkauspalvelun tarve sekä hänen kommunikointikeinonsa.

Tulkkauspalvelun kilpailutukset Tulkkauspalveluntuottajien kilpailutus päättyi 1.3.2010. Kilpailu oli avoin ja siihen saattoivat osallistua tulkkauspalveluita tuottavat sekä yksityiset että julkiset palveluntuottajat ja ennakkoperintärekisterissä olevat itsenäiset ammatinharjoittajat.

Välityskeskusten kilpailutus päättyi 6.4.2010. Välityskeskuksia tulee Suomeen viisi Kelan vakuutusalueiden mukaisesti. Välityskeskusten

tehtävänä on muun muassa ottaa vastaan asiakkaiden tulkkaustilauksia ja välittää asiakkaan tarvitsema tulkki hänen tilamaansa tulkkaustapahtumaan. Asiakkaat tilaavat tulkin syyskuusta alkaen tulkkien välityskeskuksesta.

Sekä tulkkauspalveluntuottajien että välityskeskusten kilpailutusten hankintapäätökset tehtäneen toukokuussa 2010.

Tulkkauspalveluiden välitysjärjestelmän kilpailutus päättyi vuonna 2009. Välitysjärjestelmän avulla välityskeskukset välittävät asiakkaan tilaaman tulkin tulkkaustapahtumaan.

Välitysjärjestelmän toimittajaksi valittiin lokakuussa 2009 Innofactor Oy.

Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskus Tulkkauspalveluhakemusten ratkaisutyö keskitetään Kelassa Turkuun perustettuun asiantuntijayksikköön, Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen. Yksikkö toimii myös muun muassa Kelan toimistojen, asiakkaiden, välityskeskusten ja yhteistyötahojen neuvonta- ja ohjausyksikkönä. (www.kela.fi/yhteistyökumppanit/ tulkkauspalvelut 31.3.2010)

Kuntia koskevat siirtymäajat Kuntien vammaispalvelulain mukaisten tulkkipalvelujen järjestämisvelvollisuus jatkuu elokuun 2010 16

AVH 2/2010

Sinikka Vuorinen

Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu muutoksessa

Ari Vuorinen

enemmän, jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen perusteltua.

Tulkkaus ulkomaan matkoilla

Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen työskentelee Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Tulkkikeskuksessa.

loppuun saakka. Ennen 1.9.2010 kunnille tulleet, syksyä 2010 koskevat tulkkitilaukset, kunta voi hoitaa kuten ennenkin. Kela maksaa kunnan hankkimalle tulkkauspalveluntuottajalle korvauksen 1.9.31.12.2010 välisenä aikana annetusta tulkkauksesta.

Kunnan tulisi tehdä päätös asiakkaan oikeudesta tulkkauspalveluun toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei asiakkaan palvelutarve muuta edellytä. Päätöstä ei tule tehdä päättymään 31.8.2010 sillä perusteella, että palvelu siirtyy Kelan vastuulle syyskuun alusta. (STM Kuntainfo 2/2010 30.3.2010) Tulkkauspalvelujen siirto kunnilta Kelalle ei vaikuta kunnan vastuuseen järjestää tulkkauspalvelua saavalle vammaiselle henkilölle muita hänen vammaisuutensa perusteella tarvitsemia palveluita ja tukitoimia sekä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita.

Asiakkaiden tietojen siirto kunnista Kelaan Kelalla on oikeus saada kunnilta tulkkipalvelun käyttäjien henkilö- ja yhteystiedot siirrosta annetun lain (851/2009) perusteella. Kela on pyytänyt kuntia nimeämään yhteyshenkilön, jonka kanssa Kela voi sopia tie-

tojen siirron käytännön järjestelyistä.

Asiakastietojen kerääminen aloitettiin maaliskuussa 2010. Tiedot nykyisistä tulkkipalveluiden käyttäjistä pyritään saamaan kunnista toukokuun 2010 loppuun mennessä. Kansaneläkelaitoksen kotisivuilta ilmenee, ettei asiakkaiden tarvitse erikseen olla yhteydessä Kelaan tulkkauspalvelun siirron takia.

Tulkkauspalvelun sisältö ja määrä Uuden lain mukaan oikeus tulkkauspalveluun on henkilöillä, joilla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja jotka vammansa vuoksi tarvitsevat tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen.

Lisäksi tulkkauspalvelun saamisen edellytys on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino.

Tulkkauspalvelun määrä pysyy entisellään. Kuulonäkövammaisella henkilöllä on oikeus saada vähintään 360 ja kuulo- tai puhevammaisella henkilöllä vähintään 180 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana.

Tulkkauspalvelua voidaan järjestää mainittuja vähimmäistuntimääriä

1.9.2010 voimaan tulevassa tulkkauspalvelulaissa määritellään tulkkaus ulkomaan matkoilla. Henkilö, jolle on myönnetty oikeus tulkkauspalveluun, voi käyttää palvelua myös ulkomaan matkoilla, jos matka liittyy henkilön tavanomaiseen elämään, opiskeluun tai työssä käymiseen.

Muuta kuin Suomesta etätulkkauksena annettavaa tulkkauspalvelua ulkomaan matkalle on haettava etukäteen. Palvelu voidaan järjestää osittain tai kokonaan etätulkkauksena, jos se on palvelunkäyttäjän yksilölliset tarpeet huomioon ottaen mahdollista ja perusteltua.

Palvelua järjestetään kahden viikon ylittävältä ajalta vain perustellusta syystä.

Etätulkkaus 1.9.2010 alkaen tulkkauspalvelu voidaan järjestää myös etätulkkauksena, jos se on palvelunkäyttäjän yksilölliset tarpeet huomioon ottaen mahdollista ja perusteltua.

Kela järjestää etätulkkausta käyttävälle henkilölle tulkkauksessa tarvittavat hinnaltaan kohtuulliset välineet ja laitteet sekä vastaa etäyhteyden käytöstä aiheutuvista välttämättömistä kustannuksista.

Lisäksi etätulkkauksen järjestämiseen kuuluvat välineiden ja laitteiden: 1) määritteleminen saatujen asiantuntijaselvitysten perusteella 2) kokeileminen 3) käytön opetus ja seuranta sekä huollon järjestäminen.

Tulkkauspalvelun hakeminen ja puhevallan käyttö Tulkkauspalvelua haetaan 1.9.2010 alkaen kirjallisesti Kansaneläkelaitokselta.

AVH 2/2010

17

Jos joku ei pysty itse hakemaan tulkkauspalvelua tai muutoin huolehtimaan oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa, Kelan hyväksymä henkilön lähiomainen tai muukin henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut hänestä, voi hänen puolestaan käyttää puhevaltaa tulkkauspalvelua koskevassa asiassa.

Alaikäisen henkilön puolesta puhevaltaa voi käyttää lapsen edunvalvoja, huoltaja, kunnan sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin tai se, jonka hoidossa lapsi tosiasiallisesti on.

15 vuotta täyttänyt lapsi voi itse käyttää puhevaltaa.

Tulkkauspalvelun hakijan on toimitettava Kelalle sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntijan tai muun asiantuntijan lausunto tulkkauspalvelun tarpeesta ja vamman laadusta sekä muut mahdolliset selvitykset, jotka ovat tarpeen asian ratkaisemiseksi.

Sinikka Vuorinen työskentelee puhevammaisten tulkkina Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n Tulkkikeskuksessa. tekstiä on toimituksen käytössä

Lähteet ja lisätietoja: Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta (133/2010), sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfo 2/2010 30.3.2010 sekä Kelan sivusto www.kela.fi - Yhteistyökumppanit - Tulkkauspalvelut (31.3./7.4.2010).

Suvituulen tulkkikeskus on valittu puhevammaisten tulkkauspalveluiden palveluntuottajaksi tulkkipalvelun siirtyessä Kelan hoidettavaksi 1.9.2010 alkaen.

Tulkkikeskuksessa toimii puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen, p. 050 3292 905, sinikka.vuorinen@stroke.fi.

Tietoja puhetulkkikeskuksista löytyy Kehitysvammaliiton Papunet-sivustolta osoitteessa http://papunet.net/yleis/tulkkipalvelu/ verkosto.html.

18

AVH 2/2010

Anja Saarinen ja Pirkko Jääskeläinen

Puhevammaisten tulkkipalvelu kokemuksia kentältä Muuttuvat tulkkipalvelut -hankkeessa selvitetään puhevammaisten henkilöiden tulkkipalvelukokemuksia palvelun siirtyessä Kelalle 1.9.2010.

Hanke on pyrkinyt vaikuttamaan puhevammaisten henkilöiden asemaan tarjoamalla asiantuntijuutta muutoksen valmisteluun muun muassa antamalla lausuntoja lakiehdotuksiin. Hanke selvityttää myös palvelun käyttäjien kokemuksia ennen ja jälkeen Kelalle siirtymisen.

M

uuttuvat tulkkipalvelut -hanketta toteuttavat Aivohalvaus- ja Dysfasialiitto ry, Autismi- ja Aspergerliitto ry, Förbundet de Utvecklingsstördas Väl rf, Kehitysvammaliitto ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry ja Suomen CP-liitto ry. Hankkeen toiminta-aika on vuoden 2009 alusta vuoden 2011 loppuun. Hankkeen tutkimus tehdään Itä-Suomen yliopiston Vammaistutkimusyksikössä Kuopiossa.

Tulkkipalvelua vähintään 180 tai 360 tuntia Tulkkipalveluun ovat oikeutettuja henkilöt, joilla on kuulonäkövamma, kuulovamma tai puhevamma ja jotka vammansa vuoksi tarvitsevat tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Tulkkauspalvelun saamisen edellytys on, että henkilö kykenee ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino.

Puhevammaisilla henkilöillä on oikeus saada tulkkipalvelua vähintään 180 tuntia ja kuulonäkövammaisilla henkilöillä vähintään 360

tuntia kalenterivuoden aikana. Lisätunteja on mahdollista saada, jos asiakkaalla on siihen riittävät perusteet.

Kysely ja haastatteluja käyttäjille Tähän mennessä palvelun käyttäjille on tehty kysely, joka on toteutettu sekä posti- että nettikyselynä. Pyyntö osallistua kyselyyn on lähetetty tulkkien ja tulkkikeskusten palvelun käyttäjille. Tieto tutkimukseen osallistujista on välitetty tutkijalle, joka postitti kyselylomakkeet ja nettiosoitteen sitä toivoneille. Vastauksia on tullut ympäri Suomea.

Kyselylomakkeiden mukana lähetettiin myös pyyntö henkilökohtaiseen haastatteluun osallistumisesta.

Useimmat ovat lupautuneet haastateltaviksi. Haastateltavat valitaan kyselyaineistosta ja haastattelut suoritetaan vielä kuluvan kevään aikana.

Tutkimuksen toinen osa toteutetaan vuoden 2011 aikana. Tuolloin pyritään selvittämään, onko palvelussa tapahtunut muutoksia palvelun järjestämisen siirryttyä Kelan organisoimaksi.

Horjuvuutta ja tiedonpuutetta Kyselyn tulokset vahvistavat aiem-

pien tutkimusten tuloksia siitä, että tulkkipalvelun toteuttamisen käytännöt kunnissa ovat erilaisia. Palvelun myöntämisessä on ollut horjuvuutta. Esimerkiksi ensimmäistä tulkkipalvelupäätöstä on jouduttu odottamaan useita kuukausia ja joskus oikeutta on pitänyt hakea tuomioistuimen kautta. Muun muassa erään kyselyyn vastanneen jatkohakemuksen käsittely vei aikaa useita vuosia.

Tulkkipalvelusta ei ole ollut riittävästi tietoa. Eräskin kyselyyn vastannut iäkäs henkilö ihmettelee, että hänellä on 23 vuotta ollut puheen ongelmia ja vasta äskettäin hän sai tietää tulkkipalvelusta. Päätöstäkin hän joutui odottamaan kauan, mikä saattaa johtua siitä, ettei palvelua tai sen velvoittavuutta kunnassa tunnettu tai ettei tulkkia ollut saatavissa paikkakunnalta.

Tulkkipalvelun toteuttamista helpottavia suunnitelmia tai seurantasuunnitelmia on tehty vain osalle kyselyyn vastanneista ja käyttäjäprofiilia vieläkin harvemmille. Käyttäjäprofiiliin kirjattu tieto asiakkaan kommunikointikeinoista auttaa asiakkaalle sopivan tulkin valinnassa.

Kaikki asiakkaat eivät ole olleet mukana heitä koskevissa neuvotteluissa, eivätkä siten ole voineet vaikuttaa palvelun suunnitteluun.

AVH 2/2010

19

Useimmille kyselyyn vastanneista tulkkipalvelua on myönnetty lain määrittelemä vähimmäistuntimäärä.

Tätä määrää enemmistö vastaajista pitää kohdallaan riittävänä. Tosin joku vastaajista oli saanut palvelua yli 300 tuntia. Lisätunteja on mahdollista saada perustelemalla hyvin lisätuntien tarve. Jotkut, sosiaalisesti aktiiviset henkilöt, toivoisivat palvelua saatavan myös iltaisin ja viikonloppuisin sekä yllättävien tilanteiden sattuessa, esimerkiksi sairastumistapauksissa. Äkillisissä tilanteissa henkilöt edelleen joutuvat turvautumaan läheistensä apuun.

Kokemukset etätulkkauksesta vaihtelevia Etätulkkaus tulkkausmuotona tulee yleistymään palvelun siirryttyä Kelalle. Etätulkkauksen käyttäminen tehostaa tulkin työajan käyttöä, koska matkoihin käytetty aika vähenee. Mahdollisesti myös sen avulla palvelua voidaan järjestää lyhyemmällä odottamisajalla, ympärivuorokautisesti ja hätätapauksissa.

Kyselyn tulosten perusteella kokemukset etätulkkauksesta ovat kuitenkin vaihtelevia. Joissakin tilanteissa tulkkaus on sujunut hyvin, mutta jossain toisessa tilanteessa samoillakin henkilöillä voi olla vaikeuksia kuulemisessa. Joidenkin mielestä etätulkkaustilanteet ovat vaativampia ja rasittavampia kuin lähitulkkaus. Kaikki eivät siten näytä etätulkkausta hyväksyvän tai eivät katso sen soveltuvan itselleen.

Jotta tulkkaustilanteet onnistuisivat, tulee tulkin perehtyä henkilön kommunikaatioon etukäteen. Useimmat kyselyyn vastanneista olivat perehdyttäneet ensimmäisen tulkkinsa itse ja tulkin vaihtuessa entinen tulkki uuden. Myös läheiset, puheterapeutit ja sosiaalityöntekijät ovat toimineet perehdyttäjinä. Seuraavasta tulkkauskerrasta useimmat ovat sopineet tulkkauksen yhteydessä, mutta myös sähköpostia on käytetty. Kyselyyn vastanneiden mukaan ongelmia heidän yksilöllisen kommunikaationsa ymmärtämisessä on esiintynyt tulkin vaihtuessa ja tulkkia tilatessa.

Muuttuvat tulkkipalvelut -hankkeessa seurataan tulkkipalvelun vastuun siirtymistä ja muun muassa sitä, miten jatkossa puhevammaisten henkilöiden tulkkipalvelun tarpeen erityisyys - sen sosiaalinen ja tilannekohtainen ulottuvuus - otetaan huomioon. Hankkeessa on tarkoitus seurata, miten tulkkipalvelua saaneiden palvelu jatkuu ja saavatko henkilöt tarvitsemaansa opastusta uuden järjestelmän käyttämiseen sekä sitä, miten palvelu toteutuu kaikkialla Suomessa.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Anja Saarinen toimii tutkijana Vammaistutkimusyksikössä Itä-Suomen yliopistossa ja Pirkko Jääskeläinen projektikoordinaattorina Suomen CPliitto ry:ssä.

Artikkelin kirjallisuusluettelo on saatavana toimituksesta.

20

AVH 2/2010

Valtakunnallinen etätulkkaushanke Sosiaali- ja terveysministeriön sekä kuntien ja kuntayhtymien rahoittama hanke käynnistyi elokuussa 2007. Hankkeen aikana luodaan valtakunnallinen palvelujärjestelmä, joka täydentää olemassa olevaa tulkkipalvelua. Hanketta hallinnoi Eteva kuntayhtymä. Jatkohanke käynnistyi 1.3.2010 ja jatkuu vuoden 2010 loppuun asti.

Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa Evantia Oy. Etätulkkauksen etuna on palvelun saatavuus ja saavutettavuus paikasta riippumatta. Myös valtakunnallinen päivystys on mahdollista toteuttaa etäratkaisujen avulla.

Hankkeessa määritetään etätulkkauspalvelussa tarvittavat tekniset ratkaisut sekä palvelun rakenne asiakkaan tekemästä tilauksesta laskutukseen.

Etätulkkauspalvelun kehittämisessä ovat mukana vammaispalvelulain mukaisen tulkkipalvelun käyttäjiä edustavat järjestöt, mukana muun muassa Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. Järjestelmä on laajennettavissa myös muiden kieliryhmien (saame, maahanmuuttajat yms.) tulkkauksen tarpeisiin. Etätulkkauspalvelun käyttöä julkisissa palveluissa pyritään edistämään.

Vammaisten tulkkauspalvelujen siirto Kelalle täydessä käynnissä Kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut siirtyvät kunnilta Kelan hoidettavaksi 1.9.2010 alkaen. Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta (133/2010) on annettu helmikuussa.

Asiakkaiden oikeudet tulkkauspalvelun käyttöön säilyvät ennallaan.

K

unnat vastaavat tulkkipalvelujen järjestämisestä elokuun loppuun saakka. Kunnat hoitavat ennen 1.9.2010 tulleet, syksyä 2010 koskevat tulkkitilaukset kuten tähänkin saakka ja Kela maksaa palveluntuottajalle korvauksen 1.9.31.12.2010 välisenä aikana annetusta tulkkauksesta. Syyskuun alusta alkaen asiakkaat tilaavat tulkin Kelan kilpailuttamien välityskeskusten kautta. Välityskeskuksia tulee olemaan viisi eri puolilla Suomea.

Asiakkaiden tiedot kunnilta Kelaan Kela on pyytänyt kuntia ilmoittamaan tiedot voimassaolevista tulkkipäätöksistä sekä tulkkipalvelujen käyttäjien henkilö- ja yhteystiedot toukokuun aikana. Tietojen siirrolla varmistetaan, että asiakkaiden tulkkauspalvelun käyttö jatkuu häiriöttä myös siirtymävaiheessa. Asiakkaiden ei tarvitse olla erikseen yhteydessä Kelaan palvelun siirron takia. Elokuussa Kela lähettää kunnista siirtyville, tulkkauspalvelua käyttäville asiakkaille kirjeen, jossa kerrotaan tarkemmin tulkin tilaamisesta ja palvelun siirtymisestä Kelaan.

Kilpailutukset ovat päättyneet Kelan on kilpailutettava hankintansa julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti. Välityskeskusten ja tulkkien kilpailutukset ovat päättyneet. Kela tekee hankintapäätökset toukokuussa. Tiedot valituista palveluntuottajista julkaistaan valitusajan päätyttyä, aikaisintaan kesäkuussa.

Tulkkien tarjouskilpailun perusteella valitaan palveluntuottajat, jotka tarjoavat tulkkauspalvelua asiakkaille. Palveluntuottajat asetetaan etusijajärjestykseen kilpailutusalueittain.

Kelan kilpailuttamat välityskeskukset välittävät asiakkaiden tilaukseen sopivia tulkkeja. Asiakas tekee tilauksen välityskeskukseen, joka määräytyy asiakkaan kotikunnan perusteella. Ensisijaisesti tilaus välitetään sellaiselle vapaana olevalle tulkkauspalveluntuottajalle, joka tarjoaa asiakkaan profiilin mukaista palvelua tulkkauspaikkakunnalla ja joka on saanut parhaan sijoituksen kilpailutuksessa.

Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskus Vammaisten tulkkauspalvelukeskus sijaitsee Kelan Luolavuoren yksikössä Turussa. Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksessa työskentelee keskuksen johtajan Outi Ollilan lisäksi kahdeksan toimihenkilöä. Toimihenkilöiden valinnoissa on painotettu viittomakielen- ja ruotsinkielentaitoa sekä tietämystä puhevammaisten henkilöiden erityistarpeista.

Yhteistyökumppaneiden ja myös asiakkaiden on mahdollista asioida keskuksessa.

Keskuksen tehtäviin kuuluu 1.9.2010 alkaen tulkkauspalveluhakemusten käsittely ja päätösten teko.

Asiakkaat voivat toimittaa hakemuksen postitse tai jättämällä sen mihin tahansa Kelan palvelupisteeseen.

Keskus myös ohjaa ja neuvoo Kelan toimistoja, asiakkaita, välityskeskuksia ja muita yhteistyötahoja tulkkauspalveluun liittyvissä kysymyksissä.

Tietoa Kelan sivuilta Kelan internetsivuilta voi lukea tulkkauspalveluun liittyvistä kilpailutuksista sekä muista tulkkauspalveluun liittyvistä asioista. Yhteistyökumppanisivut palvelevat erityisesti tulkkeja, kuntia ja tulevaisuudessa myös välityskeskuksia (www.kela.fi >> Yhteistyökumppanit >> Tulkkauspalvelut).

Henkilöasiakkaille julkaistaan tietoa osoitteessa www.kela.fi/vatu.

AVH 2/2010

21

Korvaamaton kovalevy liikkeellä

Venyttelemällä hoidat lihaksistoasi

V

enyttely on lihasten ja koko tuki- ja liikuntaelimistön huoltoa. Venyttelyjen avulla ylläpidetään nivelten liikkuvuutta ja palaudutaan paremmin päivän askareista tai yön aikana tulleesta kankeudesta.

Aivoverenkiertohäiriön jälkeen moni kokee jäykkyyttä selän ja raajojen liikkuvuudessa sekä muutoksia perusliikkumisessa. Säännölliset venyttelyt auttavat pitämään nivelten liikeratoja avoinna ja sitä kautta sinun on edelleen helpompi toimia ja liikkua. Venyttelyn palkaksi saat itsellesi hyvän ja rentoutuneen olon!

Sairastumisen jälkeen lihaksiin voi kehittyä ns. spastisuutta, jossa lihakset jännittyvät ei-tahdonalaisesti.

Tällöin niitä on vaikea aktiivisesti rentouttaa liikkumisen aikana, joten liikkumisen sujuvuus kärsii. Spastisten lihasten rentouttaminen vaatii pitkäkestoisia ja rauhallisia venytyksiä, jotka tehdään hyvässä asennossa. Valitse venytykselle siis sellainen asento, jossa voit keskittyä juuri tietyn lihasryhmän venyttämiseen ja jossa sinun on helppo olla ja hengittää.

Oheisessa kuvasarjassa Mirja Räsänen esittelee venyttelyt, joita

hän itse tekee päivittäin kävelylenkin jälkeen. Venyttelyt ovat sellaisia, jotka sopivat muillekin AVH:n sairastaneille ja ovat helppo toteuttaa. Ota vinkistä vaari ja seuraa Mirjan ohjeita. Venyttelyjä ennen on hyvä tehdä lämmittäviä liikkeitä, esimerkiksi vartalon kiertoja tai sydämen sykettä kevyesti nostattavaa liikuntaa. Lämmittelyt valmistavat niveliä ja lihaksia venytyksiin.

Virpi Lumimäki on fysioterapeutti ja liikuntavastaava.

Muista seuraavat perusohjeet:

Virpi Lumimäki

1) asento, jossa on helppo olla 2) keskity venytettävään lihasryhmään 3) hengitä tasaisesti venytyksen aikana 4) vie venytys siihen saakka, että se tuntuu hyvältä. Kipua se ei saa tuottaa.

5) pidä venytystä 30 sekuntia - 2 minuuttia, voit lisätä venytystä vähitellen 6) venytä 2-3 kertaa kukin lihasryhmä ja molemmin puolin.

1. Pohjelihasten

Virpi Lumimäki (kuvat s. 22-23)

-

-

-

22

venyttely Venytettävä jalka takana, pol- vi hieman koukussa.

Työnnä lantio eteen ja pidä lonkka ojentunee- na.

Paina kantapäätä lattiaa kohti.

2. Kyljen venytys

- Polvet koukussa ja hartiat alustalla - Kierrä polvet sivulle ja nosta vastakkai- sen puolen käsi ylös kyljen jatkeeksi.

Jos olkapäässä on kipua tai liikerajoitusta, jätä käsi alemmas kivuttomaan asentoon, mutta pyri pitämään hartiat alustalla.

AVH 2/2010

- Vedä jalka vatsan päälle koukkuun.

- Toinen jalka suorana sängyn päällä.

- Kireä lonkan koukistaja venyy samalla.

4. Lonkan koukistajat ja etureiden lihakset -

-

-

-

Vedä toinen polvi koukkuun ja laske venytettävä alaraaja sängyn reunan ulkopuolelle.

Vedä jalkaterää lattiaa pitkin taakse, kunnes venytys tuntuu sopivalta.

Toinen jalka on sängyllä koukussa, jotta selän asento säilyy hyvänä.

Jos jalan vienti taakse tuntuu hankalalta, pyydä avustajaa tai tue nilkka/sääri esimerkik- si nojatuolia vasten.

Korvaamaton kovalevy liikkeellä

3. Pakarat

5. Pakaravenytys istuen

- Nosta jalka toisen päälle ristiin.

- Kurota polvea käsillä avustaen kohti vastak- kaista olkapäätä.

6. Takareiden venytys - - -

-

Nosta venytettävä jalka sängyn reunalle Taivuta ylävartaloa jalan päälle.

Pidä jalka keskiasennossa eli varpaat kohti kattoa.

Laita pieni tyyny tai pyyhe polvitaipeen alle, jos polvi menee yliojennukseen.

AVH 2/2010

23

Œ

KUNTOUTUKSELLA AIVOVERENKIERTOHĂ„IRIĂ–N SAIRASTANEIDEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSI + OMAISET Â? Â? Â?

Â? Â?Â? Â? Â? Â

­ €

AIVOVERENKIERTOHĂ„IRIĂ–N SAIRASTANEIDEN KUNTOUTUSKURSSI Â? Â? ­ Â

­

€ €

AIVOVERENKIERTOHĂ„IRIĂ–N SAIRASTANEIDEN KURSSI OMAISINEEN Â? Â? ­ ­ Â

€

YKSILĂ–LLISET KUNTOUTUSJAKSOT Â?Â?  Â? Â? Â?‚ Â?  KELAN KUNTOUTUSHANKE 65 - 85 -VUOTIAILLE AIVOHALVAUKSEN 3 kk - 3 v SITTEN SAIRASTANEILLE (ƒ „ „  Â? Â?Â? Â? Â? Â?‚ Â… Â? ‚ ††† ‡ ˆ ‰Š ‚ Â?‚ ‹

Â

Voi hyvin, elä täysillä.

Virkistyspaketit alk.

99 â‚Ź /hlĂś /hlĂś

Sisältää: * majoitus 2 vrk 2hh * puolihoito * ohjattua liikuntaa * kuntosalin käyttÜ * sauna- ja uintimahd. * monipuolinen vapaa-ajan ohjelma

Lamminniemessä olet osaavien ammattilaisten käsissä Muista myĂśs mm. klassiset hieronnat * fysikaaliset hoidot * intialainen päähieronta * Hot Stones -kuumakivihieronta * Hydrojet-vesipatjahieronta * akupunktio * lymfahieronta * yrtti-, suola- ja turvekylvyt * paraďŹ inihoidot * kunnontestaukset * suolahuone * infrapunasauna *

TyÜelämästä poissaolevien

AIVOHALVAUSTA

Muista myÜs edulliset ryhmäpaketit yhdistyksille!

sairastavien seuraava kurssi Kurssiaika Selvitysjakso 9.-20.8.

Seuranta 22.-28.11.

Omaisen jakso 16.-20.8.

Hakeutuminen oman asuinpaikan Kelan toimiston kautta. Hakemuksen liitteeksi tarvitset lääkärinlausunnon (esim. B-todistus).

Soitaään n o j tä 7 990 7 2 0

Jänistie 1, Somero. Puh. 02-77 990 neuvonta@lamminniemi.ďŹ www.lamminniemi.ďŹ 24

AVH 2/2010

Rehabilitering på Folkhälsan Folkhälsan har ett stort utbud av rehabilitering, bland annat på Mjölbolsta i Karis och på Norrvalla i Vörå. Vi har trevliga lokaliteter i vacker miljö och en kunnig och tjänstvillig personal.

Vi rehabiliterar bland annat personer som fått hjärninfarkt eller hjärnblödning, lider av en neurologisk sjukdom, till exempel Parkinsons sjukdom, eller som genomgått en operation som gett upphov till ett rehabiliteringsbehov. Också du som är närståendevårdare kan komma till oss på rehabilitering.

Rehabiliteringskurser i sommar och höst På Mjölbolsta i Karis: – Anpassningskurs för stroke 28.6–2.7 – Anpassningskurs för Parkinsons sjukdom 5–9.7 Kurserna finansieras av Penningautomatföreningen RAY. Vi rehabiliterar också i det subakuta skedet.

På Norrvalla i Vörå – Anpassningskurs för stroke 22.9–1.10 – Anpassningskurs för Parkinsons sjukdom 17–26.10 – Rehabiliteringskurs för närståendevårdare med kursstart 11.11 Kurserna finansieras av FPA. En anhörig får delta i anpassningskurserna.

Ta gärna kontakt så berättar vi mer: Norrvalla: Malin Saarenmäki, tfn 06 383 1051, malin.saarenmaki@folkhalsan.fi Mjölbolsta: Kristina Björklund, tfn 019 278 6814, kristina.bjorklund@folkhalsan.fi

www.folkhalsan.fi/rehabilitering

Etuja ja turvaa helposti kokoamalla If palkitsee kaikki Keskittäjäasiakkaansa mahtavalla alennusohjelmalla. Alennusten lisäksi Keskittäjät saavat myös useita muita rahanarvoisia etuja. Järjestöasiakkaana voit saada alennusta jopa 15 %! Lue lisää if.fi, soita 010 19 19 19 tai tule lähimpään Ifiin.

Lisäksi saat S-ryhmän Bonusta vakuutusmaksuista.

www.if.fi Puh. 010 19 19 19

AVH 2/2010

25

Anne Ruokonen Anne Ruokonen

Ryhmäharjoittelusta vertaisvirtaa ja elämisen rikkautta

Kun aika ja paikka on oikea, versoo vaikka kivisestä maasta.

Aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuvat kokevat yhteisen harjoittelun voimavarana. Viidentoista tunnin viikkoharjoittelussa tärkeänä osana on vertaistuki: kuunteleminen, keskusteleminen, kannustaminen ja kokemusten vaihto.

S

uomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa olevassa NEKTI-kehittämishankkeessa yhtenä erittäin tärkeänä osa-alueena on vertaistuki. Vertaistuen merkitystä ei voi korostaa liikaa kuntoutumisesta puhuttaessa.

Vertainen paras tuki NEKTI -ryhmäläiset kertoivat omia kokemuksiaan siitä, mitä kaikkea vertaistukikäsite sisältää. Yhtä mieltä oltiin siitä, että vertaistukea pystyvät jakamaan toisilleen ne, jotka ovat käyneet läpi samantyyppiset kokemukset.

26

AVH 2/2010

- Ihmiset, jotka ymmärtävät puolesta sanasta, miltä tuntuu, sanoo sotkamolainen Sisko Hartikainen.

Toisten kuunteleminen, kokemusten vaihto ja tasa-arvoisuus ovat ryhmäläisten mielestä tärkeitä asioita vertaistuesta puhuttaessa.

- Vertainen on paras tuki, lohduttaja ja rohkaisija, jatkaa Sisko Hartikainen. Hän tietää kokemuksesta, mistä puhuu. Hartikainen sairastui noin 1,5 vuotta sitten. Siitä asti kuntoutuminen on vienyt pääosan hänen ajastaan.

Kuopiolainen Markku Koponen sairastui vuonna 2002 ja on aktiivisesti mukana aivohalvausyhdistyk-

sen toiminnassa. Hän käyttää oivallisesti vertaistuesta nimeä vertaisvirta.

- Vertaisvirran kokee, kun viihtyy porukassa ja tuntee olevansa kuin kotonaan, sanoo Markku.

Ehkä ryhmätoiminnan voisi siis ajatella olevan parhaimmillaan vertaisvirtavahvistin. NEKTI-ryhmäläisten mukaan vertaisuuden kokee parhaiten kuntoutusjaksoilla ja yhdistystoiminnassa. Vertaisuuden kokemus syntyy usein pakottamatta, kun annetaan aikaa toisten kuuntelulle ja omien kokemusten kertomiselle.

Iloinen tekemisen meininki Tässä uudessa neurologisen kuntoutuksen mallissa kuntoutujilla on aikaa toistensa kuuntelemiseen ja kokemusten jakamiseen. Ryhmäläiset ovat omana joukkona kolmena tuntia päivässä ja viikossa yhteisiä

Afasiasta ei estä osallistumista NEKTI- ryhmässä kommunikaatio toimii kuntoutujien välillä. Ryhmiin on kuluneen puolen vuoden aikana osallistunut myös afaattisia kuntoutujia. Toiset ryhmäläiset ovat ottaneet heidät huomioon ja yhteinen kieli ajatustenvaihtoon on vähitellen löytynyt. Moni on näin saanut rohkeutta osallistua omalla tavallaan yhteisiin keskusteluihin puhevaikeudesta huolimatta. Kuntoutujien afasia ei ole estänyt heidän osallistumistaan NEKTI-ryhmään. Päinvastoin heillä on ollut vahva harjoittelumotivaatio ja he ovat edistyneet hyvin.

Ryhmäläisten ollessa toimintakyvyltään samantasoisia myös arjen haasteet ovat usein samankaltaisia.

Parhaimmillaan vertaistuki on vasta-

Anna-Maria Kettunen

harjoitustunteja kertyy 15. Ryhmäläiset kokevat yhteisen harjoittelun voimavarana.

Kuntoutuminen on kovaa työtä ja puurtamista. NEKTI -ryhmässä harjoitteluilmapiiri on ollut avoin ja rohkaiseva. Se on myös kannustanut etsimään omia rajojaan ja antanut rohkeutta ylittää itsensä.

- Ryhmässä on iloinen tekemisen meininki. Syvälliset keskusteluhetket ja kokemusten jakaminen vuorottelevat luontevasti, sanoo Sisko.

Kokemusten lisäksi vertainen on paras ajankohtaisen tiedon lähde onnistuneista kuntoutumis- ja terapiapalveluista sekä yhdistystoiminnasta. Terveydenhuollon ammattilaisilla on paljon tietoa sairaudesta ja kuntoutumisesta ja sitä tarvitaan erityisesti heti akuuttivaiheessa, mutta kokemus sairastumisesta puuttuu.

Vertainen on arkielämän asiantuntija ja tuntee kuinka monet asiat käytännössä toteutuvat tai mikä on haasteellista. Hän opastaa ja näyttää omalla esimerkillään, kuinka uudenlaisessa, muuttuneessa elämäntilanteessa voi oppia elämään.

- Vertaisen kanssa on mahtava päästää höyryjä pihalle. Toisaalta on upeaa kehitellä ideoita ja miettiä mahdollisia keinoja niiden toteuttamiseen, kertoo Sisko Hartikainen.

Ryhmätoiminta on parhaimmillaan yhteen hiileen puhaltamista.

Suomen aivotutkimus - ja kuntoutuskeskus Neuronin NEKTI-projektissa kehitetään neurologisen kuntoutuksen malli, jossa hyödynnetään uusinta tekniikkaa ja harjoitellaan pienryhmässä yhteensä kolme tuntia päivässä.

vuoroista. Kuntoutujat ovat omassa kuntoutumisessaan eri vaiheissa ja se lisää vertaistuen syvyyttä se antaa uutta näkökulmaa asioihin.

Huumori on harjoittelun kantava voima. Joskus hieman rankkakin huumori on ryhmässä sallittua ja auttaa jaksamaan.

riittää edelleen kehittämishaastetta tulevaisuudessa.

Tällainen ryhmämuotoinen tehoharjoittelu vaikuttaa toimivalta keinolta syventää myös vertaisuuden kokemusta ja se antaa parhaimmillaan - Siskon sanoin:- Elämisen rikkautta.

Anne Ruokonen on fysioterapeutti, joka työskentelee Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa projektipäällikkönä Euroopan aluekehitysrahaston ja Tekesin rahoittamissa projekteissa.

Kuntoutujaa ei saa jättää yksin Ryhmään kukin tulee juuri sellaisena kuin on ja jokaisen persoonallisille vivahteille on tilaa. On ollut mielenkiintoista seurata, kuinka ryhmä hioo jäsentensä terävimmät särmät harjoittelujakson aikana. Samalla muotoutuu vahvasti aistittava me-henki, joka välittyy hyvin myös ryhmän ulkopuolelle.

Oikeastaan ryhmäharjoittelussa toteutuu aidoimmillaan tärkein ajatus koko kuntoutusprosessissa. Tulee huolehtia siitä, että kuntoutuja ei jää yksin missään vaiheessa. Siinä meillä terveydenhuollon ammattilaisilla

AVH 2/2010

27

TUTKITTUA Nuorten aivoinfarktit

L

ääketieteen lisensiaatti Jukka Putaalan neurologian alaan kuuluva väitöstutkimus Ischemic Stroke in Young Adults (Nuorten aivoinfarkti) tarkastettiin Helsingin yliopistossa 21.5.2010.

Aivoverenkiertohäiriöt ovat maailmanlaajuisesti toiseksi tappavin tautiryhmä ja johtava vammautumisen syy. Kaikista aivoverenkiertohäiriöistä 80-85 % on iskeemisiä eli pääsääntöisesti valtimotukoksesta aiheutuvia aivoinfarkteja. Näistä vajaa 10 % sattuu nuorille eli määritelmästä riippuen sairastuessaan alle 45- tai 50-vuotiaille. Nuorilla aivoverenkiertohäiriö voi aiheuttaa erityisen suurta haittaa pitkän odotettavissa olevan eliniän vuoksi ja aivoinfarktiin sairastumiseen liittyvien merkittävien sosiaalisten ja taloudellisten haittojen vuoksi.

Väitöskirjatutkimusta varten kerättiin yksityiskohtaiset kliiniset ja radiologiset tiedot kaikista perättäisistä 15-49-vuotiaista potilaista, jotka saivat elämänsä ensimmäisen aivoinfarktin 1994-2007 ja jotka hoidettiin Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa (HYKS).

Tutkimukseen otetuista 1 008 potilaasta suurin osa oli miehiä (suhde 1.7:1), jotka olivat selvänä enemmistönä 44 ikävuoden jälkeen. Naisten osuus oli kuitenkin suurempi alle

28

AVH 2/2010

30-vuotiaiden ryhmässä. Aivoinfarktin ilmaantuvuus lisääntyi eksponentiaalisesti iän funktiona. Yleisimmät riskitekijät olivat epäsuotuista kolesteroliprofiili (60 %), tupakointi (44 %) ja verenpainetauti (39 %). Riskitekijät näyttivät kasautuvan miehille ja ikääntymisen myötä.

Tärkeimmät aivoinfarktin taustasyyt olivat sydänperäinen hyytymä (20 %), kaulavaltimon sisäseinän repeytymä (dissekaatio, 15 %), pienten aivovaltimoiden tukkeumat (14 %) ja suurten valtimoiden ateroskleroosi (valtimokovettumatauti) (8 %). Kaikkiaan 33 %:lla taustasyy jäi tuntemattomaksi.

Vuosina 1994-2007 HYKS:ssa hoidettiin kaikkiaan 48 nuorta aivoinfarktipotilasta laskimoon annettavalla liuotushoidolla. He toipuivat merkitsevästi useammin täysin oireettomiksi tai heille jäi vain vähäisiä jäännösoireita verrattuna potilaisiin, jotka eivät saaneet liuotushoitoa.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin monipuolisesti tähän asti suurimmassa potilasaineistossa nuorten aivoinfarktin demografisia piirteitä, riskitekijöitä ja radiologisia löydöksiä. Nämä eroavat merkittävästi iäkkäämpien aivoinfarktipotilaiden vastaavista piirteistä ja ne tulee huomioida nuoria potilaita tutkittaessa ja hoidettaessa.

Masennus on yleistä

A

ivoinfarktipotilaista jopa yli puolet kärsii merkittävistä masennusoireista jossakin vaiheessa sairastumisensa jälkeen, selviää psykologian lisensiaatti Anu Bergin väitöksestä Depression and its assessment among stroke patients and their caregivers (Aivoinfarktipotilaiden ja heidän omaistensa masennus ja sen arviointi). Berg väitteli Helsingin yliopistossa 29.1.2010.

Bergin mukaan masennusoireet alkavat useimmiten kahden ensimmäisen sairastumista seuranneen kuukauden aikana. Noin puolella alkuvaiheessa masentuneista masennusoireet jatkuvat vielä ainakin 1-1,5 vuoden päästä sairastumisesta. Niistä, jotka olivat masentuneita puolen vuoden päästä sairastumisestaan, jopa kaksi kolmannesta oli masentuneita vielä puolentoista vuoden päästä sairastumisestaan.

Masennuksen esiintyvyys pysyi koko puolentoista vuoden seuranta-ajan kohonneena (23-29 prosenttia). Vakavan masennuksen esiintyvyys kasvoi seurannan aikana 16 prosenttiin.

Aivoinfarktipotilaat, joiden neurologiset oireet olivat vaikea-asteisia, olivat muita useammin masentuneita. Afasia tai mikään muu yksittäinen kognitiivinen oire tai vaurion paikka ei noussut keskeiseksi masennuksen selittäjäksi.

Tässä tutkimuksessa miehet olivat naisia useammin masentuneita 1,5 vuoden päästä, mikä on yllättävää, sillä naiset ovat yleensä alttiimpia masennukselle. Miesten ma-

TUTKITTUA aivoinfarktin jälkeen sennus saattoi myös tulla esille ensi kertaa vasta 1-1,5 vuoden päästä sairastumisesta.

Bergin tutkimuksesta käy ilmi, että aivoinfarktipotilaiden puolisot olivat jopa masentuneempia kuin sairastuneet itse. Puolisoista 33-38 prosenttia kärsi vähintään lieväasteisesta masennuksesta ja muista potilaan läheisistä 19-23 prosenttia. Puolisoiden uupumus oli myös yleistä.

Omaisen masennusoireet varhaisessa sairastumisen jälkeisessä vaiheessa olivat yhteydessä potilaan neurologisen oireiston vaikea-asteisuuteen ja potilaan korkeampaan ikään. Omainen oli usein sekä uupunut että masentunut, vaikka näiden taustatekijät eivät olleetkaan samoja.

Masennuksen tiedetään huonontavan monella tavalla toipumisennustetta ja heikentävän elämänlaatua. Aivoinfarktipotilaan mielialan arviointi pian sairastumista seuraavan akuuttivaiheen jälkeen on tärkeää. Riskipotilaiden seurannan tulisi myös jatkua riittävän kauan. Myös aivoinfarktipotilaiden lähiomaisten hyvinvoinnin ja voimavarojen arvioinnin olisikin hyvä kuulua aivoinfarktipotilaan kuntoutussuunnitelmaan.

Anu Berg seurasi tutkimuksessaan puolentoista vuoden aikana sataa ensimmäisen aivoinfarktinsa saanutta korkeintaan 70-vuotiasta HYKS:n neurologian klinikan osastohoitoon otettua potilasta ja heidän omaisiaan.

Kuntoutujien ääntä ei kuunnella

Y

hteiskuntatieteiden maisteri Marja Koukkarin väitöskirja Tavoitteena kuntoutuminen.

Kuntoutujien käsityksiä kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta on ensimmäinen kuntoutustieteen väitöskirja Suomessa. Lapin yliopistossa 14.5.2010 tarkastetun tutkimuksen mukaan kuntoutujien ääntä olisi kuunneltava nykyistä herkemmin niin suomalaisessa kuntoutuspolitiikassa kuin kuntoutustoimenpiteissä.

Marja Koukkarin mukaan kuntoutukseen liittyy byrokraattisia ongelmia, jotka viivästyttävät vammautuneen ihmisen kuntoutumista ja jopa estävät sen. Ongelmia on niin kuntoutuspalvelujärjestelmässä, yhteiskunnan asenteissa kuin kuntoutuksen pirstaleisissa sisällöissä.

Kuntoutuspalvelujärjestelmän tehtävänä on varmistaa kuntoutuksen sujuvat ja toimivat palvelurakenteet. Tällä hetkellä järjestelmä kuitenkin aiheuttaa kuntoutujille lähinnä pelkoa ja epävarmuutta.

- Kuntoutujan asioiden järjestäminen on yksin kuntoutujan vastuulla, sillä kuntoutusta kokonaisuutena hoitavia kuntoutusohjaajia ei ole, Koukkari toteaa.

Tutkimuksen mukaan yhteiskunta ei näe kuntoutusta sosiaalisena investointina, joka palautuu yhteiskuntaan myönteisinä kerrannaisvaikutuksina, kuten kuntoutujan työllistymisenä.

- Esimerkiksi kaikki haastattelemani kuntoutujat olivat jo työkyvyttömyyseläkkeellä. Osa heistä haluaisi osallistua joustavien työjärjestelyiden avulla työtehtäviin, joihin heidän inhimilliset ja taidolliset resurssinsa riittävät. Kuntoutujien tarpeista lähtevää työllistymistä ei kuitenkaan tueta, tutkija harmittelee.

Koukkarin mukaan maahan olisi muodostettava vammaisten henkilöiden kuntoutumista edistävä kuntoutuspolitiikka, jonka lähtökohtana ovat vammaisen ihmisen arvostaminen ja ihmisarvon kunnioittaminen.

Lisäksi kuntoutustoimenpiteitä tulisi suunnitella nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Kuntoutuspolitiikassa tulisi ottaa huomioon myös kuntoutushenkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen.

Tutkimustaan varten Marja Koukkari haastatteli 22 eri-ikäistä kuntoutujaa, joilla lääketieteellisenä syynä vammautumiseen on joko CP-vamma tai aivoverenkiertohäiriö.

AVH 2/2010

29

Kuntoutukseen Oulaisiin

Hyvää oloa kesään... www.eko.fi 28.-30.6.2010 30.6.-2.7.2010 19.-21.7.2010 19.-23.7.2010 26.-28.7.2010 28.-30.7.2010

Ismakogia – keino hallita ryhtiä Alexander-tekniikan kurssi ZUMBA® Fitness – hauska ja tehokas liikuntamuoto Iloa ja rentoutta esiintymiseen Jooga Kehonhallintaa METHOD PUTKISTO-tekniikoiden avulla Koulutie 4, 27100 EURAJOKI puh. (02) 868 0516 fax (02) 868 0554 opisto@eko.fi

Tampereen Validia-talo – Kaikki aktiiviseen arkeen!

Tampereen Validia-talo on palveleva koti, pysyvästi tai määräaikaisesti.

Aktivoiva asumisvalmennus sopii, kun toimintakyky ei vielä riitä sairaalasta kotiutumiseen tai odotat pääsyä kuntoutukseen, asumisvalmennukseen tai toiseen hoitopaikkaan.

Potilashotellin tasokkaissa asunnoissa asut tuetusti tai majoitut omaisen tai omien hoitojen aikana tai omaishoitajan lomaillessa.

Tutustu muihin monipuolisiin asumisen, turvan, kuntoutuksen ja hyvinvoinnin palveluihimme: www.validia.fi/tampere Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n Tampereen Validia-talo, Ritakatu 7, 33530 Tampere puh. 044 7650 596

30

AVH 2/2010

www.apuajoneuvo.fi

OMATOIMISUUTTA LIIKKUMISEEN! Tyylikäs SHOPRIDER® mallisto antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen

Soita 0400 461 358

TARJOAMME KATTAVAN MALLIVALIKOIMAN! SOITA 0400 461 358 ja kysy tarjouksistamme!

TE-889SL 2450 € Jokapäiväiseen asiointiin, erityisesti pitkiin ajomatkoihin suunniteltu apukulkuneuvo. Riittävä teho ja ominaisuudet eri käyttötarkoituksiin.

Toimitusmaksu 80,SHOPRIDER

2300 € P 424 M Upea sähköpyörätuoli P 424 M on suunniteltu vaativaan käyttöön. Ajomatka yhdellä akun latauksella n.30 km. Matkanopeus 8 km/h Toimitusmaksu 80,-

maahantuonti • myynti • vuokraus Kuusiluoto Oy | Vähänummentie 1 | 04380 TUUSULA | harri@puro.net

AVH 2/2010

31

Satu Toppila

Millaisia tarinoita vertaistuesta kerrotaan?

Satu Toppilan opinnäytetyön aineistona oli neurologisesti sairaiden tai vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa tarinat vertaistuesta. Jäsenistö kokee vertaistuen vammaisjärjestöjen keskeisimmäksi toimintamuodoksi.

K

asvatustieteen pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli tutkia neurologisesti sairaiden ja vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa kertomuksia vertaistuesta. Järjestötyöntekijänä minua kiinnosti, minkälaisia tarinoita ihmisillä on kerrottavanaan vertaistuesta. Varsinaiset tutkimuskysymykseni olivat 1) Mitä neurologisesti sairaat ja vammaiset ihmiset kertovat vertaistuesta? ja 2) Miten neurologisesti sairaat ja vammaiset henkilöt vertaistuesta kertovat?

Tarinat tutkimuksen kohteena Tutkimusaineistona oli 33 kirjallista tarinaa, jotka keräsin kirjoituspyynnön avulla Neurologista vammaisjärjestöistä. Tarinan kirjoittajista 12 oli omaisia ja loput 21 itse sairastavia tai vammaisia henkilöitä. Tarinoissa esiintyviä neurologisia sairauksia ja vammoja, joko itsellä tai läheisellä, olivat aivovamma, aivoverenkiertohäiriöt, Alzheimerin tauti, autismin kirjo, CP-vamma, migreeni, narkolepsia ja Parkinsonin tauti. Kirjoittajat olivat 17-78 -vuotiaita miehiä ja naisia eri puolilta Suomea.

Huomio rakenteisiin ja teemoihin Analysoin aineiston käyttämällä nar-

32

AVH 2/2010

ratiivista rakenne- ja teema-analyysia. Rakenneanalyysin avulla hain vastausta siihen, kuinka tarinat rakentuvat: miten ne alkavat, minkälaisia käännekohtia niissä esitetään ja miten tarinat päättyvät.

Tarinat alkoivat kertomuksella omasta sairastumisesta. Tästä edettiin siihen, kun vertaistuki löydettiin ja usein juuri ensitapaaminen vertaisten kanssa kuvattiin seikkaperäisesti. Tarinoiden loppupuolella kuvattiin vertaistukiryhmien toimintaa ja antia osallistujille sekä pohdittiin sitä, miksi vertaistuki ei aina toimi.

Pääasiallinen huomio tutkimuksessani oli kuitenkin siinä, mitä tarinoissa vertaistuesta kerrotaan.

Hain tarinoissa esiintyviä teemoja ja esitin tutkimustulokset kolmen uuden kertomuksen muodossa. Kaisan kertomuksen nimesin voimaantumiskertomukseksi. Rakensin sen käyttämällä niitä teemoja, joilla alkuperäistarinoissa kerrottiin voimaantumisesta.

Jaanan erilaisia vertaiskohtaamisia -kertomukseen kokosin tuloksia omaisten kirjoituksista. Siinä painopiste oli vertaistuen eri muodoissa.

Kolmas kertomus oli nimeltään Juhon merkityksetön vertaistuki. Se rakentui niistä tarinoissa esiintyvistä teemoista, joissa vertaistuki koettiin tarpeettomana tai kielteisenä asiana.

Voimaannuttava vertaistuki Tutkimuksen tulokset kietoutuvat voimaantumisen teeman ympärille: voimaantumisen lähtökohtiin ja siihen, kuinka voimaantuminen näyttäytyy yksilötasolla. Kertomusten mukaan vertaistukikokemukset paikantuvat järjestöjen toimintaan: kerhoihin, yhdistyksiin ja valtakunnallisiin liittoihin.

Vaikka vertaistuki organisoidaan vapaaehtoisten voimin, yhteistyö ammattihenkilöstön kanssa on tiivistä. Kertomuksissa tie vertaistuen pariin löydetään pääsääntöisesti ammattihenkilöstön kautta.

Vertaistukitoiminta perustuu yhteiselle, jaetulle kokemukselle. Kertomuksissa yhteinen kokemus liittyy neurologiseen sairauteen tai vammaan itsellä tai läheisellä. Samankaltainen elämäntilanne lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vertaistuki mahdollistaa omien kokemusten jakamisen ja niiden uudelleen arvioimisen ryhmässä. Tämä kokemusten vaihto on osa sosiaalista vertailua, joka poistaa tunnetta omien ongelmien ainutlaatuisuudesta.

Kertomuksissa kuvataan vertaistukitoimintaa monessa eri muodossa: kahdenvälisenä tukisuhteena, vertaistukiryhmänä ja valtakunnallisina verkostoina. Pääpaino on vertaistukiryhmien toiminnassa.

Vertaistuen keskeinen anti kiteytyy tietoon, toimintaan, tunteiden jakamiseen ja uusiin ihmissuhteisiin.

Ryhmissä jaettu tieto voi olla asiantuntijatietoa tai kokemukseen perustuvaa tietoa. Vertaistuki on myös toimintaa: retkiä, juhlia, luentoja, kulttuuritapahtumia, lomia ja luottamustehtäviä yhdistyksessä.

Yksi tärkeimpiä anteja vertaistukitoiminnassa on mahdollisuus purkaa omia tunteitaan ja saada niihin ymmärrystä toisilta. Tämä korostuu erityisesti omaisten tarinoissa. Vertaistukitoiminnan kautta solmitaan uusia ihmissuhteita ja laajennetaan sosiaalista verkostoa.

Voimaantumisen eri tasoja

Toiminnan sisältö itsessään voi olla yksi syy ryhmästä pois jäämiseen, mitä kuvaavat varsinkin miespuoliset henkilöt. Ennakkoluulot, pelot leimaantumisesta tai ahdistavat ja surulliset tunteet toisia sairastavia kohtaan mainitaan syiksi jättäytyä toiminnan ulkopuolelle. Tarinoissa kerrotaan myös vertaistukijan väsymyksestä ja uupumisesta vertaistukijana, mikä kuluttaa yksilön voimavaroja.

Tärkeimpiä palveluja jäsenistölle Yksi tämän tutkimuksen päätelmiä on, että vertaistukitoiminta on edelleen vammaisjärjestöjen keskeisimpiä toimintamuotoja ja tärkeimpiä

palveluja jäsenistölle. On vaikea kuvitella, että missään muualla olisi niin paljon kokemusperäistä tietoa elämisestä tietyn neurologisen sairauden tai vamman kanssa kuin Neurologisissa vammaisjärjestöissä.

Vertaistuki ei sovi automaattisesti kaikille, mutta parhaimmillaan se auttaa yksilöä löytämään ja käyttämään hyväksi itsessä olevia mahdollisuuksia ja voimavaroja.

Kasvatustieteiden kandidaatti Sari Toppila opiskelee Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikössä Oulun yliopistossa.

Sari Toppila, Voimaannuttava vertaistuki. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto. 2010.

Voimaantuminen näyttäytyy yksilön elämässä eri tasoilla. Henkilökohtainen voimaantuminen näyttäytyy kasvaneena itsetuntemuksena ja -luottamuksena. Tästä tasosta kertovat erityisesti sairastuneet tai vammaiset henkilöt, kun he rakentavat uutta identiteettiään sairastumisen tai vammautumisen jälkeen.

Sosiaalisen voimaantumisen taso, jolla tarkoitetaan vahvistuneita sosiaalisia verkostoja, puolestaan korostuu omaisten kertomuksissa.

Kolmas, yhteiskunnallisen voimaantumisen taso näyttäytyy tämän tutkimuksen kertomuksissa ensisijaisesti aktiivisena osallistumisena järjestötoimintaan.

Esteitä voimaantumisen tiellä Aina vertaistuki ei johda yksilöiden voimaantumiseen. Tarinoissa kerrotaan, että sama sairaus tai vamma ei aina riitä yhdistäväksi tekijäksi.

Toisten sairastavien tai vammaisten elämäntilanteet ja ajatusmaailmat voivat poiketa liikaa omasta eikä vertaisryhmä tunnu mielekkäältä.

AVH 2/2010

33

Sylvia-koti

LUMON OY A-lehdet Metsäpalvelu Tuomo Turunen 82120 Keskijärvi, puh. 0500 278 828

KIURUVEDEN KAUPUNKI www.kiuruvesi.fi

laitos-, päivä- ja avokuntoutusta Veteraanipolku 3, 13600 Hämeenlinna Puh. 03-5706 100, fax 03-5706 119 www.ilveskoti.com

TAMMELAN KUNTA www.tammela.fi

Taksiautoilija Juhani Palomäki Luopa, puh. 0400 261 143

Yhteisöhoitoa asumispalvelua työtoimintaa päiväkoti esikoulu steinerpedagoginen erityiskoulu Kyläkatu 140, 15700 Lahti (03) 8831 30, fax (03) 8831 315 www.sylvia-koti.fi

Palvelutalo Kotipiha Ky Keihärinkoskentie 986, 44760 Keihärinkoski puh. 040 756 1624 www.palvelutalokotipiha.com

Lehmirannan lomakeskus

LAITILAN KAUPUNKI

Perniössä Lehmijärven rannalla 12 km Salosta.

Ikäihmisen nykyaikainen lomakeskus ja kylpylä.

FORSSAN LVI-VALMISTE OY 30300 Forssa

Sievin Apteekki Haikolantie 18, Sievi www.sievinapteekki.fi

HELSINGIN DIESEL OY

PANIMOMUSEO

Tilauskeskus 02-233 2233 1 + 8 tilataksit

TURUN SEUDUN INVATAKSIT SOTAINVALIDI- JA VETERAANIKUNTOUTUSTA

Erityistä huolenpitoa tarvitsevien lasten ja nuorten yhteisö.

Autotallintie 19, 00770 Helsinki puh. 09-387 9282

Itä-Pasilan Pysäköinti Oy Helsinki

- Majoitustilaa 150 - Ruokailupaikkoja 150 - Kahvilapaikkoja 100 - A-oikeudet Lehmirannantie 12, 25170 Kotalato Puh. (02) 727 5200, Fax (02) 727 5321 www.lehmiranta.fi

KESÄMATKALLA KANAVAMUSEOON Kauniita kanavaympäristöjä, historiallisia sulkuja ja nykyaikaisia matkailupalveluja.

SAIMAAN KANAVAN MUSEO, Lappeenranta os. Sulkuvartijankatu 16, p. 0204 48 3115 aukioloaikana TAIPALEEN KANAVAMUSEO, Varkaus os. Taipaleen kanava, p. 017-579 4637 aukioloaikana

HERRASKOSKEN KANAVAMUSEO, Virrat os. Herraskoskenkanava (Virtain perinnekylän yhteydessä) Kirkkokatu 23, 92100 Raahe Puh. (08) 211 6400

Avoinna maanantai-perjantai klo 10-15

VARISTAIPALEEN KANAVAMUSEO, Heinävesi os. Väyläasemantie 2A p. 0400 634 826 aukioloaikana

JAKOKOSKEN KANAVAMUSEO , Kontiolahti

Vaasan Keskusapteekki

os. Kesäteatterintie 17, p. 02040 48 3914 aukioloaikana

Hovioikeudenpuistikko 20, Vaasa puh. 06-319 1100

Lisätietoja: Liikennevirasto/Järvi-Suomen väyläyksikkö (p. 020 637 3413) ja kuntien matkailutoimistot

Ruokolahden Apteekki Ruokolahti, puh. 05-434 1019

Varkauden Vanha Apteekki Relanderinkatu 30, 78200 Varkaus

VIRKISTYSUIMALA LEPPÄKERTTU OY Liikuntapalvelut

Käpykankaan Apteekki Könönpellon Apteekki

Kuopion Toriapteekki Haapaniemenkatu 24-26, Kuopio puh. 017-287 6601

Luuniemenkatu 4, 74100 IISALMI puh. 029 000 1050 (017) 838 5232

34

AVH 2/2010

HYVINKÄÄN I APTEEKKI Kauppalankatu 3, 05800 Hyvinkää puh. 019-451 701

www.vesileppis.fi

Tili- ja Isännöintipalvelu Sirpa Korpi Vihnusjärvenkatu 22, Nokia

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖ www.niilohelander.net

Lasivuorimaa Ky

Pesutupa Viherpeippo

48400 Kotka puh. 05-226 5100

Kavallinpelto 13, 02710 Espoo puh. 09-849 3100

A

Marika Railila

Arvalla voit tukea vertaistukitoimintaa

ivohalvaus ja dysfasialiitto ry on mukana yhdeksän muun potilas- ja vammaisjärjestön kanssa keräämässä varoja vertaistukitoimintaan vertaistukiarvoilla.

Arpajaisten päävoittona on Saab 93 -henkilöauto sekä mm. Aurinkomatkojen 4 000 euron lahjakortteja.

Yhteensä voittoja on yli 117 000 kpl ja niiden arvo on yli miljoona euroa.

Arpajaiset toteuttaa Kultareuna ry.

Päävoitot ovat vielä lunastamatta.

Vertaistukiarpajaiset toteutetaan internet-arpajaisina ajalla 1.1.201030.6.2010.

Vertaistukiarpajaisten suojelijana toimii tohtori Pentti Arajärvi. Arajärvi itse korostaa vertaistuen merkitystä järjestötoiminnassa ja pitää

Sisko Päivärinta

Pääpalkintona henkilöauto

Vertaistukea on tarjolla yhdistysten ja kerhojen tilaisuuksissa. Riihimäen kerhon saappaanheittokisoja seuraavat Ritva Lehtovaara (vas.), Helena Luoma, Irma Pönni, Lilja Jokiniemi, Raili Laine ja Asko Gåpå.

vertaistuen arvoa mittaamattomana.

Vertaistukiarpajaisista saaduilla varoilla voidaan muun muassa kouluttaa vertaistukihenkilöitä ja kehittää järjestön vertaistoimintaa.

Jokaisessa setelissä on 8 arpanu-

Vertaistuki-arvan aktivoiminen

• Valitse Aktivoi arpasi -linkistä alakohta Minulla on arpaseteli, jolloin siirryt saamiesi arpanumeroiden aktivointisivulle.

• Syötä aktivointisivulla haluamasi määrä arpasetelisi arpanumerois- ta 1-8 (yksi arpanumero on arvoltaan 3€).

• Jos haluat tukea Aivohalvaus- ja dysfasialiiton vertaistukitoimin- taa, valitse Yhdistyksen nimi -kohdasta tuen saajaksi Aivohal vaus- ja dysfasialiitto ry (ellet valitse kohdeliittoa, jaetaan mak- samasi summan osalta tuotto kaikkien mukana olevien järjestöjen kesken niiden aikaan saaman myynnin suhteessa).

• Siirry sen jälkeen maksamaan arpasi käyttämäsi verkkopankin kautta.

• Kun olet verkkopankissa hyväksynyt maksusi, pankin ohjelma palauttaa sinut voittojen tarkistusnäytölle. Mikäli arvoissasi on voit- to, pyytää ohjelma voiton toimittamiseksi nimen, osoitteen ja puhelinnumeron. Lisäksi voit jättää tässä yhteydessä sähköpos- tiosoitteesi halutessasi jatkossa tietoa Kultareunan järjestämistä arpajaisista.

• Kultareuna saa päivittäin raportin voittajista sekä toimittaa voitot voittajille mahdollisimman pikaisesti viimeistään 4 viikon kuluttua.

Voitot toimitetaan kotimaan osoitteeseen maksutta.

• Arvan saajan tulee aktivoida arpansa viimeistään 30.6.2010 klo 24.00, jolloin arpajaisjärjestelmä lain mukaan suljetaan.

Voittojen lunastusaika päättyy 30.8.2010, minkä jälkeen lunasta- mattomat voitot katsotaan lahjoitetuksi järjestäjälle.

meroa, jotka voi aktivoida ja maksaa Internetissä.

Internet-arpajaisissa arvat ovat internetissä aktivoitavia, joten jokainen arvan saaja tekee itse päätöksen osallistua tai olla osallistumatta. Yhden arpanumeron hinta on 3 euroa ja koko arpasetelin aktivoiminen maksaa 24 euroa. Mahdollisen voiton voi tarkistaa heti arvan aktivoinnin ja maksamisen jälkeen.

Ohjeita arpojen aktivoimiseksi Arvat voi aktivoida siirtymällä internetissä sivulle www.kultanetti.fi ja valitsemalla Vertaistukiarpaan johtavan linkin. Sivulta löydät tietoa arpajaisista sekä lisäohjeita arpojesi aktivoimiseksi. Ohjeita myös tällä sivulla.

Arpoja myydään Etelä-Suomen lääninhallituksen luvalla OKU 980 A (annettu 28.10.2009).

Jos haluat lisätietoja arpajaisista, voit ottaa yhteyttä Kultareunaan.

Osoite on Kustaankatu 4, 00500 Helsinki, p. 09 7743 710 ja sähköpostiosoite toimisto@kultareuna.fi.

Lisätietoja saa myös Aivohalvausja dysfasialiitosta järjestöpäällikkö Marika Raililalta, p. 040 543 7287, marika.railila@stroke.fi.

AVH 2/2010

35

liitto tiedottaa

Liiton säännöt ja nimi muutoksessa

Kattojärjestöjen yhdistyminen?

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n liittovaltuuston kevätkokous pidettiin 24.3.2010 Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräisinä asioina mm. tilinpäätös ja vuoden 2009 toimintakertomus.

Lisäksi käytiin keskustelua liiton sääntöjen tarkistamisesta. Nykyiset säännöt perustuvat läänijakoon, joka muuttui kuluvan vuoden alusta. Asiaa valmistellaan syksyn liittovaltuuston kokoukseen ja samalla valmistellaan liiton nimen vaihtamista Aivoliitto ry:ksi.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL), Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys (YTY) ja Terveyden edistämisen keskus (Tekry) ovat työstämässä uutta yhteistä yhtä järjestöä, joka voisi aloittaa toimintansa mahdollisesti vuonna 2012. Asiaa koskeva selvitystyö on tehty ja kukin järjestö tahollaan tekee tarvittavia päätöksiä asian eteenpäin saattamiseksi.

Ryhmävoimaa-hanke käynnistymässä easerfoto.dk

Liittokokous tulossa 2011 Vuonna 2011 on liittokokous, joka valitsee liittovaltuuston edustajat vuosille 2012-2015. Tarkoituksena on toimittaa uudistettujen sääntöjen mukaiset toimintaohjeet yhdistyksille siten, että yhdistykset voivat viimeistään vuoden 2011 kevätkokoustensa yhteydessä käsitellä myös liittokokousedustajien nimeämistä koskevat asiat.

RAY ja avustusstrategia Raha-automaattiyhdistys (RAY) edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja se on päivittämässä avustusstrategiaansa. Keskeistä tässä työssä on kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen näkökulma. Tärkeää on myös se, että RAY:n monopoliasema voi säilyä myös tulevaisuudessa, sillä vain näin voidaan tukea ihmisten arkea siinä, missä julkiset palvelut ja muut verkostot eivät riitä.

Suomen Parkinson-liitto ry on saanut opetusministeriöltä rahoituksen Ryhmävoimaa-hankkeeseen vuosiksi 2010-2012. Tämän terveysliikuntahankkeen tarkoituksena on kehittää ryhmämuotoista liikuntaneuvontaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneille sekä Parkinsonin tautia sairastaville. Näiden ryhmien liikuntaneuvontaa on kehitetty aiemmin Aivohalvaus- ja dysfasialiiton ja Suomen Parkinson-liiton yhteisessä Aivovoimaa!-hankkeessa, joka on päättynyt.

Kylpylähotelli Kuntorantaan jäseneduin Kylpylähotelli Kuntoranta

Hallitusohjelman valmistelu Keväällä 2011 valitaan uusi eduskunta. Aivohalvausja dysfasialiitto on monien muiden järjestöjen tavoin käynnistänyt työn, jolla pyritään vaikuttamaan tulevaan hallitusohjelmaan. Keskeisiä asioita tulevat olemaan palvelujen ja hoitoketjun toimivuus, kuntoutuksen saatavuus, puhevammaisten asiat sekä tietysti RAY-rahoituksen turvaaminen.

36

AVH 2/2010

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto sekä Varkaudessa sijaitseva Kylpylähotelli Kuntoranta ovat sopineet yhteistyöstä, joka antaa järjestön jäsenille ja henkilöstölle

liitto tiedottaa

mahdollisuuden käyttää Kuntorannan majoitus-, ruokailu-, hoito-, kylpylä- ja aktiviteettipalveluista jäsenetuna.

Jäsenedut koskevat myös samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä sekä henkilökohtaista avustajaa. Edut koskevat lisäksi liiton henkilökuntaa ja sen tapahtumia, paikallisyhdistyksiä ja aluejärjestöjä. Näin jäsenet voivat järjestää itselleen sopivia virkistäviä lomia tai koulutus- ja vertaistilaisuuksia.

AVH-kuntoutusprojekti jalkautui Lappeenrantaan

tavalla tasolla. Heikoimmillaan moniammatilliseen kuntoutukseen pääsee alueilla vain yksittäisiä potilaita.

- Etelä-Karjala on maamme heikoimmin AVHkuntoutukseen panostaneiden alueiden joukossa.

Alueella kaikenikäisten AVH-potilaiden mahdollisuuksia päästä asiantuntevaan kuntoutukseen tulisi tehostaa, selvitti tutkijalääkäri Teemu Takala Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta.

Sairaanhoitopiirin (nykyisen sosiaali- ja terveyspiirin) aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutukseen osoitetut resurssit ovat riittämättömät. Alueella ei ole moniammatillista neurologista kuntoutusosastoa, joka on tutkimusten perusteella paras paikka AVH- ja aivovammapotilaiden kuntoutukseen. Erityisesti iäkkäiden kuntoutusta tulisi edelleen tehostaa.

Nyt Etelä-Karjalassa ollaan uudelleen pohtimassa kuinka AVH-potilaiden ja aivovammapotilaiden kuntoutumista voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla edistää.

- Suunnitelmissa on kehittää entisestä Lappeenrannan kaupunginsairaalan kuntoutusosastosta moniammatillisen neurologisen kuntoutusosaston mitat täyttävä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin organisaatiouudistuksen myötä osasto liitettiin neurologian yhteyteen. Toistaiseksi osastolta puuttuu henkilökuntaa ja välineitä tarvitaan. Tarvitaan myös neurologinen kuntoutusohjaaja tai AVH-koordinaattori, tiivisti neurologian ylilääkäri Minna Linna Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä.

Toimisto suljettuna 28.6.–1.8.2010

• Sairaanhoitopiirillä on oma kuntoutusosasto • Vähintään 10% kuntoutetaan yksityisessä kuntoutuslaitoksessa • Alle 10 % sairastuneista moniammatilliseen kuntoutukseen

Lappeenrannassa vietettiin Kuntoutuksen kehittämispäivä 31.3.2010.

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto julkisti syksyllä 2008 aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden kuntoutusta koskevan tutkimuksen tulokset. Koko maassa moniammatilliseen kuntoutushoitoon pääsee arviolta 15-20 % aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista. AVH:n sairastaneiden kuntoutusresursseissa on huomattavaa vaihtelua maan sisällä.

Parhaimmillaan yli 40 % sairastuneista pääsee asianmukaiseen kuntoutukseen, jolloin ollaan tavoitel-

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toimisto on suljettuna kesällä ajalla 28.6.-1.8.2010. Palvelemme jälleen 2.8.2010 alkaen.

AVH 2/2010

37

Aivoverenkiertohäiriöt ja perusterveydenhuolto

Ohje

lma

Keskiviikko 13.10.2010

Torstai 14.10.2010

Puheenjohtajana neurologian ylilääkäri Hannele Merivuori, Laakson sairaalan kuntoutusyksikkö, Helsinki

Puheenjohtajana Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n puheenjohtaja, apulaisylilääkäri Terttu Erilä, Tampereen yliopistollinen sairaala

8.15–9.00

Ilmoittautuminen, kahvi ja tutustuminen näyttelyyn

8.30 –9.00

Ilmoittautuminen (vain torstain ohjelmaan osallistuvat)

9.00–9.15

AVH-päivien avaus Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

9.00–9.15

Avaus Puheenjohtaja, apulaisylilääkäri Terttu Erilä

9.15–10.00

Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen Dosentti, ylilääkäri Mikko Syvänne, Suomen Sydänliitto ry

9.15 –10.30

VAKE:n AVH-tulokset ja kuntoutussuunnitelmien kehittämistarpeet Asiantuntijalääkäri Tiina Suomela-Markkanen, Kela

10.00–10.30

Peruspalveluministerin puheenvuoro Peruspalveluministeri Paula Risikko

10.30–10.45

Tauko ja tutustuminen näyttelyyn

10.45–11.15

10.30–11.00

Tauko ja tutustuminen näyttelyyn

11.00–11.45

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito Osastonylilääkäri Riitta Lassila, Hematologian klinikka ja HUSLAB

Alueellinen AVH-potilaan kuntoutusmalli kotona selviytymisen varmistamiseksi Projektityöntekijä Helvi Janhunen, ALTTI-projekti, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

11.15 –11.45

12.00–13.00

Lounas

13.00–13.45

Lukinkalvonalainen verenvuoto eli SAV Ylilääkäri, professori Juha Hernesniemi, HYKS Neurokirurgian Klinikka

AVH-kuntoutuksen kehittäminen Päijät-Hämeessä Dosentti, ylilääkäri Marja Mikkelsson, Kuntoutuskeskus, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

11.45 –12.45

Lounas ja tutustuminen näyttelyyn

13.45–14.30

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu PsT, neuropsykologi Anu Berg, Eksote

12.45 –13.15

Kuntoutuslaitoksen rooli AVH-sairastuneen kuntoutuksessa Kuntoutuspäällikkö Anne Liimatta, Punkaharjun Kuntoutuskeskus Kruunupuisto

14.30–15.00

Iltapäiväkahvi ja tutustuminen näyttelyyn

13.15–13.45

Iltapäiväkahvi ja tutustuminen näyttelyyn

13.45–14.30

15.00–15.30

Mitä tapahtui, missä olemme nyt, miten eteenpäin – omaisten tukeminen ja ohjaus Katriinan sairaalassa Osastonhoitaja Maritta Korkiamäki, Katriinan sairaala, Vantaa

Botuliini ja terapiat spastisuuden hoidossa Ylilääkäri Niko Tieranta, Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskus

14.30–15.15

Aivoverenkiertohäiriöt ja epilepsia MD, PhD, professori Reetta Kälviäinen, Itä-Suomen yliopisto

15.15–15.45

Päivän yhteenveto ja seminaarin päätös Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtaja, apulaisylilääkäri Terttu Erilä

15.30–16.15

Moniammatillinen AVH-kuntoutujien nielemishäiriöiden diagnostiikka ja kuntoutus FL,KM, YTM, logopedian lehtori, puheterapeutti Tarja Kukkonen, Tampereen yliopisto

16.15

Päivän yhteenveto Päivän puheenjohtaja, neurologian ylilääkäri Hannele Merivuori Spastisuusluentoa on tukenut Allergan Norden Ab.

38

AVH 2/2010

Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään

AVH-päivät 13.–14.10.2010 Helsinki

JÄRJeSTÄJÄ Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry yhteistyössä Opintotoiminnan keskusliiton kanssa kOHDeRYHMÄ Perusterveydenhuollon lääkärit ja terapeutit, muut kuntouttajat ja asiasta kiinnostuneet.

HINTA Perushinta AVH-yhdyshenkilöt Aivohalvaus- ja dysfasialiiton jäsenet Päätoimiset opiskelijat

1 päivä 185 € 110 € 110 € 110 €

2 päivää 285 € 185 € 185 € 185 €

PAIkkA Kalastajatorppa, Kalastajatorpantie 1, Helsinki ILMOITTAuTuMINeN Ilmoittautumiset 17.9.2010 mennessä: – Verkossa osoitteessa www.stroke.fi/koulutukset – Oheisella lomakkeella, joka lähetetään osoitteeseen Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry/AVH-päivät, Suvilinnantie 2, 20900 Turku – Faksilla 02 2138 210 – Sähköpostitse osoitteeseen pia.vuoltee@stroke.fi Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvista muutoksista veloitamme 25 €/hlö. Mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan, peritään osallistumismaksu kokonaisuudessaan.

Lähetämme noin viikkoa ennen koulutuspäiviä vahvistuskirjeen ja tarkemmat tiedot koulutuspaikasta. Osallistumismaksu laskutetaan ennen koulutuspäiviä.

LISÄTIeDOT Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Riitta Tuusa p. 040 543 7288 riitta.tuusa@stroke.fi

ILMOITTAuTuMISLOMAke – AVH-PÄIVÄT 13.–14.10.2010 Ilmoittautuminen 17.9.2010 mennessä Nimi Osoite Virallinen laskutusosoite (mikäli eri kuin yllä) Puhelin koti

Puhelin työ

Sähköposti (pakollinen vahvistusta varten) Osallistun AVH-päiville

keskiviikkona 13.10.

torstaina 14.10.

Rastita tai merkitse ammatti tai opiskelualasi: Ammattihenkilö:

Toimi:

Muu:

Mikä:

Erityisruokavalio (ruoka sisältyy hintoihin): Haluan saada jatkossa tietoa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton koulutuksista: postitse

sähköpostitse

Päiväys ja allekirjoitus AVH 2/2010

39

TAPAHTUMAKALENTERI

2010

KESÄKUU 16–18.6.

Kuopio Stroke Symposium Kuopiossa järjestetään viides kansainvälinen aivohalvauksia käsittelevä symposium. Järjestäjinä ovat Kuopion yliopiston Neurologian klinikka sekä Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron. Lisätietoja osoitteesta www.uef.fi/stroke2010 ja sähköpostitse jukka.jolkkonen@uef.fi ja tuija.parsons@uef.fi.

joitus, ruoka ja osallistuminen maksuttomia, matkat jokainen maksaa itse. Majoittumaan voi tulla jo illalla 26.8. Lisätietoja Riitta Tuusalta, p.

040 543 7288, riitta.tuusa@stroke.fi.

Hakeminen lomakkeella, jonka saa Sari Hietaselta, p. 02 2138 221, sari. hietanen@stroke.fi tai Pirkko Pohjolalta, p. 02 2138 272, pirkko.pohjola @stroke.fi.

Hakuaika päättyy 25.6.2010. Järjestetään OK-opintokeskuksen ja RAY:n tuella.

SYYSKUU ELOKUU 27.–28.8.

Vertaistuki liikuttaa -koulutus, Kuortane Koulutus yhdistysten/kerhojen liikuntatoiminnan vetämisestä kiinnostuneille Kuortaneen urheiluopistolla. Aiheet: uusien vertaisliikkujien ja -liikuttajien aktivointi sekä paikalliset verkostot. Toisena päivänä Suomen golfliiton kouluttamana lajikokeilu. Yhdistyshinta 40 € sisältää koulutuksen, majoituksen ja ateriat.

Ilmoittautumiset 12.8. mennessä.

Lisätietoa liikuntatiedotteessa sekä liikuntavastaava Virpi Lumimäeltä, virpi.lumimaki@stroke.fi, p. 040 737 5879 (loma-aikana 21.6.–30.7. viestin voi jättää lomavastaajaan).

27.–29.8.

Työikäisten tietopäivät, Turku Työikäisille aivoverenkiertohäiriön sairastaneille ja heidän avo- tai aviopuolisoilleen, yhdessä tai erikseen Erityisosaamiskeskus Suvituulessa.

Ohjelmassa luentoja, keskustelua, yhdessäoloa ja liikuntaa. Teemoina mm. työhön paluu tai työn jättäminen, sairaus, perhe ja parisuhde, tutkimustietoa ”nuorista” sairastuneista, itsehoito ja tulevaisuuden ideat. Ma40

AVH 2/2010

11.9.

NV-seminaari, Pudasjärvi Pohjois-Suomen NV-seminaari Syötekeskuksessa lauantaina 11.9. Päivä on suunnattu yhdistysten aktiivisille toimijoille. Teemana henkinen hyvinvointi. Ohjelma toimitetaan yhdistyksille. Lisätietoja: virpi.lumimaki@ stroke.fi, p. 040 737 5879.

11.–12.9.

Itä-Suomen AVH-yhdistysten syyskauden avajaiset, Nilsiä Samalla vietämme yhdistysten välisen alueellisen yhteistyön 10-vuotisjuhlavuotta. Ilmoittautumiset yhdistyksittäin Sokos Hotel Tahkovuoreen 017 192 3603 viimeistään 20.8. mennessä. Lisätietoja aluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 543 7289 tai heli. taskinen@stroke.fi.

14.9.

NV-jäsenilta, Ylivieska Neurologisten järjestöjen yhteinen jäsenilta Ylivieskassa 14.9. Mukana Pohjois-Suomen aluesihteereitä.

Keskustellaan ajankohtaisista asioista.

25.–26.9.

Kerhojen- ja ryhmienohjaajien valtakunnalliset koulutuspäivät, Kuopio Paikka: Hotelli Savonia. Koulutus on suunnattu AVH-yhdistysten aluekerhojen ja erilaisten ryhmien ohjaajille.

Koulutus on luonteeltaan työnohjauksellista. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi ohjelma. Hinta 20 euroa/henkilö, sisältää koulutuksen, materiaalin, majoittautumisen ja ruokailut. Ilmoittautumiset viimeistään 1.9. mennessä. Mukaan mahtuu 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

Lisätietoja koulutuksesta aluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 543 7289 tai heli.taskinen@stroke.fi.

LOKAKUU 9.10.

Reuma ME-kävely Reumaliitto haastaa liiton ja yhdistyksen maailmanennätyskävelyyn.

ME-kävelyn päätapahtuma on 9.10.

Paikkakunnat ovat Helsinki, Turku, Tampere, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Rovaniemi, Seinäjoki ja Oulu. Tapahtumassa kävellään tai sauvakävellään kolmen (3) kilometrin matka. Osallistujamäärä on ratkaiseva. Tapahtumapaikkakuntien yhdistykset, ottakaa pikimmiten yhteyttä paikalliseen Reumayhdistykseen, niin pääsette mukaan suunnittelemaan tapahtumaa. Taloudellisia resursseja ei tarvita! Tapahtumasta tietoa myös www.mekavely.fi.

10.10.

Pohjoismainen afasiapäivä 10.10.

Tenkkapoo-esitys, Helsinki Tenkkapoo - Aivoista, aisteista ja kokemusten rajattomuudesta. Runo-,

TAPAHTUMAKALENTERI

2010

musiikki- ja kuvaesitys. Tenkkapoo pyrkii edistämään yhteiskuntamme tasa-arvoisuutta, suvaitsevaisuutta ja esteettömyyttä. Esityskiertue toteutetaan syksyn 2010 aikana opetusministeriön tuella.

Sunnuntaina 10.10. klo 15.00, Malmitalo, Pohjois- ja Koillis-Helsingin kulttuurikeskus, Ala-Malmin tori 1, Helsinki.

Kunkin esityksen jälkeen yleisö voi osallistua asiantuntijoiden vetämään paneeliin, jossa käsitellään kulttuurin merkitystä yksilön voimavarana.

Esitykset tulkataan viittomakielellä.

Taide-esityksen kesto on noin yksi tunti. Keskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Tilaisuus on tuoksuton.

Pääsylippuja (10 €) ennakkoon Helsingistä, Tampereelta, Oulusta ja Kajaanista ja tuntia ennen esitystä lippuja saa esityspaikalta ovelta. Lisätietoja www.stroke.fi ja Risto Lappalainen, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@stroke.fi.

12.10.

NV-jäsenilta, Raahe Neurologisten järjestöjen yhteinen jäsenilta Raahessa 12.10. Mukana Pohjois-Suomen aluesihteereitä.

Keskustellaan ajankohtaisista asioista.

13.–14.10.

AVH-päivät, Helsinki AVH-päivien teema on aivoverenkiertohäiriöt ja perusterveydenhuolto. Kohderyhmä ovat terveyskeskuslääkärit, terapeutit ja muu perusterveydenhuollon henkilöstö, joka työssään hoitaa ja kuntouttaa AVH-sairastaneita. Paikkana Kalastajatorppa. Ks. tarkemmin sivuilla 38–39.

17.10.

Tenkkapoo-esitys, Tampere Sunnuntaina 17.10. klo 15.00, Tampereen työväenopisto, Sampola-Sali, Sammonkatu 2, Tampere. Ks. muut tiedot 10.10. Tenkkapoo-esityksestä.

20.10.

NV-seminaari, Tampere Vammaispalvelulaki muuttui - muuttuiko mikään? Seminaari Tampereella keskiviikkona 20.10. Nikolai-salissa klo 12–16.15. Ohjelmassa mm. asiakkaan, Tampereen kaupungin ja järjestön edustajan puheenvuorot.

Lisätiedot: aluesihteeri Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095 tai carita.sinkkonen@stroke.fi.

26.10.

Vertaistukijoiden Teemapäivä, Iisalmi Vertainen vertaansa vailla -teemapäivä on tarkoitettu AVH-yhdistysten tukihenkilöille, sairaalavierailijoille sekä vertaisryhmien ja kerhojen ohjaajille. Teemapäivä on osa vertaistukijoille tarkoitetun tuetun loman (24.–29.10.) ohjelmaa. Tarkemmat tiedot lomasta löytyvät AVH-lehden numerosta 4/09. Teemapäivään voi osallistua vaikka ei olisikaan tuetulla lomalla. Silloin koulutuspäivän hinta on 20 euroa/henkilö, sisältää koulutuksen, aamu- ja iltapäiväkahvin sekä lounaan. Ilmoittautumiset koulutukseen 1.10.2010 mennessä ja lisätietoja aluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 543 7289 tai heli.taskinen@ stroke.fi.

29.–31.10.

Osaava Nainen -messut, Turku Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on näytteilleasettajana Osaava Nainen -messuilla.

MARRASKUU Uusi tulkkauspalvelulaki -koulutus, Turku Koulutus ammattilaisille: puhetulkeille, puheterapeuteille ja sosiaalityöntekijöille marraskuussa Suvituulessa Turussa. Tarkempi ohjelma seuraavassa lehdessä.

6.11.

Tenkkapoo-esitys, Oulu Lauantaina 6.11. klo 15.00, Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7, Oulu. Ks. muut tiedot 10.10. Tenkkapoo-esityksestä.

13.11.

SM-Bocciakisat, Tampere SM-Bocciakisat pidetään tänä vuonna Tampereella lauantaina 13.11. klo 9-18, paikka tarkentuu myöhemmin.

Seuratkaa ilmoittelua. Lisätietoja antaa Länsi-Suomen alueen aluesihteeri Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, Pirkanmaan AVH-yhdistyksen Marja Pulliainen-Sundström, p. 045 133 6898 sekä Pohjois-Suomen alueen aluesihteeri Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879.

25.11.

Maria Lundin konsertti, Turku Maria Lund esiintyy hyväntekeväisyyskonsertissa Turun messukeskuksessa torstaina 25.11. klo 19.

Konsertin tulot ohjataan liiton kohderyhmien arjen tukemiseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä virkistykseen ja vertaistukeen. Konsertin järjestää Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. Liput: 30 €/jäsenhinta 25 €.

Ennakkotilaukset: info@stroke.fi, p. 02 2138 200. Lippuja myös tuntia ennen ovelta, jos tilaisuus ei ole loppuunmyyty.

AVH 2/2010

41

Koulutusta ammattilaisille 10.9.

Kun kohtaan AVH-sairastaneen ja hänen perheensä, Turku Aika: 10.9.2010.

Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku.

Kohderyhmä: Mielenterveystoimistojen, sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja kirkon työntekijät sekä muut kiinnostuneet ammattilaiset.

Tavoite: Ymmärtää aivoverenkiertohäiriöiden vaikutus yksilön ja hänen perheensä elämässä, tuntea kielelliset ja muut kognitiiviset erityisvaikeudet ja osata ottaa ne oikein huomioon yksilö- ja ryhmätapaamisissa.

Kouluttajat: puheterapeutti, fysioterapeutti/ seksuaalineuvoja, psykologi. tekstiä on toimituksen käytössä Hinta: 120€, sisältää aamu- ja iltapäiväkahvit ja lounaan.

Viimeinen ilmoittautumispäivä: 27.8.2010.

Tarkempi ohjelma nettisivuilla www.stroke.fi/ koulutukset.

26.10.

AVH-koulutus, Jyväskylä Käytännönläheistä tietoa aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamista nielemisvaikeuksista ja kommunikaatio-ongelmista.

Aika: 26.10.2010.

Paikka: Jyväskylän kaupunginkirjaston pieni luentosali.

Kohderyhmä: palvelutalojen, vanhainkotien, kotipalvelun, terveyskeskusten työntekijät ja muut sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaiset.

Hinta: 40€, sisältää opetuksen ja kahvit, lounas omakustanteinen.

Ilmoittautuminen ja lisätietoja www.stroke.fi.

Viimeinen ilmoittautumispäivä 9.10.

2.11.

AVH-koulutus, Joensuu Käytännönläheistä tietoa aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamista nielemisvaikeuksista ja kommunikaatio-ongelmista.

Aika: 2.11.

Paikka: Joensuu, tarkka osoite ilmoitetaan myöhemmin.

Viimeinen ilmoittautumispäivä 15.10.

Muuten tiedot kuten Jyväskylän koulutuksessa 26.10.

Lisätietoja ammattilaisille tarkoitetuista koulutuksista antaa koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@stroke.fi.

42

AVH 2/2010

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta

AVH 2/2010

43

Poimittua Valtakunnallinen Valtimoterveyttä kaikille -koulutuskiertue on tarjonnut rautaisannoksen valtimosairauksien ehkäisystä terveydenhuollon ammattilaisille. Valtimoterveys-päätöstilaisuus järjestettiin huhtikuussa Helsingissä.

- Valtimoterveyteen on mahdollista vaikuttaa. Tarvittavien tekojen tueksi on tarjolla työkaluja ja hyviä toimintamalleja. Terveyden edistämisen työmuotoja on kehitettävä edelleen ja hyviksi havaittujen käytäntöjen levittämistä on jatkettava sinnikkäästi, painotti ministeri Paula Risikko seminaarin avauspuheenvuorossaan.

- Suomessa valtimosairaudet, kuten tyypin 2 diabetes, sepelvaltimotauti ja aivoverenkiertohäiriöt, koskettavat yli miljoonaa henkilöä. Sairastumisriskissä on satoja tuhansia suomalaisia. Monet näistä kansantaudeista ja terveysongelmista ovat estettävissä. Valtimoterveyden edistäminen luo hyvän elämän edellytyksiä. Hyvä terveys on inhimillisen, sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kulmakivi, korosti ministeri Risikko.

Päätöstilaisuudessa julkaistiin Valtimoterveydeksi!

-terveyden edistämisen käsikirja, johon on kerätty kymmeniä käytännön hoitotyössä hyväksi havaittua uutta toimintatapaa kansansairauksien ehkäisyyn ja hoitoon.

Valtimoterveydeksi! -käsikirja on ladattavissa pdf-muodossa mm. Diabetes-liiton sivuilta www.diabetes.fi.

Päivi Seppä-Lassila

Valtimoterveyteen voi vaikuttaa

Valtimoterveyttä kaikille -koulutuskiertue on tarjonnut rautaisannoksen valtimosairauksien ehkäisystä terveydenhuollon ammattilaisille. Turussa Suvituulessa pidetyssä tilaisuudessa mukana olivat myös DEHKO-ohjelman pääsihteeri Maria Aarne (vas.) ja projektipäällikkö Kirsi Heinonen Valtimoterveyttä kaikille -projektista.

Valtimoterveyttä kaikille -projektin yhteistyökumppaneita ovat Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Suomen Diabetesliitto ja Suomen Sydänliitto sekä sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen politiikkaohjelma.

Risto O. Roine neurologian professoriksi Neurologian dosentti, LKT, vt. professori, ylilääkäri Risto O. Roine on nimitetty Turun yliopiston neurologian professorin tehtävään 1.7.2010 alkaen.

Risto O. Roine on toiminut neurologian alalla noin 25 vuotta, HYKS:n neurologian klinikan aivohalvausyksikön osastonylilääkärinä sekä TYKS:n neurologian klinikan hallinnollisena osastonylilääkärinä, ylilääkärinä ja Turun yliopiston neurologian vt. professorina. Risto O. Roine on toiminut Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtajana vuosina 2004–2005. Hän on myös AVH-neuvottelukunnan jäsen sekä AVH-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja.

44

AVH 2/2010

Olohuonetestejä liikuntaan Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry julkaisee internetissä olohuonetestit, joilla voi arvioida kuntoa helposti kotikonstein ja saada sytykkeitä monipuoliseen liikuntaan. Kymmenen SLU:n tuottamaa testiä osoitteesta www.voimakaksikko.fi/olohuonetestit. Mallisuoritukset voi katsoa videoanimaationa. Testin jälkeen omat tulokset kirjataan ja kuntoarvio on saatavilla saman tien.

Palvelu on ilmainen eikä siihen tarvita kirjautumista. Itselleen voi myös kirjata oman tilin ja seurata kunnon kehittymistä palvelun avulla.

Poimittua

Sari Kivimäki

Voimaa Vanhuuteen -ohjelman juhlaseminaari järjestettiin Suomen Kansallisoopperassa Helsingissä 28.-29.4.2010. Ohjelma juhli näyttävästi päättynyttä viisivuotiskauttaan nimekkäiden puhujien ja taiteilijoiden kera. Ohjelman paikallishankkeet vuosilta 2007-2009 esittelivät kehittämiään hyviä toimintatapoja iäkkäiden terveysliikunnassa. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton sekä Suomen Parkinson-liiton Aivovoimaa!

-hanke sekä Kainuun afasia- ja aivohalvausyhdistyksen Vanhusten lähiliikuttajat -hanke esittelivät tuloksiaan.

Voimaa Vanhuuteen -ohjelma myönsi hankeorganisaatioille ja projektityöntekijöille kunniakirjan ansiokkaasta työstä kotona asuvien, liikkumiskyvyltään heikentyneiden ikäihmisten voima- ja tasapainosisältöisen terveysliikunnan hyväksi.

Aivovoimaa! -hankkeen projektityöntekijä Helena Pietilä (vas.) ja toiminnanjohtaja Tiina Viljanen suut muikeina tuoreiden kunniakirjojen kanssa. Kuvasta puuttuu Vanhusten lähiliikuttajat -hankkeen vetäjä, aluesihteeri Risto Lappalainen.

Markku Kasteelle William Feinberg -palkinto Professori emeritus Markku Kaste Helsingin yliopistosta ja Helsingin yliopistollisesta sairaalasta sai William Feinberg -tunnustuspalkinnon poikkeuksellisista ansioistaan aivohalvauksen kliinisessä tutkimuksessa ja hoidon kehittämisessä. Palkinto luovutettiin helmikuussa kansainvälisessä aivohalvauskongressissa Yhdysvalloissa.

Palkinnon perusteluissa todetaan professori Markku Kasteen olevan kansainvälisesti merkittävä neurologi ja kliininen tutkija sekä erittäin hyvä opettaja. Hän kuuluu kymmenen maailman johtavan aivohalvaustutkijan joukkoon. Markku Kaste on myös aivoveritulppien liuotushoidon pioneeri Suomessa ja Euroopassa

Timo Löfgren

Voimaa Vanhuuteen -ohjelma päätökseen

sekä aivohalvausyksiköiden kehittäjä. Hän on myös Aivohalvaus- ja dysfasialiiton AVH-neuvottelukunnan ja AVH-lehden toimituskunnan jäsen.

Taksin käyttöön oikeuttava todistus voidaan antaa pysyväksi Aikaisemmin Kelan matkakorvausta varten annettu todistus taksin tai muun ns. erityisajoneuvon tarpeellisuudesta voitiin kirjoittaa vain yhtä käyntiä varten tai määräajaksi. Nyt todistus voidaan kirjoittaa myös toistaiseksi voimassa olevaksi eli käytännössä pysyväksi.

Kela korvaa sairauden, raskauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kustannuksia. Asiakkaalla on mahdollisuus saada sairautensa terveydenhuollon ammattihenkilön antama todistus (SV 67), joka oikeuttaa erityiskulkuneuvon, kuten taksin käyttöön.

Pitkäaikainen todistus voidaan kirjoittaa esimerkiksi vammaiselle henkilölle, joka tekee usein matkoja terveydenhuollon yksiköihin. Se käy kaikilla Kelan korvaamilla matkoilla, jotka tehdään julkisen terveydenhuollon yksikköön tai Kelan järjestämään kuntoutukseen.

Lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen allekirjoittama todistus toimitetaan Kelaan. Kela tallentaa tiedot ja lähettää potilaalle kirjeen, jolla tämä voi osoittaa erityisajoneuvon tarpeen esimerkiksi taksinkuljettajalle taksimatkan yhteydessä.

AVH 2/2010

45

Lähetä kuvataidetyösi näyttelyyn!

Avajais päivänä 23.8.20 järjeste 10 tään my ös vammaisten kuvataid etta käs televä s iteminaa ri klo 11 .0 0 alkaen.

Taiteilija Rafael Wardi valitsi ja palkitsi valkeakoskelaisen Kaija Pöytäkiven Vuoden vammaistaiteilija 2009 -tittelillä ja stipendillä.

N

äyttelyn avajaiset pidetään yliopiston aulassa 23.8. klo 16.30. Tilaisuudessa julkistetaan Vuoden 2010 vammaistaiteilija ja valitulle ojennetaan 2 000 euron stipendi.

Mukaan kutsutaan eri vammaisjärjestöjen taiteilijat ja harrastajat ympäri Suomen.

Taideteosten toimittaminen näyttelyyn Taideteokset toimitetaan seuraaviin osoitteisiin: Helsinki Suomen Polioliitto ry, Kumpulantie 1 A 6 kerros, 00520 Helsinki.

Yhteyshenkilö: Birgitta Oksa, p. 09 686 0990.

Hämeenlinna Kettuki-keskus, Keinusaarentie 1, 13200 Hämeenlinna.

Yhteyshenkilö: Esa Vienamo, 46

AVH 2/2010

p. 044 259 2294 Turku Wäinö Aaltosen Seura ry, Honkaistentie 68, 20900 TURKU Yhteyshenkilö: Hilkka Huotari, p. 0500 936 767 (lisätietoja näyttelystä).

Teosten tulee olla toimipisteissä viimeistään perjantaina 6.8.2010.

Käsittelyn helpottamiseksi teosten suurin koko saa olla noin 45cm x 60cm. Osallistujaa kohti toivotaan korkeintaan kolme työtä. Teoksen takana tulee olla taiteilijan ja omistajan nimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Myös teoksen nimi ja tekniikka liitetään samaan yhteyteen.

Jokaisen tekijän pitää liittää teosten mukaan erillinen tiedote, josta ilmenee tekijä, osoite, mihin työt palautetaan, sähköpostiosoite, kaikkien teosten nimet ja tekniikka.

Teosten vakuuttaminen jää jokaisen tekijän tai omistajan vastuulle. Palautusten vakuuttamiseksi tulee ilmoittaa teosten arvo, mistä työt vakuutetaan palautuksen ajaksi postissa.

Taideteokset palautetaan näyttelyn päätyttyä annettuun osoitteeseen postiennakolla.

Osallistumismaksu on 10 euroa.

Sen voi maksaa Osuuspankin tilille 571161-2127424 tai mahdollisesti liittää teosten yhteyteen.

Näyttelyyn toivotaan runsaasti erilaisia töitä maalauksista veistoksiin! Nimetäänhän näyttelyn perusteella Vuoden vammaistaiteilija.

Turun Kynnys ry aloitteentekijänä Turun Kynnys ry käynnisti Vammaisten kuvataideprojektin (VAKU) tekemällä kirjallisen aloitteen Wäinö Aaltosen seuralle 13.8.2007. Sovittiin, että WA-Seura vastaa projektin talo-

udesta ja hallinnosta yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa. VAKU-projektin tavoite on edistää vammaisten pääsyä taidekoulutukseen ja mahdollisuuksia harrastaa taidetta. Pyrkimyksenä on myös tuoda julkisuuteen toiminta- ja tukitarpeita, jotka liittyvät projektin tavoitteeseen.

Ensimmäinen vammaisten valtakunnallinen kuvataidenäyttely järjestettiin Turussa 3.-23.12.2008.

Kutsu lähetettiin kaikille Suomen vammaisjärjestöille. Töitä näyttelyyn tuli eri puolilta Suomea yli sata. Vuoden vammaistaiteilijan 2 000 euron stipendin sai Turun Kynnys ry:n kuvataideryhmä. Näyttely oli yleisömenestys.

Toisen vuoden ohjelmana oli taidenäyttely Itä-Helsingin kulttuuriasiainkeskuksessa Stoassa. Vammaisjärjestöjen taidetta harjoittavat jäsenet lähettivät näyttelyyn lähes 300 työtä, joista 200 voitiin asettaa esille. Vuoden vammaistaiteilijan 2 000 euron stipendin sai Kaija Pöytäkivi upeasta posliinimaalaustyöstä Ruusutarhassa.

Hannu Huotari

Hannu Huotari

Nelivuotisen Vammaisten kuvataideprojektin (VAKU) kolmannen vuoden ohjelmana on valtakunnallinen kuvataidenäyttely Jyväskylän yliopiston tiloissa 23.8.3.9.2010. Näyttelyn teemana on Minä ja ympäristöni.

Kaija Pöytäkiven teekannu valittiin VAKU-näyttelyn 2009 parhaaksi työksi. Kaija on poliovammainen ja hengityskoneessa, mutta silti hän on löytänyt maalauksesta hyvän harrastuksen.

Teekannun maalaus on tehty pitämällä sivellintä suussa.

Yhdessä

Jo edellisen vuoden puolella Kanta-Hämeen afasia- ja aivohalvausyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja, Pekka Saarinen, ilmoitti haluavansa vapautuksen tehtävästään. Hänen mielestään oli aika saada uusia ajatuksia ja ihmisiä mukaan toimintaan.

Kevätkokouksessa valitsimme uudeksi puheenjohtajaksi Sisko Päivärinnan. Kanta-Hämeen yhdistyksessä on nyt tapahtunut todellinen sukupolvenvaihdos. Vuosi sitten sihteerimme Sirkka Honkala luopui tehtävästään kahdenkymmenen vuoden pestin jälkeen ja tilalle valittiin Anne Koskinen. Nyt Pekka Saarinen lopetti liki viidentoista vuoden puheenjohtajauransa. Onneksemme Sirkka ja Pekka toimivat vielä taustalla tukien ja neuvoen yhdistyksen uutta ”päällystöä”.

Saarisen Pekan menneisyys AVH-yhdistysten aktiivina on moninainen. Vuonna 1988 Hyvinkään yhdistyksen kautta Vantaan nuorten Afasiayhdistykseen, sieltä Keski-Uudenmaan kautta vihdoin KantaHämeen yhdistykseen, jonka puheenjohtajaksi Pekka nopeasti valittiin. Jokaisessa yhdistyksessä Pekka on antanut täyden panoksensa toiminnalle. Hämeenlinnassa toimi useita vuosia Kalaveijarit-ryhmä Pekan vetämänä ja hänen ansiostaan ”nuoret” kävivät myös aktiivisesti keilaamassa.

Toiminta on aina ollut Pekalla verissä. Hän on aktiivisesti ollut mukana puheenjohtajapäivillä, liiton koulutuksissa sekä yhdistysten omilla reissuilla sekä tuetuilla lomilla.

- Kanta-Hämeen yhdistyksen myötä olen saanut perheen ja paljon ystäviä, tunnustaa Pekka vaatimattomasti Kanta-Hämeen jäsenkirjeeseen antamassaan haastattelussa. Kerholaiset ovat aikanaan saaneet juhlia myös Pekan ja hänen vaimonsa, Raunin, vihkiäisiä.

Läksiäisillassa huhtikuun lopulla Hämeenlinnan kerhotilassa oli miltei ahdasta. Hämeenlinnan kerholaiset sekä Forssan- ja Riihimäen aluekerhot halusivat osoittaa kiitoksensa sanoin ja lahjoin. Mutta kuinka voi 16 vuoden pyyteettömästä työstä tarpeeksi kiittää? Aivohalvaus- ja dysfasialiiton aluesihteeri Satu Lukan tervehdyksen Pekalle luki Riihimäen kerhon entinen vetäjä Kirsti Gåpå. Tunnelma oli iloinen ja sitä ryyditettiin täytekakkukahvilla ja konjakeilla.

Taina Metsberg

postia yhdistyksiltä

Puheenjohtaja Pekka Saarinen jää vapaalle

Puheenjohtaja Pekka Saarinen vietti läksiäisiään Hämeenlinnassa 27.4. 2010.

Jorma Lehtisen johdolla harrastettiin yhteislaulua ja kerhoillan lopuksi suunniteltiin yhdistyksen yhteistä syksyistä matkaa Viroon. Haikeus Pekan puheenjohtajakauden loppumisesta ei kuitenkaan masentanut, koska hän lupasi olla edelleenkin aktiivisena taustavoimana yhdistyksessä.

Saarisen Pekka on Kanta-Hämeen yhdistyksen puheenjohtajana ollut vuosien ajan esimerkkinä positiivisesta ja elämänmyönteisestä asenteesta, jota me kaikki voimme vain ihailla ja yrittää jäljitellä.

Taina Metsberg Kanta-Hämeen Afasia- ja Aivohalvausyhdistys ry.

Riihimäen aluekerhon yhteyshenkilö AVH 2/2010

47

Sisko Päivärinta

Kanta-Hämeen yhdistyksellä nuortenryhmä

Markku Lampinen (junnu), Raili Laine, Oskari Sanni ja Anni äitinsä Heidi Huuhtasen (junnu) kanssa laavulla.

Kanta-Hämeen afasia- ja aivohalvausyhdistys on viime vuoden alusta saattanut alulle uuden ”nuortenryhmän”. Aloite nuorille tarkoitetun vertaisryhmän perustamisesta tuli Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen AVH-kuntoutusosaston henkilökunnalta.

Alun alkaen Riihimäen kerhon yhteyshenkilöä pyydettiin osallistumaan omaisille tarkoitettuun ensitietoiltaan kertomaan vertaistuesta, jota Kanta-Hämeen yhdistys voi tarjota. Pikkuhiljaa muitakin yhteistyömuotoja alettiin ideoida.

Sairaalan henkilökunnan mukaan kuitenkin erityisesti nuorille, työikäisille suunnattua kerhotoimintaa ja vertaisryhmää kaivattiin. Vuoden 2009 lopulla Aivohalvaus- ja dysfasialiiton järjestämä vertaistukikoulutus antoi sopivasti tietoa ja rohkeutta käynnistää uuden ryhmän toimin-

nan. Koulutuksen päämäärähän oli juuri tarjota ryhmän vetäjille taitoja, joita lyhytaikaisen vertaisryhmän aloittamisessa ja toiminnan jatkamisessa voisi käyttää hyväksi.

Koulutukseen osallistuivat Sisko Päivärinta Hämeenlinnasta, Juha Koskinen ja Taina Metsberg Riihimäeltä sekä Jaana Karmala-Vanamo Lopelta. Opit otettiin aktiivisesti käyttöön ja Kanta-Hämeen AVH- junioriryhmä sai alkunsa.

Yhteistyössä Riihimäen sairaalan kuntoutusosaston kanssa kartoitettiin mahdollisia uusia ryhmäläisiä.

Henkilötietosuojalain mukaan toimien puhelinrumba oli melkoinen, ennen kuin yli kymmenen asiasta kiinnostuneen vertaisryhmä vietti ensimmäistä kerhotapaamistaan.

Koska osa osallistujista on Hämeenlinnasta, osa Riihimäeltä, tapaamiset järjestettiin vuoroin

kummallekin paikkakunnalle. Vetovastuuta jaettiin Sisko Päivärinnan ja Taina Metsbergin kesken, jolloin kaikki tapaamiset saatiin hoidettua yllättävistä poissaoloista huolimatta.

Pari ensimmäistä kertaa oli jutustelua ja tutustumista. Ryhmäläisiä ei myöhemminkään harmittanut sovittujen alustajien peruuntuminen (kerhon vetäjiä kylläkin) kuin liian lyhyeltä tuntuva aika. ”Onks kello jo noin paljon?” ja ”On niin helppoa, kun ei tarvii selitellä mitään” olivat usein kuultuja lausahduksia kerhossa. Toisten kommelluksille naurettiin hyvässä hengessä, koska moni AVH-potilas on arjessaan todellinen nolojen tilanteiden mestari. Ryhmäläisten mielestä vertaistuki tuli tarpeeseen ja oli tapaamisten tärkein anti. Tietoakin oli saatavilla.

Junnut jatkavat toimintaansa syyskaudella. Suunnitelmissa on mm. minigolfia, kokkausta, perhetapahtumia, luentoja, posliininmaalausta ja pihatalkoita. Osa kerhoilloista on varattu edelleen juttelulle ja kahvittelulle. Syksyllä ryhmä avautuu kaikille nuorenmielisille Kanta-Hämeen alueella, lisätietoja saa Päivärinnan Siskolta tai Metsbergin Tainalta (yhteystiedot lehden takaosassa.)

Taina Metsberg Kanta-Hämeen Afasia- ja Aivohalvausyhdistys ry.

Riihimäen aluekerhon yhteyshenkilö

Halvatun hyvää elämää Keski-Uudellamaalla Vuonna 2006 Keravalla alkoi Rahaautomaattiyhdistyksen rahoituksella Halvatun uusi elämä -projekti, jonka tavoitteena oli auttaa äskettäin aivoinfarktin tai aivoverenvuodon sairastaneita jatkamaan elämää sairastumisesta huolimatta.

Projektin puitteissa kokoontui päivätoimintaan joukko AVH-potilaita. Toiminnan tarkoituksena oli saattaa ihmiset yhteen vaihtamaan 48

AVH 2/2010

ajatuksia toisten vertaisten kanssa.

Ohjelmassa oli vahvasti taidetta ja musiikkia ynnä muuta. Päivätoiminnan vaikutus oli parantavaa. Ennen kaikkea se sai ihmiset liikkeelle niin, etteivät sairastuneet jääneet yksin kotiin surkuttelemaan tai häpeämään sairastumistaan. Projekti ja rahat loppuivat vuoden 2008 lopussa.

Ryhmän kokoontumiset eivät loppuneet, vaan AVH-ryhmä jatkaa

edelleen toimintaansa vertaistukiryhmänä. Ryhmä kutsuu itseään nyt nimellä Halvatun hyvä elämä ja se järjestää päivätoimintaa kerran viikossa Keravan Viertolassa.

Toimintaan kuuluu monenlaista hyvän mielen ohjelmaa: kilpailuja, jumppaa, leikkejä, musiikkia ja keskusteluita. Varsinkin tietokilpailut ovat suosittuja ja käyvät aivojumpasta. Tänä keväänä on saatu myös Keu-

Kari Nieminen

Elämä on ilo -tapahtuma Kouvolassa

Elämä on ilo -näyttelyn avajaisissa 31.3.2010 (vas.) Eija Piirainen, Leena Punkanen, Tuula Naukkarinen (taiteilija), Tarja Muuronen, Elma Mäkinen (taiteilija) ja Paul Ismo Bergman.

da Tuusulan lähihoitajaopiskelijoita järjestämään ohjelmaa. Halvatun hyvä elämä piristää siis AVH-potilaita kerran viikossa monipuolisella ohjelmalla. Projektina alkanut toiminta jatkuu vertaistukiryhmänä.

Ryhmäläiset maksavat pienen osallistumismaksun joka käyntikerralta. Maksulla katetaan vuokra- ja kahvikuluja. Toiminnalla on kiinteä yhteys Keski-Uudenmaan aivohalvausyhdistykseen.

Erja Johansson

man suojelijaksi lupautui Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki.

Näyttely levittäytyi lopulta koko Kouvola-taloon. Taidemuseo, Galleria ja talon aulatila täyttyivät maalauksista, piirroksista, valokuvista, veistoksista, tekstiileistä ja muista hienoista töistä. Tapahtuma osoitti, kuinka vammasta tai sairaudesta huolimatta on mahdollista saada aikaan monenlaista kaunista ja taidokasta iloksi itselle ja muille. Näyttelyssä kävi paljon yleisöä ja palaute

Eija Piirainen Kymenlaakson afasia- ja aivohalvausyhdistyksen puheenjohtaja

Saara Liski

Kouvolan vammaisjärjestöjen yhdistys (Kvy) järjesti taidenäyttelyn ja kulttuuritapahtumien sarjan teemalla Elämä on ilo Kouvola-talossa ja siellä sijaitsevassa Kouvolan Taidemuseossa 31.3.-18.4.2010. Tämä järjestöjen (31 yhdistystä) yhteisnäyttely avasi samalla Minun Kouvolani -näyttelysarjan.

Kouvolassa asuvat järjestöjen taiteentekijät omaisineen tarjosivat suuren määrän ihania töitä näytille.

Jyryttäjänä toimi taidehistorioitsija ja kouluttaja Jonni Roos ja tapahtu-

oli positiivista ja kannustavaa.

Kymenlaakson afasia- ja aivohalvausyhdistys oli mukana näyttelyssä monen taiteilijan voimin. Meillä oli esillä Kommunikoi piirtäen -kurssimme hiili- ja savitöitä sekä Vaihtoehtoiset kommunikaatiokeinot -kurssimme akvarellit. Sain molempiin kursseihin Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön apurahat ja kohderyhmänä oli afasiaan sairastuneet jäsenemme.

Osa töistä on kiertänyt Kymenlaakson kirjastoissa toimintaa esittelevien näyttelyiden mukana ja jatkaa vielä kierrostaan. Työryhmiemme lisäksi saimme esille kolmen muun jäsenemme taidetta sekä Kouvolan kerhoillassa tehdyn ryhmätyön Elämän solmut. Se tehtiin kosketeltavan taiteen osastolle.

Oli ilo olla mukana tapahtumia valmistelleessa työryhmässä yhdistyksen edustajana. Yhteistyö oli vetäjämme Ritva Luomakankaan luotsaamana onnistunutta ja hedelmällistä. Suurin ilo oli nähdä, miten sankarimme onnistuivat luovassa työssään. Saimme kaikki paljon uusia ystäviä, näkökulmia ja tietoa toisistamme. Saimme myös vahvasti nähdä, ettei sairaus tai vamma estä taiteen tekemistä!

Halvatun hyvää elämää -ryhmä järjestää päivätoimintaa kerran viikossa Keravalla.

AVH 2/2010

49

Kansainvälisenä aivohalvauspäivänä 10.5.2010 oli myös Kittilän kirjastossa esillä tietoa aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisystä ja oireiden tunnistamisesta.

Kittilän kirjastotoimenjohtaja ja koko henkilökunta suhtautuivat todella myötämielisesti hankkeeseemme ja kokosivat noin 35 aivoverenkiertohäiriöitä käsittelevää, liiton vinkkilistalla ollutta teosta, sekä tietopuolista että kaunokirjallista. Ja tämä vielä nopealla aikataululla ja kirjaston omista kokoelmista! Meillä on täällä erinomaisen monipuolinen kirjasto ja mahtava palvelu!

Kirjaston henkilökunta oli järjestänyt meille hyvän paikan esittelypöytää varten ja antoi käyttöömme

Esa Lehtonen

Kittilän kirjastossa AVH-aiheinen näyttely

Lähetä postia

Kittilän AVH-kerholainen Tarja Ranta on esittelyvuorossa Kittilän kirjastossa kansainvälisenä aivohalvauspäivänä olleessa näyttelyssä.

myös kirjavaunun AVH-kirjallisuudelle. Kun vielä saimme liitosta ja aluesihteeri Virpi Lumimäeltä hyviä esitteitä, tietoiskumonisteita ja AVHlehtiä, ei meidän Kittilän kerholaisten tarvinnut muuta kuin pukea Lapin AVH-yhdistyksen liivi päällemme ja istua kirjastossa vuorollamme esittelemässä ja kertomassa lisää!

Lehtiä ja esitteitä meni aika mukavasti ja moni kirjastossa käynyt sai varmasti paljon hyödyllistä tietoa aivoverenkiertohäiriöistä. Kirjanmerkkejä jätimme kirjastoon asiakkaille annettavaksi myöhemminkin. Näyttely oli esillä kirjastossa vielä kaksi lisäpäivää.

Paula Lehtonen, Kittilän kerhon vetäjä

Yhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi. seppa-lassila@stroke.fi. Kuviin mukaan tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. AVH-lehteen 3/2010 aineistot 16.8.2010 mennessä. Lehti ilmestyy 30.9.2010 teemanaan kommunikaatio.

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Veijo Kivistö Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@stroke.fi p. 040 5430 009 AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF Pirjo Piensalmi (siht.)

Palkkatilankatu 1 C 38, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. Vipusentie 3, 00610 Helsinki Johanna Antila (siht.) p.044 777 7600, f. 09 774 1031, www.aivohalvaus.net Itä-Uudenmaan aivohalvaus- ja afasiakerho/ Östra Nylands stroke- och afasiklubb Matti Hallikainen Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoo p. 019 575 5592 aivohalvaus@porvooninvakeskus.fi Loviisan kerho Lasse Gröndahl, p.0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Kalakillet Juha Relander p. 050 4625 464 Svenska afasiklubben Håkan Serén Kilavägen 31, 25750 Kila p. 0400 512 077

50

AVH 2/2010

Uudenmaan nuoret Minna Tervo p. 050 576 9997 minnamarja.tervo@suomi24.fi Riitta Seppänen p. 040 750 8290 riitta.seppanen@pp2.inet.fi

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Hely Ojanen (pj) Nummelantie 83 A 6 08100 Lohja p.050 555 2945 hely.ojanen@suomi24.fi

KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/AVH.html Ritva Peevo (pj.) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht.)

Porvoonkatu 1 C 37 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Kalle Kinnari Myllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkala p. 09 879 8118, 041 545 2917 kalle.kinnari@pp.inet.fi

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUS-YHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF. Markku Soinio (pj) Viherlaaksonranta 14 A 02710 Espoo p.040 5691 401 markku.soinio@pp1.inet.fi Tapiolan kerho Markku Soinio, katso yhdistyksen tiedot Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432 Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 09 2968 3234 Christel Lehto p. 09 29681/ christel.lehto@kirkkonummi.fi Leena Lewis Dragetintie 90, 02400 Kirkkonummi p. 09 2984 321 VANTAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Raimo Nikkanen (pj) Ojahaanrinne 2 C 59, 01600 Vantaa p. 09 454 7858, 040 730 4973

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain LÄNSI-SUOMEN ALUE aluesihteeri Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE p. 050 3089 095 carita.sinkkonen@stroke.fi JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUSJA OMAISYHDISTYS RY Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi Jämsän seudun aivohalvausja afasiakerho Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836 Kalakerho liero Aarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264 KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen Kantotie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi Jyväskylän kaikkien kerho Ulla-Riitta 040 504 8368 Luoteisen Keski-Suomen kerho Saarijärvi Tuulikki Poser-Hirvi, p. 0400 796 745 Nuotta-kerho Mikko, p. 050 521 2940 Keuruun kerho Satu Hyyryläinen, p. 040 704 5834 Joutsan kerho p. Satu Nokelainen 041 490 8792 Hankasalmen kerho Pia Kolehmainen, p. 0400 467 499

Valkeakosken seudun kerho Timo Lahtinen Vääränkoivuntie 6 as 36 37630 VALKEAKOSKI p. 040 719 3392 Vammalan seudun kerho Eila Alanen Kolisevantie 9 B 9, 32740 Äetsä p. 0400 724 762 TURUN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Marja Suvanto Pontuksentie 11, 20810 Turku p. 02 235 8217, 040 586 6851 Riitta Lamminen (siht.)

Korvenkyläntie 690, 25520 Perniö as.

02 735 5717 tai 044 2854 210 Laitilan kerho Sari Kivimäki Puutakuja 3 C 17, 20540 Turku p. 0400 595 693 Mynämäen aluekerho Reino Kairavuo Kaivattulantie 15, 23120 Mietoinen p. 02 431 1450 Nuora Leena Suma p. 040 581 2474 Salon aluekerho Liisa Aalto Kokkilantie 329, 25230 Angelniemi p. 02 736 8982 Siimasimput Eero Ojaranta p. 0400 875 890 Someron aluekerho Minna Paimala minna.paimala@lamminniemi-koti.fi Länsi-Turunmaan kerho (Pargas stroke-klubben) Yhteyshenkilöt Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi, Birgitta Rittinghaus, tel. 050 414 5081

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY Matti Pelttari, p. 0400 876 646 Papinkatu 16 A 4, 33200 TAMPERE matti.pelttari@pp.inet.fi Johanna Ahonen (toimistosihteeri) ETELÄ-POHJANMAAN p. 0400 608 284 (arkisin klo 10-14.30) AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Pellervonkatu 9, 33540 Tampere Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki pirkanmaan.aivohalvausyhdistys@co.inet.fi p. 06 4141 122 www.piravh.fi Ville Ruismäki (pj.)

Hämeenkyrön Sisukkaat Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa Arto Ojala p. 0400 562 434 Simpukkatie 6 a1 ville.ruismaki@netikka.fi 39200 Kyröskoski Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 p. 0400 737 998 Kannaksentie 2 A 8 arto.ojala@luukku.com 66400 LAIHIA Kalakeisarit/Pönttökerho Alavuden seudun aivohalvauskerho Jorma Valkamo Riitta Penttilä p. 040 720 9849 Talvitie 1, 63300 Alavus Mouhijärven kerho p. 040 5037898 Lillian Simola Isojoen kerho p. 050 491 0412 Tiina Pitkäkoski Mäntän kerho ”Sisupussit” Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski Tapio Latonen p. 06 229 9715 (t.), 06 263 9132 p. 0500 783 096 Kurikan kerho Nokian kerho Erkki Koivuluoma Arja Kortesoja Antilantie 58, 61310 Panttila Pajakatu 16 A 3, 37140 Nokia p. 06 453 5019 p. 040 7315310 Kyrönmaan seudun kerho Nuotta-kerho Orvokki Aalto Raija Hannonen Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 522 5121 p. 040 591 8066 eero.hannonen@kolumbus.fi Lapuanjoen kerho Parkanon kerho ks. puheenjohtajan tiedot Leo Rikala Nuorten/työikäisten kerho Häjyyset Mäkipääntie 23, 39700 Parkano Anne Saunamäki, p. 040 5390012 p. 03 448 2743, 040 523 3892 Seinäjoki

Seinäjoen seudun kerho Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 Ähtärin seudun kerho Juhani Huhtikangas Latojoentie 520 63500 LEHTIMÄKI p. 0400 367 147 Tukihenkilövastuuhenkilö Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481 60550 Nurmo p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Mauri Koivisto Jussilantie 150, 62950 Paalijärvi p. 06 557 4664, 040 589 0284 mauri.koivisto@japo.fi SATAKUNNAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Euran aivohalvaus- ja afasiakerho Ritva Järvinen p. 02 865 1034 Lassenkuja 1, 27500 Kauttua Huittisten aivohalvaus- ja afasiakerho Heikki Ketonen p.(02) 561 918 tai 044 375 0534 Torkinkatu 18, 32700 Huittinen Kankaanpään aivohalvaus- ja afasiakerho Sinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 0400 621 280 Luontokerho Satarökkäät Kauko Vesanto p. 040 580 1371 Noormarkun aivohalvaus- ja afasiakerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673 Porin kerhot Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807 pirjo.eilola@pp.inet.fi Veli-Pekka Raula p. 0400 697599 Rauman aivohalvaus- ja afasiakerho Maija-Liisa Metsäranta Puolukkatie 6, 27150 Eurajoki p. 041 482 1236 ÖSTERBOTTENS SVENSKA AFASIOCH STROKEFÖRENING RF Ulla-Maj Häggblom Finnevägen 107, 68530 Lepplax tel. 06 766 9732 Närpes klubben Efer Blomberg Vestersvägen 3, 64230 Närpes tel. 06 224 1973 Vasa klubben Lars Jansson Malaxvägen 371 A, 66140 Övermalax tel. 06 365 4477

AVH 2/2010

51

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain ITÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Heli Taskinen Tulliportinkatu 25B 70100 Kuopio p. 040 5437289 heli.taskinen@stroke.fi Vastuualue: vertaistukitoiminta ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546 Parikkalan kerho Lea Anttonen Koskitie 56, 59410 Kirjavala p. 044 548 1198 Rantasalmen aluekerho Seija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671 Savonlinnan aluekerho Ulla-Riitta Waltari-Seppänen Mertatie 4 b 13, 57120 Savonlinna p. 050 572 68 98

p. 040 596 6163 Perjantaikerho ks. Inkeri Riikonen Solmukerho Eeva Nykänen Repolankatu 7, 81700 Lieksa p. 040 546 5293 terapia-eeva@luukku.com

POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Sirkka Reko Siihtalanpolku 6 C 20, 80100 JOENSUU 050 3002060 sirkka.reko@luukku.com Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Piennartie 3 C 11, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerho Taina Huurinainen Parkintauksentie 5 B, 79700 Heinävesi p. 040 5224 261 taina.huurinatar@luukku.com Joensuun tiistaikerho MIKKELIN SEUDUN AFASIAMatti Räty JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Somerotie 19 A 1, 80230 Joensuu Helena Valkama (sihteeri) p. 050 357 8686 Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli matti.raty@kotikone.fi p. 044 2118838 Matti Mönttinen mikkelinafasia@gmail.com Rapakkokuja 4 Juvan afasiakerho 80710 Lehmo Marja-Leena Manninen p. 044 073 3735 Pursialantie, 51900 Juva Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho p. 0400 702 933 Pirkko Kinnari Kangasniemen aivohalvaus- ja afasiakerho Verkkotie 7, 82500 Kitee Simo Komppa p. 050 412 6095 Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerho p. 015 431 770 Arja Kauppinen Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerho Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi Raili Paunonen p. 0400 429 966 Koivulantie 11, 50770 Korpikoski arja.kauppinen@luukku.com p. 050 547 47 73 Nuotta-kerho Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerho Annikki Hämäläinen Hilppa Tuominen p. 0500 274651 Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju nikihama@hotmail.com p. 050 327 6675 Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Nuotta-kerho Lilja Surakka yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä Koulutie 6, 83500 Outokumpu Pieksämäen afasiakerho p. 050 544 1115 Helena Koponen lilja.surakka@telemail.fi Syrjäntie 511, 77460 Maavesi Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerho p. 040 721 1185 Maire Sormunen Nuottirannantie 47, 83700 Polvijärvi PIELISEN AIVOHALVAUSp. 013 634 641, 0500 176 875 JA AFASIAYHDISTYS RY Tukihenkilövastuuhenkilöt Inkeri Riikonen (pj.)

Maire Kivimäki Lampelantie 7, 81720 Lieksa Kirkkokatu 32 B 22 p. 050 357 1763 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 inkeri.riikonen@netti.fi maire.kivimaki@luukku.com Hannu Härkönen (siht.)

Sirkka Räty Lähdetie 11, 81700 Lieksa Piennartie 3 C 11 p. 040 735 6705 81200 ENO Nurmeksen aluekerho p. 050 409 8394 Matti Sormunen sirkka.raty@tintti.net Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes

ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Satu Lukka Kauppamiehenkatu 4, 2. krs 45100 KOUVOLA 040 526 2855 satu.lukka@stroke.fi Vastuualueet: dysfasia ja sosiaaliturva

p. 041 434 7799 maija.myllymaki@pp.inet.fi

KANTA-HÄMEEN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY http://www.yhdistykset.tiedottaa.net/5 Pekka Saarinen Papinniityntie 38-40 C 11, ETELÄ-SAIMAAN AFASIA13210 Hämeenlinna JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY p. 040 752 8727, 03 674 1778 http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus/ Sisko Päivärinta halvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna Pekka Jurvanen p. 0400 975 521 Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale sisko.paivarinta@armas.fi p. 0400 553 560 Forssan aluekerho pekka.jurvanen@kotiportti.fi Tuula Rantala Imatran kerho p. 03 4191 2760 halvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi tuula_rantala@surffi.net Lappeenrannan Lopen AVH-kerho HUU-HAA HALVATUT -kerho Jaana Karmala-Vanamo Maija Myllymäki Läyliäistenraitti 82, 12600 Läyliäinen Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 040 757 4761

52

AVH 2/2010

POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net Oili Holopainen (puheenjohtaja) Suokatu 24 A 2, 70800 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net Kosken aivoparkki Kaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 017 620 329 Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322 Nilsiän parkkiaivot Ester Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158 Nuoret Neuronit Markku Koponen Hauenkoukku 3 A 2 70700 Kuopio p.0400 272919 markkukoponen@hotmail.com Siilinjärven aluekerho Tyyne Kokkarinen Varpasmaantie 596, 71690 Varpasmaa p. 017 382 2297 Sisä-Savon AivoParkki Aino Savolainen Rautalammintie 2 B 9, 77600 Suonenjoki p. 017 510 410 Varkauden afasia- ja aivohalvauskerho Osmo Vepsäläinen Petäikönkatu 9 B44, 78200 Varkaus p. 0175526 589 YLÄ-SAVON AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti p. 040 760 6275 sisko.vaisanen@pp1.inet.fi Iisalmen kerho Annikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700 Kiuruveden kerho Helena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553 Sonkajärven kerho Mirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi p. 017 272 7484

jaana@wanamo.fi Riihimäen aluekerho Taina Metsberg Saarikatu 14 B 6, 11100 Riihimäki p. 040 769 1355 t_metsberg@hotmail.com KYMENLAAKSON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Pirjo Häkkinen Kyntäjäntie 8, 45120 Kouvola p. 040 834 8883 pirjo.hakkinen@netti.fi Haminan kerho Esa Vitikainen Vähäkoskentie 65, 49630 Vehkalahti p. 040 547 4473, (05) 345 4061 esa.vitikainen@pp.inet.fi Hierontakerho (Kouvolan Veturissa) Elma Mäkinen Näkintie 27, 45700 Kuusankoski p. 0400 335 097

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain Karhulan kerho Asko Vepsä Lähdemaantie 4, 48750 Kotka p. 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net Kouvolan kerho Eija Piirainen Kanavantie 9, 45150 Kouvola p. 040 511 3647 Kuusankosken kerho Elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097

Uimakerho (Kuusankosken uimahalli) Elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE aluesihteeri Risto Lappalainen Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani p. 040 5437 290 risto.lappalainen@stroke.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta

Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerho Anna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044 Utajärven kerho Mirja Haataja Komulantie 10, 91600 Utajärvi p. 08 542 1515, 040 764 2637

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) Revontie 12 as 20, 90830 Haukipudas p. 044 310 0541 Seija Halonen (siht.)

Tolppatörmäntie 44, 90830 Haukipudas p. 044 311 4182 jokirinne@hotmail.com

KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 liisa.passoja@regionline.fi Kalajoen kerho Aino Ojala Kehätie 38, 85100 Kalajoki p. 08 462 112, 050 518 5593 Pietarsaaren kerho Merja Göös Idmanninkatu 5 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306 Boccia-kerho Johan Paananen Saukontie 36, 67800 Kokkola p. 06 828 7270, 050 353 1485 Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Liisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

KAINUUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. 08 873 100, 050 359 6648 Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerho Terttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerho Solmu Merentie Kainuuntie 73 A 1, 88900 Kuhmo p. 08 655 1162

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia/ Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 pekka.ollila@phnet.fi

Heinolan AVH-kerho Riitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089 Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Jukka Rinne (pj) Hakolankuja 21, 90450 Kempele p. 0400 284 133 jukka.rinne@hotmail.com Kuusamon kerho Marja-Leena Laine Linkolankuja 5 93600 Kuusamo p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com Muhoksen kerho Sinikka Karppinen p. 08 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.fi Oulun afasiakerho Sini Lapinlampi p. 041 4684259 sinilapi@mail.student.oulu.fi Johanna Kaario p. 040 5138553 kaarioj@mail.student.oulu.fi Raahen aivohalvaus- ja afasiakerho Marjatta Meriläinen Länkeläntie 120 92430 Paavola p. 044 2763780, 08 271129 Siikalatvan neurologisten kerho Siviä Hepo-Oja p. 08 812 2353 Tyrnävän kerho Seija Mällinen

✂

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf Tunnus: 5006009 Info: 1200 20003 VASTAUSLÄHETYS

Taita katkoviivaa pitkin. Kiinnitä puolet yhteen.

tuloa jäseneks Ter ve i!

AVH 2/2010

53

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä p. 08 545 0204 PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Armi Keskitalo Ukko-Pekantie 16 A 3, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com Sievin kerho Taimi Kangas p. 08 485 092 Pyhäjokialueen Neuro-klub Anne Haaga

YLÄ-KAINUUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Erkki Moilanen Rantakatu 7 as, 89600 Suomussalmi p. 044 284 7705 Liisa Hakuli (myös tukihenkilöasiat) Alakatu 14, 89600 Suomussalmi p. 044 2676 166 liisa.hakuli@gmail.com

Kopolantie 1 A 4 86710 Kärsämäki anne.haaga@pp.inet.fi P. 050 363 0366 Toimarikerho, Ylivieska Armi Keskitalo Ukko-Pekantie 16 as 3, 84100 Ylivieska p. 08 428 541, 040 847 802 Ylivieskan aivohalvauskerho Hilkka Sakko Käpytie 4 A 4, 84100 Ylivieska p. 08 422 301, 041 430 2766

Jäsenpalvelut, osoitteenmuutokset, tilaukset ja jakeluhäiriöt Päivi Kukkonen p. 02 2138 225, paivi. kukkonen@stroke.fi

POHJOIS-SUOMEN ALUE aluesihteeri Virpi Lumimäki Korkalonkatu 18 96000 ROVANIEMI p. 040 737 5879 virpi.lumimaki@stroke.fi Vastuualue: liikunta

Inarin AVH-kerho Kari Tammela Itkosentie 1, 99870 Inari p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Inarin kala- ja luontoporukka Kari Tammela p. 040 837 7691 LAPIN AIVOHALVAUSKemijärven kerho JA AFASIAYHDISTYS RY Jorma Koski Simo Rahtu (pj.)

Ahvenkummuntie 2 A 1, 98100 Kemijärvi Vanhavaarantie 25, 96100 Rovaniemi p. 040 722 3749 p. 040 774 3567 jorma.k.koski@hotmail.com simo.rahtu@gmail.com Kittilän kerho Riitta Paavalniemi (siht.)

Paula Lehtonen Pohjolankatu 36-38 C 27, 96200 Rovaniemi p. 040 828 7880 p. 0400 695 915 paula.lehtonen@pp.inet.fi riitta.paavalniemi@elisanet.fi

Sodankylän kerho Eila Alkio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com LÄNSI-POHJAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Arja Ihalainen Karikatu 2 A 5, 94830 Kemi p. 016 263 362, 050 3007 137 arja.ihalainen@elisanet.fi Rajan diskettivikaiset Pirkko Mustaniemi p. 040 500 7285 pirkko.mustaniemi@gmail.com

✂ Haluan liittyä:

Olen

AVH-yhdistykseen

aivoverenkiertohäiriön sairastanut

AVH-ammattilaisyhdistykseen

sairastumisvuosi _____________

liiton kannatusjäseneksi

läheinen

Nimi

____________________________

Osoite

____________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________ Puhelin

____________________________

Sähköposti

____________________________

ammattilainen muu

__________________________

minulla on afasiaoireita haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen.

Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen.

Syntymäaika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

muu

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

______________________________________ Allekirjoitus 54

AVH 2/2010

SUVILINNANTIE 2, 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@stroke.fi, info@stroke.fi www.stroke.fi, www.sunnanvind.fi LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry sirpakuukkanen@windowslive.com LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Terttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala terttu.erila@pshp.fi JÄSENPALVELUT Jäsenasioidenhoitaja Päivi Kukkonen p. 02 2138 225, 040 8450 430 KUNTOUTUSYKSIKKÖ JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Puheterapeutti Marjut Ojanen (vuorotteluvapaalla 31.7.2010 saakka) sijaisena Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 274, 050 413 2738 Puheterapeutti Salla Hemminki p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 279, 0400 586 359 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275 Tulkkikeskus, Sinikka Vuorinen p. 02 2138 273, p. 050 329 2905 TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 Toimistosihteeri Pia Vuoltee laskutus ja tilaukset, p. (02) 2138 222 VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588 ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26 • 00700 HELSINKI p. 040 543 7287 Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 41-42

DYSFASIATOIMINTA Dysfasianeuvoja Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B • 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 SUOMEN NUORTENTALO OY Johtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410 Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10 - 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 faksi 02 2580 299 nuortentalo.turku@stroke.fi Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092 Nuortentalo Kuopio Rosokuja 3 H - 70150 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 nuortentalo.kuopio@stroke.fi Vastaava ohjaaja Soile Hiltula p. 040 562 9118 Nuortentalo Hankasalmi Ruokoniementie 8 A 9, 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364, nuortentalo.hankasalmi@stroke.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703 PROJEKTIT AVH-kuntoutusprojekti LT, sisätautien erikoislääkäri, tutkija Teemu Takala p. 050 374 7360 Ovet auki afaattisille - Juttutupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tiloja ja majoitusta koskevat tiedustelut sekä varaukset: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintolaa ja ruokailua koskevat tiedustelut ja varaukset: Ravintola Suvituuli, p. 02 2138 509 tai toptreat@toptreat.fi.

Matkaa keskustasta Suvituuleen on 10 km ja sinne pääsee kaupunkibusseilla 14 ja 15.

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa erilaisiin sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviin lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi Lakimies on lomalla 28.6.–31.7.2010.

AVH 2/2010

55

PALAUTUSOSOITE

MP2 Itella Oyj