AVH 1/2015

AV H

1/2015

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

Anneli Ahti:

Luovuus ja taide tulivat elämääni

MEDIAREENAN VALOKEILASSA

AVH:n ennaltaehkäisy ja kuntoutus Pienten suonten tauti kehittyy usein huomaamatta

sisältö

1/2015

TOIMITUS toimitus.avh@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Miia Suoyrjö p. 050 571 4588 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO LKT, professori, vastaava ylilääkäri ja toimialuejohtaja Risto O. Roine, Tyks Neurotoimialue (pj.)

LKT, asiantuntija Terttu Erilä Aivoliitto ry:n puheenjohtaja LKT, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, Turun kaupunginsairaala, neurologian osasto PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, psykologian laitos Yhdistysten edustaja Taina Metsberg, Kanta-Hämeen AVH-yhdistys Aivoliitto ry:n edustajat: Fysioterapeutti Päivi Liippola Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Miia Suoyrjö Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU Vammalan Kirjapaino Oy Taitto Jonna Hautamäki ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Sari Nikander, p. 046 8512 970 sari.nikander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377 LEHDEN TILAUKSET Maiju Rita-Kasari, p. 02 281 4310, maiju.rita-kasari@turuntilikeskus.fi JÄSENREKISTERI Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä 2

AVH 1/2015

Oj

kiKe s

YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

E s ko

JULKAISIJA Aivoliitto ry

a

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

14. vuosikerta ISSN-L 1458-6312 ISSN 1458-6312 (Painettu) ISSN 2323-4504 (Verkkojulkaisu) ISSN 1459-3955 (Äänilehti) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

s. 16 Sari Dunder ja Päivi Salminen kertovat omat tarinansa kuntoutujina.

s.26 Senioritanssi on hyvää liikuntaa ja aivojumppaa.

Artikkelit

Palstat

4 Tuli ihan erilainen elämä 10 AVH:n ehjä hoitoketju

säästäisi rahaa 12 AVH-kuntoutus on harvojen ulottuvilla 14 Kuntoutusketju toimii Etelä-Karjalassa 16 Kaksi kuntoutujaa, kaksi tarinaa 18 Eteisvärinän hoidossa parannettavaa 22 Aivojen pienten suonten tauti 28 Juttu-tuvassa rohkaistuu puhumaan

3 Pääkirjoitus 21 Kolumni 24 Tutkittua 26 Korvaamaton kovalevy liikkeellä 30 Poimittua 35 Ajankohtaista kuntoutuksesta 36 Kirjahylly 40 Aivoliitto kouluttaa 41 Tapahtumakalenteri 42 Yhdessä – postia yhdistyksiltä

NO AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY 2

30.4.

5.5.

5.6.

3 4

11.9.

15.9.

16.10.

6.11.

10.11.

11.12.

Pääkirjoitus

Terttu Erilä

Esk

o

Ke sk i-O

ja

Ennaltaehkäise ja kuntouta

Y

hdeksän kymmenestä aivoverenkiertohäi­ riöstä (AVH) on estettävissä. Mutta miten? Yksinkertaisesti välttäen ja hyvin hoitaen kaikki AVH:n riskitekijät. Tässä on meillä kaikilla mahdollisuus vaikuttaa – sekä omaan sairastuvuusriskiimme että julkisella vallalla koko väestön riskeihin. Lakien ja asetusten laatijoilla on suuri mahdollisuus ja myös vastuu vaikuttaa väestön terveyteen.

Pikkuparlamentissa pidetty Mediareena tammikuussa 2015 oli tärkeä päättäjien ja asiantuntijoiden yhteinen seminaari AVH:sta. Saatu palaute oli kiitettävää ja jatkoa toivottiin. Tähän toivomukseen on Aivoliitto valmis tarttumaan. Vastaavanlaisia yhteistapaamisia on syytä jatkaa.

Aivoliitto haluaa myös nostaa esille aikaisemmin liian vähälle huomiolle jääneen suuren AVH-ryhmän.

Kyseessä on niin sanottu a­ ivojen pienten suonten tauti, joka on salakavalasti hissukseen nakertamassa sairastavan yleistä toimintakykyä ja aiheuttaa muistisairauden. Pienten suonten tauti lisääntyy iän myötä eli väestön ikääntyessä myös tautia tavataan entistä enemmän. Ennalta­ehkäisy nousee merkittäväksi asiaksi. ­Pienten suonten taudin riskitekijät ovat samat kuin infarkteja ja aivoverenvuotoja aiheuttavat.

Tätä kirjoitettaessa sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uudistushanke on jälleen kerran palautettu uuden esityksen muodossa perustuslakivaliokunnalle.

Perästä kuuluu, joko nyt kelpaisi ja päästäisiin toteuttamisen suunnitteluun. Oli malli mikä tahansa, on

tärkeää, että huolehditaan toimivista hoitoketjuista.

Toivottavaa olisi, että esimerkiksi AVH-potilaille on laadittu sellainen toimiva hoitoketju, että kukaan ei jäisi ilman tarvitsemaansa hoitoa. Erityisen tärkeää on, että sairastunut tunnistaa oireensa, soittaa heti 112-numeroon ja pääsee viivytyksettä hoitopaikkaan, jossa on kaikki akuuttihoidon edellyttämät mahdollisuudet.

Aivoliitto kantaa suurta huolta AVH-potilaiden moniammatillisen kuntoutuksen puutteista. Kuntoutusta ei saa ajallisesti eli heti sairastumisen jälkeen, eikä laadullisesti tarpeen mukaan. Myös ikäsyrjintää esiintyy, vaikka iäkkäät hyötyvät erityisen paljon oikein ajoitetusta, intensiivisestä kuntoutuksesta. AVHsairastuneista 45 prosenttia tarvitsee välitöntä kuntoutusta. Nyt suurimmassa osassa Suomea jäädään alle 10 prosenttiin. Kyseessä on hoidon laiminlyönti eli hoitovirhe. AVH-yhdyshenkilöt ja -koordinaattorit pitäisi kytkeä AVH-hoitoketjun valvojiksi. Tässä AVHyhdistykset voivat toimia aktiivisesti. Kansalaistenkin on syytä olla valppaina.

Jokainen meistä voi vaikuttaa: Ennaltaehkäise AVH. Ota ­vastaan tietoa AVH:sta ja sovella sitä. Älä epäröi h ­ akeutua v­ älittömästi hoitoon, jos epäilet AVH:ta. Vaadi l­aadukas hoito, mukaan lukien tarvitsemasi kuntoutus. Päättäjät eivät voi väistää vastuutaan!

Terttu Erilä, LKT, neurologi, Aivoliiton puheenjohtaja

Lakien ja asetusten laatijoilla on suuri mahdollisuus ja myös vastuu vaikuttaa väestön terveyteen.

1/2015 AVH

3

Tuli ihan erilainen elämä Raija Kerttula-Rantanen

Ennen tasaisen rauhallinen Anneli Ahti on nyt vilkas boheemi, joka oppii edelleen päivittäin uusia sanoja omalla metodillaan seitsemän vuotta aivoverenvuodon jälkeen.

4

AVH 1/2015

1/2015 AVH

5

Kuvat Vesa-Matti V채채r채

A

nneli Ahti elää onnellisena toista elämäänsä. Sanojen ylöskirjaaminen on hänelle avain tulla ymmärretyksi entistä paremmin. Aivoverenvuodon jälkeen afasian saanut Anneli oppii itselleen uutta arjen sanastoa yhtä hyvin kuin terve aikuinen.

Rivitaloasunnon pihavajassa hento nainen nostaa esiin levyn, jolle hän on suihkuttanut spraypullosta liki mustan pohjamaalin. Myöhemmin siihen syntyy värikuvioita tekijän aivoitusten mukaisesti. Valmiita töitä löytyy kotoa kymmeniä, vaikka osa akvarelleista ja spraytöistä on juuri esillä Erityisosaamiskeskus Suvituulessa.

Luovuus ja taiteellisuus hupsahtivat Anneli Ahtin elämään uutena tuttavuutena hänen kokemansa aivoverenvuodon jälkeen. Myös suomen kielen oppiminen on sujunut sairauteen nähden harvinaislaatuisen hyvin. Yhdessä tulkkinsa kanssa Anneli Ahti täsmentää, miten myös hänen luonteensa muuttui.

– Ihan kuin en olisi Anneli. Ennen olin rauhallinen ja viihdyin paljon kotona vuorotyön jälkeen. Nyt olen räiskyvä ja vähän boheemi.

Puhevammaisten tulkit tärkeitä Kesäkuussa 2007 Anneli Ahti oli 57-vuotias ja työvuorossa sairaalassa, jossa hän oli työskennellyt pitkään mielisairaanhoitajana. Osastolla työtoverit ymmärsivät, ettei erikoissairaanhoitajaksi kouluttautuneella kollegalla ollut kaikki kohdallaan sen jälkeen, kun Anneli oli tuntenut kumartuessaan erittäin kovan kivun päässään. Siitä päivästä alkaen hoitajasta tuli hoidettava, jolle hyvä ja var-

6

AVH 1/2015

haisessa vaiheessa alkanut kuntoutus oli pelastus.

– Olisin jäänyt eläkkeelle 61- vuotiaana, mutta tulikin tämä, kun aneurysma puhkesi.

Lopullisesti Anneli Ahtin pelastivat virkeään elämään oman myönteisyyden lisäksi leikkaus, hyvä kuntoutus, puheterapeutit sekä kaksi silloin vielä kunnan kautta järjestettyä puhevammaisten tulkkia, jotka työskentelevät hänen kanssaan tiiviisti edelleen.

Ahti korostaa ja kiittää näiden kahden naisen merkitystä arjessaan, johon he ovat kuuluneet jo kuuden vuoden ajan. Varsinkin, kun hänen ­ainoa lähisukulaisensa on Helsingissä asuva veli.

– Ailan (Stauffer) kanssa hoidetaan käytännön asioita. Elinan kanssa käydään taide- ja kulttuuriharrastuksissa.

Elina Mikkosen kanssa heitä ­yhdistävät koirat, sillä toinen Anneli Ahtin rakkaista kotona on ­hänen kesyttämänsä kulkukoira Jeri, ja ­toinen on Justiina-kissa, jonka Anneli otti luokseen sen emännän kuoltua.

– Nämä ovat minun lapseni, Anneli hymyilee Justiinalle ja Jerille, jotka tulivat hänen elämäänsä ennen sairautta.

Uusi kieli, uudet mahdollisuudet Anneli todistaa nyt 65-vuotiaana, miten vakava sairauskohtaus voi tuoda myötään myönteisen muutoksen. ­Siitäkin huolimatta, että sanat, puhe ja sen tuottaminen nollaantuvat.

– Elämästä voi tulla onnellista ja mukavaa, kertoo nainen, joka on myös aivan erityinen uutena, aivoverenvuodon jälkeisenä Annelina.

Hänestä tekee erityisen kyky, joka on hämmästyttänyt tutkijoitakin.

Tutkija Leena Tuomiranta toteaa Åbo Akademin psykologian ja ­ logopedian laitoksella viimeis­ telyvaiheessa olevassa väitöskirjassaan, että uusien sanojen oppiminen on ihmiselle mahdollista, vaikka AVH on vaurioittanut vasemman aivo­ ­ puoliskon kielialueita. Sen on Annelikin osoittanut, sillä hän on oppinut aivan ainutlaatuisella tavalla myös sanoja, jotka eivät olleet hänelle lainkaan tuttuja ennen sairastu­ mista.

Kielen oppiminen uudelleen on ollut mielenkiintoinen matka sekä Annelille että puheterapeuteille ja tutkijoille. Oma roolinsa siinä on ollut myös Kelan kautta saatavilla tulkeilla.

Heistä Elina oli mukana tämän jutun haastattelua tehtäessä.

– Elina kirjoittaa sanan, näyttää mitä se tarkoittaa, ja painan sen mieleeni. Jos pelkästään kuulen sanan, en muista sitä sen sanomisen jälkeen, Anneli kuvailee oppimismenetelmäänsä.

Samalla periaatteella tulkki mallintaa vaikkapa värejä kuvataideryhmässä.

– Vedän omalla pensselilläni tarvittavaa väriä paperille Annelille esimerkiksi. Tai näytän, mitä tarkoittaa häivyttää-sana, Elina selventää.

Kun Anneli Ahtin tapaa ensimmäistä kertaa, hänen puheestaan kuulee korostuksen, joka saa epäilemään häntä äidinkieleltään vieraskieliseksi. Vaikutelmaa korostaa se, etteivät suomen taivutusmuodot aina osu mukaan ja aika ajoin mukaan tipahtelee luovuusmyllystä aivan uusia sanoja.

– Yleensä minua luullaankin ruotsalaiseksi tai virolaiseksi, eikä uskota,

että olen ihan suomalainen, Anneli nauraa.

Nauru on Annelille ominaista, samoin kuin hulvaton huumori. Se yhdistää häntä puhetulkki Elinan kanssa ja kuvastaa ulkopuoliselle myös heidän tulkkaussuhteensa luottamusta. Yhdessä he kiertävät konserteissa, teatterissa ja näyttelyissä.

Yhteen naiseen he kihisevät, miten joulun aikaan kiersivät kaikki Turun seudun kirkot Kauneimmissa joululauluissa. He toivovat, että muutkin aivo­verenkiertohäiriön sairastaneet löytävät puhevammaisten tulkkipalvelut.

– Millaista olisi elämä ilman puhetulkkia. Ei olisi mitään. Äidillä ei ollut, Anneli huokaa.

Hänen äidillään oli aikoinaan vastaava aivoverenvuoto kuin tyttärelläkin, mutta siihen aikaan ei tunnettu vielä puhetulkkeja. Anneli sai omansa heti pian leikkauksen jälkeen Paimion kuntoutusjaksollaan. Anneli haluaa tuoda julki, että suhde puhetulkkiin on hyvin henkilökohtainen, eikä hän asiakkaana halua muita kuin itselleen tutut tulkit.

Uteliaisuus ja innostus auttavat Anneli Ahti aloitti taiteen tekemisen Turun seudun AVH-yhdistyksen valokuvauskerhossa Pikselissä, missä hän osoitti heti luovuuttaan kameran kanssa: hän kuvasi yhteiset kohteet täysin toisin kuin muut. Sen jälkeen Ahti innostui vesivärimaalauksesta Turun työväenopistossa. Omana oivalluksena alkoi kokeilu viimeisimmän tekniikan, eli spraymaalauksen parissa.

Tuottelias harrastaja käy edelleen säännöllisesti paikallisen AVH-yhdis- 

Huumori ja syvä luottamus ovat tärkeitä asiakkaan ja puhevammaisten tulkin välillä. Tulkki Elina Mikkonen ja Anneli Ahti lähdössä harrastuksiin.

En ole enää sama Anneli, mutta olen onnellinen tästä elämästä, Anneli Ahti sanoo seitsemän vuotta sairastumisensa jälkeen.

1/2015 AVH

7

Justiinakissa heräsi ­kuvattavaksi.

tyksen Afan Angelot -kuvataideryhmässä. Harrastuksissa puhetulkin merkitys on tärkeä molempiin suuntiin, sillä Anneli ei ehdi ymmärtää nopeaa puhetta, ja häly on aina häiritsevää.

Anneli on pystynyt oppimaan suuren määrän itselleen uusia suomenkielen sanoja nopeassa tahdissa ­kroonisesta afasiastaan huolimatta.

Oppiminen jatkuu edelleen, ja uusia sanoja tulee päivittäin, sillä ­kuntoutuja on erittäin innostunut ­oppija. Anneli itse pystyy kirjoit­tamaan vieraita ­sanoja vain mallista, mutta tuttuja sanoja jonkin verran suoraan muistista.

Lukeminen ­häneltä sujuu melko hyvin, joskin hitaasti.

Anneli Ahti on osoittanut, että k ielenoppimiskyky voi olla aivo­ ­ verenvuodon jälkeen jopa yhtä hyvä kuin terveillä aikuisilla. Aivokuvaus paljasti, että hän käyttää ei-­ vaurioitunutta oikeaa aivo­ puoliskoaan enemmän kuin terveet aikuiset yleensä, kun hän lukee ja opettelee kirjoitettuja uusia sanoja.

Samalla Anneli on todistanut, että ihmisen aivot voivat muovautua huomattavasti vielä aikuisiällä saadun vaurion jälkeen.

Se, että Annelin lukutaito säilyi suhteessa paremmin kuin puhuttu kieli, mahdollisti hänelle yksilöllisen kyvyn oppia sekä uusia sanoja että

8

AVH 1/2015

Millaista olisi elämä ilman puhetulkkia. Ei olisi mitään. uudestaan arkipäivän sanoja, joita hän ei ollut kyennyt tuottamaan aivoverenkiertohäiriön ja afasian jälkeen.

Tärkeä havainto on myös se, että hän pystyy muistamaan uudet sanat vielä puoli vuotta niiden oppimisen jälkeenkin. Tämä kaikki on kansainvälistenkin tutkimusten valossa liki ainutlaatuista.

Anneli Ahti kertoo yhdessä puhetulkkinsa kanssa mielikseen tarinaansa, joka antaa toivoa muillekin saman kokeneille. Tällä kaikella on merkitystä afasiakuntoutuksessa tulevaisuudessa. Tutkijat uskovat, että jos afasian saaneiden oppimiskykyä kartoitetaan nykyistä järjestelmällisemmin eri aistikanavien kautta, se mahdollistaa arvokkaan tiedon saannin ja auttaa räätälöimään yksilöllistä kuntoutusta.

Kaksi näyttelyä yhtä aikaa Anneli Ahti etenee sanojen mielenkiintoisessa maailmassa uteliaana ja innokkaana, vaikkei aina itse uskokaan

puhuvansa ymmärrettävää suomea.

– Joskus se ei kuulosta omassa päässä suomelta ollenkaan.

Silti sanat putoilevat aitoina äidinkielen sanoina Annelinkin yllätykseksi. Aivan samoin tekevät ilmoille pyrkivät taideteokset, joiden tekeminen lisää hänen onnellisuuttaan.

– En minä niitä mieti. Maalaus vain tulla huputtaa.

Hyvä niin, sillä käsillä on toinenkin näyttely. Teoksista ei ole pulaa. Anneli kainostelee ja sanoo tietävänsä, ettei hän ole mestari. Mutta hän tietää myös, miten satunnaista kaikki on elämässä. Siksi pitää tehdä ja toimia, ettei myöhästy.

Pienen pienillä silmuilla olevan piha­pensaan äärellä voi kääntää ajatukset jo kesää kohden. Mutta sitä ennen Annelin pitää pystyttää näyttelynsä maaliskuussa Turun Meri-Karinaan.

Onneksi on, mistä ottaa, eikä kaikista töistä ole vielä tietoakaan. Ne ovat vasta tulollaan kuten pensaan lehdetkin.

Raija Kerttula-Rantanen on freejournalisti.

Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Järjestämme AVH-kommunikaatiokursseja jaksotettuna parikurssina (5 + 5 + 5 vrk): 55461

4.5.–8.5.2015, 5.10.–9.10.2015 ja 18.4.–22.4.2016

55462

17.8.–21.8.2015, 7.12.–11.12.2015 ja 6.6.–10.6.2016

Sairastuneelle ja läheiselle tarkoitetut kurssit ovat Kelan kustantamia. Kysy kuntoutussihteereiltämme myös yksilöllisten avoterapioiden ja laitoskuntoutuksen mahdollisuuksista: p. 040 133 7010 tai 040 133 7009.

Avokuntoutus Aksoni Helsinki Tarjoamme moniammatillista neurologista osaamista.

Meillä on niin yksilö-, ryhmä- kuin monimuototerapiaa.

Voit tulla joko omakustanteisesti tai maksusitoumuksella.

Kysy lisää Aksonista: p. 040 508 9977.

kuntoutuskeskus.fi

avokuntoutus.fi

Liisa Koivula

AVH:n ehjä hoitoketju säästäisi rahaa Yhdeksän aivoverenkiertohäiriötä kymmenestä voidaan estää. Miten, siitä keskusteltiin tammikuussa eduskunnassa järjestetyssä Mediareena-tapahtumassa. Valokeilaan nousivat sekä AVH:n ennaltaehkäisyn että kuntoutuksen puutteet. Päivän viesti sai valtiovallalta vastakaikua.

– Aivoverenkiertohäiriöiden hoitoketju täytyy hoitaa kuntoon riippumatta taloudellisesta tilanteesta, totesi Mediareenaan osallistunut valtiovarainministeri Antti Rinne (sd).

A

ntti Rinteen mukaan valtiovalta on selvillä siitä, että kansansairauksien ennaltaehkäisy on halvin tapa hoitaa sairauksia. Aivoverenkiertohäiriöiden tunnuslukuja luetellut Rinne totesi, että AVH on kalleutensa, vaarallisuutensa ja menetettyjen henkilötyövuosien takia sairausryhmä, jota estämällä säästyttäisiin suurilta kustannuksilta. Hänen johtopäätöksensä oli, että riippumatta siitä, miten maan talous makaa, AVH:n hoitoketju pitää saada toimimaan.

Jos AVH:n tai muiden kansansairauksien ennaltaehkäisyssä ei onnistuta, terveydenhuollon apua tarvitsevan kansalaisen pitäisi saada palvelunsa riittävän läheltä, oikeaan aikaan ja tasalaatuisena. Jotta tämä olisi mahdollista, maahan tarvitaan Rinteen mielestä sosiaali- ja terveysjärjestelmän uudistus, sote.

Terveyskulusta investoinniksi Antti Rinne myönsi, että valtion budjetissa terveydenhuolto näyttäytyy nykyisin pelkkänä menoeränä. Se, että terveydenhuoltoon tehdyt satsaukset tuottaisivat myös taloudellista hyötyä, ei budjettikirjan sivuilta paljastu. Tarkastelukulmaa tähän pitää ehkä tulevaisuudessa muuttaa.

10

AVH 1/2015

– Sosiaali- ja terveyspuolella on paljon asioita, jotka voidaan nähdään investointeina, Rinne sanoi.

Hän tähdensi, että Suomeen tarvitaan sekä asennemuutosta että uudenlainen budjettikehys, jolla voidaan arvioida sosiaalisten investointien vaikutusta julkisiin tuloihin ja menoihin.

Aivoliiton ylilääkäri, professori Risto O. Roine painotti, että ei ole epäilystäkään siitä, etteikö aivoverenkiertohäiriöiden hyvä hoito olisi yhteiskunnalle kannattavaa. − AVH:n akuuttihoitoon, kuntoutukseen ja ennaltaehkäisyyn sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin korkoineen. Se lisää kansalaisten yhdenvertaisuutta ja vähentää alueellista epätasa-arvoa sekä säästää kansallista aivopääomaamme, Roine totesi.

AVH:n katkeamattoman hoitoketjun tuomista säästöistä puhui myös kuntoutusosaston ylilääkäri Maire Rantala Etelä-Pohjanmaan sairaan-

Riippumatta siitä, miten maan talous makaa, AVH:n hoitoketju pitää saada toimimaan.

hoitopiiristä. Hän muistutti, että kunnat säästävät joka vuosi 50 000 euroa potilasta kohden silloin, kun AVH:n sairastanut välttää kuntoutuksen ansiosta laitoshoitoon joutumisen.

Professori Perttu Lindsberg HUS neurologian klinikalta puolestaan korosti AVH:n akuuttihoidolla saavutettavia hyötyjä. Hän muistutti kuitenkin, että ketju on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Osa akuuttihoidon tuloksista menetetään siksi, että kuntoutus on jätetty kesannolle.

Lindsbergin mukaan uudet hoitokeinot pitää voidaan tutkia ja todeta, ovatko ne sekä tehokkaita, hyödyllisiä että taloudellisesti kannattavia.

Jos ne sitä ovat, pitäisi hoidot ottaa käyttöön viivytyksettä. − Kun katsotaan yhteiskunnan sijoittamia panostuksia uusiin lääketieteellisiin hoitoihin neurologiassa, voidaan nähdä, että onnistuneiden hoitojen on voitu todeta tuottaneen jopa nelinkertaisen hyödyn verrattuna siihen, että sama sijoitus olisi samaan aikaan tehty pörssiosakkeisiin, Lindsberg kertoi.

Estokeinoja on monta Roine muistutti puheenvuorossaan ennusteista, joiden mukaan suomalaisten ikääntyessä aivoverenkiertohäiriöt lisääntyvät tuntuvasti, ellei mitään tehdä. Keinot ennaltaehkäisyyn ovat olemassa: verenpaineen hoito pitäisi saada kohdilleen, ja paljon kohennettavaa on myös kansalaisten veren rasva-arvojen lääkehoidoissa.

Roineelta ei herunut ymmärrystä sille, että Suomessa eteisvärinäpotilaat eivät saa uusimpia verenohennuslääkkeitä käyttöönsä muiden Pohjoismaiden malliin. Uudet valmisteet ovat kalliita ja meillä Kela korvaa niitä vain rajoitetusti. Hoitamaton eteisvärinä on yleinen sydämen ryt-



MediAreena Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) laski, että AVH:n takia Suomessa menetetään vuosittain 16 500 henkilötyövuotta. Tämä tekee AVH:sta kansansairauden, jonka ennaltaehkäisy olisi oltava tehokasta.

Kuvat Esko Keski-Oja

Etelä-Pohjanmaalla päättäjät ovat olleet viisaita, he ovat ymmärtäneet kuntoutuksen merkityksen. Tämä on osastonylilääkäri Maire Rantasen mukaan yksi syy Etelä-Pohjanmaan hyvään AVH-kuntoutustilanteeseen.

Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd) on väistyvän eduskunnan Stroke-ryhmän puheenjohtaja. Hänen vierellään (vasemmalla) Mediareenan ohjelmaa seuraamassa Mediuutisten tapahtumapäällikkö Tuija Pietarinen.

1/2015 AVH

11

Professori Perttu Lindsberg (oik.) HUS:sta ihmetteli Mediareenassa, miksi kukaan ei ota huomioon, kuinka paljon tehokkaat hoidot säästävät yhteiskunnan varoja.

Aivoinfarktin liuotushoito on tästä hyvä esimerkki.

mihäiriö, joka saattaa aiheuttaa aivoinfarktin. − Korkeimman riskin potilailla saadaan paras panos-tuottosuhde ja jopa yhdeksän kymmenestä AVH:sta voidaan estää. Tässä potilasryhmäs-

sä siis myös kalliit estohoitomuodot ovat kannattavia, Roine totesi.

AVH:n ehkäisykeinoista Roine suositteli kaikille myös pulssin tunnustelua, joka on viime vuosina nopeasti levinnyt terveystapa. Pulssiaan

tunnusteleva ihminen voi itse havaita sykkeestään rytmihäiriön ja hakeutua ajoissa tarkempiin tutkimuksiin terveydenhuoltoon.

Roine varustaisi kaikki Suomen keskussairaalat riittävän suurilla AVHyksiköillä. Yliopistosairaaloiden pitäisi taas saada mahdollisuus ottaa käyttöön aivoinfarktien valtimonsisäinen katetrihoito, trombektomia. Siitä on saatu vuonna 2014 tutkimusnäyttöä, joka todistaa hoidon turvalliseksi ja tehokkaaksi. Trombektomiassa tukos avataan mekaanisesti, suoneen ujutetulla katetrilla. Hoitoa voidaan harkita silloin, kun tiedetään, ettei potilas sovellu aivoinfarktin liuotushoitoon.

Mediareenan järjesti Mediuutisetlehti yhteistyössä Aivoliiton Yksi elämä -hankkeen, Bayerin, Boehringer Ingelheimin, Bristol-Myers Squibbin ja Pfizerin kanssa.

Liisa Koivula toimii tiedottajana Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa.

Liisa Koivula

Lakisääteinen oikeus jää saamatta

AVH-kuntoutus on harvojen ulottuvilla Suomalainen aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) akuuttihoito on maailman huippua. Silti se on vain alkua, sillä akuuttihoitoa pitäisi seurata tiivis ja tarpeeksi pitkä kuntoutusjakso. Todellisuudessa näin ei käy, sillä AVH-kuntoutusta on Suomessa tarjolla liian vähän.

A

VH:n sairastaneista noin puolelle jää ongelmia ja puutoksia, joista useimpiin kuntoutuksesta olisi apua. Kuntoutusta pitäisi lain mukaan myös antaa, mutta käytännössä useimmat potilaat jäävät sitä vaille.

– Noin 10 prosenttia AVH:n sairastaneista saa moniammatillista kun-

12

AVH 1/2015

toutusta. Yhdessäkään sairaanhoitopiirissä ei päästä siihen, että kaikki ne, jotka tarvitsisivat ja hyötyisivät kuntoutuksesta, saisivat sitä, kertoo neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen.

Koskinen on selvittänyt Aivoliiton Yksi elämä -projektissa AVH-kuntoutuksen tilaa Suomessa. Tulos on osa-

puilleen sama kuin viime vuosikymmen puolella tehdyssä vastaavassa selvityksessä: AVH:n sairastaneiden moniammatillinen kuntoutus on useimmissa sairaanhoitopiireissä vähäistä.

Parhaiten kuntoutusvelvoitettaan hoitavat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Etelä-Pohjanmaan

MediAreena

Mediareenan aivoverenkiertohäiriöaiheet herättivät vilkasta keskustelua osanottajien joukossa, päivän teemaa pidettiin polttavan ajankohtaisena. Seminaari järjestettiin Pikkuparlamentissa Helsingissä.

sairaanhoitopiiri, joissa AVH:n sairastaneista hoitoon pääsee yli 25 prosenttia.

– Näissä kahdessa ollaan lähempänä suositusta, joka on tuo 40–50 prosenttia kaikista AVH:n sairastaneista, Mika Koskinen toteaa.

Huonossa asemassa ovat Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella sairastuvat. Heistä alle 10 prosenttia saa kuntoutusta.

Ei pidetä tärkeänä Koskisesta on huolestuttavaa, että vaikka AVH-kuntoutuksen puutteet ovat olleet tiedossa, merkittävää parannusta tilanteeseen ei ole tullut sitten vuoden 2009. Tuolloin julkaistiin edellisen kuntoutustutkimuksen tulokset. AVH:n sairastaneiden määrä ei tällä välin ole vähentynyt, eikä mikään uusi tutkimus ole kumonnut kuntoutuksen tehosta saatua tutkimusnäyttöä. Vuosittain AVH:n sairastaa noin 23 000 suomalaista.

Yhteensä AVH:n kokeneita elää joukossamme noin 100 000.

– Yksi syy sille, ettei mitään ole tehty, on se, ettei kuntoutusta pidetä tärkeänä. Ehkä ajatellaan, että aivoverenkiertohäiriöt ovat niitä vanhojen ihmisten sairauksia, vaikka todellisuudessa joka neljäs sairastuneista on työikäinen, Koskinen arvelee.

Kuntoutusosaajista on puutetta varsinkin terveyskeskusten vuode-

Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen tähdensi, että AVH-kuntoutusyksiköiden tulisi olla niin suuria, että niihin voidaan palkata kaikki kuntoutuksessa tarvittavat ammattilaiset. Pienissä terveyskeskuksissa ja niiden kuntoutusosastoilla AVH-osaajia ei ole riittävästi.

osastoilla. Ne tai koti ovat paikkoja, jonne AVH-potilaat usein lähetetään sairaalan antaman akuuttihoidon jälkeen. Useimmissa terveyskes­ kuksissa on fysioterapeutteja eikä ­toimintaterapeuttikaan välttämättä ole suuri harvinaisuus. Puhe­ terapeuteista sen sijaan on pulaa, ja jos sellainen terveyskeskuksesta löytyy, hän on usein täystyöllistetty

lasten puheterapiassa. Neuropsykologeja ei terveyskeskuksissa työskentele.

– Moniammatillinen kuntoutus tarkoittaa, että AVH:n sairastaneen pitäisi saada päivittäin fysioterapiaa ja kolmisen kertaa viikossa sekä puhe- että toimintaterapiaa. Lisäksi hän tarvitsee neuropsykologista kuntoutusta ainakin kerran viikossa. 

1/2015 AVH

13

Mika Koskinen huomauttaa, että kaikki kuntoutujat eivät aina tarvitse kaikkia kuntouttajia, mutta esimerkiksi yksistään fysioterapia tuskin koskaan riittää AVH-kuntoutukseksi.

Terveyskeskusten sijaan Koskinen pitää järkevänä ratkaisuna suurehkoja kuntoutusyksiköitä, joihin keskitettäisiin osaamista ja riittävästi henkilökuntaa.

saa apua aivojen muovautuvuudesta, jolla aivot pyrkivät auttamaan itse itseään. −Potilaan toimintakyvyssä ja tilassa voi tapahtua paranemista ­ ­koko vuoden AVH:n satuttua. Senkin jälkeen voi edistystä tulla, mutta ­siihen tarvitaan paljon työtä. Myös yllä­ pitävää kuntoutusta tarvitaan, usein koko potilaan loppuiän.

Vuosi aikaa toipua

Säästöt nähdään aikaa myöden

Siellä missä AVH-kuntoutusta ylipäätään annetaan sairaalaoloissa, hoitoaika on keskimäärin 30 päivää.

Se ­riittää alkuun, jos kuntoutus alkaa mahdollisimman nopeasti AVH:n jälkeen ja on tehokasta. Kiire kuntoutuksen aloittamisessa on siksi, että aivot ovat otollisimmillaan korjaantumaan heti AVH:n satuttua. Mitä pidempään kuntoutuksen aloittamisessa viivytellään, sitä vähemmän kuntoutuja

Mika Koskinen sanoo, että kuntoutuksen taloudellisten hyötyjen laskemista hankaloittaa se, että osa niistä tulee vasta vuosien myötä. Hyötyjä aletaan nähdä, kun AVH-potilas ei alun alkaenkaan laitostu, vaan pysyy kiinni elämässä tai on peräti palannut työelämään, jossa pärjää mahdollisista rajoitteista huolimatta. Kuntoutus saattaa ratkaista sen, onko AVH:n

kokenut kotona asuva, aktiivinen ja toimintakykyinen ihminen, vai onko hänellä edessään ennenaikainen raihnaistumisen alamäki. Kuntoutus tai kuntouttamatta jättäminen on myös sairastuneen läheisten elämään suuresti vaikuttava päätös. − Sairaalakuntoutus, joka kestää noin runsaan kuukauden, maksaa vajaat 20 000 euroa AVH-potilasta kohden. Potilaan laitoshoito maksaa vuodessa noin 50 000 euroa, Koskinen vertaa.

AVH-kuntoutuksen olemattomuus syö myös AVH-akuuttihoidolla saavutettuja hyötyjä. Esimerkiksi aivoinfarktin liuotushoito maksaa akuuttiyksikössä noin 3 500 euroa.

Kuinka paljon hoitoon käytetyistä euroista valuu hukkaan, ellei hoito jatku kuntoutuksella, sitä kukaan ei ole vielä laskenut.

Liisa Koivula toimii tiedottajana Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa.

Sirpa Norri

Kuntoutusketju toimii Etelä-Karjalassa Useimmissa sairaanhoitopiireissä AVH-potilaiden moniammatillinen kuntoutus on vuosia takunnut ja takkuaa yhä.

Siitäkin huolimatta, että lähes joka toinen potilas hyötyisi kuntoutuksesta.

Etelä-Karjalassa kuntoutusketju on kuitenkin muutamassa vuodessa saatu toimimaan. Miten ihmeessä?

14

AVH 1/2015

–P

otilaan ympärillä on tuhat ja sata asiaa, joiden pitäisi toimia. Kuntoutus- ja tukijärjestelmä on niin monimutkainen, ettei siinä ammattilainenkaan tahdo pärjätä. AVH-potilaille täytyy avata asiakaslähtöinen polku valmiiksi. Tähän tarvitaan riittävän iso yksikkö.

Pienet kunnat eivät yksinään pysty järjestämään osaamista eivätkä resursseja.

Nainen sanojen takana on neurologian erikoislääkäri Minna Linna ja hän tietää, mistä puhuu. Hän on katsonut asioita pitkään erikoissairaanhoidon puolelta ja huomannut, että asioita pitää järkeistää.

– Vielä viime vuosikymmenellä AVH-potilaiden kuntoutusta ei

t­äälläkään ollut kuin nimeksi. Sitten vuonna 2010 saatiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) ja muutos lähti käyntiin, Minna Linna sanoo. Hän on työskennellyt Lappeenrannassa jo toistakymmentä vuotta.

Voimavarat uuteen järjestykseen – Vuoden 2010 alussa järjestimme voimavarat uudelleen. Armilan sairaalaan, entiseen Lappeenrannan terveyskeskussairaalaan varustettiin yksi osasto vaativan kuntoutuksen tasoiseksi. Terapeutteja saatiin lisää, samoin välineitä. 0saamisen ke­ hittäminen on jatkunut ja henkilö-

MediAreena Neurologian erikoislääkäri Minna Linna painottaa saumatonta jatkumoa akuuttihoidosta kuntoutuksen kautta kotiin ja kotona pärjäämiseen.

kunta on ollut sitoutunutta ja innostunutta.

– Viime vuosina taloa on kehitetty muiltakin osin kuntoutussairaalaksi ja sen nimi on nykyisin Armilan kuntoutuskeskus. Myös AVH-koordinaattori aloitti työnsä vuonna 2010 ja vuoden 2011 alkuun mennessä olimme ­saaneet AVH-yhdyshenkilöt ja seurantajärjestelmän, Minna Linna kertoo.

Neurologinen kuntoutus on oma erikoisosaamisalueensa. Tällainen osasto toimii moniammatillisesti. Armilan vaativan kuntoutuksen osastosta vastaa neurologian erikoislääkäri. Kerran viikossa kiertää myös fysiatri. Kuntouttavien hoitajien lisäksi työryhmässä on myös toiminta-, ­fysio- ja puheterapeutti, neuropsykologi, AVH-koordinaattori, sosiaalityöntekijä ja ravitsemusterapeutti. Saatavilla on psykiatrinen sairaanhoitaja sekä seksuaali- ja musiikkiterapeutti.

– Kuntoutukseen pääsyn ehtona pitää olla vain se, hyötyykö potilas kuntoutuksesta. Noin 35–40 pro­

senttia AVH-potilaista pääsee Eksotessa moniammatilliseen kuntoutukseen.

Minna Linna korostaa, että oma neurologinen kuntoutusosasto on jo tasa-arvon nimissä tärkeä, koska silloin palvelun piirissä on entistä useampi. Jos kuntoutus hoidetaan ostopalveluna, iäkkäämmät ihmiset jäävät usein ilman kuntoutusta, koska maksusitoumuksissa hinta näyttää suurelta. Tämä on tietysti lyhytnäköistä.

Jatkumo kotiin asti – Kuntoutusketjun idea on saumaton jatkumo akuuttihoidosta kuntoutuksen kautta kotiin ja kotona pärjäämiseen. Ilman jatkumoa akuuttihoidon ja osakuntoutuksenkin hyöty voi mennä hukkaan, Minna Linna korostaa.

Kuntoutusosastolta kotiutuminen on nopeutunut tukipalvelujen parannuttua. Toiminnan alkuvuosina kuntoutujan kotiin pääsy saattoi venyä, koska kodin muutostöitä koskeva

päätöksenteko oli monimutkaista.

Nyt Eksotella on yhtenäinen ohjeisto apuvälineille ja kodin muutostöille, oma ammattimies ja yhteinen tietojärjestelmä.

– Meillä Eksotessa on käytettävissä kotikuntoutustiimi eli toiminta- ja fysioterapeutti voivat mennä arvioimaan sairaalasta palaavan potilaan toimintakyvyn kotioloissa ja tarvittaessa antaa lyhyen kuntoutusjaksonkin. Tiimejä tulee jatkossa lisää.

Huomio myös mielialaan – Kuntoutuksen jatko on suunniteltava yksilöllisesti ja sen toteutumisen seuranta on tärkeää. Jatkokäynnit on 

Kuntoutukseen pääsyn ehtona pitää olla vain se, hyötyykö potilas kuntoutuksesta.

1/2015 AVH

15

sovittu tiettyihin ajankohtiin AVH-­ yhdyshenkilöille ja käynneille on tehty tsekkauslista. AVH-koordinaattori jatkaa kuntoutusosastolta kotiutu­ vien ja erikoissairaanhoidossa jatkavien kuntoutujien seurantaa.

Tämän vuoden alussa on aloit­ tanut myös asiantuntijasairaanhoitaja. Hänen jatkoseurantaansa ohjataan muun muassa vaativimmat AVH-potilaat ja hän seuraa perusterveydenhuollon vastuulla olevia kuntoutuspotilaita. Hän jalkautuu myös kentälle, vastaanottaa potilaita terveys­asemilla ja tekee kotikäyntejä.

– Yhtenä painopistealueena kuntoutusketjussa ovat potilaan ja omaisen mielialaan liittyvät asiat.

Masentuminen on yleistä ja se hidastaa kuntoutumista. Myös omaisten jaksaminen on hyvin tärkeää, Minna Linna painottaa.

Seuranta on välttämätöntä Ilman seurantaa potilaan kuntoutusketju voi katketa ja saavutetut tulokset valua hukkaan. Eksoten AVH-­s eurantajärjestelmä onkin tu­k evasti AVH-koordinaattorin käsissä. Sovittujen seurantakäyn­ tien toteutumista myös valvotaan.

Yhdyshenkilöille järjestetään sään­ nöllisesti koulutusta.

– Apuvälineeksi AVH-seuranta­ järjestelmään on tulossa modernia teknologiaa; IT-toiminnan­ johtamisjärjestelmä. Sen avulla tieto k­ untoutujasta liikkuu seuraavalle toimijalle ja siitä nähdään missä vaiheessa prosessia kuntoutuja ­kulloinkin menee. Siihen on liitetty myös laatumittareita. Järjestelmää aloitellaan kevään aikana. Piakkoin saataneen myös tuloksia toiminnan vaikuttavuudesta. Kuntoutusketjun kustannustehokkuudesta saadaan laskelmia vuoden loppuun mennessä, Minna Linna lupaa.

Sirpa Norri on lääketieteen toimittaja.

16

AVH 1/2015

Kaksi kuntoutujaa, kaksi tarinaa Sari Dunderilla meni monta vuotta, ennen kuin hän sai tarvitsemaansa AVH-kuntoutusta. Päivi Salmisella oli parempi onni, hänelle järjestettiin kuntoutusta, vaikka hän ei itse aluksi uskonut edes tarvitsevansa sitä. Kumpikin pelkäsi salaa mielenterveytensä järkkyneen, kun arki oli yhtäkkiä muuttunut vastuksia täynnä olevaksi esteradaksi. Sari ja Päivi kertoivat kokemuksistaan Mediareenassa.

VUOSIKAUSIA ITSEKUNTOUTUJANA SAIN LUKINKALVONALAISEN aivo­ verenvuodon kesällä 2006. Olin vajaan kuukauden sairaalassa ja koko sen ajan minulla puhe pelasi, kädet toimivat ja olin muutenkin päällepäin ihan normaali. Niinpä minut kotiutettiin terveenä. Väsytti ja päätä särki, mutta pääsin vähitellen arkeen kiinni.

Vasta silloin huomasin, että kappas, enhän minä enää osaakaan asioita, kotihommia, kahvinkeittoa ja muuta sellaista. Olin sitä mieltä, että totta kai minä osaan kirjoittaa, lukea ja laskea, vaan en osannutkaan. No, opetellaan nämä asiat rauhassa uudelleen, ajattelin. Tyttö oli silloin ensimmäisellä luokalla ja minä aloin myös käydä ekaluokkaa.

OLEN AINA OLLUT omapäinen ja sit-

keä ja tällainen itsekuntoutuja minusta tuli, koska en tiennyt, minne soittaa, enkä tiennyt, voiko joku auttaa minua tässä. Olin kuullut kyllä, että ota terveyskeskukseen yhteyttä ja minä otin. Minulle sanottiin sieltä jotain, mutta kun muistini on huono, panin puhelimen kiinni ja se jäi siihen.

Olin puoli vuotta sairaslomalla ja tavoitteenani oli, että opettelen sen aikana käytännön hommat uusiksi.

Sitten menin töihin. Seuraavan puolen vuoden tavoitteena minulla oli, että opettelen työasiat ja seuraavan puolen vuoden aikana yhdistän kotija työasiat. Valitettavasti se ei käynyt niin. Vielä vuoden kuluttua minun piti kysellä muilta töissä, että miten tämä menikään. Tiesin, mikä lopputuloksen pitää olla, mutta en tiennyt, miten minä pääsen sinne. Puhuin lääkärille asiasta, sanoin, että minulla ei taida olla kaikki nappulat kohdillaan.

Hän ymmärsi asian niin, että minulla on töistä hirveä burnout ja masennus. Kävin työpsykologilla, joka myöhemmin vaihtui toiseen. Tämä toinen työpsykologini oli nuori kaveri, joka oli alkanut opiskella neurologiaa. Hän teki minulle testin, jossa oli numeroita ja aakkosia, ja niitä pitää yhdistää toisiinsa. Kun yritin sitä, psykologi sanoi heti, hei ei sun tarvi tehdä sitä, olet ihan väärässä paikassa.

KESTI KUITENKIN VIELÄ kauan ennen

kuin pääsin AVH-sopeutumisvalmen­

MediAreena KUNTOUTUS AUTTOI HYVÄKSYMÄÄN TOSIASIAT

Sari Dunder viihtyy nahoissaan eikä ole katkera, vaikka AVH muutti hänen elämänsä suunnan. Hän on yksi Aivoliiton kokemuskouluttajista.

nuskurssille. Vasta siellä minulle avautui, että mikä minulla on. Neurologi piti siellä luentoa ja taululla luki kognitiiviset oireet. Minä katselin niitä ja ajattelin, että voi vitsi tämä on mahtavaa, minulla on ihan oikeasti päässä vikaa! Olin jo pitänyt itseäni hulluna, koska en ymmärtänyt enkä osannut tehdä asioita, jotka olivat ennen ihan helppoja.

Tapasin kurssilla myös ensimmäisen kerran vertaisia, joille oli tapahtunut ihan samoja asioita kuin minulle.

Sopeutumisvalmennuksessa minulle tehtiin myös perusteellinen lääkärintutkimus, ja alettiin suunnitella jatkojuttuja. Neuropsykologiseen kuntoutukseen pääsin ensimmäisen kerran 2010 ja eläkkeelle jäin vuonna 2011.

Sari Dunder

OLEN 53-VUOTIAS perheellinen juristi. Sain elokuussa 2008 aivoverenvuodon, joka tuli täytenä yllätyksenä.

En muista sairastumisestani mitään.

Olin ensin Töölön sairaalassa, mutta ensimmäiset muistikuvani ovat Jorvin neurologiselta osastolta. Siellä neuropsykologi totesi, että minulla on merkittävä neurokognitiivinen oirekuva.

Kotiuduin Jorvista neljän viikon kuluttua ja minulle kerrottiin, että pääsen neurologian kuntoutuspoliklinikalle, ensin toimintaterapeutin luo ja sitten jonon kautta neuropsykologille. Neuropsykologin tapasin joulukuussa ja tammikuussa minulla oli lääkärin vastaanotto. Siellä alettiin puhua, että sairauslomaani pitäisi pidentää. En ollut siihen suostuvainen, vaan halusin palata töihin. Näkemykseni oli, että kuntoutuisin parhaiten ja saisin pään selkeäksi sillä, että alan tehdä töitä. Minulle kerrottiin, että en välttämättä pääse takaisin kuntoutuspoliklinikalle. En välittänyt varoituksista, vaan ajattelin, että ei minun tarvitsekaan sinne enää mennä. Pärjään, kunhan vain pääsen töihin.

TÖIHIN PALUU ei kuitenkaan onnistunut siten kuin olin ajatellut. En kerta kaikkiaan kyennyt tekemään töitäni.

En pystynyt käsittelemään useampaa asiaa samanaikaisesti, se vaan oli ihan mahdotonta. Muutaman kuukauden räpiköin ja sitten minusta alkoi ensimmäisen kerran tuntua, että herranjestas, joudunko minä sittenkin

työkyvyttömyyseläkkeelle. Siihen asti en ollut kuvitellutkaan sellaista vaihtoehtoa.

Minulle tehtiin vielä vuotamattoman aneurysman leikkaus syyskuussa 2009 ja pääsin takaisin neurologian kuntoutuspoliklinikalle. Sen jälkeen sain eläkeyhtiöltä lähetteen Kuntoutussäätiöön, jossa minua tutkittiin ja tehtiin työkokeilu. Se oli naurettavan helppoa, mutta en pystynyt tekemään sitä. Kehotuksesta hain myös Kelan kuntoutustukea, jonka sainkin. Kuntoutus tapahtui Ortonkuntoutuksessa ja koostui kahdesta hieman pidemmästä jaksosta.

OLI VUOSI 2010 ja olin hyvin järkyt-

tynyt omasta tilanteestani. Ajattelin, että onko minulle puhjennut joku mielisairaus, kun kaikki on sekaisin päässäni enkä osannut tehdä edes normaaleja kotitöitä tai käydä kaupassa. Kaikki meni tosi huonosti. Siksi minulle oli hirveän tärkeää, että sain kuntoutustuen ja pääsin puhumaan neuropsykologin kanssa asioitani läpi. Vähitellen aloin uskoa, etten voi palata töihin. Kypsyin hitaasti ajatukseen, että siirryn työkyvyttömyyseläkkeelle, joka myönnettiin sitten minulle vuonna 2011. Olimme puhuneet kuntoutuksessa muun muassa siitä, mitä tekisin elämälläni, jos en enää ole töissä. Keskusteluissa oli esiin tullut vapaaehtoistyö ja aika pian lähdin mukaan Aivoliiton toimintaan.

Päivi Salminen

1/2015 AVH

17

Risto O. Roine

Suomi pudonnut kehityksen kelkasta

Eteisvärinän hoidossa parannettavaa Hoitamaton eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka saattaa aiheuttaa vaikean aivoinfarktin. ­Suurin osa eteisvärinäperäisistä aivoinfarkteista voitaisiin estää. Hoitosuositukset eivät kuitenkaan vielä Suomessa toteudu.

E

teisvärinässä sydämen vasen eteinen ei supistu ja eteiskorvakkeeseen muodostuu hyytymä. Liikkeelle lähtenyt hyytymä voi tukkia aivovaltimon ja aiheuttaa erityisen vaikean aivoinfarktin. Aivoinfarkti on eteisvärinän pelätyin seuraus, sillä eteisvärinään liittyvä aivoinfarkti invalidisoi, uusiutuu ja tappaa useammin kuin muusta syystä johtuvat aivoinfarktit. Joka kolmas aivoinfarkti aiheutuu eteisvärinästä, joka ei aina ole edes tiedossa, ja osuus kasvaa koko ajan.

Eteisvärinä tulisikin todeta mahdollisimman varhain. Tunne pulssisi -väestökampanjan tavoitteena onkin saada kansalaiset tunnustelemaan pulssiaan säännöllisesti ja hakeutumaan tarvittaessa tutkimuksiin. Epäsäännöllinen sydämen rytmi saadaan siten varmistettua sydänfilmillä eli EKG:lla.

Pitkäaikaisella rytmin ympärivuorokautisella tai säännöllisesti toistu­ valla rytminseurannalla löydetään tutkimusten mukaan moninkertaisesti eteisvärinätapauksia. Suurin osa eteisvärinäpotilaista on iäkkäitä, mutta eteisvärinä löytyy rytminseurannalla usein myös ­työikäiseltä aivoinfarktipotilaalta silloin, kun muita selittäviä tekijöitä ei löydy.

Eteisvärinäpotilaita on Suomessa noin 100 000 ja määrä kaksinkertais-

18

AVH 1/2015

Aivoliiton ylilääkäri, neurologian professori Risto O. Roine ihmetteli Mediareenassa, miksi Suomessa eteisvärinäpotilaat eivät saa uusimpia verenohennuslääkkeitä muiden Pohjoismaiden tapaan.

tuu lähivuosina väestön ikääntyessä ja diagnostiikan tarkentuessa.

Lääkehoidossa puutteita Onneksi jopa yhdeksän kymmenestä eteisvärinäperäisestä aivoinfarktista voidaan estää. Pelkästään antikoa­ gulaatiohoidolla, joka on kaikkein tehokkainta estohoitoa, voidaan yksinään estää jopa noin neljä viidestä aivoinfarktista. Muiden samanaikaisten riskitekijöiden tehokkaalla hoidolla aivoinfarktien määrä entisestään vähenee.

Eteisvärinäpotilaiden hoito ei kuitenkaan Suomessa toteudu niin kuin sen pitäisi. Potilaista vain 60 % saa antikoagulanttihoitoa, ja heis­ täkin vain enintään joka toisella hoito toteutuu suositusten mukaisesti.

Näin ollen suurin osa eteisvärinä­ potilaista ei saa asianmukaista lääkehoitoa. Asetosalisyylihappo eli as-

piriini ei ole tehokasta eteisvärinän hoitoa.

Antikoagulaatiohoitoon liittyy pieni verenvuotoriski, mutta hoitamattomana eteisvärinäpotilaan aivoinfarktiriski on keskimäärin lähes 10 kertaa suurempi. Verenvuotoriskiä pelätään usein turhaan. Tosiasiassa useimpien potilaiden kohdalla antikoagulaatiohoito on turvallisempaa kuin hoidon aloittamatta jättäminen tai peräti hoidon lopettaminen.

Antikoagulaatiohoito voidaan toteuttaa varfariinilla (Marevan) tai suorilla antikoagulanteilla, joita on markkinoilla useita. Niillä aivoverenvuotoriski on keskimäärin puolet pienempi kuin varfariinilla ja myös aivoinfarktiriski on pienempi, kun näitä lääkkeitä verrataan ryhmänä varfariinihoitoon.

Koska suorat antikoagulantit eivät vaadi varfariinihoidolle ominaisia tiheitä verikoekontrolleja, säästyy aikaa, vaivaa ja myös rahaa, vaikka

MediAreena

uudet lääkkeet ovatkin kalliimpia. Vaikka laboratoriokäynnit jäävät vähiin, tarvitaan silti lääkärin seurantaa.

Tekstiä on toimituksen käytössä

Korvauskäytäntöä kehitettävä

Määräpaikka: Suomalaiset potilaat eivät ole vielä tämä sivu lehden aukeaman päässeet laajemmin hyötymään suorista antikoagulanteista Kelan korvausoikeanpuoleinen sivu käytännön vuoksi. Korvauskäytännön mukaan uudet lääkkeet on tarkoitettu niille potilaille, joille varfariini ei sovi tai jos varfariinihoito epäonnistuu. Aina potilas ei kuitenkaan saa toista tilaisuutta epäonnistumisen jälkeen, sillä niin eteisvärinäpotilaan aivoinfarktit kuin varfariinista aiheutuvat aivoverenvuodotkin ovat vaikeita ja usein myös tappavia.

Suorien antikoagulanttien käyttö korvataan Suomessa siis vain toisen linjan hoitona. Muissa Pohjoismaissa tällaista rajoitusta ei ole. Näiden lääkkeiden käyttö onkin muissa Pohjoismaissa nopeasti yleistynyt. Suomessa näin ei ole käynyt, vaan olemme tässä suhteessa jääneet kehityksen kelkasta. Yksityinen sairauskuluvakuutus lääkkeet sentään korvaa, mutta se ei ole tasa-arvoista koko väestöä ajatellen.

Jos oletetaan, että jatkossakin vain kaksi kolmesta eteisvärinäpotilaasta saa antikoagulantti- eli verenohennushoitoa, on meillä muutaman vuoden kuluttua 5 000 uutta eteisvärinäpotilaan aivoinfarktia joka vuosi.

Eduskunnassa järjestetyn Mediareena-tapahtuman yksi keskeisiä teemoja olikin tämän eettisen ongelman ja suurta potilasjoukkoa koskevan epäkohdan korjaaminen, kuten professori Jussi Huttunenkin päätöspuheenvuorossaan totesi. Koska eteisvärinästä johtuvien aivoinfarktipotilaiden hoidon arvioidaan maksavan yli sata miljoonaa euroa vuodessa, voidaan hyvin toteutuvalla antikoagulaatiohoidolla myös säästää yhteisiä verorahoja.

Risto O. Roine on Turun yliopiston neurologian professori ja Aivoliiton ylilääkäri.

TUTUSTU LAAJAAN MALLISTOON: APUAJONEUVO.FI KOKO MAAN KATTAVA HUOLTO TILAA ESITE: 040 1244 282 JA TOIMITUS

888WA 1900,-

778NR 2200,MAAHANTUONTI, MYYNTI JA VUOKRAUS:

889XL 3300,-

PARAS HINTA- / LAATUSUHDE

S H O P R I D E R®

LIIKKUMISEN APUVÄLINEET

KUUSILUOTO OY | KEHITTÄ JÄNKATU 16 | 04440 JÄRVENPÄÄ | INFO@APUA JONEUVO.FI

LIIKKUMISEN APUVÄLINEET

TAiMA XC ROLLARI

OVH:

450,00

KOTIIN TOIMITETTUNA

8,2 KG – YMPÄRIVUOTISEEN SISÄ- JA ULKOKÄYTTÖÖN

Tilaa

040 1244 282 tai pyydä esite

MAAHANTUONTI, MYYNTI JA VUOKRAUS:

KUUSILUOTO OY | KEHITTÄ JÄNKATU 16 | 04440 JÄRVENPÄÄ | INFO@APUA JONEUVO.FI

Kolumni

Sari Sarkomaa

Arkadianmäeltä terveisiä aivoterveydestä T ätä kirjoittaessani elämme Arkadianmäellä eduskuntakauden loppukiriä ja työstämme mittavaa määrää lakiesityksiä. Keskeinen tehtävämme tiukassa taloustilanteessa on löytää keinoja turvata ihmisille tärkeät palvelut, apu ja tuki.

Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan vaihtoehtoja ja valinnanvaraa. Sairauden kohdatessa on voitava luottaa, että hoito, kuntoutus ja tarvittava tuki ovat saatavilla. Ja että sairaudestakin huolimatta voi elää oman näköistä elämää.

Kansanedustajan työn tärkeä voimavara on yhteistyö järjestöjen kanssa. Tammikuussa järjestämämme Yhdeksän aivoverenkiertohäiriötä kymmenestä voidaan estää -seminaari oli jymymenestys.

Tärkeä viesti tuotiin eduskuntaan Suomen Aivot ry:n toimesta helmikuussa. Yhdistyksessä on kootusti mittavaa osaamista, tietoa ja taitoa aivoterveyden tiimoilta. Saimme kuulla, että aivosairaudet ovat kalleimmat kansantautimme ja että niihin kohdistuvat ennaltaehkäisevät toimet ja tutkimus todella kannatta-

vat. Puhumattakaan panostuksista ihmiselle koituvan kärsimyksen ja terveyshaittojen vähentämiseen. Me asiaan paneutuneet edustajat viestimme päätöksentekopöytiin, että vaikeat neurologiset poikkeavuudet vaativat tehokasta hoitoa, oikea-aikaista kuntoutusta ja tukitoimia sairastuneen ja läheisten arkeen.

Yksi merkittävää työtä tehnyt taho on Aivoliiton Kommunikaatiokeskus. Se on tukenut puhevammaisten ja heidän läheistensä arjessa selviytymistä tarjoamalla tietoa puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä sekä edistämällä näiden keinojen käyttöä. Ikävä uutinen oli, että sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaessa Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusehdotuksen vuodelle 2015 ei RAY enää rahoita Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen toimintaa. Valtakunnallisesti toimineen Kommunikaatiokeskuksen työtä puhevammaisten asiantuntijana, neuvojana ja opastajana ei voida sivuuttaa. Jätinkin eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavalle ministerille. Kirjallisessa kysymykses-

sä tiedustelen, mihin toimenpiteisiin ryhdytään, että puhevammaisille turvataan mahdollisuus oikea-aikaiseen puheterapiaan ja kommunikaatioon.

Puheterapiaresurssit ovat tällä hetkellä valtakunnallisesti riittämättömät. Usein afasian tai kielellisen erityisvaikeuden diagnoosin saaneet joutuvat jonottamaan puheterapeutille pääsyä jopa vuoden. Henkilöt, joilla on afasia, eivät välttämättä joillain paikkakunnilla saa puheterapiaa lainkaan. He ovat vaarassa jäädä ilman tietoa, ohjausta ja neuvontaa elämäntilanteessaan, joka koskettaa sekä heitä itseään että kaikkia ihmisiä heidän ympärillään. Aivoverenkiertohäiriön seurauksena tullut afasia on tällä hetkellä lähes 20 000 suomalaisella ja väestön vanhetessa määrä uhkaa kasvaa. Puhe ja kieli, mahdollisuus ilmaista itseään, on jokaisen ihmisen perusoikeus, jota pitää tukea.

Ajatukset ja terveiset ovat tervetulleita meille eduskunnan Stroketyöryhmäläisille.

Sari Sarkomaa on kansanedustaja ja eduskunnan Stroke-työryhmän jäsen.

Sairauden kohdatessa on voitava luottaa, että hoito, kuntoutus ja tarvittava tuki ovat saatavilla.

1/2015 AVH

21

Susanna Melkas ja Timo Erkinjuntti

Aivojen pienten suonten tauti Salakavala uhka toimintakyvylle Aivojen pienten suonten tauti vaurioittaa erityisesti isojen aivojen syvää valkeaa aivoainetta ja aivojen tyvitumakkeita. Aivojen pienten suonten tauti tunnistettiin jo 1890-luvun lopulla, mutta se löydettiin uudelleen vasta 1980-luvun lopulla. Lisääntyvää huomiota sen merkitykseen on kiinnitetty 2000-luvulta lähtien.

A

ivojen pienten suonten tauti voi ilmetä äkillisenä aivoverenkiertohäiriönä, joko aivoinfarktina tai aivoverenvuotona.

Tyypillisesti tauti ilmenee etenevänä tiedonkäsittelyn ja yleisen toimintakyvyn heikentymisenä. Keskeinen tautimekanismi on aivojen syvien pienten läpäisevien verisuonten ahtautuminen.

Pienten suonten taudin kohdalla on tärkeää mieltää aivot verkostona, jossa vauriot heikentävät eri aivoalueiden välisiä yhteyksiä ja voivat vaikuttaa toimintakykyyn laaja-alaisemmin kuin mitä vaurion koosta voisi päätellä. Tämä on erona verrattaessa pienten suonten tautia suurten ja keskisuurten valtimoiden taudista ja sydänperäisistä syistä aiheutuviin aivoverenkiertohäiriöihin.

Oireet Pienten suonten tauti on hiljainen, salakavala arjen ankeuttaja. Pienten suonten taudissa valkean aineen 22

AVH 1/2015

muutokset ja pienten suonten suonitusalueiden infarktit vaurioittavat herkästi otsalohkojen kuorikerroksen ja syvien osien välisiä yhteyksiä, niin sanottuja otsalohkopiirejä. Vauriot aiheuttavat muun muassa tiedonkäsittelyn hidastumista ja heikentymistä, masennusta, itsenäisen toimintakyvyn heikentymistä, kävelyvaikeutta, virtsan pidätyskyvyn heikentymistä ja kaatumisia.

Pienten aivoverisuonten tautiin liittyy suurentunut aivoinfarktin uusiutumisen vaara, lonkkamurtumia sekä varhaistunut laitoshoidon tarve ja kuoleman vaara.

Potilasta tutkittaessa havaitaan toisinaan lieviä halvausoireen jäänteitä, usein tasapainon heikentymistä ja kävelyvaikeutta. Oireet saattavat muistuttaa Parkinsonin tautia, jolloin puhutaankin vaskulaarisesta parkinsonismista.

Muistin ja tiedonkäsittelyn arviossa tunnistettavia pienten suonten taudin aiheuttamia tiedonkäsittelymuutoksia ovat tarkkaavuuden heikentyminen, toiminnan hidastuminen sekä toiminnanohjauksen häiriö.

Toiminnanohjauksen häiriössä tavoitteenasettelu, toiminnan aloittaminen, suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys, toiminnan jaksottaminen ja toteuttaminen, toimintatavan vaihtaminen ja säilyttäminen sekä käsitteellinen ajattelu ovat heikentyneet. Potilaat ovat usein myös masentuneita.

Alzheimerin taudille tyypillinen tapahtumamuistin heikentyminen ei ole ominaista pienten suonten taudille.

nyt. Aivomuutosten lisäksi potilaalla voi olla pienten suonten tautiin viittaavia muutoksia myös muualla elimistössä, kuten sydämessä, munuaisissa, lihaksistossa ja silmän verkkokalvolla. Esimerkiksi munuaisten vajaatoiminnan on osoitettu liittyvän niin nuorilla kuin ikääntyneillä AVH-potilailla aivojen pienten suonten taudin valkean aineen muutosten laajuuteen. Pienten suonten taudin kliinisiä ja radiologisia ilmentymiä tuleekin tarkastella erillisten ilmiöiden sijasta kokonaisuutena, koska muuten tauti pääsee etenemään salakavalasti.

Vaivihkainen alku on äkillistä yleisempi, ja oireet voivat edetä sekä tasaisesti että portaittain. Sairastuneella on monesti pidempiäkin, kuukausia kestäviä tasaisia vaiheita. Oireet, esimerkiksi tiedonkäsittelyn hidastuminen ja kävelyvaikeus, saattavat myös vaihdella päivästä toiseen.

Kuvantamislöydöksille yhteinen piirre on sijainti aivojen syvässä valkeassa ja harmaassa aineessa. Tyypillisiä iskeemisiä kuvantamislöydöksiä ovat pienet lakuunainfarktit ja valkean aivoaineen muutokset (kuva 1).

Hemorragisia löydöksiä ovat syvät aivojensisäiset verenvuodot ja mikrovuodot. Lisäksi pienten suonten tautiin voi liittyä kudoskatoa sekä aivojen kuorikerroksen harmaassa aineessa että muilla aivoalueilla. Ensisijainen kuvantamistutkimus on magneettikuvaus, mutta tietokonetomografiallakin saa käsityksen taudin vaikeusasteesta varsinkin pidemmälle edenneessä vaiheessa (kuva 2).

Kuvantamislöydökset

Pienten suonten aivoinfarkti

Oireiden ilmaantuessa pienten suonten vaurio voi olla jo pitkälle kehitty-

Pienten suonten tauti aiheuttaa 25 prosenttia aivoinfarkteista. Pienten

Kuva 1. Aivojen magneettikuva: laaja-alaiset valkean aivoaineen a­ lueen muutokset näkyvät pienten aivoverisuonten sairautta sairastavan aivokuvassa.

Kuva 2. Tietokonetomografiakuva: vasemman tyvitumakealueen vuodon lisäksi kuvalöydöksenä yhteen sulautuvat valkean aineen muutokset ja vanha infarkti oikealla tyvitumakealueella.

suonten aivoinfarkti ilmenee yleensä äkillisenä ja selkeästi rajattuna puutosoireena eli erilaisina kliinisinä niin sanottuina lakunaarisina oireyhtyminä. Lakunaariset oireyhtymät voivat toisinaan muistuttaa oireiltaan suurten ja keskisuurten aivoverisuonten suonitusalueiden infarkteja ja aivojensisäistä verenvuotoa, mutta löydökset kuten kielellinen häiriö (afasia), toisen kehonpuoliskon huomiotta jättäminen (neglect) ja näkökenttäpuutos puuttuvat lakunaarisesta oireistosta. Oireena voi olla myös kävelyn epävarmuutta tai äkillistä sekavuutta.

Lyhyellä aikavälillä pienten suonten aivoinfarktia on pidetty ennusteeltaan suotuisana, mutta vaarana onkin silloin, että sekundaaripreventio jää puolitiehen. Myös suurten ja keskisuurten aivoverisuonten suonitusalueiden infarkteissa pienten suonten tauti on usein niin sanottu hiljainen myötävaikuttaja. Helsinkiläisillä 55–85-vuotiailla aivoinfarktipotilailla havaittiin puolella laaja-alaisia aivojen valkean aineen muutoksia.

Ehkäisy ja hoito Pienten suonten tauti on saanut muita aivoverenkiertohäiriöitä vähem­ män huomiota vaaratekijöiden, ehkäisyn ja lääkehoidon tutkimuksessa.

Pienten suonten vaaratekijöinä pidetään aivoinfarktista tuttuja verenpainetautia, diabetesta, tupakointia ja korkeaa veren kolesterolia. Kou-

lutus, aktiivisuus ja liikunta ehkäisevät oireita. Pienten suonten taudissa lääkehoidon suuntaviivat ovat aivoinfarktin Käypä hoito -suosituksen mukaiset.

Uudet aivokuvantamisen menetelmät voivat jatkossa helpottaa esimerkiksi valkean aineen muutosten etenemisen seuraamista ja pohjustavat näin kohdennettuja hoitotutkimuksia. Vähitellen saadaan toivottavasti lisää tietoa siitä, miten voidaan estää pienten suonten taudin etenemistä vaikeaksi, toimintakyvyn romahduttavaksi tilaksi. Laajempi tavoite on systeemisen pienten suonten taudin etenemisen estäminen.

Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu pienten suonten taudissa, vaikka

uusia hoitomuotoja jatkossa pystyttäisiinkin kehittämään. Alkavatkin pienten aivoverisuonten taudin aivokuvamuutokset ovat merkityksellisiä ja muun muassa tähän tietoon vedoten tulee potilasta rohkaista elintapamuutoksiin: tupakoimattomuuteen, painonhallintaan ja riittävään liikuntaan.

Susanna Melkas LT, neurologian ylilääkäri HUS Lohjan sairaala ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Timo Erkinjuntti Neurologian professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto ja HYKS neurologian klinikka

Pienten suonten tautiin liittyvä muistisairaus Aivoverenkiertosairaudet ovat toiseksi yleisin (20 %) muistisairauksien syy Alzheimerin taudin jälkeen. Aivoverenkiertosairauksiin liittyvän muistisairauden yleisin (70 %) syyryhmä on aivojen pienten suonten tauti. Aivoverenkiertosairaus, erityisesti aivojen pienten suonten tauti, varhentaa Alzheimerin taudin ilmaantumista ja vaikuttaa sen etenemiseen.

Pienten suonten tautiin liittyvä muistisairaus jää helposti tunnistamatta. Tavallisimmat muistihäiriöiden seulontamenetelmät (MMSE, CERAD) on suunniteltu vaikeampiasteisten oireiden tunnistamiseen ja ne ovat epäherkkiä muun muassa pienten suonten taudille tunnusomaisten toiminnanohjauksen muutosten havaitsemiselle.

Aivoverenkiertosairauden tiedonkäsittelyn osa-alueiden arviossa tarvitaan neuropsykologinen tutkimus.

1/2015 AVH

23

Kävely- ja käsikuntoutuksesta rohkaisevia tuloksia Uudessa tutkimuksessa selvitettiin 65–85-vuotiaiden aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden kävelyja käsikuntoutuksen aikana tapahtuneita muutoksia elämänlaadussa ja toimintakyvyssä. Tutkimus on osa Kelan kehittämishanketta.

Tutkimukseen osallistuneet 270 kuntoutujaa olivat keskimäärin 72-vuotiaita, joista puolet oli miehiä.

AVH:n oli aiheuttanut suurimmalla osalla infarkti. Kunkin kuntoutujan kohdalla kuntoutusprosessi kesti vuoden. Kävelykuntoutus sisälsi painokevennettyä ja muuta kävelyharjoittelua. Käsikuntoutus puolestaan sisälsi halvaantuneen käden tehostetun käytön harjoittelua ja muuta käden harjoittelua. Kuntoutujista suurin osa oli laitoskuntoutuksessa ja noin neljännes avokuntoutuksessa.

Kävelyn laitoskuntoutujista itsenäisten kävelijöiden määrä lisääntyi 45 %:sta 63 %:iin ja kuuden minuutin

aikana kävelty matka piteni. Kävelyn avokuntoutujien kävelynopeus kasvoi ja kävelymatka piteni. Muutokset elämänhallinnassa, tasapainossa ja mielialassa jäivät kuitenkin kävelyn laitos- ja avokuntoutujilla vähäisiksi.

Käden laitoskuntoutujilla puolestaan yläraajan yleinen toiminta ja käden puristusvoima paranivat.

Käden avokuntoutujilla vastaavasti yläraajan yleinen toiminta parani ja he paransivat kohtalaisesti päivittäisten toimintojensa laatua. Muutokset mielialassa, tasapainossa ja kävelykyvyssä jäivät käden laitos- ja avokuntoutujilla vähäisiksi.

Tulosten perusteella ikääntynyttä aivoverenkiertohäiriön sairastanutta kannattaa kuntouttaa kävelyn, halvaantuneen yläraajan käytön sekä päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen parantamiseksi laitos- ja avomuotoisesti.

Apuraha kaulavaltimoahtauman tutkimukselle Oireileva kaulavaltimo­ ahtauma aivoinfarktin taustalla -tutkimushanke sai Aivosäätiön Neurologia­rahaston apurahan. Henkilökohtaisen apurahan 4 000 € sai tutkija Jani Saksi, (HUS/Molekyylineurologian tutkimusohjelma).

Valtimonrasvoittumistaudin aiheuttamat kaulavaltimoahtaumat aiheut­tavat osapuilleen joka viidennen aivoinfarktin. Tällaiset valtimomuutokset ovat ikääntyvässä väestössä yleisiä, mutta vain osa niistä aiheuttaa oireita. Tutkimus kartoittaa muun muassa aivoinfarktin aiheuttaneiden kaulavaltimoahtaumien taustalla vaikuttavia geenejä ja näiden roolia oireilevassa ahtaumassa.

Veret seisauttava tupakka Pitkälle kehittynyt ateroskleroosi eli valtimonkovettumatauti aiheuttaa valtimotukoksia, jotka voivat johtaa aivo-, sydän- tai raajainfarktiin.

Tyksin verisuonikirurgian yksikön ja Turun yliopiston Medicity-tutkimuslaboratorion yhteistyönä tehty tutkimus tuo uutta tietoa ateroskleroosin syntymekanismeista ja tupakoinnin haitoista.

Tutkimusprojektissa on löydetty uutta tietoa valtimonseinämän terveyteen ja veren hyytymisominaisuuksiin vaikuttavan puriiniaineenvaihdunnan merkityksestä.

Tupakoinnin haitallisuudesta valti24

AVH 1/2015

monkovettumataudin syntyyn saatiin vahvistusta, sillä tupakointi lisää veren hyytymisominaisuuksia.

– Tutkimustulostemme perusteella voidaan päätellä, että ateroskleroosin tyypilliset riskitekijät kuten verenpainetauti, diabetes ja ­rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, mutta erityisesti tupakointi, vaikuttavat epäsuotuisasti valtimon tervey­ delle tärkeään puriiniaineenvaihduntaan lisäämällä veren hyytymis­ ominaisuuksia, selvittää verisuonikirurgian erikoislääkäri Juho Jalkanen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Viime aikoina on julkisuudessa käyty osin perusteetontakin ristiriitaista keskustelua kolesterolilääkkeiden eli statiinien käytöstä, vaikka niillä tiedetään olevan monia hyviä vaikutuksia pelkkien kolesteroliarvojen parantumisen lisäksi.

Nyt saadut tutkimustulokset osoittavat, että statiinit vaikuttavat suotuisasti nimenomaan samaan puriiniaineenvaihdunnan mekanismiin, jota tupakointi tuhoaa.

– Tutkimustulosten avulla voidaan lääkehoitoa oikein kohdentamalla auttaa myös tupakoivia valtimonkovettumatautipotilaita. Tutkimuksem-

D-VITAMIININ VÄHYYS LAPSUUDESSA SAATTAA SUURENTAA AIKUISIÄN RISKIÄ SAIRASTUA SYDÄN- JA VERISUONITAUTEIHIN Liian vähän D-vitamiinia lapsena saavat saattavat suomalaistutkimuksen mukaan sairastua sydän- ja verisuonitauteihin muita todennäköisemmin. Riskit näkyvät valtimoissa jo 30–45-vuotiaana, tulokset osoittavat.

Tarvitaan lisää tutkimuksia ennen kuin selviää, aiheuttaako D-vitamiinin vähyys valtimoiden sisäpintojen paksuuntumista vai liittyvätkö muutokset johonkin tässä tutkimuksessa huomiotta jääneeseen seikkaan. Yhteys havaittiin kuitenkin riippumatta monista perinteisistä sydänriskitekijöistä kuten verenpainetaudista, tupakoinnista, kolesteroliongelmista ja ylipainosta.

Aiemmissa tutkimuksissa D-vitamiinin vähyys on yhdistetty muun muassa suurempaan riskiin sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja sydänkohtaukseen.

Uutispalvelu Duodecim

SYÖPÄÄN SAIRASTUVAT ALTTIITA MYÖS AIVOVERENKIERTO­HÄIRIÖILLE Syöpädiagnoosin saavat ovat yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan alttiita sairastamaan aivoverenkiertohäiriön etenkin syövän toteamista seuraavien kuukausien aikana. Riski kuitenkin pienenee vähitellen ja vuoden kuluttua sitä ei enää havaita.

Tulokset osoittivat syöpäpotilaiden sairastavan aivoverenkiertohäiriön verrokkeja todennäköisemmin varsinkin kolmen kuukauden sisällä syöpädiagnoosista, mutta riski vaihteli syöpätyypistä riippuen.

Tulokset eivät osoita mistä syöpäpotilaiden korkeampi aivoverenkiertohäiriöriski johtuu, mutta mahdollisesti syöpädiagnoosin aiheuttama stressi tai syöpähoidot selittävät yhteyden.

Tutkimus julkaistiin Annals of Neurology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

MYÖS LIEVÄSTI KOHONNUTTA VEREN­ PAINETTA KANNATTAA HOITAA Verenpaineen alentaminen lääkkeillä voi olla paikallaan, vaikka lukemat eivät olisi kovin pahasti koholla, tutkimus osoittaa.

Tulokset perustuvat kolmentoista verenpainetutkimuksen aineistoihin ja niiden yhteisanalyysiin. Tutkijat keskittyivät potilaisiin, joiden verenpaine oli 140–159 mmHg/90–99 mmHg eli lievästi kohonnut.

Riski saada aivoverenkiertohäiriö tai menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin viiden vuoden sisällä oli noin 20–30 prosenttia pienempi potilailla, jotka olivat verenpainelääkityksellä kuin verrokeilla, jotka saivat lumelääkkeitä tai -hoitoja. Hoidot eivät vähentäneet muita sydänoireita ja sairastumisia.

Analyysin tulokset viittaavat verenpaineen alentamisen todennäköisesti vähentävän aivoverenkiertohäiriöitä ja pidentävän elinikää, vaikka verenpaine ei olisi kohonnut kuin lievästi. Verenpainelääkitysten lisäksi lievä verenpainetauti voi parantua liikunnan, laihduttamisen ja ruokavaliomuutosten avulla.

Tutkimus julkaistiin Annals of Internal Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

HYVÄ KUNTO EHKÄISEE VERENPAINETAUTIA YLIPAINOSTA HUOLIMATTA me painottaa kuitenkin ehdottomasti valtimonkovettumatautia sairastavien potilaiden tupakoinnin lopettamisen merkitystä, toteaa Jalkanen.

Nyt saadut tutkimustulokset kohdentuvat nimenomaan jalkojen ateroskleroosiin, mutta ovat todennäköisesti yleistettävissä myös sydämen ja aivoverenkierron valtimotautiin.

Tutkimustulokset julkaistiin Circulation Research -julkaisu­ sarjassa.

Hyvässä fyysisessä kunnossa olevat säästyvät verenpainetaudilta muita todennäköisemmin, vaikka heille olisi kertynyt liikakiloja. Myöskään ikä ei poista hyvän kunnon suomaa suojaa.

Tutkimustulokset osoittivat, että hyvässä fyysisessä kunnossa olevista selvästi harvemman verenpaine oli koholla tutkimuksen alussa. Lisäksi heidän riskinsä sairastua verenpainetautiin seurannan aikana oli noin viidenneksen pienempi kuin huonokuntoisimpien. Tutkimuksen osallistujat olivat keskimäärin 53-vuotiaita.

Liikuntaan ja hyvään fyysiseen kuntoon liitetty suojavaikutus säilyi senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin muun muassa osallistujien ikä, paino ja mahdollinen diabetes.

Tulokset eivät osoita, miksi hyvä fyysinen kunto suojaa verenpainetaudilta, mutta aiempien tutkimusten perusteella vaikutusmekanismeja on monia.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

1/2015 AVH

25

Riikka Lyytikäinen

KORVAAMATON KOVALEVY LIIKKEELLÄ

Anne Honkanen ja Elina Karvinen

Senioritanssi villitsee ihmiset liikkumaan Varttuneemmille ihmisille varta vasten kehitetty seniori­ tanssi on erinomaista terveysliikuntaa ja osa iloista ikääntymistä. Rennoissa seuratansseissa on helposti omaksuttavat askelsarjat, joten perus­kursseille osallistuvat eivät tarvitse aiempaa tanssitaustaa. Tanssimaan voi tulla myös yksin, sillä senioritansseissa pari vaihtuu jatkuvasti.

Naisetkin voivat tanssia keskenään, jos ryhmässä on vähemmän miehiä.

S

enioritanssi on iloista, turvallista ja kepeää liikuntaa, jossa kunto ja mieli kohenevat huomaamatta. Tansseja tanssitaan joko seisten tai istuen. Monipuolinen ja hyvärytminen musiikki auttaa askelten opettelussa. Jokaisella tanssilla on oma nimi, musiikki, koreografia ja luonne.

26

AVH 1/2015

Kohottaa kuntoa ja vahvistaa muistia Senioritanssi tukee laaja-alaisesti ikääntyvän ihmisen toimintakykyä.

Tanssiminen lisää liikkumisen keveyttä, parantaa tasapainoa ja jalkojen kuntoa. Tanssimalla voi vahvistaa luustoa, edistää sydänterveyttä ja

ehkäistä muistin heikkenemistä. Lisäksi tanssi antaa oppimisen iloa ja elämyksiä sekä uusia ystäviä.

Suomessa on noin 10.000 senioritanssijaa ja viikoittaisia tanssiryhmiä toimii lähes joka toisessa kunnassa.

Ohjaajina toimivat joko liikunnan ja kuntoutuksen ammattilaiset tai ­senioritanssin ohjaajakoulutuksen käyneet vertais- tai harrastajaohjaajat. Kuka tahansa voi tehdä aloitteen senioritanssin saamiseksi omalle paikkakunnalle tai yhdistykseen. Alkuun päästään kouluttamalla paikallisia senioritanssiohjaajia.

Sinustako senioritanssiohjaaja?

Suomalaisen senioritanssin ohjaajakoulutusjärjestelmän ovat kehittäneet eurooppalaisen mallin pohjalta

yhteistyössä Ikäinstituutti ja Finlands Seniordansförbund rf. Suomenkielistä ohjaajakoulutusta on toteutettu jo vuodesta 1985 lähtien.

Ohjaajakursseja järjestävät Ikäinstituutti ja senioritanssin diplomikurssin käyneet aluekouluttajat eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä toimii noin 400 senioritanssiohjaajaa.

Seniori­tanssin kansainvälisen yhteistyön avulla tuotetaan jatkuvasti uusia tansseja ja kouluttajilla on mahdollisuus opiskella niitä kansainvälisissä tapahtumissa.

Kahden päivän senioritanssin ohjauksen peruskurssilla opitaan tanssimaan ja ohjaamaan neljätoista tanssia sekä perehdytään niiden sovellutuksiin. Lisäksi saadaan tietoa vanhenemisen ja liikunnan välisistä yhteyksistä, ryhmän ohjauksesta, senioritanssista harrastuksena sekä valmiudet senioritanssiryhmän perustamiseen.

Koulutus on tarkoitettu kaikille senioritansseista kiinnostuneille henkilöille, eikä osallistuminen edellytä liikunnallista peruskoulutusta.

Kurssimateriaaliin kuuluu tanssien ohjevihko, CD-levy ja Tanssiavainopas, johon on kirjattu tyypillisimmät ­senioritanssin otteet ja askelikot.

Peruskurssin käyneet ohjaajat voivat täydentää osaamistaan seniori­tanssin jatkokurssilla sekä täydennyskoulutuksilla, joita ovat mm. istumatanssit suomalaisiin kansantansseihin, round-tanssit ja eri maiden senioritanssiaineistot.

Senioritanssi kouluttajakoulutukseen voivat osallistua perus- ja jatkokurssin käyneet ohjaajat. Kouluttajakoulutusta järjestää Ikäinstituutti.

Anne Honkanen toimii viestintäsuunnittelijana ja Elina Karvinen toimialapäällikkönä Ikäinstituutissa.

Ikäinstituutin senioritanssi­ koulutukset vuonna 2015 Lisätietoja: www.ikainstituutti.fi/ koulutuskalenteri Aivoliiton jäsenille on tarjolla neljä maksutonta koulutuspaikkaa.

Kysy lisää: liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki, virpi.lumimaki@ aivoliitto.fi, p. 040 737 5879.

• Senioritanssi tutuksi ja tavaksi Rovaniemi 16.3.2015 • Senioritanssin ohjauksen peruskurssi Helsinki 16.–17.4.2015 Vaasa 22.−23.4.2015 • Senioritanssin ohjauksen jatkokurssi Helsinki 29.–30.10.2015 • Istumatansseja suomalaisiin kansanlauluihin Lahti 2.−3.6.2015 Pori 28.–29.10.2015 • Senioritansseja suomalaisiin kansanlauluihin Laukaa 3.−4.11.2015 Turku 10.−11.11.2015

Ruusun seniorit -ryhmä esiintyy muun muassa yhdistyksen kevät- ja joulujuhlissa.

Tanssi virkistää mieltä Turun seudun yhdistyksen Ruusun seniorit kokoaa yhteen yli kaksikymmentä tanssin ystävää kerran viikossa. Ryhmä on tarkoitettu AVH:n sairastaneiden omaisille. Tanssien koreografiat on tehty ikäihmisiä ajatellen.

– Olemme yrittäneet ottaa mukaan mahdollisimman paljon erilaisia tansseja. Ohjelmistossa on esimerkik-

si valssia, tangoa, humppaa, foksia, jenkkaa, polkkaa ja sottiisia, kertoo ohjaaja Hilkka Rantala.

Rantala on toiminut ryhmän ohjaajana kaksi vuotta ja harrastanut senioritansseja noin yhdeksän vuotta.

– Senioritanssi on hyvää liikuntaa ja aivojumppaa. Se virkistää muistia ja auttaa irtaantumaan arjen rutiineista, hän kertoo.

• Roundtanssit, Round ja Round 1 Helsinki 14.–15.3.2015 Valkeakoski 6.-7.6.2015 Tampere 14.−15.11.2015 • ISDC 2007, Saksan tanssit Helsinki 19.–20.5.2015 Nordisk Träff -2015, Ruotsin tanssit Helsinki 8.−9.12.2015 • Senioritanssin ohjaus -kouluttajakoulutus, kohderyhmänä perus- ja jatkokurssi 1:n käyneet Helsinki 18–20.11.2015

1/2015 AVH

27

Pirjo Laine

Juttu-tuvassa rohkaistuu puhumaan Afasia hankaloittaa arkea monella tavalla. Kun puhuminen ei onnistu ja ymmärtäminen on vaikeaa, ovat sosiaaliset tilanteet haastavia. Kansalaisopistojen Juttu-tupa-kurssit on suunnattu afaattisille henkilöille. Jokaisen kommunikointia tuetaan ja kaikilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua toimintaan.

A

ivoverenkiertohäiriön sairastanut on monen uuden asian edessä, kun toimintakyky ei ole enää entisellään. Kolmasosa sairastaneista saa afasian, joka vaikeuttaa puhumista ja kirjoittamista sekä puheen ja tekstin ymmärtämistä. On tärkeää muistaa, että näistä ongelmista huolimatta afaattinen henkilö on ajatteleva ja järkevä aikuinen. Hän tietää kyllä, mitä haluaisi sanoa, mutta ei kykene siihen.

Näin kävi myös Eija Pöyliölle. Hän sairasti aivoverenvuodon kahdeksan vuotta sitten ollessaan 52-vuotias.

Sen seurauksena elämä muuttui täysin.

– Opettelin kävelemään ja hoitamaan käytännön toimet terapeuttien avustuksella. Muusta elämästä selviytyminen jäi minulle itselleni.

Afasia vaikeutti arkea ja osallistumista monella tavalla. Onneksi kuulin Rovaniemen Juttu-tuvan toiminnasta, hän kertoo.

Kansalaisopistoissa järjestettävät Juttu-tupa-kurssit on suunnattu afaattisille henkilöille. Aivoliiton kehittämien kurssien päätavoitteena on ehkäistä afaattisten henkilöiden sosiaalista syrjäytymistä. Koska puhuminen on vaikeaa, monet afaattiset henkilöt jäävät helposti kotiin eivätkä

28

AVH 1/2015

Rovaniemen Juttu-tuvan osallistujia talvisella retkellä.

halua tilanteisiin, joissa joutuu kohtaamaan muita ihmisiä.

– Olin sairastuessani viisikymppinen ja aktiivinen ammattiliiton jäsen.

En kuitenkaan voinut enää jatkaa siinä tehtävässä. Mutta en myöskään halunnut jäädä neljän seinän sisälle, Pöyliö muistelee.

Muutaman kerran käytyäsi huomaat, että siellä on kivaa ja kohta jo odotat Juttu-tupa-päiviä.

Kurssilta lisää rohkeutta Juttu-tupa-kurssilla pyritään tarjoa­ maan tasavertainen mahdollisuus kommunikointiin. Kaikki opettajat on koulutettu puhevammaisen ihmisen kohtaamiseen ja kommunikoinnin tukemiseen.

Kurssilla opiskellaan uusia asioita ja järjestetään monenlaista toimintaa. Ohjelmaan kuuluu erilaisia retkiä,

vierailuja, kädentaitoja ja luentoja.

Jokaisella kerralla tehdään myös harjoituksia, jotka edesauttavat kommunikointia.

– Luemme myös lehtiä ja pohdimme yhdessä maailmanmenoa.

Kahvitteluhetki on tietenkin kaikille tärkeä, kurssille ­ osallistuva Pentti ­Simonen kertoo.

Tule mukaan toimintaan!

Kansalaisopistojen Juttu-tupa-ryhmien aika­taulut löytyvät Aivoliiton verkkosivuilta www.aivoliitto.fi. Voit kysyä ryhmän toiminnasta myös suoraan paikkakuntasi kansalaisopistosta.

Lisätietoja: Pirjo Laine, p. 050 597 7663 tai pirjo.laine@aivoliitto.fi.

Isommassa ryhmässä on mukavampi porista.

Simonen sairastui sydämen ohitusleikkauksen jälkeen vuonna 2007. Hän on ollut mukana Juttu-tuvan toiminnassa jo neljä vuotta ja aikoo jatkaa ryhmässä edelleen.

– Keskustelutaidot ovat parantuneet rohkaistumisen myötä. Muiden kanssa jutteleminen on nyt helpompaa, hän toteaa.

Myös Eija Pöyliön kommunikointi onnistuu jo paremmin ja viikot täyttyvät nyt muusta ohjelmasta. Muistot Juttu-tupa-kurssista ovat hyviä.

– Sain kurssilta uusia ystäviä ja varmuutta fyysiseen liikkumiseen. Parasta kaikessa oli kuitenkin elämänilon löytäminen, hän toteaa.

Vaikka lähtö voi tuntua vaikealta, molemmat kannustavat lähtemään rohkeasti mukaan.

– Isommassa ryhmässä on mukavampi porista. Ohjaajan avulla tulee myös helpommin ymmärretyksi, Simonen toteaa.

– Muutaman kerran käytyäsi huomaat, että siellä on kivaa ja kohta jo odotat Juttu-tupa-päiviä, Pöyliö summaa.

Pirjo Laine on Aivoliiton Juttu-tupa-verkoston vastaava suunnittelija.

Selkoilmaisu laajenee Kiinnostaako sinua, minkälainen on selkovideo tai selko-e-kirja?

Tai kuinka voit tehdä helposti selkokuvasarjoja?

Tietoa uudenlaisista selkosovelluksista ja koulutuksista: www.papunet.net/selkoilmaisu

Papunet * Selkokeskus Selkeää ja saavutettavaa viestintää

Lakimuutos yhtenäistää vammaisetuuksien myöntämisperusteita Kesäkuun alussa voimaan tuleva lakimuutos vaikuttaa siihen, että vammaisetuuksia myönnettäessä arvioidaan nykyistä selkeämmin hakijan tuen tarvetta. Samalla eri vammaisetuuksien myöntäminen yhdenmukaistuu.

Jatkossa 16 vuotta täyttäneen perusvammaistuen voi saada ilman sairaudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Se voidaan myöntää sairauden tai vamman aiheuttaman haitan perusteella.

Vammaisetuuksia ei voi enää saada pelkästään erityiskustannusten

perusteella. Tukien myöntäminen edellyttää aina vammasta ja sairaudesta aiheutuvaa haittaa tai avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta.

Erityiskustannukset voivat sen sijaan korottaa tuen määrän perustuesta korotetuksi tueksi. Erityiskustannuksia voivat olla esimerkiksi kotipalvelu-, lääkäri-, lääke- ja kuntoutuskuluja, jotka hakija maksaa itse.

Lakimuutoksen vaikutuksesta Kela voi myöntää vammaisetuudet nykyistä pitemmäksi ajaksi ja entistä useammin toistaiseksi, koska tukien saaminen ei välttämättä edellytä kus-

tannusten osoittamista. Kustannukset vaihtelevat usein, vaikka perussairaus- tai vamma pysyisikin muuttumattomana. Muutoksen myös uskotaan kohdentavan vammaisetuuksia nykyistä oikeudenmukaisemmin ja yhdenvertaisemmin.

Muutokset koskevat 1.6. tai sen jälkeen alkavia uusia vammaisetuuspäätöksiä. Ennen lainmuutosta myönnettyjen vammaisetuuksien maksu jatkuu annetun päätöksen mukaisena seuraavaan tarkistukseen asti.

Lue lisää: www.kela.fi

Aivoliitto huolissaan puhevammaisten tilanteesta Valtakunnallisesti toimineen Kommunikaatiokeskuksen työ puhevammaisten asiantuntijana, neuvojana ja opastajana on loppunut vuoden alussa Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen päättyessä. Ray on rahoittanut toimintaa vuodesta 1996.

Aivoliiton Kommunikaatiokeskus on tarjonnut palveluja afaattisille henkilöille ja heidän läheisilleen sekä perheille, joiden lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus.

Kommunikaatiokeskus on tukenut kohderyhmiensä arjessa selviytymistä tarjoamalla tietoa puhetta tukevista ja korvaavista menetelmistä sekä edistämällä näiden keinojen käyttöä. Tietoa on ollut tarjolla puhevammaisille itselleen, heidän läheisilleen, ammattilaisille ja kaikille, jotka ovat jollain tavalla tekemisissä puhevammaisten henkilöiden kanssa.

Aivoliitto on huolissaan myös siitä, että puheterapiaresurssit ovat

30

AVH 1/2015

Vesa-Matti Väärä

Kommunikaatiokeskuksen toiminta päättynyt

valtakunnallisesti riittämättömät.

Usein afasian tai kielellisen erityisvaikeuden diagnoosin saaneet joutuvat jonottamaan puheterapeutille pääsyä jopa vuoden. Henkilöt, joilla on afasia, eivät välttämättä saa puheterapiaa lainkaan.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen koskien puhevammaisten mahdollisuutta saada oikea-aikaisesti puheterapiaa ja kommunikaatioon liittyviä palveluita.

Risto Lappalainen

Marja Tervonen Kainuun aivoyhdistyksestä kertoi AVH:n ja sydäninfarktin oireista yhdistysten järjestämässä tapahtumassa Kajaanissa.

Kun hätä on tämännäköinen, soita 112 Valtakunnallista 112-päivää vietettiin 11. helmikuuta. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hanke oli mukana tärkeällä viestillä aivoverenkiertohäiriön ja sydäninfarktin tunnistamisesta. Eri puolilla Suomea järjestetyt tapahtumat keräsivät runsaasti osallistujia.

Käy katomassa videot aivoverenkiertohäiriön ja sydäninfartin oireista osoitteessa www.youtube.com/aivoliitto.

Aivoviikolla kampanjoidaan aivoterveyden puolesta Viikolla 11 vietetään Aivoviikkoa. Viikon aikana järjestetään tietoiskuja ja yleisötapahtumia eri puolilla Suomea. Suomessa Neurologiset vammaisjärjestöt haluavat Aivoviikolla kannustaa ihmisiä pitämään huolta omasta aivoterveydestään. Aivoviikon tapahtumia järjestetään yhteensä 60 maassa.

Lue lisää: www.nv.fi

Vammaisten tulkkauspalveluista viestitään esteettömästi Kelan verkkosivujen tulkkauspalvelut-sivuston uusissa videoissa sivujen sisällöstä kerrotaan selkokielellä ja puheen tukena on tukiviittomia.

Videot on suunnattu henkilöille, jotka käyttävät puhetta tukevaa kommunikaatiota tai hyötyvät muuten ääneen luetusta tekstistä tai tukiviittomista. www.kela.fi/vammaisten-tulkkauspalvelut

Päivitetty sosiaaliturvaopas pitkäaikaissairaille ja vammaisille henkilöille Opas on tarkoitettu pitkäaikaissairaita ja vammaisia edustavien järjestöjen sekä sosiaaliturvan ammattilaisten antamaa neuvontaa ja ohjausta varten. Siitä hyötyvät myös omaa sosiaaliturvaansa pohtivat henkilöt.

Opas on saatavissa sähköisessä muodossa osoitteessa www.sosiaaliturvaopas.fi.

1/2015 AVH

31

Taksimatkan omavastuu 16 vai 32 euroa?

Kela-korvattavia taksimatkoja käyttävillä kannattaa olla oman alueensa tilausnumero tallennettuna puhelimeensa. Kun matka tilataan oman alueen tilausnumerosta, asiakas maksaa matkastaan vain 16 euron omavastuuosuuden yhdensuuntaiselta matkalta. Hän saa korvauksen heti taksissa, eikä korvausta tarvitse hakea jälkikäteen.

Korvauksen saamiseksi asiakkaalla tulee olla terveydenhuollon

antama todistus (SV 67) taksimatkaa varten. Tämä 16 euron omavastuu kerryttää asiakkaan vuotuista omavastuuosuutta, joka on 272 euroa kalenterivuodessa. Tämän täytyttyä asiakas ei maksa loppuvuoden matkoistaan mitään, jos hän tilaa matkan alueellisesta tilausnumerosta.

Jos asiakas tilaa taksin muualta kuin alueellisesta tilausnumerosta, on asiakkaan omavastuuosuus korotettu 32 euroon yhdensuuntaisel-

ta matkalta. Tällöin Kela-korvauksen voi hakea vasta jälkikäteen. Tätä omavastuuosuutta ei myöskään lasketa mukaan matkojen vuotuiseen omavastuuosuuteen. Muualta tilatusta matkasta hän maksaa aina 32 euron omavastuuosuuden vaikka matkakatto olisikin täyttynyt.

Lue lisää: www.kela.fi

Kunnat toivovat yhtenäisiä omaishoidon kriteerejä, koska tällä hetkellä omaishoidon tuen hakemukset arvioidaan ja hoitopalkkioiden suuruus määritetään kunnissa hyvin erilaisilla ja osittain eri asioita painottavilla mittareilla. Tulokset käyvät ilmi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) juuri ilmestyneestä raportista.

Selvityksestä ilmenee myös, että omaishoidon tuki palvelee paremmin eläkeikäisiä kuin työikäistä väestöä. Omaishoidon tukea onkin kehitettävä monipuolisesti niin, että myös työssäkäyvien on mahdollista nykyistä sujuvammin olla esimerkiksi vammautuneen puolisonsa, erityistarpeisen lapsensa tai iäkkään omaisensa omaishoitajia.

– Kriteereitä asetettaessa on huomioitava hoidettavien erilaiset tarpeet. Fyysisen toimintakyvyn ongelmat tunnistetaan, mutta esimerkiksi psyykkisten sairauksien vaikutukset voivat yhtä lailla aiheuttaa omaishoidon tarvetta. Samoin iäkkään henkilön omaishoito eroaa suuresti lapsen omaishoidosta, sanoo erikoistutkija Anni Vilkko.

Suomessa on viimeisimpien tietojen mukaan noin 42 500 omaishoi32

AVH 1/2015

Shutterstock

Kunnat toivovat yhtenäisiä kriteerejä omaishoidon tuen myöntämiselle

tosopimuksen tehnyttä omaishoitajaa. Kuntavastausten perusteella enemmistö sekä hoidettavista että omaishoitajista on yli 64-vuotiaita.

Puolisoaan hoitavien osuus on kasvanut eniten. Kaksi kolmesta omaishoidettavasta tarvitsee runsaasti tai melko paljon hoitoa ja huolenpitoa.

– Keskimäärin 36 prosenttia omaishoidettavista olisi laitoshoidossa ilman omaishoitajaa, arvioi tutkimusprofessori Ismo Linnosmaa.

Kuntien mielestä omaishoitajien ja hoidettavien tukeminen ei ole riittävän monipuolista eikä sitä räätälöidä riittävän tapauskohtaisesti. Puolet omaishoitajista jättää vapaapäivänsä pitämättä. Heistä vajaa puolet kieltäytyi vapaista, koska eivät halunneet jättää hoidettavaansa muiden hoitoon. Sopivista sijaishoitovaihtoehdoista on pulaa ja tarjotut vaihtoehdot ovat usein laitoshoitopainotteisia.

Anna Helin-Välkky

Suomen Aivot ry:n hallituksen jäseniä ja eduskuntaryhmien edustajia: Nina Bjelogrlic-Laakso, Jyrki Rinta-Jouppi, Sari ­Sarkomaa (kok), Irma Holopainen, Tiina Viljanen, Hanna Tainio (sd), Eeva Aronen, Marja Hietanen, Jyrki Korkeila, Terhi Peltokorpi (kesk), Esa Erävalo (kd).

Suomen Aivot huolissaan tutkimuksen rahoituksesta Suomen Aivot ry kävi kertomassa aivosairauksista eduskuntaryhmille.

Tavoitteena on turvata jatkossa aivotutkimus ja sen rahoitus, jotta aivo­ sairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus voidaan turvata. Ilman riittävää rahoitusta aivosairauksien klii-

ninen tutkimus näivettyy Suomessa.

Paikalla oli Suomen Aivojen hallituksen jäseniä ja toistakymmentä kansanedustajaa tai avustajaa. Puheenjohtaja Jyrki Korkeila kävi läpi aivosairauksien kustannuksia ja aivotutkimukselle osoitettua rahoitusta.

Kansanedustajat pitivät asiaa tärkeänä ja aivotutkimuksen rahoitus on kirjattu seuraavan hallituskauden asialistalle. Aivoliitto on Suomen Aivot ry:n potilasjärjestöjäsen.

Lue lisää: www.suomenaivot.fi

Miltä aivoinfarktin liuotushoito näyttää?

Aivoliiton Yksi elämä -hanke on tuottanut videon, jossa kuvataan aivoinfarktin liuotushoidon vaiheet.

Video kertoo, miksi aivoinfarktin liuo­tushoidolla on kiire, miten päätös liuotushoidosta tehdään ja mitä sitten tapahtuu. Tapahtumia seurataan siitä, kun potilas tulee ambulanssilla sairaalaan aina AVH-valvontaosastolle saakka.

Aivoinfarktin liuotushoito – Kun se kävi niin äkkiä on tehty yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen kanssa.

Aivoinfarktin liuotushoitovideo on ensimmäinen laatuaan. Se on tarkoitettu aivoverenkiertohäiriön sairastaneille ja heidän läheisilleen.

Sen toivotaan myös palvelevan

t­erveydenhuoltoa ja alan opetusta.

Video on katsottavissa osoitteessa www.youtube.com/aivoliitto.

Videossa kuvataan, mitä liuotushoidossa tapahtuu.

1/2015 AVH

33

opastusta. Kuten tiedämme, Suomessa on aivan liian vähän puheterapeutteja, jotta he ehtisivät palvelemaan kaikkia avun tarvitsijoita.

Nyt tuo toiminta on siis päättynyt. Valitettavasti emme pysty enää vastaamaan kysymyksiin tai tukemaan yhdistyksiä puhevammaisten asioissa. Kommunikaatiokeskuksen puheterapeutit ovat siirtyneet maksullisen palvelutoiminnan piiriin; maksuton neuvonta yms. on nyt loppunut.

Uudenvuoden­ lupaus, joka pitää!

Yhdistyspostin ilmestymisaikataulu 2015 Uudenvuodenlupaus.fi-sivustolta saat 3/2015 pitkin vuotta terviikollakannustusta 15 veellisempään ja hyvinvointia edistäviikolla 20 ei tarvitse vään4/2015 elämään.

Lupausten olla suuria elämäntapojen remont5/2015 viikolla 35 teja, vaan pienilläkin päätöksillä voi pysyvästi parantaa 6/2015 viikollaelämäänsä.

40 Palvelu on osa Aivoliiton, Diabe7/2015 viikolla 45 Yksi elämä tesliiton ja Sydänliiton -hankkeen 8/2015kampanjaa, viikolla 50 joka haluaa tukea ihmisiä elämäntapamuutoksessa.

Shutterstock

Riskinä on, että RAY lopettaa myös Juttu-tupa-toiminnan rahoituksen ensi vuoden alussa!

maan rahoituksen päätyttyä.

Tiedämme, että jos puhevammaiset ihmiset ovat mukana keskusteluryhmässä, heidän on todella vaikea saada itsensä kuulluksi ja ymmärretyksi. Tästä syystä heidät usein myös ohitetaan ja unohdetaan. Nyt on tärkeää muistuttaa asiasta. Samalla on tärkeä tehdä tunnetuksi Aivoliiton paikallisyhdistysten toimintaa tuleville kansanedustajille. Nämä ehdokkaat ovat Aivoliiton ja Maaseudun Terveys- ja paikallisia ihmisiä, nykäiskää heitä hihasta ja kutsuLomahuollon tuettujen lomien haku kaa keskustelemaan.

Vielä ehdit hakea tuetuille lomille

Talvisin terveisin Tiina Viljanen toiminnanjohtaja

on nyt käynnissä. Lomavaihtoehtoihin voit tutustua Aivoliiton verkkosivuilla www.aivoliitto.fi. Lomat on myös esitelty AVH-lehdessä 4/2014.

Lisätietoja: järjestösuunnittelija Johannes Hietala, p. 040 543 7289, johannes.hietala@aivoliitto.fi

Aivoliitto on nyt somessa Tykkää meistä Facebookissa ja seuraa Twitterissä.

Aina tuoretta asiaa!

Aivoliitto Puhetta Suomen Nuortentalo Yksi elämä @Aivoliitto @yksi_elama

Käy kuuntelemassa Ile Jokisen tarina työhön palaamisesta aivo­ verenvuodon jälkeen Aivoliiton verkkosivuilta www.aivoliitto.fi tai Facebookissa www.facebook.fi/aivoliitto.

2 Läheinen – HALUATKO VERTAISTUKIHENKILÖKSI? Tarvitsemme lisää vertaistukihenkilöitä läheisten tukitoimintaa varten. Olemme kouluttaneet noin 200 vertaistukihenkilöä, mutta läheisiä on mukana vain kymmenkunta. Tämä on aivan liian vähän.

Sairastuneen läheiset tarvitsevat tuekseen henkilöitä, jotka ovat itse olleet samankaltaisessa elämäntilanteessa ja ymmärtävät sen henkisen taakan, joka sairastuminen perheelle aiheuttaa. On tärkeää, että läheisellä on henkilö, joka kuuntelee ja ymmärtää muuttuneessa elämäntilanteessa.

Luontopainotteinen vertaistukihenkilökoulutus sairastuneen läheisille Aika ja paikka: 12–14.6.2015, Piispalan nuorisokeskus, Kannonkoski Hinta: Omavastuu 80 €/henkilö 2 hh, 110 €/henkilö 1 hh Järjestäjä: Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hanke Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet toimia läheisten vertaistukihenkilönä.

Vertaistukihenkilöiden koulutuksessa painopiste on kahdenkeskisessä kohtaamisessa.

Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat oman henkilökohtaisen kokemuksensa ja koulutuksessa saamiensa oppien avulla tukea tuettavaa selviämään haastavassa elämäntilanteessa ennalta sovittujen raamien puitteissa. Toimimme kurssin aikana paljon luonnossa.

Tule mukaan ensimmäiselle sairastuneiden läheisille suunnatulle vertaistuki­kurssille!

AVH-yhdistysten jäsenten ilmoittautuminen 12.5. mennessä verkkosivulla http://urly.fi/i0b.

Voit ilmoittautua myös Risto Lappalaiselle, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@aivoliitto.fi.

Peruutukset tulee tehdä viimeistään viikkoa ennen koulutusta, jolloin osallistumismaksua ei veloiteta.

Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio_(avh)/koulutukset/koulutuskalenteri

34

AVH 1/2015

Vesa-Matti Väärä

Ajankohtaista kuntoutuksesta

Aivoliiton AVH-kurssit 2015

K

urssiesite ilmestyi AVH-lehden 4/2014 välissä. Sieltä löydät kaikki tämän vuoden AVHkurssit, jotka järjestetään Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa.

Tänä vuonna kursseja kohdennetaan enemmän työikäisille, koska ha-

kemusten määrä on tässä kohderyhmässä noussut. Toukokuun kurssi on suunnattu ensisijaisesti alle 40-vuotiaille ja syyskuun työikäisten kurssi läheisineen alle 50-vuotiaille. Kursseihin on tullut kurssiesitteen painamisen jälkeen myös lisäys: järjestämme

ruotsinkielisen sopeutumisvalmennuskurssin syyskuussa.

Kelan matkakorvausten omavastuuosuuteen on tullut vuoden alusta muutos, omavastuu nousi 14,25 eurosta 16,00 euroon.

KESÄN JA ALKUSYKSYN AVH-SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT: Kurssinumero ja kohderyhmä

Ajankohta

7) Laatua elämään -kurssi, ensisijaisesti alle 40-vuotiaat 11.5.–16.5.2015

Hakuaika

Rahoitus

13.3.

Ray

23)

Työikäiset läheisineen

25.5.–30.5.2015

25.3.

Ray

31)

AVH-perhekurssi

22.6.–26.6.2015

22.4.

Ray

13)

Yli 65-vuotiaat läheisineen

10.8.–15.8.2015

12.6.

Ray

24)

Työikäiset läheisineen, ensisijaisesti alle 50-vuotiaat

7.9.–12.9.2015

6.7.

Ray

5.10.–9.10.2015

4.7.

Kela

3)

Kelan kommunikaatiokurssi (5 vrk + 5 vrk + 5 vrk)

8.2.–12.2.2016

29.8. –2.9.2016

8) 19)

Laatua elämään -kurssi, työikäiset

21.9. –26.9.2015

20.7.

Ray

Ruotsinkielinen kurssi

21.9. –26.9.2015

20.7.

Ray

Hakeminen kursseille Raha-automaattiyhdistyksen kursseille saat hakemuksen Aivoliitosta tai verkkosivuilta www.aivoliitto.fi.

Jos haet Ray:n kurssille, toimita hakemus liitteineen suoraan Aivoliittoon. Kelan kommunikaatiokursseille haetaan Kelan hakulomakkeella

KU 132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU 104 (vaikeavammainen kuntoutus) ja hakemus liitteineen toimitetaan suoraan Kelaan. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin suositus kurssille tai kuntoutussuunnitelma, jossa kurssi on mainittu. Hakemuslomakkeiden liitteet eivät saa olla vuotta vanhempia.

Kaikista kursseihin liittyvistä a­ sioista voit kysyä kurssisuunnittelijoiltamme Sari Hietaselta tai Kirsi Lönnqvistiltä. Myös palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ja kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund vastaavat mielellään kysymyksiisi. Yhteystiedot löydät tämän lehden sivulta 51. Ota rohkeasti yhteyttä!

1/2015 AVH

35

Luomuliikunta on vastaisku liialliselle istumiselle Istumistutkija Arto Pesola on julkaissut Luomuliikunnan työkirja -teoksen, joka sisältää konkreettiset ohjeet aktiivisempaan arkeen ja luomuliikuntaan, joka on vastaisku liialliselle istumiselle.

– Suurin virhe, mitä ihmiset tekevät kerrasta toiseen elämäntapamuutoksen kynnyksellä, on asettaa mahtipontiset tavoitteet. Sen jälkeen he rypevät itsesäälissä oman saamattomuutensa edessä. He tuntevat huonoa omaatuntoa, kun eivät harrasta tarpeeksi liikuntaa pari kertaa viikossa. Samalla he saattavat istua huonossa asennossa 13 tuntia päivässä viikosta toiseen. Pienet usein toistuvat teot ovat taatusti tehokkaampia kuin suuret teot, jotka jäävät tekemättä.

Istumisen lisääntyminen on tapahtunut kovin vaivihkaa, koska yleensä emme edes ajattele istumistamme. Ensimmäinen käytännön askel on muuttaa suhtautumista liikuntaan. Liikunta ei ole vain tavoitteellista kuntoilua, vaan se on kaikkea pientäkin aktiivisuutta arjessamme. Juuri

on runsaasti taukoliikuntaohjeita ja neuvoja istumisen vaarojen vähentämiseen.

Arto Pesola on liikuntafysiologi ja väitöskirjatutkija liikuntabiologian laitoksella Jyväskylän yliopistossa.

Pesolan aiheena tutkimuksessa ovat istumisen terveyshaitat sekä terveyden edistäminen arkiaktiivisuuden avulla.

Arto Pesola: Luomuliikunnan työkirja.

Fitra Oy 2015.

tuo pieni aktiivisuus on tehokkainta istumisen haittojen poistamiseen.

Luomuliikunnan työkirjan tarkoituksena on tehdä aktiivisesta valinnasta se normaali valinta. Kirja kertoo käytännön askeleet aktiiviseen arkeen. Siinä käydään muun muassa läpi erilaiset työasennot ja mukana

Liikuntaa lääkkeeksi Jokaisella on terveys ja siitä on tarpeen pitää huolta. Monilla on myös sairauksia ja niitä on hoidettava sekä omin että ammattiauttajien voimin.

Kertynyt tutkimusnäyttö osoittaa, että liikunta on terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon vaikuttava, turvallinen ja taloudellinen keino. Liikunta on näihin tarkoituksiin myös monien muiden keinojen kanssa kilpailukykyinen ja useimpien käytettävissä oleva keino.

Ilkka Vuoren Liikuntaa lääkkeeksi -kirjan tavoitteena on antaa lukijoille luotettava tieto perustaksi liikunnan käytölle oman tai läheisten terveyden hyväksi. Kirjassa on korostettu periaatetta ”pidä se yksinkertaisena” ja painotettu liikuntaa, jota useimmat henkilöt voivat toteuttaa itse joko välittömästi tai lyhyen opastuksen turvin.

Kirjassa käsitellään yleisimmät terveysaiheet, joissa liikunnan on osoitettu olevan vaikuttavaa. Kir-

Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila.

Mielen ruokaa Sinikka Piipon Mielen ruokaa -kirja kertoo, miten ruoka ja sen eri ainesosat vaikuttavat mieleemme. Se selvittää, miten aivot, hermosto ja muisti toimivat ja millaisia ruoka-aineita ja lisäravinteita tarvitsemme ylläpitääksemme ja parantaaksemme muis­ tiamme ja kognitiivisia kykyjämme.

Kasvit ja ravinto vaikuttavat terveyteemme kokonaisvaltaisesti. Oikealla ravinnolla voi myös helpottaa stressiä, ahdistusta, masennusta, uupumusta ja unettomuutta. Teos esittelee suuren määrän mieleen positiivisesti vaikuttavia marjoja, yrttejä, mausteita ja monia muita ruokaaineita.

Kirja on käytännön opas kaikille, jotka haluavat parantaa elämän­ laatuaan ja henkistä jaksamistaan.

FT Sinikka Piippo on kasvitieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän on kirjoittanut noin 260 tieteellistä ja populaaria artikkelia ja julkaisua.

Sinikka Piippo: Mielen ruokaa – Ravinnon vaikutus muistiin, jaksamiseen ja henkiseen tasapainoon.

Minerva Kustannus Oy 2014.

jassa esillä ovat muun muassa aivo­ verenkiertohäiriöt, alaselkäkipu, diabetes, korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine, muistisairaudet, uni ja unihäiriöt sekä kymmenet muut terveysaiheet.

Jokaisesta aiheesta kuvataan pääpiirteittäin oireet ja löydökset, syntytapa ja vauriot, eteneminen ja ennuste sekä hoidon päälinjat ja tärkeimmät vaikutettavissa olevat sairastumisen riskiä lisäävät ja vähentävät tekijät. Liikuntaa tarkastellaan

Leppoisa opas huusholliin mullistaa laiskankin suhteen kodinhoitoon Miten pestä vessa kahdessa minuutissa tai suunnitella kerralla viikon ateriat? Mitkä ovat ne muutamat siivousvälineet, joilla selviää liasta kuin liasta? Kuinka saada tilaa tavara­ kaaokseen?

Saara Henrikssonin ja Aino-Maija Leinosen Leppoisa opas huusholliin vie lukijan hauskaan, ekologiseen ja simppeliin arkeen. Kenenkään koti ei ole koko ajan mallikunnossa. Kirja innostaa unohtamaan täydellisyyden ja löytämään oman tavan siivota. Oikeilla välineillä se ei olekaan niin vaivalloista. Pienten rutiinien avulla arki rullaa ja löysäilyyn jää aikaa.

Kirja sisältää paljon käytännön siivousvinkkejä, jotka kenen tahansa on helppo toteuttaa. Kirjassa käydään läpi kodin tilat siivouskomerosta lastenhuoneeseen sekä annetaan vinkkejä viidestä eri siivouksesta: paniikkirutistus, viikkosiivous, sairastupasiivous, laiskan sunnuntain intervallisiivous sekä viimeinen pelastusyritys. Oppaasta saa vinkkejä myös taloudenpitoon.

Saara Henriksson on kirjailija, toimittaja ja kotityöläinen, joka kotoa 17-vuotiaana muuttaessaan ei ollut eläessään pessyt koneellista pyykkiä.

Aino-Maija Leinonen on siivousalan ammattilainen ja ammattijär-

yhtenä sairauksien riskiin, kehittymistapoihin, oireisiin, löydöksiin, seu­ rauksiin jne. liittyvänä ja vaikuttavana tekijänä.

Tutkimusnäytön perusteella otetaan kantaa, millä perusteilla liikunnan käyttö on asianmukaista ja millaisia ja minkä asteisia vaikutuksia liikunnalla on odotettavissa. Lopuksi esitetään kuhunkin aiheeseen pätevä liikuntaohjelma.

Kaikki kirjassa esitetyt tiedot ja kannanotot perustuvat mahdollisim-

jestäjä, joka kiinnostui ekologisista pesuaineista ja siivousmenetelmistä esikoisen ollessa vauva. Hän on työskennellyt kodinhoitajana ja kotisiivoojana, joten hänellä on paljon kokemusta ja näkemystä siitä, miltä tämän päivän kaupunkilaiskodeissa todella näyttää.

Saara Henriksson & Aino-Maija Leinonen: Leppoisa opas huusholliin.

Into Kustannus 2014.

man luotettavaan, pätevään ja ajantasaiseen tutkimustietoon, erityisesti tutkimusten yhteenvetoihin ja niistä tehtyihin tilastollisiin analyyseihin.

Liikuntaa lääkkeeksi -kirja on ”laajennettu ja uudistettu painos” verkossa olevasta Liikuntalääke-työkalusta http://www.potilaanlaakarilehti.fi/ palvelut/liikuntalaake/.

Ilkka Vuori: Liikunta lääkkeeksi. readme.fi 2015.

1/2015 AVH

37

Vakava sairaus haastaa parisuhteen Vakava sairaus muuttaa aina parisuhteen dynamiikkaa.

Suhteeseen voi tulla mukaan salailua, mustasukkaisuutta ja pelkoa.

Mutta voi suhteeseen tulla lisää myös uskoa, toivoa ja rakkautta. ”Ei sairastunutta tarvitse säästää normaalilta elämältä.

Sairastuneelle pitää antaa mahdollisuus kuntoutua ja toipua. On parempi antaa sairastuneen elää mahdollisimman täysvaltaisena perheenjäsenenä kuin eristää kuplaan.”

Sairastuminen ja elämä vakavan sairauden kanssa vaativat surutyön. ”Vastaanotolla näen, miten usein surutyö on jäänyt kesken. Tilalle on tullut katkeroituminen. Joskus käy niin, että sairastunut syrjii itse itseään ja polttaa sillat ympäriltään. Hän ottaa uhrin roolin, eikä pääse tästä eteenpäin.” ”Jos suhde on palanut loppuun, ero voi olla parempi ratkaisu.

Tämä silloin, jos on tultu mahdottoman eteen.”

Ensimmäinen vuosi kuluu helposti siihen, että sairaus opitaan tuntemaan. Tämä koskee niin sairastunutta kuin hänen läheisiään. Hyviä avun ja tuen lähteitä ovat potilasjärjestöt ja niiden paikallisyhdistykset. ”Parisuhdeasiat tulevat akuutin sairastumisvaiheen jälkeen silloin, kun on tullut aika miettiä, mitä meille pariskuntana on tapahtunut”, kertoo seksologien johtava asiantuntija Tarja Santalahti Väestöliitosta. Hän on 20 vuoden aikana ohjannut parisuhdekysymyksissä 300–400 pariskuntaa.

Tutustu – hyväksy – rakenna Vakavaa sairautta ei toivo kenellekään, mutta Santalahti löytää tilanteesta jotain hyvääkin. ”Se on aika ja paikka muutokselle. Samalla tavalla, kun ehkä joutuu muuttamaan elintapojaan, voi suhteen sisällä tulla mahdollisuus miettiä muutoksia.”

Kun sairaudesta tietää riittävästi, pääsee irti ennakkoluuloista ja vääristä tiedoista. Jo se auttaa.

Pariskunnat tulevat vastaanotolle yleensä yhdessä, mutta heitä tavataan myös erikseen. Tällöin voidaan keskustella niistä asioista, joista ei haluta keskustella yhdessä. Sairastumisen yhteydessä mietitään, mitä on menetetty ja mitä on jäljellä.

”Kaikista unohdetuimpia ovat terveet kumppanit. Terveen kumppanin pitää aina ymmärtää, auttaa ja kannatella.

Terve osapuoli palaa helposti loppuun. Toivonkin, että jokainen appivanhempi, serkku ja sisarus kannattelisi paria, loisi toivoa ja valaisi uskoa.”

Molemmat voivat käydä läpi samoja tunteita, esimerkiksi kokea pelkoa tai arvottomuutta. Hyvin yleistä on Santalahden mukaan mustasukkaisuus. ”Helposti myös terveeltä rajataan oikeus olla terve.”

”Hyväksymisen kautta voi miettiä, mitä on menettänyt ja mitä on jäljellä. Näistä rakennetaan uudelleen.”

Salaiset elämät Mielenkiintoista Santalahden mukaan on se, miten paljon salaisuuksia perheen sisälle voi olla syntynyt sillä perusteella, ettei sairastunutta tohdita rasittaa. Ikävät asiat jätetään kertomatta.

Teksti: Eija Seppänen Kuva: Markku Liukkonen

LISÄTIETOJA: Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton oppaat, ohjeet ja nettipalvelut löytyvät osoitteesta: www.yksielama.fi Väestöliton parisuhdekeskuksen valtakunnallinen neuvontapuhelin toimii palvelunumerossa 0800 183183, www.vaestoliitto.fi

Yksi elämä on Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteinen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hankekokonaisuus.

Rasvoissa on eroja Rasva sisäelinten ympärillä on isompi terveysriski kuin rasva ihon alla. Paras lääke on kestävyysliikunta.

Lajin voi valita itse. ”Viskeraalinen eli vatsaontelorasva sotkee sekä maksan että verenkierron sokeriaineenvaihdunnan. Tästä voi seurata moninkertainen riski sairastua verenkiertoelimien sairauksiin tai tyypin 2 diabetekseen.”

LIKES-tutkimuskeskuksen liikuntafysiologi Jarmo Heiskanen on SuomiMies seikkailee -testauspäällikkö. Tämä Kunnossa kaiken ikää -ohjelman rekkakiertue on kannustanut suomimiehiä terveeseen elämään vuodesta 2007.

Testattu on lähes 40 000 miestä. Tämän vuoden yli 9000 testituloksen mukaan kolmanneksella on paljon parannettavaa elintavoissaan ja liikuntatottumuksissaan. Nuorten miesten ennuste 30 vuoden päähän on vielä huonompi.

Yksinkertaisia asioita, omia valintoja. Syöt usein pieniä

annoksia, lisäät kasviksia, juureksia ja marjoja, vähennät roskaruokaa ja sokeri- sekä alkoholijuomia. Kulutat energian liikkuen. ”Hyvä mittari on 10 000 askelta vuorokaudessa. Monilla se kertyy jo työmatkakävelystä.”

Motivaatioksi riittänee tuore tutkimustulos, joka vahvistaa fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kulkevan tiukasti käsi kädessä.

”Hyvä uutinen on se, että tulos sai monet pohtimaan elintapojaan.”

Vatsaontelorasva syntyy syöden Eniten sitä on todettu liikkumattomilla miehillä. Naiset tosin kirivät eroa umpeen.

Työikäisistä 30 prosentilla vatsaontelorasvan taso on terveyden kannalta liian korkea. Ennen ongelma oli suurempi miehillä, mutta uusimman tutkimustiedon mukaan tilanne on yhtä paha myös naisilla.

Ongelma lisääntyy iän myötä, mutta jo parikymppistenkin keskivartalossa näkyy huolestuttavaa kasvua.

Peilin ohella oivia todistajia ovat mittanauha ja näppituntuma. Kun miehen vyötärönympärys on yli 100 cm, ja naisen yli 90, on syytä havahtua, etenkin jos sormien väliin jää pelkkää pinkeää.

Lätkälegenda Juhani Tamminen osallistui Yksi elämän fillarihaasteeseen Turun SuomiMies seikkailee -päätöstapahtumassa. Vierellä tsemppasi Aivoliiton projektisuunnittelija Ville Niemi.

Rasvasta voi päästä eroon ”Paras lääke on kestävyysliikunta. Lajin saa itse valita. Kun vielä kohentaa ravintotottumuksia, tulee tulosta”, vakuuttaa Heiskanen.

LISÄTIETOJA: Tukea painonhallintaan ja elintapamuutoksiin osoitteesta: www.pienipaatospaivassa.fi

Teksti: Hannele Niemi Kuva: Markku Liukkonen

www.yksielama.fi

AIVOLIITTO KOULUTTAA Aivoliiton koulutuskalenteri löytyy www.aivoliitto.fi-sivuston etusivulta. Vasemmassa reunassa on pikalinkki AVH-­ koulutuskalenteri. Kalenterista näet kaikki koulutukset ammattilaisille. Voit tulostaa niiden ohjelmat ja ilmoittautua ­kalenterin kautta koulutuksiin.

KOULUTUKSIA AMMATTILAISILLE

Neurologinen allasterapia aikuisille

Aika: 9.4.2015 klo 8.30–12.30 Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku Kohderyhmä: Fysioterapeutit Kouluttaja: Fysioterapeutti Päivi Liippola Hinta: 100 €, sisältää opetuksen ja kahvit Koulutukseen otetaan 12 osallistujaa. Ilmoittautuminen Aivoliiton AVH-koulutuskalenterin kautta.

Trimmi-koulutus Aika: 10.4.2015 klo 9.00–12.00 (13.00) Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku Kohderyhmä: Fysioterapeutit Kouluttaja: Vesa Kälviäinen, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry Hinta: 70 €, sisältää opetuksen Koulutukseen otetaan 20 osallistujaa. Ilmoittautuminen Aivoliiton AVH-koulutuskalenterin kautta. ”Koulutus vastaa viranomaisohjeissa mainittua vuosittain vaadittua turvallisuuskoulutusta. Trimmi-kurssia käytetään myös määriteltäessä henkilön riittävää pelastustaitoa ko. kohteeseen, kun kyseessä ei ole yleisöuintiin verrattava toiminta (opettaja, ohjaaja tms. vesiliikunnanohjaus).” (SUH)

AVH-yhdyshenkilöiden koulutuspäivät Aika: 11.–12.5.2015 Paikka: Pasilan kirjaston auditorio, Helsinki Kohderyhmä: AVH-yhdyshenkilöt, muut kiinnostuneet Hinta: AVH-yhdyshenkilöt 30 €/pvä, muut 50 €/pvä, sisältää opetuksen ja kahvit Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi Ohjelma ja ilmoittautuminen AVH-koulutuskalenterin kautta.

Tunne pulssisi -verkkokoulutus Aika: toukokuussa Hinta: 30 € Ilmoittautuminen AVH-koulutuskalenterin kautta.

AVH-päivät Aika: 28. –29.10.2015 Paikka: Paasitorni, Helsinki Ohjelma seuraavassa AVH-lehdessä ja huhtikuussa AVHkoulutuskalenterissa.

AVH-osaaja, 10 op Seuraava koulutus alkaa tammikuussa 2016. Hakuaika syksyllä.

40

AVH 1/2015

HALUATTEKO KOULUTTAA KOKO TYÖYHTEISÖÄ Millaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Koulutus räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi:

Puhutko afasiaa? Keinoja kommunikoinnin helpottamiseksi (SCA®) Käytännönläheinen koulutus, jossa on lyhyt teoriaosuus ja paljon ohjattuja harjoituksia ja esimerkkejä kommunikointikeinoista tarpeidenne mukaan sovellettuina. Koulutuksen kokonaiskesto on runsaat kolme tuntia. Osallistujamäärä enintään 20 henkilöä. Kouluttajina toimivilla puheterapeuteilla on SCA-kouluttajan pätevyys.

Kun kuntoutujalla on kognitiivisia vaikeuksia Ohjeita arjen selviytymiseen: miten ottaa muisti-, hahmottamis-, keskittymis- yms. ongelmat huomioon arjen toiminnoissa. Voidaan yhdistää myös afasiakoulutukseen.

AVH:n nykyhoito ja kuntoutus Koulutus käsittää neljä koulutuspäivää: 1. AVH sairautena. Ennaltaehkäisy, oireet ja vaikutus toimintakykyyn.

2. Fyysinen toimintakyky.

3. Neuropsykologiset erityishäiriöt, kommunikaatio.

4. Kokonaisvaltainen kuntoutus.

Omaisten ohjausta käsitellään kaikissa koulutusosioissa.

Kouluttajina toimivat fysioterapeutti, puheterapeutti, psykologi ja toimintaterapeutti.

Tunne pulssisi – Ehkäise aivoinfarkti ottamalla kiinni eteisvärinästä Noin neljän tunnin koulutus, jossa käydään läpi aivo­ infarktin ja eteisvärinän teoriaa ja yhteyksiä sekä opetellaan tunnustelemaan pulssia ja opettamaan pulssin tunnustelua asiakkaille/potilaille luontevana osana työtä.

Kysy lisää: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi

KOULUTUKSIA VAPAAEHTOISTOIMIJOILLE

Luontopainotteinen vertaistukihenkilökoulutus läheisille Aika ja paikka: 12.–14.6.2015, Piispalan nuorisokeskus, Kannonkoski Hinta: Omavastuu 80 €/henkilö 2 hh, 110 €/henkilö 1 hh Järjestäjä: Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hanke Lisätiedot: Risto Lappalainen, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@aivoliitto.fi Katso koulutuksen mainos lehden sivulta 34.

SoveLin Liikkeelle-peruskoulutus Aika ja paikka: 19.–20.9.2015 Mikkeli; 26.–27.9.2015 Turku; 3.–4.10. Kokkola Lisätiedot: virpi.pennanen@soveli.fi, p. 040 551 4468, www.soveli.fi

Ikäinstituutin senioritanssikoulutukset Koulutukset löytyvät lehden sivulta 27.

TAPAHTUMAKALENTERI KEVÄÄN TAPAHTUMIA

Aivoviikko Aika: 9–15.3.

Yleisötilaisuuksia ja tapahtumia eri puolilla Suomea.

Lisätiedot: www.nv.fi

Kansainvälinen AVH-päivä Aika: 10.5.

Tapahtumia eri puolilla maata.

Aivoliiton liittokokous Aika ja paikka: 23.5., Tampere Kokouksessa mm. vahvistetaan pitkän aikavälin ­tavoitteet ja strategiat sekä valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja ja jäsenet seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Suvipäivä Suvituulessa

tapuis Vallataan liikun

to t

ön! ö t t y ä k n e d i ä k k iä a – järjestä tapahtum n ee es te as ha u rt Ta ukokuussa 2015! liikuntapuistossa to

ia materiaaleja töösi maksuttom Tarjoamme käyt paan voimavertaisohjaajan op markkinointiin sekä istossa. ittelusta liikuntapu ja tasapainoharjo än vertaisohjaaja suton yhden päiv ak M un ut lline nnö tta oi Sää peimmin ilm voima- ja tasapainokoulutus 40:lle no aan harjoittelu pitää ! Ilmoittaudu muk neelle huhtikuussa kropan kunnossa ja oitteessa mielen virkeänä!

7.1.–31.3.2015 os .fi

imaavuosiin

www.liikkeellavo

Aika ja paikka: 10.6., Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku Avoimet ovet Suvituulessa. Ohjelma ilmestyy ­keväällä Aivoliiton verkkosivuilla www.aivoliitto.fi.

1/2015 AVH

41

YHDESSÄ – postia yhdistyksiltä –

Minun tarinani

O

Päijät-Hämeen aivohalvaus- ja afasiayhdistys 35 vuotta Päijät-Hämeen aivohalvaus- ja afasiayhdistys juhli 35-vuotisjuhliaan komeissa puitteissa Kurssikeskus Siikaniemessä Lahdessa.

Pekka Ollila

li tammikuun 26. päivä 2012 aamulla. Tyttäreni Mona soitti siskolleni, voisiko hän käydä katsomassa minua. En ollut vastannut lukuisiin puheluihin ja töistä soitettiin monta kertaa. Siskoni kiiruhti kotiini. Ensin hän soitti ovikelloa, en avannut. Siskoni haki vara-avaimet, jotta pääsi sisään.

Siskoni kertoi, että makasin lattialla. Olin jotenkin saanut mattoa peitoksi. Olin hereillä ja jotenkin ymmärsin, että nyt tuli apua.

Ambulanssi tuli nopeasti ja minut kiidätettiin ensihoidon jälkeen Helsinkiin Meilahteen. Alettiin hakea aikajanaa, milloin aivoverenkiertohäiriö oli tullut. Lääkärit totesivat liuo­tushoidon olevan myöhäistä.

Meilahdessa pyysivät tyttäreltäni Monalta luvan saada kokeilla uutta hoitomuotoa. Hoito konsultoitiin videon välityksellä Saudi-Arabiasta.

Sairastumisen jälkeen olin pyörätuoli­ potilas. Puhetta ei tullut ollenkaan, kirjaimia en tuntenut, mutta ymmärsin paljon kuulemaani.

17.2. pääsin Kiljavalle kuntoutukseen, joka oli tosi hyvä asia. Sieltä sain tosi hyvää kuntoutusta, ja jo viikon päästä seisoin hetken ilman tukea.

Viikkojen päästä pääsin omaan asuntoon Järvenpäähän. Kuntoutukset jatkuvat ”siviilissä”.

Siskoni on todennut, että olen ollut tosi sitkeä. Se on myös ollut osana, että tilani ja kuntoni on hyvä.

Elämää AVH:n jälkeen Tällä hetkellä asun omassa kodissa Kajaanissa. Pyrin tekemään henkilökohtaiseen elämään kuuluvat asiat

LÄHETÄ POSTIA

42

AVH 1/2015

itsenäisesti. Joihinkin asioihin tarvitsen apua, kuten kommunikointiin.

Minulle on myönnetty Kelan puhevammaisten tulkkauspalvelua 180 tuntia vuodessa. Minulla käy apunani kommunikointiin liittyvissä asioissa puhevammaisten tulkki. Lisäksi olen saanut henkilökohtaisen avustajan.

Hän käy luonani 10 tuntia viikossa.

Minulla on käytössäni turvapuhelin. Minulla on mahdollisuus käydä kuntoutusjaksolla kolme viikkoa vuodessa ja jaksot ovat kerrallaan viikon mittaisia. Kuljetuspalvelua käytän asioimisiin kaupungille.

Minulla on ystäviä Kajaanissa, koska olen syntyperältäni kajaanilainen.

Harrastuksia minulla on viikoittain, kuten afasia-kerho Tutun Tuvalla, Juttu-tupa-kurssi Kaukametsässä ja vesijumppa. Käyn myös Validia-palveluiden päivätoiminnassa kaksi kertaa viikossa. Olen aloittanut yksityisoikeuden perusopinnot Itä-Suomen yliopistossa.

Olen aika tyytyväinen elämääni.

Koen olevani hyvin elämänhaluinen.

Rauni Heiskanen Kainuun Aivoyhdistyksen jäsen

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.avh@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 2/2015 tarkoitetut aineistot 30.4.2015 mennessä.

Virpi Lumimäki

Kisatunnelmia Vaasasta.

Boccia-mestaruus 2014 Pirkanmaalle Aivoliiton boccia-mestaruudesta pelattiin Vaasassa 29.11.2014. Mestaruuden voitti Pirkanmaan AVHyhdistyksen I-joukkue. Voittajajouk­ kueessa pelasivat Asser Hallikainen, Veikko Kylkilahti ja Pauli Hietala.

Mukana oli yhdeksän joukkuetta Etelä-Pohjanmaan ja Satakun-

nan AVH-yhdistyksistä ja kerhoista.

Aivoliitto kiittää Etelä-Pohjanmaan ­AVH-yhdistystä turnauksen järjestämisestä.

Vuoden 2015 mestaruudesta kisataan touko–kesäkuussa.

Pohjois-Pohjanmaan aivoyhdistyksen tuettu loma jäsenille Pohjois-Pohjanmaan aivoyhdistys järjestää tuetun kylpyläloman ­jäsenilleen. Lomalle voi hakea perheenjäsenten kanssa. Vaikeavammaisella voi olla mukana henkilökohtainen avustaja, jonka lomakustannukset maksaa Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto. Lomalle otetaan 30 henkilöä.

Aika: 6.–11.9.2015 Paikka: Kylpylähotelli Sani, Kalajoki Hakuaika: 6.6.2015 asti Hinta: 20 €/vrk/hlö eli koko loman omavastuu 100 €/hlö. Alle 17-vuo­ tiailta ei peritä maksua.

Hintaan sisältyy täysihoito, majoitus

TULOKSET: Pirkanmaa I Seinäjoki I Pirkanmaa II Satakunta I Vaasa Satakunta III Alavus Satakunta II Seinäjoki II

16 pist.

14 pist.

12 pist.

9 pist.

7 pist.

4 pist.

4 pist.

3 pist.

3 pist.

Pieksämäellä tapahtui

Pieksämäellä järjestettiin terveyskahden hengen huoneissa, loma­ messut 24.1.2015 teemalla Mielen paikan allasosaston ja kuntosalin hyvinvointi. Messut avasi Mielenterkäyttö, yleinen vapaa-ajan ja ryhmän veysseuran puheenjohtaja Ritva-Heohjelma. Matkat jokainen kustantaa linä Äijö. Musiikista vastasi Kanttori itse.

Alexi Juhanpelto.

Haku Maaseudun Terveys- ja Puhujina oli tohtori Pentti AraLoma­huollon verkkosivujen www. järvi ja psykiatrian erikoislääkäri mtlh.fi kautta sähköisesti. Hakukaa- Esko Pulkkinen. Messuilla esitteli vakkeen voi myös tulostaa ja postittaa toimintaansa 30 eri järjestöä. Helena osoitteeseen Maaseudun Terveys- ja Koponen ja Hilkka Larinoja edustiLomahuolto, Mannerheimintie 31 B vat Mikkelin seudun AVH-yhdistystä 20, 00250 Helsinki. Hakukaavakkeita ja jakoivat tietoa toiminnasta. Tohtori voi myös tilata Risto Lappalaiselta, Arajärvi kävi tutustumassa Aivoliiton p. 040 543 7290, risto.lappalainen­@­ esitteisiin. Tapahtumaan oli saapunut aivoliitto.fi. yleisöä lähes 500 henkilöä.

Helena Koponen Mikkelin seudun AVH-yhdistys ry

1/2015 AVH

43

Mattka ka agentit

Tarvitsetko tietoa aivoverenkiertohäiriöistä?

Tilaa tai tutustu verkossa riöt ja

ertohäi

renki Aivove

Saatavilla tietoa mm. seuraavista aiheista:

suus

spasti

Afasia Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus Tietoa sinulle, jonka läheinen on sairastanut aivoverenkiertohäiriön Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen Tietoa

Afasia

aivove

renkie

Tietoa aivoverenkiertohäiriöistä -selkoesite

rtohä iriö

istä

SELKO-O PAS

Oppaat ovat maksuttomia ja luettavissa myös sähköisessä muodossa.

Tilaukset: Aivoliiton verkkokauppa www.aivoliitto.fi, p. 02 2138 225, tilaukset@aivoliitto.fi.

 Taita ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

1/2015 AVH

45

Tilaa AVH – aivoverenkiertohäiriöiden erikoislehti Jokaisessa numerossa on noin 40 sivua uusinta tietoa aivoverenkiertohäiriöistä: - asiantuntija-artikkeleita - haastatteluja - referointeja tutkimuksista - kuntoutus- ja tukimuotojen esittelyjä.

39 € vuosikerta (4 numeroa)

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy paikallisyhdistyksen jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Tilaukset: maiju.rita-kasari@turuntilikeskus.fi p. 02 281 4310 www.aivoliitto.fi/tilaa_avh

 Haluan liittyä jäseneksi AVH-yhdistykseen

Syntymäaika___________________________________

Yhdistyksen nimi _______________________________

Sukunimi ______________________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Osoite ________________________________________

ammattilaisten yhdistykseen (Suomen Pro AVH ry)

Postitoimipaikka ________________________________

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Puhelinnumero _________________________________

Etunimi _______________________________________

Postinumero _________________

Olen aivoverenkiertohäiriön sairastanut.

Sähköpostiosoite _______________________________

Sairastumisvuosi ____________

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme.

Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias.

Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa.

Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

läheinen

ammattilainen

muu_______________________________________ Minulla on afasia.

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna äänilehtenä.

Sukupuoli

nainen

mies

Kieli

suomi

ruotsi

46

AVH 1/2015

muu

_____________________________________________________

Allekirjoitus

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF afaatikot.yhdistysavain.fi Claes Sohlberg (puheenjohtaja) p. 050 452 8165 victor.sohlberg@gmail.com Pirjo Piensalmi (siht) p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. www.afasiakeskus.fi Vipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Keskustelukerho Stafat Leena Malkamäki p. 040 503 1863 Svenska afasiklubben Victoria Mankki p. 0400 909 904 Boccia-kerho Kauko Karila p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Keilailukerho Ossi Luosma p. 040 825 1513 Joogaryhmä Heidi Viheriälä p. 040 584 3188 Omaisten ryhmä Raili Salmi p. 050 468 9880 raili.tero@gmail.com Porvoon kerho Juha Ainasoja p. 0400 877 080 juhaainasoja@gmail.com Sirpa Ainasoja p. 040 562 3373 Porvoon kerho, liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen p. 045 133 1392 Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Loviisan kerho, liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. yllä Vantaan kerho Raimo Nikkanen p. 040 730 4973

ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen (puheenjohtaja) p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@live.fi halvaus@gmail.com Imatran kerho Koskikatu 2, 55120 Imatra halvaus@gmail.com Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho Kerho toimii Mikonsaarentie 15, Lappeenranta KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/yhdistykset/ keski-uudenmaan-aivohalvausyhdis/ Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht) p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi Keskiviikkokerho koko jäsenistölle Kokoontuminen keskiviikkoisin: Viertola, Timontie 4, 04200 Kerava Erja Johansson p. 050 556 4001 erja.johansson@elisanet.fi Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Hyvinkään opisto Helenenkatu 21, HYVINKÄÄ www.hyvinkaanopisto.net Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen p. 040 746 1181 harri.hamalainen4@saunalahti.fi Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius p. 050 302 5860 pirjettasalenius@hotmail.com Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Timo Kettula p. 044 270 9013 timo.kettula@kolumbus.fi KYMENLAAKSON AVH-YHDISTYS RY www.kymenlaaksonavh.aivoliitto.fi Eija Pyötsiä (puheenjohtaja) p. 0400 932 433 eija.pyotsia@gmail.com Leena Punkanen (sihteeri) p. 040 773 0887 leena.punkanen@saunalahti.fi Yhdistys kokoontuu: Tuulensuoja, Hallituskatu 9, 45100 Kouvola Posti: Kulotie 23, 45200 Kouvola Yhdistyksen puhelin 044 344 1988 Haminan aluekerho Esa Vitikainen p. 040 547 4473 esa.vitikainen@pp.inet.fi Karhulan aluekerho Asko Vepsä p. 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net Kuusankosken aluekerho Elma Mäkinen p. 0400 335 097

LOHJAN SEUDUN AVH- JA AFASIA­ YHDISTYS RY lohjanseudunavhjaafasiayhdistys.aivoliitto.fi Jaana Ahonen (puheenjohtaja) jaana.ahonen123@gmail.com Ulla Parkkonen (sihteeri) p. 050 555 2945 ullaparkkonen@gmail.com LÄNSI-UUDENMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASIOCH STROKEFÖRENING RF. avhtapiolankerho.aivoliitto.fi Pekka Lehtonen (pj.) p. 0400 504 443 pekka.lehtonen@gmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonen p. 0400 504 443 Tapiolan kerho Pekka Lehtonen p. 0400 504 443 pekka.lehtonen@gmail.com Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth p. 019 230 432 Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 0400 506 263 eija.alanko@kirkkonummi.fi Susanne Josefsson p. 050 327 4796 susanne.josefsson@kirkkonummi.fi PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Lea Joukainen (puheenjohtaja) Lanssikatu 3 A 27, 15140 Lahti p. 050 3739 662 Liisa Sidorow (jäsenasiat) Korvenniityntie 5, 15460 Mäkelä p. 050 338 1944 liisa.sidorow@windowslive.com Kuukausitapaamiset Lahden Invakeskuksessa (Hämeenkatu 26 A, 3. kerros) kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 13.00 - 15.00.

Heinolan AVH-kerho Raija Hakkarainen p. 040 524 2318 tai 03 715 6617 raija.hakkarainen@hotmail.fi Heinolan AVH-kerho kokoontuu kuukauden neljäs maanantai TUTTAVAN TUVALLA, Koulukatu 18, HEINOLA klo 16.00 - 18.00 Aivo aktiivit -ryhmä Sirpa Manninen p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com Ryhmä kokoontuu joka kuukauden 2. tiistai Talasmökillä klo 12.00 - 15.00 Talaanrannankatu 4, 15150 Lahti

1/2015 AVH

47

Yhdistykset alueittain LÄNSI-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 050 3089 095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Vastuualueet: nuoret ja työikäiset sekä vertaistuki- ja kokemuskoulutustoiminta ETELÄ-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Anne Saunamäki (siht.)

Työikäisten ja tukihenkilöiden yhteyshenkilö anne.saunamaki@jalasjarvi.fi p. 040 539 0012 Afasia-ryhmä Anita Kivistö p. 040 568 7403 Päivi Viitanen p. 040 522 1360 Alavuden seudun kerho Seppo Kuokka p. 040 500 9342 Isojoen kerho Tiina Pitkäkoski p. 040 524 0026 (työ) tai 040 707 8202 Kyrönmaan seudun kerho Orvokki Aalto p. 050 591 8066 Lapuan AVH-kerho Lapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872 Seinäjoen seudun kerho Anne Saunamäki p. 040 539 0012 Vaasan kerho Ville Ruismäki p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Vaasan kerho, liikunnan yhteyshenkilö Arvo Isomäki p. 050 323 9442 Ähtärin AVH-kerho Merja Alku p. 040 736 9528 JÄMSÄN AVH-YHDISTYS RY Arja Maunula arja.maunula@co.inet.fi Jämsän seudun aivohalvaus- ja afasiakerho Aino Mäyränen p. 0400 443 836 KANTA-HÄMEEN AVH-YHDISTYS RY kantahameenavhyhdistys.aivoliitto.fi Taina Metsberg p. 045 855 9323 t_metsberg@hotmail.com Forssan AVH-kerho Tuula Rantala p. 03 4191 2760 tai 040 588 8238 tuula.m.rantala@fshky.fi Hämeenlinnan AVH-kerho Sisko Päivärinta p. 045 855 9324 sisko.paivarinta@saunalahti.fi Iittalan AVH-kerho Riitta Hurjanen p. 0500 188 900

48

AVH 1/2015

Kanta-Hämeen AVH-juniorit ks. Taina Metsberg Lopen AVH-kerho Irma Partanen p. 040 841 6641 Riihimäen AVH-kerho ks. Taina Metsberg PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY www.piravh.aivoliitto.fi ' Facebook: Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Risto Ahlman (puheenjohtaja) p. 0400 961 687 risto.ahlman@gmail.com Toimisto: Lähteenkatu 2–4, 33500 Tampere Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 12–15. p. 0400 608284 (arkisin 10-14.30) toimisto@piravh.fi Hämeenkyrön Sisukkaat Helvi-Elina Nissen p. 040 704 5156 Kalakeisarit Risto Ahlman p. 0400 961 687 risto.ahlman@gmail.com Mouhijärven kerho Lillian Simola p. 050 491 0412 Mäntän kerho ”Sisupussit” Tapio Latonen p. 0500 783 096 t.latonen@phpoint.fi Nokian kerho Arja Kortesoja p. 040 731 5310 rauno.kortesoja@elisanet.fi Parkanon kerho Hellevi Sammatti p.040 913 8932 hellevi.sammatti@ppnet.fi JOO-JOO -kerho Valkeakoski Markku Leinonen p. 044 968 2130 Virtain kerho Satu Solja p. 040 555 5301 Ylöjärven kerho Kaija Mäkelä p. 044 506 7790 AVH-liikuntaryhmä Raija Hannonen p. 044 968 2130 eero.hannonen@kolumbus.fi Perjantaikerho Laura Koivisto p. 0400 794 282 Kuvataideryhmä Pertti Ruoranen p. 040 751 0100 Boccia-pelikerho Risto Ahlman p. 0400 961 687 risto.ahlman@gmail.com Shakkikerho Juhani Lahtinen p. 050 554 2280 SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RY Kauko Vesanto (pj.) p. 040 580 1371 kauko.vesanto@gmail.com Toimisto: Esa Mäkinen Esivallankatu 1, 28120 Pori p. 02 633 2444 esa.makinen@pp7.inet.fi

Euran AVH-kerho Ritva Järvinen p.02 865 1034 tai 0400 594 681 r.jarvinen@hotmail.com Huittisten AVH-kerho Heikki Ketonen p. 044 375 0534 Kankaanpään Seudun AVH-kerho Jaana Karmala-Vanamo p. 040 757 4761 jaana@wanamo.fi Noormarkun AVH-kerho Tuija Mannila p. 0400 366 673 Porin AVH-kerhot Esa Mäkinen p. 02 633 2444 tai 0400 590 219 Rauman AVH-kerho Tuire Leskinen p. 0400 325 148 tuire.leskinen@dnainternet.net Raumbaat ”nuoret” Pirjo Eilola p. 050 555 2807 pirjo.eilola@dnainternet.net Helena Pullinen p. 02 823 2746 TURUN SEUDUN AVH-YHDISTYS RY www.turunavh.aivoliitto.fi Aila Stauffer (jäsenasiat) p. 040 575 7792 aila.stauffer@dnainternet.net Liisa Mankinen (siht.) p. 044 200 5844 liisa.mankinen@pp.inet.fi Laitilan seudun Aivokerho Asko Virtanen p. 050 536 4648 askovir@gmail.com Pirkko Perävainio p. 0400 599 432 pirkko.peravainio@lailanet.fi Paraisten aluekerho/ Stroke klubben i Pargas Harold Henriksson tfn. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tfn. 050 414 5081 birgitta.rittinghaus@parnet.fi Mynämäen alueen Aivokerho Reino Kairavuo p. 050 337 0688 reino.kairavuo@dnainternet.net Salon AVH-kerho Niilo Henell (puheenjohtaja) p. 050 307 4916 niilo.henell@gmail.com Riitta Laajasuo (sihteeri) p. 044 285 4210 riitta.laajasuo@hotmail.com Someron aluekerho Armi Elo p. 02 779 9450 (työ) tai 044 375 7910 (koti) armi.elo@lamminniemi.fi

Yhdistykset alueittain ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289 Tulliportinkatu 25 B 70100 Kuopio johannes.hietala@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen (puheenjohtaja) p. 015 557 546 Paula Mielo (sihteeri ) p. 050 303 2782 Parikkalan vertaisryhmä Satu Suojasalo p. 0400 214 524 Savonlinnan vertaisryhmä Ulla-Riitta Waltari-Seppänen p. 050 572 6895 KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi Hankasalmen kerho Pia Kolehmainen p. 0400 467 499 Joutsan kerho Satu Nokelainen p. 041 490 8792 Jyväskylän kerho Päivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot Keuruun kerho Satu Hyyryläinen p. 014 269 0063 Luoteisen Keski-Suomen kerho Tuovi Kataja p. 040 844 7561 Nuotta-kerho Hanna Kirjavainen p. 050 353 0648 (iltaisin ja viikonloppuisin) MIKKELIN SEUDUN AVH-YHDISTYS RY Anja Kääriäinen (puheenjohtaja) p. 050 573 3358 Helena Valkama (sihteeri) p. 044 211 8838 mikkelinafasia@gmail.com Juvan kerho Yhteys Helena Valkamaan, ks. yhdistyksen tiedot Kangasniemen AVH-kerho Ritva Alanne p. 050 325 4939 Mikkelin AVH- ja afasiakerho Raili Paunonen p. 050 547 4773 Mäntyharjun AVH- ja afasiakerho Hilppa Tuominen p. 050 327 6675 hilppa.tuominen@gmail.com POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi

Pieksämäen afasiakerho, liikunnan yhteyshenkilö Hilkka Larinoja p. 0400 252 683 PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Minna Kärkkäinen (puheenjohtaja) p. 0500 883 736 minnakark1@luukku.com Sirpa Saastamoinen (siht.) p. 040 847 2904 sirpa.saastamoinen@windowslive.com Perjantaikerho Minna Kärkkäinen p. 0500 883 736 minnakark1@luukku.com POHJOIS-KARJALAN AVH-YHDISTYS RY Marja Paavonkallio (puheenjohtaja) p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com Tukihenkilövastuuhenkilöt Maire Kivimäki p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Enon AVH-virikekerho Sirkka Räty p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Heinäveden aivohalvaus- ja virikekerho Taina Huurinainen p. 040 522 4261 taina.else@gmail.com Joensuun tiistaikerho Maire Kivimäki p. 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com Juuan kerho Teuvo Lehikoinen p. 044 369 8641 Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari p. 050 412 6095 pirkko.kinnari@suomi24.fi Toini Juvonen p.050 406 5901 Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerho Arja Kauppinen p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com Susanne Rissanen p.040 071 3796 Liikuntakerho Hillevi Kokkonen p. 045 320 8140 Liperin aluekerho Eila Mononen p. 045 319 8320 Leena Tuovinen p. 050 306 1797

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) p. 044 310 0541 Aili Kuokkanen (siht) p. 040 565 6469 Pekka Broström (varapj. rahastonhoit.) p. 040 566 5848 pekka.brostrom@pp.inet.fi

Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen p. 0500 274 651 nikihama@hotmail.com Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka p. 050 544 1115 Omaisten ryhmä Marja Paavonkallio p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Maire Sormunen p. 050 341 7937 maire.sormunen@luukku.com Vuokko Tanskanen p. 040 755 1514 Tarina-kerho Marja Paavonkallio p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Pirkko Miettinen pirkkomiettinen@hotmail.com p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), Kosken aivoparkki Kaija Mustonen p. 040 520 3070 Kuopion aluekerho Raili Nykänen p. 017 261 7517 Siilinjärven aluekerho Raija Hokkanen p. 044 517 0348 raija.hokkanen@luukku.com Suonenjoen Aivoparkki Kalevi Oikarinen p. 0400 946 584 kalevi.oikarinen@pp.inet.fi Varkauden aluekerho Paula Riehkalainen p. 040 741 7690 paula.riehkalainen@gmail.com YLÄ-SAVON AVH-YHDISTYS RY Mirja Vanhanen (puheenjohtaja) p. 044 544 1708 mirja.vanhanen@gmail.com Mirja Ålander (sihteeri) p. 050 323 6172 alander.mirja@gmail.com http://vammaisneuvosto.kotisivukone.com/113 Iisalmen kerho Annikki Hartikainen p. 040 583 0700 annikkih7@gmail.com Kiuruveden kerho Helena Sivonen p. 0400 526 553 helesivonen@gmail.com

JOKILAAKSOJEN AVH RY Armi Parviainen (puheenjohtaja) p. 040 847 8071 puheenjohtaja.jokilaaksojenavh@gmail.com Anna-Maria Mattila (sihteeri) p. 040 5829753 sihteeri.jokilaaksojenavh@gmail.com Ylivieskan alueen neuroklubi Armi Parviainen ks. yhteystiedot yllä

1/2015 AVH

49

Yhdistykset alueittain Yläjuoksun AVH kerho, Haapajärvi Arja Mankinen p. 0400 417 620 arja.k.ma@gmail.com Aivovoimaa-kuntosaliryhmä Liikuntavastaava Helena Sarlin p. 044 545 1154 Liikuntavastaava Matias Timlin p. 0400 382 815 KAINUUN AIVOYHDISTYS RY www.kainuunaivoyhdistys.aivoliitto.fi Terttu Härkönen (puheenjohtaja) p. 050 359 6648 Marja Hirvonen (sihteeri) p. 040 564 9785 koti_hirvonen@hotmail.com Helena Tervonen (vertaistukihenkilö) p. 044 327 4607 Kajaanin AVH-kerho Terttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot Kuhmon AVH-kerho Jari Kilpeläinen p. 0400 161739 kilpelainenjari@gmail.com Sotkamon neuroklubi Anna-Liisa Lustila p. 044 514 1044 Ylä-Kainuun AVH-kerho (Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka) Kerhon kokoontuminen selviää maaliskuussa kuinka kerho jatkaa.

Asiasta tiedotetaan jokaiselle Ylä-Kainuun jäsenelle henkilökohtaisesti.

KESKI-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Maria-Lena Siirilä (puheenjohtaja) p. 0400 768 186 siirima@suomi24.fi Tuula Carlsson (sihteeri) p. 050 430 2200 tuula.carlsson@gmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Maria-Lena Siirilä (ks. yhdistyksen tiedot) Boccia-kerho Seppo Heininen p. 040 523 4157

Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Maria-Lena Siirilä (ks. yhdistyksen tiedot) LAPIN AIVOYHDISTYS RY Sirpa Kuukkanen (puheenjohtaja) p. 040 534 6221 sirpakuukkanen@windowslive.com Anna-Liisa Paavilainen (sihteeri) p. 040 594 4183 alpaavilainen@gmail.com Esko Saari (liikuntavastaava ja varapj) p. 040 845 4840 esko.saari10@luukku.com Inarin kerho- ja retkitoiminta Kari Tammela p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Kemijärven neurokerho Paavo Kauhanen p. 040 758 6846 pkauha@suomi24.fi Kittilän kerho Paula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi Sodankylän kerho Eila Aikio p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com Sodankylän kerho liikunnan yhteyshenkilö Eila Aikio LÄNSI-POHJAN AVH-YHDISTYS RY lansipohjanavh.aivoliitto.fi Eero Knuuti p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi Kemin kerho Olavi Leppikangas p. 050 411 7249 olavileppikangas@gmail.com AVH-AMMATTILAISET koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

Keminmaan kerho Eero Knuuti p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi Tornion kerho, Rajan diskettivikaiset Helena Mursu p. 044 202 9872 helena.mursu@gmail.com POHJOIS-POHJANMAAN AIVOYHDISTYS RY ppnaivoyhdistys.aivoliitto.fi Ritva Laitinen (puheenjohtaja) p. 045 326 9300 pj.ppnaivoyhdistys@gmail.com Anne Vehkaperä (liikuntavastaava) p. 040 534 6131 liikunta.ppnaivoyhdistys@gmail.com Yhdistys kokoontuu maanantaisin Kastellin kirkon Pappilankammarissa Töllintie 38, Oulu.

Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com Muhoksen kerho Sinikka Karppinen p. 040 768 3155 sinikka.karppinen@muhos.fi Pudasjärven kerho Keijo Rääpysjärvi p. 040 752 2018 keijo.raapysjarvi@gmail.com Raahen kerho Marika Alasuutari p. 040 135 7960 marika.alasuutari@ras.fi

Suomen Pro AVH ry Tarja Kukkonen (puheenjohtaja) tarja.kukkonen@uta.fi

Tue Aivoliiton tärkeää työtä Aivoliitto tukee aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja heidän omaisiaan.

Työskentelemme myös aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyn hyväksi.

Voit olla mukana tärkeässä työssä antamalla lahjoituksen tilille (IBAN): FI43 1590 3000 173813. Lahjoituksen voi tehdä myös verkkopankin kautta.

Voit myös jättää perintösi hyvään tarkoitukseen tekemällä testamenttilahjoituksen Aivoliitolle. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/lahjoita

Kiitos tuestasi!

Keräyslupa: 2020/2012/5033

50

AVH 1/2015

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY

Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 715 5223 JÄRJESTÖPALVELUT Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 45–46.

JÄSENREKISTERI Järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen p. 050 308 9095 TOIMISTO JA TILAUKSET Toimistoassistentti Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@neuroliitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619 Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Johanna Di Nardi p. 050 573 0867 Fysioterapeutti Tove Simolin p. 050 453 3303 Psykologi Timo Teräsahjo p. 050 462 3276

TULKKIKESKUS Tulkkikeskuksen vastaava Ilona Spiliotopoulos p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 JUTTU-TUPA-VERKOSTO Vastaava suunnittelija Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Suunnittelija Krista Hoffström p. 050 453 3301 PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Projektisuunnittelija Ville Niemi p. 050 453 3246 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Yksi elämä -viestintäpäällikkö Eija Seppänen p. 040 508 3645 eija.seppanen@yksielama.fi Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263 Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund ks. Kuntoutuspalvelut

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

SUOMEN NUORTENTALO OY Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi

ASUMISPALVELUT Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Anne Ingman, aluepäällikkö (Länsi-Suomi, yleishallinto p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Satu Pasanen, aluepäällikkö (Itä-Suomi) p. 040 562 9118 AVOPALVELUT Turun seudun avopalvelut Anne Ingman, aluepäällikkö (Länsi-Suomi, yleishallinto p. 050 442 0092 Kuopion avopalvelut Satu Pasanen, aluepäällikkö (Itä-Suomi) p. 040 562 9118

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 213 8500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 213 8509 libbe.ranta@gmail.com

VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 715 5198 Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 362 3217 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 571 4588

1/2015 AVH

51

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

Kirjat keskustelun tueksi henkilön kanssa, jolla on afasia

Mitä on afasia?

Hoitajan vastaanotolla. Lääkärin vastaanotolla.

Fysioterapeutin vastaanotolla. Toimintaterapeutin vastaanotolla.

Elämä on suurempi kuin afasia.

Tilaukset: www.aivoliitto.fi

www.aivoliitto.fi