AVH 1/2016

AV H

1/2016

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

Taru Narvanmaa kuntoutui ja palasi työelämään:

"Nyt keskityn yhteen asiaan kerrallaan" Aivoliitto selvitti:

Nämä tekijät vaikuttavat työhön palaamiseen Eduskunnan AVH-ryhmä esittäytyy

sisältö Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

15. vuosikerta ISSN-L 1458-6312 ISSN 1458-6312 (Painettu) ISSN 2323-4504 (Verkkojulkaisu) ISSN 1459-3955 (Äänilehti) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

V

i irp

Lum

1/2016 imäki

JULKAISIJA Aivoliitto ry

Tiedätkö tämän kuntoutuksesta?

TOIMITUSNEUVOSTO LKT, professori, vastaava ylilääkäri ja toimialuejohtaja Risto O. Roine, Tyks Neurotoimialue (pj.)

LKT, asiantuntija Terttu Erilä Aivoliitto ry:n puheenjohtaja LKT, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, Turun kaupunginsairaala, neurologian osasto PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, Psykologia Fysioterapeutti Päivi Liippola Yhdistysten edustaja Taina Metsberg, Kanta-Hämeen AVH-yhdistys Aivoliitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Fysioterapeutti Tove Simolin Tiedottaja Miia Suoyrjö Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU Vammalan Kirjapaino Oy Taitto Jonna Hautamäki ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Paula Kontio, p. 046 851 2970 paula.kontio@gmail.com aineistot@tjm-systems.fi, p. 09 849 2770 LEHDEN TILAUKSET Salla Häkli, p. 02 281 4310 salla.hakli@turuntilikeskus.fi JÄSENREKISTERI Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 40 € vuosikerta, 10 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Kannen kuva: Jari Härkönen 2

AVH 1/2016

s. 16

inner rian L

TOIMITUS toimitus.avh@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Miia Suoyrjö p. 050 571 4588 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

Flo

YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

Esa Karjalainen polkee 5000 kilometriä hyväntekeväisyyden puolesta.

s. 20

Artikkelit

Palstat

4 ”En ymmärtänyt, että minulle olisi

tapahtunut mitään vakavaa” 8 AVH-kuntoutus kuntoon:

Joka maakuntaan oma keskus 10 Noin puolet AVH:n sairastaneista

palaa työelämään 12 ”Stressiä ei parane ottaa” 13 Neuropsykologinen kuntoutus

mahdollistaa paluun arkeen 16 Totta vai tarua kuntoutuksesta?

18 Laitoskuntoutus on monipuolista 19 Motivaatiota ja vertaistukea 20 Tahdonvoimaa 5000 kilometriä 22 Eduskunnan AVH-ryhmä esittäytyy 26 Tampere uudistaa AVH-kuntoutusta 30 Uusi rahapeliyhtiö turvaa

järjestöjen rahoituksen 33 Eduskunta on mukana terveystalkoissa

3 Pääkirjoitus 28 Korvaamaton kovalevy liikkeellä 29 Tutkittua 32 Poimittua 34 Koulutus tukee Juttu-tupa

-opettajien työtä 36 Aivoliiton ajankohtaiset 39 Toimintaterapeutti vinkkaa 40 Aivoliitto kouluttaa 42 Yhdessä – postia yhdistyksiltä 47 Yhdistykset alueittain

Nro 2 3 4

Aineistot 6.5.

9.9.

4.11.

Ilmoitukset 10.5.

13.9.

8.11.

Ilmestyy 10.6.

14.10.

9.12.

Pääkirjoitus

Tiina Viljanen

Bja

rk

e

St rø em

Moniammatillinen AVH:n akuuttikuntoutus kannattaa

A

ivoverenkiertohäiriöt (AVH) kattavat noin 7 % terveydenhuollon menoista. Yhden vuoden aikana kustannukset ovat 1,1 miljardia euroa.

Yksi hallituksemme kärkihankkeista on ikäihmisten kotihoidon tukeminen, johon liittyy toimintakyvyn ylläpito muun muassa moniammatillisen kuntoutuksen avulla. Kärkihankkeissa on myös osatyökykyisten mahdollisuus jatkaa työelämässä.

Näihin molempiin tavoitteisiin löytyy Aivoliitosta tutkittua tietoa. Moniammatillinen kuntoutus on kannattavaa: henkilön toimintakykyä voidaan ylläpitää ja hän voi palata ikäihmisenäkin sairastumisen jälkeen takaisin kotiin.

Tämän AVH-lehden artikkelit nostavat esiin keskeiset AVH-kuntoutuksen kriteerit: AVH-kuntoutuksen pitää alkaa jo sairaalassa. Potilaalle pitää tehdä kuntoutussuunnitelma. Välittömän kuntoutuksen tulee kestää intensiivisenä vähintään kuukausi sairastumisen jälkeen. Intensiivinen kuntoutus tarkoittaa moniammatillisen tiimin antamaa kuntoutusta useita kertoja viikossa. Kuntoutustiimissä on oltava neurologi, sairaanhoitaja, puheterapeutti, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, neuropsykologi ja sosiaalityöntekijä. Ylläpitävä kuntoutus suunnitellaan potilaan tarpeiden mukaan ja se jatkuu lopun elämää.

Kuten Taru Narvanmaan ja Esa Karjalaisen kertomuksissa ja työhön palaamista koskeneessa

tutkimuksessa näkyy, oma halu ja toiminta kuntoutuksen saralla ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tässä ei siis riitä pelkkä tekninen toteutus.

Suomessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota neuropsykologisen kuntoutuksen saatavuuteen, koska se tukee eri-ikäisiä AVH:n sairastaneita ja mahdollistaa paluun arkeen.

Neuropsykologeja on kuitenkin maassamme kliinisessä työssä aivan liian vähän. Siksi Aivoliitto on lähestynyt viime syksynä opetus- ja kulttuuriministeriä. Meillä on myös huomattavaa vajausta puheterapeuteista. AVH-kuntoutuksen kuntoon saattamiseksi liitto on monissa yhteyksissä tavannut sosiaali- ja terveysministeriössä ministereitä ja virkamiehiä.

AVH-kuntoutuksen tulee olla jokaisen kansalaisen saatavilla iästä ja asuinpaikasta riippumatta ja siinä tulee toteuttaa edellä mainitut kriteerit. Akuutti AVH-kuntoutus tulee ottaa huomioon erityisesti sote-uudistuksen ratkaisuissa, sillä se poikkeaa muusta kuntouksesta ja sitä on tarkasteltava omana kokonaisuutena.

Ihmisten toimintakyvyn palauttaminen ja ylläpito on ennen kaikkea inhimillistä, mutta tässä tapauksessa se on myös kustannustehokasta ja auttaa valtion hallintoa pääsemään lähemmäs säästötavoitteita.

Tiina Viljanen on Aivoliiton toiminnanjohtaja.

Intensiivinen kuntoutus tarkoittaa moniammatillisen tiimin antamaa kuntoutusta useita kertoja viikossa.

1/2016 AVH

3

Virve Airola

”En ymmärtänyt,

että minulle olisi tapahtunut mitään vakavaa” Hyvä kunto, hyvä mieli, hyvä loma. Kaikki oli mitä mainioimmin, kun Taru Narvanmaa oli kesälomansa viimeisenä päivänä kuntosalilla. Takana oli hieno päivä auringossa ja elämän ensimmäinen kokonainen neljän viikon loma. Töissä odottivat uudet haasteet ja elämä hymyili.

V

Kuvat Jari Härkönen

atsaliikkeet sujuivat ja päässä pyörivät mukavat suunnitelmat, kun korvan takaa kuului ritsahdus – kuin kangasta olisi repäisty – ja päätä alkoi särkeä.

– Ajattelin, että olin ollut liian kauan auringossa. Menin venyttelemään ja mietin, että kyllä minä tämän treenin teen, kun kerran tänne olen tullut.

Näin kertoo Taru Narvanmaa, Aktian varatoimitusjohtaja, hyväkuntoinen ja hoikka nainen parhaassa iässään.

Päänsärky ei kuitenkaan lakannut.

Olo alkoi olla huono, joten treenin jatkaminen sai sittenkin jäädä.

– Menin suihkuun, hyppäsin autoon ja ajoin kotiin. Sitten otin Buranan ja menin pitkäkseni. Kaikki asioita, joita missään tapauksessa ei saisi tehdä, mutta en kerta kaikkiaan ymmärtänyt, että minulle olisi tapahtunut mitään vakavaa.

Onneksi aviomies oli kotona.

– Hän sanoi, että oletpas kamalan näköinen. Tuo ei tuntunut kivalta, sanoin. Minulla särkee päätä ja menen hetkeksi pitkäkseni.

Puoliso tunsi kumppaninsa ja hälytyskellot soivat. Tarulla ei ole päänsärkyjä eikä hän ota koskaan nokosia.

4

AVH 1/2016

Mies soitti tutulle lääkärille, joka neuvoi herättämään, puristamaan käsiä, kuuntelemaan puhetta ja tutkailemaan toispuolisuutta.

– Mieheni sanoi, että hän ei kyllä saisi minua lääkäriin. Ei lääkäriin, vaan ensiapuun, sanoi tuttavamme. Sitten hypättiin autoon ja mentiin Tyksiin.

Sairaalassa otettiin kiltisti numerolappu ja mentiin odottelemaan.

– Voin huonosti ja kävin oksentamassa. Mieheni kävi sanomassa, että nyt minut on saatava tutkimuksiin.

Otettiin kallokuva ja todettiin, että nyt on vakava paikka, täältä ei lähdetäkään kotiin. Minulla oli aneurysma, joka oli puhjennut keskimmäisessä aivovaltimossa.

Tuuria mukana Aneurysman puhkeaminen oli toki hirveää, mutta mukana oli myös tuuria. Vielä edellisenä päivänä pariskunta oli ollut Latviassa, aivan Venäjän rajalla.

Aamulla Taru leikattiin. Operaation toteutti neurokirurgi Leena Kivi­pelto. Herättyään Taru tunnusteli, mitä päässä mahtaa olla. Avoleik­ kauksen jäljiltä pää oli täynnä nastoja,

mutta ajatus kulki normaalisti ja hän pystyi liikkumaan.

– Kokeilin ensimmäiseksi, onko minulla tuntoa. Puhuin normaalisti eikä heti alkuun ollut mitään oireita.

Muistikin toimi normaalisti.

Paikallaan pysyminen oli tanssin ja liikunnan harrastajalle vaikeaa.

Liikkumiskielto oli leikkauksen jälkeen ehdoton eikä edes vessaan saanut mennä itse.

Seurannasta huolimatta suoneen tuli muutamaa päivää myöhemmin tukos, jonka myötä kehon vasen puoli heikkeni.

– Käsien ja jalkojen liikkeitä testattiin jatkuvasti, ja vasen puoli rupesi huononemaan. Taas kuvattiin, mutta uutta leikkausta ei tarvittu, vaan suoni liuotettiin auki. Tuli kuntoutettavaa.

Sinnikäs kuntoutuja Fysioterapeuttinen kuntoutus aloitettiin jo heti neurokirurgisella osastolla Tyksissä.

– Kuntoutuksen alkaminen tuntui hyvältä, kun vihdoin sai itse tehdä jotain asian hyväksi. Minulle tuotiin kuntopyörä, jota voin polkea se-

>

1/2016 AVH

5

linmakuulla. Lisäksi tehtiin erilaisia hieno­motorisia juttuja.

Toimivuus parani pikkuhiljaa. Taru pääsi ensin pyörätuoliin, sitten alkoi pärjätä rollaattorin kanssa ja ennen pitkää pelkän kepin kanssa.

– Nyt olen päässyt jo eroon jalkatuestakin. Nämä ovat olleet hyviä etappeja.

Voimistelijatausta auttaa.

– Hahmotan kehoni hyvin ja tiedän, teenkö liikkeet oikein. Se on tärkeämpää kuin toistojen määrä.

Kuntoutus jatkui Turun kaupunginsairaalassa ja sen jälkeen vielä kolmen viikon moniammatillisena kuntoutuksena ”Alvarin residenssissä” Paimiossa.

Siellä moniammatilliseen kuntoutukseen kuului toiminta- ja fysioterapiaa. Tiimiin kuului myös puheterapeutti, neurologi, neuropsykologi ja sairaanhoitaja.

Tarun tavoite oli päästä mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään, joten tiimi halusi varmistua jaksamisesta ja toiminnan sujumisesta.

– Tilannettani käytiin läpi ja tehtiin erilaisia testejä. He halusivat tutkia hahmotusta ja kaikkea sellaista, vaikka omasta mielestäni minussa ei ollut muuta vikaa kuin liikkuminen.

On kuitenkin ihan eri asia maata sairaalassa ja olla sitä mieltä, että kyllä minä pärjään, kuin tehdä kymmentuntista päivää, tavata jatkuvasti paljon i­hmisiä ja vastata isosta organisaatiosta. Kaikkea tätä testailtiin monin tavoin.

Takaisin töihin Taru myöntää, että ei ole kivaa, ettei – ainakaan toistaiseksi – pääse juoksemaan, mutta tärkeintä on, että aivokapasiteetti toimii kuten ennenkin.

6

AVH 1/2016

– Pidän työstäni. Yksi osa kuntoutumista on ollut tavoite päästä takaisin töihin.

Ihan mistä tahansa hommasta ei Tarun kohdalla ole kysymys. Hänet oli nimitetty Aktia Pankin toimitusjohtajan varamieheksi 1.9.2014 alkaen.

– Kun makasinkin siinä kohtaa teho-osastolla, nimitystä lykättiin. Töihin tulin marraskuun alussa o ­ ltuani kolme kuukautta poissa.

Innostuksesta huolimatta töiden aloittaminen vaati suuria ponnisteluja. Voimia piti osata jättää myös kuntoutukseen. Toinen jalka tekee liikkumisesta hidasta, vaikka Taru ei keppiä enää tarvitsekaan. Autoa ei aluksi saanut ajaa, joten kaikki kulkeminen oli muiden armoilla.

– Jouduin odottelemaan. Se oli kova paikka. Tämä on aika rankka tapa opetella kärsivällisyyttä.

Psykologikin oli kirjoittanut l­ausuntoonsa, että toimintaote on nopea, välillä jopa hätäinen. Kärsimättömyyden ja nopeuden Taru Narvanmaa myöntää. Optimistisena luonteena hän on myös aikaopti­misti.

– Sitä kuvittelee pystyvänsä tekemään miljoonaa asiaa yhtä aikaa. Nyt on pakko keskittyä yhteen ­asiaan kerrallaan. Asiat myös kestävät ­kauemmin.

Taru on opetellut – ja oh­jeistanut myös työtovereita ja läheisiä – ­ottamaan aikatauluissa ja kalenteri­ varauksissa huomioon, että hänellä menee paikasta toiseen siirtymiseen nyt enemmän aikaa. Siirtymiseen on myös keskityttävä eri tavalla kuin ennen, ja puheluiden hoitaminen ­ ­kävellessä on mennyttä aikaa.

Sairasloman aikana oli välillä mielessä vilahtanut sellainenkin ajatus,

Eläköön puolisot, jotka tuntevat kumppaninsa niin hyvin, että tietävät, kun kaikki ei ole kohdallaan – ja toimivat sen mukaisesti.

että tarvitaanko häntä enää, kun ­asiat ovat töissä sujuneet, vaikka hän on ollut poissa. Töihin paluussa parhaalta tuntuikin se, että häntä oli kaivattu.

– Nyt saadaan tätäkin asiaa eteenpäin, sanoi moni kollega, ja se tuntui hirveän hyvältä.

Työterveyslääkärin suosituksesta varatoimitusjohtaja suostui siirtymään tiiminsä keskeltä avokonttorista omaan huoneeseen pystyäkseen keskittymään paremmin. Myös pienet palaverit ja luottamukselliset keskustelut on helppo järjestää omassa huoneessa tarvitsematta kävellä jonnekin.

– Ovi on kuitenkin aina auki.

Apua oppii pyytämään Taru on kiitollinen kannustavalle ja ymmärtäväiselle esimiehelleen ja kollegoilleen sekä alaisilleen, jotka kasvoivat vastuunkantajina ja ovat olleet toipumisessa tukena. Myös työterveyslääkäri Anne Ylikortes on ollut suurena tukena.

Uudenlainen elämäntahti on edellyttänyt tiettyä nöyrtymistä. ­Vastuuta ottavan ja rivakan minä itse -ihmisen on ollut opeteltava pyytämään apua ja ottamaan apua vastaan.

– Ihmisillä on onneksi halua ja tarvetta auttaa. Olen aina sanonut, että meillä on hienoja nuoria ihmisiä, ja usein juuri nuoret kysyvätkin, voinko auttaa. Nyt osaan jo itsekin sanoa ihan vapaaehtoisesti vieraallekin ihmiselle, että saisinko vähän käsivartta avuksi.

Lasten suusta Taru Narvanmaa on kuullut riemastuttavia realistisia kommentteja.

– Kun kävelin vielä huonommin kuin nyt ja minulla oli kesämekko päällä, muuan pikkutyttö sanoi äidilleen: Tolla tytöllä on nätti mekko, mutta se kävelee kauhean rumasti.

Äiti oli äärimmäisen nolo ja sanoi, että hänellä on varmaan jalka kipeä.

Minä olin onnessani tytöksi kutsumisesta.

Liikkuminen sujuu päivä päivältä paremmin, mutta kyllä Taru sen eteen tekee töitäkin.

– Minulla on ihanat fysio­ tera­ peutit, Turussa Lotte Louhi ja Hel­ singissä Lili Forsbom. Molemmat ovat sitä mieltä, että kuntoutumiselle ei ole mitään rajoja. Toisaalta takuita ei myöskään voi antaa. Turussa o ­ leva terapeuttini on kehittänyt minulle b ­ alettiharjoitteita, joita entisenä tanssijana teen tosi mielelläni.

Tanssiharrastus on aktivoinut ja harjoittanut aivoissa sellaisia alueita, joista nyt on hyötyä. Hukkaan ei mene myöskään kokemus kurinalaisesta treenaamisesta sekä aivojen ja kehon hyvästä yhteistyöstä.

Turku – Helsinki – Turku Aktian varatoimitusjohtaja asuu Turussa ja on töissä Helsingissä. Käytännössä hän lähtee Turusta varhain maanantaiaamuna ja asuu viikot Helsingin keskustassa. Torstaisin auton keula suuntaa kohti Turkua ja perjantai on etätyöpäivä.

– Aamut ovat nykyisin entistä r­auhallisempia. Venyttelyyn ja aamu­toimiin pitää varata enemmän ai­kaa.

Kulkeminen on myös hitaampaa ja vaatii keskittymistä. Ei ole hyvästä tehdä montaa asiaa yhtä aikaa.

– Vähän kuin kulkisi dieselmoottorilla entisen rivakan bensakoneen sijaan. Kun ennen kävelin lujaa ja puhuin ehkä samalla puhelimessa, nyt keskityn kävelemiseen, pystyssä pysymiseen. Se antaa aikaa havainnoinnille. Olen pakostakin tiiviimmin läsnä ja havainnoin tarkemmin, mitä ympärillä tapahtuu.

Missä ahkera kuntoutuja Taru Narvanmaa sitten näkee olevansa vuoden kuluttua?

– Toivottavasti käyn Pilates- ja joogatunneilla ja lyön paljon paremmin palloa. Viime kesänä jo kiersin muutaman golfkierroksen, mutta autolla.

Virve Airola on freejournalisti.

Tarun tärkeät T-kirjaimet: • Tuuria, pääsin nopeasti hoitoon • Taitoa, Tyksin taitavat kirurgit, lääkärit ja hoitohenkilökunta • Tahtoa, haluan toipua nopeasti kotiin ja työkuntoon • Tukea perheeltä ja ystäviltä • Tavoitteita: ylös pyörätuolista, eroon rollaattorista, kotiin, tanssimaan kummipojan häihin, töihin, irti kyynärsauvasta, rantasaunaan, autoa ajamaan, veneeseen, eroon peroneustuesta, golfkentälle, juoksuaskelein eteenpäin*, Lahjan Tyttöjen jumppatunnille*, mereen uimaan*, korkokengät jalkaan* • Tarmoa: treeniä ohjatusti ja omatoimisesti • Tunteita: elämälle kiitos, sain siltä paljon – jopa toisen mahdollisuuden! *) = ei vielä saavutettu

1/2016 AVH

7

MONIAMMATILLINEN KUNTOUTUS

Liisa Koivula

AVH-KUNTOUTUS KUNTOON:

Joka maakuntaan oma keskus – Jokaiseen sairaanhoitopiiriin tai maakuntaan pitäisi perustaa oma keskus pelkästään aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutusta varten, sanoo neurologi Mika Koskinen. Hänen mielestään AVH-kuntoutustiedon on nyt korkea aika muuttua teoiksi.

M

ika Koskisen Aivoliiton ­Yksi elämä -terveystalkoissa ­tekemän selvityksen tulos on ankea: moniammatillinen AVHkuntoutus on Suomessa harvojen etuoikeus. Varsinkin ikäihmiset jäävät aivoverenkiertohäiriön jälkeen usein vaille kuntoutusta. Työikäisillä tilanne on aavistuksen parempi. Vain pari ­sairaanhoitopiiriä on onnistunut kohentamaan kuntoutustarjon­taansa sitten edellisen selvityksen.

Mika Koskisen mielestä AVH-kuntoutuksen tilasta on nyt kerätty riittävästi tietoa. Seuraavaksi pitäisi alkaa näkyä tekoja. Malli järkevälle tekemiselle on jo olemassa. Se perustuu suuriin yksiköihin.

– Kuntien ei pidä edes yrittää hoitaa AVH-kuntoutusta itse, koska keski­ kokoisessakaan kunnassa ei yksinkertaisesti voi olla riittävää kuntoutusresurssia eli siellä ei ole riittävästi kuntoutuksen ammattilaisia, jotka toteuttaisivat kuntoutuksen.

8

AVH 1/2016

Makaaminen terveyskeskuksen vuodeosastolla, jossa fysioterapeutti käy kerran viikossa, ei ole kuntoutusta.

– Jokaiseen sairaanhoitopiiriin tai maakuntaan pitäisi perustaa AVHkuntoutuskeskus, jossa työskentelee kaikkia niitä ammattilaisia, joita todella tehoavassa AVH-kuntoutuksessa tarvitaan, Koskinen selventää.

AVH-keskusten, jotka keräisivät potilaita laajemmalta alueelta, olisi mahdollista kehittyä todellisiksi erityisosaamisen keskittymiksi.

Osaamista ei synny ilman riittäviä asiakasmääriä ja moniammatillisia työ­ryhmiä, joissa tekijöiden tieto ja kokemus tulevat kaikkien käyttöön.

Ei kenen tahansa työ Kuntoutusselvitystä tehdessään Mika Koskinen törmäsi usein tietämättömyyteen siitä, mitä AVH-kuntoutus on ja mitä se tekijöiltään vaatii.

– Aika monessa paikassa sanottiin, että kyllä tämä meillä osataan, mutta kaikesta pystyi päättelemään, että ei osata. Makaaminen terveyskeskuk-

Puheterapeutti Toimintaterapeutti Neurologi Neuropsykologi Fysioterapeutti

Sairaanhoitaja

Sosiaalityöntekijä

Miten AVH-kuntoutusta? sen vuodeosastolla, jossa fysioterapeutti käy kerran viikossa, ei ole kuntoutusta.

– Nyt se, mikä pitäisi ymmärtää on, että AVH:n sairastaneet ovat vakavasti sairaita ihmisiä. Heidän kuntouttamisensa on mahdollista, mutta se on vaativaa työtä. Kuka tahansa ei voi tehdä sitä, vaan siihen tarvitaan tietoa, taitoa ja kokemusta.

Mika Koskinen oli yllättynyt, että terveydenhuollossakin käsitykset aivoverenkiertohäiriön sairastaneen ihmisen sairauden ja oireiden erityislaadusta olivat usein täysin hukassa.

– AVH-potilaan oireet eivät välttämättä näy päällepäin mitenkään. Hän voi myös itse olla sitä mieltä, että kaikki on hyvin, vaikka AVH olisi jättänyt jälkeensä hyvin hankalia oireita. Hänen tilannettaan ei voi tietää tutkittamatta potilasta huolellisesti. Ellei näin tehdä, kotiutumisesta voi tulla katastrofi sekä sairastuneelle että läheisille.

Liisa Koivula on Aivoliiton Yksi elämä -terveystalkoiden tiedottaja.

• AVH-kuntoutuksen pitää alkaa jo sairaalassa.

• Potilaalle pitää tehdä kuntoutumissuunnitelma.

• Välittömän kuntoutuksen tulee kestää intensiivisenä vähintään kuukauden sairastumisen jälkeen.

• Intensiivinen kuntoutus tarkoittaa useiden eri ammattilaisten antamaa kuntoutusta niin, että jokaisella kuntoutujalla on useita kuntoutuskertoja viikossa.

• Kuntoutus- ja arviointitiimissä on oltava neurologi, sairaanhoitaja, puheterapeutti, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, neuropsykologi ja sosiaalityöntekijä.

• Ylläpitävä kuntoutus suunnitellaan potilaan tarpeiden mukaan ja se jatkuu lopun elämää.

1/2016 AVH

9

Hannu Nyrkkö

Noin puolet AVH:n sairastaneista palaa työelämään Monet eri tutkimukset osoittavat, että kognitiiviset vaikeudet ovat yleisiä työikäisillä AVH:n sairastaneilla. Tämä tuli esille myös Aivoliiton ja Kruunupuiston kuntoutuskeskuksen tutkimuksessa.

T

yöelämään palaa aivoverenkiertohäiriön jälkeen 30–60 % sairastaneista. Merkittävä osa jää siis myös työelämän ulkopuolelle.

Mitä vaikeampi AVH on, sitä hankalampaa on palata työelämään. Myös monet muut tekijät vaikuttavat tutkimusten mukaan työhön palaamiseen, esimerkiksi työssäolovuodet, masennus, terveydentila ja ammatti­ status.

Työelämään palaamisen on todettu kohentavan AVH:n sairastaneiden itsetuntoa. Monet pitävät työhön palaamista tärkeänä tekijänä sairaudesta selviytymiselle. Työhön palanneet kokevat elämänlaatunsa usein paremmaksi kuin työelämän ulkopuolelle jääneet. Siksi kaikki ponnistelut AVH:n sairastaneiden integroimisessa takaisin entisiin sosiaalisiin rooleihin, työelämään ja yhteiskuntaan ovat tärkeitä.

Kognitiivisilla oireilla merkitystä Kognitiivisten eli tiedonkäsittelyyn liittyvien häiriöiden on useissa tutkimuksissa havaittu ennustavan huonompaa työhön palaamisen mahdollisuutta. Tällaisia häiriöitä voivat olla esimerkiksi toimintojen suunnittelun, aloite- ja keskittymiskyvyn, kommunikoinnin, hahmottamisen ja muistitoimintojen vaikeudet.

Kognitiivisen heikentymisen ar­ vioiminen AVH:n jälkeen on tärkeää, sillä se ennustaa selviytymistä

10

AVH 1/2016

aiemmista toiminnoista ja on näin merkittävä perusta kuntoutuksen suunnittelulle. Kognitiiviset oireet voivat tulla selkeämmin esiin vasta kun henkilö palaa esimerkiksi työelämään. Tunnistamattomina nämä oireet aiheuttavat suurta sosiaalista haittaa.

Myös fatiikki eli epänormaali väsyvyys on yleistä AVH:n jälkeen. Väsyvyyttä on pidetty masennuksen oireena, mutta koska ei-masentuneillakin on usein väsyvyyttä, on sitä alettu pitää erillisenä oireyhtymänä.

Väsyvyyden on useissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä huonoon työhön palaamisen ennusteeseen.

Aivoliiton ja Kruunupuiston tutkimus Aivoliitto ja Kruunupuiston kuntoutuskeskus selvittivät tutkimuksessaan AVH:n sairastaneiden työelämään palaamista ja siihen yhteydessä olleita tekijöitä. Lisäksi kehitettiin kognitiivista seulontamenetelmää. Tutkimus tehtiin vuosina 2011–2015 ja mukana yhteistyössä oli seitsemän sairaalaa.

Hankkeeseen osallistui 77 AVH:n sairastanutta henkilöä. Yleisin AVH:n syy oli aivoinfarkti. Tutkittavina olivat äskettäin AVH:n sairastaneet alle 69-vuotiaat henkilöt, jotka olivat olleet työelämässä sairastuessaan ja joilla oli mahdollisuus palata työelämään sairauspäivärahakauden jälkeen.

Tutkittaville tehtiin lääkärin tutkimus, laaja-alainen neuropsykologi-

nen tutkimus, fysio- ja toimintaterapeutin tutkimukset sekä sosiaalityöntekijän haastattelu. Lisäksi arvioitiin kuntoutujien selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa. Myös mielialaa, unen laatua, pystyvyyskokemuksia ja elämänlaatua arvioitiin.

Yleisimpien käytössä olevien arviointimenetelmien lisäksi käytettiin tässä hankkeessa kehitettyä kognitiivista seulontamenetelmää.

Neuropsykologinen tutkimus tarpeen Vuoden seurannan aikana työelämään palasi 53 % kuntoutujista.

Hyvään ennusteeseen vaikuttivat alkuvaiheen parempi fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky sekä hankittu ammattikoulutus. Tämän tutkimuksen tulokset vastasivat pitkälti aikaisempien tutkimusten tuloksia.

Työhön palanneet olivat olleet useammin työterveyshuollon asiakkaina kuin ne, jotka eivät palanneet työelämään. Tämä tulos korostaa terveydenhuollon merkitystä AVH:n sairastaneiden työhön paluussa.

Neuropsykologisen häiriön vaikeus oli merkitsevästi yhteydessä työhön palaamiseen. Sekä tämän tutkimuksen että monien aikaisempien tutkimusten perusteella näyttää siltä, että kognitiiviset häiriöt ovat ­hyvin yleisiä myös työikäisillä AVH:n ­sairastaneilla sairauden alkuvaiheessa ja ainakin vuosi sairastumisen jälkeen.

Shutterstock

Lisäksi tiedetään, että kognitiivisia oireita voi ilmetä fyysisten häiriöiden vaikeudesta riippumatta. On siis perusteltua, että kaikille työikäisille tehdään laaja-alainen neuropsykologinen tutkimus. Käytännössä tämä on kuitenkin mahdotonta puutteellisten resurssien vuoksi. Mutta ainakin pätevän kognitiivisen seulontamenetelmän tekeminen kaikille työikäisille on tarpeen.

Tutkimuksessa kehitetty seulontamenetelmä toimi varsin hyvin, mutta aineisto oli seulan kehittämistä ajatellen niukka. Tarvitaan siis jatkotutkimuksia, jotta menetelmä saataisiin yleiseen käyttöön.

Väsyvyys yleistä Masennusta esiintyi tässä tutkimuksessa selvästi vähemmän kuin yleensä AVH:n sairastaneilla on todettu.

Sillä ei myöskään ollut yhteyttä työelämään palaamiseen.

Masennuksen alhainen esiintyvyys saattaa ainakin osittain johtua siitä, että tutkitut olivat fyysisesti varsin hyvässä kunnossa ja motivaatio palata työelämään oli suurimmalla

osalla hyvä. Vaikka tässä tutkimuksessa masennuksen esiintyvyys oli melko vähäistä, kuuluu sen arviointi AVH:n jälkeen hyvään hoito- ja kuntoutuskäytäntöön.

Vaikka masennuksen esiintyvyys oli odotettua vähäisempää, oli väsyvyys hyvin yleistä. Tulos viittaa vahvasti siihen, että väsyvyys on ennemminkin AVH:n jälkeinen erillinen oire >

AVH ja onnistunut työhön palaaminen • Aivoliiton ja Kruunupuiston hanke vuosina 2011–2015. Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys.

• Selvitettiin AVH:n sairastaneiden työhön paluuta ja siihen yhteydessä olleita tekijöitä. Lisäksi kehitettiin uutta kognitiivista seulontamenetelmää AVH:n sairastaneille.

• Hankkeeseen osallistui 77 AVH:n sairastanutta henkilöä, jotka olivat olleet työelämässä sairastumisen tapahtuessa. Keskimääräinen ikä oli 53 vuotta.

• Työelämään palasi seuranta-aikana 53 % sairastaneista.

• Fyysisen toimintakyvyn häiriön ohella kognitiivisten häiriöiden merkitys tuli voimakkaasti esille.

• Kaikille työikäisille olisi hyvä tehdä neuropsykologinen tutkimus tai kognitiivinen seulontamenetelmä.

• Työterveyshuollolla todettiin olevan merkittävä rooli työelämään palaamisessa.

• Työelämään palaamisen olisi hyvä tapahtua osa-aikaisesti tai muuten työnkuvaa keventämällä.

1/2016 AVH

11

kuin masennuksen oire. Epänormaali väsyneisyys ei usein näy päällepäin.

Se voidaan virheellisesti tulkita haluttomuudeksi, laiskuudeksi tai masennukseksi.

On mahdollista, että AVH:n sairastanut joutuu jäämään sairauslomalle tai jopa eläköityy esimerkiksi masennuksen diagnoosilla, vaikka taustalla on AVH:n aiheuttamia kognitiivisia oireita ja väsymistä.

Väsyneisyyden tunnistaminen, tiedostaminen ja sen huomioon ottaminen esimerkiksi työaikajärjestelyissä on tärkeää. Työhön paluu olisikin usein turvallisinta aloittaa osa-aikaisesti tai muuten työnkuvaa helpottamalla. Myös perhe-elämässä väsyvyyden ymmärtäminen yhtenä AVH:n erillisenä oireena helpottaa kanssakäymistä.

Väsyneisyyden tunnistaminen, tiedostaminen ja sen huomioon ottaminen esimerkiksi työaikajärjestelyissä on tärkeää.

Työelämään palanneiden elämänlaatu parani kaikilla elämänlaadun osa-alueilla, mutta työelämään palaamattomilla elämänlaadussa ei tapahtunut merkitseviä muutoksia.

Työelämään palanneiden parempi toimintakyky voi osaltaan selittää parempaa elämänlaatua.

Työelämään palaaminen todennäköisesti lisää kuntoutujan itseluot-

tamusta ja itsetuntoa sekä pärjäämisen ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Nämä heijastuvat elämänlaadun paranemisena.

Hannu Nyrkkö, neuropsykologi, PsT, Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus.

Virve Airola

”Stressiä ei parane ottaa” – Minulle jäi aivoinfarktista vain vähän jälkioireita, kertoo savonlinnalainen Anne Pöllänen.

Valoisa ja eloisa 37-vuotias rautakaupan kassa oli palannut töihin viikon sairaslomalta niskajumin vuoksi, kun pomo kysyi, onko kaikki kunnossa. Anne oli oudon hiljainen.

– Sitten alkoi itsestäkin tuntua tosi pahalta. Päähän koski enkä tiennyt, mikä minulla oikein on.

Pomo soitti ambulanssin ja sitten mentiinkin Mikkeliin. Siellä kuvista näkyi, että aivoinfarktista on kysymys, ja että aikaisempi niskajumiksi diagnosoitu päänsärkykin oli ollut aivoinfarkti, joka oli mennyt itsestään ohi.

– On kyllä sanottava, että pomo oli tilanteen tasalla. Minulla on tähän sekä isän että äidin puolelta vahva perimä. Sukurasitteena on myös korkea verenpaine, johon minulla on ollut jo kymmenisen vuotta lääkitys.

12

AVH 1/2016

Kaikkiaan Anne oli sairaslomalla puoli vuotta. Kuntoutus alkoi kesäkuussa Kruunupuiston kuntoutuskeskuksessa kahdessa eri pätkässä.

– Olin hyvässä kunnossa, mutta lähimuisti vähän pätki, ja äkkiseltään tulevat asiat vaativat vieläkin aikaa.

Fysioterapiassa harjoitettiin sormien, liikkeen ja aivojen yhteistyötä ja tasapainoa. Pikkuhiljaa mentiin eteenpäin.

Omasta mielestään Anne on päässyt hyvin normaalielämän tahtiin.

– Stressiä ei tästä parane ottaa, elämä jatkuu, hän sanoo.

Aikaisemmasta poikkeaa oikeastaan vastustuskyky – kaikki flunssat ja muut pöpöt tarttuvat herkästi – sekä väsymys.

– Se yllätti, miten pitkään menee, ennen kuin se väsymys häviää. Se on hyvä muistaa, ettei itseltään edellytä liikaa.

– Elämäntapojani en ole juurikaan

muuttanut. Olen liikkuvainen, mutta vietän rauhallista elämää. Kyllä sitä itse oppii kuulemaan, miten kroppa voi ja toimimaan sen mukaan.

Työterveys tietää, missä mennään ja Savonlinnassa on neurologi.

Jaksamista ja sopivan elämänrytmin löytämistä vahvistaa myös myönteinen asenne ja huumori, jota Annella riittää.

Työhön Anne palasi heinäkuussa 2014, ensin vuoden verran puolipäiväiseksi ja sitten 37,5-tuntiselle viikolle.

– Se on sopinut hyvin. Sekä työnantaja että työkaverit ovat antaneet mahdollisuuden tällaiseen loivaan paluuseen. Se on ollut itselle tosi hyvä. Voimia on riittänyt muuhunkin elämään.

Virve Airola on freejournalisti.

Shutterstock

Erja Poutiainen

Neuropsykologinen kuntoutus mahdollistaa paluun arkeen Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteena on vähentää aivovaurioiden aiheuttamia tiedonkäsittelyn ja käyttäytymisen muutosten tuomia haittoja. Kuntoutus kohentaa elämänlaatua ja tukee muuttuneessa elämäntilanteessa.

N

europsykologisen kuntoutuksen lähtökohtana on aina tutkimus, jossa arvioidaan henkilön kognitiivista suoriutumista sekä käyttäytymistä ja tunteiden säätelyä.

Ongelma-alueiden lisäksi pyritään tunnistamaan myös henkilön kognitiiviset vahvuudet, joita voidaan käyttää hyväksi kuntoutuksessa.

Lisäksi arvioidaan miten vaikeudet heijastuvat tutkittavan arkielämään ja miten sairastuminen on vaikuttanut henkilön psyykkiseen tilaan tai käyttäytymisen kontrolliin.

Tutkimuksen pohjalta määritellään kuntoutuksen tavoitteet, jotka voivat liittyä esimerkiksi työ- tai opiskelukyvyn tukemiseen tai yleisem-

min toimintakyvyn tai esimerkiksi itsenäisen kotona selviytymisen ja yhteisön toimintoihin osallistumisen vahvistamiseen.

Kognitiivisten häiriöiden kuntoutus Neuropsykologisen häiriön laatu, kuntoutujan yksilölliset tekijät ja asetetut tavoitteet vaikuttavat siihen millaista kuntoutusta annetaan.

Harjoittelun kohteeksi valitaan keskeisimmät neuropsykologisessa tutkimuksessa tunnistetut ongelmat. Näitä voivat olla esimerkiksi häiriöt tarkkaavuudessa, toiminnanoh­ jauksessa tai muistissa, kielellisissä tai

visuaalisissa toiminnoissa tai tahdonalaisten liikesuoritusten hallinnassa.

Kognitiivinen kuntoutus voi olla intensiivistä heikentyneen taidon harjoittelua, jolloin tavoitteena on palauttaa toiminta mahdollisimman samankaltaiseksi kuin ennen sairastumista. Kun häiriintynyttä taitoa harjoitellaan suoraan, se aktivoi vaurioituneiden aivoalueiden toimintaa.

Osa vaurioituneen alueen tai sen lähialueiden aivosoluista vahvistuu ja pystyy uudelleen aktivoitumaan siinä määrin, että toiminta onnistuu.

Tällaisen suoran harjoittelun edellytykset ovat parhaimmillaan kohtuullisen pian sairastumisen jälkeen.

Harjoittelu on intensiivistä kuntoutu- >

1/2016 AVH

13

Neuropsykologinen kuntoutus on tyypillisesti osa moniammatillista AVH-kuntoutusta. jan jaksamisen ja pystymisen ylärajalla. Tämä edellyttää, että kuntoutujan vireystaso ja fyysinen jaksavuus ovat riittäviä.

Useimmiten kuntoutus on vaurioituneen toiminnon korvaamista uusilla toimintatavoilla. Tärkeää on sopivien strategioiden ja apukeinojen opettaminen. Eli opetellaan uusia toimintatapoja, joiden avulla pyritään kiertämään ongelmakohdat.

On myös tärkeää varmistaa, että harjoitellut taidot siirtyvät käytännön tilanteisiin. Esimerkiksi kielellisen muistin vaikeuksia pyritään lieventämään sillä, että harjoitellaan visuaalisten vihjeiden käyttöä muistin tukena.

Tällainen uusien toimintatapojen omaksumiseen perustuva toimintatapa on tutkimusten mukaan vaikuttavin neuropsykologisen kuntoutuksen muoto.

Harjoittelusta käytäntöön

Shutterstock

Kuntoutuksen edetessä pääpaino siirtyy usein yksittäisten osatoimintojen harjoittamisesta suoraan arkielämässä tarpeellisten käytännön tilanteiden harjoittelemiseen. Lisäksi vaihtoehtoisia toimintatapoja voidaan suunnitella kuntoutujan arkeen, työtehtäviin tai opintoihin.

Esimerkiksi helposti häiriintyvää keskittymistä tuetaan organisoimalla

14

AVH 1/2016

työtehtävät siten, että eniten keskittymistä vaativat työtehtävät tehdään, kun vireystaso on parhaimmillaan.

Tällaisia työtehtäviä voidaan myös pilkkoa useaan eri osaan pitkän yhtäjaksoisen työskentelyn sijaan.

Uusien strategioiden omaksuminen vaatii aktiivista harjoittelua ja edellyttääkin kuntoutujalta motivaatiota sekä kykyä ohjailla ja säädellä omaa toimintaansa. On myös pystyttävä arvioimaan minkälaisiin tilanteisiin strategioita voi soveltaa. Siksi oireiden tiedostamisen ja itsetuntemuksen lisääminen ovat keskeisessä asemassa kuntoutuksessa.

Apuvälineiden käytön harjoittelusta ja ympäristön muokkaamisesta on hyötyä muiden lähestymistapojen rinnalla yhtenä osana kuntoutusta. Kuntoutujaa voidaan opettaa käyttämään ulkoisia apuvälineitä, kun aiempi toimintatapa ei enää onnistu. Usein käytettyjä apuvälineitä ovat esimerkiksi kalenteri, elektroninen muistuttaja ja tietokone. Niiden käyttöä harjoitellaan osana muistin tai toiminnanohjauksen vaikeuksien kuntoutusta.

Joskus on tarkoituksenmukaista keskittyä ympäristön muokkaamiseen eli konkreettisiin kuntoutujan kotona tehtäviin uudelleenjärjestelyihin, joita voivat olla näkyvillä paikoilla olevat toimintaohjeet ja muistuttajat. Myös kuntoutujan työoloja voidaan muokata muuttamalla työtahtia ja työpäivien kestoa tai rajoittamalla hälyn tai muiden häiritsevien tekijöiden esiintymistä.

Uusien toimintastrategioiden tai apuvälineiden käytön harjoitteluun painottuvaa kuntoutusta voidaan käyttää sairauden akuuttivaiheen jälkeen, mutta myös kroonisessa vaiheessa. Kuntoutuksen vaikutukset voivat parhaimmillaan lisääntyä vielä

kuntoutuksen jälkeenkin, kun kuntoutuksessa opitut strategiat siirtyvät vähitellen yhä sujuvampaan käyttöön arjessa.

Psykoterapeuttinen työskentely Neuropsykologisessa kuntoutuksessa tuetaan myös sairastumisen jälkeistä psyykkistä sopeutumisprosessia. Kuntoutujalle ja hänen läheisilleen annetaan tietoa kuntoutujan sairauteen liittyvistä neuropsykologisista oireista ja niiden merkityksestä kuntoutujan arjessa. Näin kuntoutuja tulee paremmin tietoiseksi omasta muuttuneesta toimintakyvystään ja oppii hyväksymään toimintarajoitteensa tunnistaen samalla myös omia vahvuuksiaan.

Psykoterapeuttisessa työskentelyssä lähtökohtana on kuntoutujan psyykkistä tasapainoa heikentävien asioiden käsittely osana kuntoutusta.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tunteiden säätelykeinojen harjoittelua tai omien reagointitapojen tunnistamisen ja hallinnan harjoittelua.

Psykoterapeuttisella työskentelyotteella voidaan työstää myös äkillisen sairastumisen mukanaan tuomaa psyykkistä menetyksen kokemusta ja sopeutumista muuttuneeseen tilanteeseen.

Kuntoutuksen kesto yksilöllistä Neuropsykologisen kuntoutuksen kesto voi vaihdella hyvin paljon riippuen muun muassa kuntoutuksen tavoitteista ja oirekuvan vaikeusasteesta. Toisinaan kuntoutus toteutetaan lyhyenä ohjantana, joka käsittää esimerkiksi kolmesta viiteen tapaamiskertaa.

Tavallisin kuntoutuksen kesto on kuitenkin puolesta vuodesta vuoteen. Vaikean aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kuntoutujan kuntoutus voi toisaalta kestää tyypillisesti jopa kahdesta kolmeen vuoteen, joissakin tapauksissa jopa pidempään.

Usein alkuvaiheen intensiivisestä kuntoutuksesta siirrytään vähitellen harvajaksoisempaan ohjaustyyppiseen kuntoutukseen. Sen tarkoituksena on tukea ja seurata kuntoutujan kokonaisvaltaista sopeutumista arkeen. Näin varmistetaan arjessa esiin tulevien ongelmien käsittely ennen kuin ne kasautuvat hallitsemattomiksi.

Kuntoutusprosessin edetessä myös vertaistuki ja erilaisten verkostojen hyödyntäminen sekä harrastuksiin ja mahdollisiin kolmannen sektorin palvelujen piiriin ohjaaminen nousee kuntoutuksessa keskeiseksi.

Neuropsykologinen kuntoutus on tyypillisesti osa moniammatillista AVH-kuntoutusta. Tuoreen selvityksen mukaan neuropsykologinen kuntoutus alkaa usein muita aivoverenkiertohäiriön kuntoutusmuotoja myöhemmin. Neuropsykologinen kuntoutus voi myös joissain tapauksissa olla ainoa tarvittava kuntoutusmuoto.

T jos ma

Etäkuntoutus avuksi Tulevaisuudessa virtuaalitekniikan ja erilaisten tietokoneavusteisten sovellusten käyttö lisääntyy.

Tällaiset simuloitavat ympäristöt saadaan muistuttamaan kuntoutujan päivittäistä elinympäristöä, mikä voi edesauttaa harjoiteltujen taitojen siirtymistä arkielämään.

Myös etäkuntoutus, eli kuntoutuksen järjestäminen etäteknologian avulla, lisääntyy. Etäkuntoutus mahdollistaa kuntoutuspalveluiden saatavuuden myös harvaanasutuilla alueilla. Sen avulla voidaan myös lisätä neuropsykologisen kuntoutuksen kestoa ja harjoittelun tiheyttä.

Pelkkä itsenäinen tietokonepohjainen harjoittelu ei tutkimusten mukaan ole kuitenkaan tehokasta, joten etäkuntoutuksessakin ammattilaisen rooli on merkittävä.

Erja Poutiainen, kliinisen neuropsykologian dosentti, johtava tutkija, Kuntoutussäätiö

1/2016 AVH

15

Totta vai tarua kuntoutuksesta?

Syödäänkö kuntoutusjaksolla vain laihdutusruokaa? Onko kuntoutussuunnitelma sama asia kuin kuntosalisuunnitelma?

Voiko yli 65-vuotiaskin saada kuntoutusta? Seuraavassa käsitellään kuntoutukseen liittyviä oikeita ja vääriä väittämiä.

KUNTOUTUSSUUNNITELMA ON SAMA KUIN KUNTOSALIOHJELMA.

Ku

Elii vat

ine sa La

TARUA: Kuntoutussuunnitelma on henkilön kuntoutumisen kokonaisjärjestelyjen tueksi laadittu kirjallinen suunnitelma, joka on tehty yhdessä kuntoutujan kanssa. Vastuu kuntoutussuunnitelman tekemisestä on hoitavalla lääkärillä. Tarvittaessa mukana on kuntoutujan perheen­jäseniä, läheisiä tai työpaikan edustaja. Lääkäri tarvitsee usein avukseen moniammatillisen työryhmän.

Kuntoutussuunnitelma laaditaan kirjallisena joko Kelan kuntoutussuunnitelmalomakkeelle (KU 207) tai B-lääkärinlausuntoon ja se tehdään 1–3 ­vuodeksi.

Kuntoutussuunnitelma tulee tehdä mahdollisimman varhain, jotta kuntoutuksella voidaan parantaa kuntoutujan tilannetta.

KUNTOUTUSHAKEMUKSEN LIITTEEKSI TARVITAAN AINA LÄÄKÄRIN B-TODISTUS. OSITTAIN TOTTA: Kun haet kuntoutusta, voit liittää hakemukseen myös lääkärin kirjoittaman kuntoutussuunnitelman (KU 207), josta selviää asianmukaisesti määritelty sairautesi tai vammasi ja toimintakykysi sekä lääkärin suosittama kuntoutus perusteluineen.

Kuntoutussuunnitelman sijasta voit toki liittää mukaan lääkärin kirjoittaman B-lääkärinlausunnon, jos kuntoutussuunnitelmasi on kirjattu siihen. Sopeutumisvalmennuskurssille riittää myös maininta kurssin tarpeellisuudesta sairaskertomuksessa (epikriisissä).

LAITOSKUNTOUTUSTA HAETTAESSA RIITTÄÄ, ETTÄ LÄÄKÄRI MAINITSEE TAVOITTEET. TARUA: Kun haet kuntoutusjaksolle, perustele aina omassa hakemuksessasi, miksi tarvitset moniammatilliseen asiantuntemukseen perustuvaa kuntoutusjaksoa. Esimerkiksi näin: ”Toivon moniammatillista neurologista kuntoutusta. Odotan saavani tietoa uusista apuvälineistä ja hoitomuodoista. Haluan tietoa toimintakykyä ylläpitävistä ja parantavista harjoitteista sekä itsehoidoista. Toivon, että arkitoimet helpottuisivat ja saisin apua muisti-, puhe- ja inkontinenssiongelmiin. Haluaisin toimintaterapeutin neuvoja kodin mahdollisiin muutostöihin ja toivon löytäväni keinoja ja apuvälineitä itsenäiseen ruuanlaittoon. Laitoskun-

16

AVH 1/2016

toutusjakson jälkeen jaksan taas pitää huolta itsestäni, liikkumiseni ja mielialani paranee ja uskon selviytyväni kotona kohtuullisen avun turvin.”

Muista lisäksi, että pelkkä lääkärin maininta toimintakyvystäsi ei riitä laitoskuntoutusjaksoa hakiessasi, vaan on tärkeää kuvata myös omin sanoin, miten sairaus vaikeuttaa selviytymistäsi eri ympäristöissä.

HYLÄTTY KUNTOUTUSHAKEMUS KANNATTAA UUSIA. TOTTA: Vuoden 2016 alusta vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen myöntäminen ei enää ole sidoksissa siihen, että kuntoutuja saa vähintään korotettua vammaistukea tai korotettua eläkettä saavan hoitotukea. Kuntoutus voidaan myöntää, jos kuntoutujalla on sairaus tai vamma ja siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite.

Jos kuntoutuspäätös on aiemmin hylätty siksi, että hakija ei ole ollut oikeutettu korotettuihin vammaisetuuksiin, Kela kehottaa nyt uusimaan hakemuksen. Lokakuun puolesta välistä alkaen ratkaistavien kuntoutushakemusten yhteydessä Kela ottaa tällaisessa tapauksessa yhteyttä hakijoihin.

KUNTOUTUKSEN AJALTA VOI SAADA TALOUDELLISTA TUKEA. TOTTA: Kansaneläkelaitos maksaa työssäkäyville kuntoutujille kuntoutusrahaa kuntoutusjakson ajalta, mikäli kuntoutuja ei saa palkkaa tai muuta toimeentuloa turvaavaa tuloa vastaavalta ajalta. Jos työnantaja maksaa palkkaa kuntoutuksen ajalta, voidaan kuntoutusraha myöntää työnantajalle. Täyden eläkkeen saaja ei voi saada kuntoutusrahaa. Eläke maksetaan normaalisti kuntoutuksen ajalta.

KUNTOUTUSJAKSON AIKAINEN RUOKAVALIO ON LAIHDUTUSRUOKAA. TARUA: Kuntoutus tuottaa parhaimman lopputuloksen, kun ruokavaliokin on jakson aikana monipuolinen, säännöllinen ja ravitsemuksellisesti riittävä. Tämä koskee niin normaali- kuin ylipainoisiakin kuntoutujia. Jotta kuntoutusjaksosta saa mahdollisimman suuren kokonaishyödyn, ei ylipainoa laihduteta jakson aikana, jollei se ole erityisen perusteltua.

Ravitsemusterapeutti voi auttaa monissa ravitsemuksen ongelmissa, joista ylipaino on vain yksi mahdollinen. Ravitsemusterapeutille voidaan varata aika myös silloin, kun ruokavalio on rajoittunut esimerkiksi sairauden tai muun syyn takia, kun kun­toutuja sairastaa esimerkiksi keliakiaa, diabetesta, syömishäiriötä, dyslipidemiaa tai jos hänellä on ruoansulatuskanavan oireita, nielemisvaikeuksia, letkuravitsemus, laihtumista tai joku sairaus, joka vaatii erityisruokavalion.

LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN PÄÄSY EDELLYTTÄÄ KOROTETTUA VAMMAISTUKEA. TARUA: Vuoden 2016 alusta alkaen Kelan järjestämään vaikeavammaisten aikuisten lääkinnälliseen kuntoutukseen on tullut merkittäviä muutoksia. Kyseisen palvelun nimi on muuttunut vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi. Myös kuntoutuksen myöntämisperusteet ovat muuttuneet, kun kuntoutukseen pääsyn edellytyksenä ei enää ole hakijalle myönnetty korotettu tai ylin vammaistuki.

Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisperusteena on sairaus tai vamma sekä sairauteen tai vammaan liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite. Kuntoutujalla tulee myös olla huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa eri toimintoihin.

YLI 65-VUOTIASKIN VOI SAADA KUNTOUTUSTA TOTTA: Yli 65-vuotiaat voivat hakeutua kursseille, joita Kela rahoittaa kohdennetusti, esimerkiksi painokevennetty kävely, tehostettu käden käytön kurssi ja kommunikaatioon painottuva kurssi.

Muista tuoda omassa hakemuksessasi esiin tavoitteet ja perusteet laitoskuntoutusjaksolle.

AMMATILLINEN KUNTOUTUS ON TARKOITETTU TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE. OSITTAIN TOTTA: Työikäisten tärkeimmät kuntouttajat ammatillisen kuntoutuksen osalta ovat Kela ja työeläkelaitokset. Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat työelämässä tai jotka ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut.

Kela vastaa erityisesti nuorten ja työelämään vakiintumattomien työikäisten ammatillisesta kuntouttamisesta ja ryhmämuotoisesta kuntoutustoiminnasta.

Ammatillinen kuntoutus auttaa työntekijää pysymään työelämässä tai palaamaan sinne sairaudesta huolimatta.

Aloite kuntoutukseen voi tulla työntekijältä itseltään tai vaikka työterveyshuollolta ja esimieheltä. Ammatillisella kuntoutuksella parannetaan työn tekemisen edellytyksiä silloin, kun työntekijä ei voi enää terveydentilansa takia jatkaa entisessä työssä. Tavoitteena on siirtää tai estää odotettavissa olevaa työkyvyttömyyttä sekä auttaa henkilöä jatkamaan työelämässä pidempään. Kuntoutus voi myös helpottaa pitkältä sairauslomalta töihin palaamista.

Vastaajina toimivat Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta kuntoutussuunnittelija Anne Huuskonen, vastaava kuntoutussihteeri Päivi Loukkaanhuhta ja ravitsemusterapeutti Hanna-Mari Leino, Neuroliiton työllisyyden erikoissuunnittelija Marju Toivonen, tiimivastaava Pirjo Viskari Avokuntoutus Aksonista sekä palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski Aivoliitosta.

Alkuperäinen artikkeli on ilmestynyt Avain-lehdessä 7/2015.

1/2016 AVH

17

Marko Sandroos

Laitoskuntoutus on monipuolista Palaaminen arkeen aivoverenkiertohäiriön jälkeen ei usein onnistu ilman asianmukaista tukea ja ohjausta. Toimintakyvyn kokonaisvaltainen huomiointi kuntoutuksessa on keskeinen arkeen palaamista helpottava tekijä. Onneksi kuntoutusta on mahdollista jatkaa vielä sairastamisen alkuvaiheen jälkeenkin – myös laitoskuntoutuksena.

K

untoutuminen aivoverenkiertohäiriön jälkeen vaatii oman motivaation lisäksi monen eri tahon ja ammattiryhmän yhteistyötä. Nykyisen Käypä hoito -suosituksenkin mukaan moniammatillisen asiantuntijaryhmän panos on tärkeä osa kuntoutumisen ohjausta ja tukemista.

Moniammatilliseen asiantuntijaryhmään voivat kuulua lääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä ja kuntoutusohjaaja. Myös kuntouttava hoitotyö on tärkeä osa yksikön toimintaa.

Työryhmää voidaan täydentää vielä esimerkiksi seksuaaliterapeutin, ravitsemusterapeutin tai uroterapeutin asiantuntijuudella.

Usein sairaalavaiheen jälkeen kuntoutuja kokee kuitenkin jäävänsä oman onnensa nojaan. Epätietoisuus omista kyvyistään ja tulevaisuuden näkymistä voi olla kuntoutujalle hyvin hämmentävää. Kotiin tai työelämään palaaminen on erityisen hankalaa, mikäli kaikkia aivoverenkiertohäiriön aiheuttamia haittoja ei ole havaittu tai tunnistettu. Siksi kuntoutumista tulee tukea vielä kotiutumisen jälkeenkin, usein jopa vuosia eteenpäin.

Myös kuntoutujan läheisten ohjaus ja opastaminen on tärkeää, jotta koti ja lähiympäristö toimisivat johdonmukaisesti kuntoutumisen

18

AVH 1/2016

edistämiseksi. Kuntoutujan auttamisessa ja omatoimisuuden tukemisessa läheisen on joskus hyvin vaikeaa löytää sopivia toimintamalleja.

Liikaa ei toisaalta saisi tehdä toisen puolesta, vaan omatoimisuudelle ja kuntoutumisella pitäisi antaa mahdollisuuksia. Moniammatillisen työryhmän oh­jauksen ja samassa tilanteessa ole­vien vertais­tuen kautta voi kuntoutuja ja läheinen löytää uusia toimintamalleja ja jopa saada uutta toivoa omasta kuntoutu­misestaan.

Ryhmämuotoista ja yksilöllistä Laitoskuntoutuksella voi olla merkittävä rooli kokonaisvaltaisen kuntoutumisen edistämisessä aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Myös Kela järjestää erilaisia moniammatillisia kuntoutumiseen ja sopeutumiseen painottuvia laitoskuntoutusjaksoja samaa sairautta sairastavien kurssien sekä yksilöllisen laitoskuntoutuksen muodossa. Myös läheisen on mahdollista osallistua kuntoutukseen.

Sairausryhmäkohtaisessa kuntoutuksessa, kuten AVH-kursseilla, painottuu erityisesti saman sairauden kohdanneiden tapaaminen ja pääosin ryhmämuotoinen toiminta.

Siinä uuteen elämäntilanteeseen sopeutuminen ja vertaistuki ovat tärkeissä rooleissa.

Käden tehostetun käytön ja Paino­ kevennetyn kävelyn -kurssit

ovat täsmäkursseja, joissa keskitytään erityisesti AVH-kuntoutujan yläraajan toimintakyvyn tai kävelyn edistämiseen. Kommunikaatioon painottuvilla AVH-kursseilla painopiste on kommunikaatiovalmiuksien kuntouttamisessa.

Yksilöllisessä laitoskuntoutuksessa (harkinnanvarainen yksilöllinen laitoskuntoutus tai vaativa lääkinnällinen kuntoutus) korostuu sen hetkisen toimintakyvyn kokonaisvaltainen huomiointi, vaikka samaan aikaan kuntoutuksessa olevat kuntoutujat eivät sairastaisikaan samaa sairautta.

Tässä kuntoutusmuodossa voidaan myös tehokkaasti keskittyä yksilöllisten tarpeiden monipuoliseen huo­ miointiin.

Fysioterapeutti Marko Sandroos työskentelee Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä.

Ohjeita kuntoutukseen hakeutumiseen saat Kelasta tai soittamalla suoraan palvelun tuottavaan kuntoutuskeskukseen.

Lue lisää: www.kela.fi/kuntoutus www.kuntke.fi

Marko Sandroos

Motivaatiota ja vertaistukea Soile Simpanen Raumalta sekä Terttu Leskinen Seinäjoelta tutustuivat toisiinsa AVH-kuntoutuskurssilla Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä heinäkuussa 2015. Nyt kurssin toisella jaksolla joulukuussa ystävykset totesivat kurssin tukeneen hyvin kuntoutumista.

Kuvat Marko Sandroos

S

oile Simpanen sairasti aivoinfarktin huhtikuussa 2015. Nyt kun siitä on kulunut lähes vuosi, hän on tyytyväinen omaan kuntoutumiseensa. Hän kokee saaneensa hyvän alun kuntoutumiselle Satakunnan sairaanhoitopiirissä jo heti sairastumisen jälkeen.

– Tämä Kelan kurssi on täydentänyt alkuvaiheen jälkeistä kuntoutumista hyvin, yrittäjänä työskentelevä Soile toteaa.

Hän koki työhön palaamisen aluksi hieman kuormittavaksi, mutta nyt tilanne vaikuttaa hyvältä.

– Oli henkisesti hienoa palata työhön, nähdä taas asiakkaat ja keskustella heidän kanssaan kaikenlaisista asioista. Sain paljon halauksia, kun he huomasivat, että olen palannut takaisin ja kuntoutunut hyvin.

Soile suhtautuu nyt tulevaisuuteen positiivisesti ja kokee saaneensa AVH-kurssilta lisää hyviä vinkkejä ja motivaatiota oman hyvinvoinnin edistämiseksi.

Terttu Leskinen (kuvassa vasemmalla) ja Soile Simpanen tutustuivat kurssilla myös monipuoliseen liikuntaan.

Myös läheisille tietoa Myös Terttu Leskisen kuntoutuminen aivoinfarktin jälkeen on edennyt melko hyvin. Vaikka Terttu ei ole vuoden 2014 sairastumisen jälkeen pystynytkään palaamaan taloushallinnon opettajan työhönsä, kokee hän toimintakykynsä kohentuneen melko hyväksi. Omasta kunnosta tai hyvinvoinnista huolehtimiseen ei hänellä sairastumisen jälkeen kuitenkaan ole juuri voimavaroja tai motivaatiota riittänyt.

Nyt kuntoutuskurssin myötä hän kokee saaneensa uutta intoa liikuntaan ja itsestä huolehtimiseen.

– Ennen kurssia en juurikaan harrastanut liikuntaa, vaikka siihen olisi

Toiminnalliset jokapäiväiseen elämään läheisesti liittyvät harjoitteet ovat tärkeä osa AVH-kuntoutusta. Kuntoutuksessa voi ja saa olla myös hauskaa.

ollut mahdollisuuksia, mutta nyt tulee käytyä lenkillä säännöllisesti, hän toteaa.

Lisäksi Tertun mukaan puolison osallistuminen kurssille on lisännyt ymmärrystä sairauden aiheuttamista muutoksista myös kotona arjessa.

– Hyvä, ettei kaikki mene laiskuuden piikkiin, jos kotona ei kykene tai jaksa kaikkia asioita entiseen malliin tehdä, Terttu naurahtaa.

Molempien mielestä myös vertaistuki on ollut kurssilla tärkeää.

– On ollut todella hienoa päästä vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia muidenkin sairastuneiden kanssa, ystävykset toteavat.

Fysioterapeutti Marko Sandroos työskentelee Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä.

1/2016 AVH

19

Anna Helin-Välkky

Tahdonvoimaa

5000 kilometriä Oululainen Esa Karjalainen on innokas pyöräilijä. Jopa niin innokas, että hän aloittaa toukokuun 10. päivä neljä kuukautta kestävän pyöräretken, joka kuljettaa hänet Suomen, Ruotsin ja Norjan halki. Poljettavaa kertyy noin viisi tuhatta kilometriä, jotka hän taittaa yhdessä parhaan ystävänsä, 23-kiloisen Kami-koiran kanssa.

20

AVH 1/2016

Florian Linner

M

atka ei ole Esalle ja Kamille ensimmäinen, sillä aiemmilta kesiltä on pyöräretkiä takana 1 700 kilometrin sekä 2 500 kilometrin mittaiset matkat. Tällä kertaa retki on mittavan pituutensa lisäksi myös muulla tavoin erikoinen, sillä Esa polkee hyväntekeväisyyden puolesta. Hän haluaa tempauksellaan saada neuropsykologiselle kuntoutukselle näkyvyyttä ja kerätä varoja AVH-kuntoutustoiminnan kehittämiseksi.

Esa sai kaksi aivoinfarktia vuonna 2011. Hän oli tuolloin 26-vuotias.

Ensimmäistä infarktia seurasi toinen, jonka seurauksena oikea puoli hänen kehostaan halvaantui eikä hän kyennyt puhumaan. Hänen paikalla ollut isänsä soitti ripeästi apua, Esa itse ei olisi siihen enää kyennyt.

– Ymmärsin, että nämä saattavat olla elämäni viimeiset hetket ja päätin käyttää ne katselemalla isääni sekä koiraani, hän muistelee.

Esa heräsi kolmen päivän nukutuksen jälkeen sairaalasta. Kukaan ei tiennyt, millaisena hän tulisi heräämään. Sairaalasängyssä maatessaan hän lupasi itselleen, että aikoo vielä nousta siitä ylös.

Esa opetteli uudelleen puhumaan ja kävelemään. Pitkäjänteinen työ ja oman lupauksen pitäminen ovat olleet suurimmat syyt Esan menestyksekkäässä kuntoutumisessa. Lääkärin mukaan on suoranainen ihme, että hän on näin hyvässä kunnossa. Esa oli halunnut tehdä elämäntapamuutoksia jo ennen infarktien saamista,

mutta hänellä ei ollut aikaisemmin voimia tehdä niitä yksin.

– Aivoinfarktit olivat pelastus. Tiesin, että minulla on kaikki oikeus jättää vanha oravanpyörä ja lähteä kohti uusia tuulia, Esa kertoo.

Kokemuksia ja kohtaamisia Tulevaa pyöräretkeä Esa odottaa suurella innolla, vaikka hän tietää, ettei se tule olemaan pelkkä hupiretki.

– En kuitenkaan polkisi tällaista matkaa, ellen nauttisi siitä. Tulen matkalla itkemään tuskasta, mutta myös kokemaan sellaista onnea, jota en missään muualla voisi kokea, hän pohtii.

Hän odottaa matkalta kokemuksia ja kohtaamisia, olivat ne sitten

Haasteista ylitse pääseminen vahvistaa ja haluan elää siten, että teen elämästäni elämisen arvoisen. luonnon, eläinten tai ihmisten kanssa. Aiemmilla reissuillaan hän on tavannut lukuisia ihmisiä ja ystävystynyt monen kanssa. Myös luonnonvoimien kohtaamiset hän listaa mieleenpainuviksi kokemuksiksi.

– Kun polkee puolitoista viikkoa kohti Utsjokea vastatuulessa ja vihmovassa sateessa, alkaa jossain vaiheessa tuntea olevansa elossa, Esa naurahtaa.

Onpahan kerran leirin läheisyyteen eksynyt karhukin, joka sai pyöräilijän polvet tutisemaan.

Esan olisi vaikea kuvitella pyöräilyretkeä ilman koiraansa Kamia. Siitä on hänelle sekä seuraa että turvaa matkan aikana. Se toimii myös mainiona jäänmurtajana Esan ja muiden ihmisten välillä. Koiran istuminen pyörän kärryssä herättää hilpeyttä ohikulkijoissa, mikä on Esasta hyvä juttu.

– Paras tilanne sattui Tampereella, kun bussi ajoi ohitse. Satuin vilkaisemaan sen suuntaan ja huomasin, Tekstiä onolevat toimituksrn käytössä että kaikki kyydissä osoittivat sormella minua ja nauroivat. SiihenMääräpaikka: nauruun oli pakko yhtyä, hän muistelee. lehden aukeaman oik. puol. sivu Esa ei halua jännittää reissua etukäteen, vaan hän aikoo elää hetken kerrallaan ja kuunnella omaa intuitiotaan. Hän tietää jo etukäteen, että matkalla tulee eteen jännittäviä tilanteita, jotka hän pyrkii elämään sellaisina kuin ne ovat.

– Haasteista ylitse pääseminen vahvistaa ja haluan elää siten, että teen elämästäni elämisen arvoisen. Tulevalla reissulla koetan välittää tätä sanomaa myös muille ja toivon, että tempauksellani on motivoiva vaikutus tähän asiaan.

Neljän kuukauden kestoinen pyöräilyretki kuluu hänen mukaansa nopeasti, sillä päivät ovat tapahtumarikkaita eikä joutavalle murehtimiselle ole aikaa.

– Parasta on läsnäolon fiilis, joka tulee reissussa ollessa sekä kokemukset, jotka jäävät elämään.

Anna Helin-Välkky on Aivoliiton Yksi elämä -terveystalkoiden projektisihteeri.

Hyväntekeväisyys­ kampanja starttaa 10.5.

Oulusta Esa Karjalainen ja Aivoliitto käynnistävät yhdessä Tahdonvoimaa 5000 kilometriä -hyväntekeväisyyskampanjan kevään aikana.

Pyöräretki kestää neljä kuukautta ja matkaa kertyy noin 5 000 kilometriä. Reitti kulkee Suomen, Ruotsin ja Norjan halki. Mukana kulkee Esan koira Kami.

Esan matkaa voi seurata Aivoliiton sivuilla ja huhtikuussa avattavalla Facebookkampanjasivulla. Lähtötilaisuus järjestetään Oulun Rotuaarilla 10.5. klo 12–14, jolloin Esa lähtee matkaan.

Kampanjalla Esa Karjalainen haluaa saada neuropsykologiselle kuntoutukselle näkyvyyttä ja kerätä varoja AVH-kuntoutustoiminnan kehittämiseen.

1/2016 AVH

21

Eduskunnan AVH-ryhmä esittäytyy Eduskunnan AVH-ryhmässä toimii kansanedustajia, jotka ovat kiinnostuneet edistämään aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta.

A

VH-ryhmään kuuluu tällä hetkellä 16 kansanedustajaa. He saavat ajankohtaista tietoa aivoverenkiertohäiriöihin liittyvistä asioista. Ryhmä toimii keskustelufoorumina muun muassa lainsäädännöllisissä sekä sosiaali- ja terveyspoliittisissa kysymyksissä Nykyiset jäsenet: Anneli Kiljunen (puheenjohtaja), Outi Alanko-Kahiluoto, Eeva-Johanna Eloranta, Sari Essayah, Hannakaisa Heikkinen, Niilo Keränen, Hanna Kosonen, Eeva-Maria Maijala, Merja Mäkisalo-Ropponen, Aila Paloniemi, Päivi Räsänen, Pertti Salolainen, Sari Sarkomaa, Arto Satonen, Sari Tanus ja Anne-Mari Virolainen.

Kysyimme AVH-ryhmään kuuluvilta kansanedustajilta seuraavat kysymykset: 1. Miksi haluat toimia AVH-ryhmässä?

2. AVH-kuntoutusta on tarjolla Suomessa liian vähän. Mitkä ovat tärkeimmät toimenpiteet, jotta tilanne korjaantuisi?

3. Miten sote-uudistus vaikuttaa AVHkuntoutuksen saatavuuteen?

Anneli Kiljunen (sd) puheenjohtaja 1. Olen ollut eduskunnan AVH-ryhmän toiminnassa mukana yli 10 vuotta ja viimeiset viisi vuotta sen puheenjohtajana. Syy, miksi aikoinaan tulin mukaan oli se, että suvussamme on altistusta sydämen rytmihäiriöihin, korkeaan verenpaineeseen ja lähipiirissä on ollut myös useampi aivoverenkiertohäiriö. Halusin tietää asiasta enemmän ja tavoitteena oli tehdä asian hyväksi jotakin.

2. Mielestäni ehdottomasti tärkein asia on ennaltaehkäisevien toimien lisääminen ja vahvistaminen. Säännöllinen ja riittävä liikunta, terveellinen ravinto sekä elämäntavat vaikuttavat myös tähän kuten moniin muihinkin sairauksiin. Kahdeksan kymmenestä AVH:sta olisi ennaltaehkäistävissä. Tämän lisäksi meidän on parannettava moniammatillista, laadukasta sekä vaikuttavaa hoitoa ja kuntoutusta eri perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon yksiköissä.

3. Hyvin hoidettuna se mahdollistaa yhdenvertaiset, laadukkaat hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet kaikkiin sote-alueisiin. Meidän olisi mahdollista rakentaa AVH-osaamiskeskukset jokaiseen sote-alueeseen. Tämän lisäksi sote-uudistus mahdollistaisi erityisen vaativien hoitojen keskittämisen sekä paremmat edellytykset tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Eeva-Johanna Eloranta (sd) 1. Vuosittain jopa 25 000 ihmistä sairastuu aivoverenkiertohäiriöihin ja vain neljännes kuntoutuu kunnolla. AVH:n yleisyydestä ja vakavuudesta huolimatta ne tunnetaan huonosti, vaikka niiden kansanterveydellinen ja taloudellinen merkitys on valtava.

Liuotushoitoon ja erityisesti kuntoutukseen pääsyssä on ongelmia. Toivon ryhmän jäsenenä voivani tehdä oman osani näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

2. AVH-akuuttihoito toimii meillä suhteellisen hyvin, mutta kuntoutuksen suhteen on paljonkin toivomisen varaa. Kuitenkin jopa puolet sairastuneista voisi hyötyä moni­ammatillisesta kuntoutuksesta ja se olisi sitä paitsi yhteiskunnan näkökulmasta myös kustannusvaikuttavaa. Ainoastaan fysioterapiaa on useimmiten riittävästi tarjolla, mutta toimintaterapiaa sekä puheterapiaa on huonosti saatavilla. Näitä ja ylipäätään kuntoutusta tarvitaan lisää.

3. Uskoisin sen parantavan sitä, näin toivon. Nyt meidän pitää tehdä töitä sen toteutumiseksi.

22

AVH 1/2016

Sari Essayah (kd) 1. Olin mukana jo edellisellä eduskuntakaudella 2003–2007 Stroke-ryhmässä, jollaisena ryhmä perustettiin eduskuntaan. Lähdin mukaan, koska ennaltaehkäisyssä, nopeassa hoitoon pääsyssä ja hyvässä kuntoutuksessa on niin paljon mahdollisuuksia parantaa ihmisten elämänlaatua.

2. Resursointi on oltava riittävää, ja maantieteelliset erot saatava tasoittumaan.

Myös hoitoketjut on saatava toimimaan saumattomasti ja moniammatillisuuden on oltava mukana.

3. Toivottavasti tilanne ei ainakaan huonone nykyisestä. Sote on vielä niin kesken, että ei uskalla luvata mitään. Tässä juuri on mielestäni AVH-ryhmän vaikuttamisen paikka, kun uudistusta valmistellaan eduskunnassa lainsäädännön kautta.

Hannakaisa Heikkinen (kesk) 1. AVH koskettaa useita ihmisiä vuosittain. Tilanne voi tulla sairastuneelle yllättäen.

Sairaudesta tulisi puhua enemmän, koska osa riskitekijöistä olisi ehkäistävissä omilla toimilla. AVH on kolmanneksi kallein kansansairautemme. AVH-ryhmään kuuluminen on mielestäni tärkeää sairauden inhimillisen haitan ja sairaudesta aiheutuvien kustannuksien vuoksi. Molemmat olisivat vähennettävissä valistuksella.

2. Tutkimusten mukaan oikein ajoitettu kuntoutus säästää hoitopäiviä. On esitetty, että Kela voisi ottaa vastuuta AVH-potilaiden lääkinnällisestä kuntoutuksesta nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Tämä turvaisi kuntoutuksen yhdenvertaista toteutumista. Itse kannatan toimia, joilla ajoissa saatava ja laadukas kuntoutus taataan jokaiselle asuinpaikkakunnasta riippumatta. Nämä toimet olisivat inhimillisiä sekä taloudellisesti kannattavia.

3. Sote-uudistuksen kautta rakennetaan sujuvia palveluketjuja, joissa otetaan koppi ihmisestä luukulta luukulle pompottelun sijaan. Myös perusterveydenhuoltoa vahvistetaan. Nämä antavat mahdollisuuden puuttua ongelmiin ja sairauksiin nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Tulevan järjestelmän isommat hartiat tasaavat eroja eri puolilla maata. Myös hyvien hoito- ja muiden palvelukäytäntöjen levittämistä tehostetaan.

Eeva-Maria Maijala (kesk) 1. Sain viime helmikuussa aivoinfarktin. En olisi ikinä voinut kuvitella, että se tulee minulle. Nyt tiedostan, mistä on kyse. Haluan omien kokemusteni pohjalta tuoda esille, että hyvällä fyysisellä kunnolla ei välttämättä voi estää aivoinfarktia, mutta sen avulla on mahdollista kuntoutua nopeammin.

2. Asiasta eli erityisesti kuntoutuksen merkityksestä tulee saada enemmän tietoa.

3. Oikein hoidettuna saatavuus paranee, kun ihmisillä on kaikista kunnista yhtäläiset mahdollisuudet päästä kuntoutukseen.

1/2016 AVH

23

>

Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) 1. Olen peruskoulutukseltani sairaanhoitaja ja työskennellyt useita vuosia neurologisella kuntoutusosastolla osastonhoitajana. Mielenkiinto asiaan on peräisin jo niiltä ajoilta. Toimin tällä hetkellä myös Muistiliiton puheenjohtajana ja Aivoliitto ja Muistiliitto tekevät paljon yhteistyötä. Toiminnassamme on monia yhteisiä teemoja.

2. AVH-kuntoutukseen erikoistuneita työntekijöitä tulisi olla enemmän. Myös tähän kuntoutukseen erikoistuneita hoitoyhteisöjä ja tiimejä tarvitaan lisää. Terveyskeskussairaaloita pitäisi muuttaa kuntoutussairaaloiksi, joissa voidaan toteuttaa myös tehokasta AVH-kuntoutusta. Edelleen tarvitaan myös asennemuutosta – erityisesti päättäjissä: kuntoutus kannattaa! Se on inhimillisesti ja myös kansantaloudellisesti järkevää toimintaa.

3. Oikein toteutettuna AVH-kuntoutuksen saatavuus paranee. Esimerkiksi PohjoisKarjalassa Siun Sote käynnistyy vuoden 2017 alussa ja jo nyt monia muutoksia on käynnistynyt. Esimerkiksi Joensuussa Siilaisen terveysaseman osastot muuttuvat saneerauksen myötä kuntoutusosastoiksi, joissa koko hoidon ideologia muuttuu kuntoutukseksi ja kuntouttavaksi hoidoksi. AVH-potilaiden akuutti, ensivaiheen hoito on tarkoitus toteuttaa edelleen erikoistasolla. Keskussairaalassa on tarkoitus jatkaa ensi vaiheen kuntoutusta. Jos muualla Suomessa toimitaan samoin, niin tilanne paranee.

Aila Paloniemi (kesk) 1. AVH on kolmanneksi kallein kansansairautemme. Se aiheuttaa suorina ja epäsuorina kuluina 1,1 miljardia euroa joka vuosi eli lähes seitsemän prosenttia tervey­ denhuollon vuosittaisista kuluista. Välitön, intensiivinen ja laadukas kuntoutus on välttämätöntä, ei pelkästään kustannusten, vaan myös sairastuneiden mahdollisimman hyvän kuntoutumisen vuoksi. Haluan olla mukana viemässä tätä tavoitetta eteenpäin.

2. Tarvitsemme Suomeen noin 900 sairaansijaa AVH:n akuuttiin kuntoutukseen, 16 sairaansijaa 100 000 asukasta kohden. Tarvitsemme myös AVH-kuntoutusyksiköitä, joissa on moniammatilliset tiimit. Kuntoutussuunnitelmiin pitää kiinnittää paljon enemmän huomiota. Ne ovat nyt puutteelliset monissa tapauksissa. Myös ikäsyrjinnästä on päästävä kuntoutuksessa eroon.

3. 15 sote-aluetta vastaisi jatkossa AVH-kuntoutuksesta. Se toivotaan nivottavan erikoissairaanhoidon yhteyteen. Sote-alueille tarvitaan kymmeniä sairaansijoja AVH-potilaiden avokuntoutukseen. Mikäli näin käy, on AVH-kuntoutusta helpompi saada. Sote-uudistuksessa tavoitellaan hyviä, laadukkaita ja oikea-aikaisia palveluita kaikille asuinpaikasta tai lompakon paksuudesta riippumatta. Pitkässä juoksussa on mahdollista saada myös säästöjä esimerkiksi tietojärjestelmiä yhtenäistämällä.

Päivi Räsänen (kd) 1. Lääkäritausta antaa vankkaa terveydenhuollon ja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin asiantuntemusta, jota voin hyödyntää myös AVH-ryhmässä. Nämä sairaudet ovat erittäin merkittäviä myös terveydenhuollon kustannusten hallinnan kannalta.

2. Ongelmana on erityisesti kuntoutusresurssien epätasainen jakautuminen alueittain. Tarvittava hoito tulisi pystyä takaamaan potilaalle tämän iästä ja asuinpaikasta riippumatta. Olisi tärkeää, että AVH-kuntoutus keskitettäisiin isoihin yksiköihin, joissa hoidettaisiin vähintään 100 AVH-potilasta vuodessa.

3. Sote-uudistus voi parhaimmillaan edistää AVH-kuntoutuksen saatavuutta tasapuolisesti eri alueilla. Myös ministeriön ohjausmahdollisuuksien lisääntyminen vahvistaa tavoitetta. Kaiken kaikkiaan sote-uudistus tarvitaan nopeasti, jotta palvelut kyetään turvaamaan tulevina vuosina. Lähtökohtana tulee olla asiakkaiden hoidon tarve ja katkeamattomat hoito- ja palveluketjut.

24

AVH 1/2016

Pertti Salolainen (kok) 1. Olen erittäin motivoitunut toimimaan ryhmässä, koska olen Suomen Afasia­ säätiön hallituksen puheenjohtaja ja seuraan tämän vakavan kansansairauden tapahtumia ja hoitoa.

2. Kuntien ja yksityisten hoitolaitosten välinen yhteistyö olisi saatava paremmaksi. Tällöin säästettäisiin myös resursseja. Suurelle yleisölle olisi tiedotettava tehokkaammin ja paremmin tästä sairaudesta ja varsinkin oireista, jotta apua saadaan pian.

3. On liian aikaista sanoa. Asiaan on kuitenkin kiinnitettävä vakavaa huomiota, jotta esimerkiksi kuljetukset hoitoon eivät muodostu liian pitkiksi ja liuotushoitoa on saatavilla nopealla aikataululla.

Sari Sarkomaa (kok) 1. AVH-ryhmä on voimavara eduskuntatyössäni. Terveydenhuollon ammattilaisena olen vahvasti turvaamassa kansanterveydellisesti merkittävän sairauden laadukkaan hoidon ja kuntoutuksen toteutumista. Sairaudesta huolimatta kaikilla on oltava mahdollisuus hyvään elämään. Sivistys- ja tiedejaoston jäsenenä teen myös työtä aivosairauksien tutkimuksen voimavarojen turvaamiseksi.

2. Kuntoutus tulee nivoa tiiviiksi osaksi hoitoketjuja. Avainasemassa on kuntoutujan kanssa laadittu kuntoutussuunnitelma. Olen ehdottanut kuntoutustakuuta varmistamaan oikea-aikainen kuntoutus. Mottoni on, että kuntoutus on hyvä investointi.

3. Olen parlamentaarisen sote-uudistusryhmän jäsen. Soten tavoitteina ovat vaikuttavat, yhdenvertaiset palvelut sekä moniammatilliset hoitoketjut, joihin kuntoutus on integroitu osana. Kustannusvaikuttavuutta ja laatua saadaan laadukkaalla ja oikea-aikaisella kuntoutuksella. Olen asian aktiivinen edistäjä.

Onnistumisen mittari on, että kuntoutus ei viivästy asuinpaikan takia.

Arto Satonen (kok) 1. Aivoverenkiertohäiriöt ovat Suomessa todella iso asia ja niistä kuntoutumiseen ei ole mielestäni panostettu kunnissa riittävästi.

2. Monet kunnat ovat menneet tässä usein siitä, missä aita on matalin. Toivottavasti nyt sote-uudistuksen myötä lääketieteellinen näkökulma tulee vahvemmin toiminnan ohjaajaksi.

3. Uskon, että tilanne kansalaisten välillä tasa-arvoistuu ainakin maakuntien ­sisällä. Hyvästä saatavuudesta on pidettävä kiinni.

Anne-Mari Virolainen (kok) 1. Olen ollut pitkään aktiivinen AVH-asioissa ja toiminut muun muassa Aivoliiton hallituksessa. Minusta on tärkeää lisätä ymmärrystä aivoverenkiertohäiriöistä, niiden oireiden tunnistamisesta ja ensiavusta hätätilanteessa. Ihmiset tarvitsevat enemmän tietoa muun ­muassa neuvovien defibrillaatto­rien käytöstä.

2. Eri toimijoiden, esimerkiksi kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon, yhteistyö kuntoutuksen järjestämisessä kaipaa parempaa koordinointia ja tehostamista. Sote-uudistuksen myötä päästään hoitoa haittaavista hallinnollisista rajoista ja moniammatillisten tiimien rakentaminen kuntoutumisen tueksi helpottuu.

3. Tutkimusten mukaan AVH-kuntoutuksen saatavuudessa on huomattavaa maantieteellistä eriarvoisuutta. Sote-uudistuksen tavoitteena on taata laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut koko Suomessa eli AVH-kuntoutuksen saatavuuteen on luvassa parannuksia heikommin resursoiduilla alueilla.

1/2016 AVH

25

Carita Sinkkonen

Kävelysimulaattorissa harjoitellaan kerrallaan 20–60 minuuttia.

Mari Vehmanen

Tampere uudistaa AVH-kuntoutusta Tampere on viime vuosina investoinut AVHpotilaiden kuntoutukseen.

Tilat, henkilökunta ja kuntoutusvälineistö ovat nyt huippuluokkaa.

T

utustumiskierros Tampereen Hatanpään puistosairaalassa neurologian poliklinikalla näyttää avarat ja toimivat uudet tilat.

– Aloitimme noin vuosi sitten, ja jo tässä ajassa vastaanottomäärät ovat kasvaneet kovasti, ylilääkäri Jari Honkaniemi kertoo.

Kahden 32-paikkaisen kuntoutusosaston potilaista selvästi suurimman ryhmän muodostavat AVH-kuntoutujat. Hoitojaksot osastoilla kestävät keskimäärin kolmisen viikkoa, minkä jälkeen valtaosa kotiutuu.

– Meidän erityinen vahvuutemme on kaikkein vaikeimmin invalidisoituneiden potilaiden kuntouttaminen.

Moniammatilliseen tiimiimme kuuluu neurologien lisäksi useita fysio-, toiminta- ja puheterapeutteja sekä 26

AVH 1/2016

sosiaalityöntekijöitä, Honkaniemi mainitsee.

Hänen mukaansa kaupunki on satsannut yksikköön kiitettävästi kuntatalouden vaikeista ajoista huolimatta. Tosin pieni takaisku oli vuodenvaihteessa tullut ohje täyttää tyhjät paikat tarvittaessa muilla kuin neurologisilla potilailla.

– Emme ole pitäneet osastoja tupaten täysinä, mikä on tuonut mukavaa joustavuutta työhön. Nyt sitten vapaille sijoille on jouduttu ottamaan esimerkiksi ikäihmisiä, joiden yleistila on heikko. Hekin totta kai tarvitsevat hyvää hoitoa mutta eivät hyödy meidän erikoisosaamisestamme, Honkaniemi toteaa.

Simulaattori auttaa alkuun Varustukseltaan Hatanpään yksikkö kuuluu maan huippuihin. Esimerkiksi kuvantamismahdollisuudet kestävät Jari Honkaniemen mukaan vertailun jopa Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa.

Uutta on muun muassa FEEStutkimus, jossa nieluun viedään ne-

nän kautta taipuisa tähystyskaapeli.

Menetelmä antaa tarkkaa tietoa kuntoutujan nielemisen ja syömisen pulmista.

Kävelysimulaattori on ollut yksi viime aikojen isoimmista investoinneista. Simulaattorissa tukevat valjaat kannattelevat kuntoutujaa pystyasennossa. Samalla laite auttaa jalkoja askeltamaan ja siirtää lantion painopistettä puolelta toiselle. Liike muistuttaa mahdollisimman paljon omin voimin kävelemistä.

– Simulaattori reagoi kehon liikkeisiin ja vähentää tukea vähitellen, kun käyttäjän jalat alkavat kantaa.

Peilistä voi seurata omia liikeratoja, Jari Honkaniemi kertoo.

Hänen mukaansa simulaattori on erittäin pidetty kuntoutusmuoto, ja myös tulokset ovat hyviä.

– Monelle potilaalle on iso juttu pelkästään päästä ensimmäisen kerran sairastumisen jälkeen pystyasentoon. Simulaattori nopeuttaa toipumista ja antaa lisäksi tärkeää toivoa kävelykyvyn palautumisesta.

Mari Vehmanen on freejournalisti.

TERVETULOA VALIDIA KUNTOUTUS LAHTEEN Meillä on monipuolisia kuntoutuspalveluja ihmisen koko elämänkaarelle. Meidät tunnetaan erityisesti sopeutumisvalmennuksesta sekä vaikeasti vammaisten ja harvinaisiin vamma- ja sairausryhmiin kuuluvien henkilöiden ja perheiden kuntoutuksesta.

Validiassa laadukas kuntoutus suunnitellaan aina kuntoutujan omista lähtökohdista.

Validia Kuntoutus

Järjestämme aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden aikuisten kuntoutuskursseja:

Lisätietoa kursseista löydät nettisivuiltamme osoitteesta www.validia.fi/kuntoutus

AVH-kurssit 2016 Kelan kurssit 62769, 62773, 62774, 62775, 62776, 62777, 62778, 62779 Kommunikaatioon painottuvat AVH-kurssit 2016 Kelan kurssit 62825, 62826, 62827

Kun haluat vaikuttaa omaan kuntoutukseesi, tule meille. kuntoutus.lahti@validia.fi kuntoutussihteeri: p. 03 812 8207 Validia Kuntoutus Lahti Launeenkatu 10, 15100 Lahti

www.validia.fi/kuntoutus

1/2016 AVH

27

KORVAAMATON KOVALEVY LIIKKEELLÄ

Virpi Lumimäki

Yhdistysten liikunta tukee kuntoutumista Yhdistyksillä on merkittävä rooli AVH:n sairastaneen kuntoutumisen tukena. Vertaisryhmä rohkaisee liikkumaan ja osallistumaan.

28

AVH 1/2016

Virpi Lumimäki

A

VH:n sairastaneelle oman yhdistyksen liikuntatoiminnalla voi olla valtavan suuri merkitys. Se lisää liikuntamahdollisuuksia ja rohkaisee liikkumaan. Usein myös ystäväpiiri laajenee. Vertaisryhmään saattaa olla helpompi mennä mukaan kuin esimerkiksi kunnan tarjoa­ miin liikuntaryhmiin.

Monen mielestä on helpottavaa osallistua sellaiseen ryhmään, jossa kaikki tuntevat ne erityispiirteet, jotka sairastuminen on tuonut mukanaan. Ryhmässä ei tällöin tarvitse selittää, miksi kävely on huteraa tai puhe ei luista. Vertaisryhmässä näistä erityispiirteistä uskalletaan puhua huumorilla. Se auttaa myös jaksamisessa.

Kuntoutumisessa on tärkeää omien voimavarojen löytäminen ja niiden käyttö, vertaistuen saaminen ja säännöllinen liikkuminen. Saman sairauden läpikäyneiden kanssa voi käsitellä muun muassa liikkumiseen liittyviä haasteita tai apuvälineiden käyttöä. Esimerkiksi vartalon tai raajan jäykkyyteen voi saada kaverilta hyvän venyttelyvinkin.

Erilaisia liikuntamuotoja ja liikkumisen välineitä voidaan kokeilla yhdessä. Ryhmäläisten tietotaito auttaa jakamaan kokemuksia siitä, minkälaisia ratkaisuja muut ovat keksineet oman liikuntansa ja liikkumisensa edistämiseksi tai mitä hyötyä erilaisista liikuntamuodoista on ollut.

Koulutuksesta lisäpuhtia Yhdistyksissä voi olla hyvinkin monenlaista liikuntatoimintaa. Se voi olla jäsentapaamisessa ohjattu tuolijumppa tai oma liikuntaryhmä. Monissa yhdistyksessä esimerkiksi tanssitaan, jumpataan, vesivoimistellaan, käydään kuntosalilla tai pelataan bocciaa.

Aivoliitto tarjoaa jäsentensä käyttöön liikunnan materiaalipankin, liikuntasuunnittelijan palvelut ja koulutusta toiminnan vetämiseen. Esimerkiksi ensi syksynä vertaisohjaajat voivat osallistua Liikkeelle tuolilla -ohjaajakoulutukseen sekä Voimaa ja tasapainoa -koulutukseen.

Aivoliiton jäsenyhdistyksissä on jo 66 liikuntavastaavaa, jotka edistävät toiminnallaan oman yhdistyksensä tai kerhonsa liikuntaa. Toivomme, että mahdollisimman moni lähtee mukaan oman alueensa toimintaan – osallistujana tai vetäjänä. Yhdessä on mukava liikkua.

Virpi Lumimäki on Aivoliiton Yksi elämä -terveystalkoiden liikuntasuunnittelija.

Kysy oman alueesi liikuntatoiminnasta.

Löydät yhdistysten ja kerhojen yhteystiedot tämän lehden sivuilta 47–50 sekä Aivoliiton verkkosivuilta www.aivoliitto.fi.

Esimerkiksi vartalon tai raajan jäykkyyteen voi saada kaverilta hyvän venyttelyvinkin.

Älä jätä aamiaista väliin

ut

te

rs

to

ck

osallistujat, jotka söivät aamupalan joka päivä.

Aamiaiseen liitetty vaikutus ei käytännössä ole kovin suuri, mutta samanlaisia yhteyksiä on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa. Aamiainen saattaa muun muassa auttaa painonhallinnassa.

Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

Sh

Aamiaisen väliin jättävät näyttäisivät sairastuvan aivoverenkiertohäiriöihin muita todennäköisemmin. Japanilaistutkimuksen perusteella riski ei ole kovin suuri, mutta silti havaittavissa.

Tutkimukseen osallistujat, jotka eivät syöneet aamupalaa, saivat aivoverenvuodon 36 prosenttia todennäköisemmin ja sairastuivat sydän- ja verisuonitauteihin 14 prosenttia todennäköisemmin kuin

Ylipaino ja huono kunto ennakoivat tulevia verenpaine­ongelmia Verenpainetautiin sairastuvat ovat usein olleet ylipainoisia tai huonokuntoisia nuorina aikuisina. Ehkäisemällä painonnousua ja harrastamalla liikuntaa moni voisikin mahdollisesti ehkäistä verenpaineen kohoamista jo monta vuosikymmentä aikaisemmin.

Tutkimus osoitti, että ylipaino ja heikko fyysinen kunto 18-vuotiaana

liittyivät suurentuneeseen riskiin sairastua verenpainetautiin myöhemmässä elämässä. Yhteydet havaittiin riippumatta perinnöllisestä verenpainetaudin alttiudesta ja sosiaalisista ja taloudellisista tekijöistä.

Tulokset perustuvat ruotsalaisaineistoon, jossa yli 1,5 miljoonaa

ruotsalaismiestä on seurattu kutsunnoista jopa yli kuusikymmenvuotiaiksi. Seurannan aikana 93 000 miehellä todettiin verenpainetauti.

Tutkimus julkaistiin Jama Internal Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

Sydän- ja verisuonitautien kavala taustavaikuttaja on perimän ohjastama ja runsasenergisen ruokakulttuurin sekä nuokkuvan länsimaisen elämäntavan edistämä valtimonkovettumatauti. Valtimonkovettumataudin tyypillisin riskitekijä on veren korkea LDL-kolesterolipitoisuus.

Arviolta joka viidennen aivoinfarktin taustalla on kaulavaltimoon muodostuneen ateroskleroottisen ahtauman repeytyminen.

FM Jani Saksi selvitti väitöstutkimuksessaan, miksi toisten ihmisten kaulavaltimotauti johtaa ahtauman repeytymiseen ja aivoinfarktiin, kun taas toisilla ahtaumat eivät aiheuta mitään oireita. Hän kartoitti geenien aktiivisuuseroja aivoinfarktin aiheuttaneiden ja oireettomina säilyneiden kaulavaltimoahtaumien välillä.

Vertailussa ratkaisevaan asemaan nousi rasvahappojen sitojaproteiini 4 -geeni (FABP4), jonka aktiivisuus oli lisääntynyt aivoinfarktin aiheuttaneissa ahtaumissa.

– Ylivilkkaasti toimiva FABP4-geeni liittyi oireelliseen valtimokovettumatautiin, mutta syy-seuraussuhteen osoittaminen vaatisi geenin hiljentämisen ihmisessä, mitä emme tietysti voineet tehdä. Tunnistimme kuitenkin FABP4-geenin hiljaisen variantin, jonka kantajilla FABP4-geenin aktiivisuus oli matalampi myös kaulavaltimoahtaumissa, Saksi kertoo.

Tutkijoiden yllätykseksi hiljainen FABP4-geenin variantti oli varsin yleinen ja jopa joka kymmenes suomalainen osoittautui sen kantajaksi.

Tulokset osoittivat, että hiljaisen FABP4-muunnoksen molemmilta vanhemmiltaan perineillä henkilöillä sydäninfarktit olivat lähes kahdeksan kertaa muuta väestöä harvinaisempia. Vastaavasti hiljaista varianttia kantavat henkilöt, joilla oli merkittävä kaulavaltimoahtauma, säästyivät muita useammin aivoinfarkteilta.

FABP4-geenin hiljaisen variantin ja veren matalamman kokonais­ kolesterolipitoisuuden välillä osoit-

tautui olevan yhteys; tämä korostui eniten lihavilla henkilöillä, jotka olivat perineet tämän hiljaisen muunnoksen sekä isältä että äidiltä.

– Havaitsimme myös, että FABP4-geenivariantti liittyi matalampaan tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuteen lihavilla henkilöillä, Saksi kertoo.

– Tulosten perusteella FABP4 voi olla mahdollinen uuden lääkeaineen kehittelyn kohde sydän- ja aivoinfarktien sekä diabeteksen ennaltaehkäisyyn erityisesti lihavilla henkilöillä.

1/2016 AVH

Shutterstock

”Hiljainen geeni” suojaa aivoinfarktilta

29

Erja Saarinen

Uusi rahapeliyhtiö turvaa järjestöjen rahoituksen Suomessa rahapelaamisen tuotot on valjastettu yhteiseen hyvään ja ne ovat pitkälti pysyneet kotimaassa. Jotta näin jatkuisi internetin muuttamassa pelimaailmassa, tarvitaan yksi vahva suomalainen rahapeliyhtiö, sanoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

K

olmea perinteistä suomalaista rahapelitoimijaa, kahta yhtiötä – Veikkausta ja Fintotoa – sekä Raha-automaattiyhdistystä ollaan yhdistämässä uudeksi rahapeliyhtiöksi. Suomen rahapelimonopoli on ollut jaettu näiden kolmen kesken.

RAY:n rootelissa olivat alun perin raha-automaatti- ja myöhemmin kasinopelaaminen, Veikkauksen urheilutulosten veikkaaminen, Lotto, erilaiset arvat ja vedonlyönti. Fintoto edeltäjineen taas järjesti raveja ja niissä vedonlyöntiä. Nyt kaikki kolme järjestävät nettipelejä ja juuri nettipelaaminen synnytti muutoksen tarpeen.

ten yhtiöiden kanssa, koska ne voivat tarjota kaikkia pelejä samoilla sivustoilla. Asiakas ei lähde hakemaan eri pelejä eri sivustoilta. Maailmalla myös kasvattavat suosiotaan sellaiset pelit, jotka ovat Suomessa kiellettyjä, koska ei ole osattu päättää, minkä yhtiön valikoimaan ne voisivat kuulua.

– Ulkomaille menee jo nyt arviolta joka neljäs nettipelieuro, 140 miljoonaa euroa vuodessa. Nuo eurot ovat pois suomalaisen yhteiskunnan hyväksi käytettävästä pelipotista, Kiukas muistuttaa.

Monopolin säilyttäminen edellyttää muutoksia

Rahapelejä pelataan kaikkialla ja kaikkialla niistä myös aiheutuu haittoja. Tämän vuoksi niitä myös säädellään jotenkin kaikkialla.

Julkinen monopolijärjestelmä pystyy ehkäisemään haittoja tehokkaammin kuin yksityiset yhtiöt. Se vähentää pelaamiseen liittyvää rikollisuutta, kuten rahanpesua. Se pystyy myös tehokkaammin ehkäisemään pelaajille koituvia haittoja sekä takaamaan kuluttajasuojan. Ulkomaisissa nettipeleissä on esimerkiksi epävarmaa, saako voittojaan rahana vai jäävätkö ne vouchereina pelinjärjestäjälle.

Juuri nämä seikat ovat monopolin säilyttämisen perusteita.

– Kolmelle toimijalle jakautuva monopoli oli perusteltu, kun pelit olivat selvästi erilaisia. Nyt esimerkiksi Veikkauksella ja RAY:lla on verkossa pelejä, joita on vaikea erottaa toisistaan, sanoo sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestön SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

SOSTE edustaa meneillään olevassa rahapelijärjestelmän uudistamistyössä RAY-avustusta saavien ja yleisemmin sosiaali- ja terveysjärjestöjen etua.

Rahapeliyhtiöiden valvonnasta vastaa sisäministeriö. Sen mukaan monopoliehdot eivät enää viime vuosina ole täyttyneet: joko yhtiörakennetta pitää muuttaa tai rajata pelejä, joita kukin yhtiö saa tarjota.

Tämä heikentäisi suomalaisyhtiöiden mahdollisuuksia kilpailla ulkomais30

AVH 1/2016

Monopoli ehkäisee haittoja

tehokkaampi kuin yksityinen yhtiö, jonka ainoana tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman suuri voitto.

– Julkisen monopoliyhtiön ei tarvitse repiä katteeseen sitä viimeistäkin pelieuroa. Monopoli poistaa yksityisen voitontavoittelun ja yhdistää vastuullisuuden ja pelien tuotekehityksen hyvällä tavalla.

Suomalaiset ovat kovia pelaamaan niin Euroopan kuin maailman mittakaavassa. Yksi syy tähän on ollut peliautomaattien sijoittaminen ihmisten arkisiin asiointipaikkoihin, marketteihin ja huoltoasemille.

Suomessa onkin ollut paljon sellaisia pelaajia, jotka pelaavat pari kolikkoa vuodessa, mutta viime vuosina pelaajien määrä on vähentynyt: yhä harvempi pelaa ja yhä enemmän.

Noin kymmeneltä prosentilta pelaajista otetaan kolme neljästä pelieurosta.

Kiukas korostaa, että tämä suuntaus on kestämätön. Se on saatava käännettyä ja se on yksi uuden yhtiön tavoitteista.

– Tarvitaan lisää kohtuullisesti pelaavia ihmisiä.

Kun uudessa yhtiössä erilaiset pelit saadaan saman sateenvarjon alle, Kiukas uskoo, että pelihaittoja on helpompi ehkäistä. Nyt kun RAY:n peleissä päivittäinen euroraja täyttyy, voi siirtyä pelaamaan naapuriyhtiöön.

Uusi yhtiö tuo yhteisen pelikaton.

Uusia keinoja puuttua ongelmapelaamiseen

Uudistus turvaa rahoituksen

Kiukas korostaa, että monopoliyhtiö on ongelmapelaamisen ehkäisyssä

RAY-avustusta saaville järjestöille uusi peliyhtiö turvaa rahoituksen

Veikko Somerpuro

nykymallia paremmin. Kun ihmiset käyttävät yhä vähemmän käteistä, kolikkoautomaattien pelaaminen on vähentynyt. Nettipelaamisessa taas RAY on tullut Veikkauksen jäljessä. Yksi suomalainen yhtiö, jonka kautta voi pelata kaikkia pelejä, pystyy kilpailemaan suomalaisten pelieuroista ulkomaisten yhtiöiden kanssa ja auttaa pitämään tuotot Suomessa.

RAY:n, Veikkauksen ja Fintoton edunsaajat ovat sopineet, että rahapelituottojen nykyiset jakosuhteet säilyvät: sosiaali- ja terveysjärjestöt ja muut RAY-avustusta saaneet järjestöt saavat vastaisuudessakin 43 prosenttia uuden yhtiön jaettavasta tuotosta.

Veikkauksen edunsaajat, kuten urheilu- ja liikuntajärjestöt ja esimerkiksi kirjastot ja Suomen Akatemia, saavat 53 prosenttia tuotosta. Hevostalous saa 4 prosenttia voittovaroista.

Kaikkien rahapelien tuotto on noin 1,2 miljardia vuodessa: Veikkauksen reilut 500 miljoonaa, RAY:n 450 miljoonaa ja Fintoton noin 30 miljoonaa.

SOSTE on arvioinut, että viimeistään uuden yhtiön kolmantena toimintavuonna sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustussumma olisi suurempi kuin nyt jaettava RAY:n tuotto. Summaa kasvattaisivat toimijoiden yhdistymisestä saatavat kustannussäästöt ja entistä houkuttelevampien kotimaisten pelien kasvattamat tuotot.

Pelit ja avustusten jakaminen erilleen RAY on sekä tehnyt rahaa peleillä että valmistellut järjestöjen avustuspäätökset. Uusi yhtiö pyörittää vain pelitoimintaa. Sen rinnalla rakennetaan uutta avustusjärjestelmää, jonka yksityiskohdat ovat vielä auki. Nykyinen järjestelmä toimii vielä ainakin seuraavat kaksi vuotta. SOSTE on mukana uutta järjestelmää valmistelevissa työryhmissä.

Hieman yli vuosi sitten SOSTE vielä puolusti RAY:n säilyttämistä. Tiedot pelimarkkinoiden kehityksestä muuttivat kuitenkin ajattelun.

– Oikein mihinkään muuhun johtopäätökseen ei voinut tulla kuin että rahapelitoimijoiden yhdistäminen on välttämätöntä. Maailma on muuttunut niin, että kolmen toimijan malli on menneisyyttä.

Erja Saarinen toimii viestinnän asiantuntijana SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:ssä.

SOSTE vaikuttaa aktiivisesti rahapelijärjestelmän muutokseen. Asian etenemistä voi seurata SOSTEn verkkosivuilta www.soste.fi > rahapelifuusio

Uusi suomalainen rahapeliyhtiö pyrkii hillitsemään pelituottojen virtaamista ulkomaille: ”Rahaa on saatava jäämään kotimaisiin turvallisiin peleihin hyödyttämään omaa yhteis­ kuntaamme”, Vertti Kiukas painottaa.

Kolme rahapelitoimijaa Yhdeksän sosiaali- ja terveysjärjestöä perusti RAY:n vuonna 1938 keräämään varoja sosiaali- ja terveysjärjestöille. Koko historiansa ajan se on harjoittanut raha-automaattitoimintaa Suomessa yksinoikeudella.

Myöhemmin yksinoikeuden piiriin tuli kasinotoiminta.

Vuodesta 2010 RAY on järjestänyt rahapelejä myös netissä.

Kolmen urheilun kattojärjestön perustama Veikkaus lähti liikkeelle 1940 urheilutulosten vakioveikkauksella.

1950-luvulta lähtien veikkausvoittovaroja on käytetty urheilun ja liikuntakasvatuksen lisäksi taiteeseen, nuorisokasvatukseen ja tieteeseen. Lotto laajensi toimintaa vuodesta 1971 alkaen. Vedonlyönti tuli valikoimaan 1990-luvulla. Ensimmäinen nettipeli aukesi 1996.

Totalisaattoripelejä alettiin järjestää raveissa 1928.

Hevosalan järjestöt yhdistettiin 1973 Suomen Hippokseksi ja totalisaattoripelin tuottoja alettiin ohjata hevostalouteen. 1980-luvulla valtakunnalliset ravipelit siirtyivät Veikkaukselle. 2001 pelien järjestäminen siirtyi Hippokselta Fintoto Oy:lle. Vuonna 2012 hevospelit siirtyivät Veikkaukselta Fintotolle. Netissä hevospelejä on voinut pelata vuodesta 2002.

1/2016 AVH

31

Shutterstock

Selkokieliset uutiset

Lääkekorvauslaskuri kertoo, paljonko maksat lääkkeistäsi Apteekki.fi-palvelun Lääkekorvauslaskurilla voit tarkistaa reseptiostojen korvattavuuden 50 euron alkuomavastuun täyttymisen jälkeen. Laskuri kertoo lääkkeen hinnan lisäksi yhden pakkauksen hinnasta asiakkaalle maksettavaksi jäävän osuuden. Lääkekorvauslaskuri ja lisätietoa korvauksista löytyy osoitteesta www.apteekki.fi.

Uudet lääkekorvaukset pähkinänkuoressa: • Täysi-ikäisille vuosittainen 50 euron alkuomavastuu, jota aletaan periä sen vuoden alusta, kun henkilö täyttää 19 vuotta.

• Peruskorvaus 40 %.

• Erityiskorvaus 65 % tai 100 %.

• Ylemmän erityiskorvauksen (100 %) lääkkeistä asiakas maksaa 4,50 euron omavastuun asiointikertaa kohden.

• Lääkekulujen vuosiomavastuu korvattavissa lääkkeissä on 610,37 euroa. Vuosiomavastuun täytyttyä asiakas maksaa korvattavasta lääkkeestä 2,50 euron ostokertakohtaisen omavastuun.

Alku- ja vuosiomavastuun täyttymistä voi seurata Kelan asiointipalvelussa, johon kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Palvelu on osoitteessa www.kela.fi/asiointi.

Miten turvaan tahtoni toteutumisen?

Uusi opas neuvoo yksityiskohtaisesti, kuinka jokainen voi varmistaa oman tahdon toteutumisen, vaikka sairauden tai vammautumisen vuoksi ei enää asioitaan pystyisi hoitamaan.

Oppaassa käydään konkreettisin ohjein läpi esimerkiksi hoitotahtoa ja edunvalvontavaltuutusta.

Miten turvaan tahtoni toteutumisen? -opas on ensimmäinen, joka esittelee kattavasti keskeiset vinkit

32

AVH 1/2016

ja keinot, joiden avulla jokainen voi varautua tilanteeseen, jossa ei pysty enää asioitaan hoitamaan.

Oppaan on tehnyt Suomen muistiasiantuntijat ry ja opasta voi tilata osoitteesta info@muistiasiantuntijat.fi tai (09) 454 2848 (hinta: 2 € + toimituskulut). Sen saa myös maksutta sähköisenä osoitteesta www.muistiasiantuntijat.fi/julkaisut.

Yle on aloittanut selkokieliset uutiset televisiossa. Uutisten kesto on viisi minuuttia ja ne lähetetään arkisin klo 15.10 Yle TV1 -kanavalla.

Myös Yle Radio Suomessa kuullaan joka päivä viisiminuuttinen uutislähetys klo 21.30. Lisäksi ne voi kuunnella verkossa Yle Areenassa ja selkouutisten verkkosivuilla.

Sosiaaliturvaopas pitkäaikaissairaille ja vammaisille henkilöille Oppaaseen on koottu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden yhteinen sosiaaliturva pääpiirteittäin.

Oppaan ovat koonneet viisitoista kansanterveys- potilas- ja vammaisjärjestöä. Tavoitteena on sosiaaliturvan hyödyntäminen ja tunnetuksi tekeminen.

Vuoden 2016 uusi päivitetty opas löytyy verkosta osoitteesta­ www.sosiaaliturvaopas.fi.

Eija Seppänen

Eduskunta on mukana terveystalkoissa –P

oliitikkojen puheissa toistuu kaksi teetä eli työ ja talous. Minulle kolmas yhtä tärkeä tee on terveys, sanoo eduskunnan varapuhemies ja Sydänliiton uusi puheenjohtaja Paula Risikko.

– Hyvinvoinnin ensimmäinen elementti on terveys. Moni ymmärtää terveytensä arvon vasta kun sen menettää.

– Sote-uudistuksella tavoitellaan kolmen miljardin säästöjä kansantaloudesta. Ellei tautitaakkaa saada pienemmäksi, me emme ikimaailmassa pääse lähellekään näitä lukuja, Paula Risikko toteaa.

Kansanterveyden edistäminen on Risikolle tuttua. Hän on poliitikkona tehnyt töitä sen eteen muun muassa kansanedustajana, peruspalveluministerinä, sosiaali- ja terveysministerinä sekä liikenne- ja kuntaministerinä.

Hän on toiminut myös sairaanhoitajana ja sen jälkeen lukuisissa muissa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Koulutukseltaan Risikko on terveystieteiden tohtori.

– Terveyteen ja hyvinvointiin tähtääviä päätöksiä tehdään jokaisella hallinnonalalla.

Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on tukea terveyttä läpi elämän, ehkäistä valtimosairauksia sekä ajaa kuntoutuksen ja vertais­tuen ­asiaa.

– Tavoitteemme ovat aivan yhteneväiset. Haluan saada kansansairaudet vähenemään. Haluan myös vaikuttaa siihen, että kansansairauksien hoito ja kuntoutus on vaikuttavaa uusissa sote-rakenteissa ja siten koko maassa.

Auta ensin itseäsi Voidakseen auttaa muita, pitää aloittaa itsestään. Tämä on yksi Risikon perusteeseistä.

– Lentoemännätkin sanovat, että laita ensin happinaamari omille kasvoillesi, vasta sitten auta muita.

– Moni sanoo, että on ajatellut pudottaa painoaan, muttei saanut aikaiseksi. Minulle sytyttävä syy oli korkea verenpaine. Laihdutin viime syksyn aikana toistakymmentä kiloa. Minulla on kymmenen ikäinen tytär. Haluaisin elää hänen kanssaan vielä pitkään.

Paula Risikko kertoo, että hänen tuttavapiirissään on ollut aivoinfarkteja.

– Havahduin siihen, että se voi koskea myös minua.

Lautasmalli eduskuntaan Eduskunta on mukana Yksi elämä -terveystalkoissa laajalla rintamalla; mukaan on saatu myös eduskunnan ravintola ja työterveyshuolto. Toinen varapuhemies on myös ravintolatoimikunnan puheenjohtaja.

Risikon aloitteesta eduskuntaan on perustettu terveystalkooryhmä.

– Kyseessä on porukka, joka ha­ luaa pudottaa vähän painoaan. Tukena ja apuna tässä ovat ravitsemuksen- ja työterveyden asiantuntijoita.

Puhutaan unesta, liikunnasta ja ravinnosta – sekä ruuan lautasmallista.

Eduskunta on Yksi elämä -terveystalkoille Risikon mielestä hyvä kohde useammassakin mielessä.

– Työ on vaihtelevaa ja päivät ovat pitkiä tai erittäin pitkiä. Hyvä fyysinen

Pienetkin teot riittävät. Usein niistä tulee pysyviä. Suurin osa haluaa vain pysyä hengissä, eikä tähdätä millekään triathlonille, Paula Risikko sanoo.

kunto auttaa jaksamaan. Kunnon ylläpitäminen vaatii sekin kuitenkin keskittymistä ja aikaa.

Kaikki lähtee motiivista – Ministeriaikana työ imaisi kerta kaikkiaan. Näin käy monelle. Samoin, jos on masentunut tai voi pahoin, on vaikea löytää motiivia terveemmille elintavoille, Risikko pohtii.

– Ensin pitää olla motiivi. Sitten voi olla valmis ottamaan tietoa ravitsemuksesta, liikunnasta ja unen tarpeesta sekä ryhtymään pieniin tekoihin oman terveyden edistämiseksi.

Kansanedustajat ovat päättäjiä myös omilla paikkakunnillaan.

– Toivon, että he vievät samaa terveyden asiaa sinne. Terveys on arvo sinänsä, mutta on sillä myös välineellinen arvonsa. Terveys on myös maamme kilpailukyvyn perusta.

Eija Seppänen on Yksi elämä -terveystalkoiden viestintäpäällikkö.

1/2016 AVH

33

Pirjo Laine

Koulutus tukee Juttu-tupaopettajien työtä Aivoliitto kouluttaa vuosittain useita uusia Juttu-tupa-kurssien opettajia. Nyt peruskoulutuksen lisäksi tarjotaan myös alueellisia koulutuksia sekä apuopettajakoulutuksia.

Koulutusta kehitetty Jokainen Juttu-tupa-kurssin opettaja saa peruskoulutuksen, joka antaa pätevyyden toimia kurssilla opettajana.

Opettajien erilaiset taustat asettavat haasteita koulutuksen sisällön ja rakenteen luomiselle. Aivoliitossa kehitetäänkin jatkuvasti koulutusta opettajilta saadun palautteen pohjalta.

Koulutukseen kuuluu teoriatietoa AVH:sta ja afasiasta, Tuetun keskustelun -koulutus sekä käytännön tietoa Juttu-tupa-mallista ja tuntien rakentamisesta. Yksipäiväinen peruskoulutus on nyt muutettu kaksipäiväiseksi. Opettajat kokivat tarvitsevansa

34

AVH 1/2016

Pirjo Laine

K

ansalaisopistojen Juttu-tupakurssien kevätlukukausi on lähtenyt käyntiin vilkkaasti.

Kevään aikana toimii 29 kurssia eri puolilla Suomea sekä suomen- että ruotsinkielisenä.

Saamme usein kysymyksiä siitä, kuka voi toimia Juttu-tupa-kurssin opettajana. Opettajan rekrytoiminen onkin yksi tärkeä etappi, kun suunnitellaan uutta kurssia.

Usein opettajina toimii opiston omia päätoimisia opettajia tai muiden kurssien tuntiopettajia, jotka ovat kiinnostuneet kouluttautumaan Juttu-tupa-kursseille. Opettaja saattaa löytyä myös Aivoliiton omien verkostojen kautta. Usein henkilöt ovat silloin puheterapeuttiopiskelijoita, puhevammaisten tulkkeja sekä muissa terveyden- tai sosiaalialan ammateissa toimivia henkilöitä.

Opisto palkkaa opettajat ja Aivoliitto vastaa heidän kouluttamisestaan.

Koulutusten parhainta antia ovat kokemusten ja vinkkien jakaminen.

enemmän tietoa asioista. He toimivat työssään yksin ja toimenkuva on hyvin haastava. Moni jäi kaipaamaan erityisesti yhteistä ajatustenvaihtoa ja kokemusten jakamista.

Peruskoulutuksen lisäksi järjestetään alueellisia koulutuspäiviä.

Näiden tavoitteena on tarjota tukea erityisesti aloitteleville opettajille.

Palaute on ollut erittäin myönteistä: ”Sain loistavia vinkkejä muilta sekä tunteen siitä, että kokeneillakin opettajilla on haasteita – en ole yksin!”, ”Kokemusten jakaminen oli tärkein

tavoite ja anti viikonloppuna.”, ”Keskusteluista saa vertaistukea ja hyviä vinkkejä ongelmien ratkaisemiseksi.”

Opettajien työn tukemiseksi ollaan kehittämässä myös apuopettajamallia, jossa koulutetaan vapaaehtoistyöntekijöitä kursseille. Näin pystytään helpottamaan esimerkiksi retkille lähtemistä ja kommunikoinnin tukemista ryhmässä.

Pirjo Laine on Aivoliiton Juttu-tupaverkoston vastaava suunnittelija.

Juttu-tupa-ryhmät Kansalaisopistojen Juttu-tupa-ryhmien aikataulut löytyvät Aivoliiton verkkosivuilta www.aivoliitto.fi sekä AVH-lehdestä 4/2015. Voit kysyä ryhmän toiminnasta myös suoraan paikkakuntasi kansalaisopistosta.

Syyskauden kurssiaikataulut ilmestyvät seuraavassa AVH-lehdessä.

Lisätietoja: Pirjo Laine, p. 050 597 7663, pirjo.laine@aivoliitto.fi.

Teknisavusteisella kuntoutuksella tarkoitetaan terapeutin toteuttamaa ja valvomaa kuntoutusta, jonka apuvälineenä hyödynnetään tekniikkaa. Laitteiden käyttö ei korvaa terapeuttia vaan tehostaa kuntoutusta ja sen tuloksia. Useat tieteelliset tutkimukset antavat viitteitä teknisavusteisen kuntoutuksen eduista, niin akuutin kuin kroonisen vaiheen kuntoutujilla.

Teknisavusteisen kuntoutuksen hyöty perustuu intensiteetin lisäykseen, terapia on motivoivaa, palaute välitöntä ja toistojen määrä kasvaa.

Kuntoutujan kykyjen ja halutun tavoitteen mukaan sovitettavat harjoitteet mahdollistavat harjoitteiden suorittamisen ja havainnollistamisen pienelläkin aktiviteetilla tai täysin passiivisesti, jolloin kuntoutus voidaan aloittaa hyvin aikaisessa vaiheessa. Kuntoutuja saa välittömän palautteen ja pelinomaiset maailmat vievät mukanaan, motivoiden ja kasvattaen toistojen määrää, jolloin hermoston saamien impulssien määrä kohoaa. Sopiva haasteellisuus kuntoutujalle takaa terapeutin keskittymisen liikkeen laatuun motivoinnin sijaan.

Teknisavusteinen kuntoutus mahdollistaa myös terapiatuntien lisäämisen, kun tehtäväkeskeinen, jokaisen omien tavoitteiden mukainen progressiivinen ryhmäharjoittelu on entistä helpompaa.

Tyromotion Diego

”Hauska tapa kuntoutua. Harjoitellessa saa nauraa ja kuntoutus tapahtuu kuin vahingossa. Tehokasta ja mielekästä” Hannu 65v.

Teknisavusteinen kuntoutus Suomessa

THERA-Trainer balo

Teknisavusteinen kuntoutus on rantautunut myös Suomeen ja yleistyy koko ajan.

Lokomat-kävelyrobotteja on tällä hetkellä neljä kappaletta. Kävelyrobotit mahdollistavat hyvin aikaisen kävelystimuloinnin ja huomattavan askelmäärän yhdellä terapiakerralla.

Laaja kansainvälisesti arvostettu Cochrane -yhteenveto elektromekaanisesta kävelykuntoutuksesta kokosi yhteen tutkimuksia ja totesi kävelyrobotilla suoritettavan kuntoutuksen palauttavan itsenäisen kävelykyvyn joka viidennelle muuten apua tarvitsevalle AVH-potilaalle.

Yläraajan ja käden kuntoutukseen tarkoitettuja laitteita, mm. Armeo, Pablo ja Diego, sekä tasapainon ja pystyasennon harjoittamisen laitteita, kuten THERA-trainer Balo ja Tymo, hyödynnetään laajasti eri puolella Suomea. Kuntoutujien sekä terapeuttien kokemukset ovat hyvin positiivisia ja kuntoutustulokset puhuvat puolestaan.

Maahantuonti • Myynti • Huolto • Kokonaisratkaisut Fysioline Oy • Arvionkatu 2, 33840 Tampere • puh. 03-2350 700 • info@fysioline.fi • www.fysioline.fi

ILMOITUS

Teknisavusteinen kuntoutus osana AVH-kuntoutusta

Hocoma Lokomat

AIVOLIITON AJANKOHTAISET

Päivi Seppä-Lassila

KIITOKSET LIITTOHALLITUKSELLE

Aivoliiton hallitus kokoontui yhteispotrettiin viimeisessä kokouksessaan: Matti Pelttari (vas.), Kaisa Kiiski, Anu-Maarit Lehtonen, Johanna Antila, Heikki Lehmusto, Matti Lehtihalmes, Terttu Erilä ja Risto Laalo.

Aivoliiton vuosina 2014−2015 toiminut liittohallitus kokoontui joulukuussa viimeiseen kokoukseensa.

Hallituksen puheenjohtajana on toiminut neurologi Terttu Erilä, varapuheenjohtajana logopedian professori Matti Lehtihalmes ja varsinaisina jäseninä Johanna Antila Afasia- ja aivohalvausyhdistys ry:stä, talousjohtaja Risto Laalo, liikkeenjohdon konsultti Heikki Lehmusto, Anu-Maarit Lehtonen Pirkanmaan Kielipolku ry:stä, Matti Pelttari Pirkanmaan AVH-yhdistys ry:stä ja vammaispalvelujohtaja Kaisa Kiiski.

Monet hallituksen jäsenet ovat hoitaneet luottamustehtäväänsä useita vuosia, kuten Matti Lehtihal-

36

AVH 1/2016

mes ja Risto Laalo, joka tiivisti 12 vuoden kokemustaan: ”Tuli vähän pitempi reissu.”

Työskentelynsä päättäneet hallituksen jäsenet korostivat puheenvuoroissaan muun muassa pitkäjänteisyyttä, sitoutuneisuutta, hienoa ja miellyttävää kokemusta tutustua järjestöön sekä asioiden hoitumista vaikeinakin aikoina. Myös Yksi elämä -terveystalkoot nousi esiin positiivisena asiana yhdistystoiminnan kannalta. Kommenteissa tuli esiin myös evästystä tulevaan, jossa digitaalisuudella on sijansa, mutta toiminnassa tulee olla myös tunnetta, älyä ja yhteisöllisyyttä.

Vaikka Risto Laalon ja Matti Lehtihalmeksen hallitustyöskentely päättyykin, on heidän asiantuntemukselleen käyttöä Suomen Nuortentalo Oy:n hallituksessa ja Kommunikaatiokeskuksen ohjausryhmässä. Muidenkin osalta yhteistyö jatkunee eri muodoissa yhteisen asian eteenpäin viemiseksi.

Uuteen vuoden 2016−2015 hallitukseen jatkavat Terttu Erilä edelleen puheenjohtajana sekä Kaisa Kiiski varsinaisena jäsenenä.

Aivoliitto kiittää lämpimästi hallituksen jäseniä sujuvasta ja antoisasta yhteistyöstä sekä toivottaa kaikille hyvää jatkoa.

Kansainvälinen palkinto Aivoliiton ja Yksi elämä -terveystalkoiden verenpainekampanjalle Maailman AVH-järjestö The World Stroke Organization (WSO) on julkistanut lokakuisen Maailman AVH-­ päivän parhaat kampanjat. Aivoliiton ja Yksi elämä -terveystalkoiden ­verenpainekampanja palkittiin parhaana korkean tulotason maiden sarjassa.

Korvaamaton kovalevy -kampanja toi esille verenpaineen merkitystä aivoterveydelle. Tärkeä aihe on suomalaisille tuntematon: vain 17 % kansalaisista tietää, että kohonnut verenpaine on haitallista myös a­ ivoille, vaikka se on aivoverenkierto­häiriöiden (AVH) merkittävin riski­tekijä.

– WSO oli vaikuttunut kampanjan laajuudesta, koska kyseessä oli kaikkien aikojen suurin Suomessa järjestetty verenpaineeseen liittyvä kampanja, ja siihen saatiin mukaan myös päättäjiä, toteaa maailmanjärjestön puheen­ johtaja, professori Stephen Davis.

Suomen suurin verenpainemittaus Kampanja käynnistyi 21.10.2015 eduskunnan Pikkuparlamentissa veren­­paineen mittauksena kansan-

Professori Antti Jula THL:stä (oik.) luennoi yleisötilaisuudessa verenpaineen vaikutuksesta aivoihin. Julan kanssa keskustelemassa projektisuunnittelija Ville Niemi Aivoliitosta.

edustajille, avustajille ja virkamiehille.

Yhteensä runsaat 30 päättäjää istahti mittaustuoliin.

Lokakuun viimeisellä viikolla terveysjärjestöjen aktiivit sekä terveydenhuollon ammattilaiset mittasivat yli 6 000 suomalaisen verenpaineita yli 120 pop up -pisteessä ympäri maan. Mittauspisteitä nähtiin esimerkiksi apteekeissa, kauppakeskuksissa, uimahalleissa, palvelukeskuksissa ja VR:n junissa. Tämän lisäksi kampanja kuului mm. radiossa ja näkyi sosiaalisessa mediassa. Maailman AVH-päivää vietettiin 29. lokakuuta.

Ennaltaehkäisevää työtä

Verenpaineen mittauspisteitä perustettiin ympäri maan. Sodankylässä verenpaineita mitattiin apteekissa.

– On hienoa, että Aivoliiton työtä arvostetaan myös kansainvälisesti, iloitsee Aivoliiton ylilääkäri Risto O. Roine. Hän toimii myös Aivoliiton edustajana WSO:ssa.

Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen kertoo, että liitto on tehnyt pitkäjänteistä AVH-työtä jo vuodesta 1977.

– Vasta viime vuosina olemme voineet panostaa ennaltaehkäisevään työhön. Olemme kiitollisia, että toimintamme on huomattu myös

maailmalla. Meille on myös tärkeää yhteistyö päättäjien kanssa. Eduskunnan AVH-ryhmä aloittikin toimintansa vuonna 2004, hän toteaa.

– Tavoitteenamme on, että yhä harvempi henkilö sairastaa AVH:n.

Aivoverenkiertohäiriöt ovat merkittävä kansansairaus kustannuksiltaan, mutta myös inhimillinen koettelemus sairastuneen ja läheisten elämässä.

Jopa kahdeksan kymmenestä aivoverenkiertohäiriöstä olisi ehkäistävissä, toteaa Aivoliiton Yksi elämä -projektipäällikkö Marika Railila.

Aivojen terveyttä hoitavat samat hyvät elämäntavat, jotka hoitavat sydäntäkin: riittävä liikunta, vähäsuolainen ruoka, normaali paino ja tupakoimattomuus.

– Lisäksi aivosi haluavat nukkua, olla muiden seurassa ja oppia uusi asioita. Ne tarvitsevat hyvää ruokaa, värejä, elämyksiä, rutiineja ja yllätyksiä. Aivoterveys ansaitsee erityishuomiota myös siksi, että aivot ovat elin, jota emme voi vaihtaa. Varaosia ei ole tarjolla, kertovat kampanjan toteuttaneet projektisuunnittelija Ville Niemi ja tiedottaja Liisa Koivula ­Aivoliitosta.

1/2016 AVH

37

AIVOLIITON AJANKOHTAISET

Tekstiä on toimituksrn käytössä

Tehdään yhdessä #Unelmien­liikuntapäivä 10.5.

Hurahda Sinäkin toukokuussa Unelmien liikuntapäivään, kaikenlaisen liikkumisen pop up -tapahtumaan.

Tuhansissa liikuntatempauksissa otetaan 10.5. ilo irti liikkumisesta. Yksi elämä kutsuu Sinut mukaan! Osallistu ja vie viestiä eteenpäin läheisillesi tai vaikka työpaikallasi!

Organisaatiosi, harrastusryhmäsi ja muu lähipiirisi ovat tärkeä osa Unelmien liikuntapäivää. Varaa siis jo omaasi ja vaikutuspiirissäsi ole­vien kalentereihin 10.5.

Tapahtumien järjestäjille ja niihin osallistujille on luvassa myös huikeita palkintoja.

Unelmien liikuntapäivä ei ole vain urheiluseurojen tai muiden organisaatioiden järjestämä tapahtuma.

Jokaisella on oikeus tehdä päivästä omanlaisensa. Mikä on sinun liikuntaunelmasi?

Unelmien liikuntapäivä on YK:n terveysjärjestö WHO:n Move for Health -päivän tapahtumia. Tapah­ tumaa ovat edistämässä suomalais­ten terveys-, liikunta- ja urheiluorga­nisaatioiden verkostot.

Lue lisää verkkosivulta unelmien­liikuntapaiva.fi ja seuraa meitä Face­bookissa: www.facebook.com/ UnelmienLiikuntapaiva.

Kuin salama kirkkaalta taivaalta Elämää ei voi hallita, se tapahtuu. Aivoliitto julkaisi ystävänpäivänä videon, joka kertoo, miten elämä voi muuttua hetkessä ja kuinka se AVH:n sairastamisen jälkeen kuitenkin jatkuu. Käy katsomassa: www.youtube.com/­ Aivoliitto.

Tuettujen lomien haku käynnissä

Muistathan hakea Maaseudun Ter­veys- ja Lomahuollon ja Aivoliiton tuetuille lomille sekä Elämyksiä luonnosta -lomille.

Lomavaihtoehtoihin voit tutustua Aivoliiton verkkosivulla ­www.aivoliitto.fi. Lomat on esitelty myös AVH-lehdessä 3/2015.

Lisätietoja: Järjestösuunnittelija Johannes Hietala, p. 040 543 7289, johannes.hietala@aivoliitto.fi.

38

AVH 1/2016

Toimintaterapeutti vinkkaa Meikkilankku – jokaisen yksikätisen naisen ystävä Tarvitaan lankku tai puulevy, jonka koko on 4 cm x 16 cm x 40 cm.

Lankkuun porataan huulipunien, ripsivärin, siveltimien ym. kokoisia reikiä, ei kuitenkaan läpi asti. Lisäksi lankkuun jätetään vapaita alueita erikokoisia purkkeja varten. Näille alueille liimataan tarranauhaa ja vastapuoli liimataan purkin pohjaan.

Lankun alle laitetaan liukuestettä ja lankku asetetaan päälle. Purkit ja purnukat asetetaan paikoilleen. Ripsiväriputkilon ympärille voi laittaa liukuestettä tai tarranauhaa, jotta se pysyy paikallaan kierrettäessä.

Vinkki on lainattu Ilkka Pirhosen blogista: Sinua en jätä. Blogi löytyy osoitteesta www.etlehti.fi/blogit/sinua_en_jata

Tällä palstalla jaetaan hyväksi koettuja käytännön vinkkejä arkeen. Jos olet törmännyt sairastumisen jälkeen johonkin ongelmalliseen tilanteeseen ja löytänyt siihen hyvän ratkaisun, voit jakaa sen tällä palstalla muiden kanssa. Jos sinulla on ammattihenkilönä hyviä käytännön ideoita, vinkkaa siitä myös meille.

Lähetä postia: pirjo.laine@aivoliitto.fi tai kirsi.lukka-aro@aivoliitto.fi

AVH-nuorten valtakunnallinen tapaaminen keväällä 2016 Tervetuloa AVH-nuorten keväiseen tapaamiseen pääkaupunkiseudulle Siuntioon.

Tapahtuman teemana on ystävyys. Tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.

Majoittumaan voit tulla jo perjantaina 22.4.2016.

Virallinen ohjelmaosuus alkaa lauantaina.

Aika: 23.4.–24.4.2016 Paikka: Rantasipi Siuntion kylpylä, Lepopirtintie 80, Siuntio Hinta: Majoitus 1 hh 76 €/vrk, 2 hh 40 €/vrk, päivällinen/lounas 15 € Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Carita Sinkkonen, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi, p. 050 308 9095.

Ilmoittautuminen 11.4.2016 mennessä.

1/2016 AVH

39

AIVOLIITTO KOULUTTAA Kaikkiin koulutuksiin ilmoittaudutaan verkkosivujen www.aivoliitto.fi kautta. Koulutus- ja tapahtuma­ kalenteriin pääsee helpoiten vasemman ylänurkan pikalinkin kautta. Kalenterista löytyvät myös ­koulutusten tarkemmat ohjelmat.

KOULUTUKSIA AMMATTILAISILLE

AVH-osaaja, 10 op Koulutus on läpileikkaus käytännön AVH-tietoudesta – oireiden tunnistamisesta kuntoutuksen kautta omaisen ohjaamiseen.

Seuraavan koulutuksen haku on syksyllä 2016. Koulutus järjestetään keväällä 2017.

Opiskelijoiden palautteita edellisiltä kursseilta: ”Toi laaja-alaista näkemystä AVH:sta.” ”Sain rohkeutta kehittää työtäni yhdessä moniammatillisesti.” ”Kehittämistehtävä pisti miettimään, miksei aihetta ollut keksinyt ja toteuttanut aiemmin.” ”Työtä se teetti, mutta niinhän opiskelussa aina. ” Lisätietoja: Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund, p. 050 365 6619, ulla.ehrlund@aivoliitto.fi, koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi.

KOULUTUKSIA VAPAAEHTOISTOIMIJOILLE

Yhdistyksen jumppaohjaajan ja liikuttajan koulutuksia Tuolijumpan koulutukset Aika ja paikka: 8.4.2016 Kuopio, 30.9.2016 Oulu, 18.11.2016 Vaasa Voimaa ja tasapainoa -koulutus Aika ja paikka: 14.10.2016 Tampere Lisätietoja: Aivoliiton verkkosivuilta www.aivoliitto.fi tai liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi, p. 040 737 5879.

Järjestetään Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -yhteistyössä.

AVH-sairastanut palvelutalon ja kotipalvelun asiakkaana, 3 op Koulutuksessa käydään läpi yleisimmät aivoverenkiertohäiriöihin liittyvän ongelmat ja niiden ilmeneminen arjen toimintatilanteissa. Koulutus on hyvin käytännönläheinen ja sisältää harjoituksia. Kouluttajina toimivat fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja puheterapeutti.

Koulutus sisältää kaksi lähipäivää sekä ennakko- ja jälkitehtäviä. Suoritustodistuksen saadakseen osallistujien on suoritettava myös sähköinen lopputentti.

Kohderyhmä: Palvelutalojen ja kotipalvelun työntekijät.

Lisätietoja: Suunnittelija Kirsi Lukka-Aro, p. 050 463 6101, kirsi.lukka-aro@aivoliitto.fi.

TULOSSA SYKSYLLÄ • Afaattinen henkilö toiminta- ja kuntoutusryhmässä • Neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus

HALUATTEKO KOULUTTAA KOKO TYÖYHTEISÖÄ?

Millaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Koulutus räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi:

Puhutko afasiaa? Keinoja kommunikoinnin helpottamiseksi (SCA®) Kuntoutumista edistävä moniammatillinen työote AVH-potilaan kohdalla terveyskeskuksen vuodeosastolla Tunne pulssisi – Ehkäise aivoinfarkti ottamalla kiinni eteisvärinästä Kysy lisää tilauskoulutuksista! Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi

40

AVH 1/2016

Osaavaa neurologista kuntoutusta aivoverenkiertohäiriön sairastaneille Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kevään ja kesän kommunikaatiokursseilla on vielä tilaa.

Järjestämme myös asiantuntevalla kuntoutusotteella vaativaa lääkinnällistä ja harkinnanvaraista yksilöllistä kuntoutusta.

Tutustu netissä tai soita p. 040 133 7010 / 040 133 7009.

Avokuntoutus Aksoni Helsinki Tarjoamme moniammatillista neurologista osaamista.

Meillä on niin yksilö-, ryhmä- kuin monimuototerapiaa.

Tule omakustanteisesti tai maksusitoumuksella.

Kysy Aksonista p. 040 508 9977.

kuntoutuskeskus.fi

avokuntoutus.fi 1/2016 AVH

41

YHDESSÄ – postia yhdistyksiltä –

Pratkvarnen i köket

Juttutupa keittiössä

På Helsingfors Arbis går kursen Pratkvarnen i köket fyra gånger per termin. Under hösten 2015 fick vi lära oss att tillreda olika finska tradionella rätter. I oktober gjorde tio kurskockar menyn; fästmanspiroger, vorschmack, karelsk stek, drottningkräm och kvargpirog.

På bilden tittar Ghita Henriksson att Peter von Koskull fått fyllninen till kvargpirogen jämn. Efter tillredningen av de goda maträtterna, dukas bordet vackert och alla maträtterna äts upp i trevlig samvaro. Nu på våren fortsätter kursen och vi bekantar oss med olika nordiska mattraditioner. Många godbitar att se framemot.

Juttutupa keittiössä -kokkauskurssi pidetään Helsingin Arbiksessa (ruotsinkielinen työväenopisto) neljä kertaa lukukaudessa. Syksyllä 2015 valmistimme eri maakuntien perinneruokia. Lokakuussa kymmenen kurssikokkia valmistivat sulhaspiirakoita, vorschmackia, karjalanpaistia, kuningatarkiiseliä ja rahkapiirakkaa.

Kuvassa Ghita Henriksson varmistaa, että Peter von Koskull on saanut rahkaseoksen tasaiseksi. Ruoanvalmistuksen ohessa pöytä katetaan kauniisti ja lopuksi kaikki valmistetut ruoat syödään yhdessä nauttien. Keväällä kurssi jatkuu ja tutustumme pohjoismaisiin ruokaperinteisiin.

Monta herkkupalaa siis odotettavissa.

Ira-Maria

Ira-Maria

Vuosikokous Pohjois-Pohjanmaan aivoyhdistys ry:n vuosikokous maanantaina 18.4. klo 13 Töllintie 38, 90320 Oulu (pappilankammari) Tervetuloa!

Hallitus

Aivoliiton boccia-kisat toukokuussa Aivoliiton boccia-mestaruudesta kisataan tänä vuonna Porvoossa perjantaina 13.5. Kisoja isännöi P ­orvoon AVH-kerho. Lisätietoja liikuntasuunnittelija Virpi Lumi­ mäeltä, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi, p. ­040 737 5879.

LÄHETÄ Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai POSTIA toimintavinkeistään muille yhdistyksille.

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.avh@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 2/2016 tarkoitetut aineistot 6.5.2016 mennessä.

42

AVH 1/2016

KELAN JÄRJESTÄMÄT AVH-KUNTOUTUSKURSSIT PEURUNGASSA Peurunka on monipuolinen terveys-, hyvinvointi- ja kuntoutuspalveluja tuottava keskus Keski-Suomessa, hyvien matkayhteyksien varrella Laukaassa noin 20 min ajomatkan päässä Jyväskylästä.

Kuntoutus Peurunka tarjoaa vuonna 2016 useita painokevennetyn kävelykuntoutuksen kursseja.

Kursseilla painottuu yksilöllinen intensiivinen kävelyharjoittelu. Lisäksi on ryhmämuotoista kuntoutusohjelmaa, joka koostuu fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvistä ryhmä- ja yksilötapaamisista.

Kurssien pituus on 20 + 5 vrk ja läheinen voi osallistua kurssille 5 vrk.

Lisätietoja Peurunka kuntoutustoimisto 0207516712 tai kuntoutus@peurunka.fi tai Kelan valtakunnallinen kuntoutuksen palvelunumero 020 692 205.

Puhelun hinta Peurunkaan 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 24 %)

PEURUNKA.FI

1/2016 AVH

43

AVH-päivät 2016 Aika: 27.–28.4.2016 Paikka: Hilton Helsinki Kalastajatorppa Kohderyhmä: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, muut kiinnostuneet

Ohjelma: Keskiviikko 27.4.

Torstai 28.4.

8.00−9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Hoitotyö AVH-potilaan hoito- ja kuntoutuspolun eri vaiheissa

9.00−9.05

Tervetuloa Neurologian erikoislääkäri, puheenjohtaja Terttu Erilä, Aivoliitto ry

8.30−9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00–9.30

Akuutti hoitotyö neurokirurgian klinikassa Apulaisosastonhoitaja Sari Hytönen, Neurokirurgian klinikka, Töölön sairaala, HYKS

9.30−10.00

AVH-potilaan perheenjäsenen emotionaalinen tukeminen potilaan sairauden akuutissa vaiheessa Lehtori, TtT, sairaanhoitaja Birgitta Lehto, Saimaan ammattikorkeakoulu

10.00–10.30

Hoitaja moniammatillisessa tiimissä kuntoutusosastolla Sairaanhoitaja Taina Horsma-aho ja sairaanhoitaja Sanna Savelainen, KSSHP

10.30–11.00

Jaloittelutauko

11.00–11.30

AVH-asiantuntijahoitajan työ AVH-asiantuntijahoitaja Tuija Halko-Liukkonen, Eksote

11.30–12.30

Lounastauko

12.30–13.00

SAV ja voimaantuminen TtM, sairaanhoitaja Kirsi Halme, Neurokirurgian klinikka, Töölön sairaala, HYKS

13.00−13.15

Kokemuspuheenvuoro Puhuja varmistuu myöhemmin

Päivien avaus Osastopäällikkö, ylijohtaja Kirsi Varhila, STM

9.05−9.30

Avausluento 9.30−10.15

Verenpaine on pääasia Tutkimusprofessori Antti Jula, THL

10.15–10.45

Jaloittelutauko

Hoitoketjut ja yhteistyö AVH-kuntoutuksessa 10.45–11.30

AVH ja integroidun soten mahdollisuudet − esimerkkinä Eksoten AVH-potilaiden hoito- ja kuntoutuspolku Neurologian ylilääkäri Minna Linna, Eksote

11.30–12.00

Kuntoutusohjauksen ja AVH-yhdyshenkilöiden rooli AVH-hoitoketjussa Kuntoutusohjaaja Riitta Sjögren, PSHP

12.00–13.00

Lounastauko

13.00–13.30

Ensitietotilaisuuksien toteuttaminen etäyhteyksin Suunnittelija Eeva-Leena Laru, PPSHP

13.30–14.00

Vertaistuki hoitoketjussa Järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, Aivoliitto ry

14.00–14.30

Kahvitauko

AVH ja työelämä 14.30–15.15

Aivot ja työ Tutkimusprofessori Minna Huotilainen, Työterveyslaitos

15.15–16.00

Onnistunut työhönpaluu Neuropsykologi Hannu Nyrkkö, Kruunupuisto Oy

AVH ja musiikki 13.15–14.00

Vanhenevat aivot, musiikki ja kuntoutuminen Professori Teppo Särkämö, Aalto-yliopisto

14.00–14.30

Kahvitauko

14.30–15.30

Musiikkiterapian mahdollisuuksia aivoverenkiertohäiriöistä kuntoutuville Yksilöterapia: fysioterapeutti, musiikkiterapeutti FL Sari Laitinen, Espoon kaupunki Ryhmäterapia: psykologi, musiikkiterapeutti FT Päivi Saukko, Terapiakeskus Terapeija

15.30−15.45

Hinnat:

Ammattihenkilöt AVH-yhdyshenkilöt ja -koordinaattorit Päätoimiset opiskelijat itse maksaen Aivoliiton yhdistysten jäsenet

1 päivä 2 päivää 210 € 150 € 150 € 150 €

310 € 210 € 210 € 210 €

Hintoihin sisältyy seminaariin osallistuminen, luentomateriaali sähköisenä sekä ohjelmassa ilmoitetut kahvit ja lounaat.

Yhteenveto päivistä Neurologian erikoislääkäri, puheenjohtaja Terttu Erilä, Aivoliitto ry

Ilmoittautuminen 26.3. mennessä

Sähköinen ilmoittautuminen Aivoliiton verkkosivujen kautta, www.aivoliitto.fi.

Koulutukset löytyvät nopeimmin vasemman ylänurkan pikapainikkeesta.

Lisätietoa seminaarista

Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi, suunnittelija Kirsi Lukka-Aro, kirsi.lukka-aro@aivoliitto.fi, p. 050 463 6104.

Majoittuminen ja matkat

Majoittumisesta ja matkoista jokainen vastaa itse. Tulijoille on varattu huoneita hotelli Hilton Kalastajatorpalta. Tarjoushinta riippuu huoneen tasosta, edullisimmillaan se on 150 €/yhden hengen huone ja 170 €/kahden hengen huone.

Varaustunnus G1AIVA on voimassa hotellin varaustilanteen mukaan. Huoneet varataan suoraan hotellista, puhelimitse +358 (0)9 45811 tai sähköpostilla helsinkikalastajatorppa@hilton.com.

Aivoliitto ry ∙ Suvilinnantie 2, 20900 Turku ∙ Puh. 02 2138 200 ∙ info@aivoliitto.fi ∙ www.aivoliitto.fi ∙ facebook.com/aivoliitto ∙ twitter.com/aivoliitto 44

AVH 1/2016

Tilaa AVH – aivoverenkiertohäiriöiden erikoislehti Jokaisessa numerossa on noin 40 sivua uusinta tietoa aivoverenkiertohäiriöistä: - asiantuntija-artikkeleita - haastatteluja - referointeja tutkimuksista - kuntoutus- ja tukimuotojen esittelyjä.

40 €

vuosikerta (4 numeroa)

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy paikallisyhdistyksen jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Tilaukset: salla.hakli@turuntilikeskus.fi p. 02 281 4310 www.aivoliitto.fi/tilaa_avh

 Taita ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

1/2016 AVH

45

Upeat kukka-aiheiset luontokortit nyt Aivoliitosta Jaana Kotamäen upeat kukka-aiheiset luontokortit nyt tilattavissa Aivoliitosta.

Lumoava kukinto

Kanervan kaunotar

Taitettu, tekstitön. Koko 10,5 x 14,8 cm.

Kortin takana Aivoliiton logo.

Kortit myydään 5 kpl paketeissa, sis. kuoret.

Hinta 5 €/pkt

Lumpeen hehku

Kastepisarat

Tilaukset: p. 02 2138 225 tilaukset@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi

Valopallot

 Haluan liittyä jäseneksi AVH-yhdistykseen

Syntymäaika___________________________________

Yhdistyksen nimi _______________________________

Sukunimi ______________________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Osoite ________________________________________

ammattilaisten yhdistykseen (Suomen Pro AVH ry)

Postitoimipaikka ________________________________

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Puhelinnumero _________________________________

Etunimi _______________________________________

Postinumero _________________

Olen aivoverenkiertohäiriön sairastanut.

Sähköpostiosoite _______________________________

Sairastumisvuosi ____________

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme.

Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias.

Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa.

Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

läheinen

ammattilainen

muu_______________________________________ Minulla on afasia.

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna äänilehtenä.

Sukupuoli

nainen

mies

Kieli

suomi

ruotsi

46

AVH 1/2016

muu

_____________________________________________________

Allekirjoitus

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 543 0009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF afaatikot.yhdistysavain.fi Pirjo Piensalmi (siht) p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. www.afasiakeskus.fi Vipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Keskustelukerho Stafat Leena Malkamäki p. 040 503 1863 Alle 50-vuotiaiden ryhmä Sari Dunder p. 040 861 8621 Päivi Mäklin alle50avhvertaistuki@gmail.com Svenska afasiklubben Victoria Mankki p. 0400 909 904 Boccia-kerho Kauko Karila p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Keilailukerho Ilmo Suurnäkki p. 0400 577 340 ilmo.suurnakki@luukku.com Joogaryhmä Heidi Viheriälä p. 040 584 3188 Omaisten ryhmä Raili Salmi p. 050 468 9880 raili.tero@gmail.com Porvoon kerho Juha Ainasoja p. 0400 877 080 juhaainasoja@gmail.com Sirpa Ainasoja p. 040 562 3373 Porvoon kerho, liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen p. 045 133 1392 Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Loviisan kerho, liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. yllä Vantaan kerho Raimo Nikkanen p. 040 730 4973

ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY etelasaimaanavh.aivoliitto.fi Ossi Martikainen (puheenjohtaja) p. 050 536 1460 ossi.martikainen@elisanet.fi halvaus@gmail.com Sirkka Kaukovalta (sihteeri) p. 040 550 7469 halvaus@gmail.com Maija Kaipia (liikuntavastaava) p. 040 838 310 maija.kaipia@pp.inet.fi Imatran kerho Koskikatu 2, 55120 Imatra halvaus@gmail.com Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho Kerho toimii Mikonsaarentie 15, Lappeenranta Rohkeat AVH- teinit Valtakatu 26 A 1, Lappeenranta Kati Sinkkonen-Kattelus p. 040 7424901 kati.sinkkonen@gmail.com KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/yhdistykset/ keski-uudenmaan-aivohalvausyhdis/ Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@gmail.com Hanni Koljonen (siht) p. 040 706 8059 hakoljon@kolumbus.fi Keskiviikkokerho koko jäsenistölle Kokoontuminen keskiviikkoisin: Viertola, Timontie 4, 04200 Kerava Erja Johansson p. 050 556 4001 erja.johansson@elisanet.fi Hyvinkään Aivoituskerho Sanna Sarja p. 050 331 3081 sannasarja@luukku.com Kari Sarja p. 045 806 3006 Järvenpään AVH-kerho Harri Hämäläinen p. 040 746 1181 harri.hamalainen4@saunalahti.fi Mäntsälän AVH-kerho Pirjetta Salenius p. 050 302 5860 pirjettasalenius@hotmail.com Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Timo Kettula p. 044 270 9013 timo.kettula@kolumbus.fi KYMENLAAKSON AVH-YHDISTYS RY www.kymenlaaksonavh.aivoliitto.fi Esa Vitikainen (puheenjohtaja), p. 040 547 4473 vitikainenesa@gmail.com Leena Punkanen (sihteeri) p. 040 773 0887 leena.punkanen@saunalahti.fi Yhdistys kokoontuu: Tuulensuoja, Hallituskatu 9, 45100 Kouvola Posti: Kulotie 23, 45200 Kouvola Yhdistyksen puhelin 044 344 1988 Haminan aluekerho Esa Vitikainen p. 040 547 4473 vitikainenesa@gmail.com

Karhulan aluekerho Asko Vepsä p. 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net Kuusankosken aluekerho Elma Mäkinen p. 0400 335 097 Suur-Kouvolan aluekerho Tomi Iivonen p. 040 762 6339 LOHJAN SEUDUN AVH- JA AFASIA­ YHDISTYS RY lohjanseudunavhjaafasiayhdistys.aivoliitto.fi Jaana Ahonen (puheenjohtaja) jaana.ahonen123@gmail.com Ulla Parkkonen (sihteeri) p. 050 555 2945 ullaparkkonen@gmail.com LÄNSI-UUDENMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASIOCH STROKEFÖRENING RF. avhtapiolankerho.aivoliitto.fi Pekka Lehtonen (pj.) p. 0400 504 443 pekka.lehtonen@gmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonen p. 0400 504 443 Tapiolan kerho Pekka Lehtonen p. 0400 504 443 pekka.lehtonen@gmail.com Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth p. 019 230 432 Kirkkonummen kerho Eija Alanko p. 0400 506 263 eija.alanko@kirkkonummi.fi Susanne Josefsson p. 050 3274796 susanne.josefsson@kirkkonummi.fi PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Maarit Leskinen (puheenjohtaja) p. 040 719 8706 maarit.leskinen@luukku.com Marju Rosimo (jäsenasiat) p. 040 501 2978 marju.rosimo@hotmail.fi Kuukausitapaamiset Lahden Invakeskuksessa (Hämeenkatu 26 A, 3. kerros) kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 13.00–15.00.

Heinolan AVH-kerho Raija Hakkarainen p. 040 5242 318 tai 03 715 6617 raija.hakkarainen@hotmail.fi Heinolan AVH-kerho kokoontuu kuukauden neljäs maanantai TUTTAVAN TUVALLA, Koulukatu 18, HEINOLA klo 16–18 Aivo aktiivit -ryhmä Sirpa Manninen p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com Ryhmä kokoontuu joka kuukauden 2. tiistai Talasmökillä klo 12–15 Talaanrannankatu 4, 15150 Lahti

 1/2016 AVH

47

Yhdistykset alueittain LÄNSI-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 050 308 9095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Vastuualueet: nuoret ja työikäiset sekä vertaistuki- ja kokemuskoulutustoiminta ETELÄ-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 414 1122 Ville Ruismäki (pj.) p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Anne Saunamäki (siht. ja jäsenasiat) Työikäisten ja tukihenkilöiden yhteyshenkilö anne.saunamaki@kurikka.fi p. 040 539 0012 Afasia-kerho Anita Kivistö p. 040 568 7403 Alavuden seudun AVH-kerho Seppo Kuokka p. 040 500 9342 Isojoen kerho Tiina Pitkäkoski p. 040 524 0026 (työ) tai 040 707 8202 Kauhavan kerho Kauhavan tk/fysioterapia p. 06 2412 4528 Kurikan kerho Erkki Koivuluoma p. 0400 164056 Kyrönmaan seudun kerho Orvokki Aalto p. 050 591 8066 Lapuan AVH-kerho Lapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 438 4872 Seinäjoen seudun kerho Anne Saunamäki p. 040 539 0012 Vaasan kerho Ville Ruismäki p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Arvo Isomäki (liikunnan yhteyshenkilö) p. 050 3239 442 Ähtärin AVH-kerho Merja Alku p. 040 736 9528 JÄMSÄN AVH-YHDISTYS RY Arja Maunula p. 0400 823 058 arja.maunula@co.inet.fi Jämsän seudun aivohalvaus- ja afasiakerho Aino Mäyränen p. 0400 443 836 KANTA-HÄMEEN AVH-YHDISTYS RY kantahameenavhyhdistys.aivoliitto.fi Taina Metsberg p. 045 855 9323 t_metsberg@hotmail.com Sisko Päivärinta (puheenjohtaja) p. 045 855 9324 sisko.paivarinta@saunalahti.fi Forssan AVH-kerho Tuula Rantala p. 03 4191 2760 tai 040 588 8238 tuula.m.rantala@fshky.fi Hämeenlinnan AVH-kerho Sisko Päivärinta p. 045 855 9324 sisko.paivarinta@saunalahti.fi

48

AVH 1/2016

Iittalan AVH-kerho Riitta Hurjanen p. 0500 188 900 Kanta-Hämeen AVH-juniorit ks. Taina Metsberg Lopen AVH-kerho Irma Partanen p. 040 841 6641 Riihimäen AVH-kerho ks. Taina Metsberg PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY www.piravh.aivoliitto.fi Facebook: Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Risto Ahlman (puheenjohtaja) p. 0400 961 687 risto.ahlman@gmail.com Toimisto: Lähteenkatu 2–4, 33500 Tampere Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 12–15. p. 0400 608 284 (arkisin 10–14.30) toimisto@piravh.fi Hämeenkyrön Sisukkaat Helvi-Elina Nissen p. 040 704 5156 Mouhijärven kerho Lillian Simola p. 050 491 0412 Mäntän kerho ”Sisupussit” Tapio Latonen p. 0500 783 096 t.latonen@phpoint.fi Nokian kerho Arja Kortesoja p. 040 7315 310 rauno.kortesoja@elisanet.fi Parkanon kerho Hellevi Sammatti p. 040 913 8932 hellevi.sammatti@ppnet.fi Sastamalan seudun kerho Sirkka Nummi p. 046 594 4648 Valkeakosken seudun kerho Terttu Nieminen p. 040 843 7277 Virtain kerho Satu Solja p. 040 555 5301 Ylöjärven kerho Kaija Mäkelä p. 044 506 7790 AVH-liikuntaryhmä Raija Hannonen p. 044 968 2130 raija.k.hannonen@kolumbus.fi Kalakeisarit Risto Ahlman p. 0400 961 687 risto.ahlman@gmail.com Perjantaikerho Laura Koivisto p. 0400 794 282 Kuvataideryhmä Pertti Ruoranen p. 040 751 0100 pertti.ruoranen@pp.inet.fi Boccia-pelikerho Pauli Hietala p. 040 512 8428 Shakkikerho Juhani Lahtinen p. 050 554 2280

SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RY Juha Pajuniemi (pj.) p. 040 215 9420 juha.pajuniemi@suomi24.fi Toimisto: Esa Mäkinen Esivallankatu 1, 28120 Pori p. 02 633 2444 p. 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Euran AVH-kerho Ritva Järvinen p. 02 865 1034 tai 0400 594 681 r.jarvinen@hotmail.com Huittisten AVH-kerho Heikki Ketonen p. 044 375 0534 Kankaanpään Seudun AVH-kerho Jaana Karmala-Vanamo p. 040 757 4761 jaana@wanamo.fi Noormarkun AVH-kerho Tuija Mannila p. 0400 366 673 Porin AVH-kerhot Esa Mäkinen p. 02 633 2444 tai 0400 590 219 Rauman AVH-kerho Marjo Merinen p. 050 537 7633 marjo.merinen@gmail.com Raumbaat ”nuoret” Pirjo Eilola p. 050 555 2807 pirjo.eilola@dnainternet.net Helena Pullinen p. 02 823 2746 TURUN SEUDUN AVH-YHDISTYS RY www.turunavh.aivoliitto.fi Maritta Melander (puheenjohtaja) p. 050 354 1700 maritta.melander@pp.inet.fi Aila Stauffer (jäsenasiat) p. 040 575 7792 aila.stauffer@dnainternet.net Liisa Mankinen (siht.) p. 044 200 5844 liisa.mankinen@pp.inet.fi Laitilan seudun Aivokerho Asko Virtanen p. 050 536 4648 askovir@gmail.com Pirkko Perävainio p. 0400 599 432 pirkko.peravainio@lailanet.fi Paraisten aluekerho/Stroke klubben i Pargas Harold Henriksson tfn. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tfn. 050 414 5081 birgitta.rittinghaus@parnet.fi Paraisten suomenkielinen AVH-kerho Anne Syväoja p. 050 526 3201 anne.syvaoja@gmail.com Mynämäen alueen Aivokerho Reino Kairavuo p. 050 337 0688 reino.kairavuo@dnainternet.net Salon AVH-kerho Niilo Henell (puheenjohtaja) p. 050 307 4916 niilo.henell@gmail.com Riitta Laajasuo (sihteeri) p. 044 285 4210 riitta.laajasuo@hotmail.com Someron aluekerho Armi Elo p. 044 375 7910

Yhdistykset alueittain ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala Litmasenkaari 1 C 13 70820 Kuopio p. 040 543 7289 johannes.hietala@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen (puheenjohtaja) p. 015 557 546 Paula Mielo (sihteeri ) p. 050 303 2782 KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi Hankasalmen kerho Pia Kolehmainen p. 0400 467 499 Joutsan kerho Satu Nokelainen p. 044 972 4933 Jyväskylän kerho Päivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot Keuruun kerho Satu Hyyryläinen p. 014 269 0063 Luoteisen Keski-Suomen kerho Tuovi Kataja p. 040 844 7561 MIKKELIN SEUDUN AVH-YHDISTYS RY Anja Kääriäinen (puheenjohtaja) p. 050 573 3358 Helena Valkama (sihteeri) p. 044 211 8838 mikkelinafasia@gmail.com Juvan AVH-afasiakerho Gabi Zahnd-Lampinen p. 0400 368 250 Kangasniemen AVH-kerho Ritva Alanne p. 050 325 4939 Mikkelin AVH- ja afasiakerho Raili Paunonen p. 050 547 4773 Mäntyharjun AVH- ja afasiakerho Hilppa Tuominen p. 050 327 6675 hilppa.tuominen@gmail.com Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja (liikunnan yhteyshenkilö) p. 0400 252 683

POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 543 7290 PL 93 87101 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi

PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Minna Kärkkäinen (puheenjohtaja) p. 0500 883 736 minnakark1@luukku.com Sirpa Saastamoinen (sihteeri) p. 050 358 2593 sirpa.saastamoinen@windowslive.com Perjantaikerho inna Kärkkäinen p. 0500 883 736 minnakark1@luukku.com POHJOIS-KARJALAN AVH-YHDISTYS RY Tukihenkilövastuuhenkilöt Eevi Väistö (puheenjohtaja) p. 050 367 5249 eevi.vaisto@gmail.com Maire Kivimäki p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty (liikunnan yhteyshenkilö) p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Heinäveden aivohalvaus- ja virikekerho Taina Huurinainen p. 040 5224 261 taina.else@gmail.com Joensuun tiistaikerho Maire Kivimäki p. 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com Juuan kerho Teuvo Lehikoinen p. 044 369 8641 Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari p. 050 412 6095 pirkko.kinnari@suomi24.fi Toini Juvonen p. 050 406 5901 Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerho Arja Kauppinen p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com Susanne Rissanen p. 0400 713 796 Liikuntakerho Hillevi Kokkonen p. 045 320 8140 Liperin aluekerho Eila Mononen p. 045 319 8320 Leena Tuovinen p. 050 306 1797

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) p. 044 310 0541 Aili Kuokkanen (siht) p. 040 565 6469 Eino Ronkainen (jäsenasiat) p. 040 831 6336 eino.ronkainen@gmail.com Kerho kokontuu maanantaisin Haukiputaan Seurakuntakeskuksen monitoimisalissa klo 12–13.

JOKILAAKSOJEN AVH RY Armi Parviainen (puheenjohtaja) p. 040 847 8071 puheenjohtaja.jokilaaksojenavh@gmail.com Anna-Maria Mattila (sihteeri) p. 040 582 9753 sihteeri.jokilaaksojenavh@gmail.com

Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen p. 0500 274 651 nikihama@hotmail.com Omaisten ryhmä Marja Paavonkallio p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Maire Sormunen p. 050 341 7937 maire.sormunen@luukku.com Vuokko Tanskanen p. 040 755 1514 Tarina-kerho Marja Paavonkallio p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com POHJOIS-SAVON AVH-YHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Pirkko Miettinen pirkkomiettinen@hotmail.com p. 044 382 2350 (puheenjohtaja) Kuopion aluekerho Raili Nykänen p. 017 261 7517 Siilinjärven aluekerho Raija Hokkanen p. 044 517 0348 raija.hokkanen@luukku.com Suonenjoen Aivoparkki Kalevi Oikarinen p. 0400 946 584 kalevi.oikarinen@pp.inet.fi YLÄ-SAVON AVH-YHDISTYS RY Mirja Vanhanen (puheenjohtaja) p. 044 544 1708 mirja.vanhanen@gmail.com Mirja Ålander (sihteeri) p. 050 323 6172 alander.mirja@gmail.com http://vammaisneuvosto.kotisivukone.com/113 Iisalmen kerho Annikki Hartikainen p. 040 583 0700 annikkih7@gmail.com Kiuruveden kerho Helena Sivonen p. 0400 526 553 helesivonen@gmail.com

Ylivieskan alueen neuroklubi Armi Parviainen ks. yhteystiedot yllä Yläjuoksun AVH kerho, Haapajärvi Arja Mankinen p. 0400 417 620 arja.k.ma@gmail.com Aivovoimaa-kuntosaliryhmä Helena Sarlin (liikuntavastaava) p. 044 545 1154 Matias Timlin (liikuntavastaava) p. 0400 382 815 Aivoriihi-kuntosaliryhmä Laila Nukarinen p. 040 765 7302 Sirkka-Liisa ja Mauno Järvi p. 0500 737 409

 1/2016 AVH

49

Yhdistykset alueittain KAINUUN AIVOYHDISTYS RY www.kainuunaivoyhdistys.aivoliitto.fi Terttu Härkönen (puheenjohtaja) p. 050 359 6648 Marja Hirvonen (sihteeri) p. 040 564 9785 koti_hirvonen@hotmail.com Helena Tervonen (vertaistukihenkilö) p. 044 327 4607 Kajaanin AVH-kerho Terttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot Kuhmon AVH-kerho Jari Kilpeläinen p. 0400 161 739 kilpelainenjari@gmail.com Sotkamon neuroklubi Anna-Liisa Lustila p. 044 514 1044 Ylä-Kainuun AVH-kerho (Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka) Kerho kokoontuu yhdessä Suomussalmen sydänkerhon kanssa Ämmän kamarilla kerran kuukaudessa torstaisin klo 16.15.

KESKI-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Maria-Lena Siirilä (puheenjohtaja) p. 0400 768 186 siirima@suomi24.fi Tuula Carlsson (sihteeri) p. 050 430 2200 tuula.carlsson@gmail.com Boccia-kerho Seppo Heininen p. 040 523 4157 Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Maria-Lena Siirilä (ks. yhdistyksen tiedot) LAPIN AIVOYHDISTYS RY Sirpa Kuukkanen (puheenjohtaja) p. 040 534 6221 sirpakuukkanen@windowslive.com Esko Saari (liikuntavastaava ja varapj) p. 040 845 4840 esko.saari10@luukku.com

Inarin kerho- ja retkitoiminta Kari Tammela p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Kemijärven neurokerho Paavo Kauhanen p. 040 758 6846 pkauha@suomi24.fi Kittilän kerho Paula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi Sodankylän kerho Eila Aikio (liikunnan yhteyshenkilö) p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com LÄNSI-POHJAN AVH-YHDISTYS RY lansipohjanavh.aivoliitto.fi Eero Knuuti p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi Kemin kerho Olavi Leppikangas p. 050 411 7249 olavileppikangas@gmail.com Keminmaan kerho Eero Knuuti p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi Tornion kerho, Rajan diskettivikaiset Helena Mursu p. 044 202 9872 helenamursu@gmail.com POHJOIS-POHJANMAAN AIVOYHDISTYS RY ppnaivoyhdistys.aivoliitto.fi Helena Virkkunen (puheenjohtaja) p. 045 326 9300 pj.ppnaivoyhdistys@gmail.com Anne Vehkaperä (liikuntavastaava) p. 040 534 6131 liikunta.ppnaivoyhdistys@gmail.com Yhdistys kokoontuu maanantaisin Kastellin kirkon Pappilankammarissa Töllintie 38, Oulu.

Haapaveden AVH -omaisten ryhmä Mattila Anna-Maria p. 040 576 9015 Limingan AVH-kerho Jarmo Laitinen p. 0400 558 580 Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com Muhoksen kerho Sinikka Karppinen p. 040 768 3155 sinikka.karppinen@muhos.fi Pudasjärven kerho Keijo Rääpysjärvi p.040 7522018 keijo.raapysjarvi@gmail.com Raahen kerho Marika Alasuutari p. 040 135 7960 marika.alasuutari@ras.fi

AVH-AMMATTILAISET koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE p. 040 543 7288 riitta.tuusa@aivoliitto.fi Suomen Pro AVH ry Riitta Tuusa (puheenjohtaja) p. 040 543 7288 riitta.tuusa@aivoliitto.fi

Tue Aivoliiton tärkeää työtä Aivoliitto tukee aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja heidän omaisiaan.

Työskentelemme myös aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyn hyväksi.

Voit olla mukana tärkeässä työssä antamalla lahjoituksen tilille (IBAN): FI43 1590 3000 173813. Lahjoituksen voi tehdä myös verkkopankin kautta.

Voit myös jättää perintösi hyvään tarkoitukseen tekemällä testamenttilahjoituksen Aivoliitolle. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/lahjoita

Kiitos tuestasi!

Keräyslupa: 2020/2012/5033

50

AVH 1/2016

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY

TULKKIKESKUS Tulkkikeskuksen vastaava Ilona Spiliotopoulos p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 213 8200 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi KOULUTUSPALVELUT 2/2015 JA info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi Yhdistysposti AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa HALLINTO Tampereen aluetoimisto Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 02 2138 292, 040 833 1511 p. 040 543 7288 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä Suunnittelija Kirsi Lukka-Aro p. 02 2138 232, 040 715 5223 p. 050 463 6101 JÄRJESTÖPALVELUT Viime Yhdistyspostissa kerroin Aivoliiton KommuniKIELELLINEN ERITYISVAIKEUS Järjestöpäällikkö Tom Anthoni kaatiokeskuksen rahoituksen loppumisesta. Olemme -TOIMINTA nyt viemässä tätä rahoitusasiaa vielä uudelleen oikaiMalmin kauppatie 26, Suunnittelija Salo-Orkamaa Rahasupyyntönä sosiaali- Elina ja terveysministeriöön.

00700 HELSINKI Tampereen aluetoimisto automaattiyhdistyksen (RAY) kanssa jatketaan asian p. 050 568 9145 tiimoilta neuvotteluja,13 kansanedustajia on myös läB, 33100 TAMPERE Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot Hämeenkatu hestytty taholta ja mediassa ollaan oltu esil monelta p. 040 543 7292 sivuilla 47–50.

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon AVH-yhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

Puhevammaisuus tunnetuksi

lä.

JUTTU-TUPA-VERKOSTO JÄSENREKISTERI Vastaava suunnittelija Pirjo Laine Kommunikaatiokeskus on tarkoitettu kaikille, jotka Järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen p. 02 213 8223, 050 597ihmisten 7663 kanssa. ovat tekemisissä puhevammaisten p. 050 308 9095 Suunnittelija Kristatietoa, Hoffström Sen tehtävä on ollut jakaa antaa neuvoja ja TOIMISTO JA TILAUKSET opastusta. tiedämme, p.Kuten 050 453 3301 Suomessa on aivan liian Toimistoassistentti Raija Ratilainen vähän puheterapeutteja, jotta he ehtisivät palvelePROJEKTIT p. 02 2138 225, 040 845 0430 maan kaikkia avun tarvitsijoita.

Yksi elämä -hankkeet LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Projektipäällikkö Railila Nyt tuo toiminta on siisMarika päättynyt.

Valitettavasti Lakimies Anu Aalto vastaa p. 040 543 7287 kysymyksiin tai tukeemme pysty enää vastaamaan sairastamiseen liittyviin Anna Helin-Välkky maan Projektisihteeri yhdistyksiä puhevammaisten asioissa. Komsosiaaliturvan ja kuntoutuksen munikaatiokeskuksen puheterapeutit ovat siirtyneet p. 050 534 3201 lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, maksullisen palvelutoiminnan piiriin; maksuton neuProjektisuunnittelija Ville Niemi p. 040 734 5773 vonta yms. nyt loppunut. p. on 050 534 3246 tai anu.aalto@neuroliitto.fi.

Digitaalisen viestinnän tuottaja RiskinäMarkku on, ettäLiukkonen RAY lopettaa myös Juttu-tupa-toiKUNTOUTUSPALVELUT minnan rahoituksen ensi vuoden alussa!

p.

050 345 6486 Palvelupäällikkö Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli Ann-Mari Veneskoski p. 050 568 8149 p. 02 213 8271, 040 731 3592 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 040 737 5879 p. 050 365 6619 Yksi elämä -viestintäpäällikkö Kurssisuunnittelija Sari Hietanen Eija Seppänen p. 02 213 8221 p. 040 508 3645 Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist eija.seppanen@yksielama.fi p. 02 213 8272 Yhdistyspostin ilmestymisaikataulu 2015 Viestintäsuunnittelija Liisa Koivula Puheterapeutti Iris Lehtiö

p.

050 568 9263 p. 050 466 7060 3/2015 viikolla 15 Puheterapeutti Marjut Riihiluoma Onnistunut työhönpalaaminen p. 050 337 0122 -projekti4/2015 viikolla 20 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Kuntoutussuunnittelija 5/2015 viikolla 35 p. 02 213 8274, 0400 586 359 Ulla Ehrlund Fysioterapeutti Eliisa Laine ks. Kuntoutuspalvelut 6/2015 viikolla 40 p. 02 213 8242, 050 523 6056 VIESTINTÄ 7/2015 viikolla 45 Fysioterapeutti Johanna Di Nardi Viestintäpäällikkö p. 050 573 0867 8/2015 viikolla 50 Päivi Seppä-Lassila Fysioterapeutti Tove Simolin

p.

02 213 8262, 040 715 5198 p. 050 453 3303 Järjestötiedottaja Sanna Reuna Psykologi Timo Teräsahjo p. 050 362 3217 p. 050 462 3276 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 213 8231, 050 571 4588

SUOMEN NUORTENTALO OY

Henkilökunnan Haastankin nytsähköpostiosoitteet: myös yhdistysväen mukaan talkoisiin: etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi tehdään puhevammaisuus tunnetuksi.Eduskunta-

vaalit lähestyvät ja kansanedustajaehdokkaat ovat ASUMISPALVELUT varmasti kiinnostuneita äänestäjistä, joten haasteTurun Nuortentalo taan heitä keskustelemaan, mitä on puhevammaiSuvilinnantie 10, 20900 TURKU suus. AVH-yhdistykset voisivat haastaa paikalliset p.eduskuntakuntavaaliehdokkaat 02 258 0094, 0400 539 306keskustelemaan afa turku@nuortentalo.fi siasta. SLI-yhdistykset puolestaan haastaa ehdokkaat Anne Ingman, aluepäällikkö keskusteluun kielellisen erityisvaikeuden tiimoilta.

(Länsi-Suomi, yleishallinto) Toistaiseksi liitossa on vielä maksutonta afasiamateri p.aalia 050 442 0092 Pienen kielipolku- ja Ilon askeleet ja esimerkiksi Kuopion Nuortentalo -esitteitä käyttöönne, mutta ne tulevat myös loppumaan rahoituksen päätyttyä.

Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 Tiedämme, että jos puhevammaiset ihmiset ovat mu kuopio@nuortentalo.fi keskusteluryhmässä, on todella vaikea Satukana Pasanen, aluepäällikköheidän (Itä-Suomi) saada itsensä kuulluksi ja ymmärretyksi.

Tästä syystä p. 040 562 9118 heidät usein myös ohitetaan ja unohdetaan. Nyt on

AVOPALVELUT tärkeää muistuttaa asiasta. Samalla on tärkeä tehdä tunnetuksi paikallisyhdistysten toimintaa Turun seudunAivoliiton avopalvelut tuleville kansanedustajille.

Anne Ingman, aluepäällikköNämä ehdokkaat ovat paikallisia ihmisiä, nykäiskää heitä hihasta ja kutsu(Länsi-Suomi, yleishallinto) keskustelemaan. p.kaa 050 442 0092 Kuopion avopalvelut terveisin SatuTalvisin Pasanen, aluepäällikkö (Itä-Suomi) Tiina Viljanen p. 040 562 9118 toiminnanjohtaja

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI

Tilat ja majoitus: p. 02 213 8500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Aivoliitto on nyt somessa Kahvila Lasisydän Tykkää meistä Facebookissa ja p. 02 213 8509 seuraa Twitterissä.

Aina libbe.ranta@gmail.com tuoretta asiaa!

Aina tuoretta asiaa!

Aivoliitto Puhetta Suomen Nuortentalo Yksi elämä @Aivoliitto @yksi_elama

2 1/2016 AVH

51

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

Makusi mukaan maailmalle esteettömästi!

htia! a ja ajanko it te h o k a it , mu Kysy myös a, Barcelona, Kreeta rc o ll a M .

Esim a. fi ria, Thaima Gran Cana www.matka-agentit. ä ä s Katso li

Lempeä syksy FUENGIROLASSA • 18. – 25.9.2016 992,– /hlö 2 hengen huoneessa Fuengirolassa upeat hienohiekkaiset rannat jatkuvat niin pitkälle kuin silmä kantaa ja kaupunki onkin todellinen auringonpalvojien paratiisi.

Tällä matkalla saat ympärillesi varmasti hyvää seuraa, tukea auringon alla sekä suomalaisen Matka-Agenttien matkanjohtajan, joka tuntee lomakohteen hyvin. Matkanjohtaja ohjaa, tulkkaa ja avustaa matkalaisia.

Matkan aikana muutamia ranta-, shoppailu- ja lähialueretkiä.

Esteetön vuokrakaksio San Marino

ETELÄ-TENERIFFALLA

Kaunis yhden makuuhuoneen kaksiomme sijaitsee neljännessä kerroksessa aivan Los Cristianoksen keskustassa. Huoneiston pinta-ala on 60m2, josta parveke 12m2. Huoneisto on täysin kalustettu ja kylpyhuoneessa on suihku tukikahvoin ja suihkutuoli. Makuupaikkoja huoneistossa on neljälle aikuiselle ja yhdelle lapselle.

Hinta koko huoneistolta

• 565,–/vko + lisäviikot 445,-/vko. Varaa suorat lennot samalla.

TENERIFFA Sari Kivimäen kanssa • 1. – 15.11.2016 alk. 1662,-/hlö 2 hengen yksiössä

Kanarian saarilla ei tunneta talvea!

Majoitus täysin esteettömäksi rakennetussa Mar y Sol –hotellissa.

Matkalla mukana fysioterapeutti Sari Kivimäki, joka jumppaa, (ei yksityisjumppia), ohjaa, tulkkaa ja avustaa matkalaisia. Matkan aikana muutamia ryhmäjumppia per viikko, ranta-, shoppailu-, ja lähialueretkiä.

Jouluksi

TENERIFFAN lämpöön

• 1 vko, 11 päivää tai 2 vkoa alk. 1058,-/hlö 2 hengen huoneessa Lämpö, aurinko, ihastuttava luonto, lumoavan kauniit maisemat, upeat rannat ja hyvät harrastusmahdollisuudet ovat Teneriffan vetonauloja ympäri vuoden. Majoitut koko matkan ajan joko tasokkaassa neljän tähden Zentral Center –hotellissa, joka sijaitsee Playa de las Americaksen keskustassa tai täysin esteettömässä Mar y Sol –hotellissa, josta löytyy mm. upea lämmitetty +32o C uima-allas.

Muista myös seuraavat opastetut matkamme: Syksyinen BERLIINI • 6. – 10.10. alk. 890,–/hlö 2 hengen huoneessa

Luonnonkaunis ja jylhä MONTENEGRO • 12. – 19.10. 892,–/hlö 2 hengen huoneessa Talvea pakoon TENERIFFAN lämpöön • 05./12.11. – 19.11. alk. 946,–/hlö 2 hengen huoneessa Varaukset: • 050 414 5306/Kaisu • 050 371 6166/Miranda • Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki, helsinki@matka-agentit.fi • HELSINKI • JOENSUU • PORVOO • TURKU • VARAA MATKASI 24 H • www.matka-agentit.fi Puh. hinnat 8,28 snt/min (+alv 24%)

Matka agentit