AVH 1/2010

AVH

1/2010

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

Alzheimer ja AVH Anna aikaa aivoille

AVH:n aiheuttama Muistisairauksien ehkäisy muistisairaus

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

9. vuosikerta ISSN 1458-6363 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Yhteystiedot Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@stroke.fi etunimi.sukunimi@stroke.fi www.stroke.fi, www.sunnanvind.fi Toimitus Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@stroke.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@stroke.fi Toimittaja Miia Suoyrjö p. 050 5714 588, 02 2138 231 miia.suoyrjo@stroke.fi

s. 6-8

Toimitusneuvosto LKT, vt. professori, yksikön johtaja Risto O. Roine TYKS, Neurologian klinikka (pj.)

LKT, apulaisylilääkäri Terttu Erilä, Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri; Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtaja LKT, professori, AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, TYKS Neurologian klinikka Yhdistyksen edustaja Sisko Väisänen Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, psykologian laitos

Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisy

s. 10-12

Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Salla Hemminki Fysioterapeutti Päivi Liippola Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Paino ja ulkoasu Painotalo Miktor Oy Taitto Marko Vuorio, Painotalo Mikror Oy Kuvat futureimagebank.com ja Scandinavian StockPhoto, ellei toisin mainita lmoitusmyynti ja -aineistot TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

TEEMANA Dementia

Jäsenpalvelut, osoitteenmuutokset, tilaukset ja jakeluhäiriöt Päivi Kukkonen p. 02 2138 225, paivi.kukkonen@stroke.fi

AVH-lehden aikataulu

Tilaushinnat 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

2

AVH 1/2010

NO 2 3

4

TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY Kommunikaatio 16.4.

30.4.

4.6.

Kuntoutus 16.8.

27.8.

30.9. (sopeutumisvalmennuskurssit 2011)

AVH:n hoito muualla/ 25.10.

10.11.

10.12. kansainvälisyys (Lääkäriliite)

s i sältö

s. 13

Alzheimer ja aivoverenkiertosairaus

s. 24

ARTIKKELIT 6

10

13 16 18 21

24 28 34

Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisy Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus Alzheimer ja aivoverenkiertosairaus Liikunta ja tanssi aktivoivat aivoja Uuden teknologian pauloissa Juttu-tupa-projekti päättyi - toiminta jatkuu Anna aikaa aivoille Ulos luolasta kuntoutuksen avulla Sosiaaliturvan muutokset

PALSTAT 5 31 32 38 40 45 48 51 51 55

Pääkirjoitus Kolumni Svensk sidor Liitto tiedottaa Tapahtumakalenteri Korvaamaton kovalevy liikkeellä Yhdessä - postia yhdistyksiltä Runoruutu Aivohalvausyhdistykset alueittain Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhteystiedot

s. 18 Iita Kettunen

Anna aikaa aivoille

Sinikka Holm testaa Ikälinjaa

Kannessa:Fyysinen aktiivisuus on eräs tapa ehkäistä muistisairauksia. Kuva: futureimagebank.com.

AVH 1/2010

3

Ideoita liikuntaan!

SoveLin Liikkeelle-koulutukset on tarkoitettu paikallisyhdistysten liikunnasta vastaaville henkilöille ja vertaisohjaajille.

Koulutukset antavat välineitä ja voimavaroja yhdistyksen liikuntatoimintaan.

SoveLi on valtakunnallisten vammais- ja kansanterveysjärjestöjen yhteinen liikuntajärjestö.

SoveLin koulutukset 2010

HUOM: Järjestömme on SoveLin jäsen, käytä jäsenhinta hyödyksesi!

Liikkeelle-peruskoulutus

Liikkeelle ITE -koulutus

Koulutus antaa eväitä liikuntatoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen. Tutustutaan sovelletun liikunnan paikallisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Pohditaan liikuntavastaavan rooleja ja tehtäviä sekä liikkujien motivointia.

Ryhmätöinä suunnitellaan tapahtuma, koulutus, liikuntakurssi ja lajikokeilu sekä luonnostellaan ne osaksi yhdistyksen toimintasuunnitelmaa, talousarviota ja markkinointia.

Perehdytään sovellettuihin liikuntamuotoihin, kuten golfiin, pehmolentopalloon ja curlingiin.

Koulutus tukee liikuntatoiminnan laatua ja kehittämistä.

Perehdytään ITE-itsearviointimenetelmään. 25-kohtaisen ITEn konkreettisen ”tarkistuslistan” avulla arvioidaan ja kehitetään oman yhdistyksen liikuntatoimintaa itse valituissa asioissa.

Koulutukset käynnistyvät aluksi pilotteina muutamissa SoveLin jäsenjärjestöissä ja niiden paikallisyhdistyksissä.

• • • • • • • •

Päivä tarjoaa vertaistukea ja virikkeitä oman yhdistyksen liikuntatoiminnan monipuolistamiseksi. Tutustutaan uusiin sovellettuihin liikuntamuotoihin, kuten tasapainoharjoitteluun sekä tanssi- ja pelisovelluksiin. Päivän aikana pohditaan myös yhdistyksen liikuntatoiminnan pulmatilanteita.

Vaasa 20.– 21.2.

Hämeenlinna 10.– 11.4.

Kouvola 11.–12.4.

Joensuu 17.4. ja 29.5.

Jyväskylä 24.– 25.4.

Pajulahti 18.–19.5.

Oulu 22.– 23.5.

Kuopio, Siilinjärvi, Kokkola, Seinäjoki (ajankohdat avoinna)

Liikkeelle-virikepäivä

• Huittinen 11.9.

• Turku (ajankohta avoin)

Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus

Koulutusten hinnat

Koulutus tukee paikallisyhdistyksen liikuntatoiminnan kehittämistä. Mietitään liikunnan mahdollisuuksia sekä yhteistyömuotoja yhdistysten, liikuntaseurojen ja kunnan kanssa.

Pohditaan soveltavan liikunnan vaikuttamiseen liittyviä teemoja ja keinoja sekä liikunnasta tiedottamista.

1 päivän koulutus: 40 euroa 2 päivän koulutus: 60/100 euroa 3 päivän koulutus: 100/140 euroa

Käsitellään yhdistyksen liikuntatoiminnan pulmatilanteita, ja osallistujat valitsevat koulutuspäivien välijaksolle yhdistyksen liikuntatoimintaa kehittävän välitehtävän.

Tutustutaan joihinkin sovellettuihin liikuntamuotoihin.

• Rovaniemi • Tampere

4

23.–24.4. ja 28.8.

7.–8.9. ja 9.11.

Edullisempi hinta koskee Soveltava Liikunta SoveLi ry:n jäsenjärjestöjen yhdistyksiä sekä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n jäsenyhdistyksiä.

Kysy erilaisista koulutustuista oman liittosi liikuntavastaavalta tai SoveLista.

Kysy lisää SoveLin suunnittelijalta: gsm 040 551 4468, koulutus@soveli.fi AVHwww.soveli.fi 1/2010 /koulutus

PÄÄKIRJOITUS

H

aluan heti alkajaisiksi kiittää lämpimästi Aivohalvaus- ja dysfasialiiton hallituksen monivuotista puheenjohtajaa, professori Juhani Siveniusta, erinomaisesta, arvokkaasta ja asiantuntevasta työstä aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutuksen valtakunnallisen selvitystyön organisoinnissa.

Meillä on nyt lääketieteen tohtori Teemu Takalan mittavan kartoitustyön tulokset hyödynnettävissä.

Tätä tietopakettia ei pidä jättää hyödyntämättä. Toimeen on syytä ryhtyä AVH-sairastaneiden kuntoutusmahdollisuuksien parantamiseksi, sillä parantamisen tarpeita on.

Toivon, että kaikissa sairaanhoitopiireissä tarkastellaan oman alueen AVH-potilaiden kuntoutuspolkua avoimin mielin ja tehdään suunnitelmat, jotka toteuttavat syksyn 2008 Hanasaaren konsensuskokouksen velvoitteet. Kiteytettynä ne ovat: kuntoutus on aloitettava viimeistään toisella viikolla sairastumisesta, sen on oltava intensiivistä, moniammatillista ja sen on jatkuttava tarpeeksi pitkään kaiken ikäisille.

Jokaisen AVH-potilaan tulee saada kuntoutussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan ja jota päivitetään kuntoutumisen edistyessä. Kuntoutussuunnitelman tulee kattaa niin lääkinnällisen kuin sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutumisen osa-alueet. Kuntoutussuunnitelma kuuluu kaikkien potilaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon. Sen puuttumista voidaan verrata siihen, että potilaan tarvitseman lääkkeen reseptiä ei kirjoiteta. Kärjistettynä voidaan jopa puhua hoitovirheestä tai ainakin hoidon laiminlyönnistä.

Voisimmeko yhteisesti sopia niin sanotun kuntoutuslehden käyttämisestä kaikessa kuntoutusta koskevassa tiedonsiirrossa? Uskoisin tämän käytännön johtavan siihen, että kuntoutussuunnitelmakin laadittaisiin automaattisesti kaikille kuntoutujille.

Siitä tiedot olisi kaikkien kuntoutukseen osallistuvien tahojen helppo löytää ja se olisi aina ajan tasalla.

Suomeen on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton aloitteesta ja tuella luotu varsin kattava AVH-yhdyshenkilöverkosto. Näiden eri koulutustaustaisten henkilöiden toimenkuvaan kuuluu luontevasti AVHkuntoutujan kuntoutussuunnitelman toteutumisen seuranta ja tarvittaessa suunnitelman tarkistaminen yhteistyössä muiden kuntoutustahojen kanssa. Yhdyshenkilö on potilaan ja omaisen tukena kuntoutuspolulla. Näin vältetään sellaiset väliinputoajat, jotka eivät itse kykene tai jaksa huolehtia tarvitsemastaan ja heille kuuluvasta kuntoutuksesta. Yhdyshenkilöiden toimenkuvia on syytä tarkastella ja kehittää tätä taustaa vasten.

Tämän lehden teemana on dementia - myös vaskulaarisen etiologian näkökulmasta. Riskitekijät, jotka altistavat aivoverenkiertohäiriöille, altistavat myös dementialle. Siten kaikkien AVH-riskitekijöiden hoito ennaltaehkäisee myös dementiaa, erityisesti vaskulaarista dementiaa. Terveet elintavat, liikunta, oikeanlainen ruokavalio, mielihyvää tuottavat virikkeet, kuten hyvä musiikki, kaikki mieluisat harrastukset ja tietysti aivojumppa eli haasteet aivoille auttavat meitä kaikkia pitämään aivomme mahdollisimman hyvässä kunnossa.

Liiton hallituksen uutena puheenjohtajana toivotan kaikille aktiivista toiminnan vuotta 2010.

Kutsun samalla jokaisen yhteistyöhön aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja sairastuneiden hyvään hoitoon - kuntoutusta unohtamatta.

TERTTU ERILÄ

Liisa Karling

Kuntoutus kunniaan

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtaja LKT Terttu Erilä työskentelee apulaisylilääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Jokaisen AVH-potilaan tulee saada kuntoutussuunnitelma.

AVH 1/2010

5

Timo Strandberg

Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisy

Kuinka ehkäistä etenevää muistisairautta?

Muiden kuin geneettisten tekijöiden osalta ihminen voi vaikuttaa tulevaan aivoterveyteensä elintapamuutoksilla. Ne kannattaa aloittaa ajoissa.

6

AVH 1/2010

E

tenevät muistisairaudet - joista niiden myöhäisvaiheessa käytetään myös nimitystä dementia - ovat väestön ikääntyessä lisääntyvä ongelma. Mikä tahansa aivoja vaurioittava tekijä voi johtaa muistisairauden kehittymiseen ja sen myötä dementian taudinkuvaan.

Muistisairauden syy voi olla selkeästi ulkoinen tekijä, kuten päävammat, tai selkeästi geneettinen, mutta vanhuusiässä valtaosassa tapauksia syy on monen tekijän summa.

Aloita viimeistään keski-iässä Muiden kuin geneettisten tekijöiden korostuminen vanhuusiän muistisairauksien kehittymisessä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden myös näiden sairauksien ehkäisyyn. Toimenpiteet on kuitenkin aloitettava ajoissa, ja mieluiten viimeistään keski-iässä pyrkiä vaikuttamaan riskitekijöihin.

Suomalaisten tutkimusten perusteella on kehitetty riskilaskuri, jonka avulla myöhäisiän dementoitumisen riskiä voidaan arvioida keski-iässä todettujen riskitekijöiden perusteella.

Tavallisimmat vanhuusiällä ilmaantuvan etenevän muistisairauden syyt ovat ns. Alzheimerin tauti ja verisuoniperäinen dementia (vaskulaarinen dementia) - sekä niiden sekamuodot. Näiden on yhdessä katsottu kattavan yli 90 % kaikista tapauksista.

Verisuoniperäisten syiden merkitystä korostaa kuitenkin vielä se, että myös Alzheimerin tautia on pidetty yhä selvemmin valtimosairautena.

Tähän viittaavat mm. suomalaiset havainnot keski-iän korkean kolesterolipitoisuuden ja kohonneen verenpaineen liittymisestä myöhäisiän Alzheimerin taudin riskiin.

Verenpaineen hoito hyödyllistä Dementian riskitekijöitä ja siltä suojaavia tekijöitä on lueteltu taulukossa 1. (s.8) Erityinen mielenkiinto on kohdistunut verenpainelääkkeisiin, statiinihoitoon, tulehduskipulääkkeisiin, antioksidantti- ja vitamiiniterapiaan ja erilaisiin lääkkeettömiin ehkäisymuotoihin. Kuitenkin vain verenpaineen hoidon hyödystä on selkeää tutkimusnäyttöä. Etenkin Alzheimerin taudin syntyyn ja kehittymiseen kohdistuva perustutkimus todennäköisesti jatkossa tuottaa aivan uudenlaisia ehkäisy- ja hoitomuotoja.

Vaikka tällä hetkellä jo tunnetaankin lukuisia muistisairauksille ja niiden myötä tapahtuvalle dementoitumiselle altistavia ja siltä suojaavia tekijöitä, on satunnaistetuista potilastutkimuksista saatu näyttö kuitenkin ollut niukkaa.

Tällaisen näytön saamista hankaloittaa jatkossakin valitettavasti se, että tarvittavat potilasmäärät ovat suuria ja seuranta-ajat pitkiä. Voi olla, ettei tärkeistä mahdollisesti myös muistisairauksia ehkäisevistä hoitomuodoista (esimerkiksi statiinit) koskaan saada lopullista näyttöä, koska tutkimukset keskeytyvät jo siinä

vaiheessa (3-5 vuoden jälkeen), kun lääkkeen käyttö johtaa sepelvaltimotaudin vähentymiseen hoitoryhmässä.

Kohonneen verenpaineen hoito ehkäisee tunnetusti aivohalvauksia ja näin on loogista, että ainakin tältä pohjalta syntyvä dementoituminen vähenee. Eräissä iäkkäillä tehdyissä verenpainelääketutkimuksissa onkin havaittu edullisia vaikutuksia myös dementian ehkäisyn kannalta verenpainelääkettä saaneilla. Hyödyn osoittaminen useilla eri verenpainelääkkeillä tehdyissä tutkimuksissa on viitannut verenpaineen alentamisen ensisijaiseen merkitykseen, ja siihen, että hyöty liittyy kiinteästi aivohalvauksien estymiseen.

On kuitenkin mahdollista, että eri verenpainelääkkeillä on eroja dementian ehkäisyssä. Erityisesti ns.

ATR-salpaajat (sartaanit) ja kalsiuminestäjät ovat näyttäneet tehokkaammilta kuin muut verenpainelääkkeet.

statiinihoito kuitenkin ehkäisee aivohalvauksia, on loogista, että ainakin tältä pohjalta syntyvä muistisairaus on estettävissä.

Tulehduskipulääkkeistä, hormonikorvaushoidosta, antioksidanttitai vitamiinihoidosta ei ole tällä hetkellä käytettävissä kontrolloituihin kliinisiin tutkimuksiin perustuvia tuloksia dementian ehkäisyssä. Estrogeenihoito aloitettuna myöhäisellä iällä ei ole vaikuttanut Alzheimerin tautiin, joskin hoidon varhaisemman aloituksen merkitys taudin pitkän tähtäimen ehkäisyssä on selvittämättä.

Kohonnut seerumin homokysteiinipitoisuus on ollut vilkkaan tutkimuksen kohteena aivoinfarktin riskitekijänä ja sen pitoisuutta voidaan pienentää foolihapon, B6-, ja B12vitamiinin annolla. Homokysteiiniä koskevissa hoitotutkimuksissa ei kuitenkaan ole voitu osoittaa hyötyä ja homokysteiini vaikuttaakin olevan vain valtimokovettumataudin osoitin.

Statiini ehkäisee aivohalvauksia Statiineilla tarkoitetaan ryhmää lääkkeitä, jotka pienentävät veren kolesterolipitoisuutta. Vaikka statiinihoidon hyödystä dementian ehkäisyssä on saatu sekä kokeellisia että epidemiologisia viitteitä, varsinaisissa kontrolloiduissa hoitokokeissa ei ole voitu osoittaa hyötyä sen paremmin kuin haittaakaan. Statiineilla tehdyt hoitokokeet on kuitenkin ensisijaisesti suunnattu osoittamaan niiden hyöty sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Se onkin voitu vakuuttavasti osoittaa, mutta hoitoajat ovat liian lyhyitä toteamaan vaikutuksia muistisairauksien ja dementian kehittymisen kannalta. Koska AVH 1/2010

7

Elintapamuutoksilla voi ehkäistä monia sairauksia Elintapamuutoksilla kuten tupakoinnin lopettamisella, fyysisellä aktiivisuudella, terveellisellä ruokavaliolla, painonhallinnalla ja diabeteksen ehkäisyllä sekä päävammojen ehkäisyllä on epäilemättä merkitystä myös muistisairauksien ehkäisyssä, joskaan tätä koskevia varsinaisia hoitotutkimuksia ei ole olemassa.

Suomessa on kuitenkin vastikään käynnistynyt ns. FINGER-tutkimus, jossa pyritään elintapamuutoksin ehkäisemään muistisairauksien kehittymistä näille sairauksille altteilla henkilöillä.

Vaikka edellä mainittuja elintapamuutoksia kannattaa toteuttaa muistakin syistä - valtimosairauksien ja korkeaan elintasoon liittyvien syöpien ehkäisyn kannalta - dementian ehkäisyn tuominen esille voi motivoida ihmisiä paremmin.

Taulukkoon 2 on koottu toimenpiteitä, joiden voi ajatella ehkäisevän dementiaa. Kaikille kuvatuille toimenpiteille on tyypillistä se, että niistä on siis todennäköisesti monenlaista muutakin hyötyä.

Professori Timo Strandberg on sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri. Hän työskentelee Terveystieteiden laitoksella Oulun yliopistossa ja Oulun kaupunginsairaalassa.

Eri tutkimuksissa kognitiivisen toiminnan huononemiseen tai muistisairauksien kehittymiseen liittyneitä tekijöitä Lisää riskiä Vähäinen koulutus Apolipoproteiini E 4 -geenityyppi (tämä on noin viidenneksellä suomalaisista, mutta ei yksin aiheuta dementiaa) Alkoholin liikakäyttö Aivoverenkiertosairaudet Valtimotautien riskitekijät: kohonnut verenpaine, kolesteroli, homokysteiini, CRP, tupakointi, ylipaino, vähäinen liikunta, tyydytetyt rasvat Diabetes Päävammat Yksinäisyyden kokeminen Ikä

Vähentää riskiä Pitkä koulutus Apolipoproteiini E 2 -geenityyppi

Alkoholin kohtuukäyttö?

Kohonneen verenpaineen hoito, tulehduskipulääkkeet, antioksidantit, estrogeenihoito naisilla

Taulukko 1.

Miten ehkäistä dementiaa vuonna 2010

Taulukko 2.

8

AVH 1/2010

- Älä vaurioita aivojasi, mutta käytä niitä.

- Hoida valtimotautien riskitekijät (tupakointi, kohonnut verenpaine, poikkeavat veren rasva-arvot, diabetes) elintapamuutoksia ja tarvittaessa lääk- kein. Riittävän ajoissa!

- Älä käytä alkoholia ainakaan liikaa.

- Ole fyysisesti aktiivinen.

- Vaali sosiaalisia kontakteja.

AVH 1/2010

9

Timo Erkinjuntti ja Minna Raivio

Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus

Aivoverenkiertosairauksilla ja muistisairauksilla on keskinäisiä kytköksiä. Aivoverenkiertosairaudet ovat toiseksi yleisin etenevän muistisairauden syy.

Sydän- ja aivoverenkiertosairauksien vaaratekijät lisäävät myös muistisairauden riskiä.

A

ivoverenkiertosairauden aiheuttamaan muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymään eli vaskulaariseen kognitiiviseen heikentymään sisältyvät rajatummat tiedonkäsittelyn oireet yhden tai useamman toiminnon, esimerkiksi toiminnanohjauksen, hahmotuksen tai kätevyyden alueella, ja laaja-alaiset vaikeammat muistisairausasteiset tapaukset, joita aiemmin kutsuttiin vaskulaarisiksi dementioiksi.

Ryhmään luokitellaan myös Alz-

10

AVH 1/2010

heimerin taudin tapaukset, joilla on merkittäviä aivoverenkiertosairauden aivomuutoksia. Kyse on oireyhtymästä, ei erillisestä sairaudesta. Aivoverenkiertosairauden aiheuttamat muistisairauden oireet ilmenevät eri tavoin eri taudeissa.

Pienten suonten tauti Pienten suonten taudissa tyypillinen varhainen tiedonkäsittelyn oire on toiminnanohjauksen häiriö, johon

liittyy älyllisten toimintojen hidastuminen. Toiminnanohjauksen häiriössä tavoitteenasettelu, toiminnan aloittaminen, suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys, toiminnan jaksottaminen ja toteuttaminen, toimintatavan vaihtaminen ja säilyttäminen sekä käsitteellinen ajattelu ovat heikentyneet.

Muistioire pienten suonten taudissa on usein vähemmän korostunut kuin esimerkiksi Alzheimerin taudissa. Tyypillisesti oppiminen

on tehotonta, unohtaminen on vähäisempää, tunnistaminen säilyy, vihjeet auttavat, mutta juuttumistaipumusta esiintyy. Käytösoireina esiintyy masennusta, persoonallisuuden muutoksia ja psykomotorista hidastumista.

Pienten suonten taudissa lääkäri voi todeta potilaalla tyypillisiä neurologisia oireita, esimerkiksi kävelyn, tasapainon tai virtsaamisen häiriöitä.

Myös sanojen muodostamisen tai nielemisen vaikeutta tai jäykkyyttä voidaan todeta. Kuitenkin varsin usein paikalliset neurologiset löydökset ovat vähäisiä: ne rajoittuvat esimerkiksi tasapainon ja kävelyn lievään häiriöön.

Pienten suonten taudissa oireiden alku on vaihteleva. Potilaalla on usein ollut ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA), hetkellinen kävelyvaikeus tai sekavuutta ilman selvää aivohalvaukseen viittaavaa paikallista neurologista oiretta tai löydöstä.

Vaivihkainen alku on äkillistä yleisempi, ja oireet etenevät suurella osalla potilaista tasaisesti ilman portaittaisia pahenemisvaiheita. Oireet saattavat kuitenkin vaihdella - päivien välillä on eroa - ja potilailla on monesti pidempiäkin, kuukausia kestäviä, tasaisia vaiheita.

Pienten suonten taudissa todetaan aivojen tietokone- tai magneettikuvauksessa joko laaja-alainen valkean aineen verisuoniperäinen muutos tai lukuisia hyvin pieniä, ns. lakunaari-infarkteja syvässä harmaassa ja valkeassa aineessa.

Keskeistä

• Aivoverenkiertosairaus on toiseksi yleisin etenevän muistisairauden syy.

• Aivoverenkiertosairauteen liittyvien etenevien muistisairauksien päätyyppejä ovat pienten suonten ns. subkortikaalinen tauti ja suurten suonten ns. kortikaalinen tauti.

• Perinteisiin sydän ja -aivoverenkiertosairauksien vaaratekijöihin (korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes, ylipaino, liikunnan vähäisyys, tupakointi) keski-iässä liittyy vanhemmalla iällä lisääntynyt muistisairauden riski.

• Aivohalvauksen jälkeen muistin ja tiedonkäsittelyn oireet ovat yleisiä.

• Oireettomiin eli ns. hiljaisiin aivoinfarkteihin ja valkean aivoaineen verisuoniperäisiin muutoksiin liittyy kohonnut muistisairauden riski.

• Aivohalvaus on myös yleisimmän etenevän muistisairauden, Alzheimerin taudin, vaaratekijä.

len roikkuminen, toispuolihalvaus ja kävelyn häiriö. Oireiden alku on useimmiten nopea (tunteja, päiviä), oireet pahenevat portaittain (toipuminen pahenemisvaiheen jälkeen) ja ne vaihtelevat. Kun riskitekijät ovat hallinnassa, potilailla on usein jopa vuoden mittaisia tasaisia vaiheita. Aivokuvassa suurten suonten taudissa todetaan tyypillisesti useita aivokuoren alueen infarkteja.

Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairaus Alzheimerin taudilla ja aivoverenkiertosairaudella on monia samoja riskitekijöitä: kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli, sokeritauti ja valtimosairaudet. Alzheimerin tauti, johon liittyy aivoverenkiertosairaus, esiintyy vähintään puolella yli 80-vuotiaista muistisairauspotilaista.

Suurten suonten tauti Suurten suonten taudille tyypillinen tiedonkäsittelyn piirre on epätasainen suoriutumisprofiili neuropsykologisissa tutkimuksissa. Varhaisia oireita ovat useimmiten lievän muistioireen ja toiminnanohjauksen häiriön ohella vaihtelevat muut oireet, kuten puheen häiriöt, haparoivuus ja kömpelyys, hahmottamis- ja tunnistamisvaikeudet sekä kätevyyden heikkeneminen.

Lääkärin tutkimuksessa löydöksinä todetaan infarktien sijainnista riippuen näkökenttäpuutos, suupie-

AVH 1/2010

11

Miten muistisairautta hoidetaan?

Lähitulevaisuudessa tämä saattaa olla tärkein etenevien muistisairauksien syy. Asetyylikoliini-nimistä välittäjäainetta käyttävän hermoverkoston toimintaa tehostavat lääkkeet eli ns. AKE- lääkkeet tehoavat näillä potilailla muistisairauden oireisiin. Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairaus yhtä aikaa esiintyvinä on myös virallinen käyttöaihe näille lääkkeille. Suomessa ne kuuluvat myös Kela-korvattavuuden piiriin.

12

AVH 1/2010

Aivoverenkiertosairaudesta johtuvan muistisairauden hoidossa keskitytään sen syihin ja vaaratekijöihin sekä hoidetaan jo todettuja sairauksia. Aivoverenkiertohäiriöiden vaaratekijöiden, mahdollisten rytmihäiriöiden, sydänsairauksien, keuhkosairauksien ja epilepsian hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Lupaavia tuloksia on saatu Alzheimerin taudin hoidossa käytettävillä muistisairauslääkkeillä (donepetsiili, galantamiini, rivastigmiini ja memantiini). Koska lisätutkimuksia vielä odotetaan, aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus ei ole minkään tutkitun lääkeaineen virallinen käyttöaihe Euroopassa tai USA:ssa.

Muistisairauslääkkeillä ei ole Suomessa myöskään Kelakorvattavuutta puhtaassa aivoverenkiertohäiriön aiheuttamassa muistisairaudessa.

Tilanteen seuranta ja arviointi säännöllisesti, esimerkiksi kuuden kuukauden välein, on tarpeen, sillä aivoverenkiertosairauksiin liittyy myös lisääntynyt Alzheimerin taudin riski. Näissä tilanteissa varhaisten oireiden havainnointi asiantuntijan toimesta on ensiarvoisen tärkeää.

Neurologian professori, ylilääkäri Timo Erkinjuntti työskentelee Helsingin yliopiston Neurotieteen osastolla, HYKSin Neurologian klinikalla. LT, geriatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Minna Raivion työpaikkana on Terveystalo Lahti ja Kansaneläkelaitoksen Terveysosasto.

Kati Juva ja Timo Erkinjuntti

Alzheimer ja aivoverenkiertosairaus Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus. Se esiintyy usein yhdessä aivoverenkiertosairauksien kanssa. Molempia voidaan ennaltaehkäistä terveillä elämäntavoilla. Alzheimerin taudin diagnosointi on tärkeää asianmukaisen hoidon ja lääkekorvausten vuoksi.

M

uistisairaudet ovat ryhmä aivosairauksia, jotka aiheuttavat ongelmia muistin ja tiedonkäsittelyn toiminnassa. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Se aiheuttaa näistä sairauksista yksinään ehkä 60 %, mutta on yhdessä muiden tilojen kanssa yli 80 %:ssa muistisairauksia.

Dementia on oirediagnoosi Harvinaisempia aivojen rappeutumisesta johtuvia (degeneratiivisia) muistisairauksia ovat mm. Lewyn kappale -tauti ja otsolohkoperäinen muistisairaus.

Dementia on oirediagnoosi, jolla

tarkoitetaan laaja-alaista henkisten kykyjen heikentymistä, joka haittaa jo merkittävästi arkea. Dementiaoireen taustalla on aina jokin muistisairaus.

Aivoverenkiertosairaus (AVH) aiheuttaa merkittäviä muistin ja tiedonkäsittelyn vaikeuksia ja jopa dementiatasoisen muistisairauden.

Nykypäivänä puhdas aivoverenkiertosairaudesta johtuva (vaskulaarinen) dementia on harvinainen (noin 10 % kaikista tapauksista), mutta aivoverenkiertosairaus esiintyy usein yhdessä Alzheimerin taudin kanssa.

Aivohalvauspotilailla on suuri riski dementoitua.

Suurten ja pienten suonten taudit Varsinainen vaskulaarinen muistisairaus jaetaan suurten suonten tautiin eli ns. kortikaaliseen (aivokuoren vaurioista johtuvaan) moni-infarktidementiaan, jossa esiintyy useita aivojen kuorikerroksen infarkteja, ja pienten suonten tautiin eli ns. subkortikaaliseen (aivokuoren alaiseen) muotoon, jossa on kyse aivojen syvien osien valkean ja harmaan aineen vaurioista. Tämä liittyy pienten aivoverisuonten sairauteen, eikä varsinaisia oireisia aivohalvauksia välttämättä esiinny. Pienten suonten tauti eli subkortikaalinen muoto on näistä yleisempi.

AVH 1/2010

13

Alzheimer ja AVH usein yhdessä Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairaus (AVH) esiintyvät yhdessä selvästi useammin kuin tilastollisesti voisi sattumanvaraisesti olettaa. Yksi merkittävä syy tähän on se, että näillä sairauksilla on runsaasti yhteisiä vaaratekijöitä.

Muun muassa Suomessa tehdyissä väestötutkimuksissa on todettu, että perinteiset sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät, kuten keski-iän verenpainetauti, diabetes ja korkea kolesteroli lisäävät myös Alzheimerin taudin esiintyvyyttä vuosikymmeniä myöhemmin. Esimerkiksi sairastettu oireinen aivoverenkiertosairaus, aivohalvaus, kymmenkertaistaa ja korkea verenpaine tai kolesteroli kaksinkertaistaa Alzheimerin taudin todennäköisyyden. Myös tupakointi, liikunnan puute ja ylipaino kasvattavat sairastumisvaaraa.

Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että näiden riskitekijöiden seurauksena syntyvä pienten suonten tauti (valkean aineen vaurio ja pienet, syvällä olevat lakunaari-infarktit) aiheuttavat Alzheimerin taudin varhaisemman ilmaantumisen, eli oireet ja vaikeudet tulevat esiin aikaisemmin.

Myös sairastettu yksittäinenkin

14

AVH 1/2010

aivoinfarkti lisää dementiatasoiseen muistisairauteen sairastumisen vaaraa merkittävästi. Osalla potilaista muistin ja tiedonkäsittelyn vaikeudet liittyvät sairastettuun infarktiin, mutta monilla tästä tullut lisävaurio tuo esiin hitaasti edenneen ja aiemmin käytännössä oireettoman Alzheimerin taudin.

Diagnosointi vaikuttaa lääkekorvauksiin Erityisesti vanhoissa ikäryhmissä (yli 80-vuotiailla) on yleistä, että henkilöllä on sekä Alzheimerin tauti että aivoverenkiertosairaus. Jos muistitutkimuksissa todetaan aivoinfarkteja tai valkean aineen vauriota, tämä ei sulje pois sitä, ettei taustalla saattaisi olla myös Alzheimerin tauti.

Valitettavasti edelleen tapahtuu sitä, että henkilöt, joilla muistioireen taustalla on sekä Alzheimerin tauti että aivoverenkiertosairaus, saavat virheellisesti vaskulaaridementian diagnoosin ja jäävät näin ollen usein ilman asianmukaista hoitoa (tai ainakin ilman lääkekorvauksia).

Kansainvälisten tutkimusten mukaan nykyisin käytössä olevat muistisairauslääkkeet (donepetsiili, galantamiini, memantiini ja rivastigmiini) auttavat myös puhtaassa vaskulaarisessa dementiassa. Galantamiinista

on myös luotettava näyttö tehosta tilanteessa, jossa on sekä aivoverenkiertosairaus että Alzheimerin tauti.

Se parantaa keskittymiskykyä ja arkiselviytymistä ja lievittää käytösoireita (apatiaa, levottomuutta, harhaluuloisuutta).

Kelan peruskorvaus näille lääkkeelle on toistaiseksi mahdollista saada ainoastaan Alzheimerin taudin tai Parkinsondementian diagnooseilla. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että taustalla usein oleva Alzheimerin tauti tutkitaan ja selvitetään myös niiltä potilailta, jolla on kliinisesti merkittävä aivoverenkiertosairaus. Muuten tämä ryhmä ikääntyviä muistisairaita aivohalvauspotilaita uhkaa jäädä laiminlyödyksi ja ilman asianmukaista lääkehoitoa. Sairastetut aivoverenkiertohäiriöt eivät ole este lääkekorvaukselle, jos voidaan katsoa, että taustalla on myös Alzheimerin tauti.

Monta tapaa tutkia Alzheimerin taudin suuntaan voivat kliinisesti viitata mm. oireiston tasainen ja hidas eteneminen ja merkittävä muistihäiriö. Neuropsykologissa testeissä todetaan viivästetysti herkkää unohtamista, vihjeet eivät auta, uuden oppiminen työlästä.

Aivojen magneettikuvauksessa

mahdollisesti todettava aivojen sisemmän ohimolohkon rakenteiden (erityisesti hippokampuksen) kutistuma (atrofia) viittaa myös Alzheimerin tautiin, vaikka muuten todettaisiinkin aivoverenkiertosairauden aivomuutoksia.

Yksittäiset aivoinfarktit aiheuttavat laaja-alaisia muistin ja tiedonkäsittelyn vaikeuksia vain poikkeuksellisesti. Tarkempaa diagnostiikkaa varten voidaan tutkia myös aivoselkäydinnesteen tiettyjä valkuaisaineita (beta-amyloid42 ja Tau), joiden pitoisuudet muuttuvat Alzheimerin taudissa, mutta eivät aivoverenkiertosairaudessa.

Terveet elämäntavat ehkäisevät Kaiken kaikkiaan on tärkeää tiedostaa, että sekä aivoverenkiertosairaus että Alzheimerin tauti ovat molemmat tiloja, joiden esiintymistä voidaan ennaltaehkäistä keski-iän terveillä elämäntavoilla ja mahdollisten vaaratekijäsairauksien hyvällä

hoidolla. Muistin ja tiedonkäsittelyn heikentyminen ikääntymisen myötä ei todellakaan ole vääjäämätöntä.

Tulevaisuus on ainakin osittain omissa käsissämme.

Jos muistisairaus kuitenkin ilmaantuu, on tärkeää, että asia tutkitaan varhain ja huolellisesti, ja tilanteen mukaan aloitetaan asianmukainen lääkehoito. Alzheimerin taudin toteaminen jää vielä nykyäänkin valitettavan usein aivoverenkiertosairauden varjoon. Kuitenkin kolinerginen lääkitys auttaa erityisen

hyvin niissä tilanteissa, joissa nämä kaksi sairautta esiintyvät yhdessä.

Tästä syystä Alzheimerin taudin toteamiseen myös aivoverenkiertosairautta sairastavilla ihmisillä tulee panostaa nykyistä enemmän.

Neurologian dosentti Kati Juva työskentelee HUSin Psykiatriakeskuksessa ja neurologian professori, ylilääkäri Timo Erkinjuntti HYn Neurotieteen osastolla, HYKS Neurologian klinikalla.

AVH 1/2010

15

Helena Pietilä

Liikunta ja tanssi aktivoivat aivoja Liikunta tukee fyysisen toimintakyvyn säilymistä ja lisää henkistä hyvinvointia myös muistisairailla. Liikunta ja tanssi ovat hyvä itseilmaisun keino sanojen kadottua.

L

iikkumisen taito unohtuu nopeasti, jos muistisairaus etenee pitkälle eikä liikkuminen ole riittävää. Liikemuisti ei saa tarpeeksi stimulaatiota, liikekaavat heikkenevät ja lihasvoima vähenee.

Muistot kantavat Tanssitaiteilija Satu Tuittila työskentelee koreografina, tanssijana ja opettajana. Eräs Sadun soolotanssiesitys, Kantamus, oli pieni matka tanssin ja tanssijan omaan historiaan. Keskeinen teema Kantamuksessa olivat vanhat osoitteet ja niiden herättämät muistot.

Teoksesta tehtiin myös nk. kirjastoversio. Se sopi pieneen tilaan esimerkiksi kirjaston aulaan tai palvelutalon päiväsaliin. Esitykseen oli mahdollista yhdistää pieni improvisaatio yleisön antamista lähtökohdista sekä keskustelua.

Kantamuksen kirjastoversio oli osa Runon ja tanssin ilta -esityksiä, jotka suunnattiin erityisesti Varsinais-Suomen maakuntakirjastoihin syksyllä 2006.

Niina Airaksinen

Alkusysäyksenä omat muistot Kantamus sai lähtöideansa vuonna 2006 koreografiakurssilta, jossa Satu teki oman teoksensa amerikkalaisen Yvonne Rainerin teoksen innoittamana. Koreografiassa yhdistyivät arkiliike ja moderni tanssi sekä tanssijan omat liikemuistot.

- Tämä osoitteiden muistelu oli itselleni huima ja tunteikas elämysmatka vanhoihin muistoihin asunnoista, ihmisistä ja tapahtumista elä16

AVH 1/2010

Tanssitaiteilija Satu Tuittilan soolotanssiesitys Kantamus on pieni matka tanssin ja tanssijan omaan historiaan ja vanhojen osoitteiden herättämiin muistoihin.

mäni varrella. Tällaisen ”matkailun” ajattelin ehkä kiinnostavan myös vanhuksia, Satu kertoo.

Läntinen tanssin aluekeskus mietti tanssin soveltamiseen liittyviä pilottihankkeita vuonna 2008 ja Satu sai mahdollisuuden lähteä toteuttamaan ideaansa. Kantamus - muistojen osoitteet -pilottihanke suunnattiin iäkkäille.

Ensimmäinen kokeilu tehtiin muistihäiriöisten hoitokodissa Turussa. Avustajaksi tanssiryhmään tuli Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Aivovoimaa! -hankkeen projektityöntekijä Helena Pietilä, Sadun vanha oppilas Erityisryhmät ja tanssi -linjalta.

Pilottihankkeen kokonaisuus sisälsi viisi kokoontumiskertaa kuuden osallistujan kanssa. Tanssiminen, mutta myös tanssitaiteen vastaanottaminen, tarjoavat voimavaroja arkeen. Ensimmäisellä kerralla kaikki hoitokodin asukkaat saivatkin nauttia Sadun tanssiesityksestä.

- Erityisesti minua motivoi vuorovaikutus yleisön kanssa sekä mahdollisen ei-tanssista kiinnostuneen yleisön kohtaaminen, Satu kertoo.

Terveystieteiden tohtori Teija Ravelin on tutkinut tanssiesityksen käyttöä vuonna 2008 tarkastetussa väitöskirjassaan Tanssiesitys auttamismenetelmänä dementoituvien vanhusten hoitotyössä. Tutkimuksessa selvisi, että vanhukset kokivat tanssiesityksen arvokkaaksi ja harvinaiseksi tilaisuudeksi. He pitivät esityksiä myös hienoina ja onnistuneina.

Esityksiin eläydyttiin kehollisin liikkein ja usein vanhukset lauloivat musiikin mukana tai toisten katsojien kanssa. Tanssiesitykset herättivät ja nostivat pintaan erilaisia tunteita, kuten huvittuneisuutta, iloa, tyytyväisyyttä ja liikuttumista. Muistoja heräsi eri ikäkausilta, etenkin nuoruus mainittiin useamman vanhuksen haastattelussa.

Moniammatillinen yhteistyö Hoitajien apua tarvittiin, sillä tansseja lähdettiin toteuttamaan osallistujien muistojen pohjalta. Jokaisella osallistujalla oli keskustelun johdattajana tai muistiin kirjaajana oma hoitaja. Pintaan voi nousta myös ikäviä muistoja tai levottomuutta.

Tällöin on tärkeää, että paikalla on talon väkeä, joka tuntee osallistujan elämänhistorian sekä sairaudet.

- Hoitajien sitoutuminen ryhmän toimintaan ja apu esimerkiksi ryhmän kokoamisessa on tärkeää, Satu painottaa.

Satu pitää tärkeänä myös omaisten tai hoitajien palautetta - Ryhmän jälkeen oli mukava juo-

Niina Airaksinen

Vuorovaikutuksellisuutta ja voimavaroja

da rauhassa kuppi teetä ja keskustella hoitajien kanssa muistelun vaikutuksista osallistujiin.

Muistelua tanssin keinoin Muistoja kirjattiin vanhoista asuinympäristöistä, harrastuksista ja töistä. Osallistujat muistelivat vanhoja työliikkeitä tai tarkasti jonkin harrastuksen suorittamista liikkeiden avulla. Muistoista nousivat muun muassa perunan kuokkimisen tekniikka, nyrkkeilylyöntitekniikat, ruutuhyppelyvariaatiot eri puolilta Suomea sekä lavatansseihin karkaaminen ikkunan kautta.

Satu muokkasi liikkeistä tanssillisia versioita ja sarjoja, joita kokeiltiin yhdessä.

Luova työskentely vaatii totuttelua Luova tanssi on eräs vaihtoehto perinteiselle jumpalle. Alkulämmittelyn aikana kädet liitelivät klassisen valssin tahtiin kuin balettiryhmällä. Ryhmän naiset nauttivat antaumuksella luovasta tekemisestä.

Muistihäiriöitä sairastavien tanssiryhmässä selkeä rakenne ja ilmapiirin kiireettömyys on tärkeää. Vapautunut ja turvallinen ilmapiiri sallii tunteiden näyttämisen. Liian kauas konkreettisesta toiminnasta viety liikekieli, outo musiikki, epäselvä tai abstrakti ohjaus saattaa hämmentää osallistujia ja aiheuttaa ahdistusta.

Liikuntaryhmässä ohjaaja ja osallistujat kangistuvat helposti samoihin kaavoihin. Uudenlaisen musiikin

tai työskentelytavan kokeilu aiheuttaa aluksi epävarmuutta ja hämmennystä. Periksi ei kannata heti antaa vaikka tekeminen on uutta. Luovaan työskentelyyn totuttelu vaatii aikaa.

Liikkeelle voi lähteä vaikkapa mielikuvajumpalla tai perinteisen lavatanssimusiikin mukaan tanssien ja edetä pikkuhiljaa luovempaan työskentelyyn. Ryhmän nimessä oleva tanssi-sana saattaa karsia osallistujia ja markkinointia kannattaa yrittää aluksi esimerkiksi tanssillista liikuntaa -termillä.

Taiteilijat toteuttamisen apuna Luovat menetelmät antavat ammattihenkilöille työvälineitä monenlaiseen toimintaan, muisteluun, liikuntaryhmiin, juhlien ja näyttelyiden aiheiksi. Kantamus-ryhmän viimeisellä kokoontumiskerralla liikesarjoista muokattiin tanssillinen esitys ja mukaan otettiin kaikki hoitokodin asukkaat.

Taideharrastusta, taiteesta nauttimista - kuten liikkumista ja tanssiakin - pitäisi olla mahdollisuus jatkaa myös sairastumisen jälkeen. Hoitolaitosten henkilökunnalle toteuttamisen avuksi voi pyytää eri alojen taiteilijoita tai taideoppilaitoksissa opiskelevia. Yhteistyöllä tekeminen onnistuu ja antaa uusia kokemuksia kaikille. Tanssi on erinomaista aivojumppaa.

Helena Pietilä työskentelee projektityöntekijänä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton ja Suomen Parkinson -liiton yhteisessä Aivovoimaa! -hankkeessa.

AVH 1/2010

17

Iita Kettunen

Uuden teknologian pauloissa

Iita Kettunen

Sinikka Holm osallistuu Tampereella käynnissä olevaan hankkeeseen, jossa testataan uudenlaista teknologiaa kotona yksin asuvien ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden tueksi.

S

inikka Holm istuu monitorin ääressä ja hipaisee kuvaruutua.

Kohta ruutuun ilmestyy ystävä, jonka kanssa aletaan vaihtaa päivän kuulumisia. Keskustelun jälkeen Sinikka etsii ruudulta päivän ohjelman.

- Tänään tulee Tunti terveydeksi -lähetys. Siinä sairaanhoitaja kertoo terveydenhoitoon liittyvistä asioista, ja lähetykseen osallistuvat saavat esittää kysymyksiä ja keskustella, Sinikka selvittää.

- Sairastuin diabetekseen viime vuonna. Se on nyt hallinnassa, mutta täältä Ikälinjalta saa uskomattoman paljon tietoa senkin hoitoon liittyvistä asioista.

Sinikka Holm, 73 vuotta, kuuluu 40 hengen pilottiryhmään, joka testaa uudenlaista vuorovaikutteista kuvayhteyttä yhdeksän EU-maan

18

AVH 1/2010

yhteisessä T-Seniority -hankkeessa.

Myös Tampereen kaupunki osallistuu siihen.

Kuvayhteyden avulla tamperelaisille ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille tarjotaan erilaisia sosiaali- ja terveysalan palveluja tukemaan heidän kotona selviytymistään. Asiakkaiden kotiin on asennettu internetyhteydellä, kameralla ja mikrofonilla varustettu kosketusnäyttöinen tietokone, jonka kautta tuotettavaa palvelukokonaisuutta kutsutaan Ikälinjaksi.

- Tiedän, että meissä aivohalvaustoipujissa on paljon sellaisia, jotka eivät juuri pääse kotoaan mihinkään.

Tällainen vuorovaikutteinen kuvayhteys lisää kovasti turvallisuuden tunnetta. Lisäksi voi helposti pitää yllä kontakteja muihin ihmisiin, Sinikka kertoo.

Puuhaa riittää Sinikka Holm sai aivohalvauksen 20 vuotta sitten. Hän toipui siitä varsin hyvin, mutta liikkuminen on hieman vaivalloista, ja vasen käsi sekä oikea silmä ovat toimintakyvyttömiä.

Ne eivät kuitenkaan hidasta Sinikka Holmin vauhtia. Hän on kuulunut Pirkanmaan Aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen hallitukseen ja ollut yhdistyksen ohjelmatoimikunnassa jo 14 vuotta. Kaksikymmentä vuotta hän on vetänyt perjantaisin yhdistyksen askartelukerhoa. Lisäksi Sinikka kerää postimerkkejä ja tekee käsitöitä. Teatterissa hän käy mielellään aina kun saa jonkun mukaansa.

- En ole koskaan ollut mikään kotihiiri, ja halvauksesta toivuttuanikin olen koko ajan puuhannut jotain. Yh-

Päivystävä sairaanhoitaja monitorilla Ikälinja-kuvayhteys on tuonut Sinikan elämään uutta säpinää. Henkilökohtaisten kontaktien lisäksi Ikälinjalla on muun muassa yleistä ja henkilökohtaista terveysneuvontaa, erityisryhmille räätälöityä terveysvalmennusta, ohjattuja jumppatuokioita, keskustelu- ja lukupiirejä sekä uutisia ja tietoa kaupungin palveluista ikäihmisille.

Yksi Ikälinjan palveluista on 24 tuntia vuorokaudessa päivystävä Terveyslinja, josta vastataan välittömästi asiakkaan hipaistessa kuvaruutua. Terveyslinjan palveluista huolehtii virtuaalipalveluihin erikoistunut Medineuvo, jonka henkilökunta antaa terveysneuvontaa ryhmille, mutta myös kerran kuussa tapahtuvaa henkilökohtaista asiakasvalmennusta. Halutessaan asiakas voi myös

Iita Kettunen

distyksestä olen saanut korvaamattoman paljon tukea vaikeina aikoina, enkä varmaan muuten olisikaan näin hyvässä kunnossa. Sen kautta pääsin tähän testiryhmäänkin mukaan varmaan siksi, kun olen niin kova puhumaan, Sinikka nauraa.

Sinikka Holm on uskomattoman iloinen ja positiivinen nainen. Hän asuu aivan Näsijärven rannassa, ja ikkunasta avautuu hengästyttävä näkymä yli Naistenlahden huvivenesataman.

- Kesällä, kun purjeveneet kelluvat tuossa satamassa, on kuin olisi Nizzassa.

Sinikka asuu yksin, mutta viereisessä kerrostalossa asuu hänen nuorempi tyttärensä, joka toimii äidin omaishoitajana. Sinikka kertoo tyttären hoitavan häntä niin hyvin, että tätä täytyy välillä toppuutella.

Sinikan vanhempi tytär asuu Valkeakoskella ja käy tapaamassa äitiään kolme kertaa viikossa.

- Minulla on hirveän hyvät välit lasteni kanssa, enkä ole heidän kanssaan riidellyt koskaan. Minun täytyy haukkua itseni kerran viikossa, että en olisi liian tyytyväinen elämääni, hän nauraa.

Ikälinja-kuvayhteys on tuonut tamperelaisen Sinikka Holmin elämään uutta säpinää.

sopia sairaanhoitajan kanssa yhteyden otosta päivittäin tiettyyn kellonaikaan vaikkapa muistuttamaan lääkkeenotosta tai tarkistamaan yleisvoinnin.

- Jos epäilen, että minulla on ruusu jalassa, niin ei tarvitse lähteä tuntikausiksi jonottamaan terveyskeskukseen, vaan voin näyttää kameran kautta jalkaani sairaanhoitajalle, joka antaa siitä oman arvionsa, Sinikka selittää.

Kuvayhteys myös sukulaisiin Torstaisin Ikälinjalla kokoontuu 6-8 hengen senioriryhmä. Kaikki ryhmäistuntoon osallistuvat näkyvät pienissä ruuduissa monitorin reunalla ja äänessä oleva näkyy suurimpa-

Lisätietoja: http://tseniority.idieikon.com/ http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/hyvinvointipalvelut/vipu/tseniorit.html http://www.medineuvo.com/fi/ tseniority.php Projektisuunnittelija Mia Vaelma mia.vaelma@tampere.fi p. 040 800 4634 Projektipäällikkö Päivi Suikki paivi.suikki@medineuvo.com p. 040 728 4070

na. Ryhmässä keskustellaan kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä. Kerran eräs ryhmään osallistuvista kertoi olevansa hyvin yksinäinen, koska ei uskalla poistua kotoaan päässään tuntuvan huimauksen vuoksi.

- Soitin hänelle ryhmäistunnon jälkeen ja houkuttelin mukaan yhdistyksemme perjantaikerhoon.

Hän alkoi käydä ahkerasti kanssani perjantaikerhossa ja liittyi myös yhdistykseen. Soittelemme usein kuvayhteyden ulkopuolellakin Sinikka kertoo.

Sinikka kertoo, että kuvayhteyden kautta asiakkaat voivat olla yhteydessä myös eri puolilla maailmaa oleviin sukulaisiinsa, jos näillä on käytössään web-kameralla varustettu tietokone ja T-Seniority -hankkeelta saatu käyttöliittymä.

- Meillä on nyt tilauksessa tällaiset liittymät Valkeakoskella asuvalle tyttärelleni ja Lontoossa asuvalle tyttärentyttärelle.

Sinikka toivoi Ikälinjalle erilaisia pelejä, muun muassa pasianssin ja palapelin, ja ne löytyvät nyt sieltä.

Niitä pelatessaan hän käyttää teleskooppikarttakeppiä, että monitorille ei jäisi sormenjälkiä.

- Tämä on niin ihana laite, että hankkisin sen heti omaksi, jos palvelut jatkuisivat kesäkuussa päättyvän hankkeen jälkeen.

Iita Kettunen on vapaa toimittaja.

AVH 1/2010

19

20

AVH 1/2010

Miia Suoyrjö

Miia Suoyrjö

Juttu-tupa-projekti päättyi Toiminta jatkuu

Tyytyväisiä Juttu-tupalaisia päätösseminaarissa olivat (vas.) emäntä Krista Hoffström, seminaarin puheenjohtaja Peter von Koskull, projektikoordinaattori Victoria Mankki, emäntä Lea Sillanmäki, emäntä Minna Mykkänen ja toiminnassa mukana ollut Kirsti Sohlberg.

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Juttu-tupa-projektin päätösseminaarissa Helsingissä 19.11. koottiin yhteen neljän vuoden toiminta ja tulokset.

A

faattisten henkilöiden sosiaalisen eristäytymisen ehkäisy ja osallisuushanke oli Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama projekti vuosille 2006-2009.

Kommunikaatiota ja vertaistukea Projektin tavoitteena oli afaattisten henkilöiden sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy sekä osallisuuden edis-

täminen. Tehtävänä oli mielekkään toiminnan kehittäminen ja juurruttaminen. Toiminnan tarkoituksena oli jatkaa siitä, mihin puheterapeuttinen kuntoutus loppuu sekä tukea afaattisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä arjessa.

- Kyse ei kuitenkaan ollut puheterapiasta eikä ryhmäterapiasta, eikä tarkoituksena ollut korvata puuttuvia puheterapiapalveluita afaattisille henkilöille. Halusimme tarjota mahdollisuuden osallistua vapaa-ajan ryhmätoimintaan, jossa tuetaan osallistujien kommunikaatiota ja tarjotaan vertaistukea, kertoi projektikoordinaattori Victoria Mankki.

- Tavoitteena oli myös omaisten jaksamisen tukeminen sekä tiedon ja ohjauksen tarjoaminen yhteistyötahoille. Päämääränä oli myös saada toiminta vakiinnutettua, painotti liiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

Toiminta käynnistyi Rovaniemellä maaliskuussa 2007 ja saman kevään

aikana myös Vaasassa ja Helsingissä. Vaasassa toiminta käynnistettiin ruotsinkielisenä ja syksyllä 2008 toimintansa aloitti myös suomenkielinen ryhmä.

Juttu-tuvat olivat auki yhdestä kolmeen kertaan viikossa paikkakunnasta riippuen. Toiminnalle luotiin viikko-ohjelma, joka sisälsi mm. teemakeskusteluja, musiikkia, pelejä, ruoan laittoa ja lehden lukua.

Juttu-tuvan toimintaa vetivät tehtävään koulutetut emännät ja isännät.

He vastasivat toiminnan käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta.

Tärkeintä tapaamisissa oli kuitenkin vertaistuki ja mahdollisuus kommunikoida turvallisessa ja tutussa ryhmässä.

- Täällä on ihanaa, kun voi puhua, kun kuunnellaan. Lopetin nimittäin viime vuonna puhumisen, kun minua ei kuunneltu, eivät edes hyvät ystävät. Nyt olen taas alkanut puhua, kertoi yksi asiakkaista.

AVH 1/2010

21

Kehittäminen tärkeää Juttu-tuvan toimintaa arvioitiin ja kehitettiin koko hankkeen ajan.

Myös vaikutusta asiakkaisiin arvioitiin. Kokevatko asiakkaat toiminnan tarpeellisena? Vaikuttaako toiminta afaattisten henkilöiden elämänlaatuun ja osallisuuteen? Arviointitulosten pohjalta kokeiltiin ja kehitettiin toimintaa. Aineistoa käytettiin myös kahdessa pro gradu -tutkielmassa.

Logopedian opiskelija Minna Mykkänen oli yksi Juttu-tuvan emännistä. Hän tekee myös pro gradu -tutkielmaa, joka käsittelee afasiaan sairastuneiden henkilöiden elämänlaatua osallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien näkökulmasta. Aineisto tutkielmaan kerättiin Juttu-tupa-projektista.

- Afasiaan sairastuneiden henkilöiden elämänlaatu tutkimusaiheena on hyvin mielenkiintoinen, tärkeä ja haasteellinen. Sitä on tutkittu vain vähän Suomessa. Tästä projektista saatu aineisto tarjosi mahdollisuuden afasiaan sairastuneiden henkilöiden elämänlaadun tutkimiseen, selvitti Minna Mykkänen seminaarissa.

Toiminta jatkuu Projektin aikana aloitettiin yhteistyö paikallisten kansalaisopistojen ja työväenopistojen kanssa. Syksyllä 2009 Helsingin ja Rovaniemen ryhmät muuttivat liiton aluetoimistojen

tiloista opistojen tiloihin. Myös Vaasan ryhmä siirtyi vuoden alusta Mustasaaren aikuisopiston yhteyteen.

Toimintaa on päätetty jatkaa myös projektin päätyttyä.

Kotitalousopettaja Jonna Martikainen Helsingin työväenopistosta oli seminaarissa kertomassa, miten he ovat huomioineet erityisryhmien tarpeet.

- Olen itse tutustunut Juttu-tuvan toimintaan työväenopistossa pidetyssä ruoanlaittoryhmässä. Erityistä huomiota on pitänyt kiinnittää mm. toimitilojen esteettömyyteen ja sopiviin työvälineisiin. Yhteistyö Juttu-

Salli elämäsi olla afasiaa suurempi. tuvan ryhmän kanssa on ollut antoisaa ja yhteistyötä on mukava jatkaa, hän kertoi.

Projekti osoitti, että terapian jälkeistä, matalan kynnyksen toimintaa tarvitaan.

- Yhteistyö kansalais- ja työväenopistojen kanssa on ollut aktiivista.

Tärkeintä on, että olemme nyt saaneet juurrutettua toiminnan kansansivistyksen piiriin jokaisella kolmella alueella, eli toiminta jatkuu edelleen, totesi Victoria Mankki.

Seminaarissa puhunut Raha-automaattiyhdistyksen avustusvalmistelija Veera Väisänen oli myös tyytyväinen Juttu-tupa -projektiin.

Hyvässä hankkeessa tunnetaan ja

Juttu-tupa jatkuu kevätkaudella 2010 Helsinki Helsingin Suomenkielinen työväenopisto, Mäkelänkatu 45 (opetuskeittiö), perjantaisin klo 10-12.15.

Vaasa Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1, Mustasaari, maanantaisin klo 9-12.

Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto Rovala, torstaisin klo 9-12.

Tarkemmat tiedot: Victoria Mankki, p. 0400 909 904, victoria.mankki@stroke.fi. tavoitetaan kohderyhmä, toiminnalla on tavoite, ja perusteet projektin toteuttamiselle lähtevät ihmisten tarpeesta. Lisäksi painotetaan kansalaisten omaa aktiivisuutta ja mahdollisuutta osallistua. Juttu-tupa on hyvä esimerkki onnistuneesta projektista, hän totesi.

C-kasetit poistuvat käytöstä • AVH-äänilehti CD-levynä Hyvä äänilehden tilaaja AVH-äänilehden on voinut tilata C-kasettina tai CDlevynä. Teknisistä syistä C-kasetit poistuvat kuitenkin käytöstä tämän lehden numeron jälkeen. AVH 2/2010 -lehdestä alkaen kaikki äänilehden tilaajat saavat lehden CD-levynä. Äänilehti postitetaan tilaajille lähellä lehden ilmestymisaikaa.

Jos et halua jatkossa CD-levyä, voit peruuttaa tilauksen. Voit myös uutena asiakkaana tilata AVH-äänilehden maksutta. Ota näissä tapauksissa yhteyttä jäsenasioidenhoitaja Päivi Kukkoseen.

22

AVH 1/2010

AVH-äänilehden (CD) uudet tilaukset ja peruutukset: Päivi Kukkonen p. 02 2138 225, paivi.kukkonen@stroke.fi.

Voimaa omasta ryhmästä

Päivi Seppä-Lassila

Juttu-tupa-projektin päätösseminaarin puheenjohtajana ja projektin johtoryhmän jäsenenä toiminut Peter von Koskull sai aivoinfarktin vuonna 1997 ollessaan 63-vuotias. Vaikka Peter on kuntoutunut muuten hyvin, hänellä on vaikea afasia. Puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä on edelleen suuria vaikeuksia, samoin lukemisessa.

Kirjoittamaan hän ei pysty ollenkaan, vain mallista kopioiminen onnistuu.

Kaksikielinen Peter puhui ennen sairastumistaan sujuvasti myös englantia ja saksaa. Tällä hetkellä hän itse määrittelee kielitaitonsa niin että ruotsin taidosta, joka on hänen äidinkielensä, on jäljellä 60 %, suomesta 30 % ja englannista ja saksasta vain 10 %.

-Se, että on vaikea puhua, ei tunnu enää vuosien jälkeen niin tärkeältä. Mutta sillä on suuri merkitys, että on niin vaikea ymmärtää puhetta. On myös vaikea seurata televisiota, elokuvia ja teatteria, kertoi Peter.

Tärkeimmiksi asioiksi elämässään tällä hetkellä Peter nostaa perheen, kesämökin Lapissa ja ruotsinkielisen Afasiakerhon.

-Aluksi en innostunut kerhotoiminnasta lainkaan, mutta puolen vuoden kuluttua asenteeni muuttui positiiviseksi. Nyt Afasiakerho on minulle vertaistukena elintärkeä, hän kertoi.

Afasiakerho koetaan yhteisöksi, jossa kaikille, afasian vaikeusasteesta riippumatta, suodaan mahdollisuus kommunikoida omalla tavallaan. Vertaistuen saaminen on tärkeää ja kokemuksien jakaminen ja sairaudesta puhuminen antavat tukea.

- Ryhmässä näkee, miten kaikki edistyvät ja kuntoutuvat. Yhdessä tsemppaaminen ja toisten kannustaminen on tärkeää. Kerho tarjoaa myös syyn lähteä ”ulos”, Peter korosti.

Oman kokemuksensa perusteella Peter kehottaa hakeutumaan ryhmätoimintaan tai muuhun mielekkääseen toimintaan.

- Oma panostus ja aktiivisuus on kaikkein tärkeintä.

Pitäisi yrittää elää mahdollisimman normaalia elämää, hän painotti.

Peter von Koskull korostaa oman aktiivisuuden merkitystä.

Myös yhdessä tsemppaaminen ja toisen kannustaminen on tärkeää.

AVH 1/2010

23

Maarit Huovinen

Anna aikaa aivoille Tutkimusprofessori, neurologi Kiti Müller työskentelee Työterveyslaitoksessa Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen johtajana. Hänellä on runsaasti kiinnostavaa tietoa arvokkaimman pääomamme, aivojen, ihmeellisyydestä. Kiti Müller on sujuvasanainen kirjoittaja ja kysytty luennoitsija. Kun häneltä tiedustellaan, kestävätkö aivot nykymenoa, hän vastaa, että kyllä ne pärjäävät, kun yhteiseksi tavoitteeksi otetaan niiden suojeleminen liian kiivaalta tekemisen vauhdilta.

24

AVH 1/2010

T

utkimusprofessori Kiti Müller kehottaa antamaan aivoille aikaa ja mieluisaa tekemistä.

Vain silloin jaksaa informaatioyhteiskunnan kiihtyvässä vauhdissa.

- Useimmilla meistä tavoitteena on hyvä elämä, jolla on merkitystä.

Siihen kuuluvat perhe, työ, ystävät ja harrastukset. Parhaiten tavoitteen voi saavuttaa, kun aivot ovat levänneet, silloin ratkaisut mahdollisiin ongelmiin löytyvät helpommin kuin väsyneenä, eikä korttitalo kaadu.

- Luennoillani olen sanonut, että aivojen toimintavarmuus on parhaimmillaan ”kävelyvauhdissa”. Jos vauhtia on liikaa, tekee helposti virheitä.

Aivoviikon teema Anna aikaa aivoille on osuva, sillä nykyajan kiireisessä yhteiskunnassa vaatimukset kasvat jatkuvasti samalla kun työn tekemisen muodot muuttuvat.

Kiti Müller kuvaa aivoihin kohdistuvia työelämän haasteita eri näkökulmista: - Tietotekniikka on valloittanut lähes kaikki toimialat ja se muuttaa työtapoja ja töiden sisältöjä. Työt koostuvat monista osatehtävistä, joita on kyettävä hoitamaan tehtävästä toiseen siirtyen.

Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiiniratkaisuihin.

- Lisäksi työtä voi tehdä paikasta ja ajasta riippumattomasti jopa kämmenen kokoisella laitteella. Myös tilankäyttöä on tehostettu, oma huone ja rauha on ylellisyyttä, joidenkin

Tauota, mitoita, syö, juo ja puhu!

Kiti Müllerin kahdeksan neuvoa, miten aivoja kannattaa käyttää ja huoltaa

Aivoterveydestä arkipäivää Muista myös nämä kahdeksan neuvoa Pidä aivosi kunnossa -kirjasta • Käytä aivojasi - valitse henkisesti virkistävää tekemistä.

• Osallistu - mene mukaan toimiviin verkostoihin.

• Sydänterveys on aivoterveyttä - verenpaine hoitoon, kohonnut kolesterolipitoisuus alas, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt hallintaan!

• Muista monipuolinen ja terveel linen ravinto - aivoterveys raken tuu arjen valinnoista.

• Liikunta kannattaa - ylös, ulos ja liikkeelle!

• Aivot tarvitsevat unta - unen aikana aivoissa tapahtuu koko ajan.

• Tupakka pois - alkoholia harkitusti, kohtuus kunniaan.

• Suojaa aivosi ja muista loputkin vaaratekijät - ylipaino alas ja painonhallinta ohjelmaan.

Michael Müller

• Tehtävät sujuvat paremmin, kun jaat ne osiin. Löydä oma tapasi toimia ja hyväksy, että toinen tekee saman ehkä eri lailla.

• Tiesitkö, että aivot vaativat taukoja 2 - 4 tunnin välein?

• Älä jätä lounasta väliin. Aivo kuluttavat energiavaroista 25 - 35 prosenttia.

• Vesi on tärkeää aivoille, aivotyö kuluttaa vettä. Juo pieniä määriä pitkin päivää.

• Muista liikunta: kävelylenkki kesken työpäivää tekee hyvää.

Voisitko harkita kävelykokousta?

• Toimi rohkeasti: kännykänkin voi sulkea hetkeksi.

• Älä unohda, että ylipitkät työpäivät laskevat kognitiivista suoritusta.

• Lopuksi: kuuntele itseäsi ja kysele työtoverinkin vointia.

Tutkimusprofessori Kiti Müller sanoo, että nykyisin työpaikat ovat oppimisympäristöjä. Ne tarjoavat aivoille runsaasti tekemistä ja uutta tietoa. Vastapainoksi aivot tarvitsevat aikaa.

työpisteenä saattaa olla pelkkä tietokoneen näyttöruutu.

- Aivot joutuvat koville myös silloin, kun työtä tehdään tiimeissä, joiden jäsenet vaihtuvat kesken projektin. Tietoja ja taitoja on jatkuvasti päivitettävä ”lennossa” ja jo opittuja tietoja ja taitoja on kyettävä soveltamaan luovasti uusiin tilanteisiin.

Aikapaine ei saa jumiuttaa ajattelua, stressinsietokykyä on oltava. Aivotyön on sujuttava kaikkina vuorokauden aikoina, Kiti Müller sanoo.

- Ihmisaivojen tiedonkäsittelyn varassa on todella paljon. Aivoissa ratkaistaan, onko informaatio faktaa vai fiktiota, syntyykö siitä uutta tietoa, kasvaako tietämys ja viisaus.

Ajattelemalla päätämme, mikä on tärkeää.

- Vain silloin, kun on ajattelun rauha, syntyy ideoita. Ja näistä ideoista voi saada otteen ainoastaan, kun antaa niille aikaa. Seurauksena on heureka-elämys - se syntyy, kun huomaa tarttuvansa oivallukseen. Kiireessä, ideat katoavat ja ote niihin häviää.

Pysähdy ajattelemaan Kun väsyttää Ajattelu ja oppiminen ovat nykyisin kaikessa läsnä. Ilman ajattelemaan pysähtymistä ei ole älyllistä luovuutta. Kiti Müllerin mielestä ajatuksia täytyy ”muhituttaa” eli antaa niille oma rauha kehittyä.

Miten väsyneet aivot pärjäävät, Kiti Müller?

- Väsymys- ja uupumustiloissa meistä tulee kyynisiä ja ahdistuneita.

Emme pysty keskittymään teke

AVH 1/2010

25

Hilkka Korhonen

vastaavat henkilön osaamista ja toimintakykyä.

Riski aivojen ylikuormituksesta kasvaa myös silloin, kun ei huolehdita työn tauotuksesta eikä kehitetä ihmisen fysiologialle sopivia työaikoja.

Lisäksi täytyy huolehtia informaatioteknologiasta.

- Kun työ ja työvälineet on suunniteltu ja mitoitettu ihmisaivoille sopiviksi, töissä jaksavat ja viihtyvät sekä nuoret että vanhat.

- Ongelmien taustalla voivat myös olla muuttuneet työtehtävät ja unohtunut ammattitaidon päivitys.

Uusien taitojen oppimisen pitäisikin olla kiinteä osa työtä. Lisäksi työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyvät kysymykset on käsiteltävä, Kiti Müller sanoo.

Hoida aivoterveyttä

Huom! Aivot väsyvät ja ylikuormittuvat liiallisesta tekemisestä - ja ne väsyvät myös silloin, kun ei ole mitään tekemistä. misiimme ja työt alkavat kasaantua. Samalla häviää luovuus: ongelmanratkaisu ei enää suju.

- Väsyneenä ihminen toimii konemaisesti, aina samalla tavalla.

Keskimääräistä suuremmassa syrjäytymisen riskissä näyttävät olevan työlleen omistautuneet, tunnolliset, sinänsä hyvään suorituskykyyn yltävät henkilöt, joilla on vaikeuksia työtehtäviensä rajaamisessa.

26

AVH 1/2010

Avuksi Kiti Müller suosittelee työpaikoilla töiden jakamista ja ei-sanan opettelemista. Sama pätee muihinkin toimiin, myös vapaa-aikaan. Jos kerää liikaa tehtäviä tai vaikkapa harrastuksia, tuntuu, ettei mikään onnistu kunnolla. Suorituspaineet myös syövät tekemiseniloa.

- Tällainen tilanne ei korjaannu pelkällä sairauslomalla tai masennuslääkkeillä, tärkeämpiä ovat ne toimenpiteet, jotka edistävät muilla tavoin elämänhallintaa ja johtavat tehtävien oikeaan mitoitukseen työssä ja kotona.

- Sellaisia ovat tehtävien uudelleen määrittely ja ohjaus, työt ja toimet on mitoitettava niin, että ne

Eläminen jatkuvasti osaamisen äärirajoilla ja aivojen ylikuormittaminen syövät terveyttä, joten puhuttaessa aivoterveydestä on syytä muistaa ainakin muutama perusasia. Kiti Müller luettelee: - Uni on tärkeää, unen aikana tapahtuu paljon: aivojen energiavarastot täyttyvät, uudet asiat liittyvät osaksi muistirakenteita. Vaikka keho ”nukkuu”, aivot ”liplattavat” koko ajan.

- Verisuonista kannattaa huolehtia. Ellei niin tee aivoverenkiertosairaus saattaa yllättää, jolloin seurauksena on äkillinen aivojen toiminnan häiriö.

- On myös hyvä tietää, että aikuistyypin (tyypin 2) diabetes on ennen muuta valtimotauti, joka lisää aivohalvauksen vaaraa noin kolminkertaisesti.

Tutkimuksen mukaan joka viides alle 35-vuotias kokee muistivaikeuksien haittaavan työn tekoa. Tässä iässä työmuistin toimintavarmuuden pitäisi olla parhaimmillaan. Oireilun taustalla saattaa olla informaation liian suuresta määrästä johtuva kognitiivinen kuormittuminen.

- Monesti muististaan huolissaan olevalla on liikaa ”nippelitietoa”. Infoähky tulee helposti, oleellista on valinta! Kiti Müller huomauttaa ja lisää, ettei mieli ja psyyke voi hyvin, jos aivokoneisto ei ole kunnossa.

Varo vauhtisokeutta Tutkimusprofessori Kiti Müller puhuu ”aivojen ponnistelusta ja kutituksesta”. Aivot tarvitsevat jatkuvasti pieniä ärsykkeitä, mutta aivokonetta ei saa kuitenkaan käyttää ylikierroksilla. Jos vauhtia on liikaa, tulee helposti virheitä.

- Jos esimerkiksi työtunteja kertyy 50 viikossa, työteho laskee radikaalisti. Joillekin sopii kuuden tunnin työpäivät, mutta täysin tehokas ei kukaan voi olla normaalit kahdeksan tuntia päivässä.

Aivojumppaa eli pikasanatesti Mitä seuraavat sanat tuovat mieleen, Kiti Müller?

Hermosolut - sopivasti virtaa Informaatiovirrat - renki vaan ei isäntä, hallinta opeteltava kuin tulenteko aikanaan Tekoäly - tunteeton Luovuus - ajatusten hallittua ilotulitusta Stressi - sopivina annoksina kiitos!

Kahvitauko - vaatii kaverin Työ - monenlaista tekemistä, parhaimmillaan tasapainoinen yhdistelmä rutiineja ja uusia polkuja mahdollistavia irtiottoja Koti - oma pesä ja pesue Järvi/ meri - herättelee aisteja Tanssi - tuuletan

Maarit Huovinen on lääketieteen toimittaja ja tietokirjailija.

Kansainvälinen aivoviikko 15.-21.3.2010 Kansainvälistä aivoviikkoa vietetään Suomessa viikolla 11 eli 15.-21.3.2010 viidennen kerran. Yksi viikon tavoite on aivoperäisten sairauksien ja niiden hoidon ja kuntoutuksen tunnetuksi tekeminen. Viikon teemana on Anna aikaa aivoille.

Viikon aikana muun muassa Neurologiset vammaisjärjestöt ja niiden yhdistykset järjestävät teemaan liittyviä tilaisuuksia eri puolilla Suomea.

Anna aivoillesi aikaa ja mieluisia virikkeitä! Tutustu Kiti Müllerin kirjoittamaan kirjaan Aivokutinaa (Työterveyslaitos, 4. uudistettu painos, 2008) ja lue hänen kirjoittama puheenvuoro Aivot työvireessä kirjasta Pidä aivosi kunnossa (Erkinjuntti yms. WSOY, 3. painos, 2010).

Mielenkiintoista asiaa kertoo myös Pieni kirja muistista (Virpi Kalakoski, Työterveyslaitos, 1. painos, 2009).

AVH 1/2010

27

Anne Ruokonen

Ulos luolasta kuntoutuksen avulla Suomen aivotutkimus ja kuntoutuskeskus Neuronin NEKTI-projektissa kehitetään uusi neurologisen kuntoutuksen malli, jossa hyödynnetään uusinta tekniikkaa ja harjoitellaan pienryhmässä yhteensä kolme tuntia päivässä. Eeva Lohilahti kuvailee omaa kuntoutusjaksoaan: ”Ikään kuin luolasta ulos.”

H

arjoittelumäärä on pienryhmässä paljon suurempi kuin yksilöllisen kuntoutusjakson aikana. Jos kuntoutujalla on avopuolella kerran viikossa fysioterapiaa 45 minuuttia kerrallaan, niin jo yhden päivän aikana NEKTI-ryhmässä hänelle kertyy ajallisesti yhden kuukauden fysioterapiamäärä.

Kehitteillä on siis hyvin tiivis ja tehokas kuntoutusmuoto. Erityisesti harjoittelun tehoa voidaan pienryhmäharjoituksissa nostaa monipuolisten laitteiden avulla.

Ryhmäharjoittelu lisää kuntoutujien välistä yhteishenkeä ja toisilta oppimista. Ryhmän muodostumista tuetaan sillä, että koko ryhmä aloittaa harjoittelun samana päivänä ja ryhmä pysyy yhdessä koko jakson ajan.

Kuntoutusmallin kehittämiseen liittyy tutkimusyhteistyötä Itä-Suo-

28

AVH 1/2010

men yliopiston kanssa ja tutkimusryhmä on aloittanut jo viime vuoden lopussa.

Ensimmäiset ryhmäläiset tyytyväisiä Ensimmäinen kuuden kuntoutujan tutkimusryhmä on jo käynyt läpi 21 vuorokauden kuntoutusjakson tyytyväisin mielin. Kuntoutustulokset kohenivat alkumittauksiin verrattuna ja kuntoutujat edistyivät kokonaisvaltaisesti eri toimintakyvyn osaalueilla. Hyvän ryhmähengen saattoi havaita ulkopuolinenkin. Kuntoutujat harjoittelivat aktiivisesti ja uudet laitteet koettiin tehokkaiksi harjoitusvälineiksi.

Ryhmän tuki auttoi oma-aloitteiseen harjoitteluun. Lepotaukojen aikana kuntoutujat tarkkailivat toistensa harjoittelua ja kannustivat toisiaan. Vaikka kyseessä on ryhmäharjoittelu, niin kuntoutujat kokivat, että heidät huomioitiin hyvin yksilöinä. Se on hyvin merkittävä asia kokonaisvaltaista kuntoutumista ajatellen.

Porraskävelyä ilman keppiä Yksi jaksolle osallistuneista kuntoutujista oli kuopiolainen Eeva Lohilahti, jolla on aiempaakin kokemusta kuntoutuksesta. Hän sairastui vuonna 2007 aivoverenkiertöhäiriön

Elämänlaatu kohenee NEKTI-kuntoutuksella on siis hänen kohdallaan ollut merkittävä elämänlaatua vahvistava vaikutus. - Se on helpottanut ja antanut varmuutta liikkumiseen - ilman apuvälineitä, Eeva painottaa.

Omaa kuntoutustaan Eeva Lohi-

Hanne Lahtipelto

seurauksena ja sai vasemman puolen halvauksen.

Akuuttivaiheen jälkeen hän pääsi kolmen viikon kuntoutusjaksolle Neuroniin. Sen jälkeen hän on saanut yksilöllistä fysioterapiaa sekä laitoskuntoutusjaksoja kunnan maksusitoumuksella.

Kuopion terveyskeskuksen toimintaterapeutin ehdottaessa Eeva Lohilahdelle uuden kuntoutusmuodon NEKTI:n kokeilua, hän otti mielellään haasteen vastaan.

Eeva Lohilahti odotti kuntoutusjaksolta kävelyn varmentumista ja sitä, että oppisi liikkumaan ilman kävelykeppiä. Myös halvaantuneen käden motoriikan ja toiminnallisten taitojen vahvistuminen oli ajatuksissa.

Eeva Lohilahden liikuntataitoja ja elämänlaatua heikensi jaksolle tullessa voimakas kaatumisen pelko.

Harjoittelujakso sujui kaikin puolin hyvin. Lohilahden mielestä parasta NEKTI:ssa oli mahdollisuus aktiiviseen harjoitteluun pienryhmissä terapeuttien ohjauksella sekä omatoimisesti hyödyntäen ajanmukaisia laitteita.

- Pienryhmäkuntoutus tuntui tehokkaalta ja jopa hieman rasittavalta. Siellä harjoiteltiin työpäivän verran, lisää Eeva.

Eeva Lohilahti on erittäin tyytyväinen kuntoutusjakson tuloksiin.

Hän oppi kävelemään ilman apuvälineitä myös ulkona ja avarissa paikoissa. Hän kertoi nauttivansa siitä, että voi mennä kauppaan katselemaan tavaroita, eikä tarvitse ensin miettiä, mihin kävelykepin laittaisi.

- Lisäksi on iso nautinto ja saa kuntoilua kerrakseen, kun pystyy kulkemaan portaita pitkin ilman kävelykepin riesaa, Eeva riemuitsee.

Porraskävelysimulaattorissa harjoittelevan Eeva Lohilahden mukaan tehokkain kuntoutusmuoto on intensiivinen pienryhmäkuntouttaminen, jossa voi hyödyntää teknologisia laitteita oman kuntonsa mukaan.

Onnistumisen kokemuksia NEKTI-jakson lopussa kuntoutujat saivat valita kymmenien valokuvien joukosta sen, mikä parhaiten heidän mielestään kuvaa omaa kuntoutusjaksoa. Eevan valinta oli kiviset portaat alhaalta ylöspäin ja portaiden päässä näkyi aurinko ja avara luonto.

- Ikään kuin luolasta ulos, hän muotoilee ajatuksensa ja siihen ajatukseen on helppo samaistua.

Usein kivisten portaiden kiipeäminen palkitsee huikeilla näkymillä.

Toivottavasti moni saa kokea kuntoutumisessaan samanlaisen onnistumisen kuin Eeva Lohilahti. Kehitystyö uuden kuntoutusmallin eteen jatkuu edelleen ja odotamme myönteisen suuntauksen jatkuvan. Alku on ollut todella lupaava.

Anne Ruokonen on fysioterapeutti, joka työskentelee Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa projektipäällikkönä Euroopan aluekehitysrahaston ja Tekesin rahoittamissa projekteissa.

lahti arvioi seuraavalla tavalla: - Olen ollut vuosittain laitoskuntoutuksessa. Mielestäni tehokkain on tällainen intensiivinen pienryhmäkuntouttaminen, jossa kuntoutuja voi hyödyntää teknologisia laitteita oman kuntonsa mukaan.

Heti sairastumisen jälkeen yksilöllinen kuntoutus oli kuitenkin hyvin tarpeellista myös Eeva Lohilahdelle.

Hän suosittelee NEKTI-kuntoutusta jokaiselle, jolla on rajoittunut liikunta- ja toimintakyky aivoverenkiertohäiriön tai jonkin muun sairauden takia. Lisäksi tarvitaan motivaatiota tiiviiseen ja omatoimiseen harjoitteluun. Kysymykseen, tulisitko uudestaan, Eeva Lohilahti vastaa hetkeäkään epäröimättä: -Tulisin ehdottomasti!

Hän on laittanut hakemuksen Kelalle, jotta pääsisi NEKTI-kuntoutukseen tänä vuonna.

AVH 1/2010

29

30

AVH 1/2010

I

hminen on itsekäs, sehän tiedetään. Siksi minullekin tulee ensimmäiseksi mieleen oma sairastumiseni aivoinfarktiin kymmenen vuotta sitten ja siitä selviäminen.

Siis hetkinen, onko siitä tosiaan jo niin paljon aikaa! Joulun alla sairastuin, meni puhe- ja kirjoituskyky, tuli lievä halvaus. Silloin en vielä edes ymmärtänyt, kuinka paljon tulisin tarvitsemaan tukea.

Perhe ja läheiset olivat korvaamattomia. Aikaa kului ja viimein kotiuduin sairaalasta. Sittenhän vasta alkoi sairauteen sopeutuminen ja sen hyväksyminen, mikä ei aivan äkkiä tapahtunutkaan.

En ollut vielä eläkeiässä, mutta niin vain vuoden kuluessa vähitellen sekin asia piti hyväksyä, halusinpa tai en. Kuvioon pyrki mukaan myös masennus, sehän kuuluu lähes jokaiseen vakavaan sairastumiseen. Muistan vieläkin elävästi sen tilanteen, joka ratkaisi tämän ”uuden elämäni” suunnan positiivisesti: huomasin lehdestä seuratoimintapalstalta Lapin Aivohalvaus ja afasia ry:n ilmoituksen, jossa kerrottiin neurologin tulevasta kerhoillan vierailusta.

Syntyperältäni olen puoliksi karjalainen, siksipä en kauan jaksa murehtia asioita. Ehkä siitä löytyi energia, joka sai minut menemään yksin tähän tilaisuuteen. Mutta vaikka istuin siellä hiljaa itsekseni, niin se kannatti! Se oli ensimmäinen kokemukseni vertaistuesta sanan varsinaisessa merkityksessä.

Sinä päivänä ymmärsin, etten ollutkaan maailmassa ainoa, joka näin oli sairastunut.

Mitä enemmän kävin kerhoilloissa ja eri tapahtumissa, sitä helpompi ja vapautuneempi niissä oli olla. Jos sana oli hukassa - mitä vieläkin tapahtuu toisinaan - ei sitä tarvitse hävetä. Samat ongelmat on monella muullakin.

Vaikka kuinka paljon saisi tukea lääkäreiltä, hoitajilta tai perheeltä, väitän, että siltikin kaikkein voimaannuttavinta on se, kun voi kertoa kohtalotoverille omasta tilanteestaan ja saa kuulla hänen tarinansa. Sen lisäksi kaikki yhdessä tekeminen antaa elämälle tsemppiä, eikä ehdi murehtia entistä elämää.

Paljon on kuitenkin sairastuneita, jotka jäävät oman onnensa nojaan. Tähän löytyy alkuun toimiva apu eli sopeutumisvalmennuskurssit. Vieläkin muistan Suvituulessa vuosien takaa syvälliset keskustelut ryhmässä, nimenomaan sopeutumisen uuteen elämäntilanteeseen, ja iltaisin vastapainoksi Unokorttipelit, niin ettei olisi malttanut nukkumaan mennä.

Mutta, kun kuntoutusjaksot ovat loppuneet, vertaistuki ei saisi loppua.Tässä huutaisin nyt yhteiskuntaa apuun! Yhdistykset ja kerhot tekevät vapaaehtoista ja korvaamatonta työtä, mutta tehoa voisi moninkertaistaa. RAY:n avustukset pienenevät vuosi vuodelta, mutta vertaistukeen odottaisi siltä taholta oikeata, konkreettista ja rahallista tukea.

Kaikille aivoinfarktiin tai -verenvuotoon sairastuneille ympäri maata ei kuitenkaan löydy sopivaa kuntoutusta tai se ei kaikille ulotu. Mutta paikallisissa kerhoissa aktiivisten jäsenten toiminnalla saataisiin tällä lailla ihmeitä aikaan. Kuka edes pystyisi laskemaan, paljonko näin säästyisi terveydenhuollon kuluja? Yhdistyksethän tuottavat palveluja, jotka olisivat kunnan velvoitteita.

Tässä on haastetta: yritetään saada lähipiiristämme kaikki sairastuneet mukaan vaikkapa vain kuuntelemaan aluksi. Ehkä heistä kasvaa meille tärkeitä jäseniä. Se on varmaa, että jokaisella on jotain annettavaa, mutta keneltäkään ei vaadita mitään.

Kun sitten vähitellen erilaisissa tilaisuuksissa tutustuu toisiin, syntyy turvallinen tunne ja kukin uskaltaa olla oma itsensä. Kun yhteinen liittomme vielä saisi Raha-automaattiyhdistykseltä korvamerkittyä rahaa yhdistys- ja kerhotoimintaan, niin sehän motivoisi meitä jäseniä uskomattomiin suorituksiin!

sirpa kuukkanen

Eeva-Maija Pietilä

Kolumni

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Sirpa Kuukkanen on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton liittovaltuuston puheenjohtaja.

Jokaisella on jotain annettavaa, mutta keneltäkään ei vaadita mitään.

AVH 1/2010

31

svensk sidor Maarit Huovinen

Ge hjärnan tid Forskningsprofessor, neurolog Kiti Müller, arbetar som ledare för forskningscentret ”Hjärnan och arbetet” vid Arbetshälsoinstitutet. Hon har omfattande och intressanta kunskaper om vår hjärna, det förunderliga och värdefullaste kapital vi har. Enligt henne är hjärnan inte så ömtålig ifall vi bara som mål har att skydda den för alltför hetsig arbetstakt.

F

orskningsprofessor Kiti Müller uppmanar oss att ge hjärnan tid och tillfredsställande sysselsättning. Endast på det sättet står man ut med det allt mer tilltagande tempot i informationssamhället.

- Som mål har de flesta av oss ett meningsfullt gott liv. Familjen, arbetet, vänner och intressen hör till det här livet. Bäst är det när hjärnan är utvilad, då når man sina mål, då finner man lösningar till eventuella problem lättare än när man är trött, korthuset faller inte samman.

- På mina föreläsningar har jag sagt att funktionssäkerheten hos hjärnan är som bäst om den får fungera i sin egen takt. Om farten blir för hög gör man lätt fel.

Hjärnveckans tema ”Ge hjärnan tid” är träffande eftersom kraven ökar i det stressiga samhälle vi lever i. Samtidigt förändras ju också arbetets former.

Kiti Müller beskriver de utmaningar som arbetslivet ställer på hjärnan ur olika perspektiv: Datatekniken har erövrat nästan alla branscher och det här förändrar arbetssätten och arbetets innehåll. Arbetet består av många deluppgifter och man måste kunna byta smidigt från en uppgift till en annan.

Dessutom kan arbetet göras oberoende av plats och tid till och med med en maskin som är lika liten som en hand. Också användningen av utrymme blir effektivt, ett eget rum och egen arbetsro är numera lyx, för en del personer kan bara skärmen till en dator vara hans eller hennes ”arbetsplats”.

- När arbetet görs i ett team vars medlemmar byts ut mitt under ett projekt så anstränger det hjärnan hårt. Kunskaper och färdigheter bör ständigt uppdateras i ”bara farten” och redan inlärda kunskaper och färdigheter bör man kunna tillämpa kreativt i nya situationer. Tidspressen får inte låsa tanken, man måste ha stresstålighet. Och, hjärnarbetet bör löpa under hela dygnet, säger Kiti Müller.

TA PAUSER, DIMENSIONERA, ÄT, DRICK OCH TALA! Kiti Müller ger åtta råd för hur man bör använda och ge sin hjärna service: • Uppgifterna går lättare undan när du delar in dem i deluppgifter. Hitta ditt eget sätt att fungera och godkänn att någon annan gör samma sak på ett kanske annorlunda sätt.

• Visste Du att hjärnan behöver en paus var tredje till fjärde timme?

• Hoppa aldrig över lunchen. Hjärnan använder 25-35 procent av ditt energiförråd.

• Vatten är viktigt för hjärnan, hjärnarbete förutsätter vatten. Drick små mängder under hela dagen.

• Kom ihåg att motionera: en promenad mitt på arbetsdagen gör gott. Kunde Du tänka Dig ett ”promenadmöte”?

• Var modig: mobilen kan till och med vara stängd en stund.

• Kom ihåg att för långa arbetsdagar sänker Din kognitiva prestation.

• Till slut: lyssna på dig själv och fråga också Din arbetskamrat hur hon eller han mår.

Översättning: Susanne Aminoff

32

AVH 1/2010

Att ständigt leva på de yttersta gränserna för sitt kunnande och att överbelasta hjärnan äter upp hälsan. När man talar om hjärnans hälsa är det skäl att komma ihåg åtminstone några grundläggande saker. Kiti Müller räknar upp: - Sömnen är viktig, under sömnen sker mycket: hjärnan fyller på energiförråden, de saker som är nya fogas ihop med de befintliga minnesstrukturerna. Trots att kroppen sover så ”kluckar” eller ”skvalpar” hjärnan hela tiden.

- Det är skäl att se till att blodådrorna fungerar.

Om man inte gör det kan en blodcirkulations-sjukdom överrumpla en med en plötslig funktionsstörning av hjärnan som följd.

- Det är också bra att veta att diabetes 2 framför allt är en artärsjukdom som trefaldigt ökar risken för stroke.

Enligt forskningen upplever var femte under 35åriga person att de har minnessvårigheter i arbetet.

I den här åldern borde ju funktionssäkerheten i arbetsminnet vara som bäst. En kognitiv belastning som beror på den stora mängden information kan ligga i bakgrunden till de här symtomen.

- Ofta har den som oroar sig för sitt minne för mycket sådan kunskap eller information som inte riktigt ansluter sig till något. Man får lätt ”informationskolik”, det är viktigt att välja! betonar Kiti Müller och tillägger att om inte hjärnmaskineriet är i skick mår inte heller sinnet eller psyket bra.

Maarit Huovinen är medicinsk redaktör och författare till facklitteratur.

GÖR HJÄRNHÄLSAN TILL EN VARDAGSSAK Kom ihåg också de här åtta råden från boken Pidä aivosi kunnossa (Håll din hjärna i skick): • Använd hjärnan - välj det du ska göra så att det är psykiskt upplivande.

• Delta - gå med i fungerande nätverk.

svensk sidor

VÅRDA OM DIN HJÄRNAS HÄLSA

• Hjärthälsa är hjärnhälsa - kontrollera Ditt blodtryck, sänk det höga kolesterolvärdet, ha kontroll också över störningar i sockeräm- nes-omsättningen.

• Kom ihåg att äta hälsosamt och mångsidigt hjärnhälsan bygger på vardagsval.

• Motionera - stig upp ur soffan, gå ut och motionera!

• Hjärnan behöver sömn - det händer saker och ting i hjärnan hela tiden under sömnen.

• Sluta röka - drick alkohol med försiktighet, måttlighet är bäst.

• Skydda din hjärna och kom ihåg de övriga riskfaktorerna - övervikten ska ned och vikten bör kontrolleras då och då.

AVH 1/2010

33

Satu Lukka ja Veijo Kivistö

Sosiaaliturvan muutokset 2010

Ajankohtaista asiaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja sosiaaliturvan muutoksista on koottu tähän tiiviiksi tietopaketiksi.

Eläketta saavan hoitotuki ja vammaistuki

E

läkettä saavan hoitotukea ja vammaistukia maksetaan myös laitoshoidossa oleville.

Vammaisetuuksia maksetaan vuoden 2010 alusta lähtien myös niille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli kolme kuukautta. Maksettavia etuuksia ovat alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki, eläkettä saavan hoitotuki sekä ruokavaliokorvaus.

Aiemmin vammaisetuuksien maksaminen on keskeytetty kolmen kuukauden laitoshoidon jälkeen.

Niille, joiden vammaisetuus on keskeytetty, aletaan maksaa etuutta uudelleen ilman erillistä hakemusta 34

AVH 1/2010

vuoden 2010 alusta lähtien. (www. kela.fi ja www.stm.fi) Maksettavan vammaisetuuden suuruus määräytyy keskeytetyn vammaisetuuden tukitason perusteella.

Laitoshoidon asiakasmaksua ei oteta erityiskustannuksena huomioon vammaisetuutta myönnettäessä. Jos henkilö ei ole saanut laissa tarkoitettua vammaisetuutta aikaisemmin tai hän haluaa hakea tasoltaan aiempaa korkeampaa vammaisetuutta, hänen tulee hakea etuutta normaaliin tapaan Kelalta.

Lakimuutoksen tavoitteena on poistaa avo- ja laitoshoidon välistä rajanvetoa. Jatkossa henkilöllä on oikeus vammaisetuuksiin riippumatta siitä, onko hän avo- vai laitoshoidossa. (www.kela.fi ja www.stm.fi)

Laitoshoidon maksujen korotus 1.1.2010 pitkäaikaisen laitoshoidon maksu nousi 85 prosenttiin hoidettavan nettotuloista. Suurempituloisen puolison asiakasmaksu nousi 42,5 prosenttiin puolisoiden yhteenlasketuista tuloista. Laitoshoidon maksua määrättäessä vammaisetuudet lasketaan mukaan nettotuloihin.

Asiakasmaksun korotus koskee myös niitä laitoksissa olevia, jotka eivät voi saada vammaistukea, hoitotukea tai ruokavaliokorvausta.

Laitoshoidon asiakasmaksun määräämisen perusteena ovat nettotulot. Asiakasmaksu voidaan määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain

vähintään 97 euron suuruinen käyttövara. Palvelusta perittävä maksu saa kuitenkin olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. (www.stm.fi)

Omaishoidontuen palkkiot Omaishoidon tuen palkkion vähimmäismäärä 2010 on 347,41 euroa kk:ssa ja raskaan siirtymävaiheen palkkion alaraja 694,83 euroa kk:ssa.

Hoitopalkkion määrää tulee tarkistaa myös sellaisiin sopimuksiin, jotka on sovittu vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa. Tarkistusprosentti on 3,27 %. (www.stm. fi)

Palvelusetelilaki voimaan syksyllä 2009

Jokainen kunta tai kuntayhtymä voi päättää, ottaako se palvelusetelijärjestelmän käyttöönsä ja mitä palveluja sillä voi hankkia. Kuntakohtaiset erot voivat siis olla suuria. Kunta tai kuntayhtymä hyväksyy ne yksityiset palveluntuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämiä palvelusetelejä.

Kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista ja luettelo on oltava julkisesti saatavilla. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä) Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin kunnan velvollisuus on tarjota hänelle muita vastaavia kunnan järjestämiä palveluja. Palveluseteli voi olla kaikille asiakkaille samansuuruinen tai vaihtoehtoisesti tulosidonnainen, jolloin asiakkaan tulot vaikuttavat setelin suuruuteen.

Jos palveluseteliä käytetään sellaisiin palveluihin, jotka ovat lain mukaan asiakkaalle maksuttomia, esim. henkilökohtainen apu, niin silloin setelin arvo on määriteltävä niin, ettei asiakkaalle jää maksettavaksi omavastuuosuutta. Palveluseteli on saajalleen veroton etuus, etuutta ei voi siirtää toiselle henkilölle eikä muuttaa rahaksi. Jos asiakas käyttää palveluseteliä esimerkiksi kotinsa siivoukseen ja hänelle jää maksettavaksi omavastuuosuus, siitä ei voi enää saada kotitalousvähennystä.

(Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä)

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut 2010 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin, tulosidonnaisten asiakasmaksujen tulorajoihin ja tulosidonnaisen palvelusetelin tulorajoihin on tehty indeksitarkistukset.

1.1.2010 voimaan astuneet muutokset: - Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista perittävän vuosimaksun enimmäismäärä nousi 27,40 euroon. Jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, häneltä voidaan periä enintään 13,70 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta. Vaihtoehtoisesti terveyskeskuksen ylläpitäjä voi päättää periä käyntimaksua kolmelta ensimmäiseltä terveyskeskuskäynniltä kalenterivuodessa, jolloin käyntimaksun suuruus on 13,70 euroa.

- Sairaalan poliklinikkamaksun enimmäismäärä nousi 27,40 euroon käynniltä. Päiväkirurgisesta toimenpiteestä voidaan periä enintään 89,90 euroa.

- Suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta perittävät maksut jakautuvat perusmaksuun sekä erikseen veloitettaviin hoito- ja tutkimusmaksuihin. Perusmaksu porrastetaan kolmeen maksuryhmään. Suuhygienistin vastaanotolla käynnin enimmäisperusmaksu on 7,50 euroa, hammaslääkärin vastaanottokäynnin perusmaksu nousi 9,60 euroon

1.8.2009 astui voimaan laki sosiaalija terveydenhuollon palvelusetelistä.

Lain tarkoituksena on asiakkaan näkökulmasta lisätä palvelujen valinnan mahdollisuuksia ja parantaa palvelujen saatavuutta myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä)

AVH 1/2010

35

ja erikoishammaslääkärin 13,90 euroon.

- Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävän ns. sakkomaksun suuruus nousi 33,80 euroon.

- Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta perittävän maksun enimmäismäärä nousi 33,80 euroon. Tieliikennelaissa säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärintodistuksesta voidaan periä enintään 40,70 euroa.

- Lyhytaikaisessa laitoshoidossa vuorokausimaksu on enintään 32,50 euroa. Maksukaton täyttymisen jälkeen peritään laitoshoidosta 15 euroa per hoitovuorokausi.

- Vammaiselle henkilölle laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 11,30 euroa hoitopäivältä.

Terveydenhuoltomaksujen maksukatto nousi 590 eurosta 633

euroon kalenterivuotta kohti. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen lääkäripalvelujen maksut, fysioterapiamaksut, sarjahoidon maksut, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut, yö- ja päivähoidon maksut sekä kuntoutushoidon maksut.

- Jatkuvan ja säännöllisesti annetun kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelin enimmäisarvo nousi 24 euroon tunnilta, jos kotitalouden tulot eivät ylitä laissa säädettyä tulorajaa. Alin palvelusetelin arvo on vähintään 7 euroa tunnilta.

- Kokopäivähoidosta perittävä maksu on enintään 254 euroa kuukaudessa ja pienin perittävä maksu 23 euroa. Maksujen tarkistusperuste on sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksi. Päivähoitomaksujen määräämisen tulorajoja tarkistetaan yleisellä ansiotasoindeksillä, jonka muutos on 9,3 prosenttia. Päivähoitomaksujen muutokset tulevat voimaan 1.8.2010.

Vammaisten tulkkauspalvelut Kelalle Kela vastaa kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten tulkkauspalveluista 1.9.2010 alkaen. Tulkkauspalvelua välittäviä keskuksia tulee viisi eri puolille Suomea. Vammaisten henkilöiden tulk-

kauspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta Kelaan 1.9.2010 alkaen.

Asiakkaan oikeudet tulkin käyttöön säilyvät ennallaan. Palvelut sisältävät viittomakielen, viitotun puheen, kirjoitus- sekä puheentulkkauksen ja muiden kommunikaatiota täydentävien menetelmien käytön. (www.kela.fi) Asiakkaat tilaavat tulkin syyskuusta alkaen tulkkien välityskeskuksista. Alustavan suunnitelman mukaan välityskeskuksia tulee viisi eri puolille Suomea. Asiakkaiden voimassa olevat tulkkipalvelupäätökset siirretään kunnilta Kelaan kesän 2010 aikana. Tavoitteena on joustava ja asiakasta palveleva siirtymävaihe.

Ennen 1.9.2010 kunnille tulleet, syksyä 2010 koskevat tulkkitilaukset voidaan hoitaa kuten ennenkin.

Kunta voi myös asiakkaan suostumuksella välittää asiakkaan 2010 syksyn tilaukset eteenpäin alueelliselle välityskeskukselle, joka on tehnyt sopimuksen Kelan kanssa. Silloin syksynkin tulkkitilaukset menevät suoraan Kelan välitysjärjestelmään. (www.kela.fi)

Satu Lukka ja Veijo Kivistö työskentelevät aluesihteereinä Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa.

36

AVH 1/2010

AVH 1/2010

37

liitto tiedottaa

Raha-automaattiyhdistys ja liiton rahoitus Raha-automaattiyhdistys (RAY) ei tänäkään vuonna myöntänyt Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yleisavustukseen lisärahoitusta edes indeksitarkistuksen vertaa. Järjestöllisen toiminnan osalta olemme tiukassa tilanteessa. Vaasan aluetoimistohan on jo lakkautettu. Toiminnan kuluja joudutaan tarkastelemaan edelleenkin tiheällä seulalla, jotta liiton perustehtävä tulee kuitenkin toteutettua.

RAY myönsi liitolle yhden projektirahoituksen vuosille 2010-2013: Ovet auki afaattisille - Juttutupa. Kyseessä on afaattisten henkilöiden ohjatun keskusteluryhmätoiminnan siirtäminen kansalais- ja työväenopistoihin.

RAY:n tiukentunut linja on teettänyt myös todella mittavasti töitä erilaisten selvitysten ja kyselyiden muodossa. Toivottavasti tämä tuottaa jatkossa tulosta ja RAY:n rahoitus voidaan rakentaa tukemaan nimenomaan järjestöllistä toimintaa sen oman strategialinjauksen mukaisesti.

AVH-kuntoutustutkimusprojektin jalkauttaminen jatkuu vielä kuluvan kevään aikana.

Uusi puheenjohtaja Terttu Erilä

rannassa, jossa hän suunnitteli ja käynnisti keskussairaalaan perustetun neurologian klinikan.

Apulaisopettajan virasta Terttu Erilä siirtyi Tampereen yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäriksi.

Tässä virassa hän on viihtynyt tähän saakka lukuun ottamatta vuosien 1988-1989 sijaisuutta silloisen Lääkintöhallituksen sairaalaosaston ylilääkärinä.

Terttu Erilän tutkimustyön painopiste oli aluksi epilepsiassa, jota myös hänen vuonna 1982 julkaistu väitöskirjansa käsitteli. Sittemmin hän kiinnostui aivoverenkiertosairauksista. Käytännön työssä erityisesti akuutti neurologia, myös aivoverenkiertosairaudet, on ollut hänen vastuullaan. Vuonna 1988 TAYS:iin perustettiin Suomen ensimmäinen Stroke unit eli AVH-potilaiden intensiivisen tarkkailun yksikkö. Samalla vastuu AVH-potilaiden hoidosta siirtyi sisätaudeilta neurologialle.

- Aivan viime aikoina olen kantanut huolta AVHpotilaiden varhaisvaiheen kuntoutuksesta - nimittäin sen vähäisistä mahdollisuuksista. Toivon, että Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kautta voisimme vaikuttaa asioihin siten, että varhaiskuntoutuksen tilanne kohenisi koko maassa, sanoo Terttu Erilä.

Työasioista Terttu Erilä irrottautuu kuvanveiston, maalauksen ja taidetaonnan parissa. Myös teatteri, ooppera ja konsertit ovat hänen mieluisten asioiden listallaan vapaa-ajalla. Liikunnan suhteen Terttu Erilä suuntautuu hyötyliikuntaan, kävelyyn.

Liisa Karling

Nuortentalot osana liiton toimintaa

Apulaisylilääkäri Terttu Erilä on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton uusi puheenjohtaja. Hän on syntynyt Tampereella ja käynyt siellä kouluja ylioppilaaksi asti. Lääketieteen opinnot veivät hänet Helsinkiin.

Valmistuttuaan lääkäriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta Terttu Erilä erikoistui neurologiksi Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.

Terttu Erilä siirtyi Helsingistä Tampereelle yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan apulaisopettajaksi vuonna 1975. Tätä virkaa hän hoiti vuoden 1984 puoliväliin. Hän toimi muutamaan otteeseen myös neurologian apulaisprofessorin viransijaisena.

Vuosina 1982-1983 hän työskenteli neurologian ylilääkärinä Etelä-Saimaan keskussairaalassa Lappeen-

38

AVH D 1/2010 ysfasia 1/2010

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n hallitus on jo vuonna 2006 tehnyt alustavat päätökset Nuortentalotoiminnan yhtiöittämisestä omaksi toimintakokonaisuudekseen. RAY:n linjausten mukaanhan Nuortentalo on palvelutoimintaa, ei siis järjestöllistä toimintaa, jota Ray rahoittaa.

Liittohallitus päätti joulukuun 2009 kokouksessa panna täytäntöön aiemman päätöksensä.

Suomen Nuortentalo Oy jää liiton omistamaksi toiminnaksi, mutta se eriytettiin 1.2.2010 alkaen.

Henkilöstö siirtyi yt-neuvottelujen myötä olemassa olevin etuuksin osakeyhtiön palvelukseen.

Kuntokartoitus dysfasiayhdistyksille Dysfasiayhdistysten kuntokartoitus toteutetaan kevään ja syksyn 2010 aikana. Tuloksista raportoidaan vuoden 2011 alussa. Ns. kolmikantayhdistysten kun-

liitto tiedottaa

Tarja Lammila vastaavan ohjaajan sijaiseksi

Päivi Seppälä-Lassila

tokartoitus toteutetaan yhdessä ADHD-liiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton kanssa myöhemmin vuoden 2010 aikana.

Jäsenyhdistysten kuntokartoituksen päätavoitteena on saada tietoa jäsenyhdistysten nykytilasta: rakenteista, toiminnasta, resursseista ja verkostoista. Toisena tavoitteena on kartoittaa yhdistysten kehittämistarpeita: odotuksia, toiveita sekä arvioida nykyisiä tukimuotoja, toimintatapoja ja työnjakoa.

Kolmantena tavoitteena on kuntokartoituksen suoritustavalla lisätä keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten välistä vuorovaikutteisuutta ja keskustelua.

Lisätietoja kuntokartoituksesta saa dysfasianeuvoja Elina Salolta, p. 040 543 7292, elina.salo@stroke.fi.

Soile Hiltula vastaavaksi ohjaajaksi

Carita Sinkkonen aluesihteeriksi

Teemu Hiltula

Fysioterapeutti Päivi Liippola on palannut

Soile Hiltula (sosionomi AMK) aloitti Kuopion Nuortentalon vastaavana ohjaajana 7.1.2010. Soile muutti perheensä kanssa kesällä 2008 Pohjois-Savoon Keski-Suomesta. Hän on ollut viimeisen vuoden äitiys- ja vanhempainvapaalla hoitamassa pientä tytärtään.

Keski-Suomessa hän toimi päihde- ja mielenterveyshoitokodin vastaavana ohjaajana. Sitä ennen Soile työskenteli kolmisen vuotta Oulun seudulla lastenkodissa, ensiksi apulaisjohtajana ja lopuksi vuoden vt. johtajana.

Soile on aloittanut innolla markkinoimaan ja kehittämään Nuortentalon toimintaa.

Veeti Murtomäki

Viime vuoden vuorotteluvapaalla ollut fysioterapeutti Päivi Liippola on palannut työhönsä. Hänen sijaisenaan ollut fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist jatkaa myös tehtävässään.

Tarja Lammila (sosionomi AMK) aloitti Turun Nuortentalon vastaavan ohjaajan Anne Ingmanin äitiyslomasijaisena 11.1.2010. Tarja on työskennellyt viimeiset vuodet lastentarhassa, mutta sosiaalialan kokemusta on karttunut myös palvelutalossa ja lastenkodissa työskentelystä.

Perheeseen kuuluu aviopuoliso ja kaksi aikuista lasta. Harrastuksista tärkein on liikunta, erityisesti suunnistus ja retkeily.

Tarja toivoo muutoksen keskellä hyvää yhteistyötä kaikkien tahojen kanssa.

Carita Sinkkonen (sosionomi AMK) on aloittanut Länsi-Suomen aluesihteerinä 1.2.2010 alkaen.

Hänen toimipaikkansa on Tampereella - ja seurana Tappara. Järjestöpuolen kokemusta Caritalta löytyy muun muassa Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä ja ASPAsta. Sosiaaliturvan kokemusta on karttunut myös Kelasta, josta Carita siirtyi Aivohalvaus- ja dysfasialiiton palvelukseen. Uuden aluesihteerin vastuualuetta ei ole vielä määritetty.

Carita on sydämeltään pohojalaanen (Seinäjoki) ja perheeseen kuuluu 8-vuotias Veeti ja aviopuoliso Sami. Mielimusiikkina on ehdottomasti Lauri Tähkä ja Elonkerjuu. Harrastuksista mainittakoon kuntosali ja lenkkeily sekä kesäisin mökillä puutarhanhoito.

Carita odottaa innolla tulevia tuulia ja toivoo rakentavaa ja avointa yhteistyötä kaikkien kanssa.

Dysfasia AVH 1/2010

39

TAPAHTUMAKALENTERI

2010

Maaliskuu 9.3.

Tietoa ja tukea AVH-sairastaneille, Riihimäki Tilaisuus aivoverenkierohäiriön sairastaneille ja heidän läheisilleen tiistaina 9.3. Inkilänhovin päivätoimintatilassa. Klo 17.00 kahvitarjoilu ja klo 17.30 alkaen ohjelmaa: neuropsykologi Kati Mäkinen, KHKS, toimintaterapeutti Raija Vuorela, terveyskeskus, Taina Metsberg,Riihimäen Aivohalvaus- ja Afasiakerho, Satu Lukka, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Leena Veko, Inkilänhovi ry.

11.-12.3.

Sairaanhoitajapäivät, Helsinki Sairaanhoitajapäivät on Suomen suurin hoitotyön ammattilaisten koulutus- ja näyttelytapahtuma, joka järjestetään 11.-12.3. Helsingin Messukeskuksessa. Teemana on Tilaa osaamiselle! Neurologiset vammaisjärjestöt -verkosto on omalla osastolla 3h6 mukana tapahtumassa.

15.-21.3.

Kansainvälinen aivoviikko Kansainvälistä aivoviikkoa vietetään Suomessa viikolla 11 eli 15.-21.3. viidennen kerran. Aivoviikolla tehdään tutuksi neurotiedettä ja yksi viikon tavoite on aivoperäisten sairauksien ja niiden hoidon ja kuntoutuksen tunnetuksi tekeminen. Viikon teemana on Anna aikaa aivoille. Viikon aikana muun muassa Neurologiset vammaisjärjestöt ja niiden yhdistykset järjestävät teemaan liittyviä tilaisuuksia eri puolilla Suomea.

15.3.

Anna aikaa aivoille Aivoviikon avaustapahtuma, Oulu Maanantaina 15.3. klo 17 alkaen Ai-

40

AVH 1/2010

voviikon avaustapahtuma, Oulun Kumppanuuskeskus, Isokatu 47.

Maksuttomassa tilaisuudessa virikettä ja virkistystä aivoille ja aisteille. Lisätiedot: Aslak Rantakokko, Autismija Aspergerliitto ry, p. 050 502 2269.

15.3.

Aivoviikon tapahtuma, Mikkeli Maanantaina 15.3. Mikkelin keskussairaalan auditoriossa klo 13.0017.15 kolme asiantuntijaluentoa aivojen toiminnasta ja niiden terveydestä suurelle yleisölle. Yhdistykset esittelevät toimintaansa.

16.3.

Keskustelu- ja koulutustilaisuus omaishoitajuudesta, Kouvola Tiistaina 16.3. klo 16.30-20.00, Vammaisjärjestöjen toimitila Veturi, Pohjola-talo, Kauppamiehenkatu 4, 2. krs. Klo 16.30 alustus aiheesta Omaishoitotilanne perheessä - Arjen helmiä ja kompastuskiviä; verkostokoordinaattori Maria Malmi, Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry.

Klo 19.00 alustus aiheesta Kunnan tarjoamat omaishoidon palvelut; Omaishoidon palveluohjaaja Varpu Kovero, Kouvolan kaupunki. Maksuton tilaisuus on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset 10.3. mennessä aluesihteeri Sirpa Kälviäiselle, sirpa.kalviainen@ lihastautiliitto.fi tai 050 599 2472.

16.3.

Aivoviikon tapahtuma, Kuopio Tiistaina 16.3. klo 14-18 Kuopion kaupungintalon juhlasalissa, Tulliportinkatu 31, teemalla Anna aikaa aivoille - leppuuta piätäs. Ohjelmassa asiantuntijaluentoja: professori Juhani Sivenius: Onko aivohalvaus estettävissä; liikuntafysiologi Sanna Ahonen: Liikunta ja aivojen hyvin-

vointi; LT, neurokirurgi Ville Leinonen: Terve elämä suojaa aivoja. Yhdistysten esittelyä jne.

16.3.

Aivoviikon tapahtuma, Jyväskylä Tiistaina 16.3. järjestettävä tapahtuma alkaa kävelykadulta klo 12-15, jossa yhdistykset esittelevät toimintaansa sekä informoivat illan luennoista. Ne järjestetään Jyväskylän kirjaston Minna-salissa klo 17.00 alkaen. Asiantuntijaluennot käsittelevät vertaistoimintaa, aivojen toimintaa jne.

16.3.

Aivopäivä, Joensuu Tiistaina 16.3. klo 12.00-15.45 Evankelis-luterilaisen seurakuntakeskuksen alasalissa, Kirkkokatu 28.

Ohjelmassa asiantuntijaluentoja pääsärystä/migreenistä, yhdistysten palveluihin tutustumista ja muuta ohjelmaa.

16.3.

Anna aikaa aivoille -tapahtuma, Kemi Tiistaina 16.3. klo 15 alkaen Anna aikaa aivoille NV-tapahtuma Kemin kulttuurikeskuksessa, Marina Takalon katu. Klo 15 alkaen soppatykki kulttuurikeskuksen edessä. Iltapäivä jatkuu aivoviikon luennolla kulttuurikeskuksen auditoriossa. Paikan päällä Neurologisten vammaisjärjestöjen materiaalia, johon osallistujat voivat tutustua. Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot: Tuija Hyväri, Epilepsialiitto, p. 0400 954 830 16.3.

Anna aikaa aivoille -tapahtuma, Rovaniemi Tiistaina 16.3. klo 17 alkaen Lapin Muistiyhdistyksen tapahtuma, Tivoli-

TAPAHTUMAKALENTERI

2010

sali, Rovakatu 2. Ohjelmassa mm. geriatri Kimmo Määtän luento ja Lapin Muistiyhdistyksen toiminnan esittelyä. Lisätiedot: Annika Körkkö, Lapin Muistiyhdistys ry, p. 0400 741 279.

16.3.-19.3.

Yhdistykset päivystävät, Mikkeli Mikkelin alueen yhdistykset päivystävät ”Hyviksessä” tiistaista 16.3. perjantaihin 19.3. erillisen aikataulun mukaan.

17.3.

Anna aikaa aivoille -tapahtuma, Kajaani Keskiviikkona 17.3. klo 10-13, Keskustan seurakuntatalo, Kirkkokatu 26. Ohjelmassa: Aivoluento Anna aikaa aivoille; Aivoystävällistä tarjoilua - soppatykki paikalla; Aivojumppaa; Paikallisyhdistysten ohjelmaa ja yhteislaulua; Luonnosta aikaa aivoille ja aisteille -valokuvaesitys. Neurologisten vammaisjärjestöjen materiaalia tutustuttavaksi. Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot: Risto Lappalainen, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@stroke. fi.

17.3.

Henkilökohtainen apu -koulutus, Seinäjoki Uudistunut vammaispalvelulainsäädäntö ja henkilökohtainen apu -koulutus keskiviikkona 17.3. klo 16-18 Järjestötalossa, Kauppakatu 1, 2 krs.

Ohjelma: Klo 16.00 kahvitarjoilu; klo 16.10 avaus; aluesihteeri Jari Turku, Suomen CP-liitto ry; klo 16.15 kaupungin tervehdys; apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta, Seinäjoen kaupunki; klo 16.30 Uudistunut vammaispalvelulaki; järjestöpäällikkö Jaana Manssila, Epilepsialiitto. Sitovat ilmoittautumiset yhteystietoi-

neen 8.3. mennessä järjestösuunnittelija Marketta Kerminen-Tolvaselle, p. 0400 976 740 tai marketta.kerminen-tolvanen@ms-liitto.fi.

17.3.

Aivoviikon avoin yleisöluentotilaisuus, Turku Keskiviikkona 17.3. klo 18.00-20.00 Mauno Koivisto -keskuksessa, BioCityssä, Tykistökatu 6 A. Klo 18.00 Neurologisten vammaisjärjestöjen esittelyä; klo 18.15 Anna aikaa aivojesi hoitamiselle luento; PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Sari Laatu. Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot: Päivi Kukkonen, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, p. 040 845 0430, paivi. kukkonen@stroke.fi.

17.-18.3.

Sosiaalialan asiantuntijapäivät, Helsinki Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on yhdessä Aivovammaliiton kanssa näytteilleasettajana Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Wanhassa Satamassa.

18.3.

Ilta aivoterveydestä, Helsinki Klo 16.00-19.00 Kampin palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21. Klo 16.00-17.00 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Helsingin Alzheimer-yhdistys, Helsingin Sydänpiiri, Munuais- ja maksaliitto esittelypöydissä.

Klo 17.00-18.30 Neurologian erikoislääkäri, professori Timo Erkinjuntti alustaa; keskustelua Klo 18.30-19.00 Mahdollisuus tutustua järjestöjen materiaaleihin ja keskustella järjestöjen edustajien kanssa.

18.3.

Luento päänsärystä, Helsinki Torstaina 18.3. klo 18.00 luento aiheesta Kuinka kohtaat päänsäryn - avaimia omakohtaiseen tilannekartoitukseen; Kipupsykologi, PsM Minna Elomaa, HYKS, Kipuklinikka.

Hyvän mielen galleria, Ratakatu 9.

Ilmoittautuminen 11.3. mennessä toimisto@migreeni.org tai p. 050 544 5232.

18.3.

Hyvän unen ilta, Raisio Torstai 18.3. klo 18.00, Unikulma, Kauppakeskus Mylly, Raisio. Bussi 10 Ruotsalainen Teatteri-Kauppakeskus Mylly, lähdöt tasalta ja puolelta. Ilmoittautumiset 4.3. mennessä toimisto@migreeni.org tai p. 050 544 5232.

21.3.

Aivoviikon tanssit, Joensuu Klo 17-21.30 Aivoviikon tanssit Ruplalla. Liput 8 €, kahvio. Kaikki mukaan tanssimaan!

23.3.

Vertaisryhmien ohjaajien jatkokoulutus, Lahti Lyhytaikaisten vertaisryhmien ohjaajien jatkokoulutukset ovat osa Ok-opintokeskuksen ja Aivohalvausja dysfasialiiton yhteistä Vertaisvirtakoulutushanketta. Koulutuksen hinta on 20 €/ henkilö. Kongressikeskus Fellmannissa pidettävä koulutus on tarkoitettu ohjaajakoulutukseen 27.29.11.2009 Lahdessa osallistuneille.

Lisätietoja aluesihteeri Veijo Kivistö, p. 040 543 0009 tai veijo.kivisto@stroke.fi tai aluesihteeri Satu Lukka, p. 040 526 2855 tai satu.lukka@stroke.fi

AVH 1/2010

41

TAPAHTUMAKALENTERI

2010

huhtikuu 10.4.

Soveltavan liikunnan päivä, Turku Lauantaina 10.4. klo 12-16 soveltavan liikunnan päivä koko perheelle Erityisosaamiskeskus Suvituulessa, Suvilinnantie 2, Hirvensalo. Kokeiltavana mm.: iso pomppupatja, temppurata, isot pehmorakennuspalikat, sisäcurling, valokuvasuunnistus, snaggolf ja uima-allas. Kahvila klo 11-16, lounas klo 11-13, hinta 9 €/ aikuinen, 6,75 €/lapsi. Allasajat klo 13-14, 14.15-15.15; ilmoittaudutaan päivä alkaessa.

Ilmoittautumiset: Tarja Vasamalle 29.3. mennessä joko sähköpostilla toimisto@tsly.fi tai p. 02 251 8550.

Mainitse osallistujien ruokailijoiden lukumäärä.

Järjestäjät: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Liikuntapalvelukeskus, Suomen CP-liitto, Turun CP-yhdistys ja Turun seudun lihastautiyhdistys.

10.4.

Yhdistystoiminnan koulutusta, Rovaniemi lauantaina 10.4. klo 10.30 - 17.30 Aivohalvaus- ja dysfasialiiton tiloissa, Korkalonkatu 18, II krs, Rovaniemi.

Tule hankkimaan ja jakamaan tietoa yhdistystoiminnasta.

Tilaisuus on tarkoitettu Neurologisten vammaisjärjestöjen hallituksen jäsenille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Kouluttajana HuK Elsa Väyrynen ja NV-järjestöjen aluesihteerit. Osallistumismaksu: 5 €/hlö (sis. kahvin/teen, lounaan ja materiaalin).

Maksu paikan päällä. Osallistumismaksun voi anoa omalta yhdistykseltä.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut 31.3. mennessä: Raija Similä, p. 050 591 42

AVH 1/2010

4244, raija.simila@lihastautiliitto.fi, Virpi Lumimäki, p. 040737 5879, tai virpi.lumimaki@stroke.fi, Juhani Uhlgren, p. 0400 97 6743, tai juhani.uhlgren@ms-liitto.fi. Järjestetään Ok-opintokeskuksen tuella.

19.4.

Vammaisyhdistysten Tietotori, Kouvola Kouvolan vammaisyhdistykset järjestävät tietotorin maanantaina 19.4. klo 14.00-18.00 Kouvolassa Pohjolatalolla vammaisjärjestöjen toimitila Veturissa, osoitteessa Kauppamiehenkatu 4, 2. kerros. Tarjolla tietoa eri vammaisyhdistyksistä ja -järjestöistä ja niiden monipuolisesta toiminnasta.

toukokuu 10.5.

Kansainvälinen aivohalvauspäivä Maanantaina 10.5. vietetään kansainvälistä aivohalvauspäivää.

KESÄKUU 16-18.6.

Kuopio Stroke Symposium Kuopiossa järjestetään viides kansainvälinen aivohalvauksia käsittelevä symposium. Järjestäjinä ovat Kuopion yliopiston Neurologian klinikka sekä Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron. Lisätietoja osoitteesta www.uef.fi/stroke2010 ja sähköpostitse jukka.jolkkonen@uef. fi ja tuija.parsons@uef.fi.

lokakuu 10.10.

Pohjoismainen afasiapäivä

13.-14.10.

AVH-päivät, Helsinki AVH-päivien teema on aivoverenkiertohäiriöt perusterveydenhuollossa. Kohderyhmä ovat terveyskeskuslääkärit, terapeutit ja muu perusterveydenhuollon henkilöstö, joka työssään hoitaa ja kuntouttaa AVH-sairastaneita.

26.-27.10 Vertaistukijoiden Teemapäivät, Iisalmi Runnin kylpylässä järjestettävät päivät on tarkoitettu AVH-yhdistysten tukihenkilöille, sairaalavierailijoille sekä vertaisryhmien ja kerhojen ohjaajille. Teemapäivät ovat osa vertaistukijoille tarkoitetun tuetun loman (24.-29.10.) ohjelmaa. Ks. tiedot lomasta AVH 4/09. Päiville voi myös osallistua, vaikka ei olisikaan tuetulla lomalla. Hinta 20 €/henkilö, sisältää koulutuksen, majoittautumisen ja ruokailut. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: 5.10.2010 mennessä Heli Taskinen, p. 040 5437289 tai heli.taskinen@stroke.fi.

29.-31.10.

Osaava Nainen -messut Turussa Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on näytteilleasettajana Osaava Nainen -messuilla.

lisätietoja Lisätietoja tapahtumista ja koulutuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.stroke.fi. Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.fi.

Yhdistysten järjestämiä tuettuja lomia Pohjois-Savon aivohalvausyhdistyksen tuettu loma jäsenille Ajankohta: 29.8.-3.9.2010. Paikka: Siilinjärven Kunnonpaikka (Lomakotien liitto) Hinta: n. 145 €/henkilö. Viimeinen hakupäivä: Palauta 31.5.2010 mennessä osoitteeseen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys, Tulliportinkatu 25 B II kerros, 70100 Kuopio. Lisätietoja ja hakulomakkeita saa Oili Holopaiselta, p. 044 382 2350.

Kainuun afasia- ja aivohalvausyhdistyksen tuettu loma jäsenille Ajankohta: 12.-17.7.2010. Paikka: Lomakoti Koivuranta Kajaanissa (Lomakotien liitto). Hinta: 75€/henkilö. Viimeinen hakupäivä: Palauta hakulomakkeet 30.4.2010 mennessä osoitteeseen Kainuun afasia- ja aivohalvausyhdistys, Kauppakatu 34 A 9, 87100 Kajaani. Lisätietoja ja hakukaavakkeita saa Risto Lappalaiselta, p. 040 543 7290.

Haukiputaan aivohalvausyhdistyksen tuettu loma jäsenille Ajankohta: 1.-6.8.2010. Paikka: Runnin Kylpylä Iisalmi (Lomayhtymä ry.). Hinta: 110€/henkilö.

Viimeinen hakupäivä: Palauta hakulomakkeet 1.5.2010 mennessä osoitteeseen Lomayhtymä ry, Yrjönkatu, 11 C 12, 00120 Helsinki. Lisätietoja ja hakukaavakkeita saa Lomayhtymästä Sirpa Otavalta, p. 020 756 9702.

Afaatikot ja omaiset ry järjestää tuetun loman jäsenilleen Ajankohta: Viikko 32, 9.-14.8.2010. Paikka: Salosaaren lomakylä (Lomakotien liitto).

Hinta: 100 €/henkilö. Viimeinen hakupäivä: Palauta hakulomake 30.3. mennessä Pirjo Piensalmelle, Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki. Lisätietoja ja hakukaavakkeita saa Pirjolta, p. 044 081 3029.

Semestervecka på Badhotell Päiväkumpu NH Neurologiska handiakppförbunden ordnar i samarbete med Svenska semesterförbundet rf en gemensam stödd semestervecka på Badhotell Päiväkumpu i Karislojo under tiden 7.-12.6.2010.

I semestern ingår helpension samt några individuella behandlingar. Den egna andelen av kostnaderna är 15-20€/ dygn beroende på inkomsterna.

Ansökningsblanketter finns på nätet www.semesterforbundet.fi. Ansökningsblanketter kan även fås på Svenska semesterförbundet.

Förfrågningar och ansökningar riktas till Svenska semesterförbundet rf, Susanna Stenman, Högbensvägen 30, 10350 Mjölbolsta.

E-mail susanna.stenman@folkhalsan.fi.

Ansökningarna bör vara semesterförbundet tillhanda senast 15.4.2010.

AVH 1/2010

43

Kuopio Stroke Symposium kesäkuussa Kuopiossa järjestetään kansainvälinen aivoverenkiertohäiriöitä (AVH) käsittelevä tieteellinen kokous The 5th Kuopio Stroke Symposium 16.-18.6.2010. Kokouksen järjestävät Itä-Suomen yliopisto, Neurologian klinikka ja Suomen Aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron. Kokouksen pääteemoja ovat AVH:n ennaltaehkäisy, akuuttihoito ja kuntoutus.

Tehokkaalla lääkehoidolla ja elämäntapamuutoksilla sairastavuus aivoverenkiertohäiriöihin on vähentynyt.

Ikääntyvä väestö valitettavasti kuitenkin tarkoittaa, että ongelma ei poistu. AVH-yksikköhoito on osa vaikuttavaa akuutin vaiheen hoitoa. Liuotushoito on osoitettu tehokkaaksi useissa kansainvälisissä tutkimuksissa, mutta se sopii vasta-aiheiden takia vain osalle potilaista. Tulossa on uusia mekaanisia tukoksen poistoon käytettäviä välineitä, terapeuttinen hypotermia ja neurokirurginen leikkaushoito.

44

AVH 1/2010

Markku Kaste, Hans-Christop Diener, Werner Hacke, Risto Roine, Timo Koivisto ja Hannu Manninen esittelevät, mitä uusia keinoja meillä on tällä hetkellä käytettävissä AVH:n ennaltaehkäisyn ja akuuttihoidon alueella. Richard Green kertoo, miksi solukuolemalta suojaavia lääkkeitä ei vielä toistaiseksi ole käytettävissä.

Aivojen omat korjausmekanismit ja muovautuvuus AVH:n jälkeen on hyväksytty kuntoutuksen perustaksi.

Jeff Kleim ja Leonardo Cohen puhuvat kuinka kokeellisia tuloksia ja aivojen muovautuvuutta voidaan hyödyntää AVH-potilaiden kuntoutuksessa. Jörg Wisselin luennon aiheena on spastisuuden hoito kuntoutuksen osana.

Kokouksen kolmas päivä on tarkoitettu erityisesti terapia- ja hoitohenkilökunnalle sekä muille AVH-kuntoutuksen parissa työskenteleville ammattilaisille ja sen teemana on ICF-luokitus aivohalvauskuntoutuksen viitekehyksenä.

Tänä vuonna kokouksen sosiaalisessa ohjelmassa on savusaunaa ja kansainvälistä balettia Kuopio Tanssii ja Soi -viikon ohjelmistosta. Tervetuloa Kuopioon!

Jukka Jolkkonen

Kristiina Leikas

Avantouinti on vanha luonnonparannusmenetelmä ja sitä käytetään edelleen itsehoitokeinona.

Harrastajan on kuitenkin kuunneltava kehoaan ja tunnettava rajansa.

Turkulainen Lauri Leikas suosittelee kaikille avantouintia terveyden kannalta hyvänä lajina ja aikoo jatkaa harrastusta.

- Aluksi kastauduin vain portailla seisten toinen käsi kiinni kaiteessa koko ajan. Uimaan menin vasta muutaman kuukauden jälkeen, kun elimistö oli riittävästi tottunut kylmään, Lauri muistelee.

Laurin sairastettu aivoverenkiertohäiriö näkyy mm. kävelyssä; oikean puolen raajat eivät tottele käskyjä. Samassa seurassa käy uimassa myös kolme Laurin AVH:n sairastanutta tuttua. Tärkeää on, että avantouintiseurat ja paikalliset yrittäjät pitävät hyvää huolta turvallisuudesta. Laurin harrastuspaikan avantoon johtaa lämmittämällä sulana pidetty laituri, joka ei ole normaalisti liukas.

- Aluksi vanhemmat olivat aina vieressä varmistamassa ja auttamassa tarvittaessa. Nyt riittää, että on muita saunojia, jotka tuntevat minut. Kiire ei saa olla, Lauri muistuttaa turvallisuudesta.

Lauri suosittelee kaikille avantouintia terveyden kannalta hyvänä lajina ja aikoo jatkaa harrastusta.

Aktiivisen liikkujan harras toive olisi, että avantouinnin lyhyt rata ja lumilautailu saataisiin vammaisurheilulajeiksi.

- Kylmänsietokyky on parantunut paljon, lihasten spastisuus on lieventynyt, flunssa on pysynyt poissa, pakkasastma on vähentynyt ja nukun paremmin, Lauri kertoo.

Internetistä ja kirjallisuudesta löytyy lisätietoa lajista ja oman paikkakunnan avantouintiseuroja kannattaa tiedustella esimerkiksi oman paikkakunnan liikuntavirastosta.

Sari Kivimäki ja Helena Pietilä

Avantouinti on nyt ennen näkemättömän suosittua.

Yli 100 000 suomalaista käy avannossa säännöllisesti. Jos mieli on maassa tai energiaa on liikaa, niin avanto voi auttaa. Avantoon jää stressi, mielipaha, säryt ja kivut. Monille se on myös uusi kokemuslaji, jolla voi mitata oman rohkeuden rajoja ja saada elämyksiä.

Noin joka kolmas avantouimari on aloittanut harrastuksensa terveydellisistä syistä hoitaen särkyjä tai ehkäisten sairauksia. Turkulainen 32-vuotias Lauri Leikas sairasti AVH:n 10 vuotta sitten. Isä, äiti ja pikkuveli houkuttelivat häntä kokeilemaan avantouintia.

Kylmän ja kuuman vaihtelu vauhditti isän verenkiertoa ja samoja vaikutuksia myös Lauri huomasi alkuun päästyään. Kylmässä vedessä ihon pintaverenkierto ja raajojen ääreisosien verenkierto heikkenevät voimakkaasti. Se aiheuttaa raajojen lihaksissa hapenpuutetta, joka tuntuu kipuna, voimakkaimmin sormissa ja varpaissa.

- Jaloissa ja käsissä oli kova tärinä ja kylmä sai aikaan kramppeja, Lauri muistelee ensimmäistä kertaansa.

Liukkautta estävät tossut tai uimakengät, pipo, pyyhe ja uimapuku ovat vakiovarusteita. Saunan jälkeen voi tulla vilu ja verensokerit ovat alhaalla. Juomapullo ja lämpimät vaatteet kannattaa muistaa.

Avantouinti rentouttaa, mutta kaikille se ei sovi.

Kannattaa ensin neuvolla lääkärin kanssa. Avannossa uinti vaatii vuosien totuttelua, ja aina kannattaa aloittaa varovasti. Avannossa Lauri kastautuu 2-3 kertaa viikossa.

Korvaamaton kovalevy liikkeellä

Avantoon harkiten!

Sari Kivimäki ja Helena Pietilä ovat liiton liikuntatyöryhmän jäseniä.

Stressi, mielipaha, säryt ja kivut jäävät avantoon.

AVH 1/2010

45

46

AVH 1/2010

AVH 1/2010

47

Yhdessä

Pirkanmaan AVH-yhdistys 30 vuotta Kauko Savolainen

postia yhdistyksiltä Keski-Suomen yhdistyksellä vuosikokous 23.3.2010 Keski-Suomen Aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry:n vuosikokous tiistaina 23.3.2010 klo 17 Jyväskylässä Kumppanuustalolla (Vapaudenkatu 4).

Tervetuloa mukaan!

Päivi Littunen

Päijät-Hämeen aivohalvaus- ja afasiayhdistys 30 vuotta

48

AVH 1/2010

Pirkanmaan AVH-yhdistys ry juhli 30-vuotista taivaltaan torstaina 5.11.2009 Tampereella Suvantopuiston senioritalon ravintola Muorin Keittiössä. Juhlinta aloitettiin jo päivällä, jolloin vastaanotettiin onnitteluja yhteistyötahoilta. Täytekakusta ja kahvista sekä puhallinmusiikista kävi nauttimassa noin 50 vierasta, joukossa niin järjestöjen edustajia kuin tuttuja hahmoja elinkeinoelämästä sekä paikallisia poliittisia vaikuttajia. Juhlavastaanoton yhteydessä pidetyssä hyväntekeväisyyshuutokaupassa Voitelukeskus Oy:n Mika Tonttila huusi Pertti Ruorasen työn 10 000 eurolla.

Illalla juhli vuorostaan yhdistysväki reilun sadan hengen voimin. Iltatilaisuudessa nautittiin Pinsiön miesKuvassa takana vas Anneli Hurri, Terttu Lindeman, Riitta Pipatti ja Kirsi Komonen sekä aluesihteeri Satu Lukka ja toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta, edessä Maij-Lea Lasila.

kuoron komeasta laulusta, kuultiin monia puheenvuoroja sekä palkittiin ansioituneita toimijoita. Tampereen kaupungin onnittelutervehdyksen toi apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen ja juhlapuheen piti entinen yhdistyksen puheenjohtaja Iris Järvinen. Historiikissa luotiin katsaus menneisiin vuosiin diakuvien siivittämänä. Juhlan päätti illallinen pianomusiikin säestyksellä.

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton hopeisella ansiomerkillä palkittiin Tarja Aaltonen, Raija Hannonen, Aino Kettunen, Pertti Lehtinen, PirjoRiitta Leppänen, Gábor Molnár, Jyrki Ollikainen, Leo Rikala ja Taija Valkamo.

Marja Sundström-Pullinen Pekka Ollila

Päijät-Hämeen aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry vietti toimintansa 30-vuotisjuhlaa 25.11.2009 puheenjohtajansa Pekka Ollilan johdolla.

Tilaisuutta vietettiin pienimuotoisesti kuulausitapaamisen yhteydessä Lahden Invakeskuksessa iloisen ohjelman, seurustelun ja tarjoilun merkeissä.

Juhlassa kultaisen ansiomerkin sai Terttu Lindeman. Hopeisen ansiomerkin saivat Anneli Hurri, Matti Hurri, Maij-Lea Lasila ja Eeva Hämäläinen Heinolan AVH-kerhosta sekä Kirsi Komonen ja Riitta Pipatti.

Yhdistyksen juhlaa muistivat muun muassa ministeri Paula Risikko sekä kansanedustaja Tuija Nurmi, Lahden Invakeskus ja Aivohalvaus- ja dysfasialiitto. Juhlaa korosti lopussa seisaaltaan laulettu Hämäläisten laulu.

Kuvassa (vas.) Matti Pelttari, Taija Valkamo, Pirjo-Riitta Leppänen, Pertti Lehtinen, Tarja Aaltonen, Aino Kettunen ja Leo Rikala. Edessä Jyrki Ollikainen.

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys 30 vuotta

Raimo Nieminen

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry vietti 23.11.2009 juhlia 30-vuotisen toiminnan kunniaksi. Tilaisuuden avasi yhdistyksen puheenjohtaja Oili Holopainen. Juhlapuhujana oli professori Juhani Sivenius, joka kertoi aivohalvausten hoidon ja kuntoutuksen kehityksestä kolmena vuosikymmenenä.

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen esitti tervehdyksen ja luovutti yhdistykselle liiton standaarin. Juhlatilaisuudessa hopeisen ansiomerkin saivat Pirkko Kettunen, Seija Huttunen ja Aili Rissanen.

Perhe Tammekka esitti runsaslukuiselle, noin 80 hengen yleisölle musiikkia.

Kuopion kaupunginkirjaston tiloista siirryttiin juhla-aterialle.

Hopeisen ansiomerkin saivat (vas.) Pirkko Kettunen, Seija Huttunen ja Aili Rissanen. Liiton edustajina juhlassa olivat aluesihteeri Heli Taskinen ja toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Yhdistyksen puheenjohtaja Oili Holopainen emännöi tilaisuutta.

Konsertin tuotto rahastoon

Annika Railila

Konsertti aivohalvauksen sairastaneiden hyväksi järjestettiin 31.1.2010 Helsingissä. Aloitteen tekijänä oli jälleen kerran Peter von Koskull. Peter von Koskull oli tällä kertaa kutsunut Arto Rintamäen ja tämän muusikkoystävät esiintymään. Konsertissa saimme kuulla useita taitavia artisteja, kuten Ami Aspelund, Calle Pettersson, Janne Johnson, Häkä Virtanen, Elmo ja Christer Karjalainen, Pekka Puranen, Iiro Salmi sekä Julia ja Peter Ingo.

Konsertin pääesiintyjänä oli kuitenkin Peterin kohtalotoveri Arto Rintamäki, joka itse on sairastanut aivoverenkiertohäiriön. Arton laulut koskettivat, mutta huumoriakaan ei puuttunut. Esitys oli koottu Arto Rintamäki med KOMPisar –levyltä. Arto totesi: ”että näyttelijäksi en enää pysty mutta muusikoksi kyllä”. Yleisö sai nauttia niin Vladimir Vysotskijin kuin Arton omista lauluista. Konsertin tuotto kokonaisuudessaan sijoitetaan Aivohalvaus- ja afasiarahastoon, jonka Peter von Koskull perusti vuonna 2009 Izumi Tatenon menestyksekkään hyväntekeväisyyskonsertin jälkeen.

Muusikko Arto Rintamäki kavereineen lauloi A-konsertissa täydennystä Aivohalvaus- ja afasiarahastoon.

Rahaston tarkoitus on lisätä tietoa aivohalvauksesta ja afasiasta, tukea afaattisten henkilöiden ja heidän omaistensa virkistystoimintaa sekä tukea aivohalvauspotilaiden kanssa työtä ja vapaaehtoistyötä tekevien henkilöiden koulutusta.

Lämpimät kiitokset kuuluvat myös tilaisuuden tukijoille Fazer, Paulig, G18, SVF sekä Strategic Design.

Rahaston pankkiyhteys: Aktia

405554-52350106, vastaanottaja Svenska Folkskolans vänner, viesti Aivohalvaus-afasiarahasto.

Marika Railila

AVH 1/2010

49

Katsaus piskuisen Forssan aluekerhon toimintaan Forssan aluekerho on perustettu 1.9.1993 ja se toimii Kanta-Hämeen yhdistyksen alaisena. Kerholla on ns. talkooryhmä suunnittelemassa tapaamisia. Ohjelmasta ilmoitellaan aina paikallislehden seuratoimintapalstalla. Kerho kokoontuu kerran kuukaudessa lukuun ottamatta kesäkuukausia. Paikkana on Palvelukeskus Tyykihovi, jonne on esteetön pääsy kaikilla.

Kerhoiltojen johtavana ajatuksena on ollut alusta asti olla paitsi asiatiedon, niin myös mitä suuremmassa määrin virkistyksen ja yhdessäolon tarjoaja. Kerhoilloissa ei ole nauru kielletty ja useimmiten sinne tullaan ja sieltä lähdetään iloisin mielin. Vuosien aikana on ollut hyvinkin erilaista ohjelmaa, mm. eri alojen ammattihenkilöiden esityksiä ja aiheina esimerkiksi depressio, ihmissuhteet ja tunne-elämä, tulkkipalvelu tai terveellinen ravinto. Myös akupunktiosta, osteoporoosista tai uniongel-

mista on kuultu asiaa ja tehty tutustumiskäyntejä eri paikkoihin.

Muiden pienten vammaisryhmien kanssa on pidetty yhteisiä illanviettoja ja kerholaisia on pyydetty niin oman seurakunnan tai vammaisneuvoston tilaisuuksiin kuin myös Hämeenlinnan yhdistyksen juhliin.

Tärkeän asiaohjelman lisäksi ja vastapainoksi on nautittu mm. kupparin, kosmetologin, fytonomin ja väriterapeutin esityksistä. Kukkasidonnan saloja on myös opiskeltu ja kuultu esitystä tähtitaivaan ilmiöistä.

Kynttiläkutsut, perinneruuat, murteet ja turvallisuusteema on ollut esillä kuin myös suku-, uni- ja muistitutkija.

Pikkujoulut ja kevätjuhlat kuuluvat ohjelmaan. Joka vuosi myös kannatetaan paikallista teatteria käymällä katsomassa jotain näytöstä.

Muutama lehtijuttu on tehty vuosien varrella ja sponsoreita kerhotoiminnalle on haettu niin Rotareista kuin

Leijonistakin. Jatkossa pyrimme etsimään aina vuodeksi ”kummin”, joka tukee kerhotoimintaa ja voi halutessaan esiintyä kerhoilloissa. Vuoden 2010 kummimme on paikallinen apteekki. Muuten varainkeruu tapahtuu arpajaisilla ja myyjäisillä.

Vuoden 2010 ohjelmaa on työstetty jo viime syksynä ja paljon uutta tapahtumaa on tiedossa kerhoilloissa, mm. esitys Japanin kulttuurista.

Ideoita on siis riittänyt 16 vuotta eikä loppua tunnu vielä näkyvän!

Tässä joitain ajatuksia Forssan suunnalta ja ideavinkkejämme voi vapaasti lainata ja lähettää meille uusia, teidän kerhossanne hyväksi koettuja ideoita. Kysellä voi myös lisää yhdyshenkilöltä, p. 03 4191 2760 tai tuula.rantala@fstky.fi.

Hyvää vuoden jatkoa kaikille lukijoille!

Tuula Rantala ja Forssan kerholaiset

Bocciamestaruus 2009 Pirkanmaalle

Lähetä postia

Päivi Liippola

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton bocciamestaruudesta kilpaili yhdeksän joukkuetta. Kisat järjestettiin Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa 14.11.2009.

Voiton vei Pirkanmaa I ja pelaajat Veikko Kylkilahti, Asser Hallikainen, Seppo Mäkinen. Toiseksi tuli SataAfa II, jossa mukana olivat Reijo Rintamaa, Kauko Rantanen, Juhani Rahnasto. Kolmanneksi kisasi Turku III ja pelaajat Rami Laakso, Heli Sundberg, Lauri Leikas.

Mikäli yhdistyksesi on kiinnostunut järjestämään kisat vuonna 2010, olkaa yhteydessä liikuntavastaava Virpi Lumimäkeen, p. 040 737 5879, virpi.lumimaki@stroke.fi.

Boccia-turnauksen voitti Pirkanmaan joukkue, jossa pelasivat (vas.) Asser Hallikainen, Seppo Mäkinen ja Veikko Kylkilahti.

Yhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppa-lassila@stroke.fi. Kuviin mukaan tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. AVH-lehteen 2/2010 aineistot 16.4.2010 mennessä. Lehti ilmestyy 4.6.2010 teemanaan kommunikaatio.

50

AVH 1/2010

Runoruutu

RYPYT Kerronko sinulle, mistä ne ovat tulleet.

Suurista iloista ja suruista ne ovat kotoisin.

Kuin yö ja päivä vaihtelevat, ylös alas nousten.

Poimuja ihossa ihanassa, ikääntyvässä.

Urat ovat summassa, kauniisti vedettynä, luontosiveltimellä.

Kertooko se sinulle, miksi ne ovat tulleet.

Muistuttamaan ovat tulleet, jostain kaukaa kiirehtineet.

Kertomaan sinulle ovat ehtineet, elämästä, häilyvästä, etenevästä, siirtyvästä päivästä, viimeisestä vedosta tähtien mukaan.

Tämän sivun runoilija käyttää nimimerkkiä RJN. Hän kuvailee itseään pitkäksi, ennen vanhaan tummaksi ja nykyisin harmaaksi mieheksi, joka on halvaantunut.

Runoistaan hän sanoo näin: ”Ei mitään Tabermania, mutta jotain on harrastettava.”

Olen odottanut sinua kauan, tähtien seassa, täällä kirkkaassa valossa, kaikkine haaveineni olen odottanut, kunnes viimeinen piirto on vedetty.

Tule tähteni taivaalle loistamaan. Luokseni, valokseni tule.

Kaikkine ryppyinesi tule.

nimimerkki rjn

Kerronko sinulle, mistä ne ovat tulleet.

Raskaasta työstä ja ahkeruudesta ne ovat perua.

Yön aamuksi vaihtuessa ja sillä välillä ne ovat syntyneet.

Levossa ja kiireessä ovat nousseet, vuoret ja laaksot, jokaista piirtoa myöten.

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Veijo Kivistö Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@stroke.fi p. 040 5430 009 AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF Pirjo Piensalmi (siht.)

Palkkatilankatu 1 C 38, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. Vipusentie 3, 00610 Helsinki Johanna Antila (siht.) p.044 777 7600, f. 09 774 1031, www.aivohalvaus.net Itä-Uudenmaan aivohalvaus- ja afasiakerho/ Östra Nylands stroke- och afasiklubb Matti Hallikainen Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoo p. 019 575 5592 aivohalvaus@porvooninvakeskus.fi Loviisan kerho Lasse Gröndahl, p.0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Kalakillet Juha Relander p. 050 4625 464 Svenska afasiklubben Håkan Serén Kilavägen 31, 25750 Kila p. 0400 512 077

Uudenmaan nuoret Minna Tervo p. 050 576 9997 minnamarja.tervo@suomi24.fi Riitta Seppänen p. 040 750 8290 riitta.seppanen@pp2.inet.fi

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Hely Ojanen (pj) Nummelantie 83 A 6 08100 Lohja p.050 555 2945 hely.ojanen@suomi24.fi

KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/AVH.html Ritva Peevo (pj.) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht.)

Porvoonkatu 1 C 37 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Kalle Kinnari Myllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkala p. 09 879 8118, 041 545 2917 kalle.kinnari@pp.inet.fi

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF. Markku Soinio (pj) Viherlaaksonranta 14 A 02710 Espoo p.040 5691 401 markku.soinio@pp1.inet.fi Tapiolan kerho Markku Soinio, katso yhdistyksen tiedot Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432 Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 09 2968 3234 Christel Lehto p. 09 29681/ christel.lehto@kirkkonummi.fi Leena Lewis Dragetintie 90, 02400 Kirkkonummi p. 09 2984 321 VANTAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Raimo Nikkanen (pj) Ojahaanrinne 2 C 59, 01600 Vantaa p. 09 454 7858, 040 730 4973

AVH 1/2010

51

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain LÄNSI-SUOMEN ALUE aluesihteeri Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE p. 050 3089 095 carita.sinkkonen@stroke.fi JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUSJA OMAISYHDISTYS RY Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi Jämsän seudun aivohalvausja afasiakerho Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836 Kalakerho liero Aarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264 KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen Kantotie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi Jyväskylän kerho Päivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot Luoteisen Keski-Suomen kerho Tuulikki Poser-Hirvi Paavontie 50, 43100 Saarijärvi p. 0400 796 745 puhepaja@hotmail.com Nuotta-kerho Mikko Porvali p. 050 521 2940 mikko.porvali@elisanet.fi

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Marja Suvanto Pontuksentie 11, 20810 Turku p. 02 235 8217, 040 586 6851 Laitilan kerho Sari Kivimäki Puutakuja 3 C 17, 20540 Turku p. 0400 595 693 Mynämäen aluekerho Reino Kairavuo Kaivattulantie 15, 23120 Mietoinen p. 02 431 1450 Nuora Leena Suma p. 040 581 2474 Salon aluekerho Oili Suomi Rantakuja 5, 24800 Halikko p. 02 736 4393 (k) Kaisa Orava, sihteeri p. 050 563 0033 kaisa.orava@kolumbus.fi Siimasimput Eero Ojaranta p. 0400 875 890 Someron aluekerho Minna Paimala minna.paimala@lamminniemi-koti.fi

ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.)

Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 PIRKANMAAN AVH-yhdistys RY Kannaksentie 2 A 8 Matti Pelttari, p. 0400 876 646 66400 LAIHIA Papinkatu 16 A 4, 33200 TAMPERE Alavuden kerho matti.pelttari@pp.inet.fi Riitta Penttilä Johanna Ahonen (toimistosihteeri) Talvitie 1, 63300 Alavus p. 0400 608 284 (arkisin klo 10-14.30) p. 06 511 3431 Pellervonkatu 9, 33540 Tampere Isojoen kerho pirkanmaan.aivohalvausyhdistys@co.inet.fi Tiina Pitkäkoski www.piravh.fi Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski Hämeenkyrön Sisukkaat p. 06 229 9715 (t.), 06 263 9132 Arto Ojala Kauhajoen kerho Simpukkatie 6 a1 Arja Jokiniemi 39200 Kyröskoski Melleniuksentie 3, 61800 Kauhajoki p. 0400 737 998 p. 050 330 4120 arto.ojala@luukku.com Kurikan kerho Kalakeisarit Erkki Koivuluoma Jorma Valkamo Antilantie 58, 61310 Panttila p. 040 720 9849 p. 06 453 5019 Mouhijärven kerho Kyrönmaan seudun kerho Airi Saukko Orvokki Aalto Pukarantie 152, 38460 Mouhijärvi Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 03 518 9143 p. 040 591 8066 Mäntän kerho ”Sisupussit” Lapuanjoen kerho Erkki Mäkivirta ks. puheenjohtajan tiedot Ratakatu 30, 35800 Mänttä Nuorten/työikäisten kerho Häjyyset p. 03 474 8972 Anne Saunamäki, p. 040 5390012 Nokian kerho Seinäjoki Arja Kortesoja Seinäjoen seudun kerho Pajakatu 16 A 3, 37140 Nokia Helena Saartenoja p. 03 340 3047 Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo Nuotta-kerho p. 050 3229916 Raija Hannonen helena.saartenoja@gmail.com p. 040 522 5121 Vaasan kerho eero.hannonen@kolumbus.fi Ville Ruismäki Parkanon kerho Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa Leo Rikala p. 0400 562 434 Mäkipääntie 23, 39700 Parkano Ähtärin seudun kerho p. 03 448 2743, 040 523 3892 Juhani Huhtikangas Valkeakosken seudun kerho Latojoentie 520 Timo Lahtinen 63500 LEHTIMÄKI Vääränkoivuntie 6 as 36 p. 0400 661859 37630 VALKEAKOSKI Tukihenkilövastuuhenkilö p. 040 719 3392 Helena Saartenoja Vammalan seudun kerho Keski-Nurmontie 481 Eila Alanen 60550 Nurmo Kolisevantie 9 B 9, 32740 Äetsä p. 050 3229916 p. 0400 724 762 helena.saartenoja@gmail.com

52

AVH 1/2010

JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Mauri Koivisto Jussilantie 150, 62950 Paalijärvi p. 06 557 4664, 040 589 0284 mauri.koivisto@japo.fi KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 liisa.passoja@regionline.fi Kalajoen kerho Aino Ojala Kehätie 38, 85100 Kalajoki p. 08 462 112, 050 518 5593 Pietarsaaren kerho Merja Göös Idmanninkatu 5 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306 Boccia-kerho Johan Paananen Saukontie 36, 67800 Kokkola p. 06 828 7270, 050 353 1485 Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Liisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot) SATAKUNNAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Euran aivohalvaus- ja afasiakerho Ritva Järvinen p. 02 865 1034 tai 0400 590 681 Lassenkuja 1, 27500 Kauttua Huittisten aivohalvaus- ja afasiakerho Heikki Ketonen p. 02 561 918 tai 044 375 0534 Torkinkatu 18, 32700 Huittinen Kankaanpään aivohalvausja afasiakerho Sinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 02 572 2093 Luontokerho Satarökkäät Kauko Vesanto p. 02 637 9049 Noormarkun aivohalvausja afasiakerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673 Porin kerho Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807 pirjo.eilola@pp.inet.fi Veli-Pekka Raula p. 0400 697599 Rauman aivohalvaus- ja afasiakerho Maija-Liisa Metsäranta Puolukkatie 6, 27150 Lapijoki p. 02 868 2862 (ilt.) ÖSTERBOTTENS SVENSKA AFASIOCH STROKEFÖRENING RF Ulla-Maj Häggblom Finnevägen 107, 68530 Lepplax tel. 06 766 9732 Närpes klubben Efer Blomberg Vestersvägen 3, 64230 Närpes tel. 06 224 1973 Vasa klubben Lars Jansson Malaxvägen 371 A, 66140 Övermalax tel. 06 365 4477

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain ITÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Heli Taskinen Tulliportinkatu 25B 70100 Kuopio p. 040 5437289 heli.taskinen@stroke.fi Vastuualue: vertaistukitoiminta ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546 Parikkalan kerho Lea Anttonen Koskitie 56, 59410 Kirjavala p. 044 548 1198 Rantasalmen aluekerho Seija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671 Savonlinnan aluekerho Ulla-Riitta Waltari-Seppänen Mertatie 4 b 13, 57120 Savonlinna p. 050 572 68 98 MIKKELIN SEUDUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044 2118838 mikkelinafasia@gmail.com Juvan afasiakerho Marja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933 Kangasniemen aivohalvausja afasiakerho Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770 Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerho Raili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73 Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerho Hilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675 Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä Pieksämäen afasiakerho Helena Koponen Syrjäntie 511, 77460 Maavesi p. 040 721 1185 PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Inkeri Riikonen (pj.)

Lampelantie 7, 81720 Lieksa p. 050 357 1763 inkeri.riikonen@netti.fi Hannu Härkönen (siht.)

Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 6705 Nurmeksen aluekerho Matti Sormunen Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes

ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Satu Lukka Kauppamiehenkatu 4, 2. krs 45100 KOUVOLA 040 526 2855 satu.lukka@stroke.fi Vastuualueet: dysfasia ja sosiaaliturva ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus/ halvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@kotiportti.fi Imatran kerho halvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa

p. 040 596 6163 Perjantaikerho ks. Inkeri Riikonen Solmukerho Eeva Nykänen Repolankatu 7, 81700 Lieksa p. 040 546 5293 terapia-eeva@luukku.com POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Sirkka Reko Siihtalanpolku 6 C 20, 80100 JOENSUU 050 3002060 sirkka.reko@luukku.com Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Piennartie 3 C 11, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Heinäveden aivohalvausja afasiakerho Taina Huurinainen Parkintauksentie 5 B, 79700 Heinävesi p. 040 5224 261 taina.huurinatar@luukku.com Joensuun tiistaikerho Matti Räty Somerotie 19 A 1, 80230 Joensuu p. 050 357 8686 matti.raty@kotikone.fi Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735 Keski-Karjalan aivohalvausja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095 Kontiolahden aivohalvausja afasiakerho Arja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen p. 0500 274651 nikihama@hotmail.com Outokummun aivohalvausja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Maire Sormunen Nuottirannantie 47, 83700 Polvijärvi p. 013 634 641, 0500 176 875 Tukihenkilövastuuhenkilöt Maire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty Piennartie 3 C 11 81200 ENO

p. 041 434 7799 maija.myllymaki@pp.inet.fi KANTA-HÄMEEN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY http://www.yhdistykset.tiedottaa.net/5 Pekka Saarinen Papinniityntie 38-40 C 11, 13210 Hämeenlinna p. 040 752 8727, 03 674 1778 Sisko Päivärinta Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 0400 975 521 sisko.paivarinta@armas.fi Forssan aluekerho Tuula Rantala p. 03 4191 2760 tuula_rantala@surffi.net Lopen AVH-kerho Jaana Karmala-Vanamo Läyliäistenraitti 82, 12600 Läyliäinen p. 040 757 4761

p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net Oili Holopainen (puheenjohtaja) Suokatu 24 A 2, 70800 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net Kosken aivoparkki Kaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 017 620 329 Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322 Nilsiän parkkiaivot Ester Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158 Nuoret Neuronit Markku Koponen Hauenkoukku 3 A 2 70700 Kuopio p.0400 272919 markkukoponen@hotmail.com Siilinjärven aluekerho Tyyne Kokkarinen Varpasmaantie 596, 71690 Varpasmaa p. 017 382 2297 Sisä-Savon AivoParkki Aino Savolainen Rautalammintie 2 B 9, 77600 Suonenjoki p. 017 510 410 Varkauden afasia- ja aivohalvauskerho Osmo Vepsäläinen Petäikönkatu 9 B44, 78200 Varkaus p. 0175526 589 YLÄ-SAVON AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti p. 040 760 6275 sisko.vaisanen@pp1.inet.fi Iisalmen kerho Annikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700 Kiuruveden kerho Helena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553 Sonkajärven kerho Mirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi p. 017 272 7484

jaana@wanamo.fi Riihimäen aluekerho Taina Metsberg Saarikatu 14 B 6, 11100 Riihimäki p. 040 769 1355 t_metsberg@hotmail.com KYMENLAAKSON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Pirjo Häkkinen Kyntäjäntie 8, 45120 Kouvola p. 040 834 8883 pirjo.hakkinen@netti.fi Haminan kerho Esa Vitikainen Vähäkoskentie 65, 49630 Vehkalahti p. 040 547 4473, (05) 345 4061 esa.vitikainen@pp.inet.fi Hierontakerho (Kouvolan Veturissa) Elma Mäkinen Näkintie 27, 45700 Kuusankoski p. 0400 335 097

AVH 1/2010

53

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain Karhulan kerho Asko Vepsä Lähdemaantie 4, 48750 Kotka p. 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net Kouvolan kerho Eija Piirainen Kanavantie 9, 45150 Kouvola p. 040 511 3647 Kuusankosken kerho Elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097

Uimakerho (Kuusankosken uimahalli) Elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE aluesihteeri Risto Lappalainen Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani p. 040 5437 290 risto.lappalainen@stroke.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Jukka Rinne (pj) Hakolankuja 21, 90450 Kempele p. 0400 284 133 jukka.rinne@hotmail.com Kuusamon kerho Marja-Leena Laine Linkolankuja 5 93600 Kuusamo p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com Muhoksen kerho Sinikka Karppinen p. 08 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.fi Oulun afasiakerho Sini Lapinlampi p. 041 4684259 sinilapi@mail.student.oulu.fi Johanna Kaario p. 040 5138553 kaarioj@mail.student.oulu.fi Raahen aivohalvaus- ja afasiakerho Marjatta Meriläinen Länkeläntie 120 92430 Paavola p. 044 2763780, 08 271129 Siikalatvan neurologisten kerho Siviä Hepo-Oja p. 08 812 2353 Tyrnävän kerho Seija Mällinen Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä p. 08 545 0204

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) Revontie 12 as 20, 90830 Haukipudas p. 044 310 0541 Seija Halonen (siht.)

Tolppatörmäntie 44, 90830 Haukipudas p. 044 311 4182 jokirinne@hotmail.com KAINUUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. 08 873 100, 050 359 6648 Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerho Terttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerho Solmu Merentie Kainuuntie 73 A 1, 88900 Kuhmo p. 08 655 1162 Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerho Anna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044 Utajärven kerho Mirja Haataja Komulantie 10, 91600 Utajärvi p. 08 542 1515, 040 764 2637

POHJOIS-SUOMEN ALUE aluesihteeri Virpi Lumimäki Korkalonkatu 18 96000 ROVANIEMI p. 040 737 5879 virpi.lumimaki@stroke.fi Vastuualue: liikunta LAPIN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Simo Rahtu (pj.)

Vanhavaarantie 25, 96100 Rovaniemi p. 040 774 3567 simo.rahtu@gmail.com Riitta Paavalniemi (siht.)

Pohjolankatu 36-38 C 27, 96200 Rovaniemi p. 0400 695 915 riitta.paavalniemi@elisanet.fi

54

AVH 1/2010

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia/ Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 pekka.ollila@phnet.fi

Heinolan AVH-kerho Riitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089 Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

Sievin kerho Taimi Kangas p. 08 485 092 Pyhäjokialueen Neuro-klub Anne Haaga Kopolantie 1 A 4 86710 Kärsämäki anne.haaga@pp.inet.fi P. 050 363 0366 Toimarikerho, Ylivieska Armi Keskitalo Ukko-Pekantie 16 as 3, 84100 Ylivieska p. 08 428 541, 040 847 802 Ylivieskan aivohalvauskerho Hilkka Sakko Käpytie 4 A 4, 84100 Ylivieska p. 08 422 301, 041 430 2766 YLÄ-KAINUUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Erkki Moilanen Rantakatu 7 as, 89600 Suomussalmi p. 044 284 7705 Liisa Hakuli (myös tukihenkilöasiat) Alakatu 14, 89600 Suomussalmi p. 044 2676 166 liisa.hakuli@gmail.com

PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Armi Keskitalo Ukko-Pekantie 16 A 3, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com

Inarin AVH-kerho Kari Tammela Itkosentie 1, 99870 Inari p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Inarin kala- ja luontoporukka Kari Tammela p. 040 837 7691 Kemijärven kerho Jorma Koski Ahvenkummuntie 2 A 1, 98100 Kemijärvi p. 040 722 3749 jorma.k.koski@hotmail.com Kittilän kerho Paula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi

Sodankylän kerho Eila Alkio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com LÄNSI-POHJAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Arja Ihalainen Karikatu 2 A 5, 94830 Kemi p. 016 263 362, 050 3007 137 arja.ihalainen@elisanet.fi Rajan diskettivikaiset Pirkko Mustaniemi p. 040 500 7285 pirkko.mustaniemi@gmail.com

SUVILINNANTIE 2, 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@stroke.fi, info@stroke.fi www.stroke.fi, www.sunnanvind.fi LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry sirpakuukkanen@windowslive.com LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Terttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala terttu.erila@pshp.fi JÄSENPALVELUT Jäsenasioidenhoitaja Päivi Kukkonen p. 02 2138 225, 040 8450 430 KUNTOUTUSYKSIKKÖ JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Puheterapeutti Marjut Ojanen (vuorotteluvapaalla 31.7.2010 saakka) sijaisena Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 274, 050 413 2738 Puheterapeutti Salla Hemminki p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 279, 0400 586 359 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275 Tulkkikeskus, Sinikka Vuorinen p. 02 2138 273, p. 050 329 2905 TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 Toimistosihteeri Pia Vuoltee laskutus ja tilaukset, p. (02) 2138 222 VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588 ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26 • 00700 HELSINKI p. 040 543 7287 Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 41-42

DYSFASIATOIMINTA Dysfasianeuvoja Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B • 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 SUOMEN NUORTENTALO OY Johtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410 Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10 - 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 faksi 02 2580 299 nuortentalo.turku@stroke.fi Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092 Nuortentalo Kuopio Rosokuja 3 H - 70150 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 nuortentalo.kuopio@stroke.fi Vastaava ohjaaja Soile Hiltula p. 040 562 9118 Nuortentalo Hankasalmi Ruokoniementie 8 A 9, 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364, nuortentalo.hankasalmi@stroke.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703 PROJEKTIT AVH-kuntoutusprojekti LT, sisätautien erikoislääkäri, tutkija Teemu Takala p. 050 374 7360 Ovet auki afaattisille - Juttutupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tiloja ja majoitusta koskevat tiedustelut sekä varaukset: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintolaa ja ruokailua koskevat tiedustelut ja varaukset: Ravintola Suvituuli, p. 02 2138 509 tai toptreat@toptreat.fi.

Matkaa keskustasta Suvituuleen on 10 km ja sinne pääsee kaupunkibusseilla 14 ja 15.

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa erilaisiin sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviin lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi

AVH 1/2010

55

PALAUTUSOSOITE

MP2 Itella Oyj