AVH-lehti 01/2011 by Aivoliitto ry

AVH

1/2011

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

Uusia lääkkeitä aivoinfarktin estoon Sydämenpysähdys – aivojen hätätilanne

Kohonnut verenpaine vaarantaa terveytesi Päättäjä, tunne arvosi

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 10. vuosikerta ISSN 1458-6363 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi TOIMITUS Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimittaja Miia Suoyrjö p. 050 5714 588, 02 2138 231 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO LKT, professori, yksikön johtaja Risto O. Roine TYKS, Neurologian klinikka (pj.) LKT, apulaisylilääkäri Terttu Erilä Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri; Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtaja LKT, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, TYKS Neurologian klinikka Yhdistyksen edustaja Sisko Väisänen Ylä-Savon aivohalvausja afasiayhdistys ry PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, psykologian laitos Aivoliitto ry:n edustajat: Fysioterapeutti Päivi Liippola Puheterapeutti Salla Pallari Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU Painotalo Miktor Oy Taitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor Oy Kuvat futureimagebank.com ja ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

s. 6–8

TEEMANA Sydän ja aivot

JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Päivi Nikkanen p. 02 2138 225, paivi.nikkanen@aivoliitto.ﬁ TILAUSHINNAT 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

AVH 1/2011

Jokaisen tulee tietää verenpaineensa. Sen voi tietää vain mittaamalla. Kohonnut verenpaine vaurioittaa aivoja ja sydäntä.

AVH-lehden aikataulu NO 2 3 4

TEEMAT Kirurgia Aktiivinen arki Terveyden edistäminen

AINEISTOT 29.4.2011 15.8.2011 28.10.2011

ILMOITUKSET 6.5.2011 31.8.2011 2.11.2011

ILMESTYY 3.6.2011 30.9.2011 2.12.2011

1/2011

S I SÄLTÖ

s. 19

Tunnustusta AVH-tutkijoille

Turku 2011

s. 15

Vaihtoehtoja varfariinille

ARTIKKELIT 6 9 10 12 15 19 20 22 28 30 43

Kohonnut verenpaine vaarantaa terveytesi Tunne arvosi, päättäjä Nopeus on aivojen pelastus Sydämenpysähdys – aivojen hätätilanne Uusia lääkkeitä eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin estoon AVH-tutkijoille tiedepalkinto Apuväline isolla A:lla NV-puheenjohtajuus siirtyi Epilepsialiitolle Sosiaaliturvan muutokset Suvituulessa kommunikaatioryhmä VAKU-kuvataidenäyttely Turussa

s. 40

Aivoliitolla on uusi nimi ja ilme

Timo Löfgren

s. 25

Kolumni: ”Olemme mukana tekemässä kulttuuria ja se on todella tehnyt meille hyvää.”

PALSTAT 4 5 25 31 32 36 39 40 45 48 51 55

Ledare Pääkirjoitus Kolumni Korvaamaton kovalevy liikkeellä Tapahtumakalenteri Koulutuskalenteri Kirjahylly Liitto tiedottaa Poimittua Yhdessä – postia yhdistyksiltä Yhdistykset alueittain Aivoliiton yhteystiedot AVH 1/2011

LEDARE TIINA VILJANEN

Känn ditt värde – hjärnans sak är din

arje beslut är ett hälsobeslut och varje beslutsfattare är en beslutsfattare om din hälsa. På det här temat vänder sig Hjärnförbundet, Diabetesförbundet och Hjärtförbundet till riksdagsvalskandidaterna. Med våra tal proklamerar vi och hoppas vi att man kommer att kunna förebygga såväl diabetes, hjärtsjukdomar som stroke, men vad gör vi för saken? Allt börjar ju redan i barndomen hemma, på barnrådgivningen och i skolan. Valet av olika värderingar påverkar långsiktigt varje individs hälsa och därför bör vi ta de här bedömningarna i beaktande vid alla göromål och de beslut som vi tar i vårt samhälle och vårt privata liv. Riktiga avgöranden gällande vår hälsa leder till en bättre kondition i artärerna. Några fakta för att friska upp minnet: Den största riskfaktorn för stroke är för högt blodtryck. Stroke är den dyraste artärsjukdomen och de livslånga vårdkostnaderna är 840 miljoner euro för dem som har insjuknat under ett år. Långtidsvårdens kostnader per år har uppskattats vara cirka 200 miljoner euro. Till specialsjukvården går det åt 400 000 vårddagar per år och bashälsovården förbrukar 1 500 000 vårddagar. Och här talar vi inte alls om de svårigheter sjukdomen för med sig både för den insjuknade och för den nära kretsen. Att ta hälsobeslut i samband med insjuknandet är något som ﬁnns med vid uppdateringen av rekommendationen om Gängse vård som blev färdig vid årsskiftet. Viktigt är hur som helst att man har strävat

till att förenhetliga i vilken ordning de olika slagen av vård kommer, man har också lyft fram strokekontaktpersonernas yrkesmässiga roll och man har fastställt terminologin. Ett nära samarbete mellan alla professionella för det hela framåt men samtidigt bör man i allt komma ihåg de närmaste och självklart den som har insjuknat. Medlemmarnas kännedom om vardagen tillsammans med det omfattande professionella stödjande nätverk som förbundet har för de gemensamma artärhälsofrågorna framåt. Ett stort tack till alla som samarbetar med oss! Vi hoppas att den nya riksdagen driver de här frågorna i samarbete med medborgarna och de professionella. Också i det kommande regeringsprogrammet bör hälsofrågorna ha en framträdande plats. Man bör heller inte glömma all den kunskap som organisationerna aktivt utvecklar i egenskap av suveräna aktörer. Välkommen att läsa vår Stroke-tidskrift! Vid årsskiftet bytte förbundet namn till Hjärnförbundet – så låt oss befrämja hjärnans hälsa! Tiina Viljanen är verksamhetsledare för Hjärnförbundet. Översättning: Susanne Aminoﬀ

Varje beslut är ett hälsobeslut och varje beslutsfattare är en beslutsfattare om din hälsa. 4

AVH 1/2011

Marja Haapio

PÄÄKIRJOITUS TIINA VILJANEN

Tunne arvosi – ole aivojen asialla

okainen päätös on terveyspäätös ja jokainen päättäjä on terveyspäättäjä. Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto lähestyvät tuolla teemalla eduskuntavaalien ehdokkaita. Puheissamme julistamme ja toivomme, että niin diabetes, sydänsairaudet kuin aivoverenkiertohäiriö ovat ennalta ehkäistävissä, mutta mitä teemme asian eteen? Kaikkihan alkaa jo lapsuudessa kotona, neuvolassa ja koulussa. Arvovalinnat, jotka vaikuttavat kauaskantoisesti jokaisen elämän terveellisyyteen, tulee ottaa tarkasteluun kaikissa yhteiskuntamme ja yksityisen elämämme toimissa ja päätöksissä. Hyvät terveyspäätökset vievät meitä eteenpäin kohti vahvempaa valtimoterveyttä. Muistin virkistämiseksi muutama fakta: Kohonnut verenpaine on aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) suurin riskitekijä. AVH on kallein valtimotauti, jonka elinikäiset hoitokustannukset ovat yhden vuoden aikana sairastuneiden osalta noin 840 miljoonaa euroa. Pitkäaikaishoidon vuosikustannukseksi on arvioitu noin 200 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidossa kuluu 400 000 hoitopäivää vuosittain ja perusterveydenhuollossa lisäksi 1 500 000 hoitopäivää. Tehostuneen ennaltaehkäisyn ja hoidon avulla aivoverenkiertohäiriöiden määrän nousu saadaan taittumaan. Tämä edellyttää kuitenkin tiivistä yhteistyötä niin terveyden edistämisen kuin kuntoutuksenkin osalta. Tässä ei puhuta vielä mitään sairauden mukanaan tuomista vaikeuksista sekä sairastuneen että lähipiirin elämään.

Terveyspäätösten tekeminen sairastumisen yhteydessä on kirjattu aivoinfarktin Käypä hoito -suosituksen päivitykseen, joka valmistui vuoden vaihteessa. Keskeinen asia on varmasti se, että hoitopolkua on pyritty yhtenäistämään, AVH-yhdyshenkilöiden ammattilaisroolia on nostettu esiin ja terminologiaa on selkiytetty. Tiivis yhteistyö kaikkien ammattilaisten kesken vie asioita eteenpäin, mutta samalla pitää kaikessa muistaa omainen ja erityisesti tietysti itse sairastunut. Jäsenistön arjen asiantuntemus yhdistettynä laajaan ammattilaisten verkostoon, joka liitolla on tukenaan, vie yhteisiä valtimoterveysasioita eteenpäin. Kiitos kaikille toimijoille, jotka ovat yhteistyötahoinamme! Toivottavasti uusi eduskunta lähtee voimalla viemään terveysasioita eteenpäin yhteistyössä kansalaisten ja ammattilaisten kanssa. Terveyden tulee säilyä vahvana myös tulevassa hallitusohjelmassa, jossa pitää muistaa myös järjestöt aktiivisina osaajina ja täysivaltaisina toimijoina. Tervetuloa lukemaan AVH-lehteä, jonka julkaisijan nimi vaihtui vuoden vaihteessa Aivoliitoksi – pitäkäämme siis yllä aivojen terveyttä! Tiina Viljanen on Aivoliiton toiminnanjohtaja.

Jokainen päätös on terveyspäätös ja jokainen päättäjä on terveyspäättäjä. AVH 1/2011

MIKKO SYVÄNNE

Kohonnut verenpaine vaarantaa terveytesi Kohonnut verenpaine vaurioittaa sekä aivoja että sydäntä. Verenpaineen ihanteellinen taso on alle 120/80 mmHg. Verenpainetta voidaan hoitaa elämäntapamuutoksilla ja lääkkeillä. neen ollessa liian korkea valtimoiden seinämät paksunevat ja jäykistyvät. Tämä johtaa muun muassa aivojen syvien osien ja munuaisten pienten verisuonten ahtautumiseen ja verenkiertohäiriöihin näissä elintärkeissä elimissä. Verenpaine vaurioittaa valtimoiden sisäpintaa, jolloin kolesteroli pääsee seinämän sisään käynnistämään valtimonkovettumistaudin. Sen seurauksia ovat sydäninfarktit ja suurten aivovaltimoiden ahtautumisesta johtuvat halvaukset. Kohonnut verenpaine on myös tärkein aivoverenvuotojen taustatekijä. Nykyään, kun kohonnutta verenpainetta voidaan hoitaa, tämän vaaratekijän merkitystä saatetaan aliarvioida. Ennen lääkehoidon aikakautta tehdyissä seurannoissa niistä, joilla oli pisimmälle edenneet verisuonimuutokset silmänpohjista arvioituna, 90 prosenttia kuoli kahden vuoden kuluessa. Lievien, alkavien muutosten ryhmässä kuolleisuus oli 25 prosenttia kuudessa vuodessa.

VERISUONISAIRAUDET LISÄÄNTYVÄT

aassamme yli puolella miljoonalla ihmisellä on sairausvakuutuksen erityiskorvausoikeus kroonisen verenpainetaudin lääkehoitoon. Maailman terveysjärjestön mukaan kohonnut verenpaine on kolmanneksi tärkein

AVH 1/2011

terveysongelma – nälän ja tupakoinnin jälkeen. Valtimot vaurioituvat Koska kaikki elimet tarvitsevat terveiden verisuonten tuomaa ravintoa ja happea, kohonnut verenpaine vaikuttaa laajalti elimistössä. Verenpai-

Verenpaineen ihanteellinen taso on alle 120/80 mmHg. Ihannetasolla oleviin verrattuna kuolleisuus sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen kaksinkertaistuu jo tasolla 140/90, mikä on sovittu kohonneen verenpaineen alarajaksi. Riski on nelinkertainen tasolla 160/100 ja kahdeksankertainen tasolla 180/110. Muut riskitekijät (kolesteroli, tupakointi) pahentavat tilannetta entisestään.

SYDÄN JAKSAA AIKANSA Kohonnut verenpaine vaikuttaa sydämeen myös suoran painevaikutuksen kautta. Vasemman kammion lihasseinämä ”bodaa” painetta vastaan pumpatessaan ja paksuntuu. Vaikka pumppausvoima aluksi lisääntyy, samalla sydänlihas jäykistyy, eikä veri pääse jouhevasti eteisestä kammioon. Vasen eteinen venyy paineen vaikutuksesta, mikä altistaa eteisvärinälle. Eteisvärinä heikentää sydämen toimintaa ja huonontaa elämänlaatua. Kolmas tapa, millä korkea verenpaine suoraan tai epäsuorasti lisää aivoinfarktin vaaraa on se, että eteisvärinä altistaa sydämestä lähtevien verihyytymien aiheuttamille aivoverenkierron häiriöille. Vasemman eteisen korkea paine välittyy edelleen taaksepäin keuhkoverenkiertoon. Keuhkoihin tulee verentungosta, hengitykseen käytettävissä oleva tila vähenee ja rasituksessa ilmenee hengenahdistusta. Tämä on jo sydämen vajaatoimintaa, vaikka kammioiden supistumiskyky on normaali. Vajaatoimintaa sanotaan diastoliseksi, koska kammioiden täyttövaihe (diastole) häiriintyy. Ajan oloon paksuntunutkaan kammiolihas ei jaksa pumpata korkeaa painetta vastaan. Kammio antaa periksi, laajenee ja supistusvoima heikkenee. Pumppausvajeen vuoksi tärkeiden elinten verenkierto kärsii, mikä johtaa muun muassa aivojen ja munuaisten yleisesti heikentyvään toimintaan. Keuhkojen verentungos pahenee, ja nestettä kertyy turvotuksina muuallekin elimistöön.

nella ja neljänkymmenen vuoden kuluttua yli kahdella kolmesta. Tyypin 2 diabeetikoista lähes 40 prosentilla verenpaine on koholla jo diabeteksen toteamisen aikaan. Puolella heistä verenpaine nousee ennen kuin virtsaan ilmaantuu pieniäkään määriä valkuaista (mikroalbuminuria). Ylipaino on vahvassa yhteydessä kohonneeseen verenpaineeseen. Diabeetikot ja myös ne, joilla on metabolinen oireyhtymä ilman diabetesta, ovat erityisen herkkiä liiallisen suolankäytön aiheuttamalle verenpaineen nousulle.

KOHONNUTTA VERENPAINETTA EI TUNNISTETA Tutkimustuloksiin viitaten kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus mainitsee: ”Vain noin puolet 35–64-vuotiaista suomalaisista, joilla verenpaine kertamittauksessa ylittää arvon 140 tai 90 mmHg, on tietoisia kohonneesta verenpaineestaan, noin puolet tietoisista käyttää verenpainelääkitystä ja vain 25–30 prosentilla heistä verenpaine alittaa arvot 140 ja 90 mmHg.” Syinä huonoon tilanteeseen pidetään suomalaisten yleisesti korkeaa verenpainetasoa, kohonneen verenpaineen vaaratekijöiden puutteellista hallintaa, hoidon suhteellisen myöhäistä aloittamista sekä lääkehoidon tehotonta suuntaamista ja toteutusta. Suolan ja alkoholin käytön rajoit-

tamisella, painonhallinnalla ja riittävällä liikunnalla ajoissa toteutettuina voitaisiin välttää suuri osa verenpainelääkityksen tarpeesta. Elintapa- ja lääkehoidon myöhäinen aloitus johtaa siihen, että verisuoniin on jo kehittynyt muutoksia, jotka ylläpitävät ja pahentavat korkeaa verenpainetta ja vaikeuttavat hoitoa. Lääkehoidossa arkaillaan suotta lääkeyhdistelmiä. Aikaa kuluu vaihdettaessa yhden lääkkeen hoitoa toiseen vastaavan tehoiseen. Usein olisi järkevää aloittaa hoito saman tien kahden eri tavoin vaikuttavan lääkkeen yhdistelmällä, mikä on tutkimusten mukaan tuloksellisempaa ja yhtä hyvin siedettyä kuin yhden lääkkeen käyttö. Saatavilla on useita yhdistelmävalmisteita, joissa kaksi sopivasti toisiaan tehostavaa lääkettä on pakattu samaan tablettiin. Tämä helpottaa hoidon käytännön toteutusta.

VERENPAINEEN TIETÄÄ VAIN MITTAAMALLA Vuosikymmenien valistuksesta huolimatta jotkut edelleen luulevat, ettei verenpaine voi olla koholla, koska mitään oireita ei ole. Joskus korkea verenpaine voi aiheuttaa oireita, kuten päänsärkyä, huimausta ja hengenahdistusta, mitkä sitten helpottuvat hoidon myötä. Näille oireille on kuitenkin monia muitakin syitä. Ennen kaikkea useimmiten huomattavastikaan kohonnut verenpai-

DIABETEKSEN HOIDOSSA VERENPAINE TÄRKEÄ Kohonnut verenpaine on diabeetikoilla tavallinen ongelma. Tyypin 1 diabeteksessa verenpaineen nousu liittyy kiinteästi taudin kestoon ja lisääntyvään valkuaisvirtsaisuuteen. Kymmenen vuoden kuluttua diabeteksen alusta vain viidellä prosentilla tyypin 1 diabeetikoista on kohonnut verenpaine. Kahdenkymmenen vuoden kohdalla sitä on jo joka kolman-

AVH 1/2011

ne ei aiheuta oireita. Jokaisen on siis tiedettävä verenpaineensa. Tilanne voi muuttua vuosien saatossa. Joskus tapaa keski-ikäisen ihmisen, jolla on oman käsityksensä mukaan pikemmin matala verenpaine. Näin ehkä nuoruudessa olikin, mutta seurannan puutteessa paine on päässyt nousemaan ja ehkä jo vaurioittamaan herkkiä elimiä. Ihanteellinen verenpaine on alle 120/80 mmHg. Jotkut erehtyvät pitämään tätä liian matalana, vaikka näin ei yleensä ole. Normaaleina pidetään vielä arvoja alle 130/85 mmHg. Tyydyttävä eli ”korkea normaali” paine on 130–139/85–89 mmHg. Silloin on jo syytä tarkastella verenpaineeseen vaikuttavia elintapoja. Tätä korkeammat arvot toistuvasti mitattuina, siis 140/90 tai korkeampi, katsotaan jo kohonneeksi verenpaineeksi, joka vielä luokitellaan kolmeen vaikeusasteeseen. Hoitopäätöksiin, erityisesti pitkäaikaisen lääkehoidon aloitukseen, vaikuttaa myös arvio valtimotautien kokonais-

AVH 1/2011

riskistä muut vaaratekijät huomioon otettuina. Hoidon yleisenä tavoitteena on verenpaine alle 140/85 mmHg. Diabeetikoilla ja munuaissairailla tavoiteraja on hieman alempi, 130/80, erityistapauksissa vieläkin matalampi. Ikä ei sinänsä vaikuta tavoitteisiin, mutta yli 80-vuotiailla liian voi-

Ihanteellinen verenpaine on alle 120/80 mmHg. makkaan hoidon haittojen riski on suurempi ja tavoitteeksi riittää alle 150/85 mmHg.

HYVÄ HOITO ON YHTEINEN ASIA Kohonnut verenpaine vaurioittaa sekä aivoja että sydäntä. Diabeetikoilla kohonnut verenpaine on tavallinen. Heille korkea verenpaine aiheuttaa samoja haittoja kuin muillekin, mut-

ta lisäksi se suurentaa diabetekseen sinänsä liittyvän munuaissairauden riskiä. Mikko Syvänne toimii ylilääkärinä Sydänliitossa.

Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat valtimoterveyden asialla. Liitot ovat yhdessä määritelleet terveyspoliittiset vaatimuksensa valtimotautien ehkäisemiseksi Suomessa.

Tapani Romppainen

Seppo JJ Sirkka/EAS TPRESS OY

Marja Haapio

Tiina Viljanen

Jorma Huttunen

Tor Jungman

Tunne arvosi, päättäjä

ivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat valtimoterveyden etua ajavat järjestöt Suomessa. Jäsenmäärillä mitattuna ne muodostavat noin 150 tuhannen kansalaisen yhteisön. Viime eduskuntavaaleissa Diabetesliitto ja Sydänliitto vaikuttivat vahvasti terveyden edistämisen politiikkaohjelman syntymiseen. Kevään 2011 vaaleissa Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ajavat johdonmukaista ja pitkäaikaista, yli vaalikausien ulottuvaa kansallista terveyspolitiikkaa, jonka jatkuvuuteen voidaan luottaa vähintään 2010-luvun loppuun asti. Järjestöt haluavat mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, pitkäjänteisen terveyspolitiikan toteuttamiseen ja kansallisiin kehittämishankkeisiin, kuten esim. Kasteohjelman jatkotyöhön.

JOKAINEN PÄÄTTÄJÄ ON TERVEYSPÄÄTTÄJÄ Terveyttä ei edistetä pelkästään sosiaalija terveyssektorilla. Kaikki päättäjät kaikilla päätöksenteon tasoilla vaikuttavat toimillaan kansalaisten terveyteen. Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat yhdessä määritelleet terveyspoliittiset vaatimuksensa valtimotautien ehkäisemiseksi Suomessa.

HYVÄN TERVEYDEN PERUSTA Äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä kouluterveydenhuollossa on oltava riittävät voimavarat ja palveluiden suositusten mukaisia. Koululaisilla

on oikeus suositusten mukaiseen koululounaaseen ja terveelliseen välipalaan. Päivähoidon ja koulun on kannustettava lasta liikkumaan riittävästi. Lasten ympäristöjen, kuten päiväkotien, koulujen, neuvoloiden, tulee olla savuttomia. Alkoholin ja epäterveellisten tuotteiden tarjontaa ja mainontaa tulee rajoittaa. Omasta terveydestä huolehtimisen tulee olla kansalaistaito. Koulutuksen sekä opiskelu- ja työympäristöjen on edistettävä terveyttä kaikilla ammattialoilla. Työttömien ja lyhyitä työsuhteita tekevien riskitekijöiden kartoitus pitää olla tasavertainen työterveyshuollon piirissä olevien kanssa. Eläkeikäisille pitää järjestää asiantuntevia terveystarkastuksia esimerkiksi seniorineuvoloissa. Terveellistä työpaikkaruokailua edistetään tuen ohjaamisella Sydänmerkki-aterian kriteerit täyttävään työpaikkaruokaan. Elintarvikkeisiin kohdistuvilla veroratkaisuilla voidaan kannustaa kuluttajia valitsemaan kotiin parempaa ruokaa, kuten Sydänmerkki-tuotteita.

TERVEYDEN JA SOSIAALISEN TURVALLISUUDEN TASA-ARVO KAIKILLE Säästöjä syntyy, kun pitkäaikaissairauksien hoitokustannusten korvaaminen asetetaan etusijalle tilapäisiin ja satunnaisiin hoitokustannuksiin nähden. Lääkekustannusten ja kunnallisen sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksut tulee yhdistää sekä säätää niille yksi vuosittainen maksukatto. Katkeamaton hoito potilaan ter-

vehtymiseen ja toimintakyvyn palautumiseen asti on kustannustehokasta ja vähentää sairastamisen kustannuksia. Tämän toteutumista haittaa tällä hetkellä rahoittajien - valtion ja kunnan – välinen kustannusvastuun optimointi ja monimutkainen rahoitusjärjestelmä. Rahoitusjärjestelmää yksinkertaistamalla ja valtionohjausta tehostamalla lisätään myös sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden tasa-arvoa.

KANSALAISYHTEISKUNTA TOTEUTUU JÄRJESTÖTOIMINNASSA Ihmisten osallistumista, vaikuttamista ja vastuun ottamista omasta ja läheistensä elämästä kannattaa tiukan talouden aikana vahvistaa suuntaamalla RAY:n pelitoiminnan tuotto kokonaan sosiaalija terveysjärjestöjen toimintaan. Uuden arpajaislain vahvistama peliyhtiöiden, RAY:n, Veikkaus Oy:n ja Fintoto Oy:n, työnjako Suomessa on selkeä niin järjestöjen tukemisen kuin pelituotteiden tarjonnan osalta ja turvaa parhaalla mahdollisella tavalla kansalaistoiminnan jatkuvuuden liikunnan, kulttuurin, nuorisotyön sekä sosiaalija terveysalan järjestöissä. Lisätietoja: Aivoliitto, toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, puh. 040 833 1511 tai WLLQD YLOMDQHQ#DLYROLLWWR ¿ Diabetesliitto, toimitusjohtaja Jorma Huttunen, puh. 0400 723 654 tai MRUPD KXWWXQHQ#GLDEHWHV ¿ Sydänliitto, pääsihteeri Tor Jungman, puh. 040 558 6901 tai WRU MXQJPDQ#V\GDQOLLWWR ¿ AVH 1/2011

RISTO O. ROINE

Nopeus on aivojen pelastus Aivoinfarktin liuotushoito ja sydänpysähdyspotilaan viilennyshoito ovat nykyaikaisia keinoja potilaiden pelastamiseksi. Tarvitaan myös nopeutta sairastuneen saamiseksi ensi- ja akuuttihoitoon. Jokainen minuutti on tärkeä sydämelle ja aivoille.

uomi on ollut osa menestystarinaa ja suorastaan edelläkävijä maailmassa aivojen pelastamiseen tähtäävien hoitomuotojen kehittämisessä sekä sydänpysähdysettä aivoinfarktipotilailla. Onnistunut elvytys tarkoittaa paitsi sydämen toiminnan käynnistymistä myös aivojen toimintakyvyn säilymistä. 1980-luvulla Helsingissä alkanut kliininen tutkimustyö selvitteli hermosoluja hapenpuutteelta suojaavaa lääkehoitoa sekä sydänpysähdyspotilaiden aivovaurion diagnostiikkaa, hoitoa ja ennustearviota, jota koskeva väitöskirja valmistui vuonna 1993.

VIILENNYS TEHOKASTA JA TURVALLISTA Todellinen läpimurto tapahtui kuitenkin vasta vuonna 2002. Tällöin kehon ulkoinen viilennys eli hypotermiahoito osoitettiin eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa tehokkaaksi ja turvalliseksi aivoja suojaavaksi hoitomuodoksi sydänpysähdyksen jälkeen. Nykyisin hypotermia kuuluu sydänpysähdyspotilaan hoitoon kaikkialla maailmassa. Suomessa suurin osa sairaalan ulkopuolella sydänpysähdyksen saaneista potilaista on jo pitkään viilennetty. Pelkästään hypotermiahoidon ansiosta pelastuu tutkimusten mukaan joka kuudes potilas ja vielä useampi hyötyy hoidosta. Hypotermiahoitoa kehitetään entistä vaikuttavammaksi hoidoksi Turun yliopistossa sydänpysähdyspotilailla. Laaja eurooppalainen tutkimus aloitetaan myös aivoinfarktipotilailla.

AVH 1/2011

LIUOTUSHOITO ALOITETTAVA NOPEASTI Keskimäärin 38 suomalaista sairastuu joka päivä aivoinfarktiin. Aivoinfarktin liuotushoito on tutkimusten mukaan ainoa parantava hoito edellyttäen, että hoito toteutetaan nopeasti. Suomi ja erityisesti Helsingin yliopistollinen keskussairaala on ollut kärjessä tämän hoitomuodon kehittämisessä. Hoidon tulokset on kerätty kansainväliseen rekisteriin, jossa on jo noin 45 000 potilasta koko maailmasta. Hoidon aikaikkuna on satunnaistetun tutkimuksen ja rekisteritutkimuksen perusteella tällä hetkellä 4,5 tuntia oireiden alusta. Tulos on sitä parempi, mitä aikaisemmin hoito toteutuu. 1,5 tunnin kuluessa oireiden

alusta joka toinen potilas soveltuu liuotushoitoon ja joka toinen heistä hyötyy siitä. Parhaassa tapauksessa seurauksena voi olla vaikkapa nuoren potilaan täydellinen toipuminen elinikäisen laitoshoidon sijasta. Edellytyksenä on viiveetön hoitoketju, joka alkaa soitosta hätänumeroon. Aivoinfarktin liuotushoito on käytössä myös Turun yliopistollisessa keskussairaalassa, ainoana hoitopisteenä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Aivoinfarktin ensihoitoa ja akuuttihoitoa kehittämällä Turussa on muutamassa vuodessa saavutettu sama liuotushoitopotilaiden määrä väestöpohjaan suhteutettuna ja lähes yhtä lyhyet hoitoviiveet kuin Helsingissä, jossa hoidon organisaatio ja tulokset on maailman kärkitasoa.

HOITOMUOTOJA KEHITETÄÄN Liuotushoitoa kehitetään edelleen erityisesti niiden potilaiden osalta, joille laskimonsisäinen lääkkeellä 4,5 tunnin kuluessa aivoinfarktin oireiden alusta toteutettava liuotus ei sovellu tai siitä ei ole apua. Kyseeseen tulee tarkempaan aivojen kuvantamiseen perustuva potilasvalinta niiden potilaiden löytämiseksi, joilla valtimotukosalueella on vielä pelastettavissa olevaa aivokudosta. Lisäksi valtimonsisäiset hoitomuodot ovat yleistymässä samaan tapaan kuin tapahtui sydäninfarktipotilaiden hoidossa viime vuosituhannen puolella. Hypotermiahoito on ainoa tehokkaaksi osoitettu aivoja suojaava eli neuroprotektiivinen hoito. Millään lääkehoidolla ole saavutettu vastaavia tuloksia. Aivoinfarktin liuotushoito on vastaavasti ainoa tehokas lääke akuutissa aivoinfarktissa. Aivoinfarktipotilaan ennuste paranee myös erikoistuneessa valvontayksikössä (aivoverenkiertohäiriöyksikkö eli AVH-yksikkö), jollainen löytyy nyt jokaisesta keskussairaalasta.

SOITA 112

Susanna Roine

Vaikka hoitotulokset ovat parantuneet, kiire ei ole vähentynyt: jokainen minuutti huonontaa toipumismahdollisuuksia. Vain välitön soitto hätänumeroon 112 sekä ensihoidon ja akuuttihoidon nopeus mahdollistavat toipumisen sydänpysähdyksestä tai aivoinfarktista.

LKT, dosentti Risto O. Roine nimitettiin Turun yliopiston neurologian professoriksi 1.7.2010 alkaen. Kirjoitus perustuu hänen professoriluentoonsa 15.12.2010.

AVH 1/2011

MARJAANA TIAINEN, ERJA POUTIAINEN JA RISTO O. ROINE

Sydämenpysähdys – aivojen hätätilanne Sydämen pysähtyessä pysähtyy myös koko aivojen verenkierto. Potilas on saatava mahdollisimman nopeasti sairaalaan, jossa yhtenä ensi- ja tehohoidon muotona on viilennyshoito.

ydämenpysähdys on henkeä uhkaava hätätilanne, joka tulisi tunnistaa nopeasti. Välitön soitto hätäkeskukseen numeroon 112 takaa, että paikalle saadaan nopeasti tehokasta apua. Maallikon aloittama elvytys parantaa potilaan selviytymisen mahdollisuutta. Suomessa sairaalan ulkopuolisten äkillisten sydämenpysähdysten vuosittainen ilmaantuvuus on noin 80 tapausta 100 000 asukasta kohden.

AIHEUTTAJANA SYDÄNINFARKTI TAI RYTMIHÄIRIÖ Tavallisin sydämenpysähdyksen aiheuttaja on akuutti sydäninfarkti. Myös äkillinen rytmihäiriö ilman sepelvaltimotautia voi olla sydämen pumppaustoiminnan pysäyttävä tekijä. Tyypillinen potilas on hieman alle 60-vuotias mies, jolla on jo tiedossa tai jolla myöhemmin todetaan sepelvaltimotauti. Mikäli sydän saadaan käynnistymään, on ennusteen kannalta määräävin tekijä sydämenpysähdykseen liittyvä aivovaurio.

AVH 1/2011

Sydämenpysähdyspotilaista 17– 49 % selviytyy elossa sairaalaan ja sairaalasta selviytyy elossa 2–33 %. Ennuste on paras kammiovärinästä elvytetyillä potilailla, joista 13–50 % pääsee elossa pois sairaalasta.

KIIRE SAIRAALAAN Tärkeimmät selviytymistä ennustavat tekijät ovat elvytyksen aloitukseen ja sydämen toiminnan käynnistymiseen kuluvat ajat, sydämen alkurytmi ja sydämenpysähdyksen syy. Alueelliset erot selviytymisessä ovat suuret. Tämä liittyy paljolti ensihoitojärjestelmän eroihin: esimerkiksi harvaan asutetuilla alueilla ambulanssin saapuminen kestää. Sydämen pysähtyessä pysähtyy myös koko aivojen verenkierto. Verenkierron loputtua hermosolujen happi- ja sokerivarastot kuluvat loppuun nopeasti. Tämä johtaa biokemiallisiin reaktioihin, joiden seurauksena hermosolujen itsesäätely häiriytyy ja solukalvot vaurioituvat. Osa vauriota aiheuttavista reaktioista jatkuu verenkierron palautumisen jälkeisessä vaiheessa, jolloin aivoverenkierron säätely ei vielä toimi normaalisti. Pahimmillaan aivovaurio on niin vaikea-asteinen, että potilas menehtyy koskaan tajuihinsa palaamatta.

VIILENNYSHOITO SUOJAA AIVOJA Hypotermian eli alilämpöisyyden tiedetään ehkäisevän hapenpuutteesta johtuvaa aivovauriota usealla eri vaikutusmekanismilla. Viilennyshoidon teho sydämenpysähdykseen liittyvän aivovaurion lievittämisessä osoitettiin 2000-luvun alussa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa Suomikin oli mukana. Sittemmin viilennyshoito on nopeasti koko Suomessa muodostunut käyväksi hoidoksi kammiovärinästä sairaalan ulkopuolella elvytetyillä tajuttomilla aikuisilla potilailla. Hypotermiahoidon ansiosta jopa 60 % sairaalaan asti selvinneistä kammiovärinästä elvytetyistä potilaista toipuu hyvin. Viilennys aloitetaan nykyään jo ensihoidossa sydämen käynnistymisen jälkeen ja sitä jatketaan sairaalassa teho-osastolla erityisellä tähän tarkoitukseen kehitetyllä laitteella. Viilennyshoidon aikana kehon lämpötila lasketaan vuorokaudeksi 33 asteeseen. Tänä aikana potilas pidetään nukutettuna. Hitaan lämmityksen jälkeen lopetetaan nukutuslääkkeiden antaminen ja odotetaan potilaan tajunnan palautumista. Tehohoidossa keskeistä on aivojen hoitamisen lisäksi elintoimintojen vakauttaminen sekä sydämenpysähdykseen johtaneen syyn tunnistaminen ja hoito.

Mediheli 02:n arkisto

Sydämenpysähdys on henkeä uhkaava hätätilanne. Välitön soitto numeroon 112 takaa, että paikalle saadaan nopeasti tehokasta apua.

MUISTIHÄIRIÖITÄ JA MUITA MUUTOKSIA Tehohoidon jälkeen potilaat siirtyvät yleensä sydänsairauksien vuodeosastolle. Jo ensimmäisen hoitojakson aikana pyritään tekemään kattavat sydäntutkimukset ja hoitamaan esimerkiksi pallolaajennuksella ahtautuneet sepelvaltimot. Osalle potilaista asennetaan rytmihäiriötahdistin, mikäli uusiutuvan henkeä uhkaava rytmihäiriön riski arvioidaan merkittäväksi. Lähes kaikille potilaille jää käyttöön myös pysyvä sydänlääkitys. Elvytetyillä potilailla esiintyy heräämisen jälkeen motorista levottomuutta, raajojen holtittomuutta ja sekavuutta. Motoriset oireet korjautuvat useimmiten itsestään muutamassa viikossa. Elvytyksen jälkeisinä viikkoina lähes kaikilla esiintyy eriasteisia kognitiivisia eli tiedollisia muutoksia, jotka lievenevät sairastumista seuraavien

kuukausien kuluessa. Kuitenkin tutkimusten mukaan 40–60 %:lla potilaista esiintyy vielä kolmen kuukauden kuluttua sairastumisesta vähintään kohtalaisia kognitiivisia muutoksia. Näistä suurin osa voidaan havaita vielä vuoden kuluttua sairastumisesta. Sydämenpysähdyksen jälkitilaan liittyvät kognitiiviset muutokset esiintyvät tavallisimmin muistin, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen alueilla. Lievät ja keskivaikeat muistihäiriöt ilmenevät arkitilanteissa asioiden unohteluna ja esimerkiksi työtilanteissa uusien asioiden omaksumisen kankeutena ja muistettavien asioiden sekoittumisena. Vaikea-asteisimmissa muistihäiriöissä potilas ei kykene painamaan mieleensä uutta tietoa ja sairastumisen jälkeen koetut tapahtumat unohtuvat. Lievät toiminnanohjauksen vaikeudet näkyvät arkitilanteissa tavallisimmin toimintojen kesken jättä-

misenä ja esimerkiksi työtehtävien hoitamisen kankeutena ja virhesuorituksina. Vaikea-asteinen toiminnanohjauksen häiriö ilmenee keskittymisvaikeuksina, impulsiivisuutena tai passiivisuutena ja toiminnan aloittamisen vaikeutena. Lievät kognitiiviset vaikeudet eivät useinkaan oleellisesti heikennä itsearvioitua elämänlaatua tai selviytymistä kotona; sen sijaan ne voivat olla esteenä työhön paluulle. Vaikeaasteinen neuropsykologinen oirekuva heikentää yleensä ratkaisevasti potilaan itsenäistä selviytymistä.

OMAISILLE RASKAS HOITOJAKSO Omaisille koko hoitojakso on usein hyvin raskas. Omainen on saattanut nähdä elottomuuden alun ja elvytyksen, osa on elvyttänyt läheistään. Tehohoitojakson aikana vallitsee epätietoisuus läheisen selviytymisestä

AVH 1/2011

ja mahdollisen aivovaurion asteesta. Heräämisen jälkeinen sekavuusvaihe voi olla järkyttävä, ellei siitä ole etukäteen kerrottu. Kotiutumisvaiheessa omaiset ovat yleensä huolissaan sydämenpysähdyksen uusiutumisriskistä. Sydämenpysähdyksen läpikäyneet henkilöt eivät itse muista tapahtumasta mitään: tilaan liittyy aina muistiaukko. Elvytystä edeltävät tapahtumat ovat voineet pyyhkiytyä pois muistista jopa usean viikon ajalta. Toisaalta muistikuvia ei ole teho-osastolta, ei aina vuodeosastoltakaan. Osan potilaista onkin alkuun vaikea ymmärtää saaneensa vakavan sairaskohtauksen.

KOTIIN – TAI HOIVAKOTIIN Valtaosa sydänpysähdyksestä selvinneistä palaa takaisin normaaliin

AVH 1/2011

elämäänsä ja kykenee asumaan kotonaan. Ulkopuolisen avun tarve on yleensä vähäistä. Noin joka kymmenes saa kuitenkin sydänpysähdyksen seurauksena niin merkittävän aivovaurion, että itsenäinen kotiasuminen ei enää onnistu. Tuolloin hoivakoti on paras ratkaisu. Neurologiset paikallisoireet ovat harvinaisia, mutta toisinaan esiintyy liikehäiriöitä tai epilepsiaa. Näiden oireita voidaan lääkityksellä merkittävästi lievittää. Sydämenpysähdyksestä menestyksekkäästi elvytetyistä, sairaalasta kotiutuneista henkilöistä vuoden kuluttua elossa on 85 %, viiden vuoden kuluttua 40–65 % ja kymmenen vuoden kuluttua vielä 25–45 %. Tutkimuksissa on havaittu, että kertaalleen saavutettu hyvä toipumistulos myös säilyy, jopa yli 20 vuo-

den ajan. Sydämenpysähdyksestä selvinneiden terveyteen liittyvä elämänlaatu on tutkimuksissa ollut vastaava kuin samanikäisten sepelvaltimotautia sairastavien henkilöiden elämänlaatu. Hoito on siis erittäin kannattavaa. LT Marjaana Tiainen toimii erikoislääkärinä HYKSin Neurologian klinikalla, FT, neuropsykologi Erja Poutiainen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa ja neurologian professori Risto O. Roine TYKSin Neurologian klinikan vastaavana ylilääkärinä.

Eteisvärinä, sydämen rytmihäiriö, lisää aivoinfarktiriskiä. Varfariinia käytetään ehkäisemään hyytymiä. Nykyisin on tarjolla muitakin vaihtoehtoisia verenohennuslääkkeitä.

teisvärinä eli ﬂimmeri on tavallinen sydämen rytmihäiriö, jota osa potilaista sairastaa tietämättään. Noin yksi kuudesta aivoinfarktista johtuu eteisvärinästä. Sen osuus aivoinfarktin aiheuttajana on suurin korkeimmissa ikäryhmissä, joissa myös eteisvärinä on tavallisin. Nuorilla se on harvinaisempi. Esimerkiksi 50-vuotiaiden aivoinfarkteista vain prosentti liittyy eteisvärinään. Eteisvärinässä normaali eteissupistus puuttuu, mikä voi huonontaa sydämen pumpputoimintaa noin viidenneksellä. Tämä voi johtaa sydämen vajaatoiminnan kehittymiseen, erityisesti jos siihen liittyvä syke on liian nopea. Eteisvärinään liittyy merkittävästi suurentunut aivoinfarktiriski, jonka suuruus riippuu oleellisesti muista riskitekijöistä. Eteisvärinään liittyvät aivoinfarktit ovat keskimääräistä vaikeampia, ja niiden uusiutumisriski on myös suuri. Eteisvärinäpotilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu veritulpan estohoito, jossa varfariini eli Marevan® on tähän saakka ollut peruslääke.

AIVOINFARKTIN RISKITEKIJÄT ETEISVÄRINÄSSÄ Aivoinfarktiriskin kannalta ei näytä olevan merkitystä sillä, onko eteisvärinä jatkuva vai kohtauksellinen, oireinen vai oireeton. Riski on aina yhtä suuri ja riippuu ensisijaisesti potilaan muista riskitekijöistä. Kohtauksellinen eteisvärinä on tosin sa-

Toisaalta selittämättömäksi jääneenkin aivoinfarktin takaa paljastuu myöhemmin joka viidennellä potilaalla oireeton eteisvärinätaipumus.

RISTO O. ROINE JA JUHANI AIRAKSINEN

Uusia lääkkeitä eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin estoon

RYTMINSIIRTO TAI VERENOHENNUSHOITO

lakavalampi, koska se voi olla vaikea diagnosoida, eivätkä kaikki potilaat tunne rytmin muutosta. Aivoinfarktin riski on eteisvärinäpotilailla keskimäärin 5 % vuodessa, mutta muista riskitekijöistä riippuen se vaihtelee 1–18 %:n välillä. Merkittävimmät aivoinfarktille altistavat tekijät eteisvärinässä ovat reumaattinen mitraaliläpän ahtauma, aikaisempi TIA (ohimenevä aivoverenkiertohäiriö) tai aikaisempi aivoverenkiertohäiriö, korkea ikä, kohonnut verenpaine, diabetes ja sydämen vajaatoiminta. Potilaan yksilöllisen riskin arvioinnissa käytetään apuna riskipisteitä. Jos riskipisteitä ei ole lainkaan, ei verenohennushoito ole yleensä tarpeellinen ja asetyylisalisyylihapon eli aspiriinin käytönkin perusteet ovat vähäiset. Usein toistuva, pitkäkestoinen eteisvärinä voi olla jopa vaarallisempi kuin pysyvä eteisvärinä. Kohtauksen aikana eteiseen muodostunut hyytymä kulkeutuu helpommin verenkiertoon eteisen supistelun palautuessa normaaliksi. Vähintään joka neljännessä aivoinfarktitapauksessa potilaalla ei ole aikaisemmin todettu eteisvärinää.

Kun eteisvärinä alkaa, aivoveritulpan riski lisääntyy nopeasti rytmihäiriön pitkittyessä. Mikäli eteisvärinän kesto on epäselvä tai yli kaksi vuorokautta, on rytminsiirtoa lykättävä ja aloitettava verenohennushoito. Ruokatorven kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella eli kaikukardiograﬁalla (UKG) voidaan sulkea pois sydämen sisäiset trombit eli veritulpat silloin, kun kiireellinen rytminsiirto katsotaan aiheelliseksi esimerkiksi oireiden tai kovin nopean sykkeen takia. Myös tämän toimenpiteen jälkeen tarvitaan verenohennushoitoa ainakin kuukauden ajan. Valtaosa eteisvärinän aiheuttamista aivoinfarkteista johtuu sydämen vasemman eteisen korvakkeeseen syntyneistä hyytymistä. Eteiskorvakkeen katetrisulku on lupaava, mutta teknisesti vaativa hoitovaihtoehto silloin, kun vakavat verenvuodot estävät verenohennushoidon ja aivoinfarktin vaara arvioidaan suureksi. Suomessa eteiskorvakkeen sulkutoimenpiteitä tehdään toistaiseksi ainoastaan Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS). Varfariini eli Marevan ® on tähän saakka ollut eteisvärinän tromboembolisten komplikaatioiden eston kulmakivi. Se on selvästi aspiriinia tehokkaampi eteisvärinäpotilaan ai-

AVH 1/2011

voinfarktin estossa. Hoitovaihtoehdoista päättäminen edellyttää myös verenvuotoriskin arviointia. Tärkeimpiä vuotovaaraa lisääviä tekijöitä ovat aiempi verenvuoto, verenvuototaipumus, munuaisten tai maksan vajaatoiminta, lääkkeiden tai alkoholi väärinkäyttö sekä huonosti toteutuva ja hoitotasolla pysyvä varfariinihoito. Jos aivoinfarktiriski on pieni, voi verenvuotoriski olla suurempi kuin lääkehoidosta odotettavissa oleva hyöty.

UUDET LÄÄKEVAIHTOEHDOT Varfariinihoitoon liittyy kuitenkin monia ongelmia ja osalla potilaista hoito joudutaan keskeyttämään huonon hoitomyöntyvyyden tai verenvuotokomplikaatioiden takia. Hoito edellyttää INR-arvojen seurantaa muutaman viikon välein. Suosituksen mukaisella hoitoalueella pysytään keskimäärin vain puolet hoitoajasta. Hoitoalueelta poikkeaminen altistaa potilaan joko aivoinfarktille tai verenvuodolle. Ei siis ole ihme, että varfariinille on pitkään pyritty kehittämään turvallisempaa ja helpompikäyttöistä korvaajaa. Dabigatraani on tablettimuotoinen trombiinin estäjä, joka on hiljattain osoittautunut varfariinia tehokkaammaksi eteisvärinään liittyvien veritulppien ehkäisyssä lisäämättä verenvuotoriskiä. Lääke on jo USA:ssa hyväksytty eteisvärinäpotilaiden käyttöön. Myös rivaroksabaanilla on todettu samankaltainen tulos. Rivaroksabaani on hyytymistekijä Xa:n estäjä. Se muistuttaa vaikutusmekanismiltaan ihon alle pistettäviä hepariinivalmisteita. Kehitysvaiheessa on muutamia muitakin tähän ryhmään kuuluvia lääkkeitä, erityisesti apixabaani ja edoxabaani. Vielä ei tiedetä, mitä merkitystä erilaisilla vaikutusmekanismeilla on hoidon tehon kannalta. Uudet verenohennuslääkkeet eivät edellytä laboratoriokokeita vaikutuksen seuraamiseksi, eivätkä ruoka-aineet vaikuta hoitovasteeseen. Toisaalta vain varfariinille on olemassa tehokas vastavaikuttaja, jota voidaan käyttää hätätilanteessa vakavan verenvuodon, leikkauksen tai vamman yhteydessä. Varfariinia käyttävät potilaat ovat perinteisesti olleet tarkassa seurannassa juuri säännöllisten laboratoriokokeiden vuoksi. Niiden poisjääminen ei tietenkään tarkoita, etteikö hyvää ja luottamuksellista potilas-lääkärisuhdetta edelleen tarvittaisi. Virallisen käyttöaiheen määrittely ja KELAn lääkekorvattavuus tulevat varmasti vaikuttamaan siihen, kuinka nopeasti ja missä laajuudessa uudet suun kautta otettavat verenohennuslääkkeet tulevat korvaamaan varfariinia eteisvärinäpotilaiden hoidossa. Risto O. Roine toimii neurologian professorina ja ylilääkärinä TYKS Neurologian klinikalla ja Juhani Airaksinen kardiologian professorina ja ylilääkärinä TYKS Sisätautien klinikalla.

AVH 1/2011

JAY J3 - SELKÄSI ON HYVISSÄ KÄSISSÄ UUTUUS Helppo säätää, kiinnittää ja irrottaa Jay J3 selkäosan irrottaminen on nopeaa ja helppoa, se vie vain muutaman sekunnin. Monipuolisten säätöominaisuuksien ansiosta Easy 160i sopeutuu käyttäjänsä vaatimuksiin aina uudelleen. Yksinkertainen rakenne, helppo käsiteltävyys ja kestävät materiaalit sekä silmiähivelevä ulkonäkö tekevät Easy 160i:n säädettävien pyörätuolien ykkösvalinnaksi. JAY:n istuintyynyt ja selkäosat ovat korkeatasoisia, pyörätuoleissa käytettäviä, istuma-asentoa parantavia tuotteita. JAY tarjoaa lukemattoman määrän tyynyihin liitettäviä tukiratkaisuja ja muuntelumahdollisuuksia. PT-keskus Oy, Koivuhaantie 2-4, 01510 Vantaa, Puh 0207 912 740 fax 0207 912 759

www.ptkeskus.ﬁ AVH 1/2011

Aikuisten ja lasten tuet ja ortoosit yksilöllisesti tarpeittesi mukaan Palveleva apuvälineliike Puutarhakatu 17, 20100 Turku Puh. 020 761 9030, Fax 020 761 9031 Itsenäisyydenkatu 35, 28100 Pori puh. 020 761 9036 www.turuntukikohta.fi 18

AVH 1/2011

AVH-tutkijoille tiedepalkinto

2CNMKVVWLC

Timo Löfgren

Professori Markku Kaste ja osastonylilääkäri, professori Perttu Lindsberg sekä osastonylilääkäri, dosentti Turgut Tatlisumak Helsingin yliopistosta ja HYKS:n neurologian klinikasta on palkittu pohjoismaisella SalusAnsvar-tiedepalkinnolla.

Osastonylilääkäri, dosentti Turgut Tatlisumak (vas.), professori Markku Kaste ja osastonylilääkäri, professori Perttu Lindsberg Helsingin yliopistosta ja HYKS:n neurologian klinikasta ovat saaneet huomattavan tiedepalkinnon.

alkinto myönnettiin tunnustuksena siitä merkittävästä työstä, jota kolmikko on tehnyt aivoverenkiertohäiriöiden tutkimuksessa ja AVH-potilaiden hoidon kehittämisessä. Yksi tärkeimmistä aivoverenkiertohäiriöiden kansainvälissä tutkimuksissa saavutetuista läpimurroista on liuotushoidon tehon ja turvallisuuden osoitus aivoinfarktipotilaiden hoidossa. Professori Markku Kaste oli näiden tutkimusten suunnittelija, Suomen vastaava tutkija ja tutkimusten johtoryhmien jäsen. Kaste ryhmineen toi liuotushoidon osaksi Suomen normaalia hoitokäytäntöä niin, että tänä päivänä sen saa Suomessa useampi potilas miljoona asukasta kohden kuin missään muussa maassa. Professori Kaste johti HYKS:ssä myös tutkimusta, jossa verrattiin aivohalvauspotilaiden hoitoa aivohalvausyksikössä (AVH-yksikkö) tavanomaiseen hoitoon. Tutkimus

osoitti hoidon parantavan ratkaisevasti potilaiden toipumista. AVH-yksikköhoito on tämän jälkeen otettu käyttöön myös muissa Suomen yliopisto- ja keskussairaaloissa. Vuonna 2007 tehty Euroopan kattava tutkimus osoitti, että vain Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Luxemburgissa potilaan pääsy AVH-yksikköön on kansainvälisten suositusten mukaista. Professori Perttu Lindsberg perusti tutkijaryhmänsä kanssa aivopankin yhteistyössä Meilahden kampuksen perustutkijoiden kanssa. Tämä translationaalinen tutkimuslinja mahdollisti ainutlaatuisten alkuperäishavaintojen teon siitä, miten ja millä mekanismeilla vaurio laajenee aivoinfarktissa. Tutkimus johti avauksiin uusien lääkkeiden kehityksessä, joka tähtää vaurion laajenemisen estoon. Toimiessaan Meilahden sairaalan neurologisen päivystyspoliklinikan osastonylilääkärinä professori Lindsberg rakensi liuotushoidon hoitoketjun, jonka ansiosta hoidon saa Meilahden sairaalassa nopeammin ja useammin kuin missään muualla maailmassa. Dosentti Turgut Tatlisumak on yksi magneettikuvauksen uranuurtajia. Hän tutkijaryhmineen osoitti, että aivoinfarktin ensimmäiset muutokset näkyvät magneettikuvassa jo kahden minuutin kuluttua aivovaltimon tukkeutumisesta. Tämä on tehnyt mahdolliseksi uusien lääkehoitojen tehon arvioimisen mukaan lukien uudet liuotushoitolääkkeet. Dosentti Tatlisumak tutkijaryhmineen perusti maailman suurimman nuorten aivoinfarktiaineiston, joka on tuonut monipuolista uutta tietoa aiheesta. Tatlisumak on myös valtakunnallisen Telestroke-verkoston johtaja: Telestroke-järjestelmän videoyhteyksien ansiosta Suomessa liuotushoitoa voidaan antaa monessa pienessä sairaalassa HYKS:n neurologin konsultaation avulla. Tutkijat vastaanottivat palkinnon joulukuussa Göteborgissa. SalusAnsvar-säätiön lahjoittama palkinto on suuruudeltaan miljoona Ruotsin kruunua. Palkinnon tarkoituksena on edistää ihmisen työ- ja toimintakykyä pitkäaikaisesti heikentävien sairauksien tutkimusta. Lähde: Helsingin yliopiston viestintä.

AVH 1/2011

HELI VEHKALA

Apuväline isolla A:lla Apuvälineen hankinnan tulisi olla joustavaa ja asiallista yhteistyötä asiakkaan, omaisten ja terveydenhuollon eri ammattilaisten kesken. Nekti-projektissa kuntoutuja, apuvälineteknikko ja fysioterapeutti etsivät parhaiten soveltuvan apuvälineen. omaisten ja terveydenhuollon eri ammattilaisten kesken eri kokoonpanoissa. – Aina ei tarvita paikalle ”koko kaartia”, mutta tilanteen vaatimalla asiantuntijaryhmällä ja riittävillä kirjallisilla dokumenteilla apuvälinehankintaprosessi etenee joustavasti. Tällöin kaikki tietävät, mihin apuvälineratkaisulla pyritään ja sitoutuvat osaltaan siihen, täsmentää Veli-Matti.

Heli Vehkala

VAIHTOEHTOJA JA VALINTOJA

Apuvälineteknikko Veli-Matti Roivanen ja fysioterapeutti Hanne Lahtipelto ovat yhteistyössä löytäneet myös uusia apuvälineratkaisuja AVH-kuntoutujien arjen avuksi.

uomen aivotutkimusja kuntoutuskeskus Neuronin Nektikuntoutusmallin perusajatuksena on kuntoutuksen toteuttaminen pienryhmissä uusia teknologisia kuntoutusvälineitä hyödyntäen. Toimintamallia on toteutettu syksystä 2009 alkaen.

APUVÄLINETEKNIKKO KUNTOUTUSJAKSOLLA Nekti-kuntoutukseen osallistujilta saadut palautteet ovat olleet erittäin rohkaisevia. Kuntoutujat ovat kiitelleet vertaistuen saamista, monipuolista kuntoutusvälineistöä ja runsasta kuntoutukseen käytettävää aikaa. He ovat olleet tyytyväisiä apuvälineteknikon rooliin ja osallistumiseen jo kuntoutusjakson aikana.

AVH 1/2011

Respecta Oy:n apuvälineteknikko Veli-Matti Roivasella on takanaan pitkä kokemus apuvälinehankintaprosesseista. Roivanen on ollut Nekti-projektissa avainhenkilönä kuntoutujan, kuntoutuslaitoksen ja apuvälineitä valmistavan yrityksen yhteistyön kehittämisessä. Tarve yhteistyön tiivistämiselle on selvä. – Valitettavan usein apuvälinehankintaprosessit tapahtuvat irrallisena osa-alueena kuntoutujan ja apuvälineteknikon välillä. Tällöin kuntoutujan elämäntilanteen kokonaiskuvan selvittäminen on työläämpää. Myös saavutettava tulos saattaa jäädä odotettua heikommaksi, kuvailee Veli-Matti. Veli-Matti Roivasen mukaan apuvälineen hankinnan tulisi olla joustavaa ja asiallista yhteistyötä asiakkaan,

Apuvälineen käyttöön liittyvät merkitykset, arkiolosuhteet ja sairauden tuomat rajoitteet ovat haasteita, jotka huomioidaan apuvälinehankintaprosessissa. Koska asiaan vaikuttavia tekijöitä on paljon, on valittava mihin ominaisuuksiin keskitytään, useimmiten jonkin toisen ominaisuuden kustannuksella. – Toisin sanoen samalle kuntoutujalle voi olla monta väärää ja monta oikeaa vaihtoehtoa, selvittää Roivanen. Myös apuvälineen merkitykset kuntoutujalle itselleen vaihtelevat usein paljon. Toiselle apuväline voi olla toiminnan hienosäätöä tai ennaltaehkäisevä toimenpide, kun taas toiselle apuväline voi olla toimintakyvyn säilyttämisen kannalta välttämätön ratkaisu. – Useimmiten tilanne on jostain tältä väliltä. Tuohon tarpeeseen pyritään vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla, Veli-Matti sanoo.

UUSINTA TIETOA APUVÄLINEISTÄ Fysioterapeutti Hanne Lahtipelto on toiminut Nekti-projektissa Veli-Matin

Heli Vehkala

Fysioterapeutti Hanne Lahtipelto ja apuvälineteknikko Veli-Matti Roivanen tekevät kuntoutujalle alaraajatuentaarviota.

työparina. Hänen mukaansa apuvälinetarvearviointi yhteistyössä VeliMatin kanssa on ollut mielenkiintoista ja opettavaista. – Samalla se on laajentanut omaa apuvälinetietoutta erityisesti alaraajatuennan osalta. Teknisten ominaisuuksien lisäksi apuvälineteknikko on antanut uusinta tietoa vasta markkinoille tulevista kehittyneimmistä apuvälineratkaisuista. Yhteistyö on helpottanut tai vahvistanut oman päätöksen tekemistä valittaessa markkinoilla olevista monista eri apuvälinevaihtoehdoista kuntoutujalle sopivinta. – Yhteistyö on ohjannut myös tekemään rohkeammin ratkaisuja yksilöllisesti valmistettuihin tuentavaihtoehtoihin, kiittelee Hanne. Kuntoutujien käytössä olevien apuvälineiden tarkoituksenmukaisuuden tai uusien apuvälineiden arviointi on helpottunut. Kuntoutuja on tarvittaessa saanut jo kuntoutusjaksolla ollessaan kokeiltavaksi suunnitellut valmistuet. – Vuoropuhelua on voitu käydä yhdessä kuntoutujien kanssa käyttökokemuksista, kehittämistarpeista ja ideoista, kuvailee Hanne. Nekti-kuntoutusmallissa fysioterapeutti ja apuvälineteknikko yhdessä arvioivat ja videoivat jokaisen kun-

toutujan kävelyä kuuden minuutin kävelytestin aikana kuntoutusjakson alussa ja lopussa. Tämä on osoittautunut erittäin hyväksi arviointiväyläksi myös liikkumisen apuvälinetarvetta kartoitettaessa. – Päällekkäisiä tukiratkaisuja on voitu karsia ja tarvittaessa tuentaa joko keventää tai lisätä. Apuvälinemateriaalien hinta-laatusuhteiden vertailun helpottuminen on myös yksi suuri yhteistyön etu. Hannele Lahtipellon mukaan myös pukemista helpottavien ratkaisuiden löytäminen yhdessä muiden käytännön vinkkien kanssa on ollut konkreettinen hyöty kuntoutujalle. Apuväline isolla A:lla. Mitä se sitten tarkoittaisikaan? Asiakaslähtöisyys, Avuntarve, Arki, Asianmukaisuus. Siinäpä tärkeitä avainsanoja apuvälinehankintaprosessiin Nektiprojektissa. Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti Heli Vehkala työskentelee Suomen aivotutkimusja kuntoutuskeskus Neuronissa EAKR- ja TEKES-hankkeiden projektipäällikkönä.

Suomen aivotutkimusja kuntoutuskeskus Neuronin NEKTI-projektissa kehitetään neurologisen kuntoutuksen malli, jossa hyödynnetään uusinta tekniikkaa ja harjoitellaan pienryhmissä yhteensä kolme tuntia päivässä.

AVH 1/2011

MAARIT HUOVINEN Marja Haapio

NV-puheenjohtajuus siirtyi Epilepsialiitolle

Keskustelu Neurologisten vammaisjärjestöjen järjestövoiman tehostamisesta saa toiminnanjohtajat Sari Tervosen (vas.) ja Tiina Viljasen syttymään. Naisenergialla on ihmeellinen vaikutus: mennyt ja tuleva kohtaavat – ja pian ilmassa on joukko entistäkin kiinnostavampia yhteistyökuvioita.

Aivoliiton toiminnanjohtajan Tiina Viljasen ja Epilepsialiiton toiminnanjohtajan Sari Tervosen tavatessa alkaa ajatusten ilotulitus. Neurologisten vammaisjärjestöjen vanha ja uusi puheenjohtaja keskustelevat NV-yhteistyöstä: yksilöstä ja joukkovoimasta, yksittäisestä järjestöstä ja järjestövoimasta sekä siitä miten näkymättömästä tehdään näkyvää.

olemmat toiminnanjohtajat korostavat, että jokainen meistä on tärkeä. Toiminta oman itsensä ja läheisen hyväksi on merkityksellistä ja säteilee ympäristöön iloa ja hyvää elämää. Kun 14 neurologista järjestöä ADHD-liitosta Suomen Tourette-yhdistykseen kokoaa voimansa, tuloksista hyötyvät kaikki.

Millaista työtä neurologisten vammaisjärjestöjen verkostossa tehdään? Kysymykseen vastaa Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, joka on NV-puheenjohtajana ollut vetovastuussa viimeisen kaksivuotiskauden (2009 ja 2010). – Me autamme kaikkia neurologi-

sia järjestöjä saamaan äänensä kuuluville. Meillä kaikilla on keskenämme runsaasti yhteistä ja me haluamme tuoda omat asiamme näkyville. Vaikka puheenjohtajuus vaihtuu, toiminta jatkuu ja kaikki 14 järjestöä ovat omalla panoksellaan mukana tässä työssä.

Yhdessä enemmän eli miten tehdään näkymättömästä näkyvää. 22

AVH 1/2011

Millaisia asioita nousee esille menneestä kaksivuotiskaudesta, Tiina Viljanen? – Olen kokenut haasteellisena koko jakson. Olemme tehneet monia asioita yhdessä jo yli 30 vuotta, joten järjestöillä on hieno yhteinen historia. Tärkeintä kulloinkin on pysyä aktiivisena ajassa ja ottaa pohdittavaksi juuri silloin esille nousevia asioita. Viime aikoina olemme joutuneet miettimään muun muassa rahoituskuviota ja yhdessä toimimisesta saatavaa lisäarvoa. Miten toimia, mitä tehdä, miten ”neurologiset rivit” tulisi koota? – Viimeiseen kaksivuotiskauteen on sisältynyt vahvasti pelisääntöjen ja toimintamallien kehittämistä ja uudelleen arvioimista. Kun sitä tehdään yhdessä, saadaan aikaiseksi jotakin vielä enemmän kuin jos ideapöydässä istuisi vain yhden järjestön edustajia. Ja silloinkin, kun resurssit ovat rajalliset, niiden yhdessä suuntaamisella pystytään terävöittämään sanomaa. Tätä työtä on syytä jatkaa. Missä olette NV-työssä erityisesti onnistuneet? – Jos ajattelen omaa kauttani, niin uskon että erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien seurantaan liittyvät asiat ovat kirkastuneet, Tiina Viljanen sanoo. – Olemme pystyneet raportoimaan tekemisistämme entistä tehokkaammin ja saanet ne näkyviksi. Esimerkiksi viime vuoden Aivoviikolla oli 25 isoa tapahtumaa eri puolilla maata, joissa yhdistykset ja neurologiset toimijat olivat vahvasti mukana. Löytynyt toimintamalli on hyvä tästäkin eteenpäin.

Kun katson neurologisesti sairasta, näen aina ihmisen, jolla on voimavaroja ja joka voi tehdä jotakin. Sari Tervonen

KUNTAKÄYNTEJÄ TEHOSTETAAN Kuntakäynnit kuuluvat perinteisesti NV-työhön. Kuntiin mennään yhdessä keskustelemaan neurologisista kysymyksistä. On hyvä, ettei joka järjestö juokse neuvottelemassa omia aikojaan, vaan asiat hoidetaan keskitetysti. Mitä te kerrotte kunnalle? – Kussakin kunnassa keskustellaan muun muassa siitä, mitkä ovat palvelujen tarpeet, mitä voitaisiin ehkä tehdä toisin, paremmin – tarkastellaan esimerkiksi kunnan tarjoamia vammaispalveluita ja niiden linjauksia. Yhteistyössä korostuu paljolti myös oikeuksien valvominen (edunvalvonta), Tiina Viljanen aloittaa. Uuden NV-puheenjohtajajärjestön (2011–2012) toiminnanjohtaja Sari Tervonen jatkaa: – Kuntatapaamisissa käydään herätekeskusteluja, nostetaan esille ajankohtaisia asioita ja katsotaan, miten ne toimivat siinä kunnassa. Koska neurologisissa sairauksissa on paljon näkymätöntä, meidän tehtävänä on auttaa esimerkiksi sosiaalipuoli näkemään neurologisesti sairaiden ja vammaisten avun ja tuen tarpeita paremmin. Lisäksi kuntakäynteihin liittyy usein paikkakunnalla toimijoille sekä neurologisia sairauksia sairastaville ja heidän läheisilleen järjestettävä yhteinen tilaisuus – jotakin konkreettista, mikä on osoittautunut tässä ajassa aina yhtä tärkeäksi.

Pelisääntökeskustelussa pohditaan, mitä neurologinen järjestöyhteistyö voi olla. Tiina Viljanen

paremmin yhdessä tehdä asioita, Sari Tervonen sanoo. – Meillä kaikilla 14 neurojärjestöllä on runsaasti samantyyppistä toimintaa: omia potilasyhdistyksiä, tiedon jakamista, vaikuttamistyötä ja vertaistukitoimintaa. Ajan henki on yhteistyön tiivistäminen.

VAPAAEHTOISTYÖLLÄ ON MERKITYSTÄ Vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Ajatuksena on, että tuetaan ihmisiä arjessa ja että ihmiset saavat vapaaehtoistoiminnasta voimaa. Tähän istuu hyvin maaliskuun14.–20.3. päivinä toteutettavan Aivoviikon teema: Aktiivista auttamista neurologisesti sairaiden ja vammaisten arjessa – voimaa vapaaehtoistyöstä.

NEUROLOGISET VAMMAISJÄRJESTÖT (NV) Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) tekevät yhdessä edunvalvontatyötä, järjestävät koulutusta, osallistuvat messuihin, tiedottavat alan ajankohtaisista asioista ja ylläpitävät nv.ﬁ –sivustoa.

MIKÄ JATKUU, MITÄ UUTTA? Tänä vuonna jatketaan edelleen NVtoimintojen pelisääntökeskustelua ja mietitään entistä konkreettisemmin, miten tehdään näkymätöntä näkyväksi. Nämä linjat kulkevat toiminnassa sisäsyntyisinä. Raportointiin ja tilastointiin liittyviä kysymyksiä viedään eteenpäin ja niitä pohditaan ryhmissä. – Linjaukseen liittyy sekin, että rahoittajan kanssa on sovittu, että pohdimme, miten voisimme entistä

Neurologiset vammaisjärjestöt ovat: Aivoliitto, Aivovammaliitto, Muistiliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Epilepsialiitto, Lihastautiliitto, Suomen CP-liitto, ADHD-liitto, Suomen Migreeniyhdistys, Suomen MGyhdistys, Suomen MS-liitto, Suomen Narkolepsiayhdistys, Suomen Parkinson-liitto ja Suomen Tourette-yhdistys.

AVH 1/2011

Mitä vapaaehtoistoimintaan kuuluu? – Viime aikoina on puhuttu paljon määräaikaisesta vapaaehtoisuudesta, Tiina Viljanen sanoo. – Ajatus on kiinnostava ja sopii neurologisille järjestöille, missä tarvitaan tukea myös jaksamiseen. Sari Tervonen jatkaa: – Kun tehtäviä pilkkoo, kenenkään ei tarvitse sitoutua loppuiäkseen johonkin liian rankkaan toimeen. Meidän kaikkien iso periaatteellinen viesti on: Tule vapaaehtoistyöhön, jolla on merkitystä! Kuka tahansa meistä voi sairastua, jonakin päivänä se voit olla sinä! Maarit Huovinen on lääketieteen toimittaja ja tietokirjailija.

Uuden NV-puheenjohtajajärjestön toiveita

un puhutaan tulevien vuosien haasteista, Sari Tervonen haluaa pitää kiinni perusarvoista. – Historia on tärkeää, taustat viitoittavat tietä. Lähden siitä, että järjestötyössä arvostetaan ihmistä ja pyritään oikeudenmukaisuuteen. Kaikkia tulee kunnioittaa riippumatta hänen toimintakyvystään ja tilanteestaan. Kaikki ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia. Vapaaehtoistyössä perusasia on, että katsotaan, kuka voi tehdä ja mitä. – Ammattilaisina meidän tehtävämme on mahdollistaa erilaisten asioiden toteutuminen jokaisella tasolla – ja meitä eteenpäin kantava voimamme on, kuten Tiina on painottanut, ammattilaisten kanssa tehtävä yhteistyö. – Alkutyö koostuu erilaisten yksilöiden kohtaamisesta, vaikuttamistyössä tarvitaan paljolti tiedottamisen ja viestinnän keinoja. Uudelleen ajateltava yhteinen

asia on työ ammattilaisten - ammattijärjestöjen ja piiriseurojen – kanssa. Meidän tulisi miettiä vahvuuksiamme ja toiveitamme yhdessä kaikkien aivotyötä tekevien potilasyhdistysten kanssa. Kun voimat kootaan yhteen, saadaan näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa, meidät tunnistetaan ja tunnustetaan, mikä merkitsee muun muassa resursseja tutkimukselle. – Jokaisella tasolla pitäisi edetä yhdessä. Kun kohdataan yksittäinen ihminen, lähdetään hänen tarpeistaan. Lopulta pitää palata perustasolle, ei saa jäädä svääreihin tai eduskuntaan pyörimään. Siis takaisin siihen, mitä tämä sairaus tarkoittaa sairastuneelle henkilölle. Ei voida sanoa, että neurologiset sairaudet ovat sitä tai tätä, niin ei voi sanoa edes epilepsiasta. Meidän tulee löytää yhteinen voima sairauksien monimuotoisuudesta.

##.+6-1 6'48';66È`

TERVE VAALIKONE 5DKD RQ 2011 WÀUNHÀP SÀ KH

3NRH@@ `SQT@ NM `@QODD`NM

NXLQ WHUYH\V"

'56## -#05#0'&756#,#'*&1--##6 999T6'48'8##.+-10'T(+ 15+##.+g ,# 6'48';5,È4,'56×,'0 8##.+-10'

AVH 1/2011

Marjaana Turakka

Muutenkin olen löytänyt harjoitusten myötä itsestäni sellaisia lihaksia mitä en tiennyt, että mulla edes on. Vaikka kroppa olisi kuinka kunnossa, niin tärkeintä on kuitenkin, että myös henkisesti voi hyvin. Ihan kuin tämä musikaalihanke olisi joku rokotus, mikä meihin on pistetty? Rokotus, joka antaa hyvää mieltä, energiaa, uskallusta, iloa ja nostaa itsetuntoa. Meitä on 130 keski-ikäistä, erilaista persoonaa tässä mukana. Yhteishenki on kasvanut viikko viikolta. Kun pääsimme eka kerran Logomoon ja istuin siellä katsomossa ja katsoin tätä meidän ihanaa porukkaa, olin niin onnellinen ja ylpeä, kun saan kuulua juuri tähän joukkoon. Olemme mukana tekemässä kulttuuria ja se on todella tehnyt meille hyvää. Ja uskon sen välittyvän myös katsomon puolelle. Näin saamme kulttuurihyvän kiertämään! Ilmassa on jännitystä, vatsassa jo perhosia. Valmistaudumme ensi-iltaan innolla, mutta samalla tunnemme haikeutta. Vaikka musikaali päättyy, niin me 130 keski-ikäistä olemme yhtä hienoa kokemusta rikkaampana valmiina uusiin seikkailuihin, yhdessä ja erikseen! Tätä Turun sosiaalija terveystoimen reseptiä suosittelen ihan jokaiseen kaupunkiin ja kylään, Suomessa ja Euroopassa, oli sitten kulttuurivuosi tai ei. Toivottavasti teilläkin on siellä oma Maisa, niin kuin meillä, joka sai aikaiseksi tämän kaiken! Love and peace, toivottaa kaikkien keski-ikäisten tulevien Hair-musikaalitähtien puolesta Kaija.

KAIJA VÄHÄ-VAHE

uoden 2009 syksyllä näin lehdessä ilmoituksen: ”Tavallinen turkulainen keski-ikäinen, onko sinulla unelma? Haluatko musikaalitähdeksi?” No vastasin tietysti, et joo, kyl maar. Niin hyppäsin mukaan. Kaikkihan ainakin Euroopassa nyt tietää, että Turku on vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Turun kaupungin sosiaalija terveystoimi on mukana tällä keski-ikäisten musikaalihankkeella. Tavoitteena siis, että keski-ikäiset tavalliset turkulaiset valmistavat Hair-musikaalin ammattilaisten johdolla ja esittävät sen seitsemän kertaa vuoden 2011 helmikuun aikana Logomon lavalla. Sen lisäksi tavoitteena on parantaa meidän keski-ikäisten hyvinvointiamme sekä fyysisesti että henkisesti. Yli vuosi sitten sitä ajatteli, että nonni, nyt pitäis saada itsensä sellaseen kuntoon, että helmikuussa vuonna 2011 jaksaa tanssia, laulaa ja puhua lavalla yli kaksi tuntia ja seitsemän kertaa viikon aikana. Sitä kohden. Ylipainoinen en ollut, mutta sellainen sopiva keski-ikäisen pehmeä. En ole tietoisesti siis laihduttanut, mutta treenit ovat olleet sen verran tiukkoja, että painoa on pudonnut itsestään. Olo on nyt kevyempi. Yksi syy painon putoamiseen on ollut myös se, ettei ole iltaisin ollut aikaa naposteluun. Tämä kuulostaa nyt ihan siltä, että syön vaan ihan terveellisesti. Ystäväni kyllä ystävällisesti huomauttaisivat, ettei todellakaan ole niin. Pulla maistuu yhä kaﬀeen kanssa ja niin se saa maistuakin. Sitä liikkumista vaan sitten enemmän. Meillä on semmonen ohjaaja ja tanssiope, että he kyllä pistävät liikkumaan! Se on ollut vaan mielenkiintoinen ilmiö, että mitä enemmän on harjoituksissa energiaa viety, niin sitä on saanut tuplasti, ellei triplasti takasin. Olen huomannut myös sen, että tässä iässä voi ryhtikin vielä kohentua! Lauluope opetti meidät ”uudelleen seisomaan”. Ääni kulkee paremmin suorassa putkessa Ja totta kai tanssiharjoituksissa on saanut itseensä enemmän ryhtiä. Niin, ja tietysti tässä selkä suoristuu sitä mukaan kun tuo tähteys lähestyy.

KOLUMNI

Taviksesta tähdeksi Turussa

Kaija Vähä-Vahe on turkulainen lastenohjaaja ja keski-ikäinen turkulainen musikaalitähti, joka on osallistunut Turussa 13.2. ensi-illassa olleeseen Hair-musikaaliin. Musikaali osa Keski-ikäisten hiukset -hanketta, jonka on ideoinut Turun sosiaalija terveystoimen palvelujohtaja Maisa Kuusela. Hankkeeseen liittyy hyvinvointiosio, jossa vapaaehtoisilla on mahdollisuus osallistua terveystarkastuksiin ja elämänhallintaryhmiin.

Tavallinen turkulainen keski-ikäinen, onko sinulla unelma? Haluatko musikaalitähdeksi? AVH 1/2011

Voimavaroja arkeen

KUNTOUTUKSELLA

Neuron on neurologisen kuntoutuksen osaamiskeskus Kuopiossa. Kuntoutuksessa hyödynnämme vaikuttavia kuntoutusmenetelmiä ja uutta teknologista harjoitteluympäristöä. Lisätietoja palveluistamme uudistuneilla nettisivuillamme www.neuron.fi. l Yksilölliset kuntoutusjaksot - Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksena (neurologinen ja yleislinja) - Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena - terveydenhuollon ja vakuutusyhtiön maksusitoumuksella - itse maksaen l Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden sopeutumisvalmennuskurssi + omaiset 10 vrk, kuntoutujien paikkoja 10, Kelan vaikeavammaisten kuntoutus 6, harkkinnanvarainen kuntoutus 4, omaiset 10 paikkaa. - 39040 12.4. - 21.4.2011 - 39043 25.8. - 3.9.2011 l Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssi Yhteensä 17 vrk, kuntoutujien paikkoja 8, kaikki Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena. - 39031 26.9. - 6.10.2011, jatko 2012 l Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kurssi omaisineen Yhteensä 17 vrk, kuntoutujien paikkoja 8, kaikki Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena, omaiset 8 paikkaa. - 39036 31.10. - 10.11.2011, jatko 2012 Yksilöllinen kuntoutus p. 050 430 2040 - Kurssit p. 017 460 252 Kortejoki (Vehmersalmentie 735) 71130 Kuopio - www.neuron.fi

AVH 1/2011

SATU LUKKA

Sosiaaliturvan muutokset 2011

Ajankohtaista asiaa sosiaalija terveydenhuollon palveluista ja muutoksista on koottu tähän tiiviiksi tietopaketiksi. INDEKSIKOROTUKSET Kansaneläkeindeksi nostaa Kelan tukia 0,4 %. Kansaneläke, perhe-eläke, rintamalisät, vammaistuet, sotilasavustus sekä työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat indeksikorotuksen verran 1.1.2011 alkaen. Vähimmäismääräiset sairaus-, äitiys, isyys- ja vanhempainrahat, erityishoitoraha ja kuntoutusraha sekä lapsilisät ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sidotaan kansaneläkeindeksiin 1.3.2011 lukien. Kelan sivuilla osoitteessa www. kela.ﬁ on taulukko, jossa on esitetty kunkin tuen määrät vuonna 2011.

KUNTOUTUSPSYKOTERAPIA LAKISÄÄTEISEKSI Kelan harkinnanvarainen kuntoutuspsykoterapia muuttui vuoden alusta lakisääteiseksi. Kela korvaa kuntoutuspsykoterapian sitä tarvitseville, jos he täyttävät korvausehdot. Korvauspäätökseen tuli muutoksenhakuoikeus. Kuntoutuspsykoterapian korvausehdot pysyvät ennallaan: korvaus maksetaan 16–67-vuotiaille henki-

AVH 1/2011

löille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Korvaaminen edellyttää kolmen kuukauden pituista asianmukaista hoitosuhdetta sekä psykiatrian erikoislääkärin arviota hakijan diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan yhdellä päätöksellä enintään 80 kertaa vuodessa ja 3 vuodessa yhteensä enintään 200 kertaa. (Sosiaaliturvaopas pitkäaikaissairaille ja vammaisille 2011)

KOTIKUNNAN VOI VALITA VAPAAMMIN Tämän vuoden alussa voimaan tulleet kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutokset parantavat erityisesti pitkäaikaissairaiden, vammaisten sekä vanhusten mahdollisuuksia valita kotikuntansa. Lakimuutosten myötä pitkäaikaisen laitoshoidon, asumispalvelujen tai perhehoidon tarpeessa oleva henkilö voi jatkossa valita uudeksi kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella olevassa toimintayksikössä tai asunnossa hän tosiasiassa asuu. Valintaoikeuden käyttäminen edellyttää sitä, että hoidon tai asumisen arvioidaan kestävän tai se on

kestänyt yli vuoden. Sosiaalihuoltolain muutoksen myötä henkilö voi pyytää palvelutarpeen arviointia ja palvelujen järjestämistä myös muista kunnista kuin kotikunnastaan. Näin henkilö voi hakeutua nykyisestä kotikunnastaan toisen kunnan asukkaaksi ja sen palvelujen piiriin. Lakimuutokset aiheuttavat kustannusten jakamista kuntien välillä. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy muuttopäivästä lukien uudelle kunnalle, mutta vastuu henkilön hoito- ja hoivapalvelujen kustannuksista säilyy hänen aiemmalla kotikunnallaan. (www.stm.ﬁ)

OMAISHOIDONTUEN PALKKIOT

Omaishoidon tuen palkkion vähimmäismäärä vuonna 2011 on 353,62 euroa kuukaudessa ja raskaan siirtymävaiheen palkkion alaraja 707,24

euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehtiin myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. (www.kunnat.net)

SAIRAUSPÄIVÄRAHAN ENIMMÄISAIKAAN JOUSTOA

Jos työhön palanneen henkilön sairaus uusiutuu hänen oltuaan yhtäjaksoisesti työssä vähintään 30 päivää, sairauspäivärahaa voidaan maksaa, vaikka päivärahan enimmäisaika olisi täyttynyt. Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen korkeintaan 50 arkipäivää. Sairauspäivärahan enimmäisaika on 300 arkipäivää. Nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan enimmäisajan täytyttyä oikeus päivärahaan saman sairauden perusteella alkaa vasta, kun henkilö on ollut työkykyinen yhtäjaksoisesti 12 kuukautta. Tavoitteena on kannustaa ja tukea työelämään palaamista sairausloman jälkeen. Lisäksi kansaneläkkeen ja sairauspäivärahan yhteensovittamista helpotetaan. Takautuvasti päivärahan kanssa samalle ajalle myönnetty kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke ei poista oikeutta sairauspäivärahaan, vaan eläke vähennetään sairauspäivärahasta. Lait tulevat voimaan 1.7.2011. (www.superliitto. ﬁ)

TAKUUELÄKE KOROTTAA VÄHIMMÄISELÄKETTÄ Takuueläke korottaa Suomen vähimmäiseläkkeen 687 euroon kuukaudessa. Täyden kansaneläkkeen saajalle korotus on 101 euroa ja parisuhteessa olevalle lähes 170 euroa kuukaudessa.Takuueläke ei korvaa kansaneläkettä, vaan se on uusi eläke.

Takuueläkkeen täydestä määrästä vähennetään kaikki muut henkilön Suomesta tai ulkomailta saamat eläkkeet ja niitä vastaavat jatkuvat korvaukset. Siksi takuueläkkeen määrä jää pienehköksi suurimmalle osalle sen saajista. Takuueläkettä voi hakea Kelasta helmikuusta alkaen. Helpottaakseen hakemista Kela lähettää tammikuun lopulla kirjeen ja esitäytetyn hakemuslomakkeen palautuskuorineen kaikille täyden kansaneläkkeen saajille. Ne, jotka eivät ole saaneet kirjettä, voivat hakea takuueläkettä vasta helmikuussa. Toimistoon ei tarvitse lähteä, sillä takuueläkettä voi poikkeuksellisesti hakea myös soittamalla Kelan eläkeasioiden palvelunumeroon (020 692 202 ma–pe klo 8–18). Takuueläkkeessä on kuuden kuukauden takautuva hakuaika. Laki takuueläkkeestä tulee voimaan 1.3.2011. (www.kela.ﬁ)

laajemmalta alueelta yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Asiakas voi käyttää julkisia terveyspalveluja myös kotikuntansa ulkopuolella siellä, missä hän oleskelee pitempiaikaisesti. Vastuu sairauden kokonaishoidosta säilyy asiakkaan omalla terveyskeskuksella (yleensä kotikunnassa) ja palveluja saa omassa terveyskeskuksessa tehdyn hoitosuunnitelman mukaan. Toinen vaihe tulee voimaan 1.1.2014, jolloin valinnanvapaus laajenee koskemaan koko maan terveyskeskuksia ja erikoissairaanhoidon yksiköitä. Valinnanvapauden asteittainen laajentaminen mahdollistaa kuntien välisten korvausjärjestelmien suunnitelmallisen kehittämisen. (www.stm.fi)

TERVEYDENHUOLTOLAKI LISÄÄ VALINNANMAHDOLLISUUKSIA

Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita työtuloja takuueläkkeen verran eli 687 euroa kuukaudessa ilman, että tulot vaikuttavat eläkkeeseen. Työtuloraja nousee 1.3.2011alkaen. (www.kela.ﬁ)

TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEEN TYÖTULORAJA NOUSEE

VAMMAISPALVELUJEN KÄSIKIRJA

Uusi terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia. Jatkossa asiakas voi valita vapaammin hoitopaikkansa ja mahdollisuuksien mukaan myös häntä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen. Hoitopaikan valinnanvapaus laajenee vaiheittain. Ensimmäinen vaihe tulee voimaan 1.5.2011 terveydenhuoltolain voimaantulon yhteydessä, jolloin asiakas voi valita hoidostaan vastaavan terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Erikoissairaanhoidon yksikön voi valita

Sosiaaliporttiin on valmisteilla vammaispalvelujen käsikirja, joka valmistunee helmikuun aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa käsikirjan yhteistyössä sosiaalija terveysministeriön sekä muiden vammaispalvelualan toimijoiden kanssa. Sähköinen käsikirja on tarkoitettu asiakastyön tueksi vammaisalalla toimiville ammattilaisille. Käsikirjan lähtökohtia ovat ajankohtaisuus, helppokäyttöisyys sekä tiedon luotettavuus. Esikuvana toimii vuonna 2007 avattu Lastensuojelun käsikirja. Sosiaaliportin käsikirjat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille internetin käyttäjille. (www.sosiaaliportti.ﬁ) Satu Lukka toimii alusihteerinä Aivoliitossa.

AVH 1/2011

VICTORIA MANKKI

Suvituulessa kommunikaatioryhmä Juttu-tupa-ryhmät ovat kansalais- ja työväenopistojen ryhmiä afaattisille henkilöille. Ryhmät toimivat Aivoliitto ry:ssä kehitetyn mallin mukaisesti. Mukana toiminnassa on myös puheterapeuttiopiskelijoita.

iitto on mukana ryhmien järjestämisessä yhteistyökumppanina. Aivoliitto myös tukee ryhmien ohjaajia, tiedottaa toiminnasta ja tuottaa materiaalia.

OPISKELIJOITA MUKANA Aivoliiton kautta osa ryhmistä on yhteistyössä yliopistojen puheterapeuttien koulutusohjelman kanssa. Helsingin yliopiston puheterapeuttiopiskelijat ovat jo useita vuosia suorittaneet ns. lyhyen harjoittelun Juttu-tupa-ryhmissä, joissa he ohjaavat kommunikaatioryhmää. Tästä keväästä lähtien myös Turun yliopiston puheterapeuttiopiskelijat ovat vahvasti mukana Juttu-tuvan toiminnassa. He osallistuvat Erityisosaamiskeskus Suvituulessa järjestettävän Juttu-tuparyhmän työskentelyyn. Opiskelijat saavat ensin perehdytyksen ennen kuin he pääsevät itsenäisesti ohjaamaan kommunikaatioryhmää. Perehdytykseen sisältyy tietoa Aivoliitosta, Juttu-tupa-toiminnasta, aivoverenkiertohäiriöistä sekä afasiasta. Opiskelijat suorittavat myös tohtori Aura Kaganin ja kanadalaisen afasiainstituutin (Aphasia Institute) kehittämän Puhutko afasiaa -koulutuskokonaisuuden. Se antaa opiskelijoille konkreettisia kommunikoinnin apuvälineitä. Kommunikaatioryhmä on alusta lähtien ollut tärkeä osa Juttu-tupatoimintaa. Ryhmän tavoitteena on harjoitella puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen käyttöä. Keinoja harjoitellaan pelien, harjoitusten ja muiden toimintojen kautta.

AVH 1/2011

VERTAISTUKEA JA VINKKEJÄ Kommunikaatioryhmissä keskustellaan myös afasiasta ja sen aiheuttamasta vaikeuksista. Ennen kaikkea afaattiset jakavat toisilleen hyviksi havaittuja keinoja ja vinkkejä. Harjoitukset ovat yleensä erittäin suosittuja ryhmäläisten joukossa. Puheterapeuttiopiskelijat saavat kommunikaatioryhmässä oivan mahdollisuuden tutustua afasian moninaisuuteen ja juttu-tupalaiset saavat puolestaan tarvittavan kommunikaatioharjoituksen. Yhteistyö opiskelijoiden ja yliopistojen kansa on sujunut erittäin hyvin. Opiskelijat ovat saaneet hyvää palautetta afaattisilta henkilöiltä. Juttu-tupalaiset ovat myös ottaneet tehtäväkseen opettaa puheterapeuttiopiskelijoille afasiasta omien kokemuksien ja oirekuviensa avulla. Kommunikaatioryhmä on siis osa Juttu-tuvan arkea ajankohtaisryhmän, kahvituokion ja teemaryhmän lisäksi.

SUOMENKIELISET JUTTU-TUPA-RYHMÄT Helsinki Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, opetuskeittiö, 1 krs, perjantaisin klo 10–12.15. Kokoontumisia 8.4. asti.

Mustasaari Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1, kieliluokka, maanantaisin klo 9–12. Kokoontumisia 11.4. asti. Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 1, torstaisin klo 9–12. Kokoontumisia 28.4. asti. Turku/ Suvituuli Suvituuli, Suvilinnantie 2, Kommunikaatiokeskus, keskiviikkoisin klo 10–13. Kokoontumisia 25.5. asti. (Aivoliiton kehittämisryhmä)

SVENSKSPRÅKIGA PRATKVARNEN GRUPPER Helsingfors Helsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1, rum 21, onsdagar t.o.m. 7.4. kl 10–13. Pratkvarnen lagar mat i undervisningsköket 10.3. och 7.4. kl 10–14, dessa veckor ingen träﬀ på onsdagar. Korsholm Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1, Smedsby, grupprummet måndagar t.o.m. 11.4 kl 10–13.

LISÄTIETOJA Ovet auki afaattisille -projektista ja Juttu-tupa-toiminnasta www.aivoliitto.ﬁ, projektikoordinaattori Victoria Mankki, p. 0400 909904 tai projektityöntekijä Pirjo Laine, p.050 597 7663.

oveltavan alppihiihtoon eli pysty- ja kelkkalasketteluun sekä lumilautailuun on kehitetty paljon erilaisia apuvälineitä, joilla pääsee turvallisesti alkuun. Laskettelu on laji, joka integroi erityistä tukea tarvitsevan henkilön ja koko perheen sekä kaverit yhteiseen harrastukseen.

Susanna Tero

Laskettelu soveltuu lähes kaikille erityistä tukea tarvitseville henkilöille, joten sitä ei tarvitse unohtaa vammautumisenkaan jälkeen.

Soveltavaan alppihiihtoon on kehitetty paljon erilaisia apuvälineitä, joilla pääsee turvallisesti alkuun.

OPETUSTA MYÖS AVUSTAJALLE

MONENLAISIA APUVÄLINEITÄ Apuvälineet eivät ole itsetarkoitus, mutta niiden avulla ensimmäisistä kerroista voidaan saada turvallisia ja onnistuneita. Osa erityistä tukea tarvitsevista laskijoista tarvitsee yksinkertaisia apuvälineitä päästäkseen turvallisesti alkuun. Osa tarvitsee apuvälineitä pidempään, osa laskijoista aina. Esimerkiksi pyörätuolia käyttävät henkilöt tarvitsevat laskemiseen laskettelukelkkaa. Tasapainovaikeuksista tai lihasvoiman heikkouden omaavat henkilöt voivat hyötyä pystylaskettelun tuesta tai kärkipidikkeistä. Apuvälineiden ei aina tarvitse olla kiiltäviä ja kalliita, vaan monet yksinkertaiset välineet ovat itse valmistettavissa.

SUSANNA TERO

Soveltava alppihiihto tarkoittaa, että laskettelun opetusta ja välineitä muokataan laskijan tarpeita vastaaviksi. Soveltaminen voi olla esimerkiksi opetuksen ja puheen yksinkertaistamista tai apuvälineiden hyödyntämistä opetuksessa ja/tai laskemisessa. Soveltavan alppihiihdon kokeilupäivissä ja -leireillä sekä hiihtokeskusten hiihtokouluissa opetetaan sekä erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä että avustajaa. On tärkeää, että myös henkilökohtainen avustaja saa koulutusta siihen, kuinka oman avustettavan kanssa voi laskea rinteessä. Näin laskettelusta voi tulla pysyvä harrastus. Henkilökohtaisten avustajien ei tarvitse olla eksperttilaskijoita selviytyäkseen asiakkaansa ja apuvälineiden kanssa rinteessä. Enemmän tarvitaan rohkeutta ja intoa. Taidot karttuvat tekemällä ja niitä opitaan yhdessä!

Taitojen oppiminen ja lajissa kehittyminen vaativat sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä, mutta edistyminen on palkitsevaa. Vammautumisenkin jälkeen yllättävät voimavarat ja taidot nousevat esiin, kun tekeminen on mielekästä ja hauskaa. Uudet harrastukset voivat voimaannuttaa ja innostaa kokeilemaan uusia asioita jokapäiväisessä elämässä. Riittävän loiva rinne, turvallisuuden tunne, oikeat välineet sekä kannustava avustaja ja opettaja voivat avata tien uuteen maailmaan. Hyvän harrastuksen sivutuotteena tulevat kuntouttavat elementit kuten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvä olo.

KORVAAMATON KOVALEVY LIIKKEELLÄ

Laskettelusta uusi talviharrastus?

MITEN ALKUUN? Ota rohkeasti yhteyttä laskettelukeskuksen hiihtokouluun, jonne olet suunnitellut meneväsi. Tilaa opetus mahdollisimman ajoissa. Näin varmistat, että sinua on opettamassa soveltavaan alppihiihtoon perehtynyt opettaja ja tarvittavien välineiden hankkimiselle on riittävästi aikaa. Kerro toiveistasi ja erityistarpeistasi hiihdonopettajalle. Yhdessä voitte suunnitella sinun tarpeitasi vastaavaa opetusta. Kysy opettajalta hiihtokeskuksen välinetilanteesta. Selvittäkää, mistä sopivan apuvälineen voi tunnille saada, jos hiihtokoululla ei sellaista ole. Sopikaa, kenelle jää vastuu välineen hankkimisesta tunnille. Soveltavan alppihiihdon ja lumilautailun välineitä vuokraavista tahoista löytyy tietoa www.välineet.ﬁ. Susanna Tero työskentelee projektipäällikkönä Malike-toiminnassa. Lisätietoja: www.malike.ﬁ. AVH 1/2011

TAPAHTUMAKALENTERI MAALISKUU 9.3. Puhevammaisten tulkkauspalvelu -info, Lappeenranta Keskiviikkona 9.3.klo 17.30–20, EteläKarjalan aikuisopisto AKTIVA, pieni auditorio, Valto Käkelänkatu 3. Ohjelma: 17.30–18.30 Faktaa puhevammaisten tulkkauspalveluista, koordinaattori Pirkko Jääskeläinen, Muuttuvat tulkkipalvelut -hanke, Suomen CP-liitto ry. 18.30–19.15 Puhevammaisten tulkin työ, puhevammaisten tulkki Marianna Mikkonen. Keskustelua. Lisätietoja: Kehittämissuunnittelija Pirkko Haikara, Kaakkois-Suomen vammaistyön kehittämisverkosto, p. 040 830 6318, pirkko.haikara@ socom.fi. Ilmoittautuminen 4.3. mennessä osoitteessa http://tiny.cc/ puhetulkki. Aiheisiin liittyviä kysymyksiä voi lähettää myös ennakkoon sähköpostitse. 14.–20.3. Aivoviikko Kansainvälinen Aivoviikko 14.–20.3. Neurologiset vammaisjärjestöt -verkosto järjestää tapahtumia eri puolilla Suomea. Aivoviikolla Tunne arvosi -yleisötilaisuus, Lahti Tilaisuus on peruttu. 14.3. Tunne aivot -yleisöluentosarja, Helsinki Maanantaina14.3. klo 17.00–20.00, Porthania, sali 1, Yliopistokatu 3.

AVH 1/2011

Professori Pentti Arajärvi: Tilaisuuden avaus. Dosentti, psykologian tohtori Markku Penttonen: Oppivat aivot – opin ja ymmärrän mitä aivoissa tapahtuu. Professori Markku Kaste: Aivoinfarkti – Miten estän, miten toimin ja miten toivun, jos sen saan? Fysioterapeutti Maj-Britt Forsbom: Petin pohjalta aktiiviseen elämään. Neurologian ja kuntoutuksen dosentti Aarne Ylinen: Aivot ja kuntoutuminen – voiko halvaantunut oppia kävelemään? Toipuuko hermosolu? Toiminnanjohtaja Pia Österman: Alumniyhdistys – elinikäinen oppiminen. Vapaa pääsy. Järjestäjänä Suomen Aivosäätiö. 14.3. Aivoviikon tilaisuus, Mikkeli Maanantaina 14.3. klo 11–17, Keskussairaala. Tarkemmat tiedot ja ohjelma NV-sivuilla www.nv.ﬁ. 15.3. Aivoviikon tilaisuus, Jyväskylä Tiistaina 15.3. klo 14–19, Keskusseurakuntatalo. Tarkemmat tiedot ja ohjelma NV-sivuilla www.nv.ﬁ. 15.3. Aivoviikon avoin yleisöluentotilaisuus, Pori Tiistaina 15.3. klo 17.00–19.30, Ravintola Liisanpuisto (auditorio), Liisankatu 20. Teemana Iloa vapaaehtoistoiminnasta. Ohjelmassa mm. kansanedustaja Sampsa Katajan puheenvuoro, kokemuspuheenvuoro vapaaehtoistoiminnasta sekä vapaaehtoisuuden mahdollisuudet järjestöissä, luennoitsijana Lihastautiliitto ry:n järjes-

tösuunnittelija Anu Mattila. Lisätiedot: Marika Halinen, Epilepsialiitto, p. 040 511 0135, marika.halinen@ epilepsia.fi tai aluesihteeri Carita Sinkkonen, p.050 308 9095, carita. sinkkonen@aivoliitto.fi. 16.3. Aivoviikon tilaisuus, Kemijärvi Tiistaina 16.3. klo 14–17 Kulttuurikämpällä soveltavan liikunnan lajikokeiluja, NV-järjestöt ja paikallistoimijat mukana esitteineen. Klo 17 alkaen luento Anna aikaa aivoillesi ja klo 18 esiintyy Viisikko-orkesteri, joka laulattaa yleisöä. Kahvitarjoilu. 16.3. Aivoviikon tilaisuus, Kuopio Keskiviikkona 16.3. klo 17–19, Kuopion Kaupungintalon juhlasali. Tarkemmat tiedot ja ohjelma NV-sivuilla www.nv.fi. 16.3. Yhteinen ilta Etelä-Karjalan NV-paikallisyhdistyksille, Lappeenranta Keskiviikkona 16.3. klo 17.00–19.30, Vammaisten tukisäätiön kokoushuone, Perillistenkatu 3. Psykologi, logoterapeutti Tuula Katainen luennoi aiheesta Voimavarat vapaaehtoistyössä. Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 11.3. mennessä aluesihteeri satu.lukka@aivoliitto.fi, p. 040 526 2855. Tilaisuus toteutetaan NV-yhteistyössä. 16.3. Verkosto vaikuttaa vapaaehtoistyössä -tilaisuus, Helsinki Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 16.3. klo 17.30 Epilepsialiitossa, Mal-

TAPAHTUMAKALENTERI min Kauppatie 26. Tilaisuus on tarkoitettu neurologisten vammaisjĂ¤rjestĂśjen paikallisyhdistysten, -kerhojen ja -ryhmien jĂ¤senille. Kouluttajana toimii Taina LehtiĂś Variantti Oy:stĂ¤. 16.3. Aivoviikon tilaisuus, Kokkola Keskiviikkona 16.3. klo 17.00, paikka avoin. Teemana: Voimaa vapaaehtoistyĂśstĂ¤. 17.3. Aivoviikon tilaisuus, Iisalmi Torstaina17.3. klo 17â&#x20AC;&#x201C;19.30, Vetrea. Tarkemmat tiedot ja ohjelma NVsivuilla www.nv.ďŹ . 17.3. Joensuun AivopĂ¤ivĂ¤, Joensuu Torstaina 17.3. klo 12â&#x20AC;&#x201C;16, Evankelisluterilainen seurakuntakeskus. Tarkemmat tiedot ja ohjelma NV-sivuilla www.nv.ďŹ . 17.3. Aivoviikon tilaisuus, Kuusamo 17.â&#x20AC;&#x201C;18.3. SairaanhoitajapĂ¤ivĂ¤t, Helsinki SairaanhoitajapĂ¤ivĂ¤t 17.â&#x20AC;&#x201C;18.3., Helsinki. Neurologiset vammaisjĂ¤rjestĂśt mukana, osaston numero on 2d9. 19.3. Aivoviikon tilaisuus, Rovaniemi Lauantaina 19.3. klo 12.00 alkaenValdemarin rannassa: kelkkanĂ¤yttely, poliisin ja palolaitoksen kalustoa esittelyssĂ¤, soveltavaa liikuntaa. EvĂ¤stĂ¤ ja arpoja myynnissĂ¤. Tuotto kĂ¤ytetĂ¤Ă¤n hyvĂ¤ntekevĂ¤isyyteen. BĂ¤ndi soittaa sisĂ¤tiloissa. JĂ¤rjestĂ¤jĂ¤nĂ¤ paikalliset NV-yhdistykset.

28.3. NV-cafe, SeinĂ¤joki Maanantaina 28.3. klo 17.00â&#x20AC;&#x201C;19.00, Palvelukoti Pihapihlaja, Vellamonrinne 3. NV-cafe on Neurologisten vammaisjĂ¤rjestĂśjen yhdistysaktiivien kontaktija keskusteluilta yhteistyĂśn suunnittelemiseksi. LisĂ¤tiedot aluesihteeri Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.ďŹ . 30.3. NV-paikallistoiminta ja vammaisneuvosto Espoossa -tilaisuus, Espoo Keskiviikkona 30.3. klo 17.30â&#x20AC;&#x201C;19.30 Espoon JĂ¤rjestĂśjen YhteisĂśn YhteisĂśtuvalla, Kauppamiehentie 6, Tapiola, Espoo. Neurologisten vammaisjĂ¤rjestĂśjen (NV) EtelĂ¤-Suomen alueen aluetyĂśntekijĂ¤verkosto kutsuu yhdistysten edustajia mukaan tĂ¤hĂ¤n tilaisuuteen. Ohjelma: t &TQPPO WBNNBJTOFVWPTUP FTJUUĂ&#x160;Z tyy; puheenjohtaja Pirkko Kuusela. t :MFJTUĂ&#x160; LFTLVTUFMVB PMJTJLP /7 ZI distyksillĂ¤ tarvetta tiivistĂ¤Ă¤ yhteistyĂśtĂ¤. t &TJNFSLLFKĂ&#x160; )FMTJOHJO 7BOUBBO KB Lohjan verkostoista. Ilmoittautuminen 23.3. mennessĂ¤ ja lisĂ¤tiedot: jĂ¤rjestĂśsuunnittelija Anu Mattila, p. 050 599 2473 tai anu.mattila@lihastautiliitto.ďŹ . 30.3. Aivoinfarkti -luento, Imatra Keskiviikkona 30.3.klo 18.00â&#x20AC;&#x201C;20.00, KesĂ¤yliopiston koulutustila, Keskusaseman 2. krs, Koskikatu 1. MikĂ¤ aivohalvaus on ja voiko siitĂ¤ toipua? Neurologian professori, emer. Markku Kaste, HYKS. Helsingin yliopiston

vapaan sivistystyĂśn toimikunnan rahoittama ja kaikille kiinnostuneille avoin ja maksuton luento.

HUHTIKUU 5.4. NV-cafe, Vaasa Tiistaina 5.4. klo 17.00â&#x20AC;&#x201C;19.00, JĂ¤rjestĂśkeskus, Vaasanpuistikko 17, 9 krs. NV-cafe on Neurologisten vammaisjĂ¤rjestĂśjen yhdistysaktiivien kontaktija keskusteluilta yhteistyĂśn suunnittelemiseksi. LisĂ¤tiedot aluesihteeri Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.ďŹ . 6.4. Aivoinfarkti -luento, Imatra Keskiviikkona 6.4.klo 18.00â&#x20AC;&#x201C;20.00, KesĂ¤yliopiston koulutustila, Keskusaseman 2. krs, Koskikatu 1. Miten aivohalvaus voidaan estĂ¤Ă¤? Neurologian erikoislĂ¤Ă¤kĂ¤ri, Kirsi Rantanen, HYKS. Kirsi Rantanen kĂ¤y lĂ¤pi aivohalvauksen riskitekijĂ¤t. Miten riskitekijĂśihin puuttumalla voidaan vaikuttaa aivoinfarktin riskiin? Helsingin yliopiston vapaan sivistystyĂśn toimikunnan rahoittama ja kaikille kiinnostuneille avoin ja maksuton luento. 12.4. Tunne arvosi -yleisĂśtilaisuus, Kotka Tiistaina 12.4. klo 18.00â&#x20AC;&#x201C;20.00, Kotkan kirjaston auditorio, Kirkkokatu 24. YleisĂśtilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki valtimotautien riskitekijĂśistĂ¤ ja ennaltaehkĂ¤isystĂ¤ kiinnostuneet. Ohjelma: Tervetuloa: Satu Lukka, Aivoliitto ry ja Tarja MĂ¤nttĂ¤ri Kymenlaakson SydĂ¤npiiri ry; Tunne Arvosi â&#x20AC;&#x201C; verenpaine valtimotaudin riskitekijĂ¤nĂ¤, kardiologi Anneli SeppĂ¤lĂ¤-

AVH 1/2011

TAPAHTUMAKALENTERI Lindroos; Vaikuta Arvoihisi – miten vähennän suolan saantia; ravitsemusterapeutti Tarja Mänttäri; Vaikuta Arvoihisi - liikunta ja painonhallinta; Satu Lukka, Aivoliitto ry; Kysymyksiä ja keskustelua. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Suomen Sydänliitto ry:n kanssa. 13.4. Aivoinfarkti -luento, Imatra Keskiviikkona 13.4.klo 18.00 - 20.00, Kesäyliopiston koulutustila, Keskusaseman 2. krs, Koskikatu 1. Tuli äkkiä ja yllättäen; aivoinfarktin kokenut Ainomarja Virtanen: ”Aivohalvaus tulee nopeasti, mutta siitä toipuminen vie kauan ja sen eteen on tehtävä lujasti töitä.” Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunnan rahoittama ja kaikille kiinnostuneille avoin ja maksuton luento. 13.–14.4. Kielellinen erityisvaikeus -seminaari, Tampere Keskiviikkona ja torstaina 13.–14.4. Tampere-talo, Yliopistonkatu 55. Kohderyhmä: Päivähoidon, esi- ja alkuopetuksen sekä neuvoloiden työntekijät ja muut kiinnostuneet. Koulutus järjestettiin aiemmin nimellä Dysfasiaseminaari. Ks. tarkemmat tiedot takakannessa.

TOUKOKUU 4.5. NV-cafe, Hämeenlinna Keskiviikkona 4.5. klo 17.00–19.00. Paikka tarkentuu myöhemmin. NVcafe on Neurologisten vammaisjärjestöjen yhdistysaktiivien kontaktija keskusteluilta yhteistyön suunnittelemiseksi. Lisätiedot aluesihteeri

AVH 1/2011

Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.ﬁ. 10.5. Kansainvälinen aivohalvauspäivä Tiistaina 10.5. vietetään kansainvälistä aivohalvauspäivää erilaisin tapahtumin. 10.5. Luento- ja tiedotustilaisuus, Kajaani Tiistaina 10.5. klo 10–12.00 Kajaanin keskusseurakuntakodissa, Kirkkokatu 26, luentoja tiedotustilaisuus aiheesta Aivot, elämän pääoma. Järjestäjinä Aivoliitto sekä Kainuun afasiaja aivohalvausyhdistys. 14.–15.5. Voimaa vertaisuudesta -risteily, Turku-Tukholma-Turku Lauantaina ja sunnuntaina 14.5.– 15.5. Turku-Tukholma-Turku -risteily. Järjestäjänä Aivoliitto ry OK-opintokeskuksen tukemana. Risteily on tarkoitettu työikäisille AVH-sairastuneille. Ilmoittautuminen 16.4. mennessä aluesihteeri Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.ﬁ. Ks. ilmoitus s. 35. 18.–19.5. TerveSOS-messut, Espoo Neurologisilla vammaisjärjestöillä on messuilla osasto. 21.5. Soveltavan liikunnan päivä, Salo Soveltavan liikunnan päivä on Salohallissa lauantaina 21.5., klo 10–14. Tapahtuman järjestäjänä Neurologiset vammaisjärjestöt.

KESÄKUU 10.–12.6. Puheenjohtajapäivät, Turku Aivoliiton puheenjohtajapäivät yhdistysten puheenjohtajille perjantaista sunnuntaihin 10.–12.6. Suvituulessa. 11.6. Liittokokous, Turku Aivoliiton liittokokous lauantaina 11.6. Suvituulessa.

SYYSKUU 10.–11.9. Tukihenkilöiden perinteiset neuvottelupäivät, Varkaus Lauantaina ja sunnuntaina 10.9.– 11.9., Kylpylähotelli Kuntoranta, Varkaus. Ilmoittautuminen 26.8. mennessä, aluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 543 7289, heli.taskinen@aivoliitto.ﬁ. Ks. ilmoitus s. 35. 13.9. NV-cafe, Tampere Tiistaina 13.9. NV-cafe on Neurologisten vammaisjärjestöjen yhdistysaktiivien kontaktija keskusteluilta yhteistyön suunnittelemiseksi. Paikka tarkentuu myöhemmin. Lisätiedot aluesihteeri Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.ﬁ. 22.9. Tunne arvosi -yleisötilaisuus, Lappeenranta Torstaina 22.9. klo 18.00–19.30. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki valtimotautien riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä kiinnostuneet. Tilaisuus

TAPAHTUMAKALENTERI järjestetään yhteistyössä Sydänliitto ry:n kanssa. Tarkemmat tiedot seuraavassa lehdessä.

LOKAKUU 4.10. Valtakunnallinen kielellisen erityisvaikeuden päivä 21.–23.10. Terveys-messut, Helsinki

29.10. Maailman AVH-päivä, World Stroke Day

MARRASKUU 10.–12.11. Apuväline, Hyvinvointi ja Koti-messut, Tampere Paikka: Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

LISÄTIETOJA Lisätietoja tapahtumista ja koulutuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.aivoliitto.ﬁ. Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.ﬁ.

26.–27.10. AVH-päivät, Tampere Tampere-talo, kohderyhmänä erityisesti työterveyshuollon henkilöstö.

Voimaa vertaisuudesta! TYÖIKÄINEN SAIRASTUNUT, KUTSUMME SINUT MUKAVALLE KEVÄISELLE RISTEILYLLE

TUKIHENKILÖIDEN PERINTEISET NEUVOTTELUPÄIVÄT

Viking Line

Pertti Puustinen/Kuntoranta Oy

Aika: Järjestäjä: Kohde: Hinta:

14.5.–15.5.2011(lähtö 8.45, paluu 7.35). Aivoliitto ry OK-opintokeskuksen tuella. Turku-Tukholma-Turku -risteily. Omavastuuosuus 20€/henkilö (2 hengen hytissä), 50 € (1 hengen hytissä). Hintaan sisältyy: edestakainen risteily, päivien ohjelma, Food Garden -aamiainen, Viking Buﬀet ja hyttimajoitus. Mukaan mahtuu 20 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen 16.4.2011 mennessä. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: aluesihteeri Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.ﬁ. Osallistujille lähetetään tarkempi ohjelma.

AVH-yhdistysten tukihenkilötoiminnassa mukana oleville sekä asiasta kiinnostuneille. Aika: 10.9.–11.9.2011 Kohde: Kylpylähotelli Kuntoranta, Kuntorannantie 14, Varkaus (www.kuntoranta.ﬁ) Hinta: Omavastuuosuus 20€/henkilö. Hintaan sisältyy: päivien koulutusohjelma, majoittautuminen ja ruokailut. Ilmoittautuminen 26.8.2011 mennessä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: aluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 543 7289, heli.taskinen@aivoliitto.ﬁ. Osallistujille lähetetään tarkempi ohjelma. AVH 1/2011

KOULUTUSKALENTERI

MAALISKUU

TOUKOKUU

28.3. Kuntoutussuunnitelma kuntoutujan ja kuntouttajien kohtaamisen kenttänä, osa II Kohderyhmä: AVH-kuntoutujien kanssa työskentelevät sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilöt ja muut kuntoutustoiminnasta kiinnostuneet. Tavoite: Lääkinnällisten kuntoutussuunnitelmien sisällöllinen kehittäminen. Järjestäjä: AVH-työn ammattilaisten yhdistys Suomen Pro AVH ry. Aika ja paikka: 28.3. klo 8.30–16.00, Erityisosaamiskeskus Suvituuli ,Turku. Ilmoittautumislinkki: https://www.lyyti.ﬁ/ilmoittaudu/Kuntoutussuunnitelma_kuntoutujan_ja_kuntouttajien_kohtaamisen_kenttana_osa_II_0193

11.–12.5. AVH-yhdyshenkilöiden koulutuspäivät Kohderyhmä: AVH-yhdyshenkilöt, muut työssään AVHsairastaneita kohtaavat. Aika ja paikka: 11.–12.5.2011, Hotelli Scandic Tampere City. Keskiviikkona 11.5. puheenjohtajana toimii Aivoliitto ry:n puheenjohtaja, apulaisylilääkäri Terttu Erilä ja aiheina ovat muun muassa kuntouttava hoitotyö terveyskeskuksessa, ASTA™ – uusi väline asumisen toimintojen arviointiin ja AVH-yhdyshenkilöiden koulutus. Torstaina 12.5. aiheena ovat muun muassa äskettäin sairastuneet, neuropsykologiset oireet ja työelämä, Lapsi puheeksi -menetelmä, puolison odotukset kuntouttajilta ja sosiaalija terveydenhuollolta, oman työmotivaation ylläpitäminen sekä sairastuneiden ja omaisten motivoiminen. Tarkempi ohjelma hinta- ja ilmoittautumistietoineen Aivoliiton sivuilla www.aivoliitto.ﬁ. Ok-opintokeskus tukee koulutuksia.

HUHTI-TOUKUKUU 4.4., 18.4. ja 4.5. Käytännönläheistä tietoa aivoverenkiertohäiriöihin liittyvistä nielemisvaikeuksista ja kommunikaatio-ongelmista Kohderyhmä: Terveyskeskusten vuodeosastojen, vanhainkotien, palvelutalojen työntekijät ja muut kiinnostuneet. Aika ja paikka: 4.4. klo 10.00–16.00, Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku. 18.4. klo 10.00–16.00, Järjestötoimistojen koulutustila, Tampere. 4.5. klo 10.00–16.00, Kulttuuritalo Grand, Porvoo (ruotsinkielinen koulutus). Kouluttajat: puheterapeutit Piia Aro-Pulliainen (Turku, Tampere) ja Victoria Mankki (Porvoo). Hinta: 70€, sisältää lounaan ja iltapäiväkahvit. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen: www.aivoliitto.ﬁ

AVH 1/2011

Lisätietoa koulutuksista: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa riitta.tuusa@aivoliitto.ﬁ p. 040 543 7288

KESÄKUU 1.6. Juttu-tupa-ryhmänvetäjäkoulutus Juttu-tupa-ryhmänvetäjäkoulutus klo 10–18 Tampereella. Lisätietoja Victoria Mankki, p. 0400 909904, victoria.mankki@aivoliitto.ﬁ.

Kuntoutusta RovaniemellĂ¤ + % - ! &$ & %!&%& $ $% + ! "&! !$ ! "&! $ % % % + & %!&%&$% % #' ) &! ! ' &&%&$) % . $&$ %!& & $ + - - &"& " ' &% " &! %! Tarkempia tietoja hakeutumisesta: + "& + ((( ' %%! * Yhteystiedot:

Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskus !#! %& !'

www.invalidiliitto.ďŹ /ilkk

Opi uutta. Jaksat paremmin. AmmattihenkilĂśstĂśn koulutusta 2011 16.3. Oppimisen neuropsykologiset haasteet 31.3. Kohti kokonaista koulupĂ¤ivĂ¤Ă¤ â&#x20AC;&#x201C; konduktiivisen opetuksen perusteita 12.4. Kompassi kĂ¤teen ja liikkeelle â&#x20AC;&#x201C; liikkumistaitoa liikuntavammaiselle lapselle ja nuorelle, jolla on nĂ¤kĂśvamma tai nĂ¤kĂśtiedon kĂ¤sittelyn vaikeuksia 13.-14.4. Kommunikointimateriaalin suunnittelu ja kĂ¤yttĂś 19.4. Neuropsykologinen nĂ¤kĂśkulma lukitaitoihin 3.5. Neuropsykologinen ja pedagoginen nĂ¤kĂśkulma matematiikan oppimisen haasteisiin KoulutuspĂ¤ivĂ¤n osallistumismaksu 120 â&#x201A;Ź sisĂ¤ltĂ¤Ă¤ opetusmateriaalin, lounaan ja kahvin tai teen. LisĂ¤tietoja: suunnittelija Anna Alavesa, anna.alavesa@ruskis.ďŹ , 09 4733 9858 tai 040 555 2680 Ilmoittautumiset: koulutus@ruskis.ďŹ LisĂ¤Ă¤ koulutusteemoja: www.ruskis.ďŹ /ammatillinen-tĂ¤ydennyskoulutus Tarjoamme tilauskoulutusta ajankohtaisista aiheista mm. perusopetuksen uudet tuulet, opetussuunnitelman perusteet ja oppilashuollon nĂ¤kĂśkulma. Kokoamme myĂśs koulutusprosesseja asiantuntijaluentojen, konsultoinnin ja tyĂśnohjauksen yhdistelmistĂ¤ tilaajan tarpeiden mukaan.

Oppimis-, osaamis- ja kehittĂ¤miskeskus Tenholantie 15, 00280 Helsinki, www.ruskis.ďŹ

AVH 1/2011

MICKE, MERIPELASTAJA

MIKKO, VERTAISRYHMÄN JÄSEN

Yli miljoona suomalaista osallistuu joka vuosi vapaaehtoistoimintaan. Vaikka työstä ei makseta palkkaa, toiminta tarvitsee rahaa. RAY on vapaaehtoistoiminnan päärahoittaja Suomessa. Aivoliitto ry saa tänä vuonna 1 616 000 euroa tukea tärkeään työhönsä.

AVH 1/2011

MIHAELA, YSTÄVÄPALVELUN VAPAAEHTOINEN

2PYQHO`SS` KATHRIN SCHMIDT KUVAA PARANEMISTA AIVOVERENVUODOSTA

Et sinä kuole on saksalaisen Kathrin Schmidtin omaelämäkerrallinen, palkittu romaani. Se on henkeäsalpaavan taitava kuvaus aivoverenvuodon myötä itsensä kadottaneen Helenen paranemisprosessista. Kirjailija Helene Wesendahl herää sairaalassa. Muistikuvia tapahtuneesta hänellä ei ole, eikä aavistustakaan viikonpäivistä. Sanat ja niiden merkitys hakevat paikkaansa, kun Helenelle vähitellen selviää, että hän kärsii vakavan aivoverenvuodon seurauksista. Päässä kyllä muotoutuu selkeitä ajatuksia, sanat vain eivät tahdo tulla suusta ulos. Kun Helenen aviomies Matthes saapuu vierailulle, Helene ei käsitä miehen itkua. Kolmen viikon tehohoidon jälkeen alkaa paitsi systemaattinen koomakotelosta kuoriutuminen myös aiemmin eletyn elämän fragmentaaristen muistikuvien kokoaminen. Rakastaako hän Matthesia? Mikään ei liikahda. Ennen liikahti. Sen hän tietää.

Helenelle oma menneisyys on kuin vaikeaselkoinen romaani, jota on opittava tulkitsemaan. Lopulta unohduksen pimeästä sammiosta nousevat kasvot, nimi ja ihminen, jonka vuoksi Helene aikoinaan ajautui liitossaan eron partaalle. Ottiko nykyhetki hänet panttivangikseen vain vapauttaakseen menneisyyden? Berlin-Mahlsdorfissa asuva Kathrin Schmidt (s. 1958) on toiminut vapaana kirjailijana vuodesta 1994 lähtien. Schmidt opiskeli psykologiaa ja työskenteli Leipzigin yliopistossa ennen esikoisrunoteoksensa ilmestymistä vuonna 1982. Hän on myöhemmissä proosateoksissaan säilyttänyt lyriikalleen ominaisen kielellisen tarkkuuden. Kriitikot ovat ylistäneet hänen kirjojensa mielikuvituksellista rikkautta ja verranneet häntä tyylillisesti muiden muassa Günter Grassiin. Et sinä kuole on Kathrin Schmidtin neljäs romaani. Se poiki tekijälleen arvostetun Deutscher Buchpreis -palkinnon teoksen ilmestymisvuonna 2009. Kathrin Schmidt Et sinä kuole suomentanut Pirkko Roinila Aikamme kertojia -sarja, WSOY 2011 345 sivua, 36 euroa.

HYVÄ KUNTOUTUS ON OIKEA-AIKAISTA JA AKTIIVISTA Hyvän kuntoutuksen lähtökohta on kuntoutujan omien tarpeiden ja tavoitteiden ymmärtäminen. Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke (VAKE) kokosi uusimman kuntoutusta koskevan tutkimustiedon kirjaan Hyvän kuntoutuskäytännön perusta.

Julkaisu sisältää viimeisintä tutkimustietoa oikea-aikaisesta, oikein kohdennetusta, vaikuttavasta ja asiakaslähtöisestä kuntoutuksesta. Julkaisu on tarkoitettu myös hyvien kuntoutuskäytäntöjen käsikirjaksi kuntoutuksen resursointi-, suunnittelu- ja toteutustahoille. Julkaisussa tarkastellaan kolmen sairausryhmän, aivoverenkiertohäiriöt, multippeliskleroosi ja CP-oireyhtymä, kautta Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen nykytilaa, arviointikäytäntöjä, kehittämistarpeita ja kuntoutuksen vaikuttavuutta. Tulokset osoittavat, että niin kuntoutussuunnittelussa, arvioinnissa, toteutuksessa kuin myös tiedonvälityksessä on selkeitä kehittämistarpeita. Julkaisun kirjoittajat painottavat, että hyvän kuntoutuskäytännön lähtökohta on kuntoutujan omien tarpeiden ja tavoitteiden ymmärtäminen ja niiden yhdistäminen asiantuntijoiden näkemykseen. – Kuntoutusta tulee toteuttaa myös osana asiakkaan omaa elämänpiiriä, kuten kodissa tai koulussa yhteistyössä omaisten ja lähiverkoston kanssa, jotta arjen toiminnotkin olisivat kuntouttavia, VAKE-hankkeen vetäjä Tiina Suomela-Markkanen huomauttaa. Jaana Paltamaa, Maarit Karhula, Tiina Suomela-Markkanen ja Ilona Autti-Rämö (toim.): Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (pdf). Julkaisutilaukset julkaisut@kela.ﬁ tai puhelimitse numerosta 020 634 1947.

AVH 1/2011

Liitto tiedottaa AIVOLIITON VISUAALINEN ILME

HALLITUSOHJELMAAN 2011 Aivoliitto on jo viime keväänä nostanut tulevaa hallitusohjelmaa silmälläpitäen keskeisiksi teemoiksi seuraavat asiat, joista on syytä näin vaalien alla muistuttaa ja samalla tarkentaa hallitusohjelman sisältöä.

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry muutti nimensä vuoden alussa Aivoliitto ry:ksi. Nyt uudistuu myös liiton visuaalinen ilme, jossa kaiken keskiöön on itseoikeutetusti nostettu aivot. Nimenmuutoksella Aivoliitto pyrkii selkeyteen ja yksinkertaisuuteen. Pitkään pohditun nimen haluttiin olevan puhevammaisia edustavan järjestön ideologian mukainen. Nyt Aivoliiton tueksi on luotu myös uusi tunnus ja graafinen ilme. – Haluamme uudella tunnuksella korostaa, että aivot luovat pohjan kaikelle inhimilliselle vuorovaikutukselle. Tyylitellyn aivot-tunnuksen voi nähdä myös puhekuplana. Se kertoo osuvasti tehtävästämme toimia uuden iskulauseemme mukaisesti Aivojen ja puheen asialla, Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen korostaa. Liiton pääväreiksi on valittu punainen ja harmaa. Niillä halutaan viestiä asiantuntijuutta, luotettavuutta, välittämistä ja helposti lähestyttävyyttä. Liiton uuden graafisen ilmeen on suunnitellut AD Tero Lumiainen OSG Mainonnasta. – Aivoliiton uusi graafinen ilme on selkeä ja moderni. Siinä yhdistyvät tunne ja järki kuten aivoissa ja Aivoliiton toiminnassakin, Lumiainen kertoo. Uusi ilme otetaan käyttöön vaiheittain. Ensimmäiseksi uudistuvat liiton sähköiset materiaalit kuten www-sivut, jotka julkaistaan maaliskuun aikana osoitteessa www.aivoliitto.fi . Painettu materiaali päivitetään uuden ilmeen mukaiseksi kuluvan ja ensi vuoden aikana. – Uusi visuaalinen identiteettimme vahvistaa kuvaa Aivoliitosta aidosti jäsenilleen ja sidosryhmilleen omistautuneesta yhteisöstä. Tavoitteenamme on vahvistaa entisestään tunnettuuttamme, jotta saisimme yhä useamman ihmisen toimimaan aivojen ja puheen asialla, Viljanen sanoo.

RAY:N AVUSTUPÄÄTÖS 2011 RAY:n avustuspäätös vuodelle 2011 mahdollistaa uusina hankkeina ensinnäkin sen, että voimme rakentaa neuropsykologisen arvioinnin mallin, jolla voidaan mahdollistaa jatkossa AVH:n sairastaneiden työelämään palaamista. Toisena uutena asiana voimme tehdä tutuksi kielellistä erityisvaikeutta, jota siis aiemmin kutsuttiin dysfasiaksi. Muilta osin RAY:n rahoittama toiminta jatkuu pääsääntöisesti ennallaan.

AVH 1/2011

Kolmen rahapeliyhtiön monopoliasema on turvattava ja Raha-automaattiyhdistyksen tuotto on jaettava kokonaan sosiaalija terveysjärjestöille. RAY, Veikkaus ja Toto tulee säilyttää erillisinä, niitä ei saa yhdistää. Suurten kansansairauksien ehkäisyyn tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Olemme nostaneet esiin yhteistyössä Sydän- ja Diabetesliittojen kanssa valtimoterveyden saralla vaaliteeman Tunne arvosi. Asiasta on lisää tietoa tämän lehden sivuilla. Kuntoutus tulee kohdentaa sitä tarvitseville henkilöille iästä ja asuinpaikasta riippumatta. Oikea kuntoutus, myös iäkkäille, turvaa hyvän elämän. Se on lisäksi yhteiskunnan kannalta järkevä ja taloudellinen ratkaisu. Puhevammaisten oikeudet eivät toteudu vieläkään kaikissa kunnissa. Terapiaa ei saada riittävästi ja puhevammaisten tulkkipalveluja ei tunneta. Vajaakuntoisten työllistymiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Äkillisen neurologisen sairauden jälkeen tarvitaan riittäviä tukitoimia, kuten myös nuorten työllistyminen on turvattava.

VERKKO-OPAS JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE Sosiaaliturvaopas pitkäaikaissairaille ja vammaisille 2011 -oppaan päivitetty versio on julkaistu osoitteessa www. sosiaaliturvaopas.ﬁ. Kotisivun tarkoitus on helpottaa oppaan löytämistä ja käyttöä. Kyseessä on 12 eri järjestön yhteistyössä laatima kattava sosiaalija terveydenhuollon palveluja käsittelevä opas. Opas löytyy myös sen laatimiseen osallistuneiden järjestöjen verkkosivuilta. Aivoliitto on liittynyt opasta päivittävään toimikuntaan mukaan tämän vuoden alusta lähtien.

HAVUKOSKEN PALVELUKESKUS Eteläinen Rastitie 12, 01360 Vantaa puh. (09) 874 141, fax (09) 8741 4555 www.vanhustenkotiapu.fi

Vuokra- ja omistusasuntoja vanhuksille, kotihoitoa, siivous- ja ateriapalvelua, vanhainkoti, ryhmäkoteja sekä mielenterveysyhteisöt Havurasti ja Myyrasti.

Kuntoutukseen Oulaisiin

AVH 1/2011

Erpekon Oy Siikajoen Nuorisokoti www.toimintaterapeuttiliitto.fi

Karpalotie 7, Siikajoki puh. 08-241 299

SOTAINVALIDI- JA VETERAANIKUNTOUTUSTA laitos-, p채iv채- ja avokuntoutusta Veteraanipolku 3, 13600 H채meenlinna Puh. 03-5706 100, fax 03-5706 119 www.ilveskoti.com

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry www.terveydenhoitajaliitto.fi

www.vtkl.fi puh. (09) 350 8600

www.ipty.fi www.pkssk.fi

AVH 1/2011

VAKU-kuvataidenäyttely Turussa Wäinö Aaltosen Seura järjestää neljännen Vammaisten valtakunnallisen kuvataidenäyttely VAKU:n Turussa 23.8.–2.9.2011. Näyttely on avoin kaikille vammaisille.

NÄYTTELYN YLEISOHJEET Jokaisen tekijän pitää liittää teosten mukana erillinen tiedote, josta ilmenee tekijän tai omistajan nimi ja osoite, johon työt palautetaan, sekä sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Myös teosten nimi ja tekniikka liitetään samaan yhteyteen. Teosten hinnat tarvitaan, koska kyseessä on myyntinäyttely. Provisiota ei peritä. Voit osallistua näyttelyyn, vaikka et haluaisikaan myydä teostasi. Teosten vakuuttaminen jää jokaisen tekijän tai omistajan vastuulle. Palautusten vakuuttamiseksi tulee ilmoittaa teosten arvo, josta työt vakuutetaan palautuksen ajaksi postissa. Taideteokset palautetaan näyttelyn jälkeen annettuun osoitteeseen postiennakolla. Perehdy myös seuraavana oleviin kuvataide- ja valokuvausnäyttelyn erillisohjeisiin!

KUVATAIDENÄYTTELYN ERILLISOHJEET Jokainen osallistuja voi lähettää näyt-

Hannu Huotari

äyttelyn yhteistyökumppanit ovat Turun yliopisto, Suomen Invalidiliitto, sen virolainen sisarjärjestö Eesti Liikumispuudega Inimiset Liit ja Turun Seudun Invalidit. Turun näyttelyn ominaispiirteitä ovat laajentunut järjestöyhteistyö Invalidiliiton kanssa ja näyttelyn kansainvälistyminen Viron suuntaan sekä ensimmäisen kerran siihen sisältyvä valokuvanäyttely. Näyttely järjestetään Turun yliopiston esteettömissä tiloissa. Näyttelyyn liittyvät vammaisten kuvataidetta käsittelevä seminaari ja yhteistyö Turussa järjestettävien Invalidien kulttuuripäivien kanssa. Näyttelyn teema on Arki!. VAKU:n järjestäjät toivovat monipuolista teeman käsittelyä taideteoksissa ja valokuvissa.

Satu Heinonen voitti viime vuonna VAKU-kuvataidekilpailun näillä Vinsentin maisemissa -töillään.

telyyn korkeintaan kolme teosta. Teosten suurin koko saa olla 45 cm x 60 cm. Teosten tulee olla perillä Turussa viimeistään 1.8.2011. Osoite on: Wäinö Aaltosen Seura ry, Honkaistentie 68, 20900 TURKU.

VALOKUVANÄYTTELYN ERILLISOHJEET Teosehdotusten tulee olla digitaalisessa muodossa. Myös diat, negatiivit tai valmiit teokset toimitetaan arvioitaviksi vain digitoituina. Jokainen osallistuja voi ehdottaa enintään (5) viittä eri kuva-aihetta. Kuvien suurin koko saa olla enintään 45 x 60 cm. Ehdotettujen kuvien tulee olla jpg – muodossa nk. näyttökuvina. Kuvat toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen: info@kaitirkkonen.net 15.5.2011 mennessä. Lähettäjän on hyvä varmistaa kuvien perille saapuminen erillisellä viestillä. Valittujen töiden tekijöitä ohjeistetaan myöhemmin tarkemmin vaatimuksista, vedosten koosta jne. Taiteilija vastaa itse kuvien vedostus- ja kehitystyöstä sekä töidensä lähettämisestä Wäinö Aaltosen Seuraan (katso osoite edellä) 15.8.2011 mennessä. Lisätietoja voi tarvittaessa kysyä

näyttelyn kuraattori Kai Tirkkoselta, p. 045 6709 220.

OSALLISTUMISMAKSU Osallistumismaksu 10 euroa/osallistuja maksetaan Wäinö Aaltosen Seuran tilille 571 161–212 7424. Vammaisjärjestöjen toivomme tukevan näyttelyä sopivaksi katsomallaan summalla. Projektin suojelijoina ovat olleet alusta eli vuodesta 2008 alkaen nykyinen emeritusarkkipiispa Jukka Paarma ja hänen puolisonsa, lehtori Pirjo Paarma.

KENESTÄ VUODEN 2011 VAMMAISTAITEILIJA? VAKU-näyttelyn jury, Jan Kenneth Weckman, valitsee näyttelyyn osallistuvien keskuudesta Vuoden 2011 vammaistaiteilijan, joka saa Anne ja Rauno Puolimatkan säätiön lahjoittaman 2 000 euron stipendin. Lisätietoja saa näyttelyn kuraattori Hilkka Huotarilta, p. 0500 936 767 tai tiedottaja Paula Kairiselta, p. 02 230 1680. Hilkka Huotari

AVH 1/2011

ARKKITEHTITOIMISTO JURVAINEN & PESOLA OY Laivanvarustajankatu 2, 00140 Helsinki puh. 0207 661 030

Maaseudun Työnantajaliitto ry. Annankatu 31-33, 00100 Helsini puh. 09-7250 4500 www.tyonantajat.fi

KIURUVEDEN KAUPUNKI www.kiuruvesi.fi

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖ www.niilohelander.net

Supermaster Ky Timo Hentunen, puh. 09-143 703 www.supermaster.fi Kauppakorkean kurssit

Kiinteistö Oy Kissantassu PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

MARTTILAN HÄRKÄ APTEEKKI TARVASJOEN SIVUAPTEEKKI

Joroisten Apteekki Koskentie 2, 79600 Joroinen puh. 017-571 081

TAMPEREEN PSYKOLOGIKESKUS OY

Kuopion Toriapteekki

LUMON OY

Törnävän Apteekki

Ruokolahden Apteekki

LAPVÄÄRTIN APTEEKKI

Ruokolahti, puh. 05-434 1019

TURUN SEUDUN INVATAKSIT

Haapaniemenkatu 24-26, Kuopio puh. 017-287 6601

Törnäväntie 20, Seinäjoki puh. 06-429 4800

Lapväärtintie 729, Lapväärtti puh. (06) 222 1110

KORTESJÄRVEN APTEEKKI

Tilauskeskus 02-233 2233 1 + 8 tilataksit

Jääkärintie 53, Kortesjärvi puh. 06-488 0300

ALFA BAG OY

Rautjärven Asemanseudun Apteekki

Vasarakuja 19, 67100 Kokkola puh. 06-8245 100

Taksiautoilija Juhani Palomäki

Rautjärventie 86, 56610 Rautjärvi puh. 05-489 340

HAKUNILAN APTEEKKI

Luopa, puh. 0400 261 143

Laukkarinne 6, Vantaa puh. 09-877 0580

TURUN KAUPPATORIN APTEEKKI

Elimäen Liikenne Oy

puh. 02-510 2200

www.helsinginseurakunnat.ﬁ

Loviisantie 9, Elimäki puh. 05-744 1400

SÄÄTÖLAITEHUOLTO OY www.saatolaitehuolto.ﬁ

Pitkämäenkatu 9, 20250 Turku puh. 020 721 9600 www.pukkila.com

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNNAT

WIPAK OY Nastola

Lääkäriasema Femeda Oy Kalevankatu 9 A, Helsinki puh. 09-751 01000 www.femeda.fi

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta Malmin asematie 6, 00700 Helsinki puh. (09) 3509 290, faksi (09) 3511 380 www.kiinko.ﬁ

Tilitoimisto Liisa Aaltonen Ky Merimiehenkatu 16 A 1, Uusikaupunki puh. 02-841 3247

AVH 1/2011

SYNTHES OY

@ɄȨȹȨɜɜɤǸ

Paras savuton Työpaikka -kilpailu

aras Savuton Työpaikka -kilpailu on käynnistynyt! Kilpailuun voi osallistua yritys, yhteisö tai työpaikan erillinen osasto/toimipiste. Vaikka työpaikkaasi ei olisikaan vielä julistettu savuttomaksi, voit osallistua, jos tunnet, että johto on motivoitunutta ja lähtenyt aktiivisesti viemään savuttomuutta eteenpäin, tupakointiin liittyviä ongelmia on mielestäsi ratkottu hyvin, henkilökunta otettu mukaan suunnitteluun ja yhteistyö toimii. Kilpailuun voi ilmoittautua 31.3.2011 saakka. Täytä lomake netissä: www.savutonsuomi.ﬁ (på svenska också). Vuoden 2011 voittaja julkistetaan ja palkitaan 10.5.2011 Savuton Suomi 2040 -seminaarissa. Kilpailun järjestää Savuton Suomi 2040 -hanke.

Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi! AVH 1/2011

@ɄȨȹȨɜɜɤǸ

Terve Vaalikone 2011

erveyserot ovat kasvaneet Suomessa viimeisten vuosien aikana. Työllisyys, koulutusmahdollisuudet, varallisuus, turvallisuus ja osallisuus ovat yhteydessä terveyteen sekä toisaalta terveyseroihin ja niitä ylläpitäviin tekijöihin. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vaalikone nostaa esiin oleellisimmat terveyden edistämiseen liittyvät kysymykset. Vaalikoneessa selvitetään ehdokkaiden mielipiteitä keinoista lisätä kansalaisten hyvinvointia ja puuttua terveyseroihin. Minkälainen asenneilmasto yhteiskunnassa vallitsee – onko terveys jokaisen oma asia vai pitääkö myös yhteiskunnan puut-

tua siihen? Ovatko tuloerot hyvästä? Tarvitsevatko lapsiperheet lisää lakisääteisiä palveluita? Onko huonoosaisista huolehtiminen ensisijaisesti järjestöjen tehtävä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin voi perehtyä vaalikoneessa. Vaalikoneen rakentamisesta on vastannut Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) osana Se On Sinun Asiasi -päättäjäkampanjaa (SOSA). Vaalikoneessa on mukana 50 sosiaalija terveysalan järjestöä. Terve Vaalikone avataan äänestäjille 1.3.2011. Testaa kansanedustajaehdokkaat ja selvitä, kenen näkemykset ovat lähimpänä omia mielipiteitäsi. Vaali-

koneen täyttämisellä saat arvokasta vertailutietoa ehdokkaiden asenteista oman äänestyspäätöksesi tueksi. ZZZ WHUYHYDDOLNRQH ¿

Haluan liittyä:

Olen

AVH-yhdistykseen

aivoverenkiertohäiriön sairastanut

AVH-ammattilaisyhdistykseen

sairastumisvuosi _____________

liiton kannatusjäseneksi.

läheinen

Nimi

____________________________

ammattilainen

Osoite

____________________________

muu

__________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________

Minulla on afasia.

Puhelin

____________________________

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna.

Sähköposti

____________________________

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Syntymäaika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

muu

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

________________________________________ Allekirjoitus 46

AVH 1/2011

@ɄȨȹȨɜɜɤǸ

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

osiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry (STKL) ja Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) perustivat 24.1.2011 uuden valtakunnallisen keskusjärjestön SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n. Perustajajärjestöt ovat merkittäviä alansa vaikuttajia. Niillä on jäseninä yhteensä yli 500 valtakunnallista ja alueellista järjestöä, yhteisöä ja kuntaa. STKL, Tekry ja YTY siirtävät omat toimintansa 1.1.2012 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:lle. SOSTE kokoaa sosiaalija terveysalan vaikuttamistoimintaa ja asiantuntemusta yhteen. Se pystyy nykyistä paremmin ja laaja-alaisemmin toimimaan sosiaalija terveyspoliittisena vaikuttajana ja asiantuntijana, vahvistamaan sosiaalija terveysjärjestöjen toimintaedellytyksiä, tukemaan kansalaistoiminnan kehittymistä sekä järjestöjen ja muiden tahojen yhteistyötä. Uuden järjestön keskeisiä tehtäviä ovat yhteiskunnallisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteuttaminen sekä ihmisten osallistumismahdollisuuksien parantami-

nen päätöksenteossa. SOSTE edistää sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä sekä vahvistaa sosiaalija terveysjärjestöjen mahdollisuuksia toimia ihmisten parhaaksi. SOSTEn tavoitteena on olla kansallisesti ja alueellisesti vahva toimija järjestöjen, valtion, kuntien ja elinkeinoelämän laajoissa verkostoissa. Sillä on myös kansainvälistä toimintaa. Järjestöt ovat merkittävä voimavara ja yhteisöllisyyden rakentaja yhteiskunnassa. Suomessa toimii lähes 9 000 sosiaalija terveysjärjestöä, työntekijöitä niissä on noin 36 000. Lähes miljoona ihmistä on mukana vapaaehtoisina, vertaistoimijoina ja järjestöaktiiveina. Sosiaalija terveysjärjestöissä toimivien vapaaehtoisten työpanos vastaa 21 000 henkilötyövuotta. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n puheenjohtajaksi valittiin Suomen Sydänliiton pääsihteeri Tor Jungman ja varapuheenjohtajaksi Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Leena Rosenberg-Ryhänen.

Dysfasiasta Kielipolku

ivoliitto julkaisee AVH-lehden lisäksi myös puheen- ja kielenkehityksen erikoislehteä. Sen nimenä oli aiemmin Dysfasia. Viime vuonna julkaistun Käypä hoito -suosituksen mukaan dysfasia-termistä luovutaan; sen tilalle on tullut kielellinen erityisvaikeus -termi. Myös Dysfasia-lehden nimi muuttui numerosta 1/2011 alkaen. Uutena nimenä on Kielipolku. Nimen etsiminen osoittautui vaikeaksi tehtäväksi. Lehdelle haluttiin yksinkertainen, selkeä ja positiivinen nimi, joka kuvaa lehden sisältöä.

PUHEE N- JA KIELEN KEHIT YKSEN ERIKO ISLEHT I

KIELIPOLKU 1/20 11

4/20 10

D Y S F A S IA

Kielipolku-nimen äitinä on lehden toimitusneuvoston jäsen, erityisopettaja Tiina Siiskonen. Hänen mukaansa Kielipolku viittaa kielen kehitykseen, sen mutkiin ja haasteisiin ja koko elämänkaarenkin erilaisiin vaiheisiin. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

PUHE EN- JA KIELE NKEH ITYK

SEN ERIKOISL EHTI

Kieli ja aistit Vanhemmat ja AAC

Yleinen, erityinen ja tehostettu tuki opetuksessa

Kielihäiriöt ja kouluttautuminen Kunnat ja perusopetuslaki

Kohti jatkokoul utusta ja työelämää

Vapaaehtoistoimin

nan vuosi Lomatoiminta 2011

Sosiaaliturvan muutokset

Ammattiopisto sta tulevaisuuteen

AVH 1/2011

<KGHVVl

Annika Railila

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

Izumi Tateno konsertoi AVHpotilaiden hyväksi

Pianotaiteilija Izumi Tateno konsertoi tammikuussa AVH-potilaiden hyväksi.

aailmankuulu pianotaiteilija Izumi Tateno konsertoi sunnuntaina 9.1.2011 AVH-potilaiden hyväksi Sibelius-Akatemian konserttisalissa Helsingissä. Noin 400 hengen yleisö sai nauttia sekä klassisen musiikin helmistä että modernimmasta pianomusiikista, esimerkiksi Bach-Brahmsin Chaconnesta että Pehr Henrik Nordgrenin Tatenolle omistamasta Kolme japanilaista aavetarinaa -sävellyksestä. Izumi Tatenon pianistin ura katkesi dramaattisesti kesken konsertin tammikuussa 2002. Hän sai vakavan aivoverenvuodon, minkä seurauksena hänen oikea puolensa halvaantui. Erinomaisesti sujuneesta kuntoutumisesta huolimatta oikean käden hienomotoriikka ei palautunut Tatenoa tyydyttävälle tasolle. Niinpä hän päätti opetella itselleen kokonaan uuden vasemman käden ohjelmiston. Se on muutamassa vuodessa kasvanut huomattavan laajaksi. Mu-

AVH 1/2011

kana on myös uusia Tatenolle sävellettyjä soolo-pianoteoksia ja pianokonserttoja. Vuonna 2004 Tateno palasi konserttilavoille vasemman käden pianistina. Seuraavana vuonna Japanin keisaripari kunnioitti läsnäolollaan hänen konserttiaan loppuunmyydyssä Tokion Suntori-hallissa. Nykyisin Izumi Tateno on erittäin kysytty pianisti Japanissa, jossa hän soittaa soolokonserttien ohella orkesterisolistina mm. Ravelin pianokonserttoa vasemmalle kädelle sekä Nordgrenin ja Yoshimatsun Tatenolle säveltämiä konserttoja. Japanilaissyntyinen Izumi Tateno on asunut Suomessa vuodesta 1964 lähtien. Hän valmistui Tokion taideyliopistosta 1960. Kaksi vuotta myöhemmin hänet valittiin maansa lupaavimmaksi nuoreksi pianistiksi. Vuonna 1968 Tateno voitti toisen palkinnon arvostetussa Olivier Messiaen -pianokilpailussa Ranskassa.

Nyt 50-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävän Izumi Tatenon ura konserttipianistina jatkuu edelleen intensiivisenä. Hän on konsertoinut Euroopan maiden lisäksi ympäri maailmaa aina Australiaa ja Etelä-Amerikkaa myöten. Tatenon poikkeuksellisen laaja repertuaari ulottuu barokista aikamme säveltäjien musiikkiin. Tähän mennessä häneltä on ilmestynyt yli 100 LP- ja CD-levyä. Joukossa on merkittävä määrä suomalaista pianomusiikkia, jota hän on myös julkaissut nuottikokoelmina japanilaisille nuottikustantamoille. Tatenon Vasemman käden konsertti AVH-potilaiden hyväksi oli sarjassaan jo kolmas. Hankkeen puuhamiehenä oli edelleen Peter von Koskull yhdessä ruotsinkielisen AVH-kerhon, Svenska afasiklubbenin, ja Aivoliiton kanssa. Victoria Mankki

Terveiseni

Vertaistuki on ensiarvoisen tärkeää Sairastuin juhannusviikolla 2008, tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Vuoto oli pikkuaivojen puolella. Neuropsykologi sanoi, että tein jotakin yli voimieni. Olin leikannut ruohoa mökillämme, ja voin vakuuttaa, että olen tehnyt sen satoja kertoja ennenkin. Olin ensin Päijät-Hämeen keskussairaalassa noin viikon, josta minut lähetettiin kotikuntani terveyskeskuksen vuodeosastolle. Minut kotiutettiin puolikuntoisena. Lääkäri katsoi aivan oikein, että kotona kuntoutuu kaikkein parhaiten. Olin osastolla parista kolmeen viikkoa. Kuntoutus alkoi heti, kun henkilökunta sai varmuuden, että paranen ilman leikkausta. Sillä paraneminen leikkauksen jälkeen kai kestää kauemmin. Olin onnekas, kun ei ollut käynyt pahemmin. Minua hoidettiin julkisen terveydenhuollon puolella erittäin hyvin. Tuntuu pahalta sanoa näin, kun tiedän miten huonoa julkinen terveydenhoito saattaa olla. Riippuu paljolti paikkakunnasta, mutta Heinolassa se on vielä hyvä. Olen ikuisesti kiitollinen niille fysioterapeuteille, jotka herättivät päiväuniltani monta kertaa päivässä. Olen kuullut, että nukkuminen kuuluu taudin kuvaan. Sain kuntoutusta ja kävelemään opetusta osastolla koko sen kesän. Siirryin sitten kuntosalille, kun fysioterapeuttien mielestä en enää hyötynyt osastosta. Jos olisin tarvinnut psykologin palveluja, niin olisin niitä saanut. Toimintaterapeutti lupasi järjestää asian, jos vain pyydän ja tarvetta ilmenee. Alussa mies oli mukana pesulla, vessassa ja kaikkialla. Ruokaa putoili lattialle syödessä. En osannut käyttää puhelinta enkä tietokonetta. Itkin useita kertoja päivässä, selkää särki ja tunsin itseni avuttomaksi. Minua huimasi ja oikea puoli oli halvautunut. Mutta siitä ei ole mennyt tunto, ei kädestäkään. Tuntui utopialta, kun neurologi

sanoi, että kuntoutetaan ennalleen. Minut katsottiin työkyttömäksi kesäkuun alusta 2009. En ollut työkykyinen, enkä ole sitä vieläkään siihen tehtävään, missä olin viimeksi työskennellyt. Nykyään ulkopuoliset eivät juurikaan huomaa vammaani, mutta itse sen tietää parhaiten. Vammansa tietää kuin myös sen, mihin kykenee ja pystyy. Kaikki te, jotka työskentelette AVH-vammaisten kanssa: kertokaa vertaisryhmistä ja missä ja milloin ne kokoontuvat. Vertaisryhmät koetaan vammaisjärjestöjen keskeisimmäksi toimintamuodoksi. Ja niin koen minäkin. Kuntoutumisen ja voimaantumisen kannalta vertaistuki on ensiarvoisen tärkeää. Ymmärrän nyt, että on vain yksi elämä kullakin, ja minulla omani, muuta minulla ei ole. Enkä yritäkään ymmärtää kanssaihmisiäni, sillä tiedän nyt, että jos ei ole samoja kokemuksia, niin ei voi ymmärtää. Enhän minäkään ymmärrä sitä, mitä en ole kokenut. Olen käynyt tuolijumpassa, vesijumpassa ja kuntosalilla vertaisryhmän lisäksi. Käyn myös työikäisten kerhossa ns. nuorten ryhmässä Lahdessa. Siellä olen saanut kohdata eriasteisesta afasiasta kärsiviä. Myös heille vertaistoiminta on hyvin tärkeää. Olen saanut olla erilaisissa kuntoutuksissa. Voin sanoa, että kuntoutus ja vertaisryhmätoiminta on erittäin tärkeää. Se on tärkeintä, mitä yhteiskunta voi tarjota. Siellä huomaa, ettei ole ainoa halvautunut tai vajaakuntoinen. Älkää luovuttako, veljet ja sisaret, vaan pyrkikää kaikin tavoin kuntoutumaan ja olemaan yhteydessä vertaisryhmiin. Raija Hakkarainen VTM, työkyvyttömyyseläkkeellä oleva työvoimaohjaaja

/lKHWl SRVWLD

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksittäinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille? Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan sähköpostitse lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppalassila@aivoliitto.ﬁ. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 2/2011 tarkoitetut aineistot 29.4.2011 mennessä. AVH 1/2011

AVH 1/2011

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 C 38, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. Vipusentie 3, 00610 Helsinki Johanna Antila (siht) p. 044 777 7600, f. 09 774 1031, toimisto@aivohalvaus.net www.aivohalvaus.net Itä-Uudenmaan aivohalvausja afasiakerho/ Östra Nylands stroke- och afasiklubb Matti Hallikainen Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoo p. 045 133 1392 Maila Hallikainen p. 044 2730 392 mhallikainen19@hotmail.com Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Kalakillet Juha Relander p. 050 4625 464 LÄNSI-SUOMEN ALUE aluesihteeri Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 050 3089 095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi Jämsän seudun aivohalvausja afasiakerho Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836 Kalakerho liero Aarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264 KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen Kantotie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi Hankasalmen kerho Pia Kolehmainen p. 0400 467 499 Joutsan kerho Satu Nokelainen p. 041 490 8792 Jyväskylän kerho Päivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot Keuruun kerho Satu Hyyryläinen, p. 040 704 5834 Luoteisen Keski-Suomen kerho Tuulikki Poser-Hirvi Paavontie 50, 43100 Saarijärvi p. 0400 796 745 puhepaja@hotmail.com Nuotta-kerho Hanna Kirjavainen p. 050 353 0648 (ilt. ja vkl)

Svenska afasiklubben Håkan Serén Kilavägen 31, 25750 Kila p. 0400 512 077 Uudenmaan nuoret Riitta Seppänen p. 040 750 8290 riitta.seppanen@pp2.inet.fi KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/AVH.html Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi Hyvinkään afasiaja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi Järvenpään afasiaja aivohalvauskerho ks. Harri Hämäläisen tiedot yllä Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot Mäntsälän aivohalvausja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com Nurmijärven aivohalvausja afasiakerho Kalle Kinnari Myllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkala p. 09 879 8118, 041 545 2917 kalle.kinnari@pp.inet.fi PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto: Otto Koivuniemi (toimistosihteeri) p. 0400 608 284 (arkisin klo 10 - 16) Pellervonkatu 9, 33540 Tampere toimisto@piravh.fi www.pirkanmaanavh.fi Hämeenkyrön Sisukkaat Arto Ojala Simpukkatie 6 a1, 39200 Kyröskoski p. 0400 737 998 arto.ojala@luukku.com Kalakeisarit Risto Ahlman p. 0400 961 687 risto.ahlman@gmail.com Mouhijärven kerho Lillian Simola p. 050491 0412 Mäntän kerho ”Sisupussit” Tapio Latonen p. 0500 783 096 Nokian kerho Arja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi p. 03 340 3047 Nuotta-kerho Raija Hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi Parkanon kerho Leo Rikala Mäkipääntie 23, 39700 Parkano p. 03 448 2743, 040 523 3892 Valkeakosken seudun kerho Timo Lahtinen Vääränkoivuntie 6 as 36, 37630 Valkeakoski p. 040 719 3392 Vammalan seudun kerho Eila Alanen Kolisevantie 9 B 9, 32740 Äetsä p. 0400 724 762

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Hely Ojanen (pj) Nummelantie 83 A 6, 08100 Lohja p. 050 555 2945 hely.ojanen@suomi24.fi LÄNSI-UUDENMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASIOCH STROKEFÖRENING RF. Markku Soinio (pj) Viherlaaksonranta 14 A 1, 02710 Espoo p.040 5691 401 markku.soinio@pp1.inet.fi Tapiolan kerho Markku Soinio, katso yhdistyksen tiedot Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432 Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 09 2968 3234 Christel Lehto p. 09 29681 christel.lehto@kirkkonummi.fi Leena Lewis Dragetintie 90, 02400 Kirkkonummi p. 09 2984 321 VANTAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Raimo Nikkanen (pj) Ojahaanrinne 2 C 59, 01600 Vantaa p. 09 454 7858, 040 730 4973

Sastamalan seudun kerho Eila Alanen p. 0400 724 762 Ylöjärven kerho Kaija Mäkelä p. 044 506 7790 TURUN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Anne Auramo p. 044 320 7878 tai anne.auramo@gmail.com (jäsenasiat) Laitilan kerho Sari Väätäjä Karpalokuja 6, 23800 Laitila p. 040 592 4624 sari.vaataja@suomi24.fi Länsi-Turunmaan kerho / Pargas stroke-klubben Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081 Mynämäen aluekerho Reino Kairavuo Kaivattulantie 15, 23120 Mietoinen p. 02 431 1450 Nuora Leena Suma p. 040 581 2474 Salon aluekerho Liisa Hammarberg (pj.) Kokkilantie 329, 25230 Angelniemi p. 0044 586 3170 liisa.hammarberg@netti.fi Riitta Lamminen (siht.) Korvenkyläntie 690, 25520 Perniö as. p. 02 7355 717, 044 2854210 riitta_lamminen@hotmail.com Siimasimput Eero Ojaranta p. 0400 875 890 Someron aluekerho Minna Paimala minna.paimala@lamminniemi-koti.fi

AVH 1/2011

Yhdistykset alueittain ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.ﬁ Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia Alavuden kerho Riitta Penttilä Talvitie 1, 63300 Alavus p. 06 511 3431 Isojoen kerho Tiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 06 229 9715 (t), 06 263 9132 Kauhavan AVH-kerho Kauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528 Kurikan kerho Erkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019 Kyrönmaan seudun kerho Orvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066 Lapuan AVH-kerho Lapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872 Nuorten/työikäisten kerho Häjyyset Anne Saunamäki, p. 040 5390012 Seinäjoki Seinäjoen seudun kerho Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo ITÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Heli Taskinen Tulliportinkatu 25B, 70100 Kuopio p. 040 5437289 heli.taskinen@aivoliitto.ﬁ Vastuualue: vertaistukitoiminta ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546 Parikkalan kerho Lea Anttonen Koskitie 56, 59410 Kirjavala p. 044 548 1198 Rantasalmen aluekerho Seija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671 Savonlinnan aluekerho Ulla-Riitta Waltari-Seppänen Mertatie 4 b 13, 57120 Savonlinna p. 050 572 68 98 MIKKELIN SEUDUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044-2118838 mikkelinafasia@gmail.com Juvan afasiakerho Marja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933 Kangasniemen aivohalvausja afasiakerho Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770 Mikkelin aivohalvausja afasiakerho Raili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73

AVH 1/2011

p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Ähtärin seudun kerho Juhani Huhtikangas Latojoentie 520, 63500 Lehtimäki p. 0400 661859 Tukihenkilö vastuuhenkilö Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Mauri Koivisto Jussilantie 150, 62950 Paalijärvi p. 06 557 4664, 040 589 0284 mauri.koivisto@japo.fi SATAKUNNAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Euran aivohalvausja afasiakerho Ritva Järvinen Lassenkuja 1, 27500 Kauttua p. 02 865 1043 Huittisten aivohalvausja afasiakerho Heikki Ketonen p. 044 375 0534 Torkinkatu 18, 32700 Huittinen Kankaanpään aivohalvausja afasiakerho Sinikka Munkki Mäntyharjun aivohalvausja afasiakerho Hilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675 Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä Pieksämäen afasiakerho Helena Koponen Syrjäntie 511, 77460 Maavesi p. 040 721 1185 PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Inkeri Riikonen (pj.) Lampelantie 7, 81720 Lieksa p. 050 357 1763 inkeri.riikonen@netti.fi Hannu Härkönen (siht.) Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 6705 Nurmeksen aluekerho Matti Sormunen Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 040 596 6163 Perjantaikerho ks. Inkeri Riikonen SOLMU-kerho Eeva Nykänen Repolankatu 7, 81700 Lieksa p. 040 546 5293 terapia-eeva@luukku.com POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Sirkka Reko Siihtalanpolku 6 C 20, 80100 JOENSUU 050 300 2060 sirkka.reko@luukku.com Enon aivohalvausja afasiakerho Sirkka Räty Piennartie 3 C 11, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Heinäveden aivohalvausja afasiakerho Taina Huurinainen Parkintauksentie 5 B, 79700 Heinävesi

Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 02 572 2093 Luontokerho Satarökkäät Kauko Vesanto p. 02 637 9049 Noormarkun aivohalvausja afasiakerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673 Porin kerho Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.ﬁ Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807 pirjo.eilola@dnainternet.ﬁ Veli-Pekka Raula p. 0400 697599 Rauman aivohalvausja afasiakerho Maija-Liisa Metsäranta Puolukkatie 6, 27150 Euraijoki p. 02 868 2862 (ilt.) ÖSTERBOTTENS SVENSKA AFASIOCH STROKEFÖRENING RF Ulla-Maj Häggblom Finnevägen 107, 68530 Lepplax tel. 06 766 9732 Närpes klubben Efer Blomberg Vestersvägen 3, 64230 Närpes tel. 06 224 1973 Vasa klubben Lars Jansson Malaxvägen 371 A, 66140 Övermalax tel. 06 365 4477

p. 040 5224 261 taina.huurinatar@luukku.com Joensuun tiistaikerho Matti Räty Somerotie 19 A 1, 80230 Joensuu p. 050 357 8686 matti.raty@kotikone.fi Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735 Keski-Karjalan aivohalvausja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095 Kontiolahden aivohalvausja afasiakerho Arja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen p. 0500 274651 nikihama@hotmail.com Outokummun aivohalvausja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi Polvijärven aivohalvausja afasiakerho Maire Sormunen Nuottirannantie 47, 83700 Polvijärvi p. 013 634 641, 0500 176 875 Tarina-kerho Tarja Varis Kaspilantie 55, 82120 Keskijärvi p. 050 567 1233 tarja.varis@mbnet.fi Tukihenkilövastuuhenkilöt Maire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty Piennartie 3 C 11 81200 ENO p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

Yhdistykset alueittain POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja) Suokatu 24 A 2, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net Kosken aivoparkki Kaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 017 620 329 Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322 Nilsiän parkkiaivot Ester Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158 ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Satu Lukka Kauppamiehenkatu 4, 2. krs 45100 KOUVOLA 040 526 2855 satu.lukka@aivoliitto.fi Vastuualueet: Kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@kotiportti.fi Imatran kerho halvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 041 434 7799 maija.myllymaki@pp.inet.fi KANTA-HÄMEEN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 0400 975 521 sisko.paivarinta@armas.fi

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE aluesihteeri Risto Lappalainen Kauppakatu 34 A 9, 87100 Kajaani p. 040 5437 290 risto.lappalainen@aivoliitto.ﬁ Vastuualue: tuettu lomatoiminta KAINUUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648 Kajaanin aivohalvausja afasiakerho Terttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot Kuhmon aivohalvausja afasiakerho Solmu Merentie Kainuuntie 73 A 1, 88900 Kuhmo p. (08) 655 1162 Sotkamon aivohalvausja afasiakerho Anna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044

Nuoret Neuronit Markku Koponen Suomalantie 7 a 8, 79100 Leppävirta p. 0400 272919 markkukoponen@hotmail.com Siilinjärven aluekerho Tyyne Kokkarinen Varpasmaantie 596, 71690 Varpasmaa p. 017 382 2297 Sisä-Savon AivoParkki Aino Savolainen Rautalammintie 2 B 9, 77600 Suonenjoki p. 017 510 410 Suonenjoen kerho Kalevi Oikarinen p. 0400 946 584 Valkeisenkatu 13 as 4, 77600 Suonenjoki Varkauden afasiaja aivohalvauskerho Osmo Vepsäläinen Petäikönkatu 9 B44, 78200 Varkaus p. 017 5526 589

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.ﬁ Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti p. 040 760 6275 sisko.vaisanen@pp1.inet.ﬁ Iisalmen kerho Annikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700 Kiuruveden kerho Helena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553 Sonkajärven kerho Mirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi p. (017) 272 7484

Forssan aluekerho Tuula Rantala p. (03) 4191 2760 tuula_rantala@surﬃ.net Lopen AVH-kerho Jaana Karmala-Vanamo Läyliäistenraitti 82, 12600 Läyliäinen p. 040 757 4761 jaana@wanamo.ﬁ Riihimäen aluekerho Taina Metsberg Saarikatu 14 B 6, 11100 Riihimäki p. 040 769 1355 t_metsberg@hotmail.com

p. 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net Jumppakerho Eskolan palvelukeskus Lisätiedot Asko Vepsä Kouvolan kerho Eija Piirainen Kanavantie 9, 45150 Kouvola p. 040 511 3647 Kuusankosken kerho Elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097 Uimakerho (Kuusankosken uimahalli) Elma Mäkinen, ks. hierontakerho

KYMENLAAKSON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Pirjo Häkkinen Kyntäjäntie 8, 45120 Kouvola p. 040 834 8883 pirjo.hakkinen@netti.ﬁ Haminan kerho Esa Vitikainen Vähäkoskentie 65, 49630 Vehkalahti p. 040 547 4473, (05) 345 4061 esa.vitikainen@pp.inet.ﬁ Hierontakerho (Kouvolan Veturissa) Elma Mäkinen Näkintie 27, 45700 Kuusankoski p. 0400 335 097 Karhulan kerho Asko Vepsä Lähdemaantie 4, 48750 Kotka

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 pekka.ollila@phnet.ﬁ Heinolan AVH-kerho Riitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089 Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

Suomussalmen kerho Mauno Junkkari Siikarannantie 17 89600 Suomussalmi p. 0400 281 376 Utajärven kerho Mirja Haataja Komulantie 10, 91600 Utajärvi p. 08 542 1515, 040 764 2637

Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Liisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 liisa.passoja@regionline.ﬁ Kalajoen kerho Aino Ojala Kehätie 38, 85100 Kalajoki p. 08 462 112, 050 518 5593 Pietarsaaren kerho Merja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306 Boccia-kerho Johan Paananen Saukontie 36, 67800 Kokkola p. 06 828 7270, 050 353 1485

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Jukka Rinne (pj) Hakolankuja 21, 90450 Kempele p. 0400 284 133 jukka.rinne@hotmail.com Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com Muhoksen kerho Sinikka Karppinen p. (08) 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.ﬁ Oulun afasiakerho Seppo Toivanen p. 040 556 2882 Tyrnävän kerho Seija Mällinen Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä p. 08 545 0204

AVH 1/2011

Yhdistykset alueittain PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com POHJOIS-SUOMEN ALUE aluesihteeri Virpi Lumimäki Korkalonkatu 18, 96000 ROVANIEMI p. 040 737 5879 virpi.lumimaki@aivoliitto.ﬁ Vastuualue: liikunta HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) p. 044 310 0541 Seija Jokela (siht) p. 044 311 4182 jokirinne@hotmail.com LAPIN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Simo Rahtu (pj.) Vanhavaarantie 25, 96100 Rovaniemi p. 040 774 3567 simo.rahtu@gmail.com

Pyhäjokialueen Neuroklubi Anne Haaga Kopolantie 1 A 4 86710 Kärsämäki anne.haaga@pp.inet.ﬁ P. 050 363 0366

Ylivieska Neuroklubi Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com

Riitta Paavalniemi (siht.) Pohjolankatu 36-38 C 27, 96200 Rovaniemi p. 0400 695 915 riitta.paavalniemi@elisanet.ﬁ Inarin avh-kerho Kari Tammela Itkosentie 1, 99870 Inari p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Inarin kala- ja luontoporukka Kari Tammela p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Kemijärven kerho Jorma Koski Ahvenkummuntie 2 A 1, 98100 Kemijärvi p. 040 722 3749 jorma.k.koski@hotmail.com Kittilän kerho Paula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.ﬁ

Sodankylän kerho Eila Alkio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com

Papunetin kuvataidekilpailu 2011

LÄNSI-POHJAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Eero Knuuti p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.ﬁ Keminmaan kerho Eero Knuuti p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.ﬁ Rajan diskettivikaiset Pirkko Mustaniemi p. 040 500 7285 pirkko.mustaniemi@gmail.com

Luentoja neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista Aivoliiton Suomen Nuortentalo Oy järjestää kevään aikana avoimia ja maksuttomia luentotilaisuuksia. Ne on tarkoitettu ammattihenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille, jotka kohtaavat työssään neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaavia henkilöitä (lapsia/nuoria/aikuisia). Tilaisuuksien tarkoituksena on tukea ammattihenkilöitä heidän työssään antamalla osallistujille tietoa neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, neuropsykiatristen asiakkaiden kohtaamisesta asiakastapaamisissa, perheiden kanssa tehtävästä työstä sekä Suomen Nuortentalo Oy:n palveluista.

Kuva: Auli Nevalainen

Lisätietoja:

Papunet järjestää vuosittain kuvataidekilpailun kaikille puhe- ja kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille.

Marjatta Laakso Nuortentalon johtaja Suomen Nuortentalo Oy Suvilinnantie 10, 20900 Turku p. 040 5583410 marjatta.laakso@nuortentalo.ﬁ

Kilpailussa on tänä vuonna kolme sarjaa: harrastajien sarja, taideopetusta saaneiden henkilöiden sarja ja uutena sarjana sarjakuvat.

Marianne Kulmala neuropsykiatrinen valmentaja Suomen Nuortentalo Oy Suvilinnantie 10, 20900 Turku p. 050 3377282 marianne.kulmala@nuortentalo.ﬁ

Kilpailun aihe ja tekotapa ovat vapaat. Kilpailuaikaa on maaliskuun 2011 loppuun asti.

www.papunet.net/yksikko/kilpailut/

Luentotilaisuuksien ajat ja paikat: Helsinki 8.3. klo 13.30–16.00, Pasilan kirjasto, Rautatieläisenkatu 8 Pori 16.3. klo 12.30–16.00, Porin kaupunginkirjasto, Gallen-Kallelankatu 12 Turku 23.3. klo 12.30–16.00, Kristillinen opisto, Lustokatu 7 Kuopio 6.4. klo 12.30–16.00, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Presidentinkatu 1 Hankasalmi 7.4. klo 12.30–16.00, Hankasalmen monitoimitalo, Kirkkotie 3 Lahti 5.5. klo 12.30–16.00, Lahden Aikuiskoulutuskeskus Wellamo-opisto, Kirkkokatu 16 Tampere 10.5. klo 12.30–16.00, Hyvinvointikeskus Seitsemäs Taivas ky, Hatanpään Valtatie 2 Seinäjoki 11.5. klo 12.30–16.00, Järjestötalo, Kauppakatu 1.

AVH 1/2011

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287 Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 41-42 JÄSENPALVELUT Jäsenasioidenhoitaja Päivi Nikkanen p. 02 2138 225, 040 8450 430 LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi. KUNTOUTUSPALVELUT JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 Psykologi Timo Teräsahjo p. 02 2138 200 (soittopyyntö)

TULKKIPALVELUT Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 PROJEKTIT Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ks. Kuntoutuspalvelut Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija Elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 Toimistosihteeri Pia Vuoltee laskutus ja tilaukset (ma–ke) p. 02 2138 222 VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

SUOMEN NUORTENTALO OY Johtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410 Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092 Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703 Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi Pääkaupunkiseudun valmennus Kati Kalsi p. 050 322 2283 kati.kalsi@nuortentalo.fi LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 Lapin Aivohalvausja afasiayhdistys ry sirpakuukkanen@windowslive.com. LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Terttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala terttu.erila@pshp.fi. ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi. Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituuli p. 02 2138 509 tai toptreat@toptreat.fi.

AVH 1/2011

PALAUTUSOSOITE

03 ,WHOOD 2\M

Kielellinen erityisvaikeus -seminaari (ent. Dysfasia-seminaari) 13.–14.4.2011 Järjestäjä: Aivoliitto ry (ent. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry) yhteistyössä Ok-opintokeskuksen kanssa. Paikka: Tampere-talo, Studio, Yliopistonkatu 55, Tampere.

Ohjelma

Kohderyhmä: Neuvoloiden ja päivähoidon työntekijät, perhepäivähoitajat, seurakuntien työntekijät, terapeutit, kuntoutusohjaajat ja muut kiinnostuneet.

Keskiviikko 13.4.2011

Torstai 14.4.2011

Vanhemmuuden tukeminen

Käypä hoito -suositus ja arki

Puheenjohtajana Aivoliiton liittohallituksen jäsen Tia Ukkola

Puheenjohtaja varmistuu myöhemmin

8.00– 9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

8.30–9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00 – 9.15

Seminaarin avaus Liittohallituksen jäsen Tia Ukkola

9.00–10.15

Käypä hoito -suositus ja arjen toiminta Erikoispuheterapeutti Leena Ervast

9.15–10.15

Hyvinvointineuvolatoiminta perheiden tukena Puhuja varmistuu myöhemmin

10.15–10.30 Jaloittelutauko

10.15–10.45 Jaloittelutauko 10.45–12.00 Erityislapsen vanhemmuuden haasteet Psykologi, PsT Elina Vierikko, Tampereen yliopisto 12.00–13.00 Lounastauko ja näyttelyyn tutustuminen 13.00–13.30 Isä tuettavana ja äidin ja perheen tukena Puheenjohtaja Hannu Lehto, Pirkanmaan Dysfasiayhdistys ry 13.30–14.30 Vastaamo -palvelu – nettipohjainen asiantuntijaneuvonta pienten lasten vanhemmille Järjestöpäällikkö Kari Lankinen, Väestöliitto 14.30–15.00 Iltapäiväkahvit 15.00–15.45 Nepsy-hanke erityislasten vanhempien ja ammattilaisten tukena Erityislastentarhanopettaja Elina Pohjankunnas

10.30–11.45 Leikki ja kieli Yliopettaja Helena Tigerstedt, Turun AMK 11.45 –12.45 Lounastauko ja näyttelyyn tutustuminen 12.45 –13.45 Kielihäiriöisen lapsen motorisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen ryhmämuotoisen fysioterapian keinoin Fysioterapeutti Eliisa Laine, Aivoliitto ry 13.45–14.15 Kahvitauko 14.15–15.00 Erityisen lapsen vanhempana arjessa Terveydenhoitaja Satu Lukka 15.00–15.45 Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea koko perhettä Psykologi Timo Teräsahjo, Aivoliitto ry 15.45–16.00 Seminaarin päätös

15.45–16.15 Pieni musiikkituokio päivän päätteeksi Mikko Hautakangas

Hinnat: Ammattihenkilöt Dysfasiayhdistysten jäsenet Päätoimiset opiskelijat

1 päivä 180€ 115€ 115€

2 päivää 280€ 165€ 165€

Hintoihin sisältyy seminaariin osallistuminen, luentomateriaali sekä ohjelmassa ilmoitetut kahvit ja lounaat. Majoittumisesta ja matkoista jokainen vastaa itse.

Ilmoittautuminen 10.3. mennessä. Ilmoittautumislinkki löytyy Aivoliiton nettisivuilta osoitteesta www.stroke.fi/koulutus tai maaliskuun alusta alkaen osoitteesta www.aivoliitto.fi. Lisätietoa ilmoittautumisesta: toimistosihteeri Pia Vuoltee, p. 02 2138 220, pia.vuoltee@aivoliitto.fi. Lisätietoa seminaarista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi.