AVH 1/2012

AVH

1/2012

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

Terveydenhuoltolaki Kuntoutus osana terveydenhuoltoa Kela ja AVH-kuntoutus Aivoliitto 35 vuotta

JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

Vesa-Matti Väärä

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

11. vuosikerta ISSN 1458-6312 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

TOIMITUS toimitus.avh@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Pia Puustelli p. 050 568 8149 pia.puustelli@aivoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO LKT, professori, yksikön johtaja Risto O. Roine TYKS, Neurologian klinikka (pj.)

LKT, asiantuntija Terttu Erilä Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri; Aivoliitto ry:n puheenjohtaja LKT, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, TYKS Neurologian klinikka PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, psykologian laitos Aivoliitto ry:n edustajat: Fysioterapeutti Päivi Liippola Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU MIKTOR Taitto Mari Kivi Kuvat futureimagebank.com ja ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

s. 22

TEEMANA Muuttuva julkinen terveydenhuolto

JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Juttu-tuvassa pysytään ajan hermolla

AVH-lehden aikataulu NO

TEEMAT

AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

2.

Diagnostiikka

pe 27.4.

ke 11.5.

pe 8.6.

3.

Sopeutumisvalmennus

pe 31.8.

pe 7.9.

pe 5.10.

4.

Aivoverenvuodot

pe 26.10.

pe 9.11.

pe 7.12.

Kansi: Päivi Ahokas käy Erityisosaamiskeskus Suvituulessa fysioterapiassa.

Kuva: Vesa-Matti Väärä

2

AVH 1/2012

ARTIKKELIT 6 Kuntoutus osana terveydenhuoltoa 10 Kymmenen kysymystä terveyden huollosta 14 Kela ja kuntoutuksen kingit 17 Mikä on sopeutumisvalmennuksen tulevaisuus?

22 Juttu-tuvassa pysytään ajan hermolla 24 Aivoliitto juhli ja palkitsi 40 Sosiaaliturvan muutokset 2012 42 Musiikki kuntouttaa, virkistää ja yhdistää 44 Puheenjohtajapäivät: Pyörää ei tarvitse

keksiä uudelleeen 46 Miksi osallistuisin AVH-yhdistyksen toimintaan?

Vesa-Matti Väärä

1/2012

s i sältö

s. 6

Kuntoutus osana terveydenhuoltoa

s. 10

Kymmenen kysymystä terveydenhuollosta

PALSTAT 4 Ledare 5 Pääkirjoitus 18 Tutkittua 26 Liitto tiedottaa 28 Koulutuskalenteri 30 Tapahtumakalenteri 33 Korvaamaton kovalevy liikkeellä 37 Poimittua 48 Yhdessä – postia yhdistyksiltä 51 Yhdistykset alueittain 55 Aivoliiton yhteystiedot

Aivoliitto ry

35-vuotta

juhlakorut Kultaseppä Mikko Laineen Aivoliitolle suunnittelemat upeat hopeakorut itselle tai lahjaksi.

Tilaa nyt Aivoliiton 35-vuotisjuhlakoru.

Solmioneula 75 € Ks. takakannen ilmoitus.

AVH 1/2012

3

Ledare Terttu Erilä

Hur blir det med strokerehabiliteringen inom den nya hälsovården?

D

en 1 maj 2011 trädde den nya hälsovårdslagen i kraft. Direktiven om rehabilitering och hur den ska organiseras har tidigare beskrivits enbart i förordningar men är nu lagstadgade.

Det här återspeglar beslutsfattarnas attityder till rehabiliteringen. Det har skett en tydlig förändring i attityderna, vilket egentligen är viktigare än vad lagen säger.

Attitydförändringarna bör återspegla sig i hälsovårdens hela verksamhet både när det gäller den offentliga och den privata sektorn samt den tredje sektorn. Endast så leder det till de rehabiliterades bästa.

Inom hälsovården har man målmedvetet och med all rätt utvecklat akutvården för stroke. Allt det här har gjort det möjligt för strokepatienterna att klara sig bättre än tidigare, och den tidiga dödligheten har också minskat.

Resultaten av en bra akutvård är meningslösa om inte hela vårdkedjan har organiserats så att den tillgodoser strokepatienternas behov vid rätt tidpunkt, är kvalitativt hållbar och tillräckligt långvarig.

Den nya hälsovårdslagen gav i det första skedet patienten rätt att välja vårdcentral inom den egna kommunen eller inom bashälsovårdens samarbetsområde. Valet av vårdcentral görs för ett år åt gången. Sedan kan man förnya sitt val. Specialsjukvård väljer man tillsammans med den remitterande läkaren huvudsakligen enligt det specialansvarsområde som gäller inom den egna kommunen.

I det andra skedet, från och med år 2014, kan patienten välja sin bashälsovård bland vårdcentralerna i hela landet och sin specialsjukvård också bland alla kommunala specialsjukvårdsenheter. Här ger lagen en total valfrihet till patienten. Den gör även att de vårdgivande kommunala aktörerna kan tävla sinsemellan om sitt rykte om att ge god och kvalitativt högtstående vård och fungera kundcentrerat och med beaktande av patientsäkerheten.

Med lagen vill man förstärka samarbetet mellan specialsjukvård och bashälsovård. Den förpliktar också sjukvårdsdistriktens kommuner att göra en plan för hälsovården tillsammans med sjukvårdsdistriktet. I planen bör man komma överens om samarbetet och organiserandet av tjänsterna i enlighet med lagen och förordningen.

Den medicinska rehabiliteringen är något som man bör komma överens om. Kommunens ansvar är att utarbeta en vård-, rehabiliterings- och serviceplan för patienten.

Kommunen bör också ansvara för handledning och uppföljning av rehabiliteringstjänsterna samt vid behov utse en kontaktperson för rehabiliteringen.

I lagen finns också en mycket viktig bestämmelse, egentligen en förpliktelse, som säkert kommer att inverka på planerna för strokepatienternas tidiga rehabilitering.

Om man nämligen konstaterar att de som ska rehabiliteras behöver en rehabilitering som kommunen själv inte kan förverkliga måste kommunen ge information om andra rehabiliteringsmöjligheter och anvisa patienten till ifrågavarande service någon annanstans. Man ålägger även kommunerna att göra upp en individuell rehabiliteringsplan för alla som ska rehabiliteras.

I rehabiliteringsplanen bör definieras behov, målsättning, medel, uppföljning och datering, och rehabiliteringsplanen bör vara anpassad till vård- och serviceplanen. Kundcentreringen betonas i och med att rehabiliteringsplanen bör göras upp tillsammans med patienten och vid behov också de närmaste. Hur blir det då med strokerehabiliteringen i den nya hälsovården? Åtminstone ökar patientens valfrihet när det gäller val av rehabiliterings- och vårdplatser. Hälsovårdens aktörer måste tävla om patienten genom att höja nivån på både vård och rehabilitering. Det här är patienten till godo.

Rehabilitering är en lagstadgad rättighet och organiserandet av rehabiliteringen är den offentliga hälsovårdens skyldighet. Lagen torde på så sätt minska den ojämlikhet som har funnits när det gäller bosättningsort och ålder. Patienten och de närmaste har rätt att kräva att en rehabiliteringsplan finns och vid behov också be om en kontaktperson som kan följa upp hur rehabiliteringen förverkligas. Eftersom lagen kräver att bashälsovården och specialsjukvården samarbetar kan det inte längre finnas sådana som blir lidande när det gäller förverkligandet av vård och rehabilitering. Man måste helt enkelt se till att alla får vård.

Jag ser att den nya lagen ger en stor möjlighet för ett kvalitativt sett bra förverkligande av strokepatienternas tidiga rehabilitering. Inom bashälsovården har man inte i allmänhet möjligheter till en mångprofessionell rehabilitering, vilket är det som de flesta av dem som rehabiliteras från stroke behöver. Därför borde man koncentrera den tidiga strokerehabiliteringen till särskilda kunskapscentra för rehabilitering där det finns minst hundra som rehabiliteras per år.

Allt som allt bör man tacka dem som har skrivit lagen.

Attityderna till rehabilitering har förändrats! Arbetet för en bättre rehabilitering har nu fått ett bättre stöd. Nu måste vi börja arbeta! ▲ Neurolog, MD Terttu Erilä är ordförande för Hjärnförbundet. Översättning: Susanne Aminoff

Rehabilitering är en rättighet som lagen förpliktar till och att ordna rehabilitering är den offentliga hälsovårdens skyldighet.

4

AVH 1/2012

Liisa Karling

U

usi terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. Siinä on nostettu lain tasolle aikaisemmin vain asetuksessa olleet ohjeet kuntoutuksesta ja sen järjestämisestä.

Tämä kuvastaa päättäjien suhtautumista kuntoutukseen. On tapahtunut selvästi asennemuutos, joka on oikeastaan vahvempi sitouttaja kuin laki konsaan. Asennemuutoksen on heijastuttava koko terveydenhuollon toimijakenttään sekä julkisella, yksityisellä että kolmannella sektorilla. Siten se koituu kuntoutujien parhaaksi.

Terveydenhuollossa on oikeutetusti ja määrätietoisesti kehitetty aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) akuuttihoitoa.

Tämä kaikki on mahdollistanut AVH-potilaiden aikaisempaa paremman selviämisen ja vähentänyt varhaisvaiheen kuolleisuutta. Hyvä akuuttihoidon tulos valuu kuitenkin hukkaan, mikäli koko hoitopolkua ei ole järjestetty oikeaaikaisena, laadukkaana ja tarpeeksi pitkäkestoisena kuntoutettavien tarpeen mukaisesti.

Uusi terveydenhuoltolaki antoi ensivaiheessa potilaalle mahdollisuuden valita jonkin oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen perusterveydenhuollon terveysasemista.

Terveyskeskuksen valinnan voi uudistaa aikaisintaan vuoden kuluttua. Erikoissairaanhoito valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa pääsääntöisesti oman kunnan mukaiselta erityisvastuualueelta.

Toisessa vaiheessa, vuodesta 2014 lähtien, potilas voi valita perusterveydenhuollon koko maan terveysasemista ja erikoissairaanhoidon samoin koko maan kunnallisista erikoissairaanhoidon yksiköistä. Tässä laki antaa potilaalle täyden valinnanvapauden ja toivottavasti samalla panee palveluja tuottavat kunnalliset toimijat kilpailemaan maineestaan hyvän ja laadukkaan hoidon antajina sekä toimimaan asiakaskeskeisesti ja potilasturvallisuus huomioiden.

Lailla pyritään vahvistamaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä ja velvoitetaan sairaanhoitopiirin kunnat tekemään terveydenhuollon järjestämissuunnitelma yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa.

Suunnitelmassa on sovittava yhteistyöstä ja palvelujen järjestämisestä lain ja asetuksen mukaisesti. Lääkinnällinen kuntoutus on yksi näistä sovittavista asioista. Kunnan vastuulla on laatia potilaalle hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma. Kunnan on myös vastattava kuntoutuspalve-

lun ohjauksesta ja seurannasta sekä tarvittaessa nimettävä kuntoutuksen yhdyshenkilö.

Laissa on myös yksi erittäin tärkeä ohje, oikeastaan velvoite, joka varmasti tulee vaikuttamaan AVH-potilaiden varhaiskuntoutuksen järjestämissuunnitelmiin. Jos nimittäin todetaan, että kuntoutuja tarvitsee sellaista kuntoutusta, jota kunta ei itse pysty toteuttamaan, tulee kunnan antaa tiedot muista kuntoutusmahdollisuuksista ja ohjattava hänet asianomaisen palvelun piiriin. Velvoitteena on myös laatia yksilöllinen kuntoutussuunnitelma kaikille kuntoutettaville.

Suunnitelmassa on määriteltävä kuntoutuksen tarve, tavoitteet, keinot, seuranta ja päivitys ja sen on sovittava yhteen hoito- ja palvelusuunnitelman kanssa. Asiakaslähtöisyys korostuu siinä, että kuntoutussuunnitelma on tehtävä yhdessä potilaan ja tarvittaessa myös omaisen kanssa.

Miten siis AVH-kuntoutuksen käy muuttuvassa terveydenhuollossa? Ainakin potilaan valinnanvapaus lisääntyy kuntoutus- ja hoitopaikkoja valitessaan. Terveydenhuollon toimijat joutuvat kilpailemaan potilaista hoidon ja kuntoutuksen tasoa nostamalla. Tämä koituu potilaan hyväksi.

Kuntoutus on lain velvoittama oikeus ja kuntoutuksen järjestäminen julkisen terveydenhuollon velvollisuus. Lain pitäisi poistaa näin se eriarvoisuus, ota on ollut potilaiden välillä asuinpaikasta ja iästä riippuen. Potilaalla ja omaisella on oikeus vaatia kuntoutussuunnitelma ja pyytää tarvittaessa yhdyshenkilö, joka voi seurata kuntoutuksen toteutumista. Koska laki velvoittaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön, ei hoidon ja kuntoutuksen toteuttamisessa enää voi tulla väliinputoajia. Kaikista on huolehdittava.

Näen uuden lain myötä suuren mahdollisuuden AVHpotilaiden varhaiskuntoutuksen laadukkaalle toteutumiselle. Perusterveydenhuollossa ei ole yleensä mahdollisuuksia moniammatilliseen kuntoutukseen, jota useat AVH-kuntoutujat tarvitsevat. Siksi tulee keskittää AVH-varhaiskuntoutus erillisiin kuntoutuksen osaamiskeskuksiin, joissa AVH-kuntoutujien määrä vuosittain on vähintään 100.

Kaiken kaikkiaan on sanottava kiitos lain laatijoille AVH-kuntoutujien puolesta. Asenne kuntoutukseen on muuttunut! Työ paremman kuntoutuksen puolesta on saanut selkänojan ja nyt meidän on toimittava.

Neurologi, LKT Terttu Erilä toimii Aivoliiton puheenjohtajana.

PÄÄKIRJOITUS Terttu Erilä

Miten AVH-kuntoutuksen käy muuttuvassa terveydenhuollossa?

Kuntoutus on lain velvoittama oikeus ja kuntoutuksen järjestäminen julkisen terveydenhuollon velvollisuus.

AVH 1/2012

5

Kuntoutuksen haasteena on vastata entistä vaikuttavammin yksilön ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Kuntoutus tulee aloittaa mahdollisimman varhain ja se tulee järjestää katkeamattomana palveluketjuna erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Vaativa kuntoutus tulee keskittää riittävän suuriin yksiköihin.

V

äestön ikääntyminen, työurien pidentäminen ja rajalliset taloudelliset voimavarat asettavat yksittäisille ihmisille ja samalla myös julkisille palvelujärjestelmille – myös terveydenhuollolle – uudenlaisia vaatimuksia. Suuren ikäluokan vanheneminen ja elinajan nopea pidentyminen muuttavat tulevien vuosien aikana sairauksien kirjoa ja palvelutarpeita. Erityisesti aivojen sairaudet lisääntyvät. Inhimillisesti ja taloudellisesti arvioiden ne yhdessä huoltosuhteen rajun muutoksen kanssa edellyttävät uusien tavoitteiden asettamista.

Tavoitteena parempi arki Kuntoutuksen on vastattava aikaisempaa vaikuttavammin yksilön ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.

Tavoitteena on ihmisten parempi arjessa pärjääminen pidentämällä heidän työuriaan ja tukemalla heidän itsenäistä ja omatoimista selviytymistään kotona. Tällä hetkellä sairaudet ja vammat ohjaavat kansalaisia liian usein pois työelämästä, vaikka työ on parasta kuntoutusta. Myös omatoimisuutta tukevat harjoitukset tapahtuvat liian etäällä omasta arjesta.

Katkeamaton palveluketju Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia järjestivät vuonna 2008 konsensuskokouksen, jonka aiheena oli ’Äkillisten aivovaurioiden

6

AVH 1/2012

jälkeinen kuntoutus’. Konsensuslausuman painopiste oli neurologisessa kuntoutuksessa, mutta sen sisältämä viesti on yleispätevä muistutus terveydenhuollon kuntoutuksen kehittämisen tarpeista.

Konsensuslausumalla haluttiin selventää kuntoutuksen tavoitteita ja työnjakoa. Sillä haluttiin vaikuttaa rahoitukseen, ohjausprosesseihin, yhdessä tekemiseen, toimenpiteisiin, asiakkuuteen ja yhteisöllisyyteen. Kuntoutus on vaikuttavaa, kun mainitut seikat on asianmukaisesti huomioitu.

Lausumaan sitoutuneilta edellytettiin hyvien käytäntöjen siirtämistä omien yhteisöjensä arkeen. Kuntoutus nähtiin mahdollisuutena. Eri hallinnonaloja sitovana tekijänä se auttaa näkemään palveluketjut kokonaisuuksina yli sektorirajojen.

Kuntoutumisen varhainen aloitus on onnistumisen edellytys. Aivojen uudelleen muovautuminen alkaa jo Vesa-Matti Väärä

Juhani Wikström

Kuntoutus osana terveydenhuoltoa

ensimmäisen ja toisen viikon kuluttua vammautumisesta, mistä syystä varhainen ja moniammatillinen tavoitteellinen kuntoutus on avainasemassa uusia käytäntöjä opeteltaessa.

Konsensuslausumassa todettiin, että kuntoutus tulee järjestää katkeamattomana palveluketjuna. Saumattomalla palveluketjulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ja vakuutusjärjestelmän palvelut yhdistyvät asiakkaan tarpeet huomioon ottavaksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi riippumatta siitä, mikä toiminnallinen yksikkö on palvelujen käynnistäjä ja toteuttaja.

Rahoitusjärjestelmän monimuotoisuus ei saa olla lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen aloittamisen ja sujuvan etenemisen esteenä.

Terveydenhuollolla on uuden lain mukaan ensisijainen järjestämisvastuu ja sen on ennakkoluulottomasti käynnistettävä uusia toimivia ja saumattomia palveluketjuja. Kuntoutusprosessien ohjauksen yhdenmukaistaminen ja niistä vastaaminen ovat avainasemassa eriarvoisuuden poistamisessa. Siihen liittyvät erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön tiivistäminen ja Kelan ja muun vakuutusjärjestelmän resurssien johdonmukaisempi huomioon ottaminen. Ne ovat toteutuessaan merkittävä edistysaskel.

Tapaturmavakuutusjärjestelmän täyden kustannusvastuun tarjoamat mahdollisuudet ovat jääneet kuntoutuksen osalta paljolti käyttämättä. Kela järjestää vaikeavammaisten

Vesa-Matti Väärä

kuntoutusta, mutta lievemmin vammautuneet ja yli 65-vuotiaat jäävät hoitamatta. He putoavat terveydenhuollon kuntoutuksen mustaan aukkoon, jossa voimavarojen riittämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä johtuen toimenpiteet jäävät tekemättä. Kuntoutuksen tarve on yksilöllistä eikä aina noudata lain määrittelemiä rajoja.

Terveydenhuolto avainroolissa Uudessa terveydenhuoltolaissa muistutetaan, että lääkinnällinen kuntoutus on osa laeissa tarkoitettua sairaanhoitoa ja hoitotakuun vähimmäisajat koskevat myös julkisessa terveydenhuollossa järjestettävää lääkinnällistä kuntoutusta. Tästä huolimatta kuntoutus toteutuu alueellisesti ja vamma- ja sairauskohtaisesti katsottaessa hyvin eriarvoisesti.

Eriarvoisuus ei johdu lainsäädännön heikkoudesta, vaan kuntien erilaisista asenteista, arvostuksista, voimavaroista ja työntekijöiden osaamisesta.

Kuntoutuksen vaikuttavuutta tutkineet alan ammattilaiset ovat osoittaneet, että työ- ja toimintakyvyn turvaaminen, työurien pidentäminen

ja syrjäytymisen ehkäisy ovat saavutettavissa oikein ajoitetuin ja moni­ammatillisin toimenpitein silloin, kun ne järjestetään katkeamattomana palveluketjuna.

Terveydenhuollon aktiivisuus kohenee, kun sen ylin johto toteaa, että kuntoutus on kiinteä osa hyvää palvelua. Sen keskiössä on ihminen, joka sairastamisen jälkeen tavoittelee työkyvyn ja itsenäisen toimintakyvyn palautumista. Kuntoutuksen integroiminen osaksi muuta hoitoa tarjoaa parhaimmillaan mahdollisuuden muovata palveluita halutuiksi, laadukkaiksi ja vaikuttaviksi.

Sairaanhoitopiireillä on selkeä vastuu palveluketjussa, jossa tavoitellaan sairastumisen jälkeen mahdollisimman hyvää arjessa pärjäämistä. Eri alojen toimijoiden on myös kyettävä tekemään työtä yhdessä sekä vammautuneen henkilön että hänen läheistensä hyväksi.

Työnjaosta sovittava Yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden kuntoutustutkimusyksiköt ja perusterveydenhuollossa kuntoutuksen työryhmät vastaavat perinteisesti

kuntoutuksen kehittämisestä. Ne myös kuntouttavat voimavarojensa mukaan.

Konsensusseminaarin lausumassa todettiin, että kuntoutusta on koordinoitava nykyistä monipuolisemmin ja sen järjestämisestä on sovittava alueellisessa palvelujen järjestämissuunnitelmassa. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjakoa on selkiytettävä.

Vaativa kuntoutus on keskitettävä tarvittaessa omille erikoisaloilleen riittävän suuriin yksiköihin. Lastentautien samoin kuin silmä- ja korvatautien aloilla erikoissairaanhoito on jo vuosia vastannut omien asiakkaittensa vaativasta kuntoutuksesta.

Kuntoutuksen keskittämisellä lisätään vaikuttavuutta, turvataan erikoisosaamista ja varmistetaan resursseja.

Konsensuslausuman siivittämänä yliopistosairaaloissa on käynnistynyt hoidon ja kuntoutuksen nivominen kokonaisuudeksi lain tarkoittamassa hengessä. Neurologian alalla yliopistosairaaloissa ja osassa keskussairaaloita moniammatilliset kuntoutustutkimusyksiköt ja/tai erilliset poliklinikat vastaavat AVH-potilaiden kuntoutuksen koordinoimisesta. Yliopistosairaaloihin on lisäksi perustettu poliklinikat diagnostiikan selkiyttämiseksi, vam AVH 1/2012

7

mojen jälkeisen kuntoutustarpeen arvioimiseksi ja kuntoutuksen järjestämiseksi. Osaan yliopistosairaaloista on perustettu vastaavat poliklinikat myös selkäydinvammapotilaille.

Potilaiden tasapuolinen huomioiminen tarkoittaa, että heidän on päästävä hoitoon sen perusteella, miten paljon he hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevat, riippumatta iästä, sukupuolesta, kotipaikkakunnasta tai siitä, onko potilas omalla toiminnallaan aiheuttanut vamman puhkeamisen. Ainoa kestävä peruste priorisointiin on hoitojen ja kuntoutuksen vaikuttavuus.

Uusi terveydenhuoltolaki toteaa jälleen, että kunnille säädetyn järjestämisvastuun mukaan kuntoutuspalveluiden hankinta on mahdollista myös yksityiseltä sektorilta. Tämä yhteistyö on arvokasta, kun kuntien erillinen velvoite on toteutunut ja potilaalle on terveydenhuollossa Tekstiä on toimituksen käytössä laadittu lääkinnällistä kuntoutusta koskeva yksilöllinen suunnitelma. Silloin kun julkisen terveydenhuollon omat voimavarat eivät riitä, on kuntouttamiseen haettava apua vammaisjärjestöjen piiristä. Järjestöillä on osaavia ammattilaisia, joilla on pitkät ja luottamukselliset suhteet kuntoutujiin ja heidän lähiyhteisöihinsä.

Tutkimuksesta käytäntöön

Aikuisten ja lasten tuet ja ortoosit yksilöllisesti tarpeittesi mukaan Palveleva apuvälineliike Puutarhakatu 17, 20100 Turku Puh. 020 761 9030, Fax 020 761 9031 Itsenäisyydenkatu 35, 28100 Pori puh. 020 761 9036 www.turuntukikohta.fi 8

AVH 1/2012

Lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämiseksi tutkimus on integroitava tiiviimmin käytännön toimintaan. Sen tulee olla kuntoutusprosessien kehittämisen etulinjassa, jolloin siitä saatu välitön palaute ohjaa työprosesseja vaikuttavaan suuntaan. Erilliset tutkimushankkeet näyttävät siirtyvän huonosti tai ei ollenkaan käytännön toimintaa ohjaaviksi.

Tutkimus ja koulutus on järjestettävä yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa, jotta osaamista on riittävästi. Yliopistosairaaloiden puutteet ovat suurimmat, sillä niissä ei ole kuntoutuksen tutkijoiden ja opettajien virkoja. Hyvä koulutus ohjaa vaikuttaviin käytännön ratkaisuihin.

Vaikuttavuuden arviointiin tarvitaan mittareita, jotka huomioivat Maailman terveysjärjestön (WHO) toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen (ICF) eri tasot kehon rakenteista yksilön toimintaan ja sosiaaliseen osallistumiseen asti. Muita tarpeellisia mittareita vaikuttavuuden arviointiin ovat kuntoutujalähtöiset oirekyselyt sekä heidän ja läheisten elämänlaatukyselyt. ▲ Juhani Wikström on professori h.c. ja neurologi.

AVH 1/2012

9

Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriöstä vastaa AVH-lehden esittämiin terveydenhuoltoon liittyviin kysymyksiin.

1. Miten uusi terveydenhuoltolaki vaikuttaa kansalaisten saamiin palveluihin?

Terveydenhuoltolaki korostaa tarpeenmukaisten palveluiden järjestämistä asiakaskeskeisellä tavalla. Tavoitteena on kehittää toimintaa terveyttä edistävään ja sairastumista ehkäisevään suuntaan siten, että väestön ikääntymisen, hoitomahdollisuuksien kehittymisen ja potilaiden vaatimustason kasvun kanssa tultaisiin toimeen, vaikka käytettävissä olevat voimavarat ovat rajalliset.

Laissa on kuvattu useita toimintoja, joita jatkossa edellytetään kaikilta kunnilta, esimerkiksi ikäihmisten neuvontapalvelut ja työttömien terveystarkastukset.

Ensimmäistä kertaa laissa todetaan myös kärsimyksen lievittäminen terveydenhuollon perustehtäväksi.

Terveydenhuoltolakia on mielestäni luettava kokonaisuutena, joka ajanmukaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä, mutta vaatii vielä seuraavan kierroksen, niin sanotun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain, tullakseen todella toiminnan sisältöä ohjaavaksi ja yhdenmukaistavaksi laiksi.

2. Miten lainsäädäntö muutti toimintaa?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on nyt monipuolisella ja velvoittavalla tavalla osa kuntien vuosikelloa, toiminnallista ja taloudellista suunnittelua. Palveluiden puolella työstetään etenkin valinnanvapauden laajentumista, potilasturvallisuussuunnitelmia ja ensihoitouudistusta. Pidemmällä aikavälillä valmistellaan kuntien yhteisiä palveluiden järjestämissuunnitelmia ja sairaanhoitopiirien välisiä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksia. Voisi ehkä sanoa, että vaikka käytännön toiminnassa ei vielä olisikaan näkynyt dramaattisia muutoksia, kulissien takana tapahtuu paljon.

3. Mikä on erikoissairaanhoidon, Kelan ja kuntien vastuunjako?

Tuleva palvelurakenneuudistus tulee täsmentämään kuntien ja erityisvastuualueiden tehtäviä, mutta tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, millä tavalla. Terveydenhuoltolaki muutti järjestämisvastuuta yhdessä merkittävässä asiassa: ensihoidon järjestäminen siirtyi sairaanhoitopiirien tehtäväksi.

10

AVH 1/2012

Sara Träskelin

Liisa-Maria Voipio-Pulkki

Kymmenen kysymystä terveydenhuollosta

Liisa-Maria Voipio-Pulkki

Sirpaleisen kuntoutusjärjestelmän rakenteisiin ei terveydenhuoltolailla puututtu. Kuitenkin lakiin otettiin säädös, joka selkiytti lääkinnällisen kuntoutuksen käynnistämistä. Mikäli kuntoutuksen järjestämisvastuu on epäselvä, kunnallisen terveydenhuollon tulee kuitenkin aloittaa toimet. Näin pyrittiin turvaamaan kuntoutujan oikeus tarvitsemiinsa palveluihin ilman byrokratiasta johtuvia viiveitä.

4. Miten valtio voi ohjata kuntia noudattamaan terveydenhuoltolakia, jotta kansalaisten palvelut voidaan turvata?

Terveydenhuoltolain toimeenpanoon on panostettu ennen muuta koulutuksen ja neuvonnan avulla. Esimerkiksi tavallisimpiin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kysymyksiin on tuotettu mallivastaukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuille. Valinnanvapaudesta on tehty malliesite, jota terveydenhuollon yksiköt voivat käyttää. Näyttääkin siltä, että toimeenpanosta kunnissa vastaavat henkilöt ovat jo melko hyvin perillä lain yksityiskohdista.

Lain edellyttämät terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat (sairaanhoitopiirin alueella) ja järjestä-

missopimukset (erityisvastuualueen tasolla) tulevat valtuustojen hyväksyttäviksi todennäköisesti vasta ensi syksyn kunnallisvaalien jälkeen.

Sen jälkeen on syytä arvioida, miten syvällisesti lain tavoitteet on ymmärretty ja siirretty käytännön toimiin kentällä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira tulevat olemaan keskeisiä toimijoita, kun lain toteutumista lähivuosina seurataan ja valvotaan.

5. Miten turvataan puhevammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut, muun muassa puheterapia ja tulkkipalvelut?

Terveydenhuollon lainsäädäntö ei anna suoraa vastausta tähän, koska meillä ei ole korvamerkittyjä valtionosuuksia. Mitä suurempi on peruspalveluiden järjestämisen väestöpohja, sitä varmemmalla pohjalla on myös erityistarpeiden huomiointi ja kyky vastata niihin.

Lähtökohta on kuitenkin se, että tarpeelliset palvelut on kunnan turvattava. Kansallinen toimintakyvyn mittaristo ja asiantuntijasuositus on hyvä käytännön lähtökohta.

6. Edellyttääkö muutos AVHsairastaneelta jotakin, jotta hoito ja kuntoutus toteutuisivat?

AVH-potilaan hoidon ja kuntoutuksen tarve on pitkäaikainen. Kannattaa ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseen heti akuuttivaiheen jälkeen ja pyytää laatimaan terveys- ja hoitosuunnitelma. Se tehdään yhdessä potilaan tai hänen edustajansa kanssa ohjenuoraksi ja sopimukseksi siitä, mihin toimenpiteillä yhteisesti pyritään ja keillä on vastuu eri toimista.

Suunnitelman teko helpottaa valinnanvapautta käytännössä, esimerkiksi jos potilas haluaa toteuttaa osan jatkuvasta hoidosta toisella paikkakunnalla.

valvovaan viranomaiseen, ensisijaisesti aluehallintovirastoon, on myös mahdollista, mutta kantelusta käynnistyvä prosessi vie aikaa.

Potilasasiamiehet neuvovat ja opastavat potilaita ja heidän läheisiään näissä toimissa.

8. Tuleeko moniammatillisuus kunnallisessa terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa turvattua?

Moniammatillinen työtapa on jo pitkään ollut itsestään selvä asia hyvinkin erilaisissa terveydenhuollon palveluissa, esimerkiksi lastenneuvoloissa, tehohoidossa ja vaativassa lääkinnällisessä ja ammatillisessa kuntoutuksessa. Uskon, että siinä terveydenhuollon palvelukulttuurin murroksessa, jota parhaillaan elämme, meillä ei ole varaa jättää hyödyntämättä moniammatillisuuden etuja kautta linjan. Moniammatillisuus ja tiimityö liittyvät kiinteästi yhteen.

Terveydenhuoltolaki korostaa monipuolisen osaamisen turvaamista, mutta mielestäni on selvää, että asiakkaan aseman vahvistuminen vaikuttaa myös moniammatilliseen työtapaan. Johtamisen ”uutena” haasteena on potilaan tarpeita vastaavan palvelukokonaisuuden räätälöinti siten, että myös potilaan oma kapasiteetti ja toiveet tulevat kokonaisuudessa huomioiduksi paremmin.

Palapelin kokoamiseen tarvitsemme uusia sähköisiä työkaluja, mutta myös koulutettuja palveluneuvojia niille, jotka tarvitsevat erityistä tukea palveluverkon hyödyntämiseen. 

7. Mitä yksittäinen kuntalainen voi tehdä, jos hän kokee jäävänsä ilman tarvitsemiaan terveydenhuoltopalveluita?

Ehdottomasti ensimmäinen, nopein ja vaikuttavin tapa on ottaa yhteyttä kyseisen terveydenhuollon toimintayksikön johtoon. Voin kokemuksesta sanoa, että nämä muistutukset otetaan vakavasti ja niihin pyritään vastaamaan mahdollisimman rehellisesti. Potilaslakihan edellyttää, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Muistutuksista kertyy myös oppimisaineistoa potilasturvallisuuden edistämiseksi paikallisella tasolla.

Toisaalta on sanottava, ettei potilas voi Suomessa vaatia esimerkiksi jotain tiettyä hoitoa, vaan lääkärillä ja osaltaan muilla ammattihenkilöillä on aina vastuu hoitopäätöksistä. Jos palveluiden riittämättömyys on johtanut esimerkiksi hoitoviiveen epäilyyn, on mahdollista hakea korvausta potilasvakuutuksesta. Yhteydenotto AVH 1/2012

11

tavoitteet saavutetaan vain kuntien ja kuntayhtymien, eri hallinnonalojen, järjestöjen, seurakuntien, yritysten, koulutusyksiköiden sekä kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja kehittämisyksiköiden yhteistyöllä.

Mielestäni tämä on potilasjärjestöjen ominta aluetta, Kaste II -ohjelmalla on kaksi johtavaa tavoitetta seujota tulisi edelleen kehittää ja vahvistaa. Kaikki työikäisetraavaksi nelivuotiskaudeksi: hyvinvointi- ja terveyserot kään eivät kuntoudu takaisin työhön, mutta elämä jatkaventuvat ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet kuu. Jokaisella ihmisellä on toimintakykyä, jonka ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti. Se, että vaaliminen ja kehittäminen on arvokas järjestöt ovat SOSTE ry:n kautta vahtavoite kaikissa olosuhteissa. vasti mukana Kaste-ohjelman Sopeutumisvalmennuksessa pouudistetuissa johtoryhmissä, tilasjärjestöillä on osaamista ja kokeon omiaan vakiinnuttamaan muspääomaa, jota terveydenhuollon Tekstiä on toimituksen käytössä järjestöjä julkisen terveydenpalvelujärjestelmään ei kerry. Näen huollon kumppaneina koko maastässä mahdollisuuden erinomaiseen sa. Tämä tulee huomioida jo Kaste II-ohjelman kumppanuuteen sekä resurssien tarkoihankkeiden ja muun toimeenpanon suunnittetuksenmukaisen käytön että potilaiden ja luvaiheessa. ▲ heidän läheistensä edun näkökulmasta.

9. Mikä on sopeutumisvalmennuksen asema työikäisten AVHkuntoutuksessa tulevina vuosina?

10. Mikä on järjestöjen rooli asiakkaan äänenä ja asiantuntijana tulevaisuuden kuntayhteistyössä?

Järjestöjen näkyvyys kunkin kunnan palveluiden kumppanina riippuu jatkossakin tietysti ihmisistä ja paikallisesta tahtotilasta. Kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste), jonka toisen kauden periaatteet valtioneuvosto äskettäin hyväksyi, korostetaan että kansallisen kehittämisen

12

AVH 1/2012

Liisa-Maria Voipio-Pulkki toimii sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspalveluosaston terveyspalveluryhmän johtajana. Terveyspalveluryhmä vastaa terveyspalveluja, lääkinnällistä kuntoutusta, oikeuslääkintää, lääkehuoltoa, terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevista asioista, osallistuu mielenterveyspalveluiden ja päihdehuollon kehittämiseen, hoitaa hätäkeskuksiin ja valtion mielisairaaloihin liittyvät asiat ja käsittelee terveydenhuollon EVO-korvauksiin liittyvät asiat.

Poimittua Seniorin vuosikirja Tekstiä on toimituksen käytössä 2012 tämä sivu lehden aukeaman oikeanpuoleinen sivu Seniorin vuosikirja 2012 on Kustannus Oy Maamerkin kustantama käsikirja, johon on koottu runsaasti tietoa senio­ri-ikäisille tarkoitetuista palveluista ja tuotteista. Vuosikirja on tarkoitettu juuri eläkkeelle jääville tai eläkkeellä jo oleville seniori-ikäisille henkilöille. Vuosikirja on kierrekantinen ja A5-kokoinen nelivärijulkaisu.

Mukana on myös laadukas vuosikalenteri.

Käsikirja sisältää tietoutta mm. seuraavista aiheista: eläkeasiat, in-

ternet ja sosiaalinen media seniorin elämässä, terveys ja hyvinvointi, käytännön talousvinkit, sosiaaliset suhteet ja henkinen hyvinvointi, seniorin ajokorttisäädökset, vapaa-aika, harrastukset ja vapaaehtoistoiminta, testamentti ja matkailu. Mukana on myös Aivoliiton tuottama artikkeli aiheesta ikääntyminen ja aivot.

Tätä ensimmäistä Seniorin vuosikirjaa jaetaan veloituksetta osalle seniori-ikäisistä kuntien vanhuspalveluiden kautta. Vuosikirjaa toimite-

taan Turkuun, Jyväskylään, Lahteen, Tampereelle, Poriin, Ouluun ja Järvenpäähän. ▲

AVH 1/2012

13

Päivi Seppä-Lassila

Kela ja kuntoutuksen kingit Mikä mättää aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden (AVH) kuntoutuksessa?

Miksi tarvitaan avointa keskustelua ja muutoksia kuntoutuslakiin? Onko asiakas kuningas vai pomputeltava? Mikä on lääkärin rooli ja vastuu? Entä mikä on kuntoutussuunnitelmien merkitys? Näitä asioita tuo esiin Kelan kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko.

K

ela järjestää ja korvaa kuntoutusta Kelan kuntoutuslain perusteella. Vuonna 2011 kuntoutujien määrä oli yhteensä 87 300. Kelan kuntoutus on ammatillista kuntoutusta, kuntoutuspsykoterapiaa ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta, harkinnanvaraista kuntoutusta sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaa.

Tiina Huuskolla on vahva näkemys kuntoutukseen. Se ei perustu vain Kelassa hankittuun kokemukseen ja tutkimusten tarjoamaan tietoon, vaan myös pitkäaikaiseen henkilökohtaiseen käytännön kokemukseen.

– Olen tehnyt yli 20 vuotta työtä kuntoutuksen parissa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Tiedän kyllä varsin hyvin, kuinka paljon kuntoutuksella voidaan vaikuttaa, Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Hänen mukaansa AVH-kuntoutujat ovat erittäin tärkeä ryhmä Kelalle.

– Heitä on monissa kuntoutusmuodoissa. Vaikeavammaisten ryhmässä he ovat suurin ryhmä ja heidän ikäjakaumansa ulottuu keski-iästä eläkeikäisiin.

Kela järjesti vuonna 2011 yhteensä 89 AVH-potilaiden kurssia, joihin osallistui 658 kuntoutujaa ja 570 omaista.

Lakisääteistä kuntoutusta alle 65-vuotiaille Kelan kuntoutuslain mukaan vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen pääsevät alle 65-vuotiaat.

– Tilanne on ongelmallinen AVHpotilaille, joiden keski-ikä on 75 vuot14

AVH 1/2012

Ilpo Vainionpää

ta. Tämä on mielestäni eettinen ja sosiaalis-terveyspoliittinen ongelma.

Suomen kansalaiset ovat oikeutettuja kuntoutukseen, jota he tarvitsevat, eikä se voi olla iästä kiinni. Kuntoutusryhmä on tuonut tätä asiaa väkevästi esiin. Kaikenikäiset AVH-potilaat hyötyvät kuntoutuksesta, Tiina Huusko korostaa.

Tavoitteena on vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen ikärajan nostaminen 68 vuoteen.

Harkinnanvarainen kuntoutus täydentäjänä Kelan harkinnanvarainen kuntoutus täydentää sekä Kelan lakisääteistä kuntoutusta että terveydenhuollon tarjoamaa kuntoutusta. Sen määräraha päätetään valtion budjetissa vuosittain.

– Huomattava määrä AVH-potilaita on harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa. Se voi olla kurssimuotoista, ryhmämuotoista tai yksilöllistäkin kuntoutusta.

Tiina Huuskon mukaan harkinnanvaraista kuntoutusta suunniteltaessa otetaan hyvin tarkkaan huomioon yhteiskunnalliset linjaukset.

– Se, mitä Kela tekee tai mitä sen pitäisi tehdä, riippuu paljon yhteistyökumppaneista, julkisesta ja yksityisestä terveydenhuollosta. Suunnitelmiimme on vaikuttanut myös AVH-potilaiden kuntoutuksesta saatu hyvä ja erittäin vakuuttava tutkimusnäyttö, joka on todettu myös Käypä hoito -suosituksen uudessa päivityksessä. Samoin tieto AVH-kuntoutuksen alueellisesta vaihtelevuudesta sekä kuntoutuksen moniammatillisuudesta ja vaativuudesta on vaikut-

Tiina Huusko

tanut suunnitelmiin, hän sanoo.

Kelan on tarkoitus lisätä harkinnanvaraista AVH-potilaiden kuntoutusta, mikäli se saa suunnitelmiensa mukaisen määrärahan vuodeksi 2013. Kela aikoo toteuttaa myös intensiivisiä kuntoutusmuotoja kuten tehostetun kädenkäytön kuntoutusta, tehostettua kävelykuntoutusta eli painokevennettyä kävelykuntoutusta, vuorovaikutuskuntoutusta sekä perhekursseja.

Säilytyksessä vai kuntoutuksessa?

Tiina Huuskon mielestä terveydenhuollon rakenteet ja rahoitus pitäisi saada kuntoon.

– Olisi tärkeää saada luotua sellaiset terveydenhuollon rakenteet ja rahoitusmallit, joilla voitaisiin taata kansalaisille kuntoutuspalveluja tasaarvoisesti.

Parannuskohteita Tiina Huuskon

listalla on enemmänkin. Hän on harmissaan kuntoutuksen puutteellisesta raportoinnista.

– Minun mielestäni olisi tärkeää tehdä kuntoutus näkyväksi. Nykyisin terveydenhuollossa ei raportoida kuntoutusta. Se on näkymätöntä, sitä ei ole tai ei tiedetä, mitä se on tai paljonko sitä on. Hoitorekistereistä ei käy ilmi, onko ihminen säilytyksessä vai kuntoutuksessa. Valtiontalouden tarkastusvirastokin totesi selvityksessään, että on vaikea ottaa kantaa terveydenhuollon järjestämään kuntoutukseen raportoinnin puuttuessa, hän toteaa.

Tiina Huusko kertoo, että Kelan raportointi on tarkkaa. Kun vastaava puuttuu Kelan yhteistyökumppaneilta, on vaikea kehittää yhteistyötä ja työjakoa.

Hänen mukaansa hoito- ja kuntoutusprosessia on kehitettävä yhteistyössä ja konkreettisesti, jotta hyvä hoito- ja kuntoutuskäytäntö, asiakaslähtöisyys ja arjen huomiointi toteutuvat. Tavoitteet ja indikaattorit on sovittava yhteistyössä ja tavoitteiden toteutumista on pystyttävä seuraamaan yhteisen asiakkaiden prosessien osalta.

Laillista pompottelua Vaikeavammaiselle myönnettävän korotetun vammaisetuuden ja lakisääteisen kuntoutuksen kytkeminen yhteen on myös yksi kuntoutuksen järkevää järjestämistä estävä tekijä.

Tiina Huusko puhuu ihmisten pompottelusta. Kuntoutusta ei ole mahdollista järjestää sujuvasti.

– Kuntoutuslaki pitäisi kirjoittaa uudelleen vammaisetuuksien myöntämisen osalta ja kytkös pitäisi poistaa. Vasta sen jälkeen Kela voisi järjestää kuntoutusta varhaisvaiheessa sellaiselle ihmiselle, jolle sairaus aiheuttaa merkittävän rajoitteen ja jolla on kuntoutuksen tarve. Tämä vaatisi avointa yhteiskunnallista keskustelua. Keskustelun tueksi tarvitaan kuntoutuksen raportointia.

Tiina Huuskon mukaan Kela ei ole riidassa tai kilpailemassa vallasta kuntien tai kunnallisen terveydenhuollon kanssa. Kuntoutusketjua ja -prosessia

pitää kehittää yhteistyössä. Tärkein yhteistyötaho ovat asiakkaat.

Kelalla on pohjaesitys valmiina kuntoutuslain muuttamiseksi. Hallitusohjelmaankin on kirjattu tervey­ denhuollon työnjaon tarkastelu.

Laajaan ja avoimeen kansalaiskeskusteluun halutaan mukaan myös vammaisjärjestöt.

– Kela näkee asiakkaan kuten myös vammaisjärjestöjen roolin tärkeänä. Lainsäädännön muutosvalmisteluun tarvitaan muitakin kuin ministeriön virkamiehiä sekä Kuntaliiton ja Kelan edustajia. Vammaisjärjestöt ovatkin jo esittäneet sosiaalija terveysministeriölle kuntoutuslain uudistamista ja vammaisetuuksien määrittelyä, Tiina Huusko kertoo.

Vaikka maan taloudellinen tilanne ei ole hyvä, tulee tasa-arvoa hänen mukaansa toteuttaa.

– Ei ole pelkästään inhimillinen tragedia, jos henkilö jää ilman tarvitsemaansa kuntoutusta, jolloin toimintakyky jää huonommaksi, kotona pärjääminen ja työkyky vaarantuvat.

Se on ongelma myös yhteiskunnan kannalta, hän korostaa.

Kuntoutuksessa räikeää eriarvoisuutta

pitämiseksi ja kehittämiseksi tiimillä pitäisi olla riittävästi kuntoutettavia.

Tutkimustenkin mukaan keskitetty kuntoutusmalli on vaikuttavampaa ja tuottaa parempaa tulosta.

Kela on kilpailuttanut kuntoutuspalvelujen tuottajia monniammatillisine tiimeineen sekä avoterapeutteja.

– Näihin palveluihin voitaisiin ohjata jonkin verran enemmänkin kuntoutujia. Me emme käytä näitä riittävän hyvin kansalaisten hyväksi. Tässä on ristiriita, Tiina Huusko myöntää.

Lääkärillä vastuu kuntoutussuunnitelmasta Tiina Huuskon mukaan uusi terveydenhuoltolaki on erittäin hyvä, koska se entistä tiukemmin velvoittaa kuntaa toimimaan ja järjestämään palveluja.

– Sakkoja ei kuitenkaan anneta eikä valitusoikeutta ole. Kelan päätöksistähän voi valittaa. Se minua erityisesti ilahduttaa, että hoitava taho ja lääkäri ohjeistetaan entistä tarkemmin. Hoitavalla lääkärillä on vastuu kuntoutussuunnitelman laatimisessa. Se tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. 

Kuntoutuksessa on suuria alueellisia, kuntakohtaisia ja sairaanhoitopiirikohtaisia eroja. Aivoliitto kartoitti aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutukseen ohjautumista ja kuntoutuksen toteutumista. Vuonna 2008 julkaistujen tutkimustulosten mukaan tehokasta AVH-kuntoutusta saa Suomessa vain alle puolet sitä tarvitsevista. Maantieteellinen eriarvoisuus on huomattava, sillä erot parhaiten resurssoitujen ja heikompien yksiköiden välillä ovat yli kymmenkertaisia. Iäkkäät pääsevät kuntoutukseen huonommin kuin nuoremmat, vaikka he hyötyisivät kuntoutuksesta yhtä paljon.

– Erikoissairaanhoitoa on kehitetty toimenpide- ja temppukeskeiseksi. Ei siellä pitempiä kuntoutuksia järjestetä. Perusterveydenhuollossa tulee hirveän kalliiksi järjestää AVHkuntoutusta tarpeeksi moniammatillisessa tiimissä. Ammattitaidon ylläAVH 1/2012

15

Kela toiminta perustuu juuri näihin lääkärin ja potilaan kanssa yhteistyössä laadittuihin kuntoutussuunnitelmiin.

– Kaikki Kelan kuntoutus on sellaista, että henkilö on sinne itse hakenut ja hoitava lääkäri on suositellut.

Lääkärit saavat sapiskaa Tiina Huuskolta.

– Kuntoutussuunnitelmat ovat pelottavan puutteellisia monessa paikassa.

Tämä arvio perustuu Kelan vaikeavammaisten kuntoutushankkeessa tehtyyn tutkimukseen, jossa tarkasteltiin noin 200 kuntoutussuunnitelmaa.

Ne valittiin satunnaisotannalla Kelalle toimitetuista kuntoutussuunnitelmista siten, että puolet oli MS-potilaille ja puolet AVH-potilaille tehtyjä.

– Suunnitelmia ei ollut tehty yhdessä kuntoutujan kanssa. Lähtötilanne kuten myös toimintakyky oli erittäin huonosti kuvattu. Kaikista suunnitelmista ei esimerkiksi käynyt selvästi ilmi, käveleekö kuntoutuja vai istuuko hän pyörätuolissa.

Kuntoutujan tavoitteet tärkeitä Myös kuntoutuksen tavoitteiden kuvauksissa oli puutteita.

– Näiden perusteella Kelan pitäisi todeta kuntoutuksen tarve ja myöntää sitä. Päätöstemme edellytyksenä on tieto siitä, miksi henkilö tarvitsee kuntoutusta ja mitä sillä tavoitellaan.

Onhan asiakas hukassa, jos tavoitteita ei aseteta yhdessä hänen kanssaan. Kuntoutujahan sen työn tekee.

Jos hän ei tiedä, miksi hän on kuntoutuksessa, niin eihän siitä mitään tule, Tiina Huusko huomauttaa.

Hänen mukaansa mukaan hoitava lääkäri omistaa prosessin yhdessä kuntoutujan kanssa.

– Hehän ovat kingejä, kuninkaita.

Ei asiakas kuitenkaan voi tietää, mitä kaikkea hän uskaltaisi edes toivoa ja mikä on mahdollista, ellei ammattilainen ole mukana. Hänen pitäisi ottaa asia haltuunsa ja olla oikeasti vuorovaikutuksessa sekä kuntoutujan että tämän läheisten kanssa. Lääkärin tulee hahmottaa ja arvioida kokonaistilanne, eikä pelkästään yhtä kättä tai jalkaa, Tiina Huusko korostaa.

16

AVH 1/2012

Tilannetta hankaloittaa lääkäreiden ja muu henkilökunnan vaihtuminen. Keikkalääkärit käyvät kääntymässä.

– Ei synny hoitosuhdetta, jossa nähtäisiin tilanteen kehitys. Ei varata riittävästi aikaa keskusteluun ja suunnitelman tekemiseen. Nopeat, lyhyet käynnit eivät palvele hyvää kuntoutussuunnittelua, Tiina Huusko sanoo.

Kuntoutussuunnitelmien puutteet vaikuttavat myös terveydenhuollon henkilöstön toimintaan.

– Moniammatillisella tiimillä tulisi olla yhteinen päämäärä kuntoutujan suhteen. Tällä on suora vaikutus tuloksellisuuteen. Jos heille ei kerrota, mihin tähdätään, he ihmettelevät, mitä pitäisi tehdä. Tämä on yhteiskunnan voimavarojen tuhlausta. Terveydenhuollossa tulee löytää kuntoutusta tarvitsevat ihmiset, ohjata heidät kuntoutukseen ja valmistella hyvin kuntoutustilanne.

Yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä Kelan kuntoutuksen kehittämisohjelmaan 2015 sisältyvän vision mukaan Kelan järjestämä kuntoutus nähdään tärkeänä sosiaalisena investointina, kuntoutuspalvelut tukevat työelämän ja yhteiskuntaan osallistumista ja arjessa selviytymistä ja kuntoutuspalvelut ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavia. Lisäksi Kela haluaa, että kuntoutujan yksilölliset tavoitteet kytkeytyvät vaivattomasti asiakkaan kuntoutuksen kokonaisuuteen. Vi-

sioon kuuluu sekin, että kuntoutusetuuksia ja -asioita hoitavat osaavat ja ammattitaitoiset henkilöt.

– Kelan palvelua ollaan kehittämässä asiakaslähtöisemmäksi. Asiakkaalla on mahdollisuus varata aika keskusteluun, jossa henkilökunta ohjaa ja kertoo palveluista. Meillä on myös menossa KYKY2-hanke, jossa kehitetään nimenomaan vammaisten ihmisten palveluita. Myös yhteistyötä pyritään parantamaan.

Tiina Huusko näkee Kelan kuntoutuksen tulevaisuuden hyvin valoisana.

– Koskaan hallitusohjelmassa ei ole ollut niin paljon kuntoutukseen viittaavia asioita kuin nyt. Olen optimisti, ei minua tulevaisuus pelota.

Kaiken pitäisi olla avointa ja läpinäkyvää.

Sopeutumisvalmennuskurssit kilpailutetaan Kela kilpailuttaa sopeutumisvalmennuskurssit tänä vuonna, sillä sairausryhmäkohtaisten kurssien sopimukset ovat päättymässä. Kela hankkii kurssit tarjouskilpailuilla.

Kelan kursseilla oli viime vuonna yhteensä 27 800 kuntoutujaa ja 12 100 omaista. Kurssityyppejä on noin 700 ja sairausryhmiä noin 200.

Kela on ryhmitellyt kursseja uudelleen ja yhdenmukaistanut kurssien pituuksia ja henkilöstövaatimuksia. Myös ikärajoja on tarkasteltu kriittisesti. Vuonna 2012 hankitaan vuodelle 2013 yhteensä 28 kurssien sairausryhmää tai poolia eli noin 60 kurssityyppiä. Rahoitusta lisätään esimerkiksi AVH-kursseille (tehostettu kädenkuntoutus, painokevennetty kävely) sekä omaishoitajien kursseille.

– Kurssit ovat menossa yksilöllisempään suuntaan ja ryhmät kootaan, niin että ne palvelisivat paremmin kuntoutujia, Tiina Huusko toteaa. ▲ Päivi Seppä-Lassila toimii Aivoliitossa viestintäpäällikkönä.

Vammaisjärjestöjen kehittämä sopeutumisvalmennus on tärkeä osa kuntoutusta. Kelalla on ollut merkittävä rooli kuntoutuksen järjestäjänä ja rahoittajana. Nyt erityisesti aivoverenkiertohäiriöitä sairastaneiden osalta vaarana on sopeutumisvalmennuksen loppuminen nykymuodossaan Kelan standardien muuttuessa.

V

ammaisjärjestöjen tehtävä kuntoutuksen polulla on ollut sopeutumisvalmennuksen järjestäminen. Sopeutumisvalmennus on merkittävä suomalainen kuntoutusmuoto vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä elämänhallinnan tukemisessa.

Eri järjestöt ovat kehittäneet tätä toimintaa vastaamaan oman kohderyhmänsä tarpeita. Siksi se on jokaisella järjestöllä vähän omannäköistään.

Tavoitteena kehittämisessä on ollut vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden sekä heidän läheistensä sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen ja eriarvoisuuden poistaminen.

Vahvuus on vertaistuessa Sopeutumisvalmennuksen juuret ovat siis vammaisjärjestöjen toiminnassa, josta se on noussut hyvien käytäntöjensä kautta lakisääteiseksi kuntoutukseksi jo vuoden 1972 invalidihuoltolaissa. Vammaisjärjestöt ovat toteuttaneet sopeutumisvalmennusta siis lähes 40 vuotta. Yhteisenä asiana on aina pysynyt sopeutumisvalmennuksen kiistaton vahvuus: ryhmämuotoisuudesta nouseva vertaistuki.

Nykyisellään sopeutumisvalmennus on usean eri järjestäjän ja rahoittajan toteuttamaa kuntoutusta. Päärahoittajat ovat Raha-automaattiyhdistys (RAY), Kela ja terveydenhuolto.

Aivoliitossa on sopeutumisvalmennusta toteutettu ja sisältöjä kehitetty pääosin RAY:n rahoituksella.

Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneille suunnatut kognitiokurssi ja kommunikaatiokurssi on

suunniteltu vastaamaan asiakkaiden erityistarpeisiin. Myös kielellisen eritysvaikeuden (SLI) perhekursseista on kehitetty AAC-kurssi, jossa perheet saavat opastusta kuvien ja muiden kommunikointia tukevien keinojen käyttöön lastensa kanssa arjen erilaisiin tilanteisiin.

Nämä kurssit on hyväksytty myös Kelan rahoitukseen sopeutumisvalmennuskursseina kuluvana sopimuskautena ja esimerkiksi kommunikaatiokursseja järjestää Aivoliiton lisäksi Lahden kuntoutuskeskus.

Reilun palvelun toimintaa Kurssien sisällön kehittämisen lisäksi Aivoliitto kouluttaa ammattilaisia kohtaamaan jäsenistön erityistarpeet päivähoidossa, koulussa, palvelutaloissa ja terveydenhuollossa. Järjestöjen kaikki toiminta lähtee oman jäsenistön erityistarpeiden tuntemuksesta ja sen tiedon levittämisestä ammattilaisille.

Osalla järjestöistä on omia kuntoutuslaitoksia, osa toimii yhteistyössä eri kuntoutuslaitosten kanssa.

Järjestöjen kuntoutustoiminta on reilun palvelun toimintaa. Se perustuu asiak­ k aiden tarpeiden tunnistamiseen ja liiketoiminnasta saatu tuotto palautuu toiminnan kehittämiseen.

Kelan standardiT muuttuvat Kelalla on merkittävä rooli kuntoutuksen järjestäjänä ja rahoittajana.

Suuri osa työikäisten kuntoutuksesta toteutetaan Kelan rahoituksella kilpailutuksen kautta. Myös työikäisten

Ann-Mari Veneskoski

Mikä on sopeutumisvalmennuksen tulevaisuus?

sopeutumisvalmennus on ollut Kelan rahoittamaa.

Nyt sopeutumisvalmennuksen tulevaisuus huolettaa erityisesti Aivoliittoa, mutta myös muita Kelan rahoituksella sopeutumisvalmennusta järjestäviä vammaisjärjestöjä. Tulevassa kilpailutuksessa on todennäköistä, että erityisesti AVH:n sairastaneiden osalta sopeutumisvalmennuskurssit tulevat nykymuodossaan jäämään historiaan.

Kela ei kilpailuta enää varsinaisia sopeutumisvalmennuskursseja, ainoastaan kuntoutuskursseja, joissa yksittäisen kuntoutujan kohdalla voidaan ohjelmaa tarpeen mukaan painottaa sopeutumisvalmennukseen. Kurssien loppuminen on valtava takaisku suomalaisen sopeutumisvalmennuksen kehittymiselle.

Kela on toki panostanut AVH:n sairastaneiden kuntoutuksen kehittämiseen. Esimerkiksi tehostetun käden kuntoutuksessa, painokevennetyssä kävelyssä ja Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (VAKE) on haettu toimivia kuntoutuskäytäntöjä AVH-kuntoutukseen. Nämä ovat hyviä ja tärkeitä asioita.

Järjestöille pitäisi kuitenkin edelleen taata mahdollisuus omalta osaltaan auttaa sairastuneita ja heidän läheisiään sairastumisen aiheuttamista elämänmuutoksista johtuvien haittojen minimoimisessa ja elämänhallinnan tukemisessa.

Sopeutumisvalmennuksen järjestämisessä on syytä miettiä työnjakoa nykyisten rahoittajien kanssa. Tärkeintä on, että sopeutumisvalmennus edelleen jatkuu – järjestöjen toteuttamana suomalaisena kuntoutusmuotona. ▲ Ann-Mari Veneskoski toimii palvelupäällikkönä Aivoliitossa.

AVH 1/2012

17

TUTKITTUA

Valtimotautien kehittyminen alkaa jo lapsuudessa Lasten altistuminen valtimotautien riskitekijöille on nähtävissä jo nuoruusiässä todettavina valtimomuutoksina. Erityisesti lapsuusiän lihavuudella on merkitystä riskitekijänä.

T

urun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksesta koordinoidussa suo­ malaisessa LASERI-tutkimuksessa ja sen kansainvälisessä i3C-yhteistyöhankkeessa on selvitetty lapsuuden painoindeksin yhteyttä aikuisen riskiin sairastua diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Akatemiaprofessori Olli Raitakari on toinen LASERI-hankkeen koordinaattoreista ja i3C-hankkeen vetäjä.

Tutkimusten mukaan ylipainoisilla lapsilla, joista tuli lihavia aikuisia, oli suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja verenpainetautiin. Pysyvään ylipainoon liittyi myös epäedullisia muutoksia veren rasvaarvoissa ja lisääntynyt kaulasuonten seinämäpaksuus aikuisiässä. Sen sijaan lisääntynyttä riskiä ei ollut osoitettavissa niillä henkilöillä, jotka olivat olleet lapsena ylipainoisia, mutta eivät olleet lihavia enää aikuisena.

– Tulokset olivat yhteneväisiä kaikissa neljässä pitkäkestoisessa väestötutkimuksessa Suomessa, Australiassa ja Yhdysvalloissa, Raitakari toteaa.

Valtimomuutokset havaitaan jo varhain Lapsuusajan riskitekijät ovat yhteydessä aikuisiässä mitattuihin valtimonkovettumataudin varhaismuutoksiin. Oireettoman valtimonkovettumataudin astetta voidaan arvioida mittaamalla kaulavaltimon seinämäpaksuutta. Yhteys havaittiin, kun riskitekijöiden lisäksi LASERI-tutkimuksiin osallistuvilta mitattiin seurantatutkimuksissa ultraäänen avulla kaulavaltimon sisäkerroksen seinämäpaksuus.

Runsas kasvisten ja vihannesten käyttö lapsuudessa ja nuoruudessa sekä säännöllinen liikuntaharrastus suojasivat kaulavaltimoiden ahtautumismuutoksilta aikuisuudessa.

18

AVH 1/2012

Metabolinen oireyhtymä lisääntyy nuorilla aikuisilla Metabolinen oireyhtymä on riskitekijöiden kasautuma, joka altistaa diabeteksen ja sepelvaltimotaudin puhkeamiselle. Siihen kuuluvat lihavuus, kohonnut verenpaine, seerumin matala HDL-kolesterolipitoisuus, suuri triglyseridipitoisuus sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriö.

LASERI-tutkimuksessa 15–20 prosentilla nuorista aikuisista havaittiin metabolinen oireyhtymä, yleisemmin miehillä kuin naisilla. Molemmilla sukupuolilla oireyhtymän esiintyvyys lisääntyi iän myötä.

– Valtimomuutosten kehittyminen on nopeutunut nuorilla aikuisilla, joilla on todettu metabolinen oireyhtymä.

Toisaalta oireyhtymän korjautuminen johtaa positiivisiin muutoksiin valtimoissa jo kuuden vuoden seurannassa, Raitakari kertoo.

Kansainvälisessä i3C-konsortiossa selvitettiin iän vaikutusta siihen, miten lapsuuden riskitekijät ennustavat kaulavaltimon muutoksia aikuisena. Riskitekijämittaukset tehtiin 3–18 vuoden iässä ja valtimokuvaukset 20–45-vuotiaana.

Riskitekijöiden määrä ennusti suurentunutta kaulavaltimon seinämäpaksuutta aikuisena 9–18-vuotiaana tutkituilla lapsilla. Sen sijaan 3–6-vuotiailla vastaavaa yhteyttä ei todettu.

– Lapsuuden riskitekijämittaukset näyttävät antavan hyödyllistä tietoa myöhemmästä valtimoterveydestä, erikoislääkärinä TYKS:n sisätautien klinikalla työskentelevä dosentti Markus Juonala tulkitsee.

Lasten ja heidän perheidensä sosioekonomisella asemalla näyttää olevan yhteys valtimotautien riskite-

kijöihin ja valtimomuutoksiin myös nuorilla aikuisilla.

– Nuorilla aikuisilla todetut havainnot ovat yhteneväisiä vanhemman väestön sepelvaltimotautitapausten sosioekonomisten erojen kanssa. Ehkäisytyötä on siis tehostettava etenkin alemmissa sosiaaliluokissa, Juonala toteaa. ▲

LASERI ja i3C LASERI (Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät, Young FinnsStudy) selvittää sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen. Sen päätavoitteena on tutkia lapsuuden elintapojen, biologisten vaaratekijöiden sekä perimän merkitystä verisuonitauteihin sairastumisenriskiin aikuisena.

LASERI käynnistyi vuonna 1980, jolloin tutkittiin noin 3600 iältään 3–18-vuotiasta lasta ja nuorta eri puolilla Suomea. Heidän terveyttään on seurattu toistuvin mittauksin 3–6 vuoden välein, viimeksi vuonna 2011. Tutkimushanketta koordinoi Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskus.

LASERI-tutkijat ovat tehneet läheistä yhteistyötä vastaavien pitkäkestoisten tutkimushankkeiden kanssa Australiassa (The Childhood Determinants of Adult Health Study) ja Yhdysvalloissa (The Bogalusa Heart Study, Louisiana ja The Muscatine Study, Iowa).

Kansainvälisen yhteistyöhankkeen nimi on i3C (The International Childhood Cardiovascular Cohort) ja sen datakeskus on Turussa.

Lähde: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

TUTKITTUA

Ahtautuneen kaulavaltimon leikkaus voi ehkäistä aivoinfarktin Aivoinfarktia ennakoivia oireita saaneet potilaat tulisi ohjata kiireellisesti diagnosointiin ja mahdollisiin kaulavaltimon puhdistusleikkauksiin. Leikkaus voi ehkäistä infarktin. mahdollisimman monta aivoinfarktia, aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt Pirkka Vikatmaa kertoo.

Vikatmaa selvitti tutkimuksessaan kaulavaltimokirurgian käyttöä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa (HYKS) ja vertaili tuloksia kansallisesti ja kansainvälisesti.

Vuosina 2000–2005 HYKS:ssa tehtiin 673 kaulavaltimoleikkausta. Vikatmaa totesi, että ne oli suoritettu turvallisesti ja rekisteröity hyväksyttävällä tarkkuudella. Leikkauksia olisi kuitenkin pitänyt tehdä vähintään kaksinkertainen määrä, mikäli kaikki oireita aiheuttaneet yli 70 prosentin kaulavaltimoahtaumat olisi löydetty.

– Hoito on tehokkainta silloin, kun leikkaus tehdään kahden viikon sisällä oireen ilmaantumisesta. Vuosina 2007–2008 vain 11 prosenttia leikkauksista suoritettiin tässä ajassa, Vikatmaa sanoo.

Euroopassa ja Australiassa tehdyistä yhteensä 53 077 kaulavaltimokirurgisesta toimenpiteestä tehty rekisterivertailu osoitti, että turvallisuus oli kaikissa vertailuun osallistuneissa maissa hyväksyttävällä tasolla, mutta tehokkuudessa oli selviä eroja.

Vikatmaan mukaan kaulavaltimokirurgian tehokkuuteen vaikuttavat oleellisesti organisaatiotason päätökset ja potilasohjaus. Aivoinfarktia ennakoivia oireita saaneet potilaat tulisi ohjata kiireellisesti tarkkaan diagnosointiin ja mahdollisiin leikkauksiin. ▲ LL (väit.) Pirkka Vikatmaa: Carotid Surgery A posse adesse non valet consequentia. Väitöskirja, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos. Luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa elektronisena julkaisuna: helda.helsinki.fi/handle/10138/28436.

Ryhmävoimaa! -hanke toimii

TUTKITTUA

Valmentava ohjaus erityisryhmille motivoi osallistujia liikkumaan.

S

uomen Parkinson-liiton ja Aivoliiton hallinnoimassa Ryhmävoimaa! -hankkeessa kehitetään ja levitetään ryhmämuotoista liikuntaneuvontaa erityisryhmille.

Osana hanketta tehtiin opinnäytetyö, jossa suunniteltiin ja toteutettiin Porissa valmentavaa ohjaustyyliä painottava liikuntaneuvonnan pilottiryhmä. Kohderyhmänä olivat terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat Parkinsonin tautia sairastavat ja aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneet henkilöt.

Opinnäytetyön tavoitteena oli projektista saatujen kokemusten hyö-

dyntäminen tulevissa Ryhmävoimaa!

-ryhmissä sekä uusien erityisryhmille kohdennettujen liikuntaneuvontaryhmien perustamisessa.

Ryhmässä oli yhdeksän osallistujaa ja kaksi ohjaajaa. Tapaamisia oli viikon välein yhteensä kuusi kertaa.

Seitsemäs eli kontrollitapaaminen järjestettiin kolme kuukautta viimeisen tapaamisen jälkeen.

Tapaamisissa tuettiin liikuntaharrastuksen aloittamista tutustumalla liikuntapalveluihin ja -lajeihin. Ohjauskertojen sisältönä olivat toiminta, tekeminen, keskustelut, vertaistuki ja ytimekkäät tietoiskut terveyslii-

kunnasta. Tukena käytettiin muun muassa valmentavaa ohjaustyyliä, motivaatiojanoja, liikuntapäiväkirjaa ja -suunnitelmia, kotitehtäviä, soveltavaa liikuntapiirakkaa sekä esitteitä ja kuvallisia ohjeita.

Osallistujien motivaatio liikkumiseen parani ryhmätapaamisten aikana, mutta laski viimeisen kerran ja kontrollitapaamisen välillä. Silti osallistujista suurin osa lisäsi liikuntaansa ja koki kuntonsa kohentuneen neuvonnan aikana. Liikuntaneuvontamalli ja ohjaustyyli olivat toimivia ja kahteen eri sairausryhmään kuuluvia voitiin ohjata samassa ryhmässä.  AVH 1/2012

Johanna Savolainen

N

oin 15 000 suomalaista saa vuosittain aivoinfarktin. Noin 10–16 prosentissa tapauksista taustasyynä on kaulavaltimoahtauma.

Kaulavaltimon puhdistusleikkaus voi ehkäistä infarktin. Tarvitaan kuitenkin tarkkaa diagnostiikkaa ja riittävää osaamista, jotta leikkaushoito voidaan kohdentaa oikeisiin potilaisiin.

Varoitusmerkkejä, kuten ohimeneviä halvausoireita, ohimenevää sokeutumista tai lieviä aivoinfarkteja esiintyy 30–40 prosentissa ennen verenkierron tukkeutumisesta johtuvaa aivoinfarktia. Nämä varoitusoireet tarjoavat mahdollisuuden ehkäistä aivoinfarkteja kaulavaltimon puhdistusleikkauksella, mutta leikkaus ei ole riskitön.

– Yksilön kannalta leikkaus tulee tehdä vain perustellusta syystä ja mahdollisimman turvallisesti. Yhteisön kannalta on tärkeää, että toimintaan osoitetuilla voimavaroilla ehkäistään

19

TUTKITTUA Ryhmävoimaa-hankkeen liikuntaryhmiin voi hakeutua tänä vuonna Porissa, Ranualla, Mikkelissä, Vaasassa ja Seinäjoella.

Lisätietoja: Parkinsonliiton aluetyöntekijöiltä ja verkkosivuilta: www.parkinson.fi

Tulevaisuudessa tämäntyyppisille ryhmille onkin yhä enemmän tarvetta väestön ikääntyessä. Ryhmämuotoinen toiminta tuottaa säästöjä yhteiskunnalle ja mahdollistaa osallistujien huomioimisen yksilöinä ryhmäkoon pysyessä riittävän pienenä. ▲

Johanna Savolainen: Ryhmävoimaa!

– Liikuntaneuvontaryhmä Parkinsonin tautia sairastaville ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneille. Fysioterapian koulutusohjelman opinnäytetyö Satakunnan ammattikorkeakouluun.

Luettavissa verkossa: http://www. aivoliitto.fi/files/928/Ryhmavoimaa!opinnaytetyo.pdf

Margareta Lohela

TUTKITTUA

Työelämään voi palata aivoverenkiertohäiriön jälkeen Armi Parviaisen sosionomiopintojen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa työhön paluun vaihtoehdoista ja vammaispalvelun uudesta mahdollisuudesta, tuetusta työllisyydestä, vammautuneiden henkilökohtaisena kokemuksena. Tiedot kerättiin avoimina haastatteluina kolmelta henkilöltä, jotka olivat parhaassa työiässä olevia 35–55-vuotiaita.

Kaikilla ihmisillä on oikeus työhön, myös vammaisilla ja vajaakuntoisilla.

Työ mahdollistaa monia asioita, rytmittää elämää, antaa turvan ja toimeentulon ja on osa ihmisen identiteettiä. Työyhteisön merkitys on ihmiselle tärkeä.

Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on kokemuksena hyvin moninainen. Sen tuomat ongelmat eivät ole yksiselitteisiä tai yksinkertaisia. Koska kysymyksessä on häiriötila ihmisen ”keskusyksikössä”, sairastunut leimautuu helposti mitään ymmärtämättömäksi. Kuitenkin ihmisaivojen kyky oppia uusia asioita säilyy läpi elämän. Sairastuminen ainoastaan muuttaa oppimistavan ja -nopeuden.

Paluuta työelämään voidaan tukea Eläkkeellä olevien vajaakuntoisten ja vammaisten työhön paluuta pyrittiin helpottamaan esityksellä, jonka hallitus antoi eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä. Kyseinen laki tuli voimaan vuoden 2010 alusta ja se on voimassa

20

AVH 1/2012

neljä vuotta, joiden aikana sen toimivuutta ja kehitystarpeita seurataan.

Tuettu työllisyys edellyttää yksilön työkyvyn ja työvalmiuden arviointia.

Sopiva työ täytyy löytyä ja se on räätälöitävä henkilökohtaisesti. Työn on vastattava sekä työntekijän taitoja että työnantajan tavoitteita ja ehtoja.

Armi Parviaisen mukaan tuettu työllisyys on kaikkien tarvitsevien saatavilla. Käytännössä se kuitenkin näyttää koskevan vain pitkäaikaistyöttömiä.

Tarpeellisten asioiden selvittäminen ja informaation soveltaminen voi olla vaikeaa AVH:n sairastaneille.

Tuettu työllistyminen on Suomessa vielä alkuvaiheessa, vaikka se on jo osa kunnallista vammaispalvelua. Se on sosiaalitoimen uudehko työmuoto.

Esimerkiksi Parviaisen tutkimukseen osallistuneilla ei ollut vielä vuosina 2002–2007 tietoa tuetusta työllistymisestä, eikä sosiaalitoimi tukenut heidän paluutaan työelämään.

Elämänlaatuun vaikuttavia asioita on monia, eikä kaikilla suinkaan ole samoja tarpeita tai tavoitteita. Kun henkilö sairastuu tai vammautuu työkyvyttömäksi nuorella iällä, tilanteeseen helposti alistuu ja sopeutuu. Alussa ei kunnolla osaa hahmottaa, mistä kaikesta on kysymys. Esimerkiksi työn tuottama työnilo ja työyhteisö ovat taaksejäänyttä elämää, mutta toisaalta myös työn aiheuttamista suorituspaineista voi luopua.

Keinoina kuntoutus ja työn räätälöinti Parviaisen opinnäytetyössä selvitettiin työhön paluun mahdollisuuksia vammautuneena. Sen tavoitteena on tiedon jakaminen hyödynnettäväksi esimerkiksi sopeutumisvalmennuskursseilla. Yhtenä työn tavoitteena on myös sosionomien valmiuksien parantaminen vajaakuntoisten työnhakijoiden kohtaamiseen ja auttamiseen. Työhön paluu voi olla uusi mahdollisuus, jolla voidaan ehkäistä turhautumista ja syrjäytymistä. Työskentely säästää yhteiskunnan kustannuksia monin tavoin.

Opinnäytetyötä varten haastetellusta kolmesta henkilöstä kaksi oli ollut työkokeilussa. Toisen kokeilu kesti kaksi kuukautta, ja sen jälkeen henkilö sai osakuntoutustukea. Kuntoutustuki voidaan myöntää silloin, kun hakijan kohdalla ryhdytään aktiivisiin kuntoutustoimiin ja niillä oletetaan olevan vaikutusta henkilön kuntoutumiseen.

Toinen haastatelluista oli ollut puoli vuotta työkokeilussa. Molemmat palasivat entiseen työpaikkaansa, jossa työ oli räätälöity henkilökohtaisesti heille sopivaksi. ▲ Margareta Lohela on sairaanhoitaja.

Armi Parviainen on Aivoliiton liittovaltuuston sekä Pyhä- ja Kalajokilaaksojen aivohalvausyhdistys ry:n jäsen.

Tilaustyönä ruoka-annokset: kiusaukset, täyte- ja voileipäkakut, salaatit ym. Juhlapalvelut Tiloissamme vuokrattavana edustussauna

Yksilöllistä laitoskuntoutusta sekä avoterapioita, mm. fysioterapiaa, toimintaterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta aivoverenkiertohäiriön sairastaneille välittömästi sairaalahoidon jälkeen ja myöhemmin.

Aivohalvauskurssi 23.5.–8.6.2012 Kurssi on Kelan kustantama ja sille voivat hakea Lounais-Suomen vakuutusalueella, mm. Turussa ja Tampereella asuvat. Haku on käynnissä.

Kysy lisää sinulle sopivista palveluistamme: kuntoutussihteeri Päivi Loukkaanhuhta puh. 040 133 7010 tai sähköpostilla paivi.loukkaanhuhta@ms-liitto.fi kuntoutuskeskus.fi AVH 1/2012

21

Pirjo Laine

Juttu-tuvassa pysytään ajan hermolla Juttu-tupa tarjoaa osallistujille mahdollisuuden keskustella ajankohtaisista asioista. Jokaisella Juttu-tupa-kurssilla noudatetaan aina samaa lukujärjestystä. Päivä koostuu uutis- ja ajankohtaisryhmästä, kahvitauosta, teemaryhmästä sekä kommunikaatioryhmästä.

U

utis- ja ajankohtaisosion tavoitteena on tarjota ryhmäläisille mahdollisuus keskustella ajankohtaisista, meillä ja muualla tapahtuvista asioista. Uutistuokio aloitetaan orientoitumalla aikaan; kuinka mones päivä on, kuka viettää nimipäiviä ja mikä liputuspäivä on? Samoin huomioidaan myös lähestyvät juhlapyhät. Jokainen huomioidaan myös henkilökohtaisesti ja kysellään yleisesti kuulumisia ja vointeja.

Turun ryhmässä on aktiivinen valokuvaaja. Hänen edellisellä kerralla ottamansa kuvat kiinnostavat kaikkia ja ne käydään aina aluksi läpi. Myös poissaolijoiden perään kysellään, mikä kertoo ryhmähengen tärkeydestä

Paikallislehdet ahkerassa käytössä Uutistuokiossa luetaan päivän sanomalehtiä. Esimerkiksi Turussa luetaan

Turun Sanomia ja Helsingin Sanomia.

Kurssilaisia on pyydetty tuomaan oma lehti mukana, mikäli mahdollista.

Jotkut kurssilaiset ovat tuoneet mukanaan kotona lehdestä leikkaamiaan uutisjuttuja, jotka ovat olleet heille tärkeitä tai merkityksellisiä ja joista he haluavat keskustella muiden kanssa.

– Helsingin kurssilaisille on tärkeää, että kaikki saavat oman Metro -lehden, joka on paikallinen ilmaisjakelulehti. Kurssilaiset pitävät lehden jutuista, sillä ne ovat lyhyesti ja ytimekkäästi kirjoitettuja. Ilmaisjakelulehtien jutut yleensäkin ovat afaattisille henkilöille helpommin luettavia, projektikoordinaattori Victoria Mankki kertoo.

Kurssilaiset käyvät joskus myös internetin kautta jonkin lehden uutissivuilla ja katsovat sieltä uutisjuttuja. Joku on halunnut lukea sivuilta esimerkiksi entisen kotipaikkakunnan tai kesämökkipaikkakunnan uutisia ja tapahtumia. Tietokonetta kom-

Vesa-Matti Väärä

Ajankohtaiset keskustelunaiheet löytyvät muun muassa sanomalehtiä lukemalla

22

AVH 1/2012

munikoinnin apuvälineenä käyttävä henkilö on taas voinut hakea uutisia oman koneen kautta.

Juttutupalaiset verkkolehden koekäyttäjinä Selkosanomat (entinen Selkouutiset) -lehti on myös ollut Turun ryhmässä luettavana. Lehti ilmestyy kuitenkin niin harvoin, että uutiset ovat yleensä luettaessa jo usean viikon vanhoja.

Loppuvuodesta 2011 Turun Juttutupa-ryhmä oli mukana koekäyttäjinä testaamassa Selkosanomien verkkolehteä ja sen toimivuutta afaattisten henkilöiden näkökulmasta.

Lehden taustalla on Selkokeskus ja verkkolehden testauksineen toteutti Papunet-verkkopalveluyksikkö.

Projektia ovat rahoittaneet Opetusministeriö sekä Liikenne- ja Viestintäministeriö. Tämä palvelu on avautunut helmikuussa 2012 osoitteessa www.selkosanomat.fi.

Juttu-tuvat työväen- ja kansalaisopistoissa Juttu-tupa-kurssi on paikallisen työväen- tai kansalaisopiston järjestämä kurssi henkilöille, joilla on afasia. Kurssit toteutetaan yhteistyössä Aivoliiton kanssa.

Mikäli Juttu-tupa-toiminta kiinnostaa, ota yhteyttä projektikoordinaattori Victoria Mankkiin, p.0400 909 904 tai sähköpostitse victoria.mankki@aivoliitto.fi

Vesa-Matti Väärä

KEVÄTLUKUKAUSI 2012 Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssit Espoo Espoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä, Tarja-luokka.

Maanantaisin klo 9–11.30 alkaen 16.1.2012. Ilmoittautuminen kurssikansliaan (Satu Seppänen p. 09 8165 7813) tai paikan päällä.

Paperille kirjoitetut vastausvaihtoehdot tukevat keskustelijoita Juttu-tuvassa.

Avainsanat ja kuvat tukevat keskustelua Juttu-tuvassa käytetään tuetun keskustelun keinoja. Tällöin kaikkien on helppo seurata keskustelua ja pysyä aiheessa mukana. Ohjaaja kirjoittaa keskustelun edetessä avainsanoja ja tarvittaessa vaihtoehtoja paperille, jolloin kukin voi halutessaan ilmaista oman mielipiteensä ja osallistua näin keskusteluun.

Keskustelun tukena on myös esimerkiksi karttoja, kuvia, aakkostaulu sekä paljon puhdasta paperia ja mustia tusseja. Joillekin lehdessä olevat kuvat ovat tärkeitä ja kuvatekstit on helppo lukea. Toinen taas kykenee lukemaan ääneen kirjoitettua tekstiä, vaikka vapaan puheen muodostaminen on vaikeaa. Jollakin on selkeät mielipiteet tiettyyn aiheeseen ja hän kykenee eleillä osallistumaan keskusteluun. Kaikilla on omat vahvuutensa ja on tärkeää, että jokainen pystyy omalla tavallaan osallistumaan keskusteluun päivänpolttavista asioista.

Uutisaiheista keskustellaan vilkkaasti Välillä uutisrintamalla on hiljaista eikä suurempia keskusteluja synny. Välillä taas mielipiteet sinkoilevat ja herättävät vilkasta keskustelua suuntaan jos toiseenkin. Uutisissa on voinut olla esillä tilanteita, jotka on koettu tu-

levan lähelle ja koskettavan jollakin tapaa omaa elämää. Tällöin on huomattu, miten tärkeää on, että kurssilainen on voinut keskustella tilanteesta ja purkaa sen aiheuttamia tunteita tutussa ja turvallisessa ilmapiirissä.

Kullakin on myös oikeus olla osallistumatta keskusteluun, jos niin haluaa.

Tietyt uutiset herättävät keskustelua seuraavillakin kerroilla ja pinnalla oleviin asioihin voidaan palata myöhemmin ja seurata miten asiat etenevät. Kurssilaisissa on myös aikoinaan työelämässä uutisten tekoon osallistuneita henkilöitä, joiden kertomusten kautta on päästy kurkistamaan lehtiuutisten takana oleviin tilanteisiin. Pohdinnassa on ollut esimerkiksi syrjäyttävätkö nettilehdet painetun lehden kokonaan.

Kahvitauko rytmittää päivän Uutistuokion jälkeen seuraa kahvitauko. Ainakin Turun Suvituulessa ja Helsingin Arbiksessa on mahdollisuus mennä kahvioon kahville, mikä rytmittää mukavasti päivän ohjelmaa ja antaa mahdollisuuden harjoitella asiointitilanteita, esimerkiksi tilauksen tekoa ja rahankäyttöä. ▲ Toimintaterapeutti Pirjo Laine toimii Aivoliitossa projektityöntekijänä ja Juttu-tupa-toiminnan ohjaajana.

Helsinki Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, kotitalousluokka. Perjantaisin klo 10–12.15 ajalla 20.1.–30.3.2012.

Kajaani Kajaanin Kaukametsän opisto, Koskikatu 2–4. Tiistaisin klo 14–17.30 ajalla 10.1.–3.4.2012.

Ilmoittautuminen kurssikerran yhteydessä tai kurssikansliaan.

Mustasaari Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin klo 9–11.30 ajalla 18.1.–18.4.2012.

Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Torstaisin klo 9–12 alkaen 26.1.2012.

Turku Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry. Tiistaisin kaksi ryhmää klo 9–12 ja 13–16 ajalla 17.1.–12.6.2012.

Ylivieska Lisätiedot: Armi Parviainen, p. 08 428 541 tai 040 847 8071 Svenskspråkiga kurser Helsingfors Helsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. 18.1.–11.4.2012, onsdagar kl 10–13. Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli.

Korsholm Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1. 16.1.–23.4.2012, måndagar kl 10–13. Anmälning i samband med första kursgången eller till institutets kansli.

AVH 1/2012

23

Päivi Seppä-Lassila

Aivoliitto juhli ja palkitsi

A

at mezzosopraano Monica Groop, Aivoliiton juhlakonsertin solisteina oliv nä Gustav Djupsjöbacka. baritoni Gabriel Suovanen ja säestäjä

jäsen, vapaaehtoistoimija Peter von Koskull.

Forever-konsertin solisteina olivat mezzosopraano Monica Groop, baritoni Gabriel Suovanen ja säestäjänä

Päivi Seppä-Lassila

ivoliiton perustamisesta tulee tänä vuonna 35 vuotta. Liitto juhli taivaltaan Helsingin musiikkitalossa järjestetyssä konsertissa. Konsertin taustavoimana oli liiton

Taina Metsberg Kanta-Hämeen Afasia- ja aivohalvausyhdistyksestä sai Suvihelmi-stipendin tunnustuksena vapaaehtoistyöstään AVH-sairastaneiden hyväksi.

24

AVH 1/2012

Päivi Seppä-Lassila

Päivi Seppä-Lassila

Aivoliitto ry juhli 35-vuotista toimintaansa konsertin ja kutsuvierastilaisuuden merkeissä sunnuntaina 15.1.2012 Musiikkitalossa.

Gustav Djupsjöbacka. Tilaisuuden juonsi Leif Nystén. Konsertissa oli tarjolla oopperaa, klassista ja kevyttä sekä ikivihreitä sooloina ja duettoina. Ohjelmistossa oli muun muassa Johannes Brahmsin, Robert Schumannin, Camille Saint-Saënsin, W. A. Mozartin, Edvard Griegin ja Jean Sibeliuksen sävellyksiä.

Liekö kansainvälisten tähtien vai uuden Musiikkitalon ansiota, kun

Standaari ja ansiomerkit ojennuksessa! Forever-konsertin järjestelyissä toiminut puheterapeutti Victoria Mankki (vas.), Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, liiton puheenjohtaja Terttu Erilä ja hallintopäällikkö Kirsi Haanperä kokoontuivat yhteiskuvaan ennen huomionosoitusten jakamista.

sali oli lähes täynnä musiikin ystäviä, liiton jäseniä ja yhteistyökumppaneita? Konsertin tuotto käytetään aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden ja heidän omaistensa hyväksi. Aivoliitto kiittää kaikkia esiintyjiä sekä muita konsertin tukijoita.

Kultaa seitsemälle, hopeaa viidelle

Päivi Seppä-Lassila

Konsertin jälkeen järjestetyssä kutsuvierastilaisuudessa liitto muisti erityisen ansioituneita liiton toimintaan pitkään vaikuttaneita henkilöitä ansiomerkein ja stipendein.

Aivoliiton ensimmäisen uuden visuaalisen ilmeen mukaisen standaarin sai Peter von Koskull.

Aivoliiton kultaisen ansiomerkin saivat professorit Markku Kaste, Risto O. Roine ja Juhani Sivenius, kuntoutusohjaaja Riitta Sjögren ja lehtori, puheterapeutti Pirkko Rautakoski, liittovaltuuston jäsen Maire Kivimäki ja liittovaltuuston varapuheenjohtaja Rauno Veijanen.

Liiton hopeisen ansiomerkin saivat talousasiantuntija ja Nuortentalo Oy:n hallituksen jäsen Markku Vehmanen, liittovaltuuston jäsen Maire Valli, liittovaltuuston puheenjohtaja Sirpa Kuukkanen, liittovaltuuston

ja Sirpa .), Maire Valli as (v n ne ai op ivat Oili Hol a Viljanen. ansiomerkin sa hmanen ja Tiin Ve u kk ar M Liiton hopeisen t va kuvasta puuttu Kuukkanen sekä

jäsen ja nykyinen puheenjohtaja Oili puheterapeutti, luennoitsija, koulutHolopainen sekä liiton toiminnan- taja ja työnohjaaja. Hän toimii myös Aivoliiton SLI-neuvottelukunnan johtaja Tiina Viljanen. puheenjohtajana. Hän työskentelee Suvihelmi-stipendit Avain-säätiön Esteetön viestintä – yhMerikoskelle ja teinen asia -hankkeessa.

Metsbergille Vapaaehtoistyössä aktiivisesti toimivalle liiton jäsenyhdistyksen jäseTilaisuudessa myönnettiin myös am- nelle tarkoitettu Suvihelmi-stipendi mattilaiselle tarkoitettu Suvihelmi- myönnettiin Taina Metsbergille stipendi erityisasiantuntija, puhete- Auraan tunnustuksena hänen sinnikrapeutti Hannele Merikoskelle. käästä työstään AVH-sairastaneiden Stipendin perusteluissa todettiin, hyväksi. ▲ että Hannele Merikoski on inspiroiva Erityisasiantuntija, puheterapeutti Hannele Merikoski sai Suvihelmi-stipendin.

Päivi Seppä-Lassila

ssila Päivi Seppä-La

Aivoliiton kultaisen ansiomerkin saivat Pirkko Rautakoski (vas.), Risto O. Roine, Markku Kaste, Riitta Sjögren ja Rauno Veijanen sekä kuvasta puuttuvat Juhani Sivenius ja Maire Kivimäki.

AVH 1/2012

25

Liitto tiedottaa Yksi elämä -hankkeet 2012–2017 Yksi elämä on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama ja Aivoliitto ry:n, Suomen Diabetesliitto ry:n ja Suomen Sydänliitto ry:n hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on valtimoterveyden edistäminen.

Yksi elämä -hankkeiden tavoitteena on, että ihmiset tahtovat edistää omaa terveyttään ja tietävät saavansa tarvittaessa hyvää hoitoa. Hankkeet sisältävät useita osahankkeita, jotka ajoittuvat vuosille 2012–2017. Tarkoituksena on vaikuttaa yksittäisiin kansalaisiin, yhteisöihin, terveydenhuollon rakenteisiin ja koko yhteiskuntaan siten, että suomalaisten terveys paranee.

Yksi elämä -hankkeiden päätavoitteita ovat • valtimoterveyden tukeminen läpi elämän • valtimosairauksien ehkäisyn ja varhaisen diag nosoinnin toimivuuden edistäminen • kuntoutuksen ja vertaistuen sisällyttäminen

kiinteäksi osaksi sairauksien hyvää hoitoa.

Päämääränä on valtimosairauksien ehkäisy ja väestön terveydentilan koheneminen suhteessa nykyisiin ennusteisiin – tasa-arvoisesti sukupuolesta, asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta ja etnisestä taustasta riippumatta.

Yksi elämä -hankkeiden keskeisinä toimintoina ovat • monipuolinen terveysviestintä ja vaikuttamis toiminta • työkalutyyppisten menetelmien, koulutus sisältöjen, julkaisujen ja ohjeistusten tuottami nen.

Tuloksena syntyy terveyttä tukeva, monipuolinen, ikäkausittain jäsennetty terveystarjotin, jonka eri osat ovat hyödynnettävissä itsenäisinä ja järjestöistä riippumattomina toimintamalleina ja aineistoina ja ne soveltuvat sekä yksittäisten ihmisten, toimijoiden ja päättäjien käyttöön.

Yksi elämä -yhteistyöhön voivat tulla mukaan eri toimijat ja tahot, jotka jakavat tavoitteen ihmisen oikeudesta mahdollisimman hyvään terveyteen ja täyteen elämään ikävuosista tai terveydentilasta riippumatta.

Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa työskentelevät projektipäällikkönä Marika Railila, viestinnän suunnittelijana Miia Suoyrjö, Tunne pulssisi -hankkeen tiedottajana Liisa Koivula ja liikuntasuunnittelijana Virpi Lumimäki. Projektihenkilökunta täydentyy vielä koulutussuunnittelijalla ja projektisihteerillä.

Lisäksi liiton koko henkilökunta on omalta osaltaan mukana hankkeissa.

26

AVH 1/2012

Yksi elämä -hankkeiden etenemistä seurataan lehden seuraavissa numeroissa.

Lisätietoja: projektipäällikkö Marika Railila, Aivoliiton Yksi elämä -hankkeet, p. 040 5437 287, marika.railila@aivoliitto.fi.

Valtuuston kokous huhtikuussa

Aivoliitto ry:n uusi liittovaltuusto toimii vuosina 2012–2015. Valtuuston puheenjohtajana on Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistyksestä.

Varapuheenjohtajana jatkaa Rauno Veijanen EteläSavon ADHD-, Autismi- ja dysfasiayhdistyksestä.

Liittovaltuuston varsinaisia jäseniä ovat Pekka Lehtonen (AVH), Länsi-Uudenmaan afasia- ja aivohalvausyhdistys ry, Eija Pyötsiä (AVH), Kymenlaakson afasia ja aivohalvausyhdistys ry, Ari-Pekka Klami (SLI), Kymenlaakson Aada ry, Maire Valli, (AVH), Etelä-Pohjanmaan aivohalvausyhdistys ry, Risto Ahlman (AVH), Pirkanmaan AVH-yhdistys ry, Hannu Kuusela (SLI), Afasialasten tuki ry (valtakunnallinen yhdistys), Kauko Vesanto (AVH), Satakunnan aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry, Marja Paavonkallio (AVH), Pohjois-Karjalan aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry, Armi Parviainen (AVH), Pyhä- ja Kalajokilaaksojen aivohalvausyhdistys ry, Seija Jokela (AVH), Lapin aivohalvausyhdistys ry.

Liittovaltuuston varajäseniä ovat Marja Sundström-Pullinen (AVH), Pirkanmaan AVH-yhdistys ry ja Taito Puttonen (SLI), Afasialasten tuki ry.

Valtuuston kauden ensimmäinen kokous pidetään 3.4. Helsingissä. Ennen kokousta järjestetään seminaari liiton ajankohtaisista asioista.

Liitto tiedottaa Tom Anthoni on aloittanut 15.2.2012 järjestöpäällikön sijaisena Marika Raililan siirryttyä Yksi elämä -hankkeen projektipäälliköksi. Tomin toimipaikka on Malmin aluetoimistossa Helsingissä. Åbo Akademissa valtiotieteen maisteriksi opiskellut Tom on aiemmin toiminut eri järjestöissä sekä työssä että luottamustehtävissä ja ollut myös ulkomailla mm. YK-tehtävissä.

Viimeiset 15 vuotta hän työskenteli Suomen vanhimman valtakunnallisen raittiuskeskusjärjestön toiminnanjohtajana. Tom haluaa laaja-alaisesti edistää ihmisten hyvinvointia. Hän odottaa suurella mielenkiinnolla uutta työkenttää ihmisten parissa.

Tom on syntynyt Helsingissä, josta hän 2-vuotiaana muutti Turkuun, ja sitten myöhemmin oman ja puolison työn myötä takaisin pääkaupunkiseudulle.

Espooseen kotiutuneen Tomin perheeseen kuuluvat 7- ja 4-vuotiaat tyttäret sekä puoliso Minna. Tomin harrastuksia ovat lukeminen, luonnossa liikkuminen sekä talvella murtomaahiihto ja kesällä pyöräily.

Hanne Itärinne järjestötiedottajaksi

Kimmo Itärinne

Hanne Itärinne on aloittanut tammikuussa järjestötiedottajana Aivoliiton toimistossa Turussa. Hän toimii Sanna Reunan sijaisena.

Hannen tehtäviin kuuluu yhdistysten avustaminen erilaisissa viestintään ja tiedotukseen liittyvissä asioissa (yhdistysesitteet, logot ym.). Hän päivittää myös Aivoliiton internet-sivuja ja Sharewood-uutisia sekä tekee visuaalista suunnittelua ja esitteiden taittoa liiton tarpeisiin.

Hanne on koulutukseltaan taiteen maisteri ja hän opiskelee Turun yliopistossa toista tutkintoa mediatutkimuksen oppiaineessa.

Hanne asuu miehensä ja kahden kouluikäisen poikansa kanssa Turun Hirvensalossa. Vapaa-aikanaan hän harrastaa kuvataidetta ja teatteria sekä

tekijänä että kokijana ja käy näyttelyissä ja konserteissa. Sulan maan aikaan Hannen ehdoton lempipuuha on puutarhan hoitaminen, talvella on aikaa kutoa villasukkia ja virkata isoäidinneliöitä.

Pia Puustelli tiedottajaksi

Pia Puustelli on aloittanut Aivoliiton tiedottajana Miia Suoyrjön siirryttyä Yksi elämä -hankkeiden viestintäsuunnittelijaksi. Pian tehtäviin kuuluu erilaisia viestinnän tehtäviä, kuten verkkoviestintää sekä esitemateriaalien ja messumateriaalien tuotantoa.

Lisäksi hän toimii AVH- ja Kielipolku -lehtien toimitussihteerinä.

Koulutukseltaan Pia on filosofian maisteri. Hän on aiemmin työskennellyt viestinnän ja markkinoinnin tehtävissä muun muassa Helsingin yliopistossa ja turkulaisessa viestintätoimisto Sanakunnassa. Työn ohella hän opiskelee kulttuurituottajaksi humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hänen tavoitteenaan on valmistua vuoden 2012 aikana.

Kulttuuritapahtumat, elokuvat, teatteri ja populaarimusiikki ovat Pialle tärkeitä. Kulttuurin kuluttamisen lisäksi hän harrastaa kuntoliikunta; talvella lähinnä spinningtunneilla kesällä myös ulkona pyöräillen. Pian perheeseen kuuluu avomiehen lisäksi kaksi kissaa.

Pasi Lappalainen

Tom Anthoni järjestöpäälliköksi

Jäsenrekisteriasiat Pia Vuolteelle

Jäsenasioidenhoitajana toimineen Sannan Reunan jäsenrekisteriin liittyviä tehtäviä (nimen- ja osoitteenmuutokset) sekä lehtien ja muiden materiaalien postituksia ym. hoitaa jatkossa toimistosihteeri Pia Vuoltee. Pian tavoittaa toimistosta maanantaista keskiviikkoon. Sanna Reuna on parhaillaan vanhempainvapaalla ja palaa syksyllä järjestötiedottajan tehtävään.

Sisäiset toimenkuvamuutokset jäsenasioidenhoitajan ja toimistosihteerin tehtävissä mahdollistavat tehokkaamman yhteistyön liiton ja yhdistysten välille.

Järjestötiedottaja toimii yhdessä järjestösuunnittelijoiden ja -päällikön kanssa yhdistyskentän tukena.

Liitto tiedottaa -palsta jatkuu sivulla 54.

AVH 1/2012

27

KOULUTUSKALENTERI HUHTIKUU Puhutko afasiaa -koulutus puheterapeuteille Kommunikaatio-osiossa käytetään Kanadassa kehitettyä, käytännönläheistä Supported Communication for Adults with Aphasia™ -menetelmää, jonka käyttämiseen kouluttajilla on erityispätevyys.

Kohderyhmä: puheterapeutit Aika: 3.4.2012 klo 9.00–16.00 Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku Hinta: 100€, sisältää opetuksen ja materiaalien lisäksi aamukahvit, lounaan ja iltapäiväkahvit

TOUKOKUU Kommunikaatio ja nielemisvaikeudet Käytännön tietoa aivoverenkiertohäiriöihin liittyvistä nielemisvaikeuksista ja kommunikaatio-ongelmista Kohderyhmä: Terveyskeskusten vuodeosastojen, vanhainkotien ja palvelutalojen työntekijät sekä muut kiinnostuneet.

Aika: 23.5.2012 klo 9.00–16.00 Koulutuspaikka: Oulu, Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5 Kouluttajat: Puheterapeutit Piia Aro-Pulliainen ja/tai Victoria Mankki Hinta: 80€, sisältää opetuksen, materiaalin, lounaan ja iltapäiväkahvit.

Ryhmän koko: Enintään 20 henkilöä.

Tarkemmat koulutuskohtaiset tiedot, ohjelma ja ilmoittautuminen: www.aivoliitto.fi =>AVH-koulutukset.

Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi

HALUATTEKO KOULUTTAA KOKO TYÖYHTEISÖÄ?

Millaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Koulutus räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi: AVH-sairastaneiden ryhmän ohjaaminen päivätoiminnassa Sairastumisen vaikutuksen toimintakykyyn – sekä henkiseen että fyysiseen Puhutko afasiaa? Syöttekö yhdessä?

Tunnistatko nielemisvaikeudet?

Miten hyödyntää ryhmää yhteiseksi hyväksi Kouluttajina fysioterapeutti tai toimintaterapeutti, puheterapeutti, psykologi Puhutko afasiaa? Keinoja kommunikoinnin helpottamiseksi (SCA®) Käytännönläheinen koulutus, jossa on lyhyt teoriaosuus ja paljon ohjattuja harjoituksia ja esimerkkejä kommunikointikeinoista tarpeidenne mukaan sovellettuina. Koulutuksen kokonaiskesto on runsaat kolme tuntia. Osallistujamäärä enintään 20 henkilöä. Kouluttajina toimivilla puheterapeuteilla on SCA-kouluttajan pätevyys.

Kun kuntoutujalla on kognitiivisia vaikeuksia Ohjeita arjen selviytymiseen: Miten ottaa muisti-, hahmottamis-, keskittymis- yms. ongelmat huomioon arjen toiminnoissa. Työntekijät ja koulutuksen pituus tilaajan toiveiden mukaan, voidaan yhdistää myös afasiakoulutukseen.

AVH:n nykyhoito ja kuntoutus Koulutus käsittää neljä koulutuspäivää otsikoilla: 1. AVH sairautena. Ennaltaehkäisy, oireet ja vaikutus toimintakykyyn 2. Fyysinen toimintakyky 3. Neuropsykologiset erityishäiriöt, kommunikaatio 4. Kokonaisvaltainen kuntoutus Omaisten ohjausta käsitellään kaikissa koulutusosioissa.

Kouluttajina toimivat fysioterapeutti, puheterapeutti, sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti.

Kysy lisää!

Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi Aivoliitto ry, Hämeenkatu 13 b, 4. krs., 33100 Tampere

28

AVH 4/2011 1/2012

Aivoviikko viikolla 11

Kansainvälistä aivoviikkoa vietetään viikolla 11 eli 12.–18.3.2012.

Y

Eeva Mehto

ksi aivoviikon tavoitteista on aivoperäisten sairauksien ja niiden hoidon ja kuntoutuksen tunnetuksi tekeminen.

Viikon aikana muun muassa Neurologiset vammaisjärjestöt ja niiden yhdistykset järjestävät teemaan liittyviä tilaisuuksia eri puolella Suomea. Tilaisuuksien teemana on toimiva arki.

Suomen Aivosäätiöllä yhteistyökumppaneineen on viikon aikana on yleisötilaisuuksia Helsingissä ja KuoTekstiä toimituksen käytössä piossa. Suomen Aivosäätiö on myös yhtenä ammattilaisille suunnatun tanssivat aivot 2012 -seminaarin järjestäjistä. Helsingissä pidettävän seminaarin aiheena on tanssi/-liiketerapia aivovaurion saaneiden kuntoutuksessa. Muina järjestäjänä ovat Aivovammaliitto ry ja Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus.

Tarkemmat tiedot aivoviikon tapahtumista löydät sivujen 30–32 tapahtumakalenterista, Suomen Aivosäätiön sivuilta www.aivosaatio.fi ja Neurologisten vammaisjärjestöjen sivuilta www.nv.fi.

Eeva Mehto

Professori Markku Kaste luennoi aivoverenkiertohäiriöistä Suomen Aivosäätiön järjestämässä aivoviikon yleisötilaisuudessa vuonna 2011.

Pienen taukojumpan jälkeen jaksaa taas kuunnella asiaa aivoista.

AVH 1/2012

29

TAPAHTUMAKALENTERI Maaliskuu Soveltavaa alppihiihtoa, Turku Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus tarjoaa yhteistyössä Hirvensalon hiihtokeskuksen ja Partiovarusteen hiihtokoulun kanssa soveltavaa alppihiihtoa. Tarjolla on kelkkalaskettelua, jossa laskija pääsee ohjaamaan kelkkaa omien taitojensa mukaan ja hiihdonopettajan avustaessa. Lisäksi erityistä tukea tarvitseville pystylaskijoille on soveltavaa hiihdonopetusta pienryhmissä tai yksityistunteina.

Avustajat voivat olla mukana oppimassa avustamista.

Aika: Lumitilanteen mukaan.

Paikka: Hirvensalon laskettelukeskus, Kakskerrantie 111.

Kelkkalaskettelua maanantaisin klo 17–18, 20 min/laskija, lajikokeilumaksu 5 € käteisellä.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Larri Vermola, p. 050 364 4050 Soveltava LumiWerneri-kurssi pystylaskijoille torstaisin klo 18.15–19.45.

Mukaan voi tulla milloin vain ja hinta määräytyy käyntikertojen mukaan, 25 €/kerta. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: p. 010 397 0571, hiihtokoulu@partiovaruste.fi.

Kelkkakoulut sekä soveltavan alppihiihdon yksityistunteja kelkka- ja pystylaskijoille.

Lisätiedot: p. 010 397 0571, hiihtokoulu@partiovaruste.fi 10.–11.3.

Liikkeelle-peruskoulutus, Ikaalinen ja Hämeenkyrö SoveLin Liikkeelle-peruskoulutus, 14 h.

Peruskoulutuksessa koulutetaan innostavia ja osaavia yhdistysten liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia. Lisätietoja: www.soveli.fi/koulutus Ilmoittautumiset ja lisätiedot 7.3.

30

AVH 1/2012

mennessä sähköpostitse hilla.honkanen@ikaalinen.fi tai puhelimitse 044 7301 350 Aivoviikko viikolla 11 eli 12.–18.3.

12.3.

Aivot ja musiikki -yleisötilaisuus, Kuopio Aika: Maanantaina 12.3. klo 17–19.

Paikka: Kuopion musiikkikeskus.

Tilaisuuden avaa professori Pentti Arajärvi Aivot ja musiikki, professori Mikko Sams, Aalto-yliopisto.

Aivovaurio – miten toivun jos sen saan? Professori Pekka Jäkälä ItäSuomen yliopisto, Kuntoutuskeskus Neuron Kapellimestarina professori Juhani Juntunen, Suomen Aivosäätiö Musiikki ja tanssi, Salonkikvartetti ja Savonia Ammattikorkeakoulun opiskelijat.

Vapaaehtoinen ohjelma 10 euroa.

Yhteistyössä: Aivovammaliitto, Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry, Pohjois-Savon Muistiluotsi, Suomen Aivosäätiö 14.3.

Tanssivat aivot -yleisöseminaari, Helsinki.

Aika: Keskiviikko 14.3. klo 17–19.

Paikka: Porthania sali 1, Yliopistonkatu 3.

Tilaisuuden avaus, professori Pentti Arajärvi. Juontajana Miia Krause.

Tanssin ja liikkeen vaikutus terveisiin aivoihin? Marko Punkanen ja psykologi, tanssiterapeutti Päivi Pylvänäinen, Tanssiterapiayhdistys.

Aivovamma – mitä se on? Professori Juhani Juntunen, Suomen Aivosäätiö.

Kuntoutumisen salainen ase salsa,

valssi, tango vai rock? Fysioterapeutti Maj-Britt Forsbom.

Yhteistyössä: Aivovammaliitto ry, Invalidiliiton Käpylän Kuntoutuskeskus ja Suomen Aivosäätiö Toimiva arki -yleisötilaisuudet Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) aluetyöntekijöiden järjestämissä yleisötilaisuuksissa käsitellään toimivan arjen solmukohtia ja niitä tukitoimenpiteitä ja mahdollisuuksia, joilla arki saataisiin toimivaksi. Yleisötilaisuuksiin ovat tervetulleita erityisesti neurologisten vammaisjärjestöjen jäsenyhdistysten jäsenet ja heidän arjessaan mukana olevat läheiset ja ammattilaiset sekä muut asiasta kiinnostuneet. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Paikalla ei ole yleisavustajia.

Tervetuloa!

12.3.

Ymmärrät sie, mikset sie ymmärrä? -tilaisuus, Lappeenranta Maanantai 12.3. klo 13.00–16.00 Lappeenrannan Palvelukeskussäätiön juhlasali, Kauppakatu 58–60.

Koulutustilaisuuden aiheena on puhevammaisten henkilöiden kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tukeminen arjessa. Kaikille avoin ja maksuton tilaisuus, järjestäjänä EteläKarjalan NV-järjestöjen verkosto.

Ohjelma: 13.00–13.15 Tervetuloa 13.15–14.00 Puhevammaisten henkilöiden kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tukeminen Marianna Mikkonen, viittomakie len tulkki, puhevammaisten tulkki 14.00–14.45 Kommunikoinnin apuvälineet: Mistä ja miten?

Annakaisa Ojanen, puheterapeut ti, Tikoteekki 14.45–15.00 Kahvitauko

TAPAHTUMAKALENTERI 15.00–16.00 Kommunikoinnin apuvälineiden esittely Tikoteekki, Aivoliiton kommuni kaatiokeskus, Etelä-Karjalan sosi aali- ja terveyspiirin Apuvälinekes kus Sitovat ilmoittautumiset 24.2. mennessä: sirkku.perttula@gmail.com tai 050 495 2422 tai eija.puheloinen@pp.inet.fi.

12.3.

Kommunikoinnin haasteet arjessa -yleisötilaisuus, Kotka Aika: Maanantaina 12.3. klo 17.30– 19.30.

Paikka: Kotkan pääkirjaston auditorio, Kirkkokatu 24.

Kenelle: Puhevammaiset henkilöt ja heidän läheisensä, sosiaali-, terveysja kasvatusalan ammattilaiset, opiskelijat ja kaikki asiasta kiinnostuneet.

Ohjelma: Tervetuloa Puhevammaisten henkilöiden kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tukeminen arjessa, puheterapeutti Anne Länsimies, neurologian yksikkö, Carea Kokemuspuheenvuoro puhevammaisuudesta, Marjo Jokisalo ja puhevammaisten tulkki Anne Eväkoski Pala palalta -DVD Apuvälineisiin ja tietotoriin tutustuminen Ilmaistilaisuuden järjestää Kotkan seudun Neurologisten vammaisjärjestöjen verkosto yhteistyössä OKopintokeskuksen kanssa.

13.3.

Toimiva arki -yleisötilaisuus, Tampere.

Paikka: Tampereen yliopisto, Linna kiinteistö, Kalevantie 4, 1. kerros, kokous­tila K103. Sitovat ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 8.3. mennessä: aluetyöntekijä Lyyli Heikkinen, ● ●

●

● ●

lyyli.heikkinen@parkinson.fi, p. 0400 924 032.

Ohjelma: 17.30 Kahvi ja pientä suolaista 18.00 Tilaisuuden avaus, Neurolo gisten järjestöjen järjestösuunnit telijat/TAYS-alue 18.10 Arki esittäytyy: Arjen elä mää sanoin ja kuvin 18.30 Toimiva arki – mistä ja mitä apua solmukohtiin? Kuntoutus suunnittelija Tuula Haukka-Wacklín, TAYS 20.00 Tilaisuuden päätös.

13.3.

Toimiva arki -yleisötilaisuus, Loimaa Paikka: Tuulensuun palvelukeskus, Huvilakatu 32, Loimaa.

Lisätietoja: Marika Halinen, Epilepsialiitto, marika.halinen@epilepsia.fi, p. 040 511 0135.

Ohjelma: 17.00 Kahvitarjoilu 17.30 NV – Neurologiset vammais järjestöt toimivan arjen puolesta puhujina Marika Halinen, Epilepsialiitto ry 17.50 Loimaan vammaisneuvos ton kuulumisia Seija Heinonen, puheenjohtaja 18.15 Toimiva arki ihmisoikeuk- sien näkökulmasta OTM Jukka Kumpuvuori, Laki asi-aintoimisto Jukka Kumpuvuori 19.30 Keskustelua ja kysymyksiä.

13.3.

Toimiva arki- yleisötilaisuus, Helsinki Aika: tiistai 13.3.2012 klo 16.30–19.30.

Paikka: Kampin palvelukeskus, Salomonkatu 21 B. Ohjelmassa asiantuntijan alustus, kokemuspuheenvuoroja ja näyttely.

13.3.

Toimiva arki -yleisötilaisuus, Lahti Aika: tiistai 13.3.2012, päivätilaisuus klo 13.30–15.30 ja iltatilaisuus klo 17.30–19.30.

Paikka: Lahden Pääkirjaston auditorio, Kirkkokatu 31, Lahti.

Päivätilaisuuteen sitovat ilmoittautumiset 24.2.12 mennessä: jukkata@suomi24.fi tai aluesihteeri Jari Turku, jari.turku@cp-liitto.fi tai p. 0400 884 372.

Ohjelma: Tilaisuuden avaus: aluesihteeri Jari Turku, Suomen CP-liitto ry Yleisötilaisuudessa eri yhdistysten jäsenten kokemuspuheenvuoroja ja keskustelua Lopuksi katsotaan NV- järjestöjen uusi Pala palalta -DVD. Järjestöjen ja paikallisyhdistysten esitteitä saatavana pääkirjaston auditorion aulatilan näyttelyssä Aivoviikon aikana 12.–17.3.12 kirjaston aukioloaikoina.

14.3.

Toimiva arki -yleisötilaisuus, Seinäjoki Paikka: Kirkonkrannin auditorio, AlaKuljunkatu 1 D, Seinäjoki (käynti takakautta).

Sitovat ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 8.3. mennessä: järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi, p. 050 308 9095.

Ohjelma: 17.30 Kahvi ja pientä suolaista 18.00 Tilaisuuden avaus, NeuroloJatkuu seuraavalla sivulla 

AVH 1/2012

31

TAPAHTUMAKALENTERI gisten järjestöjen järjestösuunnit telijat/TAYS-alue 18.10 Arki esittäytyy: Arjen elä mää sanoin ja kuvin 18.30 Toimiva arki – mistä ja mitä apua solmukohtiin?

Neurologian toimintayksikön joh taja, ylilääkäri Maire Rantala, Sei näjoen keskussairaala 20.00 Tilaisuuden päätös.

15.3.

Toimiva arki -yleisötilaisuus, Vaasa Paikka: Filantropia Center, os. Vaasanpuistikko 17, 9. krs, kokoustila.

Sitovat ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 9.3. mennessä: järjestösuunnittelija Marjo Luomanen marjo.luomanen@lihastautiliitto.fi, p. 040 754 9716.

Ohjelma: 17.30 Kahvi ja pientä suolaista 18.00 Tilaisuuden avaus, Neurolo gisten järjestöjen järjestösuunnit telijat/TAYS-alue 18.10 Arki esittäytyy: Arjen elä mää sanoin ja kuvin 18.30 Toimiva arki – mistä ja mitä apua solmukohtiin?

Vammais- ja esteettömyysasia mies Julia Männikkö, Vaasan kau punki 20.00 Tilaisuuden päätös.

15.3.

Soveltavan talviliikunnan päivä, Nastola Torstaina 15.3. klo 10.00–15.00 Liikuntakeskus Pajulahdessa. Ohjelmassa monipuolista talviliikuntaa lumella ja jäällä. Päivä on tarkoitettu kaikenikäisille erityisryhmiin kuuluville henkilöille, heidän tukijoukoilleen ja muille asiasta kiinnostuneille. Tapahtuma on osallistujille maksuton.

32

AVH 1/2012

Mahdollisuus maksulliseen lounasruokailuun ravintola Kukkasessa.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 5.3. mennessä: Virpi Remahl, virpi.remahl@pajulahti.com, p. 044 7755 350 tai Osku Kuutamo, osku.kuutamo@pajulahti.com, p. 044 7755 346.

Tapahtuman järjestelyistä vastaavat Liikuntakeskus Pajulahden liikuntaneuvojaopiskelijat, Soveltavan liikunnan osaamis- ja resurssikeskus -hanke.

16.–17.3.

Liikkeelle-peruskoulutus, Ilmajoki SoveLin Liikkeelle-peruskoulutus, 14 h. Paikka: Etelä-Pohjanmaan Opisto.

Lisätietoja: www.soveli.fi/koulutus/.

Ilmoittautumiset 7.3. mennessä osoitteessa www.epopisto.fi/kurssit tai p. 06 4256 171.

28.–29.3.

Vertaisliikuntaohjaajien koulutusja virkistyspäivät,Tampere Paikka: Varalan urheiluopisto.

28.3. Boccia-kisojen järjestäminen ja Excel-taulukko-ohjelman hyödyntäminen kisajärjestelyssä. Kouluttajana Raimo Nevanen, Seinäjoen Invalidit.

Yhteistä iltaohjelmaa.

29.3. Yhdistysten ja Aivoliiton liikuntatoiminnan kehittäminen. Kuinka liitto voi tukea jäsenyhdistyksiään tässä tehtävässä? Liikuntaa ja ideointia.

Hinta 20 €/ jäsen sisältää majoituksen täysihoidolla sekä päivien ohjelman.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Virpi Lumimäki, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi, p. 040 737 5879. Ohjelma on nähtävillä www.aivoliitto.fi.

Toukokuu 8.–9.5.

TERVE-SOS 2012 -messut, Tampere Aivoliitto on mukana messuilla Neurologisten vammaisjärjestöjen yhteisosastolla. Teemana on Aktiivinen kansalainen – vireä elämä.

10.5.

Kansainvälinen AVH-päivä Kansainvälistä päivää vietetään aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi. Paikallisia tapahtumia, lisätietoja lähempänä ajankohtaa www.aivoliitto.fi.

22.5.

Talventaittajaiset, Lappeenranta Koko perheen yhteinen tapahtuma Talventaittajaiset eli kesäkauden avajaiset tiistaina 22.5. klo 15.00–18.00 Loma- ja kokoushotelli Marjolassa, Mikonsaarentie 15.

Tarjolla: kiireetöntä yhdessäoloa, verratonta vertaistukea, letunpaistoa, makkaran käristystä, virvokkeita ja leikkimielistä kisailua.

Ilmoittaudu 8.5 mennessä: myynti@marjola.fi, p. 05 452 4160 tai maire.antinniemi@gmail.com, p. 040 967 9656. Tilaisuuden järjestäjänä Neurologisten vammaisjärjestöjen verkosto.

Lisätietoja Lisätietoja tapahtumista ja koulutuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.aivoliitto.fi. Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.fi.

Kun jotain oikein haluaa, sen eteen on valmis näkemään unia.

Unia, jotka toteutuvat.

Kolme toivetta tuleville pilkkireissuille Tiainen huomasi testimatkalla tuolissa jatkokehiteltävää. Ensimmäisenä on tarkoitus parantaa tuolin jalaksia.

Heidi Hölsömäki

Yksityiskohtien kauneutta Uusi tuoli ratkaisuineen hiipi uniinkin ennen kuin konkretisoitui Louhelaisen käsissä. Huhtikuussa pilkkituoli kävi Rautjärvellä neitsytmatkallaan, ja ensimmäiset ahvenet nousivat sen avulla Ahdin sylistä. Mukana Tiaisella oli myös hänen vapaa-ajan avustajansa Vesa Rautio, joka auttoi Tiaista siirtymisissä, syötin kiinnittämisessä ja isompien kalojen nostamisessa.

Tuoli perustuu ylösalaisin käännettyyn muovilaatikkoon, jonka pohjaksi on kiinnitetty märkää sietävä vesivanerilevy. Täysin omaa tuotekehittelyä on tuolin edustan haarukkavavalle sopiva teline. Kaikki osat ovat helposti irrotettavia.

Istuimen edessä olevasta reiästä on helppo poimia muovilaatikon sisältä kulloiseenkin tilanteeseen tarvittava vapa ja mormuska eli painokoukku. Solumuovilla päällystetty tuoli pitää talvipakkasillakin takapuolen lämpimänä, ja saranoistaan taittuva selkänoja antaa istujalle lisätukea.

Pidemmillä matkoilla jalat voi nostaa eturaudan päälle avustajan vetäessä kelkkaa. Tuolia voi kuljettaa myös selässä kantohihnojen avulla.

– Talvituolin halkaisijaltaan 20 millin putkijalat upottivat hangessa.

Tarkoituksemme on ollut liittää niiden alle tyttäriltäni jääneet sukset, hän sanoo.

Ja an Lisäksi hän aT er on saanut äv äin en muita hyviä vinkkejä. Esimerkiksi Stiga-kelkan jalakset saa varaosina valmiilla putkikiinnityksillä, jotka voisivat sopia suoraan nykyisten metalliputkien alle.

Tiaisen toinen toive ensi talven pilkkireissuille on haarukka, johon siimaa voisi keriä kalan tärpätessä.

Nykyinen 25-sentin levyinen Risto Tenhun tekemä haarukkavapa on hyvä, mutta siiman kelaaminen ei tahdo yksikätiseltä onnistua.

– Lanko lupasi tehdä uuden haarukkasysteemin.

Terveessä kädessä on silloin tavallinen pilkkivapa.

Kala iskiessä kiinni, laitan vavan telineeseen, otan siimasta kiinni ja kelaan sitä ulospäin osoittavien haarukan tappien varaan, Tiainen suunnittelee.

Kolmaskin toive Kala-Pentillä on mielessään: – Penkkiin voisi kiinnittää naulan, jossa mormuskan koukku pysyisi toukan kiinnittämisen ajan. Ehkä näistä täytyy vielä nähdä muutama uni…

Heidi Hölsömäki on Soveltava Liikunta SoveLi ry:n tiedottaja.

Juttu on julkaistu aiemmin hieman pidempänä Soveli-lehdessä 2/2011.

Jaana Teräväinen

I

matralainen, syntyjään savolainen Pentti Tiainen sai aivoverenkiertohäiriön ja kehon vasemmanpuoleisen halvauksen vuonna 1999.

– Harrastin ennen kalastusta intensiivisesti. Nyt on ollut pakko kehitellä sopivia apuvälineitä. Toivon, että ideoista on hyötyä muillekin saman kohtalon kokeneille, hän kertoo.

Tiainen on kuntoutunut hyvin. Entinen vasenkätinen joutui opettelemaan oikeakätiseksi, mutta kalamiehen onneksi avokelojen kätisyys on helppo vaihtaa. Hyvänä päivänä taakse jää 500 metrin kierros luontopolulla ja spastisuutta eli lihasjäykkyyttä helpottaa päivittäinen kotijumppa.

Tiainen eli ”Kala-Pentti” on kehitellyt uudenlaista pilkkituolia yhdessä metalli-alan ammattilaisen ja lankomiehensä Lauri Louhelaisen kanssa.

Idea pilkkituoliin tuli jo vuosia sitten, kun Tiainen näki March Fishing -yrityksen valmistaman esikuvan kuntoutusjaksollaan Kruunupuistossa. Nykyisin tuoleja ei tiettävästi myydä kaupallisesti.

Korvaamaton kovalevy liikkeellä

Kala-Pentin pilkkituoli

– Sairastumisen jälkeen luulin, että nyt loppui kalastus. Hyvä tuttuni sai minut houkuteltua veneeseen ja aluksi pelotti hirveästi, mutta eipä enää, kalastusliikkeenkin aikanaan omistanut Pentti Tiainen kertoo.

AVH 1/2012

33

KYYHKYLÄN KUNTOUTUSKESKUS Kyyhkyläntie 9, Mikkeli

Kurssilta voimavaroja arkeen

KELAN kuntoutuskursseja: AVH-kurssi, työelämästä poissaoleville 42453 Valtakunnallinen 21.5.–31.5.2012

Paremman olon puolesta!

Kyyhkylä sijaitsee Saimaan rannalla, 7 km Mikkelin keskustasta.

Aivohalvauspotilaiden sopeutumisvalmennuskurssi 42424 Valtakunnallinen 7.5.–16.5.2012 42425 Valtakunnallinen 3.9.–12.9.2012 42426 Valtakunnallinen 5.11.–14.11.2012 Aivohalvauspotilaiden kuntoutuskurssi työelämässä oleville 42437 Valtakunnallinen 16.4.–26.4.2012 42439 Valtakunnallinen 15.10.–25.10.2012 Työelämästä poissaolevien avh-potilaiden kuntoutuskurssi 42454 Itä-Suomi 12.9.–22.9.2012 42455 Itä-Suomi 19.11.–29.11.2012 34

AVH 1/2012

Kursseille haetaan paikallisen Kelan kautta.

Lisätietoja: puh. 015 2033 238 tai kuntoutus@ kyyhkyla.fi www.kyyhkyla.fi

­ ­

­

­

­

AVH 1/2012

35

Senioripoliklinikka Tilkka Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella Geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström · mieliala- ja muistihäiriöt Neurologian erikoislääkäri Ari Ylikoski · muistihäiriöt · aivoverenkierronhäiriöt · Parkinsonintauti ja liikehäiriöt Gastrokirurgian erikoislääkäri LKT Veikko Remes · vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa · manuaalista hoitoa erilaisiin tuki-ja liikuntaelinvaivoihin Ajanvaraus arkisin klo 9–14 puh. 030 622 1540 sähköposti: seniori@poli.fi, www.dementiakoti.fi

36

AVH 1/2012

Poimittua Vuosi 201 urheilun 2 on supervuosi

17.1.2012 Kuva: Lehtikuv

a

8

Selkosan 12 omat Uusi pals ta Viikon kuv a

Kuva: Petri

Sauli Niinis tö (keskellä) on Timo Soini, Paavo ja haastajat. Mielip Väyrynen tai Pekka idetiedustelujen muka Haavisto. an Niinis Mikään ei kuitenkaan töä vastassa toisel la kierroksella ole vielä varmaa.

Niinistön ei vielä ti vastaehdokasta edetä

muutaman jutun voimin. Nyt netissä on suurin osa Selkosanomien sisällöstä toimitettuna verkkolehden muotoon. Verkkosovellus jakautuu osastoihin painetun lehden mukaisesti. Mukana on siis koti- ja ulkomaitten uutisia, urheilua, kulttuuria ja viihdettä. Lehti on kenen tahansa luettavana ilmaiseksi osoitteessa: www.selkosanomat.fi.

Loistoriste upposi Ita ilijä rannikoll lian e

Ikäihmisiä yhä enem on män

Suomen väestö vauhtia. Koton ikääntyy kovaa a asuvia yli 65-vuotiait 47 prosenttia a kansalaisia hyväkuntoisia Näillä näkym eli hiukan alle puole on t.

Heidät lasket koko ajan enemmän. on siis tuloss in toinen vaali ikäihmisiin aan kuuluviksi Ehkä suuri a. ja n Samalla synty vanhusväestöön.

SDP:n Paav yllätys on ollut y myös uude o Lipposen vaaroja ja kannatus. nlaisia vaikeuksia Ilta-Sanom vähäinen . ien kyselyssä hänen kann atuksena Lisää aihee oli 5 prosenttia, sta sivuilla 6–7. keskiaukeaman vähemmän joka on paljon  kuin hänen puolueensa kannatus.  Lisää vaaleist

a sivulta 3.

Kuva: Lehtikuv

Italialainen loistoristei onnettomu lijä uteen Giglio joutui edustalla, lähellä Italia n saaren viime perja n rannikkoa ntaina.

Alus käänt yi Laivassa oli turmassa kyljelleen. melkein 3 800 matk ustajaa.

Costa Conc Laiva on ordia -laiva valtavan kokoi ajoi karille suurempi ja upposi kuin ruots nen, lähelle ranta Onnettomu inlaiv Onnettomu a kyljelleen. uden syynä udessa kuoli at. laivan kapte pidetään ainakin kuusi enin törke laivan liian ihmistä. huolimatto ää lähelle ranni muutta. matalaan kkoa Kapteeni vetee oli ajanut voisivat vilku n, jotta matkustaja ilmeisesti t ttaa ranna ihmisille. lla oleville 

a

Lindström

Kukaan ei vielä kuka on koko tiedä, mutta hänen Sauli Niini omuksen stöä vasta saattaa vielä kannatuksensa ssa presidentin nousta. vaalin toisel kierroksella la .

On myös mukaan lähimMielipidetiedusteluje mahdollista n että pänä tätä , ovat kesku vaalissa paikkaa stan Paav Silloin Niini ei tule toista kierro o Väyrynen vihreitten sta. stön pitäis Pekka Haav ja äänis i saada Perussuom tä yli puole isto. alaisten Timo julkaisi viime t. Ilta-Sanomat on heistä hiukan jäljes Soini lauan taina viime mielipidet sä, isen iedustelun tulokset.

Niinistön kannatus oli siinä

Risto Isomä en kirjasta hiekkaa tehdä Sarasvatin elokuva Yhdysän mahdollisesti – Toivottava valloissa. hyvä, Isomä sti elokuvasta tulee ki toivoo.

Lue lisää sivulta 2.

Leena Serpo Päivi Helak la-Kaivo-ojan ja allion työpa Suomen ikka on vanhusten turvakotiy hdistys.

Kuva: Patrik

Selkouutiset uudistui vuoden 2012 alussa ja lehden nimeksi vaihtui Selkosanomat. Muutos johtui siitä, että radiossa on jo useamman vuoden ollut lähetys nimellä selkouutiset.

Kun nimi vaihtui, uudistui myös Selkosanomien ulkoasu ja sisältö.

Suurin muutos tapahtui kuitenkin verkkolehdessä. Aiemmin lehti on ollut netissä ns. näköislehden ja

Toisenlaisia kuvia autoista

Kiuttu

Selkosanomat nyt myös verkossa

5

X

1

numero

Painetusta lehdestä voi tilata ilmaisia näytenumeroita puhelimitse 09 3480 9240 tai sähköpostitse lehtilaukset@kvl.fi. Sekä painettu että verkkolehti ilmestyvät 23 kertaa vuodessa. ▲

✂ Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

AVH 1/2012

37

Poimittua

Papunetin kuvataidekilpailu 2012 Papunet järjestää jo kymmenettä kertaa kuvataidekilpailun kaikille puheja kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille. Kilpailun tavoitteena on kannustaa kuvalliseen ilmaisuun.

Kilpailussa on tänä vuonna kaksi sarjaa, harrastajien sarja ja taideopetusta saaneiden henkilöiden sarja.

Kilpailun aihe ja tekotapa ovat vapaat.

Kilpailuaika päättyy 30.3.2012.

Kilpailun voittajat palkitaan rahapalkinnoilla.

Lisätietoa kuvataidekilpailusta: www.papunet.net/kilpailu/. ▲

✂ Haluan liittyä:

Olen

AVH-yhdistykseen

aivoverenkiertohäiriön sairastanut

AVH-ammattilaisyhdistykseen

sairastumisvuosi _____________

liiton kannatusjäseneksi.

läheinen

Nimi

____________________________

Osoite

____________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________

ammattilainen muu

__________________________

Minulla on afasia.

Puhelin

____________________________

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna.

Sähköposti

____________________________

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen.

Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Syntymäaika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

muu

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin.

Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

________________________________________ Allekirjoitus 38

AVH 1/2012

Poimittua Uusi jättijärjestö ravistelee sirpaleista hyvinvointikeskustelua

S

osiaali- ja terveysjärjestöillä ja muilla hyvinvoinnin parissa työskentelevillä yhteisöillä on nyt uusi keulakuva. Alan kattojärjestö SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on aloittanut toimintansa tammikuussa.

SOSTE haluaa siirtää suomalaisen hyvinvointikeskustelun fokuksen yksityiskohdista kokonaisuuksiin.

SOSTE syntyi kansalaisjärjestöjen tarpeesta koota sosiaali- ja terveysalan asiantuntemus entistä tiiviimmin yhteen ja ravistella paikalleen juuttunut hyvinvointikeskustelu jälleen liikkeelle.

– Suomalaisten hyvinvointia ja hyvinvointivaltiota puristavat maailman megatrendit: globalisaatio, väestön vanheneminen, kansalaisten eriarvoistuminen ja kuluttajaeetoksen

ulottuminen hyvinvointipalveluihin.

Sosiaali- ja terveyspolitiikan valintoja ei ohjaa tasaisesti sekä ihmisten tarpeet että talous, tiivistää SOSTEn toiminnanjohtaja Vertti Kiukas.

Järjestöissä oivallettiin, että ilman vahvempaa yhteistä ääntä ja rohkeaa otetta hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän ja myös hyvinvointia koskeva keskustelu voi ajautua umpikujaan.

– Ratkaisu ei löydy erikseen pankin, sosiaalitoimiston tai terveyspalvelujen tiskiltä, vaan nyt tarvitaan laajempaa ajattelua kestävästi toimivan yhteiskunnan perustasta. Sitä synnytetään kaikkien osapuolten rohkealla yhteisellä keskustelulla, kestävillä hyvinvointiteoilla ja järjestöjen toimilla, Kiukas sanoo.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry syntyi vastaamaan tähän tarpeeseen. Jäsenmäärällä mitattuna haaste on otettu hyvin vastaan. SOSTEn jäseninä on jo toiminnan alkaessa yhteensä 217 järjestöä, säätiötä ja muuta toimijaa. SOSTE on kokoluokassaan eräs suurimpia suomalaisia järjestöjä.

SOSTEn perustivat alan vahvat keskusjärjestöt, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL, Terveyden edistämisen keskus Tekry ja Sosiaalija terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY. Vanhat keskusjärjestöt lopettivat toimintansa 31.12.2011.

Lisätietoja: www.soste.fi ▲

Mistä saa apua, jos läheisellä on puhevamma?

Papunetin uudessa osiossa esitellään keskeisimmät puhevammaista ihmistä koskevat palvelut ja tukitoimet, niiden tavoitteet ja sisällöt sekä

ohjataan palvelua koskevaan lisätietoon. Sivuilla myös kerrotaan, mihin omassa kunnassa voi ottaa yhteyttä, jos on palvelun suhteen kysyttävää.

Mistä apua? -sivut löytyvät osoitteesta: www.papunet.net/tietoa/ puhevammaisuus/mista-apua/. ▲

AVH 1/2012

39

Satu Lukka

Sosiaaliturvan muutokset 2012

Ajankohtainen tietopaketti sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden muutoksista.

Asiakasmaksuja tarkistettiin

S

osiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tarkistettiin vuoden 2012 alusta. Samalla tarkistettiin kotona annettavan hoidon tulorajoja ja laitoshoidon vähimmäiskäyttövaroja työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Terveydenhuoltomaksujen maksukatto nousi kansaneläkeindeksin mukaisesti 636 euroon kalenterivuotta kohti. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen lääkäripalvelujen maksut, fysioterapiamaksut, sarjahoidon maksut, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut, yö- ja päivähoidon maksut sekä kuntoutushoidon maksut.

Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista perittävän vuosimaksun enimmäismäärä on 27,50 euroa. Jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, häneltä voidaan periä enintään 13,80 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta. Vaihtoehtoisesti terveyskeskuksen ylläpitäjä voi päättää periä käyntimaksua kolmelta ensimmäiseltä terveyskeskuskäynnil-

40

AVH 1/2012

tä kalenterivuodessa, jolloin maksun suuruus on 13,80 euroa käynniltä.

Sairaalan poliklinikkamaksun enimmäismäärä on 27,50 euroa käynniltä. Päiväkirurgisesta toimenpiteestä voidaan periä enintään 90,30 euroa.

Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta psykiatrian toimintayksikössä enintään 15,10 euroa hoitopäivältä ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 32,60 euroa hoitopäivältä. Vammaiselle henkilölle laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta perittävän maksun enimmäismäärää ei korotettu, vaan se on edelleen enintään 11,30 euroa hoitopäivältä. (www.stm.fi)

Lääkekatto nousi Lääkkeiden vuotuinen omavastuu, ns. lääkekatto, on asiakkaan vuoden aikana maksama osuus korvattavien lääkkeiden hinnasta. Kun asiakkaan maksamat omavastuuosuudet ylittävät 700,92 euroa vuonna 2012, hänellä on oikeus lääkkeiden lisäkorvaukseen. Vuotuisen omavastuuosuuden

täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,50 euroa. (www.kela.fi)

Tulkkauspalvelua myös etänä Vuoden 2012 alusta lähtien tulkkaus­ palvelu on voitu järjestää myös etätulkkauksena. Etätulkkauksen järjestäminen edellyttää, että asiakkaalla on oikeus tulkkauspalveluun. Etätulkkauksessa asiakas on kotonaan tietokoneen ääressä ja tulkki on vastaavan laitteen luona studiossa. Studiosta otetaan yhteys kolmanteen osapuoleen, esimerkiksi tilataan aika lääkärin vastaanotolle. Kela hankkii etätulkkausta käyttäville asiakkaille palvelun käyttöön tarkoitetut atklaitteet ja käyttöyhteydet. (www.kela.fi)

Apuvälinepalvelut uudistuivat Vuoden 2012 alusta astui voimaan sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta. Luovutuksen perusteena on lääketieteellisin perustein todettu sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään.

Luovutettavien välineiden, laitteiden, tarvikkeiden, tietokoneohjelmien sekä muiden ratkaisujen tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa tai ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.

Apuvälineen tarpeen arviointi on tehtävä käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. Arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset.

Apuvälineen valinta on tehtävä yhteisymmärryksessä potilaan ja tarvittaessa myös hänen laillisen edustajansa, läheisensä tai omaisensa kanssa. Ennen apuvälineen valintaa potilaalle on annettava tietoa valintaan liittyvistä vaihtoehdoista ymmärrettävällä tavalla. (www.stm.fi)

Omaishoidontuen palkkioita tarkistettiin Omaishoidon tuen palkkion vähimmäismäärä vuonna 2012 on 364,35 euroa kuukaudessa ja raskaan siirtymävaiheen palkkion alaraja 728,69 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehtiin vuoden 2012 alussa myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. Vuodelle 2012 vahvistettu palkkakerroin merkitsee hoitopalkkioihin noin 3,03 prosentin korotusta vuoteen 2011 verrattuna.

Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito on

voitu 1.8.2011 alkaen järjestää toimeksiantosopimuksella, jonka kunta tekee tehtävään soveltuvan sijaishoitajan kanssa. Sijaishoitajan avulla toteutettava hoito järjestetään hoidettavan henkilön kotona. Kunta päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden. (www.stm.fi)

Sähköinen resepti käyttöön Sähköinen lääkemääräys eli eResepti otetaan käyttöön apteekeissa ja julkisessa terveydenhuollossa porrastetusti sairaanhoitopiireittäin. Kaikki apteekit toimittavat eReseptejä huhtikuuhun 2012 mennessä. eResepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti ja tallentaa keskitettyyn tietokantaan, jota kutsutaan Reseptikeskukseksi. Valtakunnallinen Reseptikeskus sisältää sähköiset reseptit ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät.

Asiakkaan näkökulmasta sähköisen reseptin suurimmat edut ovat reseptin säilyminen turvassa, lääkitystietojen ja lääkehoidon parempi hallinta ja sitä kautta potilasturvallisuuden merkittävä parantuminen.

Kun potilaan kaikki reseptit on tallennettu Reseptikeskukseen, lääkäri voi potilaan suostumuksella tarkistaa tämän kokonaislääkityksen ja ehkäistä

lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia ja päällekkäisyyksiä.

Lääkärin määrätessä eReseptin hän antaa potilaalle asiaa koskevan esitteen ja suullisesti lisätietoa asiasta. Asiakas päättää itse, haluaako hän sähköisen reseptin vai perinteisen paperireseptin.

Jos asiakas ottaa sähköisen reseptin, lääkäri antaa asiakkaalle potilasohjeen mukaan apteekkiin vietäväksi. Ohjeen lisäksi apteekissa asioidessa tarvitaan Kela-kortti. Jos henkilö asioi apteekissa jonkun toisen puolesta, täytyy hänellä olla mukana sen henkilön potilasohje ja Kela-kortti, jonka lääkkeitä hän on noutamassa. (www.kanta.fi, www.apteekkariliitto.fi)

Sosiaali- ja terveysturvatietoa verkossa Aivoliiton internet-sivustolla on päivitetty palveluopas aivoverenkiertohäiriön sairastaneille henkilöille. Oppaaseen on koottu tietoa palveluista, jota kuntoutuja ja hänen läheisensä voi tarvita kuntoutuksen tueksi sekä arjenhallinnan avuksi. (www.aivoliitto.fi) Sosiaaliturvaopas -verkkosivusto on kansanterveys-, potilas- ja vammaisjärjestöjen yhdessä kokoama tietopaketti. Se on tarkoitettu pitkäaikaissairaita ja vammaisia edustavien järjestöjen sekä sosiaaliturvan ammattilaisten antamaa neuvontaa ja ohjausta varten. Siitä hyötyvät myös omaa sosiaaliturvaansa pohtivat henkilöt. (www.sosiaaliturvaopas.fi) ▲ Satu Lukka toimii järjestösuunnittelijana Aivoliitossa.

AVH 1/2012

41

Pia Puustelli (toim.)

Musiikki kuntouttaa, virkistää ja yhdistää Kymenlaaksossa musiikkiterapiaryhmästä syntyi Kuvionuotit-kurssi.

Ryhmässä kuntoutujat säestävät yhteislauluja, eikä aikaisempaa soittotaitoa tarvita. Ryhmää vetää musiikkiterapeuttiopiskelija Katri Almgrén, joka tutki ja kehitti ryhmän toimintaa kandidaattitutkintonsa opinnäytetyötä varten.

Työn tuloksena on syntynyt muun muassa kuvionuottimenetelmästä kehitetty AVH-ryhmälle sopiva väreihin perustuva soitto-ohje.

K

ymenlaakson afasia- ja aivohalvausyhdistyksen musiikkiryhmä aloitti syksyllä 2010 musiikkiterapeuttiopiskelija Katri Almgrénin johdolla. Hän tutki musiikkiterapiaryhmän toimintaa kandidaatintutkintoaan varten Jyväskylän yliopistoon.

– Tutkimuksessa haastateltiin kuntoutujia. He ovat itse muokanneet musiikkitoimintaa haluamaansa suuntaan. Halusin tutkimuksessa nimenomaan antaa kuntoutujille itselleen äänen.

Ryhmässä oli 10–15 musisoijaa ja se kokoontui kerran viikossa yhdis-

tyksen pääpaikan Kouvolan kerhotilassa Tuulensuojassa.

Harrasteryhmästä syntyi kurssi Onnistuneen lukuvuoden päättyessä ryhmää vetänyt Katri sai keväällä 2011 ajatuksen toiminnan saamisesta osaksi Kouvolan kansalaisopiston opetusta. Rehtori oli asialle myötämielinen ja otti idean välittömästi toteutuksen tasolle. Syksyllä 2011 alkoi ensimmäinen Kuvionuotit-kurssi Kouvolassa.

– Oli hieno tunne nähdä kurssi oh-

Kuvionuotit © Kaarlo Uusitalo, 1996 Kuvionuottisovellukset © Markku Kaikkonen, Kaarlo Uusitalo, 1998

jelmaan painettuna ja saada aloittaa harrastaminen siellä, missä muutkin, ryhmän toisena ohjaajana toimiva puheterapeutti Eija Piirainen kertoo.

Musiikkiryhmän toiminnan ydin on kuntoutujien aktiivinen osallistaminen. Ryhmän jäsenet säestävät yhteislauluja sekä kosketinsoittimilla että monilla eri rytmisoittimilla. Näitä ovat esimerkiksi djembe, tuulikello, triangeli, bongot, erilaiset helistimet ja jalkatamburiini.

Ryhmän vetäjä Katri soittaa itse pianoa ja muiden kosketinsoittimien (kellopeli ja sähköinen kosketinsoitin) soittamista ohjaavat ryhmän toinen ohjaaja Eija sekä kuntoutujien puhetulkki, henkilökohtainen avustaja tai puoliso.

Soitto-ohje perustuu väreihin

Kaarlo Uusitalon kehittämä Kuvionuottimenetelmä, jossa kuvionuottitarrat liimataan soittimeen.

AVH-musiikkiryhmän soittoa ohjaava sovellus. Kodin kynttilät -laulun sanojen värit vastaavat kuvionuottimenetelmän värejä (punainen = C, myös C-duuri).

Soitonohjaajan ei tarvitse osata soittaa, riittää että erottaa värit toisistaan.

42

AVH 1/2012

Yhteissoitto onnistuu, vaikka sekä soitonohjaaja että soittajat ovat entuudestaan soittotaidottomia. Soitettava materiaali perustuu Kaarlo Uusitalon ja Markku Kaikkosen Kuvionuotit-kirjoihin. Uusitalo kehitti kuvionuottimenetelmän vuonna 1996 ja sitä on käytetty erilaisten kohderyhmien parissa niin kuntoutuksessa, terapiassa kuin musiikin opetuksessakin.

Menetelmä perustuu konkreettisiin muotoihin ja väreihin. Nuotit ilmaistaan neljällä tutulla muodolla: vinoristillä (X), neliöllä, ympyrällä ja kolmiolla. Kuvionuottien värit ovat kirkkaita perusvärejä, jotka on help-

Eija Piirainen

Musiikkiterapiaryhmä kasvatti iloa, lisäsi ilmaisun rohkeutta ja moni osallistuja löysi itsestään aivan uusia kykyjä. Ennen soittaneet taas palasivat maailmaan, jonka luulivat jo kadottaneensa.

po erottaa toisistaan. Pianon tai kellopelin koskettimiin kiinnitetään kutakin nuottia vastaava symboli.

Ryhmän aloittaessa soittamista kokeiltiin suoraan kuvionuoteista.

Toiminta perustuu kuitenkin yhteislauluihin, eikä kyseessä ei ole soiton opetus. Lisäksi monilla kuntoutujilla on haasteita visuaalisessa hahmottamisessa ja toiminnan ohjaamisessa.

Siksi ryhmän vetäjä Katri muokkasi kuvionuoteista ryhmälle sovelluksen, joka ohjaa soittamista mahdollisimman yksinkertaisesti ja nopeasti, yhdellä silmäyksellä.

Tuloksena oli AVH-musiikkiryhmän oma soitto-ohje, joka ohjaa soittamista vaikkei sisälläkään musiikin perusrakenteita, kuten rytmiä tai sävellajia. Soitonohjaaja ja soittaja käyvät sanojen värit läpi ennen laulun aloittamista. Tällaisella soitto-ohjeella kuntoutujat soittavat sävellajien perussäveliä musiikin sykkeessä.

Kaikki oppivat soittamaan…

Kuntoutujien soitto on mennyt ryhmän toiminnan aikana huimasti eteenpäin. Esimerkiksi Maikki Suvannolle iskujen teko koskettimille oli aluksi vaikeaa ja hapuilevaa. Nyt soitto sujuu varmoin ottein ja hän ehtii soittaa yhä enemmän "värejä" kappaleisiin. Soittaminen on mielekästä ja mukavaa, kun edistymisen huomaa selvästi. Se innostaa oppimaan lisää.

– Katri sai meidät sellaiseen nosteeseen, että sävelet tuntuivat uppo-

avan ihan solutasolle. Olimme jokaisen musiikkihetkemme jälkeen kuin uudestisyntyneitä, puheterapeutti Eija kuvaa osallistujien tuntoja.

… ja säveltämään Ryhmä ei ole pitäytynyt soittamaan ainoastaan toisten säveltäjien musiikkia, vaan kuntoutujat myös säveltävät uutta musiikkia.

– Sävellykset tehdään improvisoiden MIDI-kosketinsoittimella suoraan tietokoneelle. Minä sovitan sävellykset, jonka jälkeen ne poltetaan CD-levylle. Myös omavalintaisen musiikin kuuntelu, kuin konsertissa ikään, on ollut tärkeää. Musiikki on universaali ja ilmaisuvoimainen kieli, joka voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa, ryhmää vetävä Katri kertoo.

Harjoitukset huipentuvat keikkakiertueilla Keväällä 2011 ryhmän ahkera aherrus huipentui ensimmäiseen keikkakiertueeseen. Osallistujat halusivat viedä muillekin nähtäväksi, kuultavaksi ja koettavaksi saamaansa iloa ja innostusta. Esitykset järjestettiin kolmessa paikassa: Kouvolassa terveyskeskuksen kuntouttavalla osastolla ja Käpylän palvelukeskuksessa sekä Valkealassa vanhusten palvelukeskus Iltatähdessä.

Musiikki kuntouttaa, virkistää, yhdistää monet erilaiset ihmiset. Musiikki tekee tien ihmisen sisimpään

lohduttaen, rohkaisten, ilahduttaen.

Musiikki vapauttaa, toimii muutoksen välineenä ja itsehoitomenetelmänä.

– Keskiviikko on meille kaikille odotettu päivä ja jatkamme musisoiden kevään loppuun. Muutama konsertti on taas suunnitteilla ja sekös meitä innostaa. Kuvionuotit-kurssin jatko kansalaisopistossa myös ensi vuonna on varmistunut, joten mikä meidän on täällä ollessa, Eija kertoo tyytyväisenä ryhmän tulevaisuudesta. ▲ Artikkeli perustuu musiikkiterapeuttiopiskelija Katri Almgrénin ja puheterapeutti Eija Piiraisen teksteihin. He toimivat ensin Kymenlaakson afasia- ja aivohalvausyhdistyksen musiikkiryhmän ja sittemmin ryhmän pohjalta aloitetun Kouvolan kansalaisopiston Kuvionuotit-kurssin ohjaajina.

Markku Kaikkonen, Kaarlo Uusitalo: Kuvionuotit.

Kehitysvammaliitto ry, Opike. 1999, 6.

Uudistettu painos 2004.

ISBN 978-951-580-378-8.

AVH 1/2012

43

Päivi Seppä-Lassila

Veijo Kivistö

jaa t h o j n Puheeäivät p

Armi Parviainen (vas.), Matti Pelttari, Marja Paavonkallio ja Eila Aikio kertoivat omissa yhdistyksissään hyviksi havaituista käytännöistä.

Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen AVH-yhdistysten puheenjohtajapäivillä vaihdettiin ajatuksia ja kokemuksia hyvistä käytännöistä. Paikallistason vaikuttaminen nousi ajankohtaiseksi kuntarakenteen muutosten ja tulevien kunnallisvaalien alla. Vilkasta keskustelua käytiin myös Aivoliiton, Sydänliiton ja Diabetesliiton yhteisen Yksi elämä -hankekokonaisuuden hyödyntämisestä.

P

aras idea on varastettu idea, on joku viisas joskus tokaissut.

Ideoista – erityisesti hyvistä ja toimivista ideoista – on alati pulaa yhdistyselämässä. Niistä keskusteltiin paljon myös tammikuun puolivälissä pidetyillä AVH-yhdistysten puheenjohtajapäivillä Helsingissä. Päivät kokosivat yhteen neljäkymmenpäisen yhdistysaktiivien joukon höystettynä Aivoliiton johtoryhmän jäsenillä.

Hyvät käytännöt jakoon Erityisesti yhdistysväki oli toivonut mahdollisuutta vaihtaa ajatuksia, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä keskenään. Näihin vaihtomarkkinoihin tarjoutui mahdollisuus virallisen ohjelman lisäksi myös sen ulkopuolella.

Keskustelu oli vilkasta ja tieto vaihtoi omistajaa. Myös jälkipostia liikkunee

44

AVH 1/2012

yhdistysten välillä tiuhaan kuluvan kevään aikana.

Käsittelyssä olivat erityisesti yhdistysten jäsentiedotteet ja lehdet sekä yhdistysten tekemät vaikuttamistyöhön liittyvät asiakirjat. Jotta kaikki hyvät käytännöt tulisivat dokumentoiduksi ja kaikkien saataville, tulee järjestelmää vielä kehittää systemaattisemmaksi. Työ on hyvällä alulla ja innostus suurta; rautaa on taottava silloin, kun se on kuumaa.

Vaalit ovat vaikuttamisen paikka Vaikuttamistyö paikallistasolla on iso haaste yhdistyksille. Vaikka kuntien määrä pienenee, ei tarve paikallisen vaikuttamistyöhön vähene. Kunta- ja palvelurakenneuudistus päinvastoin haastaa valpastumaan, valvomaan ja reagoimaan, jotta kuntalaiset saavat

tarvitsemansa palvelut. Järjestöjohtaja Merja Heikkonen Näkövammaisten keskusliitosta alusti ansiokkaasti, miten paikallistasolla pitäisi tehdä vaikuttamistyötä.

Lokakuussa käytävät kunnallisvaalit ovat paikka osallistua ja vaikuttaa. Jokainen äänioikeutettu kuntalainen voi pohtia itse ehdokkaaksi asettumista tai ainakin käyttää äänioikeuttaan. Yhdistys on viiteryhmänsä äänitorvi välittämään tietoa edustamansa ryhmän erityistarpeista.

Puheenjohtajapäivien osallistujat ideoivat aiheita ja asioita, joista muodostetaan Aivoliiton omat vaaliteesit kunnallisvaaleihin. Niitä yhdistykset voivat sitten välittää paikallisen puolueosastojen tai ehdokkaiden tiedoksi. Vaalien alla moni ehdokas on herkkäkuuloinen äänestäjien suhteen. Tuo ominaisuus ja mahdollisuus on muistettava hyödyntää.

Yksi elämä -hankkeet hyödyttävät Aivoliiton yhdessä Sydänliiton ja Diabetesliiton kanssa käynnistämä Yksi elämä -hankekokonaisuus esiteltiin osallistujille. Hankkeen hyödyistä yhdistyksille keskusteltiin vilkkaasti. Päällimmäisinä hyötyinä nähtiin materiaalit, joita yhdistykset saavat käyttöönsä valistus- ja ennaltaehkäisytyöhön. Toinen merkittävä hyöty on mahdollisuus käynnistää tai tiivistää yhteistyötä paikallisten diabetes- ja sydänyhdistysten kanssa. Merkittävä etu hankkeesta on myös julkisuuden ja näkyvyyden saaminen koko järjestölle.

Liittovaltuuston puheenjohtaja Oili Holopainen avasi kaksipäiväisen tapahtuman.

Järjestöjohtaja Merja Heikkonen Näkövammaisten Keskusliitosta antoi yhdistysväelle vinkkejä paikallistason vaikuttamistyöhön.

Julkisuushyödyn toteutumisen edellytys on se, että yhdistyksillä on käytössä yhtenäinen visuaalinen ilme Aivoliiton kanssa. Näin lisätään koko järjestön tunnettuutta. Monessa yhdistyksessä on jo ryhdytty kasvojen pesuun uusimalla yhdistysesitettä ja ottamalla käyttöön liiton kanssa yhteinen logo. Aivoliitto tukee tuntuvasti jäsenyhdistyksiä tässä työssä.

istuttiin samassa veneessä ja jopa soudettiin samaan suuntaan. Yhteys on olemassa ja nyt on huolehdittava, että yhteydet pelaavat kaikkiin suuntiin. Olin aistivinani hienoista innostusta ja työhingun heräämistä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.

Odotuksissa ovat myös seuraavat puheenjohtajapäivät tammikuussa 2013. ▲

Samassa veneessä, samaan suuntaan

Veijo Kivistö toimii järjestösuunnittelijana Aivoliitossa.

Puheenjohtajapäivät olivat hengeltään avoimet ja keskusteluiltaan rakentavat. Tunne oli sellainen, että Päivi Seppä-Lassila

Puheenjohtajapäivät keräsivät yhteensä 39 osallistujaa 25 AVH-yhdistyksestä.

AVH 1/2012

45

Pekka Lehtonen

Miksi osallistuisin AHV-yhdistyksen toimintaan?

Kysymykseen voi vastata monella tavalla. Toisen syy on erilainen kun toisen.

Kuitenkin on paljon kaikille yhteisiä syitä. Emme ehkä aina tule ajatelleeksi, miten monta pientä asiaa yhdessä tekee asiasta suuren. Kerron tässä muutamia pieniä asioita, joiden kokonaisvaikutusta kannattaa miettiä, kun harkitset AVH-kerhojen toimintaan osallistumista tai sieltä pois jäämistä.

T

oiset ihmiset vanhenevat nopeammin kuin toiset. Heidän muistinsa alkaa hidastua ja ajatukset katkeilla. Tieto heillä edelleen on, se ei ole mihinkään kadonnut, mutta he eivät pysty enää muistamaan sitä. Ihmisen aivoista ei katoa mitään. Mikä on sinne kerran tuotu, se on siellä ja pysyy. Syy onkin siis aivojemme toiminnassa, ne vanhenevat. Voimmeko tehdä asialle jotain?

Voimme hyvin huoltaa aivojamme. Meidän tuleekin tehdä se terveytemme vuoksi. Aivojemme huollossa on neljä eri osa-aluetta: liikunta, ravinto, uni ja sosiaalinen

kanssakäyminen. Jokaisen alueen vaikutus aivojemme toimintaan on noin neljännes.

Mitä tekemistä on aivojen huollolla ja AVH-kerhotoiminnalla? Annan muutamia esimerkkejä niistä osa-alueista, joihin voimme itse vaikuttaa. Näissä kaikissa AVH-kerhotoiminta voi tukea sinua merkittävästi.

Liikunnan iloa vertaisten joukossa Kotipaikkakunnassasi on varmasti monia liikuntaryhmiä, jotka sopisivat sinulle erinomaisesti. Tiedon saaminen

-­ Kun toivuin sairaalassa aivoinfarktista, oheinen piirros sänkyni päädyssä antoi minulle voimaa. Siinä lukee: Älä koskaan luovuta.

46

AVH 1/2012

näistä on usein vaikeaa tai niihin ilmoittautuminen hankalaa. Yksin et halua mennä, koska et etukäteen tiedä, mitä siellä tehdään; ajattelet kenties erottuvasi liikaa joukosta ja jopa häiritseväsi muiden suoritusta.

Useimpien kuntien alueella vammaisjärjestöt toimivat yhteistyössä toistensa kanssa ja näin saadaan kasaan sopivan kokoinen ryhmä, jolle voidaan järjestää omia liikuntavuoroja.

Useat kerhot järjestävät myös ohjattuja vesijumppavuoroja, joogaa (venyttelyä ohjatusti), keilavuoroja ja erilaisia liikuntarajoitteisille sopivia pallopelejä. Yhteiset retket, sauvakävely- ja ulkoilupäivät lisäävät myös liikuntaamme.

Kaikissa näissä tapahtumissa olet vertaistesi seurassa. Kaikilla on yhteinen tavoite, terveydestä huolehtiminen ja kuntoutuminen. Kukaan ei arvostele toisen suoritusta, vaan on auttamassa toista, mikäli tarvetta on.

Näistä liikuntapalveluista saat helpoiten tietoa omasta kerhostasi. Saat myös vertaisiasi ystäviä, joiden kanssa on hauska liikkua yhdessä.

Lisäksi ovat vielä tuetut lomat (4–7 päivän kuntoutuslomia kylpylöissä ohjaajineen), yhdistyksesi järjestämät luontoretket tai ulkomaille suunnatut terveyslomamatkat (lähinnä Tallinnaan ja Kanarian saarille).

Terveellistä ja hyvää ruokaa Ruoan säännöllinen nauttiminen ja ravinto-opillisesti oikea ruokailu on verenpainesairauksia sairastaville ensisijaisen tärkeää.

Kerhoillat eivät ole ruokailupaikkoja, mutta monilla paikkakunnilla on ”terveystaloilla” järjestetty edullinen ruokailumahdollisuus, jota kunta tai kaupunki tukee taloudellisesti.

Kerhoilloissa on lähes joka vuosi asiantuntijoita kertomassa terveellisistä ruokatottumuksista. Meidän kerhomme järjestää vuosittain kokkikurssin, jossa yhdessä valmistamme erilaisia ruokia ja syömme ne sitten päivän päätteeksi. Tapahtuma on samalla hyvin sosiaalinen, jossa toinen auttaa toista. Jokaisella meillä on osaalue, jossa voimme olla mukana. Oikealla ravinnolla on myös suuri merkitys oikeanlaatuiseen uneen.

Aktiivinen elämä tuo kunnon yöunet Nukkumiseen ei kyllä kerho vaikuta, vai vaikuttaako? Uskallan väittää, että vaikuttaa. Yksin asuessamme päivä rutiinit tehdään silloin kun jaksetaan tai halutaan. Torkkuja otetaan aina silloin tällöin. Liikut sisällä hyvin vähän, sinulle ei synny varsinaista unen tarvetta, olethan ”nukkunut” päivän mittaan monia kertoja. Yöllä et saakaan sitten nukuttua, koska sinulla ei ole syvän unen tarvetta.

Terveytesi, jaksamisesi, vireytesi ja ennen kaikkea aivojen kannalta monen tunnin syvä tasainen uni on ehdottaman tärkeää. Väitän siis, että käymällä kerhon eri tilaisuuksissa sinulle syntyy aktiviteettejä, joiden seurauksena kunnon yöuni tavoittaa sinut.

Edellä kerrottu ei poista oikeutta, jopa tarvetta hetken päiväuniin; ne voivat jopa olla useamman tunnin pituisia. Pääasia on, että aivosi saavat levätä riittävästi joka päivä. Sekin lisää elämäsi hyvää laatua.

Kerhoissa saa ystäviä ja tukea Moni liikuntarajoitteinen tai vanhus viettää suuren osan ajastaan yksinään, vailla minkäänlaisia virikkeitä.

Aivotoiminnan kannalta sosiaalisella kanssakäymisellä on meille jokaiselle suuri merkitys. Asia, joka on valitettavasti unohtunut kunnallisilta päättäjiltä heidän sulkiessaan vammaiset ja sairaat vanhukset yksin koteihinsa.

Useimmat vanhukset ovatkin niin heikossa kunnossa tullessaan (päästessään) vanhainkotiin, etteivät he kykene edes liikkumaan siellä. Vanhenemisen arvokkuus katoaa.

Kerhoilloissa tapaat vertaisiasi. Keskustelu käy helposti kaikkien kesken, AVH ja sen seuraukset ovat samankaltaisia. Ongelmat ovat usein yhteisiä, apua on vaikea saada, tiedot ovat jossain Kelassa. Onneksi tässä tulee avuksi kerhon jäsenten samankaltaiset kokemukset. Joku on jo ratkaissut ongelman ja hän kertoo sen muille. Tietenkään aina ei käy näin hyvin, mutta yllättävän usein kuitenkin.

Kerhoilloissa syntyy ystävyyssuhteita ja retkillä ja yhteisillä matkoilla ne vahvistuvat edelleen. Sosiaalinen kanssakäyminen on vilkasta.

Omia kokemuksiani AVH-toiminnasta Itse olen tervehtynyt melko hyvin vuonna 2004 saamastani aivoinfarktista. Seitsemän vuotta AVH-toiminnassa mukana olleena olen tehnyt seuraavia havaintoja kerhotoiminnasta: • Sairastumisen ja muuttuneen elämäntilanteen seurauksena useimmat ovat hyvin masentuneita.

• Kerhoilloissa ja riennoissa käyminen on saanut heidät huomaamaan, että elämää on vielä sairastumisen jälkeen ja että sen laatuun voi itse vaikuttaa.

• Kaikilla on samanlaiset murheet, keskustelemalla niistä vertaisten kanssa asiat ikään kuin helpottuvat.

• ”Koulukiusaamista” ei ole, vaan kaikilla on kova halu auttaa toisiaan.

Tämä tulee esille etenkin retkillä ja harrastustoiminnassa.

• Uudet jäsenet otetaan ystävällisesti ja avuliaasti mukaan toimintaan.

• Tietoa on usein saatavissa yllättävän lähellä, kunhan vaan avaa suunsa kerhoilloissa.

• Moni on saanut tietonsa soittamalla Aivoliiton toimihenkilöille, jotka avustavat meitä tiedon saannista.

• Iloisinta on ollut huomata monen kuntoutuvan joka vuosi.

• Uusia ystävyyssiteitä syntyy ja keskusteluja ja tapaamisia on myös kerhotilaisuuksien välissä.

• Kerhoilloissa ja muissa tilaisuuksissa ihmiset nauravat ja iloitsevat usein, luennoilla he joutuvat ajattelemaan kuunnellessaan. Kaikki seikkoja, jotka myös huoltavat aivojamme.

Minulta on moni kysynyt, miksi olen mukana AVH-kerhotoiminnassa, vaikka minusta ei juuri huomaa, että olen saanut aivoinfarktin. Askeleeni vain ovat hidastuneet ja motorinen häiriö (aivoperäinen häiriö, joka on usein seurauksena aivoinfarktista) on jäänyt seurakseni. Puheestani ei enää huomaa, että puhekykyni oli puolitoista vuotta tosi heikkoa. Ja minä vastaan: – Minulla on vain yksi elämä ja olen saanut sen takaisin. Haluan olla mukana auttamassa, että mahdollisimman monelle käy yhtä onnellisesti.

Kun toivuin Jorvin sairaalassa aivoinfarktista, oli sänkyni päätyseinässä oheinen piirros, jossa sammakon pää oli jo linnun suussa, mutta sammakko piti sitkeästi jalkojaan linnun kaulan ympärillä eikä antanut periksi.

Piirroksessa oli lisäksi teksti: Älä koskaan luovuta (never ever give up).

Tervetuloa mukaan toimintaan.

Jäsenyhdistysten yhteystiedot löydät tämän lehden loppuosasta. ▲ Pekka Lehtonen Länsi-Uudenmaan Afasia- ja aivohalvausyhdistys ry

AVH 1/2012

47

Yhdessä

Vertaistukea, tietoa ja toimintaa

A

ivoliiton jäsenyhdistykset tarjoavat jäsenilleen vertaistukea, tieto ja toimintaa. Yhdistyksissä voi harrastaa liikuntaa, osallistua retkille, tuetuille lomille ja kerhotoimintaan. Monet yhdistykset järjestävät myös asiantuntijaluentoja. Sosiaalisen kanssakäymisen on todettu lisäävän hyvinvointia ja terveyttä. Toimintaan osallistumalla jäsenemme saavat arvokasta vertaistukea ja samalla voivat jakaa omia kokemuksiaan ja tietoja toisille. Toivonkin, että viemme toiminnastamme tietoa kaikille aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneille.

Aivoliitto toimii meidän edunvalvojanamme ja vie eteenpäin AVH:n hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä. Varsinkin kuntoutuksen saaminen näyttää olevan vielä kovin erilaista eri sairaanhoitoalueilla. Tutkimuksissa on todettu, että AVH-potilaat hyötyvät iästä riippumatta kuntoutuksesta ja näin sairastuneen elämänlaatu paranee ja laitoshoito vähenee.

Päivi Seppä-Lassila

postia yhdistyksiltä

Oili Holopainen on Aivoliiton liittovaltuuston uusi puheenjohtaja.

Eri potilasryhmien yhteistyötä voimme myös lisätä. Pohjois-Savon alueella on toiminut jo kolmatta vuotta Aivot narikasta -hanke. Siinä

ovat muakana Pohjois-Savon Muisti ry, Pohjois-Savon Aivohalvausyhdistys ry, Kuopion Parkinson-yhdistys ry, Aivovammaliitto ry:n aluetyö ja Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron. Nyt Aivoliitto, Sydänliitto ja Diabetesliitto ovat yhdessä aloittaneet myös Yksi elämä -hankekokonaisuuden. Yhteistyöllä saamme enemmän aikaan.

Näillä mietteillä aloitan tätä liittovaltuuston puheenjohtajakautta.

Edelliset kaksi puheenjohtajaa ovat itse kokeneet sairauden. Minun kokemukseni on tullut mieheni sairastuttua 20 vuotta sitten aivoverenvuotoon, jonka seurauksena hän sai oikean puolen halvauksen. Siitä asti osallistuminen yhdistystoimintaan on ollut yhteinen harrastuksemme.

Toivotan kaikille lukijoille hyvää alkanutta vuotta!

Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry Liittovaltuuston puheenjohtaja

Lähetä postia

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksittäinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille?

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan sähköpostitse lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.avh@aivoliitto.fi.

Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 2/2012 tarkoitetut aineistot 27.4.2012 mennessä. Lehden teema on: Diagnostiikka.

48

AVH 1/2012

Terveiseni

KUN KOHTALO KULJETTAA Oli marraskuun 21. päivä ja perjantai vuonna 2008. Sää oli leppoisan tyyni – olin ollut aamupäivän töissä, yrittäjä kun olen. Oli mukava tehdä jotain pientä omakotitalon pihapiirissä illan jo hämärtyessä.

Menin sisälle, heitin haalarit päältäni tarkoituksenani laittaa ne vessan naulaan – mutta kas kummaa – seinä ja naula pakenivat. Lyyhistyin istuimen kannelle ja huusin vaimolle: ”Tulepas avuksi, nyt jotakin on pielessä!” Hän soitti lähellä asuvan tyttären avuksi ja tytär soitti ambulanssin.

Niin alkoi kiireinen kyyti Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Taju katosi sairaalan ovella. Seuraava havainto on muutaman päivän jälkeen, kun perhe tuli tervehtimään. Siinä sitten selvisi, että oikea puoli – jalka ja käsi – eivät toimineet ollenkaan. Puhekin oli epäselvää, mutta jotain kumminkin sopersin.

Kun he seuraavan kerran tulivat tervehtimään, minulla oli valmiiksi mietitty tulevaisuuden visio: koska minulle on näin käynyt, en työtehtäviin osallistu, mutta annan neuvoja siinä missä pystyn – niin jos minulta niitä kysytään .

Olin halvaantunut ja syynä oli aivoverenvuoto. Sitten alkoi kuntouttaminen ja pääsin Neuroniin. Se oli erikoisen hyvä juttu. Siellä tiesivät oikeat hoitomuodot alusta loppuun ja palvelu oli ensiluokkaista.

Nyt on alkanut kotihoito, mutta toki olen pitänyt yhteyttä Neuroniinkin silloin tällöin. Omatoimisuus on kumminkin A ja O. Joka päivä treenausta jalalle ja kädelle, myös terveille raajoille. Treenaus ei tarkoita rehkimistä, vaan pienikin liike tekee hyvää.

Olen tyytyväinen tähänastiseen toipumiseeni, voinhan jo kävellä kyynäräsauvan tai rollaattorin kanssa melkoisen matkan. On hyvä mieli aina, kun huomaa jonkun suorituksen sujuvan paremmin kuin aiemmin. Myös palvelutalon kuntosalilla käynti saa aikaan hyvän mielen.

Sinne on meille AVH-potilaille varattu vuoro ja meillä on lupa käyttää siellä olevialaitteita. Ohjaajaa ei ole, vaan omaishoitajat ovat ”terapeutteina”. Ja mikä tärkeintä, saa tavata vertaisiaan elämän taistelijoita.

Korostankin sitä, kuinka fyysisen kuntoutuksen lisäksi vertais- ja ystävätuki on milteipä ehdottoman tärkeää varsinkin henkisen kunnon ylläpitäjänä. Meillä ikäihmisillä – olen jo 82-vuotias vaari – on vaarana jäädä yksin. Mutta se ei kannata, vaan on mentävä tapahtumiin mukaan, terveemmät kyllä auttavat liikkumisessa, tai on kutsuttava kaverit kylään.

Pelkkä keskustelu tekee hyvää. Kevyt hauskanpito, nauraminen, laulaminen tai ääneen lukeminen, antaa koko olemukselle ”hytinää”. Minä itse olen siinä asemassa, että liike-elämän myötä on tullut laaja ystäväpiiri ja

niinpä yhteydenottoja ja kyydin tarjoajia on melkeinpä päivittäin.

Olen kertomuksellani tuonut esille lähinnä omaa suhtautumistani tämänhetkiseen elämänkatsomukseeni. Olen halvaantunut, sairas ihminen – mutta en ole toivoton. Minulla on paikka tässä yhteiskunnassa kuten kaikilla muillakin ja koetan elämänmyönteisellä asenteellani auttaa ja kannustaa vertaisiani.

Pertti Lyytinen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistyksen jäsen

AVH 1/2012

49

ARKKITEHTITOIMISTO JURVAINEN & PESOLA OY

WIPAK OY Nastola

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNNAT

Laivanvarustajankatu 2, 00140 Helsinki puh. 0207 661 030

Korjausompelimo Tarja Niittymäki

Supermaster Ky Timo Hentunen, puh. 09-143 703 www.supermaster.fi Kauppakorkean kurssit

Kuljetusliike J & J Oy Vinkkilä

Hyvinkää, puh. 050 538 4667

SÄÄTÖLAITEHUOLTO OY www.saatolaitehuolto.fi

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖ www.niilohelander.net

Kiannan Taksi Kiannanniementie 77, Suomussalmi puh. 0400 386 823

Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaasan keskussairaala www.vshp.fi

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta

Ämmän Betoni Oy Lomakyläntie 3, Suomussalmi puh. 08-617 900

LAITILAN KAUPUNKI Malmin Fysioterapia Kirkonkyläntie 8, Helsinki puh. 09-345 1551

ROVANIEMEN SEURAKUNTA

Karjalan Osuuspankki

www.lilinkoti.fi

www.pkssk.fi

Karjalantie 943, Mynämäki puh. 02- 430 9049

PL 8104, 96101 Rovaniemi

VARATTU

Kanavaseudun Siivous ja Huolto Oy

TURUN SEUDUN INVATAKSIT

I J Rahtikeskus Oy

Kotakennääntie 9, Äänekoski puh. 014-520 773

Tilauskeskus 02-233 2233 1 + 8 tilataksit

Puronsuunkatu 1 A 2, Joensuu puh. 013-312 011

Rautjärven Asemanseudun Apteekki

LAPVÄÄRTIN APTEEKKI

Rautjärventie 86, 56610 Rautjärvi puh. 05-489 340

Lapväärtintie 729, Lapväärtti puh. (06) 222 1110

Vaasan Keskusapteekki

KORPILAHDEN APTEEKKI

Hovioikeudenpuistikko 20, Vaasa puh. 06-319 1100

Joensuuntie 2, 41800 Korpilahti puh. 014-821 775 www.korpilahdenapteekki.fi

Oulaisten Apteekki

Laitilan Ykkösapteekki

Rautatienkatu 5, 86300 Oulainen puh. 08-470 477

Keskuskatu 11, 23800 Laitila puh. 02-856 518

Kiinteistö Oy Kissantassu PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

VIRKISTYSUIMALA LEPPÄKERTTU OY Liikuntapalvelut www.vesileppis.fi

Lääkäriasema Femeda Oy Kalevankatu 9 A, Helsinki, puh. 09-751 01000 www.femeda.fi

50

AVH 1/2012

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija

Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi

AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF afaatikot.yhdistysavain.fi Keijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 dogtail@saunalahti.fi Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. www.aivohalvaus.net Vipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@asfasiakeskus.fi Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Itä-Uudenmaan aivohalvausja afasiakerho/ Östra Nylands stroke- och afasiklubb Matti Hallikainen Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoo p. 045 133 1392 Maila Hallikainen p. 044 2730 392 mhallikainen19@hotmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä Loviisan kerho Lasse Gröndahl LÄNSI-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 050 3089 095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.)

Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia Alavuden kerho Veli-Matti Manninen Niittylammentie 13, 63880 Kukonkylä p. 040 715 7826 Isojoen kerho Tiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 06 229 9715 (t), 06 263 9132 Kauhavan AVH-kerho Kauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528 Kurikan kerho Erkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019 Kyrönmaan seudun kerho Orvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066 Lapuan AVH-kerho Lapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872

p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä Kalakillet Juha Relander p. 050 4625 464 Svenska afasiklubben Håkan Serén Kilavägen 31, 25750 Kila p. 0400 512 077 Uudenmaan työikäisten AVH-ryhmä Riitta Seppänen p. 040 750 8290 riitta.seppanen@pp2.inet.fi KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/AVH.html Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho ks. Harri Hämäläisen tiedot yllä Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Kalle Kinnari Myllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkala p. 09 879 8118, 041 545 2917 kalle.kinnari@pp.inet.fi Nuorten/työikäisten kerho Häjyyset Anne Saunamäki, p. 040 5390012 Seinäjoki Seinäjoen seudun kerho Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com Tukihenkilö vastuuhenkilö Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Ähtärin kerho Merja Alku p. 040 736 9528 JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi Jämsän seudun aivohalvausja afasiakerho Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836 Kalakerho liero Aarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Hely Ojanen (pj) Nummelantie 83 A 6, 08100 Lohja p. 050 555 2945 hely.ojanen@suomi24.fi LÄNSI-UUDENMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASIOCH STROKEFÖRENING RF. Pekka Lehtonen (pj.)

Tuulikuja 4 A 16, 02100 Espoo p. 0400 504 443 pekka.lehtonen@gmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonen p. 040 050 4443 Tapiolan kerho Pekka Lehtonen, katso tiedot yllä Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432 Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 09 2968 3234 Leena Laaksonen p. 09 2968 3033 Leena Lewis Dragetintie 90, 02400 Kirkkonummi p. 09 2984 321 VANTAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Raimo Nikkanen (pj) Ojahaantie 13 C 38, 01600 Vantaa p. 040 730 4973

JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Mauri Koivisto Jussilantie 150, 62950 Paalijärvi p. 06 557 4664, 040 589 0284 mauri.koivisto@japo.fi KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen Kantotie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi Hankasalmen kerho Pia Kolehmainen p. 0400 467 499 Joutsan kerho Satu Nokelainen p. 041 490 8792 Jyväskylän kerho Päivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot Keuruun kerho Satu Hyyryläinen, p. 040 704 5834 Luoteisen Keski-Suomen kerho Tuulikki Poser-Hirvi Paavontie 50, 43100 Saarijärvi p. 0400 796 745 puhepaja@hotmail.com Nuotta-kerho Hanna Kirjavainen p. 050 353 0648 (ilt. ja vkl) PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY www.piravh.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto: p. 0400 608 284 (arkisin klo 10 - 16) Lähteenkatu 2-4, 33500 Tampere toimisto@piravh.fi

AVH 1/2012

51

Yhdistykset alueittain Hämeenkyrön Sisukkaat Helvi-Elina Nissen Neitsytpolku 6, 39200 Kyröskoski p. 040 704 5156 Kalakeisarit Jorma Valkamo p. 040 720 9849 Mouhijärven kerho Lillian Simola p. 050491 0412 Mäntän kerho ”Sisupussit” Tapio Latonen p. 0500 783 096 Nokian kerho Arja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi Nuotta-kerho Raija Hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi Parkanon kerho Leo Rikala Mäkipääntie 23, 39700 Parkano p. 03 448 2743, 040 523 3892 Sastamalan seudun kerho Ritva Heikkonen p. 0400 222 736 Valkeakosken seudun kerho Timo Lahtinen Vääränkoivuntie 6 as 36, 37630 Valkeakoski p. 040 719 3392 Ylöjärven kerho Kaija Mäkelä p. 044 506 7790

Toimisto: Esa Mäkinen Esivallankatu 1, 28120 Pori p. 02 633 2444 esa.makinen@pp7.inet.fi Euran kerho Ritva Järvinen Lassenkuja 1, 27500 Kauttua p. 02 865 1034, p. 0400 594 681 Huittisten kerho Heikki Ketonen p. 044 375 0534 Torkinkatu 18, 32700 Huittinen Kankaanpään kerho Sinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 0400 621 280 Luontokerho Satarökkäät Kauko Vesanto p. 040 580 1371 Noormarkun kerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673 Porin kerhot Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807 pirjo.eilola@dnainternet.fi Helena Pullinen p. 02 823 2746

SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RY Kauko Vesanto (pj.)

Langintie 43, 28600 Pori p. 040 580 1371 kauko.vesanto@gmail.com

Rauman kerho Tuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325148

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE ja ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546 Parikkalan kerho Satu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214524 Rantasalmen aluekerho Seija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671 Savonlinnan aluekerho Ulla-Riitta Waltari-Seppänen Mertatie 4 b 13, 57120 Savonlinna p. 050 572 6895 KAINUUN AIVOYHDISTYS RY http://kainuunaivoyhdistys.nettisivu.org/ Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648 Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerho Terttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerho Reijo Huotari p. 045 135 0084

52

AVH 1/2012

reijo.huotari@hotmail.fi Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerho Anna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044 Suomussalmen kerho Marja Pisto Metsärinteentie 4 C 10, 89600 Suomussalmi p. 044 031 0957 marja.pisto@hotmail.com Utajärven kerho Ritva Leinonen Palvelukeskus Suvituuli, Ahmantie 13, 91600 Utajärvi p. 050 917 7346 ritva.leinonen@oulunkaari.com KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 kp-liisa.passoja@anvianet.fi Boccia-kerho Johan Paananen Saukontie 36, 67800 Kokkola p. 06 828 7270, 050 353 1485 Kalajoen kerho Aino Ojala Kehätie 38, 85100 Kalajoki p. 08 462 112, 050 518 5593 Pietarsaaren kerho Merja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306 Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Liisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot) MIKKELIN SEUDUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044 211 8838

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Anne Auramo p. 044 320 7878 (iltaisin) tai anne.auramo@gmail.com (jäsenasiat) Liisa Mankinen (siht.) p. 044 200 5844 liisa.mankinen@pp.inet.fi Laitilan aluekerho Asko Virtanen Hannuksentie 3 D, 23800 Laitila p. 050 536 4648 askovir@gmail.com Pirkko Perävainio p. 02 865 538, 0400 599 432 Tuunanpolku 2, 23800 Laitila p. 02 856 538, 0400 599 432 pirkko.peravainio@lailanet.fi Paraisten aluekerho (svensk) Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081 Mynämäen alueen Aivokerho Reino Kairavuo Kaivattulantie 15, 23120 Mietoinen p. 050 337 0688 Salon aluekerho Niilo Henell (pj.)

Vänrikintie 7 25250 Märynummi p. 02 736 0614, 050 307 4916 niilo.henell@gmail.com Riitta Lamminen (siht.)

Korvenkyläntie 690, 25520 Perniö as. p. 02 7355 717, 044 2854210 riitta_lamminen@hotmail.com Someron aluekerho Armi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k)

mikkelinafasia@gmail.com Juvan afasiakerho Marja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933 Kangasniemen aivohalvausja afasiakerho Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770 Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerho Raili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73 Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerho Hilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675 Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683 PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY http://pielisenaivohalvaus.nettisivu.org Anna-Leena Yli-Hakola (pj.)

Purolantie 12 as 10, 81720 Lieksa p. 040 734 1579 Hannu Härkönen (siht.)

Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 6705 hannu.harkonen@oyk.fi Nurmeksen aluekerho Matti Sormunen Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 045 313 3414 kona7@luukku.com Perjantaikerho ks. Anna-Leena Yli-Hakola

Yhdistykset alueittain POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Marja Paavonkallio Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Enon aivohalvaus- ja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilö Sirkka Räty, ks. tiedot yllä Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerho Taina Huurinainen Parkintauksentie 5 B, 79700 Heinävesi p. 040 5224 261 taina.else@gmail.com Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735 Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095 Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerho Arja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com Liikuntakerho Matti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 3578686 matti.raty@kotikone.fi Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuu p. 0500 274651 nikihama@hotmail.com Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Maire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 050 341 7937, maire.sormunen@luukku.com Tarina-kerho Tarja Varis Kaspilantie 55, 82120 Keskijärvi p. 050 567 1233 tarja.varis@mbnet.fi

ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu Lukka Kauppamiehenkatu 4, 2. krs 45100 KOUVOLA 040 526 2855 satu.lukka@aivoliitto.fi Vastuualueet: Kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@kotiportti.fi Imatran kerho halvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi s.posti muuttuu 31.12.2011 halvaus@gmail.com

Tukihenkilövastuuhenkilöt Maire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Jukka Rinne (pj) p. 0400 284 133 jukka.rinne@hotmail.com Sari Dunder (tiedottaja) p. 040 861 8621 dunder66@gmail.com Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com Muhoksen kerho Sinikka Karppinen p. (08) 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.fi Oulun afasiakerho Seppo Toivanen p. 040 556 2882 Oulun toimintakerho Sari Dunder p. 040 861 8621 dunder66@gmail.com Tyrnävän kerho Seija Mällinen Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä p. 08 545 0204 POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja) Suokatu 24 A 2, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net Kosken aivoparkki Kaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 017 620 329 Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322 Nilsiän parkkiaivot Ester Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158 Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 041 434 7799 maija.myllymaki@pp.inet.fi KANTA-HÄMEEN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 0400 975 521 sisko.paivarinta@armas.fi Forssan aluekerho Tuula Rantala p. 03 4191 2760 tuula_rantala@surffi.net Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg Lopen AVH-kerho Jaana Karmala-Vanamo Viertotie5 A1, 12700 Loppi p. 040 757 4761 jaana@wanamo.fi

Siilinjärven aluekerho Tyyne Kokkarinen Varpasmaantie 596, 71690 Varpasmaa p. 044 5970795 typyk@dnainternet.net Suonenjoen AivoParkki Kalevi Oikarinen p. 0400 946 584 Varkauden aluekerho Paula Riehkalainen p. 040 741 7690 paula.riehkalainen@gmail.com PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Armi Parviainen (pj) Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com Ylivieskan alueen neuroklubi Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com YLÄ-SAVON AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti p. 040 760 6275 sisko.vaisanen@pp1.inet.fi Iisalmen kerho Annikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700 Kiuruveden kerho Helena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553 Sonkajärven kerho Mirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi p. (017) 272 7484

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Heli Taskinen, työlomalla 31.7.2012 asti Sijaisena Risto Lappalainen ks. tiedot yllä

Riihimäen aluekerho Taina Metsberg Halavantie 1 as 6, 21380 Aura p. 040 769 1355 t_metsberg@hotmail.com KYMENLAAKSON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Eija Piirainen, pj Kanavantie 9, 45150 Kouvola 040 511 3647 eija.seppala3@gmail.com Pirjo Häkkinen, siht.

Toukomiehentie 8, 45120 Kouvola 040 834 8883 pirjohakkinen@netti.fi Yhdistyksen puhelin 044 344 1988/ Leena Punkanen, rahastonhoitaja Hierontakerho Pohjolatalon Veturi Elma Mäkinen 0400 335 097

AVH 1/2012

53

Yhdistykset alueittain Uimakerho Kuusankosken uimahalli Elma Mäkinen 0400 335 097 Haminan kerho Esa Vitikainen Panimokatu 2 a B, 49400 Hamina 040 547 4473 esa.vitikainen@pp.inet.fi Karhulan kerho Asko Vepsä Lähdemaantie 4, 48750 Kotka 050 582 8770 POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Virpi Lumimäki Korkalonkatu 18, 96000 ROVANIEMI p. 040 737 5879 virpi.lumimaki@aivoliitto.fi Vastuualue: liikunta HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) p. 044 310 0541 Aili Kuokkanen (siht) p.

Toppilansaarentie 3 B 40, 90510 Oulu p. 040 565 6469

asko.vepsa@kymp.net Karhulan jumppakerho Eskolan palvelukeskus Asko Vepsä 050 582 8770 Kuusankosken kerho Elma Mäkinen Näkintie 27, 45700 Kuusankoski 0400 335 097 PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia LAPIN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Esko Saari (pj.) p. 040 845 4840 esko.saari10@luukku.com liikuntavastaava Hilkka Narkaus p. 040 516 0237 Eija Pöyliö (tiedottaja) eija.poylio@pp.inet.fi Inarin kerho- ja retkitoiminta Seija Jokela p. 044 311 4182 jokirinne@hotmail.com Kari Tammela p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Kittilän kerho Paula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi Kemijärven neurokerho Paavo Kauhanen p. 040 758 6846 pkauha@suomi24.fi

Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 pekka.ollila@phnet.fi Heinolan AVH-kerho Riitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089 Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com Sodankylän kerho Eila Aikio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com LÄNSI-POHJAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.avhy-kemi.com Eero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi Keminmaan kerho Eero Knuuti, ks. tiedot yllä Rajan diskettivikaiset Pirkko Mustaniemi p. 044 500 7287 pirkko.mustaniemi@gmail.com

Liitto tiedottaa Auta Aivoliittoa ilmaiseksi Sharewoodissa Sharewoodin käyttäjät voivat lahjoittaa vastuullisten yritysten rahaa hyväntekeväisyyteen ilmaiseksi ja voittaa palkintoja. Aivoliitto liittyi mukaan verkkosivuston avustuskohteisiin tammikuussa.

Mainostajien rahaa voi Sharewoodissa jakaa eri tavoin.

Pelkästään nettimainoksia klikkaamalla voi lahjoittaa vuodessa kymmeniä euroja.

– Suomalaiset lahjoittavat hyväntekeväisyyteen vuodessa keskimäärin 20 euroa per pää. Me annamme mahdollisuuden triplata tämän – ja täysin ilmaiseksi, Sharewoodin toimituspäällikkö Jussi Karmala kertoo.

Sivustolla arvotaan viikoittain palkintoja kylpylälomista herkutteluviikonloppuihin. Jos voitat, Sharewood maksaa avustuskohteellesi kymmenen prosenttia palkinnon arvosta. Palvelu on käyttäjille ja järjestöille ilmainen. Kaikki jaettava avustusraha tulee mainostavilta yrityksiltä.

Rekisteröityminen palveluun on turvallista, sillä Sharewood ei luovuta käyttäjien tietoja ulkopuolisille. Kaikki

54

AVH 1/2012

mainonta tulee Sharewoodin kautta, lähinnä uutiskirjeen mukana noin kerran viikossa. Palvelussa on yli 24 200 käyttäjää, jotka ovat keränneet jo 43 000 euroa valitsemilleen avustuskohteille.

Aivoliitolle tuleva tuki käytetään vertaistukitoimintaan eli sairastuneiden, heidän omaistensa ja perheiden auttamiseen.

Liity Sharewoodiin osoitteessa www.sharewood.org

YTY ry lahjoitti joulukorttirahat Aivoliitolle Yksityisalojen esimiehet ja asiantuntijat ry YTY lahjoitti joulukortteihin varatut rahat hyvään toimintaan. Tänä vuonna lahjoituskohde oli Aivoliiton kommunikaatiokeskuksen välinehankinnat. Kommunikaatiokeskus on tärkeä afaattisille henkilöille sekä lapsille ja nuorille, joilla on kielellinen erityisvaikeus.

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26 JÄSENREKISTERI JA TILAUKSET p. 040 543 7287 Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Tiedottaja Liisa Koivula Tunne pulssisi -hanke p. 050 568 9263 LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa Viestintäsuunnittelija Miia Suoyrjö sairastamiseen liittyviin p. 02 2138 231, 050 571 4588 sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa p. 040 734 5773 Projektikoordinaattori tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

Victoria Mankki p. 0400 909 904 KUNTOUTUSPALVELUT JA Projektityöntekijä Pirjo Laine KOMMUNIKAATIOKESKUS p. 02 2138 223, 050 597 7663 Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski Onnistunut työhönpalaaminen p. 02 2138 271, 040 7313 592 -projekti Kurssisihteeri Sari Hietanen Palvelupäällikkö p. 02 2138 221 Ann-Mari Veneskoski Kurssisihteeri Pirkko Pohjola ks. Kuntoutuspalvelut p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine Kielellinen erityisvaikeus tutuksi p. 02 2138 242, 050 523 6056 -projekti Fysioterapeutti Päivi Liippola Suunnittelija Elina Salo p. 02 2138 220 ks. Kielellinen erityisvaikeus Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist -toiminta p. 02 2138 275 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen TOIMISTO JA HALLINTO p. 02 2138 274, 0400 586 359 Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 292, 040 833 1511 p. 02 2138 252, 0400 386 001 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 232, 040 7155 223 p. 02 2138 279, 050 413 2738 TULKKIPALVELUT Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Järjestötiedottaja Hanne Itärinne p. 02 2138 225, 050 3623 217 Tiedottaja Pia Puustelli p. 050 568 8149 SUOMEN NUORTENTALO OY Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Anne Ingman p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703 Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 5376021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 2138 509 libbe.ranta@gmail.com

AVH 1/2012

55

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

MP2 Itella Oyj

Aivoliitto ry

35-vuotta

juhlakorut Kultaseppä Mikko Laineen Aivoliitolle suunnittelemat upeat hopeakorut itselle tai lahjaksi.

Solmioneula 75 €

Rintaneula 70 €

Kaulakoru ja ketju 100 € Riipuksen leveys n. 3 cm

Korut hopeaa, kivenä aito pinkki safiiri. Hinta sisältää lahjapakkauksen sekä toimitus- ja postimaksut.

Koruja saatavilla juhlavuoden ajan.

Ostamalla juhlakorun tuet Aivoliiton toimintaa.

Tilaukset Aivoliitosta: kirsi.haanpera@aivoliitto.fi tai p. 040 7155 223.