Avh 1 2014

AV H

1/2014

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

AVH vaatii välitöntä hoitoa Hoitoketju alkaa hätäkeskuksesta Lapissa haasteena pitkät välimatkat

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

13. vuosikerta ISSN-L 1458-6312 ISSN 1458-6312 (Painettu) ISSN 2323-4504 (Verkkojulkaisu) ISSN 1459-3955 (Äänilehti) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

TOIMITUSNEUVOSTO LKT, professori, vastaava ylilääkäri ja toimialuejohtaja Risto O. Roine, Tyks Neurotoimialue (pj.)

LKT, asiantuntija Terttu Erilä Aivoliitto ry:n puheenjohtaja LKT, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, Turun kaupunginsairaala, neurologian osasto PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, psykologian laitos Yhdistysten edustaja Taina Metsberg, Kanta-Hämeen AVH-yhdistys Aivoliitto ry:n edustajat: Fysioterapeutti Päivi Liippola Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Miia Suoyrjö Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU MIKTOR Taitto Marko Vuorio ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Jaana Martiskainen, p. 044 566 7195 jaana.martiskainen@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377 JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

s. 6

Hätäkeskuslaitos

TOIMITUS toimitus.avh@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Miia Suoyrjö p. 050 571 4588 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

Hoitoketju alkaa hätäkeskuksesta.

Hätänumeroon on soitettava aina, jos itselle tai läheiselle tulee a ­ ivoverenkiertohäiriöön viittaavia oireita.

TEEMANA Ensihoito AVH-lehden aikataulu NO

TEEMAT

AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

2.

Nuoret sairastaneet

to 9.5.

ti 13.5.

pe 13.6.

3.

AVH-hoitotyö

pe 5.9.

ti 9.9.

pe 10.10.

4.

Lääkinnällinen kuntoutus

pe 7.11.

ti 11.11.

pe 12.12.

Kannen kuva: Ari Korkala Kuvassa apulaisylilääkäri Anna-Kaisa Parkkila TAYSin neurologian osastolta.

2

AVH 1/2014

1/2014

s. 12

Lea Hellstedt tunnisti oireet ja soitti apua, kun hänen miehensä Torsti sairastui.

ARTIKKELIT 6 8 10 12 15 16 20 23 24

26 29

Hoitoketju alkaa hätäkeskuksesta Hoidon organisointi Lapissa Ole aivoinfarktin sattuessa sankari Kun on hätä, pidä pääsi ja soita 112 112-päivänä juhlittiin Arjen sankaruutta Päätösseminaari kokosi Juttu-tupalaiset yhteen Sosiaali- ja terveysturvan muutoksia vuodelle 2014 Syö hyvää – jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin Arhinmäki: ”Liikuntalain lähtökohtana pitää olla, että kaikki pääsevät liikkumaan” Kituutuksesta kukoistukseen?

Vertaistuki virvoittaa

Markku Liukkonen

Hanne Itärinne

s i sältö

s. 15

112-päivänä jaettiin tietoa turvallisuusasioista.

PALSTAT 4 Ledare 5 Pääkirjoitus 19 Kolumni 28 Yhden elämän ajankohtaiset 30 Liitto tiedottaa 31 Poimittua 34 Tapahtumakalenteri 35 Aivoliitto kouluttaa 36 Yhdessä 43 Yhdistykset alueittain 47 Aivoliiton yhteystiedot

AVH 1/2014

3

Ledare Risto O. Roine

Endast ett samtal till nödnumret sätter igång vårdkedjan vid störningar i hjärnans blodcirkulation

D

en riksomfattande 112-dagen firades 11.2.

Dagens huvudevenemang gick av stapeln i Åbo med välvillig medverkan av Hjärnförbundets hemstad. 112-kampanjen, som är en del av Hjärnförbundets, Diabetesförbundets och Hjärtförbundets gemensamma projekt Ett liv, deltog med temat När nöden är som störst, ring 112.

Dagens publikevenemang syntes och hördes i gatubilden. Alla centrala aktörer inom akutvård var representerade, även i den stora paneldiskussionen som leddes av Turun Sanomats chefredaktör och ansvarige utgivare Kari Vainio. Panelen framhävde vikten av att känna igen symtomen vid akuta cirkulationsstörningar i hjärnan och varje medborgares roll i att se till att hjälpen når fram. En hälsning från statsmakten fick man via inrikesminister Päivi Räsänen, som känner sitt ansvar även för akutvården.

Vid symtom på störningar i hjärncirkulationen är det enda rätta att ringa det allmänna nödnumret 112, vilket startar akutvårdskedjan. I det här numret beskrivs hur akutvården av hjärninfarkt har organiserats i två mycket olika finska städer, nämligen Tammerfors och Rovaniemi.

Neurologen Peter Baumann vid Lapplands centralsjukhus berättar om den första patienten i Lappland som fick trombolysbehandling för hjärninfarkt för 11 år sedan och beskriver hur akutvården sker i dag, inklusive så kallad telestroke-behandling, som baserar sig på distansmedicin och ges utanför tjänstetid. I Lappland finns två räddningshelikoptrar och flera gränsbevakningshelikoptrar, med vilka de flesta hjärninfarktpatienterna transporteras till trombolysbehandling.

4

AVH 1/2014

Anna-Kaisa Parkkila, som är biträdande överläkare vid Tammerfors universitetssjukhus neurologiska avdelning, säger att en stor del av hjärn­ infarktpatienterna fortfarande försenar sig från det tidsfönster på 4,5 timmar, inom vilket vanlig intravenös trombolysbehandling kan ges. I Tammerfors har man allt mer övergått till intraarteriell behandling, som har ett längre tidsfönster. Behandlingsformen används även vid alla andra universitetssjukhus, men har ännu inte blivit så kallad god medicinsk praxis, på grund av oväntat svaga internationella forskningsresultat. Överläkare Markku Kuisma vid Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt konstaterar att den pågående lagstadgade omorganiseringen av akutvården antagligen också gynnar akutvården vid stroke. Effektiv användning av räddningshelikoptrar påskyndar också strokepatienternas behandling, särskilt i randområden. Den viktigaste reformen i akutvården har för patienternas del antagligen ändå varit ibruktagandet av en riksomfattande akutvårdskod för stroke för cirka tio år sedan.

Slutligen vill jag både på Hjärnförbundets och mina egna vägnar uttala ett varmt tack till alla samarbetspartner och evenemangets organisatörer. Vi kan vara stolta över vad vi redan uppnått tillsammans, men utvecklingen får inte stagnera!

Risto O. Roine, professor i neurologi, är ansvarig överläkare och ledare för Neuroverksamhetsområdet vid Åbo Universitets­ centralsjukhus samt överläkare på Hjärnförbundet.

V

altakunnallista 112-päivää vietettiin 11.2. eri puolilla Suomea. Päivän päätapahtuma järjestettiin Turussa Aivoliiton kotikaupungin suosiollisella myötävaikutuksella. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteiseen Yksi elämä -hankkeeseen kuuluva 112-kampanja oli mukana teemalla Kun hätä on tämän näköinen, soita 112.

Päivän yleisötapahtuma näkyi ja kuului katukuvassa. Kaikki ensihoidon keskeiset toimijat olivat edustettuina, myös suuressa paneelikeskustelussa, jota johti Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio. Paneelissa korostui akuutin AVH:n oireiden tunnistaminen ja jokaisen kansalaisen rooli avun perillemenon varmistamisessa. Valtiovallan tervehdyksen toi ensihoidostakin vastuunsa kantava sisäministeri Päivi Räsänen.

Akuutin AVH:n oireiden yllättäessä ainoa oikea tapa toimia on soitto yleiseen hätänumeroon 112, josta akuuttihoitoketju käynnistyy. Tässä numerossa kuvataan miten aivoinfarktin ensi- ja akuuttihoito on järjestetty kahdessa hyvin erilaisessa kotimaisessa keskuksessa, nimittäin Tampereella ja Rovaniemellä.

Neurologi Peter Baumann Lapin keskussairaalasta kertoo ensimmäisen Lapissa aivoinfarktin liuotushoidon saaneen potilaan tarinan 11 vuoden takaa ja kuvaa miten ensi- ja akuuttihoito nykyään tapahtuvat, mukaan luettuna virka-ajan ulkopuolinen etälääketieteeseen perustuva niin sanottu telestroke-hoito. Lapissa operoi kaksi pelastushelikopteria sekä useita rajavartiolaitoksen helikoptereita, joilla useimmat aivoinfarktipotilaat saadaan liuotushoidon piiriin.

PÄÄKIRJOITUS Risto O. Roine

Vain soitto hätänumeroon käynnistää AVH-akuuttihoitoketjun Tampereen yliopistollisen sairaalan neurologian osaston apulaisylilääkäri Anna-Kaisa Parkkilan mukaan suuri osa aivoinfarktipotilaista myöhästyy edelleen 4,5 tunnin aikaikkunasta, jonka puitteissa tavanomainen laskimonsisäinen liuotushoito voidaan antaa. Tampereella on siirrytty yhä enemmän käyttämään valtimonsisäistä hoitoa, jonka aikaikkuna on pidempi. Hoitomuoto on käytössä kaikissa muissakin yliopistosairaaloissa, mutta siitä ei kuitenkaan vielä ole tullut niin sanottua käypää hoitoa odotettua heikompien kansainvälisten tutkimustulosten johdosta.

Ylilääkäri Markku Kuisma Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä toteaa, että meneillään oleva ensihoidon lakisääteinen uudelleenorganisointi hyödyttänee myös AVH:n ensihoitoa. Lisäksi pelastushelikopterien tehokas toiminta vaikuttaa AVH-potilaiden hoitoon pääsyn nopeuteen erityisesti reuna-alueilla. Potilaiden kannalta merkittävin ensihoidon uudistus lienee kuitenkin ollut akuutin AVH:n ensihoitokoodin valtakunnallinen käyttöönotto kymmenisen vuotta sitten.

Lopuksi haluan niin Aivoliiton kuin omastakin puolestani lausua lämpimät kiitokset kaikille yhteistyötahoille ja tilaisuuden järjestäjille. Voimme olla ylpeitä siitä, mitä olemme yhdessä jo saavuttaneet, mutta kehitys ei saa pysähtyä!

Neurologian professori Risto O. Roine toimii vastaavana ylilääkärinä ja toimialuejohtajana Turun yliopistollisen keskussairaalan neurotoimialueella sekä Aivoliiton ylilääkärinä.

AVH 1/2014

5

Markku Kuisma Hätäkeskuslaitos

Hoitoketju alkaa hätäkeskuksesta

Hätänumeroon 112 on soitettava aina, jos itselle tai läheiselle tulee aivoverenkiertohäiriöön viittaavia oireita. Apua pitää soittaa, vaikka oireet menisivätkin ohi. Nopea hoitoon pääsy on ensiarvoisen tärkeää.

A

ivoverenkiertohäiriöön viittaavia oireita ovat äkillinen toispuoleinen heikkous tai tunnottomuus käsissä, jaloissa ja/tai kasvoissa. Puheentuotossa tai ymmärtämisessä voi olla ongelmia. Puhe voi olla puuromaista tai muuten epäselvää. Myös äkillinen sekavuustila ja äkilliset ongelmat kävelykyvyssä sekä selittämätön kaatuilu ovat aivoverenkiertohäiriöön mahdollisesti viittaavia oireita.

Aivoverenkiertohäiriön voi usein tunnistaa myös kolmen kohdan testillä: pyydä henkilöä nostamaan mo-

6

AVH 1/2014

lemmat kädet ylös, hymyilemään ja toistamaan yksinkertainen lause. Jos toinen käsi ei nouse, suupieli roikkuu tai puhe on epäselvää, on soitettava kiireesti hätänumeroon.

On myös syytä muistaa, että oireet saattavat olla yksittäisiä tai kestää vain hetken. Saattaa myös olla, että sairastunut ei itse koe tarvitsevansa apua. Siitä huolimatta on soitettava hätänumeroon.

Vaikka hätäkeskukseen pitää soittaa myös silloin, kun epäilee oireita, kannattaa muistaa, että oireiden tulee olla äkillisiä ja eikä niiden taustalla

ole aivan ilmeistä hyvänlaatuista syytä. Hätäkeskus voi myös hämmentyä, jos sinne soitetaan pitkään jatkuneista oireista, joiden oikea selvittely tapahtuu omalla terveysasemalla tai terveyspalvelujen puhelinneuvonnassa.

Hätäkeskus tekee arvion Hätäkeskuspäivystäjä haastattelee ilmoittajaa ja/tai potilasta systemaattisesti perustuen sosiaali- ja terveysministeriön laatimaan riskinarvio-oppaaseen. Se sisältää myös

avainkysymyksiä aivoverenkiertohäiriöoireiden ja kiireellisyysasteen tunnistamiseksi. Riskinarvio perustuu yksinomaan tapahtumatietoihin, ilmoittajan tai potilaan itsensä havaitsemiin löydöksiin sekä potilaan tilaan hätäilmoituksen hetkellä.

Jos soittaja on yksin eikä pysty puhumaan, yrittää hätäkeskus paikantaa joko lankapuhelinliittymän osoitteen tai matkapuhelinliittymän sijainnin. Nykytekniikalla ja toimintamalleilla pystytään pääsääntöisesti näissä erikoistilanteissakin saamaan apu paikalle. Avun saapuminen voi tosin kestää hieman normaalia kauemmin taustaselvittelyiden vuoksi.

Tilanteisiin, joissa henkilö on saanut aivoverenkiertohäiriön, ei ole olemassa mitään erityistä ensiapuohjetta. Jos henkilö on aivoverenkiertohäiriön saatuaan kaatunut, on hyvä tarkistaa, ettei hän ole pahassa asennossa tai vaarallisessa paikassa. Jos potilas on reagoimaton, tulisi hänet kääntää kylkiasentoon, jotta hengitys on vapaata.

Jos potilas ymmärtää puheen, on hänelle hyvä luoda turvallisuuden tunnetta läsnäololla ja kertomalla, että apu on tulossa. Tilanteissa, joissa potilaan sijainti on hiemankin haasteellisempi, on hyvä mennä ambulanssia vastaan ja opastaa ensihoitajat potilaan luokse.

Ensihoitajien toimenpiteet Kun ensihoitajat saapuvat paikalle, tärkeimpinä tehtävinä ovat esitietojen hankinta ja potilaan tutkiminen.

On tärkeää selvittää muun muassa oireiden alkamisajankohta. Mahdollinen liuotushoito on aloitettava 4,5 tunnin kuluessa oireiden alkamisesta. Myös potilaan käyttämät lääkkeet tulee selvittää, erityisesti veren hyytymiseen vaikuttavat lääkitykset.

Ensihoitajien toimenpiteet tapahtuvat pääosin tapahtumapaikalla ja osin ambulanssissa. Potilaille tehdään normaali perustutkimus, suppea neurologinen tutkimus ja avataan suoniyhteys. Suppeassa neurologisessa tutkimuksessa ensihoitajat selvittävät tajunnantason, neurologiset puolioireet, puheentuoton/ ymmärtämiskyvyn sekä pupillien koon ja valoreaktion. Tärkeintä on aivoverenkiertohäiriön tunnistaminen ja päätöksenteko.

Vaativia hoitotoimenpiteitä aivoverenkiertohäiriötapauksissa tarvitaan vain harvoin, mutta tarvittaessa on valmius kouristelun lääkehoitoon sekä hengityksen ja happeutumisen tukemiseen.

Milloin on kiire?

Kuljetuksen kiireellisyyteen vaikuttaa moni asia. Luonnollisesti tapahtumatietojen ja potilaan löydösten on sovittava aivoverenkiertohäiriö­ epäilyyn, jotta kiireellinen kuljetus voidaan käynnistää. Lisäksi siihen vaikuttaa aikatekijä eli onko potilas vielä ajallisesti mahdollisen liuotushoidon piirissä. Jos apua on soitettu esimerkiksi vasta seitsemän tuntia oireiden alusta, ei ole perusteita kuljettaa potilasta hälytysajona sairaalaan ja siten altistaa potilasta, henkilöstöä ja ulkopuolisia hälytysajon riskeille.

Helsingissä vuosi sitten sattunut vakava ambulanssikolari aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuljetuksen aikana oli hyvä muistutus toimintaan liittyvistä todellisista riskeistä. Jos oireet ovat jo hävinneet ensihoitajien tullessa paikalle, kuljetetaan potilas kuitenkin pääsääntöisesti hoitoon.

Poikkeuksen muodostavat potilaan kieltäytyminen ja pysyvästi hoitokodeissa asuvat potilaat, joiden hoitoa on ennalta rajattu hoitavan lääkärin päätöksellä.

Hoitopaikan valinta perustuu alueelliseen kirjalliseen hoitoonohjausohjeeseen. Sairaanhoitopiiri antaa ensihoitajille kyseiset ohjeet.

Alueelliset erot Suurimmat alueelliset erot ensihoidossa syntyvät maantieteellisten etäisyyksien vuoksi, eli siitä, kuinka nopeasti ensihoito saadaan paikalle ja kuinka nopeasti potilas pystytään kuljettamaan sairaalaan, jossa mahdollinen aivoinfarktin liuotushoito on mahdollinen.

Suomessa lääkärihelikopteritoiminta onkin ensiarvoisen tärkeää pitkien etäisyyksien vuoksi. Toiminnassa on viisi lääkärihelikopteria ja lisäksi Rovaniemellä on yksi ensihoitajamiehitteinen helikopteri. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden osalta ne osallistuvat hoitoon lähinnä saaristossa ja Lapissa. Tarvittaessa virkaapua potilaan kuljetukseen voidaan pyytää myös Rajavartiolaitoksen helikopteriyksiköltä.

Myös uudet aikarajat ja ensihoidon uudelleenorganisointi hyödyttävät aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden ensihoitoa. Terveydenhuoltolaki siirsi ensihoidon järjestämisen kunnilta sairaanhoitopiireille ja toi myös mukanaan palvelutasopäätösvelvoitteen. Palvelutasopäätöksessä sairaanhoitopiiri asettaa tavoitteen, jonka mukaan alueen väestö tulee tavoittaa tietyssä aikaraamissa riippuen ensihoitotehtävän kiireellisyysluokasta ja maantieteellisestä riskialueesta. Niiden avulla pystytään myös paremmin seuraamaan ja kehittämään toimintaa.

Markku Kuisma Ylilääkäri, dosentti HYKS Ensihoito

AVH 1/2014

7

Peter Baumann

Hoidon organisointi Lapissa Haasteena pitkät välimatkat

FinnHEMS Oy

Lapin sairaanhoitopiirin alueella on vahvistettu ja kehitetty alueellista yhteistyötä ja palveluketjujen saumattomuutta. Kehitystyön tuloksena uudet hoitomuodot ovat aivoverenkiertohäiriöpotilaiden saatavilla.

Lapin sairaanhoitopiirin alueella lääkintähelikopteritoiminta on merkittävässä roolissa.

L

apin sairaanhoitopiiri antoi Lapin hätäkeskukselle ohjeen käyttää akuuteissa (alle viisi tuntia oireiden alusta) aivoverenkiertohäiriöissä tehtäväkoodia 0-6 ja kiireellisyysluokkia A, B ja C vuonna 2002.

Tätä edelsi koko sairaanhoitopiirin laajuinen tietotekniikkaa hyväksi käyttävä koulutusohjelma, jossa päätoimijana oli neurologian yksikkö. Tavoitteena oli neurologian erikoisalan alueellisen yhteistyön ja palvelun kehittäminen sekä yhtenäisen infrastruktuurin luominen aivoverenkiertohäiriöpotilaille harvaan asutulla alueella.

Aivoverenkiertohäiriöiden tunnistaminen jo hätäkeskuskontaktissa

8

AVH 1/2014

on tärkeää, jotta potilas saa tehokasta hoitoa mahdollisimman nopeasti.

Sairaanhoitopiirin alueella välimatkat terveyskeskusten ja keskussairaalan välillä ovat pitkät, joten kuljetustarpeen arvioinnin on onnistuttava kerralla.

Tavoitteena saumaton hoitoketju Alueellisen yhteistyön ja palveluiden kehittämisessä sekä yhtenäisen toimintakulttuurin luomisessa on hyödynnetty tietotekniikkaa. Sairaanhoitopiirin alueellisen TEL LAPPI III -hankkeen tavoitteena oli tuoda uudet erikoissairaanhoidon hoitomuodot aivoverenkiertohäiriöpotilaiden

saataville luomalla uusia palvelumuotoja ja vahvistamalla alueellisten palveluketjujen saumattomuutta.

Hankkeen aikana koulutettiin terveyskeskusten ja ensihoitoyksiköiden henkilökuntaa videoneuvottelun avulla. Jokaisessa terveyskeskuksessa olevat videoneuvotteluyhteydet mahdollistivat koulutustilaisuuksiin osallistumisen omassa terveyskeskuksessa.

Useamman tunnin mittaisia koulutustilaisuuksia järjestettiin pääosin vuoden 2002 aikana. Myös hätäkeskuksen henkilökunta oli aktiivisesti mukana hankkeessa kehittämässä ja kouluttamassa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoitoa. Koulutusten päätoimijana toimi sairaanhoitopiirin neurologian yksikkö.

Valitessaan tarkoituksenmukaisinta hoitopaikkaa kenttäyksiköt käyttävät erikseen laadittua ohjetta potilaan oireiden ja tilan perusteella.

Lisäksi niillä on mahdollisuus konsultoida Lapin keskussairaalan neurologeja puhelimitse suoraan ensihoitoyksiköstä. Käytännössä potilaat kuljetetaan suoraan keskussairaalaan. Hankkeen tuloksena Lappiin syntyi myös ultra-akuutit hoitomuodot mahdollistava hoitoketju.

Ensimmäinen liuotushoito Lapissa Lapin keskussairaalassa annettiin ensimmäinen liuotushoito helmikuussa 2003 itälappilaiselle potilaalle. Potilaan vaimon yhteydenotto Lapin hätäkeskukseen johti ensihoidon maayksikön hälytykseen klo 11.42. Yksikkö saapui potilaan luo klo

12.13. Ajomatka kohteeseen oli 35 kilometriä, josta viimeiset 300 metriä huonokulkuista aurattua tienpohjaa.

Loppumatkan ensihoitohenkilöstö käveli paksuun lumihankeen poljettua kapeaa polkua pitkin.

Perillä mökin ahtaassa keittiössä tavattiin mies, jolla oli selvä oikeanpuoleinen hemipareesi (osittainen toispuolihalvaus). Esitietojen selvittäminen ja kauhapaareilla lumihangessa kantaminen ambulanssiin veivät aikaa noin 15 minuuttia.

Ajomatkalla keskussairaalaan annettiin ennakkoilmoitus sairaalan ensiapuun ja soitettiin päivystävälle neurologille, joka antoi puhelimitse ohjeet ensihoitoyksikköön tarvittavista verinäytteistä ja informoi päivystävää radiologia. Ajomatkaa kertyi yhteensä 164 kilometriä.

Potilas saapui ensiapuun klo 14.20. Pään tietokonetomografia ja tarvittavat verinäytevastaukset saatiin nopeasti ja r-TPA-hoito (recombinant tissue plasminogen activator) aloitettiin klo 14.40.

Subakuutin vaiheen jälkeen potilas siirtyi Lapin Kuntoutus Oy:n jatkokuntoutukseen. Kuntoutuksen loppuvaiheessa potilas selviytyi kaikista päivittäisistä toiminnoista henkisen tuen ja vähäisen ohjauksen turvin.

Hän kykeni liikkumaan itsenäisesti ja käveli rollaattorin avulla. Näin siis Lapissa 11 vuotta sitten.

Hoito nykyään Lapin keskussairaalassa aivoinfarktin erilaisia hoitomuotoja on kehitetty yli kymmenen vuoden ajan yhteistyössä ensihoidon, päivystyksen ja lääkäri/ hoitajatiimin kanssa. Nykyisin liuotushoito on rutiinia ja ainoa näyttöön perustuva akuutti lääkehoito aivoinfarktissa.

Akuuttivaiheen potilaat hoidetaan neurologian vuodeosaston yhteydessä olevassa nelipaikkaisessa AVH-yksikössä ja kardiovaskulaarisesti vaativammat epästabiilit potilaat tilanteen mukaan myös erillisessä sydän- ja aivovalvontayksikössä neurologian erikoislääkärin valvonnassa.

Subakuutin vaiheen kuntoutuksesta vastaa tarvittaessa Lapin Kun-

Lapin sairaanhoitopiiriin kuluu 17 jäsenkuntaa ja sen väestömäärä on 120 000. Sen pinta-ala on 30 prosenttia koko Suomen pinta-alasta. Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle on matkaa Utsjoelta 460 kilometriä ja Kilpisjärveltä 430 kilometriä. Vuosittain koko Lapin läänissä käy matkailijoita lähes 2 miljoonaa.

toutus Oy. Lisäksi terveyskeskuksissa pohjoista myöten on asiantuntevia terapeutteja, jotka myös osallistuvat potilaan kuntoutukseen.

Keskussairaalassa on neljä neu­ ro­ l ogian erikoislääkärin virkaa.

Neurologian erikoislääkäri päivys­ ­ tää vapaa­muotoisesti viikonloppui­ sin­ lauan­taiaamusta kahdeksasta ­maa­nan­taiaamuun kahdeksaan ja juhla­pyhinä vastaavina aikoina. N ­ äin lappilaisella potilaalla on mahdollisuus liuotushoitoon virka- ja myös päivystysaikana. Lapin keskussairaala oli vuosina 2007–2009 mukana EteläSuomen lääninhallituksen rahoittamassa Telestroke-pilottiprojektissa ja siitä lähtien virka-ajan ulkopuoliset liuotushoidot ovat toteutuneet telestroke-järjestelmän avulla.

Nykyisin Oulussa sijaitseva hätäkeskus vastaa pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimen hätäkeskuspalveluiden tuottamisesta, saatavuudesta ja laadusta myös Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Kentällä toimivia yksiköitä ovat hoito- ja perustasot.

Lääkintähelikopteritoiminnasta vastaa alueellamme FinnHEMS 51.

Lisäksi Rajavartiolaitoksen helikoptereita voidaan tarvittaessa käyttää terveystoimen tarpeisiin. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen lääkärihelikopteri FinnHEMS 50 operoi Oulusta, ja kopterin päivystävän lääkärin konsultaatioapua käytetään koko erityisvastuualueemme ensihoidossa.

Pohjoinen Lappi on kiireellisen ensihoidon näkökulmasta usein nopeammin saavutettavissa Norjan puolelta joko rajan läheisyydessä maayksiköin tai lääkärihelikopterein Tromssasta ja Lakselvista. AVH-tilanteessa potilaan kuvantaminen ja jatkohoito pohjoisesta Lapista on nopeammin järjestettävissä Norjan puolella Tromssassa tai Kirkkoniemessä.

Peter Baumann LT, neurologian erikoislääkäri Lapin keskussairaala

AVH 1/2014

9

Liisa Koivula

Ole aivoinfarktin sattuessa sankari

Ari Korkala

Tunnista oireet ja soita heti 112

Apulaisylilääkäri Anna-Kaisa Parkkila seuraa aivoverisuonten kuvantamista.

Aivoinfarkti on pelottava yllättäjä, mutta sen iskiessä vaaditaan rohkeita ja ripeitä toimia. Arjen sankaruuteen tarvitaan vain kaksi asiaa: käsitys siitä, miltä aivoinfarktin oireet näyttävät ja soitto numeroon 112. Aivoinfarktin liuotushoidolle on 4,5 tunnin aikaraja, mutta senkin jälkeen potilaan hyväksi voidaan tehdä paljon.

A

ivoinfarktin liuotushoitoa alettiin käyttää Suomessa laajemmin vuonna 2003. Se on hoitoa, joka voi parhaimmillaan estää infarktituhot aivoissa niin, ettei tukoksesta jää potilaalle näkyviä merkkejä.

10

AVH 1/2014

Liuotushoidolla on kuitenkin aikaraja. Jos oireiden alusta on kulunut enemmän kuin 4,5 tuntia, aivojen verisuonta tukkivaa hyytymää ei voida enää ryhtyä liuottamaan. Aivoinfarktin saanut ei aina huomaa tilaansa. Ja vaikka huomaisi, hän ei välttämättä

pysty itse soittamaan itselleen apua.

Siksi aivoinfarktin oireiden tunnistaminen on taito, joka jokaisen olisi hyvä oppia. − Kun itselle tai toiselle tulee oireita, ei soiteta kumminkaimalle, eikä jäädä odottamaan oireiden ohime-

noa, vaan soitetaan heti 112. Turhia puheluita ei ole, sillä jos sairaalassa todetaan, ettei kyse ollut aivoinfarktista, kaikki ovat varmasti vain tyytyväisiä, apulaisylilääkäri Anna-Kaisa Parkkila TAYSin neurologian osastolta toteaa.

Suuri joukko aivoinfarktipotilaita jää yhä ilman liuotushoitoa myöhästymisen takia. Mutta onko peli sitten 4,5 tunnin jälkeen tyystin menetetty ja kiireet ohi?

– Ei suinkaan, Anna-Kaisa Parkkila sanoo.

– Kun liuotusta ei voi enää tehdä, hoidosta aivoverenkiertohäiriöyksikössä on yhä paljon hyötyä. Verenpaineen ja verensokerin hallinta, infektioiden esto ja muu hoito tähtäävät potilaan tilan vakauttamiseen siten, että infarktin aiheuttamat vahingot aivoissa jäisivät mahdollisimman pieneksi.

Huolellinen hoito aivoverenkiertohäiriöyksikössä antaa myös aivoille paremmat mahdollisuudet parantaa itse itseään. Toisin kun näet aiemmin luultiin, aivot pystyvät tiettyyn rajaan

saakka kompensoimaan syntyneitä vahinkoja. Sitä tukemaan tarvitaan kuitenkin paitsi hyvää akuuttihoitoa, myös heti alkavaa tehokasta kuntouttamista.

Suoni voidaan rassata auki Aina ei voida olla varmoja, kauanko potilaan aivoinfarktioireet ovat kestäneet. Tämä pätee esimerkiksi potilaisiin, jotka heräävät yöuniltaan ja oireet huomataan vasta silloin. Heidät luetaan erikoistapauksiin, joiden kohdalla voidaan harkita trombektomiaa. Se on toimenpide, jossa aivovaltimoa tukkiva hyytymä poistetaan mekaanisesti suoneen ujutetun katetrin avulla. − Siis vähän niin kuin työnnettäisiin piippurassi tukokseen ja rassataan tukos sieltä pois, Parkkila selittää.

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYS) lisäksi aivoverisuonten tukoksia pystytään avaamaan mekaanisesti Kuopion, Helsingin, Tu-

run ja Oulun yliopistosairaaloissa. Mikään rutiinitoimenpide se ei ole, sillä mekaaniseen poiston tekemiseen vaaditaan muun muassa toimenpideradiologin osaamista.

Tampereella kokemukset trombektomiasta ovat olleet niin rohkaisevia, että siellä valtimon mekaaninen avaaminen tehdään entistä useammin myös liuotukseen ajoissa ehtineille potilaille. − Tiedämme, että liuotushoito tehoaa sitä huonommin, mitä isompi tukos on. Arvioimme mahdollisimman aikaisessa vaiheessa liotuksen tehon, ja jos tilanne vaati, voimme siirtää potilaan vielä liuotuksen aikana tukoksen mekaanisen poistoon.

Viime vuonna TAYS:ssa tehtiin 65 trombektomiaa ja määrä on lähtenyt tänä vuonna kasvuun.

Liisa Koivula toimii tiedottajana Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa.

Hätä näyttää tältä Mitkä ovat aivoinfarktin ja sydäninfarktin oireet, ja mitä niiden kanssa pitää tehdä? Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteinen 112-kampanja vastaa näihin kysymyksiin. Kampanjaa käydään pitkin kevättä tunnuksella Kun hätä on tämä näköinen, soita 112. Aivo- ja sydäninfarkti näkyvät päällepäin selvinä oireina ja olipa kyse kummasta tahansa, ainoa oikea tapa toimia on soittaa oireiden ilmaantuessa hätänumeroon 112. Nopea hoitoon pääsy on tärkeää toipumiselle ja se saattaa jopa pelastaa potilaan hengen.

Aivoinfarkti näyttää tältä: • Puhe puuroutuu tai sanat eivät löydy.

• Toinen suupieli roikkuu.

• Toisen raajan tai raajaparin voimat katoavat tai ne puutuvat.

• Näköhäiriöitä.

Sydäninfarkti näyttää tältä: • Keskirinnassa puristaa, polttaa, ahdistaa.

• Kipu heijastuu käsivarsiin, kaulalle, leukaperiin, hartioihin tai ylävatsaan.

• Hengenahdistus.

• Kylmä hiki.

AVH 1/2014

11

Liisa Koivula

Kokeneen ohje:

Kun on hätä, pidä pääsi ja soita 112 Elokuisena yönä 2011, hieman ennen kello kahta, Lea Hellstedt herää miehensä Torstin ääntelyyn ja liikehdintään. Kun vaimo saa valot päälle ja näkee hikisen ja suu vinossa olevan miehen, hän ymmärtää heti, että nyt täytyy soittaa 112:een.

Hanne Itärinne

L

– Nyt mennään Torstin ehdoilla, Lea Hellstedt sanoo. Pariskunta ei ole antanut periksi, vaan Torsti kuntouttaa itseään säännöllisesti.

12

AVH 1/2014

ealla on jo linja auki hätäkeskukseen, kun Torsti nappaa häneltä puhelimen kädestä pois. – Hän tajusi kyllä, että lähdin soittamaan ambulanssia ja tyrmäsi sen täysin.

Rauhoittelin Torstia ja samalla hätäkeskus huusi siellä, että mikä hätänä, mikä hätänä. Sain Torstilta puhelimen pois ja kerroin hätäkeskukselle, että nyt on todella hätä, ja että varmaan kyse on aivoinfarktista, Lea muistelee yön tapahtumia.

Helsinkiläiset Hellstedtit olivat tuolloin, kuten niin usein, vapaa-ajan asunnollaan Somerniemellä. Paikkakunnan vapaapalokunnalla on ensivasteryhmä, joka ei ollut kaukana.

Vielä lähempänä sattui kuitenkin olemaan Saloon matkalla ollut ambulanssi lääkäreineen. Se oli paikalla varttitunnissa. Nopean ensiavun jälkeen ambulanssi lähti kohti Helsinkiä ja Meilahtea.

Sairaalassa todettiin aivoinfarkti ja aloitettiin liuotushoito. Se ei tehonnut parhaalla mahdollisella tavalla. Muutaman päivän kuluttua Torsti pääsi tehohoito-osastolta vuodeosastolle. Parin viikon päästä miehen matka jatkui Laakson sairaalaan, jossa hän oli kuntoutumassa neljä kuukautta.

Sen jälkeen puolisoista alkoi tuntua, että sairaalan seinät alkavat kaatua päälle. He päättivät, että Torsti lähtee kotiin.

– Torsti tarvitsi vielä silloin apua ihan kaikessa. Minulle sanottiin, että älä hulluja puhu, et sinä pärjää Torstin kanssa kotona. Mutta minä sanoin,

Hanne Itärinne

Torsti ja Lea Hellstedt ovat pitäneet yhtä viisi vuosikymmentä.

lautunut ennalleen. Sinnikäs itsensä nikaatio pelaa välillä sanoittakin ja Lea kuntouttaminen ja arkisten tilantei- kertoo, että jos tulee joku tenkkapoo, den hyödyntäminen terapiana ovat he ottavat kynän ja paperin avuksi. kuitenkin tehonneet niin, että Torstin Pitää soittaa! toimintakyky on kohentunut selvästi.

Hän muun muassa pääsee itse pyörätuolista ja seisominenkin Tekstiä onautoon toimituksen käytössäLea Hellstedt on luonnollisesti iloionnistuu. nen, ettei hän miehensä sairastutämä sivu lehden aukeaman oikeanpuoleinen sivu, ulkoreuna – Olosuhteisiin nähden olemme misyönä epäröinyt, vaan piti päänaika tyytyväisiä elämäämme. Vie- sä ja soitti hätäkeskukseen. Viisaana tämme edelleen paljon aikaa So- tekona pitää sitä nyttemmin myös merniemen vapaa-ajan asunnolla ja Torsti: kun asiasta kysyy, hän sanoo siellä Torsti muun muassa huolehtii joo ja nyökkää painokkaasti. Lea puu-uunien lämmityksestä. tähdentääkin, että kun toinen on Lea sanoo, että vaikka puhe on selvästi sairastunut ja avun tarpeeshukassa, miehen järki on tallella, aja- sa, mutta ei itse sitä usko tai ymettä olen minä hänen kanssaan 50 tus kulkee ja muisti pelaa. märrä, toisen pitää olla tilanteessa vuotta pärjännyt ja pärjään nytkin, – Parempi muisti hänellä on kuin itsepäinen.

Lea kertoo. minulla, Lea hymyilee.

– Pitää soittaa apua eikä antaa Hän toivoo kovasti, että muutkin periksi, hän painottaa.

Pää pelaa, puhe ei näkisivät, että afasiasta ja liikuntakyVajaa kolme vuotta aivoinfarktin jäl- vyn puutteista huolimatta Torsti on Liisa Koivula toimii tiedottajana keen, Torsti Hellstedt käyttää pyö- sama ihminen kuin ennenkin. Pitkään Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa. rätuolia. Hänen puheensa ei ole pa- yhdessä olleen pariskunnan kommu-

AVH 1/2014

13

Jaksotettu AVH-kommunikaatiokurssi: parikurssi sairastavalle ja läheiselle (5 + 5 + 5 vrk) 51048: 31.3.–4.4., 18.–22.8. ja 3.–7.11.2014 51049: 11.–15.8., 17.–21.11.2014 ja 2.–6.3.2015 Ammattitaitoisen neurologisen kuntoutuksen avulla etsitään sopivia kommunikaatiokeinoja ja tuetaan puheen tuottoa ja ymmärtämistä. Kurssi on Kelan kustantama.

Kysy lisää myös yksilöllisestä laitoskuntoutuksesta kuntoutussihteereiltä p. 040 133 7010 ja 040 133 7009

kuntoutuskeskus.fi 14

AVH 1/2014

Liisa Koivula

112-päivänä juhlittiin Arjen sankaruutta Paljon kiinnostunutta yleisöä, käytännönläheisiä turvallisuusasioita, hellyttäviä arjen sankareita ja vankkaa tietoa aivo- ja sydäninfarkteista. Tätä ja paljon muuta oli Turussa 11. helmikuuta vietetty 112-päivän päätapahtuma.

Markku Liukkonen

V

Markku Liukkonen

Aivoliiton Yksi elämä -hankkeiden projektipäällikkö Marika Railila kertoi radiohaastattelussa, miten tunnistetaan aivoverenkiertohäiriön tai sydäninfarktin oireet.

7-vuotiaan Minea Uusi-Seppälän näkemys Arjen sankarista.

altakunnallisen 112-teemapäivän pääyhteistyökumppanina oli tänä vuonna Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeisiin kuuluva 112-hanke. Myös Turun tapahtuman ohjelma oli Yhden elämän tekijöiden käsialaa. Oma teemamme oli Kun hätä on tämä näköinen, soita 112.

Kampanjan viesti aivo- ja sydäninfarktin oireista ja oikeasta toimintavasta niiden sattuessa koettiin tärkeäksi ja kiinnostavaksi. Tämä näkyi sekä Yksi elämä -osaston kävijämäärissä että paneelikeskustelun yleisömäärässä. Panelistien aiheena oli ketju, joka tarvitaan aivo- ja sydäninfarktipotilaan auttamiseksi.

Ketjun tärkeä ensimmäinen lenkki on hän, joka tunnistaa oireet ja soittaa viivyttelemättä hätänumeroon 112.

– Hätänumeron oikea käyttö on arjen sankaruutta, johon haluamme kannustaa ihmisiä. Siksi olemme mukana 112-päivässä, Aivoliiton Yksi elämä -hankkeiden projektipäällikkö Marika Railila kertoi.

Päivän yksi suosituimpia pisteitä oli lasten Tarinateltta. Teltassa lapset saivat piirtää ja kertoa, kuka heidän mielestään on Arjen sankari. Lasten mukaan heitä ovat ainakin isoveli, se jolla on viitta sekä palotyttö.

Päivi Seppä-Lassila

Liisa Koivula toimii tiedottajana Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa.

Ministeri Päivi Räsänen palkitsi vuoden 2014 Arjen sankarin, Suomen Pelastuskoiraliiton. Palkinnon ottivat vastaan liiton toiminnanjohtaja Mika Soininen ja paikallisyhdistyksen koirakot.

AVH 1/2014

15

Victoria Mankki

Päätösseminaari kokosi Juttu-tupalaiset yhteen Ovet auki afaattisille -projektin päätöstilaisuudessa jaettiin kokemuksia Juttu-tuvasta. Usealle paikkakunnalle laajentunut toiminta sai jatkorahoituksen, joten toiminta jatkuu ennallaan.

JUTTU-TUPA

Anna Helin-Välkky

PRATKVARNEN

Päätösseminaarin osallistujat saivat nauttia Juttu-tupalaisten valmistamasta joululounaasta.

J

uttu-tupa-kurssien kehittämistyö on viimeisen neljän vuoden ajan ollut osa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa Ovet auki afaattisille -projektia. Joulukuussa pidettiin projektin päätöstilaisuus ja odotettiin samalla rahoittajan päätöstä jatkosta.

Päätöstilaisuus vietettiin Helsingin ruotsinkielisessä työväenopistossa, Arbiksessa. Osallistujat olivat saaneet kutsun lounaalle ja sen jälkeiseen tilaisuuteen. Yllätyksenä kaikille tuli se, että jouluaiheinen lounas oli Arbiksen Pratkvarnenin (Juttu-tuvan) valmistama.

Kurssilaiset olivat tehneet herkulliset tarjottavat kotitalousopettaja Ghita Henriksonin, Aivoliiton projektikoordinaattori Victoria Mankin ja projektityöntekijä Pirjo Laineen kanssa. Lounasta nautittiin yhdes-

16

AVH 1/2014

sä pitkän pöydän ääressä. Samalla Juttu-tupalaiset saivat kertoa omista kokemuksistaan.

Lounaan jälkeen siirryttiin nauttimaan Juttu-tupa nyt -esityksestä.

Esitykseen osallistui suuri osa Juttutupa-kursseista ympäri Suomea omilla tervehdyksillään. Osallistujat saivat muun muassa kuulla Juttu-tupa-laulun, osallistua virtuaalikierrokseen Oulun Juttu-tupalaisten opastamana sekä nauttia upeista valokuvista ja runoista. Esityksessä esiteltiin myös Juttu-tupa-kurssitoiminnan kehitystä ja leviämistä.

Toiminta jatkuu Yhteenvetona voidaan todeta, että Juttu-tupa-toiminta on lähtenyt hyvin kasvamaan. Alussa toimintaa oli kolmella paikkakunnalla. Nykyään

Juttu-tupa-kursseja järjestetään 17 eri paikkakunnalla. Yhteensä kursseja on 20.

Toiminnan ja kehittämistyön alussa Juttu-tupa oli Aivoliiton omaa toimintaa. Nykyään Juttu-tupa-kurssit ovat osa kansalais- ja työväenopistojen kurssitarjontaa. Aivoliitto toimii kuitenkin tärkeänä taustatukijana ja mahdollistaa siten kurssitoiminnan erityisryhmälle. Opistot ovatkin arvioissaan todenneet, että vastaavaa kurssitoimintaa erityisryhmälle ei olisi mahdollista järjestää ilman Aivoliiton tarjoamaa tukea, koulutusta ja ohjausta.

Koska toiminta on toteutunut tavoitteiden mukaisesti ja se on koettu tärkeäksi, haettiin Juttu-tupa- verkostolle Raha-automaattiyhdistykseltä jatkorahoitusta. Joulukuun loppupuolella tuli tieto, että rahoitusta esitetään seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Tämä oli iloinen uutinen kaikille 150 Juttu-tupalaiselle, 30 opettajalle ja 16 kansalaisopistolle eri puolilla Suomea. Toiminta voi jatkua ennallaan.

Voimme myös jatkaa arvokasta kehittämistyötä Juttu-tupa-mallin parissa sekä levittää toimintaa edelleen. Toiminnan arviointi on osoittanut, että Juttu-tupa-kursseja pidetään erittäin tärkeinä ja hyödyllisinä.

Toivotamme kaikille Juttu-tupakursseille hyvää jatkoa ja haluamme samalla kiittää upeita yhteistyökumppaneitamme kansalais- ja työväenopistoissa!

Victoria Mankki toimii verkostokoordinaattorina Ovet auki afaattiselle -projektissa.

KURSSIT KEVÄÄLLÄ 2014 Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssit Espoo

Espoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä, Tarjaluokka. Maanantaisin 13.1.−14.4. klo 9.30−12. Ilmoittautuminen kansliaan, p. 09 8165 0000 tai paikan päällä.

Vantaa

Vantaan aikuisopisto/Myyrinki, Vaskivuorentie 10B, 3.krs., teorialuokka. Maanantaisin 24.3.–2.6. klo 10–12.30. Ilmoittautua voi Opistotalolla, Lummetie 5, p. 09 8392 4342 toimiston aukioloaikoina.

Helsinki I

Pori

Helsinki II

Lohja

Kajaani

Jyväskylä

Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, 4 krs. Perjantaisin 24.1. alkaen klo 10−12.15. Ilmoittautuminen kansliaan, p. 09 3108 8610.

Helsingin suomenkielinen työväenopisto, ks. osoite yllä.

Perjantaisin 24.1. alkaen klo 10−12.15.

Kaukametsän opisto, Koskikatu 2–4. Tiistaisin 7.1.–1.4. (talviloma vko 10) klo 14−17. Ilmoittautuminen kansliaan, p. 08 6155 2936.

Mustasaari

Otsolan kansalaisopisto, Juhana Herttuankatu 16. Torstaisin 23.1.–27.3. klo 14.30–16.45. Ilmoittautuminen p. 02 630 1515.

Hiiden opisto, Lohjan opistotalo, Linnaistenkatu 9. Tiistaisin 7.1.–8.4. klo 9.30–12. Ilmoittautuminen paikan päällä.

Jyväskylän kansalaisopisto, Vapaudenkatu 39–41. Tiistaisin 7.1.–11.2. klo14.15–16.30. Ilmoittautuminen p. 014 266 4071 tai paikan päällä opiston kansliaan.

Savonlinna

Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin 15.1–16.4. klo 9.30−12. Ilmoittautuminen kansliaan, p. 06 327 7261.

Linnalan setlementti, Pappilankatu 6 (Linnalan sisäpiha).

Keskiviikkoisin 22.1. alkaen klo 10–12 (10 kurssikertaa).

Ilmoittautuminen opiston kansliaan p. 015 511 80.

Rovaniemi

Svenskspråkiga kurser

Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Keskiviikkoisin klo 15–17.30. Ilmoittautuminen opiston kansliaan tai paikan päällä.

Turku

Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry.

Tiistaisin 14.1.–27.5. kaksi ryhmää klo 9–12 ja 13–16.

Tampere

Ahjola, Rientolan toimipiste. Keskiviikkoisin 22.1.–2.4. (talviloma viikolla 9) klo 16.45–19. Ilmoittautuminen p. 044 553 8445.

Kuopio

Kuopion kansalaisopisto, Puistokatu 20. Tiistaisin 14.1.–8.4. klo 10–11.45. Ilmoittautuminen paikan päällä.

Oulu Oulun kansalaisopisto, Kumppanuuskeskus, Isokatu 47; Isoseppä. Maanantaisin klo 13.1.–24.3. klo 15.30–17.15.

Ilmoittautuminen opiston kansliaan.

Helsingfors

Helsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. Torsdagar kl 10−13, under tiden 9.1.–10.4, . Anmälning till Arbis kansli.

Korsholm

Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1, Fredagar kl 10−12.30, under tiden 17.1.–2.5. Anmälning till institutets kansli.

Raseborg

Raseborgs medborgarinstitut i Karis, Torggatan 8. Torsdagar kl 10–12.30, under tiden 23.1.–20.3. Anmälning till kansliet tel 019 289 2765 eller på webben www.raseborg.fi/mbi.

Jakobstad

Jakobstads svenska arbetarinstitut, Tobaksmagasinet, Jakobsgatan 9. Måndagar kl 13.00–15.15 under tiden 8.1–31.3. Anmälning via internet på adressen www.opistopalvelut.fi/jakobstad. eller via telefon på nummer 786 3264 eller genom ett personligt besök på vårt kansli.

Ylivieska

Ylivieskan kansalaisopisto, liikuntakeskus Närhitie 2, kokoushuone. Tiistaisin 28.1.–25.3. klo 14.15–15.45. Ilmoittautuminen kansliaan, p. 08 429 4321.

AVH 1/2014

17

18

AVH 1/2014

Kolumni Maria Lohela

Työtä ja osallistumista

T

ammikuussa 2001 sain puhelun: ”Sinun äitisi on viety sairaalaan. Hänellä on aivoissa jotakin.” Minulta menivät jalat alta ihan kirjaimellisesti. Muistan hyvin, miltä se tuntui. Kun tieto aivoinfarktista tuli, sen mukana seurasi kysymyksiä, epätietoisuutta ja hämmennystä. Äidin sairaala-aika oli akuuttivaiheen jälkeen kohtuullisen lyhyt. Kotona katselin äidin hidastunutta askelta ja tahdottomana roikkuvaa oikeaa kättä. Juttelimme ja puuhailimme kaikenlaista. Kai sitä sen hirvittävän järkytyksen keskellä kuvitteli, että touhuillaan tässä nyt sitten kuten ennenkin, vaikka mikään ei enää ollut niin kuin ennen.

Koko aikuisikänsä työskennelleen, aktiivisen naisen toisenlainen elämä oli alkanut.

Työkykyä voi rajoittaa syntymästä saakka ollut vamma, pitkäaikaissairaus, loukkaantuminen tai sairastuminen, jonka seurauksena toimintakyky ei ole palautunut entiselleen. Rajoittunut työkyky ei tarkoita puuttuvia työhaluja. Ihmisellä on luontainen tarve osallistua yhteiseen toimintaan, tuntea itsensä hyödylliseksi ja kantaa oma kortensa kekoon yhteiskunnan pyörittämisen eteen. Ulkopuolisena ja tarpeettomana olo sekä hyödyttömäksi itsensä tunteminen nakertavat kenen tahansa itsetuntoa ja jaksamista.

Vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, että Suomessa on noin 200 000 vammaista tai pitkäaikaissairasta henkilöä, jotka voisivat työllistyä.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia on 260 000. Monet heistä haluaisivat edes osa-aikaisesti töihin. Se on valtava määrä ihmisiä, joilla on hyödyntämätöntä osaamista ja työvoimapotentiaalia. Se on iso kustannus yhteiskunnalle.

Työn määrä ei ole vakio, mutta yhteiskunnan tavoitteena ei voi olla muu kuin työn määrän lisääminen. Työllä turvataan palvelut, joita jokainen tarvitsee - kuka enemmän, kuka vähemmän. Ihmisten pitäminen tuottavan työn ulkopuolella ei ole kenenkään etu. Toisen tuottava työ on täysi työviikko ja ylityötunnit päälle, toiselle se on osapäiväinen työviikko tai osa-aikainen työpäivä. Tuottavuutta ei pitäisi silti arvioida ainoastaan rahassa, vaan myös henkisessä hyvinvoinnissa, joka liittyy osallistumiseen työn kautta. Työ ei ole silti itseisarvo, sillä arvokkaita asioita on sen ulkopuolellakin.

Kaikille kuuluu mahdollisuus toimia yhteiskunnassa kykyjensä mukaan. Kuntoutuksen, työn uudelleen järjestelyn, apuvälineiden käytön ja työympäristön tahtotilan merkitys vajaakuntoisten työllistämisessä on suuri. Yhteiskunnan mahdollistamien osa-aikatyöhön liittyvien ratkaisujen keventäminen ja monipuolistaminen olisi meidän kaikkien etu.

Paljon vaaditaan paitsi työhön palaavalta niin myös työpaikalta; prosessien ja resurssien lisäksi vaaditaan oikeaa asennetta.

Vuosien kuntoutuksen, lukemattomien lääkärinlausuntojen, arviointien ja byrokratian läpikäymisen jälkeen minun äitini palasi osa-aikatyöhön. Lisääntyneellä vapaa-ajallaan hän nauttii lemmikeistä, luonnosta ja harrastuksista. Kun äidin kovalevy meni rikki, se vei jotakin peruuttamattomasti mennessään, mutta toi uuttakin tilalle.

Maria Lohela on kansanedustaja.

Hän kuuluu eduskunnan Stroke-ryhmään.

Kaikille kuuluu mahdollisuus toimia yhteiskunnassa kykyjensä mukaan.

AVH 1/2014

19

Satu Lukka Shutterstock

Sosiaali- ja terveysturvan muutoksia vuodelle 2014

Vuoden 2014 alussa tuli voimaan useita laki- ja asetusmuutoksia. Tässä koosteessa esitellään joitakin näistä muutoksista sekä Kelan erityispalveluja erityistä tukea tarvitseville asiakkaille.

Henkilökohtainen Kela-neuvonta Henkilökohtainen Kela-neuvonta on erityisen tuen tarpeessa oleville sairaille ja vammaisille asiakkaille suunnattu uusi palvelu. Kela-neuvojan asiakkaat tulevat usein hoitavan tahon, kuten erityisneuvolan ja keskussairaalan sosiaalityöntekijöiden ja kuntoutusohjaajien lähettäminä.

Henkilökohtaiset Kela-neuvojat ottavat kokonaisvaltaisesti vastuuta asiakkaan neuvonnasta ja etuuksista silloin, kun tavalliset palvelut eivät riitä. Kela-neuvojat haastattelevat asiakkaan ja tapaavat hänet tarvittaessa. Jos asiakkaan kanssa sovitaan henkilökohtaisen Kela-neuvonnan palveluista, tehdään asiakkaan kanssa yhdessä Kelan palvelusuunnitelma. Erityisesti kiinnitetään huomiota 20

AVH 1/2014

vammaistukien ja kuntoutusasioiden käsittelyyn sekä mahdollisiin muihin asiakkaan tarvitsemiin etuuksiin.

Kelan työkykyneuvonta Pitkä poissaolo voi vaikeuttaa työhön paluuta, jolloin asiakas saattaa tarvita siihen tukea.

Työkykyneuvonta on Kelan palvelu sairauspäivärahaa saaville asiakkaille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea työhön paluuseen. Neuvonnalla tehostetaan asiakkaan kuntoutustarpeen selvittämistä ja kuntoutukseen ohjaamista, jotta asiakas voisi mahdollisimman nopeasti ja joustavasti palata työhön ilman katkoksia toimeentulossa.

Tehtävään koulutetut työkykyneuvojat selvittävät yhdessä asiakkaan ja yhteistyökumppaneiden

kanssa kuntoutuksen lisäksi myös muita mahdollisia ratkaisuja työhön paluun tueksi ja ohjaavat asiakkaan tarvittavien palveluiden piiriin.

Työkykyneuvojat ottavat asiakkaan luvalla yhteyttä muihin tahoihin, kuten terveydenhuoltoon, TEtoimistoon ja kuntoutuksen järjestäjiin. Työkykyneuvonnalla edistetään asiakkaan työhön paluutta, ehkäistään työelämästä syrjäytymistä sekä myöhennetään eläkkeelle siirtymistä.

Tulkin tilaaminen aiempaa joustavampaa Vammaisten henkilöiden tulkkien välitys- ja etätulkkausasioissa palvelee Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus). Tulkin tilaaminen on vuoden alusta aiempaa joustavampaa. Tilauksen voi tehdä myös illalla ja

viikonloppuna ennakoimattomaankin tapahtumaan.

Kelan välityskeskus palvelee seit­­se­­mänä päivänä viikossa: arkisin klo 7.30–20.00, lauantaisin klo 8–15 ja sun­ nuntaisin klo 9–13. Puhelin 020 634 2802, tekstiviesti 020 634 2900, sähköposti vatu@kela.fi.

elämäntilanteeseen vaikuttavat asiat.

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee muutoksen seurauksena vuosittain arviolta noin 1 000 henkilöä nykyistä enemmän.

Rajat ylittävä terveydenhuolto

Lääkkeiden vuotuinen omavastuu, ns. lääkekatto, on asiakkaan vuoden aikana maksama osuus korvattavien lääkkeiden hinnasta. Lääkekatto laski vuoden alusta 670 eurosta 610 euroon. Lääkekaton täytyttyä potilas maksaa lääkkeistään 1,50 euroa ostokertaa kohti.

Kela seuraa vuotuisen omavastuuosuuden täyttymistä apteekista saatujen tietojen perusteella. Kun omavastuuosuus on ylittynyt, Kela lähettää asiakkaalle tästä ilmoituksen.

Kelassa aloitti toimintansa myös rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste. Se kokoaa, tuottaa ja jakaa tietoa terveyspalvelujen käyttämisestä Suomessa ja ulkomailla. Yhteyspisteen puhelinpalvelua saa numerosta 020 634 0400 (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi).

Yhteyspisteen verkkosivuille www.kela.fi/yhteyspiste on koottu tietoa mm. terveyspalvelujen käyttämisestä ulkomailla, Suomeen ulkomailta tulevien potilaiden tervey­ denhuollosta ja eurooppalaisesta lääkemääräyksestä.

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsy helpottui

Eurooppalainen lääkemääräys Eurooppalaisella lääkemääräyksellä voi ostaa lääkkeitä kaikkien EUmaiden apteekeista. Jotta asiakas voisi ulkomailta hakea lääkkeensä Suomessa kirjoitetulla lääkemääräyksellä, hänen on pyydettävä lääkäriltä nimenomaan eurooppalainen lääkemääräys.

Ulkomailla ostetun lääkevalmisteen hinnasta saa Kelasta sairausvakuutuskorvauksen, jos vastaava lääkevalmiste on Suomessa hyväksytty korvattavaksi.

Terveydenhuoltomaksujen maksukatto nousi kansaneläkeindeksin mukaisesti 636 eurosta 679 euroon kalenterivuotta kohti. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen lääkäripalvelujen maksut, fysioterapiamaksut, sarjahoidon maksut, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut, yö- ja päivähoidon maksut sekä kuntoutushoidon maksut.

Hoitopaikan valinta Vuoden alusta alkaen potilaalla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Potilas voi valita terveysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palveluistaan. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein.

Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Jos henkilö oleskelee pidempiä aikoja kotikuntansa ulkopuolella esimerkiksi kesämökillä, hän voi saada hoitosuunnitelmansa mukaista hoitoa väliaikaisen asuinkuntansa terveysasemalta.

Terveysaseman vaihdosta on ilmoitettava sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä.

Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.

Shutterstock

Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä muutettiin niin, että nykyistä useampi työikäinen ja erityisesti nuoret pääsevät aikaisemmin ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutusta myönnettäessä huomioidaan aikaisempaa laajemmin sairauden lisäksi myös muut kuntoutujan

Lääkekatto laski 610 euroon vuodessa

Maksukatto nousi

AVH 1/2014

21

Potilaalla on hoitopaikan mahdollisuuksien rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.

Vaikka asiakas voi tänä vuonna valita hoitopaikkansa kaikista Suomen terveysasemista ja erikoissairaanhoidon yksiköistä, Kela korvaa sairauden vuoksi tehdyt matkat edelleen lähimpään hoitopaikkaan. Lähin hoitopaikka on yleensä koti- tai oleskelupaikkakunnan pääterveyskeskus tai lähin yliopistosairaala.

Työttömyysturvaan muutoksia

min työmarkkinatukea sai 180 päivältä ilman tarveharkintaa, kun perus- tai ansiopäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaika oli täyttynyt.

Nyt työmarkkinatuki on heti alusta alkaen tarveharkintainen.

Työttömyysturvaan tuli muutoksia, jotka helpottavat työn ja tukien yhteensovittamista.

Sovitellun työttömyysetuuden Infopankkisuojaosa tuli voimaan vuoden alusta. verkkopalvelu Näin ollen soviteltua työttömyyspäivärahaa saava työtön voi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se pie- Infopankki-verkkosivustoa on uudisnentää hänen työttömyysetuuttaan. tettu ja se löytyy osoitteesta www.

Kun tulot ylittävät 300 euroa, tulois- infopankki.fi. Infopankki on monikieta 50 prosenttia vähennetään työt- linen verkkosivusto Suomeen muutTekstiä, on toimituksen käytössä Osasairauspäivärahan tömyyspäivärahasta. Muutos koskee toa harkitseville tai tänne jo muuttaenimmäisaika pitenee sekä työmarkkinatukea, peruspäivä- neille. Sivustolla on tietoa mm. Kelan tarjoamasta sosiaaliturvasta 12 eri rahaa että ansiopäivärahaa.

Osasairauspäivärahan enimmäisaika Palkansaajan työssäoloehtoa ly- kielellä. pitenee 72 arkipäivästä 120 arkipäi- hennettiin 34 viikosta 26 viikkoon.

Sivustolle on koottu runsaasti vään. Työaikaa voi vähentää 40–60 % Näin nykyistä lyhyemmällä työhis- tietoa elämisestä ja asumisesta Suotyöehtosopimuksen tai työaikalain torialla pääsee peruspäivärahan tai messa sekä suomalaisesta yhteiskunmukaisesta kokoaikatyöstä. Myös ansiopäivärahan piiriin. Omavastuu- nasta ja sen palveluista. Infopankkiuseaa osa-aikatyötä samanaikaisesti aika eli aika, jolta ei työttömyyden palvelun ylläpitäjä on Helsingin kautekevä voi jatkossa sopia työajan vä- alkaessa makseta päivärahaa, lyheni punki. hentämisestä, jos henkilön normaali seitsemästä päivästä viiteen päivään.

Satu Lukka toimii Aivoliitossa viikoittainen työaika on yhteensä väTyömarkkinatuen niin sanottu järjestösuunnittelijana. hintään 35 tuntia.

180 päivän sääntö poistui. Aikaisem-

Maku Mak Maku Ma kusi si muka muk kaa kaan aan n maail maai ma ailm ai lmal lm lmall alle lle le e

ESTE ES TEE EETT TTÖ TÖM MÄSTI MÄSTI

Vaikeavammaisten yksilölliset kuntoutusjaksot

Kunnonpaikassa

Kelan, vakuutusyhtiön ja terveydenhuollon lähetteellä

a Ammattitaidoll ja em kok uksella.

Kunnonpaikka, Jokiharjuntie 3, 70910 Vuorela (Siilinjärvi) www.kunnonpaikka.com

22

AVH 1/2014

-

välittävä ilmapiiri esteettömät tilat hyvät allasterapiamahdollisuudet vahva fysioterapiaosaaminen

Lisätiedot: Kaarina Apajalahti, palveluesimies, vaikeavammaisten kuntoutus, p. 050 5565 008, kaarina.apajalahti@kunnonpaikka.com

Matka agentit

AnnikKa Marniemi

Syö hyvää – jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin Suomalaiset ravitsemussuositukset julkaistiin juuri. Suuria muutoksia ei tullut, vaan sen sijaan vahvistuivat vanhat ajatukset siitä, mikä on terveellistä. Uutta on ympäristön huomioiminen ruokavalinnoissa.

Ruokakolmio ja lautasmalli apuna Vanhat tutut ruokakolmio ja lautasmalli ovat edelleen loistavia käytännön neuvoja hyvään syömiseen.

Ruokakolmio kuvastaa mitä ja kuinka paljon suhteessa toisiinsa erilaisia ruokia hyvään ruokavalioon kuuluu.

Ruokakolmioon tuli uusien suositusten myötä pieniä muutoksia: kasvikset siirtyivät kolmion pohjaksi viestimään siitä, että terveydelle hyvässä ruokavaliossa on enemmän kasvikunnan tuotteita kuin muuta.

Valkoinen leipä, sokeriset tuotteet ja lihavalmisteet siirtyivät kolmion

Kuluttajaliitto

H

yvä ruokavalio on monella tapaa hyvä: se sisältää tärkeitä ravintoaineita ja energiaa, on maukas ja ottaa ympäristön huomioon. Se sisältää paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja, viljaa täysjyväisenä, pehmeää rasvaa riittävästi, kovaa rasvaa vähemmän, kalaa säännöllisesti, sokeria ja suolaa harkiten sekä punaista lihaa kohtuudella.

Hyvä ruokavalio ei kuitenkaan sisällä ainoastaan ravintoaineita ja energiaa. Sen tulee olla myös joustava. Herkuttelu on kohtuudella toki sallittua. Hyvä ruokavalio myös maistuu hyvältä. Ei sen aina tarvitse olla herkkuruokaa, mutta maistuvaa kuitenkin.

Hyvä ruokavalio ottaa myös ympäristön huomioon. Onneksi terveelliset ja ympäristölle hyvät ruokavalinnat kulkevat pääosin käsi kädessä: paljon kasvikunnan tuotteita, vähemmän lihaa eikä ruokaa pidä heittää pois.

huipulle kuvastamaan sitä, että niitä pitäisi syödä vain satunnaisesti.

Kolmion lohkot ovat suuntaaantavia: jokaiseen lohkoon mahtuu paljon muitakin samankaltaisia ruoka-aineita. Lautasmalli on puolestaan loistava arjen apukeino koota monipuolinen ruoka-annos.

Syö hyvää -hanke viestii hyvistä valinnoista Syö hyvää -hanke on Kuluttajaliiton ja yli kahdenkymmenen kumppanin hanke, joka pohjautuu uusiin ravitsemussuosituksiin. Suositusten soveltaminen on hankkeen keskiössä: tavoitteena on, että moni löytäisi vastauksia omiin pohdintoihinsa ruokavalinnoista ja ymmärtäisi terveellisen ruokavalion koostamisen perusedellytykset ja haasteet.

Hankkeella pyritään myös vahvistamaan ruoka-alan ammattilaisten ravitsemustietämystä ja taitoja viedä tätä tietoa käytäntöön.

Hankkeen verkkosivuilta löytyy artikkeleita sekä kuluttajille että ammattilaisille. Kevään aikana sivuilla aukeaa myös yli tuhat tuotetta kattava tuotevertailusivusto. Hanke on nelivuotinen ja sitä rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. www.syohyvaa.fi www.facebook.com/syohyvaa twitter: @syohyvaa Annikka Marniemi toimii elintarvikeasiantuntijana ja hankevastaavana Kuluttajaliitossa.

Aivoliitto on mukana kumppanina Syö hyvää -hankkeessa.

AVH 1/2014

23

Heidi Hölsömäki

Korvaamaton kovalevy liikkeellä Heidi Hölsömäki

Arhinmäki: Liikuntalain lähtökohtana pitää olla, että kaikki pääsevät liikkumaan

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki kuunteli, kun SoveLin puheenjohtaja Tomi Kaasinen esitti sovelilaisten kysymykset.

Ehdotus uudistetuksi liikuntalaiksi on valmistumassa helmikuun lopussa. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki haluaa pitää kansanterveys- ja vammaisjärjestöt mukana liikunnan toimijoina ja säilyttää niiden valtionapukelpoisuuden myös tulevissa lakipykälissä.

S

oveltava Liikunta SoveLi ry:n hallituksen edustajat kävivät tapaamassa kulttuuri- ja urheiluministeriä tammikuussa. Keskustelun aiheena olivat valmisteilla oleva liikuntalain ja valtionapujärjestelmän uudistus sekä niiden mahdolliset vaikutukset pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntaan.

SoveLin puheenjohtaja Tomi Kaasinen kysyi Paavo Arhinmäeltä, onko lakiin ja valtionapukriteereihin tulossa rajoitus, jonka mukaan liikunnan pitäisi olla järjestön pääasiallista toimintaa.

Ministerin mukaan jotkut toimijat ovat halunneet pääasiallisuuden kriteeriksi. Itse hän näkee kansanterveys- ja vammaisjärjestöillä tärkeän roolin liikunnan yhdenvertaisuuden toteuttamisessa.

– Te ja muut jäsenjärjestöt teette työtä näiden ryhmien kanssa, jotka ovat vielä vaikeasti liikutettavia. Koko liikuntalain lähtökohta pitää olla tämä, että

24

AVH 1/2014

kaikki pääsevät liikkumaan, ja erityisesti ne, joilla on muuten vaikeuksia, Arhinmäki painotti.

Soveltavan liikunnan järjestöjen kannalta Arhinmäen kanta on huojentava. Pääasiallisuus olisi kriteerinä rajannut monet soveltavan liikunnan järjestöt pois liikuntakentältä, koska niiden päärahoitus tulee RAY:ltä.

– Olen tarkkaan katsonut teidän kannanottonne, ja minusta ei ole perustetta, että järjestönne poistettaisiin liikunta-avustusten saajien joukosta, Paavo Arhinmäki sanoo viitaten SoveLin viimevuotisiin lausuntoihin.

Järjestöavustukset tarkistetaan 2014 Myös liikunnan aluejärjestöjen valtionapukelpoisuus on ollut tapetilla, mutta siihenkään ministeri ei ole

Heidi Hölsömäki

Veijo Kivistö, Janne Haarala ja Riitta Samstén toivat keskusteluun jäsenjärjestöjen näkökulmia.

koskemassa. Sen sijaan avustuksia voidaan tarkistaa jatkossa myös alaspäin, jos toiminta hiipuu.

Veikkauksen voittovarat ovat viime vuosina kasvaneet 80:stä noin 150 miljoonaan, mutta nyt näköpiirissä ei ole kasvua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos joku saa lisää, se otetaan joltain toiselta pois.

– Tänä vuonna ministeriössä arvioidaan kaikkien liikuntajärjestöjen valtionavut. Joissain uusissa lajeissa on tullut tosi paljon lapsia ja nuoria harrastajiksi, ja avustusta pitäisi tulla sen mukaan, paljonko on harrastajia lajiliittojen piirissä. Samoin teillä pitää arvioida sitä, missä määrin järjestöt liikuttavat ihmisiä, Arhinmäki sanoi sovelilaisille.

Ministerin tapaamisessa ei ehditty keskustella tarkemmin siitä, mitkä olisivat soveltamista tarvitsevien ihmisten liikuttamisen kriteerit. Liikunnan toimenpiteet saattavat jonkin pienehkön vammatai sairausryhmän kohdalla olla määrällisesti pieniä, mutta laadullisesti merkittäviä ja yhdenvertaisuutta lisääviä.

Liikunnan pitää olla selvästi rajattua toimintaa Nykyisin puhutaan paljon liikunnan edistämisestä eri hallintokuntien voimin. Esimerkiksi Valtion liikuntaneuvosto suosittelee, että kaikki ministeriöt ottavat liikunnan edistämisen ohjelmiinsa.

– Liikuntaneuvosto teki huolellisen ja laajan selvityksen, jossa he kiinnittivät huomiota ministeriöiden sektorirajat ylittävään työhön. Liikunnan inhimilliset vaikutukset ovat tärkeimpiä, mutta jos katsotaan kansantaloudellisia vaikutuksia, saisimme paljon isommat vaikutukset, kun pystyisimme laajentamaan sitä tämän kentän ulkopuolelle, Paavo Arhinmäki sanoo.

Soveltava liikunta on luonteensa vuoksi kuulunut aina useamman hallintokunnan tontille. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntapolun löytyminen edellyttää usein esimerkiksi liikunta- ja terveyssektorien voimavarojen ja asiantuntemuksen yhdistämistä, yhdistyksiä unohtamatta.

Arhinmäki näkee liikunnan eri tavoitteet ja rahoituskanavat tärkeinä, kunhan kaikkea liikuntaan liittyvää ei sysätä opetus- ja kulttuuriministeriöön

ja toiminta pysyy selkeänä. Esimerkiksi järjestöjen liikunta-avustusten käyttö on dokumentoitava selkeästi järjestöjen toimintakertomuksiin ja -suunnitelmiin.

– Meille on tärkeää, että liikunta on tarkkaan ja selvästi rajattua toimintaa. Veikkausvoittovarat on käytettävä jakosuhdelain mukaisesti, ja siinä on määritelty hyvin tarkkaan, mikä osuus menee taiteelle ja kulttuurille, mikä liikunnalle ja urheilulle, mikä nuorisolle ja tieteelle, Arhinmäki muistuttaa.

Keskustelua tulevaisuudesta Tapaamisessa oli mukana myös liikuntalakityöryhmän jäsen, erityisavustaja Jussi Saramo. Hän herätti keskustelua SoveLin jäsenjärjestöjen taloudellisesta eriarvoisuudesta ja siitä, miten ei-pääasiallisia liikuntajärjestöjä olisi paras tukea. SoveLin puheenjohtaja Tomi Kaasinen tiivisti hallituksen kannan: – Emme halua systeemiä, joka betonoitaisiin vain niille järjestöille, joilla liikunta-avustus jo on. Näkisimme, että valtionapukelpoisuutta pitäisi laajentaa niin, että kriteeristöt ovat samankaltaiset. Tässä ei puhuttaisi liikuntabudjetissa kovin isoista lisäyksistä, ehkä haetaan yhden työntekijän vuosikustannusta, Kaasinen sanoo.

SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu korosti järjestöjen valmista rakennetta ja sitä, että liikuntaavustukset menevät kustannustehokkaasti hallinnon sijaan suoraan ihmisten hyödyksi. Taulu ei myöskään pidä realistisena nopeaa avustettavien järjestöjen määrän kasvua.

– Kestää aikansa, ennen kuin järjestöt ovat saaneet rakennettua liikuntajärjestelmänsä valmiiksi.

SoveLin kautta voidaan tukea niitä järjestöjä, jotka haluavat tehdä pienimuotoisemmin liikuntaa. On kuitenkin järjestöjä, jotka ovat hakeneet valtionapukelpoisuutta, ja joiden tulisi se saada, Anne Taulu sanoi.

Heidi Hölsömäki toimii tiedottajana Soveltava Liikunta SoveLi ry:ssä.

Aivoliitto on SoveLi ry:n jäsenjärjestö.

AVH 1/2014

25

Päivi Seppä-Lassila

Kituutuksesta kukoistukseen?

Aivoliiton jäsenyhdistysten edustajia kokoontui tammikuisena viikonloppuna Vantaalle järjestöpäivien merkeissä. Ohjelmassa oli ajankohtaista tietoa liitosta sekä eväitä yhdistysten viestintään ja toiminnan voimistamiseen.

Trenditietoinen järjestö?

Päivi Seppä-Lassila

Varainhankinnan ja kampanjoinnin valmentaja Salla Saarinen Radical Soulista opasti yhdistysväkeä kohti trenditietoista järjestöä ja matkalle kituutuksesta kukoistukseen. Virikkeitä alustukseensa hän oli saanut Marttaliiton toiminnanjohtajalta Marianne Heikkilältä, jonka Kauas menestyvät järjestöt karkaavat -blogikirjoituksen osallistujat olivat saaneet etukäteen luettavakseen.

Salla Saarisen mukaan useilla yhdistyksillä on monenmoisia ongelmia toiminnassaan. Tämä tuli esiin myös osallistujien puheenvuoroissa ja keskusteluissa päivien aikana.

Salla Saarinen opas

ti yhdistysväkeä ko

26

AVH 1/2014

hti trenditietoista jä

rjestöä.

Päivi Seppä-Lassila

J

ärjestöpäivillä mukana oli yhdistysten puheenjohtajia ja sihteereitä sekä Aivoliiton johtoa ja järjestösuunnittelijoita.

Puheenjohtaja Terttu Erilä vertasi avauspuheenvuorossaan Aivoliittoa tammeen, lujaan puuhun, joka kestää kaikissa olosuhteissa. Liiton yhdistykset jäsenineen ovat lehtiä, joiden toiminta vahvistaa puuta.

– Yhdessä olemme vahvoja. Meillä on yhdessä sovitut tavoitteet, korosti Terttu Erilä.

Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen kertasi Aivoliiton toiminta-ajatuksen, perustehtävät, mission, vision, arvot ja tavoitteet.

– Vuoden 2014 teemana on Älä jää yksin – älä jätä yksin. Painoalueina ovat vertaistuki, nuoret ja yksinäisyys sekä Korvaamaton kovalevy. Jälkimmäinen on Yksi elämä -hankekokonaisuuteen kuuluva osahanke, kertoi Tiina Viljanen.

Viestinnän haasteet puhuttivat osallistujia.

– Yhdistysten toiminta ei uudistu riittävästi ja ne kilpailevat ihmisten ajasta. Toiminta voi olla sisäänpäin kääntynyttä ja rivijäsenen vaikutusmahdollisuudet ovat vähäisiä. Jäsenet ovat iäkkäitä, passiivisia ja katoavat, kuvaili Salla Saarinen.

Seitsemän teesiä menestymiseen Ratkaisut löytyvät Salla Saarisen mukaan siitä, että toimijoilla on tahtoa menestymiseen, määrätietoista muutoksen johtamista, rohkeutta ja joustavuutta.

Menestyminen kiteytyy Salla Saarisen mukaan seitsemään teesiin. Hän toi esille vaikuttavuuden, vastavuoroisuuden ja yhteisöllisyyden, monikanavaisen viestinnän, verkostoitumisen, varainhankinnan ja vastuullisuuden.

Myös tasapainoilu virtuaalisuuden ja kasvokkain tapahtuvan kohtaamisen välillä on ratkaistava. Suurena kysymyksenä yhdistystoiminnassa on vapaaehtoisten saaminen mukaan toimintaan.

Menestyvä yhdistys rakennetaan tunteella ja johdetaan järjellä. Yhdistys ei julista, vaan osallistaa. Se on tapaamispaikka, joka kokoaa ihmisiä yhteen antamaan jotakin toisilleen. Se ei vain kerää rahaa, vaan kokoaa ihmisiä ideoimaan ja tekemään hyvää.

– Ole rohkea, ole oma itsesi, ole läsnä, pyydä ja kiitä, kiteytti Salla Saarinen neuvonsa yhdistystoimijoille.

Järjestöpäällikkö Tom Anthoni kertoi Raha-automaattiyhdistyksen myöntämästä jäsenjärjestöavustuksesta, jonka liitto jakaa edelleen yhdistyksilleen ns. toimintatonnina.

– Avustus voidaan hakemuksen perusteella myöntää joko jatkuvaluonteiseen toimintaan tai tiettyyn kampanjaan tai hankkeeseen liittyvänä avustuksena. Lisätietoja toimintatonnin hakemisesta toimitetaan Yhdistyspostissa, kertoi Tom Anthoni.

Yhdistyksiin oikeuksienvalvontavastaava Järjestösuunnittelija Satu Lukka kertoi oikeuksienvalvonnasta Aivoliitossa ja sen paikallisyhdistyksissä. Jäsenistölle tehdyn sosiaali- ja terveysturvakyselyn mukaan lisää ohjausta ja neuvontaa tarvitaan sosiaali- ja oikeuspalveluista, vammaistukiasioista, eläkkeistä ja Kelaan liittyvistä asioista, kuntoutuksesta, sopeutumisvalmennuksesta ja monista arjessa selviytymiseen liittyvistä asioista.

– Toiveena on, että jokaisesta yhdistyksestä nimitettäisiin yksi oikeuksienvalvontavastaava, kertoi Satu Lukka.

Vinkkejä viestintään Järjestötiedottaja Sanna Reuna kertoi esityksessään yhdistysten viestinnästä, erityisesti jäsenkirjeistä. Hänen esityksessään oli runsaasti konkreettisia vinkkejä ja ohjeita viestintään aina selkeää kieltä, otsikointia, kuvien käyttöä ja termejä myöten. Yhdistykset saivat mukaansa muistitikun, johon oli koottu käyttökelpoista materiaalia yhdistyksen logosta valmiiseen jäsenkirjepohjaan.

Oman yhdistyksensä viestinnästä kertoivat Sari Dunder Pohjois-Pohjanmaan Aivoyhdistys ry:stä ja Satu Martinez Eijsveikeet ry:stä.

Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila kertoi liiton viestinnästä ja sen kehityskohteista. Eniten kuulijoita puhutti järjestölehtien tilanne ja suunnitelmat Kielipolku- ja ADHD-lehden yhdistämisestä uudeksi lehdeksi vuonna 2015.

Päivi Seppä-Lassila

Tonni toimintaan

Yhdistysten jäsenkirjeet herättivät keskustelua.

Tietoa, tuttuja ja tuliaisia Järjestöpäivien tavoitteena oli jatkaa keskustelua yhteisen strategian tavoitteiden toteuttamisesta, välittää ajankohtaista tietoa, kuunnella jäsenyhdistyksiä sekä tarjota mahdollisuus keskusteluun ja kokemusten jakamiseen.

Liiton ajankohtaisasioita esittelivät myös hallintopäällikkö Kirsi Haanperä, projektipäällikkö Marika Railila, palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ja puheterapeutti Maria Widenius. Toisen päivän aamupäivällä AVH-yhdistykset ja SLI-yhdistykset kokoontuivat omiin ryhmiinsä.

Osallistujilta kerätyn palautteen mukaan tavoitteet toteutuivat hyvin. Päivien parasta antia oli Salla Saarisen esitys, ajankohtainen informaatio liitosta ja tuttujen, toisten aktiivien tapaaminen. Järjestöpäivien terveisinä omaan yhdistykseen viedään erityisesti tietoa niin sanotusta toimintatonnista ja oikeuksienvalvontatyöstä sekä viestinnän kehittämisestä.

Terttu Erilän vertausta käyttäen liiton työntekijät toivovat, että tammen lehdet saivat ravintoa, jonka avulla ne pääsevät kukoistamaan. ■ Päivi Seppä-Lassila on Aivoliiton viestintäpäällikkö.

Pohdittavaa yhdistykselle:

• Tiedätkö mitä yhdistyksesi tekee, miksi ja mitkä ovat saadut tulokset, ja kenelle kerrot niistä?

• Miten yhdistyksessäsi hyödynnetään verkostoja?

• Ketkä antavat kasvot yhdistyksellesi ja toimivat äänitorvena? Miten

yhdistyksesi viestii?

• Miten yhdistyksessäsi seurataan muita toimijoita?

• Mikä on vapaaehtoisten rooli yhdistyksesi varainhankinnassa?

• Miten yhdistyksesi toimii vastuullisesti?

• Miten yhdistyksesi toimintaan voi osallistua virtuaalisesti?

• Miten saat mukaan vapaaehtoisia – vaikka vain lyhyeksikin aikaa – ja miten palkitset heitä?

Lähde: Salla Saarinen, Radical Soul.

AVH 1/2014

27

Yhden elämän ajankohtaiset Tunne pulssisi -videoita YouTubessa

Tunne pulssisi -kampanjan vuosi 2013 huipentui marraskuun lopussa Helsingissä, jossa karatemummot hymyilyttivät kiireisiä kulkijoita Helsingin päärautatieasemalla.

Kyseessä on, ellei peräti ainoa, niin ainakin yksi harvoista suomalaisten terveysjärjestöjen tuottamista flash mobeista. Tempauksen tarkoitus oli muistuttaa tehokkaasta, edullisesta ja aina saatavilla olevasta itsepuolustuskeinosta, pulssin tunnustelusta.

Video karatemummoista on nähtävillä YouTuben Tunne pulssisi -kanavalla: www.youtube.com/tunnepulssisi.

Samalta kanavalta löytyy myös upouusi Tunne pulssisi -animaatio.

Tietoa jaetaan myös ammattilaisille Pulssin tunnustelu ja eteisvärinä olivat esillä Helsingin lääkäripäivillä tammikuussa. Päivät ovat Suomen suurin lääkärien jatkokoulutustapahtuma. Yleislääkäreitä kouluttaneet kardiologit ja neurologit totesivat koulutuksessaan hyvin yksimielisesti, että aivoinfarktin vaara tekee eteisvärinästä sairauden, jota pitää hoitaa huolella ja ajoissa.

Uusia materiaaleja verkkokaupasta Olemme julkaisseet myös uutta Tunne pulssisi -materiaalia. Selkokieliset oppaat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ovat ilmestyneet ja niitä voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta: www.aivoliitto.fi/verkkokauppa tai sähköpostilla: tilaukset@aivoliitto.fi. Esitteiden sähköisiä pdf-versioita voi myös selata osoitteessa: www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio_(avh)/julkaisut

Yksi elämä liikkuu ja liikuttaa yhdessä Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteiset liikunnan hankkeet edistävät paikallisyhdistyksien liikuntatoimintaa. Vuonna 2014 järjestämme yhteistyössä yhteensä kuusi SoveLin Liikkeelle-peruskoulutusta ja kaksi liikunnan ITE-itsearviointikoulutusta. Koulutukset löytyvät tämän lehden sivulta 35.

Tuotamme myös materiaalia yhdistysten liikuntatoiminnan tueksi. Esittelemme toimintaamme Yksi elämä

28

AVH 1/2014

liikkuu ja liikuttaa yhdessä -kirjasella, joka on tilattavissa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton liikuntatyöntekijöiltä.

Vertaistoiminta Vuoden 2013 syyskaudella pilotoiduista koulutuksista saimme hyvää palautetta, joten järjestämme tänä vuonna kuusi uutta koulutusta. Niistä kolme on suunnattu tukihenkilöille ja kolme ryhmänohjaajille. Koulutukset löydät tämän lehden sivulta 35.

Olemme myös painattaneet vertaistukihenkilöiden käyttöön kaksi postikorttia: ”Älä jää yksin, älä jätä yksin” sekä ”Vertaistuki – tuhat tapaa kohdata ihminen”. Postikortteja voi viedä niihin paikkoihin, joissa yhdistys on sopinut tukihenkilötoiminnasta. Lisätietoa korttien tilauksesta ja niiden käyttömahdollisuuksista saa Aivoliiton järjestösuunnittelija Risto Lappalaiselta.

Pelaa Pieni Päätös Päivässä -peliä Pieni Päätös Päivässä -verkkosivusto on uudistunut kokonaisuudeksi, joka toimii myös mobiilialustoilla (tabletit ja älypuhelimet). Terveysvinkkien ja -uutisten lisäksi palvelu tarjoaa Pieni Päätös Päivässä -pelin. Pelissä voi tehdä pieniä omaa elämäänsä parantavia päätöksiä ja seurata niiden etenemistä. Lisäksi pelissä voi seurata muiden tekemiä päätöksiä, poimia niitä itselleen ja kannustaa muita osallistujia onnistumaan päätöksissään. Peli löytyy osoitteesta: www.pienipaatospaivassa.fi.

Ryhmä liperiläisiä kuntoutujia osallistui allasterapiaryhmän toimintaan viime keväänä. Yhteiset tapaamiset virkistivät ja toivat lisää itsevarmuutta.

Annika Keronen

Vertaistuki virvoittaa

Annika Keronen

A

llasterapiaryhmä oli osa opinnäytetyötäni, jolla halusin selvittää, mitä vertaistuki merkitsee aivoverenkiertohäiriön sairastaneille. Allasterapian yhdistäminen vertaistukeen mahdollisti sen, että saimme myös tietoa vedestä elementtinä kuntoutumisen kannalta.

Vertaistuen merkitystä on korostettu ja tutkittu paljon, samoin allasterapiasta löytyy tietoa. Vertaistoiminta on toimintaa, joka haastaa jokaisen ryhmään kuuluvan jonkinlaiseen vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa. Kukaan ei tiedä, mitä ajattelemme, jollemme päästä sitä ulos sisältämme.

Allasterapiaryhmämme kokoontui kevään 2013 aikana yhteensä kymmenen kertaa. Yhteiset allastuokiot olivat äärimmäisen virkistäviä kokemuksia. Vertaistukea hyödynnettiin altaalla muun muassa pareittain tai ryhmässä tehtävissä asioissa.

Vertaistukea oli saatavilla myös ryhmän ulkopuolelta, kun Joensuun Katajan entinen koripalloilija Mika Piironen kävi kertomassa omasta halvautumisestaan ja kuntoutumisestaan veneonnettomuuden jälkeen. Piironen näytti selviytymistarinansa päätteeksi myös upeat uimataitonsa muulle ryhmälle.

Sekä allastoiminnan että ryhmässä tehtyjen haastatteluiden pohjalta selvisi, että vertaistuki todella merkitsee vain positiivisia asioita allasterapiaryhmäläisille. Sairaus koettiin yhteiseksi, jolloin se tuntui kevyemmältä myös arjessa. Vertaisryhmässä osallistujat vapautuivat olemaan täysin omia persooniaan. Itsevarmuus kasvoi ja olo koettiin turvalliseksi, kun toiminta oli ohjattua ja valvottua.

Myös vesi elementtinä koettiin erinomaiseksi. Yksi ryhmäläisistä opetteli jo kolmatta kertaa kävelemään ja vedessä hän oli oppinut sen

aikaisemminkin. Jokainen ryhmässä koki, että vedessä liikkuminen on helpompaa kuin muuten. Vedessä liikkuessa ei tarvitse käyttää apuvälineitä, joita normaalisti olisi tarvinnut.

Sairaus voi masentaa, mutta vertaistuki virvoittaa. Ryhmässä keskusteltiin muun muassa siitä, kuinka kotona usein kokee vaipuvansa yksin masennukseen ja omaan surkeuteensa. Allasterapiaryhmän keskuudessa omaa surkeuttaan ei tarvinnut enää

muistaa, vaan kaikki olivat yhdessä yhtä hyviä.

Jokainen kuntoutuu ajallaan ja tavallaan, mutta vertaistuki parantaa monet niistä haavoista, joita sairaus tuo tullessaan. Se toimii myös tärkeänä tekijänä jokaisen ihmisen kuntoutusprosessissa elämän varrella.

Annika Keronen: Vertaistuen merkitys allasterapiaryhmään osallistuneille AVH-kuntoutujille. 2013.

AVH 1/2014

29

Liitto tiedottaa Helsingin Temppeliaukion kirkossa pidettiin tammikuun 12. päivänä Aivoliiton hyväntekeväisyyskonsertti, jossa soittivat pianotaiteilija Izumi Tateno ja La Tempesta -kamariorkesteri. Juhlavasta konsertista saapui nauttimaan yli 600 musiikinystävää. Konsertin tuotto käytetään aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden hyväksi.

Japanilainen pianotaiteilija Izumi Tateno on asunut Suomessa vuodesta 1964 lähtien. Hän on tehnyt poikkeuksellisen pitkän uran konserttipianistina ja konsertoinut ympäri maailmaa. Vuonna 2013 hän juhli 50-vuotistaiteilijajuhlaa.

Tatenon ura katkesi vuonna 2002, kun hän sai aivoverenvuodon kesken konserttinsa ja oikea puoli hänen kehostaan halvaantui. Hyvästä kuntoutuksesta huolimatta oikean käden hienomotoriikka ei palautunut ennalleen ja Tateno opetteli täysin uuden vasemman käden ohjelmiston. Hänelle on sävelletty useita pianoteoksia ja -konserttoja.

Shutterstock

Vasemman käden pianokonsertti

Tuettujen lomien haku käynnissä Muistathan hakea Aivoliiton ja Maaseudun Terveys- ja ­Lomahuollon vuoden 2014 tuetuille lomille.

Lomavaihtoehtoihin voit tutustua Aivoliiton verkkosivuilla www.aivoliitto.fi. Lomat on esitelty myös AVHlehdessä 4/2013.

Lisätietoja: järjestösuunnittelija Johannes Hietala, p. 040 543 7289, johannes.hietala@aivoliitto.fi

AVH-perhekurssien paikka muuttunut Anna Helin-Välkky

AVH-perhekurssit järjestetään aiemmista tiedoista poiketen Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa, ei Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa. Kohderyhmänä ovat lapsiperheet, joissa vanhemmalla on ollut aivoverenkiertohäiriö. Kurssien ajankohdat: 23.6.–27.6. ja 28.7.–1.8.2014.

Peter von Koskull (vas.) toimi organisaattorina konsertin järjestelyissä. Keskellä hymyilee pianotaiteilija Izumi Tateno vierellään viulistipoikansa Janne Tateno.

Lisätietoja: kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist, p. 02 2138 272, kirsi.lonnqvist@aivoliitto.fi

AVH-ranneke (Stroke Solidarity) Aivoliitto on mukana maailmanlaajuisessa kampanjassa, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta aivoverenkiertohäiriöistä ja niiden ennaltaehkäisystä sekä turvata sairastaneille parasta mahdollista hoitoa, kuntoutusta ja vertaistukea.

Auta meitä auttamaan. Pitämällä ranneketta näytät, että autat.

Rannekkeen hinta: 3,00 € Tilaukset: www.aivoliitto.fi/verkkokauppa, tilaukset@aivoliitto.fi, p. 02 2138 200

30

AVH 1/2014

Valtakunnallinen kansalaisneuvonta auttaa ja opastaa

V

altakunnallinen julkisen hallinnon neuvontapalvelu aloitti toimintansa marraskuussa 2013. Kansalaisneuvonnassa asiakkaiden kysymyksiin vastaavat palveluneuvojat. He auttavat kansalaisia löytämään oikean viranomaisen tai viranomaisen sähköisen palvelun nopeasti ja helposti. Lisäksi palveluneuvojat vastaavat yleisluonteisiin kysymyksiin julkisista palveluista.

Neuvontaa saa sähköpostilla, puhelimitse ja tekstiviestillä sekä palvelun verkkosivuston kautta sähköisel-

lä lomakkeella. Kansalaisneuvonta ei voi kuitenkaan hoitaa varsinaista asiointia, joka hoidetaan viranomaisten omien palvelukanavien kautta.

Kansalaisneuvonta toimii tiiviissä yhteistyössä eri viranomaisten, muun muassa Kelan, verohallinnon ja työvoimahallinnon omien neuvontapalvelujen kanssa. Eri viranomaisten sähköiset palvelut löytyvät kootusti myös Suomi.fi-sivuston kautta (www. suomi.fi).

Kansalaisneuvonnan tavoitteena on vähentää yleiseen hätänumeroon

tulevia kiireettömiä julkisia palveluja koskevia puheluja. Kiireellisissä hätätilanteissa tulee edelleen soittaa hätänumeroon 112.

Kansalaisneuvonta Puhelinnumero: 0295 000 Verkkosivusto: www.kansalaisneuvonta.fi Palveluneuvojat opastavat asiakkaita arkisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15.

Papunetin selkosivut ovat uudistuneet

P

apunetin selkokielisten sivujen ulkoasu on uudistettu ja sivuilta on nyt entistä helpompi löytää mielenkiintoista luettavaa. Sivuilla on selkokielistä tietoa monenlaisista arjen asioista, kuten terveydestä, asumisesta, vapaa-ajasta ja suomalaisesta lainsäädännöstä. Lisäksi sivuilla esitellään selkokielisiä kirjoja, esitteitä ja verkkosivustoja. Sivut sopivat kaikille selkokielen käyttäjille.

Selkosivuilla on julkaistu uudet, laajat kokonaisuudet turvallisesta ruoanlaitosta ja rahankäytöstä. Tekstien lisäksi uusissa materiaaleissa hyödynnetään videoita ja kuvasarjoja. Sivuilla on myös upouusi Selkopuhetta!-blogi sekä tietoa selkokieleen liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Selkosivut toimivat sujuvasti erilaisilla päätelaitteilla, ja kaikki tekstit voi myös kuunnella. Sivujen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä Papunet ja Selkokeskus. www.papunet.net/selko

Papunetin kuvataidekilpailu 2014

P

apunet järjestää jälleen kuvataidekilpailun kaikille puhe- ja kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille.

Kilpailun tavoitteena on kannustaa kuvalliseen ilmaisuun. Kilpailussa on kaksi sarjaa: harrastajien sarja ja taideopetusta saaneiden sarja. Kilpailutyön aihe ja tekotapa ovat vapaat. Kilpailuaika päättyy 31.3.2014. Voittajat palkitaan raha­ palkinnoilla.

Lisätietoja: www.papunet.net/kilpailu

Mikael Riskin työ Kettu Repolainen.

AVH 1/2014

31

Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sosiaaliturvatieto on päivitetty

P

itkäaikaissairaiden ja vammaisten tarpeisiin tuotettu verkkojulkaisu Sosiaaliturvaopas on päivitetty vuoden 2014 tasalle. Opas löytyy netistä osoitteesta www.sosiaaliturvaopas.fi. Kyseessä on ainoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten yhteisestä sosiaaliturvasta kertova opas.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus on sirpaleinen ja sen hahmottaminen on vaikeaa. Palveluiden tarjoajia on useita, etuudet

muuttuvat ja niiden myöntämiseen vaikuttavat monet tekijät. Järjestöissä olevan sosiaali- ja terveysturvan asiantuntemuksen yhdistäminen on tuottanut kiitosta saaneen aineiston.

Vuoden 2014 oppaaseen on koottu ajantasainen sosiaaliturvaan liittyvä tieto. Lähteinä on käytetty sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ja sen soveltamiskäytännöistä järjestöille kertynyttä tietoa.

Julkaisun on tehnyt 14 järjestöstä koostuva työryhmä, johon kuuluvat

Aivoliitto ry, Hengitysliitto ry, Invalidiliitto ry, Mielenterveyden Keskusliitto ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Psoriasisliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen MS-liitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Sydänliitto ry ja Suomen Syöpäpotilaat ry. www.sosiaaliturvaopas.fi Opas on saatavilla myös yllä mainittujen järjestöjen verkkosivuilta.

Testaa liikutko tarpeeksi

U

KK-instituutti on julkaissut uuden sähköisen palvelun.

Sen avulla voit testata, vastaako viikoittainen liikkumisesi terveysliikunnan suositusta.

Kirjaa liikuntapiirakkaan, kuinka paljon käytit aikaa liikkumiseen vii-

meisen viikon aikana. Ohjelma kertoo, liikutko terveysliikunnan suosituksen mukaisesti vai pitäisikö sinun lisätä liikkumistasi. www.ukkinstituutti.fi/ testaaliikkumisesi

Liikuntaneuvonnan koulutuskiertue tuksen järjestävät KKI-ohjelma, UKKinstituutti ja liikunnan aluejärjestöt.

Kiertueen ajankohdat ja paikkakunnat: www.kki.like.fi.

Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarikiertue

I

käihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma kokoaa tänä vuonna verkostoja kuudella paikkakunnalla järjestettävissä Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaareissa.

Seminaareissa rakennetaan paikallista yhteistyötä, kootaan ikäihmisten terveysliikuntaverkostoja,

32

AVH 1/2014

kerrotaan hyvistä ikäihmisten terveysliikunnan toimintatavoista.

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma edistää vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua suositusten mukaisesti. Toimenpideohjelmaa (2013–2015) koordinoi Ikäinstituutti.

Shutterstock

L

iikuntaneuvonnan koulutuskiertue starttaa 26.3. Joensuusta. Kiertue on suunnattu terveys-, sosiaali-, liikunta- ja kuntoutussektorin henkilöstölle. Koulu-

Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarit ovat maksuttomia. Ajankohdat ja paikkakunnat: www.voimaavanhuuteen.fi.

Luotettavaa lääkeneuvontaa aamusta iltaan ääkkeiden käyttö herättää monenlaisia kysymyksiä. Kaikki kysymykset eivät ole ennakoitavissa lääkärin vastaanotolla tai apteekissa. Lisäksi läpikäydyt neuvot ja vinkit eivät aina jää mieleen suuren tietotulvan keskellä. Onkin hyvin yleistä, että kysymyksiä juolahtaa mieleen vasta kotona.

Kuopiossa toimiva Kansallinen Lääkeinformaatiokeskus Klik tarjoaa helposti lähestyttävää lääkeneuvontaa puhelimitse aamusta iltaan vuoden jokaisena päivänä. Klik toimii tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon eri toimijoiden kanssa lääkkeiden käytön turvallisuuden lisäämiseksi.

Kansallinen Lääkeinformaatiokeskus Klik Oy aloitti toimintansa vuonna 2012 Lääketietokeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston perustamana. Klikillä on kuitenkin yli kymmenen vuoden kokemus puhelimitse annettavasta lääkeneuvonnasta toimittuaan aiemmin paikallisesti Kuopion lääkeinformaatiokeskuksena jo vuosituhannen vaihteesta.

Vastaus askarruttavaan kysymykseen yhdellä puhelinsoitolla Klikistä voi kysyä kaikkea lääkkeisiin liittyvää, esimerkiksi selvittää omien lääkkeiden yhteis- ja haittavaikutuksia, tarkistaa lääkkeiden hintoja tai varmistaa säilytysohjeita. Suurin osa kuluttajilta tulevista puheluista koskee haitta- tai yhteisvaikutuksia.

Myös yleisessä keskustelussa ja mediassa esillä olevat lääkeaiheet heijastuvat Klikin toimintaan. Esi-

Shutterstock

L

Onko antibiootilla yhteisvaikutuksia lääkkeitteni kanssa? Voiko ison tabletin puolittaa, jos nieleminen ei onnistu? Mikä kipulääke sopii verenohennuslääkettä käyttävälle potilaalle?”

merkiksi e-pillereistä puhuttiin paljon mediassa viime vuonna, mikä lisäsi kuluttajien yhteydenottoja myös Klikiin.

– On ymmärrettävää, että huoli omasta terveydestä on suuri, jos itsellä käytössä olevista lääkkeistä kohutaan julkisesti, ja välillä jopa melko kärjistetysti. Näissä tilanteissa lääkkeen käyttäjän saama luotettava lääketieto voi olla avainasemassa koko lääkehoidon onnistumisen kannalta, kun hän saa henkilökohtaista palvelua omaan lääkitykseensä liittyen, kertoo lääkeinformaatiofarmaseutti Ville Valkonen.

Nykyaikana tietoa on paljon kuluttajankin saatavilla. Internetistä löytyvät tiedot eivät ole välttämättä ajan tasalla tai aina edes lähellä totuutta.

Tiedontulkintaan voidaan tarvita lääkealan ammattilaisen apua. Näissä tilanteissa Klik auttaa kansalaisia tarjoa­malla selkokielistä lääkeneuvontaa.

– Internetin keskustelupalstoihin tulisi suhtautua kriittisesti. Lääkkeistä käydään keskustelua omakohtaisten kokemuksien pohjalta ja mielipiteitä esitetään usein faktoina.

Keskustelupalstat voivat aiheuttaa epätietoisuutta ja ristiriitatilanteita, kun mielipiteet eroavat toisistaan.

Kuluttajille suunnatulle neutraalille lääketiedolle on selvästi tarvetta, Ville Valkonen kertoo.

Kansallinen Lääkeinformaatiokeskus palvelee kaikkia lääkkeiden käyttäjiä joka päivä klo 8–22 numerossa 0600 1 8888 (2,21€/min + pvm).

AVH 1/2014

33

2014

TAPAHTUMAKALENTERI

Maaliskuu Aivoviikko Aika: 10.–16.3.

Neurologiset vammaisjärjestöt järjestävät eri puolilla maata yleisötilaisuuksia.

Lisätietoja: www.nv.fi/aivoviikko Aivot – luovuutemme lähde, Helsinki Aika: 10.3. klo 17–19 Paikka: Porthania, sali 1, Yliopistonkatu 3 Avaus: Professori Pentti Arajärvi, Työelämä – Luovuus – Innostus -luento, Luomisvoimaiset aivomme -luento, Naiskuoro Philomela, kahvitarjoilu.

Järjestäjä: Suomen Aivosäätiö Aivot kuntoon kulttuurilla -yleisötilaisuus, Savonlinna Aika: 10.3. klo 10–19 Paikka: Kaupungin pääkirjasto Näytelmiä ja yhdistysten toiminnan esittelyä.

Lisätietoja: Satu Pirtinaho, p. 040 725 2945, satu@flowpoint.fi Kulttuuri kuuluu kaikille -yleisö­ tilaisuus, Mikkeli Aika: 11.3. klo 10–14 Paikka: Kaupungin päiväkeskus, Kiiskimäenkatu 2 Mm. kokemuspuheenvuoro, kulttuurikaveritoiminnan esittely, Muistoista voimaa -luento.

Lisätietoja: Tiina Honkanen, p. 040 559 2000, tiina.honkanen@esmuistiluotsi.fi Yleisötilaisuus, Lieksa Aika: 12.3.

Mm. neurologi Sanna Kotisaaren luento Terveet aivot.

Lisätietoja: Johannes Hietala, p. 040 543 7289, johannes.hietala@aivoliitto.fi

34

AVH 1/2014

Pidä huolta aivoterveydestäsi -yleisötilaisuus, Kankaanpää Aika: 12.3. klo 16.45–20.00 Paikka: Kankaanpään kuntoutuskeskus, Kelankaari 4 Lisätietoja ja ennakkoilmoittautuminen: Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Tunne pulssisi -yleisötilaisuus, Kouvola Aika: 13.3. klo 18–19.30 Paikka: Toimitila Veturi, Kauppamiehenkatu 4, 2. kerros Lisätietoja ja ennakkoilmoittautuminen: Kouvolan Vammaisjärjestöjen Yhdistys ry:n toimistosihteeri, p. 044 311 4210, kvy@kvyry NV-liikuntapäivä, Helsinki Aika: 15.3. klo 11–14 Paikka: Asumispalvelukeskus Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4 Vesijumppaa, istumatanssia, kuntosali, ulkoliikuntaa.

Lisätietoja ja ennakkoilmoittautuminen: Päivi Tihinen, p. 050 535 4009, hepy.toimisto@kolumbus.fi Järjestäjä: Neurologiset vammaisjärjestöt Hyvä muisti, huono muisti -yleisöluento, Helsinki Aika: 19.3. klo 16 kahvi, klo 17–19 luennot Paikka: Biomedicum, Haarmaninkatu 8 Muistipulmia – huoltoon vai hoitoon, aivoterveydestä arkipäivää, tiedonkäsittely arjen kiireessä. Vapaa pääsy.

Järjestäjä: HUS, Lääketieteellinen tiedekunta, Biomedicum Helsinki – säätiö

AVH-nuorten talvitapaaminen, Sotkamo Aika: 27.3–30.3.

Paikka: Vuokatin Urheiluopisto Hinta: 74 €/vrk, yhteensä 222 €/3vrk Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Risto Lappalainen, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@aivoliitto.fi

TOUKOKUU Kansainvälinen AVH-päivä Aika: 10.5.

Tapahtumia eri puolilla maata. Teemana 112 – Kun hätä on tämän näköinen.

Lisätietoja lähempänä ajankohtaa: www.aivoliitto.fi Järjestäjä: Aivoliitto Liiku terveemmäksi -päivä Aika: 10.5.

Tapahtumia eri puolilla maata.

Likkojen lenkki, Jyväskylä Aika: 17.5.

Lisätietoja: www.likkojenlenkki.fi.

Likkojen lenkki, Tampere Aika: 24.5.

Lisätietoja: www.likkojenlenkki.fi.

KESÄkuu Suvipäivä Suvituulessa, Turku Aika: 6.6. klo 10–14.30 Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku Avoimet ovet Suvituulessa. Ohjelma ilmestyy keväällä Aivoliiton verkkosivuilla www.aivoliitto.fi.

ELOkuu Likkojen lenkki, Oulu Aika: 16.8.

Lisätietoja: www.likkojenlenkki.fi.

AIVOLIITTO KOULUTTAA Koulutuksia vapaaehtoistoimijoille Vertaistukihenkilöiden koulutukset Aika ja paikka: 12.–13.4. Seinäjoki 24.–25.5. Mikkeli 27.–28.9. Turun seutu Järjestäjä: Yksi elämä -hankkeet Ilmoittautumiset: Risto Lappalainen, p. 040 543 7290 risto.lappalainen@aivoliitto.fi

Vertaistukihenkilöiden koulutus Aika ja paikka: 24.4. Lahti Järjestäjä: Aivoliitto ja OK-opintokeskus Ilmoittautumiset 11.4. mennessä: Risto Lappalainen, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@aivoliitto.fi

Vertaistukiryhmänohjaajien koulutukset Aika ja paikka: 5.–6.4. Tornion jokiseutu 6.–7.9. Helsinki ja Joensuu Järjestäjä: Yksi elämä -hankkeet Ilmoittautumiset: Risto Lappalainen, p. 040 543 7290 risto.lappalainen@aivoliitto.fi

Liikkeelle-koulutukset liikunnan vertaisohjaajille Aika ja paikka: 22.–23.3. Haukipudas, Tampere ja Lohja 20.–21.9. Rovaniemi, Etelä-Suomi ja Itä-Suomi Järjestäjä: Yksi elämä -hankkeet Ilmoittautumiset: Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

ITE - liikunnan itsearviointikoulutus Aika ja paikka: Toukokuu Etelä-Suomi 28.10. Kemi Ilmoittautumiset: Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi Ikäinstituutin järjestämiä koulutuksia: 8.5.

Helsinki, VoiTas tavata -virikepäivä 23.10. Tampere, VoiTas tavata -virikepäivä 8.–9.2. Helsinki, Roundtanssit 11.–12.3. Kouvola, Istumatansseja suomalaisiin ­kansanlauluihin 20.–21.5. Jyväskylä, Istumatansseja suomalaisiin kansanlauluihin 3.–4.6. Joensuu, Istumatanssit iäkkäiden iloksi, Istumatanssit II Tiedustelut: Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

Koulutuksia ammattilaisille Tuettu kommunikaatio ja asiakkaan kohtaaminen Kohderyhmä: Puhevammaisten tulkit, puheterapeutit, muut kiinnostuneet Aika: 10.4.2014 klo 9.00–15.30 Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku Kouluttaja: Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen, tulkkikeskuksen vastaava Sinikka Vuorinen ja psykologi Riitta Tuusa Hinta: 90 €, sisältää opetuksen ja kommunikaatio-­oppaan sekä iltapäiväkahvit Osallistujamäärä: Enintään 20 henkilöä.

Ohjelma ja ilmoittautuminen viim. 30.3.2014: AVH-koulutuskalenteri, www.aivoliitto.fi

Psykologi kurssityössä Aika: Syyskuu 2014 Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku Kohderyhmä: Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseilla työskentelevät psykologit

AVH-päivät Aika: 28.–29.10.2014 Paikka: Paasitorni, Helsinki Ohjelma ilmestyy huhtikuussa.

AVH-osaaja, 10 op Seuraava AVH-osaaja-kurssi käynnistyy näillä näkymin tammikuussa 2015. Ohjelma ja ilmoittautumismahdollisuus tulevat koulutuskalenteriin syksyllä.

Lisätietoja ammattilaisten koulutuksista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi.

Koulutuskalenteri löytyy verkkosivujen www.aivoliitto.fi etusivulta, vasemmassa reunassa on pikalinkki ”AVH-koulutuskalenteri”. Kalenterista näet kaikki koulutukset ammattilaisille, voit tulostaa niiden ohjelmat ja ilmoittautua kalenterin kautta koulutuksiin. Kun rullaat kalenteria alaspäin, löydät myös muita yleisötilaisuuksia ja tapahtumia.

AVH 1/2014

35

postia yhdistyksiltä

Pohjoisessa Satakunnassa toimitaan yhdessä

S

atakunnan AVH-yhdistyksen alue on laaja. Kankaanpään seudun AVH-kerhon jäsenetkin kokoontuvat monista Kankaanpään naapurikunnista yhteen saamaan ja antamaan vertaistukea sekä harrastamaan ja liikkumaan yhdessä.

Yhteen kokoonnutaan joka kuukauden kolmantena torstaina.

Vuodenvaihteen myötä lyhensimme myös kerhon nimen lähemmäs tätä päivää. Aivohalvaus- ja afasiakerhosta tuli napakasti AVH-kerho.

Nimen uudistamisen myötä kerhon toimintaperiaate ja kohderyhmä selkenivät myös ulospäin.

Näinhän sitä tavataan sanoa AVHpiireissä. Kankaanpään seudulla tämä sanonta konkretisoituu eri vammaisyhdistysten ja -kerhojen käytännön arkisella yhteistyöllä. Kerho kokoontuu Kasevan (Kankaanpään Seudun Vammaisjärjestöt) tiloissa ja toiminnan mahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat. Omista voimista ja innosta vain riippuu, kuinka paljon käytämme yhteisiä voimavaroja.

Tässä sydäntalven tienoilla on oiva aika kartuttaa jäsenistöä. Ja tietenkin jakaa tietoa, ilosanomaakin.

Tietoa ennaltaehkäisevään elämään.

Ilosanomaa mahdollisuuksista täysipainoiseen elämään sairastumisen jälkeen.

36

AVH 1/2014

Tita Hietikko

Yhteistyössä on voimamme

Verrattomat vertaistukijat Kankaanpään kerhossa kuullaan kerholaista, yksilöä. Jokainen meistä saa tarvitsemaansa tukea ja tietoa, ja jokainen meistä voi antaa tukea ja tietoa. Se tekee meistä verrattomia vertaistukijoita. Tule sinäkin mukaan!

Jaana Karmala-Vanamo, Kankaanpään Seudun AVH-kerhon ohjaaja jaana@wanamo.fi, p. 040 757 4761

Kankaanpään AVH-kerhossa teemme mitä haluamme. Tammikuussa halusimme kokeilla keilausta. Retki oli niin antoisa, että keilaamme takuulla toistekin.

Vaasan AVH-kerhossa on niin mukavaa!

Kari Fahler

–O

Vaasan AVH-kerhon kalastuskilpailu Raippaluodon sillan kupeessa.

Kerholaiset ovat tehneet vuodesta 1996 lähtien tukihenkilötoimintaa Vaasan keskussairaalan neurologisella osastolla. Vuonna 2013 he aloittivat tukihenkilötoiminnan myös Vaasan kaupunginsairaalassa.

Myös Vaasan kerholaiset ovat huomanneet alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja voimavarat. Kerho toimiikin yhdessä muiden potilasyhdistysten kanssa Kumppanuuskeskuksessa, Vaasan seudun yhdistykset ry:ssä ja NV:ssä.

Vaasan kerho jakaa yhteistyötahojen kanssa tietoa Aivoliitosta ja kerhon toiminnasta erilaisissa tilaisuuksissa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Voi hyvin seniori -tapahtuma, kansainvälinen vammaisten päivä ja Kumppanuuskeskuksen avoimien ovien tilaisuudet sekä Vaasan keskussairaalan infotilaisuudet. Kerho on mukana myös Vaasan vammaisneuvostossa.

Leena Hiltunen

Rauno Rantala

lenko mä nyt oikeessa paikassa? Toimiiko täällä Vaasan aivohalvauskerho, kysyi uusi jäsen arkana.

– BINGO, vastasi Jaska reippaasti.

Vaasan AVH-kerholla lähti nyt 23. toimintavuosi käyntiin Vuorikodin palvelutalolla ja Kumppanuuskeskuksessa. Vaasan AVH-kerho kuuluu Etelä-Pohjanmaan AVH-yhdistykseen ja se järjestää jäsenille paljon aktiivista toimintaa.

Maanantaisin kerhossa pelataan korttia. Kuntosalilla käydään maanantaisin ja keskiviikkoisin. Bocciaa pelataan keskiviikkoisin ja vesijumpassa käydään torstaisin. Kerran kuukaudessa on kerhoilta eri teemoin tai tutustumiskäyntejä kiinnostaviin kohteisiin.

Vaasan kerhonvetäjänä toimii jo 13. vuotta Ville Ruismäki, joka on myös Etelä-Pohjanmaan AVH-yhdistyksen puheenjohtaja.

– Olemme Vaasan kaupungille kiitollisia tiloista ja liikunnanohjaajista.

Lisäksi toimintaamme ovat tukeneet Lionsit, Lääketieteellinen säätiö ja yksityiset lahjoittajat, iloitsee Ruismäki.

Vaasan kerho järjestää vuosittain myös kalastus- ja ulkoilutapahtuman Vaasan urheilukalastajien avustamina.

Yleisömenestys on taattu, kun paistamme siellä vohveleita ja makkaroita. Ohikulkijatkin poikkeavat.

Kalaa on tullut vaihtelevasti ja vieraita on ollut myös muista alueemme kerhoista, toteaa Ruismäki.

Kerhossa järjestetään muutakin toimintaa. Kerholaiset käyvät porukalla teatterissa, virkistysretkillä, tuetuilla lomilla ja ulkomaanmatkoilla.

Viimeksi kerho teki matkan Pärnuun, joka on Vaasan ystävyyskaupunki.

Kerhoporukasta löytyy myös innokkaita laulajia, räppääjiä sekä näytelmien tekijöitä ja esittäjiä.

Opettajien majalla kevätkauden päätöstilaisuudessa 21.5.2013. Kerhonvetäjä Ville Ruismäki eturivissä lakki päässä.

AVH 1/2014

37

Ensi- ja jatkohoito

A

VH-lehteä lukiessani tuli niin monta kertaa esiin tuo Aivoliitto. Sehän on meidän aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden avuksi ja turvaksi perustettu liitto. Sen tiedottajana toimii AVH-lehti, jonka eri artikkeleita lukiessani panin merkille, kuinka alan lääkärikunta, hoitajat ja liiton toimihenkilöt ottavat tosissaan heidän toimenkuvaansa kuuluvat tehtävät.

Hoidot herättävät alusta alkaen luottamusta potilaan ja hoitajan välillä, vaikka se joskus kiusalliselta tuntuukin, kun uudelleen ja uudelleen on yritettävä suorittaa samaa liikettä.

Samoin lääkärit. Heillä riittää tarmoa ja uhrautuvaa innostusta tutkia tuon niin yleisen vamman syitä ja seurauksia.

Siispä me sairastuneet olemme suorastaan velvollisia tekemään voitavamme, jotta hoidoilla saavutettaisiin tietyt tavoitteet.

Kun laitoshoito on ohi ja kotihoito alkaa, saamme ohjeita ja neuvoja mukaan omatoimiseen tree-

naukseen ja sopeutumiseen. Onhan se suuri muutos, varsinkin nuoremman henkilön kohdalla, joutua liikkumaan pyörätuolilla. Se asettaa vastuuta myös annettujen ohjeiden noudattamisessa. Lievemmin vammautuneen on tietenkin helpompi parantua jopa entiselleen, mutta vaikeammat tapaukset voivat kestää lopun elämää.

Yhteinen tunne kohtalostamme, sen rehellinen tunnustaminen muulle maailmalle, tuntien olevamme yhteiskunnan jäseniä siinä missä muutkin, rauhoittaa jokapäiväistä elämää.

Siispä, olkaamme rohkeita ottamaan annettu apu vastaan ja auttamaan ystävää vaikka vain myötätuntoisella katseella ja eleellä.

Sanat eivät riitä kuvaamaan sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka meidän tuhansien ihmisten osaksi on tullut.

Pertti Lyytinen, Kuopio

Kunniamerkkejä aktiivisesta kerho­toiminnasta

Etelä-Pohjanmaan AVH-yhdistys ry:n vuosikokous lauan­taina 29.3.2014 klo 13.00 Hotelli Fooninki, Kaarretie 4, 60510 Seinäjoki Esillä sääntömääräiset asiat. ­Tarjoilua.

Tervetuloa joukolla mukaan.

Hallitus

38

AVH 1/2014

Ritva Nieminen

Kutsu vuosi­ kokoukseen

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys antoi Aivoliiton hopeiset kunniamerkit aluekerhojen vetäjille pikkujoulujuhlassaan. Kunniamerkin saivat Tyyne Kokkarinen (merkin nouti Matti Tiilikainen) ja Raija Hokkanen Siilinjärveltä sekä Kalevi Oikarinen Suonenjoelta. Kiitokset aktiivisesta kerhotoiminnasta!

Boccia-mestaruuskisat 2014

Oikaisu AVH-lehden viime numerossa (4/2013) sivulla 46 oli artikkeli Enon AVH-kerhon kulttuurikesästä. Artikkelin kuvaan oli tullut väärä kuvateksti.

Kuvassa on Enon AVH-kerholaisia Ilomantsin Siitarissa, Matelin Jääoksalla runojen ja laulujen tulkintatilaisuudessa. Taustalla satasaarinen Koitere. Toimitus pahoittelee virhettä.

H

aluaisiko yhdistyksesi järjestää Aivoliiton boccia-mestaruuskisat loka-marraskuussa? Turnaukseen liittyvän markkinoinnin, otteluohjelmat ja tarvittavan paperityön tekee Aivoliitto.

Yhdistyksen tehtävänä on auttaa sopivien tilojen löytämisessä ja käytännön järjestelyissä sekä tuomariston värväämisessä.

Tarvittaessa järjestämme tuomarikoulutuksen turnauspäivää edeltävänä iltana.

Lisätietoja: Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksittäinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – Mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille?

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan sähköpostitse lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.avh@aivoliitto.fi.

Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 2/2014 tarkoitetut aineistot pyydetään lähettämään 9.5.2014 mennessä. Lehden teema on Nuoret sairastaneet.

 Taita ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

AVH 1/2014

39

Kirjat keskustelun tueksi henkilön kanssa, jolla on afasia Tuetun keskustelun käsikirjasarja on tehty helpottamaan afaattisten henkilöiden osallistumista muun muassa kuntoutuksensa suunnitteluun. Kirjat on käännetty kanadalaisen Aphasia Instituten kirjoista ja muokattu Suomen oloihin sopiviksi.

Kirjat soveltuvat kommunikoinnin apuvälineiksi sekä terveydenhuollon ammattilaisille että henkilöille, joilla on afasia. Kirjoissa käytetään paljon kuvia ja kirjoitettuja avainsanoja tukemaan keskustelua.

• • • • • •

Mitä on afasia?

Hoitajan vastaanotolla.

Lääkärin vastaanotolla.

Fysioterapeutin vastaanotolla Toimintaterapeutin vastaanotolla.

Elämä on suurempi kuin afasia.

Tilaukset: www.aivoliitto.fi/verkkokauppa Aivoliitto järjestää koulutuksia terveydenhuollon ammattilaisille tuetun keskustelun menetelmästä ja käsikirjojen käytöstä.

Lisätietoja: www.aivoliitto.fi info@aivoliitto.fi

 Haluan liittyä jäseneksi AVH-yhdistykseen

Syntymäaika___________________________________

Yhdistyksen nimi _______________________________

Sukunimi ______________________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Osoite ________________________________________

ammattilaisten yhdistykseen (Suomen Pro AVH ry)

Postitoimipaikka ________________________________

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Puhelinnumero _________________________________

Etunimi _______________________________________

Postinumero _________________

Olen aivoverenkiertohäiriön sairastanut.

Sähköpostiosoite _______________________________

Sairastumisvuosi ____________

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme.

Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias.

Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa.

Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

läheinen

ammattilainen

muu_______________________________________ Minulla on afasia.

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna äänilehtenä.

Sukupuoli

nainen

mies

Kieli

suomi

ruotsi

40

AVH 1/2014

muu

_____________________________________________________

Allekirjoitus

S H O P R I D E R®

VERRATON APUVÄLINE

LIIKKUMISEEN

apuajoneuvo.fi

TAATTUAA! LAATU

TILAA KATTAVA ESITE

040 1244 282

MAAHANTUONTI, MYYNTI JA VUOKRAUS: KUUSILUOTO OY Kehittäjänkatu 16, 04440 JÄRVENPÄÄ info@apuajoneuvo.fi

AVH 1/2014

41

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNNAT

Itä-Pasilan Pysäköinti Oy Helsinki

Kiinteistö Oy Kissantassu PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

Parikkalan 1. apteekki 59100 Parikkala puh. 05-430 016

Saaren sivuapteekki puh. 05-435 256

MUSTASAAREN APTEEKKI Keskustie 2, 65610 Mustasaari

Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaasan keskussairaala www.vaasankeskussairaala.fi

www.pkssk.fi 42

AVH 1/2014

Tue Aivoliiton tärkeää työtä Aivoliitto tukee aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja heidän omaisiaan.

Työskentelemme myös aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyn hyväksi.

Voit olla mukana tärkeässä työssä antamalla lahjoituksen tilille (IBAN): FI43 1590 3000 173813. Lahjoituksen voi tehdä myös verkkopankin kautta.

Voit myös jättää perintösi hyvään tarkoitukseen tekemällä testamenttilahjoituksen Aivoliitolle. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/lahjoita

Kiitos tuestasi!

Keräyslupa: 2020/2012/5033

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija

Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi

AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF afaatikot.yhdistysavain.fi Claes Sohlberg (puheenjohtaja) p. 050 452 8165 victor.sohlberg@gmail.com Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. www.afasiakeskus.fi Vipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Keskiviikkokerho Heidi Eloranta p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Keskustelukerho ”Stafat” Leena Malkamäki p. 040 503 1863 Svenska afasiklubben Victoria Mankki t. 0400 909 904 Boccia-kerho Kauko Karila p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Keilailukerho Ossi Luosma p. 040 825 1513

Joogaryhmä Heidi Viheriälä p. 040 584 3188 Porvoon kerho Juha Ainasoja Hansatie 9 B 1, 06150 Porvoo p. 0400 877 080 juhaainasoja@gmail.com Sirpa Ainasoja p. 040 562 3373 Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoo p. 045 133 1392 Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä Vantaan kerho Raimo Nikkanen p. 040 730 4973 KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/yhdistykset/ keski-uudenmaan-aivohalvausyhdis/ Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Hyvinkään opisto Helenenkatu 21, Hyvinkää www.hyvinkaanopisto.net Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen p. 040 746 1181 harri.hamalainen4@saunalahti.fi Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot

Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Timo Kettula p. 044 270 9013 timo.kettula@kolumbus.fi LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY lohjanseudunavhjaafasiayhdistys.aivoliitto.fi Jaana Ahonen (puheenjohtaja) Kalliomäentie 9 a 23, 08350 Lohja jaana.ahonen123@gmail.com Ulla Parkkonen (sihteeri) p. 050 555 2945 ullaparkkonen@gmail.com LÄNSI-UUDENMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASIOCH STROKEFÖRENING RF. avhtapiolankerho.aivoliitto.fi Pekka Lehtonen (pj.)

Tuulikuja 4 A 16, 02100 Espoo p. 0400 504 443 pekka.lehtonen@gmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonen p. 0400 504 443 Tapiolan kerho Pekka Lehtonen, katso tiedot yllä Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432 Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 0400 506 263 eija.alanko@kirkkonummi.fi Susanne Josefsson Nissnikuntie 7 D 18, 02430 Masala p. 050 327 4796 susanne.josefsson@kirkkonummi.fi

AVH 1/2014

43

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 5262 855, satu.lukka@aivoliitto.fi

ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen (puheenjohtaja) Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@live.fi Imatran kerho halvaus@gmail.com Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho Kerho toimii Mikonsaarentie 15, Lappeenranta KANTA-HÄMEEN AVH-YHDISTYS RY kantahameenavhyhdistys.aivoliitto.fi Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 045 855 9324 sisko.paivarinta@saunalahti.fi Forssan AVH-kerho Tuula Rantala p. 03 4191 2760 tai 040 588 8238 tuula.m.rantala@fshky.fi Hämeenlinnan AVH-kerho, ks. Sisko Päivärinta LÄNSI-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 050 3089 095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Vastuualueet: nuoret ja työikäiset sekä vertaistuki- ja kokemuskoulutustoiminta ETELÄ-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.)

Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia Työikäisten ja tukihenkilöiden yhteyshenkilö Anne Saunamäki, p. 040 539 0012 Afasia-ryhmä Anita Kivistö Sinipiianpolku 2 B, 60150 Seinäjoki p. 040 568 7403 Päivi Viitanen Jännekuja 10, 60100 Seinäjoki p. 040 522 1360 Alavuden kerho Veli-Matti Manninen Niittylammentie 13, 63880 Kukonkylä p. 040 715 7826 Isojoen kerho Tiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 040 524 0026 (työ) tai 040 707 8202 Kauhavan AVH-kerho Kauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528 Kurikan kerho Erkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019 Kyrönmaan seudun kerho Orvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066

44

AVH 1/2014

Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg Lopen AVH-kerho Irma Partanen p. 040 841 6641 Riihimäen AVH-kerho Taina Metsberg Ojasentie 25, 21380 Aura p. 045 855 9323 t_metsberg@hotmail.com KYMENLAAKSON AVH-YHDISTYS RY www.kymenlaaksonavh.aivoliitto.fi Eija Pyötsiä (puheenjohtaja) p. 0400 932 433 eija.pyotsia@gmail.com Leena Punkanen (sihteeri) p. 040 773 0887 leena.punkanen@saunalahti.fi Yhdistys kokoontuu: Tuulensuoja, Hallituskatu 9, 45100 Kouvola Posti: Kulotie 23, 45200 Kouvola Yhdistyksen puhelin 044 344 1988 Haminan aluekerho Esa Vitikainen p. 040 547 4473 esa.vitikainen@pp.inet.fi Karhulan aluekerho Asko Vepsä p. 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net Kuusankosken aluekerho Elma Mäkinen p. 0400 335 097 Lapuan AVH-kerho Lapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872 Seinäjoen seudun kerho Anne Saunamäki, p. 040 539 0012 Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Ähtärin AVH-kerho Merja Alku p. 040 736 9528 JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUSJA OMAISYHDISTYS RY Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi Jämsän seudun aivohalvausja afasiakerho Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836 KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen Pahkatie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi Hankasalmen kerho Pia Kolehmainen p. 0400 467 499 Joutsan kerho Satu Nokelainen p. 041 490 8792 Jyväskylän kerho Päivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot Keuruun kerho Satu Hyyryläinen, p. 014 2690 063 Luoteisen Keski-Suomen kerho Tuovi Kataja p. 040 844 7561 Nuotta-kerho Hanna Kirjavainen p. 050 353 0648 (ilt. ja vkl)

Hierontakerho Elma Mäkinen p. 0400 335 097 Joogakerho Elma Mäkinen p. 0400 335 097 Karhulan jumppakerho Asko Vepsä p. 050 582 8770 Uimakerho Elma Mäkinen p. 0400 335 097 PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Lea Joukainen (puheenjohtaja) Lanssikatu 3 A 27, 15140 Lahti p. 050 3739 662 Liisa Sidorow (jäsenasiat) Korvenniityntie 5, 15460 Mäkelä p. 050 338 1944 liisa.sidorow@windowslive.com Heinolan AVH-kerho Raija Hakkarainen p. 040 5242 318 tai 03 7156 617 raija.hakkarainen@hotmail.fi Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY www.piravh.aivoliitto.fi ' Facebook: Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto: Lähteenkatu 2–4, 33500 Tampere Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 12–15. p. 0400 608284 (arkisin 10-14.30) toimisto@piravh.fi Boccia-pelikerho Risto Ahlman p. 0400 961 687 risto.ahlman@gmail.com Hämeenkyrön Sisukkaat Helvi-Elina Nissen p. 040 704 5156 JOO-JOO -kerho Valkeakoski Markku Leinonen p. 044 968 2130 Kalakeisarit Risto Ahlman p. 0400 961 687 risto.ahlman@gmail.com Kuvataideryhmä Pertti Ruoranen p. 040 751 0100 Mouhijärven kerho Lillian Simola p. 050 491 0412 Mäntän kerho ”Sisupussit” Tapio Latonen p. 0500 783 096 t.latonen@phpoint.fi Nokian kerho Arja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi rauno.kortesoja@elisanet.fi Parkanon kerho Hillevi Sammatti p. 040 913 8932 hellevi.sammatti@ppnet.fi AVH-liikuntaryhmä Raija Hannonen p. 044 968 2130 eero.hannonen@kolumbus.fi

Yhdistykset alueittain Perjantaikerho Laura Koivisto p. 0400 794 282 Shakkikerho Juhani Lahtinen p. 050 554 2280 Virtain kerho Satu Solja p. 040 5555 301 Ylöjärven kerho Kaija Mäkelä p. 044 506 7790 SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RY Kauko Vesanto (pj.)

Langintie 43, 28600 Pori p. 040 580 1371 kauko.vesanto@gmail.com Toimisto: Esa Mäkinen Esivallankatu 1, 28120 Pori p. 02 633 2444 esa.makinen@pp7.inet.fi Euran kerho Ritva Järvinen Lassenkuja 1, 27500 Kauttua p. 02 865 1034, p. 0400 594 681 Huittisten kerho Heikki Ketonen Torkinkatu 18, 32700 Huittinen p. 044 375 0534 Kankaanpään AVH-kerho Jaana Karmala-Vanamo Iskontie 2, 38723 Vihteljärvi p. 040 757 4761

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289 Tulliportinkatu 25 B 70100 Kuopio johannes.hietala@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen (puheenjohtaja) Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546 Paula Mielo (sihteeri ) p. 050 303 2782 Parikkalan kerho Satu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214 524 Rantasalmen aluekerho Seija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671 Savonlinnan aluekerho Ulla-Riitta Waltari-Seppänen Uimahallinkatu 6 D 39, 57100 Savonlinna p. 050 572 6895 MIKKELIN SEUDUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Anja Kääriäinen (puheenjohtaja) p. 050 573 3358 Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044 211 8838 mikkelinafasia@gmail.com Juvan afasiakerho Marja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933 Kangasniemen aivohalvausja afasiakerho Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770

Luontokerho Satarökkäät Kauko Vesanto p. 040 580 1371 Noormarkun kerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366 673 Porin kerhot Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 555 2807 pirjo.eilola@dnainternet.net Helena Pullinen p. 02 823 2746 Rauman kerho Tuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325 148 TURUN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.turunavh.aivoliitto.fi Aila Stauffer (jäsenasiat) p. 040 575 7792 aila.stauffer@dnainternet.net Liisa Mankinen (siht.) p. 044 200 5844 liisa.mankinen@pp.inet.fi

Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerho Raili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 4773 Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerho Hilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675 Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683 PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY http://pielisenaivohalvaus.nettisivu.org Minna Kärkkäinen (puheenjohtaja) Leipävaara 24, 81810 Jamali p. 0500 883 736 minnakark1@luukku.com Sirpa Saastamoinen (siht.)

Pielisentie 69, 81700 Lieksa p. 040 847 2904 sirpa.saastamoinen@windowslive.com POHJOIS-KARJALAN AVH-YHDISTYS RY Marja Paavonkallio (puheenjohtaja) Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Enon aivohalvaus- ja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilö Sirkka Räty, ks. tiedot yllä Heinäveden aivohalvaus- ja virikekerho Taina Huurinainen Hakakuja 2 C 12, 79700 Heinävesi p. 040 5224 261 taina.else@gmail.com Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735

Laitilan seudun Aivokerho Asko Virtanen p. 050 536 4648 askovir@gmail.com Pirkko Perävainio p. 0400 599 432 pirkko.peravainio@lailanet.fi Paraisten aluekerho/Stroke klubben i Pargas Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081 birgitta.rittinghaus@parnet.fi Mynämäen alueen Aivokerho Reino Kairavuo p. 050 337 0688 reino.kairavuo@dnainternet.net Salon Aivohalvauskerho Niilo Henell (pj.) p. 050 307 4916 niilo.henell@gmail.com Riitta Laajasuo (siht.) p. 044 285 4210 riitta.laajasuo@hotmail.com Someron aluekerho Armi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k)

Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095 Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerho Arja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com Liikuntakerho Matti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 357 8686 matti.raty@kotikone.fi Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuu p. 0500 274 651 nikihama@hotmail.com Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Maire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 050 341 7937, maire.sormunen@luukku.com Tarina-kerho Tarja Varis Kaspilantie 55, 82120 Keskijärvi p. 050 567 1233 tarja.varis@mbnet.fi Tukihenkilövastuuhenkilöt Maire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

AVH 1/2014

45

Yhdistykset alueittain POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja) Satamakatu 30 B 22, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net Juankosken kerho Kaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 040 520 3070 Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE ja POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) p. 044 310 0541 Aili Kuokkanen (siht) p. 040 565 6469 Pekka Broström (varapj. rahastonhoit.) p. 040 566 5848 pekka.brostrom@pp.inet.fi JOKILAAKSOJEN AVH RY Armi Parviainen (pj) Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com Anna-Maria Mattila (sihteeri) Vanhansairaalantie, 86600 Haapavesi p. 040 582 9753 Ylivieskan alueen neuroklubi Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com KAINUUN AIVOYHDISTYS RY www.kainuunaivoyhdistys.aivoliitto.fi Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648 Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerho Terttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerho Reijo Huotari p. 045 135 0084 reijo.huotari@hotmail.fi Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerho Anna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044

AVH-AMMATTILAISET koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

46

AVH 1/2014

Nilsiän parkkiaivot Ester Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158 Siilinjärven aluekerho Raija Hokkanen p. 044 517 0348 Suonenjoen AivoParkki Kalevi Oikarinen p. 0400 946 584 Varkauden aluekerho Paula Riehkalainen p. 040 741 7690 paula.riehkalainen@gmail.com

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Risto Ryhänen (puheenjohtaja) Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Mirja Ålander (sihteeri) p. 050 323 6172 alander.mirja@gmail.com Iisalmen kerho Annikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700 Kiuruveden kerho Helena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553

Suomussalmen kerho Marja Pisto Metsärinteentie 4 C 10, 89600 Suomussalmi p. 044 031 0957 marja.pisto@hotmail.com Utajärven kerho Ritva Leinonen Palvelukeskus Suvituuli, Ahmantie 13, 91600 Utajärvi p. 050 917 7346 ritva.leinonen@oulunkaari.com

Sodankylän kerho Eila Aikio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com

KESKI-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 kp-liisa.passoja@anvianet.fi Maria-Lena Siirilä (sihteeri) Vidnäsinkatu 17 E 16, 67100 Kokkola p. 0400 768 186 Boccia-kerho Seppo Heininen Auringonkierros 18, 67400 Kokkola p. 040 523 4157 Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Liisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot) LAPIN AIVOyhdistys RY Oiva Jurmu (puheenjohtaja) p. 040 504 1577 oiva.jurmu@gmail.com Anna-Liisa Paavilainen (sihteeri) p. 040 594 4183 alpaavilainen@gmail.com Esko Saari (liikuntavastaava) p. 040 845 4840 esko.saari10@luukku.com Inarin kerho- ja retkitoiminta Kari Tammela p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Kittilän kerho Paula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi Kemijärven neurokerho Paavo Kauhanen p. 040 758 6846 pkauha@suomi24.fi

Suomen Pro AVH ry Tarja Kukkonen (puheenjohtaja) tarja.kukkonen@uta.fi

LÄNSI-POHJAN AVH-YHDISTYS RY lansipohjanavh.aivoliitto.fi Eero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi Keminmaan kerho Eero Knuuti, ks. tiedot yllä Rajan diskettivikaiset Helena Mursu p. 040 704 9610 helena.mursu@gmail.com Pohjois-Pohjanmaan Aivoyhdistys ry ppnaivoyhdistys.aivoliitto.fi Sari Dunder (puheenjohtaja) p. 040 730 0073 pj.ppnaivoyhdistys@gmail.com Anne Pulkkinen (sihteeri) p. 040 828 6131 sihteeri.ppnaivoyhdistys@gmail.com Markku Heikkinen (rahastonhoitaja) p. 0400 581 234 rahast.ppnaivoyhdistys@gmail.com Anne Vehkaperä (varapuheenjohtaja, liikuntavastaava) p. 040 534 6131 liikunta.ppnaivoyhdistys@gmail.com Yhdistys kokoontuu maanantaisin Kastellin kirkon Pappilankammarissa Töllintie 38, Oulu.

Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com Muhoksen kerho Sinikka Karppinen p. 040 768 3155 sinikka.karppinen@muhos.fi Pudasjärven kerho Keijo Rääpysjärvi p. 040 752 2018 keijo.raapysjarvi@gmail.com

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY

Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 715 5223 JÄRJESTÖPALVELUT Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 33-34 JÄSENREKISTERI Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Toimisto ja tilaukset Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Toimistosihteeri Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 (to-pe) LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619 Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 KOMMUNIKAATIOKESKUS Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623 Suunnittelija Hanne Itärinne p. 050 448 5485

TULKKikeskus Tulkkikeskuksen vastaava Sinikka Vuorinen p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Tunne pulssisi -hanke Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263 Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 409 5675 Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Verkostokoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Verkostotyöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund ks. Kuntoutuspalvelut Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija Elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta 112-projekti Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263

VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 715 5198 Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 362 3217 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 571 4588 LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

SUOMEN NUORTENTALO OY Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi

ASUMISPALVELUT Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Asumispalvelupäällikkö Anne Ingman p. 050 422 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Yksikkövastaava Satu Pasanen p. 040 562 9118 Avopalvelut Turun seudun avopalvelut Yksikkövastaava Pia Laverman p. 050 447 8763 Kuopion asumis- ja avopalvelut Yksikkövastaava Satu Pasanen p. 040 562 9118 Jyvässeudun avopalvelut Yksikkövastaava Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703 jyvasseutu@nuortentalo.fi

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 213 8500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 213 8509 libbe.ranta@gmail.com

AVH 1/2014

47

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 Lehtimainos AVH Takakansi.pdf 20900 Turku

1

20/11/13

15:43

Kun hätä on tämän näköinen hänellä voi olla aivoverenkiertohäiriö tai sydäninfarkti.

Soita välittömästi 112.

OP GJK AKADFL OKFGOA JFGI OSDOA YKPSD XVOEK...

112-päivää vietetään 11.2. Lisätietoja: www.112-paiva.fi

RINTAA PURISTAA, POLTTAA, ahdistaa...