AVH 2/2011

AVH

2/2011

AiVoVerenKiertoHäiriÖiDen eriKoiSleHti

Kaulavaltimoiden ahtaumien hoito Suonensisäinen hoito aivovaltimoiden sairauksissa

Neurokirurgian mahdollisuudet aivoverenvuodoissa

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

10. vuosikerta iSSN 1458-6363 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi TOIMITUS Päätoimittaja tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi toimittaja Miia Suoyrjö p. 050 5714 588, 02 2138 231 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO LKt, professori, yksikön johtaja Risto O. Roine tYKS, Neurologian klinikka (pj.)

LKt, apulaisylilääkäri terttu erilä tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri; Aivoliitto ry:n puheenjohtaja LKt, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja eija Puha, tYKS Neurologian klinikka Yhdistyksen edustaja Sisko Väisänen Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry Pst, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen tampereen yliopisto, psykologian laitos Aivoliitto ry:n edustajat: Fysioterapeutti Päivi Liippola Puheterapeutti Salla Pallari Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila toiminnanjohtaja tiina Viljanen

teemana Kirurgia

PAINO JA ULKOASU Painotalo Miktor Oy taitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor Oy Kuvat futureimagebank.com ja ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT tJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377 JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Päivi Nikkanen p. 02 2138 225, paivi.nikkanen@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

AVH-lehden aikataulu NO 3 4

teeMAt terveyden edistäminen Aktiivinen arki

AiNeiStOt 15.8.2011 28.10.2011

Kansi: ScandinavianStockPhoto/Tyler Olson

2

AVH 2/2011

iLMOitUKSet 31.8.2011 2.11.2011

iLMeStYY 30.9.2011 2.12.2011

2/2011

s i sältö

s. 16

Käypä hoito –suositus: Aivoinfarktia ehkäistään terveillä elintavoilla

s. 6–14 Aivoinfarktien ja aivoverenvuotojen kirurginen ja suonensisäinen hoito

ARTIKKELIT 6 Kaulavaltimoiden ahtaumien hoito 8 Suonensisäinen hoito aivovaltimoiden

sairauksissa 12 Neurokirurgian mahdollisuudet

aivoverenvuodoissa 16 Aivoinfarktin Käypä hoito -suositus

päivitettiin 20 Hoksottimet töihin Nekti-kuntoutuksessa 26 Miksi kannattaa liittyä jäseneksi

Aivoliittoon?

28 Juttu-tupatoimintaa Aivoliiton ja opistojen

yhteistyönä 38 Mikä on muuttunut vammaispalvelussa?

40 Puhevammaisella oikeus tulkkauspalveluun 42 Arpajaisilla tukea vertaistukeen 44 Kulttuuri kukoistaa Turun yhdistyksessä 46 Terveydenhoitolailla sujuvuutta palveluihin

s. 44

Kulttuuri kukoistaa Turussa – myös Turun AVH-yhdistyksessä

PALSTAT 5 Pääkirjoitus 15 Kolumni 24 Liitto tiedottaa 30 Tapahtumakalenteri 32 Koulutuskalenteri 34 Kirjahylly 35 Poimittua 43 Korvaamaton kovalevy liikkeellä 47 Yhdessä – postia yhdistyksiltä 50 Runoruutu 51 Yhdistykset alueittain 55 Aivoliiton yhteystiedot AVH 2/2011

3

AVH-päivät 2011: AVH ja työelämä Aika: 26.–27.10.2011 Paikka: Tampere-talo, Studio

Ohjelma

Kohderyhmä: työterveyshuolto, kuntouttajat, muut terveydenhuollon työntekijät, muut kiinnostuneet

Keskiviikko 26.10.

Torstai 27.10.

ETTEI KUKAAN SAIRASTUISI

TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

8.00–9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

8.30–9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00–9.15

Päivien avaus

9.00–9.15

Päivän avaus

9.15–10.15

Aivoinfarktin preventio – elämäntavat ja lääkehoidon periaatteet Professori Juhani Sivenius

9.15–10.30

AVH ja kuntoutuminen

10.30–10.45

Tauko

10.45–11.30

Työterveyshuollon rooli työelämään palaamisessa

11.30–12.00

Yliopiston tuki opiskelijalle, jolle opiskelu on tavallista haasteellisempaa Opintopsykologi Taija Tuominen, Tampereen yliopisto

12.00–13.00

Lounas

13.00–14.15

Eri teitä takaisin työelämään, kuntoutujien puheenvuoroja

14.15–14.45

Iltapäiväkahvit

14.45–15.15

AVH ja onnistunut työllistyminen -hanke etsii keinoja tukea työhön palaamista Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, neuropsykologi Hannu Nyrkkö, Kruunupuisto

15.15–15.45

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen – kokemuksia Tyyne -kursseista Ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri Mari Slutbäck, Kuntoutuskeskus Kankaanpää

15.45–16.00

Päivien yhteenveto

10.15–10.45 Jaloittelutauko 10.45–11.30 Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä Palvelukeskuksen päällikkö Maria Rautio, Työterveyslaitos 11.30–12.15 Verenpainetaudin seulonta ja hoidon seuranta Metson työterveyshuollossa Vastaava työterveyslääkäri Hannu Virtanen, Metson työterveys 12.15–13.15 Lounas 13.15–14.00 Terveellisyys joukkoruokailussa 14.00–14.30 Iltapäiväkahvit 14.30–15.15 Terveyden edistämisen kriteeristö Teemajohtaja Päivi Husman Työterveyslaitos 15.15–16.00 Huolla aivojasi – myös ennen kuin jotain tapahtuu Neuropsykologi Tarja Ketola, Mehiläinen

Hinnat: Osallistumismaksu AVH-yhdistysten ja Pro AVH:n jäsenet Päätoimiset opiskelijat

1 päivä 180€ 115€ 115€

2 päivää 280€ 165€ 165€

Ilmoittautuminen 22.9. mennessä.

Ilmoittautumislinkki löytyy Aivoliiton nettisivuilta osoitteesta www.aivoliitto.fi/koulutus.

Hintoihin sisältyy seminaariin osallistuminen, luentomateriaali sekä ohjelmassa ilmoitetut kahvit ja lounaat.

Majoittumisesta ja matkoista jokainen vastaa itse.

Hotelli Scandic Tampere Cityssä on varattu edullinen huonekiintiö päivien osallistujille. Jokainen hoitaa varauksensa ja maksunsa suoraan hotelliin. Tilaustunnus AVH261011 on mainittava varausta tehtäessä. Kiintiö on voimassa 26.9.2011 saakka.

Hotellin yhteystiedot: Hämeenkatu 1, 33100 Tampere p. 03 2446 111 (vaihde), 03 2441 2210 (myyntipalvelu ma–pe), tamperecity@scandichotels.com.

Lisätietoa seminaarista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi.

4

AVH 2/2011

PääKirJoituS riSto o. roine

Uusia mahdollisuuksia AVH-potilaiden hoidossa

t

ässä AVH-lehden teemanumerossa esitellään neurokirurgian, verisuonikirurgian ja toimenpideradiologian viimeaikaisia saavutuksia ja mahdollisuuksia AVH-potilaiden hoidossa.

Aivovaltimon pullistumien eli aneurysmien hoito tapahtuu yhä useammin endovaskulaarisesti eli suonensisäisesti ilman kallon avausta. Neurokirurgi päättää, soveltuuko potilas paremmin tähän vai neurokirurgiseen hoitoon, jossa tarvitaan kraniotomia eli kallon avaus. erittäin vaikean aivoinfarktin hoitoon on tullut uusi kirurginen hoitomuoto, hemikraniektomia, jolla potilas voi joskus pelastua varmalta kuolemalta ja jopa toipua omatoimiseksi.

Aivoinfarktin liuotushoito toteutetaan laskimoon annettavalla lääkkeellä 4,5 tunnin kuluessa oireiden alusta. Hoito tehoaa sitä paremmin, mitä aikaisemmin se annetaan. Joskus liuotushoito ei ehdi ajoissa, ei auta tai sitä ei voida käyttää vasta-aiheiden vuoksi.

Joissakin tapauksissa turvaudutaan silloin suonensisäiseen hoitoon valtimotukoksen avaamiseksi. Pohjoismaissa on keskuksia, joissa jo lähes 10 % aivoinfarktipotilaista hoidetaan valtimoteitse katet-

ritekniikalla. Kyseessä ei ole enää tuiki harvinainen hoitomuoto, kuten laserin käyttöön perustuva aivovaltimoiden ohituskirurgia edelleen on.

Kaulavaltimoahtauma on tavallinen aivoinfarktin syy. Sen paras hoito on tuoreiden tutkimusten mukaan edelleen valtimon avaus ja nuohous eli endarterektomia. Mikäli kaulavaltimokirurgiaa ei voida käyttää, valtimoon voidaan joissain tapauksissa asentaa verkkoputki eli stentti AVH:n ennaltaehkäisemiseksi.

Kirurgiset ja valtimonsisäiset toimenpiteet kuuluvat tänään hoitosuositustenkin mukaan AVHpotilaiden hoitoon, johon on viime vuosina saatu runsaasti lisää uusia mahdollisuuksia. Neurologit, neurokirurgit, verisuonikirurgit ja toimenpideradiologit hoitavat jatkossa AVH-potilaita yhä useammin tiimityönä, minkä tulee heijastua myös toiminnan suunnitteluun. esimerkkinä tästä on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tuore potilaslähtöinen organisaatiouudistus, jossa AVH-akuuttihoidon vaatimat resurssit on osattu ottaa huomioon.

Professori Risto O. Roine on TYKS Neurologian klinikan vastaava ylilääkäri.

hoito tehoaa sitä paremmin, mitä aikaisemmin se annetaan.

AVH 2/2011

5

Kimmo Korhonen

Kaulavaltimoiden ahtaumien hoito Kaulavaltimoiden ahtaumia voidaan avata joko kirurgisesti tai suonensisäisesti.

K 4 3

Antti Valta

1

Veri tulee aivoihin kahta nikamavaltimoa (1) ja kahta kaulavaltimoa (2) pitkin.

Kaulavaltimo haarautuu leukakulman alapuolella sisempään ja ulompaan haaraan. Tämä kohta on altis valtimokovettumataudin aiheuttamille muutoksille.

Kaulavaltimoiden sisemmät haarat ja nikamavaltimot muodostavat aivojen pohjassa valtimokehän, josta aivokudosta ruokkivat verisuonet lähtevät.

6

AVH 2/2011

1

2

2

aulavaltimoiden ateroskleroosi (valtimotauti, valtimokovettumatauti) voi altistaa aivoinfarktille joko veritulppien esiintymisen (embolisaation) tai ahtauman aiheuttaman verenkiertovajauksen pohjalta.

Aivoinfarktin ehkäisyssä ja hoidossa on ensisijaista riskitekijöiden, kuten kohonneen verenpaineen, diabeteksen, rytmihäiriöiden, sydänsairauksien, kohonneiden rasva-arvojen ja tupakoinnin, tunnistaminen ja hoito.

Kaulavaltimoiden ahtauma voidaan avata joko kirurgisesti tai suonensisäisesti. Mikäli kaulavaltimoahtauma päädytään avaamaan, se on aina ennaltaehkäisevää hoitoa. Kajoavalla hoidolla ei kyetä korjaamaan verenkiertohäiriön jo aiheuttamia vaurioita aivoissa.

Aivojen verenkierrosta huolehtii neljä päävaltimoa. Näistä kaksi sijaitsee kaularangan takaosassa (nikamavaltimot) ja kaksi kaulalla molemmin puolin (pään valtimot).

Leikkauksessa pään valtimon sisemmän haaran sisäkalvo ja sen alainen plakki, joka ahtauttaa valtimoa, poistetaan (endarterektomia).

Toimenpiteessä leikkaushaava tulee kaulalle; kaulavaltimo paljastetaan ja avataan. Ahtautuman poiston jälkeen avattu valtimo suljetaan ompelemalla.

Toimenpiteen ajaksi valtimon verenkierto suljetaan ja aivojen verenkierrosta huolehtii tällä aikaa muut alueen verisuonet. Leikkaus voidaan tehdä joko nukutuksessa tai puudutuksessa.

Kaulan valtimoahtaumaa voidaan hoitaa suonensisäisesti laajentamalla valtimoa pienellä metalliverkolla, stentillä.

Leikkaus vain tiukkaan ahtaumaan

Valtimokirurgiassa riskejä

Kirurginen hoito on aiheellista, jos potilaalla on ahtautumasta aiheutuvia oireita ja samalla todetaan sisemmän päänvaltimon tiukka ahtautuma (70–99 %). Oireena voi olla ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA), näkökenttäpuutos tai aivoinfarkti.

Mikäli pään valtimon ahtautuma on lievempi (50–69 %), tai potilaalla ei ole oireita, niin leikkaushoitoa harkitaan potilaskohtaisesti. Alle 50 %:n ahtaumia ei operatiivisesti hoideta.

Potilaan tulee olla hyvin toipumassa aivoinfarktista ennen kuin leikkaushoitoon lähdetään.

Oireettomalla potilaalla todettu suhahdus kaulalla eli stetoskoopilla kuultu sivuääni ja pään valtimon ahtautuma edellyttää ensisijaisesti riskitekijöiden toteamista ja hoitoa.

Aivoinfarktin uusimisen todennäköisyys on suurimmillaan ensimmäisten viikkojen aikana. Kirurginen hoito on parasta suorittaa mahdollisimman pian ensioireiden jälkeen jo kahden viikon sisällä.

Kaulan valtimokirurgia ei ole riskitöntä. Siihen liittyy 3–7 %:n aivoinfarktiriski.

Lievempinä komplikaatioina leikkaukseen liittyy kaulalla kulkevien hermojen vaurioituminen joko pysyvästi tai ohimenevästi. Näiden seurauksena voi olla muun muassa puhevaikeutta ja suupielen roikkumista Tämän vuoksi leikkaukseen on valittava vain potilaat, jotka toimenpiteestä myös hyötyvät ja joilla aivohalvausriski lääkehoidolla on leikkausriskiä suurempi. Ennen toimenpidettä potilaalle selvitetään leikkauksen kulku ja siihen liittyvät riskit ja yhdessä leikkaavan lääkärin kanssa päätetään leikkaushoidosta.

Ahtaumien suonensisäinen hoito

Toimenpide on potilaalle varsinaista leikkaushoitoa kevyempi, mutta siihen liittyvä aivohalvausriski on suurempi. Tämän vuoksi se rajoitetaan potilaille, joilla kirurginen hoito on erityisen riskialtista. Tällaisia ovat esimerkiksi potilaat, joilla kaulan valtimo on jo kertaalleen jouduttu leikkaamaan tai jotka ovat saaneet sädehoitoa kaulalle.

Hoito pyritään keskittämään yksiköihin, joissa toimenpiteestä on kokemusta. Suonensisäisen hoidon välineet kehittyvät jatkuvasti ja tekniikat muuttuvat. Sen merkitys kaulan valtimoahtauman hoidossa on jatkuvan keskustelun aihe ja tilanne voi muuttua.

LT, Thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri Kimmo Korhonen toimii Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Kaulan valtimoahtauman suonensisäinen hoito laajentamalla ja asettamalla suonen sisälle pieni metalliverkko, stentti, on myös mahdollista.

AVH 2/2011

7

Riitta Rautio ja Arto Haapanen

Suonensisäinen hoito aivovaltimoiden sairauksissa Viime vuosina vähemmän kajoavat hoidot ovat kehittyneet lääketieteessä.

Tämän kehityksen tuloksena on alettu liuottaa tai poistaa suonensisäisesti tukoksia aivovaltimoista. Suonensisäistä reittiä voidaan käyttää myös aivovaltimon pullistumien eli aneurysmien hoitoon.

TYKS, angiologian osasto

Liuotushoitoa tai tukoksen mekaanista poistoa

Kolmiulotteinen kuva oikeaa isoaivopuoliskoa suonittavasta valtimosta, aneurysma keskellä kuvaa.

A

ivoverenkiertohäiriöillä (AVH) tarkoitetaan aivovaltimotukoksesta tai aivovaltimovuodosta aiheutuvaa tilannetta. Aivoinfarktin oireet riippuvat valtimotukoksen paikasta, tukoksen kestosta ja sen avautumisesta sekä syntyvän aivokudosvaurion laajuudesta.

Aivoverenkiertohäiriöiden oireita ovat ainakin toisen puolen halvaus, puheentuoton tai ymmärtämisen ongelmat, hahmotushäiriöt, näkökenttäpuutos, kaksoiskuvat, huimaus ja nielemisvaikeudet.

Aivoverenkiertohäiriöt ovat Suo-

8

AVH 2/2011

messa kuten muuallakin länsimaissa kolmanneksi yleisin kuolinsyy sepelvaltimotaudin ja syöpäsairauksien jälkeen. Ensimmäisen aivoinfarktin saa vuosittain noin 14 600 suomalaista, ja kaikkiaan infarkteja ilmaantuu noin 17 100 vuodessa.

Aivoinfarktin osuus aivohalvauksista – aivoinfarkteista ja aivoverenvuodoista – on ollut suomalaistutkimusten aineistoissa 61–79 %. Aivoinfarktin kuvantaminen tapahtuu tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella.

Aivoinfarktin akuuttivaiheen ensimmäinen hoitomuoto on suonensisäinen liuotushoito, joka sopii kuitenkin vain osassa tapauksista. Hoito annetaan aivoverenkiertohäiriöiden hoitoon perehtyneissä yksiköissä.

Mikäli suonensisäinen lääkitys ei tehoa yhden tunnin kuluessa, voidaan yrittää aivovaltimotukoksen mekaanista avausta. Lääkeaineen ruiskuttamista suoraan aivovaltimotukokseen on satunnaisesti tehty Turun yliopistollisessa keskussairaalassakin (TYKS) jo useamman vuoden aikana. Merkittävä muutos tuli 2000-luvun alkupuolella, kun markkinoille alkoi tulla erilaisia mekaanisia tukoksen poistoon ja hajoitukseen tarkoitettuja välineitä.

Mekaaniseen tukoksen poistoon lähdettäessä potilas otetaan angiolaboratorioon. Angiolaboratorio on röntgenosaston sisällä toimiva yksikkö, jossa työskentelee toimenpideradiologeja eli -röntgenlääkäreitä ja -hoitajia.

Toimenpiteen tekijältä edellytetään pitkää kokemusta suonensisäisestä toimenpideradiologiasta ja monipuolista välineiden osaamista, koska erilaiset anatomiset olosuhteet asettavat haasteita kaulasuonten sisällä etenemisessä.

Pullistuma voi puhjeta Aivovaltimoissa esiintyy pullistumia eli valtimoaneurysmia. Sellaisen oireena voi olla esimerkiksi potilaan näkemät kaksoiskuvat tai silmän mustuaisen laajentuminen. Useimmiten kuitenkin puhkeamattomat aneurysmat ovat oireettomia ja niitä todetaan esimerkiksi muista syistä

Kaksiulotteinen kuva oikeaa isoaivopuoliskoa suonittavasta valtimosta, aneurysma keskellä kuvaa.

TYKS, angiologian osasto

Toimenpiteen aikana potilas makaa toimenpidepöydällä ja kuvaus ja toimenpide tehdään röntgenläpivalaisua käyttäen. Mekaaninen aivovaltimotukoksen poisto on toimenpide, joka tehdään potilaan hereillä ollessa, mikäli tämä on rauhallinen. Aivovaltimotukokseen liittyen potilas saattaa kuitenkin olla levoton, joten nukutuslääkäri tulee tarvittaessa lääkitsemään potilasta.

Itse toimenpide tehdään nivusvaltimon kautta. Nivusalue puudutetaan ja siitä viedään ohut muoviletku valtimon sisään. Tämän muoviletkun sisältä edetään lonkkavaltimon, vatsavaltimon ja kaulavaltimon kautta aina aivovaltimoiden korkeudelle saakka. Ohut letku viedään aiemmin todetun tukoksen läpi ja sitä hajotetaan mekaanisesti. Nykyään markkinoilla on erilaisia tähän tarkoitettuja välineitä.

Aivovaltimotukosta voidaan hajottaa ”vispilän” tapaisella pienellä harjalla, avata nesteellä täytettävällä pallolla tai imeä pois. TYKSissä on useimmiten tapana viedä tukoksen kohtaan verkkoputki. Kun verisuonesta vedetään verkkoputki ulos, saadaan tukos tai osa tukkeumasta sen mukana pois ja verisuoneen avoin virtaus.

TYKSissä on aivovaltimotukoksen mekaanista poistoa tehty systemaattisesti vuodesta 2009. Kansainvälisen käytännön mukaan se tehdään sellaisille potilaille, joille laskimonsisäinen lääkitys ei auta, tai jos kuvantamisessa todetaan ”matalalla” sijaitseva tukos. Kuluvana vuonna tällaista hoitoa sovelletaan arviolta noin kymmenen potilaan kohdalla.

TYKS, angiologian osasto

Muoviletku ja välineet valtimoon

Aneurysma on hoidettu suonensisäisellä täytöllä (platinalangoilla, GDC-embolisaatio, ns. Guglielmi detachable coil).

tehtyjen aivojen magneettikuvauksien yhteydessä.

Aivovaltimon aneurysma voi olla vaarallinen, koska se voi kasvaa ja puhjeta.

Aneurysmien riskitekijöitä ovat tupakointi, kohonnut verenpaine ja runsas alkoholin käyttö. Jostain syystä Suomessa ja Japanissa aivovaltimoiden aneurysmia esiintyy paljon, jopa yli kaksi kertaa enemmän kuin Keski-Euroopassa.

Puhjetessaan aneurysma aiheuttaa lukinkalvonalaisen verenvuodon, jota yleisesti kutsutaan myös aivoverenvuodoksi. Tällaisen lukinkalvonalaisen verenvuodon oireet ovat yleensä voimakkaat: äkkiä alkava päänsärky, oksentelu, niskajäykkyys ja kolmasosalla tajuttomuus. Tautiin liittyy myös huomattavaa kuolleisuutta.

Osa vuodoista loppuu, mutta vuodolla on suuri taipumus uusiutua.

AVH 2/2011

9

Uusintavuodon seuraukset ovat yleensä pahemmat. Tämän vuoksi potilas otetaan aina neurokirurgiseen hoitoon.

Leikkaus tai suonensisäinen hoito Perinteisesti tällaisia aivovaltimoiden aneurysmia on hoidettu kirurgisesti. Kirurgisessa leikkauksessa kallo avataan ja aneurysman kaulaan asetetaan aneurysmapussin sulkemiseksi metalliklipsi eli puristin. Tällaista klipsiä voidaan verrata toiminnaltaan pyykkipoikaan.

1980-luvulta lähtien eri puolilla maailmaa on pyritty kehittämään vähemmän kajoavia menetelmiä eri sairauksien hoitamiseksi. Myös kallonsisäisiä verisuonipullistumia pyrittiin hoitamaan verisuonen kautta eli endovaskulaarisesti.

Suuri edistysaskel oli, kun 1980-luvun lopussa italialainen Guglielmi kehitti aivoaneurysmien tukkimiseksi platinalangasta tehdyn sähköllä irrotettavan kierukan, jota kutsutaan koiliksi. Tällaisia platinalankakierukoita Tekstiä on toimituksen käytössä uitetaan reisivaltimosta viedyn ohuen katetrin kautta aneurysmapussiin. Kun aneurysmaan saadaan tarpeeksi platinalankaa, sen sisältö tukkeutuu.

Toimenpide tehdään läpivalaisuohjauksessa. Jos aneurysma on kovin laajakaulainen, voidaan sen kohdalle joskus asettaa metalliverkko eli stentti, jonka avulla koilit saadaan pysymään aneurysman sisällä.

Tutkimus muutti hoitokäytäntöjä

Liikkuvuuden ja lihasvoiman ylläpitoon Tuhansia tyytyväisiä käyttäjiä!

Endovaskulaarinen hoito on saanut etenkin Turussa vahvan aseman. Tärkeä syy tähän on, että TYKS oli ainoana suomalaisena keskuksena mukana suuressa aivovaltimoaneurysmien hoitoa käsittelevässä ISAT-tutkimuksessa (International Subarachnoid Aneurysm Trial) vuosina 1998–2002.

ISAT-tutkimusta johdettiin Oxfordista ja siihen osallistui keskuksia Euroopasta, Kanadasta ja Australiasta. Tässä tutkimuksessa endovaskulaarisella hoidolla saatiin hyviä tuloksia ja sen vuoksi hoitokäytäntöjä muutettiin endovaskulaarisen hoidon suuntaan eri puolilla maailmaa.

LT Riitta Rautio toimii radiologian erikoislääkärinä ja LKT Arto Haapanen osastonylilääkärinä ja radiologian dosenttina Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Helposti liikuteltava moottoroitu harjoituslaite kotiin ja ammattilaisille.

Vakiovarusteena jalkapolkimet, käsikahvat ja kaukosäädin.

Puh. (03) 2350 700 10

AVH 2/2011

www.fysioline.fi

AVH 2/2011

11

Seppo Juvela

Neurokirurgian mahdollisuudet aivoverenvuodoissa

TYKS/Neurokirurgian yksikkö

Aivovaltimoaneurysmia eli aivovaltimonpullistumia ja niistä aiheutuneita vuotoja, muita aivoverenvuotoja sekä aivojen turvotusta voidaan hoitaa neurokirurgisin toimenpitein. Niiden avulla voidaan pelastaa potilaita ja vähentää vammautumista.

Kaksiosainen aivovaltimoaneurysma, jossa aneurysmien kärjessä ns. sekundaaripullistumat, jotka ovat olleet vuotokohtana.

A

ivovaltimoaneurysma on iän mukana kehittyvä valtimopullistuma yleensä aivovaltimoiden haarautumiskohtaan. Valtimopullistumia esiintyy 2–5 %:lle väestöstä eliniän aikana. Niitä löydetään harvoin alle 30 vuoden iässä ja ne ovat hieman yleisempiä naisilla, varsinkin vaihdevuosien jälkeen. Useampia kuin yksi valtimopullistuma löytyy 30 %:lla aneurysmapotilaista.

Sattumalta löydetty aneurysma puhkeaa hieman keskimäärin alle yhden prosentin vuotuisella riskillä.

Tällaisen aneurysman hoitoon liittyy keskimäärin 5–10 %:n mahdollisuus saada aivoinfarkti, joten jokaisen

12

AVH 2/2011

vuotamattoman aneurysmapotilaan hoito harkitaan erikseen.

Elintapamuutokset vähentäneet vuotoja Suomessa noin 850 potilasta saa vuosittain aivovaltimoaneurysmasta johtuvan lukinkalvonalaisen verenvuodon. Heistä vuotoon menehtyy 350, useimmat ensimmäiseen verenvuotoon.

Aneurysmavuodon riskitekijöitä ovat tupakointi (vastaa noin 40 % tapauksista), verenpainetauti (20 %) ja alkoholin suurkulutus (15 %).

Tupakointi ja verenpainetauti toden-

näköisesti aiheuttavat aneurysmia ja edellinen mahdollisesti kasvattaa sitä heikentämällä valtimon seinämää.

Alkoholin käyttö lisää riskiä nykykäsityksen mukaan lähinnä kohottamalla verenpaineen ohimenevästi.

Perhepiirissä aneurysmia on 5–10 % henkilöistä. Todellisia perinnöllisiä aneurysmia on kuitenkin vielä harvemmin, koska perhepiirissä elintavat ja riskiä lisäävät sairaudet yleensä ovat samankaltaisia. Väestön elintapamuutosten, varsinkin tupakoinnin vähentymisen vuoksi, aneurysmavuodot ovat aiempaa harvinaisempia ja potilaiden keski-ikä on noussut 10 vuodella 50 vuodesta 60 vuoteen viimeisten 20–30 vuoden aikana.

Hengissä selvinneiden vuotanut aneurysma pyritään sulkemaan joko neurokirurgin toimesta avoleikkauksessa tai neuroradiologin toimesta suonensisäisesti viemällä reisivalti-

Riskinä uusintavuodot ja aivoverenkiertohäiriöt Näillä toimenpiteillä pyritään estämään uusintaverenvuoto, joka on lähes aina pahempi ennusteeltaan kuin ensimmäinen verenvuoto. Uusintavuotoriski on suurimmillaan ensimmäisen vuorokauden aikana vuototapahtumasta.

Osassa potilastapauksia (10–15 %) aivovaltimoaneurysma joudutaan sulkemaan kiireellisesti avoleikkauksessa päivystysleikkauksena, jos verihyytymä on aivokalvojen välitilan lisäksi merkittävästi levinnyt aivokudoksen sisälle (yli 3 cm läpimittainen hyytymä) tai joskus myös aivokammioiden sisälle. Nämä tilanteet aiheuttavat tajunnan tilan laskun ja selvän hengenvaaran.

Toimenpiteistä huolimatta osa potilaista menehtyy vaikeaan vuotoon. Nykyisin noin 70 %:lle potilaista tehdään aneurysmaan kohdistunut toimenpide vuototapahtuman jälkeen.

Suurimmat riskit uusintavuotoriskin eliminoimisen jälkeen ovat aivoverenkiertohäiriöt. Näitä voi aiheuttaa itse aneurysmaan kohdistunut toimenpide. Jos leikkauksesta aiheutuu aivoveritulppa, sen ennustetta huonontava vaikutus on merkittävä.

Siksi nykyisin aivovaltimopullistuman sulun tulisi suorittaa vain kokenut neurokirurgi tai neuroradiologi, jolloin veritulppariski merkittävästi pienenee.

Osalle potilaista kehittyy myöhäisaivoverenkiertohäiriöitä (30 %), joka voi aiheuttaa aivoveritulpan.

Tämän riskiä voidaan pienentää tehostamalla potilaan aivoverenkieroa tarvittaessa teho-osastolla. Tämän potilaan toimintakykyä heikentävä vaikutus on pienempi kuin toimenpiteestä johtuvan veritulpan.

Jos potilas selviää hengissä kolme kuukautta vuodon jälkeen, mahdollisuus toipua itsenäiseen elämään on yli 70 %. Sairauden työkykyä heiken-

tävä vaikutus hengissä selvinneillä on vähäisempi kuin muilla aivoverenkiertohäiriöillä.

Verenpainetaudista aivoverenvuotoja Aivoverenvuoto on noin puolta yleisempi kuin aneurysmaverenvuoto.

Suomessa esiintyy noin 2 000 tapausta vuosittain. Aivoverenvuotoon sairastuneet ovat kuitenkin noin 10 vuotta aneurysmapotilaita vanhempia; heidän keski-ikänsä on lähes 70 vuotta. Sairastuneet ovat useammin miehiä kuin naisia.

Aivoverenvuoto voi liittyä myös aivokasvaimeen tai veren lisääntyneeseen vuototaipumukseen erilaisista syistä. Nämä ovat kuitenkin harvinaisia verrattuna spontaaniin eli itsesyntyiseen aivoverenvuotoon, jonka syitä ei varsinaisesti kuvantamistutkimuksissa voida todeta.

Tärkein riskitekijä on hoitamaton verenpainetauti vastaten yli 50 % sairastumisista. Lisäksi alkoholin suurkulutus lisää aivoverenvuotoriskiä, myös muista syistä kuin kohonneen verenpaineen tai lisääntyneen verenvuototaipumuksen kautta.

Tunnettu lääke varfariini, jota käytetään verisuonitukosten estämiseen, lisää aivoverenvuodon riskiä, jos veren hyytymistä estävä vaikutus on liian suuri. Varfariinin aiheuttamaan aivoverenvuotoon liittyy korkea kuolevuus (70 %) kun muuten kuolevuus aivoverenvuotoon on noin 30 %.

Joka kymmenes leikkaushoitoon Aivoverenvuotopotilaita hoidetaan kirurgisesti huomattavasti harvemmin kuin aivovaltimoaneurysmapotilaita. Vain noin 10 % aivoverenvuotopotilaista kuuluu leikkaushoidon piiriin. Näitä ovat lähinnä pinnalliset aivoverenvuodot iso- tai pikkuaivoissa, jotka ovat kooltaan vähintään 3 cm läpimitaltaan ja aiheuttavat tajunnan tilan laskun. Riittävän isojen syvissä aivojen rakenteissa olevien verihyytymien poisto mikrokirurgisesti on mahdollista, jos tajuttomuus ei ole kovin syvä, mutta yleensä potilaille jää varsin vaikeita neurologisia oireita verenvuodosta.

Spontaaniin aivoverenvuotoon sairastuneet toipuvat huonommin kuin aivovaltimoaneurysmavuotoon sairastuneet. Tämä johtuu siitä, että valtaosa aivoverenvuodoista tapahtuu aivojen keskeisiin alueisiin ns. tyvitumakealueella. Nämä verenvuodot ovat yleensä verenpainetaudin aiheuttamia ja niihin liittyy korkea kuolevuus ja vammautuneisuus.

Tärkein hoitomuoto näiden suhteen onkin ennaltaehkäisy. Lievästikin koholla olevat verenpainearvot (yli 140/90) olisi syytä hoitaa ennen kuin mahdollinen verenvuoto tapahtuu. Myös käytössä olevien verenpainelääkkeiden äkillinen lopetus lisää aivoverenvuotoriskiä seuraavien viikkojen aikana.

Antti Valta

mon kautta ohut katetri valtimonsisäisesti aneurysman suuaukolle ja täyttämällä pullistuma ohuella platinakierukalla.

Aivojen sisäinen verenvuoto aiheutuu verisuonen seinämän repeytymisestä. Se voi syntyä verenpainetaudin vaurioittamasta suonesta, valtimonpullistumasta eli aneurysmasta tai vamman seurauksena.

AVH 2/2011

13

Antti Valta

Tekstiä on toimituksen käytössä

Lukinkalvonalainen vuoto (SAV) eli aivojen pinnallinen verenvuoto.

Leikkauksella tilaa turvonneille aivoille Viime vuosien aikana ns. hemikraniektomialeikkaus on asteittain yleistynyt aivovamma- ja aivoverenkiertohäiriöpotilailla. Tässä leikkauksessa poistetaan kallon luuta noin 13 x 10 cm:n alueelta, jonka alla on aivokudokseen kehittymässä voimakas turvotus joko vammasta tai aivoverenkiertohäiriöstä johtuen. Luun poiston jälkeen suljetaan aivokalvot ja iho.

14

AVH 2/2011

Ilman aivokudosta vapauttavaa leikkausta tällainen potilas yleensä menehtyy sairauteen. Aiemmin poistettiin valikoiduilla potilailla turvonnutta aivokudosta, mutta siitä on luovuttu, koska tällöin poistettaisiin myös toipuvaa aivokudosta.

Aivokudoksen vapautusleikkaus hemikraniektomilla on auttanut monia potilaita toipumaan henkeä uhkaavasta tilanteesta. Tällainen leikkaus on syytä tehdä ennen kuin aivokudos on tyräytynyt viereisen

aivolohkon alueelle, jolloin toimenpiteestä yleensä ei ole enää hyötyä.

Poistettu luukappale laitetaan pakasteeseen ja asennetaan potilaalle myöhemmin takaisin uudessa leikkauksessa mieluimmin noin kahden kuukauden kuluttua.

Leikkaus on pienentänyt valikoiduilla potilailla paitsi kuolleisuutta myös vammautuneisuutta. Kuolevuuden pienentyminen ei ole aiheuttanut vammautuneiden osuuden lisääntymistä vaan päinvastoin. Toimenpide on kuitenkin syytä tehdä ajoissa.

Leikkausaiheet ovat asteittain laajentuneet muihinkin aivoturvotusta aiheuttaviin sairauksiin, vammoihin tai toimenpiteisiin. Vahva tieteellinen näyttö kuitenkin vielä puuttuu.

Kliinisen kokemuksen mukaan leikkauksesta on kyllä hyötyä, kun se kohdennetaan oikeisiin potilaisiin.

Neurokirurgi, osastonylilääkäri, dosentti Seppo Juvela työskentelee Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Kolumni

Terveydenhuolto murroksessa Studio Elite

Päivi Räsänen

P

ienenä tyttönä aloittaessani koulunkäynnin viereiselle penkille istui kiva kiharapäinen Jussi. Jussi sairastui ensimmäisenä koulusyksynään, ja pulpetti pysyi tyhjänä kolmisen viikkoa.

Eräänä aamuna opettaja kertoi itkuisena, että Jussi oli yöllä menehtynyt verisyöpään. 60-luvulla kaikki leukemialapset kuolivat nopeasti.

Nyt Jussin mahdollisuus parantua akuutista leukemiasta olisi dramaattisesti parempi. Peräti 85 % leukemiaan sairastuneista lapsista paranee sairaudestaan. Syöpätaudit ovat hyvä esimerkki siitä, miten voimme iloita monen sairauden ennustetta parantaneesta lääketieteen nopeasta kehityksestä.

Terveydenhuolto on suuren murroksen edessä kaikissa OECD-maissa. Väestö ikääntyy nopeasti ja Suomi Euroopan kärkijoukoissa. Lääketieteellisen teknologian nopean kehityksen ansiosta on mahdollista hoitaa aiempaa paremmin vaikeitakin sairauksia. Teollisuusmaiden terveydenhoidon kustannukset kasvavat.

Toisaalta tietotekniikan hyödyntäminen avaa uusia mahdollisuuksia myös säästää kustannuksissa.

Yhtenäiset sähköiset tietojärjestelmät sekä etähoidon ja erikoisosaajien konsultaation mahdollistava telelääketiede voisivat merkittävästi lisätä terveydenhoidon tehokkuutta. Esimerkiksi neurologi- ja radiologipuute estää joissakin keskussairaaloissa aivoinfarktin päivystysluonteisen liuotushoidon, jolla voitaisiin pelastaa ihmishenkiä ja ehkäistä pysyviä vammautumisia. Tarvittavat konsultaatiot olisi mahdollista hoitaa sähköisen kuvansiirron keinoin vaikkapa yhdestä yliopistollisesta keskussairaalasta käsin.

Terveydenhuollon ristiriita on, että joudumme lääketieteellisin keinoin hoitamaan suurin kustan-

nuksin sairauksia, joiden ennaltaehkäisyksi riittäisivät terveelliset ja järkevät elintavat. Jos alkoholin, tupakan ja ylipainon aiheuttamat sairaudet saataisiin poistettua, terveydenhoidon rahoituksesta ei tarvitsisi kantaa huolta. Elintapasairauksien lisääntymisen vuoksi on jopa ennustettu, että elinikä kääntyisi laskuun lähivuosina Suomessa ja muissa länsimaissa.

Mielenterveys- ja päihdeongelmat syövät nuorten työkykyä samaan aikaan, kun työikäisen väestön pitäisi olla yhä työkykyisempää. Työterveyslaitos laskee nuorten työkyvyttömyyden hinnaksi vuodessa noin 6,6 miljardia euroa.

Suomalaisen terveydenhuollon kipupisteitä ovat suuret terveyserot väestöryhmien kesken, eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa ja korkeat omakustannusosuudet lääke- ja palvelukustannuksista.

Terveydenhuollon yhtenäinen maksukatto auttaisi etenkin paljon sairastavia.

Terveyskeskusten aikuisneuvolat voisivat tarjota ennaltaehkäiseviä palveluita niille ryhmille, jotka eivät ole kattavan työterveyshuollon tai koulu- ja opiskelijaterveyshuollon piirissä. Terveys- ja sosiaalitoimesta saadaan tulevaisuudessa kustannussäästöjä vahvistamalla ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja.

Terveyden kannalta haitallisten tuotteiden verotuksen korottaminen lisää tarvittavia resursseja terveyspalveluihin ja edistää kansanterveyttä.

Päivi Räsänen on kansanedustaja (KD) ja lääketieteen lisensiaatti.

Hän on myös eduskunnan strokeryhmän jäsen.

Joudumme hoitamaan suurin kustannuksin sairauksia, joiden ennaltaehkäisyksi riittäisivät terveelliset ja järkevät elintavat.

AVH 2/2011

15

Tiina Sairanen, Kirsi Tarnanen, Piia Vuorela ja Perttu Lindsberg

Aivoinfarktin Käypä hoito -suositus päivitettiin

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä päivitti Aivoinfarktin Käypä hoito -suosituksen ja se julkaistiin 11.1.2011. Suosituksessa käsitellään iskeemistä eli veren vähyydestä johtuvaa aivoinfarktia ja ohimeneviä oireita aiheuttavaa TIA-kohtausta.

S

uuri osa aivoinfarkteista on ehkäistävissä hoitamalla tehokkaasti keskeisiä riskitekijöitä kuten kohonnutta verenpainetta, diabetesta, eteisvärinää sekä veren rasva-aineenvaihduntahäiriöitä eli dyslipidemiaa. Yhtä lailla tärkeää ovat elämäntapatekijöiden hallinta mukaan lukien tupakoimattomuus, riittävä fyysinen aktiivisuus sekä ylipainon hallinta.

Aivoinfarktia epäiltäessä tulee soittaa nopeasti yleiseen hätänumeroon 112. Nopea hoitoon hakeutuminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä aivoinfarktin liuotushoito on

16

AVH 2/2011

aloitettava ensitunteina. Aivoinfarktiin sairastumisen takia menetetään enemmän elämänlaadultaan hyviä elinvuosia kuin minkään muun sairauden takia.

Mitä uutta päivityksessä on?

Tiedämme, että vuonna 2007 sai 14 600 henkilöä Suomessa aivoinfarktin.

Uusiutuneet aivoinfarktit mukaan lukien tapausmäärä oli kaiken kaikkiaan 17 100. Noin neljänneksellä aivoinfarktipotilaista on edeltävästi ohimenevä ja korjaantuva oireisto,

niin sanottu TIA-oire (englanniksi transient ischemic attack).

Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että TIA-kohtauksen tunnistamisella ja nopeasti tehdyillä lisäselvittelyillä ja viiveettömällä estohoidon aloituksella estetään tehokkaasti aivoinfarkteja. Tämän vuoksi TIA:n määritelmää, diagnostiikkaa ja hoitokäytäntöjä koskeva osio on uudistettu ja sitä on laajennettu.

Akuuttihoidon osalta on merkittävää, että aivoinfarktin liuotushoidon aikaikkunaa on laajennettu neljään ja puoleen tuntiin ja näin ollen tämä hoito soveltuu useammalle potilaal-

le. Hoidon saatavuutta voidaan laajentaa myös arvioimalla liuotushoidon sopivuutta telelääketieteelliseen etäkonsultaation (telestroke) perusteella. Tämänkaltainen etäkonsultaatiotoiminta on aloitettu Suomessa vuonna 2007.

Päivityksessä esitetään myös tietoa uusista, valtakunnallisesti muutamiin yliopistosairaaloihin keskitetyistä akuuttihoitomuodoista, jotka ovat harkittavissa laskimonsisäisen liuotuksen tukena (valtimonsisäiset hoidot).

Sydän- ja verenkiertosairauksien suositusten kanssa yhteneväisesti, verenpaineen ja dyslipidemiaa hoitotavoitteet ovat aiempaa tiukemmat aivoinfarktin sairastamisen jälkeen.

Kuntoutuksen osalta on laadittu uusia näytönastekatsauksia useista terapiamuodoista.

Aivoinfarktia ehkäistään terveillä elintavoilla On tärkeää tietää, että seuraaviin aivoinfarktin vaaraa lisääviin tekijöihin voimme vaikuttaa itse elämäntavoillamme sekä ravinto- ja liikuntatottumustemme kautta: • Kohonnut verenpaine on tärkein hoidettavissa oleva aivoinfarktin riskitekijä. Verenpaineen hoidon yleinen tavoite on 140/85 mmHg. Aivohalvauksen tai sydäninfark tin sairastaneilla, diabeetikoilla ja munuaistautipotilailla se on sitä kin tiukempi eli alle 130/80 mmHg. • Kokonaiskolesterolipitoisuuden tulisi olla alle 5 mmol/l ja LDL-ko lesterolipitoisuuden alle 3 mmol/l ja tätäkin alhaisempi, jos riski verisuonisairauksiin on korkea (alle 4,0–4,5 ja alle 2,0–2,5).

• Tupakointi kaksinkertaistaa AVH riskin. Joka viides aivoinfarkti joh tuu tupakoinnista. Myös alkoho lin ja huumeiden käyttö lisää tu kostaipumusta.

• Ylipaino on riski myös aivoveri suonille. Liikunta vähentää aivo verenkierron häiriöiden lisäksi muitakin sydän- ja verisuonisai rauksia.

AVH-yksikössä, joka on aivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoitoon ja varhaiskuntoutukseen erikoistunut yksikkö. Suomessa aivohalvaukseen vuonna 2007 sairastuneista hoidettiin AVH-yksikössä 62 %.

Kuntoutus kannattaa

Aivoinfarkti yllättää Aivoinfarkti iskee usein täysin yllättäen, ja oireet kehittyvät huippuunsa muutamissa minuuteissa tai tunneissa. Sairastunut on yleensä tajuissaan, mutta ei itse välttämättä edes tunnista oireitaan, joita voivat olla näkö- ja puhehäiriöt, raajojen voimattomuus tai tunnottomuus taikka suupielen roikkuminen. Jos läheiset tai muut silminnäkijät epäilevät aivohalvausta, tulee soittaa välittömästi hätänumeroon 112.

Sairaalassa selvitetään, onko kyseessä aivoinfarkti. Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto voivat aiheuttaa samankaltaiset oireet, mutta ne erotetaan toisistaan aivojen kuvantamistutkimuksilla. Verihyytymän tukkima verisuoni avataan liuottamalla, jos mahdollista. Kaikista aivoinfarktiin vuonna 2007 sairastuneista 6 % sai liuotushoidon.

Kaikille aloitetaan uusien tukkeutumien ehkäisy joko veritulpan syntyä estävillä tai veren hyytymistaipumusta vähentävillä lääkkeillä (ASA eli aspiriini, dipyridamoli, klopidogreeli tai varfariini). Useimmiten tarvitaan myös verenpaine- ja kolesterolilääkitystä.

Mikäli potilaalla todetaan tutkimuksissa oireen aiheuttanut kaulavaltimoahtauma, sen leikkaushoidolla voidaan myös estää aivoinfarktin uusiutumista.

Parhaan lopputuloksen varmistamiseksi aivoinfarktin sairastanutta hoidetaan, mikäli mahdollista, ns.

Varhainen kuntoutus takaa parhaan tuloksen. Jokaiselle aivoinfarktipotilaalle tehdään jo akuuttisairaalassa arvio kuntoutuksen tarpeesta siinä vaiheessa, kun potilaan tila on vakiintunut. Kuntoutusta jatketaan sairaalahoidon jälkeen kunkin potilaan yksilöllisen tilanteen mukaan, ja jatkokuntoutuksen tarve arvioidaan määräajoin. Aivoinfarkti on osalla sairastuneista krooninen sairaus, jossa toimintakyvyllä on taipumus huonontua iän myötä. Äskettäin valmistuneessa Kelan rahoittamassa hankkeessa selvitettiin järjestelmällisten kirjallisuushakujen perusteella hyvien kuntoutuskäytäntöjen vaikuttavuusnäyttö, mm. fysio-, puhe- ja toimintaterapian osalta. Näytönasteen määritys perustuu Käypä hoito -kriteereihin.

Lisätietoja: www. kaypahoito.fi Kirjoittajat: Tiina Sairanen, LT, neurologian erikoislääkäri; HYKS:n neurologian klinikka (työryhmän kokoava kirjoittaja) Kirsi Tarnanen, vastaava toimittaja, Duodecim Piia Vuorela, LT, synnytys- ja naistentautiopin erikoislääkäri; HUS:n naistenklinikka, (Käypä hoito -toimittaja) Perttu Lindsberg, professori, osastonylilääkäri; HYKS:n neurologian klinikka (työryhmän puheenjohtaja)

Aivoliitto on erityisen tyytyväinen siihen, että Käypä hoito -suosituksessa on otettu nyt mukaan myös AVHyhdyshenkilöt tärkeänä osana hoitoprosessia.

AVH 2/2011

17

 Â?  Â? Â?Â? Â?Â?  Â?Â?  Â? ­€ ‚ Â? Â? ­Â

ƒ � � ‚�

� � ­„ � „  ­ � ­ ­

ƒ � � ‚� � ‚ �� �„ �   ­ � ­ ­

   �

Kuntoutusta aivoverenkiertohäiriÜn sairastaneille.

Aivohalvauskurssi 14.9.–30.9.2011 Kurssi on Kelan kustantama ja sille voivat hakea Lounais-Suomen vakuutusalueella, mm. Turussa ja Tampereella asuvat. Haku on käynnissä.

Kysy lisää myÜs yksilÜllisestä laitoskuntoutuksesta: kuntoutussihteeri Päivi Loukkaanhuhta puh. (02) 439 2327 tai sähkÜpostilla paivi.loukkaanhuhta@ms-liitto.fi kuntoutuskeskus.fi

18

AVH 2/2011

Tanssiviikonloppu 2 vrk, puolihoito

alk.

129 € /hlö/2hh

Voimassa vuoden 2011 loppuun (ei juhlapyhien aikaan).

Hyvän Tuulen Kesäloma 6 vrk Perhehuone

209 € /hlö/2hh 444 € /perhehuone

alk.

(2 aikuista + 2 lasta 4-17 v) Tarjous voimassa 1.6.-28.8.2011 (ei juhlapyhien aikaan).

Suuret Juhannus Juhlat 3 vrk Varaukset ja lisätiedot (017) 560 1403 tai myynti@kuntoranta.fi

149€ /hlö/2hh

alk.

Kuntorannantie 14, Varkaus

www.kuntoranta.fi

AVH 2/2011

19

Maria Raatikainen

Hoksottimet töihin NEKTI-kuntoutuksessa Vaikka NEKTI-kuntoutus keskittyykin ensisijaisesti halvaantuneen kehonpuolen liikkeiden harjoitteluun, kuntoutujat käyttävät työskennellessään myös monia kognitiivisia taitoja. Etenkin kuntoutusjakson päiväohjelman intensiivisyys ja virikkeellinen harjoitusympäristö tuovat tavalliseen arkeen verrattuna lisähaastetta hoksottimille.

Kokeneet ryhmänvetäjät osaavat ottaa huomioon hahmottamisen, puheen, muistin, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmat kuntoutustilanteissa. Harjoitukset määritetään kullekin sopivan haastavaksi ja ohjaajat antavat harjoituksiin vinkkejä, ohjeita ja palautetta. Tarvittaessa ohjaajilla on mahdollisuus konsultoida neuropsykologia tai puheterapeuttia, ja myös yksilökuntoutusta voidaan toteuttaa harjoittelun lisänä.

Heli Vehkala

Ryhmä rohkaisee toimimaan

SensaMove -vartalonhallinnan harjoitusjärjestelmä vaatii Mikael Sjöblomilta painonsiirtoa, avaruudellista hahmottamista ja toiminnan suunnittelua.

Harjoittelu vaatii myös kärsivällisyyttä, kun tehtävä käy aina vain haastavammaksi.

Suomen aivotutkimusja kuntoutuskeskus Neuronin NEKTIkuntoutuksessa harjoitellaan liikkeiden ja motoriikan ohella myös hahmottamiseen, puheeseen, muistiin, tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen liittyviä taitoja.

20

AVH 2/2011

A

ivohalvauspotilailla on usein kognitiivisia häiriöitä eli tiedon hankintaan, varastointiin ja käyttöön liittyviä vaikeuksia. Yleisiä ovat tarkkaavuuden ongelmat, muistin heikentyminen ja hankaluudet toiminnan punaisen langan säilyttämisessä eli toiminnanohjauksen vaikeudet.

Monilla on myös avaruudellisen hahmottamisen hankaluuksia, neglect eli toisen puolen huomiotta jääminen tai afasia eli puheen tai kirjoituksen ymmärtämiseen tai tuottamiseen liittyviä vaikeuksia.

Miten kognitiivisista oireista kärsivät kuntoutujat sitten ovat pärjänneet NEKTIssä?

– Hyvin. Esimerkiksi afaattiset kuntoutujat ovat aktiivisesti seuranneet toisten keskustelua ja nauttineet ryhmän vitsinheitosta, vaikka omien sanojen tuottaminen ja osin ehkä puheen ymmärryskin on heikentynyttä.

Monet ovat saaneet varmuutta omien ajatustensa esiin tuomiseen muun muassa eleillä, osoittamalla ja muutamalla sanalla kertoen. Tämän rohkaistumisen toivotaan auttavan viestinnässä myös arjessa, kun kuntoutujat tapaavat ihmisiä ja asioivat vaikkapa kaupassa, toteaa fysioterapeutti, projektisihteeri Anne Ruokonen.

Anne Ruokosen mukaan ryhmäläiset ovat hienosti huomioineet toistensa vaikeuksia esimerkiksi harjoitustilaan siirryttäessä.

– Yhdessäkin ryhmässä hyvin kävelevä työnsi pyörätuolissa kun-

Aloitekyvylle haastetta Kuntoutujat ovat kommentoineet, että ryhmäharjoittelu haastaa omatoimisempaan kuntoutukseen kuin perinteinen yksilöterapia. Toisten työskentelyä katsoessa voi tulla tunne siitä, ettei viitsi itsekään pitkään laiskotella. Jos ohjaaja on kiinni toisen kuntoutujan ohjaamisessa, alkavat monet miettiä joutenolon tilalle itselleen kuntouttavaa tekemistä. Yksilökuntoutuksessa samanlaista aloitteisuutta ei vaadita, koska terapeutti on koko ajan käytettävissä.

Ryhmätilanteissa tauotkaan eivät silti ole turhia: ihmisen aivojen peilisolut reagoivat liikkeisiin, ääniin, ilmeisiin ja eleisiin. Kun kuntoutuja levätessään katsoo toisen harjoittelua, myös hänen omissa aivoissaan tapahtuu peilisoluteorian mukaan aktivoitumista niillä alueilla, joita liikkeessä tarvitaan.

Heli Vehkala

toutujakollegaansa, joka puolestaan toimi kartanlukijana huonompimuistiselle kaverilleen.

Ryhmään osallistuminen antaa kuntoutujille virikkeitä ja vertaistukea. Ryhmäläiset vaihtavat jakson aikana päivittäin kuulumisiaan ja oppivat toistensa elämäntarinoita eli muisti prosessoi jatkuvasti uutta tietoa. Harjoittelu itsessään vaatii paljon tarkkaavuutta ja keskittymistä.

Uudet laitteet ja harjoitteet haastavat toiminnanohjauksen taitoja.

Häiriöiden sietoakin harjoitellaan, kun jopa viisi muuta kuntoutujaa harjoittelee samassa tilassa. Etenkin käden harjoittelutilassa kognitiota haastetaan tehostetusti, kun pelinomaisissa tietokonepohjaisissa harjoituksissa koetetaan nopeasti havaita kohteita ja reagoida niihin, tehdä päätelmiä tilanteesta sekä suunnitella seuraavaa siirtoa.

Käden harjoittelutilassa on erilaisia laitteita ja pelejä, jotka motivoivat harjoittamaan halvautunutta kättä. Terapeutti valitsee kuntoutujalle sopivan laitteen ja ohjaimen. Kuvassa Mikael ampuu lintuja yläraajan harjoitusjärjestelmä RehaSlidella.

kaavuutta ja silmä-käsi-yhteistyötä vaativia tehtäviä.

Alustavien tulosten mukaan monilla kuntoutujilla suoriutuminen oli loppututkimuksessa hieman alkututkimusta parempaa. Etenkin prosessointinopeudessa näyttäisi tapahtuneen kuntoutusjakson aikana kohenemista.

Perinteiseen yksilökuntoutukseen osallistuneista kuntoutujista tarvitaan kuitenkin vielä lisää verrokkitietoa, jotta voidaan tehdä lopullisia päätelmiä NEKTI-kuntoutuksen vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin.

Kuntoutusmalli ei voi korvata yksilöllistä neuropsykologista kuntoutusta niille, jotka sitä tarvitsevat, mutta se näyttäisi toimivan yleisvirittäjänä.

Tutkimusryhmässä olleiden kuntoutusjakso kesti kolme viikkoa. Tämä oli monien kuntoutujien kohdalla ehkä liiankin pitkä jakso intensiiviseen työskentelyyn. Se näkyi jakson lopulla väsyvyytenä.

Nykyisin NEKTI-jakson pituus on kaksi viikkoa. Sen aikana ehtii käyttää päätään monella eri tavalla. Pyrähdys

kodin seinien ulkopuolelle antaa virtaa tehdä asioita uudella tavalla myös tavallisessa arjessa. Itsetunnon kannalta on merkittävää, että on jakson aikana onnistunut voittamaan itsensä monena päivänä.

Psykologi Maria Raatikainen työskentelee Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa. Hän on kerännyt ja analysoinut neuropsykologisen tutkimusaineiston NEKTIprojektista TEKESin tuella.

Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin NEKTI-kuntoutusmallissa kuntoutusta toteutetaan fysio- ja toimintaterapeutin ohjaamissa pienryhmissä yhteensä kolme tuntia päivässä erilaisia teknologisia kuntoutusvälineitä hyödyntäen. Kuntoutusmallia on kehitetty syksystä 2009 alkaen.

Kuntoutujien edistymistä testataan Osana NEKTI-kuntoutuksen kehitystyötä tutkittiin vuosien 2009 ja 2010 aikana 25 kuntoutujaa neuropsykologisin testimenetelmin. Mukana oli muistia, hahmottamista sekä tark-

AVH 2/2011

21

Caritas-Säätiö on oululainen yleishyödyllinen yhteisö, joka tarjoaa monipuolisia asumis-, kuntoutus-, kotihoito- ja ateriapalveluja vanhuksille ja vammaisille Oulussa ja ympäristökunnissa. Tarjoamme erisisältöisiä vammaispalveluja liikunta- ja vaikeavammaisille, kehitysvammaisille sekä vammautuneille.

Yksilöllisiä palveluja kuntouttavasti Tarjoamme räätälöityjä palveluja, joihin kuuluu koti nykyaikaisissa tiloissamme, ympärivuorokautinen hoito ja avustamien, kuntoutus sekä virkistystoiminta. Vahva osaamisemme takaa yksilöllisen ja kuntouttavan asumispalvelun. Henkilöstöömme kuuluu lähi- ja sairaanhoitajia, henkilökohtaisia avustajia, sosionomeja, fysio- ja toimintaterapeutteja sekä lääkäri.

UUTTA!

Oulun keskustaan vuonna 2010 avatussa kodikkaassa palvelukoti Veturissa on 10 asiakaspaikkaa. Asiakkaillamme on aivovamma tai neurologinen sairaus, joka vaikuttaa toimintakykyyn laaja-alaisesti.

Kesällä 2011 avataan Oulunsaloon uusi aikuisneurologisten asiakkaiden asumispalveluyksikkö. Kysy vapaita paikkoja!

Yhteydenotot:

Ulla Rasvala, vammaispalvelupäällikkö, puh. 045 636 5370, ulla.rasvala@caritas-saatio.fi Lue lisää ja katso uudet esittelyvideomme: www.caritas-saatio.fi

22

AVH 2/2011

AVH 2/2011

23

liitto tiedottaa ray:n avustusstrategia vuosiLLe 2012–2015

Strategiakaudella 2012–2015 RAY suuntaa rahoitusta erityisesti toimintaan, joka tukee ihmisten itsenäistä suoriutumista ja elämänhallintaa. Avustuksia myönnetään enemmän esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan ja vertaistukeen.

– Haluamme varmistaa, että järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu ja ihmisillä on mahdollisuus toimia ja osallistua. Jo se edistää heidän terveyttään ja hyvinvointiaan, Mika Pyykkö toteaa.

RAY:n pelitoiminnan liikevoitto jaetaan vuosittain avustuksina sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Avustuksia myönnetään toimintaan, joka ei kuulu kuntien tai valtion järjestämisvastuulle eikä ole myytävää, maksullista palvelua.

Liiton tavoitteet ja strategiat vuoteen 2020 Aivoliitto ry:n Tavoitteet ja strategiat 2020 -asiakirja on valmisteilla. Se perustuu vuoteen 2015 asti voimassa olevaan liittostrategiaan ja vammaispoliittiseen ohjelmaan, mutta uusi asiakirja kokoaa edellä mainitut yhdeksi kokonaisuudeksi. Asetettavat tavoitteet perustuvat voimassa oleviin liiton sääntöihin, lainsäädäntöön ja strategisiin kumppanuuksiin.

Liiton koko toiminnalle rakennetaan seuranta- ja arviointimahdollisuus, jotta voimme toteuttaa sosiaalista tilinpitoa ja seurata tavoitteiden toteutumista järjestelmällisesti. Näin voimme kertoa tuloksista liiton sidosryhmille kuten jäsenistö, rahoittajat, suuri yleisö ja yhteistyökumppanit. tavoitteena on rakentaa mahdollisimman selkeä kokonaisuus, kunhan liittokokous on 11.6.2011 vahvistanut suunnitelman pohjan.

Vuoden 2012 alussa aloittava liittovaltuusto tulee toimikautensa aikana vahvistamaan nyt asetetuille tavoitteille toimenpideohjelman ja seurannan.

strategiset kumppanuudet

RAY suuntaa avustuksia vuosina 2012–2015 1. terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen 2. terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemiseen ja 3. Ongelmia kohdanneiden auttamiseen ja tukemiseen. ensimmäisessä rahoituslinjassa avustetaan järjestötoimintaa, joka vahvistaa ihmisten sosiaalisia verkostoja ja yhteisöllisyyttä. toisessa päälinjassa, ehkäisevässä työssä, on tärkeää estää esimerkiksi syrjäytymistä tai merkittävien kansansairauksien yleistymistä.

Kolmannessa päälinjassa keskeisiä tuen tarvitsijoita ovat ne, joille kasaantuvat sosiaaliset ja taloudelliset vaikeudet kuten pitkäaikainen työttömyys, asunnottomuus, turvattomuus tai köyhyys.

24

AVH 2/2011

Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat rakentaneet strategista yhteistyötä, jonka tavoitteena on laaja-alainen kansanterveysviestintä, suurten kansansairauksien ennaltaehkäisy, hoitoketjun turvaaminen sekä kunkin kansalaisen toimintakyvyn ja osallisuuden mahdollistaminen.

Yhteinen vaalivaikuttaminen, yhteiset hankehakemukset ja oikeuksienvalvonta ovat jo nyt yhteistyön arkea. tavoitteena on saada enemmän aikaan laajalla rintamalla, jotta ihmisten arjen sujuminen voidaan turvata.

ADHD-liitto, Aivoliitto ja Autismi- ja Aspergerliitto ovat jo vuosia tehneet yhteistyötä viestinnän, koulutuksen ja oikeuksienvalvonnan rintamalla. työ jatkuu ja tänä vuonna lisänä ovat yhteiset yhdistysten puheenjohtajapäivät sekä yhteisesti järjestetty tuettu loma. Pienin askelein edeten pyrimme palvelemaan entistä paremmin kenttää ja perheitä.

Aivovammaliiton kanssa on rakennettu yhteistyötä samalla kun Lääkäriseura Duodecimin johdolla on laadittu yhteistä konsensuslausumaa äkillisistä aivovaurioista. tänä vuonna konsensuksen seurantakokouksen järjestelyvastuu on Aivoliitolla. Liittojen jäsenkunnan tarpeet ovat osin erilaisia ja osin samanlaisia. Yhteistä on kuitenkin se, että jokaiselle turvataan oikea-aikainen hoito ja kuntoutus.

liitto tiedottaa esitteet uusiutumassa

marjoiLLa menoksi

VIITTIS Viittomia perheille

Aivoliitto on mukana Arktiset Aromit ry:n toteuttamassa kampanjassa, jossa peruskoulut haastettiin viettämään koulumarjakuukautta viime syyskuussa. Marjoilla menoksi -esitettä ja -julistetta jaettiin kouluihin ja niiden kautta vanhemmille. Marjoilla menoksi -aineiston laadinnassa ovat avustaneet useat järjestöt.

Uuden marjakauden lähestyessä on aika tyhjentää pakastin ja kellarit marjoista. Ohjeita marjaherkkuihin löytyy tämän lehden takakannesta.

Aivoliiton nimenvaihdoksen ja visuaalisen ilmeen muuttumisen myötä liiton esite- ja esittelymateriaali on uusiutumassa. Valmistuneita ovat jo Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus -juliste, kuvateline (roll up), liiton yleisesite ja spastisuusopas.

Julisteita on tulossa myös afasiasta ja Juttu-tuvasta ja esitteitä muun muassa kielellisestä erityisvaikeudesta.

Viittis-kansioistakin on otettu uusi painos.

suvituuLen toimisto suLjettu heinäkuun

suvituuLen paLveLuasunnot erityisosaamiskeskus Suvituulen viereen valmistuu alustavan aikataulun mukaan syyskuussa 2012 palveluasuntoja. Asunnot on tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, joilla on kommunikointivaikeuksia tai muita kognitiivisia ongelmia ja joiden asumispalveluista vastaa kotikunta.

Asunnot ovat esteettömiä yksiöitä ja kaksioita. Niitä on yhteensä 17. Asukasvalinnat ajoittuvat keväälle 2012.

Suvituulen toimisto on suljettu kesällä neljä viikkoa ajalla 4.–29.7.2011.

AVH 2/2011

25

Virpi Lumimäki

Miksi kannattaa liittyä jäseneksi Aivoliittoon?

Onko sinulla tai läheiselläsi kielellinen erityisvaikeus tai oletko sairastanut aivoverenkiertohäiriön? Oletko näiden asioiden parissa työskentelevä ammattilainen? Haluaisitko muusta syystä tukea Aivoliiton edustamien ryhmien arjessa selviytymistä? Voisitko liittyä jäseneksi tai kannatusjäseneksi Aivoliittoon?

A

ivoliitossa on jäsenenä 32 AVHyhdistystä ja 21 SLI-yhdistystä.

Jäseniä yhdistyksissä on noin 10 000. Yhdistykset kerhoineen tarjoavat vertaistukea yli 100 paikkakunnalla. Voit liittyä joko AVH-yhdistykseen, SLI-yhdistykseen tai AVH-ammattilaisten yhdistykseen.

Monipuolista toimintaa ja vertaistukea Paikallisyhdistykset tarjoavat mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia sekä saada uusia ystäviä ja vertaistukea. Yhdistykset järjestävät esimerkiksi kerhotoimintaa, luentoja, neuvontapalveluja, matkoja, retkiä ja muuta yhteistä toimintaa. Olet tervetullut osallistumaan! Jokaiselle löytyy varmaan tehtävää osaamisen ja voimien mukaan. Jos haluaa olla vain jäsenenä, niin sekin sopii; saat ainakin lehden, jossa on ajankohtaista tietoa.

Tänä vuonna vietettävä Vapaaehtoistoiminnan vuosi on tuonut esiin osallistumisen ja yhdistystoiminnan annin ja tärkeyden. Vertaistuki on

26

AVH 2/2011

Sisko Päivärinta

Aivoliitto ry on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. Näitä ryhmiä ovat aivoverenkiertohäiriön sairastaneet ja heidän läheisensä sekä perheet, joiden lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus (SLI).

monelle jäsenelle parasta antia – saman kokenut ymmärtää jo puolesta sanasta, ellei ilman sanojakin.

Voit liittyä myös Aivoliiton kannatusjäseneksi. Liiton kannatusjäsenenä tuet liiton toimintaa ja saat samalla tietoa aivoverenkiertohäiriöistä ja kielellisestä erityisvaikeudesta. Kannatusjäsenenä voit osallistua Aivoliiton koulutuksiin ja tapahtumiin jäsenhintaan. Kannatusjäsen voi olla myös yritys tai yhteisö. Kannatusjäsenmaksu on yksilöjäseneltä 50 €/vuosi ja yritykseltä/yhteisöltä/ säätiöltä 80 €/vuosi.

Jäsenyys tuo etuja Aivoliiton jäsenyyden mukanaan tuomia etuja ovat muun muassa erilaiset koulutustilaisuudet, loma- ja kurssitoiminta, alueilla toimivien jär-

jestösuunnittelijoiden palvelut sekä lakipalvelut sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä.

Jäsenet saavat myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvän AVH- tai Kielipolkulehden. AVH -lehden saa halutessaan myös äänilehtenä.

Aivoliitto tuottaa myös julkaisuja ja tiedotteita yhdistysten toiminnan tukemiseksi sekä oppaita sairastuneille, omaisille ja ammattilaisille.

Jäsenmaksun suuruus vaihtelee yhdistyksittäin, sillä kukin yhdistys päättää jäsenmaksustaan itsenäisesti. Jäsenmaksu on yleensä 15–25 €.

Valtakunnallisesti toimivan Aivoliiton keskustoimisto sijaitsee Turussa, Erityisosaamiskeskus Suvituulessa.

Jäsenpalveluita on tarjolla myös Helsingissä, Tampereella, Kouvolassa, Kuopiossa, Kajaanissa ja Rovaniemellä.

Aivoliitto toimii jäsenistön oikeuksienvalvojana ja vaikuttaa siihen, että sen edustamien ryhmien erityistarpeet tulisivat huomioiduksi päätöksenteossa. Vaikuttamistyötä tehdään muun muassa ministeriöiden, eduskunnan strokeryhmän, valtakunnallisen vammaisneuvoston ja Vammaisfoorumin kautta, usein yhdessä muiden vammaisjärjestöjen kanssa.

Aivoliitto kuuluu myös Neurologisten vammaisjärjestöjen verkostoon.

Tuoreita saavutuksia ovat olleet mm. tulkkauspalvelulain valmistuminen ja palvelujen siirtyminen Kelalle sekä vammaispalvelulain uudistus ja sen myötä voimaan astunut henkilökohtainen apu.

Lääkäriseura Duodecimin kanssa tehtävän yhteistyön myötä liitto on seurannut ja antanut lausuntoja Käypä hoito -suosituksiin ja niiden päivityksiin.

Aivoliitto tekee laaja-alaista yhteistyötä eri järjestöjen sekä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) kanssa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Näin liitto vaikuttaa myös hoito- ja kuntoutuspalvelutoiminnan kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste).

Valtimoterveyden edistämiseksi teemme tiivistä yhteistyötä myös Suomen Sydänliiton ja Diabetesliiton kanssa. Yhteinen intressimme on tuoda esille terveellisten elämäntapojen vaikutukset valtimosairauksien ehkäisemiseen ja turvata laadukkaat hoito- ja kuntoutuspalvelut. Kielelliseen erityisvaikeuteen liittyvissä asi-

oissa liitto tekee tiivistä yhteistyötä ADHD-liiton ja Autismi- ja Aspergerliiton kanssa.

Jäsenistö käyttää päätösvaltaa Aivoliiton ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenyhdistysten edustajista koostuva liittokokous, joka kokoontuu joka neljäs vuosi. Seuraava liittokokous pidetään 11.6.2011 Turussa. Liittokokous valitsee liittovaltuuston neljäksi vuodeksi kerrallaan. Liittovaltuuston puheenjohtaja ja jäsenet ovat jäsenyhdistysten edustajia.

Liittovaltuusto valitsee puolestaan liittohallituksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Liittohallituksen jäsenet ovat eri alojen ammattilaisia sekä yhdistysten edustajia. Liitto-

hallituksen toiminnan tukena ovat johtoryhmä sekä neuvottelukunnat: AVH-neuvottelukunta, SLI-neuvottelukunta, kuntoutusneuvottelukunta ja Nuortentalon neuvottelukunta.

Neuvottelukuntien jäsenet ovat alansa asiantuntijoita.

Tervetuloa jäseneksi!

Voit liittyä jäseneksi muun muassa tästä lehdestä löytyvän lomakkeen avulla. Täytä siihen tietosi, taita ja kiinnitä sivut yhteen ja postita – postimaksu on jo maksettu. Jäseneksiliittymislomake löytyy myös Aivoliiton sivuilta osoitteessa www.aivoliitto.fi, josta löydät myös lisätietoja.

Virpi Lumimäki toimii järjestösuunnittelijana Rovaniemellä.

Vesa-Matti Väärä

Aivoliitto vaikuttaa päätöksentekoon

Vesa-Matti Väärä

Aluetoimistoissa työskentelevät järjestösuunnittelijat (ent. aluesihteerit) palvelevat muun muassa yhdistystoimintaan, sosiaaliturvaan, kuntoutukseen ja edunvalvontaan liittyvissä asioissa, järjestävät koulutus- ym. tilaisuuksia, tiedottavat jäsenistölle ajankohtaisista asioista sekä koordinoivat alueellisia tapahtumia yhteistyössä jäsenistön ja ammattilaisten kanssa.

AVH 2/2011

27

Juttu-tupatoimintaa Aivoliiton ja opistojen yhteistyönä Ovet auki afaattisille -projektin myötä Aivoliitto ry on käynnistänyt yhteistyön työväen- ja kansalaisopistojen kanssa eri paikkakunnilla ympäri Suomea.

Syksystä lähtien viiden paikkakunnan opistoissa järjestetään Juttu-tupakursseja afaattisille henkilöille.

U

usimpina tulokkaina ovat Espoo ja Kajaani. Tarkoituksena on laajentaa yhteistyötä edelleen muille paikkakunnille ympäri Suomea.

Vesa-Matti Väärä

Yhteistyö käytännössä

Vesa-Matti Väärä

Turun juttutupalaiset harjoittelevat puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja.

28

AVH 2/2011

Juttu-tupa-kurssit kuuluvat opistojen kurssiohjelmaan samalla tavalla kuin opiston muut kurssit, esimerkiksi kielikurssit ja kädentaitokurssit. Kurssi on osa opistojen kurssitarjontaa erityisryhmille ja se on suunnattu afaattisille henkilöille.

Juttu-tupa-kurssien tavoitteena on edistää osallisuutta, ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä sekä tarjota afaattiselle henkilölle mahdollisuus keskusteluun ja kommunikoinnin sekä vuorovaikutustaitojen harjoittamiseen turvallisessa ryhmässä. Kurssin opettajana toimii erityiskoulutuksen saanut opettaja, jolla on valmiuksia tukea opiskelijoita kommunikoinnissa.

Aivoliiton Ovet auki afaattisille -projektin kautta työväen- ja kansalaisopistot saavat koulutus-, markkinointi- ja suunnitteluapua sekä opettajaohjausta työssään. Aivoliitto tarjoaa opistoille myös mahdollisuuden järjestää yleisöluennon aivoverenkiertohäiriöistä ja afasiasta sekä järjestää opiston henkilökunnalle koulutusta.

Kaikkien paikkakuntien Juttu-tupakursseilla on samat tavoitteet: edistää osallisuutta, ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä sekä tarjota afaattiselle henkilölle mahdollisuuksia keskusteluun ja kommunikoinnin sekä vuorovaikutustaitojen harjoittamiseen turvallisessa ryhmässä. Kurssilla noudetaan samantapaista runkoa ja ohjelmaa, jota toteutetaan opettajan valitsemalla tavalla.

Kurssikerta koostuu kolmesta osasta, joiden välissä pidetään vapaamuotoinen kahvitauko. Kokoontumisen aluksi käydään läpi uutisia ja ajankohtaisia asioita keskustellen.

Sen jälkeen on teemakeskustelu, jonka tavoitteena on keskustella ja syventyä tiettyyn aiheeseen. teema vaihtuu kolme kertaa lukukauden aikana. tulevan syyslukukauden teemakeskustelun aiheita ovat historia, terveys ja hyvinvointi sekä ympäristö.

Kurssikokoontumisen lopussa opitaan käyttämään erilaisia kommunikointia tukevia keinoja sekä harjoitellaan niiden käyttöä tutussa ryhmässä.

Helsingin ja espoon opistoissa järjestetään myös afaattisille henkilöille suunnattu Juttu-tupa-ruoanlaittokurssi, josta enemmän tietoa opistojen opinto-ohjelmasta.

iLmoittautuminen ja kurssimaksu ilmoittautuminen kursseille tapahtuu suoraan opiston kansliaan. Kurssia koskevissa kysymyksissä voi ottaa yhteyttä opiston kansliaan tai Aivolii-

Vesa-Matti Väärä

juttu-tupa-kurssi

ton projektihenkilökuntaan. Opistot määrittävät kursseille opistokohtaisen kurssimaksun, joka suoritetaan lukukauden alussa opistolle.

suomenkieLiset juttu-tupa-kurssit Espoo espoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä, tarja-luokka.

Maanantaisin klo 9–11.30, ajalla 5.9.–12.12.2011. ilmoittautuminen ensimmäisen kurssikerran yhteydessä tai kurssikansliaan (Satu Seppänen, p. 09 8165 7813).

Helsinki Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, kotitalousluokka. Perjantaisin klo 10–12.15, ajalla 9.9.–2.12.2011.

Kajaani Kajaanin Kaukametsän opisto, Koskikatu 2–4. tiistaisin klo 14.00–17.30, ajalla 6.9.–29.11.2011. ilmoittautuminen ensimmäisen kurssikerran yhteydessä tai kurssikansliaan.

Turku turku, erityisosaamiskeskus Suvituuli. tiistaisin kaksi ryhmää klo 9.00–12.00 ja 13.00–16.00 ajalla 23.8.–13.12.2011.

svensksprÅkiga kurser Helsingfors Helsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1.

Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli.

14.9.–7.12.2011, onsdagar kl 10.00–13.00.

Korsholm Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1. Anmälning i samband med första kursgången eller till institutets kansli. 12.9.–21.11.2011, måndagar klo 10.00–13.00.

Lisätietoja Ovet auki afaattisille -projektista ja Juttu-tupa-toiminnasta www.aivoliitto.fi, projektikoordinaattori Victoria Mankki, p. 0400 909904 tai projektityöntekijä Pirjo Laine, p.050 597 7663.

Vesa-Matti Väärä

Mustasaari Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1.

Keskiviikkoisin klo 9.00–11.30 ajalla 14.9.–30.11.2011.

Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. torstaisin klo 9.00–12.00, ajalla 15.9.–8.12.2011.

AVH 2/2011

29

TAPAHTUMAKALENTERI kesäkuu 10.–12.6.

Puheenjohtajapäivät, Turku Aivoliiton puheenjohtajapäivät yhdistysten puheenjohtajille perjantaista sunnuntaihin 10.–12.6. Suvituulessa.

11.6.

Liittokokous, Turku Aivoliiton liittokokous lauantaina 11.6. Suvituulessa.

eLokuu 17.8.

Viranomaiset Manskilla -tapahtuma, Kouvola Keskiviikkona 17.8 vietetään jälleen perinteistä viranomaisten ja järjestöjen yhteistä katutapahtumaa Kouvolan kävelykatu Manskilla. tarjolla tietoa, viihdettä ja hyvää seuraa!

Lisätiedot järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@ aivoliitto.fi.

24.–26.8.

Kansanterveyskonferenssi, Turku Aivoliitto on mukana pohjoismaisessa kansanterveyskonferenssissa. Sen teeman on terveyden edistäminen ja rakenteet – pohjoismainen hyvinvointivaltio haastavalla tiellä.

29.8.

NV-verkoston kokous, Kotka Maanantaina 29.8 pidetään Kotkan Neurologisten Vammaisjärjestöjen verkostokokous klo. 17.00 pääkirjastossa osoitteessa Kirkkokatu 24, Kotka. Lisätiedot järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu. lukka@aivoliitto.fi.

30

AVH 2/2011

Syyskuu syyskuu 9.-10.9.

NV-järjestöjen vapaaehtoisten virkistysviikonloppu, Rokua Virkistysviikonloppu järjestetään Rokuan kuntoutuskeskuksessa. Hinta: 62 euroa/henkilö kahden hengen huoneessa sisältää ohjelman ja ruokailut. tänä vuonna haluamme tarjota virkistystä ja keskinäistä vuorovaikutusta NV-järjestöjen vapaaehtoisille. Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumiset järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, p. 040 5437 290, risto.lappalainen@aivoliitto.fi.

10.–11.9.

Tukihenkilöiden perinteiset neuvottelupäivät, Varkaus Lauantaina ja sunnuntaina 10.–11.9., Kylpylähotelli Kuntoranta. Päivät on tarkoitettu AVH-yhdistysten tukihenkilötoiminnassa mukana oleville.

Päivien hinta on 20 euroa henkilö ja se sisältää päivien koulutusohjelman, majoittautumisen ja ruokailut. ilmoittautumiset viimeistään 26.8. mennessä järjestösuunnittelija Heli taskiselle tai Risto Lappalaiselle, heli. taskinen@aivoliitto.fi, p. 040 5437289 tai risto.lappalainen@aivoliitto.fi, p.040 5437290.

11.9.

Järjestömarkkinat, Hamina Sunnuntaina 11.9. klo. 9.00 alkaen järjestetään järjestömarkkinat Ruissalon kirjaston Vehkalahti-salissa osoitteessa Ruissalontie 8. Ohjelman valmistuttua se lähetetään paikallisyhdistyksille. Lisätiedot järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi.

13.9.

NV-cafe, Tampere tiistaina 13.9. NV-cafe on Neurologisten vammaisjärjestöjen yhdistysaktiivien kontakti- ja keskusteluilta yhteistyön suunnittelemiseksi. Paikka: Buffet & Cafe Linkosuo, Näsilinnankatu 26. Lisätiedot järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi.

15.9.

AVH-yhdyshenkilöiden työkokous, Hämeenlinna torstaina 15.9. klo 13.00–15.30 pidetään ilveskodissa, Veteraanipolku 3, Kanta-Hämeen alueen AVH-yhdyshenkilöiden työkokous. Lisätiedot järjestösuunnittelija Satu Lukka, p.

040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi.

29.9.

Tunne arvosi -yleisötilaisuus, Lappeenranta torstaina 29.9. klo 17.30–19.00, Kauppakadun palvelukeskus, Kauppakatu 58–60. Yleisötilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki valtimotautien riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä kiinnostuneet. tilaisuus järjestetään yhteistyössä etelä-Karjalan Sydänpiirin sekä Lappeenrannan Seudun Diabetesyhdistyksen kanssa. Ohjelmassa kardiologin luento, tietoiskut liikunnasta ja painonhallinnasta sekä suolan käytöstä. Lisätiedot järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi.

TAPAHTUMAKALENTERI Lokakuu Lokakuu 8.–9.10.

Itä- ja Keski-Suomen NV-järjestötoimijoiden koulutus, Kuopio torstaina ja perjantaina 8.–9.10., Kylpylähotelli Rauhalahti. Koulutuksen teemana on yhteistyö ja verkostoituminen. Mukaan kutsutaan kaksi toimijaa/(neurologinen) yhdistys ja paikkoja on 35 osallistujalle ilmoittautumisjärjestyksessä. Päivien hinta on 40 euroa/hlö 2-hengen huoneessa. Hinta sisältää päivien ohjelman, majoittautumisen ja ruokailut. ilmoittautuminen 9.9. mennessä Pirkko Ulmaselle, pirkko.ulmanen@epilepsia. fi, p. 040 511 0092. Lisätietoja tilaisuudesta antaa järjestösuunnittelija Heli taskinen, heli.taskinen@aivoliitto.fi, p. 040 5437289.

10.10.

Pohjoismainen afasiapäivä 12.10.

NV-cafe, Lahti Keskiviikkona 12.10. klo 17.00–19.00 järjestetään NV-cafe eli Neurologisten vammaisjärjestöjen yhdistysaktiivien kontakti- ja keskusteluilta yhteistyön suunnittelemiseksi. Paikka ilmoitetaan paikallisyhdistyksille myöhemmin. Lisätiedot järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi.

13.10.

AVH-yhdyshenkilöiden työkokous, Lahti torstaina 13.10. klo 13.00–15.00 pidetään Päijät-Hämeen keskussairaalassa, Keskussairaalankatu 7, Päijät-Hämeen alueen AVH-yhdyshenkilöiden

työkokous. Lisätiedot järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi.

19.10.

Juhlaparaati, Kouvola Keskiviikkona 19.10. klo 18.00–20.00 Kouvola-talon Simelius-salissa, osoitteessa Varuskuntakatu 11, järjestetään vapaaehtoistoiminnan vuoden Juhlaparaati. tapahtuman tarkoituksena on vahvistaa vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuutta sekä kiittää lukuisia vapaaehtoistoimintaa tekeviä ihmisiä. Lisätiedot järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi.

(erilliseen inforuutuun) Lisätietoja Lisätietoja tapahtumista ja koulutuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.aivoliitto.fi. Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.fi.

21.–23.10.

Terveysmessut, Helsinki Aivoliitolla on osasto terveysmessuilla Helsingin messukeskuksessa.

26.–27.10.

AVH-päivät, Tampere tampere-talo, kohderyhmänä erityisesti työterveyshuollon henkilöstö.

29.10.

Maailman AVH-päivä, World Stroke Day World Stroke Organizationin (WSO) järjestämä maailmanlaajuinen teemapäivä.

Marraskuu marraskuu 10.–12.11.

Apuväline, Hyvinvointi ja Koti-messut, Tampere Paikka: tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

AVH 2/2011

31

KOULUTUSKALENTERI

syyskuu

syyskuu-jouLukuu

AVH ja Parkinsonin tauti Käytännön tietoa aivoverenkiertohäiriöihin Kohderyhmä: terveyskeskusten vuodeosastojen, liittyvistä nielemisvaikeuksista ja vanhainkotien ja palvelutalojen työntekijät kommunikaatio-ongelmista sekä muut kiinnostuneet.

Kohderyhmä: terveyskeskusten vuodeosastojen, Aika ja paikka: 15.–16.9., erityisosaamiskeskus Suvituuli. vanhainkotien ja palvelutalojen työntekijät ensimmäinen päivä käsittelee aivoverensekä muut kiinnostuneet. kiertohäiriöitä, toinen Parkinsonin tautia.

Hinta: 110€/pvä, 180€ 2pv. , sisältää opetuksen, Syksyn koulutukset: 27.9. Seinäjoki, Järjestötalo, Kauppakatu 1. materiaalin, lounaat ja kahvit 4.10. Pori, Porin seudun kansalaisopisto, Ryhmän koko: enintään 20 henkilöä Gallen-Kallelankatu 14.

10.11. Helsinki, Pasilan kirjasto, Rautatieläisenkatu 8.

24.11.turku, erityisosaamiskeskus Suvituuli.

1.12. Vaasan seutu, Mustasaaren aikuisopisto (ruotsinkielinen koulutus).

Lahden koulutuksen aika ja paikka varmistuvat myöhemmin.

Kouluttajat: Puheterapeutit Piia Aro-Pulliainen (Pori, Seinäjoki, turku) ja Victoria Mankki (Lahti, Helsinki, Vaasa) Vuonna 2011 on vapaaehtoistoiminnassa iloa. Ikinuori Aira Samulin Hinta: 80€, sisältää opetuksen, materiaalin, piristää palvelutaloja vierailuillaan.

Aira on laulattanut, naurattanut ja lounaan ja iltapäiväkahvit pyörätuolitanssittanut vierailuillaan yli sadassa paikassa ympäri Suomen.

Ryhmän koko: enintään 20 henkilöä ”Vaikka minä paljon kierrän, niin en

Aira tilittää ikääntyvien iloksi 61 tuntia vuodessa.

Entä sinä?

ihan joka paikkaan ehdi – käykäähän muutkin ilahduttamassa vanhuksia visiiteillänne!”

tuntitili.fi Tunteja vapaaehtoistoimintaan.

Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. Tuntitili on helppo tapa sijoittaa tunteja vapaa-ajastasi sinua kiinnostavaan vapaaehtoistoimintaan. Sijoituksesi tuottaa uusia elämyksiä ja taatusti hyvän mielen. Kokeile ja haasta kaverisikin mukaan!

32

AVH 2/2011

Tarkemmat koulutuskohtaiset tiedot, ohjelma ja ilmoittautuminen: www.aivoliitto.fi/koulutukset.

Ok-opintokeskus tukee kaikkia koulutuksia.

Lisätietoa koulutuksista: Koulutussuunnittelija Riitta tuusa riitta.tuusa@aivoliitto.fi p. 040 543 7288

Haluatteko kouluttaa koko työyhteisöä?

Millaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Koulutus räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi:

Puhutko afasiaa? Keinoja Tekstiä on toimituksen käytössä kommunikoinnin helpottamiseksi (SCA®) Käytännönläheinen koulutus, jossa on lyhyt teoriaosuus ja paljon ohjattuja harjoituksia ja esimerkkejä kommunikointikeinoista tarpeidenne mukaan sovellettuina. Koulutuksen kokonaiskesto on runsaat kolme tuntia. Osallistujamäärä enintään 20 henkilöä. Kouluttajina toimivilla puheterapeuteilla on SCA-kouluttajan pätevyys.

Kun kuntoutujalla on kognitiivisia vaikeuksia Ohjeita arjen selviytymiseen: Miten ottaa muisti-, hahmottamis-, keskittymis- yms. ongelmat huomioon arjen toiminnoissa. Työntekijät ja koulutuksen pituus tilaajan toiveiden mukaan, voidaan yhdistää myös afasiakoulutukseen.

AVH:n nykyhoito ja kuntoutus Koulutus käsittää neljä koulutuspäivää otsikoilla: 1. AVH sairautena. Ennaltaehkäisy, oireet ja vaikutus toimintakykyyn 2. Fyysinen toimintakyky 3. Neuropsykologiset erityishäiriöt, kommunikaatio 4. Kokonaisvaltainen kuntoutus Omaisten ohjausta käsitellään kaikissa koulutusosioissa.

Kouluttajina toimivat fysioterapeutti, puheterapeutti, sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti.

Kysy lisää!

Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi Aivoliitto ry, Hämeenkatu 13 b, 4. krs., 33100 TAMPERE

AVH 2/2011

33

Kirjahylly omaishoito hoitoyhteistyönä

Omaishoito – Tietoa ja tukea yhteistyöhön. Merja Kaivolainen, Tuija Kotiranta, Erkki Mäkinen, Merja Purhonen, Merja Salanko-Vuorela (toim.).

1. painos 2011. Kustannus Oy Duodecim. ISBN 978-951-656-359-9.

osasto 32

”Kuka nimittikään sairaalaa kuritushuoneen ja kolmannen luokan hotellin yhdistelmäksi.”

ISBN 978-952-5556-92-6

www.kustannushd.fi

34

AVH 2/2011

Osasto 32

Kuivan huumorin maustama, osin satiirinen ja paikoin absurdi tarina verojohtaja Kalle Mattalasta, poikamiehestä, joka aivoinfarktin halvaannuttamana toipuu yliopistosairaalan neurologisella osastolla.

Mattalan kämppäkaveriksi osuu hänen entinen asiakkaansa, yrittäjä Tuure Rehunen, joka ei tunnista Mattalaa, mutta kiroaa yhä neljännesvuosisadan takaista verotarkastusta. Mattalaa puolestaan hämmästyttää omalääkärin taannoinen diagnoosi, oikeastaan diagnoosin puute.

Asiapitoista tarinaa värittää lähinnä Mattalan entinen opiskeluja työkaveri Elina Virtanen, joka vierastunneilla hämmentää Mattalan maailmaa.

Mattalan elämä menee viikossa uusiksi monilta osin.

Sairaalan steriili ja harmaa ympäristö saa potilaan aatoksen poukkoilemaan myös rautateillä, varusmiespalvelussa ja poliisien toimissa sekä tietysti verohallinnossa ja pikkuisen elontiellä kohdatuissa naisissakin.

Juhani Karjalainen

Kustannus Oy Duodecimin uutuuskirja Omaishoito – Tietoa ja tukea yhteistyöhön nostaa esiin omaishoidon kasvavan merkityksen ja kehittämistarpeet.

Omaisistaan huolehtiville omaishoidon tuen hakeminen ja tukipalvelujen vastaanottaminen on monesti vaikeaa, eivätkä läheisistään huolehtivat läheskään aina itse huomaa muuttuneensa omaishoitajiksi. terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten osaamiseen tulisikin kuulua omaishoitotilanteiden tunnistaminen sekä omaisestaan huolehtivan läheisen ohjaaminen ja tukeminen.

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n toiminnanjohtaja Merja SalankoVuorela muistuttaa, ettei suomalainen hyvinvointiyhteiskunta toimisi ilman omaisistaan huolehtivien panosta. Siksi päättäjienkin tulisi nähdä omaishoidon merkitys sekä kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. tM Tuija Kotiranta tuo esiin, että selviytyminen omin voimin merkitsee omaishoitoperheelle riippumattomuutta, kotiin tulevat ammattilaiset voidaan kokea uhkana. Omaishoitoperheen tulisi voida määrittää itse, milloin ja millaista palvelua se haluaa kotiinsa. Ammattilaisten kyky tukea perheitä niiden omista lähtökohdista käsin on Kotirannan mukaan omaishoidon yhteistyön ydinasioita.

Omaishoidon toimintamallien tulisi olla niin joustavia, että ne antavat mahdollisuuden perhelähtöisyyden toteutumiselle.

LKt Erkki Mäkinen näkee lääkärin ja omaishoitajan toisilleen tärkeinä kumppaneina. Omaishoitajalla on paras tieto hoidettavansa toimintakyvystä ja tarpeista. Hän on ensisijainen hoidon toteuttaja. Lääkäri saa omaishoitajalta päätöksentekoonsa välttämättömät tiedot hoidettavan tilasta. Omaishoitaja saa lääkäriltä ohjausta ja neuvoja hoidon toteuttamisessa. tuija Kotiranta, erkki Mäkinen ja Merja Salanko-Vuorela ovat toimittaneet Omaishoito-kirjan yhdessä Merja Kaivolaisen ja Merja Purhosen kanssa. Kirja on ensimmäinen erityisesti hoitoyhteistyön näkökulmasta laadittu omaishoitoa käsittelevä teos.

Kirja on tarkoitettu lääkäreille, muille terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille, opiskelijoille sekä omaishoitajille.

Juhani Karjalainen

9 789525 556926

Osasto 32 on oululaisen Aivoliiton jäsenen Juhani Karjalaisen kirjoittama romaani. Se on kuivan huumorin maustama, osin satiirinen ja paikoin absurdi tarina verojohtaja Kalle Mattalasta, poikamiehestä, joka aivoinfarktin halvaannuttamana toipuu yliopistosairaalan neurologisella osastolla.

Mattalan kämppäkaveriksi osuu

hänen entinen asiakkaansa, yrittäjä tuure Rehunen, joka ei tunnista Mattalaa, mutta kiroaa yhä neljännesvuosisadan takaista verotarkastusta.

Mattalaa puolestaan hämmästyttää omalääkärin taannoinen diagnoosi, oikeastaan diagnoosin puute.

Asiapitoista tarinaa värittää lähinnä Mattalan entinen opiskelu- ja työkaveri elina Virtanen, joka vierastunneilla hämmentää Mattalan maailmaa. Mattalan elämä menee viikossa uusiksi monilta osin.

Sairaalan steriili ja harmaa ympäristö saa potilaan aatoksen poukkoilemaan myös rautateillä, varusmiespalvelussa ja poliisien toimissa sekä tietysti verohallinnossa ja pikkuisen elontiellä kohdatuissa naisissakin.

Osasto 32 on fiktiota, mutta taustalla on kirjoittajan omakohtainen kokemus aivoinfarktista. Myös päähenkilössä on aika paljon Karjalaista itseään, joka Mattalan tavoin on työskennellyt verotuksen parissa. Kirja on toipumistarina. Myös Karjalainen on toipunut hyvin omasta infarktistaan, jonka hän sai vuonna 2001.

Kirjoittaminen on ollut Juhani Karjalaisen rakkain harrastus. Aikaisemmin hän on julkaissut omakustanteena novellikokoelman Hillamiehet sekä lehtikirjoituksia ja tekstejä erilaisissa kokoelmajulkaisuissa.

Kirjaa on saatavissa ainakin kustantajan verkkokaupasta sekä edullisemmin kirjoittajalta itseltään, p. 08 510 384, sähköposti juhani. karjalainen@dnainternet.net.

Juhani Karjalainen. Osasto 32. 2011. Kustannus HD. ISBN:978-952-5556-92-6.

Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila, paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi.

Poimittua

O

Lukeminen on pääasia

tava käynnisti huhtikuun alussa kampanjan lukemisen edistämiseksi. Lukeminen on pääasia -kampanjan tarkoituksena on muistuttaa suomalaisille, kuinka hyödyllistä ja mukavaa lukeminen on – kaikissa muodoissaan!

Lukeminen kilpailee kiireisessä maailmassa monien muiden vapaa-ajanviettotapojen kanssa. Lukemista arvostetaan edelleen mutta helposti se joutuu ”sitku on aikaa” jonotuslistalle. Lukeminen on mielenhuoltoa ja vähintään yhtä tärkeää kuin fyysisestä kunnosta huolehtiminen, joten sille pitää varata samalla tavalla aikaa.

Koska lukeminen on aivojen treeniä, kampanja leikittelee liikuntatermeillä ja on mukana erilaisissa liikuntatapahtumissa, esimerkiksi Likkojen lenkillä tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Kampanja näkyy syksyllä Helsingin kirjamessuilla ja ensi talvena kouluissa. lukeminen.fi on lukemisen sivusto, joka antaa virikkeitä ja lukuvinkkejä. Siellä voi käydä keskustelua, saada ja antaa suosituksia.

Pitkäkestoisen kampanjan tavoitteena on herättää keskustelu lukemisen merkityksestä sekä maailmankuvan avartajana että hyvän mielen tuojana. Mikä onkaan parem-

pi tapa rauhoittua kuin tarttua mieluisaan kirjaan tai lehteen? http://lukeminen.fi

✂ Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

AVH 2/2011

35

Poimittua Tiedätkö mitä haukkaat?

P

aljonko jogurteissa on sokeria? Mikä valmiskeitoista on vähäsuolaisin? Kuinka paljon energiaa ja suolaa hampurilaiset tai pakastealtaan pizzat sisältävät? Mitkä ovat valmislihapullien ja makkaroiden lihapitoisuudet?

Tiedot löydät Kuluttajaliiton koostamasta sivustosta.

Sieltä löytyvät ravintoarvotiedot ja vertailut kahdestakymmenestä tuotteesta, muun muassa muroista, lapsille suunnatuista jogurteista, vanukkaista, rahkoista ja viileistä, maitohappobakteereja sisältävistä jogurteista, erilaisista juomista, sekä kekseistä ja välipalapatukoista. Lisäksi sivuille on kerätty tuotetietoja valmisaterioista sekä lihapitoisuudet lihapyöryköistä, makkaroista ja nakeista. www.kuluttajaliitto.fi/tuotevertailut

✂ Haluan liittyä:

Olen

AVH-yhdistykseen

aivoverenkiertohäiriön sairastanut

AVH-ammattilaisyhdistykseen

sairastumisvuosi _____________

liiton kannatusjäseneksi.

läheinen

Nimi

____________________________

Osoite

____________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________

ammattilainen muu

__________________________

Minulla on afasia.

Puhelin

____________________________

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna.

Sähköposti

____________________________

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen.

Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Syntymäaika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

muu

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin.

Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

________________________________________ Allekirjoitus 36

AVH 2/2011

TURUN SEUDUN INVATAKSIT Tilauskeskus 02-233 2233 1 + 8 tilataksit

HAVUKOSKEN PALVELUKESKUS Eteläinen Rastitie 12, 01360 Vantaa puh. (09) 874 141, fax (09) 8741 4555 www.vanhustenkotiapu.fi

LUMON OY

Pesutupa Viherpeippo Kavallinpelto 13, 02710 Espoo puh. 09-509 3115, 0400 631 182

Soraliike Lehtovaara Uitontie 10, Piikkiö puh. 02-472 6561

SÄÄTÖLAITEHUOLTO OY www.saatolaitehuolto.fi

Vuokra- ja omistusasuntoja vanhuksille, kotihoitoa, siivous- ja ateriapalvelua, vanhainkoti, ryhmäkoteja sekä mielenterveysyhteisöt Havurasti ja Myyrasti.

Kiinteistö Oy Kissantassu PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta

KEMIN I APTEEKKI Asemakatu 1, Kemi, puh. 050 505 2561

www.pkssk.fi

Martinkuja 4, 02270 Espoo puh. (09) 887 0120, fax (09) 8870 1291 www.vestek.fi

AVH 2/2011

37

Matti Ojala ja Keijo Jokinen

Mikä on muuttunut vammaispalvelussa?

Järjestökyselyllä selvitettiin, miten 1.9.2009 voimaan astuneet vammaispalvelulain muutokset ovat toteutuneet.

V

ammaispalvelulain muutokset astuivat voimaan 1.9.2009. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 5.5.2009 laajapohjaisen Vammaispalvelujen muutosten toimeenpanon ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli ohjata lainmuutosten toteutumisen seurantaa.

Vammaispalvelujen asiakaskunnan näkemys uudistuksen toimivuudesta on keskeistä, kun arvioidaan lakiuudistuksen ja sen toimeenpanon onnistumista. Vammaisfoorumin vaikuttajaverkosto oli luonteva yhteistyökumppani kyselyn tietosisältöjen rakentamiseen ja toteutukseen.

Muutokset järjestöjen kokemina Kyselyyn vastanneista järjestöistä eräät olivat tiedustelleet asioita laajemminkin muun muassa alueellisilta työntekijöiltään sekä jäsenjärjestöiltään.

Kyselyyn vastaaminen ei kuitenkaan edellyttänyt tilastointiin perustuvaa koontitietoa. Ajatuksena oli kerätä järjestöjen kokemuksia ja näkemyksiä siitä, mitä on tapahtunut vammaiskentässä vuosi vammaispalvelulain muutoksen voimaantulon jälkeen.

Yhteistyössä syntynyt Webropolkysely lähetettiin joulukuussa 2010 Valtakunnallisen vammaisneuvoston sähköpostilistan 91 järjestölle. Kyselyyn vastasi 17 järjestöä. Vaikka vastaajien määrä jäi suppeaksi, kyselyyn vastanneet järjestöt edustivat vam38

AVH 2/2011

maispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuoltolain kannalta varsin monipuolisesti järjestökenttää.

Kyselyn keskeisiä tuloksia olivat:

• Vammaispalvelulain muutoksista tiedottaminen on kuntasektorilla jäänyt puutteelliseksi ja tiedotus on ollut pitkälti järjestövetoista.

• Vammaisten henkilöiden itsemää räämisoikeus ei vielä toteudu lain hengen mukaisena.

• Erityisesti kehitysvammaisten henkilöiden tarvekartoituksessa vaihtoehtoisten kommunikaatio menetelmien käyttäminen on edelleen riittämätöntä.

• Vammaispalvelun palvelutarpeen arvion (7 pv) ja päätösten (3 kk) toteutumisen määräajoissa nähtiin ongelmia – yhdeksi syyksi katsottiin sosiaalityöhön varattu-

jen toimintaresurssien riittämät tömyys.

• Suurelle osaa vammaisia henkilöi tä ei vielä ole tehty lain tarkoit tamia palvelusuunnitelmia – li säksi kirjaamiskäytännöissä on puutteita ja asiakasta ei edes vält tämättä kuulla palvelusuunnitel maa laadittaessa.

• Henkilökohtaisen avun uudet kriteerit ovat rajanneet palvelun piiristä esimerkiksi ne kehitys vammaiset, jotka eivät kykene määrittämään avuntarvettaan ja ne joiden kohdalla apu tulki taan pikemmin hoidoksi, hoivaksi tai huolenpidoksi. Lisäksi huo mautettiin, että VpL 8 c §:n 1 mo mentin 3–5 kohdan harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumi seen ja sosiaalisen vuorovaiku tuksen ylläpitämiseen useat kun nat ovat kategorisesti myöntä neet vuonna 2010 minimiavun

tuntimäärät (10t/kk).

• Henkilökohtaisen avun vaihto ehtoisissa järjestämistavoissa työnantajamalli on ensisijainen.

Varsin vähän on tarjolla palve luseteli- tai kunnan ostopalveluna tai omana palvelunaan järjestä mää henkilökohtaista apua.

Kyselyn tuloksia on arvioitu vammaisfoorumin vaikuttajaverkoston ja Assistentti-infon neuvottelukunnan kokouksissa. Yleisarviona on ollut, että kyselyn kysymyksiin vastaamisessa korostuivat ehkä liikaa lainsäädäntöuudistukseen liittyvät ongelmat, vaikka uudistus toi mukanaan hyvääkin.

Vammaispalvelulain uudistuksen kipupisteet siis nousivat selkeästi esille, mutta hieman erilaisilla kysymyksenasetteluilla olisi saatu tietoa myös niistä myönteisistä kokemuksista, joita lakiuudistus on kuntien vammaisille asukkaille tuonut.

Vielä parantamista

edelleen vahvaa tiedottamista ja asiakkaan ohjaamista vammaispalvelulain muutoksista sekä sen soveltamisesta. Erityisesti voimavarakysymys – kykeneekö määrittämään oman avuntarpeensa – on aiheuttanut ongelmia.

Kokemuksia on myös siitä, että harrastuksia varten kunnat saattavat kategorisesti pitäytyä minimituntimäärissä, joka kuluvan vuoden alusta on 30 tuntia/kk.

Tekstiä on toimituksen käytössä Sosiaalityöhön varattujen toimintaresurssien riittämättömyys näkyy ongelmana siinä, että palvelusuunnitelmia jää tekemättä ja palvelutarpeen selvittäminen sekä päätöksenteko eivät toteudu aina lain mukaisesti tai asiakaslähtöisesti.

Järjestökysely nosti esille niitä ongelmia, joita kentällä tällä hetkellä nähdään vammaispalvelulain soveltamisessa. Näihin tilanteisiin voidaan vaikuttaa luomalla yhdenmukaisia kansallisen tason käytäntöjä, jotka nojautuvat oikeusasteiden lainvoimaisiin päätöksiin.

Järjestökyselyn perusteella tarvitaan

Asiakkaiden näkemykset kuuluviin Uusi Vammaispalvelujen käsikirja saattaakin jatkossa muodostua hyväksi instrumentiksi uusien käytäntöjen jalkauttamisessa vammaispalvelujen kenttään.

Lisäksi tulevaisuudessa voisi olla tarvetta luoda toimintamalli/mekanismi, jolla vammaisten henkilöiden ääni – kokemukset vammaispalveluista – voitaisiin kerätä ja raportoida jatkuvana ja systemaattisena järjestötoimintana. Järjestöjen kautta saadaan kuuluviin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden, sosiaaliturvan asiakkaiden, näkemys ja kokemus esimerkiksi vammaispalvelulain toteutumisesta. vammaispalvelujenkasikirja.fi handbokforhandikappservice.fi Kirjoittajista ylilääkäri Matti Ojala toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ja sosiaaliturvasuunnittelija Keijo Jokinen Lihastautiliitto ry:ssä.

JAY J3 - SELKÄSI ON HYVISSÄ KÄSISSÄ UUTUUS Helppo säätää, kiinnittää ja irrottaa Jay J3 selkäosan irrottaminen on nopeaa ja helppoa, se vie vain muutaman sekunnin.

Monipuolisten säätöominaisuuksien ansiosta Easy 160i sopeutuu käyttäjänsä vaatimuksiin aina uudelleen.

Yksinkertainen rakenne, helppo käsiteltävyys ja kestävät materiaalit sekä silmiähivelevä ulkonäkö tekevät Easy 160i:n säädettävien pyörätuolien ykkösvalinnaksi.

JAY:n istuintyynyt ja selkäosat ovat korkeatasoisia, pyörätuoleissa käytettäviä, istuma-asentoa parantavia tuotteita. JAY tarjoaa lukemattoman määrän tyynyihin liitettäviä tukiratkaisuja ja muuntelumahdollisuuksia.

PT-keskus Oy, Koivuhaantie 2-4, 01510 Vantaa, Puh 0207 912 740 fax 0207 912 759

www.ptkeskus.fi AVH 2/2011

39

Sinikka Vuorinen

Puhevammaisella oikeus tulkkauspalveluun

L

aki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta astui voimaan 1.9.2010. Laissa säädetään Suomessa asuvan vammaisen henkilön oikeudesta Kansaneläkelaitoksen järjestämään tulkkauspalveluun.

Tulkkaus on viestin välittämistä Tulkkauksella tarkoitetaan viittomakielellä tai jollakin kommunikaatiota selventävällä menetelmällä tapahtuvaa viestin välittämistä; viestin välittäminen voi tapahtua kahden kielen välisenä taikka kielen sisäisenä, kun käytetään jotakin kommunikaatiota täydentävää tai selventävää menetelmää.

Etätulkkauksella tarkoitetaan tulkkausta, jossa vähintään yksi osapuoli on fyysisesti eri paikassa ja muihin osapuoliin kuva- ja ääniyhteydessä.

Kansaneläkelaitos kilpailuttaa etätulkkaukseen liittyvän tulkkauspalvelun kevään-alkukesän 2011 aikana ja etätulkkaus olisi käytettävissä syksyllä 2011.

Oikeus tulkkauspalveluun on puhevammaisella henkilöllä, joka vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen. Lisäksi edellytyksenä on, että henkilö kykenee ilmaisemaa omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja

40

AVH 2/2011

Vesa-Matti Väärä

Kenellä on oikeus tulkkauspalveluun?

Paljonko palvelua voi saada? Miten sitä haetaan?

Kommunikaation apuna käytetään puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä.

hänellä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino.

den viikon ylittävältä ajalta vain perustellusta syystä.

Vähintään 180 tulkkaustuntia

Maksutonta palvelua

Puhevammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada vähintään 180 tulkkaustuntia kalenterivuoden aikana.

Tulkkauspalvelua voi saada enemmän, jos se on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen perusteltua.

Opiskelutulkkausta on järjestettävä siinä laajuudessa, kuin henkilö sitä välttämättä tarvitsee perusopetuksen jälkeisistä opinnoista, jotka johtavat tutkintoon tai ammattiin; edistävät ammatilliseen opiskeluun pääsemistä tai työllistymistä; tukevat työelämässä pysymistä tai etenemistä.

Puhevammaisten tulkkauspalvelua voi käyttää myös ulkomaan matkoilla, jos matka liittyy henkilön tavanomaiseen elämään, opiskeluun tai työssäkäymiseen. Tulkkauspalvelua ulkomaan matkalle tulee hakea etukäteen. Palvelua järjestetään kah-

Tulkkauspalvelu on palvelunkäyttäjälle maksutonta. Etätulkkausta käyttävälle henkilölle korvataan tulkkauksessa tarvittavat hinnaltaan kohtuulliset välineet ja laitteet sekä etäyhteyden käytöstä aiheutuvat välttämättömät kustannukset. Lisäksi etätulkkauksen järjestämiseen kuuluvien välineiden ja laitteiden määritteleminen, kokeileminen, käytön opetus ja seuranta sekä huollon järjestäminen ovat maksuttomia.

Tulkkauspalvelua järjestettäessä on otettava huomioon palvelunkäyttäjän toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.

Tulkkauspalvelupäätöksen hakeminen Tulkkauspalvelua haetaan kirjallisesti Kansaneläkelaitokselta. Kelan internetsivuilta www.kela.fi/vatu voi

Kuka on puhevammaisten tulkki?

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon voi suorittaa monissa sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa sekä ammattiopistoissa eri puolilla Suomea.

Tulkin koulutuksessa perehdytään alan eettisiin periaatteisiin ja tulkkauspalvelua ohjaavaan lainsäädäntöön. Koulutuksen suorittanut puhevammaisten tulkki hallitsee tulkkauspalvelun perusteet ja sen eri menetelmät.

Puhevammaisten tulkki pyrkii siihen, että hänen asiakkaansa tulee kaikissa tilanteissa kuulluksi. Hän huolehtii siitä, että asiakkaan aloitteenteko- ja itsemääräämisoikeus säilyy. Puhevammaisten tulkki auttaa asiakasta kommunikoimaan arkielämän vuorovaikutustilanteissa.

Jos puhevammaisella henkilöllä ei ole kommunikointikeinoa, sitä etsitään ja kehitetään yhdessä puheterapeutin ja muiden kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa.

Puhevammaisten tulkki ei myöskään korvaa tai täydennä avustajapalveluita tai muita sellaisia palveluita, joita puhevammainen henkilö mahdollisesti tulkkauspalvelun lisäksi tarvitsee.

Mistä puhevammaisten tulkki löytyy?

Keväällä 2010 Kela kilpailutti sekä puhevammaisten tulkkeja välittävän välitysjärjestelmän että tulkkauspalveluntuottajat.

Kelan vakuutusalueiden mukai-

tulkit. Esimerkiksi puhevammaisen asiakkaan käyttämät kommunikaatiomenetelmät ja -tavat voivat olla hyvin yksilöllisiä ja usein tulkin pitää olla perehtynyt juuri kyseisen asiakkaan käyttämiin menetelmiin.

Puhevammaiselle asiakkaalle olisi hyvä saada tulkkirinkiin vähintään kaksi tulkkia, jotta tulkin käyttö olisi mahdollisimman usein järjestettävissä. Tulkkiringin suositeltava koko puhevammaisella asiakkaalla on 2-4 tulkkia.

Vesa-Matti Väärä

tulostaa hakemuslomakkeen sekä hakemukseen liitettävän asiakasprofiililomakkeen.

Hakemukseen tulee myös liittää sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntijan tai muun asiantuntijan lausunto tulkkauspalvelun tarpeesta ja vamman laadusta sekä puhevammaisen henkilön kommunikointikeinosta.

Hakemuksen voi lähettää Kelaan postitse tai sen voi jättää mihin tahansa Kelan palvelupisteeseen.

sesti Suomessa on viisi tulkkauspalvelun välityskeskusta: 1) Helsingissä – sivupisteet Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Porvoossa 2) Turussa – sivupisteet Porissa ja Tampereella 3) Joensuussa – sivupisteet Kuopiossa ja Mikkelissä 4) Jyväskylässä – sivupisteet Seinäjoella ja Vaasassa sekä 5) Oulussa – sivupisteet Kajaanissa ja Rovaniemellä.

Välityskeskus etsii puhevammaiselle asiakkaalle tilaukseen sopivan tulkin kilpailutusjärjestyksen mukaisesti.

Alussa perehdyttämistä Puhevammaisten tulkkauspalveluun kuuluu myös tulkin käyttöön perehdyttäminen, jota asiakas voi tarvita aloittaessaan tulkin käytön tai kun hänen kommunikointikeinonsa muuttuu.

Uuden tulkin perehdyttämisen voi järjestää puhevammaisen henkilö itse tai yhdessä hänellä aiemmin toimineen tulkin tai muun hänen kommunikaatiokeinonsa ja apuvälineensä tuntevan henkilön kanssa.

Tulkkiringissä 2-4 tulkkia Puhevammaisella asiakkaalle olisi hyvä muodostaa tulkkirinki. Tulkkirinki on asiakkaalle muodostettu tulkkiryhmä, jossa on rajattu määrä asiakkaan käyttämiin kommunikaatiomenetelmiin perehtyneitä tulkkeja. Tulkkiringin muodostamisen lähtökohtana on löytää asiakkaalle hänen tarpeisiinsa parhaiten sopivat

Kommunikoinnin apuvälineet Puhevammaisten tulkkauspalveluun voi sisältyä vähäistä kommunikaatiomateriaalin valmistamista asiakkaalle silloin, kun se liittyy välittömästi tulkkaustilaukseen. Muutoin kommunikointimateriaalin tuottaminen, päivittäminen, laajentaminen ja uusiminen ovat terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen vastuulla.

Tulkkauspalvelun siirtyminen Kelaan ei vaikuta kuntien velvollisuuteen järjestää tulkkauspalvelua saaville henkilöille muita heidän vammaisuuden perusteella tarvitsemia palveluita tai lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita.

Lisätietoja Kelasta ja esitteistä Tulkkauspalveluun liittyvissä kysymyksissä saa lisätietoja Kelan toimistoista sekä Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta, Peltolantie 3, 20720 Turku, puhelin 020 634 2802, sähköpostiosoite vatu@kela.fi.

Kirjallista materiaalia: Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 133/2010 Kelan esite Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut Kehitysvammaliitto ry:n esite Opas puhevammaisten tulkkauspalvelusta Kelan Ohjeet vammaisten tulkkauspalvelun tuottajille Sinikka Vuorinen työskentelee puhevammaisten tulkkina Aivoliitossa.

AVH 2/2011

41

Vertaistuki on monille tärkeä osa eri elämäntilanteita.

Vertaistukea järjestävät ja koordinoivat kansalaisjärjestöt.

Vaikka kyse on vapaaehtoistyöstä, ei sen järjestäminen kuitenkaan ole ilmaista. Nyt jo toista kertaa järjestettäviltä Vertaistukiarpajaisilta toivotaan tukea vertaistuen järjestämiseen.

T

ällä kertaa arpajaisia järjestämässä on seitsemän potilasjärjestöä: Aivoliitto ry, ADHD-liitto ry, Aivovammaliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Selkäliitto ry sekä Suomen CP-liitto ry. Arpajaiset järjestetään ajalla 29.8.–31.12.2011. Arpajaisten käytännön toimeenpanosta huolehtii Kultareuna ry.

Kyseessä ovat vanhanajan arpajaiset suljettuine arpalippuineen.

Arpalipun sisälle on painettu voiton nimi. Arpoja on yhteensä 530 000 kpl. Yhden arvan hinta on kolme euroa. Arpojen yhteisarvo on 1590 000 euroa. Voittoina on muun muassa Aurinkomatkojen lahjakortteja, kuntoviikonloppuja kahdelle sekä paljon muuta. Päävoittona on Opel Astra -henkilöauto.

Arpoja toimitetaan myyntiin arpajaisten järjestäjäliittojen jäsenille kirjeitse, minkä lisäksi liitot sekä Kultareuna ry myyvät arpoja erilaisissa tilaisuuksissaan suoraan ostajille.

42

AVH 2/2011

Vertaistukiarpajaiset 29.8.–31.12.2011

Jari Hämäläinen

Jari Hämäläinen

Arpajaisilla tukea vertaistukeen

Aina on arpa ostettava, jos on auto palkintona, naurahtaa Pentti Arajärvi muistellessaan erään entisen työtoverinsa ohjetta.

Vertaistuella suuri merkitys Arpajaisten suojelijana toimii jälleen tohtori Pentti Arajärvi. Arajärven mukaan vertaistukea on aina tarvittu ja tullaan aina tarvitsemaan. Vertaistuen merkitys nyky-yhteiskunnassa on edelleen tavattoman suuri. Tohtori Arajärvi näkee vertaistuen tyypillisenä kansalaisjärjestöille sopivana toimintana, eikä sitä oikein millään muulla järjestelmällä pystyttäisi organisoimaankaan.

Vertaistuen muodolla Pentti Arajärvi ei näe suurta merkitystä. Ei ole väliä saako henkilö tarvitsemansa tuen vaikkapa internetin keskustelupalstoilta tai kahvilatapaamisilta, kunhan tukea saa sitä tarvitessaan.

Ihan kokonaan Arajärvi ei kuitenkaan oikeita tapaamisia unohtaisi.

Tohtori Arajärvi toteaa, että järjestöt ovat yksi niistä keskeisistä elementeistä, joilla Suomi on raken-

nettu Suomeksi. Jos Suomi halutaan edelleen pitää sellaisena hyvinvointivaltiona kuin useimmat tuntuvat sen haluavan pitää, niin silloin on järjestötoiminta pidettävä vahvana, Pentti Arajärvi kiteyttää. Hän ei ole huolestunut siitä, että järjestötoiminta olisi kuihtumassa, sillä uusia toimijoita tuntuu aina riittävän. Toki notkahduksia jäsenmäärissä aina voi tulla ja jotkut yhdistykset päättävät toimintansa, mutta kokonaisuutena järjestötoiminta on edelleen voimissaan.

Tohtori Pentti Arajärvi haluaa välittää kiitoksensa kaikille järjestötoimijoille heidän tärkeästä työstään ja toivottaa heille voimia, hyviä kokemuksia sekä onnistumisen elämyksiä järjestötyön parissa. Järjestötoiminta on hyvin keskeinen osa yhteiskunnan hyvinvointia.

Jari Hämäläinen toimii ADHD-liitossa tiedottajana.

Porukassa on mukavaa harrastaa ja kenties innostua kokeilemaan uusia liikuntamuotoja. Ryhmävoimaa!-hanke sai heti innokkaan osallistujan porilaisesta Erkki Viitalasta.

Sirpa Laaksonen

7

Ryhmävoimaa-hankkeeseen osallistuneita yhteispotretissa: Johanna Savolainen (takarivi vasemmalta), Erkki Viitala, Rauno Salomaa, Terttu Salomaa ja Anna Setälä; Kauko Vesanto (eturivi vasemmalta), Pirkko Brander, Asko Virta, Kari Saarinen, Viena Turja ja Irja Arponen-Suoniemi.

Kokoontumisten loputtua Erkki on myös kaupungilla liikkuessaan tavannut muita ryhmäläisiä ja juttua on riittänyt. Jäljellä on vielä yksi ryhmätapaaminen. Se ajoittuu noin kolmen kuukauden päähän ryhmän edellisestä käynnistä. Motivaatio liikkumiseen on hyvä ja tuntemuksistaan Erkki pääsee vielä kertomaan ryhmän ohjaajalle, jonka kanssa on sovittu puhelinaika. Näin pyritään tarkistamaan, onko henkilökohtainen suunnitelma ollut Erkille sopiva ja motivaatio liikkumiseen säilynyt.

Virpi Lumimäki

4-vuotias Erkki Viitala sai yhdistyksen jäsenpostissa tiedon Ryhmävoimaa! -hankkeesta.

Erkki tarttui puhelimeen välittömästi ja ilmoitti kiinnostuksensa osallistua hankkeen ryhmään. Se oli tarkoitettu henkilöille, joilla on aivoverenkiertohäiriön tai Parkinsonin taudin aiheuttamia toimintakyvyn haasteita.

Erkki koki ryhmän omakseen, vaikka ketään tuttua siinä ei aluksi ollut. Heti toisella kokoontumiskerralla tuntui jo siltä, että porukka on kuin vanhoja tuttuja keskenään ja että kaikki osallistujat ovat diagnooseista riippumatta hyvin samanlaisia. Kannustavat vetäjät keräsivät ryhmän saman pöydän ääreen keskustelemaan liikunnasta. Vetäjät saivat ryhmäläiset myös kokeilemaan erilaisia liikuntalajeja sekä ohjasivat myös henkilökohtaisten liikuntasuunnitelmien laatimisessa.

Kokoontumisten välillä oli kotitehtäviä, jotka laittoivat miettimään omaa liikkumisen määrää ja laatua.

Erkin mielestä ryhmällä on liikunnan lisäksi monia muitakin myönteisiä vaikutuksia. Porukassa jutteleminen kahvihetken lomassa sai tuntemaan nuortumista! Ihan samalla tavalla kuin hänen musiikkiharrastuksessaan, jossa hän tapaa muita hanuristeja kerran kuukaudessa.

Erkki on saanut Parkinson-diagnoosin noin kuusi vuotta sitten. Hän on ollut aktiivinen liikkuja jo aikaisemminkin. Hän on huomannut, että liikunta on välttämätöntä selkä- ja polvikipujen hallinnassa. Erkki käy säännöllisesti yhdistyksen järjestämässä allasjumpassa sekä kuntosalilla kerran viikossa. Juoksuharrastuksen hän on lopettanut polvien kipeytymisen vuoksi. Lisäksi hän hoitaa kuntoaan ulkoilemalla Otto-koiran kanssa kolme kertaa päivässä.

Ryhmävoimaa! -kokoontumisten aikana Erkki sai henkilökohtaisen harjoitusohjelman kotiin. Ohjelma sisältää muun muassa ylävartalon harjoituksia käsipainoilla sekä tasapainoharjoituksia. Nämä liikkeet täydentävät arjen muuta liikuntaa. Erkin päivä alkaa henkilökohtaisella voimisteluohjelmalla.

– Nyt on aikaa huolehtia omasta liikkumisesta, toteaa Erkki. Töissä ollessa niin ei ollut.

Korvaamaton kovalevy liikkeellä

Ryhmästä voimaa liikuntaan

Lisätietoja: Aivoliitto ry, www.aivoliitto.fi Suomen Parkinson-liitto ry, www.parkinson.fi Virpi Lumimäki työskentelee Aivoliitossa järjestösuunnittelijana.

Ryhmävoimaa! on Aivoliiton ja Suomen Parkinson-liiton yhteinen terveysliikuntahanke.

Porissa hanke toteutettiin yhdessä Porin kaupungin vapaa-aikaviraston kanssa. Muita hankepaikkakuntia ovat Vaasa ja Mikkeli, syksyllä mahdollisesti myös Seinäjoki ja Kolari.

AVH 2/2011

43

Sisko Pesonen

Kulttuuri kukoistaa Turun yhdistyksessä Turun AVH-yhdistyksessä maalataan, lauletaan, kuvataan ja tanssitaan.

Kulttuuria on harrastettu kerhoissa jäsenten virkistykseksi jo kauan ennen kuin kulttuuripääkaupunkivuodesta oli tietoakaan.

44

Sisko Pesonen

K

ulttuurin parantava vaikutus tiedetään ja tunnustetaan Turussa. Kaupungin terveydenhuollossa jopa jaetaan kulttuurikuntoreseptejä.

Reseptivapaasti kulttuurin kautta saatavaa kuntoa on jo vuosien ajan jäsenilleen jakanut Turun seudun aivohalvaus- ja afasisyhdistys ry. Yhdistyksen piirissä aktiivisesti toimivia kulttuurikerhoja ovat kuvataidepiiri Afan Angelot, valokuvauskerho Pikselit, laulukuoro Suvituulen Satakielet, senioritanssiryhmä Ruusun seniorit ja salsatanssiryhmä.

Näiden kerhojen piirissä moni yhdistyksen jäsen saa virkistystä elämänmenoonsa, voi jatkaa jo ennen sairastumista aloitettua harrastusta tai avata oven aivan uudelle itseilmaisun alueelle.

Taidekerholaiset pääsevät toteuttamaan itseään monipuolisilla materiaaleilla.

Nämä teokset ovat syntyneet kipsinauhan ja värien avulla. Jorma Mankisen työ on koruton, Aino Lehtismäen esittelemä sormusten koristama käsi on Eija Saajalan tulkinta aiheesta.

Kulttuurikerhoilla Turussa pitkät perinteet

he tuntevat saavansa palkkion siinä muodossa.

Turun yhdistyksen kuvataide- ja valokuvausryhmät sekä laulukuoro ja tanssiryhmät ovat toimineet jo liki kymmenen vuotta, kertoo puheenjohtaja Maritta Melander.

Kerhot ovat jopa niin suosittuja, ettei niihin valitettavasti voida joka vuosi ottaa uusia harrastajia.

– Kerhojen toiminta on mitä suurimmassa määrin kiinni ohjaajista, Melander korostaa.

Maritta Melander lähettää lämpimät kiitokset kaikille ohjaajille, jotka ovat vuodesta toiseen jaksaneet pääosin palkatonta työtään.

– Mutta ehkä tämä kertoo myös siitä, että jäsentemme kanssa työskentely on ohjaajille niin antoisaa, että

Eletty elämä heijastuu teoksiin

AVH 2/2011

Afan Angelot -kuvataideryhmä on kokoontunut jo toistakymmentä vuotta kuvaamataidonopettaja Teea Brunilan johdolla. Tulosta on syntynyt jo usean näyttelynkin verran.

– Meidän työmme eivät häpeä yhtään moniin ”oikeisiin” näyttelyihin verrattuna. Työt ovat taitavan ohjaajan johdolla tehtyjä, niissä näkyy eletty elämä, sen mukanaan tuomat kokemukset ja kokemukset, kiteyttää Jorma Mankinen.

Kerholaiset kehuvat yhdestä suusta harrastuksen tarjoamaa monipuolisuutta. Ohjaaja huolehtii siitä,

että maalaamisen, piirtämisen, muovailun, kaiken kaikkiaan taiteenteon eri vaihtoehdot ja välineet ovat tulleet tutuksi. Jokainen on voinut tuntea onnistumista itselleen parhaiten sopivan tekniikan parissa. Vaikka varsinaisia mestaritaiteilijoita ei ollakaan muokkaamassa, ovat kerholaiset päässeet taiteilijafiilikseen jopa alastonmallin avulla.

Taiteentuntemus kehittyy Kaikki aika ei kuitenkaan kulu omatoimisen taiteenteon parissa.

Tutustuminen taiteeseen muun muassa erilaisissa näyttelyissä on oleellinen osa kerhon toimintaa.

– Aikamoisia taiteentuntijoita me jo ollaan, toteavat kerholaiset. Tämäkin

Sisko Pesonen

1) Aino Lehtismäki ja Taina Niemi tekevät yhteistyötä. 2) Kuvaamataidonopettaja Teea Brunila on ohjannut kuvataidepiiriläisiä koko kerhon toiminnan ajan. Kevään viimeisessä kokoontumisessa kurssilaiset kukittivat hänet. 3) Hilkka Honkasalon työssä hehkuu oranssi.

taito antaa mukavan lisän arkipäivään.

Turun ja lähiseudun näyttelyt on tietenkin kaikki vuosien varrella katsastettu, mutta myös pääkaupunkiin on tehty retkiä, täytyihän esimerkiksi kuulu Picasso-näyttely nähdä.

– Porukalla on hauskempi käydä näyttelyissä kuin yksin, tuumaavat kerholaiset. Erityisen antoisia näyttelyvierailuista tekee se, että mukana on osaava opas.

– Yksin siellä vain kävelisi ympäriinsä ja ulos tullessa tuumisi, että siinä se.

Nyt tulee näyttelystä paljon viisaampana ja uutta oppineena, kun Teea on selittänyt taustat ja taidesuunnat, Jorma Mankinen kuvailee.

– Kun lähdetään liikkeelle joukolla, jossa on mukana liikuntaesteisiä, kannattaa kohteeseen aina soittaa etukäteen ja varmistaa, että kaikki sujuu parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo Teea Brunila.

– Toki useimmat yleisölle avoinna olevat paikat nykyisin ovat jo esteettömiä. Myös näyttelyn järjestäjän kannalta on mukavaa, että etukäteen tiedetään paikalle tulevan ehkä hieman erityishuomiota kaipaavan ryhmän.

Puhetta taiteilun lomassa Näyttelyt käydään läpi myös myöhemmin keskustellen. Tämän tavoitteena ei ole pelkästään mielipiteiden

vaihto nähdystä. Puheen tuottamisen harjoittelu on Teea Brunilan mukaan lisäarvo kerhon toiminnassa. Puhehan saattaa monella sairastumisen jälkeen takellella.

Tutussa runsaasti virikkeitä antavassa ympäristössä työskentelyn lomassa jutunjuurta syntyy helposti, paitsi näyttelyistä ja retkistä, myös omasta tai kaverin meneillään olevasta työstä.

– Ystäviä kun ollaan, kyllä uskaltaa toiselle sanoa mielipiteensä hänen työstäänkin, kerholaiset toteavat.

Ja ystävyys, sehän harrastusryhmissä on monelle vähintäänkin yhtä tärkeä kuin varsinainen aihekin.

Pikseleitä ja Satakieliä Seitsemisen vuotta toiminnassa ollut valokuvauskerho Pikselit kokoontuu joka toinen viikko katselemaan kulloisenkin tehtävän mukaan otettuja kuvia, keskustelemaan sekä tutustumaan uusiin tekniikoihin ja laitteisiin. Myös näyttelyissä vierailut kuuluvat ohjelmaan.

– Valokuvausretket ovat hyvin suosittuja, kertoo ohjaaja Tuula Jokivuori.

Useamman päivän retkiä on tehty muun muassa saaristoon.

Kerholla on myös ollut useita näyttelyitä Turussa. Tänä vuonna aiotaan osallistua pohjoismaisen afasianeuvoston järjestämään julistekilpailuun sekä Turun kulttuurivuoden merkeissä järjestettävään vammaiskulttuurin

valokuvauskilpailuun.

Kymmenvuotias Suvituulen Satakielet -kuoro harjoittelee joka toinen viikko.

– Kuoro on ollut toivottu esiintyjä yhdistyksen kaikissa juhlissa, mutta myös muissa tilaisuuksissa, kertoo ohjaaja Hannele Eklund.

Tanssia omaisille ja potilaille Omaisten tanssiryhmä, Ruusun Seniorit, tarjoaa AVH-potilaan omaiselle mahdollisuuden irrottautua arjesta tuttujen kanssa tanssien.

– Harrastus on haastavaa, sillä uusien tanssikuvioiden opiskelu vaatii muun muassa hyvää oppimiskykyä vielä vanhoilla päivillä. Myös tanssiryhmällä on ollut paljon esiintymisiä, kertoo Maritta Melander.

Nuorten tanssiryhmänä aloittanut salsatanssiryhmä laajeni koskemaan kaikkia yhdistyksen jäseniä viime syksynä. Opetuksesta ja ohjauksesta on vastannut fysioterapeutti Sari Kivimäki, joka terapian lisäksi hallitsee latinalaiset tanssit.

– Paitsi mukavaa yhdessäoloa lattarit tarjoavat myös hyvää tasapainoharjoittelua. Nuoret tanssijat ovat esiintyneet sekä yhdistyksen omissa että muun muassa Aivoliiton juhlassa.

Sisko Pesonen on Turun seudun aivohalvaus- ja afasisyhdistys ry:n jäsen.

AVH 2/2011

45

Satu Lukka

Terveydenhuoltolailla sujuvuutta palveluihin Uusi terveydenhuoltolaki astui voimaan 1. toukokuuta. Terveydenhuoltolain tavoitteena ovat asiakaskeskeiset ja saumattomat palvelut. Perinteinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja madaltuu, samoin sosiaalipalvelut nivelletään paremmin palvelukokonaisuuteen. Sujuvan sairaanhoidon lisäksi terveydenhuoltolailla pyritään lisäämään kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä lisäämään asiakkaan omaa roolia hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa.

T

erveydenhuoltolaki lisää asiakkaan valinnanvapautta oman hoitonsa järjestämispaikan ja hoitavan ammattihenkilön suhteen.

Tämä tarkoittaa, että asiakas voi valita terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Ilmoitus terveysaseman valinnasta on tehtävä kolme viikkoa ennen ensimmäistä käyntiä sekä asiakkaan uudelle että vanhalle terveysasemalle. Asiakas voi valita terveysaseman tai terveyskeskuksen myös oman kuntansa ulkopuolelta. Tältä osin laki tulee voimaan vuonna 2014. Asiakas voi valita vain yhden terveysaseman tai terveyskeskuksen kerrallaan ja valinnan voi tehdä kerran vuodessa.

Asiakas voi valita myös hoidon antavan erikoissairaanhoidon yksikön erityisvastuualueensa sisältä ja vuodesta 2014 alkaen valtakunnallisesti. Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus valita häntä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, yleensä lääkäri, silloin kun valinta on yksikön toiminnan kannalta järjestettävissä. Potilas on mahdollisuuksien mukaan ohjattava jatkohoitoon häntä aiemmin hoitaneelle lääkärille.

Hoidon saumattomuutta parannetaan siten, että kunnan perusterveydenhuollolla on kokonaisvastuu asiakkaasta. Asiakkaalle laaditaan hoitosuunnitelma hänen omassa terveyskeskuksessaan. Terveydenhuollon palvelujen järjestäjällä on velvoite toimia yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen järjestäjän kanssa 46

AVH 2/2011

asiakkaan tilanteen niin edellyttäessä. Sairaanhoitopiirin alueella muodostetaan yhteinen potilasrekisteri, jolloin potilastiedot liikkuvat sujuvasti yksiköiden välillä.

Näin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisiä hallinnollisia raja-aitoja madalletaan. Saumaton sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on elintärkeää varsinkin vanhenevan väestön, mielenterveystyön ja päihdehuollon sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten kohdalla.

Kuntoutuksen palveluketju erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken selkiytyy. Terveyskeskusten ja sairaaloiden lisäksi lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät Kela, yksityiset vakuutuslaitokset ja yksityiset palveluntuottajat. Kunnan on järjestettävä hoitovastuullaan olevalle potilaalle lääkinnällinen kuntoutus laissa säädetyissä aikarajoissa myös silloin, kun toimijoiden välinen vastuu kuntoutuksen järjestämisestä tai kustannuksista ei ole

vielä selkiytynyt. Tarkoitus on parantaa kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja viivytyksetöntä alkamista sekä varmistaa kuntoutuksen jatkuminen saumattomasti.

Kaikille iäkkäille kuntalaisille kohdennetaan neuvontapalveluja, jotka tukevat itsenäistä selviytymistä.

Neuvontapalvelut sisältävät hyvinvointiin, terveyteen, palveluihin ja sosiaaliturvaan liittyvää tiedotusta sekä yksilöille ja ryhmille annettavaa neuvontaa ja ohjausta. Neuvontapalveluilla pyritään myös löytämään entistä varhemmin ihmiset, joiden toimintakyky on heikkenemässä.

Heille pyritään löytämään pärjäämistä tukevia omahoidon keinoja tai palveluja, joilla itsenäinen selviytyminen turvattaisiin jatkossakin.

Satu Lukka toimii Aivoliiton järjestösuunnittelijana Etelä-Suomen alueella.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön kokoamat useimmin kysytyt kysymykset terveydenhuoltolaista, www.stm.fi

Yhdessä Keravalla keskustelussa AVH ja masennus

T

utkimusten mukaan noin 60 % aivoverenkiertohäiriön sairastanneista arvioidaan kärsivän jonkinasteisesta masennuksesta. Masennus on merkittävin AVH-potilaan elämänlaatua heikentävä tekijä. Se heikentää potilaan motivaatiota kuntoutumiseen ja lisää sen myötä avuntarvetta ja vammaisuutta. Masennus heikentää potilaiden kognitiivisia toimintoja sekä lisää muistisairauden kehittymisen vaaraa. Akuutin vaiheen masennusoireiden on todettu lisäävään jopa AVH-potilaan kuolemanriskiä.

Keski-Uudenmaan aivohalvausyhdistys ry järjesti 5. toukokuuta AVH- ja masennus -teemalla yleisötilaisuuden Keravalla. Tilaisuudessa luennoi ylilääkäri Risto Vataja Kellokosken sairaalasta. Tilaisuus kokosi paikalle kolmisenkymmentä asiasta kiinnostunutta kuulijaa ja kyselijää.

Ylilääkäri Vataja totesi, että tärkeintä on havaita AVH-sairastaneen

masennusoireet ja hoitaa potilas. Aivohalvauksen jälkeisen masennuksen riskitekijöitä ovat mm. potilaan lisääntynyt avuntarve päivittäisissä toiminnoissa ja riippuvuus toisten avusta. Myös aikaisemmin sairastettu depressio lisää riskiä sairastua. Myös aivoinfarktin sijainnilla on todettu olevan merkitysti masennukseen sairastumiseen.

AVH-potilaan masennukseen tyypillisesti liittyviä oireita ovat mm. tunteiden epävakaus, mikä saattaa ilmetä itku- tai nauruherkkyytenä. Muita tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi ärtyneisyys, aggressiivisuus, levottomuus, kielteinen suhtautuminen, motoriikan hidastuminen tai mielenkiinnon väheneminen ympäristöön ja ihmisiin.

Masennus on hoidettavissa ja hoitokeinoja on monia. Tärkeintä on potilaan ja omaisen neuvominen, ohjaaminen ja tukeminen. Masentuneista 39 % hoidetaan masennuslääkkeillä.

postia yhdistyksiltä Lääkehoito aloitetaan varovasti ja annosta nostetaan tai lääkettä vaihdetaan kunnes vaste saadaan. Vakavassa masennuksen hoidossa käytetään vähintään vuoden kestoista lääkehoitoa. Myös erilaisia terapioita voidaan käyttää. Joskus potilaan tila vaati sairaalahoitoa, jossa potilaalle voidaan antaa mm. sähköhoitoa tai magneettistimulaatiohoitoa.

Tilaisuuteen osallistuneita huoletti hoitoon pääsy ja oikean diagnoosin saaminen. Usein hoidossa keskitytään somaattisiin ja neuropsykologisiin oireisiin ja mielenterveys jää taka-alalle. Asiasta puhumista estää edelleen usein leimatuksi tulemisen pelko. Tässä meillä kaikilla on rohkaistumisen paikka.

Järjestösuunnittelija Veijo Kivistö

Kansainvälisen AVH-päivän merkeissä

Järjestösuunnittelija Virpi Lumimäki

Virpi Lumimäki

K

ansainvälisenä AVH-päivänä 10.5. Länsi-Pohjan afasia- ja aivohalvausyhdistys esitteli yhdistyksen ja liiton toimintaa LänsiPohjan keskussairaalassa yhdessä järjestösuunnittelijan kanssa.

Mukana tapahtumassa olivat myös terveydenhoitajaopiskelijat Salla-Mari Hast ja Susanna Klemettinen, jotka mittasivat verenpainetta ja antoivat tietoa verenpaineen suositusarvoista ja mittaustavasta.

Marja Jakku (vas.), Eero Knuuti, Arja Ihalainen, Salla-Mari Hast, Marja Ristimäki ja Susanna Klemettinen jakoivat tietoa verenpaineesta, yhdistyksestä ja Aivoliitosta.

AVH 2/2011

47

ohjois-Karjalan Aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry:n alaisen Tarina-kerhon toiminta alkoi tammikuussa 2010. Kerhon ohjelma oli monipuolista ja antoisaa. Toiminnan suunnittelu aloitettiin yhteistyössä hallituksen kanssa 14.1.2010. Kerhon vetäjä kertoi hallitukselle suunnitelmistaan kerhon toiminnoiksi. Kerho toimi Pohjois-Karjalan aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry:n sääntöjen ja määräysten mukaisesti.

Kerhon perimmäisenä ajatuksena oli saada keskusteluyhteys afaattisten henkilöiden ja lähi-ihmisten välille.

Kerhossa rohkaistiin vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa omilla kommunikointikeinoillaan. Niitä olivat puhe, kuvakommunikointi, piirtäminen, kirjoittaminen, eleet, ilmeet, toiminta, esinekommunikointi, näyttäminen, tukiviittomat ja tulkin välityksellä kommunikointi.

Erityisesti kerhossa kiinnitettiin huomiota vertaistukeen ja toisten ihmisten kuuntelemiseen. Yhtälailla afaattiset henkilöt haluavat sanoa oman mielipiteensä asioihin, olla vaikuttamassa omaan elämäänsä, omatoimisuuteensa ja päättää asioistaan itsenäisesti. He haluavat osallistua yhteiskunnan toimintoihin tasavertaisesti.

Heidän kommunikointinsa voi olla hidasta, mutta kerhon avulla opeteltiin odottamaan, mitä sanottavaa afaattisella henkilöllä oli. Lähi-ihmisten tuki ja ymmärrys antaa afaattiselle aikaa etsiä sanat rauhassa ja hyväksyä hänen vähäinenkin kommunikointikeinonsa.

Afasia ei ole vain sairastuneen asia, vaan tukea tarvitsevat niin afaattinen henkilö kuin hänen lähiihmisensäkin. Myös afaattisen pitäisi ymmärtää lähimmäistään, miksi keskinäinen kommunikointi voi olla vaikeaa. Miksi lähimmäinen ei ymmärrä häntä? Kerho panosti siihen, etteivät afaattiset henkilöt ja heidän omaisensa eristäytyisi yhteiskunnasta. Ihmissuhteiden ylläpitäminen ja osallistuminen pitäisi olla tärkeitä

48

AVH 2/2011

Tarja Varis

P

Tarina-kerho: kommunikointia ja vertaistukea

asioita myös sairastumisen jälkeen.

Siihen rohkaistiin erityisesti.

Afasia vaikuttaa monella tavalla kommunikointiin. Puhuminen, puheen, kirjoitetun tekstin ja lukemisen ymmärtäminen voivat olla vaikeita.

Kirjoittaminen ja lukeminen voivat olla myös haasteellisia. Kerhon tärkeitä arvoja olivat kannustaminen itsetunnon ylläpitämiseen hyvänä ja ihmisarvon säilyttämiseen vammasta huolimatta.

Tarina-kerhon tunnelma oli hyvin positiivinen ja iloinen. Ihmiset kommunikoivat vapautuneesti ja aktiivisesti. Tällä kerholla on ollut todellakin tilausta.

Tärkeä tukiverkosto Kerhon vastuullisena vetäjänä toimi Tarja Varis. Kerho valitsi hänen tuekseen vetäjiksi myös Matti Rädyn ja Riitta Kukkosen. Ensiarvoisen tärkeänä vetäjä piti kerhoon osallistuneiden ideoita ja tukea sekä yhdistyksen hallituksen kerhonvetäjälle antamaa ohjausta.

Vetäjä kävi syksyllä 2010 Kuopiossa yhdistyksen tarjoamassa Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n (nykyisin Aivoliitto) pitämässä kerhonohjaajien koulutuksessa. Hyvin antoisaa yhteistyötä tehtiin Enon aivohalvaus- ja afasiakerhon ja Nuottakerhon kanssa suunnittelemalla mm. vuoden 2011 varainhankintamuotoja ja yhteisiä

tapaamisia. Pohjois-Karjalan sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän puheterapeutin Teija Lemisen kanssa yhteistyö oli monipuolista ja kannustavaa.

Yhteistyössä eteenpäin 17.2.2011 Tarina-kerho sai vieraiksi Aivoliitosta Itä-Suomen aluetoimiston järjestösuunnittelija Heli Taskisen ja Itä-Suomen AVH-kerhot. Yleisömagneetti Heli Taskinen veti lähes täyden salin vieraita, vaikka pakkanen paukkui yli 30 asteessa. Tunnelma tilaisuudessa oli iloisen rempseä.

Salin täytti kerholaisten tapaamisen riemu ja siellä oli lähes juhlan tuntu.

Heli Taskinen valaisi yhteistyön merkitystä kerhotoiminnassa. Kaikki osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että yhteistyöllä saadaan paljon enemmän aikaan. Yksittäisten ihmisten ei tarvitse kantaa vastuuta koko kerhon vetämisestä yksinään. Kerhotoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan kaikkien yhteistyötahojen ja kerhoon osallistuvien panosta. Se luo kerhotoiminnalle valoisat tulevaisuuden näkymät ja myös edellytykset sille, että kerhon ohjelma on mieluisa ja tapahtumat ovat elämää rikastuttavia ja virkistäviä unohtamatta vertaistukea.

Tarja Varis

S

Eila Alasen muistolle

unnuntaina, helmikuun 20. päivänä oli pakkasta, lunta satoi runsaasti kovan tuulen siivittämänä. Kiikoisissa tapahtui keskipäivällä paha autokolari, jossa kolme henkeä sai surmansa. Eila Alanen ja hänen sulhasensa Risto Honkanen menehtyivät heti, kun rekkaa ohittamaan lähtenyt auto ajoi vauhdilla päin heidän autoaan. eila oli syntynyt Kokemäellä 16.9.1942. Seitsemän vuotta myöhemmin perhe muutti Nokialle. Sieltä Ahti Alanen aikanaan löysi eilan ja toi Karkkuun vaimokseen. He muuttivat myöhemmin Vammalaan ja sittemmin Äetsään.

Kesäkuussa 1993 eila ja Ahti Alanen ottivat yhteyttä, kun olin mieheni kanssa AVH-sopeutumisvalmennuskurssilla Hoikan opistolla. He suunnittelivat aivohalvauskerhoa Vammalan seudulle. Saman vuoden syksyllä kerhomme toiminta alkoi. tällöin eila oli vielä työelämässä ja pääsi harvoin kerran kuukaudessa tapahtuviin tapaamisiin, mutta eläkkeelle jäätyään hän oli mukana uskollisesti joka kerta.

Kun runsaat kuusi vuotta sitten menetimme kerhon vetäjän, eila siirtyi nykyisen Sastamalan aivohalvauskerhon vetäjäksi ja miehensä kuoltua kerhon koko toiminnan johtajaksi. eila oli valoisa luonteeltaan.

Hän oli luotettava, rohkea, reipas ja aloiterikas, kuin luotu tällaisen vetäjän rooliin. eilan ja Riston äkillinen poismeno on heidän kum-

mankin lapsille perheineen ja muille omaisille järkyttävä asia ja heille jäi unohtumaton, raskas suru. Myös meitä aivohalvauskerholaisia näiden ystäviemme menetys puhuttaa. Paitsi hyvän ystävän menetimme myös kerhomme erittäin hyvän vetäjän, iloisen ja hyväntuulisen eilan.

Kerhomme kokoontui 11.3.2011 ilman eilaa. Hän oli pyytänyt pastori Reijo Ylimyksen vieraaksemme. Kokoontumisen luonne muuttui ja siitä tuli eilan muistotilaisuus. Laulajatar Pirjo Turunen lauloi kanttori Päivi Vuoriston säestämänä tilanteeseen valitsemiaan lauluja, mm. Ave Marian ja Mun kanteleeni kauniimmin. Kiitokset heille.

Kiitoksia myös Reijo Ylimykselle, joka hienosti otti tilanteen haltuunsa. Oli hyvä päivä, eilan näköinen juhla. Pastori kirjoitti kerhon vieraskirjaan: ”Älä pelkää, minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun.”

Seuraavana päivänä oli eilan siunaustilaisuus Kiikan kirkossa. Meitä kerholaisia oli kolme arkun kummallakin puolella laskemassa eilalle jäähyväiskukat.

Nauhoissa oli kirjoitettuna: eilalle suurta kiitollisuutta ja kaipausta tuntien, aivohalvauskerholaiset. ”Äkkiä on hetki: Lehti väreilee alas hiljaisuuteen siivissään koko metsän valo.”

Aune Knuutti

Kevätkauden päättäjäiset Pieksämäellä

V

ietimme Mikkelin seudun afasia- ja aivohalvausyhdistyksen aluekerhojen kanssa kevätkauden päättäjäisiä Pieksämäellä Snellmanin päivänä. Ohjelmassa oli yhdessäoloa, tutustumista toisiin aluekerhoihin, haitarin ja viulun soittoa, näytelmä ja oheinen runo. tunnelma oli kuin vanhanajan iltamissa.

Osallistujien joukosta kuului myös kommentteja, että tällainen päivä pitää ottaa uusiksi. ehkäpä ensi keväänä jonkun toisen aluekerhon vieraana. Lämmin kiitos järjestäjille ja mukana olleille.

Runon ja kuvan myötä toivotamme aurinkoisia kesäpäiviä ja lähetämme terveisiä täältä itä-Suomesta kaikille tämän lehden lukijoille.

Siemenen pienen maahan pistän hellästi multaan peitän sen.

Sadevettä vähän laitan multaan päälle siemenen.

Hoidan kastelen ja kitken kasvimaani pikkuisen.

Aamuin katson joko nousee taimi kylvetyn siemenen.

Turhaanko teen työtä tätä, turhaanko kitkin kastelin?

Jos mä kitkin taimen pienen, -siemenestä kasvaneen?

Sirkkalehdet samanlaiset voivat olla monilla.

Minä pieni ihminen voin erehtyä niin monesti.

Heli taskinen

Järjestösuunnittelija Heli Taskinen

Voi erehtyä

Helena Koponen Pieksämäen kerho

AVH 2/2011

49

runoruutu raimo nieminen

SAMPERIN NAPIT Kahdeksan nappia paidassani, se on pirun paljon esteitä voitettavana paidan kiinnisaamiseen.

Eikö sinustakin?

Vain kahdeksan mokomaa pyörylää ja reikää.

Tämähän on kuin estejuoksua, paljon hikoilua ja yrittämistä koko ajan.

Maalikin on niin mokoman kaukana.

Missä onkaan jutun idea.

Kuntoutustako se on koko ajan.

Sormet eivät kuitenkaan tottele.

Apua en tarvitse, minä pärjään ihan itse – teoriassa.

Siis en kutsu apua. En keneltäkään.

Hiki nousee taas pintaan aitojalta.

Maali lähestyy, enää vain seitsemän jäljellä.

Piruparka mihin jouduinkaan.

TAIDAN PANNA TEEPAIDAN YLLENI. Nyt ovat napit loppuneet jo ajat sitten – ja napinreiät.

En sittenkään ole maalissa vielä.

Tarvitsen apua vieläkin.

Raimo Nieminen on Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry:n jäsen.

Lähetä postia

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksittäinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille?

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan sähköpostitse lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppalassila@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 3/2011 tarkoitetut aineistot 15.8.2011 mennessä.

50

AVH 2/2011

yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija

Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HeLSiNKi veijo.kivisto@aivoliitto.fi AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF Keijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 dogtail@saunalahti.fi Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. www.aivohalvaus.net Vipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@aivohalvaus.net Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Itä-Uudenmaan aivohalvausja afasiakerho/ Östra Nylands stroke- och afasiklubb Matti Hallikainen Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoo p. 045 133 1392 Maila Hallikainen p. 044 2730 392 mhallikainen19@hotmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä Loviisan kerho Lasse Gröndahl LÄNSI-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B, 33100 tAMPeRe p. 050 3089 095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi Jämsän seudun aivohalvausja afasiakerho Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836 Kalakerho liero Aarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264 KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen Kantotie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi Hankasalmen kerho Pia Kolehmainen p. 0400 467 499 Joutsan kerho Satu Nokelainen p. 041 490 8792 Jyväskylän kerho Päivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot Keuruun kerho Satu Hyyryläinen, p. 040 704 5834

p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä Kalakillet Juha Relander p. 050 4625 464 Svenska afasiklubben Håkan Serén Kilavägen 31, 25750 Kila p. 0400 512 077 Uudenmaan työikäisten AVH-ryhmä Riitta Seppänen p. 040 750 8290 riitta.seppanen@pp2.inet.fi KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/AVH.html Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho ks. Harri Hämäläisen tiedot yllä Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Kalle Kinnari Myllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkala p. 09 879 8118, 041 545 2917 kalle.kinnari@pp.inet.fi Luoteisen Keski-Suomen kerho tuulikki Poser-Hirvi Paavontie 50, 43100 Saarijärvi p. 0400 796 745 puhepaja@hotmail.com Nuotta-kerho Hanna Kirjavainen p. 050 353 0648 (ilt. ja vkl) PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY www.piravh.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi toimisto: p. 0400 608 284 (arkisin klo 10 - 16) Pellervonkatu 9, 33540 tampere toimisto@piravh.fi Hämeenkyrön Sisukkaat Arto Ojala Simpukkatie 6 a1, 39200 Kyröskoski p. 0400 737 998 arto.ojala@luukku.com Kalakeisarit Jorma Valkamo p. 040 720 9849 Mouhijärven kerho Lillian Simola p. 050491 0412 Mäntän kerho ”Sisupussit” tapio Latonen p. 0500 783 096 Nokian kerho Arja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi Nuotta-kerho Raija Hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Hely Ojanen (pj) Nummelantie 83 A 6, 08100 Lohja p. 050 555 2945 hely.ojanen@suomi24.fi LÄNSI-UUDENMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASIOCH STROKEFÖRENING RF. Markku Soinio (pj) Viherlaaksonranta 14 A 1, 02710 espoo p.040 5691 401 markku.soinio@pp1.inet.fi Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonen p. 040 050 4443 Tapiolan kerho Markku Soinio, katso yhdistyksen tiedot Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432 Kirkkonummen kerho eija Alanko emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 09 2968 3234 Leena Laaksonen p. 09 2968 3033 Leena Lewis Dragetintie 90, 02400 Kirkkonummi p. 09 2984 321 VANTAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Raimo Nikkanen (pj) Ojahaantie 13 C 38, 01600 Vantaa p. 040 730 4973

Parkanon kerho Leo Rikala Mäkipääntie 23, 39700 Parkano p. 03 448 2743, 040 523 3892 Sastamalan seudun kerho Ritva Heikkonen p. 0400 222 736 Valkeakosken seudun kerho timo Lahtinen Vääränkoivuntie 6 as 36, 37630 Valkeakoski p. 040 719 3392 Ylöjärven kerho Kaija Mäkelä p. 044 506 7790 TURUN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Anne Auramo p. 044 320 7878 tai anne.auramo@gmail.com (jäsenasiat) Laitilan kerho Sari Väätäjä Karpalokuja 6, 23800 Laitila p. 040 592 4624 sari.vaataja@suomi24.fi Länsi-Turunmaan kerho / Pargas stroke-klubben Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081 Mynämäen aluekerho Reino Kairavuo Kaivattulantie 15, 23120 Mietoinen p. 02 431 1450 Nuora Leena Suma p. 040 581 2474

AVH 2/2011

51

yhdistykset alueittain Salon aluekerho Liisa Hammarberg (pj.)

Kokkilantie 329, 25230 Angelniemi p. 0044 586 3170 liisa.hammarberg@netti.fi Riitta Lamminen (siht.)

Korvenkyläntie 690, 25520 Perniö as. p. 02 7355 717, 044 2854210 riitta_lamminen@hotmail.com Siimasimput eero Ojaranta p. 0400 875 890 Someron aluekerho Minna Paimala minna.paimala@lamminniemi-koti.fi ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia Alavuden kerho eija Viitamäki Pekantie 11, 63400 Alavus eija.viitamaki@pp.inet.fi työnumerosta minut tavoittaa varmimmin päivisin ma-to klo 8–16 ja pe klo 8–14.15 p. 06 415 7643 ja 040 723 9477 Isojoen kerho tiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 06 229 9715 (t), 06 263 9132 Kauhavan AVH-kerho Kauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528 Kurikan kerho erkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019 ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Heli taskinen tulliportinkatu 25B, 70100 Kuopio p. 040 5437289 heli.taskinen@aivoliitto.fi Vastuualue: vertaistukitoiminta ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546 Parikkalan kerho Lea Anttonen Koskitie 56, 59410 Kirjavala p. 044 548 1198 Rantasalmen aluekerho Seija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671 Savonlinnan aluekerho Ulla-Riitta Waltari-Seppänen Mertatie 4 b 13, 57120 Savonlinna p. 050 572 6895 MIKKELIN SEUDUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044-2118838 mikkelinafasia@gmail.com Juvan afasiakerho Marja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933 Kangasniemen aivohalvaus-

52

AVH 2/2011

Kyrönmaan seudun kerho Orvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066 Lapuan AVH-kerho Lapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872 Nuorten/työikäisten kerho Häjyyset Anne Saunamäki, p. 040 5390012 Seinäjoki Seinäjoen seudun kerho Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com Vaasan kerho Ville Ruismäki erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Ähtärin seudun kerho Juhani Huhtikangas Latojoentie 520, 63500 Lehtimäki p. 0400 661859 Tukihenkilö vastuuhenkilö Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com

Huittisten aivohalvaus- ja afasiakerho Heikki Ketonen p. 044 375 0534 torkinkatu 18, 32700 Huittinen Kankaanpään aivohalvaus- ja afasiakerho Sinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 0400 621 280 Luontokerho Satarökkäät Kauko Vesanto p. 040 580 1371 Noormarkun aivohalvaus- ja afasiakerho tuija Mannila erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673 Porin kerhot esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Raumbaat Pirjo eilola p. 050 5552807 pirjo.eilola@dnainternet.fi Veli-Pekka Raula p. 0400 697599 Rauman aivohalvaus- ja afasiakerho Maija-Liisa Metsäranta Puolukkatie 6, 27150 euraijoki p. 041 482 1236

JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Mauri Koivisto Jussilantie 150, 62950 Paalijärvi p. 06 557 4664, 040 589 0284 mauri.koivisto@japo.fi

ÖSTERBOTTENS SVENSKA AFASIOCH STROKEFÖRENING RF Ulla-Maj Häggblom Finnevägen 107, 68530 Lepplax tel. 06 766 9732 Närpes klubben efer Blomberg Vestersvägen 3, 64230 Närpes tel. 06 224 1973 Vasa klubben Lars Jansson Malaxvägen 371 A, 66140 Övermalax tel. 06 365 4477

SATAKUNNAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Euran aivohalvaus- ja afasiakerho Ritva Järvinen Lassenkuja 1, 27500 Kauttua p. 02 865 1034

ja afasiakerho Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770 Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerho Raili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73 Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerho Hilppa tuominen tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675 Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683 PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY inkeri Riikonen (pj.)

Lampelantie 7, 81720 Lieksa p. 050 357 1763 inkeri.riikonen@netti.fi Hannu Härkönen (siht.)

Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 6705 Nurmeksen aluekerho Matti Sormunen tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 040 596 6163 Perjantaikerho ks. inkeri Riikonen SOLMU-kerho eeva Nykänen Repolankatu 7, 81700 Lieksa p. 040 546 5293 terapia-eeva@luukku.com

POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Sirkka Reko Siihtalanpolku 6 C 20, 80100 JOeNSUU 050 300 2060 sirkka.reko@luukku.com Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Piennartie 3 C 11, 81200 eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerho taina Huurinainen Parkintauksentie 5 B, 79700 Heinävesi p. 040 5224 261 taina.else@gmail.com Joensuun tiistaikerho Matti Räty Somerotie 19 A 1, 80230 Joensuu p. 050 357 8686 matti.raty@kotikone.fi Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735 Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095 Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerho Arja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen p. 0500 274651 nikihama@hotmail.com

yhdistykset alueittain Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Maire Sormunen Nuottirannantie 47, 83700 Polvijärvi p. 013 634 641, 0500 176 875 Tarina-kerho tarja Varis Kaspilantie 55, 82120 Keskijärvi p. 050 567 1233 tarja.varis@mbnet.fi Tukihenkilövastuuhenkilöt Maire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty Piennartie 3 C 11 81200 eNO p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu Lukka Kauppamiehenkatu 4, 2. krs 45100 KOUVOLA 040 526 2855 satu.lukka@aivoliitto.fi Vastuualueet: Kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@kotiportti.fi Imatran kerho halvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 041 434 7799 maija.myllymaki@pp.inet.fi KANTA-HÄMEEN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 0400 975 521 sisko.paivarinta@armas.fi KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen Kauppakatu 34 A 9, 87100 Kajaani p. 040 5437 290 risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta KAINUUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY terttu Härkönen tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648 Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerho terttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerho

Oili Holopainen (puheenjohtaja) Suokatu 24 A 2, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net Kosken aivoparkki Kaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 017 620 329 Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322 Nilsiän parkkiaivot ester Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158 Nuoret Neuronit Markku Koponen Suomalantie 7 a 8, 79100 Leppävirta p. 0400 272919 markkukoponen@hotmail.com Siilinjärven aluekerho tyyne Kokkarinen Varpasmaantie 596, 71690 Varpasmaa p. 017 382 2297 Suonenjoen AivoParkki Aino Savolainen p. 017 510 410 Kalevi Oikarinen p. 0400 946 584

Varkauden afasia- ja aivohalvauskerho Osmo Vepsäläinen Petäikönkatu 9 B44, 78200 Varkaus p. 017 5526 589

Forssan aluekerho tuula Rantala p. 03 4191 2760 tuula_rantala@surffi.net Lopen AVH-kerho Jaana Karmala-Vanamo Viertotie5 A1, 12700 Loppi p. 040 757 4761 jaana@wanamo.fi Riihimäen aluekerho taina Metsberg Saarikatu 14 B 6, 11100 Riihimäki p. 040 769 1355 t_metsberg@hotmail.com

p. 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net Jumppakerho eskolan palvelukeskus Lisätiedot Asko Vepsä Kouvolan kerho eija Piirainen Kanavantie 9, 45150 Kouvola p. 040 511 3647 Kuusankosken kerho elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097 Uimakerho (Kuusankosken uimahalli) elma Mäkinen, ks. hierontakerho

KYMENLAAKSON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Pirjo Häkkinen Kyntäjäntie 8, 45120 Kouvola p. 040 834 8883 pirjo.hakkinen@netti.fi Haminan kerho esa Vitikainen Vähäkoskentie 65, 49630 Vehkalahti p. 040 547 4473, (05) 345 4061 esa.vitikainen@pp.inet.fi Hierontakerho (Kouvolan Veturissa) elma Mäkinen Näkintie 27, 45700 Kuusankoski p. 0400 335 097 Karhulan kerho Asko Vepsä Lähdemaantie 4, 48750 Kotka

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 pekka.ollila@phnet.fi Heinolan AVH-kerho Riitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089 Nuorten ryhmä Sirpa Manninen erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

Solmu Merentie Kainuuntie 73 A 1, 88900 Kuhmo p. (08) 655 1162 Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerho Anna-Liisa Lustila taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044 Suomussalmen kerho Mauno Junkkari Siikarannantie 17 89600 Suomussalmi p. 0400 281 376 Utajärven kerho Mirja Haataja Komulantie 10, 91600 Utajärvi p. 08 542 1515, 040 764 2637

p. 0400 567 306 liisa.passoja@regionline.fi Kalajoen kerho Aino Ojala Kehätie 38, 85100 Kalajoki p. 08 462 112, 050 518 5593 Pietarsaaren kerho Merja Göös idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306 Boccia-kerho Johan Paananen Saukontie 36, 67800 Kokkola p. 06 828 7270, 050 353 1485 Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Liisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti p. 040 760 6275 sisko.vaisanen@pp1.inet.fi Iisalmen kerho Annikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 iisalmi p. 040 583 0700 Kiuruveden kerho Helena Sivonen eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553 Sonkajärven kerho Mirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 iisalmi p. (017) 272 7484

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Jukka Rinne (pj)

AVH 2/2011

53

yhdistykset alueittain Hakolankuja 21, 90450 Kempele p. 0400 284 133 jukka.rinne@hotmail.com Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com Muhoksen kerho Sinikka Karppinen p. (08) 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.fi Oulun afasiakerho Seppo toivanen POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Virpi Lumimäki Korkalonkatu 18, 96000 ROVANieMi p. 040 737 5879 virpi.lumimaki@aivoliitto.fi Vastuualue: liikunta HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) p. 044 310 0541 Aili Kuokkanen (siht) p. toppilansaarentie 3 B 40, 90510 Oulu p. 040 565 6469 LAPIN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY eila Aikio (pj.)

Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322

p. 040 556 2882 Tyrnävän kerho Seija Mällinen tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 tyrnävä p. 08 545 0204 PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 eila.aikio@luukku.com Kirsi-Marja Ankkuri (siht.)

Kerkkäkuja 23, 96900 Saarenkylä p. 0400 531 7824 kirsi-marja.ankkuri@pp.inet.fi Inarin avh-kerho Kari tammela itkosentie 1, 99870 inari p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Inarin kala- ja luontoporukka Kari tammela p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Kemijärven kerho Jorma Koski Ahvenkummuntie 2 A 1, 98100 Kemijärvi p. 040 722 3749 jorma.k.koski@hotmail.com Kittilän kerho Paula Lehtonen p. 040 828 7880

Posti kantaa loppukesästä sinulle omalta järjestöltäsi vertaistukiarpoja sisältävän kirjeen. Lunastamalla arvat tuet arvokasta vertaistukityötä, ja voit voittaa jonkun yli 50 000 palkinnosta!

Vertaistukija tukee samanlaisessa elämäntilanteessa olevaa lähimmäistään. Vertaistukityö on aina palkatonta vapaaehtoistyötä, ja vertaistukiarpajaisten tuotto käytetään tämän arvokkaan työmuodon mahdollistamiseen.

Vertaistukiarpajaisissa ovat mukana Aivoliitto ry, ADHD-liitto ry, Aivovammaliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Suomen Selkäliitto ry ja Suomen CP-liitto ry

Arpa auttaa vertaistukijaa!

54

AVH 2/2011

armi@kotinet.com Pyhäjokialueen Neuroklubi Anne Haaga Kopolantie 1 A 4 86710 Kärsämäki anne.haaga@pp.inet.fi P. 050 363 0366 Ylivieska Neuroklubi Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com

paula.lehtonen@pp.inet.fi Sodankylän kerho eila Alkio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com LÄNSI-POHJAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY eero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi Keminmaan kerho eero Knuuti, ks. tiedot yllä Rajan diskettivikaiset Pirkko Mustaniemi p. 044 500 7287 pirkko.mustaniemi@gmail.com

AVH-lehti toivottaa lukijoilleen aurinkoista ja rentouttavaa kesää!

yhteystiedot AiVoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 tURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi.

Alueellinen toimintA Järjestöpäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26, 00700 HeLSiNKi p. 040 543 7287 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42 JäSenPAlVelut Jäsenasioidenhoitaja Päivi Nikkanen p. 02 2138 225, 040 8450 430 lAKiPAlVeluA JäSeniStÖlle Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KuntoutuSPAlVelut JA KommuniKAAtioKeSKuS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 tulKKiPAlVelut Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905

KoulutuSPAlVelut JA AVH-yHDySHenKilÖtoimintA Koulutussuunnittelija Riitta tuusa tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 tAMPeRe p. 040 5437 288 Kielellinen erityiSVAiKeuS -toimintA Suunnittelija elina Salo tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 tAMPeRe p. 040 543 7292 ProJeKtit Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ks. Kuntoutuspalvelut Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta toimiSto JA HAllinto toiminnanjohtaja tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 toimistosihteeri Pia Vuoltee laskutus ja tilaukset (ma–ke) p. 02 2138 222 VieStintä Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

Suomen nuortentAlo oy Johtaja Marjatta Laakso toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410 Nuortentalo turku Suvilinnantie 10, 20900 tURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja tarja Lammila p. 050 442 0092 Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPiO p. 017 580 8585, 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMi p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja eveliina Kananen p. 050 303 7703 Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi Pääkaupunkiseudun valmennus Kati Kalsi p. 050 322 2283 kati.kalsi@nuortentalo.fi liittoVAltuuSton PuHeenJoHtAJA Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 Lapin Aivohalvausja afasiayhdistys ry sirpakuukkanen@windowslive.com. liiton JA liittoHAllituKSen PuHeenJoHtAJA terttu erilä, neurologian apulaisylilääkäri tampereen yliopistollinen sairaala terttu.erila@pshp.fi. erityiSoSAAmiSKeSKuS SuVituuli tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituuli p. 02 2138 509 tai toptreat@toptreat.fi.

AVH 2/2011

55

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

MP2 Itella Oyj