AVH - Aivoverenkiertohäiriöiden erikoislehti 2/2015

AV H

2/2015

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

Aira Samulin

suosittelee huumoria ja ajattelemista Musiikki vaikuttaa vahvasti aivoissa Uni on aivojen hoitoaikaa

YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

PAINO JA ULKOASU Vammalan Kirjapaino Oy Taitto Jonna Hautamäki ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Sari Nikander, p. 046 8512 970 sari.nikander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377 LEHDEN TILAUKSET Maiju Rita-Kasari, p. 02 281 4310, maiju.rita-kasari@turuntilikeskus.fi JÄSENREKISTERI Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

on kk Liu

s. 36

a Laine

TOIMITUSNEUVOSTO LKT, professori, vastaava ylilääkäri ja toimialuejohtaja Risto O. Roine, Tyks Neurotoimialue (pj.)

LKT, asiantuntija Terttu Erilä Aivoliitto ry:n puheenjohtaja LKT, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, Turun kaupunginsairaala, neurologian osasto PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, psykologian laitos Yhdistysten edustaja Taina Metsberg, Kanta-Hämeen AVH-yhdistys Aivoliitto ry:n edustajat: Fysioterapeutti Päivi Liippola Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Miia Suoyrjö Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

Eliis

TOIMITUS toimitus.avh@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Miia Suoyrjö p. 050 571 4588 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

en

ku

JULKAISIJA Aivoliitto ry

AIVOTERVEYSNUMERO

Mark

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

14. vuosikerta ISSN-L 1458-6312 ISSN 1458-6312 (Painettu) ISSN 2323-4504 (Verkkojulkaisu) ISSN 1459-3955 (Äänilehti) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

Aivoliitto myönsi ensimmäisen Aivojen asialla -tunnustuspalkinnon Seinäjoen keskussairaalan neuro­ logian toimintayksikölle.

Positiivinen ajattelu on Tarja ja Matti Lehtosen voimavara silloinkin, kun elämä yllättää.

s.16

2/2015 Artikkelit Palstat sisältö 4 8

Tanssi aivot onnellisiksi Musiikki vaikuttaa

vahvasti terveen ja

sairaan aivoissa 10 Hyvän mielen ruokaa aivoille 12 Uni on aivojen aikaa 16 Arki muuttui, rakkaus ei 18 Pidä huolta muististasi!

20 Pelaamalla paremmat aivot?

24 Onko verenpaineella väliä?

3 Pääkirjoitus 26 Korvaamaton kovalevy liikkeellä 28 Tutkittua 30 Ohjaamassa ja

oppimassa Juttu-tuvassa 32 Poimittua 36 Aivoliiton ajankohtaiset 42 Aivoliitto kouluttaa 43 AVH-päivät 2015 44 Yhdessä – postia yhdistyksiltä 46 Yksi elämä – nyt on

toiminnan aika NO AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

Kannen kuva: Jari Härkönen 2

AVH 2/2015

3

11.9.

15.9.

16.10.

4

6.11.

10.11.

11.12.

Pääkirjoitus

Tiina Viljanen

Bja

rk

e

St rø em

Pidä huolta aivoistasi, korvaamattomasta kovalevystäsi

A

ivot ovat päässä sijaitseva elin, joka hallitsee ruumiintoimintoja, toteaa Wikipedia. Yksinkertaisilla eläimillä aivot ottavat vastaan aistien välityksellä saatuja signaaleja ja välittävät informaatiota lihaksiin. Edistyneemmillä eläimillä aivot pystyvät paljon monimutkaisempiin toimintoihin.

Ihmisen aivoissa on suhteellisen suuri etulohko, jossa syntyvät aistikokemukset, muisti ja tietoisuus.

Aivojen lohkoilla on omat vastuualueensa: ohimo­lohkolla sijaitsee kuuloaivokuori, takaraivolohkossa sijaitsee näköaivokuori ja päälaenlohkossa tuntoaivokuori. Otsalohko vastaa liikkeestä ja yksilön psyykestä.

Aivojen toimintaa pystytään tutkimaan nykypäivänä entistä paremmin. Tutkijat eivät kuitenkaan usko, että ihmisen mieltä ja tunteita pystytään koskaan mittamaan täydellisesti toisin kuin muiden elintemme toimintoja. Osa ihmisyydestä tulee aina pysymään salaisuutena.

Tämä riittänee perusteluksi, miksi aivoista on syytä pitää huolta. Huolenpidon keinoja on monia, ja niistä muutamia löytyy myös tämän AVH-lehden numerosta.

Aivoterveys on hyvinvointimme ja toimintakykymme perusta. Tätä kivijalkaa voi vaalia arjen valinnoilla ja pienillä terveellisillä muutoksilla, joista hyötyy koko ihminen. Tämän päivän fiksut valinnat ehkäisevät myös ennalta aivosairauksia ja edistävät terveyttämme.

Aivoterveys ansaitsee erityishuomiota monestakin syystä, joista yksi on vastaansanomaton: aivot ovat elin, joita ei voi vaihtaa eikä varaosia ole tarjolla.

Synnymme, elämme ja kuolemme samojen aivojen kanssa.

Sinä olet aivosi.

Tiina Viljanen on Aivoliiton toiminnanjohtaja.

Aivoterveys on hyvinvointimme ja toimintakykymme perusta.

2/2015 AVH

3

4

AVH 2/2015

Kuvat Jari Härkönen

Liisa Koivula

Tanssi aivot onnellisiksi Neurotiede on todennut, että tanssissa yhdistyvät lähes kaikki aivoille hyvää tekevät elementit: musiikki, liike ja mielihyvä. Tanssitaiteilija Aira Samulin näki kaiken tämän tyttärensä kasvoilta jo 50 vuotta sitten.

2/2015 AVH

5

Tanssi olisi oivallista kuntoutusta ja mielialalääkettä.

T

yttäreni sairastui skitsofre­ niaan, mutta tanssiessaan hän näytti onnelliselta, ahdistus helpotti, Aira Samulin kertoo.

Hän on koko uransa ajan puhunut tanssin kyvystä hoitaa niin ihmisen kehoa kuin mieltäkin. Se, että tiede on nyt todennut saman, on hänelle suuren ilon aihe.

Suomessa on kuljettu henkisesti pitkä matka siitä ajasta, kun tanssia pidettiin kevytmielisenä, ja ihmisen ei ollut sopivaa edes nauraa, puhua tai elehtiä liikaa. Tanssikieltoja ei enää ole, ja kirkoissakin esitetään tanssi­ teoksia. Paritanssi on voimissaan, mutta yhtä hyvin naiset ja miehet voivat tanssia yksinkin. Jokamiehen ja -naisen tanssihaluja saattaa silti vielä kahlehtia osaamattomuuden pelko: en osaa askeleita ja minulla ei ole rytmitajua. Aira Samulin kannustaa unohtamaan pelot.

– Tanssi on niin paljon muuta kuin askeleet! Jokainen ihminen osaa tanssia, sitä ei voi tehdä väärin. Sitä paitsi tanssiessaan jokainen on kaunis. Ei tarvitse ottaa mallia tv:n tanssiohjelmista, vaan katsoa lapsia ja eläimiä, miten ne liikkuvat. Ja musiikissa on tärkeintä, että se on itselle mieluista.

Samulin elämänohjeita on ei pidä jäädä, vaan pitää lähteä, mutta hän tähdentää, että tanssia varten ei tarvitse aina lähteä, ei edes tanssipaikoille. Tanssia voi vaikka kiikkustuolissa tai vuoteenomana. Hänen vankka käsityksensä on, että varsinkin aivoverenkiertohäiriön sairastaneelle tanssi olisi oivallista kuntoutusta ja mielialalääkettä.

– Tanssi on hellävaraista eikä siinä riko itseään. Pitää vain kuunnella kehoaan ja tehdä sellaista, mikä tuntuu hyvältä, Samulin neuvoo. Musiikissa tärkeintä on vain se, että se on itselle mieluista.

– En koskaan suosittele muille jotain musiikin lajia, koska jokaisella on oma suosikkinsa ja mieltymyksensä.

Itse pidän musiikista, joka on rytmikästä.

Aivoja ei voi vaihtaa Aira Samulin on juuri täyttänyt 88 vuotta. Hän uskoo, että yhä useampi suomalainen saavuttaa tulevaisuudessa korkean iän, kiitos muun muassa ke-

hittyneen lääketieteen. Sairaudet pysyvät hyvällä hoidolla kurissa, ja jos vaikka nivelet kuluvat loppuun, ne voidaan korvata tekonivelillä. Aivojen ainutlaatuisuutta ihminen ei ole vielä onnistunut kopioimaan.

– Aivoja ei voida vaihtaa. Siksi niistä pitää pitää hyvää huolta kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Liikunnan ja terveellisen ruokavalion ohella Aira Samulin suosittelee kaikille huumoria ja ajatusten ajattelemista.

– On hyvä ajatella paljon, siis käyttää aivoja, mutta minusta on myös tärkeää, minkälaisia ajatuksemme ovat, ovatko ne positiivisia vai negatiivisia. Pitää myös ajatella, mitä sanoo ja miten puhuu itsestään ja muista. Ja on hyvä tiedostaa, että se mitä ajattelee, näkyy kehonkielestä.

Liisa Koivula toimii tiedottajana Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa.

Tanssia voi vaikka kiikkustuolissa tai vuoteenomana.

6

AVH 2/2015

Aira Samulin viihtyy itsensä kanssa eikä hän aio jähmettyä paikalleen.

Rytmi, liike ja musiikki ovat hänen elämänvoimansa lähteitä.

2/2015 AVH

7

Shutterstock

Seppo Soinila, Aleksi Sihvonen ja Vera Leo

MUSIIKKI VAIKUTTAA VAHVASTI terveen ja sairaan aivoissa

Musiikin eri lajien – kehtolaulun, surumusiikin, rakkauslaulujen, työntekoon tai taisteluun liittyvän musiikin – tavoitteet poikkeavat suuresti toisistaan.

Nykyaikaisen aivotutkimuksen myötä olemme oppineet ymmärtämään, miten musiikkia prosessoidaan aivoissa ja mihin sen vaikuttavuus kuntoutuksessa perustuu.

K

aikissa tunnetuissa kulttuureissa on soitettu ja laulettu.

Eri kulttuurien kehtolaulut ovat musiikin teorian näkökulmasta samankaltaisia. Niiden tarkoitus, lapsen rauhoittaminen, voidaan selittää aivojen vireystilan säätelymekanismien perusteella.

Aistiärsykkeet kiihdyttävät aktivaatiojärjestelmää, kun taas päivän mittaan aivoihin kertyvä adenosiini jarruttaa sitä. Yksiääninen, tempoltaan hidas, kapea-alainen ja toistuva melodia niukentaa ärsykeympäristöä, jolloin adenosiinin vaikutus pää-

8

AVH 1/2015

see vallalle ja uni voittaa. Kuullessaan aikaisemmista nukahtamistilanteista tutun laulun vauva oppii ehdollistamisen kautta rauhoittumaan.

Rauhoittava musiikki lievittää stressiä Toinen rauhoittavan musiikin elementti, harmonia, liitetään turvallisuuden tunteeseen. Useissa tutkimuksissa on vahvistettu kaikille tuttu kokemus, että rauhoittava musiikki vähentää stressiä ja palauttaa elimistön ylikierroksilta normaalitilaan.

Tämä näkyy paitsi koetun stressin lievenemisenä, myös mitattavina verenkiertoelimistön ja hormonierityksen muutoksina. Verenpaine laskee, sydämen syke hidastuu ja stressihormonien kortisolin ja endorfiinin eritys vähenee. Rauhoittava musiikki voi toimia osana unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa.

Musiikin kuuntelu alentaa sepelvaltimotautipotilaiden endorfiinitasoja fyysisessä rasituksessa. Sydänleikkauspotilailla musiikin kuuntelu lisää veren oksitosiinipitoisuutta, mikä on suorassa suhteessa potilai-

den kokemaan rentoutumiseen. Ison lonkkaleikkauksen jälkeen musiikin kuuntelu vähentää merkittävästi vahvojen kipulääkkeiden tarvetta.

Aivoinfarkti aiheuttaa elimistössä voimakkaan stressitilan. Verenpaine nousee, veren sokeripitoisuus lisääntyy ja stressihormonien eritys kiihtyy.

Tutkimuksissa on osoitettu musiikin lievittävän näitä reaktioita.

Musiikki voi myös lisätä stressiä.

Aivotutkija ymmärtää sillä sarjaa reaktioita, joiden avulla elimistö valmistautuu selviytymään vaativasta suorituksesta. Lajikehityksemme kannalta stressi on ollut välttämätön eloonjäämisen edellytys, ja se on positiivinen voimavara nykyihmisellekin. Stressi muuttuu haitalliseksi, jos se pitkittyy ja lepojaksot jäävät pois.

Musiikki aktivoi ja vaikuttaa Aivoja kiihottava musiikki, ääriesimerkkinä taistelulaulut – tai niiden nykyaikaisena vastineena vaikkapa jääkiekkojoukkueen tunnuslaulu – nostaa vireystilaa, kiihdyttää pulssia, lisää adrenaliinin eritystä ja kohottaa mielialaa. Tämä voi johtaa aggressiivisiinkin tunnetiloihin, ja sitä on käytetty joukkojen kiihottamiseen.

Musiikki aktivoi aivoja laajalti.

Ohimolohkon kuuloaivokuorella tunnistetaan sävelen piirteet: äänen korkeus, kesto, väri ja sointi. Aktiivinen musiikin kuuntelu ja varsinkin musiikin tekeminen edellyttävät voimakasta tarkkaavuuden kohdistamista ja tehokasta työmuistin käyttöä. Niistä vastaavat otsa- ja päälakilohkot, ja niiden alueella tapahtuu myös rytmin analyysi.

Harmonia tunnistetaan otsalohkon etuosassa. Sinne on varastoituneena myös musiikin kielioppi, lain­ alaisuudet, jotka määräävät melo­dian sävelten keskinäisen merkityksen tai sointukulkujen luonnollisen järjestyksen. Myös taustamusiikki, jota ei varsinaisesti kuunnella, vaikuttaa tiedostamattomasti kuulijaan. Sen avulla voidaan tutkimusten mukaan vaikuttaa esimerkiksi hänen ostopäätöksiinsä.

Yksinkertaisinkin melodian sävelkulku johtaa johonkin, mitä musiikin kuunteluun harjaantumattomatkin aivot osaavat odottaa. Laajempien musiikillisten kokonaisuuksien, kuten sinfonian osan tai polyfonisen musiikin usean samanaikaisen sävelkulun seuraaminen, ovat vaativia tiedonkäsittelytehtäviä. Terveet aivot suoriutuvat niistä vaivatta, mutta dementiapotilaalla ne saattavat lisätä ahdistuneisuutta ja käytöshäiriöitä. Toisaalta musiikin positiivinen vaikutus dementiapotilaisiin saattaa perustua siihen, että musiikin tuttuuden tunnistava etuaivojen osa surkastuu Alzheimerin taudissa muita aivokuoren osia hitaammin.

Musiikki edesauttaa toipumista Musiikki aktivoi tunnetiloja säätelevää limbistä järjestelmää. Syntyvä tunne riippuu musiikin lajista ja kuulijan herkkyydestä. Väliaivojen kautta musiikin vaikutus välittyy autonomiseen hermostoon ja näkyy kuuntelijan ilmeinä ja fyysisinä reaktioina, kuten kyynelinä.

Kuvantamistutkimukset ovat osoittaneet, että elämyksenä koettu musiikki aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmän – saman, joka tuottaa mielihyvää vaikkapa saunomisen, hyvän aterian tai seksin jälkeen. Elämyksellinen musiikkikokemus voi syntyä sekä tutun, tunnelatauksia ja muistoja herättävän kappaleen soidessa että kuunneltaessa täysin uutta tai aikaisemmin kylmäksi jättänyttä musiikkia musiikillisen oivalluksen tapahtuessa.

Musiikki aktivoi koko motorisen järjestelmän, sekä liikeaivokuoren että liikkeiden hienosäätöjärjestelmät, riippumatta siitä soittaako henkilö instrumenttia vai katseleeko toisen soittamista. Tahtilajiltaan tasajakoinen musiikki auttaa toipumaan toispuolihalvauksesta. Musiikin rytmiin tahdistettu ja yksilöllisesti potilaan edistymisen mukaan säädetty kävelyharjoittelu paransi kolmessa viikossa toipumista tehokkaammin

kuin tavanomainen fysioterapia. Liikkumisen ja musiikin yhdistäminen, tanssi ja erityisesti tango, on osoitettu tehokkaaksi Parkinson-potilaiden kuntoutuksessa.

Yläraajahalvauksen kuntoutusta voidaan tehostaa soitinharjoittelulla.

Saksalaisessa tutkimuksessa käytettiin kahdeksan sähkörummun patteristoa, jossa kunkin rummun taputus sai aikaan sävelen. Niistä muodostui oktaavi do-re-mi-fa-sol-la-ti-do.

Potilaat opettelivat soittamaan aluksi yksittäisiä säveliä, sitten tuttuja melodioita. Harjoitus paransi sekä liikkeen mitattavia komponentteja että yläraajan yleistä käytettävyyttä merkitsevästi enemmän kuin verokkiryhmän saama tavanomainen kuntoutus. Merkittävää oli, että ero havaittiin jo 15 harjoituskerran jälkeen.

Musiikin ja puheen prosessointi käyttävät osittain samoja, osittain eri aivoverkostoja. Puhekyvytön afasiapotilas saattaa pystyä laulamaan täysin ymmärrettävästi. Omassa tutkimuksessamme mielimusiikkiaan kuuntelevat aivoinfarktipotilaat toipuivat kielellisen muistin häiriöstä paremmin kuin ne, jotka kuuntelivat äänikirjoja.

Musiikki ja kielelliset toiminnot eroavat myös suhteessaan muistiin.

Alzheimer-potilaalla on vaikeuksia palauttaa mieleensä luetun tekstin sisältö, mutta lauletun tekstin hän muistaa merkitsevästi paremmin.

Laulamalla toteutettu puheterapia parantaa afasiapotilaiden puheen tuottamista ja samalla puheen säätelykeskuksia yhdistävän hermoradaston säiemäärä lisääntyy.

Seppo Soinila, LKT Vastuualuejohtaja, Tyks Neurotoimialue/Yleisneurologia Neurologian professori, Turun yliopisto Aleksi Sihvonen, LL, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto Vera Leo, PsM, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto

2/2015 AVH

9

Liisa Koivula

Hyvän mielen ruokaa aivoille Elämänilo, mielenrauha, stressittömyys ja kirkasjärkinen vanhuus ovat asioita, joita ei heti tule yhdistäneeksi ruokavalioon. Kannattaisi yhdistää. Se, mitä suuhumme pistämme, vaikuttaa aivoihin ja siihen, miltä elämä maistuu.

T

erveellisen ruuan, aivoterveyden ja mielialan välillä on selvä yhteys, sa­noo genomisen ravitsemuksen professori Raija Tahvonen. Joka ateriassa on aineita, jotka vaikuttavat suoraan aivoihin ja saavat aikaan hyvää tai pahaa. Esimerkiksi se, sairastuuko ihminen Alzheimerin tautiin ja milloin niin tapahtuu, on osin kiinni ravinnosta.

– Runsas kalan syönti ja riittävä D-vitamiinin saanti näyttävät vähentävät ikäihmisen riskiä sairastua dementiaan. Kalaa kannattaa syödä kolmella aterialla viikossa, sillä kalassa on myös edullisia rasvoja ja Bryhmän vitamiineja.

Eväkkäiden joukosta varsinkin rasvaiset lohi ja makrilli on nostettu aivojen ravitsijoiden eliittijoukkoon.

Aterioiden kalalajeja voi kuitenkin vaihdella hyvillä mielin, sillä myös vähemmän rasvaiset kalat ovat erinomaisia valkuaisaineiden eli proteiinin lähteitä.

Kypsentämättä, kiitos Kalan lisäksi aivoystävällisessä ruokavaliossa on runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Mitä useammin ne nauttii kypsentämättömänä, sen parempi. Tuoreissa marjoissa ja vihanneksissa on runsaasti muun muassa antioksidantteja, jotka suojelevat kudoksia haitallisilta ketjureaktioilta.

Supermarjoiksi on nimetty ainakin

10

AVH 2/2015

Kalawok • 2 sipulia • puolikas kiinankaali • 3 omenaa • 1 punainen paprika • 200 g parsakaalia • 1 rkl ruokaöljyä • 600 g kalaa (esim. lohta, kuhaa, haukea tai ahventa) • 1 tl suolaa • 1 tl mustapippurirouhetta tai suolatonta sitruunapippuria • tuoretta basilikaa tai kirveliä

Joka ateriassa on aineita, jotka vaikuttavat suoraan aivoihin ja saavat aikaan hyvää tai pahaa.

1. Leikkaa sipulit ja kiinankaali reiluiksi suikaleiksi ja omenat isohkoiksi lohkoiksi. Suikaloi paprika ja irrota parsakaalin varsi ja kukinnot toisistaan. Pilko varsi kuutioiksi. Jaa kukinnot pieniksi nupuiksi.

2. Kuumenna öljy muurinpohjapannulla, wokkipannulla tai suurella valurautapannulla. Lisää sipulit ja kääntele niitä kunnes ne saavat vähän väriä. Lisää kiinankaalisuikaleet ja parsakaalin varret.

Sekoita aineksia pari minuuttia, kunnes ne pehmenevät hiukan.

3. Lisää omenalohkot ja kalapalat, paprikasuikaleet ja parsakaalin kukinnot. Sekoita varovasti, jotta kala ei hajoa. Mausta suolalla ja pippurilla. Kypsennä muutama minuutti. Kasvikset saavat jäädä napakoiksi. Koristele lopuksi yrteillä.

Lähde: Mieli ruokaa, Yksi elämä -hankkeen resepti- ja tietovihkonen aivoterveyden näkökulmasta. www.aivoliitto.fi > oppaat ja tuotteet

a

yr

y

Kr

ist

i

in

Tö

– Tällä hetkellä tunnetaan 60 niin sanottua välttämätöntä ravintoainetta. Sen lisäksi ruuassa on tuhansia muita yhdisteitä, jotka näyttävät olevan hyväksi aivoille, Raija Tahvonen kertoo. Tahvonen työskentelee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisissa.

mustikka, mustaherukka ja marjaaronia. Vihanneksista varsinkin kaa­ lien sukua pidetään aivojen ylimpinä ystävinä.

Kasvi- ja marjamaiden antimien aivotärkeitä etuja ovat myös hyvät mikrobit ja kuidut.

– Kuidut edistävät hyvien mikrobien kasvua suolistossa. Se on tär­ keää, koska suolistomikrobit tuottavat aivojen tarvitsemia välittäjäaineita, Raija Tahvonen kertoo.

Suolistomikrobien tuotteilla saat-

taa olla kyky hillitä aivoissa niitä muutoksia, jotka voivat vuosikymmenten saatossa johtaa esimerkiksi dementiaan. Suoliston suunnasta ollaan myös löytämässä selityksiä sille, miksi masennus ja ahdistus ovat yhteydessä ruokavalioon, jossa on runsaasti sokeria ja kovaa rasvaa. Huono ruoka on siis mielialalle myrkkyä monella tapaa.

Rasvaton dieetti ei kuitenkaan tee aivoja onnelliseksi. Aivoissa on koko ajan uusiutuvia osia, ja siksi ne

tarvitsevat päivittäin muun muassa hyviä rasvahappoja. Niitä saa helposti juoksevista ruokaöljyistä. Paras rasvahappokoostumus on kotimaisessa rypsiöljyssä. Oivallisia aivojen öljyäjiä ovat myös pellava-, saksanpähkinä- ja hamppuöljy. Jos pähkinät maistuvat, hienoa, sillä ainakin saksanpähkinän väitetään olevan varsinaista aivo­ ruokaa.

Liisa Koivula toimii tiedottajana Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa.

2/2015 AVH

11

Shutterstock

Liisa Koivula

UNI

on aivojen aikaa Uni on keksitty aivoja varten. Nukkuja ei sitä huomaa, mutta hänen aivoissaan aherretaan kuin yövuorossa konsanaan. Yön aikana aivot peseytyvät, tankkaavat ja remontoivat itseään. Aivoterveyttä ei ole ilman unta.

12

AVH 2/2015

U

nen merkitys jaksamiselle ja hyvinvoinnille on useimmille arkinen ja kantapään kautta opittu selviö. Unta vastaan on kuitenkin pyristelty myös tieteessä, kertoo unitutkija Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta.

– Vielä 40 vuotta sitten ajateltiin, että uni on jotain, mistä ihmiskunnan pitää päästä eroon, hän hymähtää.

Nyt tiedetään toisin. Uni on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa, josta ei voi tinkiä loputtomiin. Vaikka aivot elpyvät unessa, ne ovat silti hyvin aktiiviset unen aikana, Stenberg sanoo. Uusin havainto aivojen yövuoron tehtävistä liittyy puhtaanapitoon.

Syvän unen tärkeimpiä ilmiöitä on verenpaineen lasku.

– Aivosolujen välissä ja ympärillä on nestettä, johon kertyy hereillä olon aikana erilaisia kuona-aineita.

Kun vaivumme uneen, solujen välitila alkaa suurentua ja aivojen nestekierto tehostuu. Aivot siis huuhtelevat itseään ja hankkiutuvat eroon haitallisista aineista, Stenberg kertoo.

Aivojen nestekierron on todettu poistavan aivoista muun muassa Alzheimerin tautia aiheuttavaa amyloidi-valkuaisainetta. Stenberg arvelee, että yöllinen ”aivopesu” auttaa aivoja poistamaan monia muitakin haitallisia jätteitä, mutta mitä ne ovat, on vielä tutkimusta vailla.

Koska aivot eivät joudu unen aikana käsittelemään ulkopuolelta tulevaa aistitulvaa, niiden soluilla on aikaa tankata energiaa tulevaa valvejaksoa varten. Aivot käyttävät ravintonaan glukoosia eli sokeria, jota ne kuluttavat enemmän kuin mikään muu elimistön osa.

Rakennus- ja purkutöitä Aivotutkimus on romuttanut aika päivää sitten käsityksen, että aivojen solut eivät pysty uudistumaan. Päinvastoin, aivot ovat pitkin elämäämme muuttuva, muovautuva ja korjautuvakin kokonaisuus. Uni on muovautuvuudelle erittäin tärkeää.

– Unen aikana aivojen hermosoluissa ja niiden välisissä yhteyksissä tapahtuu muutoksia. Osa yhteyksiä heikkenee ja osa vahvistuu. Yhteydet, joita ei tarvita, siivotaan pois, Tarja Stenberg kertoo.

Toisin kuin usein väitetään, unen aikana emme kuitenkaan enää opi uutta. Oppi, uusi tieto, on tullut näön, kuulon ja muiden aistien kautta hereillä ollessa. Yöllä aivot järjestelevät tätä tietoa ja siirtävät sitä paikoilleen muistin säiliöihin. Uni liittyy oppimiseen myös siten, että aivosolujen uusiutuminen näyttää yöaikaan olevan vilkkainta niissä aivojen osissa, jotka liittyvät oppimiseen ja muistamiseen.

Koska aivot ovat muuntuva ja kasvava elin, niiden vilkkaimmissa kehitysvaiheissa riittävä uni olisi hy-

vin tärkeää. Unitutkimuksessa on herätelty keskustelua eritoten teiniikäisten unitunneista, joita moni uhraa somelle ja muulle alati tarjolla olevalle viihdykkeelle. Myös aikuisten keskimääräisen yöuni on lyhentynyt viimeisten kahdenkymmen vuoden aikana noin kahdellakymmenellä minuutilla.

Aivojen sudenhetki Uni ei ole kautta yön samanlaista, vaan luonto tarjoaa nukkujalle kahta

9 outoa asiaa unesta ja nukkumisesta 1. Osalla nisäkkäistä vain toinen aivopuolisko nukkuu kerrallaan.

2. Vastasyntynyt nukkuu 16–18 tuntia vuorokaudessa.

3. Kuorsaajan aiheuttama melu voi yltää jopa yli 100 desibeliin, kun kuulovaurion rajana pidetään 80 desibeliä.

4. Olenko sama ihminen valveilla ja unessa? Kyllä ja ei.

5. Jopa madot nukkuvat.

6. Nukkumatti ei levitä unihiekkaa vaan unimyrkkyjä, hypnotoksiineja.

7. Kroonisesta unenpuutteesta kärsivän haavat paranevat keskivertoa hitaammin.

8. Iltaihminen ei voi muuttua aamuihmiseksi ja päinvastoin.

9. Valo ajastaa nukkuma-ajat. Vahvin ajastaja on sininen valo, jota on tableteissa, puhelimessa ja tv-ruudussa. Niiden katselu illalla myöhentää nukkumaanmenoa.

2/2015 AVH

13

Uni on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa, josta ei pidä tinkiä.

laatua: REM-unena ja non-REM-unena. Jälkimmäistä voi nimittää syvän unen vaiheeksi, jota on valtaosa – 80 prosenttia – koko uniajasta. Se on unta, jonka aikana aivotoiminta hiljenee selvästi. Syvän unen yksi tärkeimmistä ilmiöistä on verenpaineen lasku.

Paine laskee sekä aivojen ja että koko elimistön suonistoissa. Jos nämä vähemmän paineistetut tunnit jäävät toteutumatta tai syvän unen tunnit jäävät lyhyiksi, suoniston terveys kärsii aikaa myöten ja verenpainetauti uhkaa.

Verenpaine on myös tekijä, joka tekee toisesta univaiheesta, REMunesta, koetinkiven aivoille. REMunen aikana tapahtuu kummia, sillä aivokuori syttyy toimimaan kuin ihminen olisi valveilla. Suurin osa lihaksista lamaantuu kokonaan niskasta alaspäin. Hengitys kiihtyy ja silmät alkavat liikkua nopeasti luomien alla (englanniksi rapid eye movement, josta tulee lyhenne rem). Samaan aikaan myös verenpaine villiintyy, se voi nousta ja laskea miten sattuu.

Hyvässä kunnossa olevat aivosuonet kestävät verenpaineen vuoristoradan, mutta suonet ovat kovilla, jos niissä on esimerkiksi kalkkeumaa.

– REM-uni ajoittuu usein aamuyöhön, ja silloin tapahtuu paljon ainakin sydäninfarkteja, Tarja Stenberg huomauttaa.

Unenpuute voi olla vauhdittamassa verenpainetaudin syntyä, ja liian korkean verenpaineen tiedetään olevan aivoverenkiertohäiriöiden suurin riskitekijä. Unettomuus lisää aivojen ahdinkoa myös epäsuorasti, sillä väsyneen ihmisen ruokahalun säätely ei toimi järjellisesti, vaan mieliteko eritoten rasvaan ja hiilihydraatteihin kasvaa. Siksi unettomuus voi johtaa ylipainoon. Ylipaino ei taas tee hyvää verenpaineelle, vaan nostaa sitä.

14

AVH 2/2015

Unettomuus ja aivot Unen aivovaikutuksista on opittu paljon juuri unen puutteen tai unettomuuden kautta. Väsynyt ei muista, hänen luovuutensa kärsii, mieliala heittelee ja arvostelukyky voi pettää pahemman kerran. Liika valvominen vaikuttaa myös oppimis- ja keskittymiskykyyn. Melkein yleistietoa on jo kiteytys, että yhden yön valvominen aiheuttaa promillen humalaa vastaavan tilan. Unettomuus iskee siis kovimmin aivoihin.

Samoja huonoja aivovaikutuksia saa aikaan vähitellen kertyvä univaje, joka on nyky-yhteiskunnan vitsaus. Nekin, jotka ehkä nukkuisivat hyvin, eivät malta mennä nukkumaan ajoissa.

Univajeella tiedetään olevan vaikutuksia myös kehon puolustusjärjestelmiin. Tarja Stenberg kertoo tutkimuksesta, jossa terveet nuoret miehet nukkuivat viikon ajan vain neljä tuntia yössä. Koejakson jälkeen huomattiin, että miesten elimistöön

oli ilmaantunut muutoksia, joita nähdään tyypin 2 diabetekseen sairastumassa olevilla ihmisillä.

Unettomuus näyttää suosivan elimistön matala-asteista tulehdustilaa. Sen muina aiheuttajina pidetään muun muassa ylipainoa, liikkumattomuutta ja epäterveellistä ruokavaliota.

– Liian vähän nukkuvilla ihmisillä elimistön tulehdusarvot ovat koholla.

Kohonneet tulehdusarvot ovat aivoverenkiertohäiriöiden ja sydänsai­ rauksien riskitekijä, vaikka emme tiedäkään vielä miksi näin on, Stenberg huomauttaa.

Matala-asteinen tulehdus häiritsee koko elimistöä, mutta ulottuuko se myös aivoihin?

– Aivoissa tulehdusprosessit ovat erilaisia. Siellä eivät esimerkiksi vaikuta samat tulehdussolut kuin muualla elimistössä. Mitä niille tapahtuu univajeessa, sitä vasta tutkitaan.

Liisa Koivula toimii tiedottajana Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa.

Näin nukut paremmin: 8 ohjetta 1. Arvosta unta.

2. Varaa unelle aikaa.

3. Muista, että päivän kiire on unelle pahasta.

4. Raivaa iltamenot pois, tee mieleiset asiat aiemmin iltapäivällä tai alkuillasta.

5. Valo ja rasittava liikunta illalla estävät nukahtamisen.

6. Luo itsellesi iltarutiinit.

7. Mene vuoteeseen vasta kun olet väsynyt tai unelias.

8. Nouse aamuisin aina samaan aikaan.

Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Järjestämme AVH-kommunikaatiokursseja jaksotettuna parikurssina (5 + 5 + 5 vrk): 55462

17.8.–21.8.2015, 7.12.–11.12.2015 ja 6.6.–10.6.2016

Sairastuneelle ja läheiselle tarkoitetut kurssit ovat Kelan kustantamia. Kysy kuntoutussihteereiltämme myös yksilöllisten avoterapioiden ja laitoskuntoutuksen mahdollisuuksista: p. 040 133 7010 tai 040 133 7009.

Avokuntoutus Aksoni Helsinki Tarjoamme moniammatillista neurologista osaamista.

Meillä on niin yksilö-, ryhmä- kuin monimuototerapiaa.

Voit tulla joko omakustanteisesti tai maksusitoumuksella.

Kysy lisää Aksonista: p. 040 508 9977.

kuntoutuskeskus.fi

avokuntoutus.fi

2/2015 AVH

15

Virve Airola

Arki muuttui, rakkaus ei Ensimmäisen aivoinfarktinsa Matti sai yhdeksän vuotta sitten. Silloin hän toipui lähes täydellisesti. Parin vuoden päästä sairaus iski uudelleen vakavammin seurauksin. Puhe meni, mutta luonne säilyi – ja avioliitto.

Menossa mukana AVH:n myötä ulkomaanmatkat jäivät.

Nyttemmin Matin jalka on mennyt sen verran huonoon kuntoon, että rollaattorillakaan ei pysty enää kävelemään kuin pieniä matkoja. Menohalut tyydytetään nyt kotimaassa ja lähialueilla. Tallinnassa, kotimaan kylpylälomilla ja muilla reissuilla – menevä pariskunta ei jää kotinurkkiin istuksimaan.

Tarja on vastikään saanut Matin pyörätuoliin työntömoottorin. Se

16

AVH 2/2015

helpottaa elämää, sillä hänen toinen kätensä on niin huono, ettei pyörätuolin työntäminen suju.

– Nyt päästään taas lenkille ja asioil­le yhdessä. Painan vain kaasua ja sitten mennään.

Lehtoset asuvat Porin keskustassa vanhustentalossa. Pian on kuitenkin muutto edessä, sillä Poriin valmistuu DiaLinna, täysin esteetön Diakonialaitoksen ylläpitämä talo. Elämä helpottuu monella tapaa, vaikkakin matka keskustaan pitenee.

Yhteispeliä ja ymmärrystä Matin puhetta avittaa ennen kaikkea aktiivinen vaimo.

– Jutellessani kerran Matin entisen työkaverin kanssa, hän sanoi että Matti ei paljoa puhu, mutta eihän hän puhunut ennenkään kun sinä hoidit tuon puhumisen. Ajattelin, että oho, olenko noin kova puhumaan.

– Joo, huokaa Matti.

Viikonpäivä ja kuukausi kerrataan joka aamu. Matti luettelee: maanantai, tiistai, keskiviikko – ja pysähtyy sen päivän kohdalle jota tarkoittaa. Tällä Suvituulen reissulla löytyivät myös kuukaudet. – Tammi, helmi, maalis, huhti, touko, vahvistaa Matti kirkkaassa keväisessä auringonpaisteessa.

– Nämä puheterapeutit ovat ihmeellisiä, kiittää Tarja.

Matti pystyy sanomaan yksittäisiä sanoja, ajatukset toimivat ja hän on hyvin skarppi. Kysyn, harmittaako kun itseään ei pysty ilmai-

semaan niin välittömästi kuin ennen.

– Ei, sanoo Matti vakaasti.

Saa ilahtua ja ilahduttaa Monille ihmisille iskee kärsimättömyys, kun toinen yrittää jotain sanoa. Tarja jaksaa odottaa, kuunnella ja keskittyä. Liikaakin, sanovat jotkut ja kieltävät liikaa passaamasta.

– Mitä se haittaa, jos joskus autan sukan jalkaan, kun toisen kerran taas Matti yllättää minut omatoimisuudellaan. Kyllä toista pitää saada ilahduttaa.

Tarja on omaishoitaja viidettä vuotta – neljännen hakukerran tulok­sena. Hän korostaa, että apua saa, mutta sen eteen pitää tehdä töitä, vaatia ja anoa monta kertaa eikä antaa periksi.

Omasta virkeydestään ja jaksamisestaan Tarja huolehtii vesijumpassa, käsityökerhossa ja kuntosalilla. Matti

Kuvat Eliisa Laine

L

ehtosilla on suurten juhlien vuosi. Matti täyttää 70 vuotta elokuussa, marraskuussa juhlitaan 50-vuotishääpäivää ja Tarjan seitsemänkymppiset ovat vuorossa huhtikuussa. Kun kysyn, mikä on pitänyt pariskunnan yhdessä 50 vuotta, Tarja osoittaa Mattia ja sanoo: – Hän.

Matilla on niin ihana luonne. Hän on aina positiivinen, ja se tekee elämästä paljon miellyttävämpää ja iloisempaa.

– Olemme sellaisia viekukkain nukkujia. Läheisyys on meille tärkeää.

Ennen sairastumistaan Matti teki ruuat ja kävi kaupassa, leipoi ruisleivätkin itse, vaikka oli päivätyössä hitsaajana. Nuorempana, kun lapset olivat pieniä, etelänmatkat olivat Lehtosilla jokavuotisia, ja reissuilla käytiin vuorotellen. Kotiin jäänyt hoiti lapset ja kummallakin oli täysi luottamus toiseen. Lasten kasvettua kaukomatkailtiin ahkerasti yhdessä niin Intiassa, Thaimaassa kuin Kuubassakin.

Läheisyys on meille tärkeää.

taas käy torstaisin bocciassa ja sen päälle tulkin kanssa syömässä.

Rakkautta ja pieniä voittoja – Keskenämme emme tulkkia tarvitse. Meillä on hyvät kommunikointivälineet. Tämä laite puhuu Matin puolesta. ”Minulla olisi asiaa.” ”Ottaisin nämä reseptilääkkeet.”

Vuorovaikutusta helpottaa myös värikoodattu kuvakirja. – Tulkki ­käy opettamassa meille tämän lukemista.

– Hei, hihkaisee Matti, ja osoittaa aukeamaa, jossa ovat kaikki perheen asunnot. Toinen tärkeä kirjasta löytyvä asia ovat autot, joita niitäkin on ollut kolmisenkymmentä.

Koko ajan tulee pieniä voittoja ja uusia sanoja.

– Alkuaikoina saattoi käydä niin, että ihmiset puhuivat minulle ja katsovat minua. He kysyivät, mites Matti on nykyään voinut. Sanoin, että siinähän hän on, kysäisepä Matilta.

Nyttemmin tilanne on jo toinen.

Entä miten jaksetaan siinä muuttuneessa arjessa? Miten rakkaus jaksaa ja miten parisuhde jaksaa. – No niin, huokaa Matti.

– Minä sanon senkin, tiedän mitä sinä ajattelet. Meillä se ei muuttunut. Halaamme joka aamu ja annamme aamu- ja iltasuukon niin kuin aina.

Virve Airola toimii tiedottajana Aivoliitossa.

Puheen tuottamisen virikkeitä 1) Tuottakaa yhdessä tai erikseen ”automatismeja”: • laskeminen 1–10 • viikonpäivät • kuukaudet • tutut laulut ja lorut.

2) Katselkaa tuttuja valokuvia ja jutelkaa niistä.

3) Harjoitelkaa kyllä/ei-kysymyksiä: • helppo: Onko lumi kylmää?

• keskivaikea: Onko Joensuu Itä-Suomessa?

• vaikea: Ovatko autot samankokoisia?

HUOM! Varmista, että henkilö, jolla on afasia, ymmärtää kysymyksesi. Ymmärtämistä voi tukea piirtämällä ydinasian tai kirjoittamalla avainasiat TIKKUKIRJAIMILLA paperille.

2/2015 AVH

17

Virva Ryynänen

Pidä huolta muististasi!

Muistaminen on monimutkainen prosessi, joka edellyttää mieleen painamista, siellä säilyttämistä ja mieleen palauttamista. Muistia tarvitaan kaiken aikaa.

A

rkikielessä muistilla tarkoitetaan pitkäkestoista muistia – varastoa, jonne tallennetaan kaikki tärkeä tieto kuten kertotaulu, läheisten syntymäpäivät ja ostoslistat. Muistin toiminta on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus.

ostoslistaa tai työpäivää. Tarkkaavaisuus voi myös heiketä väsyneenä, kivuliaana tai masentuneena, jolloin myös muisti voi pätkiä.

Miten muisti toimii?

Keski-iän korkea kolesteroli ja verenpaine sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, kuten diabetes, voivat kasvattaa riskiä sairastua muistisairauteen myöhemmällä iällä. Nämä tekijät vaikuttavat aivoterveyteen nimenomaan sydän- ja verenkiertoelimistön kautta. Esimerkiksi korkea verenpaine voi pitkään jatkuessaan vaurioittaa aivojen syviä verisuonia ja aiheuttaa pieniä verenvuotoja, jotka vaurioittavat hermosoluja. Monilla verenkierto-, aivo- ja muistisairauksilla on yhteys toisiinsa.

Maaliskuussa julkaistun suoma­ laisen tutkimuksen mukaan tehos­ te­tulla elintapaohjauksella voidaan parantaa ikääntyvien ihmisten muis­tia ja ajattelutoimintoja. Kontrolliryhmän riski muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemiseen oli 31 prosenttia suurempi kuin tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden (lähde: THL, Finger-tutkimustiedote 12.3.2015).

Muistihäiriöiden ennaltaehkäisy on siis erittäin tärkeää etenkin ikääntymisen myötä. Erityisesti verisuonisairauksia sairastavat hyötyvät siitä, että huomio kiinnitetään riskitekijöihin ja elintapoja mahdollisesti korjataan. Muistille hyvien asioiden tekemisestä sekä terveellisistä elämäntavoista on hyötyä silloinkin, jos oireita tai sairauksia jo on.

Vastoin yleistä luuloa ikääntyminen ei vie muistia eikä kadota opittuja tietoja mielestä. Toki muistin toiminta hieman hidastuu. Iän vaikutus näkyy erityisesti tilanteissa, jotka vaativat nopeaa reagointia ja mieleen painamista. Uusien asioiden opettelu vaatii usein enemmän keskittymistä ja kertaamista kuin nuorempana. Aivot hyötyvät aktivoinnista huoli­ matta ikävaiheista, muuttuvista elämän­ tilanteista ja mahdollisista sairauksista.

Miksi asiat unohtuvat?

Unohtelu mietityttää eikä tunnu mukavalta. Sitä kuitenkin tapahtuu jokaiselle, koko ajan. Useimmiten taustalla on onneksi stressi tai keskittymisen puute eikä etenevä muistisairaus.

Opitut taidot ja tärkeimmät muistot eivät yleensä katoa mielestä. Ystävien nimet, polkupyörällä ajaminen, muistot hääpäivästä ja äidin esiliinan tuoksu säilyvät mielessä todennäköisesti koko elämän.

Arjen unohtelussa onkin usein kyse keskittymisvaikeuksista, ei niinkään muistin virheistä. Asiaa ei ehkä ole alun perinkään painettu kunnolla mieleen, kun lukiessaan esimerkiksi pohtiikin huomaamattaan huomista 18

AVH 2/2015

Aivoverenkiertohäiriöt ja muisti

Mikä muistia haastaa?

Aivot tekevät keskittyneesti vain yhtä asiaa kerrallaan. Jos kuuntelee radiota, lukee reseptiä ja laittaa ruokaa samanaikaisesti, luulee tekevänsä monta asiaa yhtä aikaa. Todellisuudessa aivot vaihtavat tehtävää edestakaisin nopeasti näiden kolmen välillä. Monen asian yhtäaikainen tekeminen kuormittaa aivokuorta, lisää stressihormonien tuotantoa ja rasittaa siten koko elimistöä.

Asioille voi kuitenkin tehdä jotain. Arjen muistamista voi vahvistaa pienillä teoilla: keskittymällä yhteen asiaan kerrallaan ja karsimalla keskeytyksiä. Muistiin painamiselle kannattaa antaa tietoisesti tilaa ja aikaa. Muistia voi helliä: sopivasti vuorotellen aktivointia ja rentoutusta, liikuntaa ja lepoa. Aivot nauttivat haasteista, mutta tarvitsevat myös palautumista. Mikä tahansa itselle mieluisa, keskittymistä vaativa tekeminen ristisanojen ratkaisemisesta käsitöihin, kuntoilusta kulttuuriin, on aivoille hyväksi.

Mikä muistia tukee?

Aivojen hyvinvointia ja sitä kautta muistia tukevat terveelliset elämäntavat: terveellinen ravinto, liikunta, päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen – mutta myös riittävästä levosta huolehtiminen ja stressin välttäminen. Ympäristötekijät vaikuttavat aivojen toimintaan, ja aivojen muokkautuminen onkin elinikäinen prosessi.

Muistin hyvinvointiin ei tarvita yksittäisiä tai erikoisia poppakonsteja, vaan monipuolinen terveellinen arki

tukee muistia. Terveellisillä valinnoilla voi pienentää riskiä sairastua muistisairauteen. Ja jos silti sairastuu, kannattaa aivojen hyvinvointiin ja muistin huoltamiseen kiinnittää huomiota.

Milloin huolestua?

Jos muisti heikkenee selkeästi aiempaan nähden ja haittaa arkea, syy tulee aina selvittää. Kyseessä voi olla etenevä muistisairaus tai jokin hoidettavissa oleva syy. Mitä varhaisemmin hoito ja kuntoutus aloitetaan, sen paremmat ovat todennäköisesti tuloksetkin. Muistia kannattaa huoltaa ja heikentynyttä muistia tutkia ajoissa!

Virva Ryynänen on Muistiliiton järjestötyön asiantuntija.

Pieniä asioita muistisi hyväksi:

Milloin oireista tulisi huolestua ja hakeutua lääkäriin?

• Oma tai läheisen huoli muistista • Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita • Sovittujen tapaamisten unohtelu • Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaisten sanojen käyttö • Päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen • Taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeus tai vaikeus ymmärtää kelloa • Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ymmärtämisen vaikeutuminen • Mielialamuutokset tai ahdistuneisuus • Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen.

Lähde: www.muistiliitto.fi, soveltaen: Käypä hoito 2010

• Opettele puhelinnumeroita, listoja tai nimiä ulkoa.

• Paina alle kymmenen tuotteen kauppalista mieleesi ja pidä lista mukana vain tarkistusta varten.

• Lue lehtien lisäksi kirjoja ja muita juonellisia tarinoita.

Muistele iltapäivällä mitä luit aamun lehdestä.

• Tee sopivan haasteellisia päättelytehtäviä, sanaristikoita, tietokilpailuja, pelejä.

• Opettele uusia asioita ja yhdistä uusi aiemmin opittuun.

• Luokittele ja järjestä muistettavat asiat tietyllä logiikalla, esim. vuosiluvut aikajärjestykseen.

• Käytä mielikuvia muistin apuna. Liitä tunne muistettavaan asiaan.

• Keskity, vältä kiirettä!

Lähde: Muistiliitto ry

2/2015 AVH

19

Ville Niemi

Pelaamalla paremmat aivot?

Digitaalisella aivotreenillä pystyään harjoittamaan kognitiivisia kykyjä verkkopohjaisten pelien ja harjoitusten avulla. Pelattavien sovellusten kerrotaan parantavan keskittymiskykyä, muistia ja älykkyyttä sekä auttavan kognitiivisten toimintojen kuntouttamisessa. Miten on?

T

oukokuussa 2011 Kim BadenKristensen istuu kahvilassa Lontoon Brick Lanella lukemassa Norman Doidgen menestysteosta The Brain That Changes Itself: Stories of Personal Triumph From the Frontiers of Brain Science. Hän tulee vakuuttuneeksi siitä, että teknologian ja neurotieteiden lähentymisellä voidaan edistää merkittävästi ihmisten elämänlaatua. Kim esittää ajatuksensa Derk Kriegerille, Tanskan kansallisen sairaalan neurologian professorille, joka pitää ideaa loistavana.

Hänen mielestään kognitiivisten kykyjen harjoittamiseen tarvitaan parempia välineitä.

Neljä vuotta on kulunut ja BadenKristensenin ideasta on tullut totta. Hän on nyt tanskalaisen Brain+ -yrityksen toiminnanjohtaja. Yritys kehittää pelejä, joiden avulla aivoja voidaan treenata.

Stressittömäksi digitreenillä Aivotreenistä eli ”brain trainingistä” on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut valtava bisnes. Sellaiset yritykset kuin Lumosity, CogniFit ja Jungle memory tahkoavat miljoonia mobiilisovelluksillaan, joiden luvataan kehittävän arvokasta pääomaamme. Eikä vauhti suinkaan ole hiipumassa, vaan vuonna 2020 digitaalisten aivoterveyssovellusten on

20

AVH 2/2015

arvioitu saavuttavaan kuuden biljoonan dollarin markkina-arvon.

Digitaalisella aivotreenillä tarkoitetaan kognitiivisten kykyjen harjoittamista erilaisten verkkopohjaisten pelien ja harjoitusten avulla.

Markkinoilla on useita älypuhelimilla, tableteilla tai tietokoneilla pelattavia sovelluksia, joiden kerrotaan parantavan muun muassa keskittymiskykyä, muistia ja älykkyyttä. Ne tarjoavat valmistajiensa mukaan myös ratkaisuja stressin käsittelyyn ja lisäävät luovuutta.

Sovelluksia markkinoidaan esimerkiksi nuorille ja työikäisille, jotka haluavat suoriutua paremmin töissä tai koulussa. Monet sovellukset lupaavat lisäksi apua myös kognitiivisten toimintojen kuntouttamiseen neurologisten sairauksien jälkeen.

Yritykset korostavat, että niiden kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka haluavat kehittää aivojensa toimintaa.

Toisin sanoen meille kaikille tarjotaan mahdollisuutta saada pelaamalla paremmat aivot.

Aivoterveys kiinnostaa – kaikkia!

Vuonna 2012 perustettu Brain+ on yksi aivobisneksen mielenkiintoisimmista tulokkaista. Yhteistyössä Kööpenhaminan yliopiston aivotutkijoiden kanssa Brain+ on siirtänyt

neurotieteiden viimeisimmät kehitysaskeleet tieteellisesti tutkituiksi, hauskoiksi ja motivoiviksi aivoja treenaaviksi peleiksi.

– Olemme perustaneet yrityksen sen vision pohjalle, että haluamme auttaa ihmisiä kehittämään elämänlaatuaan ja ymmärtämään aivojensa potentiaalin tarjoamalla kaiken ikäisille tehokkaita ja sitouttavia aivo­ treenejä, Baden-Kristensen kertoo.

Yritys on saanut jo hyvän alun, sillä heidän ensimmäistä tuotettaan, terveille aikuisille suunnattua Brain+ -applikaatiota on ladattu lähes miljoona kertaa. Alalla on isompiakin tekijöitä. Esimerkiksi amerikkalaisyritys Lumosityllä on noin 70 miljoonaa käyttäjää yli 180 maassa.

Sovellusten käyttäjämäärät osoittavat, että yhä useampi on kiinnostunut aivoterveydestään ja haluaa löytää keinoja aivojensa harjoittamiseen.

Aivotreeniyritykset tahtovat olla tässä trendissä mukana ja tarjota hauskoja, motivoivia ja sitouttavia välineitä aivojen treenaukseen. Myös Brain+ on tunnistanut tämän tarpeen.

– Rakensimme yrityksen siinä uskossa, että ihmiset haluavat kehittää ja haastaa henkistä kapasiteettiaan.

Aivot tarvitsevat treeniä Jo 1970-luvulla Eric R. Kandel osoitti, että kun ihminen oppii, hänen

Shutterstock

”Aivojen treenauksella on valtava merkitys hyvinvoinnille.” aivoissaan syntyy uusia synapseja eli hermosolujen välisiä yhteyksiä.

Viimeisten vuosikymmenten aikana käsitys aivojen muutoskykyisyydestä on laajentunut huomattavasti, kun on saatu selville, että aivot säilyttävät rakenteellisen ja toiminnallisen muovautuvuutensa läpi ihmiselämän.

Tutkimustulokset aivojen plastisuudesta eivät ole jääneet huomaamatta, vaan ne ovat tiedeyhteisön lisäksi herättäneet myös kaupallisten toimijoiden kiinnostuksen.

Aivotreeniä tarjoavien yritysten pelit perustuvat ajatukseen neuro­ plastisuudesta eli aivojen muovautuvuudesta. Neuroplastisuus tarkoittaa aivojemme kykyä muuttua ja luoda uusia yhteyksiä hermosolujen välillä.

Aivojen muovautuvuus auttaa meitä oppimaan uusia asioita, muokkaamaan tapojamme ja käyttäytymään joustavammin.

Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että aivojen toimintaa voi parhaiten edistää, kun harjoittaa säännöllisesti niitä osa-alueita, joita ha­ luaa kehittää.

– Monet eivät ole tietoisia aivojensa potentiaalista. Aivojen treenauksella on kuitenkin valtava merkitys hyvinvoinnille, Baden-Kristensen kertoo.

Suurin osa ihmisistä ymmärtää fyysisen harjoittelun merkityksen terveydelle. Rehkiessämme kunto-

salilla tiedämme, mitä kehon osaa harjoitamme ja millaisia vaikutusten tulisi olla. Aivojen harjoittamiseen ei ole kuitenkaan yhtä vahvasti vakiintuneita käytänteitä eikä samanlaista tietotaitoa kuin fyysiseen harjoitteluun.

– Aivoterveys tulee olemaan seuraava iso juttu. On vain ajan kysymys milloin ihmiset tajuavat tämän, ­Baden-Kristensen korostaa.

Tieteellisiä pelejä Useat aivotreeniyritykset lupaavat verkkosivuillaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvia harjoituksia aivoille. Tätä on myös kritisoitu. Syksyllä 2014 Stanfordin ja Max Planck -instituutin tutkijat julkaisivat kriittisen kannanoton aivotreenibisnestä kohtaan.

– Vastustamme väitettä, jonka mukaan aivopelit tarjoavat kuluttajille tieteellisesti todistetun keinon vähentää tai kääntää kognitiivista heikentymistä, koska sen puolesta ei ole vakuuttavaa tieteellistä näyttöä, tutkijat toteavat lausunnossaan.

Aivopelejä on soimattu siitä, että niiden kapea-alaiset harjoitteet eivät siirry osaksi laajempia taitoja. Kysymyksiä on myös herättänyt se, tuleeko pelejä pelaamalla vain paremmaksi itse pelissä ilman, että kognitiiviset kyvyt kehittyisivät laajemmin.

Brain+ haluaa ratkaista tämän ongelman. Yhteistyössä aivotutkijoiden kanssa yritys kehittää pelejään sellaisiksi, että niiden hyödyt siirtyisivät käytännön elämään. Yritys on panostanut paljon tieteeseen perustuvan algoritmin ja teknologian kehittämiseen. Sen avulla käyttäjälle voidaan yksilöidä taitotasoa vastaavia harjoituksia jatkuvasti.

Tärkeä osa digitaalista aivotreenausta on pelinomaisuus. – Aiemmat aivoterveyssovellukset eivät ole onnistuneet motivoimaan käyttäjiä pitkäkestoiseen harjoitteluun, koska pelillistämisen käytännöt ovat puuttuneet, Baden-Kristensen huomauttaa ja jatkaa: – Brain+ kehittää harjoituksia, jotka muistuttavat viihteellisiä mobiilipelejä, mutta pitävät painopisteen aivotoimintojen vahvistamisessa.

Miten aivoja treenataan?

Brain+:lla on valikoimassaan kolme peliä. Niiden kerrotaan kehittävän keskeisiä aivotoimintoja, kuten tarkkaavaisuutta, muistia, ongelmanratkaisukykyä, suunnitelmallisuutta ja kielellisiä kykyjä.

Esimerkiksi Remember Me -nimisessä pelissä on tarkoitus muistaa tietoja ”kohdatuista” ihmisistä. Pelin edetessä tietoa tulee yhä enemmän ja muistaminen käy yhä haasteelli-

2/2015 AVH

21

”Aivoterveys tulee olemaan seuraava iso juttu.” semmaksi. Harjoituksen kerrotaan kehittävän sekä pitkäkestoista että työmuistia. Sen on todettu heijastuvan oikeaan elämään muistitoimintojen kehittymisen lisäksi entistä nopeampana ja tehokkaampana informaation käsittelykykynä.

Uusin ominaisuus sovelluksessa on BrainCoach eli virtuaalinen aivovalmentaja. BrainCoach tarjoaa käyttäjälle 3–10 minuutin mittaisia podcasteja, jotka sisältävät helposti opittavia tekniikoita kognitiivisten kykyjen kehittämiseen. Aivovalmentaja opastaa käyttäjää myös aivojen toiminnasta sekä tarjoaa elintapaohjausta kohti aivoterveellisiä valintoja.

Saako pelaamalla sitten paremmat aivot?

Aivojen kehittäminen pelaamisen avulla on kiehtova ajatus. Kukapa ei

haluaisi suoriutua paremmin koulussa, töissä tai ylipäätänsä arjessa.

On mahdollista, että voimme digitaalisen aivotreenin avulla harjaannuttaa aivojamme ja viedä kognitiiviset kykymme uudelle tasolle. Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa onko ”aivotreenistä” todellista hyötyä, koska tutkimus laahaa paljon bisneksen perässä.

Varmaa kuitenkin on, että Brain+ haluaa viedä digitaalisen kognitiivisten kykyjen harjoittamisen uudelle tasolle. – Haluamme kohottaa aivotreenin vakavasti otettavaksi aivoterveyden edistämisen välineeksi, Baden-Kristensen korostaa.

Ehkäpä he tekevät sen.

Ville Niemi on Aivoliiton Yksi elämä -hankkeen projektisuunnittelija.

Remember Me -peli muistin harjoittamiseen.

Aivoterveyssovelluksia Brain+ Kaikenikäisille suunnattuja pelejä, jotka yksilöidään käyttäjän taitotason mukaisiksi. http://www.brain-plus.com/ Aivoterveydeksi!

Muistiliiton Aivoterveydeksi! -muistinvirkistyssovellus kannustaa pitämään huolta muistin terveydestä.

Tarkoitettu kaikenikäisille aivojen hellimiseen. http://www.muistiliitto.fi/fi/muisti-ja-muistisairaudet/aivoterveys/aivoterveydeksi/ Lumosity Maailman suosituin aivotreeniyritys. Lumosity tarjoaa käyttäjälle henkilökohtaisen harjoitusohjelman aivojen treenaamiseen. www.lumosity.com/ CogniFit Brain Fitness Sisältää omat ohjelmansa yksilöille, ammattilaisille, tutkijoille, perheille ja kouluille. https://www.cognifit.com/ Jungle memory Erityisesti perheen pienimmille suunnattu sovellus, joka keskittyy työmuistin harjoittamiseen. http://junglememory.com/

22

AVH 2/2015

2/2015 AVH

23

Shutterstock

Risto O. Roine

Onko verenpaineella väliä?

Kohonnut verenpaine aiheuttaa muutoksia valtimoissa ja monissa elimissä, kuten aivoissa, sydämessä, munuaisissa ja silmissä. Se on tärkein hoidettava AVH-riskitekijä.

D

iabeetikot ovat erityisen alttiita verenpaineen haitoille.

Jo lievä verenpaineen nousu voi olla haitallinen, etenkin jatkuessaan pitkään.

Verenpaine sairastuttaa sekä pienet suonet aivoissa että vähän suuremmatkin valtimot, minkä seurauksena on ahtauttava valtimotauti kaulavaltimoissa. Se saattaa johtaa aivoinfarktiin vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluttua. Valtimotauti kehittyy usein myös muihin valtimoihin, ja samalla potilaalla voi olla lisäksi sydämen sepelvaltimotauti sekä alaraajojen ahtauttava valtimotauti.

Verenpaine on tärkein AVHriskitekijä Kohonnut verenpaine on ylivoimaisesti tärkein hoidettava AVH-riskitekijä. Verenpaineen hoito ei meillä kuitenkaan toteudu läheskään niin kuin pitäisi.

Joka toinen suomalainen sairastaa verenpainetautia, eli verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä (mmHg). Heistä joka toinen on tietoinen taudistaan, ja joka toinen on lääkehoidossa. Näistä sairastuneista vain joka neljäs on hoitotavoitteessa 24

AVH 2/2015

– eli ei edes joka kymmenes verenpainetautia sairastavista.

Tutkimusten mukaan sekä aivoinfarktin että aivoverenvuodon riski kasvaa jopa 40 prosenttia jokaista 5 mmHg:n alapaineen muutosta kohti, toisin sanoen runsaan 10 mmHg:n nousu kaksinkertaistaa riskin. Muutos ei rajoitu pelkästään verenpainetautia sairastaviin, vaan riski riippuu verenpaineesta jopa normaalipaineisilla henkilöillä kun verenpaine on 120/80 mmHg. Tästä syystä verenpaineen alentaminen kuuluu AVH:n uusiutumisen estoon lähes kaikilla potilailla.

ny. Tämä aivovaltimoiden suojaava itsesäätelykyky kuitenkin häiriintyy verenpainetaudissa sekä akuutisti

Itse voi vaikuttaa

Kotimittaus kannattaa

Sekä muistisairauden kehittymiseen että verenpaineeseen voit vaikuttaa • aktiivisella elämäntavalla • liikkumalla riittävästi • vähentämällä ylipainoa • vähentämällä alkoholin, suolan ja kovien rasvojen käyttöä • lopettamalla tupakointi.

Verenpainetta ei yleensä itse tunne, vaan se tulee mitata ja nimenomaan kotona rauhallisissa olosuhteissa, tarkasti ohjeita noudattaen. Uudet kotimittarit huomaavat myös rytmihäiriön melko luotettavasti. Lääkärin vastaanotolla mitatut lukemat eivät välttämättä edusta potilaan arkea kovinkaan hyvin. Joskus tarvitaan ympärivuorokautista verenpaineen mittausta.

Aivot on rakennettu sietämään verenpaineen vaihtelua hyvin eikä aivoverenkierto siitä helposti häiriin-

Verenpaineella on väliä • Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon riski kasvaa jopa 40 prosenttia jokaista 5 mmHg:n alapaineen muutosta kohti.

• Runsaan 10 mmHg:n veranpaineen nousu kaksinkertaistaa riskin.

• Erityisen haitallisia ovat hyvin korkea tai hyvin matala verenpaine sekä äkilliset muutokset.

AVH:n yhteydessä. Aivan liian korkea tai matala verenpaine ja etenkin verenpaineen äkillinen muutos voivat silloin olla erityisen haitallisia. Hyvin korkea verenpaine (esimerkiksi yli 200/130 mmHg) voi olla akuutistikin vaarallinen ja aiheuttaa joko aivoverenvuodon tai aivojen takaosiin painottuvan vaurion rajuine oireineen.

Tekstiä kehittyvät on toimituksen käytössä Muutokset hiipimällä Määräpaikka:

Aivojen sisäisissä pienissä suonissa ilmenee verenlehden aukeamanmyös oikeanpuoleinen sivu paineen vaikutuksesta paksuuntumista ja heikkenemistä. Seurauksena ovat ennen pitkää pienten suonten tukokset, yleinen aivojen verenvirtauksen heikkeneminen sekä aivoverenvuodot.

Aivoverenvuotoa ennakoivat vain magneettikuvassa näkyvät mikrovuodot. Muutokset kehittyvät salakavalasti ja hitaasti hiipimällä. Aivojen magneettikuva voi näyttää jo aika ikävältä siinä vaiheessa kun diagnoosiin vihdoin päästään. Liikuntakyvyn lisäksi silloin ovat vaarassa myös henkinen suorituskyky ja yleinen toimintakyky, jolloin puhutaan vaskulaarisesta muistisairaudesta tai dementiasta (VaD).

Aivoverisuonitautiin liittyvä VaD taas altistaa Alzheimerin taudin kehittymiselle, joten samalle potilaalle voi kehittyä vaikea muistisai­raus kahdellakin mekanismilla: pienten suonten taudista ja Alzheimerin taudista, joiden riskitekijät ovat yhteisiä.

Verenpaineella on väliä!

Korkea verenpaine johtaa siis aivoinfarkteihin, aivoverenvuotoihin ja henkisen tason laskuun. Vastauksena otsikon kysymykseen: verenpaineella on väliä! Hyvä uutinen on, että riskiä voi vähentää omilla valinnoilla.

Verenpainetta voi ensinnäkin alentaa elämäntapamuutoksilla: liikkumalla riittävästi ja vähentämällä ylipainoa sekä alkoholin, suolan ja kovien rasvojen käyttöä sekä lopettamalla tupakointi.

Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan myös muistisairauden kehittymistä voi tehokkaasti estää elämäntapamuutoksilla ja aktiivisella elämäntavalla.

Sen jälkeen kun ihminen on jo sairastunut, hän tarvitsee aina myös lääkehoitoa verenpaineen alentamiseksi. Tärkeintä on että verenpaine alenee, mutta myös lääkkeillä on jonkin verran eroja. Niin sanotut ACE-estäjät ja AT-reseptorin salpaajat sopivat yleensä AVH-potilaille parhaiten. Myös nesteenpoistolääkettä eli diureettia tai kalsiumsalpaajaa voidaan käyttää, mutta beetasalpaajaa tulisi käyttää vain, jos sydänsairaus sitä edellyttää.

Sairastuneiden on käytävä oman lääkärinsä vastaanotolla vähintään kerran vuodessa.

Risto O. Roine on Turun yliopiston neurologian professori ja Aivoliiton ylilääkäri.

2/2015 AVH

25

KORVAAMATON KOVALEVY LIIKKEELLÄ

Virve Airola

Aivot virkeiksi, olo hyväksi Aivojumppa on helppoa ja tehokasta. Pienellä vaivalla voi omaa oloaan ja suorituskykyään parantaa tuntuvasti.

A

ivojumppa (Brain Gym®) on joukko hyvää tekeviä liikkeitä, jotka perustuvat käytännön kokeiluihin. Symmetriset liikkeet aktivoivat tiettyjä osia aivoissa ja parantavat fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia – lukeminen ja luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen, muistaminen ja liikuntalajit koetaan helpommiksi.

Aivojumppa ylläpitää kehon ja mielen tasapainoa.

Parasta aivojumpassa on helppous. Yksinkertaiset liikkeet tehdään täsmällisesti ja tavoitetta ajatellen, ja niitä voi tehdä lähes missä tahansa.

Aivojumppa tasapainottaa omia tunnetiloja ja auttaa purkaman stressiä ja jännitystä esimerkiksi ennen esiintymistä tai vaativaa suoritusta. Se aktivoi hermoston toimintaa, taidot ja tunteet vahvistuvat ja äly aktivoituu.

Aivojumpan kehittäjä on kasvatustieteistä väitellyt Paul Dennison,

joka valikoi ja muokkasi liikkeet alun perin sen perusteella, että ne avasivat oppimisen lukkoja. Hänen perusolettamuksensa on, että ”liike on ovi oppimiseen”. Yhdessä puolisonsa Gailin kanssa Dennison on sittemmin rakentanut aivojumpan liikeohjelmia mitä moninaisimpiin tarkoituksiin ja kaikenikäisille.

Keskittyen ja ajatuksella Liikkeitä on kolmenlaisia: keski­linjan liikkeet, energiaharjoitukset ja piden­ tävät liikkeet.

Keskilinjan liikkeet harjaannuttavat silmien, korvien, käsien ja jalkojen sekä molempien aivopuoliskojen yhteistoimintaa. Se puolestaan helpottaa lukemista, kirjoittamista ja muuta viestintää. Tasapainoinen liike vaatii aivopuoliskojen yhteistoimintaa. Liikkeet kannattaakin suorittaa

Aivojumppaliikkeillä on havaittu seuraavia vaikutuksia: • keskittymiskyky harjaantuu • itseluottamus paranee • liikkeiden tekeminen auttaa onnistumista • stressi lievenee onnistumisen kokemusten kautta.

26

AVH 2/2015

keskit­tyen ja ajatuksella. Keho liikkuu joustavasti ja ajattelukin onnistuu liikkeen aikana.

Energiaharjoitusten kohteena ovat tunteet ja asennoituminen sekä läsnäolo omassa kehossa. Liikkeet auttavat luomaan ulkoista ja sisäistä järjestystä sekä ilmaisemaan itseä helpommin.

Pidentävät liikkeet kohdistuvat lihaksiin ja jänteisiin, jotka usein jännittyvät ja kiristyvät pelon, jännityksen tai stressin vuoksi. Kun jännitys ja kiristys laukeaa, voi kokea niin fyysistä kuin henkistäkin vapautumista.

Virve Airola toimii tiedottajana Aivoliiton viestinnässä.

Lähteet: Hidasta elämää -blogipalsta, Suomen Kinesiologiayhdistys ry, Aivojumppa – Brain Gym®, www.braingym.org

Mihin aivojumpasta on koettu olevan apua?

• oppiminen tehostuu • stressi lievenee • liikkeet rauhoittavat ja rentouttavat • tasapaino ja koordinaatio paranevat • keskittyminen paranee • suorituskyky paranee • itseluottamus vahvistuu • muistaminen helpottuu • kouluvalmiudet vahvistuvat.

Markku Liukkonen

VIRE-ohjelma Ohjelman tekeminen vie vain muutaman minuutin eikä edellytä erityistä vaatetusta tai varustelua.

1.

3.

Juo hiukan vettä.

Vesi auttaa aivojen sähkömagneettiskemiallista toimintaa.

Kävele paikallasi polvia nostaen. Kosketa vuorotellen oikealla kädellä vasenta polvea ja päinvastoin, anna vapaan käden heilahtaa rentona taakse.

2.

4.

Etsi tunnustelemalla ns. aivonapit, jotka sijaitsevat solisluiden alla pehmeässä kudoksessa noin silmien kohdalla. Hiero aivonappeja toisen käden peukalolla ja keskisormella noin puoli minuuttia ja pidä toinen käsi navan päällä.

Tee energiakahdeksikko: seiso tai istu ja laita nilkat ristiin vasen jalka päällepäin. Ojenna kädet suorina eteen kämmenselät vastakkain, peukalot alaspäin. Nosta vasen käsi oikean yli ja risti sormet. Kiepauta kädet alakautta rinnalle. Rentoudu tässä asennossa pari minuuttia ja tee toisin päin. Avaa sitten kädet ja jalat. Pane sormenpäät vastakkain mahan päälle “mökkimäisesti” ja jalat vierekkäin.

Keskity hetken aikaa rauhalliseen syvähengitykseen.

2/2015 AVH

27

Salasyntyisen aivoinfarktin syyt selville Suomen Akatemia myönsi merkittävän rahoituksen tutkimushankkeeseen, jossa ovat mukana kaikki viisi Suomen yliopistosairaalaa. Tutkimuksen aiheena on ”Salasyntyisen ennenaikaisen aivoinfarktin etiologia ja ennuste”. Salasyntyisyys tarkoittaa sitä, että aivoinfarktin syy jää epäselväksi. Näin tapahtuu vuosittain jopa puolella niistä koko maailman 1,3

miljoonasta ihmisestä, jotka sairastuvat aivoinfarktiin nuorella iällä eli alle 50-vuotiaina. Kun taudin perimmäistä syytä ei tunneta, käytettävissä on niukasti tietoa sen ehkäisystä ja hoidosta.

Tutkimuksen osahankkeiden johta­jina toimivat Jukka Putaala (HYKS), Heikki Numminen (TAYS), Pekka Jäkälä (KYS), Risto O. Roine

(TYKS) ja Juha Huhtakangas (OYS).

SECRETO on monenkeskinen tapausverrokkitutkimus, jossa selvitetään nuorella iällä sattuneen salasyntyisen aivoinfarktin tautimekanismeja. Hanke kohentaa taudin diagnostiikkaa ja yksilöllistää sen hoitostrategioita sekä luo pohjaa uusien lääkehoidon kohteiden kehittämiselle.

UUSI SUONENSISÄINEN HOITOTEKNIIKKA

parantaa aivoinfarktipotilaan ennustetta Aivoinfarktipotilaiden toipumista voidaan parantaa huomattavasti käyttämällä uutta suonensisäistä verisuonitukosten poistomenetelmää.

Espanjalaistutkimuksen tulokset ovat hyvin vakuuttavia.

Verisuonitukkeuman poisto tehdään trombektomialla eli viemällä hyvin ohut putki nivusvaltimosta aortan kautta aivojen tukkeutuneisiin verisuoniin. Perillä tukkeutunut verisuoni avataan ja tukos poistetaan putken mukana.

Espanjalaisten tutkimukseen osallistui 206 aivoinfarktipotilasta, joiden oireet olivat alkaneet korkeintaan kahdeksan tuntia aikaisemmin

ja joiden aivoverisuonissa nähtiin tukkeumia aivokuvauksissa. Tutkijat valitsivat joukosta potilaita, joiden aivoissa näkyi tukkeumia vielä liuotushoidon jälkeenkin ja satunnaistivat heistä puolet suonensisäiseen verisuonitukkeuman poistoon.

Tutkijat havaitsivat tukkeuman poistamisen vähentävän aivoinfarktin aiheuttamia vammoja ja parantavan potilaiden mahdollisuuksia jatkaa normaalia elämää aivoinfarktin jälkeen. Ero muihin potilaisiin oli niin selvä, että tutkimuksen jatkaminen olisi ollut eettisesti väärin verrokkeja kohtaan ja tutkimus keskeytettiin ennenaikaisesti.

Espanjalaisten tutkimuksen lisäksi samanlaisia tuloksia on saatu neljässä aikaisemmassa tutkimuksessa, joten tutkimusnäyttö uuden menetelmän tehosta alkaa olla vakuuttava. Vielä ei tosin tiedetä onko hoito yhtä tehokas potilailla, joita ei ehditä hoitaa kahdeksan tunnin sisällä oireiden alkamisesta tai voiko menetelmää käyttää myös pienemmissä verisuonissa.

Tutkimus julkaistiin New England Journal of Medicinessä.

Uutispalvelu Duodecim

Elintapaneuvonta ehkäisee muistihäiriöitä Laajassa suomalaistutkimuksessa on ensi kertaa osoitettu, että muistihäiriöitä voidaan ehkäistä hallitsemalla niiden riskitekijöitä. Kahden vuoden tutkimusaikana kontrolliryhmän riski muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemiseen oli 31 prosenttia suurempi kuin tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden.

Tutkimuksessa 1 260 suomalaista osallistujaa oli jaettu satunnaisesti

28

AVH 2/2015

kahteen ryhmään. Toinen sai tavanomaista elintapaneuvontaa ja toinen tehostettua neuvontaa. Tehostettu neuvonta tarkoitti ravitsemusohjausta ja osallistumista liikunta- ja muistiharjoitteluun sekä tukea sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallintaan.

Tavanomaista neuvontaa saaneella verrokkiryhmällä oli huomattavasti suurempi riski muistitoimintojen ja tiedonkäsittelyn heikkenemiseen

kuin tehostettua elintapaohjausta saaneella ryhmällä.

Osallistujien kokemukset ohjauksesta olivat erittäin positiivisia. Vaikka esimerkiksi ravitsemusasiat olivatkin monille tuttuja, hyvä ravitsemusterapeutti teki asian kiinnostavaksi.

www.thl.fi>tiedotteet

Eteisvärinä on rytmihäiriöistä yleisin.

Se aiheuttaa muun muassa sydämen tykytystä, hengenahdistusta, väsymystä ja altistaa aivoverenkiertohäiriöille. Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias.

Uniapneahoidossa käytettävä ylipainehengityshoito vähentää paitsi uniapneaa myös ehkäisee eteisvärinäoireiden uusiutumista, käy ilmi tuoreesta yhdysvaltalaistutkimuksesta. Uniapnea tiedetään eteisvärinän riskitekijäksi, joten sen hoitaminen voi hyvinkin tepsiä eteisvärinään.

Tutkimuksessa yhdistettiin seitsemän aikaisemman tutkimuksen ja yli tuhannen uniapneaa potevan eteisvärinäpotilaan tiedot. Analyysi osoitti, että uniapnean hoitaminen CPAP-ylipainehengityshoidolla pienensi eteisvärinän uusiutumisen riskiä lähes 60 prosenttia.

Tulokset pitää varmistaa uusissa tutkimuksissa, mutta silti tutkijat uskovat, että huomattavan monet eteisvärinäpotilaat voisivat hyötyä uniapnean hoitamisesta. Uniapnea­ selvitysten tulisikin kuulua osaksi eteisvärinäpotilaiden rutiinitutkimuksia, tutkijat kirjoittavat.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Journal of the American College of Cardiology: Clinical Electrophysiology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

Shutterstock

Uniapnean hoitaminen voi estää eteisvärinän uusiutumista

Mukillinen kaakaota päivässä

pitää mielen virkeänä Kaakaota päivittäin juovien iäkkäiden muisti ja mieli saattavat pysyä pitempään parempina, tuore italialaistutkimus osoittaa.

Aiemmissa tutkimuksissa päivittäinen kaakaon juominen on yhdistetty suotuisiin vaikutuksiin iäkkäillä, joiden muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot ovat jo heikentyneet, mutta terveitä koskevat havainnot ovat olleet vähäisempiä.

Osana tutkimusta 90 koehenkilöä joi kupillisen kaakaota päivittäin kahdeksan viikon ajan. Osallistujille tehtiin muistia ja kognitiivisia kykyjä mittaavia testejä tutkimuksen alussa ja sen päätteeksi.

Testit osoittivat kognitiivisten mielentoimintojen parantuneen päivittäisen kaakaokuurin aikana, ­ minkä lisäksi osallistujien verenpaine jonkin verran laski ja insuliinitasot paranivat.

Tutkimuksessa päähuomion saivat kaakaon sisältämät flavonoidit, joilla on ajateltu olevan suotuisia vaikutuksia muun muassa aivoverenkiertoon. Nyt havaitut vaikutukset todettiin kaikilla kaakaota juoneilla riippumatta siitä, oliko heidän kaakaossaan vähän vai paljon flavonoideja.

Vähimmillään flavonoideja oli 50 mg kupillisessa ja enimmillään noin 1 000 mg.

Hiljattain samanlaisia suotuisia muutoksia nähtiin myös tutkimuksessa, jossa koehenkilöt joivat flavonoideja paljon sisältävää appelsiinimehua. Nyt havaitut kognitiiviset hyödyt eivät todennäköisesti rajoitukaan kaakaoon vaan ne saa luultavasti mistä tahansa flavonoideja paljon sisältävästä ruoka-aineesta.

Tulokset julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -leh­dessä.

Uutispalvelu Duodecim

Migreenillä ja aivoinfarktilla yhteisiä altistusgeenejä Samat geenit saattavat altistaa sekä migreenille että aivoinfarkteille.

Etenkin aurattomilla migreeneillä on vahva geneettinen yhteys aivoinfarkteihin.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin Neurology-lehdessä, ja ne osoitta-

vat samoja altistusgeenejä etenkin aurattomilla migreeneillä ja suurten valtimoiden aivoinfarkteilla sekä ­sydänperäisen embolisaation aiheut­ tamilla aivoinfarkteilla. Auralliset eli niin sanotut ennakko-oireilevat migreenit eivät jakaneet yhtä pal-

jon ­altistusgeenejä aivoinfarktien ­kanssa.

Tulokset perustuvat 23 000 migreenipotilaan ja 95 000 verrokin sekä 12 000 aivoinfarktipotilaan ja 62 000 verrokin geenikartoituksiin.

Uutispalvelu Duodecim

2/2015 AVH

29

Tuula Rantakangas ja Pauliina Väänänen

Ohjaamassa ja oppimassa Tuula Rantakangas ja Pauliina Väänänen kertovat kokemuksistaan Juttu-tupakurssin kommunikaatioryhmän vetäjinä. Käytäntö opetti paljon sellaista, mihin teoria ei yletä.

O

lemme kolmannen vuosikurssin logopedian opiskelijoita Helsingin yliopistosta.

Valmistumme puheterapeuteiksi, ja opintomme käsittelevät puheen, kielen ja kommunikoinnin häiriöitä ja niiden kuntoutusta. Koulutukseen kuuluu teoreettisen opetuksen lisäksi useita harjoittelujaksoja eri häiriöalueisiin liittyen. Osana kliinisiä opintojamme saimme osallistua Helsingin Juttu-tupa-kurssin vetämiseen ja ohjaamiseen.

Jokainen on omanlaisensa Meidän vastuullamme oli kurssin kommunikaatioryhmän vetäminen.

Ryhmän tavoitteena on harjoitella puheilmaisua tukevia keinoja, kuten piirtämistä, kuvien käyttöä ja kirjoittamista sekä eleiden ja ilmeiden hyödyntämistä. Näiden keinojen harjoittelemiseksi suunnittelimme ohjaajamme Krista Hoffströmin kanssa mahdollisimman monipuolisia tehtäviä. Halusimme lisäksi haastaa taitavia kurssilaisia tuomalla kommunikaatiokeinojen harjoittelun rinnalle myös kielellisiä harjoituksia. Pelasimme esimerkiksi bingoa, jossa opettelimme selittämään kuvien avulla eri aihepiirien sanoja.

Harjoituksia suunnitellessamme huomasimme, ettemme haastaneet ainoastaan kurssilaisia, vaan jouduimme myös itse haasteiden eteen. Ajauduimme pohtimaan monia asioita useista eri näkökulmista.

Mietimme esimerkiksi millä tavoin toimia, jotta jokainen kurssilainen saa samanlaisen mahdollisuuden osallistua harjoituksiin. Juttu-tupakurssille osallistuu Helsingissä lähes 20 ihmistä, joista jokaisella afasia ilmenee hyvin yksilöllisesti.

30

AVH 2/2015

Juttu-tupa-toiminta tarjoaa afaattisille henkilöille mahdollisuuden opetella kommunikaatiotaitoja ja ylläpitää niitä.

Yritimmekin tehdä harjoituksista kaikille sopivia käyttämällä esimerkiksi tukisanalistoja ja -kuvia. Mietimme myös, miten saman harjoituksen voisi toteuttaa eri tavoin ja erilaisia keinoja käyttäen. Halusimme, että jokaisella ryhmäläisellä olisi tehtävissä sopivasti haasteita, mutta kuitenkin myös mahdollisuus onnistua.

Vertaistuki rohkaisee yrittämään Meistä oli hienoa, miten rohkeasti ja aktiivisesti kurssilaiset lähtivät kokeilemaan haastaviakin harjoituksia. Uskomme, että tähän osaltaan vaikutti ryhmissä vallinnut avoin ja kannustava ilmapiiri sekä kurssilaisten toisilleen tarjoama tuki. Kokemuksemme perusteella huomasimme, miten tärkeää Juttu-tupa-toiminta on. Se tarjoaa afaattisille henkilöille mahdollisuuden opetella kommunikaatiotaitoja ja ylläpitää niitä. Toiminta tarjoaa myös vertaistukea ja ehkäisee syrjäytymistä, mahdollistaen samalla aktiivisen osallistumisen.

Lopuksi haluamme kiittää meille tarjotusta oppimismahdollisuudesta. Saamamme palaute kurssilaisil-

ta ja ohjaajaltamme Kristalta antoi meille uusia näkökulmia ja oli siten hyvin opettavaista. Myös Helsingin Juttu-tuvan vetäjät Salla Huotari ja Saara Santapukki auttoivat meitä neuvoillaan.

Erityisesti kiitämme kaikkia kurssilaisia antoisasta ja opettavaisesta syksystä! Heidän ansiostaan ymmärrämme nyt paremmin, millaista on sairastaa afasiaa ja millaisia haasteita se voi tuoda mukanaan. Kokemuksemme vahvistivat käsityksiämme siitä, kuinka suuri merkitys yhteistyöllä on kommunikaatiotilanteen onnistumisessa silloin kun toisella osapuolista on puheen tuottamisen ja ymmärtämisen haasteita.

Puheen hallinnan vaikeuksien ei tarvitse olla este kommunikoinnille ja sosiaaliselle osallistumiselle.

Tuula Rantakangas ja Pauliina Väänänen Kirjoittajat ovat kolmannen vuosi­ kurssin logopedian opiskelijoita ­Helsingin yliopistosta.

JUTTU-TUPA-KURSSIT AFAATTISILLE HENKILÖILLE SYKSYLLÄ 2015 Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssit Rovaniemi

Espoo

Espoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä. Maanantaisin 14.9.–30.11. klo 9.30–12.00. Ilmoittautuminen: 19.8. alkaen kansliaan, p. 020 692 444 tai internetissä.

Ilmoitamme aikataulusta myöhemmin.

Tiedustelut: 040 487 3010/toimisto

Espoo

Espoon työväenopisto, Suvela, Suvis. Sokinsuonkuja 4.

Torstaisin 17.9.–3.12.klo 9.30–12.00. Ilmoittautuminen: Katso edellinen.

Linnalan setlementti, Pappilankatu 6 (Linnalan sisäpiha). Keskiviikkoisin 16.9.–18.11. klo 12.00–14.00. Ilmoittautuminen etukäteen 31.8. mennessä p. 040 680 3831.

Helsinki A ja B

Seinäjoki

Helsingin suomenkielinen työväenopisto Helsinginkatu 26, 4 krs. Perjantaisin 4.9.–20.11. klo 10.00–12.15. A) Karhuluokka, B) Helsinginsali.

Tiedustele vapaita paikkoja: p. 050 331 1283 tai veera.virjamo@helsinki.fi.

Seinäjoen kansalaisopisto, Vapaudentie 83. Keskiviikkoisin 30.9.–25.11. klo 10.00–12.30. Ilmoittautuminen: 3.8. alkaen netissä, puhelimitse p. 06 416 2892 tai Opistotalon toimistossa. Lisätiedot: p. 040 774 8391.

Helsinki C

Suomussalmi

Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Stoa, Turunlinnantie 1, luentosali. Tiistaisin 8.9.–17.11. klo 9.15–11.45. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: p. 050 453 3301, krista.hoffstrom@aivoliitto.fi. Voit myös ilmoittautua ensimmäisellä kurssikerralla.

Savonlinna

Ilmoitamme aikataulusta myöhemmin. Tiedustelut: Leena Manner, p. 044 775 3148.

Tampere A ja B

Ilmoitamme aikataulusta myöhemmin.

Tiedustelut: taru.hanninen@hotmail.com tai p. 0505264716.

Tampereen kaupungin pääkirjasto Metso, kokoushuone (parvikerros, tilaan esteetön pääsy). Pirkankatu 2. A) Tiistaisin 8.9.–10.11. klo 17.15–19.30. B) Torstaisin 10.9.–12.11. klo 17.15–19.30. Ilmoittautuminen: 28.8. alkaen p. 044 553 8445 tai opetuspaikalla kurssin alussa.

Jyväskylä

Turku

Jyväskylän kansalaisopisto, Vapaudenkatu 39–41. Tiistaisin 27.10.–1.12. klo 14.15–16.30. Ilmoittautuminen: 27.8. klo 16 alkaen, p. 014 266 0107 tai www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto.

Turun suomenkielinen työväenopisto, Kaskenkatu 5. Maanantaisin 7.9.–23.11. klo 10.00–12.30. Ilmoittautuminen: 18.8. alkaen p. 044 907 4729 tai paikanpäällä toimistossa klo 10–15.

Kajaani A ja B

Turku

Joensuu

Kaukametsän opisto, Koskikatu 2–4, kokoustila, klo 13.30–17.00.

A) Tiistaisin 1.9.–8.12., B) Keskiviikkoisin 2.9.–9.12. Ilmoittautuminen kansliaan, p. 08 6155 2936, paikanpäällä tai ensimmäisellä kurssikerralla.

Kuopio Tiistaisin 8.9. –1.12. klo 10–11.45. Kuopion kansalaisopisto, Puistokartano D164 Teoria, Puistokatu 20. Ilmoittautuminen 18.5. alkaen p. 044 718 4714 tai opiston internet.

Lahti

Aivoliiton kehittämisryhmät, Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2. Tiistaisin 18.8.–15.12. klo 9–12 ja 13–16.

Tiedustelut: p. 050 597 7663.

Vantaa

Vantaan aikuisopisto/Myyrinki, Vaskivuorentie 10 B, 3 krs, teorialuokka.

Maanantaisin 28.9.–30.11. klo 10.00–12.30. Ilmoittautuminen: 19.8. klo 13 alkaen opistotalolla, Lummetie 5 toimiston aukioloaikoina, internetissä, puhelimitse p. 09 8392 4342 tai 19.8. klo 13–15 Myyringissä, Liesitori 1.

Wellamo-opisto, Lahden Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu 16, luokka 103. Tiistaisin 29.9.–8.12.klo 12.00–14.30. Tiedustelut: p. 050 398 5859.

Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla.

Ylivieska

Lappeenranta

Svenskspråkiga kurser

Etelä-Karjalan kansalaisopisto, Pohjolankatu 27. Maanantaisin 7.9.–23.11. klo 16.30–18.30. Ilmoittautuminen: toimistoon paikan päällä 1.8. lähtien tai puhelimitse p. 044 566 4553. Tiedustelut: p. 044 071 1707.

Lohja

Hiiden Opisto, Lohjan opistotalo, Linnaistenkatu 9. Tiistaisin 1.9.–24.11. klo 9.30–12.00. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: p. 019 369 1496 ja p. 050 329 6329.

Mustasaari

Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin 9.9.–2.12. klo 1011.30 Ilmoittautuminen: kansliaan 06 327 7260, verkossa: aikuisopisto. mustasaari.fi tai ensimmäisellä kurssikerralla.

Nivala

Ilmoitamme aikataulusta myöhemmin.

Tiedustelut: 044 4456 217/opisto.

Ilmoitamme aikataulusta myöhemmin. Tiedustelut: ma-pe klo 12.00–16.00 p. 044 4294 319 tai sähköpostitse kansalaisopisto@ylivieska.fi.

Helsingfors

Helsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. Torsdagar kl 10.00–13.00 under tiden 10.9.–3.12. Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli.

Korsholm

Fredagar 11.9.–27.11. kl 10.00-11.30. Korsholms vuxeninstitut/språkklassen, Skolvägen 1. Anmälan till Korsholms vuxeninstitut fr.o.m. 20.8. kl 17.00. tel. 06 327 7261, e-post: vuxeninstitutet@korsholm.fi eller webb: vuxeninstitutet.korsholm.fi.

Raseborg

Torsdagar 3.9.–22.10. kl 10.00–12.30. Medborgarinstitutet/Opistotalo, Torggatan 8, Stortorget, Karis, Anmälningar tas emot fr.o.m. 19.8. kl 11.00, tel. 019 289 2765.

Jakobstad

Oulu

Ilmoitamme aikataulusta myöhemmin.

Tiedustelut: kanslia p. 08 555 4060.

Jakobstads svenska arbetarinstitut, Storgatan 10. Måndagar kl 13.00–15.15 under tiden 3.8.–26.10. Anmälning i samband med första kursgången.

Pori A ja B

Åbo

Otsolan kansalaisopisto, lk T, Juhana Herttuan katu 16. Torstaisin 10.9.–26.11. A) klo 12.00–14.15, B) klo 14.30–16.45.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: p. 044 564 0962.

Åbo svenska arbetarinstitut, Kaskisgatan 5, 2. våningnen, rum 203.

Måndagar kl 12.45–15.45, under tiden 21.9.–30.11. Anmälning: på tel. 044 907 47 37 eller www.aboarbis.fi.

www.aivoliitto.fi 2/2015 AVH

31

Äänikirjapalvelua jo yli 100 kirjastossa Kirjasto kaikille -kumppanuusprojekti on tuonut valtion erikoiskirjasto Celian tuottamat äänikirjat lähikirjastoihin kautta maan. Jo yli sata kirjastoa tarjoaa uutta äänikirjapalvelua lukemisesteisille. Paikallinen palvelu parantaa merkittävästi äänikirjojen

saatavuutta ja lukemisesteisten tiedonsaantia. Äänikirjapalvelussa mukana olevat kirjastot tarjoavat asiakkaalle tunnukset Celian verkkopalveluun ja opastusta kirjojen käyttöön. Osa kirjastoista on myös perustanut

l­ainattavien cd-äänikirjojen kokoelman.

Celian tuottamia äänikirjoja voivat käyttää asiakkaat, joilla on esimerkiksi lukivaikeus.

Lisätietoja: www.kirjastokaikille.fi

Lakimuutos yhtenäistää

VAMMAISETUUKSIEN MYÖNTÄMISPERUSTEITA Laki vammaisetuuksista muuttuu 1.6.2015 alkaen. Muutokset koskevat lähinnä eläkettä saavan hoitotukea ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukea.

Alle 16-vuotiailla muutos koskee vain sairaudesta aiheutuvia erityiskustannuksia.

Lainmuutoksella pyritään selkeyttämään tukien saamisen perusteita ja kohdentamaan tuet nykyistä oikeudenmukaisemmin. Liitteeksi tarvittavien kustannusselvitysten määrä vähenee, joten hakeminen helpottuu.

Kelassa uudistus nopeuttaa hakemusten käsittelyä, joten asiakas saanee päätöksen nykyistä nopeammin. Vammaisetuuksia voidaan jatkossa myöntää pidemmäksi aikaa määräaikaisina tai entistä useammin toistaiseksi.

Mikä muuttuu?

Sekä hoitotuessa että aikuisen vammaistuessa erityiskustannukset voivat korottaa perustuen korotetuksi tueksi.

Hoitotuessa asiakkaalla on oikeus perushoitotukeen avun tai ohjauksen ja valvonnan perusteella. Kustannusten perusteella hoitotuki voidaan korottaa korotetuksi tueksi.

16 vuotta täyttänyt voi saada perusvammaistukea pelkästään sairauden tai vamman perusteella. Enää ei edellytetä, että sairaudesta aiheutuisi myös kustannuksia. Perusvammaistukeen onkin jatkossa oikeus 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä, joka ei saa hoitotukeen oikeuttavaa eläkettä ja jonka toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden 32

AVH 2/2015

ajan ja jolle aiheutuu sairaudesta tai vammasta olennaista haittaa.

Erityiskustan­nukset voivat korottaa perustuen korotetuksi tueksi. Ylintä vammaistukea ei enää saa kustannusten perusteella.

Mitkä erityiskustannukset huomioidaan?

Lakimuutos vaikuttaa myös siihen, mitä kustannuksia huomioidaan ­erityiskustannuksina. Uudessa laissa oma pykälänsä, jossa kerrotaan, mitä ja millä perustein vammaisetuuk­sissa voidaan kustannuksia huomioida.

Yleiset edellytykset säilyvät ennallaan: kustannusten tulee aina aiheutua toimintakykyä heikentävästä s­ airaudesta ja niiden tulee olla tarpeellisia, ylimääräisiä ja jatkuvia.

Lisäksi asiakkaan tulee itse vastata kustannuksista. Huomioitavat kustannukset harkitaan aina tapauskohtaisesti.

Edellä mainittujen edellytysten täyttyessä erityiskustannuksina voidaan lain mukaan huomioida 1. kotipalvelusta, tukipalvelusta ja kotisairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset 2. palveluasumisen tai tuetun asumisen yhteydessä aiheutuvat hoito- ja hoivakustannukset 3. laitoshoidosta ja sairaalahoidosta aiheutuvat kustannukset pl. pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävä maksu 4. lääkärin tai hammaslääkärin antamasta tai määräämästä hoidosta aiheutuvat kustannukset 5. lääkärin määräämästä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset

6. sellaiset hoitoon tai kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset, jotka ovat aiheutuneet kohdissa 4 tai 5 tarkoitetuista hoidoista tai kuntoutuksesta 7. lääkärin, hammaslääkärin tai lääkkeen määräämisestä annetuissa säännöksissä tarkoitetun terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä aiheutuvat kustannukset.

Muutosten voimaantulo Kun asiakas hakee vammaisetuutta ensimmäistä kertaa: Asiakas saa uuden lain mukaisen päätöksen, kun hänen oikeutensa vammaisetuuteen alkaa 1.6.2015 tai sen jälkeen. Vammaisetuudet voidaan myöntää pääsääntöisesti enintään 6 kuukautta takautuvasti.

Takautuvuus harkitaan edelleen tapauskohtaisesti.

Vammaisetuutta saava asiakas: Vanhan lain mukaan myönnetyt etuudet jatkuvat sellaisina kuin ne on myönnetty, kunnes ne asiakkaan tilanteen muutoksen vuoksi tai asiakkaan hakemuksesta tarkistetaan taikka kunnes ne määräaikaisuuden tai muun syyn vuoksi lakkaavat.

Vammaisetuutta saava asiakas saa myönnetyt vammaisetuudet nykyisenlaisina seuraavaan tarkistukseen tai lakkaamiseen saakka. Olennaisista muutoksista tulee kuitenkin ilmoittaa Kelaan.

Lähdeteksti: Kelan terveysosasto, suunnittelija Pia Kankare

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oli vuoden 2014 lopussa oikeus joka neljännellä eli 1 311 000 suomalaisella.

Myönnettyjä oikeuksia oli kaikkiaan 2,1 miljoonaa eli 1,6 oikeutta henkilöä kohti.

Verenpainetaudin perusteella myönnettyjä oikeuksia oli 467 000, diabeteksen perusteella 301 000 ja kroonisella keuhkoastmalla 252 000.

Näiden kolmen osuus oli puolet kaikista erityiskorvausoikeuksista.

Kela voi myöntää vaikean ja pitkäaikaisen sairauden perusteella eri-

Shutterstock

Joka neljännellä oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin

tyiskorvausoikeuden lääkkeisiin joko 100 prosenttia (ylempi erityiskorvaus) tai 65 prosenttia (alempi erityiskorvaus).

Eniten uusia erityiskorvaus­oi­ keuksia, 24 700 oikeutta, saivat diabetesta sairastavat. Astman vuoksi alkoi 13 800 uutta erityis­ korvausoikeutta. Alkaneiden oikeuksien määrä oli edellisvuotta pie­ nempi.

Lue lisää: www.kela

Lääkehoitojen arvioinnilla säästöä ja potilaiden hyvinvointia Kaikista lääkekustannuksista jopa 22 prosenttia kertyy pienelle määrälle lääkkeiden käyttäjiä. Heille on määrätty monia lääkkeitä, joista osa on epäsopivia.

Suomessa lääkekorvauksista on viime aikoina säästetty leikkaamalla hintoja ja potilaiden korvausosuuksia. Tutkijat kysyvät, olisiko säästöjä mahdollista saavuttaa myös kohdennetun potilasryhmän lääkehoitoja arvioimalla.

Kelan tutkijoiden Pharmacoepidemiology and drug safety -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa käytiin läpi Kelan vuoden 2011 reseptitiedostosta henkilöt, joilla oli kolmen kuukauden tarkastelujaksolla hyvin suuret lääkekustannukset (yli 1 346 euroa) ja käytössä yli kymmenen lääkettä. Lääkekuluja ja lääkityksen laatua verrattiin kaikkiin yli 15-vuotiaisiin lääkkeiden käyttäjiin.

Tarkastelussa selvisi, että kolmelle prosentille kaikista lääkkeiden käyttäjistä kertyy 22 prosenttia kaikista lääkekustannuksista. Heistä hieman yli puolella oli vähintään yksi epäsopiva lääkitys, kun lääkkeiden käyttäjistä vain noin joka kahdeksannella kaikista oli epäsopivia lääkityksiä.

Tarkastellut potilaat olivat selvästi iäkkäämpiä kuin lääkkeiden käyttäjät keskimäärin. Lähes kaikilla heistä oli

vähintään yksi pitkäaikaissairaus. Yli kahdella kolmasosalla oli vähintään viiden eri lääkärin määräämiä lääkkeitä.

Lääkitysten arviointi on suhteellisen edullista Jos paljon lääkkeitä käyttävien lääkehoito arvioitaisiin uudelleen, voitaisiin saavuttaa potentiaalisia säästöjä ja parantaa mahdollisesti samalla potilaiden hoitoa ja vointia. Tarkastellun ryhmän lääkitysten kertaluontoinen lääkärin ja proviisorin tai farmaseutin yhteistyössä tekemä kokonaisarviointi maksaisi 11,3 miljoonaa euroa.

Samaisten potilaiden vuosittaiset lääkekustannukset ovat yhteensä 365 miljoonaa euroa.

Lääkehoitoa voidaan arvioida myös kevyemmin esimerkiksi hoitavan lääkärin tekemän lääkehoidon tarkistuksen avulla ja valita sen perusteella potilaat kattavampaan arviointiin. Laajemman potilasryhmän lääkehoitojen arvioiminen kerralla saattaa myös pienentää arviointien hintaa.

Julkaisu: Saastamoinen LK, Verho J. : Register-based indicators for potentially inappropriate medication in high-cost patients with excessive polypharmacy.

Pharmacoepidemiology and drug safety 2015. DOI: 10.1002/pds.3764

Parannusta varhais­ kuntoutuksen tarpeen havainnointiin Kirjallisuuskatsauksessa Miten tunnistaa varhaiskuntoutuksen tarve työelämässä? etsittiin niitä riski- ja ennustekijöitä, jotka huomioimalla ASLAK-kuntoutuksen kohdennusta voisi parantaa. Raportti liittyy laajempaan Kelan työhönkuntoutuksen kehitystyöhön.

Kuntoutustoimenpiteistä näyttivät parhaiten hyötyvän henkilöt, joilla jonkun perussairauden lisäksi oli mielialaoireita ja jotka tiedostivat terveysongelmansa. Ikä, sukupuoli tai elintavat eivät olleet määrääviä tekijöitä kuntoutuksen hyötyjä tarkasteltaessa.

Vuoden 2016 alusta Kelan ASLAKja TYK-kuntoutuksen korvaa uusi AURA-kuntoutus. AURA-kuntoutus on kohdennettu sellaisille työssä oleville, joiden sairaus vaikuttaa työkykyyn ja työssä selviytymiseen. Kuntoutujan jaksamisen ongelmat ovat sidoksissa työhön, työorganisaation toimintaan sekä omaan ammatilliseen kehitykseen.

Tilaukset: julkaisut@kela.fi 2/2015 AVH

33

Työn ja kuntoutuksen yhdistäminen joustavammaksi Kela voi maksaa osakuntoutusrahaa 1.10.2015 alkaen. Kuntoutus ja työ voidaan yhdistää aikaisempaa joustavammin, ja kuntoutusta voidaan toteuttaa paremmin myös avomuotoisena.

Jatkossa Kela voi maksaa puolet kuntoutusrahan määrästä, jos henkilö on kuntoutuspäivänä sekä osallistunut kuntoutukseen että tehnyt työtä. Osakuntoutusrahaa maksetaan, kun henkilö työskentelee kuntoutuspäivänä enintään 60 prosenttia normaalista työajasta palkkatyössään tai omassa yrityksessään.

Lainmuutoksen jälkeenkin kuntoutusraha maksetaan täysimääräisenä, jos kuntoutus estää työskentelyn kokonaan ja kuntoutuspäivä kestää vähintään neljä tuntia matkoineen.

Kuntoutusraha ja osakuntoutusraha korvaavat ansion- ja työajan menetystä. Kuntoutuksen tavoitteena on henkilön työssä jatkaminen, työhön palaaminen tai työelämään pääsy.

Työntekijä ja työnantaja sopivat yhdessä, voiko kuntoutuksen ja työn yhdistää samaan päivään.

Työterveyshuolto voi olla mukana arvioimassa, voiko kuntoutuja työskennellä kuntoutuspäivänä kuormittamatta voimavarojaan ja vaarantamatta kuntoutuksensa tavoitteiden saavuttamista.

Kuntoutusta on viime vuosina kehitetty asiakaslähtöisesti aikaisempaa avomuotoisempaan ja kevyempään suuntaan. Nyt korostetaan kuntoutujan aktiivisuutta ja osallistumista tukevaa toimintatapaa. Lisäksi kuntoutus toteutetaan lähellä kuntoutujan tavallista arkea, työtä ja elinympäristöä.

Lisätietoja asiakkaille: www.kela.fi/ kuntoutusraha 34

AVH 2/2015

Kelan tuet ja palvelut yksissä kansissa Kelan asiakaslehti Elämässä – Mitt i allt on uudistunut samannimiseksi oppaaksi, joka on jakelussa muun muassa Kelan palvelupisteissä.

Kaksikielisessä oppaassa on tiiviissä muodossa tietoa Kelan tuista ja palveluista, ihmisläheisiä asiakastarinoita sekä käytännöllisiä vinkkejä asiointiin. Aiheina ovat esimerkiksi lääkekorvaukset ja asiointi valtakirjalla toisen puolesta. Oppaasta löytyvät Kelan eläkkeiden maksupäivät, palvelunumerot ja Kela-taksien tilausnumerot.

Kerran vuodessa ilmestyvää opasta ei jaeta kotitalouksiin, vaan sen voi noutaa Kelan palvelupisteistä. Opas on suunnattu erityisesti niille asiakkaille, jotka eivät etsi aktiivisesti tietoja verkosta.

Lue lisää: www.kela.fi/elamassa ja toimitus@kela.fi Näkövammaiset voivat tilata Elämässä-oppaan äänilehtenä Näkövammaisten keskusliitosta: lehtitilaus@nkl.fi

Ammatilliseen kuntoutukseen muutoksia Kuntoutustarveselvitys ja kuntoutustutkimus yhdistyivät vuoden alussa ammatilliseksi kuntoutusselvi­ tykseksi.

Kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen toteutus ei ole aina ollut sujuvaa silloin kun kuntoutustutkimus on katsottu tarpeelliseksi kuntoutustarveselvityksen jälkeen. Asiakas on joutunut hakemaan näitä palveluita erikseen. Voimavarat ovat usein vähissä esimerkiksi sairauden, työttömyyden ja sitä seuraavan syrjäytymisen tai muun syyn johdosta. Siksi ammatillisen kuntoutuksen asiakkaat tarvitsevat helpon ja tehokkaan väylän, jolla ammatillisen kuntoutuksen palvelut voi saavuttaa.

Uudessa ammatillisessa kuntoutusselvityksessä palvelut on yhdistetty yhdeksi toimenpiteeksi. Alkuvaihe sisältää nopean kokonaistilanteen selvittelyn, jonka perusteella arvioidaan asiakkaan lääkinnällisen tai ammatillisen kuntoutuksen tar-

ve. Jatkovaihe sisältää tarkemmat ja laajemmat selvittelyt asiakkaan tilanteesta silloin kun ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatiminen on tarpeen.

Ammatillisen kuntoutusselvityksen tavoitteena on tunnistaa ja arvioida yhdessä kuntoutujan kanssa hänen työ- ja /tai opiskelukykyynsä vaikuttavia tekijöitä. Samalla selvitetään sekä lääkinnällisen että erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tarpeet ja mahdollisuudet. Päämääränä on tukea kuntoutujan työelämässä jatkamista, työelämään palaamista tai sinne siirtymistä. Ammatillinen kuntoutusselvitys tuottaa yksilöllisen ammatillisen kuntoutussuunnitelman vaihtoehtoineen.

Ammatillinen kuntoutusselvitys on voimassa neljä vuotta. Tänä aikana arvioidaan palvelun toimivuutta.

Lisätietoja: www.kela.fi/ ammatilliset-kuntoutuspalvelut

2/2015 AVH

35

AIVOLIITON AJANKOHTAISET

Ensimmäinen Aivojen asialla -tunnustuspalkinto Seinäjoen keskussairaalalle Markku Liukkonen

Seinäjoen keskussairaalan neurologian toiminta­ yksikkö sai Aivoliiton ensimmäistä kertaa myöntämän Aivojen asialla -tunnustuspalkinnon pitkäaikaisesta työstä aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa ja kuntoutuksessa.

V

uosittain jaettava tunnustuspalkinto julkistettiin Aivoliiton liittokokouksen alussa Tampereella 23.5.2015. Sen otti vastaan toimintayksikköjohtaja, ylilääkäri Keijo Koivisto Seinäjoen keskussairaalan neurologian toimintayksiköstä ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Aivoliiton AVH-kuntoutuksen seurantutkimuksen tulosten perusteella Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin) ja Etelä-Savon ohella niitä harvoja alueita Suomessa, joissa aivoverenkiertohäiriön sairastaneista yli 25 prosenttia pääsee moniammatilliseen kuntoutukseen.

Suomessa AVH:n sairastaneista kaikkiaan noin 15–25 prosenttia saa moniammatillista kuntoutusta, eräissä sairaanhoitopiireissä vain 10 prosenttia. Tavoitteisiin on silti vielä matkaa, sillä on arvioitu, että moniammatillista kuntoutusta tarvitsee ja siitä hyötyisi 40–50 prosenttia sairastaneista.

Seinäjoen keskussairaalassa aivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoito on myös hoidettu mallikkaasti. AVHyhdyshenkilötoiminta syntyi Seinäjoella ja siirtyi 2000-luvun taitteessa Aivoliiton projektiksi ja sitä kautta Aivoliiton koordinoimaksi toiminnaksi.

Noin 500 yhdyshenkilöä työskentelee AVH-sairastaneiden parissa.

– Tarvitsemme esimerkkejä hyvästä toiminnasta kannustamaan 36

AVH 2/2015

Aivoliiton puheenjohtaja Terttu Erilä ojentaa ensimmäisen Aivojen asialla -tunnustuspalkinnon ylilääkäri Keijo Koivistolle.

muita toimijoita juuri kuntoutuksen saralla, totesi Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

Aivojen asialla -tunnustuspalkinto jaossa ensimmäistä kertaa Nyt ensimmäistä kertaa myönnetty Aivoliiton Aivojen asialla -tunnustuspalkinto jaetaan vuosittain. Se myönnetään henkilölle, työryhmälle tai teolle, joka edistää merkittävästi aivoterveyttä, puheen ja kielen ja/tai aivoverenkiertohäiriöiden hoitoa tai kuntoutusta.

Mynämäkeläinen seppämestari Marko Anttila on takonut veistoksen erikokoisista rautapaloista.

– Veistos kuvaa mielestäni aivolohkojen liittymistä toisiinsa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, Anttila kertoo.

Palkinnon saaja saa Aivojen asialla -veistoksesta pienoismallin ja kunniakirjan sekä nimilaatan Aivoliiton toimitiloissa säilytettävään veistokseen.

Ansiomerkkejä arvokkaasta työstä Liittopäivillä jaettiin neljä kultaista ja yli 30 hopeista ansiomerkkiä arvokkaasta ja pyyteettömästä työstä Aivoliiton tavoitteiden hyväksi. Lämpimät onnittelut ja kiitokset ansiomerkin saaneille!

Ansiomerkin saaneiden nimet samoin kuin päivillä valitut liittovaltuuston varsinaiset jäsenet ja varajäsenet seuraavalle kaudelle (2016–2019) löytyvät Aivoliiton verkko­ sivuilta www.aivoliitto.fi.

Ajankohtaista kuntoutuksesta

Hae AVH-sopeutumisvalmennuskurssille Seuraavilla Aivoliiton AVH-sopeutumisvalmennuskursseilla on vielä tilaa.

Kurssinumero ja kohderyhmä Ajankohta 24) Työikäiset läheisineen, ensisijaisesti alle 50-vuotiaat 7.9.–12.9.2015 3) Kelan kommunikaatiokurssi (5 vrk + 5 vrk + 5 vrk) 5.10.–9.10., 8.2.–12.2.2016 ja 29.8.–2.9.2016 8) Laatua elämään -kurssi, työikäiset 21.9.–26.9.2015 19) Ruotsinkielinen kurssi 21.9.–26.9.2015 18) Yli 65-vuotiaat, yksin tulevat 19.10.–24.10.2015 14) Yli 65-vuotiaat läheisineen 2.11.–7.11.2015 30) SAV:n sairastaneet ja läheiset 23.11.–28.11.2015 15) yli 65-vuotiaat läheisineen 30.11.–5.12.2015

Hakeminen kursseille Raha-automaattiyhdistyksen kursseille saat hakemuksen Aivoliitosta tai verkkosivuilta www.aivoliitto.fi.

Jos haet RAY:n kurssille, toimita hakemus liitteineen suoraan Aivoliittoon. Kelan kommunikaatiokursseille haetaan Kelan hakulomakkeella

KU 132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU 104 (vaikeavammainen kuntoutus) ja hakemus liitteineen toimitetaan suoraan Kelaan. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin suositus kurssille tai kuntoutussuunnitelma, jossa kurssi on mainittu. Hakemuslomakkeiden liitteet eivät saa olla vuotta vanhempia.

Hakuaika 6.7.

6.7.

Rahoitus RAY Kela

20.7.

20.7.

21.8.

4.9.

23.9.

30.9.

RAY RAY RAY RAY RAY RAY

Kaikista kursseihin liittyvistä a­ sioista voit kysyä kurssisuunnittelijoiltamme Sari Hietaselta tai Kirsi Lönnqvistiltä. Myös palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ja kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund vastaavat mielellään kysymyksiisi. Yhteystiedot löydät tämän lehden sivulta 51. Ota rohkeasti yhteyttä!

Ensi syksyn tuOKio-klubikiertueella esiintyvät jazzmusiikko Timo Lassy ja näyttelijä Minttu Mustakallio. Kiertueen konserteissa nostetaan esiin kansalaisjärjestöille tärkeitä teemoja taiteen keinoin. Tänä vuonna kiertueesitys kertoo elämänlaadusta.

Mukana olevat järjestöt ja puo­ lueet ovat kirjoittaneet teemasta omat kannanottonsa. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämän viesti perustuu kansalaisten ajatuksiin hyvästä elämästä. Niitä keräsimme verkkokyselyllä keväällä 2014.

Kiertueen konserteissa järjestöjen viestit yhdistyvät musiikkiin: esitys koostuu Lassyn säveltämästä uudesta musiikista ja Mustakallion puheosuuksista.

Konsertit järjestetään 16.–29.9.

Vaasassa, Oulussa, Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Ne ovat ilmaisia ja avoimia kaikille.

Tuomo Manninen

Minttu Mustakallio ja Timo Lassy tuOKio-klubilla

Tarkemmat tiedot kiertueesta ja mukana olevien järjestöjen elämänlaadusta kertovat viestit löytyvät verkkosivulta www.tuokio-klubi.fi.

­ ksi elämän viestin voit lukea osoitY teesta www.tuokio-klubi.fi/yksi-elama.

2/2015 AVH

37

AIVOLIITON AJANKOHTAISET

”MITÄ MINULLE ON TAPAHTUNUT?” Valmiuksia ja vertaistukea AVH-yhdyshenkilöille tekijöiden hyvä hoito ja ennaltaeh- järjestösuunnittelija Veijo Kivistö Aivoliitto järjesti Helsingissä kertoi HUSin alueella tehdystä kolAVH-yhdyshenkilöiden Yhdistyspostija2/2015 käisy.

AVH-seurantajärjestelmän käyn­ mevuotisesta kehitystyöstä. Koulu-koordinaattorien koulutuspäivät nistäminen Eksotessa 2011 oli mah- tukseen haettiin ja saatiin osallistujia toukokuussa. Pasilan kirjaston dollista yhden organisaation ja yhtei- lehti-ilmoituksella. Nyt alueella on 31 luentosali täyttyi tiedonhaluisista sen tahtotilan ansiosta. Toiminnan- koulutettua vertaistukijaa. ammattilaisista. Paikalla oli yli ohjauksesta vastaa yksi henkilö Kiljavan sairaalan aktiivinen ver– Ajankäyttö on haasteellista, taistukihenkilö Tuija Majuri kertoi viisikymmentä osaajaa eri puolilta ensitapaamiseen ja pitkiin hoitosuh- omista kokemuksistaan. Hän muistutSuomea.

Haastankin nyt myös yhdistysväen mukaan talkoisiin: Viime Yhdistyspostissa kerroin Aivoliiton Kommuni-

Puhevammaisuus tunnetuksi

teisiin toivottaisiin enemmän aikaa. ti, että AVH ei näy ulospäin. – Omien tehdään puhevammaisuus tunnetuksi.Eduskuntakaatiokeskuksen rahoituksen loppumisesta. Olemme Ensimmäisenä kurssipäivänä AVHAVH-yhdyshenkilöllä on suuri merki- ja oireiden tiedostaminen vieovat pitkään. vaalit lähestyvät kansanedustajaehdokkaat nyt viemässä tätä rahoitusasiaa vielä uudelleen oikaikoordinaattori Jenni Torvinen Tamtys sekä potilaan että omaisten jaksaOn arki ennen AVH:ta ja erilainen varmasti kiinnostuneita äänestäjistä, joten haaste- arki supyyntönä sosiaali- ja terveysministeriöön. Rahasposti 2/2015 pereen kotiutustiimistä kertoi AVHmisen tukijana.

Arvioitaviin tekijöihin sen jälkeen. taan heitä keskustelemaan, mitä on puhevammaiautomaattiyhdistyksen (RAY) kanssa jatketaan asian potilaiden kuuluvat myös ja masennus, tiimoiltaseurantakotikäynneistä neuvotteluja, kansanedustajia on myös lä- mieliala suus.

AVH-yhdistykset Omasta voisivat vertaistukitoiminnastaan haastaa paikalliset eduskuntakuntavaaliehdokkaat keskustelemaan hestytty monelta mediassajaollaan oltu esilTampereella.

Vuodentaholta 2013ja alusta AVH-yhdyshenkilöt tarvitsisivatkin hän korostaa hyödyllisenä afaolemisen siasta.

SLI-yhdistykset puolestaan haastaa ehdokkaat lä.

Kotiutustiimissä on ollut AVH-yhdys- työkaluja mielialakartoitukseen. iloa. kielellisen erityisvaikeuden henkilö ja aloitettiin seurantakotiHalko-Liukkosellakeskusteluun on visio koko – Vaikka potilas saa tiimoilta. faktat sairaanToistaiseksi liitossa on vielä maksutonta afasiamateriKommunikaatiokeskus on tarkoitettu kaikille, jotka käynnit AVH-potilaille, lähtökohtana Eksoten alueesta vastaavan AVH- hoidolta, hän on usein ”pihalla” ja häaalia ja esimerkiksi Pienen kielipolku- ja Ilon askeleet ovat tekemisissä puhevammaisten ihmisten kanssa. kaksiAivoliiton seurantakäyntiä. yhdyshenkilötiimin muodostamisesnellä on ne suuri henkisen tuen tarve Haastankin nytantaa myös yhdistysväen talkoisiin:käyttöönne, styspostissa kerroin Kommuni-esitteitä mutta tulevat myös loppuSen tehtävä on ollut jakaa tietoa, neuvoja ja mukaan tehdään puhevammaisuus tunnetuksi.Eduskuntauksen rahoituksen loppumisesta.

Olemme Asiakkaan sairastuminen, saatu ta.

Eksotessa on ollut vuoden alusta – mitä voi tehdä ja mitä ei.

Vertaistumaan rahoituksen päätyttyä. opastusta. Kuten tiedämme, Suomessa on aivan liian vaalit lähestyvät ja kansanedustajaehdokkaat ovat sä tätä rahoitusasiaa vielä uudelleen oikaihoitovähän ja kuntoutus kerrataan epilähtien neurologinen asiantuntijakiryhmän antia on myös keskinäinen puheterapeutteja, jotta kiinnostuneita he ehtisivät palvelevarmasti äänestäjistä, joten haasteä sosiaali- ja terveysministeriöön.

Rahakriisin pohjalta.

Haasteita sairaanhoitaja, Lappeenrannan vertailu. Ryhmissä tehdään Tiedämme, että jos puhevammaiset ihmiset ovat mu-paljon maan kaikkia asian avun tarvitsijoita. taantuovat heitä keskustelemaan, mitä onjapuhevammaiyhdistyksen (RAY) kanssa jatketaan keskusteluryhmässä, heidän on myös todellaomaisia. vaikea suus. AVH-yhdistykset voisivatterveysasemilla haastaa kana paikalliset euvotteluja, kansanedustajia myös lä- ja motivointi, omahoidononohjaus suurimmilla 2–3 sai- töitä. Mukana eduskuntakuntavaaliehdokkaat keskustelemaan afaonelta taholta jamielialan mediassa oltu esilsaada itsensä kuulluksi ja ymmärretyksi.

Tästä syystä Nyt ollaan tuo toiminta on siis päättynyt.

Valitettavasti arviointi sekä asiakkaiden raanhoitajaa AVH-seurantavastuussa.

Osastonhoitaja Sinikka Saarensiasta. SLI-yhdistykset puolestaan haastaa heidät ehdokkaat usein myös ohitetaan ja unohdetaan.

Nyt on emme pysty enää vastaamaan kysymyksiin tai tuketavoittaminen puhelimitse.

Uusia AVH-nuorille on vertaistukiryhmä. heimo ja lähihoitaja Anne Liimatta keskusteluun kielellisen erityisvaikeuden tiimoilta. tärkeää muistuttaa asiasta. Samalla on tärkeä tehdä maan yhdistyksiä puhevammaisten asioissa. KomToistaiseksi vielä maksutonta afasiamateriaatiokeskus onasiakaskontakteja tarkoitettu kaikille, jotka on paljon, ja koor-liitossa on Päivän päätteeksi preventiohoita- Kiljavan sairaalan kuntoutusosastolta tunnetuksi Aivoliiton paikallisyhdistysten toimintaa munikaatiokeskuksen puheterapeutit ovat siirtyneet aalia ja esimerkiksi Pienen kielipolkuja Ilon askeleet misissä puhevammaisten ihmisten kanssa. dinaattori työskentelee yksin.

Onnisja Tiina Savela KSSHP:sta kertoi TIA- kertoivat Kiljavan vertaistukiryhmän tuleville maksullisen palvelutoiminnan maksuton neu-esitteitäpiiriin; käyttöönne, mutta ne tulevat myös loppu-kansanedustajille. Nämä ehdokkaat ovat ä on ollut jakaa tietoa, antaa neuvoja ja tumisia ovat tyytyväiset asiakkaat. potilaiden synnystä.heitä – Vakava paikallisia ihmisiä, nykäiskää hihasta sairastuminen ja kutsuvonta yms. on liian nyt loppunut. maan rahoituksen päätyttyä. sekundaaripreventiosta Kuten tiedämme, Suomessa on aivan ja kuntoutuksen etene- Jyväskylässä. Tavoitteena on luoda aiheuttaa kriisin, jossa käydään läpi heterapeutteja, Toipumisen jotta he ehtisivät palvelekaa keskustelemaan.

Tiedämme, että AVH-potilaiden jos puhevammaiset kuntoutuksen ihmiset ovat mu- ja jat- sokki-, reaktio-, työstämis- ja uudelkia avun tarvitsijoita. mistäRiskinä tukee on, pitkäaikaisten asiakasettä RAY lopettaa myös Juttu-tupa-toikana keskusteluryhmässä, heidän on todella vaikea Talvisin terveisin minnan rahoituksen ensi vuoden alussa! suhteiden luominen sekä ohjauksen kohoidon toimiva hoitoketju.

Jos leenorientoitumisvaihe. Sairastunut oiminta on siis päättynyt. Valitettavasti saada itsensä kuulluksi ja ymmärretyksi. Tästä syystä Tiina Viljanen ja motivoinnin onnistuminen. potilaalla ja riskitekijät ty enää vastaamaan kysymyksiin tai tukeheidät usein myös ohitetaanon ja TIA unohdetaan.

Nyt on hoide- voi löytää ja tunnistaa omia voimavatoiminnanjohtaja tärkeää muistuttaa asiasta.

Samalla10–20 on tärkeä tehdä istyksiä puhevammaisten asioissa. KomAVH-potilaan hoitoketjun toteutaan huonosti, prosenttia saa rojaan ja vahvuuksiaan ja sen myötä tunnetuksi Aivoliiton paikallisyhdistysten toimintaa okeskuksen puheterapeutit ovat siirtyneet tumista Eksotessa opinnäytetyönään aivoinfarktin kuukauden kuluessa. ottaa enemmän vastuuta omasta tuleville kansanedustajille. Nämä ehdokkaat ovat n palvelutoiminnan piiriin; maksuton neututkinut AVH-asiantuntijahoitaja Hyvällä ehkäisevällä paikallisia ihmisiä, nykäiskää heitä hihastahoidolla ja kutsu- niistä elämästään. on nyt loppunut. kaa keskustelemaan.

Tuija Halko-Liukkonen kertoi AVH- voidaan estää 80 prosenttia. Savela Koulutuspäivillä keskustelu oli vil, että RAY lopettaa myös Juttu-tupa-toipotilaiden jatkoseurannasta Etelä- muistutti, että usein potilas jää tyhjän kasta, osallistuja aktiivisia ja ilmapiiri Talvisin terveisin hoituksen ensi vuoden alussa!

Karjalassa. ­ sian innostunut. Toivottavasti kaikki saivat Tiina Viljanen päälle eikä aina itse ymmärrä a Aivoliitto on nyt somessa – Sairastuneista 45 prosentin vakavuutta. paljon evästä omaan työhönsä ja hytoiminnanjohtaja Yhdistyspostin ilmestymisaikataulu 2015 Tykkää meistä Facebookissa ja on arvioitu tarvitsevan jälkihoitoa.

Toisena koulutuspäivänä keskiösviä viemisiä omiin toimintayksiköiseuraa Twitterissä. ­Tavoitteena on taata3/2015 hyvä palvelu ja sä oli vertaistuki terveydenhuollon hinsä. viikolla 15 tuoretta asiaa! oikea-aikaisuus, painopisteenä riski- ja kuntoutuksen Aina arjessa.

Aivoliiton 4/2015 viikolla 20 Aivoliitto

evammaisuus tunnetuksi

Aivoliitto on nyt somessa 5/2015 viikolla 35

Aivoliitto on nyt somessa

yspostin ilmestymisaikataulu 2015 3/2015 viikolla 15

Tykkää 4/2015 viikolla 20 meistä

Tykkää meistä Facebookissa ja seuraa Twitterissä.

6/2015 viikolla 40 Aina tuoretta asiaa!

7/2015 viikolla 45 Aivoliitto Facebookissa ja Puhetta 5/2015 viikolla 35 seuraa Twitterissä.8/2015 viikolla 50 Suomen Nuortentalo 6/2015 viikolla Yksi elämä Aina40tuoretta asiaa!

7/2015 viikolla 45 8/201538 viikolla 50 2/2015 AVH

@Aivoliitto @yksi_elama

Puhetta Suomen NuortentaloKORJAUS Yksi elämä AVH 1/2015:n sivulle 31 oli pujahtanut virhe. Kuvassa on Marja Hirvonen @Aivoliitto Kainuun aivoyhdistyksestä, ei Marja Tervonen. @yksi_elama Pahoittelemme virhettä.

Vertaistuki osaksi hoitoa Etelä-Karjalassa Vertaistuki on otettu osaksi hoitoketjua Eksoten eli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella. Huhtikuun alussa Eksoten alueella siirryttiin aivoverenkiertohäiriöiden hoitoketjussa sähköiseen toiminnanohjaus­ järjestelmään. Tällä tehostetaan sairastaneen tilanteen jälkiseurantaa kotona. Hoitohenkilöstö kirjaa järjestelmään, onko kuntoutuja ja/tai hänen läheisensä ohjattu vertaistuen piiriin.

Jos ohjaus on tehty, järjestelmään merkitään myös miten asia on järjestetty. Aivoliiton antamat ohjeet vertaistuen välittämisestä ja tiedot

a­ lueella toimivista vertaistukihenkilöistä ovat sähköisesti hoitohenkilökunnan luettavissa. Olemme myös kouluttaneet alueelle vertaistukihenkilöitä yhteistyössä Eksoten kanssa.

Alueella toimii myös AVH-yhdyshenkilöitä, jotka ottavat yhteyttä kaikkiin sairastaneisiin kotiutuksen jälkeen. Myös he tarjoavat samalla vertaistukea kuntoutujalle sekä omaiselle ja kirjaavat tilanteen samaan sähköiseen järjestelmään kuin hoitohenkilöstökin.

Yksi elämä -hankkeen yksi keskeisiä tavoitteita on saada vertaistukitoiminta osaksi toimivaa hoitoketjua.

Eksoten alueella on nyt tehty tärkeä päänavaus järjestöjen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyössä. Toivottavasti myös muut alueet tulevat pian perässä.

Palvelu- ja kuntoutus­suunnitelmissa vakavia puutteita Neurologisesti vammaiset ja sairaat ihmiset jäävät usein ilman asianmukaista palvelusuunnitelmaa. Kuntoutussuunnitelmien toteutumisessa on myös vakavia puutteita. Palvelusuunnitelman laatiminen ei läheskään aina toteudu lain mukaisesto eikä sitä tehdä yhdessä asiakkaan kanssa kuten kuuluisi.

Tämä käy ilmi NV – Neurologisten vammaisjärjestöjen vuodenvaihteessa tehdystä jäsenkyselystä.

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden palvelusuunnitelmien ja kuntoutussuunnitelmien nykytilannetta kartoittavaan kyselyyn vastasi kaikkiaan 697 neurologisten vammaisjärjestöjen jäsentä.

72 prosenttia vastanneista kertoi, ettei heille oltu tehty palvelusuunnitelmaa. 66 kertoi olevansa ilman kuntoutussuunnitelmaa. Juuri palvelusuunnitelma on monelle toimivan arjen edellytys. Vaikeasti vammaisille se on tehtävä aina.

Miten palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien puutteita sitten voitaisiin korjata?

Kysymykseen etsittiin vastauksia Eduskunnan Kansalaisinfossa maaliskuussa. Paneelikeskusteluun osallistuivat kansanedustajat Johanna Karimäki (vihr.), Pirkko Mattila (ps.), Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.), Eila Tiainen (vas.), Inkeri Kerola (kesk.) ja Anu Urpalainen (kok.).

Kerola mainitsi, että erityisryhmiä käsitellään liian usein massana. Asiak­

kaiden yksilöllisiä tarpeita ei oteta huomioon. Mäkisalo-Ropposen mielestä palvelusuunnitelma-sana pitäisi korvata palvelusopimuksella, joka olisi pakko tehdä asianosaisen kanssa.

Inkeri Kerolan mukaan kiristyvän taloustilanteen myötä palvelusuunnitelmia kevennetään, jottei palveluista tulisi valtiolle tai kunnille liikaa kustannuksia.

Tiainen muistutti, että sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat puun ja kuoren välissä: he tinkivät toimenpiteissään, koska budjettia on supistettava.

Johanna Karimäki ja Pirkko Mattila haluaisivat palvelusuunnitelmiin enemmän valtion ohjausta ja velvoittavaa lainsäädäntöä. Valtion pitäisi vaatia kunnon selitykset ja parannustoimenpiteet kunnilta, joissa suunnitelmia ei tehdä kunnolla.

Anu Urpalainen totesi, että kuntoutusasiat ovat tällä hetkellä levällään.

− Ei ole selvästi sovittu, kuka kuntoutussuunnitelmia tekee ja miten ne saadaan toteutumaan. Valvonta puuttuu tässäkin.

Inkeri Kerolan mielestä suomalaisessa kuntoutuksessa keskitytään liikaa lääkinnälliseen puoleen. − Resursseja pitäisi siirtää liikunnalliseen kuntoutukseen. Laitoksiinkin pitäisi saada enemmän toiminnallisuutta kuin apaattisuutta.

Eila Tiainen muistutti, että kuntoutus tulee yhteiskunnalle aina halvemmaksi kuin kuntouttamatta jättäminen ja se, että ihminen vain jätetään laitospaikalle.

Aivoviikon tilaisuuden Kansalaisinfossa järjestivät NV – Neurologiset vammaisjärjestöt ja eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmä Vamyt. Aivoliitto on NV – Neurologisten vammaisjärjestöjen jäsen.

Teksti ja kuvat: Anni Teppo, Neuroliitto

2/2015 AVH

39

40

AVH 2/2015

AIVOLIITON AJANKOHTAISET

Korvaamatonkovalevy.fi Joko olet tutustunut Aivoliiton uusiin verkkosivuihin?

Sivut ovat saaneet myös uuden aivoterveysosion.

Sivuille pääsee Aivoliiton etusivun yläpalkin linkistä Aivoterveys suoraan verkko-osoitteella: Tekstiä ontaitoimituksen käytössä www.korvaamaton­kovalevy.fi.

Sivuille on koottuMääräpaikka: monenlaista tietoa siitä, miten pidät lehden aukeaman oikeanpuoleinen hyvää huolta aivoistasi. Tietoa on koottu teemoittainsivu ravinnosta, liikunnasta, elintavoista ja mielen hyvinvoinnista. Sivuja kehitetään edelleen osana Korvaamaton kovalevy -hanketta ja niille tullaan päivittämään myöhemmin lisää sisältöä.

Käy katsomassa, miten voit helliä korvaamatonta kova­levyäsi!

Ottopisteiden keräys­­kampanjalla tuetaan puhevammaisia Aivoliitto toteuttaa keräyskampanjan Ottopisteillä ajalla 16.6.–31.8.2015. Pankkiautomaatilla asioiva voi rahaa nostaessaan valita pelkän oton sijasta Otto & lahjoitus -vaihtoehdon. Tällöin noston ylittävä summa menee kesän aikana Aivoliiton keräyskampanjaan puhevammaisten hyväksi. Varat Aivoliitto käyttää neuvontaan ja ohjaukseen, jota tarjotaan afaattisille henkilöille ja heidän läheisilleen sekä perheille, joiden lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus.

34 kansanedustajaa teki terveys­lupauksen Yksi elämä kutsui kansanedustajaehdokkaat tekemään terveyslupauksen. Yhteensä saimme 403 terveyslupausta.

Lupauksen tekijöistä Arkadianmäelle valittiin 34.

– Olemme ylpeitä kaikista terveyslupauksen tehneistä.

Myös niistä, jotka eivät tulleet valituksi. Työtä valtimoterveyden edistämiseksi voi tehdä muuallakin kuin eduskunnassa. Ihmisten terveys ja hyvinvointi syntyvät ruohonjuuritasolla, yhteisö kerrallaan, sanoo Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeiden projektipäällikkö Sari Koski.

– Toivomme, että terveyslupauksen tehneet ehdokkaat vievät valtimoterveyttä eteenpäin, millä yhteiskunnan tasolla toimivatkin. Käy katsomassa ketkä lupauksia tekivät ja ketkä heistä tulivat valituiksi: www.uudenvuodenlupaus.fi/vaalit.

2/2015 AVH

41

AIVOLIITTO KOULUTTAA Aivoliiton koulutuskalenteri löytyy www.aivoliitto.fi-sivuston etusivulta. Vasemmassa reunassa on pikalinkki AVH-­ koulutuskalenteri. Kalenterista näet kaikki koulutukset ammattilaisille. Voit tulostaa niiden ohjelmat ja ilmoittautua ­kalenterin kautta koulutuksiin.

KOULUTUKSIA AMMATTILAISILLE

AVH-päivät

AVH-osaaja, 10 op

Aika ja paikka: 28.–29.10.2015, Paasitorni, Helsinki Katso ohjelma sivulta 43.

Seuraava koulutus alkaa tammikuussa 2016. Hakuaika syksyllä.

HALUATTEKO KOULUTTAA KOKO TYÖYHTEISÖÄ Millaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Koulutus räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi:

Puhutko afasiaa? Keinoja kommunikoinnin helpottamiseksi (SCA®) Kun kuntoutujalla on kognitiivisia vaikeuksia KOULUTUKSIA VAPAAEHTOISTOIMIJOILLE

SoveLin Liikkeelle-peruskoulutus Aika ja paikka: 19.–20.9.2015 Mikkeli; 26.–27.9.2015 Turku; 3.–4.10. Kokkola Lisätiedot: virpi.pennanen@soveli.fi, p. 040 551 4468, www.soveli.fi

Vertaistukihenkilökoulutus Aika ja paikka: 5.–6.9. Turenki, 28.–29.11. Espoo (Espoon koulutus alle 50-vuotiaille) Hinta: 50 € (sisältää ohjelman, koulutusmateriaalin, majoituksen kahden hengen huoneessa ja ruokailut) Järjestetään Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -yhteistyössä.

Lisätietoja: vertaistuki@aivoliitto.fi

Vertaistukiryhmänohjaajien perus­ koulutus Aika ja paikka: 26.–27.9. Turku, 3.–4.10. Kalajoki Hinta: 50 € (sisältää ohjelman, koulutusmateriaalin, majoituksen kahden hengen huoneessa ja ruokailut) Järjestetään Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -yhteistyössä.

Lisätietoja: vertaistuki@aivoliitto.fi

42

AVH 2/2015

AVH:n nykyhoito ja kuntoutus Tunne pulssisi – Ehkäise aivoinfarkti ottamalla kiinni eteisvärinästä Kysy lisää: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi

AVH-NUORTEN LUONTOVIIKONLOPPU Ilomantsin Möhkössä 6.–9.8.2015 Möhkön Mantan Majatalo

Aivoliitto järjestää luontopainotteisen viikonlopun alle 45-vuotiaille AVH:n sairastaneille puolisoineen Möhkön ja Petkeljärven kansallispuiston kesäisen luonnon keskellä. Mukaan mahtuu 12 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Möhkön ”luontoshamaani” Jorma Mustonen ja emäntä Tuija Lauronen loihtivat luonnon keskellä taianomaisia aterioita ja kokemuksia. Mukana on myös Aivoliiton järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, joka on taitava jäljittäjä ja luontoon eksyjä.

Tapaamisen tavoitteena on vaihtaa kokemuksia ja nauttia kesäisestä luonnosta liikkumalla, retkeilemällä ja harrastamalla, antaa toinen toisillemme virtaa ja tukea arjen haasteisiin sekä oppia itsestämme jotain uutta.

Hinta: 300 €/henkilö täyshoidolla ja ohjelmalla. ­Matkakulut jokainen kustantaa itse.

Ilmoittautuminen 17.6.2015 mennessä Risto Lappalaiselle, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@aivo­liitto. fi. Ilmoita myös ruoka-aineallergiat. Ristolta myös ­lisätietoja reissusta.

AVH-päivät 2015 Aika: 28.–29.10.2015 Paikka: Helsinki Congress Paasitorni, Helsinki Kohderyhmä: Terveyskeskusten, sairaaloiden ja kuntoutuslaitosten työntekijät, terapeutit

Ohjelma: Keskiviikko 28.10.

Torstai 29.10.

Pelit AVH-kuntoutuksessa

Kuntoutuksen onnistumisen arviointi

8.00–9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

8.30–9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00–9.05

Tervetuloa Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, Aivoliitto ry

9.00–9.45

9.05–9.30

Päivien avaus Puhuja varmistuu myöhemmin

Kelan näkökulma kuntoutuksen tuloksellisuuteen Neurologian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Katariina Kallio-Laine, Kela

9.45–10.30

9.30–10.30

Viihdepelit tarkkaavaisuuden ja muistin harjoitteina Kognitiivisen psykologian dosentti, PsT Johanna Kaakinen, Turun yliopisto

ICF ja toimintakyvyn arviointi Erikoissuunnittelija Jaana Paltamaa, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

10.30–11.00

Jaloittelutauko

10.30–11.00

Jaloittelutauko

11.00–11.40

11.00–11.45

Pelillisyyteen perustuva AVH-etäkuntoutus Projektipäällikkö, TtM Leena Korhonen, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron

Työn kehittäminen, mittaaminen ja osaamisen osoittaminen kilpailukeinona – kokemuksia USA:sta Fysioterapeutti, M.S. Johanna Di Nardi, Aivoliitto ry

11.40–12.00

Miten kuntoutuja mittaa edistymistä Kokemuspuheenvuoro Lounastauko

11.45–12.00

Kokemuspuheenvuoro

12.00–13.00

Lounas

12.00–13.00

13.00–13.45

Pelien käyttö käytännön kuntoutustyössä Toimintaterapeutti Erika Kulovesi ja fysioterapeutti Marko Sandroos, Kuntoutuskeskus Kankaanpää

13.00–14.30

13.45–14.15

Iltapäiväkahvit

Miten tuemme lasta, kun vanhempi sairastuu: Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmä käytännössä Sairaanhoitaja, perhepsykoterapeutti Veli-Matti Saarinen ja sairaanhoitaja, perhepsykoterapeutti Hilkka Räisänen, Seinäjoen keskussairaala

14.30–15.00

Kahvitauko

15.00–15.30

Korvaamaton kovalevy -hanke. Näin tuemme aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyä Projektisuunnittelija Ville Niemi, Yksi elämä -hankkeet

15.30–16.00

Kognitiivinen harjoittelu ja vertaisuus muistin tukena Projektivastaava Elisa Ahonen, PääOma -hanke

16.00

Yhteenveto päivistä

Uusia ideoita

Katsauksia 14.15–15.00

15.00–16.00

Mekaaninen aivovaltimotukoksen poisto Neurologian dosentti, AVH-erityispätevyys, Satu Mustanoja, HUS Nielemisen vaikeudet, tunnistaminen ja kuntoutus aivoverenkiertohäiriössä ja muissa neurologisissa sairauksissa Vastaava puheterapeutti Heli Äikäs, HUS/Hyvinkään sairaala

Hinta

Ammattihenkilöt AVH-yhdyshenkilöt ja -koordinaattorit Päätoimiset opiskelijat itse maksaen Aivoliiton yhdistysten jäsenet

1 päivä 210 € 140 € 140 € 140 €

2 päivää 310 € 210 € 210 € 210 €

Hintoihin sisältyy seminaariin osallistuminen, luentomateriaali sähköisenä sekä ohjelmassa ilmoitetut kahvit ja lounaat.

Ilmoittautuminen 26.9. mennessä.

Sähköinen ilmoittautuminen Aivoliiton verkkosivujen kautta, www.aivoliitto.fi, koulutukset löytyvät nopeimmin vasemman ylänurkan pikapainikkeesta.

Majoittuminen ja matkat

Majoittumisesta ja matkoista jokainen vastaa itse. Päiville tulijoille on varattu huoneita tarjoushinnalla hotelli Scandic Paasista. Varaa huoneesi suoraan hotellista, p. 09 2311 700. Varaustunnus on AIV271015, ja se on voimassa hotellin varaustilanteen mukaan. Tarjoushinta on 129 € yhden hengen huone ja 139 € kahden hengen huone.

Lisätietoa seminaarista

Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi ja suunnittelija Kirsi Lukka-Aro, kirsi.lukka-aro@aivoliitto.fi, p.050 463 6104.

Aivoliitto ry ∙ Suvilinnantie 2, 20900 Turku ∙ Puh. 02 2138 200 ∙ info@aivoliitto.fi ∙ www.aivoliitto.fi ∙ facebook.com/aivoliitto ∙ twitter.com/aivoliitto

YHDESSÄ – postia yhdistyksiltä –

Laitilan seudun Aivokerhon ja raumalaisen Raumbaatin väkeä oli tutustumismatkalla Kankaanpään Kuntoutuskeskukseen. Päivän aluksi kuntoutuksen ohjaaja Seija Noppari esitteli taloa, sen toimintaa ja kuntoutuspalveluja. Ryhmä kuunteli mietteliäänä Nopparin Onnellisuuden lähteillä -luentoa. Yksinkertaistaen onnen saa, kun on tekemistä, lähellä joku jota rakastaa ja mielessä jotain mitä toivoa. Myös eri vuodenajat voivat antaa onnellisia hetkiä.

Retkipäivä oli aurinkoinen ja lämmin. Valkovuokot reunustivat tietä monin paikoin ja pelloilla viljelijät aloittelivat kylvötöitään. Onnellisuudesta iso osa on omissa käsissämme.

Nautimme Ravintola Kangaspolussa lounasta, jonka jälkeen pääsimme keilaamaan. Useimmille laji oli aivan outo, mutta työfysioterapeutti Helena Myllymäki neuvoi kädestä pitäen aloittelijoita. Keilaamisen jälkeen menimme vielä päiväkahville, jossa muhkeiden korvapuustien li-

Helena Myllymäki

Onnellinen päivä Kankaanpäässä

Keilarissa asetuimme yhteiskuvaan palloinemme.

säksi saimme esitteitä kotona luettavaksi.

Ryhmäläisistä moni on ollut Kankaanpäässä kuntoutuksessa, joten osa olikin jo vanhoja tuttuja. Sattumalta tapasimme kansanedustaja

Kauko Juhantalon, joka on Kankaanpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Hänellä on suuri ansio kuntoutuskeskuksen sijoittumisessa paikkakunnalle.

Pirkko Perävainio

Kevät täytti hetkessä Pohjois-Savon aivohalvausyhdistyksen Kuopion aluekerhon kokoontumispaikan ja osallistujien mielet, kun Pirjo Keinänen päästi salassa pitämänsä floristin taidot valloilleen. Kukkakauppiaana ennen AVH:n sairastamista toiminut aktiivijäsen loihti hetkessä esimerkiksi tulppaaninipusta kauniin asetelman. Kotisitojan asetelmien pohjaksi ja tueksi sopivat hyvin vaikkapa vuorenkilven lehdet tai havupuun oksat; myös muovisia muratin tai saniaisen lehtiä voi Pirjon luvalla hyvin sujauttaa sekaan.

Tulppaanien ja ruusujen sidonnan lisäksi Pirjo Keinänen opasti, miten

44

AVH 2/2015

Sisko Väisänen

Kukkia ja sidontaa à la Pirjo leikkokukat saa kestämään maljakossa pitkään. Yksi avaintekijä on uuden imupinnan leikkaaminen näppärän kokoisella veitsellä ennen kukkien laittamista maljakkoon. Saksien sijaan kannattaisi siis käyttää mahdollisuuksien mukaan pientä veistä, jolloin imuputkilot pysyvät ehjinä.

Nuokkuvat ruusut saattavat virkistyä, jos niihin leikkaa uudet imupinnat, ja sen jälkeen kietaisee kukat joksikin aikaa tiiviiseen kääreeseen, asiantuntijamme lohduttaa.

Iltapäivän keväiset aikaansaannokset arvottiin osallistujien kesken.

Onnittelut voittajille!

Sisko Väisänen, Lapinlahti

Pirkko Keinänen loihti kauniita asetelmia Kuopion aluekerhon iloksi.

Minä Minä olen jo ikääntynyt, vaikeitakin aikoja nähnyt, pitkillä työpäivillä ja vastuilla rasitettu kansalainen. Olen mies, kuusi vuotta sitten aivoverenvuodon vuoksi halvaantunut, liikuntarajoitteinen, työkyvytön ihminen.

Voisi helposti vaipua ajatukseen, olen hyödytön olio.

Mutta hei, ei nyt aivan! Onhan minulla kaipaavia ja huolehtivia ystäviä. Kukapa minun sijastani huikkaisi heille hyvän huomenen? Kuka vastaisi hymyllä hymyyn? Kun sitten täältä lähden ja minun aikani on ohi, ei sitä voi toinen täyttää. Sillä meillä jokaisella on oma sija ja tehtävä. Sitä ei voi kellekään luovuttaa eikä omaksi antaa. Niinpä meillä AVH:n sairastaneilla on vielä paljon tehtävää. Ne jotka kykenevät, voivat olla auttamassa kanssaveljiä ja -sisaria. Myös ikä tuo tullessaan avuntarvetta – ainakin ystävyyttä ja läheisen välittämistä.

Yhteiskunta hoitaa lääkäri-, lääke-, ja muut sosiaalitehtävät, mutta paljon jää vielä tehtävää. Aivovaurion kohtaaminen saa aikaan erilaisia vammoja. Voi mennä puhe, liikkuminen ja tunto – siis kaikki tutut kyvyt voivat vaurioitua. Sanotaan, että vastakohdat täydentävät toisiaan. Siispä on suunnaton ilo itselle, jos voi olla avuksi toiselle. Puhevammaista voi auttaa muistamaan sanoja, liikuntarajoitteista tukea. Keskustella ja kommunikoida saman sairauden kanssa elävien kanssa.

Näitä miettien totesin itselleni: enhän olekaan hyödytön! Kuinka paljon onkaan tehtävää ja kuinka paljon minä voin olla siinä mukana, niillä avuilla mihin minä pystyn. Siispä sopiva motto olisi: Auta muita niin tulet itsekin autetuksi.

Pertti Lyytinen, Kuopio

Seppo Viik työstää hienoja esineitä esimerkiksi pyykkipojista ja tulitikuista.

Minun tarinani Oli tavallinen aamu 7.10.2011. Olin jalkeilla hetken. Noin klo 6.45 muuttui elämä aivoinfarktin myötä. Puolison soittaessa ambulanssia kerkesin nähdä koko elämänkaareni läpi pienestä pojasta infarktiaamuun saakka.

Tuli levollinen, rauhaisa olo. Kyllä tästä selvitään.

Vaan kaikki on opeteltu alusta saakka – syöminen, puhuminen, lukeminen. Kuntoutuksen myötä olen toipunut hyvin. Aivoinfarkti aiheutti vasempaan käteen pysyvän voimattomuuden ja osittaisen tunnottomuuden. Pystyn kuitenkin askartelemaan, käsi toimii apukätenä.

Tuli tilalle lahja, jota en aiemmin ole koskaan harrastanut. Aina pitää jotain näpertää. Ideat ja mallit tulevat ja syntyvät kuin itsestään. Mistään en ole malleja kopioinut.

Pyykkipoikia olen käyttänyt noin 5 000 kpl – tulitikkuja ja muuta materiaalia lukemattomia määriä. Monia kymmeniä seinäkelloja, tuulimyllyjä, valaisimia, pieniä koristekiikkustuoleja, kippoja ja rasioita on syntynyt parin vuoden aikana sukulaisille ja tuttaville sekä tilaustyönä.

Kaikesta olen kiitollinen Jumalalle, joka vahvisti uskoani, auttoi minua toipumaan vaikeasta tilanteesta lähes ennalleen. Edellä mainittu elämänkerran näkeminen annettiin ylhäältä rauhoittamaan sekä poistamaan epävarmuuden ja ahdistuksen, antaen toivon paremmasta.

Seppo Viik Kerava

LÄHETÄ Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi POSTIA toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille.

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.avh@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa.

Lehteen 3/2015 tarkoitetut aineistot 31.8.2015 mennessä.

2/2015 AVH

45

Eija Seppänen

Taru Tujunen ja Tuija Brax evästivät järjestöaktiiveja

Nyt on toiminnan aika Asiat eivät parane odottamalla, viestittivät toimitusjohtaja Taru Tujunen Ellun Kanoista ja pääsihteeri Tuija Brax Sydänliitosta. Yksi elämä -vaikuttajaviestinnän seminaari maaliskuussa Helsingissä kokosi yhteen Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton paikallisyhdistysten toimijoita eri puolelta Suomea.

V

aikuttamisen ammattilainen Taru Tujunen oli kokoomuksen puoluesihteeri vuodesta 2006 aina elokuuhun 2014. Ellun Kanat on Yksi elämän viestintäkumppani.

Tujunen korosti onnistuneen vaikuttamistyön avaimina yhteisen tavoitteen ja konkreettisen toimintasuunnitelman merkitystä. Yksinkertaisesti: ketä tavataan, kuka tapaa, mahdollisten yhteistyökumppaneiden kartoitus ja mukaan ottaminen.

– On tärkeää laajentaa poliittisista päättäjistä ja virkamiehistä kohti ihmisiä. Meistä jokaisesta on tullut entistä vahvempi vaikuttaja, Tujunen muistuttaa.

Toinen raskaan sarjan vaikuttaja Tuija Brax rohkaisi järjestötoimijoita käyttämään suuruuden ekonomiaa.

– Yksi elämä on merkittävä kolmannen sektorin toimija kokoamalla yhteen noin 150 000 terveysjärjestöjen jäsentä. Nostakaa kuntatason vaikuttamistyössä esille valtimoterveyden merkitys sekä kansantaloudelle että yksilölle.

Braxin mukaan valtimosairauk­ sien suuruusluokka on vielä hahmot-

tumatta sekä suurelle yleisölle että päättäjille.

Seminaarissa julkaistiin myös ­Yksi elämän vaikuttamistyön käsikirja, joka on syntynyt kuntapilotin aikana saatujen kokemusten avulla.

Tulostettava versio työkirjasta löytyy myös kunkin liiton verkkosivuilta sekä Yksi elämä -verkkopalvelusta www.yksi­elama.fi.

Yksi elämän tavoitteena on terveempi Suomi Yksi elämä -hankkeessa on kolme suurta kansanterveysjärjestöä Aivo­ ­ liitto, Diabetesliitto ja Sydän­ liitto yhteisenä tavoitteena terveempi Suomi.

– Ytimessä on terveystalkoot, joissa kannustetaan ihmisiä pitämään parempaa huolta itsestään ja porukalla tukemaan myös muita, Yksi e ­lämän markkinointipäällikkö ­Marjut Niemistö tiivistää.

– Me haluamme, että päättäjät sekä valtakunnan että kunnan tasolla pyrkivät päätöksillään lisäämään ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.

Kuntatasolla painopiste vaikuttamistyössä on terveellisten valintojen kiinnostavuuden ja helppouden lisääminen.

– Ensimmäinen konkreettinen tavoite on terveellisen ruokailun edistäminen kunnissa ratkaisuna Sydänmerkki. Tavoitteena on kunnan päiväkotien, koulujen ja työpaikkaravintoloiden tarjoamien ateriakokonaisuuksien kehittäminen Sydänmerkki-kriteerit täyttäviksi.

Pilottikuntia ovat alusta alkaen olleet Juuka, Kempele, Orimattila, Salo, Seinäjoki ja Vantaa.

– Konkreettisia tuloksia on saatu aikaan jo Seinäjoella ja Orimattilassa, joissa Sydänmerkki-ateriat on päätetty ottaa käyttöön kunnan tarjoamissa ruokailuissa, Niemistö iloitsee.

Tänä vuonna tavoitteena on saada mukaan Kajaani, Kankaanpää, Kouvola, Mikkeli, Nurmijärvi, Rovaniemi ja Äänekoski.

Eija Seppänen on Yksi elämä -­hankkeiden viestintäpäällikkö.

Miksi Yksi elämä?

Nyt tarvitaan koko Suomen terveystalkoot. Pidetään huolta itsestämme ja pidetään porukalla huolta niistä, jotka tarvitsevat tukea ja kannus­ tusta.

Kansantaudeistamme yleisimmät eli valtimosairaudet koskettavat joka viidettä suomalaista. Niihin voidaan vaikuttaa. Samalla hillitään 46

AVH 2/2015

terveydenhuollon kustannuksia, ylläpidetään työikäisten työkuntoa ja kavennetaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. Ennen kaikkea ihmisten terveitä elinvuosia voidaan lisätä.

Terveys ja hyvinvointi rakentuvat pienistä valinnoista. Niitä yhdistää yksinkertaisuus ja helppous. Liiku sopivasti, syö ja juo kohtuudella ja

koeta nauttia elämästäsi sellaisena kuin se on.

Yksi elämä kutsuu sinut mukaan kasvavaan joukkoomme, joka tekee päivittäin jotain terveytensä ja hyvinvointinsa eteen. Tule mukaan terveystalkoisiin!

Lisätietoja: www.yksielama.fi

Suvipäivä Suvituulessa Avoimet ovet keskiviikkona 10.6. klo 10–15 Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku Ohjelmassa muun muassa: • Lajikokeiluja (boccia, pelkkis, pikkucurling ym.) klo 10–12 ja 14–15 • Tanssinopetusta klo 12–12.45 ja 13–13.45 • Turun AVH-yhdistyksen kuoro klo 12.30. Kuoronjohtaja Veikko Harjunkoski.

• Vapaa uintiaika uimataitoisille tai oman avustajan kanssa klo 13–15 • Turun kaverikoirat Taikatassut rapsuteltavina klo 10–14 • Puheterapeutin tietoisku afasiasta klo 13.30 • Mahdollisuus kokeilla puhelaitteita ja keskustella puheterapeutin kanssa • Liitot, paikallisyhdistykset ja Nuortentalo esittäytyvät ja järjestävät ohjelmaa Talo tarjoaa kahvit ja pullat osallistujille.

Mahdollisuus lounastaa omakustanteisesti Kahvila Lasisydämessä klo 11–14.

Isojen ryhmien ilmoittautumiset etukäteen: sanna.reuna@aivoliitto.fi tai 050 362 3217.

Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia ja täydennyksiä. Tarkemmat tiedot www.sunnanvind.fi.

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!

 Taita ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

2/2015 AVH

47

Tilaa AVH – aivoverenkiertohäiriöiden erikoislehti Jokaisessa numerossa on noin 40 sivua uusinta tietoa aivoverenkiertohäiriöistä: - asiantuntija-artikkeleita - haastatteluja - referointeja tutkimuksista - kuntoutus- ja tukimuotojen esittelyjä.

39 € vuosikerta (4 numeroa)

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy paikallisyhdistyksen jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Tilaukset: maiju.rita-kasari@turuntilikeskus.fi p. 02 281 4310 www.aivoliitto.fi/tilaa_avh

 Haluan liittyä jäseneksi AVH-yhdistykseen

Syntymäaika___________________________________

Yhdistyksen nimi _______________________________

Sukunimi ______________________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Osoite ________________________________________

ammattilaisten yhdistykseen (Suomen Pro AVH ry)

Postitoimipaikka ________________________________

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Puhelinnumero _________________________________

Etunimi _______________________________________

Postinumero _________________

Olen aivoverenkiertohäiriön sairastanut.

Sähköpostiosoite _______________________________

Sairastumisvuosi ____________

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme.

Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias.

Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa.

Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

läheinen

ammattilainen

muu_______________________________________ Minulla on afasia.

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna äänilehtenä.

Sukupuoli

nainen

mies

Kieli

suomi

ruotsi

48

AVH 2/2015

muu

_____________________________________________________

Allekirjoitus

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF afaatikot.yhdistysavain.fi Claes Sohlberg (puheenjohtaja) p. 050 452 8165 victor.sohlberg@gmail.com Pirjo Piensalmi (siht) p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. www.afasiakeskus.fi Vipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi

LÄNSI-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 050 3089 095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Vastuualueet: nuoret ja työikäiset sekä vertaistuki- ja kokemuskoulutustoiminta ETELÄ-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Anne Saunamäki (siht.)

Työikäisten ja tukihenkilöiden yhteyshenkilö anne.saunamaki@jalasjarvi.fi p. 040 539 0012 ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289 Tulliportinkatu 25 B 70100 Kuopio johannes.hietala@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen (puheenjohtaja) p. 015 557 546 Paula Mielo (sihteeri ) p. 050 303 2782

ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY etelasaimaanavh.aivoliitto.fi Pekka Jurvanen (puheenjohtaja) p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@live.fi halvaus@gmail.com KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/yhdistykset/ keski-uudenmaan-aivohalvausyhdis/ Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht) p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi KYMENLAAKSON AVH-YHDISTYS RY www.kymenlaaksonavh.aivoliitto.fi Eija Pyötsiä (puheenjohtaja) p. 0400 932 433 eija.pyotsia@gmail.com Leena Punkanen (sihteeri) p. 040 773 0887 leena.punkanen@saunalahti.fi Yhdistys kokoontuu: Tuulensuoja, Hallituskatu 9, 45100 Kouvola Posti: Kulotie 23, 45200 Kouvola Yhdistyksen puhelin 044 344 1988 JÄMSÄN AVH-YHDISTYS RY Arja Maunula arja.maunula@co.inet.fi KANTA-HÄMEEN AVH-YHDISTYS RY kantahameenavhyhdistys.aivoliitto.fi Taina Metsberg p. 045 855 9323 t_metsberg@hotmail.com

LOHJAN SEUDUN AVH- JA AFASIA­ YHDISTYS RY lohjanseudunavhjaafasiayhdistys.aivoliitto.fi Jaana Ahonen (puheenjohtaja) jaana.ahonen123@gmail.com Ulla Parkkonen (sihteeri) p. 050 555 2945 ullaparkkonen@gmail.com LÄNSI-UUDENMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASIOCH STROKEFÖRENING RF. avhtapiolankerho.aivoliitto.fi Pekka Lehtonen (pj.) p. 0400 504 443 pekka.lehtonen@gmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonen p. 0400 504 443 PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Maarit Leskinen (puheenjohtaja) p. 040 719 8706 maarit.leskinen@luukku.com Marju Rosimo (jäsenasiat) p. 040 501 2978 marju.rosimo@hotmail.fi

SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RY Juha Pajuniemi (pj.) p. 040 215 9420 juha.pajuniemi@suomi24.fi Toimisto: Esa Mäkinen Esivallankatu 1, 28120 Pori p. 02 633 2444 esa.makinen@pp7.inet.fi

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY www.piravh.aivoliitto.fi ' Facebook: Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Risto Ahlman (puheenjohtaja) p. 0400 961 687 risto.ahlman@gmail.com Toimisto: Lähteenkatu 2–4, 33500 Tampere Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 12–15. p. 0400 608284 (arkisin 10–14.30) toimisto@piravh.fi

TURUN SEUDUN AVH-YHDISTYS RY www.turunavh.aivoliitto.fi Maritta Melander (puheenjohtaja) p. 050 354 1700 maritta.melander@pp.inet.fi Aila Stauffer (jäsenasiat) p. 040 575 7792 aila.stauffer@dnainternet.net Liisa Mankinen (siht.) p. 044 200 5844 liisa.mankinen@pp.inet.fi

KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi

POHJOIS-KARJALAN AVH-YHDISTYS RY Tukihenkilövastuuhenkilöt Eevi Väistö (puheenjohtaja) p. 050 367 5249 eevi.vaisto@gmail.com Maire Kivimäki p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

MIKKELIN SEUDUN AVH-YHDISTYS RY Anja Kääriäinen (puheenjohtaja) p. 050 573 3358 Helena Valkama (sihteeri) p. 044 211 8838 mikkelinafasia@gmail.com PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Minna Kärkkäinen (puheenjohtaja) p. 0500 883 736 minnakark1@luukku.com Sirpa Saastamoinen (siht.) p. 040 847 2904 sirpa.saastamoinen@windowslive.com

POHJOIS-SAVON AVH-YHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Pirkko Miettinen pirkkomiettinen@hotmail.com p. 044 382 2350 (puheenjohtaja) Kaija Siponen (sihteeri) kaija.siponen@dnainternet.net  p. 044 575 0193

2/2015 AVH

49

Yhdistykset alueittain YLÄ-SAVON AVH-YHDISTYS RY Mirja Vanhanen (puheenjohtaja) p. 044 544 1708 mirja.vanhanen@gmail.com Mirja Ålander (sihteeri) p. 050 323 6172 alander.mirja@gmail.com http://vammaisneuvosto.kotisivukone.com/113

AVH-AMMATTILAISET koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

Suomen Pro AVH ry Tarja Kukkonen (puheenjohtaja) tarja.kukkonen@uta.fi

POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 PL 93 87101 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) p. 044 310 0541 Aili Kuokkanen (siht) p. 040 565 6469 Pekka Broström (varapj. rahastonhoit.) p. 040 566 5848 pekka.brostrom@pp.inet.fi JOKILAAKSOJEN AVH RY Armi Parviainen (puheenjohtaja) p. 040 847 8071 puheenjohtaja.jokilaaksojenavh@gmail.com Anna-Maria Mattila (sihteeri) p. 040 5829753 sihteeri.jokilaaksojenavh@gmail.com KAINUUN AIVOYHDISTYS RY www.kainuunaivoyhdistys.aivoliitto.fi Terttu Härkönen (puheenjohtaja) p. 050 359 6648 Marja Hirvonen (sihteeri) p. 040 564 9785 koti_hirvonen@hotmail.com Helena Tervonen (vertaistukihenkilö) p. 044 327 4607

KESKI-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Maria-Lena Siirilä (puheenjohtaja) p. 0400 768 186 siirima@suomi24.fi Tuula Carlsson (sihteeri) p. 050 430 2200 tuula.carlsson@gmail.com LAPIN AIVOYHDISTYS RY Sirpa Kuukkanen (puheenjohtaja) p. 040 534 6221 sirpakuukkanen@windowslive.com Esko Saari (liikuntavastaava ja varapj) p. 040 845 4840 esko.saari10@luukku.com LÄNSI-POHJAN AVH-YHDISTYS RY lansipohjanavh.aivoliitto.fi Eero Knuuti p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi POHJOIS-POHJANMAAN AIVOYHDISTYS RY ppnaivoyhdistys.aivoliitto.fi Ritva Laitinen (puheenjohtaja) p. 045 326 9300 pj.ppnaivoyhdistys@gmail.com Anne Vehkaperä (liikuntavastaava) p. 040 534 6131 liikunta.ppnaivoyhdistys@gmail.com Yhdistys kokoontuu maanantaisin Kastellin kirkon Pappilankammarissa Töllintie 38, Oulu.

Tue Aivoliiton tärkeää työtä Aivoliitto tukee aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja heidän omaisiaan.

Työskentelemme myös aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyn hyväksi.

Voit olla mukana tärkeässä työssä antamalla lahjoituksen tilille (IBAN): FI43 1590 3000 173813. Lahjoituksen voi tehdä myös verkkopankin kautta.

Voit myös jättää perintösi hyvään tarkoitukseen tekemällä testamenttilahjoituksen Aivoliitolle. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/lahjoita

Kiitos tuestasi!

Keräyslupa: 2020/2012/5033

50

AVH 2/2015

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY

Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 715 5223 JÄRJESTÖPALVELUT Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivulla 49–50.

JÄSENREKISTERI Järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen p. 050 308 9095 TOIMISTO JA TILAUKSET Toimistoassistentti Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@neuroliitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619 Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Johanna Di Nardi p. 050 573 0867 Fysioterapeutti Tove Simolin p. 050 453 3303 Psykologi Timo Teräsahjo p. 050 462 3276

TULKKIKESKUS Tulkkikeskuksen vastaava Ilona Spiliotopoulos p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7288 Suunnittelija Kirsi Lukka-Aro p. 050 463 6101 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 JUTTU-TUPA-VERKOSTO Vastaava suunnittelija Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Suunnittelija Krista Hoffström p. 050 453 3301 PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Projektisuunnittelija Ville Niemi p. 050 534 3246 Projektityöntekijä Hanne Itärinne p. 050 4485 485 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Yksi elämä -viestintäpäällikkö Eija Seppänen p. 040 508 3645 eija.seppanen@yksielama.fi Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

SUOMEN NUORTENTALO OY Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi

ASUMISPALVELUT Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Anne Ingman, aluepäällikkö (Länsi-Suomi, yleishallinto) p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Satu Pasanen, aluepäällikkö (Itä-Suomi) p. 040 562 9118 AVOPALVELUT Turun seudun avopalvelut Anne Ingman, aluepäällikkö (Länsi-Suomi, yleishallinto) p. 050 442 0092 Kuopion avopalvelut Satu Pasanen, aluepäällikkö (Itä-Suomi) p. 040 562 9118

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 213 8500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 213 8509 libbe.ranta@gmail.com

Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund ks. Kuntoutuspalvelut VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 715 5198 Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 362 3217 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 571 4588 2/2015 AVH

51

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

Kirjat keskustelun tueksi henkilön kanssa, jolla on afasia

Mitä on afasia?

Hoitajan vastaanotolla. Lääkärin vastaanotolla.

Fysioterapeutin vastaanotolla. Toimintaterapeutin vastaanotolla.

Elämä on suurempi kuin afasia.

Tilaukset: www.aivoliitto.fi

www.aivoliitto.fi