AVH 3/2010

AVH

3/2010

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

AVH-hoitoketju Kaikki eivät saa kuntoutusta

ICF-luokitus AVH-kuntoutukseen Liikunta osaksi arkea Sopeutumisvalmennuskurssit 2011

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

9. vuosikerta ISSN 1458-6363 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry

Toimitus Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@stroke.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@stroke.fi Toimittaja Miia Suoyrjö p. 050 5714 588, 02 2138 231 miia.suoyrjo@stroke.fi

Easerfoto.dk

Yhteystiedot Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@stroke.fi etunimi.sukunimi@stroke.fi www.stroke.fi, www.sunnanvind.fi

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Salla Hemminki Fysioterapeutti Päivi Liippola Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

Victoria Mankki

Toimitusneuvosto LKT, professori, yksikön johtaja Risto O. Roine TYKS, Neurologian klinikka (pj.)

LKT, apulaisylilääkäri Terttu Erilä, Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri; Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtaja LKT, professori, AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, TYKS Neurologian klinikka Yhdistyksen edustaja Sisko Väisänen Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, psykologian laitos

Paino ja ulkoasu Painotalo Miktor Oy Taitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor Oy Kuvat futureimagebank.com ja Scandinavian StockPhoto, ellei toisin mainita lmoitusmyynti ja -aineistot TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

s. 30

Juttu-tupa-toiminta laajenemassa uuden projektin myötä

TEEMANA Kuntoutus

Jäsenpalvelut, osoitteenmuutokset, tilaukset ja jakeluhäiriöt Päivi Nikkanen, p. 02 2138 225, paivi.nikkanen@stroke.fi Tilaushinnat 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

s. 28-29

Ryhmästä lisävoimaa liikunnan aloittamiseen

AVH-lehden aikataulu

NO TEEMAT 4 AVH:n hoito muualla/ kansainvälisyys (Lääkäriliite)

AINEISTOT 25.10.

ILMOITUKSET 10.11.

Kannessa: Aivovoimaa! -hankkeen liikuntaryhmäläisiä kävelyretkellä Aurajoen rannassa.

Kuva: Easerfoto.dk.

2

AVH 3/2010

ILMESTYY 10.12.

3/2010

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

s i sältö

s. 6

Kuinka AVH:n hoitoketju toimii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä?

PALSTAT

s. 22

Liikunta osaksi arkea

ARTIKKELIT 6 8 10 14 18 21 21 22 24 26

28

30 31 40 41

45 46

AVH-ketjun avulla nopeasti hoitoon Kaikki eivät saa kuntoutusta AVH-potilaiden kuntoutus HUS-alueella ICF-luokitus tulossa AVH-kuntoutukseen Aivohalvauksen hoito kehittyy Työkaluja liikunnan vertaisohjaajille SoveLi kouluttaa syksyllä 2010 Liikunta osaksi arkea Motivaation voimalla vaikka hiihtämään Aivovoimaa! -hanke houkutteli ikäihmisiä liikunnan pariin Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen Juttu-tupien ovet auki Suvituulen naapuriin palveluasuntoja RAY:n pelejä nettiin Järjestöt kaipaavat enemmän miehiä vapaaehtoisiksi Omaishoito osana elämää Vammaisten tulkkauspalvelut Kelasta

4 5 11 32 36 42 48 52 55

Ledare Pääkirjoitus Kolumni Liitto tiedottaa Tapahtumakalenteri Svenska sidor Yhdessä - postia yhdistyksiltä Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhteystiedot

Harri Hinkka

ssa

Tulo

s. 35 Maria Lund hyväntekeväisyyskonsertissa 25.11.2010 Turussa; ks. tapahtumakalenteri ja ilmoitus s. 35.

AVH 3/2010

3

Ledare Tiina Viljanen

Frågan om rehabilitering är viktig

R

edan i över trettio år har Stroke- och dysfasiförbundet fungerat till förmån för rehabilitering av de strokedrabbade. När det gäller en neurologisk sjukdom eller ett handikapp går rehabiliteringen för många strokedrabbade ut på att man blir tvungen bygga upp livet på nytt av helt nya faktorer. Trots att akutvården har utvecklats under de senaste åren och den upplösande behandlingen allt oftare finns till hands är det många tusentals människor varje år som fortfarande har ett handikapp som de bör lära sig att leva med.

En fungerande vård- och servicekedja redan efter det att de första symtomen har uppenbarat sig garanterar att livet även efter insjuknandet är det bästa möjliga. Många faktorer inverkar givetvis på det här. Den nya hälsovårdslagen och Gängse vård - rekommendationen, som uppdateras som bäst, är minsann viktiga.

Undersökningen om rehabilitering som förbundet gjorde åren 2006-2010 har fört med sig kunskap och information som beslutsfattarna kan stöda sig på. Endast en enhet som är tillräckligt stor och mångprofessionell kan garantera en verklig rehabilitering. Strokedrabbade som rehabiliteras inom små och enskilda hälsovårdscentraler får helt enkelt inte den rehabilitering som är sakenlig och tillräcklig.

Det är oerhört viktigt att det finns talterapitjänster i alla enheter. De afatiska personernas antal uppgår redan nu till ungefär tjugotusen. För att kunna kommunicera behöver afatikerna komplementerande kommunikationsmedel för att klara sig i vardagen och även handledning för sin närmaste krets.

I förbundets alla projekt deltar en expertis. Verksamheten är frivillig och för med sig värdefull kunskap för gemensamt bruk. Vi ska heller inte glömma vår finansiär Penningautomatföreningen. Penningautomatföreningen har finansierat omfattande utredningsarbeten både när det gäller akutvård och

rehabilitering. Man kan påverka förbundet via forskning och den kunskap den ger.

Kunskap kan öka ångesten. Det här stämmer när det gäller rehabiliteringsundersökningen. Om rehabiliteringssituationen är så pass undermålig som den bild artikeln i tidningen ger bör man söka fram medel och utvägar för att stöda rehabiliteringsmetoderna och verksamheten. ICF-klassificeringen av funktionsförmågan ger en del metoder, den leder också till ändamålsenlighet i verksamhetsutvecklingen. Men enbart metoder räcker inte. Man måste också ha en gemensam vilja för att utveckla rehabiliteringen.

Eftersom stroke är den dyraste kärlsjukdomen och den fjärde dyraste folksjukdomen är rehabilitering verkligen något som uppbär vinst. Vi hoppas att beslutsfattarna såväl i kommunerna som i sjukvårdsdistrikten förstår att en euro för rehabilitering ynglar av sig många fler euron till kommunernas och sjukvårdsdistriktens kassa när man satsar på rätt sak i rätt tid. Det här förutsätter att man ser vårdkedjan som en helhet och upphör att tänka sektorvis. En finansiering som kanaliseras åt ett enda håll är det enda möjliga för rehabiliteringen.

I den här tidningen finns åter en gång solid kunskap som underlag för beslutsfattandet och dessutom olika verksamhetsmodeller som hjälper till vid idéproduktionen. Trevlig höst!

Tiina Viljanen är Stroke- och dysfasiförbundets verksamhetsledare.

Endast en enhet som är tillräckligt stor och mångprofessionell kan garantera en verklig rehabilitering.

4

AVH 3/2010

Päivi Seppä-Lassila

A

ivohalvaus- ja dysfasialiitto on ollut jo yli kolmekymmentä vuotta aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden kuntoutuksen asialla.

Kun kyseessä on neurologinen sairaus ja vamma, on monen sairastuneen elämä rakennettava aivan uusista palasista kuntoutumisen turvaamiseksi. Vaikka akuuttihoito on kehittynyt viime vuosien aikana ja liuotushoito on entistä useamman saatavilla, jää edelleen monelle tuhannelle ihmiselle joka vuosi vamma, jonka kanssa on opittava elämään.

Toimiva hoito- ja palveluketju sairastumisen ensi oireista alkaen takaa parhaan mahdollisen elämän myös sairastumisen jälkeen. Monet tekijät vaikuttavat tähän, eikä niistä suinkaan vähäisin ole uudistuva terveydenhuoltolaki tai päivityksessä oleva aivoinfarktin Käypä hoito -suositus.

Liiton kuntoutustutkimus vuosina 2006-2010 on tuonut tietoa päätöksentekijöiden tueksi: vain riittävän iso ja moniammatillinen yksikkö turvaa kuntoutumisen. Yksittäiset, pieniin terveyskeskuksiin kuntoutukseen jääneet sairastuneet tuskin saavat asianmukaista ja riittävää kuntoutusta.

Erittäin tärkeää on, että kaikissa yksiköissä on saatavilla myös puheterapeuttien palveluja, sillä afaattisia ihmisiä jo nyt lähes 20 000. Voidakseen kommunikoida he tarvitsevat puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä arjessa selviytyäkseen ja myös opastusta lähipiirilleen.

Liiton kaikissa hankkeissa mukana on asiantuntijakenttä, joka vapaaehtoistoimijoina tuo arvokasta tietoa yhteiseen käyttöön. Ei pidä myöskään unoh-

PÄÄKIRJOITUS Tiina Viljanen

Kuntoutuksen asialla

taa Raha-automaattiyhdistystä, joka on rahoituksellaan turvannut laaja-alaiset selvitystyöt niin akuuttihoidon kuin kuntoutuksenkin osalta. Tutkitun tiedon kautta liitto voi vaikuttaa.

Tieto lisää tuskaa. Näin kävi erityisesti kuntoutustutkimuksemme yhteydessä. Kun tilanne kuntoutuksen osalta on niin huono kuin mitä voimme lehtemme artikkelista lukea, on etsittävä keinoja kuntoutusmenetelmien ja toiminnan tueksi. ICF-toimintakykyluokitus tuo keinoja, joihin tukeutua. Se tuo myös johdonmukaisuutta, jolla toimintaa voidaankehittää. Pelkät keinot eivät kuitenkaan riitä, vaan pitää löytää yhteinen tahtotila asian kuntoon saattamiseksi.

Koska AVH on kallein valtimotauti ja neljänneksi kallein kansansairaus, kuntoutus todellakin kannattaa. Toivomme päättäjien niin kunnissa kuin sairaanhoitopiireissäkin ymmärtävän, että kuntoutukseen sijoitettu euro poikii monta euroa kuntien ja sairaanhoitopiirien kassaan, kun panostetaan oikeaan aikaan ja oikeaan asiaan. Tämä edellyttää hoitoketjun tarkastelua kokonaisuutena ja luopumista sektoriajattelusta. Yksikanavainen rahoitus turvaa kuntoutuksen.

Tämän lehtemme sivuilta löytyy jälleen kerran vankkaa asiaa päätöksenteon tueksi sekä lisäksi erilaisia toimintamalleja ideoinnin pohjaksi. Hyvää syksyä!

Tiina Viljanen on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton toiminnanjohtaja.

Vain riittävän iso ja moniammatillinen yksikkö turvaa kuntoutumisen.

AVH 3/2010

5

Pirjo Immonen-Räihä

AVH-hoitoketjun avulla nopeasti hoitoon Nopeus on valttia aivoverenkierohäiriöiden hoidossa. Tarvitaan palveluketju, joka takaa AVH-potilaan viiveettömän pääsyn hoitoon ja kuntoutukseen.

Aivoverenkiertohäiriöiden hoito on tehostunut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä AVH-hoitoketjun ansiosta.

A

ivoverenk ier tohäiriöiden (AVH) hoitoketju on julkaistu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) viime vuonna ja päivitetty tänä vuonna. Työryhmän vetäjänä on toiminut professori, ylilääkäri Risto O. Roine TYKS Neurologian klinikalta.

AVH-yksikkö perustettiin vuonna 2005. Yhtenäiset sairaanhoitopiirin hoitoonohjaus- ja ensihoito-ohjeet sekä niihin liittyvä sairaanhoitohenkilökunnan ja väestön koulutus toteutettiin vuodesta 2007 alkaen.

Määrätietoista kehittämistä

Päivystysajan valmiutta ja osaamisen tasoa on kehitetty. Myös aivoinfarktin kuvantamisessa on siirrytty käyttämään nopeampia, tarkempia ja turvallisempia menetelmiä. Äkillinen aivoverenkiertohäiriö osataan tunnistaa ensihoidossa sairaalan ulkopuolella. Tähän liittyen tehdään ennakkoilmoitus Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) ensiapupoliklinikalle. Näin nostetaan valmiustasoa tutkimuksen ja hoidon toteuttamiseksi viipeettä. Äkilliseen aivoverenkiertohäiriöön sairastuu vuosittain 14 000 suomalaista, joista noin 1 000 VarsinaisSuomessa. Joka neljäs sairastunut on työikäinen. Jos hoito viivästyy, seurauksena voi olla kuolema tai pysyvä vammautuminen. AVH:n johdosta menetetään enemmän laatupainotteisia elinvuosia kuin minkään muun sairauden johdosta.

Aivoinfarktin liuotushoito ja hoito erikoistuneessa yksikössä parantaa hoitotuloksia ratkaisevasti. Liuotushoito tähtää veritulpan tukkiman valtimon nopeaan avautumiseen

Hoitoketjun kehitystyön tuloksena aivoinfarktin liuotushoidon saaneiden potilaiden määrä kasvoi vuonna 2008 peräti 79 %. Samalla hoitoon tulon viive sekä sairaalassa syntyvä viive lyhenivät merkittävästi. Väestön tietoisuutta AVH-hoitoketjusta ja nopeasta hoitoon hakeutumista on lisätty mm. sanomalehtiartikkeleilla.

Vaikka tulokset ovat paranemassa myös muualla maassa, ei aivan vastaavaa kehitystä ole muista sairaanhoitopiireistä raportoitu. Itsestään eivät nämä huipputulokset ole syntyneet, vaan niihin on tarvittu paitsi määrätietoista kehittämistä ja tutkimustyötä myös lisäresursointia diagnostiikan ja hoidon vaativuustason noustessa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on viime vuosina panostanut AVH-potilaiden hoidon kehittämiseen määrätietoisesti. Kyseessä on hoitopäivinä laskettuna sairaanhoitopiirin suurin sairausryhmä. Uusi

6

AVH 3/2010

Nopeasti hoitoon

ennen kuin laaja aivoinfarkti ehtii kehittyä. Liuotushoito voidaan aloittaa, mikäli ensioireista on kulunut alle 4,5 tuntia.

On tärkeää, että koko hoitoketju potilaasta ja hänen omaisestaan alkaen tietää, että nopeus on valttia aivoinfarktin ensihoidossa. Hoidon tuloksia parantavat myös koko AVHhoitoketjun tasokas toteuttaminen, niin ensihoidossa, valvontaosastolla kuin vuodeosastolla TYKS:ssä.

Kuntoutus on erittäin tärkeää. Se aloitetaan jo sairaalassa ja sitä jatketaan edelleen aluesairaaloissa, terveyskeskuksissa ja myös potilaiden kotona. Kotona voidaan tehdä monenlaisia rakenteellisia muutostöitä helpottamaan pärjäämistä.

Tavoitteena sujuva toimintamalli VSSHP:ssa on tuotettu yhteensä jo 37 hoitoketjua lähes kaikilta erikoisaloilta. Hoitoketju tukeutuu pääasiassa olemassa oleviin hoitosuosituksiin ja ohjeistuksiin, joista osa on kehitetty työn aikana, ilman että työryhmän tarkoituksena olisi tuottaa varsinaista uutta lääketieteellistä sisältöä.

Kunkin hoitoketjun suunnittelussa on mukana laaja moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu edustajia kaikilta hoitoketjun tasoilta: ensihoidosta, erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta, kun-

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) hoitoketju Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

toutuksesta ja toisaalta myös väestökoulutuksesta.

Tavoitteena on ajantasaisiin ja sujuviin palveluketjuihin perustuva toimintamalli, joka poistaa tarpeettoman kitkan ja päällekkäisyydet erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä terveydenhuollon kannalta tärkeiden sosiaalipalveluiden väliltä, ja takaa potilaalle asuinpaikasta riippumattoman, laadukkaan, sujuvan ja tehokaan hoitokokonaisuuden. Työryhmä sopii yhteistyön muodoista eri toimijoiden välillä - kuka tekee, mitä, missä ja milloin.

Nopeasti hahmottuva kokonaisuus Toimintamalli kuvataan sähköisesti nettiin. Hoitoketjun kaaviosta hahmottuu hoito- ja palveluketjun kokonaisuus nopeasti ja ajantasaisena kaikkine tarpeellisine tietoineen potilaan hoidon ja kuntoutuksen toteuttamiseksi.

Kaaviossa kunkin laatikon takaa avautuu uusi sivu, jossa pureu-

dutaan syvällisemmin sisältöihin.

Etsi-työkalun avulla löytää kustakin hoitoketjusta helposti esimerkiksi käytettävät testit ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon aivohalvauspotilaan kuntoutuksessa. Sivustoilta löytyy ajantasaiset linkit mm. Duodecimin Käypä hoito -sivuille, Kelan sivuille ja potilasyhdistyksien sivuille.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin AVH-hoitoketju on ammattilaisten käytettävissä paikallisesti intranetissä ja valtakunnallisesti Lääkäriseura Duodecimin ylläpitämässä Terveysportti-portaalissa.

Kansalaisille avoimien ”Potilaan polkujen” kehittäminen on alkamassa. Muutama polku on tuotettu, mutta AVH-hoitoketjusta ei vielä ole potilasversiota. Sosiaaliseen mediaan mukaan menosta on myös keskusteltu tässä yhteydessä.

Arviointiylilääkäri, yleislääketieteen dosentti Pirjo Immonen-Räihä työskentelee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa sairaanhoidon johdon tukipalvelujen toimistossa.

Miten toimin, kun epäilen äkillistä aivoverenkiertohäiriötä?

Tärkeintä on soitto yleiseen hätänumeroon 112 heti, kun äkilliseen aivoverenkiertohäiriöön viittaavat oireet yllättävät: · toispuoleinen raajojen heikkous, tunnottomuus tai holtittomuus · suupielen roikkuminen · puhekyvyn häiriö · toisen tai molempien silmien näköhäiriö tai kaksoiskuvat · tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja voimakas huimaus yhdessä · aivoverenvuodossa joskus kova päänsärky.

Aivohalvaus vaatii kiireellistä hoitoa. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä enemmän siitä on apua.

AVH 3/2010

7

Teemu Takala

Kaikki eivät saa kuntoutusta AVH-kuntoutustutkimusprojektin tulosten mukaan AVH:n sairastaneiden alkuvaiheen kuntoutus on riittämätöntä. Kuntoutus tulisi keskittää isoihin yksiköihin, joissa työskentelee moniammatillinen henkilöstö. Erityisesti iäkkäät hyötyvät kuntoutuksesta, mutta heidän on vaikea sitä saada.

A

ivohalvaus- ja dysfasialiiton päättymässä oleva kuntoutusprojekti osoitti, että alle puolet tehokasta kuntoutusta tarvitsevista saa sitä.

Aivohalvaus- ja dysfasialiiton aloitteesta selvitettiin AVH:n sairastaneiden kuntoutuksen toteutumista Suomessa. Projekti tehtiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella vuoden 2006 tilanteesta. Siihen on sisältynyt vuosien 2008-2010 aikana koulutustilaisuuksia, joiden avulla tilannetta on yritetty saada paremmaksi.

Tutkimuksessa haastateltiin kaikkien Suomen sairaanhoitopiirien kuntoutuksesta vastaavia henkilöitä.

Lisäksi lähetettiin kyselylomakkeita kaikkiin terveyskeskuksiin, AVH-kuntoutusta antaviin kuntoutuslaitoksiin ja aluesairaaloihin.

Kaikki sairaanhoitopiirit ja 61 % terveyskeskuksista vastasivat kyselyyn. Vastanneiden terveyskeskusten alueella asuu 81 % suomalaisista, joten tuloksia voidaan pitää varsin luotettavina.

Tutkimuksessa on erityisesti paneuduttu sairastumisen jälkeisiin ensimmäisiin kuukausiin (0-3 kk sairastumisesta), jolloin kuntoutuksen tiedetään olevan kaikkein tehokkainta.

rastuneista, vaikka kuntoutuksen tarpeessa arvioidaan olevan yli 40 % sairastuneista. Toisin sanoen yli puolet suomalaisista AVH-potilaista ei saa tarvitsemaansa kuntoutusta sairauden ensimmäisinä kuukausina.

Sairaanhoitopiirien välillä on suuria eroja kuntoutukseen pääsyssä.

Paras tilanne on Mikkelin seudulla Etelä-Savossa, jossa kuntoutukseen pääsee yli 40 % sairastuneista eli käytännössä kaikki kuntoutusta tarvitsevat.

Kuntoutus riittämätöntä

Ikä ei este

Kuntoutusselvityksen keskeinen havainto on se, että tehokkaaseen moniammatilliseen kuntoutukseen pääsee Suomessa vain 15-20 % sai-

8

AVH 3/2010

Miksi näin hyvää hoitoa ei tarjota kaikille?

Huonoimmilla alueilla alle kymmenesosa sairastuneista saa tehokasta kuntoutusta. Vuonna 2006 näin heikko tilanne oli kuudessa sairaanhoitopiirissä (Etelä-Karjala, KeskiPohjanmaa, Länsi-Pohja, Pirkanmaa, Pohjois-Savo ja Varsinais-Suomi).

Onneksi osassa näistä kuudesta sairaanhoitopiiristä kuntoutusta on lähdetty vuoden 2006 jälkeen voimakkaasti kehittämään ja tilanne on paranemassa (mm. Pohjois-Savossa).

Valitettavasti meille on tullut tietoja myös päinvastaisesta kehityksestä.

Suomalainen sairastuu aivoverenkiertohäiriöön keskimäärin 73-vuotiaana. AVH on tyypillisesti iäkkäiden sairaus: kolme neljästä sairastuneesta on yli 65-vuotias. Selvityksen pe-

rusteella näyttää siltä, että iäkkäät pääsevät huonosti kuntoutukseen erityisesti niissä sairaanhoitopiireissä, joissa ei ole omaa kuntoutusosastoa.

Laajojen kansainvälisten tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että erityisesti iäkkäät hyötyvät kuntoutuksesta. Ikä ei siis saa olla esteenä kuntoutukseen pääsylle. Onko niin, että niukkojen resurssien takia kuntoutusta saavat vain nuoret, vaikka iäkkäitä kuntouttamalla voitaisiin ehkäistä tehokkaasti vanhusten joutumista kalliiseen laitoshoitoon?

Moniammatillinen kuntoutus tehokasta Moniammatillisesti toimivassa kuntoutusyksikössä toteutettu kuntoutus on todettu selvästi tehokkaammaksi kuin kuntoutus tavallisella sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Tällaisen kuntoutuksen tiedetään vähentävän kuolleisuutta, lyhentävän hoitoaikoja noin kolmanneksen, vähentävän laitoshoitoon joutumista noin kolmanneksen, parantavan elämänlaatua ja lisäksi se on kustannustehokasta.

Miksi näin hyvää hoitoa ei tarjota kaikille? Onko syynä moniammatilliseen kuntoutukseen alkuvaiheessa tarvittavat isommat panostukset?

Tälle sijoitukselle saadaan kuitenkin myöhemmässä vaiheessa erinomainen tuotto sekä paremman elämänlaadun (laitoshoidon tarve vähenee ja kotiin pääsee aikaisempaa useampi).

Pohjakartta (c) Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7696/08

Moniammatilliseen kuntoutustyöryhmään tulee palkata ammattitaitoinen asiastaan kiinnostunut henkilökunta, johon kuuluu neurologi, hoitohenkilökunta, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, neuropsykologi, sosiaalityöntekijä ja mahdollisesti muita ammattilaisia.

Tämän ryhmän jäsenten tulee olla tiiviissä yhteistyössä sairastuneen ja hänen omaistensa kanssa.

Henkilökunnan koulutuksen tulee olla jatkuvaa. Osaston ilmapiirin ja ulkoisten puitteiden tulisi tukea kuntoutumista. On selvää, että tällaisen kuntoutuksen järjestäminen vaatii kaupunkien ja kuntien yhteistyötä, eikä pieneen tai keskisuureenkaan terveyskeskukseen ole mahdollista palkata riittävän monipuolista joukkoa kuntoutuksen ammattilaisia.

Kuntoutus isoihin yksiköihin Kuntoutusselvityksen tulosten perusteella suositamme, että AVHpotilaiden kuntoutus tulisi keskittää isoille osastoille, jotka kuntouttavat yli 100 AVH-potilasta vuodessa siten,

Sairaanhoitopiirien välillä on suuria eroja kuntoutukseen pääsyssä.

että yksi 15-paikkainen osasto huolehtisi noin 100 000 asukkaan väestön kuntoutuksesta. AVH-potilaiden kuntoutuksesta pienissä yksiköissä tulisi luopua.

Keskeisten löydösten (vähäiset ja maan sisällä vaihtelevat resurssit, iäkkäiden tilanne) lisäksi kuntoutusselvitys toi esille, että suomalaisesta terveydenhoito/kuntoutushenkilökunnasta löytyy paljon innostuneisuutta AVH:n hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen vähistä resursseista huolimatta. Ammattihenkilöt toivoivat lisää kuntoutuskoulutusta, AVH-yhdyshenkilötoiminnan laajenemista ja parempaa kuntoutuksen koordinaatiota.

Henkilöstö myös ihmetteli, kuka vastaa kuntoutuksesta ja kuntoutussuunnitelmista. Avokuntoutuksessa, kuntoutussuunnitelmien laatimisessa ja kuntoutuksen tilastoinnissa on kehitettävää. Jokaisen sairastuneen tulisi osallistua kuntoutussuunnitelmansa laatimiseen. Kuntoutussuunnitelma päivitetään tarpeen mukaan, alkuvaiheessa usein ja jatkossa vähintään vuosittain.

Kuntoutus ei vielä hoidon tasolla AVH-kuntoutusselvityksen suunnittelussa ja ohjauksessa on ollut mukana Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n kuntoutusprojektin johtoryhmä. Haastatteluihin ja kyselyihin on vastannut satoja AVH-ammattilaisia.

Alueellisia ja koko maan tuloksia on tarkasteltu koulutustilaisuuksissa eri sairaanhoitopiireissä. Tavoitteena on ollut AVH:n sairastaneen ja hänen perheensä kokonaistilanteen parantaminen. Suurkiitos kaikille projektiin osallistuneille.

AVH:n akuutti liuotushoito ja hoito aivohalvausyksikössä on Suomessa maailman huippua. Kuntoutus on vielä kaukana siitä. Kuntoutusta tarvitaan usein myös liuotuksen jälkeen ja silloin kuin liuotus ei ole ollut mahdollista. Akuuttivaiheen huipputasoista hoitoa ei pidä jättää kesken unohtamalla kuntoutus.

Teemu Takala on sisätautiopin dosentti ja tutkijalääkäri.

Kirjallisuusluettelo saatavana toimituksesta.

AVH 3/2010

9

AVH-potilaiden kuntoutus HUS-alueella

Studio Avanteca Oy/Ilpo Vainionpää

Seminaarissa kommenttipuheenvuoron esittivät (vas.) ylilääkäri Sari Rastas, Lohjan sairaala, johtava ylilääkäri Juha Jolkkonen, Katriinan sairaala, ylilääkäri Hannele Merivuori, Laakson sairaalan kuntoutusyksikkö, ylilääkäri Kari Hurskainen, Hyvinkään sairaala ja Kiljavan Sairaala ja neurologi Tarja Puumala, HUS:n Neurologian kuntoutuspoliklinikka.

Toteutuvatko tasavertaisuus, asiantuntemus, taloudellisuus, korvaamattomuus ja sujuva hoitopolku AVHkuntoutuksessa HUSalueella?

M

illainen on tilanne AVHkuntoutuksen osalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella? Näitä asioita pohti yli 60 AVH-potilaiden kuntoutuksesta vastaavaa ammattilaista ja päättäjää elokuisessa seminaarissa Helsingissä.

Tutkimustulokset hyödyksi Seminaarin tavoitteena oli keskustella Aivohalvaus- ja dysfasialiiton aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden kuntoutustutkimuksen tuloksista, kuntoutuskäytännöistä ja saattaa kehittämistarpeet päättäjien tietoon.

Pitkäkestoista kuntoutushoitoa tarvitsee noin 40 % aivoverenkier10

AVH 3/2010

tohäiriön (AVH) sairastaneista. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton tekemän selvityksen perusteella Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella (HUS) moniammatilliseen kuntoutukseen pääsee noin 25 % aivoverenkiertohäiriön sairastaneista, kun maan keskiarvo on noin 15-20 %. Tilanne pääkaupunkiseudulla on siis parempi kuin muualla maassa.

- Kuitenkin lähes kaksinkertainen määrä potilaita nykyiseen verrattuna hyötyisi kuntoutusosastohoidoista.

Sairaanhoitopiirin isoissa kaupungeissa on resursseja, mutta pienemmissä ne ovat niukat. Kuten koko maassa myös HUS:n alueella iäkkäiden kuntoutukseen tulee panostaa.

Resursseja tarvittaisiin myös henkilökunnan kouluttamiseen, arvioi tutkijalääkäri Teemu Takala Aivohalvausja dysfasialiitosta.

Kolmen kukkaron ongelma Helsingin yliopiston neurologian emeritusprofessori ja HYKS neurologian klinikan AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste puhui kolmen kukkaron ongelmasta.

- Akuuttivaiheen kuntoutussuunnitelman laatimisen ja varhaiskun-

toutuksen maksaa erikoissairaanhoito. Jatkokuntoutuksen ja ylläpitävän kuntoutuksen maksaa terveyskeskus. Pienillä kunnilla ei ole näihin tarvittavaa osaamista ja rahaa. Isoilla kunnilla, vaikka olisi rahaa, ei aina ole halua. KELA tulee talkoisiin 3-6 kuukauden kuluttua eli liian myöhään, ja tällöinkin vain alle 65- vuotiaiden osalta ja uudistuksen jälkeenkin vain alle 75-vuotiaiden osalta, totesi Markku Kaste.

Kasteen mukaan ongelman ratkaisuna on se, että yhdelle toimijalle pitää antaa vastuu, valta ja varat. Vain siten voidaan taata kuntoutuksen yhdenvertainen ja oikea-aikainen saatavuus. Kaiken lisäksi toimintatapa on sekä inhimillisesti että taloudellisesti paras.

- Aivohalvaus on kallis sairaus ja vaikea aivohalvaus on erityisen kallis sairaus. Hoidot, joilla vähennetään aivohalvauksen aiheuttamaa vammautuneisuutta, ovat yhteiskunnalle erinomaisia sijoituksia. Meillä on näyttöön perustuva osaaminen, Suomi on varakkaampi kuin koskaan ennen, mutta onko meillä, päättäjät mukaan lukien, tahtotila toimia oikein? Tämä on ratkaiseva kysymys, tiivisti Kaste.

Studio Avanteca Oy/Ilpo Vainionpää

Sirpa Asko-Seljavaara

O

sallistuin Helsingin seudun aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutusseminaariin 26.8.2010 ja tulin todella hyvälle tuulelle kuullessani aivohalvauksen hoidon ja kuntoutuksen hyvistä tuloksista.

Vanha ystäväni ylilääkäritoimikunnan ajoilta, 20 vuoden takaa, professori Markku Kaste kertoi aluksi AVH:n liuotushoidosta ja telelääkinnästä.

Aivohalvaukseen sairastuu 14 000 suomalaista vuodessa, mikä merkitsee 38 ihmistä joka päivä.

Sairastuneista 1/4 on alle 65-vuotiaita eli työikäisiä. Aivohalvaus on suuri kansansairaus ja halvauksen läpikäyneitä kansalaisia elää keskuudessamme 50 000–60 000.

Jokaisen kansalaisen tulee tuntea aivohalvauksen oireet, jotka ovat roikkuva suunpieli, tajunnanhäiriöt ja huimaus sekä toisen puolen raajojen halvaus. Helsinkiläinen potilas on välittömästi toimitettava Meilahden sairaalaan päivystysklinikalle.

Aivohalvauksen ennuste on paljon parantunut akuutin liuotushoidon ansiosta. Me helsinkiläiset ja pääkaupunkiseudun asukkaat olemme todella etuoikeutetussa asemassa. Muutamassa minuutissa olemme Meilahden sairaalassa, missä liuotushoito voidaan useimmissa tapauksissa aloittaa. Liuotushoidolla ei ole yläikärajaa. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä paremmat ovat hoidon tulokset.

kolumni

Korvaamaton kovalevy voidaan pelastaa

Muualla Suomessa liuotushoidon voi saada, mikäli sairaalassa on pään kerroskuvaus (CT-laite) ja neurologin ympärivuorokautinen päivystys tai videoyhteys Meilahden sairaalan päivystävään neurologiin (telelääketiede).

AVH-potilas tarvitsee myös nopean ja tehokkaan kuntoutuksen. Meilahden sairaalasta aivohalvauspotilaan on päästävä muutaman päivän sisällä kuntoutussairaalaan, joka helsinkiläisillä on Laakson sairaalan kuntoutusosasto. Potilas saa moniammatillisen kuntoutuksen.

Kotiin pääsee 71 % Laakson sairaalassa hoidetuista aivohalvauspotilaista. Kollegat HUS-piirin eri sairaaloissa hoitavat asian erinomaisesti.

Aivohalvauksen moderni liuotushoito on eräs suurimpia lääketieteen saavutuksia, mutta hoidon tulokset ovat riippuvaisia nopeasta diagnoosista ja asianmukaisesta kuntoutuksesta.

Sirpa Asko-Seljavaara on professori, kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja sekä eduskunnassa toimivan Stroke-ryhmän puheenjohtaja.

Jokaisen kansalaisen tulee tuntea aivohalvauksen oireet.

AVH 3/2010

11

JAY J3 - SELKÄSI ON HYVISSÄ KÄSISSÄ UUTUUS Helppo säätää, kiinnittää ja irrottaa Jay J3 selkäosan irrottaminen on nopeaa ja helppoa, se vie vain muutaman sekunnin.

Monipuolisten säätöominaisuuksien ansiosta Easy 160i sopeutuu käyttäjänsä vaatimuksiin aina uudelleen.

Yksinkertainen rakenne, helppo käsiteltävyys ja kestävät materiaalit sekä silmiähivelevä ulkonäkö tekevät Easy 160i:n säädettävien pyörätuolien ykkösvalinnaksi.

JAY:n istuintyynyt ja selkäosat ovat korkeatasoisia, pyörätuoleissa käytettäviä, istuma-asentoa parantavia tuotteita. JAY tarjoaa lukemattoman määrän tyynyihin liitettäviä tukiratkaisuja ja muuntelumahdollisuuksia.

PT-keskus Oy, Koivuhaantie 2-4, 01510 Vantaa, Puh 0207 912 740 fax 0207 912 759 12

AVH 3/2010

www.ptkeskus.fi

AVH 3/2010

13

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen ICF-luokitus tarjoaa viitekehyksen myös AVH-kuntoutukseen.

Juttu-tuvassa tuetaan keskustelua. Kun keskustelukumppani tukee kommunikointia ja oikeaa materiaalia on käytössä, kuntoutuja pystyykin osallistumaan.

Eeva-Maija Pietilä

Päivi Liippola

ICF-luokitus tulossa AVH-kuntoutukseen

V

iimeisen vuosikymmenen aikana aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) synnyn ja ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tutkimus on edennyt harppauksin. Kansainvälinen tieteellinen tieto on tavoitettavissa yhä helpommin. Tutkimustulosten muodostamat ja vahvistamat opit ovat jaossa koulutustilaisuuksissa ja internetin välityksellä.

Näiden tietojen siirtäminen käytäntöön on oma prosessinsa ja olemassa olevien käytäntöjen korvaaminen tehokkaammilla menetelmillä vie aikaa. AVH:n tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen osallistuu erittäin laaja asiantuntijajoukko.

Neurotieteilijöiden ja kuntoutustyötä tekevien ammattilaisten käyttämä kieli on erilaista eikä yhteisen ymmärryksen saavuttaminen ole itsestään selvää. Yhteistä kieltä ja

14

AVH 3/2010

ymmärrystä kuitenkin tarvitaan, jotta teoria siirtyy käytäntöön ja saavutetaan paremmat ja tehokkaammat terapiamenetelmät kuntoutujalle.

Myös asiakkaan omaa ymmärrystä ja käsitystä asiasta on tuettava ja selvitettävä - millainen on hänen kuntoutumistahtonsa.

ICF-luokituksesta yhteinen käsitteistö Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF-luokitus) voi antaa toimintakyvyn arvioinnille kansainvälisesti yhtenevän kielen ja raamituksen.

WHO tuotti ICF-luokituksen vuonna 2001 eri tieteenalojen ja toimialojen yhteiseksi luokitustyökaluksi. AVHkuntoutuksen yhteydessä se mahdollistaa yhteisen käsitteistön eri

toimijoille aivotutkijasta fysioterapeuttiin ja harjoitusproteesin suunnittelijasta asiakkaaseen.

ICF-luokitus on jo käytössä mm. tilastointivälineenä, tutkimusvälineenä ja käytännön työn arviointivälineenä. Luokituksen soveltaminen AVH-kuntoutukseen laajemmin on lähivuosien suuri haaste. Sovellusohjeita ei vielä ole.

Käytössä olevien toimintakykyä kartoittavien ja kuvaavien mittareiden tulokset eivät välttämättä ole suoraan käännettävissä ICF-kielelle.

Erilaisten mittarien käsitteitä voidaan verrata nytkin, mutta valmiita linkittämisohjeita ei ole. Eri malleja kehitellään eri puolilla maailmaa.

Suomessa kehitetty biopsykososiaalinen viitekehys on yksi malli, jolla ICF-kieltä ja käytäntöä pyritään lähentämään.

Toiminnallinen terveydentila Luokituksen avulla voidaan kuvata toiminnallista terveydentilaa ja se koskee kaikkia ihmisiä. ICF-luokituksessa on kaksi osaa, jotka jakaantuvat yhä tarkempiin luokkiin ja kooditunnuksiin. Ensimmäinen osa käsittelee toimintakykyä ja toimintarajoitteita. Se jakautuu osa-alueisiin ruumis/keho sekä suoritukset ja osallistuminen.

Toinen osa käsittelee ympäristötekijöitä ja yksilötekijöitä. Näistä rakentuu yksilön toimintakykyä kuvaava vuorovaikutuksellinen verkosto, josta parhaimmillaan selviää, millaisessa elämäntilanteessa henkilö on. Kun asiakasta havainnoidaan kokonaisena yksilönä omassa toimintaympäristössään, voi kuntoutustoimenpiteiden suuntaaminen olla tehokkaampaa eli asiakasta paremmin hyödyttävää. Tällöin myös yhteistyö ja kommunikointi eri ammattilaisten kesken on välttämätöntä.

Pirstaleisesta kokonaisvaltaisempaan AVH-kuntoutuksen kentällä hyörii valtava joukko ammattilaisia. Moniammatilliseen kuntoutukseen pääsee Aivohalvaus- ja dysfasialiiton tekemän kuntoutustutkimuksen mukaan kuitenkin keskimäärin 15-20 % kuntoutujista, kun tavoite on 4050 %. Kuntoutusmäärät on todettu vaatimattomiksi. Olisiko mahdollista tehostaa tuloksia resurssien lisäämisen ohella yhteistyötä lisäämällä, paremmalla suunnittelulla ja täsmäterapioilla? Saumattomaan hoito- ja kuntoutusketjuun on vielä matkaa.

AVH vaikuttaa sairastuneen elämään huomattavan laaja-alaisesti ja jokaisen sairastuneen toimintakyky ja osallistumismahdollisuudet ovat yksilölliset. Afasia, kielellinen häiriö, rajoittaa keskusteluun osallistumista. Kun näkökulma siirtyy yksilöstä toimintakykyä kuvaavaan verkostoon, huomataan, että rajoittavat tekijät voivat liittyä myös kommunikointiympäristöön.

Jos kommunikointiympäristö

muokataan afasiaystävälliseksi siten, että keskustelukumppanit tukevat kommunikointia ja oikeaa materiaalia on käytössä, kuntoutuja pystyykin osallistumaan. Osallistuminen taas voi lisätä aivojen toipumista edistävää plastisuutta. Kommunikoinnin kuntoutuksen paradigma onkin jo laajentunut ja toiminnallinen kommunikointikyky sisältää myös ympäristön kommunikointitaidot.

Korjautuva keskushermosto Vaurion laajuus aivokudoksessa ei yksin määritä kuntoutumisen rajoja.

Keskushermostolla on useita strategioita toimintansa lisäämiseksi ja korjaamiseksi vaurion jälkeen. Toiminnan ja toimintarajoitteiden sekä toipumisen ja kompensaation välinen vuorovaikutus on pohdinnan arvoinen asia. Kuntoutuksella voidaan tukea aivokudoksen toipumista ja aivotoimintojen palautumista sekä aktivoida uusia alueita aivoissa. Jos ei kuntoutusta tehdä, vaurioalue ei kehity, vaan sen edustamat toiminnot korvautuvat muulla.

Jos kuntoutuksessa korostetaan kompensatorisia, korvaavia keinoja, saadaan aikaan tällaista vahingollista plastisuutta. Sairastuneen toiminnassa tämä merkitsee että, jos halvaantunutta kättä ei yritä käyttää, toinen käsi ottaa nopeasti ylivallan.

Mitä enemmän toimivampaa kättä käyttää, sitä pysyvämmin halvauskäsi jää toimettomaksi, koska se menettää yhteyden aivokudokseen.

Mitä lähempänä harjoitettavien toimintojen vastinalueet aivoissa sijaitsevat alkuperäisiin nähden, sitä parempi toipuminen saavutetaan.

Palauttamista tai kompensaatiota?

Kuntoutuksen tavoitteena voi olla toimintojen palautuminen tai kompensoiden mahdollistettu toimintakyky. Jos tavoitteena on toimintojen palauttaminen, kuntoutukseen tulee panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Kuntoutuksen tulee olla riittävän tiheää. Kolme kertaa vii-

kossa tapahtuva kuntoutus ei riitä palauttamaan toimintoja. Jossain tilanteissa kompensaatioonkin on tyydyttävä myös niiden kuntoutujien kuntoutuksessa, jotka saavat terapioita runsaasti alusta asti. Asiakasta kuunnellen ja moniammatillisella yhteistyöllä tehtyjen arviointien merkitys korostuu.

Uudet tekniikat ja menetelmät parantavat ja monipuolistavat harjoittelua. Esimerkiksi kävelyn harjoittelussa on jo käytössä tehtäväkeskeinen harjoittelu, kävelymatto, erilaiset elektromekaaniset harjoituslaitteet, painokevennetty kävelylaite, mielikuvaharjoittelu ja funktionaalinen sähköstimulaatio. Yläraajan toiminnan lisäämiseksi ovat käytössä mm. bilateraalinen harjoittelu, robottiavusteinen harjoittelu sekä tehostettu käden käyttö -menetelmä variaatioineen.

Jos kuntoutuja haluaa oppia kävelemään tai käyttämään kättään sairastumisen jälkeen, on käveltävä paljon ja on käytettävä kättä. Yksinkertaista, mutta toteutus vaatii terapeutilta muutakin kuin teknistä osaamista.

Tehtäväkeskeisyyden periaate näkyy myös toimintaterapiassa. Päivittäisten toimintojen ja vapaa-ajan toimintojen palauttaminen mahdollistuu, kun kuntoutuja saa harjoitella kotiympäristössään. Luonnollinen toimintaympäristö ja omat, tutut välineet helpottavat ja motivoivat toimimaan.

Se, että terapeutti on oikeasti kiinnostunut kuntoutujan maailmasta ja tukee hänelle merkityksellisten asioiden piiriin palaamista, on terapian vaikutuksellisuuden kannalta oleellista. Terapiamäärällä on merkitystä. Tehokkaammassa kuntoutuksessa terapia alkaa varhemmin ja sitä on tiheämmin.

Kognitiiviset vajavuudet yleisiä ICF-luokituksessa jaotellaan ruumiin/kehon toiminnat kahdeksaan pääluokkaan, joista ensimmäinen on nimeltään mielentoiminnot.

Mielentoiminnoilla tarkoitetaan ai-

AVH 3/2010

15

votoimintoja: sekä kokonaisvaltaisia mielentoimintoja, kuten tietoisuus, henkinen energia ja vietit että erityisiä mielentoimintoja, kuten muisti, kieli ja laskutoimitukset. ICF-luokituksen mukaan vajavuuksia ovat ruumiin/kehon toimintojen ja ruumiin rakenteiden ongelmat, kuten huomattavat poikkeamat tai puutokset.

Mielentoimintojen vajavuuksilla on yhteys sekä alentuneeseen toimintakykyyn että kuntoutukseen.

Kuntoutus on oppimisprosessi, jossa mielentoiminnat ovat keskeisiä. Kognitiiviset vajavuudet ovat hyvin yleisiä AVH-kuntoutujilla. Noin 60 %:lla sairastuneista todetaan vaskulaarista kognitiivista heikentymistä, joka ei ole dementiaa. Siihen vaikuttaa vaurion sijainti ja laajuus sekä sairastuneen ikä. Aktivoiva fysioterapia parantaa kognitiivisia vajavuuksia, kun terapia suunnitellaan neuropsykologisen tutkimuksen perusteella.

Dementiaa on noin 20-30 %:lla sairastuneista AVH:n jälkeen. Depressio on yleistä AVH-sairastuneilla ja tavallista myös omaisilla. Ei ole selvää, altistaako masennus kognitiivisiin häiriöihin vai onko asia toisinpäin.

Tutkimustiedon siirtäminen käytäntöön ei suju aina tietoisesti ja selkeästi. Moni kuntoutuja saa vielä muuta kuin näyttöön perustuvaa kuntoutusta tai jopa tehotonta terapiaa.

Kuntoutuksen vaikuttavuus on Tekstiä on toimituksen käytössä monesta kiinni. Asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen, hyvä ja tasa-arvoinen kuntoutustoiminnan suunnittelu, tehokkaat teoriatietoon pohjautuvat terapiamenetelmät sekä kuntoutushenkilöstön yhteistyö lienevät kulmakivet.

Kuopion symposium kokosi ammattilaiset Koulutustapahtumia tarvitaan eri ammattiryhmien kohtaamispaikaksi

Työeläke.fi Eläkkeistä helppotajuisesti Sähköinen eläkkeen hakemispalvelu Työeläkeote-palvelu Yhteydet eläkelaitosten palveluihin Lomakkeita ja eläkesanasto Neuvontaa

Sähköistä tietoa työeläkkeistä www.tyoelake.fi 16

AVH 3/2010

ja tiedon kuljettamiseksi. Kuopion viides Stroke Symposium 16.-18.6.2010 oli virittävä ja antoisa koulutustapahtuma. Tapahtuman järjestäjinä olivat Itä-Suomen yliopisto ja Suomen Aivotutkimus- ja Kuntoutuskeskus Neuron. Myös Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry oli edustettuna järjestelytoimikunnassa ja symposiumissa.

Symposiumissa käsiteltiin kolmen päivän aikana aivoverenkiertohäiriöihin liittyvää asiaa seuraavien teemojen mukaan: aivohalvauksen akuuttihoito ja ehkäisy, aivojen korjautuvuus ja kuntoutuminen sekä aivohalvauskuntoutuksen uudet menetelmät.

Tämän kirjoituksen lähteinä on käytetty lähinnä 18.6. koulutuspäivän luentoja. Lähdeluettelo toimituksessa.

Päivi Liippola toimii fysioterapeuttina Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa.

HELSINGIN PSYKOTERAPIAINSTITUUTTI

Kuntoutusta aivoverenkiertohäiriön sairastaneille välittömästi sairaalahoidon jälkeen ja myöhemmin Aivohalvauskurssi 1.12.–17.12.2010 Kurssi on Kelan kustantama ja sille voivat hakea Lounais-Suomen vakuutusalueella, mm. Turussa ja Tampereella asuvat. Haku on käynnissä.

Kysy lisää sinulle sopivista palveluistamme: kuntoutussihteeri Päivi Loukkaanhuhta puh. (02) 439 2327 tai sähköpostilla paivi.loukkaanhuhta@ms-liitto.fi www.kuntoutuskeskus.fi

Folkhälsan har ett stort utbud av rehabilitering, bland annat på Mjölbolsta i Karis och på Norrvalla i Vörå. Vi har trevliga lokaliteter i vacker miljö och en kunnig och tjänstvillig personal.

Vi har ett mångsidigt utbud av rehabiliteringstjänster både i subakuta skedet och senare. Behovsprövad och medicinsk rehabilitering. Rehabiliteringen kan vara finansierad av kommunen, FPA, RAY, Statskontoret.

Mer information om kurser och ansökningsförfarandet, vänligen kontakta Mjölbolsta: Kristina Björklund tfn 019 278 6814, kristina.bjorklund@folkhalsan.fi Norrvalla: Helena Häggblom tfn 06 383 10501, helena.haggblom@folkhalsan.fi

se också folkhalsan.fi AVH 3/2010

17

Aivohalvauksen hoito kehittyy Kansainvälinen aivohalvauskokous, The 5th Kuopio Stroke Symposium, kokosi kesäkuussa Kuopioon lähes 250 aivohalvauksen hoidon ja tutkimuksen parissa työskentelevää.

K

Aivohalvaus tappaa tuhansia Suomessa aivohalvaukseen sairastuu vuosittain 14 000 henkilöä, 38 joka päivä. Heistä kaksi kolmasosaa on yli 64-vuotiaita ja kolmannes työikäisiä.

Väestön ikääntyminen voi lähivuosina lisätä sairastuneiden määrää. Aivohalvaus on Suomessa kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Siihen menehtyy vuosittain noin 5 500 henkeä.

- Se on kuitenkin ehkäistävissä ja siitä voi toipua hyvällä hoidolla ja kuntoutuksella. Akuuttihoito on Suomessa hyvällä tolalla, ja aivoinfarktin liotushoidon saatavuus on meillä parempi kuin koko muussa Euroopassa, Kaste jatkoi.

Aivohalvaus on myös merkittävin aikuisiän vammaisuutta aiheuttava sairaus. Jopa kolmannes yli puoli vuotta sairastumisen jälkeen elossa selvinneistä jää päivittäisissä toiminnoissaan muista riippuvaiseksi.

Suuri osa akuutista sairastumisesta selviytyneistä tarvitsee päivittäisiä tukitoimia sekä kuntoutusta. Sairas18

AVH 3/2010

on jo olemassa paljon hyvää näyttöön perustuvaa tietoa, mutta yhä parempia hoitoja ja menetelmiä tarvitaan ja kehitellään. Näistä keskusteltiin Kuopion Stroke Symposiumissa.

Nopeasti hoitoon

Anu Lipsanen, Itä-Suomen yliopisto

okouksen teemoina olivat aivohalvauksen akuuttihoito ja ehkäisy, aivojen korjautuvuus ja kuntoutuminen sekä aivohalvauskuntoutuksen uudet menetelmät.

Kokoukseen osallistui alan parhaita ulko- ja kotimaisia asiantuntijoita ja luennoitsijoita.

- Tutkimusta näiden kehittämiseksi tarvitaan, sillä aivohalvauksen taakka on valtava, kertoi kokouksessa puhunut emeritusprofessori ja HYKS neurologian klinikan AVHtutkimusryhmän johtaja Markku Kaste.

Tutkijalääkäri Teemu Takala kertoi AVH-kuntoutustutkimuksen tuloksista Kuopiossa.

tuneista 15 prosenttia jää pysyvään laitoshoitoon.

Aivohalvauksen syynä on 80 prosentilla aivoverisuonitukoksesta johtuva iskeeminen aivoinfarkti. Loput aiheutuvat spontaaneista aivoverenvuodoista ja lukinkalvonalaisista eli subaraknoidaalivuodoista.

Kaikki keinot, joilla voidaan ehkäistä aivohalvaukseen sairastumista, estää sairastuneen vammautumista tehokkaalla akuuttihoidolla, edistää omatoimiseksi toipumista tehokkaalla kuntoutuksella ja ehkäistä uudelleen sairastumista ovat sekä yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaita toimia että potilaan ja omaisten kannalta ainoita eettisesti hyväksyttäviä vaihtoehtoja.

Aivohalvauksen ehkäisyn, akuuttihoidon ja kuntoutuksen keinoista

Symposiumin ensimmäisten päivien aiheena oli aivohalvauksen akuuttihoito ja ehkäisy. Tukkoon menneen tai menossa olevan aivovaltimon laskimonsisäinen liuotushoito on akuutin aivoinfarktin tehokkain hoito ja sitä tehokkaampi, mitä nopeammin oireiden alettua se annetaan.

Siksi avun hälyttämisessä ja hoitoon pääsyssä ei saisi syntyä turhia viiveitä. Hoito tulee antaa viimeistään 4,5 tunnin kuluessa oireiden alusta.

Osa potilaista ei kuitenkaan ehdi hoitoon riittävän ajoissa tai ei hyödy hoidosta. Akuutti aivovaltimotukos voidaan tällöin joskus hoitaa myös uusilla kehittyvillä tekniikoilla: valtimonsisäisellä liuotuksella tai mekaanisella tukoksen poistolla.

Kansainvälisissä aivohalvauksen akuuttihoitovertailuissa Suomi sijoittuu erittäin korkealle, jopa koko muuta Eurooppaa paremmin aivoinfarktin liuotushoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa.

Apua aivoturvotukseen Laajoissa aivoinfarkteissa on erityisesti nuorilla ja keski-ikäisillä suuri aivoturvotuksen riski. Tilaan liittyy erityisen korkea, 80 prosentin kuolleisuus. Suurin osa eloon jääneistä jää vaikeasti vammautuneiksi.

Uusilla akuutin vaiheen hoito-

muodoilla, kuten neurokirurgisella leikkaushoidolla tai aivojen viilennyshoidolla, on voitu valikoiduissa tapauksissa vähentää merkittävästi kuolleisuutta ja lisätä omatoimiseksi jääneiden potilaiden määrää.

Tätä voidaan merkittävästi lievittää botuliinipistoshoidolla.

Uutta tietoa kuntouttajille

- Aivohalvauksen jälkeen uuden aivohalvauksen, sydänkohtauksen ja äkkikuoleman riski on koholla. Kolesteroli- ja verenpainelääkityksestä huolehtiminen, tupakoimattomuus ja tukosten estolääkitys ovat keskeisiä näiden ehkäisyssä, totesi Leuvenin yliopiston professori Vincent Thiejs.

Nykyiset aivoverisuonitukoksien estolääkitykset, kuten asetosalisyylihappo, dipyridamoli ja klopidogreeli, eivät vielä riittävän tehokkaasti ehkäise sairastumisen jälkeen uusia aivohalvauksia. Uusia, parempia lääkkeitä tarvitaan ja kehitetään koko ajan.

- Aina nykyiset tukosten estolääkitykset eivät saa toivottua vaikutusta aikaan, ja joillakin haittoina ovat verenvuodot. Lupaavia uusia tukosten estolääkkeitä ovat esimerkiksi prasugreeli ja ticagrelor. Klopidogreelin sopivuutta voidaan jo nyt selvittää geenitestillä, ja muillekin lääkkeille on tulossa vastaavia testejä, mikä helpottaa sopivimman hoidon valintaa, Thiejs jatkoi.

Myös sydänsairauksiin, kuten eteisvärinään, liittyvän aivohalvauksen ehkäisyyn on tulossa uusia lääkkeitä, jotka todennäköisesti lähivuosina korvaavat vuosikymmeniä käytetyn, mutta käytännössä varsin hankalaksi osoittautuneen, kauppanimellä Marevan ja myös rotanmyrkkynä tunnetun varfariinin.

Hermosoluja suojelevia, neuroprotektiivisia hoitomuotoja on tutkittu pitkään. Useat lääkeaineet ovat olleet tehokkaita kokeellisissa malleissa, mutta yksikään ei ole vielä osoittautunut tehokkaaksi akuutin aivohalvauksen yhteydessä ihmisillä.

Symposiumissa tarkastellaan neuroprotektiivisten lääkkeiden kehittelyn näkymiä.

Anu Lipsanen, Itä-Suomen yliopisto

Marevanille korvaavia hoitoja?

Tutkija Nick Hayward esitteli ryhmänsä tutkimustuloksia.

Muovautuvat aivot Symposiumin toisena päivänä käsiteltiin myös aivojen plastisuutta eli uudelleenmuovautuvuutta aivovaurion jälkeen ja kuntoutuksen mahdollisuuksia käyttää tätä ilmiötä hyväksi.

- Aivohalvauspotilaan kuntoutus perustuu aivojen plastisuuteen eli muovautuvuuteen, kertoi Floridan yliopiston professori Jeffrey Kleim, joka tutkii aivojen plastisia mekanismeja eläimillä.

- Tiedetään, että aivohalvauksen jälkeen vahingoittumattomina säilyneet alueet ja solut muodostavat uusia hermoverkkoja, jotka ottavat vaurioituneiden alueiden tehtäviä.

Tehokas kuntoutus tukee näitä prosesseja.

Kehittyvät kantasoluhoidot ja aivojen muovautuvuuteen vaikuttavat lääkehoidot tuovat uusia mahdollisuuksia aivohalvauksesta toipumisen ja kuntoutuksen edistämiseen.

Myös kokeellisen aivohalvaustutkimuksen antia voidaan soveltaa kliiniseen tutkimukseen ja käytäntöön.

Aivohalvauksen jälkeen suurelle osalle potilaista jää elämänlaatua heikentävää ja kipua aiheuttavaa raajan jäykkyyttä eli spastisiteettia.

Symposiumin kolmannen päivän teemana oli aivohalvauksen kuntoutus ja järjestäjänä Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron. Ohjelma tarjosi erityisesti kuntoutuksen parissa työskentelevälle terapia- ja hoitohenkilöstölle mahdollisuuksia tietojen päivittämiseen. Luennot käsittelevät uusia kuntoutumiseen ja kuntouttamiseen liittyviä tutkimustuloksia ja hoitomenetelmiä erityisesti aivohalvaukseen sairastuneen henkilön toimintakyvyn näkökulmasta.

Aiheita olivat muun muassa liikkumisen ja puhekyvyn kuntoutus aivohalvaukseen sairastuneilla, päivittäisten toimintojen ja vapaa-ajan mahdollistaminen kotiympäristössä ja aivohalvauksen jälkeisten mielentoimintojen vajavuuksien merkitys kuntoutuksessa.

Alueellinen tasa-arvo ei toteudu Esillä oli myös aivohalvauskuntoutuksen nykytila Suomessa. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton tekemän laajan kartoituksen perusteella aivohalvauksen sairastaneiden kuntoutusresursseissa sekä tehokkaaseen kuntoutukseen pääsyssä on huomattavaa vaihtelua eri puolilla maata.

Heikoimmilla alueilla vain muutama prosentti sairastuneista saa tarvitsemaansa laaja-alaista, intensiivistä kuntoutusta sairauden ensimmäisinä kuukausina, kun parhailla alueilla yli 40 prosenttia sairastuneista pääsee moniammatilliseen, suosituksien mukaiseen kuntoutukseen.

Asiasta lisää tämän lehden sivuilla 10-11.

Lisätietoja: www.uef.fi/stroke Lähde: Itä-Suomen yliopisto/ Ulla Kaltiala

AVH 3/2010

19

20

AVH 3/2010

Työkaluja liikunnan vertaisohjaajille Kansio lähetetään kaikille yhdistysten tai kerhojen liikuntavastaaville. Yhdistykset/ kerhot, jotka nimeävät uuden liikuntavastaavan, saavat myös kansion.

Yhteydenotot liikuntavastaava Virpi Lumimäelle v. 2010 loppuun mennessä, kun haluatte • nimetä uuden liikunnan yhteyshenkilön • esittää sisältötoiveita kansioon, esimerkiksi liikuntaohjeista.

Yhteydenotot: Virpi Lumimäki Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Korkalonkatu 18, 96200 Rovaniemi virpi.lumimaki@stroke.fi tai p. 040 737 5879.

Easerfoto.dk

A

ivohalvaus- ja dysfasialiitto on saanut Soveltava Liikunta SoveLi ry:ltä projektiavustuksen (700 €), jolla tuetaan liikunnan vertaisohjaajien työtä. Avustuksella tuotetaan materiaalia vapaaehtoistyön tueksi sekä pyritään madaltamaan kynnystä ohjaajana toimimiseen.

Toivomme, että kansio innostaisi myös uusia vertaisohjaajia mukaan toimintaan.

Tuotamme materiaalikansioin, johon kerätään tietoa muun muassa terveysliikunnasta ja ryhmien ohjaamisesta sekä annetaan liikuntavinkkejä yhdistystoimintaan. Kansio sisältää vinkkejä ja valmiita ohjeita sisä- ja ulkoliikunnan toteuttamiseen. Lisäksi siinä käsitellään mm.

AVH:n erityispiirteiden huomiointia ryhmänohjauksessa, avustusten hakemista ja liikunnan apuvälineitä.

SoveLi kouluttaa syksyllä 2010

S

oveltava Liikunta SoveLi järjestää erilaisia paikallisyhdistysten liikuntatoimintaa tukevia koulutuksia yhteistyössä muun muassa kuntien kanssa. Koulutukset on tarkoitettu yhdistysten liikunnasta vastaaville henkilöille ja vertaisohjaajille.

• Liikkeelle-peruskoulutus 23.-24.10.2010, Imatra

• Liikkeelle-jatkokoulutus 27.-28.11.2010, Jyväskylä • Liikkeelle-virikeilta 13.12.2010, Turku.

Muutokset mahdollisia. Koulutukset toteutetaan, jos osallistujia on riittävästi. Lisätietoja koulutuksista: Anne Taulu, anne.taulu@soveli.fi tai 040 511 5941 ja ww.soveli.fi.

Yhdistykset voivat saada Kunnossa Kaiken Ikää -koulutustukea (KKI).

Tuen suuruus on 50 % kokonaiskuluista. Tuki on haettava kuukautta aikaisemmin. Lisätietoja saa aluesihteeri Virpi Lumimäeltä (virpi.lumimaki@stroke.fi, p. 040 737 5879).

AVH 3/2010

21

Anna Malloy ja Riikka Seppänen

Liikunta osaksi arkea Liikuntaa tarvitaan sekä ehkäisemään aivoverenkiertohäiriöitä että kuntoutumiseen sairastumisen jälkeen.

R

unsas fyysinen aktiivisuus on tutkimusten mukaan merkittävä tekijä aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyssä. Liikunta vähentää aivoverenkiertohäiriön riskiä laskemalla verenpainetta, lisäämällä HDL:n eli hyvän kolesterolin määrää, parantamalla sokeritasapainoa sekä auttamalla painonhallinnassa.

Liikunta siis hidastaa valtimokovettumataudin syntymistä.

Hyvä fyysinen kunto ja riittävä liikunta edistävät sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Liikunta kohottaa mielialaa, parantaa itsetuntoa, lievittää ahdistusta ja stressiä sekä parantaa unenlaatua.

Terveysliikunnan lähtökohtana on fyysisen aktiivisuuden vaikutus terveyteen. Liikunnan toteuttamistavat ja syyt eivät ole niinkään merkityksellisiä. Suositeltavaa on harras-

Jopa 13 kertaa viikossa Liikunnallinen kuntoutus on sairastumisen jälkeen keskeinen osa kuntoutusta. Liikunta on aloitettava mahdollisimman pian; mieluiten jo viikon sisällä sairastumisesta. Liikunnallista kuntoutusta tulee jatkaa kunnes sairastuneen tila on parantunut.

Aivoinfarktin jälkeiseen liikunnalliseen kuntoutukseen suositellaan 20-60 minuuttia kestävää kestävyysliikuntaa 3-7 päivänä viikossa. Liikuntasuoritukset voivat koostua yhdestä tai useammasta, vähintään 10 minuuttia kestävästä liikuntasuorituk-

UKK-Instituutti

Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa.

22

Erityisesti kävelyn on todettu hidastavan aivoverenkiertohäiriöiden pahenemista, ehkäisevän uusia aivoinfarkteja ja lisäävän fyysistä toimintakykyä. On todettu, että viikoittaisten kävelykertojen lisääntyessä ylipainon todennäköisyys on pienempi ja HDL-kolesterolin arvo suurempi.

re

p

pa

t as

i

kävely sauvakävely

pyöräily (alle 20 km/t)

raskaat kotija pihatyöt

marjastus kalastus metsästys

ys Kestävy kuntoa

Terveysliikunnan suositus

re

2 t 30 min viikossa

kuntopiiri kuntosali jumpat

pallopelit luistelu

ip

pa

as

arki-, hyötyja työmatkaliikunta

Lihaskuntoa ja liikehallintaa 2 kertaa viikossa

venyttely tasapainoharjoittelu tanssi sauva-, porrasja ylämäkikävely kuntouinti vesijuoksu aerobic

AVH 3/2010

Kävely kunniaan!

ti

Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 min rasittavasti.

18–64-vuotiaille

sesta. Liikunnalliseen kuntoutukseen kannattaa viikoittain sisällyttää myös 2-3 lihaskuntoharjoitusta, 2-3 venyttelyharjoitusta sekä tasapaino- ja koordinaatioharjoituksia.

Liikuntasuoritukset on aina suhteutettava omaan fyysiseen toimintakykyyn.

LIIKUNTAPIIRAKKA i

Viikoittainen

taa elämäntapa-aktiivisuutta kuten reipasta kävelyä, portaiden nousua ja kotiaskareita. Tästä käytetään usein nimitystä arkiliikunta.

vauhdikkaat liikuntaleikit

1 t 15 min

pyöräily viikossa juoksu maastohiihto maila- ja juoksupallopelit

ra s i t t ava s t i 2009

Entäs lääkkeet?

Suurimmalla osalla lääkkeistä ei ole oleellista vaikutusta liikunnan harrastamiseen. Lääkkeiden käyttö voi olla edellytys liikunnasta suoriutumiselle. Yksittäisissä tapauksissa liikunta voi muuttaa lääkkeen vaikutusta.

Diabeetikolla on otettava huomioon lääkityksessä liikunnan verensokeria laskeva vaikutus. Liikunta ennaltaehkäisee diabetesta ja vaikuttaa positiivisesti sokeritasapainoon.

Varfariinin (Marevan) käyttö ei estä liikuntaa eikä kilpaurheilua.

Veren hyytyminen heikentyy tarkoituksenmukaisesti lääkkeen käytön yhteydessä. Kontaktiurheilulajeissa ja liikuntalajeissa, joihin liittyy suuri loukkaantumisen riski, on oltava varovainen eikä niitä suositella varfariinia käyttävälle.

Terveille aikuisille on tehty liikuntasuosituksista liikuntapiirakka UKK-

Anna Malloy ja Riikka Seppänen ovat sairaanhoitajia ja neurohoitajan erikoistumisopintojen opiskelijoita Metropolia Ammattikorkeakoulusta ja HUS Neurologian klinikalta.

Easerfoto.dk

Piirakkaa tarjolla

Tekstiä on toimituksen käytössä

instituutissa. Vaikka aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen liikuntasuositukset ovat pitkälti samanlaisia kuin terveidenkin suositukset, on silti leivonnan alla oma liikuntapiirakka aivoverenkiertohäiriöön sairastuneelle.

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen liikuntapiirakka valmistunee syksyn 2010 aikana. Piirakan leivonta toteutuu yhteistyössä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton ja Metropolia Ammattikorkeakoulun neurohoitajaopiskelijoiden kanssa.

Suklaanmakuinen

nykyaikainen lääke ummetuksen hoitoon

Tehokas ja hyvin siedetty Movicol sisältää elimistölle tärkeät elektrolyytit

UUSI!

Movicol säilyttää elimistön elektrolyytti- ja nestetasapainon Apteekeista ilman reseptiä.

Raskauden ja imetyksen aikana sekä alle 12-vuotiaille lääkärin määräyksen mukaan.

Tutustu pakkausohjeeseen.

AVH 3/2010

23

Anne Ruokonen

Motivaation voimalla vaikka hiihtämään

Hanne Lahtipelto

AVH-kuntoutuja tarvitsee hyvää motivaatiota, sisäistä paloa, jaksaakseen harjoitella. Ryhmästä saa voimaa ja tukea kuntoutumiseen.

Hiihtäminen on haastava, mutta motivoiva harjoitusmenetelmä Leo Heiskaselle.

S

uomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin NEKTI -kuntoutusmallissa on yhdistetty pienryhmäharjoittelu ja teknologian hyödyntäminen. Kuntoutusmalli antaa uudenlaisen näkökulman kuntoutuksen toteuttamiseen tulevaisuudessa.

Perinteinen kuntoutusmalli pohjautuu voimakkaasti yksilölliseen kuntoutukseen - kuntoutujan ja terapeutin väliseen vuorovaikutukseen. Usein kuntoutustavoitteena pidetään, että kuntoutuja motivoi-

24

AVH 3/2010

tuu omaan kuntoutumiseen ja ottaa vastuuta omasta kuntoutumisesta.

Hyvän motivaation ajatellaan olevan keskeinen asia kuntoutumisprosessin etenemisessä.

Harjoittelun palo kuntoutujasta NEKTI-ryhmäläisten kokemukset pienryhmäharjoittelusta vahvistavat näkemystä siitä, että harjoittelusta hyötyvät eniten ne, joilla on sisäinen motivaatio harjoitella. Harjoittelun

palon täytyy nousta kuntoutujasta itsestään. Silloin ryhmäharjoittelu toimii hyvän vahvistimen tavoin, luo uusia onnistumisia sekä auttaa saavuttamaan tavoitteita.

Hyvä motivaatio ei takaa hyvää kuntoutustulosta, mutta se voi auttaa alkuun. Usein hyvin motivoituneet kuntoutujat ottavat ohjausta vastaan ja harjoittelevat terapeutin antamien ohjeiden mukaan. Kuntoutuksen etenemisen kannalta on hyvin tärkeää se, kuinka kuntoutuja pystyy löytämään itsestään sisäisen

motivaatiotekijän ja harjoittelu toteutuu myös kuntoutujan omasta aloitteesta.

Tuo haaste on varmasti tuttu meille kaikille kuntoutujien kanssa työskenteleville ammattilaisille. Joskus kuntoutuja ei pysty löytämään sisäistä paloa harjoitteluun tai se on hyvin vaikeaa. Tällöin yksilöllinen terapia voi olla toimivin vaihtoehto kuntoutujalle.

Ryhmäharjoittelu motivoi NEKTI-kuntoutusmallissa kuntoutuja saa luonnostaan enemmän vastuuta omasta harjoittelusta, koska yksi terapeutti voi ohjata ainoastaan yhtä kuntoutujaa kerrallaan. Ryhmäharjoittelussa muodostuva tiivis henki, ”positiivinen pakko”, on auttanut monia kuntoutujia löytämään sisäisen motivaation harjoitteluun.

- Pienryhmäharjoittelu oli rankempaa kuin yksilöllinen kuntoutus, koska harjoitteluaikaa oli enemmän, sanoo kuopiolainen Leo Heiskanen.

Hänelle on kertynyt vuosien mittaan kokemusta erilaisista kuntoutusmuodoista.

Heiskanen on oiva esimerkki siitä, kuinka merkittävä voimavara motivaatio on kuntoutumisessa. Leo Heiskasen kuntoutustaival alkoi vuoden 2002 lopulla hänen saatuaan aivoinfarktin seurauksena vaikean vasemman puolen aivohalvauksen.

Finlandia-hiihto jäi väliin Liikunta ja erityisesti hiihtäminen on ollut Heiskaselle aina hyvin tärkeää ja hän on osallistunut useisiin pitkiin massahiihtoihin. Herättyään sairaalassa hän kertoo huolestuneensa siitä, että ei ehkä pysty osallistumaan vuoden 2003 Finlandia-hiihtoon.

Kuntoutusjaksolle tullessa ensimmäisellä tapaamiskerralla hän ilmoitti fysioterapeutille, että on ajatellut opetella hiihtämään.

- No suksilla tietenkin, hän puuskahti, kun terapeutti hieman hämmentyneenä tiedusteli, millä kuntoutuja aikoi hiihtää.

Hiihtäminen tuntui aluksi jonkin

verran epärealistiselta, koska Leo Heiskasen piti aloittaa alusta kävelyn opetteleminen sekä kaikkien muidenkin päivittäisten toimintojen harjoittelu. Lisäksi harjoittelua vaikeutti voimakas neglect-oireisto eli vasemman puolen huomiotta jättäminen.

Kuntoutuksen tavoitteista päästiin neuvotellen yksimielisyyteen ja kuntoutujan kunto alkoi vahvistua harjoittelun tuloksena. Heiskasella on ollut voimakas oma sisäinen motivaatio harjoitteluun.

- Alusta asti olen ajatellut tekeväni kaikkeni, jotta en jää sängyn pohjalle. Se on motivoinut minua harjoittelemaan kaikki nämä vuodet säännöllisesti, kertoo Heiskanen.

Neglect on hieman lievittynyt vuosien aikana ja kuntoutuminen on edistynyt kovan harjoittelun tuloksena. 7,5 vuoden harjoittelun jälkeen Leo Heiskanen pystyy kävelemään kepin kanssa lyhyet matkat ja pitemmillä matkoilla hän käyttää pyörätuolia. Hän suoriutuu lähes itsenäisesti päivittäisistä perustoiminnoista.

Ryhmässä pientä kilpailua Keväällä 2010 hän osallistui NEKTIpienryhmään ja koki harjoittelun ryhmässä erittäin myönteisenä.

- Pienryhmäharjoittelu oli melkein ”puoliyksilöllistä”, koska meitä oli vain kolme samassa ryhmässä.

Oli mukava, kun pystyin harjoittelemaan itsenäisesti laitteilla turvallisesti tarvittaessa valjaiden tukemana, lisää Heiskanen.

Kolmen viikon harjoittelujakson aikana hänen tasapainonsa vahvistui ja vaikutukset tuntuvat edelleen kotiympäristössä toimiessa. Heiskanen kertoo, ettei ole kaatunut kuntoutusjakson jälkeen.

Heiskanen koki pienryhmäharjoittelun myönteisenä myös siksi, että sai keskittyä osan päivästä yläraajaharjoitteisiin. Niihin on aikaisemmilla jaksoilla keskitytty vähemmän ja yläraajaharjoitteiden tekeminen itsenäisesti on vaikeaa yläraajan spastisuuden vuoksi.

Heiskasen harjoitteluinto on si-

säsyntyistä, mutta hän arvelee motivaation löytyvän osittain ryhmän voimasta, varsinkin jos on luonteeltaan ”ryhmähenkinen”.

- Ryhmässä syntyy helposti pieni kilpailu harjoitellessa. Yksin ei viitsisi harjoitella ihan niin paljon, mutta ei kehtaa lopettaa ensimmäisenä, muotoilee Heiskanen vastauksen pilke silmäkulmassa.

PS. Leo Heiskanen ei koskaan antanut periksi ja luopunut tavoitteestaan oppia hiihtämään. Hiihtomatkat ovat nykyisin paljon lyhyempiä, mutta ne ovat varmasti yhtä palkitsevia tai ehkä jopa palkitsevampia kuin aikaisemmin.

Anne Ruokonen on fysioterapeutti, joka työskentelee Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronissa projektipäällikkönä Euroopan aluekehitysrahaston ja Tekesin rahoittamissa projekteissa.

Suomen aivotutkimus - ja kuntoutuskeskus Neuronin NEKTI-projektissa kehitetään neurologisen kuntoutuksen malli, jossa hyödynnetään uusinta tekniikkaa ja harjoitellaan pienryhmässä yhteensä kolme tuntia päivässä.

AVH 3/2010

25

Arja Pasila

Aivovoimaa! -hanke houkutteli ikäihmisiä liikunnan pariin

A

26

AVH 3/2010

koulutusta tulisi lisätä jo ammattihenkilöiden opiskeluvaiheessa. Ja potilasjärjestöt voisivat omaa erityisosaamistaan hyödyntäen tuotteistaa ja toteuttaa ryhmämuotoista liikuntaneuvontaa lajikokeiluineen yhteistyössä sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen kanssa.

- Hanketta toteutettaessa keskustelu liikuntaneuvonnasta vilkastui kaikilla sektoreilla ja sen kehittämiseen löytyi uutta intoa. Myös sairastuneiden, ammattihenkilöstön sekä opiskelijoiden tieto Turun alueen liikuntatarjonnasta, terveysliikunnasta ja sairauksiin liittyvän liikunnan erityispiirteistä lisääntyi, iloitsee Pietilä.

Yhteistyö Aivohalvaus- ja dysfasialiiton ja Parkinson-liiton välillä jatkuu Ryhmävoimaa-hankkeen merkeissä 2010-2012 Porin, Vaasan ja Mikkelin seudulla. Hankkeen osallistujiksi etsitään nyt Parkinsonin tautia sairastavia ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneita, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi.

Yhteydenottoja toivotaan myös kohderyhmiin kuuluvien kanssa työskenteleviltä ammattihenkilöiltä, jotka haluavat suunnitella liittojen kanssa alueellista liikuntaneuvontaa ja -ohjausta.

Easerfoto.dk

ivohalvaus- ja dysfasialiiton ja Suomen Parkinson-liiton yhteistyönä toteuttama Aivomaa! -hanke etsi ja ohjasi liikunnan pariin 2007-2009 yli 65-vuotiaita huonosti liikkumaan pystyviä aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja Parkinsonin tautia sairastavia. Ikäinstituutin Voimaa Vanhuuteen -ohjelmaan kuuluneen hankkeen toteutuksesta vastasi projektityöntekijä Helena Pietilä.

Yksilöllisen liikuntaneuvonnan lisäksi osallistujille oli tarjolla erilaisia liikuntaryhmiä, -tapahtumia ja lajikokeiluja. Kohderyhmien käyttöön rakennettiin Suvituulen läheisyyteen myös esteetön frisbeegolfrata ja ulkokuntoilualue.

Hankkeeseen liittyi koulutusta ja luentoja sairastuneille, vapaaehtoistyöntekijöille, omaisille, opiskelijoille ja ammattihenkilöstölle sekä oppilasyhteistyönä toteutettuja harjoittelujaksoja ja opinnäytetöitä.

Loppuraportin yhteydessä syntyi liikuntaneuvonta-DVD, jota voi lainata Soveltava Liikunta SoveLi ry:stä.

DVD:tä voi myös ostaa molemmista hanketta toteuttaneista liitoista.

- Hanke vahvisti käsitystä siitä, että sairastuneet, joiden toimintakyky on huomattavasti alentunut, vähentävät liikuntaansa tai lopettavat ryhmäliikunnan liikuntapalvelujen vaikean saavutettavuuden vuoksi, Helena Pietilä toteaa.

Osallistumisen esteet voivat liittyä myös kommunikointiin tai ympäristön asenteisiin fyysisten rajoitteiden ohella. Tiedon ja uskalluksen puutekin vaikeuttaa joskus liikuntapalvelujen tarvitsijan ja tarjoajan kohtaamista.

Pietilän mukaan avustajien, am-

mattitaitoisten ohjaajien ja muiden tukitoimien määrää ja tavoitettavuutta voitaisiin lisätä kolmannen sektorin, projektien ja oppilaitosten tiiviimmällä yhteistyöllä.

- Aktiivista yhteistyötä sekä yhtenäistä erityisryhmien liikuntaneuvontaa ja terveysliikuntaa koskevaa

Lisätietoa ja yhteydenotot: Parkinson-liiton palvelutoimenpäällikkö Anne Lehtonen, p. 02 2740 417 tai 040 736 2688, www.stroke.fi.

Aivovoimaa! -hankkeen loppuraportti löytyy Parkinson-liiton kotisivulta: www.parkinson.fi.

Arja Pasila on Suomen Parkinson-liiton tiedottaja.

AIVOVOIMAA

Ideoita iäkkäiden ja sairastuneiden liikuntaneuvontaan

Kuva: easerfoto.dk

Tietopaketti myynnissä nyt!

AIVOVOIMAA-tietopaketti sisältää dvd:n sekä kokemuksia ja tuloksia Aivovoimaa-hankkeen liikuntaneuvonnasta. Mukana on myös dvd:n selostus tekstinä, joka helpottaa aineiston käyttämistä esimerkiksi opetuksessa.

Aivovoimaa-dvd:ssä seurataan aidoissa asiakastilanteissa, miten yli 65-vuotiaiden aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden ja Parkinsonin tautia sairastavien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia voidaan parantaa ohjaamalla heitä liikunnan pariin. Liikuntaan osallistumisen esteitä on iäkkäillä sairastuneilla useita: liikkumis- ja kaatumispelko, erilaiset neuropsykologiset ongelmat, epätietoisuus omista liikkumismahdollisuuksista, avustajan puute jne.

Sairauden aiheuttamat vaikeudet asettavat liikuntaneuvonnalle monia haasteita. Aivovoimaa antaa ideoita ja ajatuksia siitä, miten iäkkäitä ja sairastuneita henkilöitä voi ohjata terveysliikunnan pariin.

Dvd:n kesto 26 min.

Hinta 20 € + toimituskulut (SoveLin jäsenjärjestöille 15 € + toimituskulut) Tilaukset Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta: tilaukset@stroke., puh. (02) 2138 200 www.stroke.

SUOMEN PARKINSON-LIITTO RY FINLANDS PARKINSON-FORBUND RF

Aivovoimaa-dvd on tehty osana Aivohalvaus- ja dysfasialiiton ja Suomen Parkinson-liiton Aivovoimaa!-hanketta, joka kuului valtakunnalliseen Voimaa Vanhuuteen –ohjelmaan.

AVH 3/2010

27

Veijo Kivistö

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen Ryhmävoimaa -hanke on Suomen Parkinsonliitto ry:n hallinnoima yhteishanke Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n kanssa. Hanke on kolmivuotinen ja ajoittuu vuosille 2010-2012. Hankkeen pilottipaikkakunnat ovat Pori, Vaasa ja Mikkeli.

H

anke käynnistyy Porissa ja Vaasassa kuluvan vuoden syksyllä ja Mikkelissä vuoden 2011 aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön hankeavustus kuluvalle vuodelle on 30 000 euroa. Hankkeessa keskeistä ovat liikunta, ryhmä, neuvonta ja toiminta.

Neuvontaa yhdessä Hankkeen tavoitteena on ensiksi selvittää, onnistuuko kahteen eri neurologisen sairausryhmän kuuluvia ihmisiä neuvoa ja opastaa ryhmässä ja vielä samassa ryhmässä harjoittamaan omaehtoista harrastusliikuntaa. Järjestöissä tunnetaan hyvin viiteryhmään kuuluvien erityistarpeet ja -piirteet. Tärkeää olisi löytää yhteistyön edut sekä mahdolliset esteet ja pohtia, voidaanko ne mahdollisesti poistaa.

Jos kokemukset ovat myönteisiä, toisena tavoitteena on tuottaa malli toteuttaa ryhmämuotoista liikuntaneuvontaa edellä mainituille ryhmille kaikkialla Suomessa. Ryhmämuotoisen ohjauksen etuina arvioidaan olevan taloudellisen tehokkuuden lisäksi erityisesti mahdollisuus vertaistukeen ja -arvioon. Vertaisten kesken on realistisempaa arvioida omia liikuntatottumuksia, asettaa saavuttavissa olevia tavoitteita sekä pyytä tarvittaessa tukea haastavissa tilanteissa.

Toimitaan ryhmässä

Easerfoto.dk

Ryhmävoimaa -liikuntaryhmä koostuu 8-10 hengen suljetusta ryhmästä. Ryhmän kokoonpano pysyy samana alusta loppuun. Ryhmä ko-

28

AVH 3/2010

Liikunnan riemua Liikuntatoiminnalla tarkoitetaan harrastuslähtöistä, omaehtoista liikuntaa, jota kukin yksilö toteuttaa omasta vapaasta tahdostaan hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Tavoitteena on, että viiteryhmiin kuuluvat ihmiset voisivat jatkaa liikuntaharrastustaan sairaudesta huolimatta ja nekin, jotka eivät vielä liiku tarpeeksi, saisivat kipinän aloittaa liikuntaharrastuksen. Liikkua voi yksin tai ryhmässä lajista ja omista mieltymyksistä käsin.

Yleisestikin tiedetään, että aloittaminen on kaikkein vaikeinta! Siksi siihen tulee panostaa neuvonnan ja ohjauksen muodossa. Sairauden jälkeen on vaikeaa motivoitua ja aktivoitua hakeutumaan takaisin vanhan harrastuksen pariin tai saati aloittaa uusi.

Liikuntaneuvonnassa annetun tiedon ja tuen toivotaan auttavan juuri alkuun pääsemisessä. Usein edessä on vielä monia esteitä ennen kuin toimintaa päästään käsiksi. Ne voivat olla palvelurakenteissa, resursseissa kuin asenteissa. Hankkeen yksi keskeinen tehtävä on vähentää liikuntatoimintaan osallistumisen esteitä.

Easerfoto.dk

koontuu kuusi kertaa pari tuntia kerrallaan. Tapaamisissa mm. pohditaan ja arvioidaan omia liikuntatottumuksia ja niissä tapahtuneita muutoksia sairastumisen myötä, sairauden asettamia rajoituksia, liikunnan harrastamisen hyötyjä, henkilökohtaista motivaatiota sekä esitellään soveltuvia ja turvallisia liikuntalajeja sekä mahdollisuuksia niiden saavuttamiseen.

Istumisen ja pohtimisen vastapainoksi tarjotaan mahdollisuutta kokemukselliseen oppimiseen lajikokeilujen muodossa. Samalla tutustutaan paikalliseen jo olemassa olevaan palvelutarjontaan. Ryhmän päätyessä jokaisella ryhmän jäsenellä pitäisi olla kädessään henkilökohtainen liikuntaohjelma, jota lähteä toteuttamaan. Haastavissa tilanteissa jäsen voi kääntyä ryhmän muiden jäsenten puoleen hakeakseen neuvoja, tukea tai kannustusta.

Yhdessä ryhmänä Ryhmä on käytetty toimintatapa monissa terveysinterventiossa ja kokemukset puhuvat työtavan puolesta. Ryhmänvetäjiä ja taustayhteisöjä etsitään kuntien liikuntatoimesta, terveyskeskuksista ja kansalais- ja työväenopistoista. Hanketta valmistellaan ja toteutetaan heti alusta lähtien yhdessä kuntien kanssa. Erityisen tärkeää on löytää eri tahojen yhteistyöstä koituvat sekä toiminnalliset että taloudelliset edut ja ottaa ne käyttöön.

Hankkeessa toivotaan, että sairausryhmät löytävät toisensa myös paikallistasolla ja yhteistyö voisi kääntyä voimaksi toteuttaa toimintaa - vaikka liikuntatoimintaa. Erovaisuuksista huolimatta uskomme hankkeen luovan pohjaa eri sairausryhmien paikallistason yhteistyölle, joka kääntyy ryhmävoimaksi.

Veijo Kivistö on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton aluesihteeri.

HAASTE: Liikunnan avulla - yhteistyössä - kaikkien hyväksi.

Oletko aivoverenkiertohäiriön sairastanut tai Parkinsonin tautia poteva henkilö Porista tai Vaasasta, kaipaatko tietoa ja tukea liikuntaharrastuksen aloittamiseksi? Tunnetko em. henkilön, joka voisi hyötyä ryhmämuotoisesta ohjauksesta liikuntaharrastuksen pariin?

Ota haaste vastaan ja tule mukaan kokeiluun kehittämään liikunnallista ja hyvinvointia lisäävää toimintaa AVH:n tai Parkinsonin tautia sairastaville. Saat tietoa, neuvoja ja ohjausta! Me odotamme sinulta rehellisiä mielipiteitä ja kannustavaa palautetta ja sekä kokemuksesi antamista käyttöön!

Jos vastauksesi oli myönteinen, ota yhteyttä: • Aluesihteeri Virpi Lumimäki, p.040 737 5879 tai virpi.lumimaki@stroke.fi • Aluetyöntekijä Jukka Tauriainen, p.0400 856 004 tai jukka.tauriainen@parkinson.fi • Palvelutoimen päällikkö Anne Lehtonen, p. 040 736 2688 anne.lehtonen@parkinson.fi Heiltä saat lisätietoja toimintaan hakeutumisesta.

AVH 3/2010

29

O

vet auki afaattisille - Juttu-tupatoiminnan siirtäminen kansansivistyksen piiriin -projekti on liiton nelivuotinen afasiaprojekti, jonka tavoitteena on käynnistää uusia Juttu-tupa-ryhmiä kansansivistyksen piirissä ympäri Suomea sekä tukea jo toimivien Juttu-tupa ryhmien toimintaa. Projektissa järjestetään myös koulutuksia ja julkaistaan materiaalia.

Pitkän aikavälin tavoitteena on edistää afaattisten henkilöiden osallisuutta ja ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä.

Projektikoordinaattorina työskentelee puheterapeutti Victoria Mankki, jonka työpiste sijaitsee Helsingissä aluetoimiston yhteydessä.

Victorian yhteystiedot ovat victoria. mankki@stroke.fi, p. 0400 909 904.

Projektiin on elokuun alusta palkattu toimintaterapeutti Pirjo Laine, jonka vastuulla on Suvituulessa käynnistyvä Juttu-tuparyhmä. Pirjo työskentelee osa-aikaisena projektissa ja osa-aikaisena kurssityöntekijä-

Victoria Mankki

Victoria Mankki

Juttu-tupien ovet auki

nä Suvituulessa. Pirjon yhteystiedot ovat pirjo.laine@stroke.fi, p. 050 597 7663.

Juttu-tupa-ryhmä on tarkoitettu sinulle, jolla on afasia. Ryhmässä sinulla on mahdollisuus kommunikoida ja saada tarvittava tuki kommunikointitilanteessa tutussa ja turvallisessa ryhmässä osaavan vetäjän avulla.

Juttu-tupa ryhmä on paikallisen

kansalais- tai työväenopiston kurssitoimintaa, joka toteutetaan yhteistyössä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kanssa. Tällä hetkellä Juttu-tupa-ryhmiä löytyy Helsingistä, Mustasaaresta ja Rovaniemeltä.

Lisätietoa Juttu-tupa-toiminnasta löytyy liiton sivuilta osoitteessa www. stroke.fi tai projektikoordinaattori Victoria Mankilta.

TOIMINTAA SYKSYLLÄ 2010 Juttu-tupa-ryhmät: Helsinki, Helsingin Suomenkielinen työväenopisto, Helsingin katu 26, Opetuskeittiö 1.krs, perjantaisin klo 10-12.15.

Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1, kieliluokka, maanantaisin klo 9-12.

Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 1, torstaisin klo 9-12.

Victoria Mankki

Svenska Pratkvarnen grupper: Helsingfors Svenska Arbis, Dagmarsgatan 1, rum 21, onsdagar kl 1013. Gruppen träffas undantagsvis på torsdagar den 14.10 och 25.11 då det är matlagning i köket.

Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1, Smedsby, grupprummet, måndagar kl 10-13.

30

AVH 3/2010

Miia Suoyrjö

Suvituulen naapuriin palveluasuntoja

Arkkitehtitoimisto Vapaavuori Oy

Erityisosaamiskeskus Suvituulen ja Turun Nuortentalon viereen Turun Hirvensaloon rakennetaan palveluasuntoja nuorille, aikuisille ja perheille.

Rakentaminen aloitetaan syksyllä 2010 ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan vuoden 2012 alussa.

S

uvituulen palveluasuntojen takana on vahva moniammatillinen osaaminen. Palveluntuottajina ovat Invalidiliiton Asumispalvelut Oy, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ja Suomen Parkinson-liitto ry. Moniammatilliset kuntoutus-, ohjaus- ja tukipalvelut ovatkin Suvituulen palveluasuntojen vahvuutena.

Vieressä sijaitsevat Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Kommunikaatiokeskus ja Turun Nuortentalo tarjoavat neurologisten sairauksien erityisosaamista ja mm. kuntoutuspalveluja.

niin, että se tukee mahdollisimman hyvin paitsi yhteisöllisyyttä myös yksilöllisiä tarpeita. Uutta teknologiaa hyödynnetään turvallisuuteen ja apuvälineisiin sekä viestintää liittyvissä ratkaisuissa.

Palveluja voidaan laajentaa tulevaisuudessa myös satelliittiasuntoihin, jolloin asukas voi asua itsenäisesti omassa asunnossaan Turun seudulla ja hankkia palveluja Suvituulen palveluasunnoilta.

Yhteisöllisyyttä ja yksityisyyttä

Palvelutalon asiakas voi olla perhe, pariskunta tai yksin asuva henkilö.

Hän voi olla itsenäistyvä nuori tai tukea tarvitseva aikuinen. Kaikessa suunnittelussa, sisustuksessa ja kalustuksessa huomioidaan erilaisten asiakasryhmien tarpeet. Huonetilaratkaisut ovat joustavia ja muunneltavia. Palveluasuminen joustaa asuk-

Palveluasuntojen suunnittelussa on huomioitu erityisesti esteettömyys, neurologisten sairauksien erityispiirteet sekä kommunikointiin ja muistiin liittyvät asiat. Suunnittelussa on myös sovellettu uutta teknologiaa

Joustavaa palveluasumista

kaiden elämäntilanteen ja tarpeiden mukaan.

Palvelutalon asunnot ovat kooltaan 1h+k, 2h+k ja 3h+k. Asuntoja valmistuu yhteensä 18 kahdelle eri tontille. Kokonaiskerrosala on 1 290 m2.

Palveluasunnot rakentaa Asumispalvelusäätiö ASPA ja hanke on saanut avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta. Suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Vapaavuori Oy. Suvituulen palveluasuntoihin voi hakea henkilö, joka on oikeutettu palveluasumiseen.

Suvituulen palveluasuntoja esitellään tarkemmin tulevissa lehdissä.

Lisätietoja: Nuortentalon johtaja Marjatta Laakso, p. 040 558 3410, marjatta.laakso@nuortentalo.fi.

AVH 3/2010

31

liitto tiedottaa

Yhdistyslaki uudistui 1.9.2010 Yhdistyslaki uudistui syyskuun alusta. Eduskunta vahvisti lain 16.7.2010.

Tärkeimmät muutokset liittyvät kokouksien toteuttamiskäytäntöihin ja tilintarkastuskäytäntöihin.

Uusien säännösten mukaan etäosallistuminen yhdistysten ja valtuutettujen kokouksiin on nyt mahdollista, jos yhdistyksen omat säännöt sallivat.

Toinen keskeinen muutos on, että nykyinen maallikkotilintarkastus muuttuu toiminnantarkastukseksi. Toiminnantarkastus vastaa sisällöltään hyvää maallikkotilintarkastustapaa. Yhdistyksen on valittava toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastuslain mukaista auktorisoitua tilintarkastajaa.

Yhdistys voi siirtyä maallikkotilintarkastuksesta toiminnantarkastukseen sääntöjä muuttamatta.

Lisätietoa: http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/ Uutiset/1274105909228.

Laki yhdistyslain muuttamisesta: http://www.finlex.fi/ fi/laki/alkup/2010/20100678.

nen toimipaikkansa on Suvituulessa. Lisäksi hän toimii toimintaterapeuttina Suvituulessa järjestettävillä kursseilla.

Pirjo muutti perheineen kolmisen vuotta sitten Porista Turkuun. Aikaisemmin hän on työskennellyt Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä toimintaterapeuttina ja palaa nyt hoitovapaalta takaisin työelämään; innolla uusia haasteita kohti!

Perheeseen kuuluvat 13-, 12- ja 10-vuotiaat koululaiset, päiväkotiuran aloittaneet 5- ja 3-vuotiaat pikkumiehet sekä puoliso Mikko. Harrastuksista tärkeimpänä mainittakoon lenkkeily.

Takaisin toimeen -vetoomus luovutettiin ministeri Sinnemäelle

Neljän vuoden välein kokoontuva Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n liittokokous pidetään lauantaina 11.6.2011. Liittokokouksessa valitaan liittovaltuuston varsinaiset jäsenet ja varajäsenet seuraavaksi neljäksi vuodeksi, liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hyväksytään liiton pitkän aikavälin tavoitteet ja strategiat.

Jäsenen, joka haluaa saada tietyn asian liittokokouksen käsiteltäväksi, on tehtävä siitä kirjallinen esitys liittohallitukselle viimeistään kokousta edeltävän tammikuun loppuun mennessä.

Yhdistyksille postitetaan liittokokouksesta tarkemmat tiedot marraskuun aikana.

Puheenjohtajapäivät järjestetään liittokokouksen yhteydessä.

Päivi Seppä-Lassila

Pirjo Laine projektityöntekijäksi

Pirjo Laine on aloittanut 2.8.2010 alkaen projektityöntekijänä Ovet auki afaattisille -projektissa. Hä-

32

AVH 3/2010

Ralf Åström

Liittokokous kesällä 2011

Työurien pidentämiseen haetaan kuumeisesti erilaisia keinoja. Samaan aikaan Suomessa on yli 30 000 työelämän ulkopuolella olevaa pitkäaikaissairasta, jotka tahtoisivat tehdä töitä. Onko Suomella varaa pitää heitä työkyvyttömyyseläkkeellä vastoin tahtoaan?

Näihin teemoihin pureutuu kuuden potilasjärjestön 31.8.2010 työministeri Anni Sinnemäelle luovuttama Takaisin toimeen -vetoomus.

- Työkyvyn ylläpidon tulisi olla yksi hyvinvointiyhteiskunnan perusasioita. Samalla kun keskustellaan eläkeiän nostosta ja työvoiman riittävyydestä, tulisi keskusteluun liittää myös se, miten kaikki työikäiset saataisiin paremmin pysymään työelämässä, sanoo luovutustilaisuudessa kaikkien potilasjärjestöjen puolesta puhunut Reumaliiton toimitusjohtaja Mervi Ahlroth.

Sopivilla työelämän joustoilla, räätälöinneillä ja hyvillä hoidoilla pitkäaikaissairaat, jotka ovat usein erittäin motivoituneita työntekijöitä, voisivat pysyä työelämässä pidempään. Työnantajien ja työyhteisöjen asenteet ja riittämätön tai vanhentunut tieto sairauksista sekä niiden hoitomahdollisuuksista saattavat olla esteinä työssäkäynnille.

liitto tiedottaa

Jo työllä itsellään on usein parantavia vaikutuksia. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään yksilön mahdollisuudesta tehdä työtä, vaan myös siitä, minkälaisia kustannuksia yhteiskunnalle syntyy.

- Pitkäaikaissairailla on oikeus työhön samalla tavalla kuin muillakin kansalaisilla. Työkyvyn ylläpito kannattaa, sillä sen menetys tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi. Tästä syystä yhteiskunnan tulisi tiukasti pitää kiinni jokaisen työkyvystä. Työ ei ole vain pelkkä velvollisuus, vaan myös oikeus, Ahlroth jatkaa.

Ministeri Sinnemäki peräänkuuluttaa asennemuutosta - Työelämä tarvitsee asennemuutosta, johon myös työhön paluun tukeminen liittyy. Työkyvyn ylläpitämisestä on tultava osa työpaikkojen arkea. Työtehtäviä ja työaikaa on kyettävä paremmin mukauttamaan niin, että osatyökykyiset pystyvät jatkamaan työelämässä. Työterveyshuoltoon on saatava enem-

män ennaltaehkäisevää otetta, jolla työkyvyn alentumiseen pystytään puuttumaan jo varhain, työministeri Anni Sinnemäki sanoo.

Takaisin toimeen -vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Suomen Reumaliitto ry, Suomen Selkäliitto ry, Psoriasisliitto ry, Crohn ja Colitis ry, Munuais- ja maksaliitto ry ja Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. Näissä järjestöissä on yhteensä noin 100 000 jäsentä ja ne edustavat sairauksia, joita sairastaa noin neljännesmiljoona suomalaista.

Takaisin toimeen -hanke tukee pitkäaikaissairaita ja heidän työnantajiaan työssä pysymisessä ja työhön paluussa pitkän sairausloman jälkeen. Takaisintoimeen.fi-nettipalvelun kautta tarjotaan konkreettista apua mm. vastaamalla kysymyksiin. Lisäksi hankkeen avulla pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon pitkäaikaissairaiden parhaaksi. Takaisin toimeen -hankkeen mahdollistaa terveydenhuoltoalan yritys Abbott Oy.

✂

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf Tunnus: 5006009 Info: 1200 20003 VASTAUSLÄHETYS

Taita katkoviivaa pitkin. Kiinnitä puolet yhteen.

tuloa jäseneks Ter ve i!

AVH 3/2010

33

✂ Haluan liittyä:

Olen

AVH-yhdistykseen

aivoverenkiertohäiriön sairastanut

AVH-ammattilaisyhdistykseen

sairastumisvuosi _____________

liiton kannatusjäseneksi

läheinen

Nimi

____________________________

Osoite

____________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________ Puhelin

____________________________

Sähköposti

____________________________

ammattilainen muu

__________________________

minulla on afasiaoireita haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen.

Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen.

Syntymäaika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

muu

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

______________________________________ Allekirjoitus 34

AVH 3/2010

MARIA LUND Turun Messukeskuksessa 25.11.2010 klo 19.00 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto järjestää hyväntekeväisyyskonsertin, jossa esiintyy Maria Lund!

Tervetuloa viettämään viihdyttävää iltaa vaikkapa pikkujoulun merkeissä.

Liput: jäsenet 25 E / muut 30 E Lipputilaukset: kirsi.haanpera@stroke.fi tai p. 02 2138 232 TERVETULOA! AVH 3/2010

35

TAPAHTUMAKALENTERI

2010

lokakuu 4.-5.10.

Dysfasialla on uusi nimi -tilaisuudet, Oulu, Tampere ja Helsinki Tilaisuuksia kielellisestä erityisvaikeudesta Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Illan aikana esitellään lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta annettua Käypä hoito -suositusta.

Tampere 4.10. klo 18.-20.00, Pääkirjasto Metso Pirkankatu 2, henkilökunnan luentosali, pohjakerros.

Luennoitsija: Marja Asikainen, LT, foniatrian erikoislääkäri.

Oulu 4.10. klo 18.00-20.00, Oulun kaupunginkirjasto, Pakkalan Sali, Kaarlenväylä 3. Luennoitsijana FL, erikoispuheterapeutti Leena Ervast, Neural Oy. Helsinki 5.10. klo 17.30-19.30 Pasilan pääkirjaston luentosali, Rautatieläistenkatu 8, sisäänkäynti Kellosilta 9. Luennoitsija: Marja Asikainen, LT, foniatrian erikoislääkäri.

9.10.

Reuma ME-kävely Reumaliitto haastaa liiton ja yhdistyksen maailmanennätyskävelyyn. ME-kävelyn päätapahtuma on 9.10.2009. Paikkakunnat ovat Helsinki, Turku, Tampere, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Rovaniemi, Seinäjoki ja Oulu. Tapahtumassa kävellään tai sauvakävellään kolmen (3) kilometrin matka. Osallistujamäärä on ratkaiseva. Tapahtumapaikkakuntien yhdistykset, ottakaa pikimmiten yhteyttä paikalliseen Reumayhdistykseen, niin pääsette mukaan suunnittelemaan tapahtumaa. Taloudellisia resursseja ei tarvita! Tapahtumasta tietoa myös www.mekavely.fi.

36

AVH 3/2010

10.10.

Pohjoismainen afasiapäivä 10.10.

Tenkkapoo-esitys, Helsinki Sunnuntaina 10.10. klo 15.00, Malmitalo, Pohjois- ja Koillis-Helsingin kulttuurikeskus, Ala-Malmin tori 1, Helsinki.

Tenkkapoo - Aivoista, aisteista ja kokemusten rajattomuudesta. Runo-, musiikki- ja kuvaesitys. Tenkkapoo pyrkii edistämään yhteiskunnan tasa-arvoisuutta, suvaitsevaisuutta ja esteettömyyttä. Esityskiertue toteutetaan opetusministeriön tuella.

Kunkin esityksen (Helsinki, Tampere, Oulu) jälkeen yleisö voi osallistua asiantuntijoiden vetämään paneeliin, jossa käsitellään kulttuurin merkitystä yksilön voimavarana. Esitykset tulkataan viittomakielellä. Taide-esityksen kesto on noin yksi tunti.

Keskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Tilaisuus on tuoksuton.

Pääsylippuja (10 €; liiton yhdistysten jäsenille 5 €) ennakkoon Helsingistä, Tampereelta, Oulusta ja Kajaanista ja tuntia ennen esitystä lippuja saa esityspaikalta ovelta. Lisätietoja www.stroke.fi ja Risto Lappalainen, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@stroke.fi.

11.10.

Omaishoitoon liittyvä työkokous, Kouvola Kymenlaakson ympäristössä omaishoitoperheiden asioiden parissa työskentelevien työntekijöiden ja järjestötoimijoiden työkokous pidetään maanantaina 11.10. klo 13.0015.00, Vammaisjärjestöjen toimitila Veturi, Pohjola-talo, Kauppamiehenkatu 4, 2.krs., Kouvola. Ilmoittautumiset 4.10. mennessä, p. 040 4553 243 tai juha.viitanen@omaishoitajat.

fi. Tapaamisen tarkoituksena on tulla tutuksi toinen toisillemme, käydä keskustelua omaishoitoperheiden tukemisen käytännöistä ja miettiä minkälaisia uusia omaishoitoperheitä tukevia yhteistyömuotoja voisimme kehittää.

12.10.

NV-jäsenilta, Raahe Neurologisten järjestöjen yhteinen jäsenilta Raahessa 12.10. Mukana Pohjois-Suomen aluesihteereitä.

Keskustellaan ajankohtaisista asioista.

13.-14.10.

AVH-päivät, Helsinki AVH-päivien teema on aivoverenkiertohäiriöt ja perusterveydenhuolto. Kohderyhmä ovat terveyskeskuslääkärit, terapeutit ja muu perusterveydenhuollon henkilöstö, joka työssään hoitaa ja kuntouttaa AVHsairastaneita. Paikkana Kalastajatorppa. Ks. tarkemmin www.stroke.fi.

17.10.

Tenkkapoo-esitys, Tampere Sunnuntaina 17.10. klo 15.00, Tampereen työväenopisto, Sampola-Sali, Sammonkatu 2, Tampere. Ks. muut tiedot 10.10. Tenkkapoo-esityksestä.

20.10.

Vammaispalvelulaki muuttui muuttuiko mikään? Tampere Seminaari Tampereella keskiviikkona 20.10. Nikolai-salissa klo 1216.15. Ohjelmassa mm. asiakkaan, Tampereen kaupungin ja järjestön edustajan puheenvuorot. Järjestäjänä Neurologiset vammaisjärjestöt.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: aluesihteeri Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095 tai carita.sinkkonen@stroke.fi.

TAPAHTUMAKALENTERI

2010

20.10.

Ajankohtaista asiaa sosiaaliturvasta, Salo Keskiviikkona 20.10. klo 18-20, Salon ammattiopiston auditorio, Karjalankatu 2, Salo. Klo 18 Neurologisten vammaisjärjestöjen esittely, klo 18.15 alkaen ajankohtaista asiaa sosiaaliturvasta, palvelusuunnitelman laatimisesta, järjestösuunnittelija Anu Mattila, Lihastautiliitto ry. NVjärjestöjen työntekijöitä tavattavissa klo 17-18. Tilaisuus on maksuton, paikka esteetön, ei ilmoittautumisia. Lisätiedot: aluesihteeri Aira Eklöf, Suomen CP-liitto, p. 02 241 0170, 040 545 7144.

21.10.

Aivohalvausluento, Hämeenlinna Luento aivohalvauksesta torstaina 21.10. klo 17.00 Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Visamäkikampuksella, Visakaarre C-talo (opasteet Lahdensivuntieltä). Ohjelmassa HAMKin edustajan tervetulotoivotus; Marjut Hovin alustus sairauden aiheuttamasta traumasta ja neurologi Tarja Suomalaisen alustus aivoverenkiertohäiriöistä (AVH). Ilmoittautuminen: sisko.paivarinta@ armas.fi tai p. 0400 975521. Järjestäjänä: Kanta-Hämeen Afasia- ja aivohalvausyhdistys ry. Yhteistyössä mukana HAMK. Tilaisuuteen vapaa pääsy.

29.-31.10.

Osaava Nainen -messut, Turku Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on näytteilleasettajana Osaava Nainen messuilla 29.-31.10. Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa. Liiton osastolla tarjolla tietoa aivoverenkiertohäiriöistä ja kielellisestä erityisvaikeudesta sekä myytävänä liiton varainhankintatuotteita, mm. Teddy-

kompaniet-pehmoleluja sekä joulukortteja. Lisätietoja www.turunmessukeskus.fi.

30.10.

Verkosto vaikuttaa -koulutus, Lappeenranta Koulutus järjestetään lauantaina 30.10. klo 10.00 Lappeenrannassa, Vammaisten tukisäätiön kokoushuone, Perillistenkatu 3. Koulutus on tarkoitettu neurologisten vammaisjärjestöjen paikallisyhdistysten, -kerhojen ja -ryhmien toimijoille.

Koulutuksen tavoitteena on tukea NV -paikallisyhdistysten verkostoja ja vahvistaa niiden yhteistä edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä.

Tilaisuuden kesto on 4 tuntia. kouluttajana toimii johtava asiantuntija, DI Taina Lehtiö. Koulutus on ilmainen.

Matkakustannukset jäävät osallistujan itse maksettavaksi.

Tilaisuuteen tulee ilmoittautua 15.10. mennessä aluesihteeri Satu Lukalle, p. 040 526 2855 tai sp. satu.lukka@stroke.fi.

marraskuu 1.11.

Tietoa vammaisten tulkkauspalvelusta, Rovaniemi Kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden järjestämisvelvollisuus on siirtynyt kunnilta Kelalle 1.9 alkaen. Tule kuulemaan, mikä on muuttunut ja miten palvelua jatkossa haetaan. Asiasta kertovat Kelan asiantuntijat. Paikka: Rovaniemi, Tiroli-Sali, Rovakatu 2, maanantaina 1.11 klo 9.30-12.00.

Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautumiset viimeistään 27.10: paivi.vaananen@kuuloliitto.fi tai p.0400 394 135.

Lisätiedot: Virpi Lumimäki, p.040 737 5879, virpi.lumimaki@stroke.fi.

5.11 Pohjois-Suomen aivohalvausyhdistysten aluetapaaminen, Haukipudas Perjantaina 5.11 klo 14-18 yhdistysten aluetapaaminen Haukiputaalla Lomakoti Onnelassa; tarkoitettu yhdistysten puheenjohtajille ja aktiiveille. Mukana myös neurologi ja Oulunkaaren kuntoutuksen esimies sekä järjestöpäällikkö Marika Railila.

Pohdimme yhdessä aivohalvauksen hoito- ja kuntoutuspolkuja. Tapaamisen jälkeen Pohjois-Pohjanmaan ja Haukiputaan yhteinen joulujuhla klo 18.30 alkaen. Jouluaterian hinta on 25 €, yöpyminen 40€/hlö/2hh. Ilmoittautumiset: Risto Lappalainen, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@stroke.fi tai Virpi Lumimäki, p.040 737 5879 virpi.lumimaki@stroke.fi.

6.11.

Tenkkapoo-esitys, Oulu Lauantaina 6.11. klo 15.00, Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7, Oulu. Ks. muut tiedot 10.10. Tenkkapoo-esityksestä.

10.11.

Oikeus olla nuori - Nuorten ihmisoikeusseminaari, Helsinki Keskiviikkona 10.11. klo 12-15.30, Valkea Talo, Ilkantie 4, Helsinki. Seminaarin aiheena nuorten ihmisoikeudet vammais- ja vähemmistönuorten näkökulmasta. Seminaari on maksuton ja tarkoitettu nuorille, kuntien ja järjestöjen nuorisotyöntekijöille, opettajille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Lisätietoja sekä ilmoittautumiset 27.10. mennessä: Anniina Lavikainen, anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi tai p. 050 303 4841.

Seminaarin järjestää Vammaisjärjes-

AVH 3/2010

37

TAPAHTUMAKALENTERI

2010

töjen nuorisoyhteistyöryhmä (VNY): Epilepsialiitto ry, Invalidiliitto ry, Kuuloliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Kynnys ry, Lihastautiliitto ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Nuorisoyhteistyö Seitti, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Suomen CP-liitto ry.

13.11.

Bocciamestaruuskisat, Tampere Aivohalvaus- ja dysfasialiiton bocciamestaruudesta pelataan Tampereella lauantaina 13.11 klo 9.00 alkaen. Paikka: Kaukajärven vapaaaikatalo, Käätykatu 8. Osallistumismaksu 25 €/ joukkue. Kilpailukelpoisia ovat ainoastaan itse sairastuneet, tasoituspisteitä ei ole käytössä. Kilpailupaikalla on ruokailumahdollisuus. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: aluesihteeri Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879, virpi.lumimaki@stroke.fi.

Lisätietoja antavat myös aluesihteeri Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095 sekä Pirkanmaan AVH-yhdistyksen Marja Sundström-Pullinen, p. 045 133 6898.

20.11 Yhdistyskoulutusta, Kajaani Lauantaina Kainuun Muistiyhdistyksen tiloissa klo 10-17, Kauppakatu 36 A 4. Koulutus on suunnattu Neurologisten yhdistysten puheenjohtajille ja hallituksen jäsenille. Koulutuksessa käydään läpi yhdistystoiminnan periaatteita, juridiikkaa, sääntöjä, suunnittelua, taloudenhoitoa sekä toimihenkilöiden tehtäviä. Koulutusmaksu on 5€/hlö. Ilmoittautumiset ja lisätietoa: Risto Lappalainen, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@stroke.fi.

38

AVH 3/2010

20.11.

Verkosto vaikuttaa -koulutus, Helsinki Koulutus järjestetään lauantaina 20.11. klo 10.00 Helsinki, Epilepsialiiton kokoustila, Malmin kauppatie 26 A. Koulutus on tarkoitettu Neurologisten vammaisjärjestöjen paikallisyhdistysten, -kerhojen ja -ryhmien toimijoille. Koulutuksen tavoitteena on tukea NV -paikallisyhdistysten verkostoja ja vahvistaa niiden yhteistä edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä.

Tilaisuuden kesto on 4 tuntia. Kouluttajana toimii johtava asiantuntija, DI Taina Lehtiö.

Koulutus on ilmainen. Matkakustannukset jäävät osallistujan itse maksettavaksi.

Tilaisuuteen tulee ilmoittautua 5.11. mennessä aluesihteeri Veijo Kivistölle, p. 040 5430 009 tai sp. veijo.kivisto@stroke.fi.

23.11.

Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana -koulutus, Helsinki Tiistaina 23.11. klo 8.30-15.45, Valkea talo, Helsinki. Koulutustilaisuuden järjestäjinä ovat Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Autismi- ja Aspergerliitto ja ADHD-liitto yhdessä OK-opintokeskuksen kanssa. Tilaisuus on tarkoitettu lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille ja jäsenistölle. Koulutustilaisuus korvaa aiempina vuosina järjestetyn Dysfasiaseminaarin. Ilmoittautuminen 15.10. mennessä.

25.11.

Maria Lund hyväntekeväisyyskonsertissa, Turku Maria Lund esiintyy torstaina 25.11. klo 19 alkaen Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa, Messukentänkatu 9-13, Turku. Ovet aukeavat klo 17.30.

Konsertin järjestää Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. Liput: 30 €/jäsenhinta 25 €. Lipputilaukset: kirsi.haanpera@stroke.fi, p. 040 715 5223 tai 02 2138 232. Konsertin tulot ohjataan liiton kohderyhmien arjen tukemiseen, neuvontaan sekä virkistystoimintaan.

lisätietoja Lisätietoja tapahtumista ja koulutuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.stroke.fi. Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.fi.

Koulutusta ammattilaisille 21.10.

AVH-koulutus, Jyväskylä Käytännönläheistä tietoa aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamista nielemisvaikeuksista ja kommunikaatioongelmista.

Aika: 21.10.2010.

Paikka: Jyväskylän kaupunginkirjaston pieni luentosali.

Kohderyhmä: palvelutalojen, vanhainkotien, kotipalvelun, terveyskeskusten työntekijät ja muut sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaiset.

Tekstiä on toimituksen käytössä Hinta: 40€, sisältää opetuksen ja kahvit, lounas omakustanteinen.

Lisätietoja www.stroke.fi. Viimeinen ilmoittautumispäivä 9.10.

2.11.

AVH-koulutus, Joensuu Aika: 2.11.

Paikka: Joensuu, Hotelli Aadan Miete- kabinetti, Kauppakatu 32.

Viimeinen ilmoittautumispäivä 15.10.

Muuten tiedot kuten Jyväskylän koulutuksessa 21.10.

Lisätietoja ammattilaisille tarkoitetuista koulutuksista antaa koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@stroke.fi.

Ilmoittautumiset: koulutukset@stroke.fi.

Bobath-peruskurssi Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku.

Aika: 12.-14.1.2011, 17.-21.1.2011, 4.-8.4.2011 ja 5.-9.9.2011.

Kohderyhmä ja osallistujamäärä: fysio- ja toimintaterapeutit.

Tavoite: Antaa osallistujille perusvalmiuksia analysoida normaalia toimintaa ja liikkumista sekä analysoida ja fasilitoida normaalista poikkeavaa toimintaa ja liikkumista.

Antaa teoriatietoa kuntoutumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä työkaluja käytännön terapiatyöhön. Kurssin teemoja käsitellään neurologisten, lähinnä aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutujien näkökulmasta.

Pääsyvaatimukset: Kurssille osallistuvilla tulee olla vähintään yhden vuoden työkokemus neurologisten kuntoutujien kanssa työskentelystä. Lisäksi heillä tulee olla mahdollisuus työskentelyyn ko. kohderyhmän kanssa osallistuessaan kurssille.

Kouluttaja: Bobath-kouluttaja Maj-Britt Forsbom.

Kurssimaksu: 1950 €, sisältää lounaat ja iltapäiväkahvit.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: fysioterapeutti Eliisa Laine, eliisa.laine@stroke.fi, 050 523 6056 ja 02 2138 242.

Viimeinen ilmoittautumispäivä: 29.10.2010.

AVH 3/2010

39

RAY/Perfecto

RAY:n pelejä nettiin RAY laajentaa pelitarjontansa nettiin tänä syksynä.

Tavoitteena on saada asiakkaiksi ainakin osa jo verkossa pelaavista suomalaisista ja kääntää ulkomaille virtaavat pelirahat takaisin Suomeen. RAY odottaa nettipelien tuottavan ensimmäisenä vuonna 20-25 miljoonaa euroa - saman verran kuin järjestöjen avustuspotti viime vuonna pieneni.

R

AY:n pelaajakunta on supistunut 2000-luvulla, sil- omalta pankkitililtä. Ennen palveluun pääsyä pelaaja luo lä nykyinen pelitarjonta ei enää houkuttele uutta itselleen pelitilin ja pelaamiselle asetetaan rajat. pelaajasukupolvea, joka on kokeilunhaluisempaa – Periaatteemme on, että pelaamisesta annetaan reaja kärsimättömämpää kuin edeltäjänsä. Samaan aikaan listinen kuva. Haluamme ehkäistä liian suuret riskinotot, suomalaiset käyttävät arviolta noin 130 miljoonaa euroa Mönkäre toteaa. vuodessa ulkomaisten pelitarjoajien peleihin.

Pelaaja näkee palvelussa koko pelihistoriansa, joten Myös talouden taantuma ja yleinen kuluttajien varo- oman pelaamisen tarkkailu ja arviointi on vaivatonta. Palvaisuus ovat heijastuneet velussa pelaajille tarjotaan RAY:n tuottoihin, samoin Turvatakseen järjestöjen rahoituksen myös mahdollisuus pelitauuden tupakkalain vaikuvan analysointiin, joka autRAY:n on mentävä sinne, missä tukset ravintoloissa. Ensi taa pelaaja ymmärtämään pelaajat ovat ja käännettävä nettipelien vuonna tuottoa haastavat omaa pelikäyttäytymistään kulutus takaisin kotimaahan. myös pelaamisen ikärajan ja havaitsemaan mahdollinousu 18 vuoteen sekä arset ongelmakohdat ajoissa. pajaisveron korotus 10 prosenttiin.

Maltilliset ja monipuoliset pelit Turvatakseen järjestöjen rahoituksen RAY:n on mentävä sinne, missä pelaajat jo ovat ja käännettävä internetMediasta saa helposti kuvan, että RAY avaa vain nettipopelien kulutus takaisin kotimaahan.

– Suomalaiset pelaavat netissä joka tapauksessa. On kerin. Suomalaisten pelaajien suosima korttipeli tulee tärkeää, että myös näitä pelejä tarjotaan vastuullisesti, toki osaksi pelivalikoimaa, mutta tarjolla ovat myös tutut valvotusti ja niiden tuotto saadaan ohjattua suomalais- automaattipelit, kuten JokeriPokeri.

Monipuoliselle pelisivustolle tulee erihintaisia pelejä, ten hyvinvointiin, toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre saja kokeilemaan pääsee jo sentillä. Korkeimmatkin panoknoo.

Mönkäreen mukaan Suomessa suhtaudutaan netti- set ovat kohtuullisia.

– Me haastamme muut tarjoajat suomalaiseen pelipelaamiseen aiempaa suopeammin. Tieto nettipeleistä ja pelaaminen ovat yleistyneet, ja erityisesti kasino- ja tapaan sopivalla ja monipuolisella valikoimalla sekä suomalaisella kuluttajansuojalla. Jatkossa voimme yhdistää automaattipelien pelaaminen kasvaa voimakkaasti. pelaamista netissä ja vaikkapa pelisaleissamme, ja näin Riskit kuriin pelirajoilla tarjota ainutlaatuisella tavalla suomalaisille kattavan RAY-pelimaailman, Mönkäre sanoo.

Pelaamisesta seuranneet ongelmat läheltä näkeville sosiaali- ja terveysjärjestöille nettipelien avaaminen ei ole Kolme syytä suosia suomalaista! helppo pala purtavaksi. Kynnys tutustua nettipeleihin ja 1. Kohtuus kaikessa: pelaamisessa on rajat, joita ei hyväksyä ne voi olla korkea, koska pelejä pidetään hektivoi ylittää. Luotolla pelaaminen ei ole mahdollista. sinä ja aggressiivisina.

RAY haluaa rakentaa sivustostaan monine pelaami2. Luotettavissa käsissä: rekisteröityessäsi RAY:n sen hallinnassa auttavine työkaluineen koko pelialan asiakkaaksi pelitiedot pysyvät pelaajan omina ja vastuullisimman. Pelimaailmaan vaaditaan rekisteröitysuomalaiset viranomaiset valvovat pelaamista. minen, jonka yhteydessä pelaajan henkilöllisyys vahvis3. Klikkaa kansanterveydelle: kaikki pelaamisen tetaan väestörekisterikeskuksesta ja vaadittu 18 vuoden tuotot käytetään suomalaisten terveyden ja sosiikä tarkistetaan. aalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Luotolla pelaaminen ei RAY:n pelipalvelussa onnistu; vaan palveluun siirretään rahat verkkopankin kautta 40

AVH 3/2010

Järjestöt kaipaavat enemmän miehiä vapaaehtoisiksi

Vapaaehtoistoimintaa uhkaa Suomessa aktiivitoimijoiden vähäisyys ja ikääntyminen.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt haluaisivat erityisesti lisää miehiä ja nuoria aikuisia vapaaehtoisiksi.

Tämä käy ilmi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tutkimuksesta, jossa kartoitettiin vapaaehtoistoiminnan tilaa Suomessa.

S

uomalaisista reilu kolmannes osallistuu aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan. Moni hakeutuu järjestötyöhön, jotta voisi auttaa muita ihmisiä, tarjota vertaistukea tai löytää elämän taitekohdissa, esimerkiksi eläkkeelle jäädessään, arkeen uutta sisältöä. Miehiä ja naisia motivoivat kuitenkin hieman eri asiat.

– Miehiä kiinnostaa vapaaehtoistyössä erityisesti toiminta ja sosiaalisuus. Heille pitäisi tarjota mahdollisuus tehdä jotakin käytännössä, kun taas naisia motivoi jo pelkkä auttaminen sinänsä, akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi kertoo.

Suomessa esimerkiksi vapaaehtoisvoimin pyörivä meripelastustoiminta houkuttelee mukaan myös runsaasti miehiä.

Sekä miehet että naiset hakevat vapaaehtoistyöstä sosiaalisia kontakteja, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. Järjestöt kaipaavat tällä hetkellä lisää vapaaehtoisia erityisesti vaikuttamistyöhön, varainhankintaan, tapahtumien järjestämiseen sekä

vertais- ja tukihenkilötoimintaan.

Miehillä olisi työsarkaa erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien parissa.

Järjestöjen muita huolenaiheita ovat vapaaehtoistoiminnan resurssipula, erityisesti kuntien taloudellisen tuen vähäisyys, sekä toisaalta julkisen sektorin epärealistiset odotukset vapaaehtoistyölle.

Toisaalta yksi tämän päivän positiivisista ja kasvavista vapaaehtoistyön trendeistä on yhteisöllisyys ja vertaistuki netissä. Toimintaan mukaan lähteneet aktiivit ovat myös hyvin sitoutuneita ja panostavat vapaaehtoistyöhön keskimäärin 1–20 tuntia kuukaudessa.

Anne Birgitta Pessi ja Tomi Oravasaari (2010). Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä. Tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta. Avustustoiminnan raportteja 23. RAY. Julkaisu verkossa: http://www.ray.fi/ avustustoiminta/aineistopankki/>Muut julkaisut. Painetun version voi tilata osoitteesta avustus@ray.fi.

Tietoa vapaaehtoistoiminnasta

• Noin joka kolmas suomalainen (37 %) osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan.

• Vapaaehtoistyöksi määritellään toiminta, joka tapahtuu maksutta ja, omasta tahdosta, kohdistuu perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolelle ja on jonkin tahon organisoimaa.

• RAY:n projektiavustusta tai kohdennettua toiminta-avustusta vapaaehtois- ja vertaistoimintaan saa tänä vuonna 169 avustuskohdetta yhteensä noin 16 miljoonaa euroa.

RAY:n yleisavustusta perustoimintaansa saa 204 järjestöä yhteensä 64 miljoonaa euroa.

Taustatiedot tutkimuksesta Tutkimus kohdistui RAY:n toiminta- tai projektiavustuksia vuonna 2009 saaneisiin järjestöihin (n=825). Aineisto kerättiin kolmella kyselyllä alkuvuodesta 2010.

AVH 3/2010

41

svenska sidor

Tolkningstjänster för handikappade personer från FPA

F

Ansvaret för att ordna tolkningstjänster för hörselskadade, synhörselskadade och talskadade personer överförs från kommunerna till Folkpensionsanstalten 1.9.2010.

rån och med början av september ska användarna av tolkningstjänst beställa tolk via FPA:s förmedlingscentraler. Det kommer att finnas fem förmedlingscentraler på olika håll i Finland; i Helsingfors, Jyväskylä, Uleåborg, Joensuu och Åbo. Den relevanta förmedlingscentralen fastställs på basis av användarens hemkommun. Förutom via den egentliga förmedlingscentralen kan användaren också beställa tolkning genom att besöka förmedlingscentralens filialer.

I augusti kommer FPA att sända användarna av tolkningstjänst ett brev med kontaktinformation till den egna förmedlingscentralen och närmare information om beställningen av tolk och om överföringen av tjänsten till FPA.

Beställ tolk via förmedlingscentralen Beställningar till förmedlingscentralen kan göras • per sms • per e-post • per telefon • per 3G-telefon • per bildtelefon • genom besök på förmedlingscentralen • per brev • per fax.

Av beställningen ska framgå • kundnummer eller personbeteckning. Kundnumret får man från förmedlingscentralen i samband med den första beställningen.

• datum för tolkningen samt starttid och sluttid • exakt adress till tolkningsplatsen och kommun • platsen där man ska träffa tolken 42

AVH 3/2010

• till vad man behöver tolk, t.ex. möte, läkarbesök • varifrån tolken får material som anknyter till tolkningsuppdraget, om sådant material finns • övriga nödvändiga uppgifter i anknytning till beställningen, till exempel språket för tolkningsuppdraget.

Förmedlingscentralen betjänar Förmedlingscentralen sänder användaren en bekräftelse när den har fått beställningen. Bekräftelsen sänds så snart som möjligt efter beställningen på det kontaktsätt som användaren har valt.

Förmedlingscentralen söker fram en lämplig, ledig tolk bland de tolkar som på basis av FPA:s konkurrensutsättning har ingått kontrakt med FPA om tillhandahållande av tolkningstjänster. Förmedlingscentralen sänder användaren ett meddelande när en tolk har bokats. Användaren kan inte önska att alltid få samma tolk.

Användaren får inte heller automatiskt veta namnet på den tolk som har bokats för beställningen.

Förmedlingscentralerna förmedlar tolkar må-fr kl. 8-16. Dessutom förmedlar varje förmedlingscentral tolkar till kl. 18 en vardag i veckan.

Användarna av tolkningstjänst betjänas också av förmedlingscentralernas filialer. Förmedlingscentralernas exakta öppettider samt filialernas kontaktinformation och öppettider kommer fr.o.m. 1.9.2010 att finnas på FPA:s webbplats www.kela.fi/vatu.

Center för tolkningsservice i Åbo Centret för tolkningsservice för

handikappade har som uppgift att handlägga ansökningar om tolkningstjänst och fatta beslut om tolkningstjänst.

Från och med början av september ska rätt till tolkningstjänst för handikappade ansökas om hos Centret för tolkningsservice för handikappade. När ansvaret för att ordna tolkningstjänst överförs från kommunerna till FPA behöver tolkningstjänst inte ansökas om på nytt, om användarens beslut om tolkningstjänst är gällande 1.9.2010.

Kommunerna har meddelat FPA uppgifter om gällande beslut om tolkningstjänst och uppgifter om kundprofiler samt användarnas personuppgifter och kontaktinformation.

Ansökningsblanketterna kan skrivas ut på FPA:s webbplats www. kela.fi/vatu. Blanketter fås också från FPA:s serviceställen och förmedlingscentralerna. Ansökan kan sändas per post till Centret för tolkningsservice för handikappade eller lämnas in till något av FPA:s serviceställen.

Centret för tolkningsservice för handikappade ger också råd och handledning till användarna och till olika samarbetspartner i frågor som gäller tolkningstjänsten. Man kan fr.o.m. 1.9.2010 kontakta centret per telefon på numret 020 634 2802 och per e-post på adressen vatu@kela.fi.

Läs mer På FPA:s webbplats www.kela.fi/vatu finns ytterligare information om tolkningstjänst för handikappade.

FPA deltar under hösten i olika evenemang som ordnas av organisationer för hörsel-, synhörsel- och talskadade personer. Närmare information om plats och tid för evenemangen finns på FPA:s webbplats.

www.apuajoneuvo.fi

OMATOIMISUUTTA LIIKKUMISEEN! Tyylikäs SHOPRIDER® mallisto antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen

Soita 00 04 461 358

TARJOAMME KATTAVAN MALLIVALIKOIMAN! SOITA 0400 461 358 ja kysy tarjouksistamme!

TE-889SL 2450 € Jokapäiväiseen asiointiin, erityisesti pitkiin ajomatkoihin suunniteltu apukulkuneuvo. Riittävä teho ja ominaisuudet eri käyttötarkoituksiin.

Toimitusmaksu 80,SHOPRIDER

2300 € P 424 M Upea sähköpyörätuoli P 424 M on suunniteltu vaativaan käyttöön. Ajomatka yhdellä akun latauksella n.30 km. Matkanopeus 8 km/h Toimitusmaksu 80,-

maahantuonti • myynti • vuokraus Kuusiluoto Oy | Vähänummentie 1 | 04380 TUUSULA | harri@puro.net

Pestävät, imukykyiset

VUOTEENSUOJAT kotiin toimitettuna Aikuisten ja lasten tuet ja ortoosit yksilöllisesti tarpeittesi mukaan

Postimyyntiluettelomme osoitteessa www.fennomedical.fi tai tilaamalla numerosta 09 2763 6100

Palveleva apuvälineliike UUSI OSOITE: Puutarhakatu 17, 20100 Turku Puh. 020 761 9030, Fax 020 761 9031 Itsenäisyydenkatu 35, 28100 Pori puh. 020 761 9036 www.turuntukikohta.fi AVH 3/2010

43

Patolakoti Oy SOTAINVALIDI- JA VETERAANIKUNTOUTUSTA laitos-, päivä- ja avokuntoutusta Veteraanipolku 3, 13600 Hämeenlinna Puh. 03-5706 100, fax 03-5706 119 www.ilveskoti.com

Rasinpisteen yhteisö Oy Rasisalontie 542, 82335 Rasivaara puh. 0440 500 958 www.rasinpisteenyhteiso.fi

Kuntouttavaa ja ammattitaitoista hoitoa ja hoivaa ryhmäkodeissa Yhteydenotot: puh. 09-728 6797 tai info@patolakoti.fi

Käyntiosoite:

Siltavoudintie 14 A, 00640 Helsinki

Itä-Pasilan Pysäköinti Oy Helsinki

LÄMPÖMAAILMA Ilmalämpöpumput Kanahaukantie 12, 28220 Pori puh. 050 494 7631, www.lampomaailma.fi

Supermaster Ky

www.terveydenhoitajaliitto.fi

Forssa puh. 0400 170 555, 0400 311 400

Tervetuloa tutustumaan!

Timo Hentunen, puh. 09-143 703 www.supermaster.fi Kauppakorkean kurssit

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry

INVATAKSI J. KORSI

Jaanan Taksi Niinisalo puh. 050 464 6446

TAKSI Erkki Vainionpää Vellamontie 11 D, Pori puh. 040 704 7969

Sastamalan seurakunta Aittalahdenkatu 12, Sastamala puh. 050 570 2436

LUMON OY

Oy T. Stenbacka Ab

Finlatera Oy

Porvoon Herkku Oy

Teerikukonkuja 1, Helsinki puh. 020 743 2320

33720 Tampere puh. 0400 833 558

Sorvaajantie 15 A, Porvoo puh. 0400 495 699

Korjausompelimo Tarja Niittymäki

Rakennuslasi Oy

Hyvinkää, puh. 050 538 4667

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖ www.niilohelander.net

Sirkun Kotisairaanhoito Oy Kantomäki 1 as 24, Kirkkonummi puh. 040 727 4558 www.sirkunkotisairaanhoito.fi

Laitatie 1, Jääli puh. 0400 688 373 www.lasia.fi

Kiinteistö Oy Kissantassu PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

Ruokolahden Apteekki Ruokolahti, puh. 05-434 1019

LAPVÄÄRTIN APTEEKKI Kirkkokatu 23, 92100 Raahe Puh. (08) 211 6400

Lapväärtintie 729, Lapväärtti puh. (06) 222 1110

RISTIINAN APTEEKKI Brahenkatu 16, 52300 Ristiina puh. 015-740 7700

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta KUOPION EV.LUT SEURAKUNNAT

SÄÄTÖLAITEHUOLTO OY www.saatolaitehuolto.fi

44

AVH 3/2010

Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä: heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia, heitä, jotka ovat omaishoitajia, heitä, joista tulee omaishoitajia ja heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia.

Rosalynn Carter

O

maishoitajuus on asia, joka joissakin tapauksissa hiipii pikkuhiljaa parisuhteeseen esimerkiksi puolison kunnon heiketessä iän tai jonkin etenevän sairauden myötä. Aivoverenkiertohäiriöissä puolestaan omaishoitajuustilanne voi tulla ajankohtaiseksi hyvinkin yllättäen sairauden äkkinäisen luonteen vuoksi.

Yleisesti aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat sairastuneelle paljon hoidon, kuntoutuksen ja huolenpidon tarvetta erityisesti sairauden alkuvaiheessa. Yllättävässä tilanteessa sairastuneen omaisen tai läheisen pitää nopeasti oppia uusia taitoja ja tehtäviä hoitaessaan sairastunutta läheistään ja huolehtiessa kaikista käytännön asioita.

Sopimuksella tai ilman Suomen omaishoidon verkosto määrittelee omaishoitajuuden seuraavasti: omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Osa omaishoitajista on solminut kotikuntansa kanssa virallisen omaishoitajasopimuksen. Kaikki edellisen määritelmän täyttävät henkilöt ovat kuitenkin omaishoitajia, oli heillä kunnan kanssa sopimus tai ei. Suuri osa omaishoitajista hoitaa läheistään ilman virallista omaishoitajasopimusta ja sen mukanaan tuomia palveluja.

Omaishoitajasopimuksen solmineet omaishoitajat ovat oikeutettu-

ja omaishoidon palkkioon (vaihtelee hoidon ja huolenpidon tarpeen mukaan), kolmeen vapaapäivään kuukaudessa ja muihin tarvittaviin tukipalveluihin. Hoidettavan henkilön palveluntarve kartoitetaan omaishoitoasioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai palveluohjaajan kotikäynnillä. Kotikäynnillä laaditaan palvelusuunnitelma, johon kirjataan kaikki sairastuneen hoidon ja huolenpidon tarve sekä palvelut, joilla turvataan sairastuneen ja omaishoitajan arjessa selviäminen.

Tukea kunnalta Omaishoitajalain mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: - henkilö tarvitsee sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn takia hoitoa tai muuta huolenpitoa - hoitoa voidaan antaa hoidettavan kotona - hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta yhdessä muiden tarpeellisten palvelujen kanssa - omaishoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat hoidon asettamia vaatimuksia - hoidettavan koti soveltuu hoidon antamiseen - omaishoidon tuen myöntäminen on hoidettavan edun mukaista ja se riittää turvaamaan hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden.

Omaishoitosopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus kolmeen vapaapäivään kuukaudessa. Vapaita voi pitää lyhyinä jaksoina tai kerätä pidemmiksi lomiksi. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä vapaiden aikana. Ongelmaksi tahtoo muodostua vapaiden pitämisessä se, että sairastunut henkilö ei mielellään lähde omasta

Satu Lukka

Omaishoito osana elämää kodistaan hoitolaitokseen ja silloin omaishoitaja ei henno jättää läheistään ulkopuoliseen hoitoon. Laitoshoidon pelätään myös heikentävän sairastuneen kuntoa ja omatoimisuutta.

Omasta jaksamisesta pidettävä huolta Omaishoitajien jaksamisen kannalta olisi kuitenkin elintärkeää saada hengähdystaukoja hoitotyöstä. On molempien edun mukaista, että omaishoitaja pitää lakisääteiset lomansa ja huolehtii muutenkin omasta jaksamisestaan. Pahimmassa tapauksessa omaishoitaja uupuu työtaakkansa alle ja sen jälkeen vähintään sairastunut läheinen tarvitsee pidempiaikaista laitoshoitoa.

Avun pyytäminen ja vastaanottaminen eivät ole heikkouden merkki, vaan päinvastoin osoittavat vastuullisuutta omaishoitotehtävästä.

Mikään työaikalainsäädäntö ei rajaa omaishoitajan työaikaa eikä tehtäviä, jolloin ainoa omaishoitotyölle rajat asettava henkilö on omaishoitaja itse.

Omaishoitajille on kuntien tarjoamien palvelujen lisäksi mm. tuettuja lomia, sopeutumisvalmennuskursseja ja kuntoutuskursseja. Osaan toiminnoista voi ottaa sairastuneen läheisen mukaan.

Lisätietoja tuetuista lomista ja kursseista voi tiedustella esim.

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, p. 020 7806 500 tai aluesihteeri Satu Lukalta, p. 040 526 2855 ja sähköpostitse satu.lukka@stroke.fi.

Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050937.

Satu Lukka toimii aluesihteerinä Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa.

AVH 3/2010

45

Vammaisten tulkkauspalvelut Kelasta Kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut ovat siirtyneet kunnilta Kelan hoidettaviksi 1.9.2010.

S

yyskuun alusta tulkkauspalvelun käyttäjät tilaavat tulkin Kelan välityskeskuksista. Välityskeskuksia tulee olemaan viisi eri puolilla Suomea; Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa, Joensuussa ja Turussa. Keskus määräytyy käyttäjän kotikunnan perusteella. Varsinaisen välityskeskuksen lisäksi tulkkauspalvelun käyttäjä voi käydä tekemässä tulkkitilauksen välityskeskuksen sivutoimipisteissä.

Kela lähettää elokuussa tulkkauspalvelun käyttäjille kirjeen, jossa kerrotaan oman välityskeskuksen yhteystiedot sekä tarkemmin tulkin tilaamisesta ja palvelun siirtymisestä Kelaan.

Tilaa tulkki välityskeskuksesta Tilauksen välityskeskukseen voi tehdä • tekstiviestillä • sähköpostilla • puhelimella • 3G-puhelimella • kuvapuhelimella • käymällä välityskeskuksessa • kirjeellä • faksilla.

Tilauksessa tulee ilmoittaa • asiakasnumero tai henkilötunnus. Asiakasnumeron saa välityskeskuksesta ensimmäisen tilauksen yhteydessä.

• tulkkauksen päivämäärä sekä alkamis- ja päättymisaika • tulkkauspaikan tarkka osoite ja kunta • paikka, jossa tapaa tulkin • mihin tarvitsee tulkkia, esimerkiksi kokous, lääkärissäkäynti • mistä tulkki saa tulkkaustilantee46

AVH 3/2010

seen liittyvää materiaalia, jos sitä on • muut tilaukseen liittyvät tarvittavat lisätiedot, esimerkiksi tilaisuuden kieli.

Välityskeskus palvelee Välityskeskus lähettää tulkkauspalvelun käyttäjälle vahvistusviestin, kun se on vastaanottanut tilauksen.

Vahvistusviesti lähetetään mahdollisimman pian tilauksen jälkeen sillä yhteydenottotavalla, jonka tulkkauspalvelun käyttäjä on ilmoittanut.

Välityskeskus etsii asiakkaalle sopivan vapaana olevan tulkin niiden tulkkien joukosta, jotka ovat Kelan kilpailutuksen kautta solmineet Kelan kanssa sopimuksen tulkkauspalvelujen järjestämisestä. Välityskeskus lähettää palvelun käyttäjälle viestin, kun tulkki on varattu. Käyttäjä ei voi toivoa, että saisi aina tietyn, saman tulkin. Hän ei myöskään saa automaattisesti tietää tilaukseen varatun tulkin nimeä.

Välityskeskukset välittävät tulkkeja maanantaista perjantaihin klo 8-16. Lisäksi jokainen välityskeskus välittää tulkkeja yhtenä arkipäivänä klo 18 saakka. Tulkkauspalvelun käyttäjiä palvelevat myös välityskeskusten sivutoimipisteet. Välityskeskusten tarkemmat asiointiajat sekä sivutoimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät 1.9.2010 alkaen Kelan internetsivuilta www.kela.fi/ vatu.

Vammaisten tulkkauspalvelukeskus Turussa Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen tehtäviin kuuluu tulk-

kauspalveluhakemusten käsittely ja päätösten teko.

Syyskuun alusta alkaen oikeutta vammaisten tulkkauspalveluun haetaan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta. Tulkkauspalvelun siirtyessä kunnilta Kelan järjestettäväksi oikeutta tulkkauspalvelun käyttöön ei tarvitse hakea uudestaan, jos käyttäjän tulkkauspalvelupäätös on voimassa 1.9.2010.

Kunnat ovat ilmoittaneet Kelalle tiedot voimassa olevista tulkkipalvelupäätöksistä ja tiedot asiakasprofiileista sekä tulkkauspalvelujen käyttäjien henkilö- ja yhteystiedot.

Hakemuslomakkeita voi tulostaa Kelan internetsivuilta www.kela. fi/vatu. Lomakkeita saa myös Kelan palvelupisteistä ja välityskeskuksista.

Hakemuksen voi lähettää postitse Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen tai jättää sen mihin tahansa Kelan palvelupisteeseen.

Vammaisten tulkkauspalvelukeskus myös ohjaa ja neuvoo tulkkauspalvelun käyttäjiä ja eri yhteistyötahoja tulkkauspalveluun liittyvissä kysymyksissä. Keskukseen voi ottaa yhteyttä 1.9.2010 alkaen puhelimitse 020 634 2802 ja sähköpostitse vatu@ kela.fi.

Lue lisää Kelan internetsivuilta www.kela.fi/ vatu löytyy lisää tietoa vammaisten tulkkauspalvelusta. Kela osallistuu syksyn aikana eri kuulo-, kuulonäkö- ja puhevamma-asiakasjärjestöjen tilaisuuksiin. Tilaisuuksien tarkemmat ajat ja paikat löytyvät Kelan internetsivuilta.

LILINKOTISÄÄTIÖ www.lilinkoti.fi Yksilöllistä elämää aktiivisessa yhteisössä.

Palveluasumista ja toimintakyvyn ylläpitoa helsinkiläisille mielenterveyskuntoutujille.

Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

www.kpspy.fi

Palvelukodissa on alkanut 2009 kolme vuotta kestävä Toiminnan iloa -projekti vapaaehtoistoiminnan käynnistämiseksi.

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja: projektivastaava Riikka Näätänen, puh. 040 455 1566 projekti@mantyranta.fi www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi

Palvelukoti muistihäiriöisille asukkkaille, Mäntyranta 32 paikkaa Lisätietoja: toiminnanjohtaja Eija Huovinen puh. 09-540 4860 toiminnanjohtaja@mantyranta.fi www.mantyranta.fi

HAVUKOSKEN PALVELUKESKUS Eteläinen Rastitie 12, 01360 Vantaa puh. (09) 874 141, fax (09) 8741 4555 www.vanhustenkotiapu.fi

Vuokra- ja omistusasuntoja vanhuksille, kotihoitoa, siivous- ja ateriapalvelua, vanhainkoti, ryhmäkoteja sekä mielenterveysyhteisöt Havurasti ja Myyrasti.

Lehmirannan lomakeskus Perniössä Lehmijärven rannalla 12 km Salosta.

Ikäihmisen nykyaikainen lomakeskus ja kylpylä.

- Majoitustilaa 150 - Ruokailupaikkoja 150 - Kahvilapaikkoja 100 - A-oikeudet Lehmirannantie 12, 25170 Kotalato Puh. (02) 727 5200, Fax (02) 727 5321 www.lehmiranta.fi

TARJOAMME TEILLE INVABUSSIPALVELUAMME Bussiin mahdollisuus saada 10 pyörätuolia. Invahissin nostovoima 500 kg. Auton takaosassa iso inva-wc. Auton varustus: digi-tv, dvd-soitin, videot, kahvinkeitin, mikro ja ilmastointi

MUSTAJÄRVEN LIIKENNE OY PL 87, 60101 Seinäjoki, Puh. (06) 4231 687, Fax (06) 4231 688 www.mustajarvenliikenne.fi, mustajarven.liikenne@saunalahti.fi

AVH 3/2010

47

Yhdessä

K

eski-Suomen alueella toimii kuusi AVH-kerhoa. Uusin tulokas näiden joukossa on Joutsassa. Tämä kerho aloitti toimintansa vuoden vaihteessa. Satu Nokelainen on ollut yhdyshenkilönä ja on myös huolehtinut kerho-iltojen onnistumisesta. Fysioterapeutti Paula Jylhä-Åkman on tieto-taidoillaan luonut turvallisen ilmapiirin näihin iltoihin.

Ensimmäinen kokoontumisemme oli 13.1.2010. Kerho-iltoihin on kuulunut lääkäriluentoja (AVH:n uusiutumisen ennaltaehkäisy), pelailua, älypelejä, kahden jäsenen 60-vuotisjuhla ynnä muuta. Mukana näissä illoissa on ollut keskimäärin noin 1011 kerholaista.

Kevään toiminnan lopuksi teimme 19.5. retken Toivolaan, Joutsan evankelis-luterilaisen seurakunnan leirikeskukseen. Meidän joutsalaisten iloksi ja rohkaisuksi saimme mukaan tähän retki-iltaan jäseniä Jyväskylän AVH-kerhosta. Päivi Littunen ja Ulla-Riitta Kivinen-Sillanmäki olivat saaneet liikkeelle kaksi autolastillista kerholaisia.

Ilta Toivolassa oli suurenmoinen.

Aurinkoinen kevätilta oli mitä ihanin. Suuri hirsikatos avotakkoineen antoi hyvät ulkonaiset puitteet. Satu ja kerholaiset huolehtivat tarjoilusta.

Monet tulivat mukaan patikkaretkelle Tammikosken sillalle. Toivolasta vie sinne noin 500 metriä pitkä polku. Pitkospuilla oli turvallista kävellä, eikä kukaan horjahtanut pois ”kaidalta tieltä”.

Joskus elämässämme tulee luoksemme hyvää tarkoittavia ja vilpittömiä ystäviä. Kun AVH on iskenyt, nämä ystävät saattavat sanoa meille: ”Tiedän miltä sinusta tuntuu”. Tieten-

48

AVH 3/2010

Urks

postia yhdistyksiltä

Joutsan seudun AVH-kerhon kuulumisia

kään emme käy horjuttamaan tuota heidän ”tietoaan”. Tapasimme heidät, mutta emme kuitenkaan kohdanneet. Jossain sisimmässämme vain hiljaa totesimme, että ehkäpä hän ei tunne minun tunteitani, kun ei itse ole kokenut samaa.

Mutta AVH-kerhossa me kohtaamme, emme ainoastaan tapaa, niitä joiden osana ovat olleet samat kokemukset. Näin oli myös tuossa Toivola-illassa. Joskus tarvitaan itsehillintää, ettei aina tuo esille vain niitä omia vaivojaan, ettei samalla orjuuttaisi itseään omilla puheillaan.

- Mutta me kohtasimme, me puhuimme, me vietimme ihanan illan.

On kysytty, mikä on itsehillinnän huippu. Tiedän, mikä se on. Se on kun kaksi ihmistä kertoo toisilleen terveyteensä liittyvistä ongelmista.

He toteavat, että heillä on sama ongelma, samat lääkkeet, jopa lääkärikin, joka heitä on hoitanut, on sama.

Ja silloin paikalle tulee kolmas. Hän

kuuntelee näiden kahden keskustelua ja itsekseen toteaa, että tuo kaikki pitää paikkansa myös hänen kohdallaan: sama ongelma, samat lääkkeet ja lääkärikin on sama. Ja nyt väitetään, että itsehillinnän huippu on siinä, ettei tämä uusi tulokas ollenkaan osallistu keskusteluun. Pitää varmaan paikkansa.

On todella hienoa, kun on AVHkerhoja. Olen uusi tulokas siellä.

Saan kohdata vertaisiani, jotka ovat läpikäyneet elämässään samanlaisia tilanteita, joissa itsekin kipuilen.

Saan puhua, saan nauraa, saan itkeäkin, jos siltä tuntuu!

Kiitos teille Sadut, Paulat, Päivit, Ulla-Riitat ja monet muut, jotka tulette luoksemme ja kohtaatte meidät AVH-kerhoissa.

Matti Pyykkönen Yksi kiitollisista Joutsan AVH-kerholaisista

Sinikka Virkkala

Pyhä- ja Kalajokilaaksojen aivohalvausyhdistyksen kesäretki

Kesäretkeläiset yhteiskuvassa Puttaan kartanon ruokasalissa.

P

yhä- ja Kalajokilaaksojen aivohalvausyhdistys järjesti kesäretken Pyhäjoelle Puttaan kartanoon 14.7.2010. Retkelle osallistui parikymmentä henkilöä Ylivieskasta,

Nivalasta, Oulaisista, Haapavedeltä, Kalajoelta ja Pyhäjoelta.

Puttaan kartanon ovat perustaneet Juhani ja Sinikka Virkkala entiseen vanhainkotiin. Toimintai-

dea perustuu terveelliseen elämään ja ruokaan sekä kiireettömyyteen.

Ensimmäiseksi tarjottiin lasi raikasta vettä ja merisuolarakeita. Lounasta odotellessa talon isäntäpari kertoi ravintoideologiastaan ja päivän lounaasta. Raaka-aineet ovat luomutuotteita. Ruoka valmistetaan hauduttamalla hitaasti kypsyttämällä.

Lounas sisälsi paljon erilaisia haudutettuja kasviksia, lihaa, uuniperunaa, tuoresalaattia, ituja ja talon omaa leipää.

Ruokailun jälkeen retken puuhanainen Armi Keskitalo järjesti osallistujille tutustumisleikin. Ennen päiväkahvia saatiin tutustua kartanon pihapiiriin ja navetan vintille tehtyyn viihtyisään oleskelutilaan pöytäryhmineen kiikkustuoleineen.

Siellä oli kolmen polven taidenäyttely, joka oli koottu taannoin olleen taidekurssin tuotoksista.

Illaksi oli varattu kesäteatteriesitys Niskavuoren Heta. Suurin osa retkeläisistä kuitenkin pakeni rankkasateen yllättäessä ennen esitystä.

Anna-Maria Mattila

Terveisiä Tahkovuoren syksyisistä maisemista

Hannu Härkönen

I

tä-Suomen alueen AVH-yhdistykset viettivät yhteisiä syyskauden avajaisia 11.9. Tahkovuorella Nilsiässä.

Tapahtumassa juhlistettiin myös AVH-yhdistysten alueellisen yhteistyön 10-vuotismerkkipäivää.

Ohjelmassa oli hyvän ruuan ja kauniiden maisemien lisäksi asiaa omaishoitajille teemalla Omaishoitaja- elämänsä sankari. Saimme kuulla laulua, soittoa ja runoesityksen.

Palasimme taaksepäin ajassa 10 vuotta ja muistelimme, mitä kaikkea tuona aikana olemme täällä ItäSuomen alueella yhdessä tehneet.

Savolaisten laulun ja auringon säteiden saattelemana siirryimme iltapäiväkahville ja kohti kotimatkaa.

Lämmin kiitos kaikille järjestelyihin osallistuneille ja mukana olleille.

Heli Taskinen Aluesihteeri

AVH 3/2010

49

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys virkistyslomalla

P

ohjois-Savon aivohalvausyhdistys vietti Siilinjärven kunnonpaikassa hienon virkistysloman.

Meitä lomalaisia yhdistyksestä oli 20 henkeä.

Saimme tietoa liikunnasta, ravitsemuksesta ja henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista. Tämän lisäksi osallistuimme innokkaasti allasjumppaan ja kaikkiin liikuntatapahtumiin. Kaiken kruunasi yhteislauluilta.

Oili Holopainen Puheenjohtaja Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry

Eila Ryynäsen kuva-arkisto

Tekstiä on toimituksen käytössä

Itä-Suomen AVH-yhdistysten väkeä syyskauden avajaisisssa Nilsiässä.

Lähetä postia

Yhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille.

Lyhyet tekstit ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppa-lassila@stroke.fi. Kuviin mukaan tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. AVHlehteen 4/2010 aineistot 25.10.2010 mennessä.

Lehti ilmestyy 10.12.2010 teemanaan AVH:n hoito muualla/kansainvälisyys.

50

AVH 3/2010

ELĂ„MĂ„SI KUNTOON

„

  �

 ����

Â?   Â?  Â? Â?Â? Â?­ Â?Â? Â

Â? Â? Â Â?

Â?

Â? Â?

€  � ­ ­

­ ‚ƒ�‚� ‚ƒ�‚

� �  � � ��  ­  ��  ‚  �  �   ��  ­ �� �

Â? Â? Â Â?

Â?

Â? Â? Â? Â? Â?

 � ­  �­ ­

�­  � ‚ƒ��� ‚ƒ��‚

 Â? Â? Â? Â? Â?Â?  Â? ‚ ƒ Â?Â? Â

Â? Â? Â Â?

Â?

Â?

€  � ­ ­

‚ƒÂ?‚Â

� ƒ  � ��  ­ �� �

Kortejoki, 71130 Kuopio Kurssit puh. 017 460 252 YksilĂśllinen kuntoutus puh. 050 430 2040

Rongankoti

SUOMEN VANHUSTEN TURVAKOTIYHDISTYS RY SUVANTO

Palveluja kehitysvammaisille YhteisÜmme tarjoaa yli 30-vuoden vankalla kokemuksella ja ammattitaidolla monipuolisia asumispalveluita tyÜ- ja päivätoimintaa kerho- ja leiritoimintaa erilaisia kehittämisprojekteja palveluiden kehittämistä iäkkäille kehitysvammaisille

Koivistontie 55, 33820 Tampere puh. 03-265 2847, fax 03-265 2847

Hitsaajankatu 9 A, 7 krs, 00810 HELSINKI puh. 09 726 24 22 info@suvantory.fi www.suvantory.fi * Valtakunnallinen erityisasiantuntijayhdistys. * Tekee tyÜtä ikääntyviin kohdistuvan * lähisuhdeväkivallan ja muun kaltoin* kohtelun ehkäisemiseksi. * Järjestää koulutus- ja tiedotustilaisuuksia. * Antaa neuvottelu- ja konsultaatioapua.

Neuvova puhelin päivystää joka tiistai klo 12-15 Lakineuvonta palvelee joka parillisen viikon keskiviikkona klo 16-18 “Vankka verkkoâ€? -projekti 2006-2010, puh. 040 848 22 77

AVH 3/2010

51

Aivohalvaus- ja afasiayhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Veijo Kivistö Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@stroke.fi p. 040 5430 009 AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF Pirjo Piensalmi (siht.)

Palkkatilankatu 1 C 38, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. Vipusentie 3, 00610 Helsinki Johanna Antila (siht.) p.044 777 7600, f. 09 774 1031, www.aivohalvaus.net Itä-Uudenmaan aivohalvaus- ja afasiakerho/ Östra Nylands stroke- och afasiklubb Matti Hallikainen Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoo p. 019 575 5592 aivohalvaus@porvooninvakeskus.fi Loviisan kerho Lasse Gröndahl, p.0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Kalakillet Juha Relander p. 050 4625 464 Svenska afasiklubben Håkan Serén Kilavägen 31, 25750 Kila p. 0400 512 077

LÄNSI-SUOMEN ALUE aluesihteeri Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE p. 050 3089 095 carita.sinkkonen@stroke.fi JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUSJA OMAISYHDISTYS RY Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi Jämsän seudun aivohalvausja afasiakerho Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836 Kalakerho liero Aarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264 KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen Kantotie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi Jyväskylän kaikkien kerho Ulla-Riitta 040 504 8368 Luoteisen Keski-Suomen kerho Saarijärvi Tuulikki Poser-Hirvi, p. 0400 796 745 Nuotta-kerho Mikko, p. 050 521 2940 Keuruun kerho Satu Hyyryläinen, p. 040 704 5834 Joutsan kerho p. Satu Nokelainen 041 490 8792 Hankasalmen kerho Pia Kolehmainen, p. 0400 467 499

Uudenmaan nuoret Minna Tervo p. 050 576 9997 minnamarja.tervo@suomi24.fi Riitta Seppänen p. 040 750 8290 riitta.seppanen@pp2.inet.fi

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Hely Ojanen (pj) Nummelantie 83 A 6 08100 Lohja p.050 555 2945 hely.ojanen@suomi24.fi

KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/AVH.html Ritva Peevo (pj.) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht.)

Porvoonkatu 1 C 37 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Kalle Kinnari Myllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkala p. 09 879 8118, 041 545 2917 kalle.kinnari@pp.inet.fi

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUS-YHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF. Markku Soinio (pj) Viherlaaksonranta 14 A 02710 Espoo p.040 5691 401 markku.soinio@pp1.inet.fi Tapiolan kerho Markku Soinio, katso yhdistyksen tiedot Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432 Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 09 2968 3234 Christel Lehto p. 09 29681/ christel.lehto@kirkkonummi.fi Leena Lewis Dragetintie 90, 02400 Kirkkonummi p. 09 2984 321

Hämeenkyrön Sisukkaat Arto Ojala Simpukkatie 6 a1 39200 Kyröskoski p. 0400 737 998 arto.ojala@luukku.com Kalakeisarit/Pönttökerho Jorma Valkamo p. 040 720 9849 Mouhijärven kerho Lillian Simola p. 050 491 0412 Mäntän kerho ”Sisupussit” Tapio Latonen p. 0500 783 096 Nokian kerho Arja Kortesoja Pajakatu 16 A 3, 37140 Nokia p. 040 7315310 Nuotta-kerho Raija Hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi Parkanon kerho Leo Rikala Mäkipääntie 23, 39700 Parkano p. 03 448 2743, 040 523 3892 Valkeakosken seudun kerho Timo Lahtinen Vääränkoivuntie 6 as 36 37630 VALKEAKOSKI p. 040 719 3392 Vammalan seudun kerho Eila Alanen Kolisevantie 9 B 9, 32740 Äetsä p. 0400 724 762

Nuora Leena Suma p. 040 581 2474 Salon aluekerho Riitta Lamminen Korvenkyläntie 690, 25520 Perniö as. p. 02 735 5717 tai 044 2854 210 Siimasimput Eero Ojaranta p. 0400 875 890 Someron aluekerho Minna Paimala minna.paimala@lamminniemi-koti.fi Länsi-Turunmaan kerho (Pargas stroke-klubben) Yhteyshenkilöt Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi, Birgitta Rittinghaus, tel. 050 414 5081

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Anne Auramo anne.auramo@gmail.com p. 044 320 7878 PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY Laitilan kerho Matti Pelttari, p. 0400 876 646 Sari Kivimäki Papinkatu 16 A 4, 33200 TAMPERE Puutakuja 3 C 17, 20540 Turku matti.pelttari@pp.inet.fi p. 0400 595 693 Johanna Ahonen (toimistosihteeri) Mynämäen aluekerho p. 0400 608 284 (arkisin klo 10-14.30) Reino Kairavuo Pellervonkatu 9, 33540 Tampere Kaivattulantie 15, 23120 Mietoinen pirkanmaan.aivohalvausyhdistys@co.inet.fi p. 02 431 1450 www.piravh.fi

52

AVH 3/2010

VANTAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Raimo Nikkanen (pj) Ojahaanrinne 2 C 59, 01600 Vantaa p. 09 454 7858, 040 730 4973

ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.)

Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 LAIHIA Alavuden seudun aivohalvauskerho Riitta Penttilä Talvitie 1, 63300 Alavus p. 040 5037898 Isojoen kerho Tiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 06 229 9715 (t.), 06 263 9132 Kurikan kerho Erkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019 Kyrönmaan seudun kerho Orvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066 Lapuanjoen kerho ks. puheenjohtajan tiedot Nuorten/työikäisten kerho Häjyyset

Anne Saunamäki, p. 040 5390012 Seinäjoki Seinäjoen seudun kerho Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 Ähtärin seudun kerho Juhani Huhtikangas Latojoentie 520 63500 LEHTIMÄKI p. 0400 367 147 Tukihenkilövastuuhenkilö Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481 60550 Nurmo p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com

p. 06 557 4664, 040 589 0284 mauri.koivisto@japo.fi

SATAKUNNAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Euran aivohalvaus- ja afasiakerho Ritva Järvinen p. 02 865 1034 Lassenkuja 1, 27500 Kauttua Huittisten aivohalvaus- ja afasiakerho Heikki Ketonen p.(02) 561 918 tai 044 375 0534 Torkinkatu 18, 32700 Huittinen Kankaanpään aivohalvaus- ja afasiakerho Sinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 0400 621 280 Luontokerho Satarökkäät Kauko Vesanto p. 040 580 1371 Noormarkun aivohalvaus- ja afasiakerho JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Tuija Mannila Mauri Koivisto Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku Jussilantie 150, 62950 Paalijärvi p. 0400 366673 Porin kerhot ITÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Heli Taskinen Tulliportinkatu 25B 70100 Kuopio p. 040 5437289 heli.taskinen@stroke.fi Vastuualue: vertaistukitoiminta ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546 Parikkalan kerho Lea Anttonen Koskitie 56, 59410 Kirjavala p. 044 548 1198 Rantasalmen aluekerho Seija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671 Savonlinnan aluekerho Ulla-Riitta Waltari-Seppänen Mertatie 4 b 13, 57120 Savonlinna p. 050 572 68 98

p. 040 596 6163 Perjantaikerho ks. Inkeri Riikonen Solmukerho Eeva Nykänen Repolankatu 7, 81700 Lieksa p. 040 546 5293 terapia-eeva@luukku.com

POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Sirkka Reko Siihtalanpolku 6 C 20, 80100 JOENSUU 050 3002060 sirkka.reko@luukku.com Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Piennartie 3 C 11, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerho Taina Huurinainen Parkintauksentie 5 B, 79700 Heinävesi p. 040 5224 261 taina.huurinatar@luukku.com Joensuun tiistaikerho MIKKELIN SEUDUN AFASIAMatti Räty JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Somerotie 19 A 1, 80230 Joensuu Helena Valkama (sihteeri) p. 050 357 8686 Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli matti.raty@kotikone.fi p. 044 2118838 Matti Mönttinen mikkelinafasia@gmail.com Rapakkokuja 4 Juvan afasiakerho 80710 Lehmo Marja-Leena Manninen p. 044 073 3735 Pursialantie, 51900 Juva Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho p. 0400 702 933 Pirkko Kinnari Kangasniemen aivohalvaus- ja afasiakerho Verkkotie 7, 82500 Kitee Simo Komppa p. 050 412 6095 Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerho p. 015 431 770 Arja Kauppinen Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerho Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi Raili Paunonen p. 0400 429 966 Koivulantie 11, 50770 Korpikoski arja.kauppinen@luukku.com p. 050 547 47 73 Nuotta-kerho Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerho Annikki Hämäläinen Hilppa Tuominen p. 0500 274651 Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju nikihama@hotmail.com p. 050 327 6675 Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Nuotta-kerho Lilja Surakka yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä Koulutie 6, 83500 Outokumpu Pieksämäen afasiakerho p. 050 544 1115 Helena Koponen lilja.surakka@telemail.fi Syrjäntie 511, 77460 Maavesi Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerho p. 040 721 1185 Maire Sormunen Nuottirannantie 47, 83700 Polvijärvi PIELISEN AIVOHALVAUSp. 013 634 641, 0500 176 875 JA AFASIAYHDISTYS RY Tukihenkilövastuuhenkilöt Inkeri Riikonen (pj.)

Maire Kivimäki Lampelantie 7, 81720 Lieksa Kirkkokatu 32 B 22 p. 050 357 1763 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 inkeri.riikonen@netti.fi maire.kivimaki@luukku.com Hannu Härkönen (siht.)

Sirkka Räty Lähdetie 11, 81700 Lieksa Piennartie 3 C 11 p. 040 735 6705 81200 ENO Nurmeksen aluekerho p. 050 409 8394 Matti Sormunen sirkka.raty@tintti.net Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes

Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807 pirjo.eilola@dnainternet.net Veli-Pekka Raula p. 0400 697599 Rauman aivohalvaus- ja afasiakerho Maija-Liisa Metsäranta Puolukkatie 6, 27150 Eurajoki p. 041 482 1236 ÖSTERBOTTENS SVENSKA AFASIOCH STROKEFÖRENING RF Ulla-Maj Häggblom Finnevägen 107, 68530 Lepplax tel. 06 766 9732 Närpes klubben Efer Blomberg Vestersvägen 3, 64230 Närpes tel. 06 224 1973 Vasa klubben Lars Jansson Malaxvägen 371 A, 66140 Övermalax tel. 06 365 4477 POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net Oili Holopainen (puheenjohtaja) Suokatu 24 A 2, 70800 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net Kosken aivoparkki Kaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 017 620 329 Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322 Nilsiän parkkiaivot Ester Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158 Nuoret Neuronit Markku Koponen Hauenkoukku 3 A 2 70700 Kuopio p.0400 272919 markkukoponen@hotmail.com Siilinjärven aluekerho Tyyne Kokkarinen Varpasmaantie 596, 71690 Varpasmaa p. 017 382 2297 Sisä-Savon AivoParkki Aino Savolainen Rautalammintie 2 B 9, 77600 Suonenjoki p. 017 510 410 Varkauden afasia- ja aivohalvauskerho Osmo Vepsäläinen Petäikönkatu 9 B44, 78200 Varkaus p. 0175526 589 YLÄ-SAVON AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti p. 040 760 6275 sisko.vaisanen@pp1.inet.fi Iisalmen kerho Annikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700 Kiuruveden kerho Helena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553 Sonkajärven kerho Mirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi p. 017 272 7484

AVH 3/2010

53

ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Satu Lukka Kauppamiehenkatu 4, 2. krs 45100 KOUVOLA 040 526 2855 satu.lukka@stroke.fi Vastuualueet: dysfasia ja sosiaaliturva

sisko.paivarinta@armas.fi Forssan aluekerho Tuula Rantala p. 03 4191 2760 tuula_rantala@surffi.net Lopen AVH-kerho Jaana Karmala-Vanamo Läyliäistenraitti 82, 12600 Läyliäinen ETELÄ-SAIMAAN AFASIAp. 040 757 4761 JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY jaana@wanamo.fi http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus/ Riihimäen aluekerho halvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi Taina Metsberg Pekka Jurvanen Saarikatu 14 B 6, 11100 Riihimäki Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 040 769 1355 p. 0400 553 560 t_metsberg@hotmail.com pekka.jurvanen@kotiportti.fi Imatran kerho KYMENLAAKSON AFASIAhalvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lappeenrannan Pirjo Häkkinen HUU-HAA HALVATUT -kerho Kyntäjäntie 8, 45120 Kouvola Maija Myllymäki p. 040 834 8883 Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa pirjo.hakkinen@netti.fi p. 041 434 7799 Haminan kerho maija.myllymaki@pp.inet.fi Esa Vitikainen Vähäkoskentie 65, 49630 Vehkalahti KANTA-HÄMEEN AFASIAp. 040 547 4473, (05) 345 4061 JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY esa.vitikainen@pp.inet.fi http://www.yhdistykset.tiedottaa.net/5 Hierontakerho (Kouvolan Veturissa) Pekka Saarinen Elma Mäkinen Papinniityntie 38-40 C 11, Näkintie 27, 45700 Kuusankoski 13210 Hämeenlinna p. 0400 335 097 p. 040 752 8727, 03 674 1778 Karhulan kerho Sisko Päivärinta Asko Vepsä Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 0400 975 521 KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE aluesihteeri Risto Lappalainen Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani p. 040 5437 290 risto.lappalainen@stroke.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta

Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerho Anna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044 Utajärven kerho Mirja Haataja Komulantie 10, 91600 Utajärvi p. 08 542 1515, 040 764 2637

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) Revontie 12 as 20, 90830 Haukipudas p. 044 310 0541 Seija Halonen (siht.)

Tolppatörmäntie 44, 90830 Haukipudas p. 044 311 4182 jokirinne@hotmail.com

KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 liisa.passoja@regionline.fi Kalajoen kerho Aino Ojala Kehätie 38, 85100 Kalajoki p. 08 462 112, 050 518 5593 Pietarsaaren kerho Merja Göös Idmanninkatu 5 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306 Boccia-kerho Johan Paananen Saukontie 36, 67800 Kokkola p. 06 828 7270, 050 353 1485 Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Liisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

KAINUUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. 08 873 100, 050 359 6648 Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerho Terttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerho Solmu Merentie Kainuuntie 73 A 1, 88900 Kuhmo p. 08 655 1162 POHJOIS-SUOMEN ALUE aluesihteeri Virpi Lumimäki Korkalonkatu 18 96000 ROVANIEMI p. 040 737 5879 virpi.lumimaki@stroke.fi Vastuualue: liikunta

Inarin AVH-kerho Kari Tammela Itkosentie 1, 99870 Inari p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Inarin kala- ja luontoporukka Kari Tammela p. 040 837 7691 LAPIN AIVOHALVAUSKemijärven kerho JA AFASIAYHDISTYS RY Jorma Koski Simo Rahtu (pj.)

Ahvenkummuntie 2 A 1, 98100 Kemijärvi Vanhavaarantie 25, 96100 Rovaniemi p. 040 722 3749 p. 040 774 3567 jorma.k.koski@hotmail.com simo.rahtu@gmail.com Kittilän kerho Riitta Paavalniemi (siht.)

Paula Lehtonen Pohjolankatu 36-38 C 27, 96200 Rovaniemi p. 040 828 7880 p. 0400 695 915 paula.lehtonen@pp.inet.fi riitta.paavalniemi@elisanet.fi

54

AVH 3/2010

Lähdemaantie 4, 48750 Kotka p. 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net Kouvolan kerho Eija Piirainen Kanavantie 9, 45150 Kouvola p. 040 511 3647 Kuusankosken kerho Elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097 Uimakerho (Kuusankosken uimahalli) Elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097 PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia/ Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 pekka.ollila@phnet.fi Heinolan AVH-kerho Riitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089 Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Jukka Rinne (pj) Hakolankuja 21, 90450 Kempele p. 0400 284 133 jukka.rinne@hotmail.com Kuusamon kerho Marja-Leena Laine Linkolankuja 5 93600 Kuusamo p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com Muhoksen kerho Sinikka Karppinen p. 08 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.fi Oulun afasiakerho Seppo Toivanen p. 040 556 2882 Tyrnävän neurologisten kerho Seija Mällinen p. 044 576 7013 Siikalatvan neurologisten kerho Siviä Hepo-Oja p. 08 812 2353 Tyrnävän kerho Seija Mällinen

Sodankylän kerho Eila Alkio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com LÄNSI-POHJAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Arja Ihalainen Karikatu 2 A 5, 94830 Kemi p. 016 263 362, 050 3007 137 arja.ihalainen@elisanet.fi Rajan diskettivikaiset Pirkko Mustaniemi p. 040 500 7285 pirkko.mustaniemi@gmail.com

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry sirpakuukkanen@windowslive.com LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Terttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala terttu.erila@pshp.fi JÄSENPALVELUT Jäsenasioidenhoitaja Päivi Nikkanen p. 02 2138 225, 040 8450 430 KUNTOUTUSYKSIKKÖ JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Salla Hemminki p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa p. 040 5437 288 Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 Toimistosihteeri Pia Vuoltee laskutus ja tilaukset (ma–ke), p. 02 2138 222 VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588 ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287 Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 41-42 AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

SUVILINNANTIE 2, 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@stroke.fi, etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@stroke.fi, www.stroke.fi, www.sunnanvind.fi

DYSFASIATOIMINTA Dysfasianeuvoja Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 SUOMEN NUORTENTALO OY Johtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410 Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092 Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9, 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364, jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703 Valmennus-palvelut, Turku, Kuopio, Jyvässeutu ja Pääkaupunkiseutu Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 PROJEKTIT AVH-kuntoutusprojekti LT, sisätautien erikoislääkäri, tutkija Teemu Takala p. 050 374 7360 Ovet auki afaattisille - Juttutupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tiloja ja majoitusta koskevat tiedustelut sekä varaukset: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintolaa ja ruokailua koskevat tiedustelut ja varaukset: Ravintola Suvituuli, p. 02 2138 509 tai toptreat@toptreat.fi.

Matkaa keskustasta Suvituuleen on 10 km ja sinne pääsee kaupunkibusseilla 14 ja 15.

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa erilaisiin sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviin lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi AVH 3/2010

55

PALAUTUSOSOITE

MP2 Itella Oyj

Miksi to iste n pitäisi tehdä vielä enemmä n työtä, kun toiset eivät saa tehdä sitä ollenkaan?

Työssä olevien suom alaisten pitäisi tehdä töitä nykyistä enemmän. Työuria pit äisi pidentää.

Samaan aikaan Suom essa on yli 30.000 työ elämän ulkopuolella olevaa pitkäaikaissaira sta, jotka tahtoisivat tehdä töitä.

Onko Suomella varaa pitää heitä työkyvyttö myyseläkkeellä vasto tahtoaan? Voisivatko in he osallistua työelä mään edes osittain?

Voisiko työelämä oll a heitä kohtaan joust avampi?

Kannattaisiko heidän työkykyynsä panostaa pikkuisen enemmän nii että he voisivat tehdä n yhteiskunnan eteen pa ljon enemmän?

Onko työ ylipäätään pelkkä velvollisuus va i myös oikeus?

Lue lisää: www.taka isintoimeen

.fi

FIN/110/04.2010