AVH 3/2011

AVH

3/2011

AiVoVerenKiertoHäiriÖiDen eriKoiSleHti

Terveyden edistäminen

Kolesteroli ja aivoinfarktit Ravitsemus, liikunta ja terveys Aivoinfarktin uusiutumisen estäminen Sopeutumisvalmennuskurssit 2012

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

10. vuosikerta ISSN 1458-6363 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi TOIMITUS Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimittaja Miia Suoyrjö p. 050 5714 588, 02 2138 231 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO LKT, professori, yksikön johtaja Risto O. Roine TYKS, Neurologian klinikka (pj.)

LKT, asiantuntija Terttu Erilä Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri; Aivoliitto ry:n puheenjohtaja LKT, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, TYKS Neurologian klinikka Yhdistyksen edustaja Sisko Väisänen Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, psykologian laitos Aivoliitto ry:n edustajat: Fysioterapeutti Päivi Liippola Puheterapeutti Salla Pallari Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

teeMana Terveyden edistäminen

PAINO JA ULKOASU Painotalo Miktor Oy Taitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor Oy Kuvat futureimagebank.com ja ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377 JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Sanna Reuna p. 02 2138 225, sanna.reuna@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

AVH-lehden aikataulu NO 4

TEEMAT Aktiivinen arki

Kansi: futureimagebank.com

2

AVH 3/2011

AINEISTOT 28.10.2011

ILMOITUKSET 2.11.2011

ILMESTYY 2.12.2011

3/2011

s i sältö

s. 6

Ravitsemus, liikunta ja terveys

ARTIKKELIT 6 9

12

16

22 24 26 28 43

Lauri Holsti

s. 9

Kolesteroli ja aivoinfarkti

Kolesteroli ja aivoinfarktien ehkäisy Ravitsemus, liikunta ja terveys – olemmeko ymmärtäneet tai tehneet jotain väärin?

Aivoinfarktin uusiutuminen voidaan estää elämäntavoilla ja lääkehoidolla Elintavat ja tottumukset tiellä parempaan elämään Vihreällä ylitse Aivot voivat hyvin, kun hymyilet Syyslukukausi täydessä vauhdissa Kokemuskouluttaja kertoo sairaudestaan Takuueläkettä hakemaan

AVH-sopeutumisvalmennuskurssit 2012 -esite liitteenä keskiaukeamalla

PALSTAT 5 15 20 30 33 35 36 41 42 45 49 51 55

Pääkirjoitus Kolumni Tutkittua Liitto tiedottaa Tapahtumakalenteri Koulutuskalenteri Poimittua Korvaamaton kovalevy liikkeellä Kirjahylly Yhdessä – postia yhdistyksiltä Runoruutu Yhdistykset alueittain Aivoliiton yhteystiedot

AVH 3/2011

3

AVH-päivät 2011: AVH ja työelämä Aika: 26.–27.10.2011 Paikka: Tampere-talo, Studio

Ohjelma

Kohderyhmä: työterveyshuolto, kuntouttajat, muut terveydenhuollon työntekijät, muut kiinnostuneet

Keskiviikko 26.10.

Torstai 27.10.

ETTEI KUKAAN SAIRASTUISI

TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

8.00–9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

8.30–9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00–9.15

Päivien avaus

9.00–9.15

Päivän avaus

9.15–10.15

Aivoinfarktin preventio – elämäntavat ja lääkehoidon periaatteet Professori Juhani Sivenius

9.15–10.30

AVH ja kuntoutuminen

10.30–10.45

Tauko

10.45–11.30

Työterveyshuollon rooli työelämään palaamisessa

11.30–12.00

Yliopiston tuki opiskelijalle, jolle opiskelu on tavallista haasteellisempaa Opintopsykologi Taija Tuominen, Tampereen yliopisto

10.15–10.45 Jaloittelutauko 10.45–11.30 Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä Palvelukeskuksen päällikkö Maria Rautio, Työterveyslaitos 11.30–12.15 Verenpainetaudin seulonta ja hoidon seuranta Metson työterveyshuollossa Vastaava työterveyslääkäri Hannu Virtanen, Metson työterveys 12.15–13.15 Lounas 13.15–14.00 Terveellisyys joukkoruokailussa 14.00–14.30 Iltapäiväkahvit

12.00–13.00

Lounas

13.00–14.15

Eri teitä takaisin työelämään, kuntoutujien puheenvuoroja

14.15–14.45

Iltapäiväkahvit

14.45–15.15

AVH ja onnistunut työllistyminen -hanke etsii keinoja tukea työhön palaamista Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, neuropsykologi Hannu Nyrkkö, Kruunupuisto

15.15–15.45

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen – kokemuksia Tyyne -kursseista Ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri Mari Slutbäck, Kuntoutuskeskus Kankaanpää

15.45–16.00

Päivien yhteenveto

14.30–15.15 Terveyden edistämisen kriteeristö Teemajohtaja Päivi Husman Työterveyslaitos 15.15–16.00 Huolla aivojasi – myös ennen kuin jotain tapahtuu Neuropsykologi Tarja Ketola, Mehiläinen

Hinnat: Osallistumismaksu AVH-yhdistysten ja Pro AVH:n jäsenet Päätoimiset opiskelijat

1 päivä 180€ 115€ 115€

2 päivää 280€ 165€ 165€

Ilmoittautumislinkki löytyy Aivoliiton nettisivuilta osoitteesta www.aivoliitto.fi/koulutus.

Hintoihin sisältyy seminaariin osallistuminen, luentomateriaali sekä ohjelmassa ilmoitetut kahvit ja lounaat.

Majoittumisesta ja matkoista jokainen vastaa itse.

Hotelli Scandic Tampere Cityssä on varattu edullinen huonekiintiö päivien osallistujille. Jokainen hoitaa varauksensa ja maksunsa suoraan hotelliin. Tilaustunnus AVH261011 on mainittava varausta tehtäessä. Kiintiö on voimassa 26.9.2011 saakka.

Hotellin yhteystiedot: Hämeenkatu 1, 33100 Tampere p. 03 2446 111 (vaihde), 03 2441 2210 (myyntipalvelu ma–pe), tamperecity@scandichotels.com.

Lisätietoa seminaarista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi.

4

AVH 3/2011

Pekka Pajuvirta

K

rooniset, ei-tarttuvat taudit ovat jo pitkään olleet länsimaissa johtava kuolinsyy. Viime vuosina ne ovat myös kehitysmaissa nousseet valtakuolinsyyksi niin, että yli 60 % vuotuisista kuolemista maailmassa johtuu niistä. Puolet ei-tarttuvien tautien aiheuttamasta kuolleisuudesta on sydän- ja verisuonitautikuolemia. Näin ollen sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat joka kolmannen kuolemantapauksen maapallolla. Näistä 80 % on kehitysmaissa, jossa huomattava osa on vielä työiässä olevilla ihmisillä.

Tässä tilanteessa työ sydän- ja verisuonitautien torjumiseksi on erittäin keskeistä koko kansanterveyden kannalta. Sydän- ja verisuonitautien osalta tunnetusti kaksi tärkeintä tautia ovat sepelvaltimotauti ja aivoverenkiertohäiriöt (AVH). Näistä AVH on ollut jo pitkään erittäin merkittävä sairaus maailmanlaajuisesti, siis myös kehitysmaissa. Sepelvaltimotauti on taas aiemmin ollut erityisesti länsimaiden ongelma, mutta viime vuosina nopeasti lisääntynyt myös kehitysmaissa.

Aivoverenkiertohäiriöiden erityispiirteenä sepelvaltimotautiin verrattuna on niiden aiheuttaman kuolleisuuden lisäksi eloon jäävillä erittäin raskaat seuraukset ja niiden mukana inhimillisten seurausten lisäksi suuret terveyden- ja sosiaalihuollon kustannukset.

Sydän- ja verisuonitautien torjunta perustuu sekä ennalta ehkäisyyn että hoitoon ja kuntoutukseen.

Molempien suhteen on viime vuosikymmenien tutkimustyö antanut paljon mahdollisuuksia ja tehokkaita keinoja. Hoidon mahdollisuudet ovat suuresti parantuneet, mutta ne merkitsevät myös lisääntyneitä kustannuksia.

Ennalta ehkäisyn osalta tutkimus on antanut niin aivoverenkiertohäiriöiden kuin yleisemminkin verisuonitautien ja monien muiden kroonisten kansantautien suhteen vahvaa tietoa syntymekanismeista ja ehkäisyn mahdollisuuksista. Sen perusteella voi-

daan hyvin sanoa, että lääketieteellisesti katsoen nämä taudit ovat varsin pitkälle ja myöhäiseen ikään asti ehkäistävissä olevia tauteja. Ehkäisy perustuu eräiden keskeisten elintapoihin läheisesti liittyvien riskitekijöiden eliminoimiseen.

Avainasemassa ovat ravinto, liikunta, tupakka ja alkoholi sekä näiden seurauksina olevat ongelmat ylipainon, kohonneen verenpaineen, kohonneen veren kolesterolipitoisuuden ja veren sokeritasapainon häiriön muodossa. Aivoverenkiertohäiriöiden suhteen erityisen keskeinen on kohonnut verenpaine ja sen taustalla olevat runsas suolan saanti ja lihavuus.

Kansanterveyden kannalta tehokkainta ehkäisyä ovat koko väestön terveet elintavat. Tässä asiassa vastuussa ovat niin väestö itse kuin päätöksentekijät ja elinkeinoelämä. Jokainen voi omilla elintavoillaan vaikuttaa paljon. Samalla toivotaan, että valtiovalta, kunnat ja elinkeinoelämä tekevät vaikuttavia päätöksiä, jotka auttavat kansalaisia noudattamaan terveitä elintapoja – ja saamaan esimerkiksi vähemmän suolaa.

On toki muistettava, että ennalta ehkäisyssä tarvitaan korkeariskisten kohdalla lääkärin määräämiä tehokkaita toimia ja usein lääkehoitoa elintapamuutosten lisäksi. Mutta kokonaisuudessaan halvinta kansanterveyttä ovat väestön terveet elintavat ja sitä tukevat yhteiskunnan ratkaisut.

Aivoverenkiertohäiriöiden torjunta kulkee siis käsi kädessä yleisemmin terveyden edistämisen kanssa. Samat terveet elintavat, jotka ehkäisevät aivoverenkiertohäiriöitä, ehkäisevät myös monia muita kansantauteja ja edistävät terveyttä. Terveet elintavat eivät ainoastaan tuo lisää vuosia elämään, vaan lisää terveitä elinvuosia ja yleensä edistävät terveyttä, toimintakykyä ja elämän laatua.

PääKirJoituS PeKKa PuSKa

Aivoverenkiertohäiriöiden torjunta – terveyden edistämistä

Pekka Puska toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtajana.

jokainen voi omilla elintavoillaan vaikuttaa paljon.

AVH 3/2011

5

Mikä on kolesterolin merkitys aivoinfarktien synnyssä?

Entä mikä on haitallista LDL-kolesterolia alentavan statiinilääkityksen hyöty?

Antti Valta

Petri Kovanen ja Alpo Vuorio

Kolesteroli ja aivoinfarktien ehkäisy

Kuvassa aivojen poikkileikkaus. Oikealla näkyy kaulavaltimon kolesteroliplakista irronnut hyytymänokare, joka tukkii aivovaltimon (1).

Tukoksen takana oleva viivoitettu aivoalue ei saa verta ja siihen syntyy kuolio eli iskeeminen aivoinfarkti.

A

ivoinfarktit ovat maailmalaajuisesti toiseksi merkittävin kuolinsyy ja sen lisäksi tärkein toimintakyvyn menetykseen johtava tekijä. On varsin hyvin tunnettua, että aivoinfarkteja voidaan ehkäistä hoitamalla huolellisesti verenpainetauti ja lopettamalla tupakointi sekä huolehtimalla liikunnasta.

Sen sijaan terveellisen ruokavalion ja erityisesti kolesterolin merkitys aivoinfarktien ehkäisyssä on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Samoin statiinilääkityksen hyöty aivoinfarktien ehkäisyssä on jäänyt taka-alalle, vaikka on varsin hyvin tunnettua, että kolesterolia alentavalla statiinilääkityksellä on saavutettu hyviä tuloksia

6

AVH 3/2011

sepelvaltimotaudin ehkäisyssä. Tässä artikkelissa keskitymme selvittämään, onko statiinilääkityksestä hyötyä aivoinfarktien ehkäisyssä.

Miten kolesteroli lisää aivoinfarktiriskiä?

Yleisin syy aivoinfarktiin on aivovaltimon tukos. Sen tavallisin syy on puolestaan kaulavaltimon vaikea ahtauma. Kaulavaltimon ahtauma eli ateroskleroottinen plakki aiheutuu siitä, että kaulavaltimon seinämään kertyy kolesterolia samoin kuin sepelvaltimoihin.

Kohonneen verenpaineen sekä tupakoinnin seurauksena haitallista

LDL-kolesterolia (low density lipoprotein; huono kolesteroli) kertyy valtimon seinämään ”kolesterolipatiksi”.

Mitä korkeampi veren LDL-kolesterolipitoisuus on, sitä herkemmin ja nopeammin LDL-kolesterolia kertyy kaulavaltimon seinämään.

Kolesteroliplakkiin kerääntyneet LDL-rasvat hapettuvat ja aiheuttavat paikallisen tulehdusreaktion. Tulehdus puolestaan heikentää seinämää ja altistaa plakin sisäpinnan vauriolle.

Heikko plakkikudos haavoittuu, kun ahtaumakohtaan syntyy verivirran pyörteisyyttä ja äkillisiä painevaihteluita.

Kuten muuallakin elimistössä, haavaumakohtaan muodostuu veri-

Jos ravitsemuksen ja elintapojen muutoksilla ei saavuteta LDL-kolesterolipitoisuuden hoitotavoitetta, pyritään tavoitteeseen lääkinnällisesti – tavallisimmin statiinilääkityksen avulla.

hyytymä. Hyytymästä irtoaa helposti nokare ohikiitävään valtimovereen, joka kuljettaa hyytymänokareen aivojen sisäiseen valtimopuustoon.

Siellä nokare kulkeutuu sattumanvaraisesti yhä pienempään valtimohaaraan.

Lopulta irronnut hyytymän osa tukkii pienen aivovaltimohaaran ja estää hapen pääsyn sen ruokkimaan aivokudokseen. Ellei hyytymää liuoteta nopeasti pois, syntyy kyseisen aivoalueen kuolio eli iskeeminen aivoinfarkti.

Haitallisen LDL-kolesterolin hoitotavoitteet Suurentunut haitallinen LDL-kolesterolipitoisuus on erityisesti sepelvaltimotaudin riskitekijä, mutta kuten edellä esitetystä käy ilmi, sillä on myös olennainen merkitys iskeemisen aivoinfarktin riskitekijänä.

Ensisijaisena hoitotavoitteena on, että LDL-kolesterolipitoisuus on alle 3 mmol/l. Jos henkilöllä on jo suuri

verisuonisairauksien riski, on hoitotavoitteena LDL-kolesterolipitoisuuden pienentäminen tasolle 2,0–2,5 mmol/l, tai jopa vieläkin alemmaksi.

Jos ravitsemuksen ja elintapojen muutoksilla ei tätä tavoitetta saavuteta, pyritään tavoitteeseen lääkinnällisesti – tavallisimmin statiinilääkityksen avulla. Statiinilääkityksellä voidaan tehokkaasti alentaa haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuutta.

AIVOINFARKTIN ESTO KOLESTEROLIPOTILAILLA Vuonna 2010 tehtiin yhteenveto suurista hyvin kontrolloiduista statiinitutkimuksista, joissa oli seurattu yhteensä lähes 170 000 potilasta keskimäärin viiden vuoden ajan. Vaikka osassa tutkimuksista ensisijaisena tavoitteena oli ehkäistä sepelvaltimotautia, rekisteröitiin myös aivoinfarktien ilmaantuminen.

Tämän huolellisen yhteenvedon perusteella selvisi, että LDL-kolesterolipitoisuuden alentaminen tasolle, joka oli 1,0 mmol/l alempi kuin

lähtötaso, voi vähentää iskeemisten aivoinfarktien määrää noin viidenneksellä.

Yhteenvedon tehneet tutkijat päättelivät lisäksi, että suuren riskin potilailla voitaisiin saada lisähyötyä iskeemisten aivoinfarktien ehkäisyssä pienentämällä LDL-kolesterolipitoisuutta jopa niinkin matalaksi kuin arvoon 1,3 mmol/l. Näin matalia arvoja on luonnonkansoilla. Onkin sanottu, ettei LDL-kolesteroli voi olla koskaan liian alhainen.

AIVOINFARKTIN ESTO SYDÄNPOTILAILLA Toisessa, varsin tuoreessa ja laajassa analyysissä yhdistettiin tutkimustieto, joka saatiin hoidettaessa sepelvaltimopotilaita joko tavanomaisella tai erityisen tehokkaalla statiinilääkityksellä. Tehokkaan hoidon saaneilla potilailla haitallisen LDL-kolesterolin pitoisuus pieneni keskimäärin 42 %.

Heillä saavutettiin LDL-kolesterolitaso, joka oli keskimäärin 1,9 mmol/l.

AVH 3/2011

7

Vertailuryhmässä LDL-kolesterolipitoisuuden pieneneminen oli vähäisempää ja tavanomaisen statiinihoidon avulla saavutettiin keskimäärin 2,6 mmol/l pitoisuus.

Tässä analyysissä havaittiin, että tehokkaan statiinihoidon avulla valtimotautitapahtumat vähenivät 16 % enemmän ja aivoinfarktit vähenivät 18 % enemmän kuin tavanomaista statiinihoitoa saaneessa kontrolliryhmässä.

Analyysin tulos osoittaa selvästi, että suuren riskin potilaiden tavanomaista tehokkaampi statiinihoito antaa lisähyötyä sekä sepelvaltimotaudin että aivoinfarktien ehkäisyssä.

Statiinien merkitys AVH-potilailla ja diabeetikoilla Suuriannoksisen statiinihoidon merkitystä on selvitetty noin viisi vuotta kestäneessä SPARCL-nimisessä seurantatutkimuksessa. Tutkimuspotilaat olivat keskimäärin 63 vuoden ikäisiä ja heistä 60 % oli miehiä.

Potilailla oli ollut edeltävän puolen vuoden aikana ennen tutkimuksen alkua oireinen aivoverenkiertohäiriö, eikä heillä ollut oireista sepelvaltimotautia.

Seurannan aikana oli tehokkaan statiinihoidon saaneessa ryhmässä verrattuna statiinihoitoa saamattomiin kontrollipotilaisiin merkitsevästi (-16 %) vähemmän aivoinfarkteja.

Tutkimus osoitti tehokkaan statiinihoidon hyödyn oireista sepelvaltimotautia sairastamattomilla aivoverenkiertohäiriöpotilailla.

Useissa noin viisi vuotta kestäneissä kontrolloiduissa statiinitutkimuksissa on ollut mukana diabeetikkoja.

Myös he hyötyvät statiinihoidosta aivoinfarktin ehkäisyssä samoin kuin potilaat, joilla oli korkea LDL-kolesteroli, mutta ei diabetesta.

Statiinit suojaavat aivoja ja sydäntä Viimeaikaiset suuret tutkimukset ovat osoittaneet, että statiinihoidon avulla voidaan estää iskeemisiä aivoinfarkteja. Statiinihoidosta hyötyvät

8

AVH 3/2011

Runsaasti hedelmiä, vihanneksia, täysjyväviljaa, vähärasvaisia maitotuotteita, kalaa ja siipikarjaa sisältävä ruokavalio sekä muutoinkin terveelliset elämäntavat ovat ensisijainen keino huolehtia veren rasva-arvoista.

potilaat, jotka ovat vaarassa sairastua aivoinfarktiin, olipa sitten kyseessä potilas, jolla ei ole ollut aikaisemmin iskeemistä aivoverenkiertohäiriötä tai sellainen potilas, joka on jo sairastanut aivoinfarktin.

Haluamme erityisesti painottaa, että ateroskleroosi eli kolesterolin kertyminen valtimonseinämiin koskee sekä kaulavaltimoita että sepelvaltimoita. Niinpä kolesteroliplakin löytyminen kaulavaltimosta tarkoittaa, että kolesteroliplakkeja on todennäköisesti myös sepelvaltimoissa.

LDL-kolesterolin tehokas alentaminen vaikuttaa suotuisasti sekä kaula- että sepelvaltimoihin. Kun ne pysyvät avoimina, saavat sekä aivokudos että sydänlihas jatkuvasti tarvitsemaansa happea.

Onkin ymmärrettävää, että alhainen LDL-kolesterolipitoisuus suojaa sekä aivoinfarkteilta että sydäninfarkteilta. Aivoinfarktipotilaan LDLkolesterolin tehokas alentaminen vähentää myös hänen sydäninfarktivaaraansa ja toisaalta sydäninfarktipotilaan LDL-kolesterolin tehokas alentaminen vähentää myös hänen aivoinfarktivaaraansa. Kun haitallinen LDL-kolesteroli on kurissa, koko elintärkeä valtimopuusto voi paljon paremmin.

Professori Petri Kovanen on Wihurin tutkimuslaitoksen johtaja ja työterveyslääkäri, LT Alpo Vuorion toimipaikkoina ovat Lääkärikeskus Mehiläinen Airport Vantaalla sekä Työterveyslaitos Lappeenrannassa.

Mikael Fogelholm

Ravitsemus, liikunta ja terveys – olemmeko ymmärtäneet tai tehneet jotain väärin?

Kannattaako voin syömistä lisätä? Vai laitetaanko edelleenkin leivälle margariinia?

Onko leipä terveydelle haitallista? Vai vaarantaako leivän poisjättäminen ruokavaliosta terveyden? Murentaako runsas television katselu terveyden, vaikka käykin lenkillä säännöllisesti? Vai onko varaa tuijottaa televisiota, jos harrastaa riittävästi hikiliikuntaa?

E

lintapoja ja terveyttä koskevaa tietoa on saatavilla niin paljon, että osa ei enää mahdu sisälle sen enempää silmistä kuin korvista.

Tiedon runsaus ei kuitenkaan ole helpottanut tavallisen ihmisen tilannetta. Sähköisten viestimien kehittyminen ja erityisesti Internetin ja sosiaalisen median (esimerkiksi Facebook ja

erilaiset chatit) käytön lisääntyminen aiheuttavat niin monentyyppisen tiedon tuoton, ettei ristiriidoilta ja sekavuuksilta voi välttyä.

Tiedon hankintaa voidaan tehdä monella tavalla. Oma kokeilu ja kokemuksen kerääntyminen on arvokasta ja se saattaa auttaa monia – ainakin tuntemukset voivat olla myönteisiä.

Naapurillakin saattaa olla samantapaisia kokemuksia esimerkiksi leivän tuomasta hyvästä olosta tai leivän pois jättämisen ihanuudesta.

Mutta minkälaisen kuvan ravitsemuksen, liikunnan ja terveyden yhteyksistä muodostuu tieteellisissä tutkimuksissa? Mikä on se laajempi kuva, joka saadaan kymmenien tut-

AVH 3/2011

9

kimusten tuloksista? Mitä kannattaa tehdä, mitä ei? Ja mistä ei ainakaan tällä hetkellä ole hyvää näyttöä?

Vähemmän hiilihydraatteja?

Hiilihydraattien vähentämisen eli karppauksen suosio on mitä ilmeisesti lisääntynyt viime vuosina ainakin Suomessa ja Ruotsissa. Jotkut karppaajat vähentävät vain ns. huonoja hiilihydraattilähteitä eli nopeasti imeytyviä, vähäkuituisia hiilihydraatteja kuten sokeria, makeisia, valkoista viljaa ja perunaa. Varsinaiset alakarppaajat karttavat kaikkea viljaa, eivätkä he hiilihydraattien pelossa syö kovin paljon hedelmiäkään.

Tutkimusten mukaan hiilihydraattien jättäminen ruokavaliosta pois on tehokas laihdutuskeino, etenkin silloin kun laihduttamisen kesto on korkeintaan kuusi kuukautta. Muihin käytössä oleviin ruokavalioihin verrattuna alakarppaus näyttäisi tämän pituisissa laihdutuksissa olevan itse asiassa kaikkein tehokkain laihdutuskeino. Kun kilot tippuvat, myös veren rasvat ja sokeri muuttuvat myönteiseen suuntaan.

Ikävä kyllä alakarppauksella aikaansaadun laihdutuksen pysyvyys ei ole kovin hyvä, eikä vuoden tai pidempään kestävissä tutkimuksissa

10

AVH 3/2011

alakarppaus enää ole laihduttanut paremmin verrattuna muihin, perinteisempiin laihdutusruokavalioihin.

Laihduttaminen on kuitenkin lopulta vain lyhytaikainen juttu. Esimerkiksi ravitsemussuositusten kannalta on oleellisempaa, miten ruokavalio ylläpitää pitkäaikaista terveyttä ja miten sillä ehkäistään sairauksia. Väestötutkimusten mukaan nykyinen hiilihydraattien saantitaso (45–50 % energiasta tulee hiilihydraateista) on ihan hyvä, jos hiilihydraattien lähteet painottuvat täysjyväviljaan, vihanneksiin, hedelmiin ja marjoihin.

Hieman vähäisemmälläkin hiilihydraattien osuudella (noin 40 % energiasta) pärjää erittäin hyvin, vaikka tämä ei enää olekaan suositusten mukaista syömistä. Vähentämisen on kuitenkin kohdistuttava terveyden kannalta huonoihin, vähäkuituisiin hiilihydraattilähteisiin. Pois jääviä hiilihydraatteja ei myöskään pidä korvata runsaalla eläinrasvalla ja -proteiinilla.

Tutkimus on ehkä haastanut käsityksen siitä, että rasvan ja hiilihydraattien keskinäinen suhde olisi kovin tärkeä. Näin ei taida olla, vaan pikemminkin oleellista on sekä rasvan että hiilihydraattien laatu.

Enemmän voita?

Vuosi sitten leimahtaneen ”rasvasodan” keskeinen väite oli, ettei maitorasvan (etenkin voin) ja sydänterveyden yhteyttä oikeasti voida osoittaa.

Tämä on sekä totta, että harhaa.

Totta on, että voin, maitorasvan tai tyydyttyneen (”kovan”) rasvan itsenäistä vaikutusta on ollut vaikea osoittaa. Itsenäisellä tarkoitetaan sellaista vaikutusta, joka ei riipu ruokavalion muusta koostumuksesta.

Mutta todellisessa elämässä kysymys itsenäisestä vaikutuksesta on hieman outo, koska ruokavaliossa yhden muuttaminen vaikuttaa aina johonkin toiseen.

Tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että tyydyttyneen ja tyydyttymättömän (”pehmeän”) rasvan ja hiilihydraattien keskinäiset suhteet ovat tärkeitä terveyden kannalta. Jos tyydyttynyttä rasvaa vähennetään ja tilalle tuodaan tyydyttymätöntä rasvaa tai runsaskuituisia hiilihydraatteja, sydän- ja verisuonitaudin vaara pienenee. Sen sijaan jos tyydyttynyt rasva korvataan sokerilla ja muilla vähäkuituisilla, nopeasti imeytyvillä hiilihydraateilla, sairausvaara jopa suurenee.

Tutkimukset ovat tuoneet esille huonojen hiilihydraattilähteiden aiheuttavat terveysriskit aikaisempaa paremmin. Ehkä sokeria voisi pitää nykytiedon valossa voita epäterveellisempänä, jopa sydänsairauksia ja aivoverenkiertohäiriöitä ajatellen.

Mutta mikään tutkimus ei puhu sen puolesta, että voin käyttöä pitäisi terveyssyistä lisätä.

Pois sohvalta ja kuntosalille?

Uusimmat fyysistä aktiivisuutta ja terveyttä koskevat tulokset ovat osoittaneet, että television katseleminen ja runsas istuminen lisää varaa sairastua, vaikka muuten harrastaisikin liikuntaa. Monelle tämä tulos on ollut hämmentävä. Kuinka vakavasti tähän pitäisi suhtautua?

Television katselu suurentaa sairastavuusriskiä silloin, kun tutkimuksessa tilastotieteellisin keinoin voidaan olettaa, että muu liikunta on tutkittavilla samanlaista. Tämä

tarkoittaa oikeastaan sitä, että jos verrataan yhtä paljon kuntoliikuntaa harrastavia ihmisiä toisiinsa, tietyllä liikunnan tasolla eniten istuvilla ja makaavilla on huonoin terveys. Mutta vapaa-ajan kuntoliikunta itsessään (riippumatta television katselusta) on kuitenkin tärkeämpi asia terveyden kannalta kuin television vähäinen katselu. Jos siis kuntoliikunnan lisää-

minen samalla vähän lisää sohvalla tapahtuvaa levon tarvetta, ei tästä pidä huolestua.

UKK-instituutti arvioi viime vuonna yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa suomalaisten liikunta-aktiivisuutta. Arvion mukaan kestävyysliikunnan suositukset (1 h 15 min. hikiliikuntaa tai 2,5 h reipasta kävelyä vastaavaa liikuntaa viikossa) täyttyvät hyvin, mutta lihaskuntoharjoittelun suositukset (vähintään kahdesti viikossa) eivät.

Kestävyysliikuntaa onkin helppo harrastaa, sillä kaikki vähintään 10 minuutin kävelypätkätkin lasketaan mukaan vähimmäissuositukseen. Lihaskunnon harjoittaminen vaatii sen sijaan vähän enemmän. Asian voi tietysti ratkaista käymällä kuntosalilla tai kuntojumpassa. Viikossa yksikin kerta riittää, jos se kestää tunnin tai pidempään.

Mutta mitä voi tehdä, jos ei halua käydä kuntosalilla tai jumpassa?

Lihaskuntoa ja liikkuvuutta voi helposti pitää yllä aamulla tai illalla tapahtuvilla lyhyillä jumpilla sekä ihan tavallisella arkiliikunnalla (ks. vinkkilaatikko).

Lihaskuntoharjoittelu tavalla tai toisella toteutettuna kannattaa ehdottomasti. Suorastaan tarpeelliseksi se tulee ihmisen ikääntyessä. Hyvä lihaskunto parantaa tasapainoa ja ehkäisee kaatumisia. Se ylläpitää myös luuston vahvuutta ja tälläkin tavoin suojaa luun murtumilta.

Lihaskuntoharjoittelu hidastaa lihasten menetystä ikääntyessä ja

säilyttää toimintakykyisyyden paljon pidempään – hyvän lihaskunnon ansiosta iäkäs ihminen pääsee kadun yli, voi käydä itse kaupassa ja kantaa kauppakassia, eivätkä portaatkaan tuota ongelmia .

Mikael Fogelholm toimii ravitsemustieteen professorina elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksella Helsingin yliopistossa.

Vinkkilaatikko Näinkin lihaskunto ja liikkuvuutta voi treenata kotona ja arjessa • Tee joka aamu tai ilta 5–10 minuutin kotijumppa, esimerkiksi punnerruksia (polvet maassa helpottaa punnertamista) istumaan nousuja eli vatsalihasliikkeitä tai kyykistymisiä.

• Venyttele pari minuuttia joka aamu herättyäsi sekä aina ennen ja jälkeen liikuntasuorituksen. Kerran tai kahdesti viikossa kannattaa venytellä 10–20 minuutin ajan, rauhallisesti, pitkään. Katsele vaikka televisiota samalla.

• Käytä aina portaita, vahvistat näin reiden lihaksia.

• Luo lunta.

• Kanna matot pihalle, tamppaa niitä reippaasti.

• Tee puutarhatyötä, ole vapaaehtoinen kaivamaan kuoppia uusia istutuksia varten.

• Hakkaa halkoja, kanna halot mökkiin ja saunaan.

AVH 3/2011

11

Juhani Sivenius

Aivoinfarktin uusiutuminen voidaan estää elämäntavoilla ja lääkehoidolla Aivoinfarktin vuoksi menetetään maassamme eniten laatupainotteisia elinvuosia. Elämäntapoihin liittyvä riskitekijöiden hallinta on aivoinfarktin ehkäisyn perusta. Aivoinfarktin jo sairastaneet tarvitsevat lisäksi riittävän tehokkaan uusia tukoksia estävän lääkehoidon.

V

uoden 2002 tilastojen mukaan Suomessa sairastuu vuosittain ensimmäiseen aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon kaksi tuhannesta 25–74-vuotiaasta, 16 tuhannesta 75–84-vuotiaasta ja 30 tuhannesta yli 85-vuotiaasta. Sairauksista yli puolet ilmaantuu yli 75-vuotiaille.

Enemmistönä ovat naiset.

Aivoinfarktin sai vuonna 2007 Suomessa 17 000 henkilöä. Länsimaissa, myös Suomessa, ilmaantuvuus on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Alle 75-vuotiaassa väestössä ikävakioitu iskeemisen aivoinfarktin ilmaantuvuus on lähes puolittunut 1970-luvulta tähän päivään.

Aivoinfarktilla on taipumus uusiutua. Siksi on tärkeää ottaa käyttöön kaikki keinot, jolla sen ilmaantumista voidaan ehkäistä. Tästä ehkäisevästä toiminnasta käytetään nimitystä aivoinfarktin sekundaaripreventio.

on jatkettava pysyvästi, ellei sille ole vasta-aiheita.

Lääkehoito sydänperäisissä infarkteissa

Lääkehoito valtimoperäisissä infarkteissa Aivoinfarktin uusiutumisen riski on suurin ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana. Verisuonitukkeumia ehkäisevä (antitromboottinen) lääkehoito on ilmeisesti turvallista ja suotavaa aloittaa heti sairastuttua vaikutukseltaan tehokkaimmilla valmisteilla eli asetosalisyylihapon (ASA)

12

AVH 3/2011

ja dipyridamolin (DP) yhdistelmällä tai klopidogreelilla. Pelkkä ASA on teholtaan yhdistelmähoitoa heikompi.

Jos ohimenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA) tai aivoinfarktin syy on valtimotauti (ateroskleroosi), hoitoa

Aivoinfarktin syy voi olla 20–30 %:ssa tapauksista sydänperäinen, jolloin hyytymä saa alkunsa sydämen kroonisesta rytmihäiriöstä tai vioittuneista sydänläpistä. Eteisvärinä on selvästi merkityksellisin sydänperäisen aivoveritulpan (aivoembolian) syy.

TIA:n tai aivoinfarktin sairastaneelle eteisvärinäpotilaalle tulee aloittaa antikoagulaatiohoito. Eteisvärinäpotilailla tabletteina nautittava antikoagulaatiohoito (varfariini eli Marevan®) estää aivoinfarkteista noin 60–70 %.

ASA on myös osoittautunut lumelääkettä tehokkaammaksi, mutta selvästi heikommaksi kuin varfariini.

Suora hyytymistekijän (trombiinin) estäjä, tablettimuotoinen dabigatraani, on yhdessä laajassa tutkimuksessa (RE-LY) osoittautunut vähintään varfariinin veroiseksi eteisvärinäpotilaan AVH:n estossa. Sille on myönnetty EU:n alueella myyntilupa 8/2011. Tämä lääke poikkeaa edukseen varfariinista siinä, että sitä käyttävien ei tarvitse käydä veren hyytymisarvojen kontrollissa. Se tekee hoidosta useille potilaille paljon

Pienten valtimoiden rappeuma

mutkattomampaa. Lääke on saatavilla nyt Suomessa.

Verenpaineen hoito tärkeää Väestössä katsotaan verenpainetason olevan tyydyttävä, jos se on 140/90 mmHg, normaali arvoilla 130/85 mmHg ja tavoiteltava taso 120/80 mmHg. Nuorella systolisen paineen tulisi olla tasoa 115–130 mmHg. Kaikkein iäkkäimmillä on tyydyttävä usein tasoon 140–150 mmHg. Hoitotulokset lääkkeillä ovat suotuisia iästä riippumatta myös pelkän systolisen (yläpaineen) ollessa koholla.

Aivoinfarktipotilaat hyötyvät verenpaineen laskusta riippumatta verenpaineen tasosta. Lääkehoitoa tuleekin harkita kaikille. Hoitotavoite on alle 130/80 mmHg. Hoidon teho paranee käytettäessä yhdistelmälääkitystä, jota tarvitsevat useimmat potilaat.

Aivoinfarktin riski vähenee noin 40 %, kun diastolinen paine alenee 6 mmHg lähtötasosta.

Erityisesti ikääntyvässä väestössä systolinen eli yläpaine on suorastaan kansanterveysongelma. Aikaisemmin on ollut tavallista ajatella, että iäkkäiden verenpaine saa ja sen kuuluukin olla korkealla. On epäilty jopa normaalin ’liian matalan’ verenpaineen olevan haitallista.

Vuonna 2008 julkistetussa HYVET-tutkimuksessa yli 80-vuotiailla kyettiin aivoinfarkti estämään 30 %:lla hoitoryhmässä olleilta lumelääkehoitoon verrattuna. Aivoinfarktin

ja kuoleman riski väheni 39 % ja sydämen vajaatoimintaan sairastui 64 % vähemmän lääkehoitoryhmässä olleista.

Veren rasvapitoisuus hallintaan Aivoinfarktin sairastaneilla on pyrittävä mataliin kolesterolitason pitoisuuksiin. Kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 4,0–4,5 mmol/l ja LDL-kolesterolin alle 2,0–2,5 mmol/l.

Aivoinfarktin sairastaneille suositetaan aina statiinilääkitystä riippumatta kolesterolin tai LDL-kolesterolin tasosta. On varsin todennäköistä, että statiinilääkkeillä on rasvatasojen alentamisen lisäksi merkittäviä vaikutuksia valtimoseinämään. Näistä voidaan mainita valtimoseinämän sidekudoskaton vahvistuminen sekä tukoksia ja tulehduksellisia reaktioita estävä vaikutus.

Pahan eli LDL-kolesterolitason suositellaan olevan valtimoiden ateroskloroosia sairastavilla (siis myös aivoinfarktiin sairastuneilla) mieluiten alle 1,8 mmol/l. Kolesterolin tehokas alentaminen hyödyttää myös ikääntyneitä ihmisiä.

Kaulavaltimon ahtaumien leikkaushoito Aivoinfarktin ehkäisyyn liittyen on kaulavaltimon viiveetön kirurginen hoito (endarterektomia) aiheellinen oireilevalle potilaalle, jolla on kaulavaltimon tiukka (70–99 %) tai kohtalainen (50–69 %) ahtauma.

Vakavin pitkään sairastetun korkean verenpaineen seuraus on ns. vaskulaarinen dementia eli pienten aivovaltimoiden etenevä rappeuma.

Se ilmenee aluksi usein tasapainon epävarmuutena ja muistin sekä muiden älyllisten toimintojen heikkenemisenä. Voi myös ilmetä lieviä aivoinfarktin oireita, kuten toispuolista raajaheikkoutta, kömpelyyttä tai puhekyvyn häiriötä. Tämä johtuu pienistä valkean aineen sisällä tapahtuvista infarkteista.

Aivojen magneettitutkimuksessa todetaan lisääntynyttä valkean aineen korostumista (leukoaraioosi), joukossa äsken mainittuja pieniä infarktipesäkkeitä. Vaskulaarinen dementia on toiseksi tavallisin dementian muoto Alzheimerin taudin jälkeen.

On mahdollista, että tällaisella henkilöllä sairauden vääjäämätön kulku voidaan estää aloittamalla riittävän tehokas lääkitys verenpaineeseen ja statiinilääkitys veren rasvatasojen madaltamiseksi.

Tupakoitsijoilla moninkertaiset riskit Tupakoivilla on aivoinfarktin riski 5–9-kertainen ja se kasvaa suorassa suhteessa poltettujen savukkeiden määrään. Noin 25 % kaikista aivoinfarkteista johtuu tupakasta.

Noin 2–4 vuoden kuluttua lopettamisesta riski on sama kuin tupakoimattomilla.

Liikunta vähentää riskejä Vähäinen liikunta on myös riskitekijä. Hyväkuntoisilla ihmisillä on puolet pienempi riski aivoinfarktiin kuin huonokuntoisilla. Reipas kävely ½ tuntia päivässä vähintään viitenä päivänä viikossa palauttaa riskin normaaliksi. Vaativampi kuntoilu ei näytä antavan lisähyötyä aivoinfarktin estossa.

Aivan viime vuosina on tehty tutkimuksia, joissa on selvitetty liikun-

AVH 3/2011

13

nan vaikutusta muistiin ja muihin älyllisin toimintoihin. Vuonna 2010 julkaistussa amerikkalaisessa tutkimuksessa seurattiin noin 1 500:n yli 65-vuotiaan henkilön liikuntatottumuksia 10 vuoden ajan.

300:lle tutkimuksessa mukana olleelle fyysisesti ja älyllisesti terveenä säilyneelle potilaalle (keski-ikä 78 vuotta) tehtiin aivojen magneettitutkimus. Siinä todettiin, että fyysinen aktiivisuus oli ainut itsenäinen muuttuja, joka ennusti aivojen muistirakenteiden säilymistä.

Jos henkilö liikkui noin10–15 km/ viikko (vielä runsaampi liikunnan määrä ei lisännyt vaikutusta), oli aivo-

jen otsalohkon ja muistirakenteiden tilavuus merkitsevästi suurempi kuin vähemmän liikkuneilla. Runsaampi liikunta myös kaksinkertaisti mahdollisuuden säilyä ilman muistisairautta neljä vuotta myöhemmin.

Enintään 1–2 annosta alkoholia Alkoholin edut ja haitat riippuvat käytetyn alkoholin määrästä. Pienet määrät saattavat pienentää valtimotautien riskiä. Runsaasti juovilla riski kasvaa. Yli viisi ravintola-annosta päivässä lisää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä.

Suosituksena on miehille enintään kaksi ja ei-raskaana oleville naisille yksi ravintola-annos päivässä.

Liikapaino lisää riskiä Liikapaino liittyy useisiin aivoinfarktin riskitekijöihin (korkea verenpaine, korkeat veren rasva-arvot, diabetes, metabolinen oireyhtymä).

Se on kuitenkin myös itsenäinen riskitekijä. Miehillä runsaaseen mahan alueen rasvoittumaan voi liittyä jopa kaksinkertainen riski, naisilla taas riskin mittarina on liian korkea BMI (kokovartalolihavuus). Riski kasvaa suhteessa liikapainon määrään.

Terveellinen ruokavalio keskeistä Kääntäen voidaan asia ilmaista siten, että terveellinen ruokavalio on ehkä

14

AVH 3/2011

keskeisin terveyttä ylläpitävä tekijä läpi elämän, myös aivoinfarktin jo sairastaneilla. Paljon on puhuttu Välimeren dieetin terveellisistä vaikutuksista, joka on alettu ymmärtää myös omassa maassamme.

On myös todettu, että terveellinen ruokavalio vaikuttaa myös iäkkäillä. Lähes 2 600 amerikkalaisella 70–79-vuotiaalla tutkittiin kuuden erilaisen ruokavalion vaikuttavuutta 10 vuoden aikana. Seurannan aikana kuoli 759 osallistujaa (30 %).

Ns. terveellinen ruokavalio (Healthy Foods Cluster) oli paras. Se sisälsi hedelmiä, vihanneksia, täysjyväviljaa, vähärasvaisia maitotuotteita, kalaa ja siipikarjaa. Tällä ruokavaliolla oli 40 % pienempi riski kuolla kuin esimerkiksi paljon rasvaisia maitotuotteita käyttävillä tai jälkiruokia ja makeisia runsaasti nauttivilla.

Useiden riskitekijöiden vaikutus Eräistä rekistereistä on voitu laskea, mitä merkitsee se, että henkilöllä on useita samanaikaisia riskitekijöitä.

Stroke-lehdessä vuonna 2007 julkaistussa artikkelissa voitiin laskea, miten näiden riskitekijöiden vähentäminen vaikuttaisi väestön ennusteeseen saada aivoinfarkti.

Yksittäisen hoitokäytännön toteuttaminen vaikuttaisi seuraavasti: asetosalisyylihappo vähentää haittatapahtumia 22 %, statiinivalmiste 21 %, verenpainelääkitys 21 %, ruokavalion muutos 44 %, liikunnan tehostaminen 28 %. Todettiin, että aivoinfarktin, sydäninfarktin tai verisuoniperäisen kuoleman riski vähenee 80 %, kun viiden vuoden aikana toteutetaan samanaikaisesti näitä vaikuttavaksi todettua hoitoja ja hoitosuosituksia.

Juhani Sivenius on neurologian professori (emeritus). Hän on toiminut Aivoliiton puheenjohtajana vuosina 2006–2009.

Kolumni

Kuva-Paijula Oy

Johanna Reiman

WHO:n tavoitteena terveyden tasa-arvo

T

utkimuslöydöksiä patentoidaan monilla aloilla; myös terveyden edistämisen saralla kehitetään uusia käytäntöjä. Turun kaupunki on kulttuuripääkaupunkivuonna muun muassa tuonut kulttuurin osaksi vanhusten hoitosuunnitelmia.

Maailman terveysjärjestö WHO korostaa terveyden edistämisen poikkihallinnollista luonnetta. WHO perusti Terve Kunta / Healthy Cities -verkoston edistämään kaupunkiterveyttä vuonna 1988. Kohderyhmänä ovat kuntien vaikuttajat ja virkamiehet, jotka tekevät arkeemme ja hyvinvointiimme vaikuttavia päätöksiä.

Terveyden tasa-arvo on yksi kantavia WHO:n teemoja. Jokaisella pitäisi olla samat mahdollisuudet pitää huolta terveydestään. Terveyserot ovat kasvaneet hyvinvoinnin eteen tehdystä työstä huolimatta.

Terveyden edistäminen huomioidaan parhaimmillaan kaikilla kunnan toimialoilla ja työ kohdistetaan osa-alueisiin, joissa vaikutukset ovat suurimpia. Eri kunnissa näet kuollaan osin eri asioihin! Ennenaikaisten kuolemien syitä ovat mm. tupakointi, mielenterveysongelmat, liikenneonnettomuudet ja liikunnan puute.

Lapsuudessa opitut tavat siirtyvät aikuisuuteen. Aktiivinen elämäntapa ja muun muassa kasvisten syönti pitäisi oppia nuorena. Toisaalta innostavalla toiminnalla saadaan ikäihmisetkin mukaan yhteisöllisiin liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin.

Eurooppalaisissa tutkimuksissa on havaittu köyhempien kaupunginosien vihannesten olevan vauraimmissa kaupunginosissa myytäviä kalliimpia.

Terveyden kannalta positiivinen päätös on siis tehty vaikeaksi.

WHO:n Healthy Cities -teemoja ovat terve yhteisö ja elämäntavat sekä terveellinen kaupunkiympäristö.

Terveyttä edistävää työtä tehdään kouluissa, kaavoitusosastolla ja sosiaali- ja terveystoimessa. Terveys on ihmisen elämän oleellinen voimavara ja kuntien tehtävänä on varmistaa terveyden huomioiminen suurissa ja pienissä suunnitelmissa ja toiminnoissa.

Suomi on aktiivinen WHO:n Terve Kunta -toiminnassa. Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry. toimii Itämeren alueen kaupunkiterveyden työssä maailman terveysjärjestön yhteistyökeskuksena. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima Suomen Terve Kunta -verkosto

tavoittaa yli miljoona suomalaista.

WHO:n jäsenkaupungeista Kuopio saa mainetta huomioimalla pyöräteiden laajan verkoston kaupunkisuunnittelussaan. Toinen jäsenkaupunki Turku yhdistää kulttuurin ja terveydenedistämisen muun muassa kulttuurikuntoilureitistöllä. Huomiota on myös kohdistettu arkiliikunnan edistämiseen suunnittelemalla innostavia piha-alueita kouluihin.

Terve Kunta -toiminnan tavoitteena on tehdä terveyttä edistävät valinnat helpoksi kaupunkilaisille.

Uusia terveyden edistämisen ideoita syntyy yhdessä asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa – perinteisellä metsäretkellä tai arkisessa työssä.

Johanna Reiman on toiminnanjohtaja Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry:ssä.

Yhdistys toimii maailman terveysjärjestö WHO:n yhteistyökeskuksena kaupunkiterveyden alalla Itämeren kaupungeissa.

Jokaisella pitäisi olla samat mahdollisuudet pitää huolta terveydestään.

AVH 3/2011

15

Helvi Janhunen Helvi Janhunen

Elintavat ja tottumukset tiellä parempaan elämään

Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä käynnistyi loppuvuodesta 2009 Tekesin rahoittama Altti-projekti: Aivohalvaus – tiedä, tunnista, kuntoudu.

T

ällä hetkellä Altti-projektissa jalkautetaan aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneen alueellista hoito- ja palveluketjua ammattilaisten käyttöön, pilotoidaan FIM-toimintakykymittaria, tuetaan kotona asumista Hyvinvointi-TV:llä, rakennetaan AVH-yhdyshenkilöverkostoa, työstetään Satupajan toiminnallista ryhmää sekä järjestetään koulutus- ja seminaaripäiviä. Tässä artikkelissa kerrotaan Altti-projektin työvaiheista, joilla pyritään ennaltaehkäisemään aivoverenkiertohäiriöitä.

16

AVH 3/2011

Älä halvaannu – Tartu terveyteen -kiertueet Altti-projekti on yhteistyössä Kanerva-KASTE-hankkeen kanssa tehnyt keväällä 2011 vierailuja lähikuntiin teemalla Älä halvaannu – Tartu terveyteen. Tapahtumilla aktivoitiin Kanerva-KASTE-hankkeen perustamia omahoitopisteitä Hirvensalmella, Kangasniemellä, Pertunmaalla, Mäntyharjulla sekä Mikkelissä. Yhteistyökumppaneina olivat kunnan terveydenedistämisen yhdyshenkilöt, terveydenhoitajat, opiskelijat ja tiedottamisessa paikallislehdet.

Tänä syksynä vastaavia tapahtumia järjestetään Pieksämäellä, Joroisissa, Juvalla ja Ristiinassa. Sekä pro-

jektilla että hankkeella on yhteinen tavoite ehkäistä kansansairauksia ottamalla kansalaiset mukaan keskusteluun sekä tarjoamalla materiaalia ja työkaluja itsehoitoon. Miten jokainen meistä voi omilla valinnoillaan ja elintavoillaan edistää omaa terveyttään?

Valinnoilla vaikutat Tapahtumien aiheina ovat ravinto, liikunta, tupakka ja alkoholi. Eniten osallistujien huomiota ja keskustelua on virittänyt sokeripöytä, jossa tuttujen elintarvikkeiden sokerimääriä on havainnollistettu sokeripaloin. Oletko tullut ajatelleeksi esimerkiksi jogurtin (2 dl), pillimehun, suklaalevyn tai limsan sisältämää sokerimäärää?

Useat osallistujat ovat pysähtyneet pohtimaan omia valintojaan näytteillä olleiden värikkäiden kuvien (Dehkon 2D-hanke) myötä. Viinerikahvit vai ateria? Välipalalla on väliä!

Mikset keventäisi? Juotko vai syötkö?

Liikunta on lääke! Omahoitopisteistä voi ottaa luettavaa materiaalia mukaan kotiin.

Tiedätkö omat verenpainearvosi?

Pistäytymällä omahoitopisteeseen voit itse tarkistaa tilanteen. Kiertueen yksi tärkeimmistä tavoitteista on ohjata ja motivoida kansalaisia omaehtoiseen verenpainemittarin käyttöön.

Omaa terveyttään voi seurata myös täyttämällä diabetesriskitestin ja mittaamalla vyötärön ympäryksensä.

Lisäksi kiertueilla on ohjattu kansalaisia sähköisen terveystiedon hakuun Hyviksestä (www.hyvis.fi), joka on eteläsavolaisten uudistuva terveysportaali. Tietokoneen ääressä innokkaimmat ovat perehtyneet Finriski-laskuriin, joka hyvin havainnollistaa sydäninfarktiin ja aivoverenkiertohäiriöihin sairastumisen riskit.

Altin tarina Altin tarina on keski-ikäisen miehen pohdinta sairastumiseen vaikuttaneista seikoista ja kuntoutumisesta.

Video toteutettiin yhteistyössä Alttiprojektin työntekijöiden, Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden sekä videon päähenkilön, Altin kanssa. Videon tavoitteena on herätellä kansalaisia huolehtimaan terveydestään omilla valinnoillaan ja säännöllisillä terveystarkistuksilla esimerkiksi työterveyshuollossa. Ammattilaiset voivat käyttää videota ohjausmateriaalina.

Tunnistatko aivohalvauksen oireet -kuvamateriaalin työstämisessä olivat myös opiskelijat mukana. Kuvien tavoitteena on muistuttaa kansalaisia nopeasta hoitoon hakeutumisesta, jos aivoverenkiertohäiriön oireet yllättävät. Materiaali näkyy ympäri Suomea Apteekki-TV:ssä (YTA Oy yhteistyöapteekki) tietyin jaksoin sekä Miset Oy:n mainostauluissa esimerkiksi Prismoissa.

Pidä huolta itsestäsi Tulevana talvikautena Altti-projekti tarjoaa terveyttä edistävää toimintaa autoilijoille sekä puuteolli-suuden parissa työskenteleville. Tavoitteena on haastaa mukaan ennen kaikkea työikäinen suomalainen mies, joka neurologien mukaan on suurimmassa riskissä sairastua aivoverenkiertohäiriöön. Tapahtumat järjestetään yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kanerva-KASTE -hankkeen kanssa.

Osallistujien tilanteet kartoitetaan haastatteluin ja mittauksin ja heille tarjotaan monipuolista terveystietoa. Tavoitteena on, että osallistujat sitoutuvat toteuttamaan itse valitsemiaan tavoitteita. Osallistujia tuetaan esimerkiksi opiskelijoiden tekstiviesteillä sekä seurantamittauksilla ja tapahtumilla.

Nykykäytännön mukaan kaikki lieviä aivoverenkiertohäiriöitä (esimerkiksi TIA) sairastaneet pyritään tutkimaan sairaalassa ja selvitetään mahdolliset riskitekijät. Tämän jälkeen lääkehoidon lisäksi jokainen voi omilla elintavoillaan merkittävästi

edistää omaa terveyttään.

Etelä-Savossa lieviä aivoverenkiertohäiriöitä sairastaneet ohjataan terveyskeskuksen Tulppa-ryhmiin.

Ryhmätapaamisissa käsitellään valtimosairautta, riskitekijöitä, pohditaan omia elintapoja sekä kannustetaan itsehoitoon.

Helvi Janhunen työskentelee projektipäällikkönä Altti-projektissa Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä.

Lisätietoja: Arja Väänänen hankekoordinaattori Kanerva2-KASTE-hanke Etelä-Savon sairaanhoitopiiri www.kanervakaste.fi

Mikä on omahoitopiste?

Omahoitopisteistä (itsehoitopisteistä, terveystuvista) saa tietoa terveydestä ja sen edistämisestä. Omahoitopisteen tarkoituksena on ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen tehostaminen. Tavoitteena on kannustaa kuntalaisia itsehoitoon ja ottamaan vastuuta omasta terveydestään.

Omahoitopiste on rajattu fyysinen tila, jossa on mittausvälineitä (verenpainemittari, vaaka, pituusmitta ja mittanauha), itsearviointitestejä (terveysresepti, liikuntatottumukset, ruokailutottumukset, nikotiiniriippuvuustesti, 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholin käytöstä, ym.) itsehoitokansioita, seinätauluja ja mukaan otettavaa materiaalia.

Omahoitopisteessä ei ole henkilökuntaa.

Mikä on Kanerva-KASTE-hanke?

Itä- ja Keski-Suomessa alkuvuodesta 2009 käynnistynyt Kaste-ohjelmaan kuuluva Kanerva-KASTE-hanke tavoittelee muutosta keskeisten kansansairauksien (erityisesti tyypin 2 diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet) ilmaantumiseen, varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon.

Elintavoilla on suuri merkitys kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

Itsehoitopisteet mahdollistavat kansalaisen omaa osallistumista terveytensä edistämiseen.

AVH 3/2011

17

Kuntoutusta aivoverenkiertohäiriön sairastaneille välittömästi sairaalahoidon jälkeen ja myöhemmin: • • • •

kuntoutuskurssit yksilöllinen laitoskuntoutus avoterapiat päiväkuntoutus.

Kysy lisää sinulle sopivista palveluistamme: kuntoutussihteerit Seija Koski ja Päivi Loukkaanhuhta puh. (02) 439 2111 tai etunimi.sukunimi@ms-liitto.fi

kuntoutuskeskus.fi 18

AVH 3/2011

Kuntoutusta Rovaniemellä • Pitkäaikainen kokemus AVH-kuntoutuksesta • Monipuolinen osaaminen ja monipuoliset tilat • Kuntoutusta Kelan, terveydenhuollon ja vakuutusyhtiön maksusitoumuksella • Lähellä kaupungin palvelut ja Lapin luonto Tarkempia tietoja hakeutumisesta: • puh. 0400 410 811 • www.invalidiliitto.fi/ilkk Yhteystiedot:

Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskus Porokatu 32 96400 Rovaniemi

www.invalidiliitto.fi/ilkk

AVH 3/2011

19

TUTKITTUA Aivohalvauksen hoitotuloksissa edelleen parannettavaa Aivohalvauksen hoitotulokset ovat parantuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana hoitoon erikoistuneiden aivohalvauskeskusten ansiosta, mutta edelleen yli kolmasosa potilaista jää ilman parasta mahdollista hoitoa.

A

ivohalvaus on kallis kansansairaus, johon sairastuu vuosittain yli 10 000 suomalaista ja jonka on joskus sairastanut 1,5 prosenttia väestöstä. Aivohalvauskeskusten perustaminen on parantanut sairauden hoitotuloksia, mutta yli kolmasosa potilaista ei edelleenkään pääse optimaalisen hoidon piiriin.

Myös lääkehoidossa on parantamisen varaa, osoittaa LL, MSc (Stroke Medicine) Atte Meretoja Helsingin yliopistossa 19.8.2011 tarkastetussa väitöstutkimuksessaan.

Neljäsosa aivohalvauspotilaista kuolee vuoden sisällä sairastumisestaan. Kuolleisuus on kuitenkin viime vuosikymmenen aikana pienentynyt.

Keskimääräinen elinaika aivoinfarktin jälkeen on pidentynyt kahdella vuodella ja on nyt vajaa kahdeksan vuotta. Myös odotettava elinaika aivoverenvuodon jälkeen on pidentynyt vuodella ja on nyt reilu neljä vuotta.

– Vaikka väestö vanhenee, uusien aivohalvausten määrä vähenee ja potilaat selviävät paremmin halvauksestaan, Meretoja toteaa.

Aivohalvauksen ilmaantuvuus on vähentynyt riskitekijöiden – korkean verenpaineen, kolesterolin,

20

AVH 3/2011

tupakoinnin ja ylipainon – suhteen tapahtuneen suotuisan kehitysten ansiosta. Aivohalvauksen sairastamisen jälkeen tarvitaan elämäntapamuutoksia ja riskitekijöiden lääkehoitoa. Lääkehoito toteutuu kuitenkin suositusten mukaisesti vain puolella potilaista.

Meretojan tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa, että tarkat kriteerit täyttävässä nykyaikaisessa aivohalvauskeskuksessa hoidettujen potilaiden kuolleisuus ja laitoshoitoon jäämisen riski ovat pienempiä kuin jos potilaat hoidetaan tavallisissa sairaaloissa.

– Kuitenkin yli kolmannes potilaista Suomessa hoidetaan edelleen aivohalvauskeskusten ulkopuolella, väittelijä huomauttaa.

Aivohalvaukset johtuvat aivoverisuonen tukoksesta (aivoinfarkti) tai repeämästä (aivoverenvuoto eli ICH ja lukinkalvonalainen vuoto eli SAV).

Aivohalvaukset ovat tärkeimpiä kuoleman ja pitkäaikaisen vammaisuuden aiheuttajia Suomessa. Yli 80 000 suomalaista on joskus sairastanut aivohalvauksen.

Aivohalvauspotilaiden terveydenhuollon kustannukset ovat yli

miljardi euroa vuosittain, eli 7 prosenttia terveydenhuollon kokonaismenoista.

PERFECT Stroke -tutkimus (Performance, Effectiveness, and Costs of Treatment episodes in Stroke eli Hoitoketjujen tehokkuus, vaikuttavuus ja kustannukset aivohalvauspotilailla) on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimaa PERFECT-hanketta, jossa kehitetään menetelmiä kansallisten rekisterien hyödyntämiseen.

Atte Meretoja: PERFECT Stroke: Performance, Effectiveness, and Costs of treatment episodes in Stroke.

Helsinki University Print Helsinki 2011.

ISBN 978-952-92-8704-8 (pbk.)

ISBN 978-952-10-6835-5 (PDF)

TUTKITTUA Muutoksen mahdollisuus Suomen kuntoutusjärjestelmässä Kuntoutusjärjestelmä on Suomessa rakentunut monitahoiseksi ja monen osajärjestelmän muodostamaksi kokonaisuudeksi. Kuntoutusjärjestelmää tulisi uudistaa kokonaisuutena.

T

tM Sari Miettisen sosiaali- ja terveyspolitiikan alaan kuuluva väitöskirja aiheesta Muutoksen mahdollisuus Suomen kuntoutusjärjestelmässä tarkastettiin 1.7.2011 Tampereen yliopistossa.

Oikeus kuntoutukseen määrittyy sen mukaan, minkä osajärjestelmän piiriin ihminen kuuluu. Tämä johtaa siihen, että yksilöille voi määrittyä erilainen oikeus kuntoutukseen riippuen siitä, minkä osajärjestelmän piirissä hän on. Myös eri sosioekonomiset ryhmät saavat erilaisia kuntoutusetuuksia.

Aihe on erittäin ajankohtainen, koska viimeaikainen keskustelu työuran pidentämisestä nostaa areenalle myös kuntoutuksen yhtenä keinona pidentää työssä jaksamista.

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan Suomen kuntoutuspolitiikkaa kuntoutuksen institutionaalisen kokonaisuuden näkökulmasta ja ensimmäistä kertaa kuntoutusjärjestelmää laajana institutionaalisena kokonaisuutena.

Tarkoituksena on jäsentää kuntoutusjärjestelmän monimutkaisuutta ja sen muotoutumista sekä näiden kautta tehdä johtopäätöksiä järjestelmän muutoksen mahdollisuudesta.

Tutkimuksen lähtökohtana on vuosikausia samanlaisina säilyneet epäkohdat järjestelmässä. Järjestelmän ongelmiksi on vuosikymmenten kuluessa katsottu esimerkiksi vastuunjaon epäselvyydet ja asiakkaiden putoaminen eri toimijoiden väliin. Näitä epäkohtia on pyritty korjaamaan erilaisilla uudistuksilla, joista tähän asti laajin on ollut vuonna 1991 voimaan astunut kuntoutuslainsäädännön uudistus.

Uudistuksista huolimatta samat ongelmat ovat esiintyneet erilaisissa kuntoutusjärjestelmän kuvauksissa aina tähän päivän asti. Kokonaisuutta lähestytään analysoimalla valtionhallinnon asiakirjoja ja täydentäen aineistoa tarvittavilla avainhenkilöhaastatteluilla.

Tutkimus osoittaa kuntoutusjärjestelmästä erilaisia sisäisiä keskusteluareenoja vuosikymmenien aikana sekä erityisiä valta-asetelmia eri osajärjestelmien kesken. Yhteinen puhe kokonaisuuden hallinnasta on puuttunut ja järjestelmän kokonaisuutta kehittäessä puhe on keskittynyt lähinnä neljään erilaiseen kehykseen.

Käytännön tasolla asiakkaan oikeus kuntoutusetuuksiin näytti

määrittyvän usealla erilaisella perusteella ja erilaisiksi eri väestöryhmien kesken. Oikeuden ovat myös määrittyneet monenlaisissa erilaisissa paikoissa, kuten yksilön kuntoutuksesta päättävien tahojen ja osajärjestelmien yksittäisten ohjeiden tasolla. huomioiden. Usein uudistuksia on toteutettu osa kerrallaan, jolloin eri osien välisiin ongelmiin ei ole puututtu riittävässä määrin. Nykyisellään kuntoutusjärjestelmän osat toimivat erillisinä. Tutkimuksen mukaan kuntoutusjärjestelmää tulisi uudistaa kokonaisuutena ja toiminnalle tarvittaisiin koordinoiva taho.

Sari Miettinen: Possibility of change in the rehabilitation system in Finland.

Acta Universitatis Tamperensis; 1625, Tampere University Press, Tampere 2011.

ISBN 978-951-44-8477-3, ISSN 1455-1616.

AVH 3/2011

21

Heli Vehkala

Vihreällä ylitse Nekti-kuntoutukseen tulevat voivat harjoitella kadunylitystilannetta turvallisessa ympäristössä Kortejoen ainoissa liikennevaloissa – kadunylityssimulaattorissa.

Heli Vehkala

S

uomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin Nektiprojektissa on kehitetty yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston fysiikan ja matematiikan laitoksen kanssa uudenlainen lähestymistapa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutukseen ja kuntoutuksen seurantaan.

Kuntoutusohjelma perustuu harjoittelun intensiivisyyteen, uusimpaan kuntoutusvälineistöön ja teknologiaan sekä pienryhmämuotoisuuteen.

Neuronin uusi kadunylityssimulaattori on ollut erittäin merkityksellinen kuntoutujille. Harjoittelu on saanut heiltä hyvin myönteistä palautetta. Joukossa on ollut kuntoutujia, joiden asuinpaikkakunnalla ei ole lainkaan valo-ohjattuja risteyksiä.

Kadunylityssimulaattori voi toimia kuntoutumisen välineenä ja ohjata osaltaan kuntoutumisen tavoitteita.

Tarkempaa liikkumisen analyysia varten harjoitustilanteet voidaan tallentaa sekä kiinteästi asennetulla videokameralla että kehon liikkeitä samanaikaisesti seuraavalla liikeanalyysijärjestelmällä.

Ryhmässä kadunylitystilanteeseen kuuluvan kohtaamistilanteen harjoittelu on mahdollista jo kuntoutusjakson aikana.

onnistuikin siinä lopulta hyvin. Kadunylitystilanteen harjoittelun hän koki hyvin mielekkäänä harjoittelumuotona. Tehtäväkeskeinen lähestymistapa

Tavoitteiden asettaminen on tärkeä osa kuntoutusta. Jakson aikana tavoitteet asetetaan niin, että ne palvelevat kuntoutujaa selviytymään paremmin arkielämän tilanteissa.

Nekti-kuntoutuksessa jokaiselle kuntoutujalle määritellään yksilölliset konkreettiset tavoitteet, joihin jakson aikana tehtävät harjoitteet ja kuntoutustoimenpiteet tähtäävät.

Kauko Jokela oli Nekti-kuntoutuksessa keväällä 2011 kahden viikon ajan. Hänen kuntoutusjaksonsa yhtenä päätavoitteena oli suojatien ylittäminen vihreän valon palaessa.

Kauko Jokela kertoo, että tavoite tuntui aluksi vaikealta, vaikka hän

22

AVH 3/2011

Anniina Poutiainen

Haastava tavoite täyttyi

Porraskävelysimulaattorissa voidaan harjoitella painokevennetysti tasamaakävelyn lisäksi myös porraskävelyä ylös- ja alaspäin. Kuvassa Marjaana Huovinen harjoittelee porraskävelyä ylöspäin fysioterapeutti Anne Ruokosen ohjauksessa.

harjoitella juuri sitä toimintoa, mikä oli myös tavoitteena, antoi kadunylitysharjoittelulle tärkeän merkityksen.

Haastavinta harjoittelussa oli Kauko Jokelan mukaan riittävän kävelynopeuden saavuttaminen.

– Aikatavoite olikin aluksi kaikkein haasteellisinta, hän kertoo.

Jakson alussa Jokela oli suojatietä ylittäessään kolmanneksi viimeisen suojatieraidan kohdalla, kun valo vaihtui punaiseksi. Loppujaksosta vihreiden valojen kesto riitti kadun ylittämiseen kokonaisuudessaan.

Kauko Jokela asuu kaupungin keskustassa, minkä vuoksi kadunylittämistilanteita väistämättä sisältyy arkielämään. Hän kokeekin, että tavoitteeksi asetettu kadunylittäminen on auttanut paljon arkielämästä selviytymisessä.

Porraskävelyä simulaattorissa Nekti-mallin mukainen harjoittelu sisälsi myös muuta harjoittelua, kuten painokevennettyä kävelyharjoitte-

tien päätyihin laitetuilla korokkeilla, jotka helposti siirrettävinä elementteinä muodostuvat perinteisistä step-laudoista. Tällöin korokkeet voidaan poistaa tai ottaa käyttöön tarpeen mukaan.

Heli Vehkala

Uudestaan kuntoutukseen

Kadunylitysharjoitusten aikana suojatien vierelle sijoitetulla suurella valkokankaalla pyörii ajoradan suuntaan videokuvaa, josta lähestyvät autot näkyvät ja kuuluvat. Liikennevalojen toiminta on yhdistetty liikennetapahtumiin siten, että vihreän valon palaessa autot odottavat vuoroaan ja punaisen valon palaessa autoja tulee kohti suojatietä.

lua porraskävelysimulaattorissa tai kävelymatolla sekä vartalonhallintaharjoitteita. Toiminnallista sähköstimulaatiota Kauko Jokela sai nilkan toiminnan aktivoimiseksi.

– Valtaosa kävelytilassa tehdyistä harjoitteista tuki hyvin tavoitteeseen pääsemisessä. Erityisesti porraskävelysimulaattori oli hyvä apuväline, hän kertoo.

Porraskävelysimulaattorissa harjoittelu kehittää kävelykykyyn vaikuttavia ominaisuuksia, minkä vuoksi se auttoi osaltaan myös kadunylitystavoitteen saavuttamisessa.

Neuronissa kuntoutuskäytössä oleva porraskävelysimulaattori on Suomessa ensimmäinen ja ainoa laite, jolla voi painokevennetysti harjoitella porraskävelyä ylös- ja alaspäin.

Muualla maailmassa simulaattoreita on kaikkiaan vain viisi.

Simulaattoria kehitetään palautteen avulla

hitaampaa, kuvailee Kauko Jokela tilannesidonnaista vaihtelua.

Tämän vuoksi onkin tärkeää, että Nekti-mallissa pienryhmissä harjoitellessa myös kadunylitystilannetta voidaan harjoitella yhdessä muiden kuntoutujien kanssa. Kohtaamistilanteiden konkreettinen harjoittelu jo kuntoutusjakson aikana helpottaa niistä selviytymistä myös todellisessa tilanteessa.

Koska kyseessä on aivan uusi harjoitusjärjestelmä, on kadunylityssimulaattorissa myös kehittämistä. Kehittämistarpeet kartoitetaan asiakastyytyväisyyskyselyillä ja parannusehdotukset pyritään toteuttamaan nopeasti.

Jokela tuo esiin yhden kehittämiskohteen: – Ehdottoman tärkeää olisi huomioida harjoittelussa myös suojatien korokkeet, sillä katu ei aina todellisuudessa ole tasainen.

Palautteen seurauksena harjoitteiden haastavuutta on lisätty suoja-

Kokonaisuudessaan Kauko Jokela kokee Nekti-kuntoutuksen erittäin merkitykselliseksi kuntoutumisessaan.

– Kaikki kuntoutusjakson aikana ollut tekeminen ja toiminta ovat tukeneet liikkumisen helpottumista arkielämässä, hän vakuuttaa.

Kysymykseen siitä, osallistuisiko hän Nekti-kuntoutukseen uudestaan, jos siihen olisi mahdollisuus, hän vastaa empimättä myöntyvästi.

– Toivoisin pääseväni tänne toistamiseen tämän vuoden aikana, koska hyötyä on ollut niin paljon.

Nekti-kuntoutus ja sen tarjoama uusi kuntoutusvälineistö ja uudet menetelmät ovat saaneet osakseen paljon positiivista palautetta ja valtakunnallista kiinnostusta.

Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti Heli Vehkala työskentelee Suomen aivotutkimusja kuntoutuskeskus Neuronissa EAKR- ja TEKES-hankkeiden projektipäällikkönä.

Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin Nekti-projektissa kehitetään neurologisen kuntoutuksen malli, jossa hyödynnetään uusinta tekniikkaa ja harjoitellaan pienryhmissä yhteensä yhteensä kolme tuntia päivässä.

Harjoiteltu ja opittu taito eivät kuitenkaan aina ole yhteydessä käytäntöön. Tilanteet vaihtelevat, ja erilainen ympäristö ja muut häiriötekijät voivat vaikuttaa suorituksen onnistumiseen.

– Yleensä ehdin ylittää kadun hyvin, mutta jos on paljon muita jalankulkijoita, niin silloin ylitys on paljon

AVH 3/2011

23

Maarit Huovinen Marjo Haapio

Aivot voivat hyvin, kun hymyilet

Anne Lehtokoskella on paljon harrastuksia, mutta mieluisimpia ovat meri ja purjehdus sekä kirjat ja ruuanlaitto.

Myönteisyys, mielihyvä, ilo, nauru ja huumori auttavat oppimisessa – ja myös kuntoutuksessa. Näin toteaa kuntoutuspsykologi Anne Lehtokoski.

P

äätyökseen Anne Lehtokoski toimii kuntoutuspsykologina Karjalohjan Päiväkummussa.

Hän on myös työnohjaaja, aivotutkija ja AD/HD-valmentaja.

– Kiinnostuin neurologisista sairauksista ja aivotutkimuksesta jo varhain, sillä isäni suvussa ne ovat tuttuja muun muassa MS-taudin ja Parkinsonin taudin osalta. Luen edelleenkin aivoihin liittyviä asioita kuin jännitystarinoita, sillä koen, että aivot ovat aivan yhtä tutkimaton alue kuin esimerkiksi avaruus, Anne Lehtokoski sanoo.

Anne Lehtokoskella on oma yritys, jonka nimi on Koulutustoimisto Tunne-Aivot Oy. Hän on kirjoittanut mm. kirjan Aikuisen ADHD ja aivojen arvoitus (Tammi 2004) ja hänen pitämänsä yleisöluennot ovat yleensä täynnä viimeistä paikkaa myöten.

24

AVH 3/2011

Myönteisyys ja aivojen vireystaso Mitä mieltä olet väittämästä: Hyvät käytöstavat ja myönteinen asenne peritään?

– Se on enemmän totta kuin tarua, Anne Lehtokoski sanoo.

– Myönteinen, positiivinen, asenne liittyy ainakin osittain perittyyn aivojen vireys- eli aktivaatiojakaumaan.

Eräässä tutkimuksessa todettiin, että jos etuotsalohkojen vireystaso on vasemmassa aivopuoliskossa korkeampi kuin oikeassa puoliskossa, niin ihmisellä on taipumus kokea asiat myönteisinä eli positiivisviritteisinä.

– Lisäksi uskotaan, että myönteisyys säilyy tyypillisenä reaktiotaipumuksena läpi elämän ja on näkyvissä jo aivan vauvaiässä. Käänteisesti voisi ajatella, että tätä ominaisuutta on tär-

keä ylläpitää myös silloin, kun jokin neurologinen sairaus muuttaa aivojen toimintaa. Eli niin kauan kuin on mahdollista, kannattaa tietoisesti ajatella ensiksi asian myönteistä puolta.

Anne Lehtokoski korostaa, että kun pyrkii tietoisesti ajattelemaan myönteisesti, ei stressitasoa lisääviin ahdistaviin ajatuksiin jää niin helposti kiinni.

– Ihminen, joka ei ole juuttunut ahdistukseensa, on monella tapaa vapaampi. Silloin esimerkiksi muisti toimii paremmin.

Tunteet virittävät aivot Kysymykseen, mitä aivoissa tapahtuu, jos ilahtuu, Anne Lehtokoski vastaa: – Aivoissa aktivoituu alueita sekä tunnealueilla että etuotsalohkolla, missä ilahtuminen saa juuri aivojen

vasemman puolen oikeaa virittyneemmäksi. Näin ollen voisi ajatella, että ilahtumiskokemukset vahvistavat mahdollista synnynnäistä myönteisyyttä. Tai jos geenit eivät ole olleet suotuisat, ilahtuminen kääntää ainakin hetkellisesti synnynnäisen eimyönteisen vireystasapainon myönteisen voitoksi.

Kun tapahtumaa tarkastellaan solutasolla, esille nousee solusta toiseen viestiä vievän välittäjäaine dopamiinin määrä.

– On havaittu, että dopamiinin määrä ja reagointiherkkyys liittyvät onnellisuuden tunteeseen samoin kuin motivoituneeseen tavoitteeseen suuntautumiseen. Sama järjestelmä näyttää siis liittyvän hyvään mieleen ja auttavan keskittymään. Tämä taas on välttämätöntä muistiin painamiselle – asioita opitaan helpommin, kun mieli on hyvä.

Tunteiden kokemisen haasteet Asettavatko neurologiset sairaudet esteitä esimerkiksi juuri ilon kokemiselle?

– Aivot ovat instrumentti, joka soi ja keho on kaikupohja. Keho vahvistaa soinnin, Anne Lehtokoski sanoo.

– Jos kaikupohja puuttuu eli hermoradoissa on vaurioita, eivät tunteetkaan tule takaisin aivoihin tulkittaviksi, vaan hiipuvat matkalla. Mikäli ne alueet, joita tarvitaan tunteiden tuntemiseen, ovat vaurioituneet, ei tunteita koeta tai ne ovat latistuneet.

– Ilo ei eroa tässä asiassa muista tunteista. Vaikka neurologiset sairaudet voivat laimentaa tunteiden ulospäin näkymistä, ne eivät aina vaikuta itse tunteiden kokemiseen. Esimerkiksi Parkinsonin taudissa voivat kasvot muuttua osin ilmeettömiksi, mutta silti ihminen voi kokea sisällään monenlaisia tunteita.

Ajattele onnellisia ajatuksia Voiko aivoja hoitaa yrittämällä tietoisesti löytää onnellisia ajatuksia?

– Onnelliset ajatukset eivät sido ja jumiuta aivoja käsittelemään jotakin

tiettyä asiaa, jolloin esimerkiksi muisti toimii paremmin kuin ikävien asioiden yhteydessä. Lisäksi onnelliset ennakkoajatukset ohjaavat toimintaa yleensä suotuisaan suuntaan.

– Kyse on samasta ilmiöstä kuin mentaalivalmennuksessa, jossa pyritään luomaan mahdollisimman vahva onnistumisen mielikuva. Ainakin motoriikan ja somatosensoriikan eli liikkeiden ja tuntoaistin puolella on osoitettu, että aivoihin syntyvät muistijäljet muokkaavat toimintaa.

Anne Lehtokoski kertoo esimerkin amputaatiopotilaiden aavesäryistä. Jos amputoitava raaja on pystytty pitämään kivuttomana jonkin aikaa välittömästi ennen amputaatiota, ovat aavesäryt hänen mukaansa pienempiä, koska aivoissa on muistijälki kivuttomasta raajasta.

Myönteiset tunteet kuntoutuksen apuna Aivot ovat ihmisellä kaikkein eniten muotoutuva elin. Tämä antaa myös

kuntoutukselle mahdollisuuden palauttaa toimintoja tai ohjata aivoja korvaavien toimintojen kehittämiseen.

Entä millaisia aivoihin ja tunteisiin kohdistuvia keinoja voidaan käyttää kuntoutuksessa?

– Uusien asioiden oppimista ja vanhojen säilyttämistä voidaan helpottaa herättämällä myönteisiä tunteita. Käytännössä tämä merkitsee vaikkapa mukavien tapahtumien muistelemista, huvittavien juttujen kertomista ja naurua kirvoittavien harjoitusten tekemistä.

– Kuntoutukseen kuuluvat lisäksi erilaiset monipuoliset toiminnalliset menetelmät ja ns. kompensoivat toiminnot, Anne Lehtokoski sanoo.

– Esimerkiksi puhekyvyn menettänyt saattaa pystyä laulamaan tai ihminen, joka ei pysty enää oppimaan uusia tietoja, voi silti oppia uudet tanssiaskeleet.

Maarit Huovinen on lääketieteen toimittaja ja tietokirjailija.

Kohti hyvää oloa: Anne Lehtokosken neuvoja Lähde aina liikkeelle siitä, mitä on.

Kysy, ”Mitä pystyn tekemään?” ja etsi toimintamalli sitä kautta.

On turhaa hokea ”En pysty.”

Aivokuorella liian tiuhaan kierrätetty kielteinen ajatus lisää ahdistusta ja ahdistus lisää ajatuksissa kehää kiertäviä ikäviä asioita.

Mieti siis ”Mitä pystyn?” ja ”Millä tavoin asian voi tehdä?”

Asioita on usein totuttu tekemään vain tietyllä tavalla, vaikka olisi monia muita yhtä oikeita ja helppojakin tapoja toimia. Sairauden myötä voi olla tarkoituksenmukaista muuttaa toimintatapojaan.

Ajattele myönteisesti.

Voit nähdä väistämättömät arkiset kommellukset joko vaikeutena tai suhtautua niihin huumorilla. Jos pystyt jälkimmäiseen, on koko tilanteen kuormittavuustaso erilainen. Kyse on samasta asiasta kuin työssä jaksamisessa: tylsempääkin hommaa jaksaa, jos on hyvä mieli ja hyvä yhteishenki.

Kuntoutujan läheinen: muista huolehtia myös omasta hyvinvoinnistasi.

Joskus jonkin asian muuttaminen vähemmän kuormittavaksi on helpompaa, kun apuna on ulkopuolinen ihminen, joka kertoo asian sairastuneelle. Vanha hyvä ystävä tai vaikkapa sairastuneen aikuiset lapset voivat olla tällaisia.

Anne Lehtokoski kertoo esimerkin puhe- ja toimintaväylästä: – Oma MS-tautia sairastava isäni oli tottunut pitämään kolme kerrosta housuja kesähelteelläkin, vaikka ei niitä kaikkia tarvinnut eikä itse pystynyt enää pukeutumaan. Omaishoitajana toimivalle äidilleni isä kiukutteli, mutta meille tyttärille ei. Kun otimme asian esille, tilanne ratkesi ja muuttui äidin kannalta vähätöisempään suuntaan.

AVH 3/2011

25

Pirjo Laine

Syyslukukausi täydessä vauhdissa Juttu-tupa-kurssit alkoivat syyskuun alussa kaikilla paikkakunnilla.

Helsingin suomenkielisen työväenopiston kurssin suosio on edellisen vuoden tapaan suuri, kävijöitä on runsaasti ja tunnelma iloinen.

26

AVH 3/2011

Vesa-Matti Väärä

S

uurin osa kurssilaisista on vanhoja tuttuja, mutta myös joitakin uusia kurssilaisia on ilmoittautunut mukaan, toteaa Victoria Mankki, Aivoliiton projektikoordinaattori.

– Onneksi meillä on harjoittelussa puheterapeuttiopiskelijoita, jotka ovat meille hyvin tärkeä resurssi, hän jatkaa.

Tänä syksynä Juttu-tupa-toiminta on laajentunut kolmella ryhmällä: Espoon työväenopisto, Kaukametsän opisto Kajaanissa ja Suvituulen toinen ryhmä.

Espoon työväenopiston ryhmän ohjaaja, puheterapeutti Sanna Lemmetyinen toteaa, että Espoossa on kauan odotettu afaattisille henkilöille tarkoitettua Juttu-tupa-kurssia. Kurssi onkin melko täynnä parin kokoontumisen jälkeen.

Puhevammaisten tulkki Johanna Tingvall työskentelee Kaukametsän opiston Juttu-tupa-ryhmän ohjaajana.

– Kivasti on lähtenyt toiminta käyntiin, vielä mahtuisi parihenkilöä mukaan toimintaan, Johanna toteaa.

Kursseilla on kiitettävästi kävijöitä kaikilla paikkakunnilla, mutta vielä mahtuisi joihinkin ryhmiin mukaan.

Varsinkin Mustasaaren ruotsinkielinen ryhmä ja Rovaniemen ryhmä kaipaavat lisäkävijöitä.

Turun syksy on alkanut hienosti.

Suvituulessa aloitti toinen kurssi ja näin saatiin jonotuslistalta halukkaita mukaan toimintaan. Suvituulen kurssi poikkeaa sen verran muista kursseista, että se toimii projektin kehittämis- ja kokeiluryhmänä.

poiminta kurssikerrasta Yksi Juttu-tupa-kurssikerta sisältää ajankohtaisosion, teemaosion sekä kommunikaatioryhmän. Kokoontuminen aloitetaan kertaamalla päivämäärä ja nimipäivä sekä mahdollisesti lähelle sattuvat juhlapyhät.

Sen jälkeen jatketaan yhteisellä lehtien luvulla. Käydään läpi päivän lehdet, usein mukana on viimeksi ilmestynyt Selkouutiset -lehti. Jokainen saa lehden luettavakseen. Uutisten pohjalta keskustellaan maailmalla ja Suomessa tapahtuneista asioista sekä käsitellään kurssilaisia kiinnostavia uutisia. Monella uutisten seuraaminen kotona rajoittuu pelkästään tv-uutisten seuraamiseen. Toivottavasti tällä tavoin kynnys tarttua lehteen madaltuu myöskin kotioloissa.

Ajankohtaisasioiden jälkeen seuraa odotettu kahvitauko. Kurssilaiset ainakin Turussa pitävät huolen, ettei

kahvitauosta mene minuuttiakaan hukkaan.

Kahvitauon jälkeen tämänkertaisessa teemaryhmässä jatketaan henkilökorttien valmistamista, joka jäi edellisellä kerralla kesken. Kurssilaiset valmistavat itselleen kortit, johon ovat saaneet valita itselleen tärkeimpiä asioita, joita haluavat muiden itsestään tietävän. Kortteihin tulee myös kuvia tekstin tueksi. Tekemisen lomassa kurssilaiset tutustuvat toisiinsa paremmin.

Syksyn teemaryhmille on valittu kolme aihetta, jotka ovat historia, terveys ja hyvinvointi sekä ympäristö. Tavoitteena on keskustelun ja tekemisen avulla syventyä aiheeseen eri näkökulmista.

Kokoontumisen päättää kommunikaatioryhmä, jossa harjoitellaan erilaisia puhetta tukevia ja korvaavia keinoja. Tällä kertaa puheterapeuttiopiskelijat tutustuttavat kurssilaiset

Vesa-Matti Väärä

suoMenkieliset juttu-tuPa-kurssit

kyllä/ei -vastauskorttien käyttöön.

Korttien avulla kukin kurssilainen saa kertoa perheestään ja harjoitella edellä mainittua kommunikaatiota tukevaa menetelmää.

Lisätietoja Ovet auki afaattisille -projektista ja Juttu-tupa-toiminnasta www.aivoliitto.fi, projektikoordinaattori Victoria Mankki, p. 0400 909 904 tai projektityöntekijä Pirjo Laine, p. 050 597 7663.

Espoo Espoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä, Tarja-luokka. Maanantaisin klo 9–11.30 ajalla 5.9.–12.12.2011. Ilmoittautuminen kurssikansliaan (Satu Seppänen, p. 09 8165 7813).

Helsinki Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, kotitalousluokka. Perjantaisin klo 10–12.15 ajalla 9.9.–2.12.2011.

Kajaani Kajaanin Kaukametsän opisto, Koskikatu 2–4. Tiistaisin klo 14.00–17.30 ajalla 13.9.–29.11.2011. Ilmoittautuminen kurssikerran yhteydessä tai kurssikansliaan.

Mustasaari Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin klo 9.00–11.30 ajalla 14.9.–30.11.2011.

Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Torstaisin klo 9.00–12.00 ajalla 15.9–8.12.2011.

Turku Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry. Tiistaisin kaksi ryhmää klo 9.00–12.00 ja 13.00–16.00 ajalla 23.8–13.12.2011.

svensksPrÅkiGa kurser Helsingfors Helsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli. 14.9–17.12.2011, onsdagar kl 10.00– 13.00.

Korsholm Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1. Anmälning i samband med första kursgången eller till institutets kansli. 12.9.–21.11.2011, måndagar kl 10.00–13.00.

JUTTU-TUPA

Vesa-Matti Väärä

PRATKVARNEN

AVH 3/2011

27

Erja Johansson

Kokemuskouluttaja kertoo sairaudestaan Kokemuskouluttaja välittää terveydenhuollon opiskelijoille kokemuksiaan sairaudesta, toipumisesta ja kuntoutumisesta.

”

Oli tarkoitus viettää mieheni ja kahden aikuisen poikani kanssa hyvän mielen perhejuhannus mökillä vuonna 2006. Juhannus kyllä vietettiin, mutta ei mökillä, vaan Meilahden sairaalan AVH-osastolla, eikä kovin hyvällä mielellä. Mieheni ja poikani seisoivat vuoteeni vierellä suhtautuen tilanteeseen lääkärin ohjeen mukaan: varautukaa pahimpaan, mutta toivokaa parasta. Olin nähkääs saanut aivoverenvuodon juhannusaaton aattona ja minut kiidätettiin mökiltä ambulanssilla sairaalaan.”

Näin alkaa minun tarinani AVHsairauden ihmemaassa ja näin alkaa myös minun kokemuskouluttajana pitämäni opetusjakso lähihoitajaopiskelijoille. Opetustilanne etenee aivoverenkiertohäiriön oireiden kuvauksilla, jotka on höystetty omilla esimerkkikokemuksillani.

– Miten kohtaat potilaan, joka on vakavasti sairas, mutta ei tiedosta omaa sairauttaan, kysyn opiskelijoilta.

Hetken miettimisen jälkeen rohkeimmat nostavat kätensä.

– Kerron potilaalle, mitä hänelle on tapahtunut ja yritän lempeästi, mutta selkeästi kertoa hänelle, mistä on kysymys, joku opiskelijoista vastaa.

Sairauden tunteen puuttuminen herättää keskustelua. Yhdessä pohdimme leikillisesti, montako kertaa hoitajan on toistettava tuo sama potilaalle, joka vakavasta AVH-sairaudesta huolimatta tuntee itsensä terveeksi. Esimerkiksi minulta vei paljon aikaa ennen kuin ymmärsin olevani halvaantunut vasemmalta puolelta.

Potilas voi kovastikin ihmetellä omaa sairaalassa oloaan. Korostan potilaan pelokasta, hermostunutta

28

AVH 3/2011

ja epäluuloista tunnetilaa. Opiskelijat itse ymmärtävät hetken mietittyään, miten rauhallinen ja vakaa hoitajan on oltava tuossa tilanteessa.

Otan esiin myös puheen vaikeudet, vaikka itselläni ei niitä ollutkaan, sillä puhevaikeudesta kärsivä asiakas on erittäin haasteellinen kohdattava hoitajan työn kannalta.

Minun tarinani jatkuu siitä, kun istun hämääntyneenä sängynlaidal-

la napittamassa sairaalan pyjamantakkia ja aina väärään nappiin. Minä, aikuinen ja järkevä ihminen. Tarvitsen apua, mutta millainen apu toimii parhaiten? Taas on yhteisen pohdinnan paikka.

Kun edetään kuntoutukseen, nousee esiin kysymys: entäs, jos kuntoutettavaa ei huvitakaan, häntä väsyttää aina, kun pitäisi harjoitella, vaikkapa kävelyä. Miten voi motivoida potilasta? Taas on kyseessä vuorovaikutustilanne asiakkaan ja hoitajan välillä.

Sitten pääsemme tuohon mystiseen neglectiin. Tarinani hämmästyttää opiskelijoita ja herättää kuulijoissa kysymyksen, miltä se tuntuu, kun toinen puoli katoaa. No, pelkoahan se herättää.

Tässä välähdys kokemuskouluttajana toimimisen arjesta. Siis mahdollisimman avoin, aito ja rehellinen kertomus omasta sairastumisesta ja sairauden etenemisestä kuntoutumiseen asti, jotta opiskelijat oikeasti voivat kohdata tässä tapauksessa AVH-potilaan eri tilanteissa ja sairauden eri vaiheissa.

Kouluttajan tulee olla sinut sairautensa kanssa ja toisaalta valmis heittäytymään keskusteluun ja pohdintoihin. Näin opiskelijat hyötyvät eniten kouluttajan kokemusasiantuntijuudesta ja oppijakso saa tuoreen näkökulman, joka poikkeaa oppikirjasta.

Kokemuskouluttajana toimiminen on sekä antamista että saamista.

Kouluttaja jakaa kokemuksensa opiskelijoitten kanssa ja saa energiavirtaa nuorilta, kiinnostuneilta opiskelijoilta.

Kokemuskouluttaja Erja Johansson Kerava

iä tyytyväis Tuhansia ! käyttäjiä

Liikkuvuuden ja lihasvoiman ylläpitoon Helposti liikuteltava harjoituslaite kotiin ja ammattilaisille.

• moottori toimii joko apuvoimana tai vastuksena • langaton kauko-ohjaus, turvatoiminto • voiman, pyörimisnopeuden ja -suunnan säätö • harjoittelunäyttö: kierrosluku, kalorikulutus, aika • kevyt siirtää Vakiovarusteena jalkapolkimet, käsikahvat ja kaukosäädin.

Muista myös muut Thera kuntoutuslaitteet!

Arvionkatu 2 • 33840 Tampere

Puh. (03) 2350 700 Fax (03) 2350 777 info@fysioline.fi

www.fysioline.fi

AVH 3/2011

29

liitto tiedottaa uusi liittovaltuusto 2012–2015

PuHeenjoHtajaPäivät

Aivoliiton liittokokous pidettiin Turussa Erityisosaamiskeskus Suvituulessa 11.6.2011.

Kokouksessa valittiin uusi liittovaltuusto vuosiksi 2012–2015. Uuden liittovaltuuston puheenjohtajana toimii Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistyksestä. Varapuheenjohtajana jatkaa Rauno Veijanen Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja dysfasiayhdistyksestä.

Liittovaltuuston varsinaisiksi jäseniksi valittiin: Pekka Lehtonen, AVH Länsi-Uudenmaan afasia- ja aivohalvausyhdistys ry Eija Pyötsiä, AVH Kymenlaakson afasia ja aivohalvausyhdistys ry Ari-Pekka Klami, SLI Kymenlaakson Aada ry Maire Valli, AVH Etelä-Pohjanmaan aivohalvausyhdistys ry Risto Ahlman, AVH Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Hannu Kuusela, SLI Afasialasten tuki ry (valtakunnallinen yhdistys) Kauko Vesanto, AVH Satakunnan aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry Marja Paavonkallio, AVH Pohjois-Karjalan aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry Armi Parviainen, AVH Pyhä- ja Kalajokilaaksojen aivohalvausyhdistys ry Seija Jokela, AVH Lapin aivohalvausyhdistys ry Liittovaltuuston varajäseniksi valittiin: Marja Sundström-Pullinen, AVH Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Taito Puttonen, SLI Afasialasten tuki ry Liittokokous hyväksyi tärkeimpänä asianaan Liiton strategiat ja tavoitteet 2020 -asiakirjan, joka ohjaa seuraavien vuosien toimintaa.

30

AVH 3/2011

Päivi Seppä-Lassila

Päivi Seppä-Lassila

Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa järjestettiin puheenjohtajapäivät jäsenyhdistysten puheenjohtajille ja muille yhdistysaktiiveille 10.–12.6.2011.

Tilaisuus oli ajoitettu liittokokouksen kanssa samaan viikonloppuun.

Liiton puheenjohtajan Terttu Erilän avauspuheenvuoron jälkeen liittovaltuuston puheenjohtaja Sirpa Kuukkanen esitteli toimintakauden 2008–2011 tuloksia ja toiminnanjohtaja Tiina Viljanen toimintakauden 2012–2015 haasteita. Kouluttaja Kari Loimu evästi yhdistyksiä ja liittoa luennossaan, jonka aiheena oli haasteena jäsenläheisyys.

Puheenjohtajapäiväväen oli mahdollisuus osallistua liittokokoukseen ja tutustua liiton palveluihin Suvituulen aulassa olevassa näyttelyssä. Toiminnanjohtaja Tiina Viljasen ja järjestöpäällikkö Marika Raililan johdolla pohdittiin liittokokousten päätösten merkitystä yhdistyksille ryhmätöiden avulla. Yhdistysten vetäjät saivatkin osallistujilta tukun ideoita eteenpäin välitettäväksi.

Sunnuntain ohjelmassa oli teematyöpajoja useista eri aiheista. Ennen lounasta ja kotiinlähtöä Marika Railila käsitteli päivien palautetta ja päätti tilaisuuden.

Ensi vuonna uudestaan?

esitYs HallitusoHjelMaan 2011–2015 Aivoliitto ry, Diabetesliitto ry ja Suomen Sydänliitto ry tekivät keväällä yhteisen esityksen hallitusohjelmaan.

Liitot esittivät hallitusohjelmaan seuraavia toimia: Suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvon edistämiseksi hallitus – valmistelee eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen uudistamisen siten, että järjestelmästä tulee selkeä ja johdon-

liitto tiedottaa mukainen ja että se takaa tarkoituksenmukaisen, katkeamattoman hoidon ja kuntoutuksen ihmisen tervehtymiseen, työ- ja toimintakyvyn palautumiseen asti. Samalla vahvistetaan valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä.

– uudistaa lääkekorvausjärjestelmän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusuudistuksen yhteydessä siten, että lääkkeiden korvattavuus ja käyttö ovat osa kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta.

– sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatot, tarvittaessa perhekohtaisesti, yhdistetään ja kohtuullistetaan.

– tekee kestävää arvopohjaista, yli vaalikausien ulottuvaa kansalaisten terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta edistävää politiikkaa ja kytkee kansalaisten hyvinvointia ajavat järjestöt suunnitteluun, päätöksentekoon ja eri hallinnon aloilla toteutettaviin ohjelmiin, kuten Kaste II.

kokeMuskouluttajat välittävät tietoa aMMattilaisille Kokemuskouluttaja on pitkäaikaissairas, vammautunut, jonkin diagnoosin saanut tai heidän läheisensä, joka pitää alustuksia tuleville sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisille. Tämä toiminta antaa opiskelijoille mahdollisuuden oppia, mitä on elää sairauden tai vamman kanssa. Tulevien ammattilaisten oma näkemys työhönsä syvenee, kun kokemustieto antaa tieteellisen tiedon rinnalle toisenlaisen näkökulman asiaan.

Reumaliiton hallinnoimassa hankkeessa on mukana 24 kolmannen sektorin toimijaa ja opetusyksikköverkostossa 32 oppilaitosta. Hankkeen aikana on järjestetty useita kokemuskouluttajien koulutuksia ja perustettu ohjausryhmiä ympäri Suomea.

Kokemuskouluttajien tiedot on kerätty hankkeen sivustolle Kokemuskouluttajapankkiin. Sinne pääsevät kirjautumaan oppilaitosten opettajat sekä järjestöyhteyshenkilöt, joilla on tarvittavat tunnukset. Sivuilta löytyy monipuolista tietoa kokemuskouluttaja-asiasta ja tulevista koulutuksista.

Aivoliitto on ollut mukana Kokemuskoulutuksesta pätevää/pysyvää -hankkeissa vuodesta 2008 lähtien.

Liitolla on 15 kokemuskouluttajaa.

Lisätietoja löytyy osoitteesta www.kokemuskoulutus.fi.

Järjestösuunnittelija Heli Taskinen

vertaistukiarvat MYYnnissä Aivoliitto ry järjestää yhteistyössä kuuden muun järjestön kanssa Vertaistukiarpajaiset koko maan alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta ajalla 29.8.–31.12.2011.

Arpajaisten tuotto jaetaan järjestöjen kesken niiden myyntiosuuksien suhteessa ja käytetään järjestöjen vertaistukityöhön.

Kultareuna ry lähettää liiton jäsenille 10 kpl 3 euron hintaista arpaa, jotka voi joko lunastaa tai myydä edelleen. Vaikka saajalla ei ole arpojen osto-, palautus- tai tilitysvelvollisuutta, järjestäjät toivovat, että myymättömät tai lunastamattomat arvat palautettaisiin samassa kuoressa kirjoittamalla kuoren päälle “palautetaan”. Arpojen tilitys käy kätevästi tilisiirrolla.

Arpajaisten päävoittona on Opel Astra 1.4 T -henkilöauto. Muina voittoina on muun muassa matkalahjakortteja, kuntolomia, risteilyjä, veitsitukkeja, verenpainemittareita, navigaattoreita, henkilövaakoja, tekstiilejä ja paljon muuta. Voittojen yhteisarvo on yli 560 000 euroa.

PuHetta-sivusto faCebookissa Lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta löytyy nyt myös tietoa Facebookista.

Aivoliiton Puhetta-sivu tarjoaa tiedonhaku- ja keskustelukanavan niille, joita asia tavalla tai toisella koskettaa. Sivu pyrkii kasvattamaan tietoutta ja vaikuttamaan yleiseen mielipideilmastoon.

Tutustu osoitteessa www.facebook.com Puhettasivustoon.

Tervetuloa!

AVH 3/2011

31

liitto tiedottaa eDuskunnan stroke-rYHMä

Peter von koskull sai HoPeisen ansioMerkin

Päivi Seppä-Lassila

Aivoliiton aloitteesta perustettiin keväällä 2004 eduskuntaan Stroke-ryhmä. Ryhmä muodostuu kansanedustajista, jotka ovat kiinnostuneet edistämään AVH-asioita. Stroke-ryhmä on liitollemme suora kanava päättäjiin, jotka ovatkin lähteneet mukaan yli puoluerajojen toimivaan ryhmään.

Moni aivoverenkiertohäiriöihin liittyvä asia on niin hoidon, kuntoutuksen kuin palvelujen osalta jatkanut tämän ryhmän kautta matkaansa esimerkiksi kysymyksenä ministerille tai asiana Kela-valtuutetuille. Myös liiton isoja, akuuttihoitoon ja kuntoutukseen liittyviä projekteja on määräajoin esitelty ja käsitelty ryhmässä.

Ayla Shakir

Peter von Koskull on hopeisen ansiomerkkinsä ja ruusunsa ansainnut tekemällä afasiaa tunnetuksi.

Anneli Kiljunen toimii ryhmän koollekutsujana.

Uuden eduskunnan myötä myös Stroke-ryhmä on uusiutunut. Ryhmän koollekutsujana toimii Anneli Kiljunen, (sd). Ryhmän jäseniksi ovat lupautuneet Eeva-Johanna Eloranta (sd), Ari Jalonen (ps), Johanna Jurva (ps), Arja Juvonen (ps), Katri Komi (kesk), Merja Kuusisto (sd), Maria Lohela (ps), Lea Mäkipää (ps), Petteri Orpo (kok), Leena Rauhala (kd), Sari Sarkomaa (kok), Kimmo Sasi (kok), Jouko Skinnari (sd), Hanna Tainio (sd), Raija Vahasalo (kok) ja Anne-Mari Virolainen (kok).

32

AVH 3/2011

Peter von Koskull sai Aivoliiton hopeisen ansiomerkin kesäkuussa pidetyn liittokokouksen yhteydessä.

Peter von Koskull on esityksillään antanut kasvot afasialle. Hän käy aktiivisesti kertomassa afasiasta ja lisää ymmärrystä ja tietoa siitä, mitä on elää puhevammaisena. Hän on esityksiensä avulla antanut toivoa ja voimia kuulijoilleen. Ammattilaiset ovat saaneet todellisen kuvan siitä, millaista on elää afasian arjessa. Koululaiset ovat saaneet tietoa afasiasta ja aivoverenkiertohäiriöistä sekä tietoa siitä, kuinka kohdata puhevammainen. Hän on rohkeutensa avulla lohduttanut, innostanut ja luonut toivoa muille AVH-sairastaneille ja heidän omaisilleen.

Peter von Koskull tekee varainhankintaa AVHsairastaneiden ja heidän omaisten hyväksi esimerkiksi järjestämillään Izumi Tatenon konserteilla.

Konserttien sarja jatkuu ensi vuoden tammikuussa, jolloin vuorossa on Forever-konsertti Musiikkitalossa 15.1.2012. Esiintyjinä ovat Monica Groop, Gabriel Suovanen ja Gustav Djupsjöbacka. Ks. ilmoitus s. 39.

TAPAHTUMAKALENTERI lokakuu 3.10.

Me ollaan sankareita kaikki -tilaisuus, Sotkamo Maanantaina 3.10 klo 9-12, Turinatupa. Tilaisuus on suunnattu kolmen vuoden sisällä aivoverenkiertohäiriön sairastaneille ja heidän läheisilleen.

Tilaisuudessa kerrotaan Kainuun afasia- ja aivohalvausyhdistyksen ja Aivoliiton toiminnasta, kuntoutumisesta ja itsehoidosta.

Lisätiedot: järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, p. 040 5437 290, risto. lappalainen@aivoliitto.fi.

4.10.

Neurologisten sairauksien huomioiminen palvelujärjestelmässä, Kotka Tiistaina 4.10. klo 9.00–15.00, Kotkan pääkirjaston auditorio, Kirkkokatu 24.

Neurologisten vammaisjärjestöjen järjestämä yleisötilaisuus, erityisenä kohderyhmänä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät. Tilaisuudessa kokemuspuheenvuoroja sekä sosiaaliasiamies Sirkku Pilaletdin.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta www.nv.fi.

Lisätiedot järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@ aivoliitto.fi.

6.10.

Me ollaan sankareita kaikki -tilaisuus, Vaala Torstaina 6.10. klo 9–12, Kunnantalo.

Ks. tiedot 3.10. tilaisuudesta.

10.10.

Pohjoismainen afasiapäivä 11.10.

Aivot ja sokeri –luento, Kemi Neurologi Hannele Havanka luennoi aiheesta Kemin Leipätehtaan juhlasalissa tiistaina 11.10. klo 18.00–19.00.

Osoite: Sankarikatu 7. Tilaisuus on

maksuton. Järjestäjinä ovat LänsiPohjan afasia- ja aivohalvausyhdistys sekä Kemin seudun diabetesyhdistys.

12.10.

Neurologisten vammaisjärjestöjen NV-cafe, Lahti Keskiviikkona 12.10 klo 17.00–19.00, Ravintola Wanha Herra, (Metelinmäkikabinetti, 2. krs.) Laaksokatu 17, Lahti.

NV-cafe on NV-järjestöjen yhdistysaktiivien kontakti- ja keskusteluilta yhteistyön suunnittelemiseksi. Päivän ohjelma kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta www.nv.fi.

Lisätiedot järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@ aivoliitto.fi.

13.10.

Me ollaan sankareita kaikki -tilaisuus, Kuhmo Torstaina 13.10. klo 12–15, Tarinatupa.

Ks. tiedot 3.10. tilaisuudesta.

13.10.

AVH-yhdyshenkilöiden työkokous, Lahti Torstaina 13.10. klo 13.00–15.00 pidetään Päijät-Hämeen keskussairaalassa, Keskussairaalankatu 7, Päijät-Hämeen alueen AVH-yhdyshenkilöiden työkokous.

Lisätiedot järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@ aivoliitto.fi.

19.10.

Juhlaparaati, Kouvola Keskiviikkona 19.10. klo 18.00–20.00 Kouvola-talon Simelius-salissa, osoitteessa Varuskuntakatu 11, järjestetään vapaaehtoistoiminnan vuoden Juhlaparaati. Tapahtuman tarkoituksena on vahvistaa vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuutta sekä kiittää lukuisia vapaaehtoistoimintaa tekeviä ihmisiä. Lisätiedot järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855, satu.lukka@aivoliitto.fi.

21.–23.10.

Terveysmessut, Helsinki Helsingin Messukeskus. Aivoliiton messuosaston numero on 6m41. Messut avoinna 21.–23.10. pe klo 10–19, la ja su klo 10–18. Miniluento perjantaina 21.10. klo 16.30, halli 6: Pidä huolta aivoistasi - korvaamattomasta kovalevystä, neurologian emeritusprofessori Markku Kaste.

26.–27.10.

AVH-päivät, Tampere Tampere-talo, kohderyhmänä erityisesti työterveyshuollon henkilöstö. Ks. ilmoitus s. 4.

28.10.

Arjen sankarit -vapaaehtoistoiminnan messut, Kemi Messut Kemin Tervahallilla perjantaina 28.10 klo 10.00–18.00. Meri-Lapin alueen paikalliset järjestöt kokoontuvat esittelemään omaa toimintaansa, luomaan uusia yhteistyökuvioita, oppimaan uusia asioita sekä tapaamaan toisia vapaaehtoistoiminnan parissa toimivia henkilöitä. Osoite: Tervaharjuntie 16. Lisätietoja: Eero Knuuti, p. 040748 7313.

29.10.

Maailman AVH-päivä, World Stroke Day World Stroke Organizationin (WSO) järjestämä maailmanlaajuinen teemapäivä.

loka-Marraskuu Ryhmävoimaa-hanke, Ranua Aivoliiton ja Suomen Parkinson -liiton yhteinen liikuntaneuvontaan liittyvä hanke aloittaa ryhmätoiminnan Ranualla loka-marraskuussa. Ryhmään voivat ilmoittautua henkilöt, jotka tarvitsevat tietoa ja tukea liikuntaharrastuksen aloittamisessa sekä haluavat kokeilla erilaisia liikuntaharrastuksia AVH 3/2011

33

TAPAHTUMAKALENTERI yhdessä vertaistensa (AVH tai Parkinson) kanssa. Ryhmään voi tulla myös avustajan kanssa, apuvälineetkään eivät ole este. Ohjaajina toimivat fysioterapeutti ja kuntohoitaja. Lisätietoja: Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879.

12.11.

Boccian mestaruuskilpailut 2011, Koskenkorva Aivoliiton mestaruuskilpailut bocciassa järjestetään lauantaina 12.11. Koskenkorvan Urheilutalolla, Harjutie 8.

Ks. ilmoitus alla.

Marraskuu taMMikuu 2012 10.–12.11.

Apuväline, Hyvinvointi ja Koti -messut, Tampere Messut ovat maan ainoa apuvälinealan messu- ja kongressitapahtuma.

Paikka: Tampereen Messu- ja urheilukeskus. Avoinna 10.11. klo 9–17 (vain ammattilaisille), 11.11. klo 9–17 (myös yleisölle), 12.11. klo 9–16 (myös yleisölle). Aivoliitto ry on näytteilleasettajana osastolla 924.

14.–15.1.

Puheenjohtajapäivät 15.1.

Forever-konsertti, Helsinki Sunnuntaina 15.1. klo 15.00 Foreverkonsertti Musiikkitalossa, Mannerheimintie 2. Konsertti Aivoliiton 35-vuoti-

sen toiminnan juhlistamiseksi. Esiintyjinä Monica Groop, Gabriel Suovanen ja Gustav Djupsjöbacka. Konsertti aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hyväksi. Ks. ilmoitus s. 39.

lisätietoja Lisätietoja tapahtumista ja koulutuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.aivoliitto.fi. Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.fi.

Löydä ja tapaa kavereita verkossa

BOCCIAN MESTARUUSKILPAILUT

2011

Aivoliiton mestaruuskilpailut bocciassa järjestetään lauantaina 12.11.2011 Koskenkorvan Urheilutalolla, Harjutie 8, Koskenkorva.

www.kaveripiiri.fi Kaveripiiri on tapaamispaikka verkossa puhe- ja kehitysvammaisille.

Siellä voi jutella, tavata uusia ihmisiä ja viestiä kuvilla ja kirjoittamalla.

34

AVH 3/2011

Osallistumismaksu on 25 €/ joukkue.

Maksu laskutetaan jälkikäteen.

Kilpailuihin tulee ilmoittautua ennakkoon 24.10.2011 mennessä järjestösuunnittelija Virpi Lumimäelle, p. 040 737 5879 tai virpi.lumimaki@aivoliitto.fi.

Lisätietoja turnauksesta antavat Virpi Lumimäki ja Etelä-Pohjanmaan aivohalvausyhdistyksen bocciavastaava Toimi Kähkönen, p. 040 716 7871, toimi.kahkonen@netikka.fi.

KOULUTUSKALENTERI Marras-joulukuu

Haluatteko kouluttaa koko tYöYHteisöä?

Käytännön tietoa aivoverenkiertohäiriöihin liittyvistä nielemisvaikeuksista ja kommunikaatio-ongelmista Kohderyhmä: Terveyskeskusten vuodeosastojen, vanhainkotien ja palvelutalojen työntekijät sekä muut kiinnostuneet.

Syksyn koulutukset: 10.11. Helsinki, Pasilan kirjasto, Rautatieläisenkatu 8.

18.11. Lahti, Lahden Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu 16 24.11.Turku, Erityisosaamiskeskus Suvituuli.

1.12. Vaasan seutu, Mustasaaren aikuisopisto (ruotsinkielinen koulutus).

Kouluttajat: Puheterapeutit Piia Aro-Pulliainen (Turku) ja Victoria Mankki (Helsinki, Lahti, Vaasa).

Hinta: 80€, sisältää opetuksen, materiaalin, lounaan ja iltapäiväkahvit. ryhmän koko: Enintään 20 henkilöä.

Millaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Koulutus räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi:

Kuntoutussuunnitelma kuntoutujan ja kuntouttajien kohtaamisen kenttänä osa II Kohderyhmä: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ja muut kuntoutustoiminnasta kiinnostuneet. tavoite: Lääkinnällisten moniammatillisten kuntoutussuunnitelmien sisällöllinen kehittäminen.

Aika: 2.12.2011 klo 8.30–16.00.

Paikka: Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron.

Järjestäjä: AVH-työn ammattilaisten yhdistys Suomen Pro AVH ry, Opintotoiminnan Keskusliiton ja Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin tuella.

Tarkemmat koulutuskohtaiset tiedot, ohjelmat ja ilmoittautuminen: www.aivoliitto.fi/AVH-koulutukset.

Ok-opintokeskus tukee koulutuksia. lisätietoa koulutuksista: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa riitta.tuusa@aivoliitto.fi, p. 040 543 7288

PuHutko afasiaa? keinoja koMMunikoinnin HelPottaMiseksi (sCa®) Käytännönläheinen koulutus, jossa on lyhyt teoriaosuus ja paljon ohjattuja harjoituksia ja esimerkkejä kommunikointikeinoista tarpeidenne mukaan sovellettuina. Koulutuksen kokonaiskesto on runsaat kolme tuntia. Osallistujamäärä enintään 20 henkilöä. Kouluttajina toimivilla puheterapeuteilla on SCA-kouluttajan pätevyys.

kun kuntoutujalla on koGnitiivisia vaikeuksia Ohjeita arjen selviytymiseen: Miten ottaa muisti-, hahmottamis-, keskittymis- yms. ongelmat huomioon arjen toiminnoissa. Työntekijät ja koulutuksen pituus tilaajan toiveiden mukaan, voidaan yhdistää myös afasiakoulutukseen.

avH:n nYkYHoito ja kuntoutus Koulutus käsittää neljä koulutuspäivää otsikoilla: 1. AVH sairautena. Ennaltaehkäisy, oireet ja vaikutus toimintakykyyn 2. Fyysinen toimintakyky 3. Neuropsykologiset erityishäiriöt, kommunikaatio 4. Kokonaisvaltainen kuntoutus Omaisten ohjausta käsitellään kaikissa koulutusosioissa.

Kouluttajina toimivat fysioterapeutti, puheterapeutti, sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti.

kYsY lisää!

Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi Aivoliitto ry, Hämeenkatu 13 b, 4. krs., 33100 TAMPERE

AVH 3/2011

35

Poimittua Oikeus puhua P

Pekka Elomaa

Tekstiä on toimituksen käytössä

Lietolaiset Aistitalon pojat Jari-Matti Hiltunen ja Marko Koivisto Ruisrockissa.

36

AVH 3/2011

apunet-sivustossa on avattu uusi kokonaisuus puhevammaisuudesta. Sivuilla kerrotaan mitä on puhevammaisuus, keitä ovat puhevammaiset ihmiset ja miten kommunikointikumppanin ilmaisua voidaan tukea. Sivuilla tarkastellaan puhevammaisuutta myös ihmisoikeuksien, lainsäädännön ja vammaispolitiikan näkökulmista sekä tutustutaan kommunikoinnin esteettömyyteen ja tietoyhteiskunnan saavutettavuuteen.

Sivuille on jatkossa tulossa tietoa, mistä saa apua, jos läheisellä on puhevamma.

Puhevammaisuus-sivut löytyvät osoitteesta www.papunet.net/ tietoa/puhevammaisuus/

Yritykset tarvitsevat tietoa vammaisten ja osatyökykyisten palkkaamiseen Y

rityksissä on potentiaalia vammaisten ja osatyökyisten palkkaamiseksi, mutta niillä ei ole riittävästi tietoa yhteiskunnan tuista ja esim. työehtosopimusten sitovuudesta.

Tämä ilmeni VATES-säätiön kyselystä, jossa selvitettiin 55 000 yrityspäättäjän käsityksiä vammaisten työllistämisestä. Kyselyyn vastasi noin 1 500 yrityspäättäjää.

Kysely on osa laajempaa Sitran rahoittamaa ja Vatesin toteuttamaa selvitysprojektia, jossa selvitetään vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen kansantaloudellista merkitystä.

Yritysten asenteet vammaisten ja osatyökykyisten palkkaamiseksi ovat myönteisempiä, mitä yleensä ajatellaan. Suurin osa vastanneista

(72 %) suhtautuu avoimesti vammaisen työntekijän työhön ottamiseksi.

Noin puolet uskoi, että yritys on valmis työllistämään vammaisen välittömästi tai selvittää mahdollisuuksiaan työllistää vammainen henkilö. Tietoa asiassa tarvitaan, mikä on huomioitu myös uudessa hallitusohjelmassa.

Vain kolmasosa vastanneista suhtautuu vammaisen tai osatyökykyisen työllistämiseen epäilevästi.

Vastaajista 40 prosenttia kertoi, että yritys on työllistänyt vammaisia tai osatyökykyisiä. Reilut puolet yrityksistä on tehnyt työhön tai työympäristöön sopeuttamistöitä, jotta työntekijä voisi jatkaa työssä pidempään.

Vaikuttaisi siltä, että suurin merkitys yhteiskunnan tuella on uusrekrytoinnissa. Sen sijaan sillä ei ole niin

suurta merkitystä silloin, kun yritys haluaa pitää nykyisen työtekijän hänen vammastaan tai osatyökykyisyydestä huolimatta.

Yritykset haluavat lisätietoa etenkin taloudellisista tukimuodoista. Sen sijaan työhönvalmentajapalvelu, joka on ollut käytössä toistakymmentä vuotta ja joka palvelee niin työnantajaa kuin työntekijää, tunnetaan yrityksissä edelleen huonosti.

Suurin osa kyselyyn vastanneista uskoo, että avoimilla työmarkkinoilla löytyy työtä myös vammaisille, kun asiaan sitoudutaan. Mitä suurempi yritys, sen varmemmin vammaisen ja osatyökykyisen palkkaaminen on osa henkilöstöpolitiikkaa ja yhteiskuntavastuuta.

✂ Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

AVH 3/2011

37

Poimittua Suomen ensimmäinen kuluttajaparlamentti marraskuussa S aako masentunut yhtä laadukasta hoitoa Posiolla kuin Helsingissä?

Millainen on kuluttajansuoja kun terveyshoidosta maksetaan palvelusetelillä? Kuinka huomioidaan käyttäjänäkökulma terveyspalveluissa? Onko köyhän ja vanhan terveys yhtä tärkeä kuin rikkaan ja nuoren? Pääseekö kuluttaja sairautensa vaatimaan ravitsemusterapeutin ohjaukseen asuinpaikasta riippumatta ?

Suuri joukko maamme eturivin terveysalan järjestöjä perustaa kuluttajaparlamentin. Parlamentti kokoontuu marraskuussa Helsinkiin keskustelemaan, väittelemään ja ää-

nestämään oman alansa polttavista kysymyksistä.

– Toivomme, että tämä on uusi laajennus kuluttajien edunvalvonnalle. Se tähtää kuluttajien näkemyksen huomioimiseen myös julkisissa palveluissa. Kuluttajilla ja kansalaisilla on oikeus terveyteen. Tässä on kuitenkin parantamisen varaa ja siksi teema on aiheenamme. Ajatuksenamme on kiinnittää vuosittain huomio ajankohtaiseen teemaan ja antaa kuluttajille mahdollisuus kertoa näkemyksiä ja vaatimuksiaan, Kuluttajaliiton pääsihteeri Jyrki Konola toteaa.

Kuluttajaparlamentti on kulut-

tajapoliittisesti merkittävien kansalaisjärjestön yhteenliittymä, joka kokoontuu erikseen valittavan teeman ympärille kerran vuodessa. Vuonna 2011 teemana on kuluttaja ja terveyspalvelut. Kuluttajaparlamentti toimii pitkälti kuin eduskunnan istunnot, paitsi että äänestäjinä ovat kansalaisjärjestöjen edustajat, yksi ääni per järjestö.

Konolan mukaan ensimmäisestä kuluttajaparlamentista tulee todellinen kansalaisjärjestöjen voimannäyttö, sillä tätä määrää merkittäviä kansanterveys- ja muita järjestöjä ei voi olla huomioimatta.

✂ Haluan liittyä:

Olen

AVH-yhdistykseen

aivoverenkiertohäiriön sairastanut

AVH-ammattilaisyhdistykseen

sairastumisvuosi _____________

liiton kannatusjäseneksi.

läheinen

Nimi

____________________________

Osoite

____________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________

ammattilainen muu

__________________________

Minulla on afasia.

Puhelin

____________________________

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna.

Sähköposti

____________________________

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen.

Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Syntymäaika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

muu

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin.

Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

________________________________________ Allekirjoitus 38

AVH 3/2011

MUSIIKKITALO SU

15.1.2012 klo15.00

MANNERHEIMINTIE 2 • HELSINKI

KOE KANSAINVÄLISIÄ TÄHTIHETKIÄ ISOSSA UPOUUDESSA KONSERTTISALISSA: OOPPERAA, KLASSISTA JA KEVYTTÄ IKIVIHREITÄ, SOOLOJA JA DUETTOJA Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hyväksi Till förmån för Stroke-patienter Konserttiliput a’ 35 / 25 Kannustusliput a’ 250 Lippupalvelu

Monica mezzo Gabriel

baryton

Gustavpiano 35 vuotta AVH 3/2011 HENRIK STRÖMBERG

39

Vaihtelu virkistää!

Perheloma 2 vrk (2 aikuista ja 2 lasta 4-17 v)

199,– 129,– 109,–

alk.

Tanssiviikonloppu 2 vrk

/perhehuone

puolihoidolla /hlö/2 hh Sis. tanssilipun lauantain orkesteritansseihin

Hyvinvointipäivä 1 vrk

puolihoidolla /hlö/2 hh Sis. yhden vapaavalintaisen 25 min. hoidon ja aquatarkylvyn

Varaukset ja lisätiedot myyntipalvelusta

(017) 560 1403 tai myynti@kuntoranta.fi

Tarjoukset voimassa 31.12.2011 saakka, ei juhlapyhinä.

40

AVH 3/2011

Kuntorannantie 14, Varkaus

www.kuntoranta.fi

Oiva Jurmu sai SuomiMies-kuntotesteistä palautetta, joka kannustaa jatkamaan säännöllistä liikuntaa.

A

Sari Kivimäki

Sari Kivimäki

ivot hyötyvät liikunnasta, koska koko elimistön verenkierron vilkastuessa myös aivoverenkierto tehostuu. Pysyäkseen vireinä aivot tarvitsevat liikunnallisia virikkeitä ja älyllistä ponnistelua. Aivot eivät kulu käytössä! Monipuolinen liikunta aktivoi myös aivojen mielihyväkeskusta. Tämä kaikki vaikuttaa positiivisesti mielenvireyteen ja henkiseen kestokykyyn.

Rovaniemeläisen Oiva Jurmun elämässä liikunta on osa arkea. Hänen mukaansa liikunta on parasta, kun sitä saa tehdä luonnossa ja mielellään koiran kanssa. Jurmu on koko ikänsä harrastanut arkiliikuntaa, ja tänä päivänä harrastuksina ovat hirvenmetsästys, kalastus, kävelylenkit sekä vesijumppa.

– Harrastan hyötyliikuntaa ja jos en liiku, tulee huono omatunto. Aina on tullut liikunnasta hyvä olo.

Vaikka joskus ei millään jaksaisi lähteä, niin jälkeenpäin miettii, että onneksi lähdin.

44-vuotias Oiva Jurmu sairasti aivoinfarktin vuonna 2004 ja ensimmäiset kuukaudet menivät liikunnasta unelmoidessa. Liikkuminen piti opetella uudelleen ja tarvittiin sekä kuntoutusta että omaa tahtoa omatoimisen liikkumiseen onnistumiseen.

Vähitellen vanhat ja uudetkin liikuntaharrastukset tulivat osaksi Jurmun arkea. Kaikkea aikaisempaa hän ei enää kykene tekemään, mutta vanhoja harrastuksia voi soveltaa ja kokeilla uusia, kuten vesijumppaa.

Luonto on Jurmun tärkein voimanlähde ja siitä hän pääsee edelleen nauttimaan monin eri tavoin.

Lähiluontokokemuksen saa vaikkapa puistossa tai lähimetsässä. Aivot ja mieli nauttivat.

Jurmu osallistui Rovaniemellä Kunnossa kaiken ikää -ohjelman järjestämiin SuomiMies-kuntotesteihin. Hän sai testeistä kattavan käsityksen kunnostaan ja toimintakyvystään. Puristusvoima, kehonkoostumus (rasvan ja lihasten määrä, lihastasapaino ja sisäelinten ympärillä olevaa rasva) ja maksimaalisen hapenottotestit kertoivat Oivalle totuuden tämänhetkisestä kunnosta.

Testien jälkeen hän sai henkilökohtaisen testitulkinnan ja palautteen. Lisäksi hän sai ohjausta ja vinkkejä liikuntaan ja rentoon painonhallintaan.

Testien tuloksissa näkyi kohtalaisen hyvä kehon lihasmassa, mutta samalla korkea rasvamassa. Ylipainoa on kertynyt noin 20 kiloa. Sisäelinten ympärillä-

Korvaamaton kovalevy liikkeellä

Testit kannustavat liikkumaan

kin rasvamassaa on, mutta ei hälyttävästi. Kyseinen rasva on riski sairastua diabetekseen ja verisuonisairauksiin.

Tätä nk. pahaa rasvaa saa vähennettyä jo muutaman kuukauden kestävyystyyppisellä liikunnalla, kuten pyöräily, hiihto, reipas kävely. Kestävyysliikuntaa tulisi harrastaa 2–3 kertaa viikossa noin 45 minuuttia kerrallaan. Liikunnassa saa tulla hiki ja se saa hengästyttää, mutta kohtuus kaikessa.

Testeissä Jurmua onniteltiin tupakanpolton lopettamisesta. Tupakointi vaurioittaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä, heikentää kuntoutumista ja hidastaa kunnon kohentumista.

Jurmu asettaa tavoitteekseen järkevän painonpudotuksen, ateriarytmin ja ateriakoon tarkistamisen sekä liikuntaharrastusten jatkamisen. Hänen mukaansa helpot kuntotestit antoivat kimmokkeen aloittaa ja jatkaa liikuntaharrastusta ja päivittää omaa terveystilannetta.

Lisätietoa testeistä: www. suomimies.fi Sari Kivimäki on liikuntatoimikunnan jäsen.

AVH 3/2011

41

Kirjahylly Unikoulu aikuisille

Tyhjenevä pesä - täysi sydän kansantajuinen ja käytännöllinen opas auttaa itsenäistyvien lasten vanhempia kohtaamaan uusia haasteita sisältävän tulevaisuutensa.

Tuula Vainikainen, Johanna Muuraiskangas: Tyhjenevä pesä - täysi sydän. Naisena ja äitinä uuden elämän kynnyksellä.WSOY. 2011.

Sydänsairaudet Kärsitkö nukahtamisvaikeuksista?

Onko unesi luonteeltaan katkonaista? Haaveiletko virkistävistä yöunista ja tehokkaista työpäivistä?

Unettomuus on yleisin unihäiriö, josta tutkimusten mukaan kärsii jo yli miljoona suomalaista. Unettomuuden seurauksena elämänhalu vähenee, mieliala heittelee ja stressi, keskittymisvaikeudet sekä tapaturmariskit lisääntyvät. Huonosti nukuttua yötä seuraava päiväväsymys haittaa merkittävästi arjen toimia ja heikentää elämänlaatua. Unettomuudesta onkin tullut 2000-luvun työikäisten painajainen.

Unikoulu aikuisille -kirja ohjaa selvittämään unettomuuden syitä ja riskitekijöitä. Kirja tarjoaa ajantasaista tietoa unettomuuden tutkimuksesta, ehkäisystä ja hoidosta sekä riittävän ja laadukkaan yöunen merkityksestä.

Uni on herkkä hyvinvoinnin mittari ja voit itse tehdä paljon unesi parantamiseksi. Huolehdi unestasi, niin uni huolehtii sinusta. Anna unelle aikaa!

Kirjoittajista Markku Partinen on neurologian dosentti ja unitutkija ja Maarit Huovinen työskentelee lääketieteen toimittajana ja tietokirjailijana. Työparilta on ilmestynyt myös WSOY:n Miten voit -sarjassa käytännönläheinen teos Terve uni (2007).

Markku Partinen ja Maarit Huovinen: Unikoulu aikuisille. Opi selättämään unettomuus. WSOY 2011.

42

AVH 3/2011

Tyhjenevä pesä - täysi sydän on kirja naisille naisista, jotka elävät elämässään tärkeää elämänvaihetta, jossa on monta palloa samaan aikaan ilmassa. Lapset lähtevät kotoa, mutta samaan aikaan keskielämää elävien naisten elämässä on kyse paljosta muustakin: ikääntymisestä, vaihdevuosista, terveydestä ja työstä.

Kirjoittajat avaavat tätä elämänvaihetta rohkeasti tyhjenevän pesän teemojen kautta, eivät kaihda elämänvaiheen kipeitäkään puolia. He tuovat näkyville myös elämän positiivisen perustotuuden: Kun suljet takanasi yhden oven, löydät edestäsi uuden oven, josta kulkea. Luopuessasi jostain, vaikka kuinka rakkaasta, saat aina jotain muuta tärkeää tilalle.

Kirjassa tarkastellaan sekä äidin ja aikuistuvan nuoren suhdetta, vanhempien parisuhdetta että naisen suhdetta omaan elämäänsä. Kirjaan kootut tarinat täydentyvät asiantuntijapuheenvuoroin ja tarjoavat oivalluksen hetkiä naisen elämän kasvuvaiheessa. Tyhjenevän pesän aikaan on aika pohtia miten elää omaa elämää täydesti, mitkä haaveet on tärkeä vielä täyttää, miten nainen haluaa elämänsä iltapäivää viettää.

Vuoden 2010 tiedetoimittaja Tuula Vainikainen ja elämäntaidonvalmentaja Johanna Muuraiskangas elävät itse elämänvaihetta, josta kirjoittavat. Parivaljakon ihmisläheinen,

Sydänsairaudet-kirja käsittelee perusteellisesti ja käytännönläheisesti yleisimpien sydänsairauksien hoitoa, tutkimuksia ja ennaltaehkäisyä.

Kirjan keskeisen osan muodostavat sepelvaltimotautia, sydäninfarktia, kohonnutta verenpainetta, sydämen vajaatoimintaa, läppävikoja, yleisimpiä rytmihäiriösairauksia sekä kohonnutta kolesterolia käsittelevät artikkelit.

Sydänsairaudet-kirjan toisessa uudistetussa painoksessa sisältö on tarkistettu kauttaaltaan uusimpien suositusten ja tietojen mukaiseksi.

Muutoksia ja täydennyksiä on tullut mm. rytmihäiriöiden hoitoon. Uusia artikkelien aiheita ovat alkoholin ongelmakäyttö, masennus ja skitsofrenia.

Sydänsairaudet on tarkoitettu sydänpotilaille ja heidän omaisilleen.

Kirjasta hyötyvät myös käytännön työtä tekevät lääkärit, sairaanhoitajat ja monet muut ammattilaiset sekä opiskelijat.

Markku Mäkijärvi, Raimo Kettunen, Antti Kivelä, Hannu Parikka, Sinikka Yli-Mäyry (toim.): Sydänsairaudet.

2., uudistettu painos 2011, 607 s.

Duodecim. ISBN 978-951-656-360-5.

Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila.

Takuueläkettä hakemaan Laki takuueläkkeestä astui voimaan 1.3.2011. Takuueläke on uusi eläke, se ei korvaa kansaneläkettä. Takuueläke korottaa Suomen vähimmäiseläkkeen 687 euroon kuukaudessa.

T

äyden kansaneläkkeen saajalle korotus on 101 euroa ja parisuhteessa olevalle lähes 170 euroa kuukaudessa.

Takuueläkkeen täydestä määrästä vähennetään kaikki muut henkilön Suomesta tai ulkomailta saamat eläkkeet ja niitä vastaavat jatkuvat korvaukset. Tämän vuoksi takuueläkkeen määrä jää suurimmalle osalle sen saajista kuitenkin pienehköksi.

Takuueläkettä on voinut hakea Kelasta helmikuusta alkaen. Helpottaakseen hakemista Kela lähetti tammikuussa 2011 kirjeen ja esitäytetyn hakemuslomakkeen palautuskuorineen kaikille täyden kansaneläkkeen saajille.

Kaikki takuueläkkeeseen oikeutetut eivät ole vielä hakeneet eläkettä.

Lakia säädettäessä takuueläkkeeseen oikeutettuja arvioitiin olevan kaikkiaan noin 116 000 henkilöä. TakuuTekstiä on käytössä eläkkeen ontoimituksen saanut jo noin 95 000 eläkeläistä, heillä keskimääräinen takuueläke on nyt noin 121 euroa kuukaudessa.

Kela kalastaa parhaillaan takuueläkkeeseen oikeutettuja henkilöitä muistuttamalla elo-syyskuussa kirjeellä tai puhelimitse niitä takuueläkkeeseen mahdollisesti oikeutettuja, jotka eivät ole vielä jättäneet hakemusta. Jos hakemus jätetään Kelaan viimeistään syyskuun aikana, eläkkeen saa takautuvasti lain voimaan tulosta eli maaliskuusta lähtien.

Takuueläkettä voi hakea palauttamalla Kelan lähettämän hakulomakkeen täytettynä ja allekirjoitettuna

palautuskuoressa. Toinen vaihtoehto on hakea sitä ilman hakemuslomaketta soittamalla numeroon 020 692 202 tai käymällä Kelan toimistossa.

Artikkelin lähde: http://www.kela.fi/ tiedotus Järjestösuunnittelija Satu Lukka Lisätietoja asiakkaalle: Kelan palvelunumero eläkeasioissa: 020 692 202.

Kelan internetsivut takuueläkkeestä: www.kela.fi/takuuelake Tiedote ruotsiksi http://www. fpa.fi/aktuellt

AVH 3/2011

43

44

AVH 3/2011

Yhdessä

Laitilan AVH-kerho täytti 10 vuotta

postia yhdistyksiltä uuri joukko iloisia ihmisiä oli koolla Laitilassa Hyvinvointikeskus Poukanvillessä maaliskuisena iltana.

Ei oltu ”köyhiä eikä kipeitä” vietettäessä Laitilan aivohalvauskerhon toiminnan 10-vuotista taivalta.

Avaussanoissa Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen kiitti kerhoa aktiivisesta toiminnasta ja painotti vertaistuen merkitystä.

– Vertaistuki on järjestelmällistä tukitoimintaa kahden ihmisen välillä tai ryhmässä. Vertaistuki perustuu samankaltaisten elämänkokemusten ja elämänvaiheiden läpi eläneiden ihmisten keskinäiseen tasa-arvoisuuteen, keskinäiseen solidaarisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukeen.

Puhuja korosti vapaaehtoistyön merkitystä. Tämä vuosi on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi, joka nostaa esiin vapaaehtoistoimijat ympäri Euroopan. Suuri osa järjestötoiminnasta nojaa vapaaehtoistyöhön ja yli kolmasosa suomalaisista tekee sitä.

Teemavuosi tarjoaa mahdollisuuden tuoda yhdessä esiin vapaaehtoistoiminnan suurta yhteiskunnallista merkitystä ja volyymia.

Kerhon vetäjät Sari Kivimäki ja

Martti Perävainio

S

Kerhon vetäjä Sari Kivimäki (vas.), kerhon perustajat Allan Vuorinen, Aulis Holm, Pekka Nummela ja Olli Tätilä sekä toinen vetäjä Sari Väätäjä ovat juhlatuulella.

Sari Väätäjä esittivät kuvakavalkadin, jossa kerhon monenlainen toiminta tuli esille. Mukavissa muistoissa oltiin matkoilla, retkillä, nähtävyyksissä, asiantuntijaluennoilla, erilaisissa liikuntalajeissa ja pikkujoulujuhlassa Mynämäen aluekerholaisten kanssa.

Säkylän naisvoimistelijoiden Team Viviént esitti pari numeroa, jotka ihastuttivat katsojia. Lea Koskinen lauloi Riepumaton ja Ystävän laulun, josta yhden säkeistön Laitilan murteella. Laitilassa on varsinainen murrebuumi. Juhlaan teki ranskalaisen visiitin Hulda Huidunperä alias

Aila Silokoski, joka esitti paikallisella murteella mm. Rosvo-Roopen.

Juhlan lopussa kerhon perustajajäsenet Aulis Holm, Pekka Nummela, Olli Tätilä ja Allan Vuorinen kukitettiin. Laitilassa kun oltiin, niin toiminnanjohtaja Viljanen ja Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen puheenjohtaja Maritta Melander saivat kotiinviemisiksi korin onnellisen kanan munia.

Pirkko Perävainio Laitilan kerho

ohjois-Savon aivohalvausyhdistys teki kevätkauden päätösretken Rautavaaran Metsäkartanolle. Ohjelmassa oli hyvän ruuan ja ulkoilun lisäksi myös paikallinen teatteriesitys.

Retkelle osallistui 50 innokasta yhdistyksen jäsentä.

Kiitokset kaikille aktiivisille jäsenille.

Oili Holopainen Puheenjohtaja Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys

Ritva Nieminen

Kevätkauden päätös P

Pohjois-Savon aivohalvausyhdistyksen kevätretkeläisiä.

AVH 3/2011

45

lä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys saa tänä vuonna opinnäytetyönä tehdyn Potilasoppaan. Yhdistyksen puheenjohtaja Risto Ryhänen kertoi oppaasta YläSavon aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen 25-vuotisjuhlassa Kiuruvedellä toukokuun lopussa.

Oppaan ovat koonneet sairaanhoito-opiskelijat Sabina Heinonen ja Sanna Kärkkäinen. Ryhänen iloitsi siitä, että jatkossa hänen voi lähettää aivoverenkiertohäiriöpotilaille tai heidän omaisilleen oppaan, josta löytyy hyödyllistä tietoa sairastuneille.

Sitä Ryhänen paheksui, että Ylä-Savon sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Soten viranomaiset olisivat halunneet karsia oppaasta etuuksia koskevia tietoja. Ryhänen kertoi saavansa puheenjohtajana runsaasti erilaisia kysymyksiä sairastuneilta ja heidän omaisiltaan.

Yhdistyksen puheenjohtaja Risto Ryhänen haastatteli YläSavon aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen 25-vuotisjuhlassa Kiuruveden kerhoa perustamassa olleita Sinikka Kauhasta, Elli Kärkkäistä ja Terttu Jauhiaista.

Irma Arffman-Komulainen

Elli Kärkkäinen kertoi vastanneensa sairaalassa AVHpotilaiden ohjauksesta. Yhtenä vuonna hän muisteli toimittaneensa peräti 50 potilaan tiedot Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.

– On vaikea kuvitella, mikä korvaisi kerhon, naiset totesivat.

He korostivat sitä, että aivohalvaus koskettaa sairastuneen lisäksi hänen läheisiään, omaisia. He kaikki tarvitsevat tietoa.

– AVH-potilaiden hoito on nykyisin hajautettu organisaatiomuutosten seurauksena, Elli Kärkkäinen totesi, eikä pitänyt sitä välttämättä hyvänä asiana.

– Aikaa ei riitä nykyisin samanlaiseen kokonaisvaltaiseen hoitoon kuten ennen, hän pohti.

Kerhot toimivat Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys on saanut valmiiksi uuden potilasoppaan

Juuret Kiuruveden kerhossa Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys on syntynyt Kiuruveden kerhosta. Kiuruvedellä sairaanhoitaja Elli Kärkkäinen ja puheterapeutti Sinikka Kauhanen ryhtyivät kokoamaan AVH-potilaita ja heidän omaisiaan koolle kerran kuussa 25 vuotta sitten. Kerho kokoontui terveyskeskuksen alakerrassa ja alussa paikalla oli viidestä seitsemään ihmistä.

Juhlassa mukana ollut Terttu Jauhiainen kertoi tulleensa toimintaan mukaan toisella kokontumiskerralla.

46

Irma Arffman-Komulainen

Ylä-Savon aivohalvausyhdistys juhli syntysijoillaan Y

AVH 3/2011

Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistykselle on kerhotoimintaa nykyisin Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä.

Kiuruvedellä kerhoa vetää Helena Sivonen ja Iisalmessa Annikki Hartikainen. He kumpikin kertoivat saavansa kerhoissa paljon myös itselleen.

Kerholaisille on vetäjien mukaan tärkeää yhdessäolo, vertaistuki.

– Kerho on henkireikä, totesi yksi juhlassa ollut omaishoitaja. Hänen mukaansa kerhossa voi jakaa ilot ja surut.

Irma Arffman-Komulainen

uulanpäivän aamuna toukokuussa starttasimme perinteiselle AVH-väen kevätretkelle Tampereen Keskustorilta. Retkemme teemana oli kestävä kehitys, jonka mukaisesti matka suuntautui lähiseuduille. Ekoturismia, siis!

Mansecruiserin avulias kuljettajamme Jukka autteli väkeä nosturilla sisään autoon. Nosturin kyytiin pääsi myös seisten ja vaikka yhdessä kaverin kanssa. Autoon nousu tapahtui niin näppärästi, että lopulta autoon sisään jäi vain yksi pyörätuoli matkustajineen, muut tuolit taiteltiin tavaratilaan ja matka saattoi alkaa.

Puolen tunnin ajon jälkeen bussimme kaarsi Urkin piilopirtin pihaan Hämeenkyrön Pinsiössä. Paviljongissa odotti emäntien laittama herkullinen aamupala. Päivämme alkoi makuhermoja hivelevällä Tättälän tilan luomupuurolla. Kyytipoikana tarjottiin kahvia sekä voileipiä.

Piilopirtin isäntä Jyrki Sasi esitteli lasitaidenäyttelyä sekä kertoi paikan historiasta, johon kuuluu hykerryttäviä tarinoita presidentti Kekkosen sekä tuttaviensa edesottamuksista.

Aamupalan jälkeen tutustuimme auringonpaisteiseen pihapiiriin sekä siellä sijaitseviin veistoksiin, joista pantiin merkille varsinkin suurikokoinen, taiteilija Jari Antilan veistämä Pinsiön Paronin muistomerkki.

Vaan kuka mahtoikaan olla tuo salaperäinen paroni?

Arvoitus mielessämme jatkoimme matkaa seuraavaan kohteeseemme, joka oli yhdysvaltalaisen taiteilija Nancy Holtin vaikuttava ja kiistelty ympäristötaideteos Yltä alta (1998).

Teos on hätkähdyttävä, käärmeen lailla luikerteleva kumpareikko hylätyllä soramontulla.

Paikallisoppaamme Pepe Lehtinen Nokian AVH-kerhosta kertoi, että teoksessa on vaikutteita Amerikan intiaanien taiteesta. Se on samalla voimakas kannanotto siihen, mitä ihminen aiheuttaa itsekkäällä toi-

Esko Visti

Pirkanmaalla retkeiltiin kestävän kehityksen jäljillä T

Retkeläisiä Yltä alta -teoksen äärellä Pinsiössä.

minnallaan luontoa ja lopulta myös itseään kohtaan.

Vaikuttuneina jatkoimme matkaa kohti Frantsilaa, joka on maankuulu yrttikeskus. Frantsilan Kehäkukan emäntä Ahosen Tiina kapusi alkajaisiksi bussiimme ja kertoi Frantsilasta yleisesti sekä esitteli luomuyrttejä ja niiden käyttöä niin ravinnoksi kuin myös hoitotuotteina.

Kehäkukan perinteikkäässä talonpoikaismiljöössä Pappilanjoen varressa nautittiin herkullinen luomukasvislounas, jonka jäljiltä vatsat olivat täpötäynnä, eikä kukaan haikaillut grillikioskille, kuten etukäteen uumoiltiin. Myymälästä tehtiin vielä hankintoja kotiin viemisiksi.

Frantsilasta siirryimme Kyröskosken suunnalle tutustumaan kierrätysneuvos Matti Järvenpään Rautapuistoon. Tämä ideoita pursuava mies on omistanut elämänsä taiteelle, jota hän luo hylätyistä käyttöesineistä. Kansantaiteilija opasti meitä itse kertoen kunkin teoksen sisältämän sanoman ja tarinan.

Miltä kuulostaa vanhasta navetan sontaluukusta loihdittu Luomu-TV, josta saa ihailla vuodenaikojen mu-

kaan vaihtuvaa maisemaa, ja jossa lumisadekin on ihan aitoa? Tässä galleriassa kuunneltiin honkien huminaa ja teoksiin sai koskea. Eivätkä nämä työt ole mitään tekotaidetta, vaan kaikki on taatusti aitoa tavaraa.

Takaisin Tampereelle ajettiin Hämeenkyrön vehmaan maisematien kautta.

Kiitokset kuljettajallemme Järvisen Jukalle ystävällisestä ja ammattitaitoisesta palvelusta, jonka ansiosta matkanteko sujui turvallisesti ja esteettä. Kiitos myös yleisavustajallemme Otolle, jonka apua tarvittiin etenkin noutopöytäruokailuissa. Ja tietenkin kiitokset retkeläisille sekä henkilökohtaisille apujoukoille!

Taas kerran tuli todistettua, että useimmat vammat ja rajoitteet eivät ole este uusille reissukokemuksille ja -elämyksille, kunhan ei anneta niiden muodostua esteeksi.

Marja Sundström-Pullinen Pirkanmaan AVH-yhdistys

AVH 3/2011

47

Vieläkö muistat Vertaisvirran?

V ertaisvirta-hanke oli Aivoliiton ja Ok-opintokeskuksen yhteinen koulutushanke 1.1.2009–31.12.2010.

Hankkeen aikana koulutimme määräaikaisten vertaisryhmien ohjaajia Kajaanissa ja Lahdessa sekä AVHyhdistysten aluekerhojen ohjaajia Turussa, Rovaniemellä, Mikkelissä ja Kuopiossa.

Määräaikaisella vertaisryhmällä on selkeä aloitus ja lopetus. Ryhmä kokoontuu 5–6 kertaa ja ryhmän tarkoituksena on tuoda jotakin uut-

Terveiseni

INTERVALLI

ta yhdistyksen toimintaan. Ryhmä voi olla keskusteluryhmä tai sitten toiminnallinen ryhmä (esimerkiksi liikunta-, käsityö- tai retkeilyryhmä).

Tiedän, että ainakin kalastusryhmä on ollut kovin suosittu.

Toivottavasti te koulutetut määräaikaisten ryhmienohjaajat innostuisitte vaikkapa työparin kanssa kokeilemaan näin syksyllä jotakin uutta ryhmää yhdistyksessä.

Muistuttaisin vielä, että voitte pitää myös yhteyttä muihin koulutuk-

sessa olleisiin henkilöihin sähköpostin kautta (jaoimme koulutuksessa yhteystiedot) ja vaihtaa kuulumisia sekä saada itselle vertaistukea ryhmän ohjaamisen iloissa ja karikoissa.

Myös Aivoliiton järjestösuunnittelijoilta saa apua ryhmien käynnistämisessä.

Antoisaa matkaa määräaikaisten vertaisryhmien maailmassa.

Olen koko sydämestäni puutarhani lumoissa, olen oppinut ymmärtämään kukkien ja kasvien tarpeet: lämpöä, vettä ja paljon huolenpitoa! Ihmisen kasvuun ja selviytymiseen käy paljolti samat rakennusaineet, mutta erittäin tärkeänä tarpeena lisäisin sosiaaliset taidot ja myös vierellä kulkijat.

Kun yllättäen joudut elämän käännekohtaan, jossa sitoudut omaishoitajaksi, et ehdi ajatella kuka valmentaisi tähän tehtävään.

On opittava kohtaamaan läheisen voimattomuus sairauden ja kärsimyksen keskellä. Yllättäen

Järjestösuunnittelija Heli Taskinen (työlomalla 31.7.2012 saakka)

tapahtunut käänne sitoo arkesi ja voimavarasi tynnyriin – arjen käänteet on opeteltava kulkemaan sairastuneen ehdoilla.

Intervallijaksot irrottavat omaishoitajan hetkeksi tauolle, jonka olen kokenut juhlan tuntuiseksi.

Paluu hetkeksi normaaliin, ystävien tapaamiseen tai kaupunkireissuun, antaa uusia ajatuksia virkistäen sielun maailmaa.

Runo Intervalliin lähtö syntyi, kun puoliso kasseineen katosi invataksin saattelemana kotipihalta vuorohoitoon – hetkeksi istahdin olohuoneen sohvalle latautumaan:

Intervalliin lähtö Vielä kerran: reseptit, lääkelista, silmätipat, hammasharja, partakone, kukkaro, taksikortti, kävelykeppi, nilkkatuki, polvituki, kommunikaatioapuvälineet…

Oi ja voi, kuinka jaksan loputtomiin muistamista, huolehtimista, ymmärtämistä, pesemistä, ajanvarauksia lääkärille, hammaslääkärille, silmälääkärille, verikokeisiin, taksin tilausta, päätöksien odottamista, loputonta ajattelua toisen aivoilla…

Laatuaikaa, koska minulla?

Herra, anna yksinkertainen hiljainen lepo!

Raija K Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry

48

AVH 3/2011

Runoruutu Pertti Lyytinen

Tuoksut elokuun Elokuussa kun luonto jo kypsynyt on, ja seitin hämärään illat sulkee.

Tuoksu viljan ,ruohon ja kuusiston, huumaa – mis ihminen vain kulkee.

Ei anna rauhaa, vaan taas uudelleen, tuoksun täyttämän polun sä kuljet.

Saa hyväilyt tuulelta iholleen, olon ihanan, kun hetkeksi silmäsi suljet.

Aamun usva kun tienoolle laskeutuu, ja kasteen peitossa luonto lepää.

Aatos aikaisen kulkijan toteutuu, eihän luonto koskaan unohda ketään.

Kun ensisäteet tuon usvan haihduttaa, on kedonkukkien, ja tuoksujen aika.

Kuulla lintujen laulu, se on ihanaa, näin toteutuu elokuun taika.

Pertti Lyytinen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistyksen jäsen

Lähetä postia

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksittäinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille?

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan sähköpostitse lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppalassila@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta.

Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 4/2011 tarkoitetut aineistot 28.10.2011 mennessä.

AVH 3/2011

49

WIKLUNDIN APTEEKKI Kauppiaskatu 7-9, 20100 Turku SOKOS WIKLUND Puh. 02-214 4400

TAMPEREEN PSYKOLOGIKESKUS OY KORTESJÄRVEN APTEEKKI Jääkärintie 53, Kortesjärvi puh. 06-488 0300

www.ipty.fi

SOTKAMON FYSIOTERAPIA Torikatu 8, 88600 Sotkamo puh. 040 556 5305

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖ www.niilohelander.net

Taksiautoilija Juhani Palomäki Luopa, puh. 0400 261 143

Kiinteistö Oy Kissantassu HAVUKOSKEN PALVELUKESKUS Eteläinen Rastitie 12, 01360 Vantaa puh. (09) 874 141, fax (09) 8741 4555 www.vanhustenkotiapu.fi

Vuokra- ja omistusasuntoja vanhuksille, kotihoitoa, siivous- ja ateriapalvelua, vanhainkoti, ryhmäkoteja sekä mielenterveysyhteisöt Havurasti ja Myyrasti.

PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

Mielen kodikkuutta 15 henkilölle

MIKKELIN PALVELUKOTI KY 50100 Mikkeli

Erpekon Oy Siikajoen Nuorisokoti Karpalotie 7, Siikajoki puh. 08-241 299

www.pkssk.fi

50

AVH 3/2011

yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija

Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF Keijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 dogtail@saunalahti.fi Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. www.aivohalvaus.net Vipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@aivohalvaus.net Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Itä-Uudenmaan aivohalvausja afasiakerho/ Östra Nylands stroke- och afasiklubb Matti Hallikainen Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoo p. 045 133 1392 Maila Hallikainen p. 044 2730 392 mhallikainen19@hotmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä Loviisan kerho Lasse Gröndahl LÄNSI-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 050 3089 095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.)

Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia Alavuden kerho Eija Viitamäki Pekantie 11, 63400 Alavus eija.viitamaki@pp.inet.fi Työnumerosta minut tavoittaa varmimmin päivisin ma-to klo 8–16 ja pe klo 8–14.15 p. 06 415 7643 ja 040 723 9477 Isojoen kerho Tiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 06 229 9715 (t), 06 263 9132 Kauhavan AVH-kerho Kauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528 Kurikan kerho Erkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019

p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä Kalakillet Juha Relander p. 050 4625 464 Svenska afasiklubben Håkan Serén Kilavägen 31, 25750 Kila p. 0400 512 077 Uudenmaan työikäisten AVH-ryhmä Riitta Seppänen p. 040 750 8290 riitta.seppanen@pp2.inet.fi KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/AVH.html Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho ks. Harri Hämäläisen tiedot yllä Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Kalle Kinnari Myllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkala p. 09 879 8118, 041 545 2917 kalle.kinnari@pp.inet.fi Kyrönmaan seudun kerho Orvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066 Lapuan AVH-kerho Lapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872 Nuorten/työikäisten kerho Häjyyset Anne Saunamäki, p. 040 5390012 Seinäjoki Seinäjoen seudun kerho Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com Tukihenkilö vastuuhenkilö Helena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 3229916 helena.saartenoja@gmail.com Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Ähtärin seudun kerho Juhani Huhtikangas Latojoentie 520, 63500 Lehtimäki p. 0400 661859 JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi Jämsän seudun aivohalvausja afasiakerho Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Hely Ojanen (pj) Nummelantie 83 A 6, 08100 Lohja p. 050 555 2945 hely.ojanen@suomi24.fi LÄNSI-UUDENMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASIOCH STROKEFÖRENING RF. Markku Soinio (pj) Viherlaaksonranta 14 A 1, 02710 Espoo p.040 5691 401 markku.soinio@pp1.inet.fi Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonen p. 040 050 4443 Tapiolan kerho Markku Soinio, katso yhdistyksen tiedot Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432 Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 09 2968 3234 Leena Laaksonen p. 09 2968 3033 Leena Lewis Dragetintie 90, 02400 Kirkkonummi p. 09 2984 321 VANTAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Raimo Nikkanen (pj) Ojahaantie 13 C 38, 01600 Vantaa p. 040 730 4973

Kalakerho liero Aarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264 JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Mauri Koivisto Jussilantie 150, 62950 Paalijärvi p. 06 557 4664, 040 589 0284 mauri.koivisto@japo.fi KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen Kantotie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi Hankasalmen kerho Pia Kolehmainen p. 0400 467 499 Joutsan kerho Satu Nokelainen p. 041 490 8792 Jyväskylän kerho Päivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot Keuruun kerho Satu Hyyryläinen, p. 040 704 5834 Luoteisen Keski-Suomen kerho Tuulikki Poser-Hirvi Paavontie 50, 43100 Saarijärvi p. 0400 796 745 puhepaja@hotmail.com Nuotta-kerho Hanna Kirjavainen p. 050 353 0648 (ilt. ja vkl)

AVH 3/2011

51

yhdistykset alueittain PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY www.piravh.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto: p. 0400 608 284 (arkisin klo 10 - 16) Pellervonkatu 9, 33540 Tampere toimisto@piravh.fi Hämeenkyrön Sisukkaat Arto Ojala Simpukkatie 6 a1, 39200 Kyröskoski p. 0400 737 998 arto.ojala@luukku.com Kalakeisarit Jorma Valkamo p. 040 720 9849 Mouhijärven kerho Lillian Simola p. 050491 0412 Mäntän kerho ”Sisupussit” Tapio Latonen p. 0500 783 096 Nokian kerho Arja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi Nuotta-kerho Raija Hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi Parkanon kerho Leo Rikala Mäkipääntie 23, 39700 Parkano p. 03 448 2743, 040 523 3892 Sastamalan seudun kerho Ritva Heikkonen p. 0400 222 736 Valkeakosken seudun kerho Timo Lahtinen Vääränkoivuntie 6 as 36, 37630 Valkeakoski p. 040 719 3392

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546 Parikkalan kerho Satu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214524 Rantasalmen aluekerho Seija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671 Savonlinnan aluekerho Ulla-Riitta Waltari-Seppänen Mertatie 4 b 13, 57120 Savonlinna p. 050 572 6895 KAINUUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648 Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerho Terttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerho Solmu Merentie Kainuuntie 73 A 1, 88900 Kuhmo p. (08) 655 1162

52

AVH 3/2011

Ylöjärven kerho Kaija Mäkelä p. 044 506 7790 SATAKUNNAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Euran aivohalvaus- ja afasiakerho Ritva Järvinen Lassenkuja 1, 27500 Kauttua p. 02 865 1034 Huittisten aivohalvaus- ja afasiakerho Heikki Ketonen p. 044 375 0534 Torkinkatu 18, 32700 Huittinen Kankaanpään aivohalvaus- ja afasiakerho Sinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 0400 621 280 Luontokerho Satarökkäät Kauko Vesanto p. 040 580 1371 Noormarkun aivohalvaus- ja afasiakerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673 Porin kerhot Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807 pirjo.eilola@dnainternet.fi Veli-Pekka Raula p. 0400 697599 Rauman aivohalvaus- ja afasiakerho Tuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325148 Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerho Anna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044 Suomussalmen kerho Mauno Junkkari Siikarannantie 17 89600 Suomussalmi p. 0400 281 376 Utajärven kerho Mirja Haataja Komulantie 10, 91600 Utajärvi p. 08 542 1515, 040 764 2637 KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 liisa.passoja@regionline.fi Boccia-kerho Johan Paananen Saukontie 36, 67800 Kokkola p. 06 828 7270, 050 353 1485 Kalajoen kerho Aino Ojala Kehätie 38, 85100 Kalajoki p. 08 462 112, 050 518 5593 Pietarsaaren kerho Merja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306 Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Liisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot) MIKKELIN SEUDUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044-2118838 mikkelinafasia@gmail.com

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Anne Auramo p. 044 320 7878 (iltaisin) tai anne.auramo@gmail.com (jäsenasiat) Laitilan kerho Sari Väätäjä Karpalokuja 6, 23800 Laitila p. 040 592 4624 sari.vaataja@suomi24.fi Länsi-Turunmaan kerho / Pargas stroke-klubben Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081 Mynämäen aluekerho Reino Kairavuo Kaivattulantie 15, 23120 Mietoinen p. 050 337 0688 Nuora Leena Suma p. 044 013 1071 Salon aluekerho Liisa Hammarberg (pj.)

Kokkilantie 329, 25230 Angelniemi p. 0044 586 3170 liisa.hammarberg@netti.fi Riitta Lamminen (siht.)

Korvenkyläntie 690, 25520 Perniö as. p. 02 7355 717, 044 2854210 riitta_lamminen@hotmail.com Siimasimput Eero Ojaranta p. 0400 875 890 Someron aluekerho Armi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k)

Juvan afasiakerho Marja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933 Kangasniemen aivohalvausja afasiakerho Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770 Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerho Raili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73 Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerho Hilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675 Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683 PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Inkeri Riikonen (pj.)

Lampelantie 7, 81720 Lieksa p. 050 357 1763 inkeri.riikonen@netti.fi Hannu Härkönen (siht.)

Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 6705 Nurmeksen aluekerho Matti Sormunen Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 040 596 6163 Perjantaikerho ks. Inkeri Riikonen SOLMU-kerho Eeva Nykänen Repolankatu 7, 81700 Lieksa

yhdistykset alueittain p. 040 546 5293 terapia-eeva@luukku.com POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Marja Paavonkallio Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Enon aivohalvaus- ja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilö Sirkka Räty, ks. tiedot yllä Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerho Taina Huurinainen Parkintauksentie 5 B, 79700 Heinävesi p. 040 5224 261 taina.else@gmail.com Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735 Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095 Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerho Arja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com Liikuntakerho Matti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 3578686 matti.raty@kotikone.fi Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuu p. 0500 274651 nikihama@hotmail.com Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Maire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 013 634 641, 0500 176 875 Tarina-kerho Tarja Varis Kaspilantie 55, 82120 Keskijärvi p. 050 567 1233 tarja.varis@mbnet.fi

ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu Lukka Kauppamiehenkatu 4, 2. krs 45100 KOUVOLA 040 526 2855 satu.lukka@aivoliitto.fi Vastuualueet: Kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@kotiportti.fi Imatran kerho halvaus@yhdistykset.etela-karjala.fi

Tukihenkilövastuuhenkilöt Maire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY Jukka Rinne (pj) Hakolankuja 21, 90450 Kempele p. 0400 284 133 jukka.rinne@hotmail.com Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com Muhoksen kerho Sinikka Karppinen p. (08) 558 70 208 (päivisin) sinikka.karppinen@muhos.fi Oulun afasiakerho Seppo Toivanen p. 040 556 2882 Tyrnävän kerho Seija Mällinen Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä p. 08 545 0204 POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja) Suokatu 24 A 2, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net Kosken aivoparkki Kaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 017 620 329 Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322 Nilsiän parkkiaivot Ester Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158 Nuoret Neuronit Markku Koponen Suomalantie 7 a 8, 79100 Leppävirta p. 0400 272919 markkukoponen@hotmail.com

Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 041 434 7799 maija.myllymaki@pp.inet.fi KANTA-HÄMEEN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 0400 975 521 sisko.paivarinta@armas.fi Forssan aluekerho Tuula Rantala p. 03 4191 2760 tuula_rantala@surffi.net Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg Lopen AVH-kerho Jaana Karmala-Vanamo Viertotie5 A1, 12700 Loppi p. 040 757 4761 jaana@wanamo.fi

Siilinjärven aluekerho Tyyne Kokkarinen Varpasmaantie 596, 71690 Varpasmaa p. 017 382 2297 Suonenjoen AivoParkki Aino Savolainen p. 017 510 410 Kalevi Oikarinen p. 0400 946 584 Varkauden afasia- ja aivohalvauskerho Osmo Vepsäläinen Petäikönkatu 9 B44, 78200 Varkaus p. 017 5526 589 PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com Pyhäjokialueen Neuroklubi Anne Haaga Kopolantie 1 A 4 86710 Kärsämäki anne.haaga@pp.inet.fi P. 050 363 0366 Ylivieska Neuroklubi Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com YLÄ-SAVON AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti p. 040 760 6275 sisko.vaisanen@pp1.inet.fi Iisalmen kerho Annikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700 Kiuruveden kerho Helena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553 Sonkajärven kerho Mirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi p. (017) 272 7484

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Heli Taskinen, työlomalla 31.7.2012 asti Sijaisena Risto Lappalainen ks. tiedot yllä Riihimäen aluekerho Taina Metsberg Halavantie 1 as 6, 21380 Aura p. 040 769 1355 t_metsberg@hotmail.com KYMENLAAKSON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Pirjo Häkkinen Kyntäjäntie 8, 45120 Kouvola p. 040 834 8883 pirjo.hakkinen@netti.fi Haminan kerho Esa Vitikainen Panimokatu 2 a B 13, 49400 Hamina p. 040 547 4473 esa.vitikainen@pp.inet.fi Hierontakerho (Kouvolan Veturissa) Elma Mäkinen Näkintie 27, 45700 Kuusankoski p. 0400 335 097

AVH 3/2011

53

yhdistykset alueittain

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) p. 044 310 0541 Aili Kuokkanen (siht) p.

Toppilansaarentie 3 B 40, 90510 Oulu p. 040 565 6469

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 pekka.ollila@phnet.fi LAPIN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Eila Aikio (pj.)

Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com liikuntavastaava Hilkka Narkaus Riksintie 3 96900 Saarenkylä p. 040 516 0237 Inarin avh-kerho Kari Tammela Itkosentie 1, 99870 Inari p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Inarin kala- ja luontoporukka Kari Tammela p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Kittilän kerho Paula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi

21.–23.10.2011 Helsingin Messukeskus

Ohjelma, esiintyjät ja ilmainen messuklubi: www.terveysmessut.fi, facebook.com/terveysmessut Liput: 14/10 ¤, kokoaikalippu 25/18 ¤.

Samalla lipulla myös Kauneus-, Muoti-, Nordic Hair- ja Gold Silver Watch -messuille.

Järjestäjä: Suomen Messut, p. 040 4503250 54

AVH 3/2011

H

Kaikki terveydestä alan suurtapahtumassa!

Huippuluentoja, maksutonta terveyden testausta.

Uusimmat hoitomuodot ja liikuntalajit. Terveelliset herkut ja superfoodit. Seksuaalisuus ja terveys.

Stressinhallinta, hidastaminen ja tasapaino.

Koko ohjelma samalla lipulla!

Heinolan AVH-kerho Riitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089 Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

Sodankylän kerho Eila Alkio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com LÄNSI-POHJAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Eero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi Keminmaan kerho Eero Knuuti, ks. tiedot yllä Rajan diskettivikaiset Pirkko Mustaniemi p. 044 500 7287 pirkko.mustaniemi@gmail.com

.. a. a i kk e l , i s es k u n alen ! euron ille u nä s s n e om dy een ja tu t l a yö t ki n po

4

u

POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Virpi Lumimäki Korkalonkatu 18, 96000 ROVANIEMI p. 040 737 5879 virpi.lumimaki@aivoliitto.fi Vastuualue: liikunta

Kuusankosken kerho Elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097 Uimakerho (Kuusankosken uimahalli) Elma Mäkinen, ks. hierontakerho

... k

Jumppakerho Eskolan palvelukeskus Lisätiedot Asko Vepsä Karhulan kerho Asko Vepsä Lähdemaantie 4, 48750 Kotka p. 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net Kouvolan kerho Eija Piirainen Kanavantie 9, 45150 Kouvola p. 040 511 3647

21.–23.10.2011 Helsingin Messukeskus Avoinna pe klo 10–19, la–su klo 10–18 Oikeuttaa 4 euron alennukseen normaalihintaisesta aikuisen pääsylipusta (14 ¤).

Tämä edun Sinulle tarjoaa Aivoliitto ry.

✁

4¤

yhteystiedot AiVoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi.

Alueellinen toimintA Järjestöpäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42 JäSenPAlVelut Jäsenasioidenhoitaja Sanna Reuna p. 02 2138 225, 040 8450 430 sanna.reuna@aivoliitto.fi lAKiPAlVeluA JäSeniStÖlle Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KuntoutuSPAlVelut JA KommuniKAAtioKeSKuS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001

tulKKiPAlVelut Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

VieStintä Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

KoulutuSPAlVelut JA AVH-yHDySHenKilÖtoimintA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

Suomen nuortentAlo oy Johtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410 Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Anne Ingman p. 050 442 0092 Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703 Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi

Kielellinen erityiSVAiKeuS -toimintA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 ProJeKtit Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ks. Kuntoutuspalvelut Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija Elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta toimiSto JA HAllinto Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 Toimistosihteeri Pia Vuoltee laskutus ja tilaukset (ma–ke) p. 02 2138 222

liittoVAltuuSton PuHeenJoHtAJA Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 Lapin Aivohalvausja afasiayhdistys ry sirpakuukkanen@windowslive.com. liiton JA liittoHAllituKSen PuHeenJoHtAJA Asiantuntija, LKT Terttu Erilä Tampereen yliopistollinen sairaala terttu.erila@pshp.fi. erityiSoSAAmiSKeSKuS SuVituuli Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituuli p. 02 2138 509 tai toptreat@toptreat.fi.

AVH 3/2011

55

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

MP2 Itella Oyj