Avh 4/2013

AV H

4/2013

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

Teemana AVH-tutkimus Jooga vahvistaa kehonhallintaa

Aivoverenkiertohäiriöiden hoitokäytännöt

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

12. vuosikerta ISSN-L 1458-6312 ISSN 1458-6312 (Painettu) ISSN 2323-4504 (Verkkojulkaisu) ISSN 1459-3955 (Äänilehti) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

TOIMITUSNEUVOSTO LKT, professori, vastaava ylilääkäri ja toimialuejohtaja Risto O. Roine, Tyks Neurotoimialue (pj.)

LKT, asiantuntija Terttu Erilä Aivoliitto ry:n puheenjohtaja LKT, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, Turun kaupunginsairaala, neurologian osasto PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, psykologian laitos Yhdistyksen jäsen Sirpa Kuukkanen, Lapin aivoyhdistys Aivoliitto ry:n edustajat: Fysioterapeutti Päivi Liippola Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Hanne Itärinne Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU MIKTOR Taitto Marko Vuorio ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Anne-Mari Salminen, p. 045 7730 1255 anne-mari.salminen@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377 JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Shutterstock

TOIMITUS toimitus.avh@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Hanne Itärinne p. 050 571 4588 hanne.itarinne@aivoliitto.fi

Tieteellinen tutkimus tuo jatkuvasti lisää tietoa aivoverenkiertohäiriöistä ja niiden hoitomenetelmistä.

TEEMANA AVH-tutkimus AVH-lehden aikataulu NO

TEEMAT

1.

Ensihoito

2.

pe 31.1.

ti 4.2.

pe 7.3.

Nuoret sairastaneet

to 9.5.

ti 13.5.

pe 13.6.

3.

AVH-hoitotyö

pe 5.9.

ti 9.9.

pe 10.10.

4.

Lääkinnällinen kuntoutus

pe 7.11.

ti 11.11.

pe 12.12.

Kannen kuva: Shutterstock

2

AVH 4/2013

AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

4/2013 Antti Kurola

s i sältö

s. 44 s. 26

Aivoliiton paikallisyhdistyksissä liikutaan aktiivisesti.

Jooga vahvistaa kehon hallintaa ja sopii hyvin AVH-kuntoutujalle.

ARTIKKELIT

PALSTAT

6 Aivoinfarktin hoitokäytännöt 8 Kaulavaltimoahtauma aivoinfarktin taustalla 12 Kallonavaus voi pelastaa hengen 14 Voidaanko vaskulaarinen dementia estää?

18 Uutta toivoa aivoverenvuodon hoitoon?

22 Juttu-tupa ennen ja nyt 25 Jooga vahvistaa kehonhallintaa 41 Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat

vuonna 2014

4 5 17 20 28 30 33 34 35 44 51 55

Ledare Pääkirjoitus Kolumni Tutkittua Liitto tiedottaa Ajankohtaista Yhdestä elämästä Aivoliitto kouluttaa Tapahtumakalenteri Poimittua Yhdessä Yhdistykset alueittain Aivoliiton yhteystiedot

AVH 4/2013

3

Ledare Markku Kaste

Den finländska strokeforskningen står högt internationellt

I

det här temanumret berättar finländska strokeläkare som samtidigt är strokeforskare bland annat om vad som händer i hjärnartärväggen när en trombos uppstår som leder till hjärninfarkt, och om hur den kan avlägsnas mekaniskt eller med upplösningsbehandling. Tidningen berättar också om kirurgisk behandling i strokevården, om hur man kan förhindra att patienten avlider med hjälp av en omfattande kirurgisk öppning av skallen ifall det är fråga om en stor och oftast annars letal hjärninfarkt.

En annan artikel handlar om hur man kan prognosticera och förhindra utveckling av vaskulär demens förorsakad av stroke.

Varannan sekund insjuknar någon person i världen i akut stroke. Var sjätte sekund dör någon av det.

Stroke förorsakar flera dödsfall än tuberkulos, malaria och aids tillsammans. Dödligheten är ändå inte det enda problemet. En stor del av de överlevande får till exempel olika slag av förlamningar i extremiteterna eller problem med att producera och/eller att förstå tal.

Förr skulle finländska män ha fått guldmedalj och kvinnor silvermedalj om det funnits en världsmästerskapstävling i att drabbas av stroke, men situationen har förbättrats betydligt. År efter år sjunker antalet nya strokefall och antalet avlidna i stroke. Trots det får i Finland flera personer yngre än 55 år förtidspension på grund av akut hjärninfarkt än till exempel till följd av akut hjärtinfarkt.

I Finland är stroke en folksjukdom, men till all lycka är den vetenskapliga forskningen på våra universitetssjukhus internationellt sett mycket högtstående. På grund av den vetenskapliga forskningens

resultat har man kunnat förbättra patienternas möjligheter att överleva och återhämta sig och få ett självständigt liv.

Forskningsresultaten tillämpas dessutom snabbare hos oss i den vardagliga patientvården än i många andra länder med hög levnadsstandard därför att de finländska läkarna har varit med om att planera och leda forskningen. När den har lett till ett genombrott har en ny behandlingsmetod omedelbart kunnat tas i bruk. Exempel på det är till exempel hur man numera kan upplösa hjärninfarkter på grund av att man har upptäckt nya metoder i samband med forskningen.

I Finland får mer hjärninfarktpatienter per miljon invånare upplösningsbehandling än någon annanstans i världen. På Mejlans sjukhus får flera patienter sådan vård och dessutom snabbare än på något annat sjukhus i världen.

Den bästa stroken är en stroke som man har kunnat förebygga. Med hjälp av den vetenskapliga forskningen har preventionen förbättrats. Många tänker kanske inte på att de kända riskfaktorerna för stroke – högt blodtryck, störningar i fettmetabolismen, rökning, diabetes, övervikt och liten eller obefintlig motion – ökar risken inte bara för hjärt- och kärlsjukdomar utan också för demens. Med goda vanor kan var och en av oss minska sin egen risk för att insjukna i stroke eller demens.

Markku Kaste Emeritus professor i neurologi HUCS neurologiska klinik Helsingfors universitet

På grund av den vetenskapliga forskningens resultat har man kunnat förbättra patienternas möjligheter att överleva och återhämta sig och få ett självständigt liv.

4

AVH 4/2013

Ilpo Vainionpää

PÄÄKIRJOITUS Markku Kaste

Suomalainen AVH-tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista

T

ässä teemanumerossa suomalaiset aivoverenkiertohäiriöpotilaita hoitavat ja tutkivat lääkärit kertovat muun muassa siitä, mitä aivovaltimon seinässä tapahtuu, kun tukos syntyy ja se johtaa aivoinfarktiin, ja miten tukos voidaan poistaa liuotushoidolla tai mekaanisesti. Lehdessä kerrotaan myös, onko kirurgisella hoidolla paikkansa aivoverenvuodon hoidossa, ja jos kyseessä on laaja, kuolemaan johtava aivoinfarkti, miten potilaan menehtyminen voidaan estää laajalla kallonavauksella. Yksi artikkeli käsittelee sitä, voidaanko AVH:n aiheuttamaa vaskulaarisen dementian kehittymistä ennustaa ja ehkäistä.

Joka toinen sekunti joku ihminen maailmassa sairastuu akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön. Joka kuudes sekunti joku kuolee siihen. AVH aiheuttaa enemmän kuolemia kuin tuberkuloosi, malaria ja AIDS yhteensä. Kuolleisuus ei kuitenkaan ole aivoverenkiertohäiriöiden ainoa ongelma, sillä suurelle osalle eloonjääneistä jää muun muassa eriasteisia raajahalvauksia tai puheen tuoton ja ymmärtämisen ongelmia.

Vuosikymmeniä sitten Suomen miehet olisivat saaneet kultamitalin ja naiset hopeamitalin, jos aivoverenkiertohäiriöihin sairastumisesta olisi kilpailtu MM-tasolla. Tilanne on näistä vuosista parantunut oleellisesti. Sekä uusien aivoverenkiertohäiriöiden määrä että niiden aiheuttama kuolleisuus laskevat vuodesta toiseen. Silti Suomessa useampi alle 55-vuotias joutuu ennenaikaiselle eläkkeelle akuutin aivoinfarktin vuoksi kuin esimeriksi akuutin sydäninfarktin seurauksena.

Aivoverenkiertohäiriöt ovat suomalaisille kansantauteja, mutta onneksi niiden tieteellinen tutkimus on yliopistosairaaloissamme kansainvälisesti arvioituna erittäin korkeatasoista. Tieteellisten tutkimustulosten käyttöönotto on parantanut potilaiden mahdollisuuksia jäädä henkiin ja toipua takaisin itsenäiseen elämään.

Lisäksi tutkimusten tulokset otetaan meillä osaksi arkipäivän potilashoitoa nopeammin kuin monessa muussa korkean elintason maassa, koska suomalaiset lääkärit ovat olleet mukana suunnittelemassa ja johtamassa näitä tutkimuksia. Jos tutkimus on johtanut läpimurtoon, kuten tapahtui aivoinfarktin liuotushoidossa, uusi hoito on voitu ottaa välittömästi käyttöön, koska se opittiin jo tutkimuksen aikana.

Suomessa liuotushoidon saa useampi aivoinfarktipotilas miljoonaa asukasta kohden kuin missään muussa maassa. Meilahden sairaalassa sen saa useampi aivoinfarktipotilas, ja lisäksi nopeammin, kuin missään muussa sairaalassa koko maailmassa.

Paras AVH on ennaltaehkäisty AVH. Tieteellisen tutkimuksen avulla myös ennaltaehkäisy on parantunut. Moni ei tule ajatelleeksi, että aivoverenkiertohäiriöiden tunnetut vaaratekijät – verenpainetauti, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, tupakointi, diabetes, ylipaino ja vähäinen tai olematon liikkuminen – ovat sydänverisuonitautien lisäksi myös dementian vaaratekijöitä. Ne hoitamalla jokainen meistä voi vähentää omaa riskiään sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja dementiaan.

Markku Kaste Neurologian emeritusprofessori HYKS neurologian klinikka Helsingin yliopisto

Tieteellisten tutkimustulosten käyttöönotto on parantanut potilaiden mahdollisuuksia jäädä henkiin ja toipua takaisin itsenäiseen elämään.

AVH 4/2013

5

Satu Mustanoja ja Johanna Pekkola Kimmo Lappalainen

Aivoinfarktin hoitokäytännöt

Aivovaltimotukoksen endovaskulaarihoidossa pyritään poistamaan tukos suonensisäistä reittiä myöten.

Aivoinfarktin ensisijainen hoito on laskimonsisäinen liuotushoito, jota on käsitelty muun muassa AVH-lehden numerossa 2/2013. Tässä artikkeissa käsitellään akuutin aivoinfarktin toissijaisia hoitokäytäntöjä.

Ä

killinen raajaheikkous, suupielen roikkuminen ja puhe- tai näkövaikeus ovat aivoinfarktin oireita. Kun aivokudos äkillisesti tukkeutuneen aivovaltimon alueella jää ilman verenkiertoa, osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon, mikäli suonen tukosta ei päästä avaamaan ajoissa.

Hoitotulokset ovat sitä parempia, mitä nopeammin sairastunut pääsee hoitoon ja tukos saadaan avattua.

Siksi oireiden syy on aina selvitettävä mahdollisimman pian. On tärkeää, että sairastunut tai hänen läheisensä tunnistaa aivoinfarktin oireet nopeasti ja soittaa heti hätänumeroon 112.

6

AVH 4/2013

TIA-kohtaus on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö. Sen oireet muistuttavat aivoinfarktia, mutta menevät yleensä muutamassa minuutissa tai tunnissa ohi. Vaikka oireet loppuisivat, pitää aina hakeutua nopeasti hoitoon, koska oireet voivat uusiutua.

Joka kolmas TIA-kohtauksen kokenut saa myöhemmin aivoinfarktin – usein jo muutaman tunnin tai päivän kuluessa. Oikealla hoidolla aivoinfarktiin sairastuminen saadaan usein estettyä.

Aivoverenkiertohäiriö on kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa. Siihen menehtyy vuosittain noin 4 500 henkilöä.

Liuotus on ensisijainen hoito Laskimonsisäinen liuotushoito (intravenöösi trombolyysi, IVT) on annettava 4,5 tunnin kuluessa oireiden alkamisesta. Hoito on sitä tehokkaampaa, mitä nopeammin se päästään aloittamaan. Toistaiseksi ainoa hyväksytty liuotushoitolääke on alteplaasi, jonka tehoa on tutkimuksissa pystytty lisäämään esimerkiksi liuotushoidon yhteydessä käytetyn ultraäänen ja mikrokuplien avulla.

Liuotushoidettavien potilaiden tutkiminen tarkemmilla kuvantamistutkimuksilla voi tulevaisuudessa pidentää liuotuksen aikaikkunaa eli

sitä aikaa, jonka kuluessa hoito pitää aloittaa. Tutkimuksissa on selvitetty esimerkiksi sitä, onko alteplaasia tehokkaampia liuotushoitolääkkeitä mahdollista käyttää.

Muun muassa tenekteplaasin ja desmoteplaasin käytöstä on saatu alustavia tuloksia. Näissä tutkimuksissa aikaikkunaa on pidennetty kuuteen tai yhdeksään tuntiin. Menossa olevissa DIAS-3 ja DIAS-4 tutkimuksissa käytetyllä desmoteplaasilla on paikallinen hyytymää hajoittava, fibrinolyyttinen vaikutus, mutta ei vaikutusta muihin elimiin.

Toissijaiset hoitokäytännöt Laskimonsisäinen liuotushoito ei aina auta, jos aivovaltimotukos on hyvin suuri, mikä on usein tilanne sydänperäisissä aivoinfarkteissa.

Toissijaisena hoitona voidaan harkita valtimonsisäistä liuotushoitoa ja/ tai mekaanista aivovaltimotukoksen poistoa, joista käytetään nimitystä endovaskulaarihoito.

Endovaskulaarihoitoa harkitaan, kun laskimonsisäistä liuotushoitoa ei voida antaa esimerkiksi verenohennuslääkityksen aikana tai suuren leikkauksen jälkeen, tai kun vaikea oireisto ei helpotu laskimonsisäisen liuotushoidon aikana. Endovaskulaarihoidossa pyritään poistamaan tukos suonen sisältä ennen kuin verenkierron puutos aivokudoksessa on ehtinyt aiheuttaa laajan, peruuttamattoman aivovaurion.

Valtimonsisäisessä liuotushoidossa mikrokatetri viedään tukosalueelle ja hyytymää hajoittavaa lääkeainetta ruiskutetaan tukoksen sisään. Valtimonsisäisestä liuotushoidosta on olemassa satunnaistettua tutkimustietoa, jonka mukaan hoitotulokset ovat parempia kuin lume- tai hepariinihoidossa.

Mekaanisissa hoidoissa verihyytymä pyritään usein poistamaan kokonaisena. Nykyään yleisimmin käytetyt välineet ovat tukoksen yli avattavat,

itsestään laajenevat stentit, joihin verihyytymä tarttuu ja jotka poistetaan suonesta yhdessä hyytymän kanssa.

Kaula- tai aivovaltimoiden alueella suoni voidaan myös pallolaajentaa ja/tai siihen voidaan asettaa pysyvä stentti.

Mekaaniset hoidot ovat yleistyneet viimeisten kymmenen vuoden aikana eli sen jälkeen, kun ensimmäiset hoitovälineet saivat vuonna 2004 Yhdysvalloissa FDA (Food and Drug Administration) -hyväksynnän aivovaltimotukoksen hoitoon.

Endovaskulaarihoitoa yliopistosairaaloista Aivovaltimotukosten endovaskulaarihoidot edellyttävät teknistä harjaantumista ja kokemusta, mikä rajoittaa hoidon saatavuutta. Hoidon suorittaa toimenpiteiseen perehtynyt neuro- tai toimenpideradiologi yliopistosairaalassa.

Vaikean aivoinfarktin hoidossa voidaan alue- ja keskussairaaloista konsultoida etäyhteyden avulla yliopistosairaalan asiantuntijaa. Potilas voidaan siirtää yliopistosairaalaan, jos endovaskulaarinen hoito tulisi kyseeseen, vaikka endovaskulaarista hoitoa ei toistaiseksi mainita aivoinfarktin Käypä hoito -suosituksessa.

Hyvien hoitotulosten saavuttamiseksi potilaiden huolellinen esitutkimus ja valinta on olennaista. Aivovaltimotukoksen sijainti nähdään valtimokuvauksella eli angiografialla.

Pelastettavissa olevan aivokudoksen on oltava riittävän suuri, jotta toimenpiteestä saavutettava hyöty olisi oikeassa suhteessa siihen liittyviin komplikaatioriskeihin.

Kuolleisuudessa tai vakavissa vuotokomplikaatioissa ei ole selviä eroja endovaskulaarihoitoa saaneiden ja Käypä hoito -suosituksen mukaista laskimonsisäistä liuotushoitoa saaneiden potilaiden välillä.

Aika oireiden alusta suonen aukeamiseen eli rekanalisaatioon on tärkeää akuutin aivoinfarktin hoidos-

sa. Mitä nopeammin aivovaltimotukos aukeaa, sitä parempi on hoitotulos.

Endovaskulaarihoidoissa aika oireiden alusta hoidon aloitukseen on tavallisimmin 3−8 tuntia, mutta esimerkiksi kallonpohjavaltimon tukoksissa, joissa ennuste on huono, käytetään usein vielä pidempiä viiveitä: jopa 12–48 tuntia oireiden alusta hoidon aloitukseen. Ennen hoidon aloittamista on kuitenkin aina arvioitava yksilöllisesti, onko potilaalle jo ehtinyt kehittyä peruuttamatonta ja laajaa vauriota aivoissa.

Hoitokäytännöt nyt ja tulevaisuudessa Aivoinfarktiin sairastuvista noin 15 % saa laskimonsisäisen liuotushoidon.

On arvioitu, että 10 % sairastuneista saattaisi hyötyä endovaskulaarihoidosta. Akuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarihoitoja tehtiin viidessä yliopistosairaalassa vuoden 2011 aikana yhteensä noin 120 kertaa.

Potilaiden ikääntyessä akuutin aivoverenkiertohäiriön jälkeinen kuolleisuus lisääntyy ja toipumisennuste heikkenee. Iäkäskin potilas voi silti hyötyä vaikeaoireisen tukoksen endovaskulaarihoidosta. Etäyhteydellä yliopistosairaalaan voidaan jatkossa arvioida aiempaa enemmän potilaita, jotka saattaisivat hyötyä nykyiseen Käypä hoito -suositukseen kuulumattomista hoidoista kuten endovaskulaarihoidosta.

Satu Mustanoja Neurologian dosentti, päivystyslääketieteen ja aivoverenkiertohäiriöiden erityispätevyys HUS neurologian klinikka, Stroke Unit Johanna Pekkola LT, neuroradiologi HUS-Kuvantaminen, Meilahden sairaala

AVH 4/2013

7

Yli 14 000 suomalaista saa vuosittain aivoinfarktin.

Tapauksista joka viidennen aiheuttaa oireileva kaulavaltimoahtauma.

Mutta johtaako kaulavaltimoahtauma aina aivoinfarktiin?

HumanArt/Helena Schmidt

Petra Ijäs ja Jani Saksi

Kaulavaltimoahtauma aivoinfarktin taustalla

Kuvassa esitetään kaulavaltimot sekä aivojen ja silmän verkkokalvon verisuonitus. Oikealla näkyy suurennettuna kaulavaltimon haaroittumiskohta, johon on kertynyt valtimonrasvoittumaa eli ateroomaa. Veritulpan osaset tai revenneen ahtauman palaset voivat kulkeutua aivoverenkiertoon. Ne saattavat tukkia valtimoita aiheuttaen aivo- tai verkkokalvoinfarktin.

A

ivoinfarkti voi antaa monenlaisia oireita. Yhtäkkiä toinen käsi ja/tai jalka saattaa tuntua kömpelöltä tai puhuminen muuttuu vaikeaksi. Olo voi olla sekava tai ehkä oireena on vain hetkellinen toisen silmän näönmenetys. Oireisto riippuu siitä, mikä kohta aivoista jää valtimotukoksen takia ilman hapekasta verenkiertoa.

8

AVH 4/2013

Kaulavaltimoahtauman synty Aivot saavat verta neljän suuren valtimon kautta. Nämä parilliset valtimot ovat nimeltään sisemmät kaulavaltimot ja nikamavaltimot. Ne on merkitty oheiseen kuvaan.

Sisemmän kaulavaltimon haarautumiskohta on valtimonrasvoit-

tumistaudin eli ateroskleroosin tyypillisimpiä esiintymispaikkoja.

Valtimonrasvoittumistauti aiheuttaa kaulavaltimon haarautumiskohtaan valtimonrasvoittuman eli aterooman, johon kertyy kolesterolia, tulehdussoluja ja kuollutta solumassaa.

Ahtautumassa muuntuneen rasvan aiheuttama tulehdusreaktio tekee ahtaumakohdasta lopulta hei-

kon, jolloin sen pinta voi haavautua tai ahtauma revetä. Vauriokohdan ohi virtaava veri voi viedä mukanaan aivoverenkiertoon hipun verihyytymää tai ahtauman sisältä purkautunutta ateroomaa. Se saattaa tukkia aivojen etuosien tai silmän verkkokalvon verisuonia.

Jos silmän verkkokalvoa tai aivokudosta ehtii verenkiertovajauksen vuoksi mennä kuolioon, vaurio on peruuttamaton ja pysyvä. Oireena on tyypillisesti toisen silmän näönmenetys tai toispuolihalvaus, johon voi liittyä muun muassa kielellisten toimintojen vaikeutuminen eli afasia tai toisen puolen huomiotta jääminen eli neglect-oireisto.

Ahtauma voi myös tukkia kaulavaltimon kokonaan, jolloin riittämätön verenvirtaus aivoissa aiheuttaa infarktin esimerkiksi verenpaineen laskiessa äkillisesti.

Kaulavaltimoiden ahtaumat aiheuttavat noin viidenneksen kaikista aivoinfarkteista.

Hoitoon myös TIAkohtauksen jälkeen Mikäli veritulppa hajoaa ja aivoverisuoni avautuu uudelleen tarpeeksi nopeasti, oireet voivat hävitä nopeastikin. Tällöin puhutaan ohimenevästä aivoverenkiertohäiriöstä (englanniksi transient ischemic attack, TIA) tai hetkellisestä sokeudesta (amaurosis fugax). Nämä kohtaukset ovat kivuttomia ja voivat vaikuttaa vaarattomilta eikä hoitoon välttämättä hakeuduta.

Amaurosis fugax- ja TIA-kohtaukset ovat kuitenkin aivoinfarktin hälytysmerkkejä. TIA-kohtauksen sairastaneista joka viides saa aivoinfarktin kolmen kuukauden sisällä. Näistä aivoinfarkteista suurin osa olisi estettävissä varhaisella lääke- ja/tai leikkaushoidolla. Tämän vuoksi tutkimuksiin ja hoitoon tulee hakeutua heti myös ohimenevän kohtauksen jälkeen.

Kaulavaltimoahtauman leikkaushoito Kaulavaltimoahtauman aiheuttaman aivoinfarktin hoito noudattaa yleisiä

aivoinfarktin hoitolinjoja. Kaulavaltimoahtaumapotilaiden kohdalla voidaan kuitenkin harkita myös leikkaushoitoa.

Riski uuteen aivoinfarktiin kasvaa yli kymmenkertaiseksi, mikäli kaulavaltimoahtauma tukkii yli puolet valtimon sisäosasta ja potilaalla on jo ollut verkkokalvon tai aivojen verenkiertohäiriö. Tutkimusten perusteella tehokas hoitomuoto on tällöin leikkaus, jossa kaulavaltimoon kertynyt valtimonrasvoittuma poistetaan.

Tällaista leikkausta kutsutaan endarterektomiaksi.

Kaulavaltimoahtaumia voidaan hoitaa myös suonensisäisesti stenttaamalla eli laajentamalla valtimoa verkkoputken avulla.

Endarterektomian ja stenttauksen tehoa ja turvallisuutta on viime aikoina vertailtu useissa kansainvälisissä monikeskustutkimuksissa. Stenttauksessa toimenpiteeseen liittyvien aivoinfarktien riski on suurempi, mutta onnistunut hoitotulos on yhtä pysyvä kuin endarterektomiassa nykyisen alle kymmenen vuoden seurannan perusteella. Kohonneen toimenpideriskin vuoksi stenttausta käytetään tällä hetkellä Suomessa vain erityistapauksissa, esimerkiksi silloin kun ahtauma ei ole kirurgisesti hoidettavissa sijaintinsa (korkeat ahtaumat) tai muiden ominaisuuksiensa vuoksi (kaulan sädehoitoon liittyvät ahtaumat).

Huomio koko verenkiertoelimistöön Kaulavaltimoahtauman riskitekijöitä ovat samat kuin valtimonrasvoittumistaudissa: veren korkea LDL-kolesterolipitoisuus ja matala HDL-kolesterolipitoisuus, korkea verenpaine, diabetes, tupakointi, ylipaino ja liikunnan puute. Myös perinnöllisillä tekijöillä on tutkimusten mukaan vaikutusta.

Kaulavaltimoahtauman kehittyminen vie vuosikymmeniä, joten oireet ilmaantuvat yleensä vasta iäkkäille, tyypillisesti yli 60-vuotiaille henkilöille.

Kaulavaltimoahtauma on usein merkki yleistyneestä valtimonrasvoittumistaudista. Kaulavaltimoahtaumapotilailla on ahtaumia usein myös muissa valtimoissa kuten sydämen sepelvaltimoissa, munuaisvaltimoissa tai alaraajojen valtimoissa.

Nämä voivat aiheuttaa myös muita tauteja, kuten sepelvaltimotautia, sydäninfarkteja, katkokävelyoiretta ja munuaisten vajaatoimintaa.

Viime aikojen tutkimus on osoittanut, että sekä oireetonta että oireista kaulavaltimoahtaumaa sairastavan potilaan riski kuolla sydäninfarktiin seuraavan kymmenen vuoden aikana on erittäin korkea: noin 20 %. Siksi kun kaulavaltimoahtauma todetaan, pitää kaikki verisuonitautien riskitekijät selvittää ja hoitaa huolellisesti.

Näin ehkäistään tulevia aivo- ja sydäninfarkteja.

Tällä hetkellä tutkitaan, tulisiko kaikille kaulavaltimoahtaumapotilaille oireista riippumatta tehdä laajempia verenkiertoelimistön tutkimuksia, kuten kliininen rasituskoe tai sepelvaltimoiden varjoainekuvaus, jotta sepelvaltimotaudin hoitoon päästäisiin varhain ja kuolleisuutta voitaisiin pienentää.

Ennaltaehkäisyn keinoja Riskitekijöiden hallinnalla on kaulavaltimoahtaumien ehkäisyssä ja hoidossa keskeinen asema. Korkea verenpaine, kolesteroli ja verensokeri tulee hoitaa huolellisesti. Edenneessä valtimonrasvoittumistaudissa tämä tarkoittaa yleensä loppuelämän kestävää säännöllistä kolesteroli- ja verenpainelääkitystä. Se estää tehokkaasti myöhempiä aivo- ja sydäninfarkteja.

Myös tupakoinnin lopettaminen on ehdottoman tärkeää.

Runsaasti tuoreita kasviksia, hedelmiä, kokojyväviljaa ja hyviä rasvoja – rypsi- ja oliiviöljyä, siemeniä, pähkinöitä ja rasvaista kalaa – sisältävä ruokavalio edistää verenkiertoelimistön terveyttä. Myös ylipainon välttäminen ja säännöllinen kuntoliikunta ennaltaehkäisevät valtimoiden rasvoittumista.

AVH 4/2013

9

Yleisyys ja tutkimusmenetelmät

Helsingissä tutkitaan taustasyitä Helsinki Carotid Endarterectomy Study (HeCES) on Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa toteutettava tutkimus, jossa keskitytään oireilevan kaulavaltimoahtauman taustasyiden selvittämiseen. Tutkimukseen voivat osallistua kaikki kaulavaltimoahtaumapotilaat, joiden kohdalla on päädytty leikkaushoitoon. Leikkauksessa poistettu ahtauma, joka muutoin hävitettäisiin leikkausjätteenä, sekä verinäytteet tallennetaan HeCES-kudospankkiin.

Kudosnäytteet – yhdessä potilaista kerättävien kliinisten tietojen ja kuvantamistulosten kanssa – toimivat kansainvälisestikin ainutkertaisena tutkimusaineistona.

Tutkimuksen tavoitteena on parantaa kaulavaltimoahtau-

Shutterstock

Kaulavaltimoahtaumat ovat varsin yleisiä. Suomalaisen tutkimuksen mukaan puolella keski-ikäisistä ja sitä vanhemmista miehistä sekä joka kolmannella vastaavan ikäisistä naisista on kaulavaltimoahtaumia. Kuitenkin vain muutamalla prosentilla heistä ahtauma täyttää yli puolet valtimon sisäosasta ja aiheuttaa veren virtausesteen. Vain murto-osalle kaulavaltimoahtauma aiheuttaa aivoverenkiertohäiriön.

Oireilevan kaulavaltimoahtauman taustasyitä tunnetaan edelleen huonosti. Ne ovatkin yksi tämänhetkisen tutkimuksen keskeisimmistä painopistealueista.

Verisuonikuvantamisen yleistyminen myötä oireettomia kaulavaltimoahtaumia todetaan aiempaa useammin.

Olisi tärkeää osata ennustaa riskiä, milloin ahtauma saattaa johtaa veritulpan muodostumiseen ja aivoverenkiertohäiriöön.

Uusia keinoja ahtauman riskin arviointiin voivat olla muun muassa ahtauman sisäisten verenvuotojen toteaminen magneettikuvantamisella, ahtauman tulehduksen tai solukuoleman visualisointi toiminnallisilla kuvannusmenetelmillä (PET ja SPECT) sekä erilaiset potilaan kliinisiin parametreihin tai laboratoriokokeisiin perustuvat riskinarviointiasteikot.

Kaulavaltimoahtauman aiheuttamaa aivoinfarktiriskiä voidaan arvioida erilaisilla kuvannusmenetelmillä.

mapotilaiden hoitoa, kehittää ahtauman riskiarviointia ja etsiä keinoja, joilla oireet pystyttäisiin tulevaisuudessa estämään.

Petra Ijäs, LT, neurologian erikoislääkäri Jani Saksi, FM, Neurologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Molekyylineurologian tutkimusohjelma, Biomedicum Helsinki, Helsingin yliopisto

Tiesitkö tämän aivoverenkiertohäiriöistä?

• Vuosittain noin 14 600 suomalaista saa ensimmäisen aivoinfarktin, 2 600 aivoverenvuodon (ICH) ja 1 300 lukinkalvon alaisen verenvuodon (SAV).

• Noin 2 500 henkilöllä aivoinfarkti uusiutuu vuoden sisällä.

• Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA) saa noin 4 000 henkilöä vuodessa.

• Yhteensä vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön eli joka päivä 68 henkilöä.

• Sairastaneita on Suomessa noin 82 000.

• Joka neljäs sairastanut on työikäinen.

10

AVH 4/2013

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneista • joka neljäs toipuu oireettomaksi ja yli puolet omatoimisiksi • joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen • joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa • kolmanneksella esiintyy afasiaa, häiriötä kielellisissä kyvyissä • noin 45 % tarvitsee lääkinnällistä kuntoutusta.

Aivoinfarkti, aivovaltimotukos Aivoverenvuoto, aivojen sisäinen verenvuoto, ICH Lukinkalvonalainen verenvuoto, subaraknoidaalivuoto, SAV Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, TIA

www.aivoliitto.fi

AVH 4/2013

11

Pauli Helén, Tero Niskakangas ja Timo Möttönen

Kallonavaus voi pelastaa hengen Puolikallonavausleikkauksella eli hemikraniektomialla voidaan yrittää pelastaa aivoinfarktin saanut potilas, kun muut hoitokeinot eivät auta. Moni potilas on saatu näin pelastettua ja kuntoutettua omatoimiseksi.

A

ivoinfarkti tarkoittaa tilannetta, jossa aivovaltimoon syntyy tukos. Neurologi voi yrittää liuottaa tukoksen nopeasti annetulla suonensisäisellä lääkkeellä. Tämä on tulpan liuotus eli trombolyysi.

Ellei liuotus täysin onnistu, voi toimenpideröntgenlääkäri yrittää onkia tukoksen pois verisuonten kautta. Tätä kutsutaan mekaaniseksi tukoksen poistoksi eli trombektomiaksi.

Ilman näitä hoitoja tai niiden jälkeenkin voi kehittyä kuolioon menneen aivokudoksen pahanlaatuinen turpoaminen eli maligni aivoödeemi. Se on hengenvaarallinen tila, koska aivojen turvotus painaa elintärkeää aivorunkoa. Aivorungossa sijaitsevat hengityksen ja verenpaineen säätelykeskukset ja ne saattavat vaurioitua paineen takia. Kun kallo avataan, aivot pääsevät turpoamaan ulospäin, jolloin paine aivorungon alueella helpottaa.

Puolikallonavausleikkaus eli hemikraniektomia Puolikallonavausleikkauksessa kallon luusta poistetaan kämmenen kokoinen kappale. Sen jälkeen kova aivokalvo avataan, aivot peitellään keinokalvolla ja iho ommellaan kiinni. Keinokalvo ja iho ovat joustavia, joten aivot pääsevät turpoamaan kallosta ulospäin.

Muutaman viikon tai kuukauden kuluttua aivot ovat vetäytyneet takaisin kallon sisään. Uudessa leikkauksessa potilaan oma, pakastimessa säilötty kallon luukieleke tai vaihtoehtoisesta keinoluusta valmistettu paikka kiinnitetään kallossa olevan aukon peitoksi.

Potilas oli 56-vuotias nainen. Hänellä ei ollut muita aiempia aivoinfarktin riskitekijöitä kuin verenpainetauti, jota oli hoidettu lääkityksellä. Hän sai äkillisen vasemmanpuoleisen halvauksen ja hänelle tehtiin puolikallonavausleikkaus. Hän toipui lopulta varsin omatoimiseksi.

12

1. Pään tietokonetomografiakuvauksessa näkyi laaja infarkti oikean keskimmäisen aivovaltimon suonitusalueella (kuvassa vasemmalla).

2. Päivän päästä kallonavausleikkauksen jälkeen aivot olivat turvonneet ulos kallosta.

3. Virtauskuvauksessa verekkäät alueet näkyvät punaisina. Myös infarktialueelle oli palautunut läiskittäistä verenkiertoa.

4. Aivokudoksen osin tuhouduttua ja osin vetäydyttyä takaisin kallon sisälle oma luukieleke asetettiin takaisin paikoilleen.

AVH 4/2013

kalloa avata. Potilaiden tila on ollut kriittinen leikkauspäätöstä tehtäessä. Aivoturvotuksen syynä oli 35 potilaalla aivoinfarkti ja 55 potilaalla aivovamma.

Suurin osa aivoinfarktipotilaista jäi eloon leikkauksen jälkeen. Heistä 74 prosenttia eli 26 henkilöä oli elossa kolmenkymmenen vuorokauden kuluttua leikkauksesta.

Viisi potilasta kuoli alle 30 vuorokaudessa ja neljästä potilaasta ei ollut seurantatietoa.

Eloon jääneet potilaat toipuivat varsin hyvin omatoimisiksi tai pienen avun turvin pärjääviksi. Tulokset vastaavat maailmalta raportoituja tutkimuksia.

Kallonavausleikkausten tulevaisuus Tekstiä on toimituksen käytössä

Potilaan pään mittojen mukaan valmistettu kallon keinoluu.

Keinoluumallista puuttuva kappale on kiinnitetty potilaan päähän luupuutosta korvaamaan. Kuvassa keinoluun sisällä on muovinen aivomalli.

Toipumistilastoja Taysista Tampereen yliopistollisen sairaalan neurokirurgian yksikössä on vuosien 2008–2012 aikana tehty 90 puolikallonavausleikkausta pahanlaatuisen aivoturvotuksen vuoksi.

Kaikissa tapauksissa on arvioitu, että potilas kuolee, ellei

Tietämys erilaisista tilanteista, joissa puolikallonavausleikkaus auttaisi potilasta, todennäköisesti lisääntyy ja tarkentuu lähivuosien aikana. Tällä hetkellä on meneillään useita satunnaistettuja tutkimuksia, joissa selvitetään näiden leikkausten hyötyjä ja haittoja.

Pauli Helén, dosentti, vs. ylilääkäri Tero Niskakangas, neurokirurgian erikoislääkäri Timo Möttönen, erikoistuva lääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala, neurokirurgian vastuuyksikkö

AVH 4/2013

13

Hilkka Soininen Shutterstock

Voidaanko vaskulaarinen dementia estää?

Etenevät muistisairaudet ovat suurimpia ikääntyneiden toimintakykyä heikentäviä tekijöitä. Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti ja toiseksi yleisin aivoverenkiertohäiriöistä johtuva vaskulaarinen dementia.

K

un henkilön kognitiiviset kyvyt eli muisti ja tiedonkäsittely ovat heikentyneet siinä määrin, että arkiaskareista selviytyminen vaikeutuu, puhutaan dementiasta.

Lievä muistin ja tiedonkäsittelyn heikentyminen on dementian riskitila, mutta silloin henkilön toimintakyky on vielä tallella.

Lievä muistin ja tiedonkäsittelyn heikentyminen ennakoi useimmiten Alzheimerin tautia, mutta joskus se voi kertoa vaskulaarisesta dementiasta. Aivoverenkiertohäiriön jälkeen ongelmat jollain tietonkäsittelyn osaalueella ovat melko yleisiä. Dementiatasoista muistin ja tiedonkäsittelyn heikkenemistä ilmenee noin joka neljännellä aivoverenkiertohäiriön sairastaneella.

Suurten ja pienten suonten taudit Aivoverenkiertosairauteen liittyvä dementia voi olla seurausta joko 14

AVH 4/2013

suuren aivoverisuonen tukoksesta tai taustalla voi olla pienten aivoverisuonten tauti.

Suuren aivoverisuonen tukos eli aivoinfarkti aiheuttaa usein toimintakyvyn heikkenemisen epätasaisesti vain joillakin tiedonkäsittelyn osaalueilla. Oireisto riippuu siitä, missä kohdassa aivoja tukos sijaitsee. Selkeät paikallisoireet kuten toispuolihalvaus ovat yleisiä aivoinfarktin jälkeen.

Muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmat ilmaantuvat äkillisesti aivoinfarktin jälkeen ja voivat pahentua portaittain. Magneettikuvassa näkyy suuren suonen tukoksesta johtuva, aivokuorelle painottuva aivoinfarkti.

Pienten suonten taudille on ominaista toiminnanohjauksen ongelmat sekä muistin, tiedonkäsittelyn ja motoriikan hidastuminen. Tilanne kehittyy hitaammin ja oireiden alku on vaihteleva. Potilaalla on voinut olla ohimeneviä aivoverenkiertohäiriötä ilman pysyviä oireita. Aivojen magneettikuva osoittaa useita pieniä

infarkteja aivojen syvissä osissa sekä laaja-alaisia valkean aineen muutoksia.

Dementiaa tutkitaan paljon Dementiapotilaiden määrä kasvaa voimakkaasti. Sen ennustetaan nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Keinoja estää tai hoitaa dementiaa etsitään.

Väestötasoiset pitkittäistutkimukset ovat osoittaneet, että terveellisillä elintavoilla jokainen voi pienentää riskiään sairastua sydän- ja verisuoniperäisiin sairauksiin, vaskulaariseen dementiaan ja myös Alzheimerin tautiin. Alzheimerin taudilla ja vaskulaarisella dementialla on osin samoja riskitekijöitä. Erityisesti iäkkäiden henkilöiden aivoissa näkyy usein samaan aikaan sekä Alzheimer-tyyppisiä että vaskulaarisia muutoksia.

Suomessa on erinomaiset aineistot ja mahdollisuudet tutkia veri-

suonisairauksien riskitekijöiden vaikutusta dementian riskiin.

Suomalaisessa CAIDE-tutkimuksessa tarkasteltiin kardiovaskulaarisia riskitekijöitä, ikääntymistä ja dementiaa. Tutkimuksen pohjalta on laadittu mittari myöhemmän iän dementiariskin arvioimiseksi. Riskimittariin on sisällytetty keski-iän sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä kuten korkea verenpaine, kolestroliarvo ja painoindeksi sekä vähäinen liikunta. Mittari huomioi myös iän, sukupuolen ja koulutuksen.

Toisessa tuoreessa tutkimuksessa kehitettiin rison toimituksen käytössäverenpaikimittari,Tekstiä joka huomioi iän, verenpaineen, nelääkityksen, diabeteksen, tupakoinnin, sydän- ja verisuonisairaudet, eteisvärinän ja vasemman kammion suurenemisen. Korkeat riskipisteet ennakoivat muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymistä kymmenen vuoden tähtäimellä. Tutkimus perustui Framingham-tutkimuksen tuhansia henkilöitä käsittävään aineistoon.

FINGER selvittää elintapojen vaikutusta Lisäksi meneillään on tärkeä tutkimus suomalaisen ikääntyvän väestön muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymisen ehkäisystä. Tämä ns. FINGER-tutkimus on monimuotoinen kaksivuotinen tutkimus, jonka päätarkoituksena on saada selville, voidaanko monipuolisella elintapaohjelmalla ehkäistä muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemistä ikääntyvässä väestössä. Tulokset antavat arvokasta tietoa myös terveysneuvonnan ja -palvelujen suunnittelemiseksi.

Tutkimushenkilöt on koottu aiemmin väestötutkimuksiin (FINRISKI, D2D ja Terveys 2000) osallistuneista henkilöistä. Nämä 1 200 tutkimushenkilöä ovat iältään 60–75-vuotiaita.

Tutkimuksen kohteena olevan ryhmän ravintoa, liikuntaa, älyllistä harjoittelua, sosiaalista toimintaa sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä seurataan ja ohjataan tarkasti. Tutkimus on kansallinen monikeskustutkimus, joka koordinoidaan Helsingistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta käsin. Se toteutetaan yhteistyössä Helsingin, Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen kanssa. Tutkimus on alkanut vuonna 2009 ja ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa vuonna 2014.

Aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisy ja akuuttivaiheen tehostunut hoito ovat kulmakiviä myös vaskulaarisen dementian ehkäisyssä. Vaikka aivoinfarktin ilmaantuvuuden lasku viime vuosikymmeninä onkin ollut suomalainen menestystarina, työtä ennaltaehkäisyn saralla tarvitaan edelleen.

Hilkka Soininen, professori Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos, Kliininen yksikkö, neurologia KYS, Neurokeskus, neurologia

AVH 4/2013

15

16

AVH 4/2013

KOlumni

M

eistä jokaisella, mutta erityisesti pitkäaikaissairailla, on monta syytä seurata, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus etenee. Uudet aikaisempaa suuremmat vastuutahot voivat paremmin järjestää palveluja, joita pienellä väestöpohjalla on perinteisesti tarvittu harvoin. Tämän pitäisi parantaa hoidon alueellista tasa-arvoa varsinkin erityisosaamista vaativissa palveluissa.

Suomi on harvaan asuttu pitkien välimatkojen maa, mikä asettaa erityisvaatimuksia, kun palveluita keskitetään. Osaamiskeskittymät takaavat osaamisen ja korkean laadun. Mikä on se matka, joka on mielekästä, kustannustehokasta ja ennen kaikkea turvallista matkustaa hoitoa hakemaan? Erityisesti synnytysten osalta tätä keskustelua käydään.

Niissä sairauksissa, jossa hoitoa ei tarvitse aloittaa välittömästi, matkustaminen pitemmälle yleensä kannattaa. Akuutissa aivoverenkiertohäiriössä ei minuutteja ole kuitenkaan hukattaviksi.

Aivoverenkiertohäiriöt ja niistä johtuvat sairaudet ovat Suomessa yksi merkittävimpiä sairausryhmiä. Joka päivä 68 henkilöä saa aivoverenkiertohäiriön. Vuodessa sairastumistapauksia on yhteensä noin 25 000. Sairastuneista neljännes on työikäisiä ja heistä neljännes jää pysyvästi työkyvyttömiksi. Aivoverenkiertohäiriöt ovat myös kolmanneksi yleisin kuolinsyy.

Kaikki ponnistelut AVH-sairauksien ehkäisemiseksi sekä hoidon ja varhaiskuntoutuksen tehostamiseksi ovat tarpeen. Terveyspalvelujen saatavuudessa ja laadussa on nyt suurta alueellista vaihtelua, mikä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Keväällä 2013 vain 15 prosenttia suomalaisista asui kunnassa,

Hanna Tainio

Tavoitteena terveyttä kaikille jossa lääkärin vastaanotolle pääsi alle kahden viikon odotusajalla. Sekä lääkärin että hoitajan vastaanotolle pääsyssä odotusajat ovat aikaisempiin vuosiin verrattuna pidentyneet.

Sote-uudistus ei yksinään ratkaise hoidon saatavuuden keskeisintä ongelmaa, henkilökuntapulaa.

Paitsi pula terveyskeskuslääkäreistä, meitä uhkaa myös vakava pula monista erikoislääkäreistä. Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tehtyjen laskelmien mukaan muun muassa neurologien nykyiset koulutusmäärät eivät riitä turvaamaan palvelujärjestelmän neurologitarvetta tulevina vuosina. Ratkaisua haetaan hallituksen esityksestä perustaa valtakunnallinen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen koordinaatiojaosto sovittamaan yhteen ja kehittämään koulutusta.

Kunnat ovat juuri antaneet lausuntonsa hallituksen esitykseen sote-rakenneuudistuksesta. Lausuntojen pohjalta ollaan parhaillaan tekemässä ehdotusta uudeksi järjestelmäksi. Uudistus ei ole helppo, mutta se on välttämätön. Sen myöntävät kaikki, vaikka keinoista ollaankin eri mieltä.

Mielestäni meidän tulee tarkastella nyt avoimin mielin erilaisten mallien hyviä ja huonoja puolia ja luoda toimiva, suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon malli. Hallituksen tavoite on saada sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki eduskuntaan ensi keväänä ja vahvistettua se ensi kesänä. Aikataulusta voidaan toivottavasti pitää kiinni.

Hanna Tainio on lääketieteen tohtori ja kansanedustaja. Hän kuuluu eduskunnan Stroke-ryhmään.

Terveyspalveluiden saatavuudessa ja laadussa on alueellista vaihtelua, mikä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan.

AVH 4/2013

17

Seppo Juvela

Uutta toivoa aivoverenvuodon hoitoon?

Primaarisella eli tavanomaisella aivoverenvuodolla tarkoitetaan aivokudoksen sisällä tapahtuvaa verenvuotoa, jolle ei löydy selvää syytä kuten aivokasvain tai verisuoniepämuodostuma. Tällaisen vuodon ennuste on muita aivoverenvuotoja huonompi, koska verenvuoto tapahtuu useimmiten aivojen syvissä alueissa.

S

Riskitekijät pitää tunnistaa ja hoitaa Koska aivoverenvuotoon ei edelleenkään ole tehokasta hoitoa, tärkeintä on tunnistaa ja hoitaa riskitekijät, jotta on mahdollista välttää sairaus. Tärkein riskitekijä on hoitamaton verenpainetauti, joka on taustalla selvästi yli puolessa sairastumistapahtumista.

Sydänsairaudet, aivovaltimotukokset ja diabetes ovat myös aivoverenvuotopotilailla normaaliväestöä yleisempiä, mutta niiden vaikutus riskiä lisäävänä tekijänä välittyy nykykäsityksen mukaan valtaosin verenpainetaudin kautta.

Tämän vuoksi lievästikin koholla olevat verenpainearvot (yli 140/90) olisi syytä hoitaa. Myös käytössä olevien verenpainelääkkeiden äkillinen lopetus lisää aivoverenvuotoriskiä seuraavien viikkojen aikana.

Alkoholin suurkulutus lisää aivoverenvuotoriskiä myös muista syistä kuin kohonneen verenpaineen tai li18

AVH 4/2013

ovat läpimitaltaan vähintään kolmen senttimetrin kokoisia ja aiheuttavat tajunnan tilan laskun.

Ison, syvissä aivojen rakenteissa olevan verihyytymän poisto tajuttomalta potilaalta on mikrokirurgisesti mahdollista, mutta yleensä potilaalle jää silti aivoverenvuodosta johtuen varsin vaikeita neurologisia oireita.

Antti Valta

uomessa aivojen sisäiseen verenvuotoon sairastuu vuosittain noin 2 000 henkilöä. Heistä kolmasosa menehtyy, kolmasosa jää vaikeavammaisiksi tarviten apua päivittäisissä toiminnoissa ja kolmasosa toipuu itsenäiseen elämään, mutta heillekin jää usein jonkinasteisia pysyviä haittoja.

Maailmassa aivoverenvuotoon kuolee vuosittain yli miljoona ihmistä. Aivoverenvuotoon sairastuneet ovat keski-iältään lähes 70-vuotiaita ja hieman useammin miehiä kuin naisia.

Tyypillinen verenpainetaudin aiheuttama aivojen tyvitumakkeiden verenvuoto.

sääntyneen verenvuototaipumuksen kautta.

Tunnettu lääke varfariini, jota käytetään verisuonitukosten estämiseen, lisää aivoverenvuodon riskiä, jos veren hyytymistä estävä vaikutus on liian suuri. Varfariinin aiheuttamaan aivoverenvuotoon liittyy korkea kuolleisuus (70 %), jota saattaa vielä lisätä samanaikaisesti käytetty aspiriini ja uuden polven masennuslääkkeet eli serotoniiniantagonistit.

Aivoverenvuodon hoitovaihtoehdot Valtaosa aivoverenvuotopotilaita hoidetaan ilman leikkaushoitoa eli konservatiivisesti ylläpitämällä tärkeitä elintoimintoja teho- tai vuodeosastolla. Näin mahdollistetaan toipuminen verenvuodosta sekä myöhemmin kuntoutushoito.

Vain noin 10–15 % kaikista aivoverenvuotopotilaista hoidetaan leikkauksella, jossa poistetaan verihyytymä. Poistettavat hyytymät ovat lähinnä pinnallisia aivoverenvuotoja, jotka

Tutkimukset tuovat uutta tietoa Viime aikoina isoissa satunnaistetuissa monikeskushoitotutkimuksissa on selvitetty, parantaako aivoverenvuodosta kuntoutumisen ennustetta sairastumisen jälkeen tehty selvä verenpaineen lasku (verenvuodon kasvun estämiseksi) tai ns. mini-invasiivinen leikkaushoito (verihyytymän poisto tähystysleikkauksella ja/tai samalla verihyytymän liuotushoito).

Verenpaineen laskun ei todettu parantavan ennustetta merkittävästi tutkimuksessa, jossa oli mukana 2 800 potilasta. Mini-invasiivista leikkaushoitoa koskevat tutkimukset ovat valmistumassa lähiaikoina potilaiden seurantavaiheen päätyttyä.

Hiljattain valmistui myös monikeskustutkimus, joka antoi viitteitä siitä, että pinnallisten hyytymien poisto leikkauksella saattaa parantaa ennustetta. Sama havainto on tehty jo aiemmissakin tutkimuksissa.

Seppo Juvela toimii neurokirurgian dosenttina Helsingin yliopistossa sekä osastonylilääkärinä Turun yliopistollisen keskussairaalan neurokirurgian yksikössä.

Jaksotetut AVH-kommunikaatiokurssit: parikurssi sairastavalle ja läheiselle Kelan nro 51047 (5 + 5 + 5 vrk) 10.–14.2.2014, 9.–13.6.2014 ja 29.9.–3.10.2014 Ammattitaitoisen neurologisen kuntoutuksen avulla etsitään sopivia kommunikaatiokeinoja ja tuetaan puheen tuottoa ja ymmärtämistä.

Kysy lisää myös yksilöllisestä laitoskuntoutuksesta: kuntoutussihteeri p. 040 133 7010 tai paivi.loukkaanhuhta@ms-liitto.fi. kuntoutuskeskus.fi AVH 4/2013

19

TUTKITTUA

Arttu Kosonen

Kuntoutuskokemuksia on tärkeää tutkia

A

ivoverenk ier tohäiriöihin (AVH) liittyvässä tutkimuksessa tarvitaan myös sairastuneiden ihmisten näkökulmaa. Sairastuneiden kokemukset tuottavat tärkeää tietoa siitä, miten suomalainen kuntoutuskäytäntö toimii ja miten se vastaa sairastuneiden odotuksiin.

Tässä artikkelissa esitellään tuloksia itäsuomalaisen tutkimushankkeen osatutkimuksesta. Siinä haastateltiin sairastuneita heidän kokemuksistaan noin puoli vuotta sairastumisen jälkeen. Tutkimukseen osallistuneet asuivat haastatteluvaiheessa kotona.

Haastatteluista koottiin viisi kertomusta, joihin yhdistyy elementtejä kaikista haastatteluista. Kertomukset kuvailevat sitä, miten kuntoutuksesta kerrottiin ja miten omaa osuutta kuntoutumisessa käsiteltiin.

1. Selviytymiskertomus käsittelee kuntoutumista henkilökohtaisena toipumisen prosessina. Siinä korostuu sairastuneen oma päättäväisyys ja kuntoutuminen ammattilaisten ohjauksessa sisukkaasti ponnistellen.

Kertomuksessa kuvaillaan fyysistä toipumista ja päivittäisissä toiminnoissa pärjäämistä.

2. Asiantuntijakertomus kerrotaan kuntoutuspalvelujen kuluttajan näkökulmasta. Kuntoutus nähdään

20

AVH 4/2013

yhteiskunnallisena, verovaroin tuotettuna palveluna, jolta odotetaan kustannustehokkuutta ja yksilöllisen valinnan mahdollisuutta.

3. Sairauskertomus kuvailee pettymyksen ja luopumisen kokemuksia.

Kokemuksiin sisältyy liikkumiskyvyn menetys, johon liittyy vertaistuen ja tukiverkoston ulkopuolelle jäämistä.

4. Seikkailukertomus esittelee kuntoutusta terveyden edistämisenä ja innostavana, uutena mahdollisuutena, jossa korostuu liikunnallisen elämäntavan merkitys.

5. Muutoskertomus kerrotaan kuten elämäntarina puolen vuoden ajalta sairastumisen jälkeen. Sairastuminen on koettu isona elämänmuutoksena. Kuntoutumisesta puhutaan psyykkisenä prosessina ja kuntoutuksessa käsitellään koko sosiaalisen elämän muutosta.

Tutkimuksen viisi kertomusta haastavat kuntoutuksen toimijat tarkastelemaan kuntoutumista ihmisen elämän sosiaaliseen kokonaisuuteen liittyvänä ilmiönä. Kuntoutus näytti vastanneen erityisesti selviytymiskertomuksen mukaisiin odotuksiin, mutta ne edustavat vain osaa kokemuksista.

Kuntoutumisessa ei ole vain yhtä mallitarinaa. Kokemusten kirjo kannustaa ottamaan kuntoutuksen perustaksi sairastuneen ihmisen ainutkertaisen elämäntarinan.

Tutkimukseen osallistuneet viittasivat kuntoutuskokemuksista kertoessaan enimmäkseen fysioterapiaan, joka on AVH-kuntoutuksessa yleisin kuntoutusmuoto. Fysioterapeuttien tärkein rooli sairaalavaiheessa oli rohkaista kuntoutujaa liikkeelle pian sairastumisen jälkeen napakalla ohjauksella. Kuntoutuskeskuksessa korostui menetettyjen taitojen uudelleen oppiminen turvallisessa ympäristössä, jossa moniammatillista osaa-

mista ja ohjausta arvostettiin. Myös avopalvelujen merkitys seurannassa ja ryhmässä tapahtuvien palvelujen tuottamisessa korostui.

Kuntoutuskäytännöiltä odotetaan lisää monipuolisuutta, joustavuutta ja kustannustehokkuutta sekä kunkin ihmisen yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa yhteistyötä ammattilaisten kanssa.

Kotiympäristön lähipalveluihin näyttää liittyvän vielä paljon haasteita. Varsinkin yksin asuvat kaipaavat kuntoutumiseensa seurantaa, vertaistukea sekä liikunnallisen ja toiminnallisen arjen mahdollisuuksia.

Kuntoutuskäytäntöjen kehittämisessä korostetaan mittareiden luotettavuutta, kun arvioidaan sairastuneiden toimintakykyä ja siinä tapahtuvaa edistymistä. Vaaditaan myös systemaattiseen tutkimustietoon perustuvien menetelmien käyttämistä.

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden omat tavoitteet, kokemukset ja odotukset ovat näiden rinnalla merkityksellisiä tekijöitä, kun kuntoutumiseen liittyviä valintoja tehdään.

Tähän tutkimukseen osallistuneet kertoivat varsin avoimesti ja moniulotteisesti omista kokemuksistaan.

Kuntoutuksen käytännöissä olisikin tärkeää antaa tilaa sairastuneiden omalle äänelle sekä omille tavoitteille, toiveille ja suunnitelmille, jotka ovat oleellinen voimavara arkeen palaamisen tukena.

Merja Reunanen toimii fysioterapian yliopettajana Mikkelin ammattikorkeakoulun Terveysalan laitoksella Savonlinnassa.

Reunanen M, Talvitie U, Pyöriä O, Järvikoski A. 2012. Aivohalvaukseen sairastuneiden ihmisten kuntoutuskokemukset kertomuksina.

Kuntoutus 2: 30–43.

TUTKITTUA

Liuotushoidon vaikutus huomiotta jäämishäiriöön

P

sM, FM Jani Kettusen psykologian alaan kuuluva väitöskirja Huomiotta jäämishäiriö liuotushoidetuilla ja hoidon ulkopuolelle jääneillä oikeanpuoleisen aivoinfarktin sairastaneilla potilailla tarkastettiin marraskuussa Tampereen yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Päivi Hämäläinen Turun yliopistosta ja kustoksena dosentti Mervi Jehkonen.

Aivoinfarkti on sairaus, jossa äkillisesti tukkeutuneen aivovaltimon alueella aivokudos jää ilman verenkiertoa tuottaen paikallisen kudosvaurion jo muutamien minuuttien kuluessa. Koska aivot säätelevät kaikkea ihmisen toimintaa, aivoinfarktin aiheuttama kudosvaurio voi vaikuttaa monin tavoin sairastuneen henkilön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn.

Liuotushoito on todettu toimivaksi akuuttivaiheen hoitomuodoksi. Jos suoni saadaan avatuksi liuotuksella, vaurio jää yleensä pienemmäksi kuin ilman hoitoa. Edelleen on kuitenkin epäselvää, millä tavoin hoito on yhteydessä aivoinfarktin jälkeisiin häiriöihin tiedonkäsittelytoiminnoissa.

Oikeanpuoleisen (OH) aivoinfarktin tyypillinen tiedonkäsittelyhäiriö on huomiotta jääminen eli neglect.

Se on tarkkaavuuden häiriö, jossa vaurioon nähden vastakkaisen kehonpuoliskon ja toimintatilan huomioiminen on puutteellista tai ei onnistu lainkaan. Tarkkaavuus suuntautuu automaattisesti oikealle (ns. oikeanpuoleinen havaintovinouma) eivätkä vasemman puolen ärsykkeet herätä potilaan huomiota. Häiriön lieventyessä tarkkaavuus suuntautuu edelleen automaattisesti oikealle, mutta nyt vasemmalla puolen sijaitsevat ärsykkeet voivat nostattaa potilaan huomion. Tämä näyttäytyy esimerkiksi etsimistehtävissä oike-

alta vasemmalle puolelle etenemisenä tai nopeampina reaktioaikoina oikean- kuin vasemmanpuoleisiin ärsykkeisiin.

Kettusen väitöstutkimuksessa selvitettiin näönvaraista huomiotta jäämistä kuuden tehtävän sarjalla (Behavioral Inattention Test, BIT) sekä erityisesti keskityttiin kuvaamaan tarkkaavuuden automaattista suuntautumista liuotushoidetuilla ja hoitamattomilla OH-aivoinfarktipotilailla.

Tutkimuksen mukaan liuotushoidetuilla potilailla huomiotta jäämishäiriötä esiintyi akuuttivaiheessa vain 15 %:lla. Niillä potilailla, jotka jäivät liuotushoidon ulkopuolelle, oli merkitsevästi suurempi huomiotta jäämishäiriön esiintymisriski. Tällä potilasjoukolla esiintyi myös enemmän tarkkaavuuden oikeanpuoleista havaintovinoumaa kuin liuotushoidetuilla potilailla. Vaikka vasemmanpuoleinen huomiotta jääminen korjaantui kuuden kuukauden kuluessa suurimmalla osalla liuotushoidon ulkopuolelle jääneistä potilaista, silti oikeanpuoleista havaintovinoumaa oli havaittavissa.

Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan huomiotta jäämishäiriö on moninainen oireyhtymä. Liuotushoito on ilmeisemmin yhteydessä huomiotta jäämishäiriön oireiden esiintymiseen. Vaikka tulokset antavat jonkin verran viitettä siitä, että liuotushoito vähentää huomiotta jäämishäiriön esiintymisriskiä akuuttivaiheessa ja edistää toipumista, lyhyt toipumisjakso ja liuotushoito eivät sellaisenaan olleet riittäviä palauttamaan potilaita täysin oireettomiksi. Myöskään kuuden kuukauden toipumisjakso ei ollut riittävä palauttamaan niitä potilaita täysin oireettomiksi, jotka jäivät liuotushoidon ulkopuolelle.

Kliinisessä mielessä on tärkeää tunnistaa kaikki OH-aivoinfarktipotilaat, joilla on viitteitä huomiotta jäämishäiriöstä akuuttivaiheen liuotushoidosta huolimatta, koska tunnistamattomina ne voivat heikentää työkykyä erityisesti tarkkuutta vaativissa työympäristöissä ja lisätä onnettomuusriskiä. Huomiotta jäämishäiriön tunnistamiseksi on hyvä käyttää kattavia menetelmiä, esimerkiksi standardoituja tehtäväsarjoja, ja niiden lisäksi oikeanpuoleisen havaintovinouman tavoittavia menetelmiä, kuten aloituspisteen merkitsemistä etsimistehtävissä, myös akuuttivaiheen jälkeen.

Kettusen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1858, Tampere University Press, Tampere 2013. ISBN 978-951-44-9227-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1339, Tampere University Press 2013.

ISBN 978-951-44-9228-0, ISSN 1456-954X. http://tampub.uta.fi.

AVH 4/2013

21

Victoria Mankki

Juttu-tupa ennen ja nyt Juttu-tupa-verkosto on kasvanut ja vahvistunut vuosi vuodelta. Toiminta käynnistyi vuonna 2007 kolmen ryhmän voimalla. Tällä hetkellä eri puolilla Suomea kokoontuu jo 20 Juttu-tupa-ryhmää.

Hanne Itärinne

Ovet auki afaattisille

Juttu-tuvissa tärkeää on yhdessä tekeminen ja oleminen.

I

dea Juttu-tuvista syntyi Aivoliitossa 2000-luvun alussa.

Silloin todettiin, että henkilöille, joilla on vaikea afasia, ei löydy mielekästä tekemistä akuuttikuntoutusvaiheen jälkeen. Sen vuoksi he syrjäytyvät helposti sosiaalisesta kanssakäymisestä.

Raha-automaattiyhdistys myönsi rahoituksen Aivoliiton Juttu-tupa-projektille vuosille 2006–2009. Tavoitteena oli ehkäistä afaattisten henkilöiden sosiaalista syrjäytymistä ja edistää osallisuutta.

Projektissa lähdettiin kehittämään ryhmätoimintaa kolmella pilottipaikkakunnalla: Helsingissä, Rovaniemellä ja Vaasassa. Ideoita haettiin Ruotsista, jossa Afasiförbundet on ollut edelläkävijä afasiatoiminnan kehittämisessä.

Projektin aikana Juttu-tupa-ryhmiä järjestettiin Aivoliiton omina kehittämisryhminä. Opettajina olivat Juttutupa-koulutuksen saaneet ”isännät” ja ”emännät”. Projektin päättyessä oli valmiina hyvä malli afaattisille henkilöille suunnatulle kurssitoiminnalle.

22

AVH 4/2013

Kurssien kehittämistä edelleen ja levittämistä eri puolille Suomea jatkettiin uudessa projektissa: Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa-toiminnan siirtäminen kansansivistyksen piiriin. RAY myönsi rahoituksen tälle projektille vuosille 2010–2013. Uuden projektin tavoitteena on ollut juurruttaa ja levittää Juttu-tupa-toimintaa kansalais- ja työväenopistoihin ympäri Suomea.

Suurin osa opistoista, joihin olemme ottaneet yhteyttä, ovat halunneet lähteä mukaan yhteistyöhön. Kurssin käynnistäminen opistossa alkaa Aivoliiton projektikoordinaattorin yhteydenotolla. Sen jälkeen sovitaan tapaaminen, jossa käydään Juttu-tupa-kurssin asioita tarkemmin läpi.

Aivoliitto tarjoaa opiston käyttöön valmiin Juttu-tupa-kurssimallin, kouluttaa Juttu-tupa-opettajan ja -varaopettajan, järjestää yleisöluennon afasiasta opistolla, kouluttaa opiston henkilökuntaa afasiasta, auttaa kurssin markkinoinnissa ja tukee opettajaa Juttu-tupa-verkoston avulla. Opisto järjestää kurssin osana normaalia kurssitarjontaansa, tarjoaa tilat kurssin käyttöön ja palkkaa opettajan. Opisto perii kurssilaisilta kurssimaksun.

Nykyään Juttu-tupa-verkostossa on mukana 17 opistoa 15 paikkakunnalla Suomessa. Juttu-tupa-ryhmiä on kaikkiaan 20. Kursseja järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi.

Viime kevätlukukaudella Juttu-tupa-kursseille osallistui noin 100 henkilöä. Kuluvan syyslukukauden tavoite oli 150 kurssilaista. Toteutuuko tavoite? Sen tiedon saamme joulukuun alussa, kun opistojen arviointikyselyt palautetaan meille.

Ovet auki afaattisille -projektissa työskentelee Aivoliiton puheterapeutti Victoria Mankki projektikoordinaattorina ja toimintaterapeutti Pirjo Laine projektityöntekijänä.

JUTTU-TUPA

PRATKVARNEN

KURSSIT KEVÄÄLLÄ 2014 Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssit Espoo

Espoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä, Tarjaluokka. Maanantaisin 13.1.−14.4. klo 9.30−12. Ilmoittautuminen kansliaan, p. 09 8165 0000 tai paikan päällä.

Vantaa

Vantaan aikuisopisto/Myyrinki, Vaskivuorentie 10B, 3.krs., teorialuokka. Maanantaisin 3.2.–14.4.klo 10–12.30. Ilmoittautua voi Opistotalolla, Lummetie 5, 13.12. klo 13 alkaen toimiston aukioloaikoina ja Myyringissä.

Helsinki I

Pori

Helsinki II

Lohja

Kajaani

Jyväskylä

Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, 4 krs. Perjantaisin 24.1. alkaen klo 10−12.15. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 09 3108 8610.

Helsingin suomenkielinen työväenopisto, ks. osoite yllä.

Perjantaisin 24.1. alkaen klo 10−12.15.

Kaukametsän opisto, Koskikatu 2–4. Tiistaisin 7.1.–1.4. (talviloma vko 10) klo 14−17. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 08 6155 2936.

Mustasaari

Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin 15.1–16.4. klo 9.30−12. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 06 327 7261.

Rovaniemi

Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Torstaisin 23.1.–24.4. klo 9−11.30. Ilmoittautuminen viimeistään 23.1.2014 opiston toimistossa.

Turku

Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry.

Tiistaisin 14.1.–27.5. kaksi ryhmää klo 9–12 ja 13–16.

Tampere

Ahjola, Rientolan toimipiste. Keskiviikkoisin 22.1.–2.4. (talviloma viikolla 9) klo 16.45–19. Ilmoittautuminen p. 044 553 8445 tai ensimmäisellä kurssikerralla.

Kuopio

Kuopion kansalaisopisto, Puistokatu 20. Tiistaisin 14.1.–8.4. klo 10–11.45 (syksyllä alkanut kurssi) sekä uusi kurssi keskiviikkoisin 15.1.–9.4. klo 10–11.45. Ilmoittautuminen uudelle kurssille alkaa 7.11.2013, koulutussuunnittelija Johanna Jussila, p. 044 718 4714.

Oulu

Oulun kansalaisopisto, Kumppanuuskeskus, Isokatu 47; Isoseppä. Maanantaisin klo 13.1.–24.3. klo 15.30–17.15.

Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai opiston kansliaan.

Otsolan kansalaisopisto, Juhana Herttuankatu 16. Torstaisin 23.1.–27.3. klo 12–14.15. Ilmoittautuminen p. 02 630 1515 tai ensimmäisellä kurssikerralla.

Hiiden opisto, Lohjan opistotalo, Linnaistenkatu 9. Tiistaisin 7.1.–8.4. klo 9.30–12. Ilmoittautuminen paikan päällä.

Jyväskylän kansalaisopisto, Vapaudenkatu 39–41. Tiistaisin 7.1.–11.2. klo14.15–16.30. Ilmoittautuminen p. 014 266 4071 tai paikan päällä opiston kansliaan.

Savonlinna

Linnalan setlementti, Pappilankatu 6 (Linnalan sisäpiha).

Keskiviikkoisin 22.1. alkaen klo 10–12 (10 kurssikertaa).

Ilmoittautuminen opiston kansliaan p. 015 511 80 tai ensimmäisellä kurssikerralla.

Svenskspråkiga kurser Helsingfors

Helsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. Torsdagar kl 10−13, under tiden 9.1–10.4, . Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli.

Korsholm

Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1, Fredagar kl 10−12.30, under tiden 17.1–11.04. Anmälning i samband med första kursgången eller till institutets kansli.

Raseborg

Raseborgs medborgarinstitut i Karis, Torggatan 8. Torsdagar kl 10–12.30, under tiden 23.1–17.4. Anmälning till kansliet tel 019 289 2765 eller på webben www.raseborg.fi/mbi.

Jakobstad

Jakobstads svenska arbetarinstitut, Tobaksmagasinet, Jakobsgatan 9. Onsdagar kl 13.30–15.45, under tiden 8.1.–3.4.

Anmälning via internet på adressen www.opistopalvelut. fi/jakobstad. eller via telefon på nummer 786 3264 eller genom ett personligt besök på vårt kansli.

Ylivieska

Ylivieskan kansalaisopisto, liikuntakeskus Närhitie 2, kokoushuone. Tiistaisin 28.1.–25.3. klo 14.15–15.45. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kerralla tai kansliaan, p. 08 429 4321.

AVH 4/2013

23

24

AVH 4/2013

Joogaharjoitukset lisäävät kehonhallintaa sekä parantavat motorisia taitoja ja tasapainoa. Kehityksen myötä AVH-kuntoutujan itseluottamus kohenee. Se rohkaisee liikkumaan aktiivisemmin.

P

arhaan avun joogaharjoittelusta saa, kun sen aloittaa pian aivoverenkiertohäiriön jälkeen joko itsenäisesti tai joogaterapeutin ohjaamana. Tutkimukset osoittavat, että myös myöhäisemmässä vaiheessa aloitettu joogaharjoittelu kuntouttaa. Ryhmätunneille kannattaa lähteä aikaisintaan puoli vuotta tapahtuneesta.

Tutkimusten mukaan jooga, hengitysharjoitukset ja meditointi saattavat olla erityisen sopivia AVH-potilaiden kuntoutuksessa, koska ne voivat vaikuttaa useammalla toiminnan alueilla kuin pelkät fyysiset harjoitukset. Tulokset julkaistiin tieteellisessä Strokelehdessä.

Joogassa olennaisinta on tietoisuus omasta kehosta, myös sen tunnottomasta puolesta.

tuolilla istuen sen mukaan, miten haluaa kehoaan haastaa.

Harjoittelu on hyvä aloittaa liikuttamalla kaikki niveliä vuorotellen. Jos toinen puoli on halvaantunut, liikutetaan varpaita, nilkkaa, sormia, rannetta, polvea ja olkapäätä terveellä kädellä avustaen.

Ensimmäinen harjoitus on nousta seisomaan. Sen jälkeen koukistetaan polvia, aivan kuin oltaisiin laskeutumassa uudelleen istumaan. Liike pysäytetään ja pysytään puoli-istuvassa asennossa muutaman hengityksen ajan. Liike vahvistaa reisilihaksia ja helpottaa perusliikkeissä.

Harjoittelussa on tärkeää ylläpitää jatkuva hengityksen virta. Loppurentoutuksen aikana annetaan koko kehon rentoutua vähintään viiden minuutin ajan esimerkiksi selällään jalat tuolilla.

Mielikuvaharjoitteita Jooga rentouttaa kokonaisvaltaisesti

Fyysiset asentosarjat Joogan fyysisiä asentoharjoituksia voidaan soveltaa niin, että ne ovat kaikille sopivia ja turvallisia. Harjoitukset tehdään hengityksen tahdissa.

Joogaharjoittelussa on hyvä käyttää alustana liukumatonta joogamattoa. Tuen ottaminen tuolista tai seinästä lisää turvallisuuden tunnetta, jos henkilöllä on vaikeuksia tasapainossa, hahmotuksessa tai asentotunnossa.

Alussa lämmitellään ja lopussa rentoudutaan Liikkeet aloitetaan pehmeästi kehoa lämmitellen ja tunnustellen, mikä tuntuu hyvältä. Lämmittelyt voidaan tehdä istuallaan aurinkotervehdyksillä, polvillaan selän pyöristyksillä tai seisomaliikkeillä. Aurinkotervehdyksiä voi tehdä seisaalleen, polvillaan tai

Antti Kurola

Levossa on tärkeää ajatella ja visualisoida keho täydellisenä – ei toispuoleisena, vaan kokonaisena ja arvokkaana. Tunnottomaan puoleen voi pitää yhteyttä ajattelun avulla ja tukea mielikuvaa sanoilla: ”Vasen käsi, oikea käsi, vasen jalka, oikea jalka…”

Tahto ja motivaatio toimivat harjoittelussa merkittävänä eteenpäin vievänä voimana.

Korvaamaton kovalevy liikkeellä Aksana Kurola

Jooga vahvistaa kehonhallintaa

– Ajattelin, että pitää oppia soutamaan ja saada riittävästi tasapainoa, että pääsee veneeseen ja mökille, kertoo Eija Pöyliö syistä aloittaa joogaharjoitukset aivoverenkiertohäiriön jälkeen.

Kuusi vuotta sitten hänen oikea puolensa halvaantui. Seurauksena on ollut lihasjäykkyyttä ja -heikkoutta. Myös tasapaino on jonkin verran vaikeutunut. Hän kuitenkin liikkuu ilman apuvälineitä.

58-vuotias Eija käy toista vuotta ms-, reuma ja invalidiyhdistysten yhteisessä joogassa kerran viikossa Rovaniemellä.

– Jooga rentouttaa kokonaisvaltaisesti niin hyvin, että tunne kestää vielä seuraavaan päivään.

Lisäksi harjoittelu tasapainottaa kehon puolten eroja, Eija kertoo joogan parhaista puolista.

AVH 4/2013

25

Aurinkotervehdys istuen

Kuvat: Antti Kurola

Istu tuoliin niin että jalkapohjat ovat lattiaa vasten. Hae tuntuma koko jalkapohjaan ja ankkuroi ne lattiaan. Tunnustele, missä ovat istuinluusi ja paina niitä vahvasti tuoliin. Ojenna selkää ja vedä napaa kohti selkärankaa.

1) Vie kämmenet vastakkain rinnan eteen. Sisäänhengityksellä ojenna kädet ylös kohti kattoa.

2) Uloshengityksellä pyöristä selkä ja anna käsien mennä kohti lattiaa tai pidät kämmenet reisien päällä.

3) Sisäänhengityksellä nosta polvi ja ojenna selkä.

4) Uloshengityksellä laske jalka alas ja pyöristä selkä.

5) Sisäänhengityksellä ojenna selkä suoraksi. Hengitä tässä asennossa ulos.

6) Seuraavalla sisäänhengityksellä nosta toinen polvi ja ojenna selkä.

7) Uloshengityksellä pyöristä selkä.

8) Sisäänhengityksellä suorista selkä ja ojenna kädet kattoa kohden.

9) Uloshengityksellä laske kämmenet rinnan eteen.

Kierrot ja polven nostot Polvet ovat pehmeästi koukussa ja kädet kiertyvät sivuille. Katse seuraa liikettä. Aloita hitaasti ja lisää vauhtia, kun asento vahvistuu.

Kiertojen haastetta voi lisätä ottamalla jalat käyttöön. Nosta jalkaa ja vie ristikkäinen käsi kohti polvea. Vaihda puolta. Voit kävellä eteenpäin tai seisoa paikallaan.

Aksana Kurola

Korvaamaton kovalevy liikkeellä

Kuntoutujan joogaharjoitus

Tasapainoliikkeet – vuorotellen oikea ja vasen 1) Aloita niin, että jalat ovat lantion levyisessä haara-asennossa. Hae tuntuma jalkapohjiin ja pidä selkä suorana. Sulje silmät.

2) Nosta kantapää suorana olevaa jalkaa vasten. Varpaat tukevat maahan.

3) Vie jalka taakse.

26

AVH 4/2013

Soturiliike tuolia avuksi käyttäen

Aseta tuoli matolle. Vie jalka istuimen sivulle ja istu tuolin reunalle niin, että toinen pakara on tuolin päällä. Saman puolen käsi ottaa tuen tuolista. Vie jalka taakse ja ojenna mahdollisimman suoraksi. Vaihda puolta.

Kissa-lehmä-liike

Mene konttausasentoon. Kädet ovat hartioiden alapuolella ja jalat lantion levyisessä haara-asennossa. Vie katse eteen. Sisäänhengityksellä pyöristä selkä ja vie katse kohti napaa. Uloshengityksellä ojenna selkä ja anna vatsan laskeutua. Selkä kaartuu notkolle. Toista useita kertoja.

Bal-asana – lapsen asento

Laskeudu polvien päälle, vie kädet vartalon sivuille ja otsa maahan. Hengitä. Pysy asennossa niin kauan, kun se tuntuu miellyttävältä.

Rintakehää avaava rentoutus Laita tavallisen putkityynyn tai erityisen joogaan kehitetyn putkityynyn eli bolsterin päälle viltti ja pehmeä tyyny. Istu putkityynyn eteen, selkä sitä kohti ja nojaa taakse. Viltin ja tyynyn tulisi asettua selän alle niin, että ne tukevat rintakehää ja päätä. Kädet laskeutuvat sivuille lattialle. Liike avaa rintakehää, helpottaa hengitystä ja rentouttaa. Ole tässä asennossa 2–5 minuuttia.

AVH 4/2013

27

Liitto tiedottaa Aivoliiton järjestöpäivät Vantaalla Järjestöpäivät (entiset puheenjohtajapäivät) järjestetään viikonvaihteessa 11.–12.1.2014 Sokos Hotel Vantaassa, Tikkurilassa.

Järjestöpäivien tavoitteena on jatkaa keskustelua yhteisen strategian tavoitteiden toteuttamisesta, välittää ajankohtaista, tarpeellista

tietoa ja kuunnella jäsenyhdistyksiä.

Järjestöpäivät tarjoavat yhdistysten edustajille myös mahdollisuuden keskinäiseen keskusteluun ja kokemusten jakamiseen.

Jäsenyhdistysten puheenjohtajille on lähetetty erillinen kutsukirje Järjestöpäiville viikolla 44. Kutsu koh-

dennettiin puheenjohtajille, mutta yhdistys voi halutessaan valita edustajansa itse.

Lisätietoja: Järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, veijo.kivisto@aivoliitto.fi tai p. 040 5430 009.

Valtuusto syyskokouksessa Aivoliiton liittovaltuuston syyskokous pidettiin 21.10.2013 Tampereella.

Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset syyskokousasiat. Valtuusto muun muassa hyväksyi liiton toimintasuunnitelman, liiton talousarvion sekä liittohallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot ja matkakorvaukset vuodelle 2014.

Valtuusto hyväksyi liiton jäsenmaksuksi 7,50 €/yhdistyksen jäsen vuodelle 2014. Kannatusjäsenmaksu yksilöjäsenille on 50 €/vuosi ja yhteisöille/säätiöille 80 €/vuosi. Perheenjäsenen jäsenmaksu on 4,50 € ilman lehteä. Yritysten kannatusmaksu on 500 €/vuosi.

Valtuusto päätti liittohallituksen edustajat vuosiksi 2014–2015. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa neurologi, LKT Terttu Erilä. Yhdistysten

edustajina ovat Matti Pelttari, Pirkanmaan AVH-yhdistys (varajäsen Anne Vehkaperä, Pohjois-Pohjanmaan Aivoyhdistys), Anu-Maarit Lehtonen, Pirkanmaan Dysfasiayhdistys (varajäsen Ari-Pekka Klami, Kymenlaakson Aada), Johanna Antila, Afasia- ja aivohalvausyhdistys (varajäsen Marja Hirvonen, Kainuun Aivoyhdistys).

Asiantuntijaedustajina ovat johtaja sosiaalityöntekijä Kaisa Kiiski (varajäsen sosiaalipalvelupäällikkö Jaana Myhrberg), logopedian professori Matti Lehtihalmes (varajäsen logopedian professori Pirjo Korpilahti), talousjohtaja Risto Laalo (varajäsen talousasiantuntija Markku Vehmanen) ja liikkeenjohdon konsultti Heikki Lehmusto (varajäsen toimittaja Vappu Pitkänen).

Aivoliiton valtuuston puheenjohtajana toimii Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistyksestä ja varapuheenjohtaja Rauno Veijanen Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistyksestä.

Liittovaltuuston varsinaisina jäseninä ovat Pekka Lehtonen, LänsiUudenmaan afasia- ja aivohalvausyhdistys, Eija Pyötsiä Kymenlaakson AVH-yhdistys, Ari-Pekka Klami, Kymenlaakson Aada, Maire Valli, EteläPohjanmaan aivohalvausyhdistys, Risto Ahlman, Pirkanmaan AVH-yhdistys, Hannu Kuusela, Kielellinen erityisvaikeus SLI, Kauko Vesanto, Satakunnan AVH-yhdistys, Marja Paavonkallio, Pohjois-Karjalan aivohalvaus- ja afasiayhdistys, Armi Parviainen, Jokilaaksojen AVH ja Seija Jokela, Lapin aivoyhdistys.

Kielipolku-lehti uudistuu Aivoliitto julkaisee AVH-lehden lisäksi Kielipolku-nimistä puheen- ja kielenkehityksen erikoislehteä. Se on suunnattu perheille, joiden lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus.

Aivoliitto ja ADHD-liitto valmistelevat uutta, yhteistä lehteä, joka

28

AVH 4/2013

korvaisi sekä nykyisen Kielipolun että ADHD-lehden. Aiemmin suunniteltiin lehden ilmestyvän jo vuoden 2014 alusta alkaen, mutta valmistelua on päätetty jatkaa vielä vuodella.

Tavoitteena on, että uusi lehti alkaa ilmestyä vuoden 2015.

Näin ollen Kielipolku-lehti ilmestyy vielä ensi vuonna tuttuun tapaan neljän numeron verran.

Liitto tiedottaa Muutoksia kurssien ajankohdissa Edellisen AVH-lehden välissä jaettiin Sopeutumisvalmennuskurssit 2014 -esite. Muutaman kurssin ajankohta on esitteen ilmestymisen jälkeen muuttunut. Muutokset koskevat kolmea vastasairastuneiden yli 65-vuotiaiden ja läheisten kurssia. Nämä kurssit siirtyvät viikon aikaisemmaksi.

Uudet kurssiajat: 12) 24.3.–29.3.2014 (kurssiesitteessä 31.3.–5.4.2014) Hakuaika 31.1.2014 asti 14) 29.9.–4.10.2014 (kurssiesitteessä 6.10.–11.10.2014) Hakuaika 6.8.2014 asti 15) 8.12.–13.12.2014 (kurssiesitteessä 15.12.–20.12.2014) Hakuaika 15.10.2014 asti

Kaikista kursseihin liittyvistä asioista voit kysyä kurssisuunnittelijoiltamme Sari Hietaselta tai Kirsi Lönnqvistiltä. Myös palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ja kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund vastaavat mielellään kysymyksiisi. Ota rohkeasti yhteyttä!

Kirjoita kurssikokemuksistasi!

Mikä muuttui sopeutumisvalmennuksen jälkeen?

Kertomuksia on tarkoitus käyttää osana sopeutumisvalmennuksesta kertovaa kirjaa, joka on kymmenen järjestön yhteistyöhanke. Kaikki mukana olevat järjestöt kokoavat kokemuksia omilta ryhmiltään. Tavoitteenamme on koota kertomuksista yhteisiä tekijöitä, joilla voidaan kuvata sopeutumisvalmennuksen sisältöjä, merkityksiä, vaikutuksia ja muutoksia arkielämään. Yksittäisiä tekstejä ei käytetä kokonaisina. Joistakin teksteistä voidaan ottaa poimintoja kirjan tekstiin.

Kiitos lahjoittajille Aivoliitto ry kiittää lämpimästi liittoa erilaisin lahjoituksin vuonna 2013 muistaneita tahoja!

Tekstin pituus voi olla 1–2 liuskaa.

Lähetä kertomuksesi 31.12.2013 mennessä Aivoliittoon osoitteella: Aivoliitto, Ann-Mari Veneskoski, Suvilinnantie 2, 20900 Turku tai sähköpostitse ann-mari.veneskoski@aivoliitto.fi (viestin otsikoksi: Kokemuksia sopeutumisvalmennuksesta).

Lisätietoja: Ann-Mari Veneskoski, p.02 2138 271

Aivoliiton keskustoimisto Suvituulessa on suljettuna 21.12.2013–1.1.2014.

Toivotamme kaikille rauhallista ja hyvää joulua!

AVH 4/2013

29

Ajankohtaista Yhdestä elämästä

Y

ksi elämä -hankekokonaisuudessa tapahtuu nyt paljon. Useissa osahankkeissa edetään valtakunnallisiin kampanjoihin ja tuotetaan materiaaleja videoista esitteisiin.

esiintyvät Jope Ruonansuu ja Jukka Toivonen. Näiden lisäksi on painatettu esitteitä, julisteita ja puhelimen näytönpuhdistimia.

Tule mukaan tapahtumiin 112-päivää vietetään 11.2.

Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteinen 112-hanke on mukana Hätäkeskuslaitoksen koordinoimassa valtakunnallisessa 112-päivän kampanjassa. Kampanja huipentuu valtakunnallisena 112-päivänä 11.2.2014.

Olemme myös näkyvästi mukana kampanjan päätapahtumassa, joka järjestetään Turussa.

Oletko sinä Arjen sankari?

Valtakunnalliseen 112-päivän kampanjaan sisältyy myös vuosittain Arjen sankarin valinta. Kuka tahansa voi ehdottaa kisaan omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtivaa Arjen sankaria sekä äänestää ehdokkaita. Lisäksi kaikki voivat testata oman sankaruutensa leikkimielisellä verkkotestillä. Lisätietoja kilpailusta ja testistä löytyy verkkosivulta www.112-paiva.fi.

Kutsumme kaikki innokkaat eri puolilla Suomea mukaan järjestämään 112-päivän tapahtumia tai osallistumaan niihin. Tietoa kampanjasta on toimitettu syksyn aikana liittojen paikallisyhdistyksille. Yhdistykset voivat loppuvuonna tilata materiaaleja verkkolomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.aivoliitto.fi/112. Aivoliiton jäsenyhdistyksille tulee lisätietoa asiasta vielä joulukuun Yhdistyspostin mukana.

Yhdistyksiä kannustetaan olemaan yhteydessä paikallisiin diabetes- ja sydänyhdistyksiin, vapaapalokuntiin, pelastusviranomaisiin SPR:n toimipisteisiin ja muihin toimijoihin etsiessään yhteistyökumppaneita tapahtumia järjestämään. Ohjeita ja vinkkejä tapahtumajärjestäjille löytyy 112-päivän verkkosivuilta www.112-paiva.fi/fi/tapahtumanjarjestajille.

Uutta materiaalia pulssin tunnustelun opettamiseen

Hätä on tämän näköinen Liittojen yhteisessä 112-kampanjassa autamme ihmisiä tunnistamaan sydäninfarktin ja aivoverenkiertohäiriön oireet ja toimimaan näissä tilanteissa oikein. Kampanjan teemana on: ”Kun hätä on tämän näköinen, soita 112”.

Osa kampanjamateriaaleista on jo valmiina. Olemme tuottaneet kaksi videota ja radiomainosta, joiden tähtinä

30

AVH 4/2013

Valtakunnallinen verkkokoulutus, Tunne pulssisi – elävä kosketus potilaaseen, järjestettiin 1.10.2013 Helsingissä.

Koulutusta seurasi verkon kautta noin 800 ammattilaista eri puolilla Suomea. Koosteet asiantuntijoiden esityksistä sekä videot pulssin tunnustelusta ammattilaisen ja asiakkaan näkökulmasta ovat katsottavissa verkkosivustolla www.aivoliitto.fi/ tunnepulssisi.

Marraskuun aikana ilmestyy myös uutta materiaalia pulssin tunnustelun ja sen opettamisen tueksi. Pulssin tunnustelun ABC -oppaasta ilmestyy selkokielinen versio suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi ammattilaisten esitteestä tuotetaan ruotsin- ja englanninkieliset versiot.

tekemistä niiden henkilöiden kanssa, joilla on afasia tai jokin muu kommunikaatiota vaikeuttava tekijä.

Hankkeen projektiryhmässä ovat Aivoliiton puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen, viestintäsuunnittelija Pia Puustelli ja liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki. Lisäksi työryhmässä on edustus Ikäinstituutista sekä Turun ja Paimion kunnista. Projektiryhmä aloitti työskentelynsä lokakuussa 2013 ja hanke päättyy vuonna 2015.

Pelaa pieni päätös päivässä peliä

Pulssin tunnustelusta uusi harrastus Tunne pulssisi kävi syyskuussa Oulussa Seniori-messuilla ja Kuusamossakin olimme mukana Ikämessuilla. Kampanjan syksyyn ja alkutalveen kuuluu vähemmän tapahtumia kuin kesään, mutta kuulumattomissa emme ole.

Kannattaa lähiaikoina höristää korviaan, kun muistuttelemme radiossa siitä, kuinka koskaan ei ole myöhäistä aloittaa uutta harrastusta. Tunne pulssisi suosittelee sellaiseksi itsepuolustuslajeista näppärintä, pulssin tunnustelua.

Myös monien aikakauslehtien lukijat saavat meiltä syksyyn mittaan muistutuksen pulssin tunnustelusta.

Viestiä tuovat tunnushahmomme Tupu ja Teuvo, jotka puolustavat ja hoitavat aivojaan myös lukemalla.

Ellei Pulssin tunnustelun ABC -opasta löydy vielä esimerkiksi omasta apteekista tai terveyskeskuksesta, kannattaa kurkata sivustolle www.tunnepulssisi.fi. Löydät meidät myös Facebookista: www.facebook.com/tunnepulssisi.

Aivovoimaa!

Aivovoimaa! – liikuntaneuvonnan työkaluja on tänä vuonna käynnistynyt Aivoliiton Yksi elämä -hanke. Tuotamme ammattilaisten käyttöön materiaalia, joka helpottaa liikunnan puheeksi ottamista ja liikuntasuunnitelmien

Pieni päätös päivässä -verkkosivusto on uudistunut kokonaisuudeksi, joka toimii myös mobiilialustoilla (tabletit ja älypuhelimet). Terveysvinkkien ja -uutisten lisäksi palvelu tarjoaa Oma päätös -pelin. Pelissä voi tehdä pieniä omaa elämäänsä parantavia päätöksiä ja seurata niiden etenemistä. Lisäksi pelissä voi seurata muiden tekemiä päätöksiä, poimia niitä itselleen ja kannustaa muita osallistujia onnistumaan päätöksissään. Peli löytyy verkkoosoitteesta www.pienipaatospaivassa.fi.

Sivusto ja peli lanseerattiin marraskuun lopulla. Verkkopalvelua kehittävät ja ylläpitävät yhdessä Aivoliitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Sydänliitto, Hammaslääkäriliitto, Mielenterveysseura ja Syöpäjärjestöt.

Lisätietoja Yksi elämä -hankekokonaisuudesta: Projektipäällikkö Marika Railila, p. 040 543 7287, marika.railila@aivoliitto.fi Yksi elämä -viestintäpäällikkö Eija Seppänen, p. 040 508 3645, eija.seppanen@sydanliitto.fi Lisätietoja 112-hankkeesta: Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli, p. 050 568 8149, pia.puustelli@aivoliitto.fi Lisätietoja Tunne pulssisi -hankkeesta: Tiedottaja Liisa Koivula, p. 050 568 9263, liisa.koivula@aivoliitto.fi Koulutussuunnittelija Anita Rajala, p. 050 409 5675, anita.rajala@aivoliitto.fi Lisätietoja Aivovoimaa-hankkeesta: Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi Lisätietoja Pieni päätös päivässä -hankkeesta: Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli, p. 050 568 8149, pia.puustelli@aivoliitto.fi Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen, p. 050 345 6486, markku.liukkonen@aivoliitto.fi

AVH 4/2013

31

Itä-Pasilan Pysäköinti Oy

Oulaskankaan sairaala Oulaistenkatu 5, 86300 Oulainen puh. (08) 429 7500

Helsinki

Karjalan Osuuspankki

S H O P R I D E R®

Karjalantie 943, Mynämäki puh. 02- 430 9049

32

VERRATON APUVÄLINE

LIIKKUMISEEN

apuajoneuvo.fi

TAATTUAA! LAATU

TILAA KATTAVA ESITE

040 1244 282

MAAHANTUONTI, MYYNTI JA VUOKRAUS: KUUSILUOTO OY Kehittäjänkatu 16, 04440 JÄRVENPÄÄ info@apuajoneuvo.fi

AVH 4/2013

Kiinteistö Oy Kissantassu PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

Taksiautoilija Juhani Palomäki Luopa, puh. 0400 261 143

AIVOLIITTO KOULUTTAA Oletko jo löytänyt Aivoliiton uuden sähköisen koulutuskalenterin?

Kalenteri sijaitsee verkkosivulla www.aivoliitto.fi.

Etusivun vasemmassa reunassa on pikalinkki ”AVH-koulutuskalenteri”.

Kalenterista näet kaikki koulutukset ammattilaisille.

Voit tulostaa niiden ohjelmat ja ilmoittautua kalenterin kautta koulutuksiin.

Psykologi kurssityössä Aika: Keväällä 2014 Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku Kohderyhmä: Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseilla työskentelevät psykologit Lisätiedot AVH-koulutuskalenterista tai koulutussuunnittelija Riitta Tuusalta, riitta.tuusa@aivoliitto.fi tai p. 040 543 7288.

Liikkeelle-koulutus Aika: 22.–23.3.2014 Paikkakunnat: Lohja, Tampere ja Virpiniemi Yksi elämä -yhteistyössä toteutettava koulutus yhdistysten liikuntatoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille.

Lisätiedot liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäeltä, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi tai p. 040 737 5879.

Tuettu kommunikaatio ja asiakkaan kohtaaminen Aika: 10.4.2014 klo 9.00–15.30 Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku Kouluttajat: Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen ja psykologi Timo Teräsahjo Kohderyhmä: Puhetulkit, puheterapeutit ja muut kiinnostuneet Hinta: 90 €, sisältää opetuksen ja kommunikaatio-oppaan sekä iltapäiväkahvit.

Ohjelma ja ilmoittautuminen: AVH-koulutuskalenteri, www.aivoliitto.fi

AVH-osaaja, 10 op Syksyn 2013 koulutus jatkuu maaliskuulle. Kovan kysynnän vuoksi yritämme saada uuden ryhmän ensi syksyyn.

Seuraa koulutuskalenteria.

Koulutusta työyhteisölle Millaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Esimerkkejä koulutuksista:

AVH-sairastaneiden ryhmän ohjaaminen päivätoiminnassa Sairastumisen vaikutuksen toimintakykyyn. Puhutko afasiaa? Tunnistatko nielemisvaikeudet? Miten hyödyntää ryhmää yhteiseksi hyväksi? Kouluttajina fysioterapeutti tai toimintaterapeutti, puheterapeutti ja psykologi.

Puhutko afasiaa? Keinoja kommunikoinnin helpottamiseksi (SCA®) Käytännönläheinen koulutus, jossa on lyhyt teoriaosuus ja paljon ohjattuja harjoituksia ja esimerkkejä kommunikointikeinoista tarpeidenne mukaan sovellettuina. Kouluttajina toimivilla puheterapeuteilla on SCA-kouluttajan pätevyys.

Kun kuntoutujalla on kognitiivisia vaikeuksia Ohjeita arjen selviytymiseen: Miten ottaa muisti-, hahmottamis-, keskittymis- yms. ongelmat huomioon arjen toiminnoissa. Työntekijät ja koulutuksen pituus tilaajan toiveiden mukaan, voidaan yhdistää myös afasiakoulutukseen.

AVH:n nykyhoito ja kuntoutus Koulutusosiot: AVH sairautena. Ennaltaehkäisy, oireet ja vaikutus toimintakykyyn. Fyysinen toimintakyky. Neuropsykologiset erityishäiriöt ja kommunikaatio. Kokonaisvaltainen kuntoutus. Omaisten ohjausta käsitellään kaikissa koulutusosioissa. Kouluttajina toimivat fysioterapeutti, puheterapeutti, sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti.

Kysy lisää!

Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Hämeenkatu 13 b, 4. krs., 33100 TAMPERE

AVH 4/2013

33

2013

TAPAHTUMAKALENTERI Tammikuu

Soveltavan alppihiihdon harjoitukset Aika: 7.1.2014 alkaen tiistaisin klo 17.30-18.30 Paikka: Hirvensalon hiihtokeskus, Kakskerrantie 111, Turku Iloski ry järjestää pysty- ja kelkkalaskettelua aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisille sekä heidän avustajilleen.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: p. 050 591 8167 tai 050 364 4050.

Lisäksi Partiovarusteen hiihtokoulusta saa soveltavan alppihiihdon opetusta kaikkina hiihtokeskuksen aukioloaikoina.

Tiedustelut p. 010 397 0571 tai hiihtokoulu@partiovaruste.fi.

Aivoliiton järjestöpäivät Aika: 11.–12.1.2014 Paikka: Sokos Hotel Vantaa Jäsenyhdistystemme edustajille.

Lisätietoa sivulla 22.

Yhteyshenkilö: Veijo Kivistö, veijo.kivisto@aivoliitto.fi tai p. 040 5430 009

Izumi Tatenon pianokonsertti Aika: 12.1.2014 klo 18 Paikka: Temppeliaukion kirkko, Helsinki La Tempesta -kamariorkesteria johtaa Jorma Panula. Konsertin tuotto ohjataan aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hyväksi.

Liput: www.lippu.fi

Helmikuu 112-päivä Aika: 11.2.2014 Tapahtumia eri puolilla Suomea.

Päätapahtuma Turussa.

Lisätiedot: www.112-paiva.fi Autismin talvipäivät Aika: 14.–15.2.2014 Paikka: Vaasa Aivoliitto ja Suomen Nuortentalo esittelevät toimintaansa omalla messupaikalla.

Lisätiedot: www.autismiliitto.fi/talvipaivat sekä Autismi- ja Aspergerliiton järjestösuunnittelija Hanna Laakso, hanna.laakso@autismiliitto.fi tai p. 050 406 3833

Maaliskuu Aivoviikko Aika: 10.–16.3.2014 Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) järjestävät eri puolilla Suomea avoimia yleisötilaisuuksia, joissa kerrotaan neurologisista sairauksista ja vammoista, kuntoutuksesta sekä hoidosta.

Lisätiedot: www.nv.fi/fi/aivoviikko.

Tunne pulssisi -infotilaisuus Aika: 13.3.2014 klo 18–19.30 Paikka: Toimitila Veturi, Kauppamiehenkatu 4, Kouvola Lisätiedot: satu.lukka@aivoliitto.fi

Toukokuu Kansainvälinen AVH-päivä Aika: 10.5.2014 Tapahtumia eri puolilla maata. Teemoina ovat 112 – Kun hätä on tämän näköinen sekä Tunne pulssisi – Ehkäise aivoinfarkti.

Tiesitkö tämän puhevammaisten tulkkauspalvelusta?

• Sinulla on oikeus käyttää vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua, jos sinulla on puhevamma, kuulovamma tai kuulonäkövamma ja jos vammasi vuoksi tarvitset tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen.

• Tulkkauspalvelun käyttö edellyttää myös, että pystyt ilmaisemaan itseäsi tulkkauksen avulla ja käytät jotain toimivaa kommunikointikeinoa, kuten esimerkiksi epäselvää puhetta, kirjoittamista, piirtämistä, ilmeitä, eleitä, aakkostaulua tai viittomia.

• Voit hakea opiskelutulkkausta perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

34

AVH 4/2013

• Voit saada tulkkausta myös ulkomaanmatkalle.

• Puhevammaisella henkilöllä on oikeus käyttää tulkkauspalvelua vähintään 180 tuntia vuodessa. Voit saada lisätunteja, jos se on perusteltua. Päätöksessä otetaan huomioon yksilölliset tarpeesi.

• Oikeutta tulkkauspalveluun haetaan Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta.

• Tulkkauspalvelu on käyttäjälleen maksutonta.

• Lisätietoja saat Kelan toimistoista ja Kelan verkkosivuilta www.kela.fi/vatu.

www.aivoliitto.fi

AVH:n hoito kiinnostaa

E

duskunnan Pikkuparlamentin Meilahden sairaalassa saa maailman AVH-potilaiden kuntoutuksessa se Kansalaisinfossa järjestettiin parasta hoitoa ja että liuotushoito parantaa motorisen kuntoutuksen 8.10.2013 yleisötilaisuus aivo- tapahtuu siellä nopeammin kuin tulosta alentamalla terveen aivopuoverenkiertohäiriöistä ja niiden hoi- missään muualla maailmassa. Pertti liskon aktiivisuutta.

Tekstiä onjatoimituksen käytössä Lopuksi toiminnanjohtaja Heidi dosta.

Salolaista monia muita luonnonTilaisuuden ja aukeaman ja aivohalvausyhdisystäviä varmastioikeanpuoleinen kiinnosti myös tieto, Eloranta tämäpuuhamiehenä sivu lehden sivu,Afasiaulkoreuna avaajana toimi vastikään Suomen että vampyyrilepakon sylki ohentaa tyksestä kertoi keskeisiä asioita yhdisAfasiasäätiön puheenjohtajaksi valit- verta paljon tehokkaammin kuin mi- tyksen ja myös liiton toiminnasta. tu kansanedustaja Pertti Salolainen. kään muu tunnettu aine.

Esitysten jälkeen yleisöltä tuli palAihe kiinnosti kansalaisia – jo Myyntijohtaja Henri Hannula jon kommentteja ja kysymyksiä. Vilpuoli tuntia ennen tilaisuuden alkua Nexstim Oy:stä jatkoi esittelemällä kas keskustelu jouduttiin melkeinpä kaikki 50 istumapaikkaa olivat täyn- Suomessa kehitettyä navigoitua ai- lopettamaan kesken – monelle taisi nä. Tämän jälkeen saapuneet joutui- vostimulaatioterapiaa AVH-potilai- jäädä vielä sanottavaa. vat seuraamaan tilaisuutta aulatilois- den kuntoutuksen parantamiseksi.

Tilaisuus onnistui hienosti. Kiitos ta ja viereisen kahvilan puolelta.

Tiettyä aluetta aivoissa voidaan ärsyt- tästä kuuluu Heidi Elorannalle, joka Neurologian emeritusprofessori tää jopa millimetrien tarkkuudella – lyhyellä aikataululla rakensi ohjelman Markku Kaste kertoi pitkän koke- tunkeutumatta kallon sisään millään mallikkaasti. muksensa tuomalla asiantuntemuk- muulla kuin magneettikentällä. NaJärjestöpäällikkö Tom Anthoni sella aivoinfarktin nykyhoidosta. vigoitu aivostimulaatio mahdollistaa Aivoliitto ry Kuulijoita lohdutti, että läheisessä leikkauksen paremman suunnittelun.

AVH 4/2013

35

Itä-Suomen yliopisto, Bhimashankar Mitkari

Kohti monipuolista ja tehokasta hoitoa

K

uopion yliopistokampuksella järjestettiin 12.–14.6.2013 kuudes kansainvälinen AVHkokous, johon osallistui yli 200 ihmistä. Kokouksen järjestäjinä toimivat Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron.

Kokouksen ensimmäisen päivän aiheena oli estohoito. Markku Kaste ja Juhani Sivenius toimivat kokouksen avauksessa puheenjohtajina. Kun vielä ensimmäisen puheenvuoron käytti Jaakko Tuomilehto, niin paikalla olivat suomalaisen AVH-hoidon pioneeritutkijat.

Professori Hans Christoph Diener kuvasi ansiokkaasti uusien verenohennuslääkkeiden vaikutuksia ja tehoa. Kolmantena puhujana professori Larry Goldstein toi esille erilaisen näkökulman lääkekehitykseen: Kun elämäntapamuutoksilla ja estolääkityksellä on saatu jo merkittävä

36

AVH 4/2013

parannus, on uusien lääkeaineiden paremmuuden osoittaminen vaikeaa.

Toisena päivänä teemana oli akuuttihoito. Liuotushoito on akuuttihoidon kulmakivi, mutta se soveltuu ainoastaan osalle potilaista.

Hoidon tueksi on saatu mekaanisia tukoksenpoistoon pohjautuvia menetelmiä. Professorit Gerhard Schroth ja Patrik Michel kertoivat, miten kuvantamisen avulla voidaan entistä tarkemmin valita näistä menetelmistä hyötyvät potilaat.

Aivojen korjautuvuutta parantavia lääkkeitä ja hoitoja on etsitty pitkään. Professori Francois Chollet esitteli tutkimustuloksia, joissa masennuslääkkeenä tunnetun fluoksetiinin osoitettiin parantavan motorista kuntoutumista mielialamuutoksista riippumatta.

Lisäksi lyhyissä puheenvuoroissa keskityttiin käden pakotettuun käyttöön, jonka tehosta, vaikuttavuudes-

ta ja toimintamekanismista on saatu lisää sekä kokeellista että kuvantamistutkimuksiin perustuvaa näyttöä.

Kolmantena päivänä keskityttiin kuntoutukseen, käytännön hoitotyöhön sekä mielentoimintojen ja elämänlaadun merkitykseen.

Tämä oli jälleen kerran osallistujamäärältään vilkkain päivä, mikä kertoo käytännönläheisen koulutuksen tarpeesta Suomessa.

Kuopion kokouksissa on aina panostettu sosiaaliseen ohjelmaan. Tällä kertaa ohjelmassa oli risteily Kallavedellä sekä paikallisten herkkujen maistelu Alahovin viinitilalla. Samaan aikaan oli meneillään myös Kuopio Tanssii ja Soi -viikko, jonka avausnäytökseen oli saatu lippuja. Väliajalla Jorma Uotinen kävi toivottamassa kokousosallistujat tervetulleeksi – monen mielestä tämä oli kokouksen paras puhe!

Pekka Jäkälä, Neurokeskus, Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Jolkkonen, Kliinisen lääketieteen laitos – Neurologia, Itä-Suomen yliopisto Kokouspuheiden lyhennelmät löytyvät osoitteesta: www.uef.fi/ documents/1371712/1374886/2013++PROGRAM+AND+ABSTRACTS+-+Th e+6th+Kuopio+Stroke+Symposi um.pdf/dc1ac4e1-05e4-475a-a9a2a79bdf7a815d

Kävelyn ja kädenkäytön kuntoutus on tuloksellista

A

ivoverenkiertohäiriöt ovat merkittävä arjen vaikeuksia aiheuttava terveysongelma etenkin iäkkäillä ihmisillä. Tutkimustulokset osoittavat, että painokevennetyn kävelyn ja tehostetun kädenkäytön kuntoutus on varsin tuloksellista.

Kansaneläkelaitoksen GERI-hankkeeseen liittyvässä tutkimus- ja kuntoutushankkeessa arvioitiin iäkkäille suunnatun AVH-kuntoutuksen tuloksellisuutta. Tutkimustuloksia esiteltiin hankkeen päätösseminaarissa Jyväskylässä.

Kuntoutukseen osallistui 270 kuntoutujaa, jotka olivat 65–85-vuotiaita ja sairastuneet aivoverenkiertohäiriöön. He osallistuivat toimintakykyä

pääasiallisesti haittaavan ongelman mukaan joko kävelyn tai tehostetun kädenkäytön kuntoutusohjelmaan.

Vuoden kestävä kuntoutus sisälsi kaksi kuntoutusjaksoa ja päätösjakson. Toimintakykyä, elämänlaatua, mielialaa ja elämänhallintaa arvioitiin ja seurattiin useilla mittareilla.

Heikompikuntoiset kävelykuntoutujat valikoituivat laitosmuotoiseen kuntoutukseen, kun taas heikompikuntoiset käsikuntoutujat hakeutuivat avomuotoiseen kuntoutukseen. Laitosmuotoinen kävelykuntoutus ja avomuotoinen käsikuntoutus paransivat merkittävästi potilaiden yleistä toimintakykyä, kävelykykyä ja käden toimintakykyä.

Kuntoutuksen vaikutukset potilaiden elämänlaatuun, mielialaan sekä elämänhallintaan jäivät vähäisemmiksi. Iällä, sukupuolella ja sairastamisajalla ei ollut merkitystä kuntoutuksen tuloksellisuudelle.

Kuntoutuksesta hyötyivät eniten kuntoutujat, joiden toimintakyky oli alkutilanteessa heikko.

Aivoverenkiertohäiriöiden vuosittaisiksi kustannuksiksi yhtä sairastunutta kohden on arvioitu 80 000 euroa ja valtakunnallisiksi kokonaiskustannuksiksi 1,1 miljardia euroa.

Tavoitteena on ollut löytää tehokkaampia keinoja iäkkäiden aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden itsenäisen selviytymisen parantamiseksi.

Vanhuspalvelulaki – hyvinvointia ikääntyneelle väestölle

L

aki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tuli voimaan kesällä 2013.

Lain tavoitteena on tukea koko ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä osallistumista palvelujen kehittämiseen kunnassa.

Lisäksi tarkoituksena on parantaa iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vaikuttaa palvelujensa sisältöön ja toteuttamiseen.

Uudistunut laatusuositus konkretisoi lain tavoitteita: varautumista ikärakenteen muutokseen, hyvää

hoitoa ja huolenpitoa iäkkäille sekä iäkkäiden osallisuuden vahvistamista. Laatusuosituksessa käsitellään muun muassa osallisuutta, asumista, toimintakykyisen ikääntymisen turvaamista, palveluja, henkilöstöä ja johtamista.

Sekä laki että laatusuositus painottavat kunnan järjestelmällistä toimintaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kuntien palveluvalikoimassa on oltava hyvinvointia edistävien neuvontapalvelujen lisäksi myös esimerkiksi terveystarkastuksia ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä. Laatusuositus korostaa niin ravitsemuksen kuin liikunnankin

merkitystä hyvinvoinnin keskeisinä osatekijöinä. Suosituksessa painotetaan myös kuntoutuksen tärkeyttä osana kaikkea palvelua.

Lain mukaan iäkkäiden henkilöiden palvelutarve on selvitettävä laajasti. Selvityksen perusteella on laadittava yksilöllinen palvelusuunnitelma, jonka pohjalta tehdään päätös palvelujen myöntämisestä. Näin voidaan suunnitella palvelukokonaisuus, joka tukee iäkkään henkilön toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä varmistaa hänelle hyvän hoidon ja huolenpidon.

AVH 4/2013

37

Kognitiivinen harjoittelu ja vertaisuus muistin tukena muistikeinojen käytössä ja hahmotuskyvyssä. Valtaosa arvioi myös keskittymiskyvyn, vireystason ja uskon omiin mahdollisuuksiin kasvaneen.

Voidaan tietysti kysyä, ovatko ihmisten kokemat hyödyt pelkästään IE-harjoitusten ansiota vai löytyykö syitä siihen myös vertaistuesta, parantuneesta motivaatiosta tai mielialasta. Loppujen lopuksi sillä ei ole merkitystä – pääasia on, että ihminen itse kokee voivansa vaikuttaa kuntoutumiseensa.

Ohjaajan näkökulmasta IE on monipuolinen, tavoitteellinen ja tutkitusti toimiva sarja tehtäviä, joiden pohjalta on helppo rakentaa ryhmään ohjelma.

PääOma jatkaa ryhmätoimintaa ja kokemusten keräämistä. Jos haluat lisää tietoa tai olet kiinnostunut IE-ohjaajakoulutuksesta, ota meihin yhteyttä!

Hanna Metsänheimo

Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksen PääOma-hankkeessa on tarjolla kognitiivista kuntoutusta aivoverenkiertohäiriön sairastaneille. Vertaistukiryhmän pääpaino on aivoja työllistävien harjoitusten tekemisessä. Piinapenkiksikin kutsuttu ryhmä on saanut hyvän vastaanoton ja ryhmäläiset ovat kokeneet harjoitukset hyödyllisiksi.

RAY:n rahoittamassa hankkeessa sovelletaan Instrumental Enrichment (IE) -harjoitusohjelmaa. IE on kansainvälinen kognitiivisten taitojen harjoitusmenetelmä, jota käytetään Suomessa pääosin koulumaailmassa. Menetelmä perustuu ohjattuihin ajattelu- ja oppimistaitoja kehittäviin harjoitteisiin, jotka ovat pääosin kynä-paperitehtäviä. Harjoitteilla treenataan esimerkiksi avaruudellista hahmottamista, vertailua ja analyyttista havainnointia.

Toiminnan pääpaino on harjoitusten tekemisessä – hauskuutta unohtamatta. Ryhmiä on useita ja osallistujat ovat pääosin aivoverenkiertohäiriön sairastaneita tai heillä

on etenevä muistisairaus. Harjoituksia kokeillaan lisäksi ennaltaehkäisevänä toimintana aivojumpan tapaan.

Menetelmä tuntuu sopivan monenlaiseen käyttöön ja työntekijät kokevat sen toimivaksi.

Hankkeessa teetettiin ulkoinen arviointi, jossa selvitettiin ryhmäläisten kokemuksia sekä toiminnan vaikutusta heidän toimintakykyynsä ja elämänlaatuunsa. Raportin mukaan useat huomasivat parannusta muun muassa ongelmanratkaisutaidoissa,

Projektivastaava Elisa Ahonen elisa.ahonen@ph-muistiyhdistys.fi www.ph-muistiyhdistys.fi/paaoma

Onneksi on omaishoitaja

38

AVH 4/2013

ja lepoa. Taloudelliset tuet turvaavat toimeentuloa ja kattavat sairaudesta tai vammasta johtuvia kustannuksia.

Ihminen tarvitsee myös henkistä tukea. Omaishoitajien paikallisyhdistyksissä, lomilla ja kuntoutuskursseilla voi tavata muita omaishoitajia ja jakaa kokemuksia.

Oppaaseen kootut tiedot löytyvät myös verkkosivulta www.omaishoitajat.fi.

Shutterstock

O

maishoitajat ja Läheiset -Liitto ry on julkaissut Tiedä, taida, selviydyt -palveluoppaan 2013–2014. Se on suunnattu omaishoitajille sekä omaishoitajien parissa työskenteleville ammattilaisille.

Oppaan tarkoitus on auttaa omaishoitajaa selvittämään, mikä tai millainen palvelu tai tuki olisi milloinkin tarpeen. Kotiin saatavat palvelut, apuvälineet ja kodin muutostyöt helpottavat arjen sujumista ja suovat omaishoitajalle hetken omaa aikaa

Liikunta ja ikääntyminen – liikkeellä voimaa vuosiin

L

iikunta ja ikääntyminen – liikkeellä voimaa vuosiin on Valtion liikuntaneuvoston ja Ikäinstituutin tuottama uusi julkaisu. Julkaisussa kerrotaan, miksi ja miten ikäihmisten tulisi liikkua, sekä tarjotaan eri toimijoiden hyviä käytäntöjä ja työkaluja terveysliikuntatoiminnan käytännön toteutukseen.

Lisäksi julkaisussa esitellään Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on

lisätä parhaaseen tietoon ja hyväksi todettuihin käytäntöihin perustuvaa liikuntaneuvontaa ja -toimintaa sekä esteettömiä ja turvallisia liikkumisympäristöjä.

Lisätietoja: www.aivoliitto.fi, hakusana ”Liikkeellä voimaa vuosiin” www.liikkeellavoimaavuosiin.fi.

Muutosta liikkeellä

O

petus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat laatineet uudet terveyttä edistävän liikunnan linjaukset, jotka ulottuvat vuoteen 2020. Ne sisältävät terveyttä edistävän liikunnan toimenpideohjelman.

Linjauksissa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan painopistealueiksi on valittu arjen istumisen

vähentäminen ja liikunnan lisääminen sekä liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikunnan asemaa halutaan kokonaisuudessaan vahvistaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Liikunnalla on tärkeä rooli kansalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämisessä. Yhdessä liikkumi-

nen tuo uusia elämyksiä ja iloa. Kaikki ei ole pelkkää fyysistä kuntoa, vaan myös hyvää mieltä ja onnistumisen kokemuksia, sanoo peruspalveluministeri Susanna Huovinen.

Lisätietoja: www.aivoliitto.fi, hakusana ”Muutosta liikkeellä” www.stm.fi

Kuntoa ja iloa golfista

G

olf-painotteinen kuntoloma sopii henkilölle, joka voi liikkua kävellen ainakin lyhyitä siirtymisiä.

Loman aikana voi saada tuntuman golfin alkeista ja mahdollisesti suorittaa osan greencard-kortin osista.

Aikaisemmin golfia pelanneille kuntoloma on hyvä mahdollisuus kehittyä ja lisätä lajin suorituksia. Ohjelma on golfiin painottuva, mutta se sisältää myös muuta liikuntaa ja yhdessäoloa.

Kuntoloma järjestetään yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa Raha-automaattiyhdistyksen tuen piiriin kuuluvana lomana. Kohderyhmään kuuluvat liikunta-, näkö-, kehitys- ja kuulovammaiset sekä SoveLi:n jäsen-

järjestöjen pitkäaikaissairaat, vammaiset ja heidän perheenjäsenensä tai avustajansa.

Kuntoloman ajankohta on 15.–20.6.2014 sekä mahdollisesti myös 5.–10.8.2014. Lomapaikka sijaitsee läntisellä Uudellamaalla. Opetus tapahtuu Urheiluopisto Kisakeskuksen lähipeliradalla sekä Ruukkigolf-kentällä.

Kuntolomalle haetaan Hyvinvointilomat ry:n hakulomakkeella. Lomakkeen voi tulostaa verkkosivulta www.suomenhcpgolf.fi.

Lisätietoja: hcp.golfry@gmail.com tai p. 0440 533 804.

AVH 4/2013

39

Itämeren iloisimmat risteilyt!

www.vikingline.ďŹ

40

AVH 4/2013

Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2014 Tuetut lomat ovat sosiaalista lomatoimintaa, jota Aivoliitto ry järjestää yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Tuki tulee Raha-automaattiyhdistykseltä ja se jaetaan hakemusten perusteella.

Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia aivoverenkiertohäiriön sairastaneille ja heidän läheisilleen.

Lomakohteita ovat yleensä kylpylät ja hotellit. Myös yhdistykset järjestävät lomia omille jäsenilleen, joten paikalliselta AVH-yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista.

Lisäksi lomajärjestöillä on valtakunnallista lomatoimintaa, johon voi jokainen suomalainen hakea. Lisätietoja voi hakea lomajärjestöjen verkkosivuilta.

HAKEMINEN Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa Aivoliiton alue- ja keskustoimistoista. Kaavakkeita saa myös verkkoosoitteesta www.mtlh.fi. Verkkosivuilla voi myös täyttää sähköisen hakukaavakkeen. Hakuaika lomille päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua.

VALINTAPERUSTEET Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso, jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vaikuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuksessa.

Lomille valinnat tehdään yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Lomille hyväksytyt saavat kutsukirjeen lomalle noin kaksi kuukautta ennen loman alkua. Kielteisestä päätöksestä ei ilmoiteta.

LISÄTIETOJA Lisätietoja lomista antavat Aivoliiton järjestösuunnittelija Johannes Hietala, p. 040 5437 289, johannes.hietala@aivoliitto.fi sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, p. 010 2193 464 tai 040 455 7067 tai lomat@mtlh.fi.

Lähetä hakukaavake osoitteeseen Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto Mannerheimintie 31 B 20 00250 Helsinki Tai tee sähköinen lomahakemus netissä www.mtlh.fi

Shutterstock

YLEISTÄ TUETUISTA LOMISTA

1.

13.–18.4.2014 Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi Lomaan kuuluu päivittäin aamupala, lounas ja päivällinen, ohjattuja liikunta- ja rentoutustuokioita, terveysluentoja liikunnasta ja ravinnosta sekä lomaohjaajan palvelut. Talon sauna, allasosasto ja kuntosali ovat vapaassa käytössä. Aivoliiton työntekijä on lomalla mukana kaksi ensimmäistä päivää. Ilmoita lomahakemuksessa, mikäli tarvitset invahuonetta. Lomalle otetaan 20 henkilöä. Lisätietoja www.kivitippu.fi.

Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 13.1.2014.

2.

18.–23.5.2014 Hotelli Ylläsrinne, Kolari Tule nauttimaan Ylläksen ylväästä luonnosta ja sen tarjoamista monipuolisista mahdollisuuksista kunnon ja mielen virkistäytymiseen. Loma toteutetaan yhteistyössä Hotelli Ylläsrinteen kanssa. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa, kuntosalin ja saunaosaston käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Lomalla on mukana Aivoliiton oma työntekijä kaksi ensimmäistä lomapäivää. Ilmoita lomahakemuksessa, mikäli tarvitset invahuonetta. Lomalle otetaan 20 henkilöä. Lisätietoja www.yllasrinne.com .

Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 18.2.2014.

3.

3.–8.8.2014 Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi Kylpylähotelli Kunnonpaikassa voit liikkua monipuolisesti Itä-Suomen vehmaassa järvimaisemassa. Majoitus kahden hengen huoneissa. Täysihoitoloma sisältää lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käytön, yleisen vapaaAVH 4/2013

41

ajan ohjelman ja ryhmän oman ohjelman. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Lomalla on mukana Aivoliiton oma työntekijä kaksi ensimmäistä lomapäivää. Ilmoita lomahakemuksessa, mikäli tarvitset invahuonetta. Lomalle otetaan 20 henkilöä. Lisätietoja www.kunnonpaikka.com Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 3.5.2014.

4.

24.–29.8.2014 Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi Täysihoitoloma on tarkoitettu avh:n sairastaneiden omaishoitajina toimiville. Kylpylähotelli Kunnonpaikassa voit liikkua monipuolisesti Itä-Suomen vehmaassa järvimaisemassa. Majoitus kahden hengen huoneissa. Täysihoitoloma sisältää lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käytön, yleisen vapaa-ajan ohjelman ja ryhmän oman lomateeman mukaisen ohjelman. Lomalla on mukana Aivoliiton oma työntekijä kaksi ensimmäistä lomapäivää.

Lomalle otetaan 20 henkilöä. Lisätietoja www.kunnonpaikka.com Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 24.5.2014.

5.

7.–12.9.2014 Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi Lomaan kuuluu päivittäin aamupala, lounas ja päivällinen, ohjattuja liikunta- ja rentoutustuokioita, terveysluentoja liikunnasta ja ravinnosta sekä lomaohjaajan palvelut. Talon sauna, allasosasto ja kuntosali ovat vapaassa käytössä. Aivoliiton työntekijä on lomalla mukana kaksi ensimmäistä päivää. Ilmoita lomahakemuksessa, mikäli tarvitset invahuonetta. Lomalle otetaan 20 henkilöä. Lisätietoja www.kivitippu.fi.

Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 7.6.2014.

YLEISTÄ SOLUKU-LOMISTA Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Toiminnalla pyritään lisäämään yksilön omatoimisuutta ja elämän mielekkyyttä sekä vahvistamaan sosiaalista verkostoa.

Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara ja luontolomatoiminnalla pyritään edistämään ihmisten mahdollisuuksia liikkua luonnossa sairaudesta tai vammasta huolimatta. Lomat on tarkoitettu kaikille neurologisen vamman tai sairauden saaneille henkilöille.

JÄRJESTÄJÄT Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto järjestää lomatoimintaa yhdessä Aivoliiton ja Neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa. Lomat toteutetaan yhteistyönä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon valitsemien lomakohteiden kanssa. Lisäksi lomille osallistuu sosiaali-, terveydenhuolto- sekä liikunta-alan oppilaitosten opiskelijoita apuohjaajina.

42

AVH 4/2013

HINNAT Lomien hinta on 20 €/vrk aikuisilta. Alle 17-vuotiaat lapset lomailevat ilmaiseksi. Hinta sisältää ruoat, majoituksen ja ohjelman. Lomat ovat siis täysihoitopaketteja. Matkat lomapaikoille ja takaisin kustantaa jokainen lomalainen itse.

HAKEMINEN Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa liittojen toimistoista. Kaavakkeen voi myös tulostaa tai täyttää sähköisesti verkkosivulla www.mtlh.fi.

Paperimuodossa täytetyt hakukaavakkeet postitetaan suoraan Maaseudun Terveys- ja Lomahuoltoon, missä tehdään valinnat yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa.

Lomille voi hakea yhdessä omaisen tai puolison kanssa. Lomat ovat avoimia kaikille Suomen kansalaisille. Hakukaavakkeessa tulee olla nimen ja osoitteen lisäksi sosiaaliturvatunnus, tulotiedot sekä perustelut, miksi haluaa lomalle.

Lomille otetaan myös pyörätuolin käyttäjiä ja vaikeavammaisia. Mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päivittäisissä toiminnoissa, hänellä tulee olla oma avustaja mukana.

AVUSTUS- JA TURVALLISUUSKYSELY Hakemusten tulee olla perillä kolme kuukautta ennen loman alkua. Sen jälkeen valituille lähetetään kutsukirje, jossa on liitteenä avustus- ja turvallisuuskysely. Lomalle valittujen tulee palauttaa kysely takaisin kahden viikon sisällä valintatiedon saamisesta. Näin järjestäjät pystyvät varautumaan riittävästi avustamiseen ja tarvittavien turvallisuusseikkojen huomioimiseen. Palauttamalla avustus- ja turvallisuuskyselyn lomalainen vahvistaa samalla lomalle tulonsa.

VAKUUTUKSET Lomalaisten on itse huolehdittava vapaa-ajan vakuutuksista, sillä lomat ovat vapaa-aikaa, eikä lomalaisia ole järjestöjen taholta vakuutettu tapaturmien varalta.

LISÄTIETOJA Lisätietoja lomista saa Aivoliiton järjestösuunnittelija Johannes Hietalalta, p. 040 5437 289, johannes.hietala@aivoliitto.fi sekä Aivoliiton verkkosivuilta www.aivoliitto.fi.

1.

Lapsiperheiden talviliikuntaloma Yyterin

kylpylässä Porissa Aika: 3.3.–8.3.2014 Loma toteutetaan yhteistyössä Yyterin kylpylän kanssa.

Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen (tai tarpeen mukaan suuremmassa) huoneessa, kylpylän allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Tule perheen kanssa nauttimaan talvisesta

5. Elämyksiä luonnosta -loma aikuisille ja yli

18-vuotiaille nuorille Kylpylähotelli

Rauhalahdessa Kuopiossa Aika: 17.8.–22.8.2014 Yhteistyössä Kylpylähotelli Rauhalahden kanssa toteutetulla lomalla liikumme yhdessä niin maalla kuin vesilläkin luonnosta nauttien. Ohjatun liikunnan ja ulkoilun lomassa voit rentoutua kylpylässä – hyvää ruokaa unohtamatta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjille. Lisätietoja Kylpylähotelli Rauhalahdesta: www.rauhalahti.fi.

Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 17.5.2014. Lomalle otetaan 20 henkilöä.

luonnosta meren jäällä ja Yyterin dyyneillä. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi.

Hinta: 20 €/vrk aikuinen, alle 17-vuotiaat lapset ilmaiseksi.

Hakuaika lomalle päättyy 3.1.2014. Lomalle otetaan 8–10 perhettä.

2.

Talviliikuntaloma aikuisille ja yli 18-vuotiaille

nuorille Yyterin kylpylässä Porissa Aika: 24.3.–29.3.2014 Tervetuloa liikkumaan Yyterin keväisille hangille ja meren jäälle sekä nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjatusta liikunnasta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma.

Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Loma sisältää päivisin ulkoilua ja hiihtoa – sen jälkeen voit nauttia kylpylän rentouttavista altaista ja hyvästä ruoasta. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi.

Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 24.1.2014. Lomalle otetaan 20 henkilöä.

6. Elämyksiä luonnosta -loma aikuisille ja yli

18-vuotiaille nuorille Yyterin kylpylässä Porissa Aika: 15.9.–20.9.2014 Tervetuloa liikkumaan syksyiseen Yyterin luontoon ja Selkämeren kansallispuistoon sekä nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjatusta liikunnasta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Loma sisältää päivisin ulkoilua ja retkeilyä vesillä ja poluilla – sen jälkeen voit nauttia kylpylän rentouttavista altaista ja hyvästä ruoasta. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi.

Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 15.6.2014. Lomalle otetaan 20 henkilöä.

3.

Lapsiperheiden elämyksiä luonnosta -loma

Yyterin kylpylässä Porissa Aika: 2.6.–7.6.2014 Loma toteutetaan yhteistyössä Yyterin kylpylän kanssa.

Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen (tai tarpeen mukaan suuremmassa) huoneessa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Tule perheen kanssa nauttimaan Yyterin rannoista ja luonnosta. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi.

Hinta: 20 €/vrk aikuinen, alle 17-vuotiaat lapset ilmaiseksi.

Hakuaika lomalle päättyy 3.3.2014. Lomalle otetaan 8–10 perhettä.

Shutterstock

4. Elämyksiä luonnosta loma aikuisille ja yli

18-vuotiaille nuorille Yyterin kylpylässä Porissa Aika: 4.8.–9.8.2014 Tervetuloa liikkumaan Yyterin luontoon ja Selkämeren kansallispuistoon sekä nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjatusta liikunnasta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille.

Loma sisältää päivisin ulkoilua ja retkeilyä vesillä ja poluilla – sen jälkeen voit nauttia kylpylän rentouttavista altaista ja hyvästä ruoasta. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi.

Hinta: 20 €/vrk Hakuaika lomalle päättyy 4.5.2014. Lomalle otetaan 20 henkilöä.

Muutokset lomiin ovat vielä mahdollisia. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto pidättää oikeuden lomamuutoksiin. Muutoksista ilmoitetaan heti.

AVH 4/2013

43

Esittelyssä Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry postia yhdistyksiltä

Taustalla vahva ammatillinen osaaminen

E

nsi vuonna 40 vuotta täyttävän Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen toiminta on pohjautunut alusta lähtien vahvaan ammatilliseen osaamiseen. Toiminnan käynnistivät neurologisen kuntoutuksen parissa työskentelevät ammattilaiset.

– Jo alkuvuosikymmeninä toiminnassamme oli mukana koulutettuja terapeutteja, kertoo yhdistyksen puheenjohtajana jo 34 vuotta toiminut Maritta Melander.

Vielä 70-luvulla AVH-kuntoutus oli harkinnanvaraista, niin sanotusti tulossidonnaista. Toisaalta kuntoutusta oli vaikeaa tai mahdotontakin saada, koska koulutettuja ammattihenkilöitä ei ollut. Melander nimeää toiminnan käynnistäjäksi Marketta Siirtolan, joka oli nuori psykologi TYKS:ssä vuonna 1973. Siirtola näki potilaittensa kautta suuren tarpeen kuntoutuskentässä ja käynnisti kokeeksi kuntoutusryhmän aivoverenkiertohäiriön sairastaneille.

– Samanaikaisesti Turussa työskenteli joukko neuropsykologisesti suuntautuneita psykologeja, muistelee Melander.

Tämä joukko uskaltautui perustamaan afasiayhdistyksen Turkuun vuonna 1974. Sopeutumisvalmennuskurssitoiminta alkoi seuraavana vuonna ja sopeutumisvalmennusryhmätoiminta vuonna 1976.

Yhdistyksen tarkoituksena oli tarjota tukea ja virkistystä aivoverenkiertohäiriön sairastaneille henkilöille, mutta perustamisen jälkeen haettiin myös mahdollisuuksia kuntoutuksen tarjoamiseksi. Rahoitus löytyi lopulta silloiselta Sosiaalihallitukselta.

Jäsenmäärä ensimmäisenä vuotena oli 60. Yhdistyksen ensimmäisestä

44

AVH 4/2013

Marokossa kokeiltiin kamelilla ratsastusta. Heikki Majuri kiipeää kamelin selkään. Heikin tarvitsema keppi jäi siksi aikaa Maritta Melanderille.

puheenjohtajasta neurologi Harry Freystä tuli muutaman vuoden päästä myös Suomen Afasialiiton (nykyisin Aivoliitto) ensimmäinen puheenjohtaja.

Kuntoutustoiminnan ohella myös muun toiminnan suuntaviivat vahvistuivat: illanviettoja, joulu- ja kevätjuhlia, retkiä, yhdessäoloa – nykytermein ilmaistuna siis vertaistukea.

Vuosien varrella vertaistuki onkin saanut yhä suuremman painoarvon yhdistyksen työssä. Tarjolla on monipuolista virkistys- ja harrastustoimintaa sairastuneille läheisineen. Jäseniä yhdistyksessä on nyt noin 800.

Yhdistyksen jäsenet kokoontuvat asiantuntijaluentojen, harrastuskerhojen ja muun mukavan ajanvietteen

parissa kuukausittain. Keväisin ja syksyisin vietetään virkistysviikonloppuja. Teatterireissuja tehdään Turun seudun lisäksi kauemmaskin.

Sahara ja Jäämeren rannat Matkat Suomessa ja ulkomailla ovat kuuluneet yhdistyksen ohjelmaan sen perustamisesta lähtien. Matkoilla ovat tutuksi tulleet niin Välimeren lomakohteet, Sahara kuin Jäämeren rannatkin.

Yksi matkoille ahkerasti osallistunut on yhdistyksen varapuheenjohtaja Heikki Majuri. Hän korostaa erityisryhmille valmisteltujen matkojen tarjoamia mahdollisuuksia laajentaa

maailmankuvaa. Ilman tukea se ei olisi monellekaan mahdollista. Sairastuneen elämänlaadun kannalta on tärkeää huomata, ettei ole rajoitteittensa ja vaikeuksiensa kanssa yksin.

Aluekerhot viidellä paikkakunnalla Yhdistyksellä on aluekerhotoimintaa viidellä paikkakunnalla: Salossa, Laitilassa, Mynämäellä, Somerolla ja Paraisilla. Kerhot toimivat varsin itsenäisesti ja monipuolisesti.

– Monilta paikkakunnilta osallistuminen Turussa tapahtuviin toimintoihin on liian vaikeaa, joten aluekerhojen merkitys on suuri, Melander korostaa.

Mynämäen aluekerhon yhteyshenkilö Reino Kairavuo on täsmälleen samaa mieltä.

Vuodesta 1986 lähtien toiminnassa mukana ollut Kairavuo on ehtinyt vaikuttaa myös Aivoliiton valtuustossa. Tällainen osallistuminen on tarpeellista, mutta ruohonjuuritason työ tarjoaa kuitenkin suoran ja konk-

reettisen kanavan tuoda valoa sairastuneen ja hänen läheistensä jokapäiväiseen elämään.

– Esimerkiksi osa vanhoista tuttavista ja ystävistä saattaa etääntyä sairastumisen myötä. Kerhot tuovat uusia ystäviä, harrastuksia ja toimintamuotoja, joihin ei ennen sairastumista ollut tutustunutkaan, toteaa Kairavuo.

Turun yhdistyksen yhteystiedot löytyvät sivulta 53.

Ulla-Riitta Kivinen-Sillanmäki

Jyväskylän AVH-kerho 40 vuotta

T

änä vuonna Jyväskylän AVHkerho täyttää 40 vuotta. Kerhosta on jo pidemmän aikaa vastannut ansiokkaasti puheenjohtaja Ulla-Riitta Kivinen-Sillanmäki, varapuheenjohtaja Matti Sillanmäki ja sihteeri Päivi Littunen.

Heidän lisäkseen iso kiitos toiminnan ylläpitämisestä kuuluu myös muille johtokunnan jäsenille. Ilman tätä vapaaehtoistyötä ei olisi Jyväskylän kerhoakaan. Toimiakseen kerho tarvitsee niin aktiiviset toiminnan ylläpitäjät kuin myös jäsenet, joita Jyväskylän AVH-kerhossa on yli 170.

– Kyllä se niin pahalta tuntui, kun sain aivoverenvuodon. Se vei tasapainon ja paljon muutakin. Koko elämä muuttui. Kuulin, että tulisin olemaan loppuelämäni pyörätuolissa. Puhe oli epäselvää, kasvot eivät olleet enää ne samat kuin ennen, kädet toimivat vajavaisesti ja näin kaksoiskuvia.

Aika kului ja yritin sopeutua ongelmiini. Työ oli mennyt ja harrastukset loppuivat. Vähitellen ystävätkin katosivat. Kuitenkin minä elin ja ajattelin.

Jossakin sisimmässäni olin edelleenkin se sama minä. Pikkuhiljaa ajatukset muuttuivat. Itsesäälin suossa

rämpiminen sai riittää. Otin yhteyttä Jyväskylän AVH-kerhoon ja pääsin mukaan toimintaan. Taas kerran minäkin tunnen kuuluvani johonkin. Se on iso asia monen yksinäisen vuoden jälkeen, kertoo eräs kerhomme jäsen.

Vastaavanlaisia kertomuksia on paljon. Yli 80 000 AVH:n sairastanutta Suomessa ovat oikeita, todellisia ihmisiä.

Kuntoutuminen aivoverenkiertohäiriöstä on hidasta. Siksi tällaista kerhotoimintaa toivoisi olevan enemmänkin, sillä niin piristävää se kolhiintuneelle itsetunnolle on. Kerhotoiminta tukee henkisesti ja nopeuttaa kuntoutumista. Yksin ei ole kenenkään hyvä olla. Kerhossa voi jakaa ongelmat jonkun toisen kanssa, joka omasta kokemuksestaan tietää, mistä on kysymys.

Olet sellainen tai tällainen, niin muistuta itseäsi: älä masennu, katkeroidu tai eristäydy maailmasta sairautesi vuoksi. Pohjimmiltasi olet se sama ihminen edelleenkin. Ja vaikka uusi tilanteesi tuntuu siltä kuin salama olisi iskenyt, niin siitä huolimatta tee parhaasi ja koeta olla oma itsesi.

Esko Ollila

AVH 4/2013

45

Enon AVH-kerhon kulttuurikesä

Enon AVH-kerholaisia Petkeljärvellä. Vasemmalla opas Liisa Puhakka.

A

urinkoisen kesän jälkeiset terveiset Itä-Suomesta.

Kesäkuussa osallistuimme Koitere-kirkkoon, joka järjestettiin jo 33. kerran keskellä luontoa. Katto oli korkealla, seinät leveällä ja alttarina Koiterejärvi. Liturgina toimi Ilomatsissa syntynyt piispa Jari Jolkkonen ja saarnaajana Marttaliiton toiminnanjohtaja, pastori Marianne Heikkilä.

Laineiden liplattaessa ja tuulen humistessa ehtoollisjumalanpalvelukseen osallistui noin 350 henkeä.

Heinäkuussa suuntasimme retken Ilomantsiin. Matkaoppaaksi matkalle saimme Ilomantsin kellokkaaksi valitun lapsuudenystävän, eläkkeellä olevan opettajan Liisa Puhakan.

Retken ohjelmaan kuului Kantelettaren runoilija Mateli Kuivalattaren ja muiden kuulujen haudoilla käynti.

Runonlaulajapirtillä syötiin maittavasta karjalaisesta pitopöydästä.

Ruuan jälkeen matkamme suuntasi harjumaisemaan Petkeljärven luonnonsuojelualueelle. Siellä isäm-

me ja esi-isämme ovat taistelleet, mistä muistoina olivat juoksuhaudat. Pääsimme katsomaan liikuttavan kauniin videoesityksen paikan luonnon ihmeellisyyksistä kauniin musiikin säestyksellä.

Paluumatkalla oli edessämme Oinassalmen taistelujen muistomerkki siltoineen. Piipahdimme myös Möhkön rautaruukkissa ja museoissa.

Möhkönmantassa juotiin maittavat kahvit.

Heinäkuussa osallistuimme Paukkajan teatterin esitykseen Poikamiehen pesäpuu. Näytelmä oli nauruhermoja kutitteleva.

Loppukuusta matkasimme Ilomantsin Siitariin Kantelettaren runonlausujan synnyinpaikalle, joka on myös minun syntymäpaikkani.

Näyttelijä Sanna Majanlahti tulkitsi meille Matelin runoja. Se oli vaikuttava kokemus, joka meni runojen, laulujen ja pukeutumisen ansiosta ihan iholle. Esityksen taustana oli upea, satasaarinen Koiterejärvi.

Enon AVH-kerhon ohjaaja Sirkka Räty

Kainuun Aivoyhdistys 25 vuotta

K

ainuun Aivoyhdistys vietti 25-vuotisjuhlaa 5. lokakuuta Kainuun Opistolla Paltamossa. Juhla alkoi yhdistyksen tarjoamalla ruokailulla. Sen jälkeen puheenjohtaja Terttu Härkönen toivotti vieraat tervetulleiksi pienen historiikin muodossa. Puhujina juhlassamme oli kainuulainen kansanedustaja Timo Korhonen ja Aivoliiton järjestöpäällikkö Tom Anthoni.

Musiikista vastasi kansanmusiikkiyhtye Paltamon Pelimannit. Saimme myös vastaanottaa tervehdyksiä. Yhdistys antoi tunnustusta, kiitoksen ja kukkaset kerhojen vetäjille ja vastuuhenkilöille. Yhdessä lauletun Nälkämaan laulun jälkeen nautimme täytekakkukahvit.

25 vuotta on pitkä taival. Katsomme valoisasti tulevaisuuteen ja toivomme aktiivista osallistumista toimintaamme edelleen.

Kainuun Aivoyhdistys ry kiittää kaikkia osallistujia ja meitä muistaneita.

Terttu Härkönen

46

AVH 4/2013

Sosiaalinen media tuo vertaistuen lähemmäksi

I

nternetissä toimivaan yhteisöpalveluun Facebookiin on perustettu vertaistukeen perustuva yhteisö, jonka nimi on Aivoverenkiertohäiriöt (AVH). Keskusteluryhmä toimi aiemmin osoitteessa http://avh.palaios.com.

Ryhmään ovat tervetulleita mukaan kaikki aivoverenkiertohäiriön sairastaneet, omaiset, läheiset tai muuten asiasta kiinnostuneet. Ryhmään liittyessään sitoutuu noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä. Ryhmässä pidetään tärkeänä, että asioista voi

kertoa luottamuksella. Yllättävän moni ei ole kertonut edes lähipiirilleen tai työkavereilleen sairastaneensa jonkinasteisen AVH:n.

Ryhmään pääsee mukaan vain toisen ryhmäläisen kutsusta. Kutsupyynnön ja viestiä ryhmän ylläpitäjille voi laittaa osoitteella avh.ihmiset@groups.facebook.com.

Lisätietoja ryhmän toiminnasta: Timo Sund timo@palaios.com p. 0440 928 192

Oikaisu AVH-lehden viime numerossa (3/2013) sivulla 43 oli artikkeli Esittelyssä Kanta-Hämeen AVHyhdistys ry. Artikkelissa kerrotaan virheellisesti, että KantaHämeen AVH-yhdistyksellä on kerhotoimintaa myös Kankaanpäässä. Kankaanpään kerho kuuluu kuitenkin Satakunnan AVH-yhdistyksen alaisuuteen.

Toimitus pahoittelee sekaannusta.

Facebookin AVH-ryhmäläiset Lieksan Ruunaalla

I

deoimme viime talvena Facebookin AVH-ryhmässä, että voisimme järjestää tapaamisen kasvotusten. Vaihdoimme ajatuksia sopivasta ajankohdasta, jotta mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan. Tapaaminen järjestettiin lopulta elokuussa Lieksan Ruunaalla Raunin Majalla. Siihen osallistui 15 henkilöä eri puolilta Suomea.

Saimme kokea monenlaisia elämyksiä kauniin luonnon keskellä rauhallisessa ympäristössä. Ohjelmassa oli muun muassa koskenlaskua: Neitikosken kuohut ja kanoottien temput. Ruuaksi oli tarjolla maittavaa loimulohta ja lanttukukkoa. Sauna lämmitettiin molempina iltoina ja tyynessä Siikajärvessä uinti oli kaikkien mieleen.

Lauantai-iltana kerrottiin selviytymistarinoita. Jaoimme kokemuksiamme ja se oli ihan parasta vertaistukea.

Meistä jokainen on saanut jatkoaikaa elämäämme ja siitä voimme olla iloisia. Kuohuviinilasillisetkin nostettiin sekä kerrottiin vitsejä ja runoja, jotka kevensivät tunnelmaa.

Lauantai-illan vertaistukea.

Tapaamisen myötä saimme kasvot toisillemme. Nyt on helpompi vaihtaa ajatuksia Facebookissa, kun tunnemme toisemme. Jatkoa yhteisille tapaamisille toivottiin. Ehkäpä seuraavaksi länsirannikolla?

Nyt kaivataankin sopivaa puuhahenkilöä ja ehdotuksia tapaamispaikaksi. Talvipäivistäkin jo huulta heitettiin – tavattaisiinhan silloin nopeammin. Ruunaan tapaamisen järjestäjä Jukka tosin totesi, että oli

haastavaa ja hankalaakin järjestää täysin tuntemattomille osallistujille tapahtumaa, kun itse on sairastunut.

Mutta lopulta kaikki järjestyi paremmin kuin hyvin!

Suuret kiitokset kaikkien puolesta Jukalle Lieksaan järjestelyistä sekä Raunin Majan Rauni Hietaselle.

Kerhonohjaaja Sirkka Räty, Eno

AVH 4/2013

47

Sakari Leino

Rauman AVH-kerho 25 vuotta

Ansiomerkkien jakoa Rauman AVH-kerhon 25-vuotisjuhlassa. Kuvassa ansiomerkkien saajat (vasemmalta oikealle) Pekka Kivistö, Irma Villa, Maija-Liisa Metsäranta ja Tuomo Grunström sekä jakajat Rauman kerhon vetäjä Tuire Leskinen ja Satakunnan AVH-yhdistys ry:n puheenjohtaja Kauko Vesanto.

Meidän AVH-kerho Meidän AVH-kerho ei olekaan mikään yhden kesän perho, vaan pitkän matkan kulkien, olemme jatkaneet toisiamme tukien.

Me kokoonnumme Kaunisjärven mäellä kahdesti kuussa ja säällä kuin säällä.

On kremppaa siellä ja täällä, vaan aina olemme hyvällä päällä.

Ja jos jollakin on murhetta matkassa, koitamme illalla senkin yhdessä ratkaista.

Ja tutussa seurassa juttu kulkee, Vaikka lääkäri sen taidon jo ehti poiskin sulkee.

(kirjoittaja Marjo Merinen)

Taittuu toisinaan hitaasti kulku, vaan ei ole se este, ei sulku.

Me olemme laivalla matkanneet merta, yhdessä ja isolla joukolla joka kerta.

On bussilla kierretty eri maita, niistä saadaan ”muistojen mattoon” värikäs raita.

Ja Kiitos kuuluukin kaikille meidän kerholaisille...

Ja kaikille Teille, jotka vieraaksi tulitte meille.

Yhdessä olemme vahvoja.

Me siirrämme vaikka maapalloa, vaikkei siinä olekaan kahvoja!

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksittäinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – Mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille?

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan sähköpostitse lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.avh@aivoliitto.fi.

Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 1/2014 tarkoitetut aineistot pyydetään lähettämään 31.1.2014 mennessä. Lehden teema on ensihoito.

48

AVH 4/2013

Sama aurinko paistaa huomennakin

A

ivoliiton kouluttamat vertaistukihenkilöt ja vertaisryhmäohjaajat (kerhonvetäjät) risteilivät iloisesti uutukaisella m/s Viking Gracella syyskauden alkajaisiksi.

Risteilyn ohjelmaa kuljettivat eteenpäin vertaistoiminnasta vastaavat järjestösuunnittelijat Carita Sinkkonen (risteilyemäntä) ja Risto Lappalainen (risteilyisäntä). Pitkäkään matka ei ollut osallistujille esteenä, vaan heitä saapui Sodankylästä, Kemistä, Oulusta, Kuopiosta, Alavudelta, Vaasasta, Ähtäristä, Tampereelta, Hämeenlinnasta ja Turusta.

Grace irrotti ankkurinsa illalla yhdeksän aikoihin ja kokoonnuimme heti yhteiselle iltapalalle (eli valta-

valle buffet-illalliselle). Virallinen ohjelmaosuus oli vuorossa seuraavana päivänä. Ohjelmassa oli muun muassa ajankohtaista tietoa ja suunnitelmia liittyen Aivoliiton vertaistoimintaan, vertaistukikäyntien seurantalomakkeen esittelyä ja kommentointia sekä toiminnallisilla menetelmillä toteutettuja harjoituksia liittyen esimerkiksi uuden vertaistuettavan kohtaamiseen.

Paluumatkalla suunnittelimme porukalla jo uutta tapahtumaa. Esille nousivat muun muassa liiton aiemmin järjestämät Kesäpäivät.

Laiva oli lastattu loistavalla vertaisporukalla. Reissun aikana puhuttiin paljon vertaistuesta, omasta

sairastumiskokemuksesta selviytymisestä, yhdistys- ja kerhotoiminnasta sekä kaikesta muustakin, mitä elämään kuuluu. Vertaistoimijoiden suusta kuultiin monenlaisia selviytymistarinoita ja kertomuksia tapaamisista vertaistuettavien kanssa.

Selviytymistä kuvasi osuvasti erään henkilön toteamus: ”Sama aurinko paistaa huomennakin – sairastumisesta huolimatta”.

Kiitämme lämpimästi kaikkia mukana olleita ja toivotamme tsemppiä vertaistukijana toimimiseen! Pian uudestaan?

Carita Sinkkonen

 Taita ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

AVH 4/2013

49

Papunetin selkokielisessä joulukalenterissa seikkaillaan lumisissa metsissä ja tuntureilla. www.papunet.net/ joulukalenteri

Aivojen ja hermoston sairaudet sekä tapaturmat ovat suurin ryhmä, joka aiheuttaa invaliditeettia, inhimillistä kärsimystä ja huonontaa elämän laatua.

Suomen Aivosäätiö jatkaa perustajasäätiöidensä tavoitteita tukemalla apurahoin suomalaista tieteellistä tutkimusta, joka edesauttaa näiden sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta.

Kuva: Arto Törmänen

Lämpimät kiitokset Teille, jotka olette tukeneet toimintaamme lahjoituksin ja tehneet mahdolliseksi suomalaisen aivo- ja hermostontutkimuksen eteenpäin viemisen.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014 toivottaen Suomen Aivosäätiö www.aivosaatio.fi aivosaatio@aivosaatio.fi p. 0400 933 938

 Haluan liittyä jäseneksi AVH-yhdistykseen

Syntymäaika___________________________________

Yhdistyksen nimi _______________________________

Sukunimi ______________________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Osoite ________________________________________

ammattilaisten yhdistykseen (Suomen Pro AVH ry)

Postitoimipaikka ________________________________

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Puhelinnumero _________________________________

Etunimi _______________________________________

Postinumero _________________

Olen aivoverenkiertohäiriön sairastanut.

Sähköpostiosoite _______________________________

Sairastumisvuosi ____________

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme.

Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias.

Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa.

Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

läheinen

ammattilainen

muu_______________________________________ Minulla on afasia.

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna äänilehtenä.

Sukupuoli

nainen

mies

Kieli

suomi

ruotsi

50

AVH 4/2013

muu

_____________________________________________________

Allekirjoitus

Tue Aivoliiton tärkeää työtä Aivoliitto tukee aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja heidän omaisiaan.

Työskentelemme myös aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyn hyväksi.

Voit olla mukana tärkeässä työssä antamalla lahjoituksen tilille (IBAN): FI43 1590 3000 173813. Lahjoituksen voi tehdä myös verkkopankin kautta.

Voit myös jättää perintösi hyvään tarkoitukseen tekemällä testamenttilahjoituksen Aivoliitolle. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/lahjoita

Kiitos tuestasi!

Keräyslupa: 2020/2012/5033

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija

Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi

AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF afaatikot.yhdistysavain.fi Keijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 dogtail35@gmail.com Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. www.afasiakeskus.fi Vipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Keskiviikkokerho Heidi Eloranta p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Keskustelukerho ”Stafat” Leena Malkamäki p. 040 503 1863 Svenska afasiklubben Victoria Mankki t. 0400 909 904 Boccia-kerho Kauko Karila p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi

Keilailukerho Osmo Rytkölä p. 09 385 9241 Joogaryhmä Heidi Viheriälä p. 040 584 3188 Porvoon kerho Matti Hallikainen Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoo p. 045 133 1392 Maila Hallikainen p. 044 2730 392 mhallikainen19@hotmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä Vantaan kerho Raimo Nikkanen p. 040 730 4973 KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/yhdistykset/ keski-uudenmaan-aivohalvausyhdis/ Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Hyvinkään opisto Helenenkatu 21, Hyvinkää www.hyvinkaanopisto.net Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen p. 040 746 1181 harri.hamalainen4@saunalahti.fi Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot

Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Timo Kettula p. 044 270 9013 timo.kettula@kolumbus.fi LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Jaana Ahonen (puheenjohtaja) Kalliomäentie 9 a 23, 08350 Lohja jaana.ahonen123@gmail.com Ulla Parkkonen (sihteeri) p. 050 555 2945 ullaparkkonen@gmail.com LÄNSI-UUDENMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASIOCH STROKEFÖRENING RF. Pekka Lehtonen (pj.)

Tuulikuja 4 A 16, 02100 Espoo p. 0400 504 443 pekka.lehtonen@gmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonen p. 0400 504 443 Tapiolan kerho Pekka Lehtonen, katso tiedot yllä Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432 Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 040 126 1966 Susanne Josefsson Nissnikuntie 7 D 18, 02430 Masala p. 040 126 1966

AVH 4/2013

51

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 5262 855, satu.lukka@aivoliitto.fi

ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen (puheenjohtaja) Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@live.fi Imatran kerho halvaus@gmail.com Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho Kerho toimii Mikonsaarentie 15, Lappeenranta KANTA-HÄMEEN AVH-YHDISTYS RY kantahameenavhyhdistys.aivoliitto.fi Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 045 855 9324 sisko.paivarinta@saunalahti.fi Forssan AVH-kerho Tuula Rantala p. 03 4191 2760 tai 040 588 8238 tuula.rantala@fstky.fi Hämeenlinnan AVH-kerho, ks. Sisko Päivärinta Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg LÄNSI-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 050 3089 095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Vastuualueet: nuoret ja työikäiset sekä vertaistuki- ja kokemuskoulutustoiminta ETELÄ-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.)

Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia Työikäisten ja tukihenkilöiden yhteyshenkilö Anne Saunamäki, p. 040 539 0012 Afasia-ryhmä Anita Kivistö Sinipiianpolku 2 B, 60150 Seinäjoki p. 040 568 7403 Päivi Viitanen Jännekuja 10, 60100 Seinäjoki p. 040 522 1360 Alavuden kerho Veli-Matti Manninen Niittylammentie 13, 63880 Kukonkylä p. 040 715 7826 Isojoen kerho Tiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 040 524 0026 (työ) tai 040 707 8202 Kauhavan AVH-kerho Kauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528 Kurikan kerho Erkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019

52

AVH 4/2013

Lopen AVH-kerho Irma Partanen p. 040 841 6641 Riihimäen aluekerho Taina Metsberg Ojasentie 25, 21380 Aura p. 045 855 9323 t_metsberg@hotmail.com KYMENLAAKSON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.kymenlaaksonavh.aivoliitto.fi Eija Pyötsiä (puheenjohtaja) Salmenvuorentie 66, 45410 Utti p. 0400 932 433 eija.pyotsia@gmail.com Leena Punkanen (sihteeri) Kulotie 23, 45200 Kouvola p. 040 773 0887 leena.punkanen@saunalahti.fi Yhdistyksen puhelin 044 344 1988 Hierontakerho Pohjolatalon Veturi Elma Mäkinen p. 0400 335 097 Uimakerho Kuusankosken uimahalli Elma Mäkinen p. 0400 335 097 Haminan kerho Esa Vitikainen Panimokatu 2 a B, 49400 Hamina p. 040 547 4473 esa.vitikainen@pp.inet.fi

Kyrönmaan seudun kerho Orvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066 Lapuan AVH-kerho Lapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872 Seinäjoen seudun kerho Anne Saunamäki, p. 040 539 0012 Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Ähtärin AVH-kerho Merja Alku p. 040 736 9528 JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUSJA OMAISYHDISTYS RY Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi Jämsän seudun aivohalvausja afasiakerho Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836 Kalakerho Liero Aarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264 KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen Pahkatie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi Hankasalmen kerho Pia Kolehmainen p. 0400 467 499 Joutsan kerho Satu Nokelainen p. 041 490 8792

Karhulan kerho Asko Vepsä Lähdemaantie 4, 48750 Kotka p. 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net Karhulan jumppakerho Eskolan palvelukeskus Asko Vepsä p. 050 582 8770 Kuusankosken kerho Elma Mäkinen Näkintie 27, 45700 Kuusankoski p. 0400 335 097 PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Lea Joukainen (puheenjohtaja) Lanssikatu 3 A 27, 15140 Lahti p. 050 3739 662 Liisa Sidorow (jäsenasiat) Korvenniityntie 5, 15460 Mäkelä p. 050 338 1944 liisa.sidorow@windowslive.com Heinolan AVH-kerho Raija Hakkarainen p. 040 5242 318 tai 03 7156 617 raija.hakkarainen@hotmail.fi Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

Jyväskylän kerho Päivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot Keuruun kerho Satu Hyyryläinen, p. 014 2690 063 Luoteisen Keski-Suomen kerho Tuovi Kataja p. 040 844 7561 Nuotta-kerho Hanna Kirjavainen p. 050 353 0648 (ilt. ja vkl) PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY www.piravh.aivoliitto.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto: Lähteenkatu 2–4, 33500 Tampere Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 13–15. p. 0400 608 284 (arkisin 10–16) toimisto@piravh.fi Hämeenkyrön Sisukkaat Helvi-Elina Nissen Neitsytpolku 6, 39200 Kyröskoski p. 040 704 5156 Kalakeisarit Risto Ahlman p. 0400 961 687 risto.ahlman@gmail.com Mouhijärven kerho Lillian Simola p. 050491 0412 Mäntän kerho ”Sisupussit” Tapio Latonen p. 0500 783 096 Nokian kerho Arja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi Nuotta-kerho Raija Hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi Parkanon kerho Hillevi Sammatti p. 040 913 8932

Yhdistykset alueittain Sastamalan seudun kerho Ritva Heikkonen p. 0400 222 736 Valkeakosken seudun kerho Markku Leinonen p. 044 968 2130 Virtain kerho Satu Solja p. 040 5555 301 Ylöjärven kerho Kaija Mäkelä p. 044 506 7790 SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RY Kauko Vesanto (pj.)

Langintie 43, 28600 Pori p. 040 580 1371 kauko.vesanto@gmail.com Toimisto: Esa Mäkinen Esivallankatu 1, 28120 Pori p. 02 633 2444 esa.makinen@pp7.inet.fi Euran kerho Ritva Järvinen Lassenkuja 1, 27500 Kauttua p. 02 865 1034, p. 0400 594 681 Huittisten kerho Heikki Ketonen Torkinkatu 18, 32700 Huittinen p. 044 375 0534 Kankaanpään AVH-kerho Jaana Karmala-Vanamo p. 040 757 4761 jaana@wanamo.fi

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289 Tulliportinkatu 25 B 70100 Kuopio johannes.hietala@aivoliitto.fi ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen (puheenjohtaja) Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546 Paula Mielo (sihteeri ) p. 050 303 2782 Parikkalan kerho Satu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214524 Rantasalmen aluekerho Seija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671 Savonlinnan aluekerho Ulla-Riitta Waltari-Seppänen Uimahallinkatu 6 D 39, 57100 Savonlinna p. 050 572 6895 MIKKELIN SEUDUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Anja Kääriäinen (puheenjohtaja) p. 050 573 3358 Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044 211 8838 mikkelinafasia@gmail.com Juvan afasiakerho Marja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933 Kangasniemen aivohalvausja afasiakerho Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770

Luontokerho Satarökkäät Kauko Vesanto p. 040 580 1371 Noormarkun kerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673 Porin kerhot Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807 pirjo.eilola@dnainternet.net Helena Pullinen p. 02 823 2746 Rauman kerho Tuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325148 TURUN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.turunavh.aivoliitto.fi Aila Stauffer (jäsenasiat) p. 040 575 7792 aila.stauffer@dnainternet.net Liisa Mankinen (siht.) p. 044 200 5844 liisa.mankinen@pp.inet.fi

Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerho Raili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73 Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerho Hilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675 Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683 PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY http://pielisenaivohalvaus.nettisivu.org Minna Kärkkäinen (puheenjohtaja) Leipävaara 24, 81810 Jamali p. 0500 883 736 minnakark1@luukku.com Sirpa Saastamoinen (siht.)

Pielisentie 69, 81700 Lieksa p. 040 847 2904 sirpa.saastamoinen@windowslive.com Nurmeksen aluekerho Perjantaikerho Minna Kärkkäinen p. 050 088 3736 POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Marja Paavonkallio (puheenjohtaja) Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Enon aivohalvaus- ja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilö Sirkka Räty, ks. tiedot yllä

Laitilan seudun Aivokerho Asko Virtanen p. 050 536 4648 askovir@gmail.com Pirkko Perävainio p. 02 856 538, 0400 599 432 pirkko.peravainio@lailanet.fi Stroke klubben i Pargas Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081 birgitta.rittinghaus@gmail.com Mynämäen alueen Aivokerho Reino Kairavuo p. 050 337 0688 reino.kairavuo@dnainternet.net Salon Aivohalvauskerho Niilo Henell (pj.) p. 02 736 0614, 050 307 4916 niilo.henell@gmail.com Riitta Lamminen (siht.) p. 02 7355 717, 044 2854210 riitta_lamminen@hotmail.com Someron aluekerho Armi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k) armi.elo@lamminniemi.fi

Heinäveden aivohalvaus- ja virikekerho Taina Huurinainen Hakakuja 2 C 12, 79700 Heinävesi p. 040 5224 261 taina.else@gmail.com Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735 Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095 Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerho Arja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com Liikuntakerho Matti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 3578686 matti.raty@kotikone.fi Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuu p. 0500 274651 nikihama@hotmail.com Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Maire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 050 341 7937, maire.sormunen@luukku.com Tarina-kerho Tarja Varis Kaspilantie 55, 82120 Keskijärvi p. 050 567 1233 tarja.varis@mbnet.fi

AVH 4/2013

53

Yhdistykset alueittain Tukihenkilövastuuhenkilöt Maire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja) Satamakatu 30 B 22, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE ja POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) p. 044 310 0541 Aili Kuokkanen (siht) p. 040 565 6469 Pekka Broström (varapj. rahastonhoit.) p. 040 566 5848 pekka.brostrom@pp.inet.fi JOKILAAKSOJEN AVH RY Armi Parviainen (pj) Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com Anna-Maria Mattila (sihteeri) Vanhansairaalantie, 86600 Haapavesi p. 040 582 9753 Ylivieskan alueen neuroklubi Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com KAINUUN AIVOYHDISTYS RY www.kainuunaivoyhdistys.aivoliitto.fi Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648 Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerho Terttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerho Reijo Huotari p. 045 135 0084 reijo.huotari@hotmail.fi Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerho Anna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044

AVH-AMMATTILAISET koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

54

AVH 4/2013

Juankosken kerho Kaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 040 520 3070 Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322 Nilsiän parkkiaivot Ester Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158 Siilinjärven aluekerho Raija Hokkanen p. 044 517 0348 Suonenjoen AivoParkki Kalevi Oikarinen p. 0400 946 584

Varkauden aluekerho Paula Riehkalainen p. 040 741 7690 paula.riehkalainen@gmail.com

Suomussalmen kerho Marja Pisto Metsärinteentie 4 C 10, 89600 Suomussalmi p. 044 031 0957 marja.pisto@hotmail.com Utajärven kerho Ritva Leinonen Palvelukeskus Suvituuli, Ahmantie 13, 91600 Utajärvi p. 050 917 7346 ritva.leinonen@oulunkaari.com

Sodankylän kerho Eila Aikio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com

KESKI-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 kp-liisa.passoja@anvianet.fi Maria-Lena Siirilä (sihteeri) Vidnäsinkatu 17 E 16, 67100 Kokkola p. 0400 768 186 Boccia-kerho Seppo Heininen Auringonkierros 18, 67400 Kokkola p. 040 523 4157 Pietarsaaren kerho Merja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306 Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Liisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot) LAPIN AIVOyhdistys RY Oiva Jurmu (puheenjohtaja) p. 040 504 1577 oiva.jurmu@gmail.com Anna-Liisa Paavilainen (sihteeri) p. 040 594 4183 alpaavilainen@gmail.com Esko Saari (liikuntavastaava) p. 040 845 4840 esko.saari10@luukku.com Inarin kerho- ja retkitoiminta Kari Tammela p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Kittilän kerho Paula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi Kemijärven neurokerho Paavo Kauhanen p. 040 758 6846 pkauha@suomi24.fi Suomen Pro AVH ry Tom Anthoni (puheenjohtaja) tomant@saunalahti.fi p. 050 568 9145

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Risto Ryhänen (puheenjohtaja) Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Iisalmen kerho Annikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700 Kiuruveden kerho Helena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553

LÄNSI-POHJAN AVH-YHDISTYS RY www.avhy-kemi.com Eero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi Keminmaan kerho Eero Knuuti, ks. tiedot yllä Rajan diskettivikaiset Helena Mursu p. 040 704 9610 helena.mursu@gmail.com Pohjois-Pohjanmaan Aivoyhdistys ry Sari Dunder (puheenjohtaja) p. 040 730 0073 pj.ppnaivoyhdistys@gmail.com Anne Pulkkinen (sihteeri) p. 040 828 6131 sihteeri.ppnaivoyhdistys@gmail.com Markku Heikkinen (rahastonhoitaja) p. 0400 581 234 rahast.ppnaivoyhdistys@gmail.com Anne Vehkaperä (varapuheenjohtaja, liikuntavastaava) p. 040 534 6131 liikunta.ppnaivoyhdistys@gmail.com Yhdistys kokoontuu maanantaisin Kastellin kirkon Pappilankammarissa Töllintie 38, Oulu.

Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com Muhoksen kerho Sinikka Karppinen p. 040 768 3155 sinikka.karppinen@muhos.fi Pudasjärven kerho Keijo Rääpysjärvi p. 040 752 2018 keijo.raapysjarvi@gmail.com

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY

Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 715 5223 JÄRJESTÖPALVELUT Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 51-54 JÄSENREKISTERI Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Toimisto ja tilaukset Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Toimistosihteeri Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 (to-pe) LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619 Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623

TULKKauspalvelut Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Tunne pulssisi -hanke Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263 Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 409 5675 Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund ks. Kuntoutuspalvelut Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija Elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 715 5198 Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 362 3217 Tiedottaja Hanne Itärinne p. 02 2138 231, 050 571 4588 LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

SUOMEN NUORTENTALO OY Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi

ASUMISPALVELUT Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Asumispalvelupäällikkö Anne Ingman p. 050 422 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Yksikkövastaava Satu Pasanen p. 040 562 9118 Avopalvelut Turun seudun avopalvelut Yksikkövastaava Pia Laverman p. 050 447 8763 Jyvässeudun avopalvelut Yksikkövastaava Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703 jyvasseutu@nuortentalo.fi

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 213 8500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 213 8509 libbe.ranta@gmail.com

112-projekti Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263

AVH 4/2013

55

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 Lehtimainos AVH Takakansi.pdf 20900 Turku

1

20/11/13

15:43

Kun hätä on tämän näköinen hänellä voi olla aivoverenkiertohäiriö tai sydäninfarkti.

Soita välittömästi 112.

OP GJK AKADFL OKFGOA JFGI OSDOA YKPSD XVOEK...

112-päivää vietetään 11.2. Lisätietoja: www.112-paiva.fi

RINTAA PURISTAA, POLTTAA, ahdistaa...