AVH 4/2014

AV H

4/2014

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

Puhe- ja liikuntakykynsä menettänyt

Marja Korhonen:

”Rakastuin elämään” Neuropsykologiset häiriöt vaikuttavat arkeen Sopeutumisvalmennus on suomalaisen kuntoutuksen oivallus

sisältö

YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

2

AVH 4/2014

n

Artikkelit

Palstat

4 Taistelu kääntyi voitoksi –

”Rakastuin elämään” 8 Sopeutumisvalmennus on

suomalaisen kuntoutuksen oivallus 12 Kurssilta saa tukea muuttuneeseen elämäntilanteeseen 14 AVH-kuntoutuksen tila Suomessa –

Tutkimus ennakoi synkkiä tuloksia 16 Neuropsykologiset häiriöt

vaikuttavat arkeen 19 Naisilla suurempi aivoinfarktiriski 20 Nielemisvaikeus on tärkeää

tunnistaa varhain 23 Aivoverenkiertohäiriön

sairastaneille oikeuksien julistus 24 Tukea ja ohjausta kommunikoinnin haasteisiin 36 Suolaveden pärskettä, seikkailua ja tikkupullia

3 Pääkirjoitus 22 Kolumni 26 Korvaamaton kovalevy liikkeellä 28 Poimittua 33 Aivoliitto kouluttaa, tapahtumakalenteri 34 Juttu-tupa-kurssit

afaattisille henkilöille

keväällä 2015 35 Yhdessä – postia yhdistyksiltä 38 Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat

vuonna 2015

NO AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY 1

6.2.

10.2.

13.3.

2

30.4.

5.5.

5.6.

3

11.9.

15.9.

16.10.

4

6.11.

10.11.

11.12.

rk

m

Kannen kuva: Janne Heinonen

Hae tuetulle lomalle tai Solukuluontolomalle.

erityisesti puheterapeuteista, toimintae terapeuteista, neuropsykologeista S ja AVH-kuntoutuksen osaavista neurologeista. Resurssit pitää myös kohdentaa oikein. Ei ole tarkoituksenmukaista palkata jokaiseen pieneen yksikköön moniammatillista tiimiä. Erityisasiantuntemus tulee keskittää.

Kuntoutus tulee aloittaa välittömästi sairastumisen jälkeen, viimeistään toisella viikolla sairastumisesta. AVHkuntoutuksen erityispiirteenä on, että aivojen muovautuvuus on voimakkaimmillaan välittömästi sairastumisen jälkeen. Ajan myötä se vähenee. On siis olemassa aikaikkuna, joka on hyödynnettävä, jos halutaan saada hyviä kuntoutustuloksia. Jos se menetetään, ei koskaan saavuteta niitä tuloksia, joihin olisi ollut mahdollista päästä oikein ajoitetulla ja intensiivisellä moniammatillisella kuntoutuksella.

Suomi on maailman johtava maa AVH:n akuuttihoidossa, mutta masentavan huono kuntoutuksessa. Tässä riittää siis haasteita niin tutkijoille kuin päättäjillekin. Tässä on myös uusi mahdollisuus, joka voitaisiin toteuttaa esimerkiksi SOTE-uudistuksen myötä.

Bja

øe

TILAUSHINNAT 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

s. 8

A

VH-kuntoutuksen tila on alaarvoista. Suomessa rikotaan lakia.

Näiden toteamusten pohjalta saataisiin aikaan mehevä keskustelu mediassa.

Aivoliitto ei kuitenkaan lähde barrikadeille, vaan pyrkii rauhanomaiseen ja yhteistyökykyiseen ratkaisuun tilanteen korjaamiseksi.

Meneillään olevan AVHkuntoutuksen seurantatutkimuksen alustavat tulokset ovat masentavaa luettavaa. Vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että kuntoutuksen tilanne on huono ja alueellinen eriarvoisuus suurta. Nyt vuonna 2014 tilanne on ennallaan ja jopa hieman huonompi kuin viisi vuotta sitten. Miksi näin? Onko yhteiskunnallamme varaa jättää korvaamaton pääomamme – aivot – kuntouttamatta toimintakykyiseksi. Ilmeisesti on, mutta miksi?

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta on tutkimustietoa, joka osoittaa, että oikein hoidettu ja kuntoutettu henkilö voi palata täysivaltaiseksi, toimintakykyiseksi kansalaiseksi. Kuntouttamatta jätetty henkilö taas vaatii runsaasti erityisesti sosiaalitoimen palveluja pystyäkseen jatkamaan elämäänsä ja arkeaan, puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä.

Resursseja tarvitaan lisää. AVH-kuntoutuspaikkoja ja erityistyöntekijöitä ei ole riittävästi. Puutetta on

tr

JÄSENREKISTERI Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi

Hely Streng korostaa suoma­ laisen sopeutumis­ valmennuksen ainutlaatuisuutta.

ck

LEHDEN TILAUKSET Maiju Rita-Kasari, p. 02 281 4310, maiju.rita-kasari@turuntilikeskus.fi

s.38

sto

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Sari Nikander, p. 046 8512 970 sari.nikander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

AVH-kuntoutuksen tilanne huolestuttava te r

PAINO JA ULKOASU Vammalan kirjapaino Oy Taitto Jonna Hautamäki

kuntoutus

ut

TOIMITUSNEUVOSTO LKT, professori, vastaava ylilääkäri ja toimialuejohtaja Risto O. Roine, Tyks Neurotoimialue (pj.)

LKT, asiantuntija Terttu Erilä Aivoliitto ry:n puheenjohtaja LKT, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, Turun kaupunginsairaala, neurologian osasto PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, psykologian laitos Yhdistysten edustaja Taina Metsberg, Kanta-Hämeen AVH-yhdistys Aivoliitto ry:n edustajat: Fysioterapeutti Päivi Liippola Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Miia Suoyrjö Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

Sh

TOIMITUS toimitus.avh@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Miia Suoyrjö p. 050 571 4588 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

TEEMA: Lääkinnällinen

ne

JULKAISIJA Aivoliitto ry

4/2014 Jari H ärk ö

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

13. vuosikerta ISSN-L 1458-6312 ISSN 1458-6312 (Painettu) ISSN 2323-4504 (Verkkojulkaisu) ISSN 1459-3955 (Äänilehti) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

Pääkirjoitus

Tiina Viljanen

Tiina Viljanen on Aivoliiton toiminnanjohtaja.

Suomi on maailman johtava maa AVH:n akuuttihoidossa, mutta masentavan huono kuntoutuksessa.

4/2014 AVH

3

Janne Heinonen

Marja Korhonen on kirjoittanut kirjansa ”Häivähdyksiä” otsa­ hiirtä käyttäen. Hän asuu omassa kodis­ saan, avustajiensa ja kunnan yöpartion avun turvin.

käsin ihan sairaasti ja luulin kuolevani, Korhonen kirjoittaa tänä syksynä ilmestyneessä kirjassaan Häivähdyksiä.

Kirja kertoo hänen kymmenen vuotta sitten kokemastaan aivorungon infarktista. Nyt jo viranomaistenkin toteaman hoitovirheen seurauksena hänelle tuli niin sanottu locked in -syndrooma eli neliraajahalvaus ja puhe- ja nielemiskyvyn menetys.

Infarktia seuranneista viikoista teho-osastolla hänellä on häilyviä muistikuvia. Hän muistaa, kuinka hän aisti tuskaa häntä tervehtimään tulleiden läheistensä sanoista ja katseista. Sen ajattelemista hän kuitenkin tahtomaankin torjui, koska elämässä kiinni pysyminen vaati kaikki voimat.

– Kuulin rakkaitteni ääniä, mutta en halunnut kohdata kenenkään katsetta. Alitajuisesti suojelin itseäni tunteilta, jotka olisivat olleet liian musertavia. Tämän vuoksi muistan etenkin lasteni käynneistä vain häivähdyksiä, hän kirjoittaa.

Läheisten käynnit olivat siinä tilassa kuitenkin elintärkeitä.

– Sen tiedän nyt vuorenvarmasti, että tajuttomuuden keskellä minua kannatteli läheisteni vilpitön rakkaus, hän jatkaa.

Kohtalokas viive hoidossa

Suvi Vainio

Taistelu kääntyi voitoksi

”Rakastuin elämään” Marja Korhonen ei voi puhua eikä liikkua, mutta pystyy kirjoittamaan otsahiiren avulla niin hymiöitä kuin ärräpäitä. Korhosen mieli on yhtä kirkas ja ehdoton kuin ennen sairastumista. Elämän tärkein asia on entistä selvempi. Se on rakkaus.

4

AVH 4/2014

K

un Marja Korhonen heräsi tajuttomuudesta, hän tiedosti itse tilansa, sitä ei tarvinnut hänelle kertoa. Hän ei voinut puhua, ei liikuttaa käsiään eikä jalkojaan ja hän tunsi pelkoa sekä raivoa.

– Tunsin itseni vihannekseksi. Sisimmässäni raivosin tiikerin lailla. Pel-

Viive hoidon aloituksessa johti potilaslautakunnan päätöksen mukaan 42-vuotiaan erityisopettajan ja juuri rehtoriopintonsa aloittaneen, kolmen lapsen äidin vakavaan vammautumiseen.

Marja Korhonen oli herännyt lokakuisena yönä pääkipuun ja siihen, että koko toinen puoli tuntui tunnottomalta. Aamulla hän soitti ystävän heittämään hänet terveyskeskukseen. Kun he pääsivät perille, hänen jalkansa eivät enää kunnolla kantaneet. Terveyskeskuksesta hänet lähetettiin keskussairaalan päivystykseen.

– Epikriisissä luki aivan oikein: halvausepäily, Korhonen kertoo kirjassaan.

Sairaalassa hänestä otettiin CTkuva, jonka jälkeen alkoi odotus, joka venyi kohtalokkaan pitkäksi.

– Olin hyvin huolissani tilastani ja koetin sanoa ohi kulkeville hoitajille, että minä halvaannun. Se ei kuitenkaan tuntunut ketään kiinnostavan, hän kuvaa.

Tässä vaiheessa paikalle ehtivät hänen vanhempansa, äiti suoraan omista syöpähoidoistaan Pikonlinnan sairaalasta. Päivystävä neurologi, erikoistuva lääkäri, tutki Korhosen kello kuudentoista aikaan. Lääkärin päätöksenä oli jatkaa potilaan seurantaa.

Tässä vaiheessa Korhonen passitti vanhempansa kotiin pirteätä esittäen. Nyt hän makasi ruuhkaisella ensiapuasemalla toimistohuoneeseen työnnetyssä sängyssä, epätoivoisena ja tuskaisena. Hän yökkäili ja tunsi tukehtuvansa.

Hoitajat olivat kirjanneet, että he veivät potilaan raahaten vessaan, koska hänen koko olemuksensa oli veltto. Yöllä Korhonen oli alkanut kouristella ja hänet oli viety tehoosastolle.

Taistelu elämästä Marja Korhosen vammauttanut laaja aivorungon alueen tukos paljastui seuraavana päivänä puolilta päivin otetussa magneettikuvassa. Vuorossa ollut neurologi soitti Marjan vanhemmille ja pyysi lupaa liuotushoitoon. Infarkti oli siinä vaiheessa jo tehnyt peruuntumatonta tuhoa.

Nyt oltiin tilanteessa, jossa potilasta ei voitu leikata ja myös liuotuksessa riskit olivat suuret.

– Liuotushoidolla ehkä pelastettiin se ainoa, joka voitiin vielä pelastaa, henkeni, Korhonen kirjoittaa.

Korhosen elämä säilyi, mutta oli seuraavat kuukaudet erilaisten hoitotoimenpiteiden takia lähes sietämätöntä ja myös pelottavaa. Hän tunsi yhä olevansa hengenvaarassa.

Hänen halvaantunut kehonsa aisti kipua, mutta hän tunsi, että se välillä unohdettiin, kun hänelle esimerkiksi asennettiin erilaisia ravintoa vatsalaukkuun vieviä putkia.

Joulun aika häneltä meni olemassaolon taistelussa. Uutiskuvat tsunamin tuhoista Thaimaassa jaksoivat

silti järkyttää. Usko selviytymiseen alkoi voittaa tammikuussa. Ikuinen optimisti hänessä oli taas voimissaan.

– Oikeasti oivalsin jo teho-osaston viimeisenä päivänä, että pääni kääntyy hivenen oikealle. Se oli minulle merkki, että peli ei ole vielä menetetty, hän kertoo.

Hoidon aloituksessa viivytellyt lääkäri selvitti lausunnossaan myöhemmin, että Marjan nuori ikä ja reipas olemus vaikuttivat hänen arvioonsa. Taustalla oli myös kiire ja työpaine.

Puhekyvytönkin tarvitsee huomiota Marja Korhosen kokemuksen mukaan puhekyvyttömän potilaan oma tahto on helppo ohittaa. Hän pystyi aluksi kommunikoimaan vain silmiä räpäyttämällä: yksi räpäys kyllä, kaksi ei.

– Usein hoitajat tulkitsivat liian hätäisesti, että tarkoitin kyllä, jos en saanut räpäytettyä kyllin nopeasti kahta kertaa.

Erityisopettajana hän olisi odottanut, että keskussairaalassa olisi tehty jotakin kommunikoinnin parantamiseksi. Hän tiesi, että keinoja oli, mutta ei pystynyt kertomaan niistä.

Keskussairaalasta hänet siirrettiin Kinkomaan kuntoutusyksikköön, missä hän tunsi olevansa hyvässä turvassa ja hänen kuntoaan seurattiin tarkasti. Hän itse oli jo kärsimätön pääsemään kommunikoimaan muutenkin kuin silmillään, mutta Kinkomaan henkilökuntaan ei kuulunut puheterapeuttia.

Hän ei vielä tiennyt, että hänellä on vammaispalvelulain mukaan oikeus tulkkiin. Ja miten hän olisi sitä vaatinut?

Korhonen myöntää olleensa melkoinen draamakuningatar, kun sille päälle sattui. Hän pystyy tuottamaan ääntä, vaikka ei sanoja. Kinkomaalla hoitoraporttiin oli kirjattu: ”huutaa ja itkee niin että korviin sattuu.”

– Kertomatta jätettiin, miksi minä huusin. Vastustin, kun minua yritettiin nostaa päivän päätteeksi nosturilla sänkyyn kuin mitäkin norsua. En 4/2014 AVH

5

Jouluna Marja Korhonen saa luokseen nuoriksi aikuisiksi kasvaneet lapsensa.

Hän myös aikoo nukkua pois rästi­ unet, joita on kertynyt vilkkaan syksyn aikana.

halunnut sitä, koska halusin käyttää ponnistusvoimaa, jota oli jaloissani.

Pystyin siirtymään liukulaudan avulla kahden hoitajan avustamana, hän kertoo.

– Tähtäsin jo silloin yhteen tiettyyn tavoitteeseen. Kotiin, hän jatkaa.

Hänen lapsensa vierailivat aluksi kaksi kertaa viikossa Kinkomaalla.

Käytäntö oli kuitenkin liian rankkaa tuolloin 15-vuotiaalle Riikalle, 12-vuotiaalle Heikille ja 10-vuotiaalle Reetalle, sillä matkaa kertyi yhteen suuntaa 85 kilometriä. Viikon kohokohdaksi vakiintui perjantai, lasten päivä. Kaikki koettivat pitää lippua korkealla, mutta eron hetki nosti aina kyyneleet jokaisen silmiin.

Marja on kiitollinen ex-miehelleen Ristolle, joka kuljetti lapsia hänen luokseen.

Tietokoneen saaminen käyttöön ja otsahiiren käytön opettelu olivat tärkeä edistysaskel kevään aikana.

Tietokone avasi Korhoselle mahdollisuuden pitää yhteyttä lapsiin ja muuhun ulkomaailmaan.

6

AVH 4/2014

Marja Korhonen alkoi järkkymättä ajaa kotiin muuttamistaan noin vuosi sairastumisensa jälkeen Käpylän kuntoutumiskeskuksessa. Hänen piti vakuuttaa ensin moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka halusi olla mahdollisimman varma onnistumisesta, jos se lähtisi puoltamaan asiaa.

Olihan kyse Suomessa vasta toisesta tapauksesta, jossa samankaltainen hakija halusi palveluasumista omassa kodissaan.

Neurologin puoltava lausunto oli ratkaiseva paperi, jonka avulla Korhonen saattoi aloittaa neuvottelut kotikuntansa Saarijärven kanssa.

Ennakkotapauksen selvittely tuotti valtavasti työtä pienessä kunnassa.

Korhonen esitti suunnitelmaa, joka perustui kolmen vakituisen avustajan rinkiin sekä kunnan yöpartioon, tarvittaviin muutostöihin hänen rivitaloasunnossaan, turvapuhelimeen sekä vammaispalvelulain mukaisiin kyyteihin. Korhonen tarjoutui etsimään avustajat itse.

Sosiaalilautakunta päätyi myönteiseen ratkaisuun joulun alla 2005.

– Itkin onnesta. Rukoilemani ihme oli tapahtunut, hän kertoo kirjassaan.

Korhonen odotti jännityksellä myös päätöstä korvauksesta, jota hän haki hoitovirheen tuomasta haitasta.

Korvaus oli Korhoselle tärkeä, sillä hänen henkivakuutuksestaan puuttui rasti ruudusta ”pysyvä haitta”. Hän ei saanut vakuutusyhtiöltä mitään. Kun potilasvahinkolautakunnan päätös tuli, se tuntui huonolta vitsiltä.

Hän kuitenkin päätti päästä tämänkin asian yli henkisenä voittajana. Potilasvakuutuksen korvauksella hän sai asuntovelkansa maksettua.

Oman elämän kuningatar Avustajat astuivat Marja Korhosen elämään, kun hän muutti takaisin kotiinsa vuonna 2006. Tähän mennessä hänellä on ollut jo iso joukko avustajia, jotka ovat hänen ”kätensä,

jalkansa ja äänensä”. Korhonen on työnantajana hassutteleva pomo avustajilleen, joita hän kutsuu ”enkeleiksi”.

– Olen täysin oman elämäni kuningatar ja se kysyy avustajieni huumorintajua.

Avustajien tehtävänä voi olla vaikkapa juhlakakkujen leipominen, sillä Korhonen ei tarvitse hoitajaa.

– Olen ollut todella terve siitä lähtien, kun pääsin kotiin asumaan, hän kertoo sähköpostilla.

Korhonen jätti ”letkuruoan” pois ja alkoi syödä soseutettua ruokaa päästyään kotiin. Tässä vaiheessa hän otti vielä nesteitä vatsanapin kautta.

Vähitellen vatsanappi jäi kokonaan tarpeettomaksi ja se on poistettu häneltä.

– Aluksi vältin mausteisia ruokia, mutta nykyään syön myös niitä, hän kertoo.

Mausteisia ruokia Korhonen on päässyt maistelemaan viime vuosina matkoillaan. Hän on lähtenyt avustajansa kanssa jo useasti ”valon ja auringon perään”, esimerkiksi Thaimaahan.

– Riemullista on ravintolassa vetäistä sauvasekoitin laukusta ja surrur-kielellä selittää, miten soseutettua kanaa tehdään, hän kertoo.

Hän valmistautuu matkoihin kuukausien ajan, mutta silti tulee yllätyksiä, jos esimerkiksi suihkuun ei pääse pyörätuolilla. Lentojen järjestely Finnairilla sujuu hyvin. Hänellä on lupa ottaa soseutettuja ruokia koneeseen mukaan.

Maailmalla Korhonen on nähnyt raajarikkoja ihmisiä kerjäämässä. Silloin hän tuntee itsensä etuoikeutetuksi asuessaan Suomessa.

Kultainen enkeli valvoo SisuSteppiä Kotikunnassaan Marja Korhonen sekä Saarijärven muut kuntoutujat voivat hoitaa kuntoaan kävelysimulaattorilla, joka saatiin kuntaan lahjoitusvaroin vuonna 2008. Korhonen ideoi ja järjesteli konsertteja sekä

tempauksia, joilla kallis laite saatiin rahoitettua. Nimikilpailun jälkeen laite sai nimen Sisu-Steppi. Korhosen lahjoittama kullattu enkeli vartioi simulaattorin päällä.

– Itse tuskin enää opin kävelemään, mutta toivon enkelin siivittävän vielä monta kuntoutujaa jaloilleen, hän kirjoittaa.

– Simulaattori-projekti antoi minulle mielekästä tekemistä, kohotti

kolhiintunutta itsetuntoani, yhdisti ihmisiä yhteistyöhön ja toi lisävaihtoehdon kuntoutujille. Pelkkää plussaa siis.

Vaikka vammautuminen vei Marja Korhoselta paljon, hän on mielestään saanut paljon hyvää tilalle.

–Sairastuminen on varmasti kaikille ensin valtava shokki. Se on inhimillistä, mutta ihmisen mieli toimii eri tavalla tilanteen selkiytyessä. Toiset

löytävät itsestään aivan uuden ulottuvuuden. Minulle kävi niin. Rakastuin elämään!

Tänä syksynä järjestämällään konsertilla Korhonen keräsi 7 000 euron lahjoituksen Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeelle.

Suvi Vainio on freelance-toimittaja

Janne Heinonen

Janne Heinonen

Ennakkotapaus kotona asumisessa

Kun ihmiset näkevät Marja Korhosen käyt­ tävän kirjaintauluaan, he usein luulevat häntä kuuroksi ja kohdistavat puheensa avustajalle. Korhonen kuulee hyvin toisella korvallaan, toinen korva kuuroutui in­ farktin seurauksena.

Kirjaintaulu aina mukana Marja Korhonen on tyytyväinen kirjaintauluunsa, jonka käyttö on sujuvaa tuttujen kesken.

Ensimmäiset sanat vammautumisensa jälkeen Marja Korhonen sai muodostettua ystävänsä avulla. Ystävä tuli sairaalassa käymään ja otti esiin kynän sekä paperia. Ystävä kysyi, onko se vokaali? Marja räpäytti kaksi kertaa. Ystävä alkoi luetella konsonantteja ja kun hän pääsi K:n kohdalle, Marja räpäytti kerran. Näin paperille muodostui kirjain kirjaimelta sana K-i-i-t-o-s.

Tämän jälkeen ystävä kehitti hänelle ensimmäisen kommunikaatiotaulun. Pahvitaulu sisälsi kirjainryhmiä, numerot ja joitakin sanoja, kuten ”saisinko” tai ”soita”.

Nyt keskustelukumppani saattoi osoittaa kynällä ruutuja yksi kerrallaan, ja Marja räpäytti silmiään, kun kynä oli oikealla kohdalla.

Puheterapeutti Jenny Käpylän kuntoutuskeskuksessa Helsingissä vei asiaa astetta paremmaksi. Jenny tarjosi Marjalle mahdollisuutta saada pleksinen, läpinäkyvä kirjaintaulu. Marja sai valita, ovatko kirjaimet taulussa aakkos- vai yleisyysjärjestyksessä.

– Valitsin tietysti yleisyysjärjestyksen. Homma toimii näin: kohdistan korpinkatseeni johonkin kirjaimeen, toinen osoittaa sitä sormellaan ja minä ’kuittaan’ silmiä räpäyttämällä. Mitä paremmin taulun käyttäjä minut tuntee, sitä joutuisampaa viestintä on. Muutaman avustajan kanssa jo salamannopeaa, hän kuvaa.

Nykyään taulu on mukana missä ikinä hän liikkuukin, myös ulkomailla.

– Samalla saan torillisen ihmisiä tuijottamaan itseäni, sillä ihmiset miettivät kuumeisesti, miten se toimii, hän kertoo sähköpostilla – lisäten loppuun hymiön.

4/2014 AVH

7

Maija Krappe

SOPEUTUMISVALMENNUS on suomalaisen kuntoutuksen oivallus

Sopeutumisvalmennus käsitteenä on ollut julkisessa käytössä vuosikymmeniä. Se on herättänyt ristiriitaisia ajatuksia niin kuntoutujissa, työntekijöissä kuin toimintaa järjestävissä potilas- ja vammaisjärjestöissä. Sanaa sopeutumisvalmennus on myös arvosteltu siitä syntyvän passiivisen ja alisteisen mielikuvan vuoksi, mutta parempaakaan ei ole keksitty.

T

Kuvat: Jari Härkönen

änä syksynä ilmestyi ensimmäinen sopeutumisvalmennusta eri näkökulmista käsittelevä ja määrittelevä kirja. Kirja toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana hankkeena, jota Iholiitto hallinnoi. Myös Kela osallistui kirjahankkeeseen. Mukana työssä oli kymmenen potilas- ja vammaisjärjestön muodostama ryhmä, johon myös Aivoliitto kuului.

– Kirjassa kuvataan sopeutumisvalmennuksen alkutaipaletta, taustateorioita, käytänteitä ja sopeutumisvalmennusprosessia, kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Kirjan artikkelien kirjoittajina on tutkijoita, sopeutumisvalmennuksen kehittäjiä ja järjestäjiä sekä toteuttajia eri järjestöistä, sanoo kirjan päätoimittaja, kehittämispäällikkö Hely Streng Invalidiliiton Kuntoutus Oy:n Validia Kuntoutus Lahdesta.

Sopeutumisvalmennuskirjan valmistuminen on hänen mukaansa ollut pitkä prosessi, joka sai alkunsa

8

AVH 4/2014

jo 2000-luvun alussa. Eri järjestöjen sopeutumisvalmennuksesta vastaavat työntekijät alkoivat kokoontua säännöllisesti ammatilliseen vertaisryhmään keskustelemaan sopeutumisvalmennuksesta, ja heti alussa oli ajatus kirjan julkaisemisesta.

– Kirjaa ei kuitenkaan tullut. Sen sijaan ryhmä kokoontui säännöllisesti ja järjesti kahden vuoden välein sopeutumisvalmennusta käsitteleviä seminaareja. Kolme vuotta sitten haimme ensimmäisen kerran rahoitusta kirjalle Raha-automaattiyhdistykseltä, mutta hakemus tarvitsi vielä joitakin tarkennuksia. Seuraavana vuonna kirja sai rahoituksen.

Kirja julkaistiin marraskuussa järjestettävän sopeutumisvalmennusseminaarin yhteydessä.

Sopeutumisvalmennus on kuntoutusta – Vuosien varrella on keskusteltu sopeutumisvalmennuksen tarpeesta,

Suomessa järjestettävän sopeutumisvalmennuksen kaltaista toimintaa ei samassa laajuudessa ja muodossa löydy mistään muusta maasta.

4/2014 AVH

9

Hely Streng on työsken­ nellyt kuntoutuksen eri tehtävissä koko työuran­ sa. Tällä hetkellä hän toi­ mii kehittämispäällikkönä Invalidiliiton Kuntoutus Oy:n Validia Kuntou­ tus Lahden yksikössä.

Kuluvan vuoden aikana hän on tehnyt töitä myös Iholiitossa Sopeutumis­ valmennuskirjan pää­ toimittajana.

tavoitteista, sisällöistä ja hyödyistä.

Yhtä mieltä ollaan siitä, että sopeutumisvalmennus on kuntoutusta, jolla on merkittävä vaikutus pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön ja hänen läheistensä elämänlaatuun.

Oleellista on myös se, että se on syntynyt järjestöissä ja tullut sitä kautta lakisääteiseksi kuntoutukseksi, Hely Streng sanoo.

Suomessa järjestettävän sopeutumisvalmennuksen kaltaista toimintaa ei samassa laajuudessa ja muodossa löydy mistään muusta maasta, ja siksi sitä voidaankin pitää suomalaisen kuntoutuksen oivalluksena.

Hely Strengin mukaan sopeutumisvalmennuksen tärkeitä elementtejä ovat osallistujien tarpeista lähtevä sisältö, ryhmä, vertaistuki, tieto ja yhdessä tekeminen.

– Sopeutumisvalmennus toteutetaan aina ryhmämuotoisena. Ryhmäprosessia ohjaa ammattilainen.

Tarkoituksena on auttaa osallistujia löytämään itse omia selviytymiskeinoja arkeen toiminnan ja keskustelujen avulla sekä ryhmän tuella ja kannustuksella.

– Ryhmässä toteutuu myös vertaistuki. Varsinkin harvinaisten sairauksien kohdalla on mahdollista, että sairastava ei ole koskaan aikaisemmin tavannut toista samaa sairautta sairastavaa, Streng jatkaa.

10

AVH 4/2014

Ryhmässä jokaisella osallistujalla on mahdollisuus tulla kuulluksi ja jakaa kokemuksiaan ja näin liittyä toisiin ihmisiin. Hely Streng korostaa, että tärkeää on jokaisen oma kokemus omasta elämäntilanteestaan tai sairaudestaan. Kokemusta ei voi määritellä ulkoapäin, ja sen voi parhaiten ymmärtää vain toinen saman kokenut.

– Sopeutumisvalmennukseen sisältyy tiedon lisääminen sairaudesta tai vammasta ja arjen selviytymiskeinoista. Sopeutumisvalmennuksessa osallistujalla on mahdollisuus myös kysyä, mitä joku asia tarkoittaa juuri hänen tapauksessaan.

Hely Streng tähdentää, että sopeutumisvalmennus ei kuitenkaan ole pelkkää ringissä istumista ja keskusteluja, vaan siihen liittyy olennaisesti yhdessä erilaisten asioiden tekeminen, uuden oppiminen ja sitä kautta ryhmän kuntouttavan voiman toteutuminen.

Sopeutumisvalmennus on aina moniammatillista Sopeutumisvalmennus on kuntoutusta, mutta eri asia kuin ryhmämuotoinen kuntoutuskurssi. Sopeutumisvalmennuksessa keskeinen tehtävä on auttaa osallistujia ymmärtämään oman sairauden tai vamman merki-

tyksiä omaan elämään, identiteettiin ja mahdollisuuksiin elää hyvää arkea.

Siinä osallistujien toisilleen antama tuki on keskeistä. Samoja kokeneet ja samankaltaisessa elämäntilanteessa elävät ihmiset antavat toisilleen voimaa. Henkilökunnan rooli on tukea tätä prosessia.

Ryhmämuotoisilla kuntoutuskursseilla pääpaino on saada ohjausta ja taitoja selvitä arjessa erilaisista pulmista, joita sairauden tai vamman seurauksena syntyneet toimintarajoitteet ovat aiheuttaneet. Henkilökunnan rooli on eri ryhmämuotoisten terapioiden ja harjoitteiden ohjaamisessa.

Molemmissa kuntoutusmuodoissa on myös yhteisiä elementtejä, mutta ne eivät ole sama asia.

Molemmissa toteutuu vertaisuus, uuden oppiminen ja tiedon saaminen sairaudesta tai vammasta. Hely Strengin mukaan samalla henkilöllä voi olla tarve sekä sopeutumisvalmennukseen että ryhmämuotoiseen kuntoutuskurssiin.

– Sopeutumisvalmennukselle syntyy tarve silloin, kun sairastavan tai vammaisen henkilön elämässä on jokin uusi tilanne tai hän kokee elämänsä epätyydyttävänä. Sopeutumisvalmennus voi olla tarpeen saman henkilön elämässä useaan kertaan. Sairaudessa voi tulla pahe-

Sopeutumisvalmennuskirjan toimituskuntana toimi vapaa­ muotoinen sopeutumisvalmen­ nusryhmä, joka vastasi kirjan sisällöstä yhteistyössä päätoi­ mittaja Hely Strengin kanssa.

nemisia tai esimerkiksi nuoren elämässä uusi vaihe, kuten opiskelun aloittaminen tai kotoa muutto.

– Sopeutumisvalmennuksen keinoja voidaan käyttää myös sellaisissa tilanteissa, joissa sopeutumisvalmennukseen osallistuja tarvitsee eväitä voimaantuakseen ja elääkseen hyvää elämää tai hän voi olla esimerkiksi vaarassa syrjäytyä, Streng sanoo.

Sopeutumisvalmennus toteutetaan aina moniammatillisella yhteistyöllä. Hely Strengin mukaan järjestöt järjestivät moniammatillista sopeutumisvalmennusta jo ennen kuin moniammatillisuudesta alettiin edes puhua. Sopeutumisvalmennuksessa eri ammattiryhmät yhdistävät tietonsa ja taitonsa. Oleellista on, että sopeutumisvalmennus on saanut alkunsa juuri järjestöissä, joihin on koottu kuhunkin sairaus- tai vammaryhmään liittyvä tieto ja kokemus.

Kirja määrittelee sopeutumisvalmennuksen Hely Strengin mukaan sopeutumisvalmennuskirjan pontimena on ollut kuvata sopeutumisvalmennus sellaisena kun sitä tällä hetkellä toteutetaan, mutta myös kerrata sen kehitysvaiheita ja katsoa tulevaisuuteen.

– Sopeutumisvalmennuksen tulevaisuudennäkymiä ei tosin tässä

kirjassa juurikaan ole. Se on ehkä seuraavan kirjan aihe, hän arvelee.

Kirjaa on vauhdittanut myös se, että sopeutumisvalmennusta sanana käytetään eri yhteyksissä vaihtelevasti, minkä vuoksi termejä kokoava ja selittävä teos on merkityksellinen.

– Jotta sopeutumisvalmennus ei kadottaisi syvintä olemustaan ja asemaansa kuntoutuksen kokonaisuudessa, oli tärkeää saada sopeutumisvalmennuksesta kirja, jota voivat käyttää niin ammattilaiset kuin opiskelijatkin, Hely Streng tähdentää.

Kirjaan on hänen mukaansa koottu sopeutumisvalmennuksen keskeiset taustateoriat ja käsitteet, tavoitteet ja menetelmät sekä sopeutumisvalmennusta toteuttavien järjestöjen ja osallistujien kokemusperäisen tiedon mukanaan tuomat merkitykset.

– Sopeutumisvalmennuksessa tärkeitä elementtejä ovat ryhmä ja ryhmätyöskentely sekä ihmisen identiteetin muodostuminen ja se, miten sairaus tai vamma siihen vaikuttaa ja miten identiteettiä voidaan eheyttää.

Sen vuoksi näistä on tehty erilliset ja syventävät luvut kirjaan, Hely Streng sanoo.

Hän avaa kirjan sisältöä toimituskunnan laatimalla määritelmällä sopeutumisvalmennuksesta:

”Sopeutumisvalmennus on kuntoutusta. Sen tehtävänä on auttaa ihmistä jäsentämään omaa elämäntilannettaan ja toimimaan omien tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Sopeutumisvalmennuksella on aina tavoitteet. Kuntoutuja nähdään aktiivisena omaan elämäänsä vaikuttavana asiantuntijana. Keskeistä on yhteisöllisyyden toteutuminen ja luottamus ryhmän kantavaan voimaan.

Vertaistuki nähdään tasavertaisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvana voimaantumisena ja muutosprosessina, jossa ihminen löytää kyvykkyytensä.

Oppiminen tapahtuu tiedon käsittelyn ja kokemuksissa syntyneiden oivallusten avulla. Tähän oppimisprosessiin kuntoutuksen ammattilaiset tuovat monialaisen tietämyksensä ja kuntoutuja subjektiutensa sekä kokemuksellisen asiantuntijuutensa. Perhe ja läheiset tarvitsevat samalla tavoin sopeutumisvalmennusta.”

Maija Krappe on Iholiiton tiedottaja.

Artikkeli on ilmestynyt Ihonaika 4/2014 -lehdessä.

Sopeutumisvalmennuskirjaa voi tiedustella Aivoliitosta, p. 02 2138 271

4/2014 AVH

11

KURSSILTA SAA TUKEA muuttuneeseen elämäntilanteeseen Sairastuminen vaikuttaa koko perheen elämään.

Arki muuttuu usein pysyvästi uudenlaiseksi.

Sopeutumisvalmennus­ kurssilta saa tukea ja tietoa, jotka auttavat selviytymään muuttuneessa elämäntilanteessa.

A

ivoliitto järjestää sopeutumisvalmennuskursseja aivoverenkiertohäiriön sairastaneille ja heidän läheisilleen. Sopeutumisvalmennus on osa kuntoutusta.

– Kurssien tavoitteena on antaa osallistujille tietoa, vertaistukea ja keinoja selvitä arjessa, kertoo Aivoliiton kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund.

– Sopeutumisvalmennuskursseilla ryhmän tuella on tärkeä rooli.

Kursseilla toimitaankin erilaissa keskusteluryhmissä ja toiminnallisissa ryhmissä, joita vetävät eri alojen ammattilaiset. Yksilökuntoutusta ei kurssin aikana järjestetä, hän tarkentaa.

Vuosittain Aivoliiton järjestämille kursseille osallistuu lähes 300 AVH:n sairastanutta ja läheistä. Kursseja järjestetään eri kohderyhmät huomioiden.

– On tärkeää, että esimerkiksi lapsiperheille ja eri-ikäisille vastasairastaneille järjestetään omia kursseja.

Näin on mahdollisuus tavata muita samanikäisiä ja samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, Ehrlund painottaa.

Aivoliitto järjestää myös kommunikaatioon painottuvia kuntoutuskursseja, jotka on tarkoitettu henkilöille, joilla on keskivaikea tai vaikea afasia sekä heidän läheisilleen.

12

AVH 4/2014

– Näillä kursseilla pyritään löytämään ja vahvistamaan sellaisia kommunikointikeinoja, jotka auttavat ja tukevat puheen tuotossa ja ymmärtämisessä, Ehrlund kertoo.

Kaikki Aivoliiton kurssit järjestetään Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa.

– Esteettömät tilat sopivat kaikille ja liikkumista on helpotettu kuvaopasteilla ja väreillä.

Ulla Ehrlund kehottaa kaikkia, jotka kokevat tarvitsevansa tukea muuttuneeseen elämäntilanteeseen AVH:n sairastamisen jälkeen, hakemaan kursseille.

– Tavoitteena on, että osallistujat löytäisivät omat voimavaransa ja vahvuutensa.

Myös kopiot asiakirjoista kelpaavat, Ehrlund tarkentaa.

Jotta jokaisen kurssilaisen kokemus olisi mahdollisimman onnistunut, selvitetään ennen kurssia kyselyn avulla osallistujan toimintakykyä, päivittäistä selviytymistä ja mitä tavoitteita hänellä on kurssille.

– Nämä kaikki asiat pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon kurssin aikana. Teemme myös kurssin päättymisen jälkeen seurantakyselyn, jotta tiedämme miten olemme onnistuneet ja miten voimme kehittää toimintaamme, Ulla Ehrlund kertoo.

Kurssille hakeminen

Liperistä kotoisin olevat Eila ja Markku Mononen osallistuivat Erityisosaamiskeskus Suvituulessa järjestettävälle kurssille marraskuun alussa. Kuusi päivää kestävä kurssi oli suunnattu alle 65-vuotiaille AVH:n sairastaneille läheisineen. Sairastumisen tuoma elämänmuutos oli kaikille osallistujille vielä melko uusi asia, sillä mukaan oli valittu alle kolme vuotta sitten sairastuneita.

Markku Monosen sairastumisesta on aikaa noin kaksi vuotta. Hän sai aivoinfarktin leikkauksen komplikaationa.

– Minulle tehtiin kaulavaltimon ahtauman leikkaus ja seuraavana yönä sain aivoinfarktin, hän kertoo.

– Sairaalassa kului viisi viikkoa ja kotona pääsin käymään ensimmäisen kerran itsenäisyyspäivänä. Sen jälkeen jatkui kuntoutus ja maaliskuussa pääsin vihdoin kotiin, Markku Mononen jatkaa.

Sopeutumisvalmennuskurssit ovat osallistujille maksuttomia. Ne toteutetaan joko Kelan tai Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Jos osallistuja on 16–67-vuotias ja työelämässä, on mahdollista hakea kuntoutusrahaa, joka turvaa toimeentulon kurssin aikana.

– Jos omainen osallistuu kurssille, myös hänellä on mahdollisuus hakea kuntoutusrahaa, Ehrlund kertoo.

Kelan rahoittamille kursseille haetaan Kelan lomakkeella ja Kela valitsee myös kursseille osallistujat.

Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamalle kurssille haetaan Aivoliiton lomakkeella ja Aivoliitto valitsee osallistujat.

– Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin suositus kurssille tai kuntoutussuunnitelma, jossa kurssi on mainittu. Hakemukseen voi liittää myös muiden asiantuntijoiden lausuntoja.

Vain toinen saman kokenut ymmärtää

Tavoitteena on, että osallistujat löytäisivät omat voimavaransa ja vahvuutensa.

Eliisa Laine

Miia Suoyrjö

Eila ja Markku Monosen mielestä tärkein kurssin anti oli vertaistuen saaminen muilta samassa elämäntilanteessa olevilta.

Vaikka hän on kuntoutunut melko hyvin, on rankka kokemus vaikuttanut perheen arkeen.

– Kaipasimme lisää tukea elämäntilanteeseemme ja toimintaterapeuttini kehotti hakemaan kurssille, Markku Mononen kertoo.

Kuusi päivää kestäneen kurssin aikana osallistujat saivat tietoa muun muassa aivoverenkiertohäiriöistä, neuropsykologisista oireista, liikunnan merkityksestä kuntoutumisessa ja sosiaaliturvasta.

Ohjelmaan kuului erilaisia keskusteluryhmiä ja toiminnallisia ryhmiä.

Näitä ohjasivat muun muassa neurologi, psykologi, sosiaalityöntekijä ja terapeutit.

– Saimme kurssilta paljon vinkkejä ja tietoa arkeen. Myös asiantuntijaluennot olivat hyviä. Erityisesti pidin neurologin luennosta, Markku Mononen toteaa.

Tärkeintä oli kuitenkin muiden sairastuneiden ja läheisten tapaaminen sekä ryhmän tuki koko kurssin ajan.

– Keskustelu samassa tilanteessa olevien kanssa oli ensiarvoisen tärkeää. Oli hyvä huomata, ettei ole yksin asioiden kanssa, Eila Mononen painottaa.

– Vietimme paljon aikaa yhdessä muiden kurssilaisten kanssa. Päi-

väohjelman lisäksi meillä oli myös yhteistä toimintaa illalla. Pelailimme pelejä, juttelimme ja nauroimme, Eila ja Markku Mononen kertovat.

– Oli tietenkin mukava myös päästä valmiiseen ruokapöytään, Eila Mononen jatkaa.

He molemmat arvostavat vertaistukea, jota ovat itse saaneet ja ha­ luavat antaa sitä myös muille. Siksi he ovat olleet mukana perustamassa

Kurssilta sai myös vinkkejä arjen askareisiin.

alueensa AVH-kerhoa yhdessä Leena Tuovisen kanssa.

– Kerho on nyt kokoontunut kaksi kertaa ja jo toisella kerralla oli mukana noin kaksikymmentä osallistujaa.

Toiminnalle on selvästi tarvetta ja toivomme, että jatkossa yhä useampi löytää mukaan toimintaan, Markku Mononen painottaa.

Miia Suoyrjö on Aivoliiton tiedottaja.

Sopeutumisvalmennuskurssit aivoverenkiertohäiriön sairastaneille ja läheisille Aivoliitto järjestää vuonna 2015 kursseja seuraaville kohderyhmille: • Kommunikaatiokurssit henkilöille, joilla on keskivaikea tai vaikea afasia.

• Työikäiset läheisineen, sairastumisesta 3 kk–3 vuotta.

• Työikäisten laatua elämään -kurssit • Yli 65-vuotiaat läheisineen, sairastumisesta 3 kk–3 vuotta.

• Yli 65-vuotiaat, yksin tulevat, sairastumisesta 3 kk–3 vuotta.

• SAV:n sairastaneet ja heidän puolisonsa.

• Perhekurssi lapsiperheille.

Tarkemmat tiedot kursseista ja hakuohjeet löytyvät Sopeutumisvalmennuskurssit-esitteestä, joka ilmestyi AVH-lehden 3/2014 välissä. Tiedot löytyvät myös Aivoliiton verkkosivuilta www.aivoliitto.fi. Voit kysyä kursseista myös kurssisuunnittelijalta, p. 02 2138 272.

4/2014 AVH

13

Mika Koskinen

AVH-kuntoutuksen tila Suomessa

Tutkimus ennakoi synkkiä tuloksia Päivi Seppä-Lassila

Aivoliiton vuonna 2009 tekemä selvitys osoitti, että aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuksessa on suuria puutteita ja alueellista eriarvoisuutta.

Nyt meneillään oleva seurantatutkimus ennakoi synkkiä tuloksia myös nykyisestä tilanteesta.

V

aikka akuuttivaiheessa olisi saanut hyvää hoitoa, jää valitettavan monelle arkea haittaavia oireita. Oikeaan aikaan aloitettu moniammatillinen kuntoutus parantaa selvästi aivoverenkiertohäiriön sairastaneen mahdollisuuksia palata normaaliin arkeen. Moniammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan kuntoutusta, jossa kuntoutuja saa fysioterapiaa viisi kertaa viikossa sekä tarpeen mukaan toiminta- tai puheterapiaa kolmesti viikossa ja ainakin viikoittain neuropsykologista kuntoutusta.

Aivoliitto selvitti vuosina 2006– 2009 tehdyssä tutkimuksessa AVHkuntoutuksen tilannetta Suomessa.

Tulokset osoittivat, että kuntoutuskäytännöissä oli suuria puutteita.

Myös sairaanhoitopiirien välillä oli eroja kuntoutukseen pääsyssä. Nyt meneillään olevassa Aivoliiton seurantatutkimuksessa selvitetään, onko kuntoutuksen tilanne maassamme edelleen yhtä huono.

Seurantatutkimuksessa haastatellaan henkilökohtaisesti yliopistollisten sairaaloiden ja keskussairaaloiden AVH:n kuntoutuksesta vastaavat

14

AVH 4/2014

säkään sairaanhoitopiirissä. Lisäksi vain kahdessa päästään edes lähelle suositusta.

Suurimmassa osassa sairaaloista moniammatilliseen tehokkaaseen kuntoutukseen pääsee useimmiten 10–20 % sairastuneista. Osastojen käyttö on nykyisillä kuntoutuspaikoilla hyvinkin tehokasta, mutta sairaaloiden kuntoutusosastojen paikkalukuja ei ole mitoitettu suositusten mukaisiksi.

Koska sairaaloiden kuntoutusosastot eivät pysty kuntouttamaan riittävää määrää sairastuneita, heitä joudutaan siirtämään jatkokuntoutukseen terveyskeskukseen. Terveys­ keskuksissa on ongelmana se, että siellä ei ole kaikkia tarvittavia erityistyöntekijöitä.

Monessa terveyskeskuksessa fysioterapeuttinen kuntoutus on riit-

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että moniammatillisesta kuntoutuksesta hyötyy 40–50 % sairastuneista. Tätä ei saavuteta Tekstiä on yhdessäkään toimituksen käytössä sairaanhoitopiirissä. tävää, mutta toimintaterapeuttia tai neuropsykologia ei ole. Lisäksi kunnassa työskentelevät puheterapeutit hoitavat pääosin lapsipotilaiden kielellisiä vaikeuksia, eivätkä näin ollen ehdi välttämättä kuntouttaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneita lainkaan.

Tähän suhteutettuna ei ole yllätys, että kuntoutuksesta vastaavien ylilääkärien mielestä toiminta- ja puheterapeuttinen kuntoutus on heidän alueellaan riittävää vain kolmasosas-

sa tapauksista ja neuropsykologinen kuntoutus vain 15 prosentissa tapauksista.

Lopulliset seurantatutkimuksen tulokset valmistuvat vuoden 2015 aikana.

Mika Koskinen on neurologian erikois­lääkäri. Hän toimii myös Aivoliiton AVH-kuntoutuksen seuranta­ tutkimuksen tutkijana.

Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen ennakoi kuntoutustut­ kimukselle synkkää loppuraporttia.

henkilöt. Lisäksi olemme lähettäneet kyselylomakkeet kaikkiin Suomen terveyskeskuksiin, AVH-yhdyshenkilöille sekä pienempiin sairaaloihin.

Sairaaloiden haastattelut ovat onnistuneet hyvin. Monessa sairaalassa kuntoutuksesta vastaavat ylilääkärit ovat mielellään näyttäneet kuntoutusosastojensa suoritteiden määriä ja tuloksia. Osassa sairaaloista kuntoutuksen määristä ei valitettavasti ole ollut tarkkoja tilastoja, joten suoritteita ja määriä on jouduttu arvioimaan.

Tähän asti haastateltujen keskusja yliopistosairaaloiden väestövastuulla on 50 % Suomen väestöstä.

Terveyskeskuksilta ja pienemmiltä sairaaloilta on sen sijaan ollut vaikeampi saada vastauksia toistuvista yrityksistä huolimatta. Vain 86 terveys­ keskusta on vastannut kyselyyn.

Näiden alueella asuu 60 % Suomen väestöstä.

Kuntoutus riittämätöntä Seurantatutkimuksen tähänastiset tulokset eivät ole miellyttävää luettavaa. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että moniammatillisesta kuntoutuksesta hyötyy 40–50 % sairastuneista. Tätä ei saavuteta yhdes-

4/2014 AVH

15

Laura Nurmi ja Mervi Jehkonen



HUOMIOTTA JÄÄMINEN

NEUROPSYKOLOGISET HÄIRIÖT

vaikuttavat arkeen

Aivoverenkiertohäiriön jälkeiset neuropsykologiset häiriöt ovat varsin yleisiä. Arvioiden mukaan yli puolella sairastuneista ilmenee neuropsykologisia oireita. Ne ilmenevät hyvin eri tavoin riippuen vaurion tyypistä, laajuudesta ja sijainnista aivoissa.

A

ivoverenkiertohäiriöstä mahdollisesti aiheutuvia neuropsykologisia oireita ovat vaikeudet muistissa, hahmotuksessa, tarkkaavuudessa, ajattelussa ja päättelyssä sekä puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä, lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskemisessa. Sairastumisen alkuvaiheessa voi esiintyä myös yleisoireita, kuten väsyvyyttä, toimintojen hitautta ja sekavuutta.

Neuropsykologisella tutkimuksella on mahdollista selvittää sairastuneen yksilöllistä oirekuvaa ja sen vaikutuksia arjen toimintakykyyn.

Neuropsykologisessa kuntoutuksessa pyritään parantamaan sairastuneen toimintakykyä harjoittelemalla heikentyneitä neuropsykologisia taitoja sekä tarjoamalla vaihtoehtoisia toimintatapoja mahdollisten menetettyjen taitojen kompensoimiseksi.

tuvuus, aloite- ja sietokyvyn heikentyminen sekä sekavuus ajan ja paikan suhteen.

Tyypillisesti neuropsykologiset yleishäiriöt lievittyvät melko nopeasti sairauden akuuttivaiheen jälkeen.

Osa oireista saattaa kuitenkin jäädä pysyviksi ja heikentää sairastuneen toimintakykyä sekä jaksamista arjessa.

Neuropsykologiset erityishäiriöt Neuropsykologisten erityishäiriöiden ilmenemiseen vaikuttaa muun muassa aivoverenkiertohäiriön tyyppi sekä vaurion laajuus ja sijainti aivoissa.

Vaikka aivopuoliskot toimivat kiinteässä yhteistyössä keskenään, on

kummallakin aivopuoliskolla omat tehtävänsä korkeampien tiedonkäsittelytoimintojen tuottamisessa ja säätelyssä. Tästä syystä vasemman aivopuoliskon vauriosta seuraa erilainen neuropsykologinen oirekuva kuin oikean aivopuoliskon vauriosta.

Tyypillisiä oikean aivopuoliskon vaurioista aiheutuvia neuropsykologisia häiriöitä ovat vaikeudet tarkkaavuudessa, sairauden tiedostamisessa, havaitsemisessa ja näkömuistissa.

Vasemman aivopuoliskon vauriosta puolestaan seuraa yleensä kielellisten toimintojen eli puheen tuottamisen ja ymmärtämisen, lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen vaikeuksia sekä tahdonalaisten liikkeiden ja kielellisen muistin häiriöitä.

16

AVH 4/2014



OIRETIEDOSTAMATTOMUUS Oiretiedostamattomuudella eli anosognosialla viitataan häiriöön, jossa sairastunut tunnistaa ja tiedostaa sairautensa tai sen oireet joko puutteellisesti tai ei lainkaan. Tällöin sairastunut voi olla esimerkiksi täysin tietämätön sairastamastaan aivoverenkiertohäi­ riöstä, vaikka siitä hänelle toistuvasti kerrotaan. Toisaalta sairastuneen saattaa olla vaikea tunnistaa jotakin yksittäistä oirettaan, kuten esimerkiksi raajahalvaustaan tai epäselvää puhettaan.

Neglect-potilaan ihmis­ piirros, josta vasen puoli jää osittain huomiotta.



KIELELLISET HÄIRIÖT Kielellisissä häiriöissä eli afasioissa kyky puheen tuottamiseen ja puheen ymmärtämiseen voi häiriintyä eri tavoin. Lievä puheen tuottamisen häiriö voi ilmetä esimerkiksi puheen hitautena tai nimeämisen vaikeutena. Vaikeammissa häiriöissä sairastuneen puhekyky voi olla poissa kokonaan tai hän tuottaa vain yksittäisiä sanoja.

Puheen ymmärtämisen häiriössä sairastunut ei tunnista kuulemaansa puhetta eikä ymmärrä kuulemiensa sanojen merkitystä. Sairastuneen puhe voi olla sujuvaa, mutta sanat vääristyneitä tai merkityksettömiä. Lievemmissä tapauksissa sairastuneen saattaa olla vaikea esimerkiksi keskustella puhelimessa tai seurata useaa puhujaa samanaikaisesti.

Kielellisiin häiriöihin liittyy usein myös eriasteisia lukemisen, kirjoittamisen ja/tai laskemisen häiriöitä. Lievissä tapauksissa kirjoittaminen voi onnistua ja sairastunut ymmärtää lukemiaan sanoja ja lyhyitä lauseita, mutta ei pidempää tekstiä. Vaikeissa häiriöissä lukeminen tai kirjoittaminen ei välttämättä onnistu lainkaan. Laskemisen ongelmat voivat ilmetä muun muassa vaikeuksina ymmärtää lukujen suuruuksia.



TAHDONALAISTEN LIIKETOIMINTOJEN HÄIRIÖT

Neuropsykologiset yleishäiriöt Sairastuneella esiintyy usein ensimmäisten viikkojen aikana erilaisia neuropsykologisia yleishäiriöitä.

Tällaisia ovat esimerkiksi väsyvyys ja vireystilan vaihtelut, toimintojen sekä ajattelun hidastuminen ja juut-

Huomiotta jääminen eli neglect on tarkkaavuuden häiriö, jossa sairastuneelta jää vaurion vastakkainen puoli ympäristöstä ja/tai omasta kehosta huomiotta.

Neglect on selvästi yleisempi silloin, kun vaurio on oikeassa aivopuoliskossa, joten huomiotta jää tyypillisemmin vasen puoli.

Vaikea neglect haittaa kaikkia päivittäistoimintoja ja tulee esiin muun muassa siten, että henkilö törmäilee vasemmalla puolella oleviin huonekaluihin tai hukkaa vasemmalla sijaitsevia tavaroita. Sairastunut saattaa myös esimerkiksi lukea sanomalehdestä vain oikeanpuoleisen sivun tai oikeanpuoleisimmat palstat. Piirrostehtävissä vasen puoli piirroksesta voi jäädä kokonaan tai osittain pois. Lieväkin neglect heikentää toimintakykyä vaativammissa tilanteissa, kuten työssä ja autolla ajaessa.

Neuro­psykologisessa kuntoutuksessa pyritään lievittämään oireita ja kohentamaan toiminta­kykyä.

Tahdonalaisten liiketoimintojen häiriöt eli apraksiat ilmenevät liikkeiden suunnittelun, käynnistyksen, järjestyksen ja/tai toteutuksen vaikeuksina, jolloin aiemmin opitut liikkeet ovat vaikeita tai mahdottomia suorittaa. Sairastuneen liikkeet voivat olla kömpelöitä ja liikesarjan vaiheet toteutua väärässä järjestyksessä. Sairastunut ei välttämättä osaa käyttää esineitä tai saattaa käyttää esineitä väärin tai väärissä yhteyksissä. Esimerkiksi syöminen itsenäisesti ei välttämättä onnistu sairastuneelta lainkaan tai hän saattaa syödä vaikkapa keittoa haarukalla. Häiriö ei liity halvausoireisiin, vaikkakin ne voivat ilmetä samanaikaisesti.

4/2014 AVH

17



SUUNTIEN JA TILASUHTEIDEN HAVAITSEMISEN HÄIRIÖT

Suuntien ja tilasuhteiden havaitsemisen häiriöissä eli visuospatiaalisissa ja visuokonstruktiivisissa h ­ äiriöissä sairastuneen on vaikea hahmottaa suuntia, ympäröivää tilaa ja tilasuhteita sekä käsitellä osia ja esineitä. Sairastunut saattaa muun muassa helposti eksyä tutuissakin paikoissa. Toisaalta esimerkiksi rakennus- tai käsitöiden tekeminen ei välttämättä onnistu kuten ennen.



MUISTIHÄIRIÖT Muistihäiriöitä voi esiintyä eriasteisina aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Yleensä muistihäiriöt kohdistuvat vain johonkin muistin osa-alueeseen, kun taas laaja-alaiset muistihäiriöt ovat harvinaisempia. Vaikeassa muistihäiriössä sairastunut kysyy toistuvasti samoja asioita uudelleen, mutta asioiden kertaaminen ei paranna muistamista. Vaikea muistihäiriö haittaa merkittävästi arjen toimintakykyä eikä sairastunut selviä yksinasuvana, vaan tarvitsee jatkuvaa ohjausta ja valvontaa.

Osittainen muistihäiriö ilmenee kielellisen muistin tai näkömuistin vaikeu­tena. Tällöin muistista haku ja asioiden mieleen palauttaminen on vaikeaa ja hidasta. Kielellisessä muistihäiriössä sairastuneen saattaa olla vaikea painaa mieleen esimerkiksi lukemaansa, kuten sanomalehden uutisia. Näkömuistin häiriö voi puolestaan ilmetä siten, että henkilö esimerkiksi eksyy herkästi, kun uudet paikat ja reitit eivät jää mieleen kuten ennen.

Naisilla suurempi aivoinfarktiriski Sukupuolella on väliä aivoverenkiertohäiriöissä (AVH). Tämä johtuu siitä, että monia vakavia riskitekijöitä on useammin naisilla tai ne liittyvät naissukupuoleen.

N

Tarkkaavuuden häiriöt voivat tulla esiin vireystason vaihteluina, tarkkaavuuden suuntaamisen ja ylläpidon ongelmina ja/tai vaikeutena keskittyä useaan asiaan samanaikaisesti. Sairastuneen voi olla vaikea esimerkiksi keskittyä kuntoutukseen kokonaisen tunnin ajan.

Lieviä tarkkaavuuden ongelmia esiintyy yleisesti pitkään sairastumisen jälkeen. Tällöin ne voivat ilmetä keskittymiskyvyn vaihteluna sekä toiminnan virhealttiutena ja hitautena.

Sairastunut voi esimerkiksi olla jo iltapäivällä niin väsynyt, ettei enää jaksa keskittyä työtehtäviin täysipainoisesti. Henkilö saattaa kuvata tilannettaan siten, että ajatus puuroutuu ja keskittyminen on mahdotonta.

aissukupuoleen liittyviä aivoverenkiertohäiriöitä lisääviä riskitekijöitä ovat muun muassa eteisvärinä, korkea verenpaine, diabetes, esioireinen migreeni, masennus ja ylipaino. Naissukupuolen tuoma rasite näkyy selkeästi myös kuolleisuusluvuissa. Vuosittain yli 23 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön. AVH on kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Sairauteen menehtyy noin 1 800 miestä ja noin 2 600 naista.

TOIMINNANOHJAUKSEN HÄIRIÖT

Iäkkäillä naisilla riskitekijöitä



TARKKAAVUUDEN HÄIRIÖT



Toiminnanohjauksen häiriöillä viitataan vaikeuksiin suunnitella, aloittaa, toteuttaa ja arvioida omaa toimintaa. Toiminnan osavaiheiden jäsentäminen voi olla vaikeaa tai joku toimintavaiheista saattaa jäädä toteuttamatta. Esimerkiksi ruuan valmistamisessa sairastuneen voi olla vaikea jäsentää missä järjestyksessä eri ruuanlaiton osavaiheet tulee suorittaa tai jokin vaihe, kuten maustaminen saattaa jäädä tekemättä.

Myös aloitteellisuuden heikentyminen ja toiminnan juuttuminen ovat sairastuneilla tyypillisiä toiminnanohjauksen vaikeuksia. Tällöin esimerkiksi aiemmin innostavien harrastusten aloittaminen saattaa tuntua ylivoimaiselta. Juuttuminen voi puolestaan ilmetä saman toiminnon jatkuvana toistamisena ja kyvyttömyytenä siirtyä toiminnosta toiseen.

Neuropsykologinen tutkimus ja kuntoutus Sairastumisen alkuvaiheessa on hyvä tehdä suppea neuropsykologinen tutkimus, jossa voidaan selvittää yksilöllinen oirekuva sekä seurannan ja jatkokuntoutuksen tarve. Tarvittaessa laajempi seurantatutkimus voidaan suorittaa muutaman kuukauden kuluttua sairastumisesta, jolloin toimintakykyä sekä työ- ja ajokykyä on mahdollista selvittää tarkemmin.

18

Päivi Seppä-Lassila

AVH 4/2014

Neuropsykologisessa kuntoutuksessa pyritään lievittämään oireita ja kohentamaan toimintakykyä. Kuntoutuksen edellytyksiä ovat riittävä oiretiedostus, hyvä motivaatio ja sitoutuminen pitkäkestoiseen työskentelyyn.

Kuntoutuksessa harjoitellaan heikentyneitä neuropsykologisia taitoja ja tarvittaessa mietitään näille korvaavia toimintatapoja, jotta itsenäinen selviytyminen arjessa ja työssä olisi mahdollisimman sujuvaa. Lisäk-

si kuntoutuksessa tarjotaan tukea sairastuneelle ja hänen perheelleen muuttuneessa elämäntilanteessa.

Laura Nurmi, PsM, tohtoriopiskelija, Tampereen yliopisto Mervi Jehkonen, PsT, neuropsykologian dosentti, Tampereen yliopisto

Iäkkäiden naisten aivoverenkiertohäiriöt tulevat lisääntymään väestön vanhetessa. Esimerkiksi joka viides nainen saa aivoinfarktin, mutta miehistä vain joka kuudes. Naiset sairastuvat miehiä vanhempana, mutta saavat vaikeampia aivoinfarkteja.

Iäkkäillä naisilla on erityisen paljon riskitekijöitä. Esimerkiksi eteisvärinä lisää merkittävästi naisten riskiä saada aivoinfarkti. Epätasaisen pulssin syy tuleekin aina selvittää.

– Iäkkäiden naisten AVH-riskitekijöitä tulisi hoitaa paljon tehokkaammin. Esimerkiksi, jos eteisvärinä todetaan, potilas ansaitsee antikoa­ gulaatiohoidon. Aivoinfarkti vaikuttaa raskaasti elämänlaatuun ja kaikki keinot sen estämiseksi pitää hyödyntää, toteaa neurologian erikoislääkäri Kirsi Rantanen.

Espoolainen 51-vuotias Gitte Laitinen sai aivoverenvuodon työpaikallaan ollessaan 48-vuotias. Oireena oli kova, räjähtävä päänsärky,

Aivoverenkiertohäiriöihin kuuluvat aivoinfarkti, ohi­ menevä aivoverenkiertohäiriö eli (TIA), aivoverenvuoto ja lukin­kalvonalainen verenvuoto (SAV).

pahoinvointia ja oksentelua.

– Onneksi paikalla oli myös työtoverini, joka soitti ambulanssin. Tajusin kyllä itsekin, että kyseessä ei ole normaali päänsärky, Gitte Laitinen toteaa.

Sairaalassa Laitisella todettiin lukinkalvonalainen aivoverenvuoto ja hän vietti siellä 12 päivää leikkauksen jälkeen.

Gitte Laitinen toipui hyvin, mutta hänelle jäi vasemman korvan humina sekä puutumisen ja kihelmöinnin tunteita päässä. Hänellä ei ole tietoa verenpainetilanteestaan ennen sairastumistaan, koska oli mittauttanut sen todella harvoin. Hän aloitti lääkityksen sairastumisensa jälkeen.

Ei vain ”vanhojen ihmisten tauti” Turkulainen 54-vuotias Päivi Siren sai aivoinfarktin 50-vuotiaana poistuttuaan junasta. Paikalle osunut auttaja oli perillä aivoinfarktin oireista ja soitti ambulanssin.

– Minä ajattelin, että sehän on vanhojen ihmisten tauti ja sanoin, ettei ambulanssia tarvita. Mutta onneksi ambulanssi silti soitettiin, hän kertoo.

Päivi Siren sai Tyksissä liuotushoitoa ja toipui sairaalassa ja kuntoutusosastoilla puoli vuotta. Hänen puhekykynsä ei mennyt, mutta vasen puoli halvaantui ja oli täysin veltto.

Siren on nyt työkyvyttömyyseläkkeellä ja liikkuu pääasiassa kepin avulla.

– Suurin muutos tässä oli eläkkeelle jääminen. Olin neljä vuotta

ennen infarktia valmistunut sosiaalihoitajaksi ammattikorkeakoulusta, aiempi ammattini oli kokki. Olin niin innoissani uudesta työstäni, hän kertoo.

Nainen ja AVH -kampanja jatkuu Aivoverenkiertohäiriö vaikuttaa sairastuneen koko elämään ja hänen lähipiiriinsä. Sen lisäksi, että naisilla on suurempi riski sairastua, he toimivat usein sairastuneen läheisen ensisijaisena hoitajana. Tästä johtuen Maailman AVH-järjestö (World Stroke Organization) jäsenjärjestöineen halusi nostaa naiset 29.10.2014 vietetyn Maailman AVH-päivän keskiöön.

Järjestön kampanja jatkuu vuoteen 2016 saakka.

Suomessa Aivoliitto on mukana kampanjoimassa sekä tehokkaan ennaltaehkäisyn että laadukkaan hoidon ja kuntoutuksen puolesta – sukupuolesta riippumatta.

Päivi Seppä-Lassila on Aivoliiton viestintäpäällikkö.

Bayer, Bristol-Myers Squibb ja Pfizer tukivat Maailman AVH-päivän viestintää Suomessa. Nainen ja AVH -esite pdf-muodossa löytyy ­osoitteesta http://www.aivoliitto.fi/aivoliitto_ry/ verkkokauppa_oppaat_ja_julkaisut World Stroke Ca

mpaign

Nainen ja AVH Nämä tiedot aivo verenkiertohäiriö stä (AVH) ja naisista voivat pelastaa henkiä.

4/2014 AVH

19

Taina Kannosto-Blomqvist

Nielemisvaikeus on tärkeää tunnistaa varhain

A

ivoverenkiertohäiriö heikentää usein nielemistä säätelevien hermojen toimintaa. Nielemisvaikeutta eli dysfagiaa esiintyy jopa yli puolella vastasairastuneista.

Aspiraatiota, eli ruoan tai juoman kulkeutumista henkitorveen, on noin kolmasosalla AVH-potilasta. Noin puolella heistä aspirointi on hiljaista eli potilas ei yski vaikka ruokaa menee väärään kurkkuun. Aspiraatiosta aiheutuukin hyvin usein keuhkokuume. AVH-potilaista siihen sairastuu eri tutkimusten mukaan 20–50 %. Keuhkokuume lisää hoitopäiviä sairaalassa ja viivästyttää potilaan kuntoutusta, mikä aiheuttaa myös lisääntyneitä hoitokustannuksia. Keuhkokuume lisää myös potilaiden kuolleisuutta.

Nielemiskyvyn arviointi Kaikkien AVH-potilaiden nielemiskyky tulee testata akuuttihoidossa ennen kuin suun kautta annetaan mitään, myöskään lääkkeitä. Koulutettu hoitohenkilökunta tekee alkuarvion niin sanotuilla seulontatesteillä.

Ennen varsinaista testaamista on arvioitava potilaan vireystila, kykeneekö hän istumaan hereillä 15 minuuttia, kykeneekö nielemään syl­ keään, kurlaako puheääni ja kykeneekö hän yskimään.

Hyvävoimainen yskimiskyky on yksi tärkeimmistä kyvyistä, kun arvioidaan potilaan keuhkokuumeriskiä.

20

AVH 4/2014

Ellei potilas yski kunnolla, hengitysteihin ajautunut ruoka tai juoma pääsee helposti alemmas keuhkoihin.

Maailmalla on ollut pitkään käytössä seulontatesteinä erilaisia vesitestejä, joissa potilaalle annetaan juoksevaa nestettä määrää vähitellen lisäten. Nykyään ollaan siirtymässä käytäntöön, jossa ensimmäisenä suuhun annetaan hyvin pieni määrä sileää ja sosemaista nieltävää, esimerkiksi kiisseliä, koska juokseva neste on yleensä potilaalle vaikeinta niellä.

Seulonnan tarkoituksena on tunnistaa ne potilaat, jotka tarvitsevat lisätutkimuksia. Mikäli seulonnassa havaitaan nielemisen vaikeuksiin viittaavaa, on tarpeen pyytää puheterapeutin arviointi. Tällöin puheterapeutti tekee niin sanotun kliinisen nielemisarvion ja suosittelee tarvittaessa lisätutkimusta.

Lisätutkimukset Luotettavimmat nielemiskyvyn lisätutkimukset ovat nielemisfunktiotutkimus eli röntgentutkimus ja FEES-tutkimus, jossa nielua tarkkaillaan sieraimen kautta viedyllä taipui-

Shutterstock

Nielemisvaikeudet aivoverenkiertohäiriön yhteydessä ovat hyvin yleisiä. Niiden tunnistaminen on tärkeää, koska henkitorveen kulkeutunut ruoka tai juoma aiheuttaa usein keuhkokuumeen. Kaikkien AVH-potilaiden nielemiskyky tuleekin testata akuuttihoidossa. salla tähystimellä. Potilaalle annetaan molempien tutkimusten aikana nieltäväksi erilaisia koostumuksia.

Näillä menetelmillä kyetään luotettavimmin arvioimaan potilaan aspirointiriski, koska nieluun saadaan näköyhteys. Menetelmillä voidaan myös saada tarkempaa tietoa nielemisen sujumisesta kokonaisuudessaan, esimerkiksi nielaisurefleksin ajoittumisesta sekä nielun lihaksiston ja hengitysteiden suojamekanismien toiminnasta.

FEES-tutkimuksen etuna röntgeniin verrattuna on, että tutkimus voidaan tehdä myös vuoteen vierellä, normaalilla ruualla ilman varjoainetta.

Tutkimus voidaan myös toistaa ilman säteilykuormitusta. Röntgenin etuja puolestaan on, että siinä voidaan tarkastella myös ruokatorvitason toimintaa.

Joskus on syytä tehdä molemmat tutkimukset, jotta pystytään valitsemaan oikeat hoitotoimenpiteet.

Toimenpiteet Jos potilaalla todetaan dysfagiaa erityisesti nielutasolla, lisääntyvät aspi-

Aivoverenkiertohäiriön aiheuttama nielemisvaikeus on usein tilapäinen. Lähes puolet toipuu siitä noin kolmen kuukauden sisällä.

rointiriski, keuhkokuumeriski ja vajaaravitsemusriski. Ellei potilas pysty turvallisesti nielemään mitään testattua ruuan koostumusta, on suositeltavaa laittaa nenä-mahaletku. Suositellaan, että se laitetaan 48 tunnin sisällä.

Letkun käyttöaika on korkeintaan kuusi viikkoa. Jos dysfagia on vaikea-asteinen ja sen arvioidaan jatkuvan yli kuusi viikkoa, suositellaan PEG-letkua. Se asennetaan vatsanpeitteiden läpi ja sen kautta annostellaan ravintoliuosta ja nesteitä suoraan vatsaan.

Vajaaravitsemus heikentää potilaan kuntoutumisennustetta. Ravitsemusterapeuttia voidaan konsultoida myös letkuravinnon laatuun ja määrään liittyen.

Jos potilas voi nielemisvaikeudesta huolimatta syödä suun kautta, tarvitaan yleensä ruuan koostumuksen muutoksia. Yleisin on sosemainen ruoka, mieluiten tehoruoka, jossa on pienessä määrässä paljon kaloreita.

Lisäksi kaikkiin nesteisiin tarvitaan sakeutusta, jolloin neste liikkuu suussa ja nielussa hitaammin.

Ruuan koostumusmuutoksien lisäksi tarvitaan yleensä myös syömisasennon ja syömistekniikan muutoksia.

Puheterapeutti antaa niistä yksilölliset ohjeet. Ohjeiden muistamiseen ja noudattamiseen potilas saattaa tarvita kokeneen hoitohenkilökunnan apua ja valvontaa. Varsinkin akuuttivaiheessa potilaan kyky itsenäiseen syömisen kontrollointiin voi olla heikentynyt.

Potilaan läheisten ja vuodeosastolla vierailijoiden tulisi olla tietoisia ruokiin liittyvistä rajoituksista. Jos potilaalle haluaa tuoda jotain, on parasta aina varmistaa asia hoitohenkilökunnalta.

Kiinteistö Oy Kissantassu PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

Suun hoito Erityisesti letkuravinnolla olevien potilaiden suun tila heikentyy usein. Suussa alkaa lisääntyä haitallisia bakteereja, joita potilas voi sylkensä mukana aspiroida hengitysteihin ja saada tätä kautta keuhkokuumeen.

Suun hoidossa kannattaa konsultoida suuhygienistiä. Yleensä pelkkä katteiden poistaminen suusta ei riitä, vaan tarvitaan myös säännöllistä suun desinfiointia.

Ennuste Aivoverenkiertohäiriön aiheuttama nielemisvaikeus on usein tilapäinen. Lähes puolet toipuu siitä noin kolmen kuukauden sisällä. Osalle potilaista dysfagia on kuitenkin pidempiaikainen. Vaikea-asteinen dysfagia voi myös jäädä pysyväksi kuntoutuksesta huolimatta.

Dysfagiatutkimusta tehdään kansainvälisesti paljon ja tietämys eri arviointi- ja kuntoutusmenetelmien tehokkuudesta lisääntyy koko ajan. Tehokkain hoitomuoto löytyy todennäköisesti usean eri menetelmän yhdistämisestä ja moniammatillisesta yhteistyöstä.

Taina Kannosto-Blomqvist toimii puheterapeuttina Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

4/2014 AVH

21

Kolumni

Sirpa Pietikäinen

Päivi Seppä-Lassila

Aivoverenkiertöhäiriön sairastaneille

oikeuksien julistus

Benny Tal

Maailmanlaajuinen AVH-oikeuksien julistus julkistettiin lokakuussa Istanbulissa.

A Ikääntyminen ja sairastaminen

ovat sukupuolikysymyksiä

V

uonna 2009 eurooppalaisen keskimääräinen elinajanodote oli 79,4 vuotta. Naiset elävät miehiä keskimäärin kuusi vuotta vanhemmiksi. Kun sen sijaan verrataan naisten ja miesten terveen eliniän odotetta, ero on suhteellisesti paljon pienempi – naiset elävät terveinä vain yhden vuoden miehiä pidempään.

Naiset kärsivät siis miehiä enemmän vanhenemiseen liittyvistä sairauksista. Esimerkiksi syövät koskettavat naisia usein miehiä enemmän, sillä riski sairastua niihin kasvaa iän myötä. Lääketutkimuksissa ja hoitosuosituksissa sukupuolinäkökulmaa ei kuitenkaan korosteta. Kliinisiä kokeita ei tehdä riittävästi, jos lain-

kaan, yli 80-vuotiailla naisilla. Tällöin myöskään sairauksien hoito ei tehoa parhaalla mahdollisella tavalla, tai voi pahimmassa tapauksessa jopa osoittautua vääränlaiseksi.

Sairauksien diagnosoinnissa, hoidossa ja tutkimuksessa tulisikin ottaa aiempaa paremmin huomioon sukupuoli ja ikä. Sairaudet – kuten myös lääkkeet – toimivat eri tavalla iästä ja sukupuolesta riippuen. Esimerkiksi sydänkohtauksen oireet ovat naisilla erilaiset kuin miehillä ja siksi niitä ei aina tunnisteta ajoissa. Verisuoniperäisistä sairauksista johtuvat kuolemat ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä.

Laadin Euroopan parlamentissa oma-aloitemietinnön, jossa esitin,

että sukupuolten ja ikäryhmien väliset erot on otettava paremmin huomioon kliinisessä tutkimuksessa ja hoidossa. Kliinisiä tutkimuksia koskeva lainsäädäntöuudistus saatiin valmiiksi tämän vuoden kesällä ja siinä korostetaan nyt aiempaa paremmin naisten ja ikäihmisten osuutta testiryhmissä. Lisäksi kokeen jälkeen ulkopuolisilla tahoilla on mahdollisuus tarkistaa testiryhmän sukupuoli- ja ikäjakauma.

Terveydellä ja sairaudella on sukupuoliulottuvuus, joka tulee pitää mielessä niin ennaltaehkäisyssä, diagnoosissa kuin hoidossakin.

Sirpa Pietikäinen on europarlamentaarikko.

Sairauksien diagnosoinnissa, hoidossa ja tutkimuksessa tulisikin ottaa aiempaa paremmin huomioon sukupuoli ja ikä.

22

AVH 4/2014

siakirjassa määritellään ne hoitoon liittyvät tekijät, jotka ovat välttämättömiä AVH:n sairastaneille ja heidän läheisilleen kaikkialla maailmassa.

Oikeuksien julistus laadittiin lisäämään kansalaisten ja päättäjien laajempaa AVH-tietoisuutta, luomaan maailmanlaajuinen ohjelma AVH:n ehkäisemiseksi sekä parempia terveyspalveluita ja pitkäaikaista tukea AVH:n sairastaneille sekä laajentamaan ja edistämään oikeuksienvalvontaa.

– Kaikkien AVH:n sairastaneiden ja heidän läheistensä on nyt aika saada oma oikeuksien julistus. Se luo perustan sille, että jokaisella potilaalla on saatavilla asianmukainen hoito ja optimoi mahdollisuudet selvitä ja toipua aivoverenkiertohäiriöistä.

Kutsumme hallituksia, terveysministeriöitä ja terveydenhoitojärjestelmiä vastaamaan haasteeseen ja varmistamaan, että julistusta tuetaan ja että se toteutetaan, sanoi Maailman AVH-järjestön johtaja Stephen Davis kongressin avajaistilaisuudessa.

Oikeuksien julistuksen takana on joukko AVH:n sairastaneita ja heidän läheisiään kaikkialta maailmasta. Heitä avusti suuri joukko muita saman kokeneita sekä tuhansia eri maista, kulttuureista ja kielialueilta tulevia ihmisiä, jotka täyttivät kyselyitä hoitokäytäntöjen eroista eri puolilla maailmaa. Vastaukset osoittivat, että AVH:sta toipumisen kannalta tärkeät asiat ovat yhteneväisiä riippumatta siitä, missä päin maailmaa ihmiset asuvat. Suomessa kyselyyn oli mahdollista vastata Aivoliiton verkkosivuilla.

Maailman AVH-järjestö (World Stroke Organization, WSO) perustettiin lokakuussa 2006. WSO:n tavoitteena on vähentää AVH:n aiheut­tamaa taakkaa ennaltaehkäisyn, hoidon ja pitkäaikaisen tuen avulla.

Aivoliitto osallistuu Maailman AVH-järjestön työhön yhdessä sidosryhmiensä sekä erityisesti AVH:n sairastaneiden ja heidän läheistensä kanssa varmistaakseen, että tämä tärkeä ihmisoikeusasiakirja saa ansaitsemansa huomion.

Oikeuksien julistuksen taustalla on suuri joukko sairastuneita ja heidän läheisiään eri puolilta maailmaa. Anthony Quek Singapo­ resta ja George Scola Etelä-Afrikasta esittivät AVH:n sairastaneiden puheenvuoron WSO:n kongressissa Istanbulissa.

Selkoilmaisu laajenee Kiinnostaako sinua, minkälainen on selkovideo tai selko-e-kirja?

Tai kuinka voit tehdä helposti selkokuvasarjoja?

Tietoa uudenlaisista selkosovelluksista ja koulutuksista: www.papunet.net/selkoilmaisu

Papunet * Selkokeskus Selkeää ja saavutettavaa viestintää

Oikeuksien julistus on luettavissa Aivoliiton verkkosivuilla www.aivoliitto.fi Päivi Seppä-Lassila on Aivoliiton viestintäpäällikkö.

4/2014 AVH

23

Hanne Itärinne

Hanne Itärinne

Tukea ja ohjausta kommunikoinnin haasteisiin

A

ivoliiton Kommunikaatiokeskus on tämän vuoden aikana kehittänyt uudenlaisia, maksuttomia palveluita henkilöille, joilla on afasia tai kielellinen erityisvaikeus, sekä heidän läheisilleen, ystävilleen ja perheenjäsenilleen. Palveluita voivat hyödyntää myös Aivoliiton jäsenyhdistykset, alan opiskelijat ja ammattilaiset sekä kaikki, joita kommunikoinnin vaikeudet, apukeinot ja puheterapia kiinnostavat. Kommunikaatiokeskuksen toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAY).

– Kuka tahansa, joka tarvitsee vaikkapa henkilökohtaisen elämänsä tai nykyisen tai tulevan ammattinsa tueksi tietoa näistä asioista, voi hakea neuvoa ja ohjausta Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksesta. Verkkosivuillamme on valtava määrä tietoa sekä käytännönläheisiä vinkkejä arkipäivän tilanteisiin. Lisäksi tarjoamme henkilökohtaista neuvontapalvelua sekä vierailemme asiantuntijoina erilaisissa tapahtumissa, kertoo puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen.

Kysy puheterapeutilta!

Kommunikaatiokeskus ohjaa, tukee ja neuvoo – henkilökohtaisesti ja luottamuksellisesti. Kysy puheterapeutilta -palvelu on käynnistynyt vuoden 2014 alussa ja kysymyksiä tulee jatkuvasti lisää.

– Puheterapiaresurssit ovat monessa kunnassa vähäiset ja mahdollisuus kysyä mielessä pyöriviä asioita maksutta ammattilaiselta on otettu kiitollisena vastaan, toteaa Aro-Pulliainen.

24

AVH 4/2014

Kysymykset lähetetään verkkolomakkeen avulla, joka löytyy osoitteesta www.aivoliitto/kysy. Puheterapeutti vastaa henkilökohtaisesti sähköpostitse kahden viikon kuluessa.

Kysymyksiä tai vastauksia ei julkaista eikä luovuteta ulkopuolisille, vaan toiminta on ehdottoman luottamuksellista.

– Varsinaista yksilöllistä puheterapiaa emme pysty tarjoamaan, mutta neuvomme ja ohjaamme, mistä ja miten terapiaa voi hakea ja minkälaisia apukeinoja voi vaikka saman tien alkaa itse käyttää kommunikoinnin tukena arjessa. Suosittelemme myös tutustumista paikalliseen vertaistoimintaan tai osallistumista sopeutumisvalmennuskurssille, jossa voi tavata muita samassa tilanteessa olevia.

Ajankohtaista tietoa verkossa Sekä Kommunikaatiokeskuksen verkkosivuilla että painetuissa esitteissä on paljon ajankohtaista tietoa erilaisista afasioista, puheterapiasta sekä puhetta tukevista ja korvaavista kommunikointikeinoista. Niistä saa myös vinkkejä, miten kommunikointia voi tukea ja minkälaisin keinoin keskustelukumppani voi auttaa afaattista henkilöä ilmaisemaan ajatuksiaan.

Verkkosivuille on linkitetty myös videoita, jotka käsittelevät afasiaa ja kommunikoinnin tukikeinoja. Verkkosivut löytyvät osoitteesta www. aivoliitto.fi/kommunikaatiokeskus.

Kommunikaatiokeskuksella on lisäksi oma Facebook-sivu, joka löytyy kirjoittamalla Facebookin hakuruu-

tuun Kommunikaatiokeskus. Sivulla kerrotaan tulevista tapahtumista eri puolilla Suomea, uusista painetuista ja sähköisistä infomateriaaleista, Kommunikaatiokeskuksen palveluista ja muista teemaan liittyvistä asioista.

– Teemme sivustolla myös pieniä kyselyitä ja kuuntelemme herkällä korvalla palautetta palveluidemme käyttäjiltä. Toivomme, että ihmiset rohkaistuisivat myös kommentoimaan päivityksiämme, jolloin saisimme sivustolle lisää keskustelua ja vuorovaikutusta. Jos olet Facebookin käyttäjä, tykkää meistä ja seuraa viestejämme, kehottaa Aro-Pulliainen.

lin. Yhdistysten jäsenet saavat niissä puheterapeutilta tietoa ja ohjausta kasvokkain. Suosittelemme, että tapahtumat järjestettäisiin avoimina kaikille lähialueen ihmisille, jolloin paikalle tulee aina myös niitä, jotka eivät vielä kuulu yhdistykseen – eivätkä ole usein edes tienneet yhdistyksen olemassaolosta. Näin saamme samalla ohjattua uusia ihmisiä mukaan jäsenyhdistystemme toimintaan, sanoo Aro-Pulliainen.

Tapahtumat voidaan räätälöidä yksilöllisesti yhdistyksen tarpeiden mukaan. Ne voivat olla esimerkiksi perinteisiä luentoja, keskustelutilaisuuksia tai työpajoja.

– Tapahtuman järjestämiseen voi pyytää mukaan muita alueen yhdistyksiä, joita kommunikoinnin tukikeinot ja puhevammaisuuteen liittyvät teemat kiinnostavat. Isommalla porukalla on helpompi jakaa tehtävät, tiedottaa tapahtumasta etukäteen laajasti ja tehokkaasti sekä löytää sopiva tila, vinkkaa Aro-Pulliainen.

Vierailuja ja työpajoja Kommunikaatiokeskuksen puheterapeutit käyvät kutsuttuina vierailemassa ja luennoimassa erilaisissa tapahtumissa sekä ohjaamassa työpajoja. Avoimia yleisötilaisuuksia on järjestetty tänä vuonna jo useita yhteistyössä eri puolilla Suomea toimivien Aivoliiton jäsenyhdistysten kanssa.

– Tilaisuudet ovat olleet todella suosittuja ja onnistuneita kaikin puo-

Muutoksia ensi vuonna Hanne Itärinne

Onko sinulle tullut aivoverenkiertohäiriön seurauksena afasia? Onko läheiselläsi tai asiakkaallasi afasia, ja kaipaat neuvoja ja apua kommunikointiin? Tarvitsetko tietoa puheterapiasta tai muusta kuntoutuksesta?

Nimi Kommunikaatiokeskus tulee ensi vuoden alkupuolella jäämään historiaan, kun käyttöön otetaan

uusi, lyhempi ja helpommin suuhun sopiva sekä palveluita kuvaava nimi.

Nimikilpailu päättyi lokakuun lopussa ja parhaillaan käydään läpi lukuisia hyviä nimiehdotuksia.

– Edelleenkin meille voi mieluusti lähettää palautetta ja toiveita Kommunikaatiokeskuksen toiminnasta.

Pyrimme jatkuvasti kehittämään palveluita niin, että ne tavoittaisivat yhä paremmin kaikki, jotka tätä tietoa ja ohjausta tarvitsevat. Luemme kaiken saamamme palautteen ja vastaamme tarvittaessa lähettäjälle henkilökohtaisesti, lupaa Aro-Pulliainen.

Palautetta voi lähettää esimerkiksi verkkosivuilta löytyvän palautelomakkeen avulla, Facebookin yksityisviestinä tai sähköpostitse osoitteeseen info@aivoliitto.fi.

Hanne Itärinne on Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen suunnittelija.

Kommunikaatiokeskuksen maksuttomat palvelut yksityishenkilöille • Kysy puheterapeutilta -neuvontapalvelu • Tietoa ja vinkkejä verkkosivuilla ja Facebookissa • Esitteitä ja infomateriaalia afasiasta Kommunikaatiokeskuksen maksuttomat palvelut Aivoliiton jäsenyhdistyksille • Puheterapeutin vierailu yhdistyksen tapahtumassa • Tietoa ja vinkkejä verkkosivuilla ja Facebookissa • Esitteitä ja infomateriaalia afasiasta • Tutustumiskäynti Kommunikaatiokeskukseen Turun Suvituuleen

Kommunikaatiokeskuksen yhteystiedot Kommunikaatiokeskus Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 274

www.aivoliitto.fi/kommunikaatiokeskus www.facebook.com/Kommunikaatiokeskus info@aivoliitto.fi

4/2014 AVH

25

Margit Eerola

KORVAAMATON KOVALEVY LIIKKEELLÄ Kuntosaliryhmä ja kulttuurikävelyä

ninut yhteisiä liikuntasuunnitelmia paikallisen sydänyhdistyksen kanssa.

Liikkeelleperuskoulutukset vuonna 2015

Jokilaaksojen AVH-yhdistyksen Hele- Koulutuksia eri puolilla na Sarlin osallistui Liikkeelle-perus- Suomea koulutukseen miehensä Matiaksen 24.–25.1.2015 Kuortane kanssa. Koulutuspäivillä hän ilmoit- Liikkeelle-koulutuksen tavoitteena 31.1.–1.2.2015 Sotkamo tautui yhdistyksensä liikuntavastaa- on tukea paikallisyhdistyksen liikunon toimituksen käytössä 31.1.–1.2.2015 Peurunka vaksi, ja he päättivät käynnistää kun- Tekstiä tatoiminnan aloittamista ja kehitty26.–27.9.2015 tämä sivu lehden aukeaman oikeanpuoleinen sivu Turku tosaliryhmän toiminnan Ylivieskassa. mistä.

19.–20.9.2015 Mikkeli Yllätys oli, miten paljon väkeä kun– Ryhmätyönä suunnitellaan tatosaliryhmä on innostanut paikalle. pahtuma, koulutus, liikuntakurssi tai 3.–4.10.2015 Kokkola Salilla käy viikoittain 8–10 henkilöä, lajikokeilu. Samalla luonnostellaan, eikä saliin enempää mahtuisikaan. miten ne saataisiin osaksi yhdistyksen – Ilman koulutusta minulla ei olisi toimintasuunnitelmaa, talousarviota ollut uskallusta alkaa toimia, Helena ja markkinointia. Liikuntaosioissa peSarlin kertoo. rehdytään liikunnan sovelluksiin käy- ry:n sekä liikunnan ja urheilun alueKajaanin seudun diabetesyhdis- tännössä, projektisuunnittelija Mar- järjestöjen Liikuttaja-koulutuskokotyksen Anja Kemppainen suunnitteli git Eerola Diabestesliiton Yksi elämä naisuutta. koulutuksessa kulttuurikävelytapah- -hankkeista kertoo.

Liikkeelle-koulutuksia on järjestuman oman yhdistyksensä väelle ja Koulutus toteutetaan yhteistyös- tetty tänä vuonna puolenkymmentä, myös toteutti suunnitelmansa heti- sä Soveltava liikunta SoveLi ry:n ja ja ensi vuonna suunnitelmissa on samiten. Kävelyyn osallistui kahdeksan Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänlii- man verran lisää. henkilöä. Seuraavaan ehkä jo enem- ton Yksi elämä -hankkeiden kanssa. mänkin, sillä Kemppainen on juo- Koulutus hyväksytään osaksi Valo

Reipas yhteispotretti Imatran Liikkeelle-koulutukseen osallistuneista.

Liikkeelle-koulutus toi yhdistysaktiiveille ahaa-elämyksen

Liikunta sopii kokoustenkin välipalaksi Yhdistykset kokoustavat ja järjestävät luentotilaisuuksia, joissa istutaan paljon.

Yksi elämä -hankkeissa liikunta on haluttu tuoda luontevaksi osaksi potilasja kansalaisjärjestöjen yhdistystoimintaa.

26

AVH 4/2014

L

iikkeelle-peruskoulutukseen osallistui elokuun lopulla Imatralla kymmenen osallistujaa.

Annikki Hyytiäinen Luumäen Sydänyhdistyksestä kertoo, että koulutus avasi hänen silmiään.

– Liikuntaa voi ja pitääkin ottaa mukaan mitä erilaisimmissa tilanteissa yhdistysten toiminnassa, Hyytiäinen painottaa.

Kurssilta sai tietoa sairauksien liikunnalle tuomista rajoituksista, mikä auttoi ymmärtämään, miksi jumppatuokioissa jotkut eivät ehkä tee kaikkia ohjattuja liikkeitä. Lisäksi avartavaa oli, mitä pieni taukoliikutus

voi merkitä vaikkapa vähän liikkuvalle. Liikunta tuo hyvää mieltä ja iloa, ja se voi aktivoida ja innostaa säännöllisempäänkin liikkumiseen.

Hyytiäinen on erityisesti huomannut voiman ja tasapainon merkityksen ikääntyville ja toisaalta sen, kuinka tanssi antaa pienimuotoisestikin toteutettuna iloa elämään. Hän on jo ennestään ohjannut liikuntatuokioita omassa yhdistyksessään ja erilaisissa tapahtumissa. Jatkossa olisi kiinnostavaa saada enemmän tietoa ja koulutusta juuri voiman, tasapainon ja tanssiliikunnan oh­ jaukseen.

4/2014 AVH

27

Pohjoismainen Afasianeuvosto (Nordiska Afasirådet) täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Yhteistyön juuret ulottuvat vuoteen 1988, jolloin pidettiin ensimmäinen Pohjoismainen afasiakongressi. Kongresseja järjestettiin muutaman vuoden välein aina 2000-luvun alkuvuosiin asti.

– Varsinainen Pohjoismainen Afasianeuvosto perustettiin Tukholmassa vuonna 1994, kertoo Aivoliiton järjestöpäällikkö Tom Anthoni.

Pohjoismainen yhteistyö on ollut aktiivista ja tuloksena on syntynyt useita vaikuttavia hankkeita.

– Esimerkiksi Suomessa paikkansa vakiinnuttanut Juttu-tupa on yhteis-

työn tulosta. Olemme myös kääntäneet afasia-esitteen lähes kahdellekymmenelle eri kielelle, Tom Anthoni jatkaa.

Yhteistyö jatkuu tiiviinä myös tulevina vuosina.

– Tanskassa laajalti levinnyt Anna aikaa -konsepti on tulossa myös Suomeen. Toivottavasti saamme sen yhtä näkyväksi täällä meillä. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta afasiasta ja siitä, miten esimerkiksi asiakaspalvelutilanteissa voi helpottaa keskustelua, Tom Anthoni kertoo tulevista suunnitelmista.

Eurooppalaiset AVH-potilasjärjestöt koolla Helsingissä Markku Liukkonen

Pohjoismainen Afasianeuvosto 20 vuotta

Uudenvuodenlupauskampanja rohkaisee elintapojen muutoksiin Vuoden vaihtuessa me suomalaiset olemme sangen päättäväisellä tuulella. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä tarttuu tähän saumaan ja kannustaa kaikkia kansalaisia tekemään uudenvuodenlupauksen.

Uudenvuodenlupaus-kampanja käynnistyy joulukuussa, ja se näkyy sosiaalisessa mediassa, ulkomainonnassa ja valituilla verkkosivuilla.

Kampanja tuo perinteisiin uudenvuodenlupauksiin uusina piirteinä kannustusta ja kannattelua pitkälle kesään asti. Tavoitteena ovat pysyvät elintapojen muutokset: terveellinen ja tasapainoinen elämä.

Ole kuulolla. Mikä sinun uudenvuodenlupauksesi on?

Eurooppalaisten potilasjärjestöjen edustajat pohtivat Helsingissä AVH:n hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä.

Yhdistyksen jäsen, lehden tilaaja

PÄIVITÄ SÄHKÖPOSTI­OSOITTEESI AJAN TASALLE

Aivoliitto tehostaa viestintäänsä ja pyrkii jatkossa tiedottamaan jäsenistölleen ajankohtaisista asioista entistä paremmin.

Sähköpostiosoitteet kannattaa siis päivittää, jotta rekisterimme pysyy ajan tasalla. Voit päivittää tietosi lähettämällä nimesi ja sähköpostiosoitteesi: info@aivoliitto.fi Kiitos!

Potilaan opas turvallisempaan hoitoon Potilaita ja heidän läheisiään rohkaistaan vaikuttamaan hoitoon ja osallistumaan potilasturvallisuuden kehittämiseen internetissä julkaistulla oppaalla. Potilaan oppaaseen on muun muassa listattu kymmenen tärkeintä asiaa, joiden avulla potilaat voivat vaikuttaa hoitonsa sujuvuuteen ja potilasturvallisuuteen. THL on laatinut oppaan yhteistyössä potilaiden ja potilasjärjestöjen kanssa.

Opas löytyy osoitteesta www.thl.fi/potilaanopas.

28

AVH 4/2014

Lokakuun toisella viikolla vietettiin jokavuotista Puhevammaisten viikkoa.

Aivoliitto ja Kommunikaatiokeskus olivat viikon aikana mukana lukuisissa tapahtumissa eri puolilla Suomea.

Tämän vuoden teema oli ”Pysähdy hetkeksi, kuuntele minua”. Puhevammainen ihminen tarvitsee aikaa, jotta hän voi olla vuorovaikutuksessa toisiin. Muiden ihmisten kiire lisää hänen syrjäytymistään sosiaalisesta elämästä ja vaikeuttaa itsenäistä selviämistä arjessa.

Puhevammaisten viikkoa koordinoi Kehitysvammaliiton tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki. Yhteistyökumppaneina ovat lukuisat puhevamma-alan järjestöt ja muut toimijat.

Hanne Itärinne

Pysähdy hetkeksi, kuuntele minua

Eurooppalaisten AVH-potilasjärjestöjen edustajat olivat koolla Helsingissä 5.–7.11.2014. SAFE-verkosto (The Stroke Alliance For Europe) perustettiin kymmenen vuotta sitten. Konferenssin ja yleiskokouksen aiheena olikin arvioida toimintaa sekä suunnitella verkoston tulevaisuutta. Tilaisuuksiin osallistui noin 50 henkilöä laajasti eri puolilta Eurooppaa.

AVH-potilasjärjestöt järjestäytyivät SAFE-organisaatioksi edistääkseen yhteistyötä aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvissä tehtävissä.

Aivoliitto oli vuonna 2004 perustamassa SAFEa 15 järjestön kanssa.

Verkostossa on nyt mukana AVHpotilasjärjestöjä useista Euroopan maista ja lisäksi Israelista.

– Toiminta on viime vuosina laajentunut Itä-Euroopan maiden suuntaan. Mukana on nyt 26 potilasjärjestöä, joista uusimmat ovat Unkarista ja Färsaarilta, Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen kertoo.

Konferenssissa kuultiin esityksiä muun muassa Raha-automaattiyhdistyksen roolista suomalaisten so­ siaali- ja terveysjärjestöjen rahoittajana, SAFEn historiasta ja strategiasta, AVH:n akuuttihoidosta Suomessa sekä Aivoliiton roolista potilasjärjestönä.

SAFEn keskeinen tehtävä on aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvän tiedon ja materiaalin jakaminen sekä yhteydenpito EU-parlamenttiin.

– SAFE haluaa toiminnallaan vähentää aivoverenkiertohäiriöön sairastuneiden määrää sekä auttaa sairastuneita saamaan heidän tarvitsemaansa tukea sekä parantaa sairastuneiden ja heidän läheistensä elämänlaatua, Tiina Viljanen painottaa.

Aivoliitto toimi konferenssin ja yleiskokouksen paikallisena järjestäjänä.

Lisätietoja: www.safestroke.eu

Kansainvälinen afasiajärjestö huolissaan puhevammaisten tilanteesta

Kommunikoinnin tukikeinot kiinnosti­ vat kävijöitä Puhevammaisten viikon aloitustapahtumassa Helsingissä.

Afasiakuntoutuksen tilanne puhututti Kansainvälisen afasiajärjestön AIA:n (Association Internationale Aphasie) yleiskokouksessa Würzburgissa lokakuussa. Vuosittain järjestettävässä kokouksessa oli osallistujia seitsemästä maasta: Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Itävallasta, Ranskasta, Unkarista ja Espanjasta. Aivoliittoa kokouksessa edusti puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen.

– Kaikissa kokoukseen osallistuneissa maissa on vaikea saada kuntoutusta afasiaan, mutta maakohtaisiakin eroja on. Esimerkiksi Unkarin kuntoutusjärjestelmä ja sosiaaliturva on lähes olematon henkilöillä, joilla on afasia tai muu puhevamma. He työskentelevät saadakseen edes jonkinlaista sosiaaliturvaa niille, jotka eivät voi käydä enää töissä afasian vuoksi. Osassa maista on myös hyvin

tiukat aikarajat sille, kuinka monta kuukautta voi saada kuntoutusta afasiaan AVH:n jälkeen, kertoo Piia Aro-Pulliainen.

Kansainvälinen afasiajärjestö tiedottaa maailmanlaajuisesti puhevammaisten tarpeista ja välittää tietoa afasiasta.

3/2014 AVH

29

Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti tärkein terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä ja aiheuttaa vuosittain 9,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpaine kohoaa iän myötä, ja siihen vaikuttavat perinnöllinen alttius sekä elintavat.

Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa kohonneen verenpaineen ehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoa, ja siten vähentää sydän- ja verisuonisairauksia ja niihin liittyviä kuolemia. Suosituksessa on tarkennettu verenpaineen tavoitetasoa, joka yleisesti on alle 140/90mmHg, alle 150/90 mmHg, jos potilas on yli 80-vuotias ja alle 140/80 mmHg jos potilaalla on diabetes.

Elintapojen muutos ensisijainen hoitomuoto Verenpainetta alentavat ja muita sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä vähentävät elintapamuutokset ovat keskeinen osa kohonneen verenpaineen hoitoa. Niiden toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista neuvontaa. Keskeisiä riskitekijöitä ovat natriumin liiallinen saanti, alkoholin runsas kulutus, vähäinen liikunta ja ylipaino.

– Uusi suositus korostaa suolan käytön vähentämisen merkitystä kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa. Suomalaisten päivittäinen suolansaanti tulisi vähentää nykytasolta noin puoleen eli aikuisten kohdalla alle viiteen grammaan, sanoo LKT, tutkimusprofessori ja sisätautien erikoislääkäri Antti Jula.

Shutterstock

Suolan käytön vähentäminen tärkein ehkäisevä tekijä

Yhdistelmälääkehoito toimii tehokkaasti – Lääkehoito tulee aloittaa, mikäli verenpaine pysyy elintapahoidoista huolimatta kohonneena. Lääkehoidon aloitustasoa on laskettu vastaamaan tuoreimpia kansainvälisiä suosituksia. Niistä poiketen suomalainen suositus kuitenkin edellyttää, että kohonnut verenpainetaso varmistetaan kotimittausten tai verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnin avulla.

Hoito aloitetaan pienellä lääkeannoksella. Mikäli haittavaikutuksia ilmenee, tilalle vaihdetaan toinen lääke. Useimmat potilaat tarvitsevat yhdistelmälääkehoitoa.

– Erityisesti ACE:n estäjiin tai ATRsalpaajiin, kalsiumkanavan salpaajiin ja diureetteihin perustuvaa yhdistelmähoitoa tulee lisätä. Suomessa runsaasti käytettäviä beetasalpaajia suositellaan ensisijaiseksi lääkkeeksi vain, jos se on muiden sairauksien johdosta aiheellista, Jula sanoo.

Verenpaineen seuranta perustuu pääosin kotona tehtyihin mittauksiin.

Seurantakäyntien ja laboratorioko-

keiden määrä ja tiheys ovat yksilöllisiä ja riippuvat verenpainetasosta, kohde-elinvaurioista, lääkitysmäärästä ja lisäsairauksista. Mekaaninen reseptien uusiminen ilman tilannearviota ei ole hyväksyttävä käytäntö.

Noin miljoona suomalaista käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä. Heistä noin 40 %:lla verenpaine on hoitotavoitteessa. Lääkehoidon tehottomuus voi johtua huonosta hoitoon sitoutumisesta, riittämättömästä lääkeannoksesta tai huonosta lääkeyhdistelmästä, puutteellisesta diureettihoidosta ja liian suuresta natriuminsaannista tai yksilöllisistä eroista lääkevasteissa tai lääkeaineinteraktioissa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2001 laaditun ja vuosina 2005 ja 2009 päivitetyn kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi.

Mieli ruokaa -reseptit aivojen parhaaksi Voisiko muistia, mielialaa, hoksottimia ja henkistä vireyttä hoitaa ruualla? Kyllä voi. Aivojen tarvitseman ravinnon aineellista ja aineetonta olemusta kuvataan Mieli ruokaa -oppaassa, johon on koottu aivoille hyvää tekeviä reseptejä ja muita vinkkejä.

Aivoliiton julkaisema kirjanen on maksuton ja sen voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta www.aivoliitto.fi/verkkokauppa tai puhelimitse 02 2138 225.

30

AVH 4/2014

Järjestöjen yhteistyöverkosto torjuu kansansairauksia Eeva Anundi

Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus päivitetty:

Tarttumattomat sairaudet -ver­ koston edusta­ jat luovuttivat hallitusohjelma­ tavoitteet edus­ kuntaryhmille.

Yleiset kansansairaudet eli sydänja verisuonitaudit, syöpä, diabetes ja krooniset keuhkosairaudet aiheuttavat yhä mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä. Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteen, jonka mukaan alle 70-vuotiaiden kuolleisuus yleisiin kansansairauksiin vähenisi järjestön jäsenmaissa 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Jäsenmaat raportoivat ensi vuonna WHO:lle, kuinka sen asettamiin tavoitteisiin päästään.

Kansansairauksien ehkäisemiseksi ja WHO:n tavoitteiden saavuttamiseksi Suomeen on perustettu Tarttumattomat sairaudet -verkosto. Se on Suomen suurimpien kansanterveys-,

potilas- ja asiantuntijajärjestöjen yhteistoimintaverkosto. Verkostoon kuuluvat Aivoliitto, Filha, Hengitysliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Diabetesliitto, Suomen Sydänliitto ja Suomen Syöpäyhdistys.

Verkoston järjestöillä on yhteensä 330 000 jäsentä. Se on osa kansainvälistä NCD (non-communicable diseases) Alliance -yhteistyöverkostoa.

Verkoston tavoitteena on, että järjestöt, valtio ja kunnat tekevät yhteistyötä tarttumattomien sairauksien ehkäisemiseksi vaikuttamalla elintapoihin ja elinympäristöön. Jotta WHO:n asettamat maalit voidaan saavuttaa, Tarttumattomat sairaudet -verkosto on koonnut hallitusohjel-

matavoitteita ensi vuonna valittavaa uutta hallitusta varten.

Hallitusohjelmatavoitteilla pyritään ehkäisemään tarttumattomiin sairauksiin sairastumista, vähentämään niistä aiheutuvia haittoja ja turvaamaan potilaille hyvä hoito.

Tavoitteilla halutaan vaikuttaa yhteiskunta- ja terveyspolitiikkaan sekä kansansairauksien riskitekijöihin, vähentää väestön terveyseroja ja turvata laadukas tutkimus. Tavoitteet luovutettiin eduskuntaryhmille marraskuun lopussa.

Lisätietoja: www.tarttumattomat.fi

Omaishoitajakortti Monia omaishoitajia mietityttää, mitä hoidettavalle tapahtuu, jos itse joutuu onnettomuuteen. Punaisen Ristin omaishoitajakortti on ratkaisu tähän.

Korttiin kirjoitetaan yhteyshenkilön tiedot, johon otetaan yhteyttä, jos omaishoitajalle sattuu jotain. Näin kotona hoidettava ei jää ilman huolenpitoa.

Kortin hinta on 6 euroa. Sen voi tilata Punaisen Ristin kaupasta, p. 020 701 2211, www.spr.fi

4/2014 AVH

31

AIVOLIITTO KOULUTTAA

Kuulo- ja puhevammaisilla oikeus tekstiviestipalveluun ja internetyhteyteen Tekstiviestipalvelu Kuulo- ja puhevammaisilla henkilöillä on lain takaama oikeus saada puhelinliittymä, jolla voi lähettää ja vastaanottaa tekstiviestejä vakituisessa asuinpaikassa. Mahdollisuus tekstiviestipalvelun käyttämiseen on tärkeä, jotta kuulo- ja puhevammaiset saavat hätätilanteessa yhteyden hätäkeskukseen.

Viestintävirasto turvaa kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden oikeuden tekstiviestipalveluun nimeämällä teleoperaattorin (ns. yleispalveluyritys) tarjoamaan palvelua niillä alueilla, joilla kaupallinen tarjonta ei ole riittävää. Kullekin alueelle nimetyn teleoperaattorin tulee huolehtia, että kuulo- ja puhevammaiset henkilöt saavat vakituiseen asuinpaikkaansa liittymän, joka mahdollistaa tekstiviestipalvelun käytön. Liittymä tulee toimittaa kohtuullisessa toimitusajassa, ja sen on oltava hinnaltaan kohtuullinen.

Videopuhelut mahdollistava internetyhteys Kuulo- ja puhevammaisilla henkilöillä on lain takaama oikeus saada vakitui-

seen asuinpaikkaansa internetliittymä, jolla voi käyttää videopuhelu- ja etätulkkauspalveluita. Videopuhelut mahdollistavan internetyhteyden nopeuden täytyy olla sekä saapuvassa että lähtevässä liikenteessä vähintään 512 kilobittiä sekunnissa (ns. symmetrinen internetliittymä).

Viestintävirasto turvaa kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden oikeuden videopuhelut mahdollistavaan internetliittymään nimeämällä teleoperaattorin (ns. yleispalveluyritys) tarjoamaan palvelua niillä alueilla, joilla kaupallinen tarjonta ei ole riittävää. Kullekin alueelle nimetyn teleoperaattorin tulee huolehtia, että kuulo- ja puhevammaiset henkilöt saavat vakituiseen asuinpaikkaansa internetliittymän, jonka nopeus on vähintään 512 kilobittiä sekunnissa.

Liittymä tulee toimittaa kohtuullisessa toimitusajassa, ja sen on oltava hinnaltaan kohtuullinen.

Toimintaohjeet Mikäli sinulla on kuulo- tai puhevamma ja vaikeuksia saada tekstiviestit mahdollistava liittymä tai videopuhelut ja etätulkkauspalvelut mahdollistava internetliittymä,

Kiitos lahjoittajille  Aivoliitto ry kiittää lämpimästi liittoa erilaisin lahjoituksin vuonna 2014 muistaneita!

32

AVH 4/2014

toimi seuraavien ohjeiden mukaan: 1. Tarkista hakukoneesta, onko Viestintävirasto nimennyt kuntaasi tele­operaattorin (yleispalveluyritys), jolla on velvollisuus tarjota tekstiviestipalvelua tai symmetristä internetyhteyttä kuulo- ja puhevammaisille. Hakukoneen osoite: https://www.viestintavirasto.fi/internetpuhelin/peruspalvelu/yleispalveluyrityksenhaku.html 2. Ota yhteys nimetyn teleoperaattorin asiakaspalveluun ja pyydä tarjous kuulo- ja puhevammaisten tekstiviestipalvelusta tai symmetrisestä internetyhteydestä. Tarjouspyynnön tekemiseen voit käyttää Viestintäviraston tarjouspyyntölomaketta: https://www.viestintavirasto.fi/attachments/lomakkeet/ Yleispalveluliittyman_tarjouspyyntolomake.pdf Ota yhteyttä Viestintävirastoon, jos: • et tarjouspyynnöstä huolimatta saa liittymää kuntasi yleispalveluyritykseltä • et saa liittymää alueella, jolle ei ole nimetty yleispalveluyritystä.

Viestintävirasto: www.viestintavirasto.fi, p. 0295 390 100

Aivoliiton keskustoimisto Suvituulessa on suljettuna 22.12.2014–6.1.2015.

Toivotamme kaikille rauhallista ja hyvää joulua!

KOULUTUKSIA VAPAAEHTOISTOIMIJOILLE

HALUATTEKO KOULUTTAA KOKO TYÖYHTEISÖÄ?

SoveLin Liikkeelle -peruskoulutus

Millaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Koulutus räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi:

Koulutus on suunnattu liikunnan vertaisohjaajille ja yhdistyksen liikuntatoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille.

Toteutetaan Yksi elämä -yhteistyössä.

Ajankohdat ja paikkakunnat: 24.–25.1.2015 Kuortane, 31.1.–1.2.2015 Sotkamo, 31.1.–1.2.2015 Peurunka, 26.–27.9.2015 Turku, 19.–20.9.2015 Mikkeli, 3–4.10.2015 Kokkola Hinta: 55 €/hlö/2 hh:ssa/täysihoito Tiedustelut: Virpi Lumimäki, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi tai p. 040 737 5879

Puhutko afasiaa? Keinoja kommunikoinnin helpottamiseksi (SCA®) Kun kuntoutujalla on kognitiivisia vaikeuksia AVH:n nykyhoito ja kuntoutus Tunne pulssisi – Ehkäise aivoinfarkti ottamalla kiinni eteisvärinästä

Vertaistukihenkilöiden koulutus

Kehitetään luontoliikunnan tarjontaa erityisryhmille!

Tavoitteena on, että koulutettu henkilö osaa toimia aivoverenkiertohäiriön sairastaneen vertaistukihenkilönä yleisesti hyväksyttyjen arvojen ja tapojen mukaisesti. Koulutettu osaa toimia yhteistyössä virallisen hoitoketjun kanssa. Koulutettu tietää Aivoliiton välitystoiminnan periaatteet ja käyttää saatuja työvälineitä vertaistukitoiminnassa.

Aika: 22.1.2015 klo 10–16 Paikka: Etelä-Karjalan keskussairaala, kokoushuone 1, Lappeenranta Hinta: Koulutus on maksuton, matkat korvaa yhdistys tai osallistuja itse.

Ilmoittautuminen: 15.1.2015 mennessä Risto ­Lappalaiselle, risto.lappalainen@aivoliitto.fi tai 040 543 7290.

Kysy lisää!

Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi Aivoliitto ry, Hämeenkatu 13 b, 4. krs., 33100 TAMPERE

Tietoja koulutuksista ja tapahtumista: www.aivoliitto.fi

Koulutuskalenteri löytyy www.aivoliitto.fi-sivuston etusivulta, vasem­massa reunassa on pikalinkki AVH-koulutuskalenteri. Kalenterista näet kaikki koulutukset ammattilaisille. Voit tulostaa niiden ohjelmat ja ilmoittautua kalenterin kautta koulutuksiin.

Kun rullaat kalenteria alaspäin, löydät myös muita yleisötilaisuuksia ja tapahtumia. Osa niistä on ilmaisia, eikä kaikkiin tarvitse ilmoittautua ennakolta.

TAPAHTUMAKALENTERI AVH-nuorten tapaaminen

112-päivä

Aika: 20.1.2015 klo 17.00–19.30 Paikka: Afasiakeskus, Vipusentie 3, Helsinki Vapaamuotoinen keskusteluilta, joka on tarkoitettu alle 50-vuotiaille AVH:n sairastaneille. Olisiko tarvetta ja kiinnostusta tavata silloin tällöin ja jakaa kokemuksia?

Tule mukaan juttelemaan! Ilmoittautumiset Heidi Elorannalle y­hdistys@afasiakeskus.fi tai Veijo Kivistölle veijo.kivisto@aivoliitto.fi, p. 040 543 0009.

Aika: 11.2.2015 Tapahtumia eri puolilla Suomea.

Lisätiedot: www.aivoliitto.fi/112

EOVI 2015 – Erilainen oppija vauvasta ikäihmiseen Aika: 3.2.2015 klo 13–18 Paikka: Järnefeltin koulu, Lohja Länsi-Uudenmaan NV-verkoston, Länsi-Uudellamaalla toimivien oppilaitosten, Lohjan kaupungin ja muiden julkisten organisaatioiden yhdessä järjestämä messutapahtuma. Tapahtumassa jaetaan tietoa neurologisista vammoista ja sairauksista sekä kohderyhmien erilaisesta oppijuudesta ja oppimisen mahdollisuuksista kaikkien eri ikäryhmien tarpeet huomioiden. Tietoiskuja, esityksiä, näytteilleasettajia.

Aivoviikko Aika: 9.–15.3.2015 Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) järjestävät eri puolilla Suomea avoimia yleisötilaisuuksia ja tapahtumia, joissa kerrotaan neurologisista sairauksista ja vammoista, kuntoutuksesta sekä hoidosta.

Lisätiedot: www.nv.fi

Kansainvälinen AVH-päivä Aika: 10.5.2015 Tapahtumia eri puolilla maata.

4/2014 AVH

33

Liikunnalla iloa mielelle ja voimaa keholle Sirkka Räty

JUTTU-TUPA-KURSSIT AFAATTISILLE HENKILÖILLE KEVÄÄLLÄ 2015

YHDESSÄ – postia yhdistyksiltä –

Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssit Espoo I Espoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä. Maanantaisin 12.1.−20.4. klo 9.30–12.00. Ilmoittautuminen 8.12. alkaen: Internet ja p. 020 692 444. Tiedustelut Saara Santapukki p. 050 5255 434.

Espoo II Suvela, Suvis. Sokinsuonkuja 4, luokka 1. Torstaisin 15.1.–16.4. klo 9.30–12.00. Ilmoittautuminen 8.12. alkaen: Internet ja p. 020 692 444. Tiedustelut Saara Santapukki p. 050 5255 434.

Helsinki I Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, 4 krs.

Perjantaisin 16.1.−13.3. klo 10−12.15. Ilmoittautuminen ja tiedustelut p. 050 5260 839/Salla.

Helsinki II Helsingin suomenkielinen työväenopisto, ks. osoite yllä.

Perjantaisin 16.1.−13.3. klo 10−12.15. Ilmoittautuminen ja tiedustelut p. 050 5260 839/Salla.

Joensuu Joensuun seutukirjaston Pääkirjasto, Koskikatu 25, kokoushuone 2.

Torstaisin 5.2.–16.4. klo 13.00–15.30. Ilmoittautuminen p. 013 337 5953, toimistoon Papinkatu 3 tai www.joensuunseudunkansalaisopisto.fi.

Lisätiedot taru.hanninen@hotmail.com tai p. 050 526 4716.

Jyväskylä Jyväskylän kansalaisopisto, Vapaudenkatu 39–41. Tiistaisin 13.1.–3.3. klo 14.15–16.30. Ilmoittautuminen, p. 014 266 4071 tai paikan päällä opiston kansliaan.

Kajaani Kaukametsän opisto, Koskikatu 2–4. Tiistaisin 13.1.–7.4. klo 13.30–17.00. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 08 6155 2936.

Kuopio Kuopion kansalaisopisto, Puistokatu 20, luokka D169. Tiistaisin 13.1.– 7.4. klo 10.00–11.45. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai p. 044 7184 714.

Lahti Wellamo-opisto, Lahden Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu 16.

Tiistaisin 13.1.–24.3. klo 13.00–15.30. Tiedustelut Merja Palomäki p. 050 398 5859. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla.

Lohja Hiiden opisto, Lohjan opistotalo, Linnaistenkatu 9. Tiistaisin 13.1.–14.4. klo 9.30–12.00. Tiedustelut: p. 019 369 1496 ja p. 050 329 6329/Anne Kotonen Mustasaari Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin 14.1.–8.4. klo 9.30–12.00. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 06 327 7261.

Nivala Jokilatvan opisto, Kotikeskus, Vapaudentie 31. Maanantaisin 5.1.–30.3. klo 13.30–15.00. Ilmoittautuminen p. 044 4456 217 tai www.jokilatvanopisto.fi Oulu Oulun kansalaisopisto, Kumppanuuskeskus, Isokatu 47, Isoseppä.

Maanantaisin 19.1.–30.3.2015 klo 14.00–15.45.

Lisätiedot p. 08 555 4060/kanslia.

34

AVH 4/2014

Pori I Otsolan kansalaisopisto, Juhana Herttuankatu 16. torstaisin 15.1.–26.3. klo 12.00–14.15. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Marketta Vaarne-Nygren p. 044 564 0962.

Pori II Otsolan kansalaisopisto, ks. osite yllä. Torstaisin 15.1.–26.3. klo 14.30–16.45.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset Marketta Vaarne-Nygren p. 044 564 0962 Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Keskiviikkoisin 4.2.–22.4. klo 15.30–18.00. Ilmoittautuminen 4.2. mennessä p. 040 4873 010 tai ensimmäisellä kurssikerralla.

Savonlinna Linnalan setlementti, Pappilankatu 6 (Linnalan sisäpiha).

Ilmoitamme kurssin aikataulusta myöhemmin.

Tiedustelut: p. 0440 511 826 / Pirjo Jäntti.

Tampere Tampereen kaupungin pääkirjasto Metso, kokoushuone (parvikerros, tilaan esteetön pääsy). Pirkankatu 2. Tiistaisin 20.1.–31.3. klo 17.00–19.15.

Tiedustelut p. 044-5538445/Annika Sykkö.

Turku Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Aivoliitto ry.

Tiistaisin 13.1.–2.6. kaksi ryhmää, klo 9–12 ja 13–16.

Vantaa Vantaan aikuisopisto/ Myyrinki, Vaskivuorentie 10B, 3.krs., teorialuokka.

Maanantaisin 16.2.–27.4. klo 10.00–12.30. Ilmoittautuminen opistotalolla, Lummetie 5 ja Myyringissä toimiston aukioloaikoina sekä p. 09 8392 4342.

Ylivieska Ylivieskan kansalaisopisto, liikuntakeskus Närhitie 2, kokoushuone.

Alkaen 20.1. klo 13.30. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kerralla tai kansliaan, p. 08 429 4321.

Svenskspråkiga kurser Helsingfors Helsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. Torsdagar kl 10–13, under tiden 15.1.–16.4. Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli.

Korsholm Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1, Fredagar kl 10.00–12.30, under tiden 16.1.–24.4. Anmälning i samband med första kursgången eller till institutets kansli tel 06 327 7260.

Raseborg Raseborgs medborgarinstitut i Karis, Torggatan 8. Vi informerar om tidtabellen senare. Anmälning till kansliet tel 019 289 2765 eller på webben www.raseborg.fi/mbi.

Jakobstad Jakobstads svenska arbetarinstitut, Storgatan 10. Måndagar kl 13.00–15.15, under tiden 12.1.–13.4. Anmälning I samband med första kursgången. Åbo Åbo svenska arbetarinstitut, Kaskisgatan 5. Måndagar kl 12.45–15.45, under tiden 12.1.–30.3. Anmälning www.aboarbis.fi eller 044 907 47 37 under tiden 9.12.2014–4.1.2015.

Huolenpitoa

E

i sovi yhtään vähätellä sitä huolenpitoa, joka kohdistuu meihin vammaisiin järjestöjen ja yhteiskunnan taholta. Olemme juuri palanneet Kyyhkylän kuntoutuskeskukselta kuuden päivän lomalta, jonka Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys oli MTLH:lta varannut. Loma oli Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama. Meitä ”aivovauriovammaisia” oli viiden päivän lomalla 19 henkilöä Kyyhkylän ahkerien ja hyväntahtoisten hoitajien huomassa.

Maanantaina meille oli järjestetty yhteiskyyti Siilinjärveltä ja Kuopiosta Kyyhkylään. Perille päästyämme saimme heti tuntea ystävyyden ilmapiirin, kun hoitajat riensivät avuksemme.

Laitisen Outin johdolla teimme tuttavuutta huoneisiin ja talon tavoille. Ilta kului seurustellessa tuttavien kanssa.

Tiistaina aamiaisen jälkeen Tuula Tuurnas johdatteli meidät ylös, ulos ja lenkille.

Ne jotka kykenivät kävelemään, menivät tutustumaan lähialueisiin, mutta me ”kuhmurat jäätiin töpinään”, keksittiin sopivaa tekemistä.

Lounaan jälkeen oli vuorossa kuntosali ja historiatietoa Kyyhkylästä.

Aamiaiset, lounaat ja päivälliset olivat tuhtia tavaraa. Jos niillä ei kunto kohene, niin milläs sitten.

Keskiviikko sujui tiistain tahtiin.

Outin ja Thusbergin Pirjon komennossa käytiin voimavaroja arkeen -keskustelua, iltapäivällä rentoutusta tähtitaivaan alla. Eipä ottanut voimille.

Torstaina jälleen nuo iloiset ystävämme, Outi ja Tuula, ohjasivat liikuntaa musiikin tahtiin ja saimme voimavaroja vertaistuen avulla.

Perjantain teemana oli ravinto ja hyvinvointi. Riemukkaasti ryhmässä toteutettiin liikunnallinen päivä Outin ja Tuulan seurassa.

Lauantain aiheena oli kodin turvallisuus ja lääkkeet. Päivän pääteeksi oli aika lähteä kotiin.

Makoisat pullakahvit hillolla terästettynä. Enolaisia etualalla, meitä oli matkassa peräti 17 henkilöä.

J

o viidennen kerran kokoonnuimme yhdessä Pohjois-Karjalan AVH-yhdistyksen ja Joensuun Parkinson-yhdistyksen kanssa perinteiseksi käyneeseen tapahtumaan.

Noin 40 henkilöä oli ottanut suunnan kauniina aurinkoisena päivänä kohti Kotikartanoa. Liikuntavastaavat Seija-Liisa Neuvonen ja Sirkka Räty järjestivät hauskan ja mielenkiintoisen ohjelman avustajineen.

Tervehdyssanojen aikana Sirkka ilmoitti, että suuntaamme katseemme siniselle taivaalle katsomaan hanhien kaakatusta ja monia todella suuria kurkiauroja. Linnut olivat muuttopuuhissa. Se oli liikuttava näky, joka jäi jokaiselle mieleen.

Yhteislaulut ja haitarimusiikki oli päivälle ominaista. Senioritanssien tahtiin liikehdittiin ulkona hauskasti venytellen. Parkinson-liiton juhla­

teemaan 20.9. kuului, että joka puolella Suomea käveltiin oman jaksamisen mukaan. Näin kaikki osallistuivat myös tähän teemaan. Eniten kävellyt palkittiin isolla juures- ja vihannessäkillä, siis terveellisesti.

Eri ulkopelejä pelailtaessa taustalla soitti Enon kerhon haitaristit.

Arpoja myytiin hyvine palkintoineen kuluja peittämään. Päivän aikana ruokailtiin sisällä maittava kasviskeitto ja lopuksi vielä pullakahvit luonnossa.

Lämminhenkisessä tapahtumassa kerrottiin selviytymistarinoita ja muisteltiin menneitä hyviä aikoja.

Kaikesta tästä jäi hyvä mieli voimaantuneena.

Sirkka Räty Enon aivohalvaus- ja afasiakerhon kerhonohjaaja ja liikuntavastaava

LÄHETÄ Tässäpä lyhyt kuvaus siitä työmäärästä, mitä nuo uupumattomat ystävämme tekevät päivästä toiseen, eikä joka päivä ole edes kovin kiitollinen. Meitä palveltavia kun on niin monenlaisia, kiittämättömiä ja kiitollisia. Toivoa vain voi, että ne ihmiset, jotka tuon auttajan ammatin ovat valinneet, jaksaisivat.

Me puolestamme voimme helpottaa heidän työtään olemalla niin kuin pyydetään. Siunausta heille kaiken aikaa.

Pertti Lyytinen

POSTIA Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.avh@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta.

Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 1/2015 tarkoitetut aineistot 6.2.2015 mennessä.

4/2014 AVH

35

Kati Karin harju

in io Jo h an na Sa

Johannes Hietala

Kiinteistö Oy Kissantassu PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

Kati Karinharju, Rosa Forouzesh, Johanna Sainio

Loma Yyterissä

Toimintapäivien aikana lapset pääsi­ vät kokeilemaan puhallus­tikkaa Kati Karinharjun opastuksella.

Virve Helander ja Aivolii­ ton järjestösuunnittelija Johannes Hietala valmii­ na vesille.

Johan na Sainio

terin reitti johtaa Yy Esteetön luonto eille. eville lintutorn lietteillä sijaits

Suolaveden pärskettä, seikkailua ja tikkupullia

P

orin edustalla sijaitseva Yyterin alue tunnetaan kolme kilometriä pitkästä hiekkarannastaan sekä upeista dyyneistään. Alueella sijaitsevat luontoreitit sekä lintutornit tarjoavat oivan mahdollisuuden luonnonrauhasta nauttimiseen. Yyterin lietteet onkin yksi parhaimmista paikoista lintujen havainnointiin Suomessa.

Vastapainona luontoretkeilylle monipuoliset ranta-aktiviteetit kuten melonta, purjelautailu ja purjehdus, tarjoavat harrastajalleen vauhtia ja vesillä liikkumisen elämyksiä.

Yyterin alue ja sen tarjoamat palvelut tunnetaan nykyään myös laajaalaisista esteettömyysratkaisuista.

Satakunnan ammattikorkeakoulus36

AVH 4/2014

sa (SAMK) on tehty Yyterin alueen esteettömyyden kehitystyötä jo pitkään. Tutkimus- ja kehittämistyössä on keskitytty kulku- ja retkeilyreittien esteettömyyteen sekä palveluiden saavutettavuuteen edistämällä yrittäjien tietoutta esteettömästä toimintaympäristöstä ja kehittämällä kaikille avoimia vesi- ja luontoliikuntamahdollisuuksia. Yyterin kylpylähotelli on yksi SAMKin esteettömyyden tutkimus- ja kehittämistyössä mukana olevista yrityksistä, joissa esteettömyysnäkökulmaa on kehitetty jo useita vuosia.

Vuoden 2014 aikana SAMK ja Yyterin kylpylähotelli toteuttivat yhdessä Maaseudun terveys- ja lomahuollon (MTLH) alaisuuteen kuuluvia tuettuja lomia, joista kaksi järjestettiin Aivoliiton kohderyhmille. Lomat olivat osa SAMKin sosiaalialan opinnäytetöitä, joiden tavoitteena oli lomalaisten erityistarpeiden huomioiminen lomien toimintapäivien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Perheille suunnattu lomaviikko toteutettiin maaliskuussa. Sosionomiopiskelija Rosa Forouzesh suunnitteli ja toteutti kaksi toimintapäivää

yhdessä kylpylähotellin liikunnan ohjaajan kanssa. Toinen oli koko perheen yhteinen luontoretkipäivä ja toinen lapsille suunnattu liikuntapäivä. Liikuntapäivän aikana lapset pääsivät kokeilemaan hevosten hoitoa ja ratsastusta, jousiammuntaa sekä erilaisia sovellettuja pelejä ja leikkejä osaavien ja ammattitaitoisten ohjaajien opastamana.

Aikuisille suunnattu loma toteutettiin elokuussa. Toimintapäivien suunnittelusta vastasivat sosionomiopiskelija Johanna Sainio, liikunnanohjaaja Noora Kallio sekä SAMKin esteettömyystutkimusryhmän vetäjä Kati Karinharju. Toimintapäivien suunnitellussa huomioitiin Yyterin alueen esteettömät palvelut, kaikille avoin lajitarjonta sekä luonto ja elämyksellisyys. Aikuisten lomaviikon aktiviteeteiksi valikoituivatkin melonta ja purjehdus sekä luontoretki Yyterin lietteille.

Asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta kerättyjen palautteiden mukaan lomat koettiin onnistuneiksi ja toimintapäivien sisältö ja ohjaus laadukkaaksi. Erityistä kiitosta saivat toimintaympäristöjen esteettömyy-

Johanna Sainio

Yyterin alueella on panostettu esteettömään toimintaympäristöön.

Toiminnan kehittämisessä on ollut mukana myös Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Maastopyörätuoli Hippocampe mahdollistaa liikkumisen vaikeissakin maastoissa.

Aikuisten retkipäivä huipentui Langouran esteettömälle luontolavalle.

den huomioiminen esimerkiksi reittivalinnoissa sekä eri toimintapisteiden toimintavälineet, jotka mahdollistivat jokaisen lomalaisen täyden osallistumisen aktiviteetteihin.

Tuettujen lomien sisältöjä ja Yyterin alueen saavutettavuutta kehitetään entisestään sekä lomalaisten palautteiden että opinnäytetöiden havaintojen perusteella. Näin Yyteri pystyy tarjoamaan tulevaisuudessa yhä esteettömämpiä palveluita lomalaisilleen sekä mieleenpainuvia elämyksiä ihan jokaiselle.

4/2014 AVH

37

Tuetut lomat ja Solukuluontolomat vuonna 2015 TUETUT LOMAT Yleistä tuetuista lomista

Valintaperusteet

Tuetut lomat ovat sosiaalista lomatoimintaa, jota Aivoliitto järjestää yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Tuki tulee Raha-automaattiyhdistykseltä ja se jaetaan hakemusten perusteella.

Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia aivoverenkiertohäiriön sairastaneille ja heidän omaisilleen.

Lomakohteita ovat yleensä kylpylät ja hotellit. Myös yhdistykset järjestävät lomia omille jäsenilleen, joten paikalliselta AVH-yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista.

Lisäksi lomajärjestöillä on omaa valtakunnallista lomatoimintaa, johon voi jokainen suomalainen hakea. Lisätietoja voi lukea lomajärjestöjen verkkosivuilta.

Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso, jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vaikuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuksessa.

Lomille valinnat tehdään yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Lomille hyväksytyt saavat kutsukirjeen lomalle noin kaksi kuukautta ennen loman alkua. Kielteisestä päätöksestä ei ilmoiteta.

Hakeminen Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa Aivoliiton aluetoimistoista ja keskustoimistosta. Kaavakkeita saa myös verkko-osoitteesta www.mtlh.fi. Verkkosivuilla voi myös täyttää sähköisen hakukaavakkeen. Hakuaika lomille päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua.

Lisätietoja Lisätietoja lomista antavat Aivoliiton järjestösuunnittelija Johannes Hietala, p. 040 5437 289, johannes.hietala@­ aivoliitto.fi sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, p. 010 2193 464 tai 040 455 7067 tai lomat@mtlh.fi.

Lähetä hakukaavake osoitteeseen Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto Mannerheimintie 31 B 20 00250 Helsinki tai tee sähköinen lomahakemus netissä www.mtlh.fi

1. Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi

2. Kylpylähotelli Sani, Kalajoki

Aika: 22.2.–27.2.2015 Hinta: 20 €/vrk Hakuaika: 15.12.2014 mennessä Loma toteutetaan yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa.

Täysihoitoloma on suunnattu AVH:n sairastaneille ja heidän omaisilleen. Majoitus kahden hengen huoneissa. Täysihoitoloma sisältää lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käytön, yleisen vapaa-ajan ohjelman ja ryhmän oman lomateeman mukaisen ohjelman. Lomalla on mukana Aivoliiton oma työntekijä kaksi ensimmäistä lomapäivää.

Lisätietoja: www.kunnonpaikka.com

Aika: 19.4.–24.4.2015 Hinta: 20 €/vrk Hakuaika: 19.1.2015 mennessä Loma toteutetaan yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa.

Täysihoitoloma on suunnattu AVH:n sairastaneille ja heidän omaisilleen. Sauna, allasosasto ja kuntosali ovat lomalaisten käytössä. Oma lomaohjelma. Aivoliiton työntekijä on mukana kaksi ensimmäistä päivää. Ilmoita lomahakemuksessa, mikäli tarvitset invahuoneen. Lomalle otetaan 20 henkilöä.

Lisätietoja: www.kalajokiresort.fi

38

AVH 4/2014

3. Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi

5. Imatran kylpylä

Aika: 10.5.–15.5.2015 Hinta: 20 €/vrk Hakuaika: 10.2.2015 mennessä Loma toteutetaan yhteistyössä Maaseudun Terveysja Lomahuollon kanssa.

Täysihoitoloma on suunnattu AVH:n sairastaneiden omaishoitajina toimiville. Kylpylähotelli Kunnonpaikassa voit liikkua monipuolisesti Itä-Suomen vehmaassa järvimaisemassa. Majoitus kahden hengen huoneissa. Täysihoitoloma sisältää lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käytön, yleisen vapaa-ajan ohjelman ja ryhmän oman lomateeman mukaisen ohjelman. Lomalla on mukana Aivoliiton oma työntekijä kaksi ensimmäistä lomapäivää. Lomalle otetaan 20 henkilöä.

Lisätietoja: www.kunnonpaikka.com

Aika: 13.9.–18.9.2015 Hinta: 20 €/vrk Hakuaika: 13.6.2015 mennessä Loma toteutetaan yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa. S Loma on suunnattu AVH:n sairastaneille ja heidän omaisilleen. Majoitus kahden hengen huoneissa. Täysihoitoloma sisältää lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käytön, yleisen vapaa-ajan ohjelman ja ryhmän oman ohjelman.

Lomalla on mukana Aivoliiton oma työntekijä kaksi ensimmäistä lomapäivää. Ilmoita lomahakemuksessa, mikäli tarvitset invahuoneen. Lomalle otetaan 20 henkilöä.

Lisätietoja: www.imatrankylpyla.fi Shu

t te

rst

oc

k

4. Yyterin Kylpylähotelli, Pori Aika: 23.8.–28.8.2015 Hinta: 20 €/vrk Hakuaika: 23.5.2015 mennessä Loma toteutetaan yhteistyössä Maaseudun Terveysja Lomahuollon kanssa.

Loma on suunnattu AVH:n sairastaneille ja heidän omaisilleen. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa, kuntosalin ja saunaosaston käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Lomalla on mukana Aivoliiton oma työntekijä kaksi ensimmäistä lomapäivää. Ilmoita hakemuksessa mikäli tarvitset invahuoneen. Lomalle otetaan 20 henkilöä.

Lisätietoja: www.yyterinkylpylahotelli.fi

SOLUKU-LOMAT Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Toiminnalla pyritään lisäämään yksilön omatoimisuutta ja elämän mielekkyyttä sekä vahvistamaan sosiaalista verkostoa.

Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara ja luontolomatoiminnalla pyritään edistämään ihmisten mahdollisuuksia liikkua luonnossa sairaudesta tai vammasta

huolimatta. Lomat on tarkoitettu kaikille neurologisen vamman tai sairauden saaneille henkilöille.

Järjestäjät Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto järjestää lomatoimintaa yhdessä Aivoliiton ja Neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa. Lomat toteutetaan yhteistyönä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon valitsemien lomakohteiden kanssa. Lisäksi lomille osallistuu sosiaali-, terveydenhuolto- sekä liikunta-alan oppilaitosten opiskelijoita apuohjaajina.

4/2014 AVH

39

Lisätietoja Sh ut te r

sto

ck

Lisätietoja lomista saa Aivoliiton järjestösuunnittelija Johannes Hietalalta, p. 040 5437 289, johannes.hietala@aivoliitto.fi sekä Aivoliiton verkkosivuilta www.aivoliitto.fi.

1. Lapsiperheiden talviliikuntaloma Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa

Lomien hinta on 20 €/vrk aikuisilta. Alle 17-vuotiaat lapset lomailevat ilmaiseksi. Hinta sisältää ruoat, majoituksen ja ohjelman. Lomat ovat siis täysihoitopaketteja. Matkat lomapaikoille ja takaisin kustantaa jokainen lomalainen itse.

Aika: 15.–20.2.2015 Hinta: 20 €/vrk aikuinen,

alle 17-vuotiaat lapset ilmaiseksi Hakuaika: 15.12.2014 mennessä Talvista liikuntaa perheille! Lumitilanteesta riippuen pyrimme mm. hiihtämään ja laskettelemaan. Tarvittaessa lomalaisella on mahdollisuus hiihto- ja laskettelukelkkailuun. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, kylpylän allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma.

Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjälle. Lisätietoja Kylpylähotelli Rauhalahdesta: www.rauhalahti.fi

Hakeminen

2. Talviliikuntaloma aikuisille ja yli 18-vuotiaille

Hinnat

Avustus- ja turvallisuuskysely

Lomalaisten on itse huolehdittava vapaa-ajan vakuutuksista, sillä lomat ovat vapaa-aikaa, eikä lomalaisia ole järjestöjen taholta vakuutettu tapaturmien varalta.

40

AVH 4/2014

Aika: 16.–21.8.2015 Hinta: 20 €/vrk Hakuaika: 16.5.2015 mennessä Lomaohjelma sisältää luontoliikuntapäiviä, jolloin lomalaisilla on mahdollisuus kokeilla turvallisesti ja ohjatusti mm. melontaa. Soveltuu myös pyörätuolilla liikkuville. Tarvittavat apuvälineet (esim. maastopyörätuoli ja kanoottituoli) järjestyvät järjestäjän puolesta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi

3. Elämyksiä luonnosta -loma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille Yyterin kylpylässä Porissa Aika: 31.5.–5.6.2015 Hinta: 20 €/vrk aikuinen,

alle 17-vuotiaat lapset ilmaiseksi Hakuaika: 28.2.2015 mennessä Lomaohjelma sisältää luontoliikuntapäiviä, jolloin lomalaisilla on mahdollisuus kokeilla turvallisesti ja ohjatusti mm. melontaa. Soveltuu myös pyörätuolilla liikkuville. Tarvittavat apuvälineet (esim. maastopyörätuoli ja kanoottituoli) järjestyvät järjestäjän puolesta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi

Muutokset lomiin ovat mahdollisia. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto pidättää oikeuden lomamuutoksiin. Muutoksista ilmoitetaan heti.



Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Vakuutukset

Aika: 13.–18.9.2015 Hinta: 20 €/vrk Hakuaika: 13.6.2015 mennessä Yhteistyössä Kylpylähotelli Rauhalahden kanssa toteutetulla lomalla liikumme yhdessä niin maalla kuin vesilläkin luonnosta nauttien. Ohjatun liikunnan ja ulkoilun lomassa voit rentoutua kylpylässä – hyvää ruokaa unohtamatta. Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjille.

Lisätietoja Kylpylähotelli Rauhalahdesta: www.rauhalahti.fi

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Hakemusten tulee olla perillä kolme kuukautta ennen loman alkua. Sen jälkeen valituille lähetetään kutsukirje, jossa on liitteenä avustus- ja turvallisuuskysely. Lomalle valittujen tulee palauttaa kysely takaisin kahden viikon sisällä valintatiedon saamisesta. Näin järjestäjät pystyvät varautumaan riittävästi avustamiseen ja tarvittavien turvallisuusseikkojen huomioimiseen. Palauttamalla avustus- ja turvallisuuskyselyn lomalainen vahvistaa samalla lomalle tulonsa.

Aika: 2.–7.8.2015 Hinta: 20 €/vrk Hakuaika: 2.5.2015 mennessä Tervetuloa liikkumaan Yyterin luontoon! Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, lomakohteen allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjille. Lisätietoja Yyterin kylpylästä: www.yyterinkylpylahotelli.fi

5. Elämyksiä luonnosta -loma aikuisille Yyterin kylpylässä Porissa

nuorille Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa

Aika: 15.–20.3.2015 Hinta: 20 €/vrk Hakuaika: 31.12.2014 mennessä Talviliikuntaa aikuisille! Ohjelmassa on mm. hiihtämistä ja laskettelua lumitilanteen mukaan. Tarvittaessa lomalaisella on mahdollisuus hiihto- ja laskettelukelkkailuun.

Lomaan sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneissa, kylpylän allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjelma. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjälle. Lisätietoja Kylpylähotelli Rauhalahdesta: www.rauhalahti.fi

6. Elämyksiä luonnosta -loma aikuisille Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa

Taita ja kiinnitä puolet yhteen.

Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa liittojen toimistoista. Kaavakkeen voi myös tulostaa tai täyttää sähköisesti verkkosivulla www.mtlh.fi.

Paperimuodossa täytetyt hakukaavakkeet postitetaan suoraan Maaseudun Terveys- ja Lomahuoltoon, missä tehdään valinnat yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa.

Lomille voi hakea yhdessä omaisen tai puolison kanssa.

Lomat ovat avoimia kaikille Suomen kansalaisille. Hakukaavakkeessa tulee olla nimen ja osoitteen lisäksi sosiaaliturvatunnus, tulotiedot sekä perustelut, miksi haluaa lomalle.

Lomille otetaan myös pyörätuolin käyttäjiä ja vaikeavammaisia. Mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päivittäisissä toiminnoissa, hänellä tulee olla oma avustaja mukana.

4. Elämyksiä luonnosta -loma lapsiperheille Yyterin kylpylässä Porissa

Tervetuloa jäseneksi!

4/2014 AVH

41

Tilaa AVH – aivoverenkiertohäiriöiden erikoislehti Jokaisessa numerossa on noin 40 sivua uusinta tietoa aivoverenkiertohäiriöistä: - asiantuntija-artikkeleita - haastatteluja - referointeja tutkimuksista - kuntoutus- ja tukimuotojen esittelyjä.

39 € vuosikerta (4 numeroa)

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy paikallisyhdistyksen jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Tilaukset: maiju.rita-kasari@turuntilikeskus.fi p. 02 281 4310 www.aivoliitto.fi/tilaa_avh

 Haluan liittyä jäseneksi AVH-yhdistykseen

Syntymäaika___________________________________

Yhdistyksen nimi _______________________________

Sukunimi ______________________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Osoite ________________________________________

ammattilaisten yhdistykseen (Suomen Pro AVH ry)

Postitoimipaikka ________________________________

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Puhelinnumero _________________________________

Etunimi _______________________________________

Postinumero _________________

Olen aivoverenkiertohäiriön sairastanut.

Sähköpostiosoite _______________________________

Sairastumisvuosi ____________

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme.

Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias.

Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa.

Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

läheinen

ammattilainen

muu_______________________________________ Minulla on afasia.

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna äänilehtenä.

Sukupuoli

nainen

mies

Kieli

suomi

ruotsi

42

AVH 4/2014

muu

_____________________________________________________

Allekirjoitus

Jaksotettu AVH-kommunikaatiokurssi: parikurssi sairastavalle ja läheiselle (5 + 5 + 5 vrk) 55460: 23.–27.3.2015, 31.8.–4.9.2015 ja 11.–15.1.2016 Ammattitaitoisen neurologisen kuntoutuksen avulla etsitään sopivia kommunikaatiokeinoja ja tuetaan puheen tuottoa ja ymmärtämistä. Kurssi on Kelan kustantama.

Kysy lisää myös yksilöllisestä laitoskuntoutuksesta kuntoutussihteereiltä p. 040 133 7010 ja 040 133 7009

kuntoutuskeskus.fi 4/2014 AVH

43

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF afaatikot.yhdistysavain.fi Claes Sohlberg (puheenjohtaja) p. 050 452 8165 victor.sohlberg@gmail.com Pirjo Piensalmi (siht) p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi

KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/yhdistykset/ keski-uudenmaan-aivohalvausyhdis/ Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht) p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi

KYMENLAAKSON AVH-YHDISTYS RY www.kymenlaaksonavh.aivoliitto.fi Eija Pyötsiä (puheenjohtaja) p. 0400 932 433 eija.pyotsia@gmail.com Leena Punkanen (sihteeri) p. 040 773 0887 leena.punkanen@saunalahti.fi AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Yhdistys kokoontuu: Tuulensuoja, AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. Hallituskatu 9, 45100 Kouvola www.afasiakeskus.fi Posti: Kulotie 23, 45200 Kouvola Vipusentie 3, 00610 Helsinki Yhdistyksen puhelin 044 344 1988 Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 LOHJAN SEUDUN AVH- JA AFASIA­ yhdistys@afasiakeskus.fi YHDISTYS RY Liikunnan yhteyshenkilö lohjanseudunavhjaafasiayhdistys.aivoliitto.fi Kauko Karila Jaana Ahonen (puheenjohtaja) p. 09 389 2106 jaana.ahonen123@gmail.com km.karila@kolumbus.fi LÄNSI-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 050 3089 095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Vastuualueet: nuoret ja työikäiset sekä vertaistuki- ja kokemuskoulutustoiminta ETELÄ-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Anne Saunamäki (siht.)

Työikäisten ja tukihenkilöiden yhteyshenkilö anne.saunamaki@jalasjarvi.fi p. 040 539 0012 JÄMSÄN AVH-YHDISTYS RY Arja Maunula arja.maunula@co.inet.fi ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289 Tulliportinkatu 25 B 70100 Kuopio johannes.hietala@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen (puheenjohtaja) p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@live.fi halvaus@gmail.com ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen (puheenjohtaja) p. 015 557 546 Paula Mielo (sihteeri ) p. 050 303 2782 44

AVH 4/2014

KANTA-HÄMEEN AVH-YHDISTYS RY kantahameenavhyhdistys.aivoliitto.fi Taina Metsberg p. 045 855 9323 t_metsberg@hotmail.com KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY www.piravh.aivoliitto.fi ' Facebook: Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Matti Pelttari p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto: Lähteenkatu 2–4, 33500 Tampere Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 12–15. p. 0400 608284 (arkisin 10-14.30) toimisto@piravh.fi

MIKKELIN SEUDUN AVH-YHDISTYS RY Anja Kääriäinen (puheenjohtaja) p. 050 573 3358 Helena Valkama (sihteeri) p. 044 211 8838 mikkelinafasia@gmail.com PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Minna Kärkkäinen (puheenjohtaja) p. 0500 883 736 minnakark1@luukku.com Sirpa Saastamoinen (siht.) p. 040 847 2904 sirpa.saastamoinen@windowslive.com POHJOIS-KARJALAN AVH-YHDISTYS RY Marja Paavonkallio (puheenjohtaja) p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com Tukihenkilövastuuhenkilöt Maire Kivimäki p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

Ulla Parkkonen (sihteeri) p. 050 555 2945 ullaparkkonen@gmail.com LÄNSI-UUDENMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASIOCH STROKEFÖRENING RF. avhtapiolankerho.aivoliitto.fi Pekka Lehtonen (pj.) p. 0400 504 443 pekka.lehtonen@gmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonen p. 0400 504 443 PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Lea Joukainen (puheenjohtaja) Lanssikatu 3 A 27, 15140 Lahti p. 050 3739 662 Liisa Sidorow (jäsenasiat) Korvenniityntie 5, 15460 Mäkelä p. 050 338 1944 liisa.sidorow@windowslive.com

SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RY Kauko Vesanto (pj.) p. 040 580 1371 kauko.vesanto@gmail.com Toimisto: Esa Mäkinen Esivallankatu 1, 28120 Pori p. 02 633 2444 esa.makinen@pp7.inet.fi TURUN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.turunavh.aivoliitto.fi Aila Stauffer (jäsenasiat) p. 040 575 7792 aila.stauffer@dnainternet.net Liisa Mankinen (siht.) p. 044 200 5844 liisa.mankinen@pp.inet.fi

POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Pirkko Miettinen pirkkomiettinen@hotmail.com p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), YLÄ-SAVON AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Mirja Vanhanen (puheenjohtaja) p. 044 544 1708 mirja.vanhanen@gmail.com Mirja Ålander (sihteeri) p. 050 323 6172 alander.mirja@gmail.com

4/2014 AVH

45

Yhdistykset alueittain POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) p. 044 310 0541 Aili Kuokkanen (siht) p. 040 565 6469 Pekka Broström (varapj. rahastonhoit.) p. 040 566 5848 pekka.brostrom@pp.inet.fi JOKILAAKSOJEN AVH RY Armi Parviainen (pj) p. 040 8478 071 armi@kotinet.com Anna-Maria Mattila (sihteeri) p. 040 582 9753

AVH-AMMATTILAISET koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

KAINUUN AIVOYHDISTYS RY www.kainuunaivoyhdistys.aivoliitto.fi Terttu Härkönen p. (08) 873 100, 050 359 6648 KESKI-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Maria-Lena Siirilä (puheenjohtaja) p. 0400 768 186 siirima@suomi24.fi Tuula Carlsson (sihteeri) p. 050 430 2200 tuula.carlsson@gmail.com LAPIN AIVOYHDISTYS RY Sirpa Kuukkanen (puheenjohtaja) p. 040 534 6221 sirpakuukkanen@windowslive.com Anna-Liisa Paavilainen (sihteeri) p. 040 594 4183 alpaavilainen@gmail.com Esko Saari (liikuntavastaava ja varapj) p. 040 845 4840 esko.saari10@luukku.com

Yhteystiedot LÄNSI-POHJAN AVH-YHDISTYS RY lansipohjanavh.aivoliitto.fi Eero Knuuti p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi POHJOIS-POHJANMAAN AIVOYHDISTYS RY ppnaivoyhdistys.aivoliitto.fi Ritva Laitinen (puheenjohtaja) p. 045 326 9300 pj.ppnaivoyhdistys@gmail.com Anne Vehkaperä (liikuntavastaava) p. 040 534 6131 liikunta.ppnaivoyhdistys@gmail.com Yhdistys kokoontuu maanantaisin Kastellin kirkon Pappilankammarissa Töllintie 38, Oulu.

Suomen Pro AVH ry Tarja Kukkonen (puheenjohtaja) tarja.kukkonen@uta.fi

Tue Aivoliiton tärkeää työtä Aivoliitto tukee aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja heidän omaisiaan.

Työskentelemme myös aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyn hyväksi.

Voit olla mukana tärkeässä työssä antamalla lahjoituksen tilille (IBAN): FI43 1590 3000 173813. Lahjoituksen voi tehdä myös verkkopankin kautta.

Voit myös jättää perintösi hyvään tarkoitukseen tekemällä testamenttilahjoituksen Aivoliitolle. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/lahjoita

Kiitos tuestasi!

Keräyslupa: 2020/2012/5033

46

AVH 4/2014

AIVOLIITTO RY

Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi

KOMMUNIKAATIOKESKUS Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623 Suunnittelija Hanne Itärinne p. 050 448 5485

HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 715 5223

TULKKIKESKUS Tulkkikeskuksen vastaava Sinikka Vuorinen p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

JÄRJESTÖPALVELUT Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 45–46.

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7288

JÄSENREKISTERI Järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen p. 050 308 9095 TOIMISTO JA TILAUKSET Toimistoassistentti Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619 Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Fysioterapeutti Johanna Di Nardi p. 050 573 0867 Fysioterapeutti Tove Simolin p. 050 453 3303 Psykologi Timo Teräsahjo p. 050 462 3276

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 JUTTU-TUPA-VERKOSTO Vastaava suunnittelija Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Suunnittelija Krista Hoffström p. 050 453 3301 PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Projektisuunnittelija Ville Niemi p. 050 453 3246 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Yksi elämä -viestintäpäällikkö Eija Seppänen p. 040 508 3645 eija.seppanen@yksielama.fi Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263 Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund ks. Kuntoutuspalvelut

VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 715 5198 Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 362 3217 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 571 4588 LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

SUOMEN NUORTENTALO OY Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi

ASUMISPALVELUT Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Asumispalvelupäällikkö Anne Ingman p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Yksikkövastaava Satu Pasanen p. 040 562 9118 AVOPALVELUT Turun seudun avopalvelut Yksikkövastaava Anne Ingman p. 050 442 0092 Kuopion avopalvelut Avopalvelusuunnittelija Satu Pasanen p. 040 562 9118

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 213 8500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 213 8509 libbe.ranta@gmail.com

4/2014 AVH

47

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

Hanne Itärinne

Joulukortit 2014

Joulukortit on painettu Suomessa ja niiden tuotolla tuetaan Aivoliiton toimintaa.

Liiton jäsenille postitetaan aiempien vuosien tapaan marraskuussa yksi joulukorttisarja.

Korttien kääntöpuolilta löytyvät osoiteviivoitukset, tyhjä tila omille joulutoivotuksille ja Aivoliiton logo.

Tutustu korttimalleihin verkkokaupassamme www.aivoliitto.fi/verkkokauppa ja tilaa hyvissä ajoin!

Aivoliitto ry • Suvilinnantie 2, 20900 Turku • p. 02 2138 200 • www.aivoliitto.fi • info@aivoliitto.fi