AVH 4/2015

AV H

4/2015

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

Radiotoimittaja Ile Jokinen kehottaa seuraamaan verenpainetta Kymmenen väitettä suolasta

S

tt hu

erst

ock

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

14. vuosikerta ISSN-L 1458-6312 ISSN 1458-6312 (Painettu) ISSN 2323-4504 (Verkkojulkaisu) ISSN 1459-3955 (Äänilehti) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi TOIMITUS toimitus.avh@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Miia Suoyrjö p. 050 571 4588 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO LKT, professori, vastaava ylilääkäri ja toimialuejohtaja Risto O. Roine, Tyks Neurotoimialue (pj.)

LKT, asiantuntija Terttu Erilä Aivoliitto ry:n puheenjohtaja LKT, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, Turun kaupunginsairaala, neurologian osasto PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, Psykologia Yhdistysten edustaja Taina Metsberg, Kanta-Hämeen AVH-yhdistys Aivoliitto ry:n edustajat: Fysioterapeutti Päivi Liippola Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Miia Suoyrjö Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU Vammalan Kirjapaino Oy Taitto Jonna Hautamäki ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Paula Kontio, p. 046 851 2970 paula.kontio@gmail.com aineistot@tjm-systems.fi, p. 09 849 2770 LEHDEN TILAUKSET Salla Häkli, p. 02 281 4310 salla.hakli@turuntilikeskus.fi JÄSENREKISTERI Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 40 € vuosikerta, 10 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Kannen kuva: Jari Härkönen 2

AVH 4/2015

s. 14

Liikaa suolaa saadaan usein huomaamatta.

s. 16

Yksi elämä mittasi verenpaineita myös junassa.

sisältö 4/2015 teema : Verenpaine

Artikkelit

Palstat

4 Ile Jokisesta tuli verenpainelähettiläs 8 Suojele aivojasi,

tiedä verenpaineesi 12 Kymmenen väitettä suolasta 14 Tingi suolasta – se kannattaa 16 Yksi elämä mittasi yli 6 000

suomalaisen verenpaineet 20 Saako miljoonalla terveyttä?

22 Tunnista TIA! 25 Älä käytä aivohalvaus-sanaa 28 Uraihmisestä kuntoutujaksi 30 Tuettuun keskusteluun syventymässä 33 Kansainvälinen Afasiajärjestö

tiivistää yhteistyötään 37 Selkokielestä selkoilmaisuun

3 Pääkirjoitus 18 Korvaamaton

kovalevy liikkeellä 26 Tutkittua 31 Juttu-tupa-kurssit

afaattisille henkilöille

keväällä 2016 34 Poimittua 38 Aivoliiton ajankohtaiset 40 Kirjahylly 42 Aivoliitto kouluttaa 44 Yhdessä – postia yhdistyksiltä Nro 1 2 3 4

Aineistot 5.2.

6.5.

9.9.

4.11.

Ilmoitukset 9.2.

10.5.

13.9.

8.11.

Ilmestyy 18.3.

10.6.

14.10.

9.12.

Pääkirjoitus

Risto O. Roine

Pääosassa verenpaine

T

ämä AVH-lehden numero on omistettu verenpaineelle. Eikä syyttä: kohonnut verenpaine on ylivoimaisesti tärkein hoidettava riskitekijä, joka altistaa AVH:n ja dementian ohella myös sepelvaltimotaudille ja munuaisten vajaatoiminnalle. Aivoverenvuodon riski nousee vielä jyrkemmin kuin aivoinfarktin riski. Aivan uusimpien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että pienin riski liittyy huomattavasti nykyisiä suosituksia alempiin verenpainetasoihin.

Verenpaineen hoito ei edelleenkään Suomessa toteudu. Esimerkiksi FINRISKI-tutkimuksen mukaan puolet 35–65-vuotiaista miehistä ja kolmannes naisista sairastaa verenpainetautia, kolmannes on tietoisia kohonneesta verenpaineesta, joka kahdeksas käyttää verenpainelääkettä ja vähemmän kuin joka 20. on hoitotavoitteessa. Tilanne ei kymmenessä vuodessa liene juuri parantunut, päinvastoin. Saman tutkimuksen valossa suomalaisten verenpaine näyttäisi jopa kääntyneen uudelleen nousuun.

Viime aikoina on kirjoitettu paljon eteisvärinästä ikääntyvien tärkeimpänä AVH:n riskitekijänä. Kohonneella verenpaineella on kuitenkin osuutensa eteisvärinänkin esiintyvyyden kasvuun. Verenpaine on siis kaikkien kolmen aivoinfarktin syntytapojen taustalla: pienten suonten tauti, suurten suonten tauti ja sydänperäiset aivoinfarktit. Korkea verenpaine altistaa lisäksi aivoverenvuodolle, erityisesti verenohennushoidon aikana ja liuotushoidon yhteydessä.

Verenpaineen hoidon ensimmäinen ja ehdoton edellytys on, että kohonnut verenpaine on tiedossa. Se taas ei selviä kuin mittaamalla verenpainetta.

Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja, professori Päivi Korhonen korostaa paitsi verenpaineeseen liittyvää riskiä, myös oikean verenpaineen mittaustavan merkitystä ja sitä, että vain otettu lääke auttaa. Väestötasolla ylipaino, liikunnan puute ja etenkin liiallinen suolan saanti ovat merkittäviä verenpaineen nousun syitä. Tingi suolasta – se kannattaa!

Verenpaineen aleneminen väestötasolla tuottaisi merkittäviä kustannussäästöjä valtimotaudin ilmenemismuotojen, etenkin AVH:n ja muistisairauksien vähentyessä. Tämä olisi mitä kannattavin investointi aivoterveyteen ja säilyttäisi tärkeintä pääomaamme, kansallista aivopääomaa.

Toimittaja Ile Jokinen on uusi verenpainelähettiläämme, ja hänen haastattelunsa on tämän numeron ykkösjuttu. Mittaa verenpaineesi!

Lokakuussa Yksi elämä -terveystalkoot kampanjoi aivoterveyden puolesta mittaamalla yli 6 000 suomalaisen verenpaineet. Parhaat kiitokset kaikille vapaaehtoisille arvokkaasta työstänne!

Neurologian professori Risto O. Roine toimii vastaavana ylilääkärinä ja toimialuejohtajana Turun yliopistollisen keskussairaalan Neurotoimialueella sekä Aivoliiton ylilääkärinä.

Verenpaineen aleneminen väestötasolla tuottaisi merkittäviä kustannussäästöjä valtimotaudin ilmenemismuotojen, etenkin AVH:n ja muistisairauksien vähentyessä.

4/2015 AVH

3

Virve Airola

Ile Jokisesta tuli verenpainelähettiläs Tunnettu ja pidetty radioääni Ile Jokinen on loistoesimerkki siitä, mitä nopeus tarkoittaa aivoverenkiertohäiriöissä. Nopea hoitoon pääsy ja erinomainen hoito edesauttoivat toipumista. Sairastumisen taustalta paljastui korkea verenpaine.

S

uora lähetys on Jokisen ominta aluetta. Kontakti kuulijoihin on kuin iso kahvipöytä, jossa käsitellään asioita.

– Ja jos ihminen tulee vetäneeksi jonkun johtopäätöksen, alkaa ajatella, hän saattaa avata radion seuraavallakin kerralla.

Erityisesti Jokista kiinnostaa, miten eri tavalla asiat voi kuulla ja ajatella.

– Jos sanon vihreä, niin eikös joku soita ja sano, että miksi puhut mustasta. Ihmisten kanssa kommunikointi on se mun juttu.

Hyvän radiotoimittajan tärkein ominaisuus ei olekaan puhe, vaan kyky kuunnella.

– Ei tätä duunia voi tehdä, jos ei osaa kuunnella. Se taito kehittyy iän ja elämän myötä. Ensin on liian täynnä itseään ja ajatuksiaan, mutta pikku hiljaa sitä oppii – jos on oppiakseen.

Enkeleitä olkapäillä

Taas tällainen kaikki putoo käsistä -päivä, hän ajatteli. Noustuaan ylös hän törmäsi sängynpäätyyn ja kaatui.

Ottaessaan keittiössä kalanmaksaöljykapselia hän kaatui taas.

Vaimo oli viemässä tytärtä esikouluun. Ile soitti hänelle ja sanoi, että pitäis lähteä fillarilla töihin, mutta se ei taida olla hyvä idea, kun en pysy pystyssä. Voitsä soittaa ambulanssin.

– Olen sen verran luulosairas mies, että reagoin heti. Kymmenessä minuutissa olin Meilahdessa maailman parhaiden ammattilaisten hoivissa.

Nopean hoitoon pääsyn ja sijainnin ansiosta aivoverenvuoto ei ehtinyt vaikuttaa puheen tuottamiseen eikä muistiin.

Edellisen viikonlopun Jokinen oli viettänyt Turun saaristossa. Jos aivoverenvuoto oli sattunut siellä, tilanne olisi ollut aivan toinen.

– Kyllä oli enkeleitä olkapäillä, osa niistä pukeutuneena hoitohenkilökunnaksi.

Kuvat Jari Härkönen

Aivan tavallisena arkiaamuna vap- Supertoipuja puviikolla 2014 Ile Jokinen heräsi kotonaan ja kaatoi ensimmäiseksi – Ajattelin heti alkuun, että jäin henyöpöydältä kurottamansa vesipullon. kiin, nyt ruvetaan elämään toisen-

4

AVH 4/2015

laista elämää. En ruvennut jossittelemaan. Minun aivoverenvuotoni johtui todella korkeasta verenpaineesta.

Meillä on kotona käyttämätön verenpainemittari vaimon raskauden ajalta.

Parantumishalulla on toipumisessa ja kuntoutumisessa valtava merkitys. Ilellä halua riitti. Pää toimi, hahmottamisongelmia ei ollut ja puhe sujui, mutta toisen puolen raajat eivät toimineet, ja niihin jäi tuntopuutoksia kuin muistutukseksi.

Vanha urheilija tiesi, että liike on paras lääke. Niinpä Jokinen kiersi mummojen kanssa käytävällä rollaattoriringissä, kiilaili ja koetti saada jalkaa toimimaan.

Toinen käsi ei myöskään toiminut ja kiisseleitä kaatui syliin kuin syömään opettelevalta lapselta. Jokinen pyysi hoitajilta palloa.

– Jos pyytää palloa, kun on päässyt kaksi päivää sitten teholta, niin sellainenhan tehdään. Hoitajat askartelivat sen maalarinteipistä.

Alkoi sinnikäs treeni.

– Heittelin palloa ja samalla taputin toisella kädellä. Pallo tipahteli jatkuvasti, mutta tein sitä koko ajan. Kun

>

– Olin jossain vaiheessa täynnä rakkautta kaikkia kohtaan.

Vaikka nyt jo kiroilen liikennevaloissa kuin ennenkin, niin on minusta tullut parempi.

4/2015 AVH

5

Mulle hissejä ei ole olemassakaan, ja kävelen joka paikkaan. se viimein alkoi sujua, otin jalat mukaan. Nostin lantion ylös. Toinen jalka oli alkuun holtiton, mutta en antanut periksi. Lopulta tein samaa silmät kiinni.

Treenin ohella Jokinen kyseli koko ajan. Hän oppi valtavasti niin sairaudestaan kuin Meilahdestakin, joka on maailmanlaajuisestikin verrattuna huippuyksikkö näissä asioissa.

– Ennen tätä pidettiin vanhojen ihmisten tautina, mutta meidän osastolla ikähaarukka oli 16–98. Eniten oli 40–50-vuotiaita. Se pisti ajattelemaan.

Kuntoutus jatkui Laakson sairaalassa. Vaikka miehen mieli paloi kotiin, hoitajat sanoivat, ettei kannata kirjautua ulos. Perhe voi tulla tänne.

– Twitterin kautta päivitin toipumistani. Treenasin, miten pystyn sanomaan asiat 140 merkin viesteinä.

Tein myös puhelinraportteja ja sellaista.

Jotain aina tapahtuu Kaikkiaan Jokisen toipuminen oli ällistyttävän nopeaa. Kun ylilääkäri näytti Jokiselle tämän aivokuvat, niissä ei ollut minkäänlaista epämuodostumaa ja suonet olivat hyvässä kunnossa.

– Mutta keskellä päätä on sellainen kohta, suonenmutka, josta alkaa tihkua, jos verenpaine on sellainen kuin minulla.

Jokinen suunnitteli lähtevänsä töihin elokuussa, mutta lääkäri kehotti huilaamaan vielä.

– Se oli hyvä neuvo. Olin jo kondiksessa, mutta kun tulin kauppareissulta kahden kassin kanssa, piti välillä

levätä. Ja kauppa ei ole kaukana. Ostin mummokärryn ja nukuin suosiolla päiväunia. Lomakuukausi teki ihan hyvää.

Työnantaja ja kollegat suhtautuivat erinomaisesti, ja työpaikkalääkäri komppasi heti.

– Jotain aina tapahtuu, sille ei voi mitään. Ihmisen suurin haaste on oppia elämään oman päänsä kanssa.

Koko ikä menee opetellessa, ja kun luulee oppineensa, tulee taas jotain.

Koko kansan tauti – Aivoverenkiertohäiriöt ovat meillä kansantauti, ja siksi jokaisen kannattaa mitata verenpaineensa. Ettei tarvitse mennä ambulanssilla Meilahteen sitä mittauttamaan.

Jokinen on muuttanut elintapojaan ja etsinyt itselleen sopivat tavat.

Ytimessä on itsensä hyvä hoitaminen.

– Ihmisen pitää aina perustella asiat itselleen. Kun pikkuhiljaa kat­selee ja miettii, mitä voisi tehdä t­ oisin ja mikä kaikki vointiin vaikuttaa, voi yhtäkkiä huomata vaikkapa laih­tuneensa.

Luontainen selviämis­vietti on kyllä jossain tuolla selkärangassa.

Itseään kannattaa kuunnella. Ei joka päivä tarvitse mennä punttisalille, jos se ei ole oma juttu.

– Mulle hissejä ei ole olemassakaan, ja kävelen joka paikkaan. Tsiigaan mitä syön ja seuraan arvojani.

Paino on pudonnut 25 kiloa.

Joihinkin asioihin voi vaikuttaa, joihinkin ei.

– Yritän löytää sen, mikä tarkoitus tällä voisi olla, ja arvelen löytäneenikin, Jokinen pohtii.

Ile Jokisen kolme kovaa Mittaa verenpaineesi.

Huolehdi itsestäsi.

Liike on paras lääke.

6

AVH 4/2015

Verenpainelähettiläs Ile Jokinen on havahtunut siihen, miten valtava kansantaloudellinen kustannus aivoverenkiertohäiriöistä syntyy. Hänestä on kummallista, että Suomessa sydäntä on jo opittu ajattelemaan, mutta päästä ei huolehdita vieläkään.

– Meille suomalaisille – etenkin miehille – on luonteenomaista, että jos lääkäri, hoitohenkilökunta tai valistus sanoo, että pudotas vähän painoa ja seuraa verenpainettasi, niin sillä ei ole mitään vaikutusta. Mutta jos

Ile Jokinen on huomannut, että jos huumorin saa pidettyä mukana, se kantaa aika pitkälle.

sen sanoo tämmöinen tuttu kaveri, joka on itse saanut aivoverenvuodon, tilanne voi olla toinen. Puhun kokemuksen kautta.

Niinpä Ile Jokinen on nyt Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan kummi. Se on rinki ihmisiä, jotka voivat esiintymisellään tai olemassaolollaan edistää varainkeruuta. Tutkimus nielee valtavasti rahaa.

– Jos ihmiset tietäisivät, mitä kaikkea Biomedicumissa tehdään, he ottaisivat hatun päästään.

Lokakuussa Ile Jokisesta tuli myös Aivoliiton liittohallituksen jäsen.

– Heikki Lehmusto oli jäämässä hommasta pois, ja toiminnanjohtaja Tiina Viljanen otti minuun yhteyttä.

Käytiin kahvilla ja lupauduin mukaan.

– Meillä on nykyisin niin paljon oikeuksia ja vapauksia. Helposti unohtuu, että meillä on myös velvollisuuksia, niin muita ihmisiä kuin

yhteiskuntaakin kohtaan. Ei voi vain ottaa. Koetan ajatella, että tällä tavalla maksan omaa velkaani.

Joku saattaa kuunnella ja mennä mittauttamaan verenpaineensa.

Virve Airola on freelancetoimittaja.

4/2015 AVH

7

Shutterstock

Päivi Korhonen

Suojele aivojasi, tiedä verenpaineesi Korkea verenpaine ja aivoverenkiertohäiriöt ovat kohtalokkaassa yhteydessä toisiinsa: jos systolinen verenpaine eli yläpaine nousee 10 mmHg, aivoverenkiertohäiriöriski kasvaa 25 %. Korkea verenpaine onkin riskitekijöistä tärkein – varsinkin kun se on nykykeinoin hyvinkin hoidettavissa.

8

AVH 4/2015

V

erenpainetta tarvitaan, jotta veri ja sen mukana happi ja ravinteet kulkisivat valtimosuonia pitkin myös ”ylöspäin” aivojen käyttöön. Liian matala verenpaine vähentää veren virtausta ja voi aiheuttaa esimerkiksi huimausta, mutta liian korkea verenpaine vaurioittaa valtimoita.

Ihanteellinen verenpainetaso siis kierrättää verta elimistön tarpeisiin sopivasti ja ehkäisee painevaurioita verisuonissa. Tämä optimaalinen verenpainetaso on alle 120/80 elohopeamillimetriä (mmHg). Suurempi luvuista eli yläpaine on verenpainetaso, kun sydän supistuu ja pumppaa verta valtimoihin. Pienempi luvuista, alapaine, kuvaa verenpainetasoa valtimoissa sydämen lepovaiheen aikana.

Verenpainetasoa alle 130/85 mmHg pidetään vielä normaalina, joskin vähän suolaa käyttävissä väes­ töissä verenpaine on iästä riippu-

matta tasolla 110/70 mmHg. Suomalaisessa väestössä alapaine nousee yleensä 55 vuoden ikään ja yläpaine yli 80 vuoden ikään asti.

Kohonneesta verenpaineesta tai verenpainetaudista puhutaan, kun painetaso on 140/90 mmHg tai yli.

Tällä verenpainetasolla verisuonivaurioiden vaara on jo niin suuri, että verenpainelääkitys katsotaan aiheelliseksi.

Edellä mainitut verenpaineluvut kuvaavat terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotollaan mittaamia arvoja. Kotimittauksissa jännitys on vähäisempää ja verenpainearvot keskimäärin 5 mmHg matalampia.

Siten kotimittauksissa verenpainetasoa alle 115/75 mmHg voi pitää ihanteellisena ja alle 125/80 mmHg normaalina, mutta 135/85 mmHg tai enemmän kertoo jo kohonneesta verenpaineesta ja verisuonivaurioiden vaarasta.

Peräti yli 80 % uusiutuvista aivoverenkiertohäiriöistä voitaisiin estää lääkehoidon, liikunnan ja terveellisen ruokavalion avulla.

Näin mittaat kotona Miten verenpaine tulisi mitata?

Verenpainetaso määritetään useamman vastaanotto- ja kotimittauksen perusteella. Yksittäiseen mittaus­ tulokseen ei pidä liiaksi luottaa.

Verenpaine nousee muun muassa fyysisessä ja henkisessäkin rasituksessa, kahvin, teen ja kolajuomien nauttimisesta ja tupakoinnista. Siksi verenpainemittaus tulisi tehdä aina vähintään puolen tunnin rauhoittumisen jälkeen. On myös hyvä istua rauhassa paikallaan 5 minuutin ajan ennen mittausta.

Tärkeää on myös sopivan kokoisen mansetin eli painepussin käyttö; liian lyhyt tai kapea painepussi antaa virheellisen suuren verenpaine­ arvon. Jos olkavarren ympärysmitta on 33 cm tai enemmän, kotimittariinkin kannattaa ostaa tavanomaista ­suurempi mansetti. Kotimittauksia suositellaan tehtäväksi 4–7 päivän aikana aamuin illoin ja aina kahdesti peräkkäin 1–2 minuutin välein.

Näiden mittaustulosten keskiarvoa voidaan pitää oikeana verenpainetasona.

edelleen, sydämen kuormitus lisääntyy, sen hapenkulutus kasvaa ja seurauksena voi olla sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, rytmihäiriö ja/tai sydämen vajaatoiminta.

Yleisin korkean verenpaineen aiheuttama rytmihäiriö on eteisvärinä, jonka tiedetään liittyvän lähes joka viidenteen aivoverenkiertohäiriöön.

Ilman verenohennuslääkitystä eteisvärinä voi aiheuttaa verihyytymän sinkoutumisen sydämen sisältä aivoverisuoneen, jolloin seurauksena on usein vakava aivoinfarkti. Eteisvärinäpotilailla aivoinfarktin riski on 2–7-kertainen verrattuna ikätovereihin, joiden sydän on normaalissa sinusrytmissä. Siksi nykyisin lähes kaikille eteisvärinäpotilaille suositellaan verenohennuslääkitystä.

Myös aivoverisuonissa ja silmänpohjien verisuonissa painevauriot aiheuttavat valtimoiden ahtautumista, tukoksia ja repeytymiä. Seurauksena voi olla aivoverenkiertohäiriö, muistin ja ajattelukyvyn häiriö tai näkökyvyn heikentyminen. Munuaisissa liian korkea valtimopaine aiheuttaa valkuaisvuotoa virtsaan ja altistaa munuaisten vajaatoiminnalle.

Korkean verenpaineen vaarat

Hoito kannattaa

Pysyvästi korkea verenpaine aiheuttaa verisuoniin painevaurioita: Valtimoiden sisäpintaa peittävät solut saattavat vaurioitua. Valtimoiden lihaskerros paksuuntuu. Valtimoiden seinämät kalkkeutuvat ja ahtautuvat ja niiden joustavuus vähenee.

Sydän työntää yhdellä lyönnillään verta valtimoihin noin kahvikupillisen verran. Jos valtimoiden joustokyky on huono, verenpaine nousee

Systolisen verenpaineen alentaminen 10 mmHg vähentää aivoverenkiertohäiriön riskiä noin 35 %. Samalla pienenee sydän-, silmä- ja mu­ nuaisvaurioiden riski. Kun tiedämme, että yksi kuudesta suomalaisesta sairastuu elinaikanaan aivoverenkiertohäiriöön, väestön verenpainetason pienikin lasku säästäisi paljon inhimillistä kärsimystä ja myös yhteiskunnan kuluja. >

Puoli tuntia ennen mittausta vältä raskasta fyysistä ponnistelua, tupakointia sekä teetä, kahvia, kola- ja energiajuomia. Älä mittaa heti aterian jälkeen, vaan odota puoli tuntia.

1. Istu pöydän ääreen.

2. Tue käsivarsi 90 asteen kulmaan pöydälle.

3. Kiinnitä mansetti paljaan olkavarren ympärille.

Mansetti on sopivan tiukalla kun sen ja olkavarren väliin mahtuu sormi.

4. Rentoudu 5 minuuttia ja tee mittaus.

5. Älä puhu tai liiku mittauksen aikana.

6. Tee toinen mittaus 1–2 minuutin kuluttua ensimmäisestä. Merkitse luvut muistiin.

7. Laske kahden mittauksen keskiarvo jos haluat.

8. Mittaa aamuin illoin.

Ensimmäisellä kerralla viikon ajan, jatkossa seurantaan riittää neljän päivän mittaussarja.

Jos verenpaineesi on kotona usein yli 135/85 mmHg, kerro siitä terveydenhoitajalle, työterveyshoitajalle tai lääkärille.

Lue lisää: www.korvaamatonkovalevy.fi 4/2015 AVH

9

Verenpaineen alentamisesta on hyötyä erityisesti niille potilaille, jotka ovat jo aivoverenkiertohäiriön sairastaneet. Peräti yli 80 % uusiutuvista aivoverenkiertohäiriöistä voitaisiin estää lääkehoidon, liikunnan ja terveellisen ruokavalion avulla.

Hoidon tavoite Tavoitteena on laskea verenpaine alle tason 140/90 mmHg (kotimittauksissa alle 135/85 mmHg). Vanhasta nyrkkisäännöstä ”sopiva yläpaine on 100 plus ikä” on luovuttu, sillä ikääntyneenkin verisuonia suojaa korkean verenpaineen lasku.

Koska diabetes sinällään lisää valtimotaudin vaaraa, on diabeetikon verenpainetavoite hieman tiukempi: alle 140/80 mmHg (kotimittauksissa alle 135/75 mmHg).

Myös potilaat, joiden munuaissairauteen liittyy runsas valkuaisvirtsaisuus, hyötyvät matalammista veren-

painearvoista tavoitetason ollessa alle 130/80 mmHg (kotitaso alle 125/75 mmHg).

Hoitolinjat Verenpainelääkitys suositellaan aloitettavaksi pienellä annoksella – näin voidaan välttää useimmat lääkesivuvaikutukset. Mikäli verenpaine ei laske tavoitetasolle, lisätään hoitoon pieni annos toista verenpainelääkettä. On todettu, että kahden lääkkeen yhdistelmä laskee verenpainetta tehokkaammin kuin yhden lääkkeen annoksen kaksinkertaistaminen.

Useimmat verenpainepotilaat tarvitsevat 2–3 ja joskus neljäkin verenpainelääkettä tavoitetason saavuttamiseksi.

BEURER BM85 VERENPAINEMITTARI, BLUETOOTH Beurer BM85 on täysin automaattinen verenpainemittari, joka mittaa ylä- ja alapaineen sekä sykkeen olkavarresta.

Bluetooth Smart* teknologian ansiosta voit siirtää mittaustulokset langattomasti suoraan älypuhelimeesi*. Verenpainemittari ilmoittaa mittaustuloksen LED näytöllä myös suhteutettuna maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksiin.

10

AVH 4/2015

Verenpainelääkitys suojaa valtimoita. Enemmän kuin pillereiden määrää, tulisi kauhistua korkeaa verenpainetta. Salakavalaa onkin, että noin miljoona suomalaista käyttää verenpainelääkitystä, mutta heistä vain noin 40 %:lla verenpaine on hoitotavoitteessa.

Säännöllisen lääkityksen ohella on muistettava omahoidon arvo: sydän- ja aivoterveellisellä ravinnolla, suolan ja tupakan välttämisellä sekä säännöllisellä liikunnalla voidaan verenpainetta laskea yhtä paljon kuin yhdellä verenpainelääkkeellä. Tässä on suomalaisille potilaille ja lääkäreille hyvän hoidon talkoiden paikka!

Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Turun yliopisto, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja

Tekniset tiedot: • Helppo käyttää: Vain yksi painike, valaistu näyttö • Mittaustulokset siirrettävissä USB-liitännän kautta tietokoneellesi tai langattomasti älypuhelimeesi (Bluetooth Smart®) yhdessä Health Manager –ohjelman avulla • Laskee kaikkien talletettujen mittauksien keskiarvon, sekä aamu- ja iltamittausten keskiarvot viimeisen seitsemän vuorokauden ajalta • Varoittaa mahdollisesta rytmihäiriöstä • Näyttää mitattavan rentoustason ja takaa näin entistä tarkemman mittaustuloksen (patentoitu) • Äänimerkki, jos mittauksessa tapahtui jokin virhe • 2 x 60 muistipaikkaa, kello sekä päiväys • Automaattinen virrankatkaisu • Mansetin koko 22-36cm (XL-Mansetti 35-44cm tilattavissa erikseen) • Lääkinnällinen laite • Laitteessa kätevä teline mansetille • Toimii ladattavalla paristolla (ladattavissa USB-liitännän kautta) • Mukana USB -johto, verkkolaite ja säilytyslaukku • Takuu 3 vuotta *Bluetooth Smart® toimii seuraavissa laitteissa: iPhone 4S tai uudempi, iPad 3. tai uudempi, iPod Touch 5 tai uudempi, Android 4.3 tai uudempi.

TERVETULOA VALIDIA KUNTOUTUS LAHTEEN Tuotamme monipuolisia kuntoutuspalveluja ihmisen koko elämänkaarella.

Meidät tunnetaan erityisesti sopeutumisvalmennuksestamme sekä vaikeasti vammaisten ja harvinaisiin vamma- ja sairausryhmiin kuuluvien henkilöiden ja perheiden kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta.

Tiedämme, että laadukas kuntoutus suunnitellaan aina kuntoutujan omista lähtökohdista.

Vuonna 2016 järjestämme aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden aikuisten kuntoutuskursseista seuraavat toteutukset.

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden osittaiset perhekurssit Kelan kurssit 62769, 62773, 62774, 62775, 62776, 62777, 62778, 62779 Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kommunikaatioon painottuvat kuntoutuskurssit - parikurssi Kelan kurssit 62825, 62826, 62827 Lisätietoa kursseista löydät nettisivuiltamme osoitteesta www.validia.fi/kuntoutus Kun haluat vaikuttaa omaan kuntoutukseesi, tule meille. kuntoutus.lahti@validia.fi kuntoutussihteeri: p. 03 812 8207 Validia Kuntoutus Lahti Launeenkatu 10, 15100 Lahti

Validia Kuntoutus

www.validia.fi/kuntoutus 4/2015 AVH

11

Liisa Koivula

Kymmenen väitettä suolasta

Kaikkihan tämän tietää – vai?

Suolasta puhutaan enemmän kuin koskaan ennen. Sen haittavaikutukset tiedetään, mutta siitä huolimatta suomalaiset saavat edelleen suolaa yli suositellun ylärajan. Vanhoista tavoista on vaikea luopua eikä suolaviidakossa selviämistä helpota uusien trendisuolojen ilmestyminen kauppojen hyllyille.

1. En syö suolakurkkuja tai sipsejä, eikä meillä ole suolapurkkia ruokapöydässä.

Suolankäyttöni on mielestäni hyvin kohtuullista.

Onko todella näin? Suomalaiset syövät suolansa pääosin piilosuolana. Suuria suolanlähteitä ovat muun muassa lämpimät ruuat, leivät, juustot, leikkeleet ja makkarat.

Maustekastikkeet, liemikuutiot ja monet einekset ovat hyvin suolaisia. Suomalaiset miehet saavat suolaa keskimäärin noin 10 grammaa päivässä, naisilla luku on 7 grammaa. Suositeltava määrä olisi 5 grammaa tai alle.

2. Suolan terveyshaittoja liioitellaan.

Väärin. Suola nostaa verenpainetta ja verenpaine puolestaan altistaa ihmisen muun muassa erilaisille valtimosai­ rauksille kuten aivoinfarktille. Verenpaine on maailmassa terveysongelmien aiheuttajana ykkössijalla eli se on merkittävämpi uhka terveydelle kuin vaikkapa tupakka tai ylipaino.

3. Himalajan suola, ruususuola, sormisuola ja merisuola ovat tavallista pöytäsuolaa parempi vaihtoehto.

Väärin. Ruokasuola on käytännössä kokonaan (98 %) natrium­kloridia. Myös erilaiset trendi- tai muotisuolat ovat lähes täyttä natriumkloridia. Vain mineraalisuoloissa on selvästi vähemmän natriumia, koska osa natriumkloridista on korvattu kaliumin ja magnesiumin suoloilla.

Jos suolaa lisää muuten ilman suolaa valmistettuun ruokaan, suolaa saattaa kulua vähemmän, koska suolan maku tuntuu silloin voimakkaammin. Vähäsuolaisen r­ uoan

12

AVH 4/2015

makuun tottumisen vuoksi tätäkin tapaa kannattaa kuitenkin välttää.

4. Merisuolassa on jodia.

Väärin. Suolassa ei ole luonnostaan jodia, vaan sitä lisätään suolaan. Suomessa tämä on tärkeää, koska meillä jodinsaanti olisi muuten liian niukkaa. Elintarviketeollisuus ei käytä jodioitua suolaa ja muotisuoloista jodi puuttuu myös. Maitotuotteet ja kananmunat ovat merkittäviä jodin lähteitä suomalaisessa ruokavaliossa. Eläinrehujen jodipitoisuuksien vähentämisestä johtuen niiden kautta saatava jodi on kuitenkin vähentynyt viime vuosina. Jodin puutteesta voi tulla suomalaisille ongelma, jos jodioituja tuotteita ei ole kattavasti saatavilla.

5. Ihmisen mieltymys suolaan on luontaista samaan tapaan kuin mieltymys sokeriin.

Väärin. Maailmassa on suolattomia kulttuureita, ja näissä kulttuureissa ihmisten verenpaine on iästä riippumatta tasolla 90–100/60–70 mmHg eli selvästi alempi kuin mitä se on suolaa suosivien kansojen parissa. Suolaa ryhdyttiin alun pitäen käyttämään ruuan säilyttämiseen ja ”suolanhimo” on yhä jäljellä, vaikka säilytyskeinot ovat kehittyneet.

6. Vauvoille ei pidä antaa suolaista ruokaa.

Oikein. Pikkuvauvat eivät todellakaan tarvitse suolaa mihinkään, mutta eivät sitä tarvitse vanhemmatkaan lapset.

Päinvastoin näyttää siltä, että liika suola edistää lapsen elimistössä muutoksia, jotka voivat johtaa 40–50 vuoden iässä verenpainetautiin. Leikki-ikäisten suolansaanti ei ainakaan saisi ylittää 3 gramman päiväannosta.

Tiedätkö, että ruususuolan väri tulee rautaoksideista eli ruosteesta.

7. Syön lounaan työpaikalla, kotona en enää juuri tee ruokaa, vaan syön illalla voileipää tai jotain muuta pientä. Minun ei ole helppo vähentää suolankäyttöäni, esimerkiksi vähäsuolaista leipää on vaikea löytää.

Valinnoilla voit vaikuttaa. Vähäsuolaisempia elintarvikkeita alkaa tulla tarjolle, jos niitä vaaditaan. Helpoin tapa vähentää suolaa on lisätä ruokavalioon reilusti vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja. Ne vievät tilaa suolaisilta elintarvikkeilta. Lounaslautasesta kannattaa täyttää puolet salaatilla ja raasteilla.

8. Vähäsuolainen ruoka ei maistu hyvältä.

Väärin. Vähäsuolaiseen ruokaan tottuu melko nopeasti.

Ongelmaksi voi kuitenkin tulla se, että suolainen ruoka alkaa tuntua liian suolaiselta ja yhä useampi ateria tai ruokalaji ei enää maistukaan sen takia.

9. Suola korostaa ruuan makuja.

Suola vaikuttaa myös ruuan rakenteeseen ja peittää virhemakuja. Ruuan makua voi kuitenkin korostaa myös monella muulla tavalla, kuten käyttämällä mausteita. Tai miksi ei voisi opetella nauttimaan ruuan raaka-aineiden omasta mausta? Harva lisää kahviin suolaa.

10. Suola nostaa verenpainetta, mutta vasta korkea verenpaine on terveysvaara.

Väärin. Jo lievästi kohonnut verenpaine on aivoille ja sydämelle vaaraksi. Jos suomalaiset vähentäisivät suolaa muutaman gramman, se näkyisi selvästi muun muassa infarkti­tilastoissa (vähemmän infarkteja) ja terveydenhuollon kuluissa (vähemmän kuluja).

Shutterstock

Liisa Koivula on Aivoliiton Yksi elämä -terveystalkoiden tiedottaja.

Jutun asiantuntijana on professori Antti Jula THL:stä.

Syö hyvää -hankkeen suolavideo antaa hyviä vinkkejä arkeen. Katso video www.syohyvaa.fi.

4/2015 AVH

13

Tuija Pusa

Tingi suolasta – se kannattaa Liiallisen suolan saannin terveyshaitat ovat kiistattomat. Suolan käyttöä olisi fiksua vähentää, mutta miten siitä voi tinkiä ilman, että maku kärsii? Suolaviidakossa tarvitaan hieman uteliaisuutta, salapoliisitaitoja ja seikkailumieltä. Avaimia ovat pakkausmerkinnät ja maustamistaidot.

S

uolaa saadaan usein huomaamatta useimmista tutuista ja arkisista elintarvikkeista, vaikka ne eivät erityisen suolaisilta maistuisikaan. Lisäksi kotona ruoanvalmistuksessa suolaa kertyy raaka-aineista ja maustevalmisteista.

Kaikki tunnistavat suolan lähteiksi myös sipsit, suolasillit, oliivit ja homejuustot, jotka maistuvat selkeästi suolaisilta. Makuaisti on tottunut tiettyyn suolapitoisuuteen pitkä ajan kuluessa, mutta onneksi sen voi opettaa kohti vähemmän suolaista ruokaa.

Pakkausten numeroviidakko Mistä sitten tunnistaa vähemmän suolaa sisältävän ruoan? Elintarvikepakkauksessa on ilmoitettava suolan eli natriumkloridin määrä. Tämä määrä pitää sisällään paitsi lisätyn suolan, myös muusta natriumista lasketun suolan määrän. Natriumiahan on luonnostaan lähes kaikissa ruokaaineissa ja joissakin lisäaineissa.

Jos pakkauksessa on kerrottu vain natriumin määrä, kerro se 2,5:llä. Näin saat selville, paljonko se on suolaksi eli natriumkloridiksi laskettuna. Esimerkiksi 0,4 grammaa natriumia vastaa 1 grammaa suolaa. Suolassa juuri natrium on se haitallinen osa.

Sydänmerkki apuna valinnoissa Aina ei ehdi lukea merkintöjä ja etsiä vähemmän suolaista vaihtoehtoa.

14

AVH 4/2015

Onneksi Sydänmerkki auttaa tässä.

Tuote, josta merkki löytyy, sisältää vähemmän suolaa kuin perinteinen vaihtoehto. Sydänmerkkiä kannattaa metsästää erityisesti leivistä, leikkeleistä, lihatiskiltä, juustoista, valmisruoista, muroista ja mysleistä.

Vähemmän suolaa sisältävän leivän valitseminen on tärkeää, koska siitä saattaa kertyä suolaa reilusti yli kaksi grammaa päivässä.

Toinen suuri suolan lähde on päivän lounas- tai päivällisateria. Siitä kertyy helposti 2–5 grammaa suolaa riippuen annoskoosta ja suolapitoisuudesta. Pakkauksista kannattaa myös vertailla suolamääriä, vaikka niissä ei välttämättä Sydänmerkkiä olisikaan.

Koko päivän suolan enimmäissaanniksi suositellaan viisi grammaa.

Makua vähemmällä suolalla Makuaisti tottuu vähemmän suolaiseen ruokaan muutamassa viikossa.

Makunystyrät eivät edes huomaa, jos suolapitoisuus vähenee 20 %:lla. Näin makuaistin koulutuksen voi toteuttaa pikkuhiljaa ilman, että ruoka maistuu liian erilaiselta.

Liiallista suolan saantia voi vähentää ruoanvalmistuksessa nipistämällä aluksi pois neljännes ohjeessa mainitusta suolamäärästä. Tässä auttaa mittalusikan käyttö. Pikkurillinpään kokoinen yhden millilitran mittalusikka on tarkan kokin työväline. Suolaa kertyy myös liemikuutioista, maustekastikkeista ja -tahnoista. Esimer-

kiksi soijakastikkeessa on jopa 15 % suolaa.

Myös erilaiset mausteseokset saattavat sisältää sitä runsaasti. Ensimmäinen kotikokin tehtävä olisikin käydä oma maustekaappi läpi ja tunnistaa piilosuolan lähteet. Jos suolaa sisältäviä mausteita on ruokaohjeessa runsaasti, kannattaa vaihtaa mahdollisimman moni niistä tavallisiin pippureihin, yrtteihin ja muihin suolattomiin mausteisiin.

Ruokaan saa makua kerrosmaustamista hyödyntämällä. Kun yhdis-

Valitse viisaasti Suolan saantia voi vähentää kiinnittämällä huomiota päivittäisiin elintarvikevalintoihin.

• Vertaile tuotemerkintöjä ja valitse vähäsuolainen.

• Suosi Sydänmerkki-tuotteita.

• Käytä mausteseosten tilalla pippureita, yrttejä ja muita suolattomia mausteita.

• Kerrosmaustaminen tuo makua: yhdistele hapanta, karvasta, makeaa ja kohtuudella suolaista.

• Valitse mieluiten tuoretuotteita ja mahdollisimman vähän käsiteltyjä raaka-aineita.

Vertaile tuotemerkintöjä ja valitse vähäsuolainen vaihtoehto.

Shutterstock

Elintarvikkeiden vähäsuolaisuuden rajat.

Elintarvike Suolapitoisuus enintään, % Pehmeä leipä 0,7 Näkkileipä ja hapankorput 1,2 Juustot 1,0 Makkarat 1,5 Muut leikkeleinä käyt. lihavalmisteet 2,0 Murot ja myslit 1,0 Valmisruoat ja -kastikkeet 0,8

tää hapanta, karvasta, makeaa ja kohtuudella suolaista makua, ruoan maut saadaan parhaiten esille. Happamia elementtejä saa sitruuna- tai limemehusta, etikasta ja tomaatista.

Karvautta tuovat yrtit ja jotkut kasvikset. Makeita makuja löytyy sokeri- tai hunajaripauksen lisäksi hedelmistä, porkkanasta tai lantusta. Rasvallakin on oma roolinsa maustamisessa: se voimistaa suolaista makua. Terveyden kannalta hyviä valintoja ovat kaikki kasviöljyt, esimerkiksi rypsi- ja oliiviöljy, pullomargariinit ja rasiamargariinit.

Ruoanvalmistuksessa kannattaa valita mahdollisimman vähän käsiteltyjä raaka-aineita. Esimerkiksi marinoitujen lihojen suolamäärä voi olla merkittävä. Yleensä säilötyissä kasviksissa, kaloissa ja lihoissa on lisättyä suolaa. Valitse siis mieluimmin tuoretuote. Myös pakastealtaan puolivalmisteissa saattaa yllättäen piillä suolaa. Makkaroissa ja tuore- ja sulatejuustoissa on yleensä runsaasti suolaa, joten niidenkin määrän vähentäminen tai tarkka valinta ruoanvalmistuksessa kannattaa.

Sydänmerkki auttaa myös kotikokkia. Sydanmerkki.fi-sivuilta löytyy runsaasti ruokaohjeita, joissa on kiinnitetty huomiota terveellisyy-

teen, siis suolan määrään, rasvan laatuun ja kasvisten käyttöön mausta tinkimättä. Ravintolassa ruokaillessa voi pyytää annokseensa vähemmän suolaa. Liiasta suolasta kannattaa aina mainita tarjoilijalle. Joissakin työpaikkaruokaloissa, oppilaitoksissa ja huoltoasemaravintoloissa voi jo valita Sydänmerkki-aterian. Kysyntä lisää tarjontaa.

Ovatko kaikki suolat haitallisia?

Internetissä hehkutetaan erikoissuoloja, kuten Himalajan kristallisuolaa, ruususuolaa ja merisuolaa. Tavallinen jodioitu ruokasuola puolestaan leimataan teolliseksi ja siksi haitalliseksi. Todellisuudessa näissä erikoissuoloissa on yhtä paljon haitallista natriumia kuin tavallisessakin suolassa. Niiden imeytymisessäkään ei ole eroa tavalliseen suolaan verrattuna.

Elimistö ei tunnista, mistä natrium on peräisin tai vaikuta eri tavalla oli se sitten ”prosessoitua” tai ei. Myöskään

erikoissuolojen yhteydessä mainitut muut kivennäis- ja hivenaineet ovat niin vähäisiä, että niillä ei ole terveydellistä merkitystä.

Ainoita vähemmän natriumia sisältäviä suolavalmisteita ovat mineraalisuolat, joissa natriumkloridia on korvattu kalium- ja/tai magnesiumkloridilla. Mineraalisuolojakaan ei kuitenkaan kannata käyttää liikaa.

Tärkeintä on vähentää suolan käyttöä, oli se sitten mitä suolavalmistetta tahansa.

Suolan saannin vähentäminen kannattaa aloittaa jo nyt, askel kerrallaan.

Tuija Pusa, ravitsemusasiantuntija, THM, Sydänliitto

4/2015 AVH

15

Eija Seppänen

Suomen suurimmat verenpainetalkoot

Yksi elämä mittasi yli 6 000 suomalaisen verenpaineet Joka kolmannella suomalaisella on kohonnut verenpaine. Se on merkittävä, mutta huonosti tunnettu aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) aiheuttaja.

Lokakuussa Yksi elämä -terveystalkoot kampanjoi aivoterveyden puolesta mittaamalla yli 6 000 suomalaisen verenpaineet.

16

AVH 4/2015

Markku Liukkonen

K

ampanja käynnistyi lokakuun 21. päivä eduskunnan Pikkuparlamentissa verenpaineenmittauksena kansanedustajille, avustajille ja virkamiehille. Tempauksella haluttiin muistuttaa verenpaineen mittauksen tärkeydestä ja siitä, että kohonnut verenpaine on suuri riski myös aivojen terveydelle. Yhteensä runsaat 30 päättäjää istahti mittaustuoliin.

– Hienoa, että päättäjät lähettävät selkeän signaalin suomalaisille, että omaa lukuaan kannattaa seurata säännöllisesti, iloitsee Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

Kansanedustaja ja eduskunnan AVH-ryhmän puheenjohtaja Anneli Kiljunen (sd) mittaa säännöllisesti verenpainettaan. Eduskunnan mittaus ei tuottanut yllätystä, paine oli normaali.

– Tämä kampanja on erittäin hyvä asia, koska verenpaineen yhteydessä voidaan keskustella myös liikunnasta, ravinnosta ja muista verenpaineeseen vaikuttavista asioista, Kiljunen muistuttaa.

Eduskunnan mittaus toimi lähtölaukauksena mittausten sarjalle, jossa lokakuun viimeisellä viikolla ympäri maata järjestettiin 120 verenpaineenmittausta. Tapahtuma huipentui 29.10. vietettävään maailman AVH-päivään. Mittauspisteitä oli ympäri maan Helsingistä Kemiin sekä valituissa VR:n junavuoroissa. Viesti verenpaineen vaikutuksesta aivoihin sai hyvin näkyvyyttä myös mediassa.

Kansanedustajan työ tarkoittaa pitkiä ja stressaavia päiviä, mikä saattaa nostaa verenpainetta. Kävimme eduskunnassa mittaamassa kansanedustajien paineet.

Vaikka alkuperäistä tavoitetta 10 000 suomalaisen verenpaineen mittaamisesta ei aivan saavutettu, on projektisuunnittelija Ville Niemi Aivoliitosta tyytyväinen kampanjan toteutumiseen.

– Parasta tapahtumaviikolla olivat kohtaamiset ihmisten kanssa. Asia, jolla olimme liikkeellä, koettiin erittäin tärkeäksi, hän toteaa.

Sinä olet aivosi Aivojen terveyttä hoitavat samat hyvät elämäntavat, jotka hoitavat sydäntäkin: riittävä liikunta, vähäsuolainen ruoka, normaali paino ja tupakoimattomuus. Korvaamattomalla kovalevylläsi eli aivoillasi on kuitenkin myös erityisiä tarpeita.

– Aivosi haluavat nukkua, olla muiden seurassa ja oppia uusia ­asioita. Ne tarvitsevat hyvää ruokaa, värejä, elämyksiä, rutiineja ja yllätyksiä. Se, mikä tekee hyvää aivoillesi, tekee hyvää myös sinulle, kertovat pop-up-verenpainekampanjan toteuttaneet Ville Niemi ja tiedottaja Liisa Koivula Aivoliitosta.

– Aivoterveys ansaitsee erityishuomiota myös siksi, että aivot ovat elin, joita emme voi vaihtaa. Varaosia ei ole tarjolla. Synnymme, elämme ja kuolemme samojen aivojen kanssa, muistuttaa Niemi.

Eija Seppänen on Yksi elämä -terveystalkoiden viestintäpäällikkö.

Tampereen Koskikeskuksessa verenpaineita mittasivat Tiina Varjokari, Katri Ketola ja Nina Vuorio Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Mitattavina kävivät Ilveksen liigapelaajat Tapio Laakso ja Aleksi Mustonen.

Marika Railila

Carita Sinkkonen

Kiitos vapaaehtoisille!

Kiitos kaikille verenpainekampanjaan osallistuneille! Tempauksessa oli mukana noin 540 vapaaehtoista. Aivoliiton jäsenyhdistykset tekivät upeaa työtä järjestäessään suurimman osan mittauspisteistä.

On myös hienoa huomata, että useilla paikkakunnilla pisteitä pistettiin pystyyn yhdessä paikallisten sydän- ja diabetesyhdistysten kanssa.

Kampanjaan saatiin mukaan myös terveydenhuollon kuntayhtymiä, alueellisia terveyskeskuksia sekä terveysasemia. Tästä kiitos kuuluu AVH-yhdyshenkilöille, jotka järjestivät mittauspisteitä ympäri Suomen.

Mukaan ensi vuonna

Carita Sinkkonen

Helsingin Itäkeskuksessa verenpaineita mittasi Tuula Salminen. Mitattavana Pinja Salminen.

Hämeenlinnassa kauppakeskus Goodmanissa mitattiin verenpaineen lisäksi verensokeria.

Kanta-Hämeen AVH-yhdistyksen puheenjohtaja Sisko Päivärinta kertoo Thomas Bouchtille ja Sari Salolle verenpaineen merkityksestä aivoille.

Jatkamme verenpaineen rummuttamista myös ensi vuonna. Toivottavasti te kaikki pääsette osallistumaan kampanjointiin myös silloin.

Ja kaikki, jotka eivät vielä ehtineet mukaan syksyllä, olette enemmän kuin tervetulleita mukaan ensi kerralla.

Olemme jo aloittaneet tulevan vuoden ideoinnin. Katsotaan, mitä keksimme. Ideoita ja ehdotuksia otetaan mielellään vastaan.

Ville Niemi, projektisuunnittelija, Aivoliiton Yksi elämä -terveystalkoot.

Yksi elämän tavoitteena on terveempi Suomi. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydän­ liiton yhteiset terveystalkoot edistävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia läpi elämän. www.yksielama.fi.

4/2015 AVH

17

KORVAAMATON KOVALEVY LIIKKEELLÄ

Virpi Lumimäki

Liikunta – kohonneen verenpaineen ihmelääke

K

estävyystyyppinen liikunta, jossa kehon suuret lihasryhmät työskentelevät, vaikuttaa myönteisesti verenpaineeseen. Tällaisia lajeja ovat muun muassa kävely, sauvakävely, allasjumppa, pyöräily, uinti, hiihto tai jumppa.

Kestävyystyyppinen liikunta vähentää systolista lepoverenpainetta (yläpainetta) keskimäärin 7 mmHg ja diastolista painetta (alapainetta) 5 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine.

Muutos on lähes yhtä suuri kuin yhdellä verenpaine­lääkkeellä aikaansaatu ja se voi ilmetä jo kuukauden harjoittelun jälkeen.

18

•

Jos olet liikkunut tähän mennessä vähän, aloita lisäämällä kävelyä tai muuta arkiliikuntaa.

•

Aloita harjoitus rauhallisesti alkulämmittelyllä ja hiljennä tahtia myös liikuntakerran lopussa.

•

Verenpaine- ja sydänlääkkeistä niin sanotut beetasalpaajat alentavat sykettä sekä levossa että rasituksessa. Tällä on merkitystä, jos käytät liikunnan tehon mittarina sykettä. Maksimisyke selviää rasituskokeessa.

AVH 4/2015

Shutterstock

Verenpaine on matalampi liikuntaa harrastavilla. Erityisesti kestävyystyyppinen liikunta sekä lihasvoimaharjoittelu vaikuttavat suotuisasti kohonneeseen verenpaineeseen. Liikuntaa ei turhaan sanota verenpaineen ihmelääkkeeksi.

Kuinka paljon liikuntaa?

Kestävyystyyppinen liikunta voi vähentää verenpainetta myös välittömästi suorituksen jälkeen. Näin käy erityisesti henkilöillä, joilla verenpaine on kohonnut. Verenpaine on tavallista alhaisempi 12–16 tuntia sellaisen liikunnan jälkeen, joka on ollut kohtalaisen kuormittavaa.

Myös kohtuukuormitteinen lihasvoimaharjoittelu saattaa alentaa kohonnutta verenpainetta yhtä paljon kuin kestävyysliikunta. Paremman lihaskunnon myötä sydän ja verenkiertoelimistö kuormittuvat aikaisempaa vähemmän päivittäisissä voimanponnistuksissa, kuten tavaroiden nostamisessa ja kantamisessa.

Kohtuukuormitteisella liikunnalla tarkoitetaan, että liikunta hieman hikoiluttaa ja hengästyttää. Tärkeää on kuitenkin kuunnella omia tuntemuksiaan ja liikkua niin, että se tuntuu mukavalta ja hyvältä. Voimakkaita ponnistuksia esimerkiksi kuntosalilla kannattaa välttää, koska ne voivat nostaa tilapäisesti verenpainetta hyvinkin korkealle.

Miksi liikunta laskee verenpainetta?

Verenpaineen aleneminen johtuu siitä, että liikunta lisää sympaattisen eli tahdosta riippumattoman hermos-

Henkilöille, joilla on lievästi tai kohtalaisesti kohonnut ­verenpaine, suositellaan liikuntaa seuraavasti:

Kestävyysliikunta tai arkiliikunta •

• •

Liikunta aiheuttaa jonkin verran hengästymistä ja hikoilua. Ikääntyneillä pienempikin kuormittavuus on riittävä.

Vähintään 30 minuuttia, joka voi koostua myös ­lyhyemmistä, vähintään 10 minuutin pätkistä.

Mieluiten päivittäin.

Lihasvoimaharjoittelu • • • • •

Tee liikkeitä kehon suurilla lihasryhmillä: ala- ja ylä­ raajoilla, selällä, vatsalla ja hartioilla.

Käytä pieniä vastuksia ja tee runsaasti toistoja.

Sopiva toistojen määrä on 10–12.

Kuntopiirityyppisenä harjoitteluna 2–3 kierrosta.

2–3 kertaa viikossa.

ton aktiivisuutta. Sen seurauksena veren virtaus lihaksistoon lisääntyy.

Lisäksi harjoittelun vaikutuksesta verenkierron ääreisvastus laskee ja elimistöä ravitsevien hiussuonten määrä kasvaa ja niiden toiminta laajenee.

Liikunta muuttaa myös verisuonissa verenpainetta säätelevien solujen toimintaa.

Näistä edellä mainituista syistä verenpaine pienenee sekä levossa että liikunnassa kun harjoittelu toistuu. Harjoittelun myötä myös kudos-

ten insuliiniherkkyys voi parantua ja kehon rasvakudos vähentyä, mikä osaltaan alentaa verenpainetta.

Liikunnan verenpainevaikutus muistuttaa siis verenpainelääkettä – molempia on nautittava päivittäin.

Virpi Lumimäki on Aivoliiton Yksi elämä -terveystalkoiden liikuntasuunnittelija.

Lähteet: UKK-instituutti, Käypä hoito -suositus

Uutta materiaalia liikuntaneuvontaan Liikuntaneuvojan vastaanotolla helpottaa liikunnan puheeksi ottamista ja vuorovaikutusta niiden henkilöiden kanssa, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän ja joilla on jokin kommunikointia vaikeuttava ominaisuus, kuten afasia tai puutteellinen suomen kielen taito. Kirjassa on kuvia ja symboleita, jotka helpottavat kysymyksiin vastaamista sekä vinkkejä kommunikaatioon.

Suosittelen sinulle liikuntaa -kortin avulla ammattilainen voi ottaa liikunnan puheeksi ja selvittää asiakkaan motivaatiota liikuntaan. Kortti toimii myös lähetteenä liikuntaneuvontaan.

Kortti on maksuton. Liikuntaneuvojan vastaanotolla -kirjan hinta on 12 €. www.aivoliitto.fi/aivovoimaa

4/2015 AVH

19

Marja Kytömäki

Saako miljoonalla terveyttä?

Yksi elämä -seminaarissa lyötiin faktat pöytään ja puhuttiin rahasta.

”P

uhutaan rahasta – faktaa terveyden edistämisen vaikutuksista” oli teemana Yksi elämä -järjestöjen seminaarissa 10.11. Helsingissä. Alkajaisiksi Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax totesi, että koska kaikki paikalle saapuneet sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ja virkamiehet ovat hyvin perillä terveyden edistämisen hyödyistä, voidaan mennä suoraan asiaan eli listata, mitä tietoa on jo olemassa, mitä tietoa pitäisi vielä kerätä ja miten tietoa voidaan käyttää hyväksi.

Paneelin juontanut Tiedetoimittajat ry:n pääsihteeri Ulla Järvi haastoi paikallaolijat miettimään, kokevatko he suunnittelevansa terveyttä edistäviä toimia niin, että ovat itsekin kohteena, vai suunnitellaanko toimenpiteitä ”niitä toisia” varten.

STM:n neuvotteleva virkamies Heli Hätönen kertoi, mitä tietoa jo nyt on käytettävissä. Vuonna 2008 julkaistussa raportissa ”Terveyden edistämisen mahdollisuudet – Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus” on osoitettu, että kansanterveyden kannalta merkittävien sairauksien määrittäviin tekijöihin on mahdollista vaikuttaa kohtuullisin kustannuksin, kuten vaikuttamalla liikuntaan, ravitsemukseen, alkoholin käyttöön, tupakointiin ja painonhallintaan.

Mitä saa miljoonalla?

Hätönen luetteli, mitä voidaan saada aikaiseksi satsaamalla miljoona euroa terveyden edistämiseen. Miljoonalla 20

AVH 4/2015

pystytään esimerkiksi tarjoamaan liikkumisreseptin mukainen ohjaus noin sadalle tuhannelle 40–79-vuotiaalle.

Tämä satsaus vähentäisi vähän liikkuvien määrää 3,4 prosenttia. Raportin perusteella satsaus kohdentuu tehokkaasti ja sen avulla pystytään vähentämään diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriöiden riskiä. Näiden sairauksien hoitokustannusten on arvioitu ylittävän liikkumisreseptin kustannukset 4–5-kertaisesti.

Alkoholin käytön puheeksi ottamiseen eli niin sanottuun mini-interventioon satsaamalla kymmenet tuhannet suurkuluttajat kohtuullistaisivat juomisensa, jos puheeksiottamista toteutettaisiin terveydenhuollossa laajasti. Miljoona euroa riittäisi noin 4 000 mini-interventioon.

– Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole pikavoittoja, Heli Hätönen muistutti.

– Se on kokonaisuus, johon vaikuttavat monet yhteiskunnan sektorit ja niillä tehtävät päätökset. Harvalla yksilötason menetelmällä saadaan kovinkaan suuria väestövaikutuksia lyhyellä aikavälillä. Sen vuoksi kustannusvaikuttavia käytäntöjä tulisi

Alussa vaaditaan satsausta sekä hoitoon että ehkäisyyn. Kustannus­ vaikuttavuus näkyy ehkä vasta vuosien päästä.

edistää laajalla rintamalla ja pitkällä aikajänteellä.

Tutkimustietoa tarvitaan Dosentti Timo Ståhl Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksiköstä selvitti, mitä näyttöä terveyden edistämisen taloudellisuudesta on jo olemassa. Hän totesi, että taloudellinen näyttö on kiistatonta, mutta sitä on vielä tarpeen vahvistaa ja etsiä keinoja, joilla näyttöön perustuva tieto voidaan muuttaa jokapäiväiseksi toiminnaksi.

Ståhlin mukaan terveyden edistäminen on varmimmin kustannusvaikuttavaa, jos useita toimenpiteitä toteutetaan samanaikaisesti. Lapsiin kohdistetut toimenpiteet taas ovat kannattavia pidemmän vaikutusajan takia.

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari arvioi liikunnan puutteesta aiheutuvat kustannukset yhdestä kahteen miljardiksi. Hän ennusti, että yli 75-vuotiaiden määrän tuplaantuessa myös kaatumisvammat ovat tuplaantumassa. Diabetes on nopeimmin yleistyvä sairaus ja myös itsenäinen sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä, jota pystyttäisiin tehokkaasti ehkäisemään elintavoilla. Arvioidaan, että liikkumattomuuden merkitys tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen on 27 prosenttia.

Sitra tarjoaa porkkanarahaa Kansanedustaja, eduskunnan AVHryhmän puheenjohtaja Anneli Kiljunen (sd.) toi esiin, että kahdeksan kymmenestä aivoverenkiertohäiriön saavasta voidaan pelastaa.

Tiina Eloranta

Puhutaan rahasta -seminaarissa keskusteltiin vilkkaasti mm. liikunnan merkityksestä ikääntymisen vaikutuksiin. Kuvassa vasemmalla seminaarissa puhetta johtanut Ulla Järvi. Tommi Vasankarin kommenttia kuuntelemassa etualalla Tuija Brax, Heli Hätönen ja Timo Ståhl.

– Toivoisin, että kunnat ottaisivat tämän työn nyt vakavasti.

Samaa Kiljunen toivoi myös kansanedustajilta.

– Meidän pitää katsoa itseemme ja löytää terveyden edistämisen mahdollisuudet.

Samoin eduskunnan sydänryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) joutui toteamaan, että vaikka eduskunnassa on tietoa asioista, katsotaan kuitenkin vain seuraavan vuoden budjettia.

Hän pohti, miten voitaisiin saada tutkimustietoa helpossa muodossa päätöksenteon tueksi ja haastoi myös seminaarin osallistujia miettimään toimia, joilla ihmiset voitaisiin saada toimimaan ja joilla voitaisiin lisätä osallisuutta.

Vasankari muistutti, että eniten maksaa päättämättömyys. Sitä paitsi esimerkiksi ikääntyneihin suunnatuista toimenpiteistä saadaan vaikutuksia jo tällä vaalikaudella.

Sitran johtava asiantuntija Mika Pyykkö muistutti, että tietoa kyllä on, mutta tälläkin kertaa ehdotetut toimet tuntuvat kohdistuvan sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka toiminnan pitäisi kohdistua kaikille ­hallinnonaloille. Pyykkö tarjosi terveydenedistämiseen tulos­ perusteista rahoitussopimusta eli selvää rahaa palkkioksi tuloksellisesta terveyden edistämisestä. Myös sosiaali- ja terveysministeriön alivaltiosihteeri ­Tuomas Pöysti lupaili kannustimia, tosin kriteerit puuttuvat vielä.

Puuttuuko tietoa?

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki, valtion­ talouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärvi ja alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti kertoivat, mitä tietoa uuden sote-järjestelmän toteuttamista varten on olemassa ja mitä pitäisi vielä kerätä.

Hetemäen mukaan nyt on olemassa kaikki edellytykset sille, että kustannukset pysyvät hallinnassa.

Kalijärvi nosti esiin tärkeimmät ratkaisut kustannusten kasvun hillitsemiseksi: työurien pidentäminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä mielenterveysongelmiin puuttuminen varhaisessa vaiheessa. Hän näkee keskeisinä moniammatillisen yhteistyön ja hyvät ja kustannustehokkaat palvelut.

Tarttumattomien tautien verkoston puheenjohtaja Matti Rautalahti sanoi, että ongelmana on vaikuttavuuskaaren pituus.

– Alussa vaaditaan satsausta sekä hoitoon että ehkäisyyn. Kustannusvaikuttavuus näkyy ehkä vasta vuosien päästä.

Sydänliiton puheenjohtaja ­Matti Uusitupa oli sitä mieltä, että tervey­

den edistäminen ei saa riittävää painoa, jos se jää pelkästään kuntien tehtäväksi.

– Sen pitää kuulua sote-alueille.

Myös eduskunnan diabetesryhmää seminaarissa edustanut kansanedustaja Antti Rantakangas (kesk.) halusi terveydenedistämisen kuntatasoa laajemmille harteille eli sotealueille.

– Mistä riittää motivaatiota kunnille hoitaa terveydenedistämistä? hän kysyi. Rantakangas oli huolissaan myös diabetesosaamiskeskusten kohtalosta. Professori Tero Kangas muistutti, että myös jo sairastuneiden terveydenedistämisestä pitää huolehtia, sillä esimerkiksi diabeteksen ongelmista peräti 90 prosenttia johtuu sen aiheuttamista liitännäissairauksista.

Pöystin mukaan itsehallintoalueilla on jo rooli terveyden edistämisessä asiantuntija-avun antajana.

– Itsehallintoalueiden tehtävänä on tukea kuntia. Hänen mukaansa rakenteissa on myös joustoa esimerkiksi diabetesosaamiskeskuksien luomiseen.

Marja Kytömäki on Sydän-lehden päätoimittaja.

4/2015 AVH

21

Risto O. Roine, Susanna Roine

Tunnista TIA! TIA-kohtaus on äkillinen ja ohimenevä, yleensä enintään tunnin kestävä aivojen tai silmän verkkokalvon verenkiertohäiriö. TIA diagnosoidaan vuosittain noin 4 000 kansalaisella, mutta todellisuudessa tapausten määrä lienee moninkertainen, koska kaikki eivät hakeudu hoitoon.

T

IA (transient ischemic attack) on hätätilanne siinä missä aivoinfarkti tai aivoverenvuotokin.

Siihen liittyy korkea aivoinfarktiriski jo ensimmäisen vuorokauden kuluessa oireista. Joka kymmenes TIApotilas saa aivoinfarktin tai uuden TIA-kohtauksen viikon kuluessa, joka toinen heistä jo vuorokauden ku­ luessa.

Kun TIA-potilas tutkitaan ja ennaltaehkäisevä hoito aloitetaan päivystyksenä, aivoinfarkti voidaan välttää neljässä tapauksessa viidestä. Toisin sanoen riski vähenee jopa 80 % verrattuna siihen, että potilas saisi lähetteen ajanvarauspoliklinikalle. Joka neljännellä aivoinfarktipotilaalla on ollut edeltävä TIA-kohtaus.

Oireen ohittumisesta ei sinänsä voi päätellä, onko kyseessä aivoinfarkti vai TIA, eikä edes sitä, onko 22

AVH 4/2015

aivovaltimo vielä tukossa. Näin ollen potilas on saatava välittömästi päivystyspoliklinikalle, jossa aivoinfarktin diagnostiikka ja hoito onnistuu.

Aivojen kuvantamistutkimus on useimmiten tietokonetomografia eli TT-tutkimus. Aivoinfarkti saattaa kuitenkin alkuvaiheessa jäädä siinä näkymättä. Jotta aivoinfarkti todettaisiin ohimenneen oireen jälkeen, tarvitaan aivojen magneettikuvaus.

Magneettikuvassa sellainen hyvin usein löytyykin, ja nämä potilaat vaativat tarkempia tutkimuksia ja sairaalahoitoa.

Oleellista on yksilöllinen riskiarvio, jonka selvittämiseksi käytetään aivokuvantamisen ohella riskipisteytystä. Mikäli oire on kestänyt yli tunnin, mukana on ollut halvausoireita, puheentuoton häiriö, potilas on yli 60-vuotias, sairastaa verenpainetau-

tia tai diabetesta, tulee kaikista näistä lisää riskipisteitä. Mikäli riskipisteet ovat matalat eikä aivojen magneettikuvassa näy tuoretta infarktia, voidaan potilas yleensä kotiuttaa suoraan päivystyspoliklinikalta.

Oireet TIA-kohtauksessa oireet alkavat aina äkillisesti, ovat luonteeltaan paikallisia eikä niihin liity kipua. Mikäli oireet kehittyvät useamman minuutin ku­luessa, voi niiden taustalla olla esimerkiksi migreenikohtaus.

Mikäli oire on kaulavaltimoperäinen tai johtuu aivojen etuosien tai silmän verenkiertohäiriöstä, oireena on toispuolinen heikkous tai kömpelyys raajojen tai kasvojen alueella.

Siihen voi liittyä myös puutumista (ei kuitenkaan ainoana oireena), puheen

TIA-kohtauksessa oireet alkavat aina äkillisesti, ovat luonteeltaan paikallisia eikä niihin liity kipua.

tuoton häiriö tai toisen silmän näön hämärrys.

Näköhäiriö johtuu kaulavaltimon huipusta lähtevän silmävaltimon verenkiertohäiriöstä. Tällainen näköhäiriö on yleensä verhomainen hämärryskohtaus, joka tulee äkillisesti keskeiseen näkökenttään, mutta näkö ei yleensä mene kokonaan.

Jos näköhäiriö on vasemmalla tai oikealla kummassakin silmässä, ei tämä sovi enää silmäperäiseksi, vaan on peräisin aivojen takaosista.

Yleisin nikamavaltimoperäisen TIA-kohtauksen oire on huimaus yhdessä toisen puutosoireen kanssa: toispuolinen tai molemminpuolinen raajojen heikkous, kömpelyys tai tunnon heikkeneminen, tasapaino- tai kävelyvaikeus, puheen puuromaisuus, nielemisvaikeus tai kaksoiskuvat.

Vähitellen kehittyvät tai paikkaa vaihtavat tuntohäiriöt, päänsärky, huimaus, tasapainovaikeus, väreilevä tai tuikkiva näköhäiriö, kouristuskohtaus, tajunnan häiriö tai pyörtyminen, sekavuus, muistinmenetys, nielemisvaikeus ja kaksoiskuvat eivät sen sijaan yksinään viittaa TIA-koh­ taukseen.

Diagnoosin kannalta keskeistä on siis hyvä oireiden kuvaus, koska ne ovat yleensä jo menneet ohi ennen sairaalaan tuloa. Tärkeää on myös tietää milloin ja minkälaisessa tilanteessa oire ilmeni, toistuiko oire samanlaisena ja oliko sille jokin laukaiseva tekijä, esimerkiksi rasitus, vamma, tulehdus, lääke tai päihteet.

Hoito Ennestään omatoiminen ja aktiivihoidon piirissä oleva TIA-potilas lähetetään aina erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalle, käytännössä yleensä keskussairaalaan. Jos TIA-potilas on vielä liuotushoidon aikaikkunassa (alle 4,5 tuntia oireiden alusta), hänet lähetetään ensihoidon kuljettamana AVH-hälytyksenä, erityisesti halvausoireisen TIA:n jälkeen.

Vaikka oireet menevät ohi, voi joillakin potilailla olla aivovaltimo vielä tukossa. Eli oireiden ohittuminen ei merkitse, että vaara olisi ohi, pikemminkin päinvastoin. Mikäli valtimotukos löytyy, saattaa liuotushoito tai jopa valtimonsisäinen tukoksen avaaminen (trombektomia) tulla kyseeseen.

Edellytyksenä on kuitenkin, että ollaan riittävän ajoissa: liuotushoidon osalta aikaikkuna sulkeutuu viimeistään 4,5 tunnin kuluttua ja trombektomian osalta viimeistään 6 tunnin kuluttua oireiden alusta.

Vaikka hoidettavaa valtimotukosta ei enää olisikaan, on potilas suuressa vaarassa erityisesti muutaman vuorokauden ajan TIA-kohtauksen jälkeen. Ennaltaehkäisevänä hoitona aloitetaan yleensä verihiutaleisiin vaikuttava tulpanestolääkitys ja eteisvärinäpotilaille verenohennushoito. Lisäksi tarvitaan yleensä verenpainetta alentava lääkehoito ja statiinihoito, myös niillä potilailla, joilla ei ole todettavissa verenpainetautia tai korkeita kolesteroliarvoja. >

TIA •

TIA on äkillinen, lyhytkestoinen aivojen tai verkkokalvon verenkiertohäiriö.

•

Oireet muistuttavat aivoinfarktia, joka ei ole poissuljettavissa ilman aivokuvantamista.

•

Joka 10. TIA-potilas saa aivoinfarktin viikon kuluessa.

•

Yksilöllinen riskinarvio on ratkaisevaa hoitolinjaa valittaessa.

•

Soita 112 vaikka oireet menisivät ohi.

TIA ON AINA HÄTÄTILANNE! 4/2015 AVH

23

Hoito ja jatkotoimenpiteet riippuvat myös siitä, onko kyseessä suurten suonten ahtauttava valtimotauti, a­ ivojen sisäisten pienten suonten tauti vai kenties sydänperäinen, hankittu tai perinnöllinen tulppataipumus.

TIA:n erotusdiagnostiikka ei ole aina helppoa.

Muita mahdollisia syitä ohimeneville oireille ovat migreeni, paikallisalkuinen epilepsia, eri syistä johtuvat tajunnanhäiriöt kuten kollapsi eli pyörtyminen, puutumiset, näköhäiriöt, muistihäiriöt on toimituksen käytössä ja p ­ Tekstiä syykkiset tekijät.

Myös matala veren­ sokeri voi aiheuttaa TIA:n kaltaisia oireita.

Syyt ja riskitekijät TIA-kohtauksen taustalla ovat samat syyt kuin aivoinfarktin taustalla: suurten suonten tauti (esim. kaulavaltimoahtauma), pienten suonten tauti tai sydänperäinen embolisaatio. Riippumatta siitä, onko kyseessä TIA vai aivoinfarkti, ovat syyt ja riskitekijät samanlaisia.

Tärkeimpiä niistä ovat kohonnut verenpaine, eteisvärinä ja toisaalta epäterveelliset elämäntavat: tupakointi, liiallinen alkoholin käyttö, liian vähäinen liikunta ja epäedullinen ruokavalio. Jos riskitekijöitä on kertynyt paljon, potilaan yksilöllinen riski voi olla monikymmenkertainen verrattuna potilaaseen, jolla ei ole riskitekijöitä.

Kun oireiden alusta on kulunut jo yli kaksi viikkoa, ei kyseessä ole enää päivystystapaus. Riskitekijöiden selvitys on syytä aloittaa perusterveydenhuollossa heti. Potilas voidaan lähettää kiireellisellä lähetteellä neurologian poliklinikalle, jolloin tutkimukset tehdään polikliinisesti.

Jos TIA-potilaalta löytyy oireisen puolen kaulavaltimoahtauma, sen leikkaushoitoa suositellaan ensimmäisen kahden viikon aikana. Eteisvärinää tulee aktiivisesti etsiä, vaikkei sitä heti todettaisikaan, ja sen toteaminen edellyttää miltei aina verenohennushoitoa.

Nykytiedon valossa neljä viidestä aivoverenkiertohäiriöstä on estettävissä väestötasolla ja korkeimman riskin potilailla jopa yhdeksän kymmenestä. Numeroina tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 10 % aivoinfarktiriski putoaa 1–2 %:n tasolle kolmessa kuukaudessa. TIA:n jälkeen on siis paljon pelissä eikä ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia kannata jättää käyttämättä!

Risto O. Roine, LKT, neurologian professori, TY ja TYKS, Aivoliiton ylilääkäri Susanna Roine, LT, neurologian erikoislääkäri, TYKS

24

AVH 4/2015

Scandinavian Stock Photo

Johanna Nykopp

Älä käytä aivohalvaus-sanaa Aivohalvaus-termiin törmää uutisoinnissa ja tutkimusten yhteydessä. Epäselvää kuitenkin on se, mitä tällä termillä tarkoitetaan.

A

ivoliiton puheenjohtaja ja neurologian erikoislääkäri Terttu Erilän mukaan aivohalvaus on sanana vanhentunut ja sekoittava. Hänen mielestään sitä ei pitäisi käyttää enää ollenkaan.

– Aivohalvauksen sijaan pitäisi puhua aivoverenkiertohäiriöistä (AVH). Jos tiedetään, millainen häiriö on kyseessä, voidaan käyttää tarkempia termejä. Näitä ovat esimerkiksi aivoinfarkti, aivoverenvuoto (ICH), subaraknoidaalivuoto (SAV), ohi­menevä aivoverenkiertohäiriö (TIA) tai muu tarkemmin diagnosoitu aivoverenkiertohäiriö, kuten esimerkiksi pienten suonten tauti, hän sanoo.

Halvaus antaa väärän mielikuvan Mitä vikaa aivohalvaus-sanassa sitten on? Erilän mukaan sana voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Ensinnäkin se antaa väärän mielikuvan sairaudesta.

Aivoissahan ei ole lihasta, joka voisi halvaantua. Lisäksi aivoverenkiertohäiriöt eivät aina aiheuta halvausoireita potilaalle.

– On vaarana, että potilas ei ymmärrä hakeutua hoitoon, kun hänellä on AVH, jos hänellä ei ole halvausoireita. AVH voi aiheuttaa myös esimerkiksi kaksoiskuvia, puheen sammaltamista ja huimausta. Näidenkin oireiden takia on syytä soittaa välittömästi hätänumeroon 112, jotta hoito voitaisiin aloittaa mahdollisimman nopeasti, Erilä sanoo.

Epäselviä diagnooseja Toinen ongelma on se, miten aivohalvaus-sanaa käytetään. Sana saattaa tekstistä tai henkilöstä riippuen tarkoittaa aivoinfarkteja, aivoverenvuotoa tai kaikkia aivoverenkiertohäiriöitä.

– Hyvinkin erioireiset potilaat saattavat saada diagnoosikseen aivohalvauksen. Tämä hankaloittaa ti-

lastointia ja potilastyötä. Olisi tärkeää tietää tarkasti, millaisesta sairaudesta puhutaan, koska hoidot eroavat muun muassa infarktien ja vuotojen kesken. Myös osa riskitekijöistä painottuu hieman eri tavoin AVH:n alaryhmissä, Erilä sanoo.

Hänen mukaansa Aivoliitto on ajanut aivohalvaus-sanan käytön lopettamista jo vuodesta 2010 saakka.

Siitä huolimatta sanaan törmää tuoreissakin tutkimuksissa. Hän toivoisikin lääkäreiltä, tutkijoilta, lääkkeiden kehittäjiltä ja medialta tarkkuutta sanastoonsa.

– Aivohalvaus-sanan käyttö ei aiheuta muuta kuin kysymyksiä ja sekaannusta. Olen toiminut Tampereen yliopistollisen sairaalan opettajana ja silloin pidin huolta siitä, että ainakaan meillä ei aivohalvaus-sanaa käytetä, Erilä sanoo.

Artikkeli on ilmestynyt Potilaan lääkärilehdessä 13.10.2015.

4/2015 AVH

25

Ari Korkala

Kaksikieliset pärjäävät paremmin AVH:n jälkeen Mekaanisessa trombektomiassa tukos avataan poisvedettävällä stentillä.

Trombektomia mullistaa aivoinfarktin akuuttihoidon Vuoden kuluessa on julkaistu viisi kansainvälistä, satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta, joiden mukaan aivovaltimotukoksen avaaminen mekaanisesti trombektomialla parantaa merkittävästi potilaan ennustetta, kun laskimonsisäinen liuotushoito ei riitä tai sovellu hoidoksi. Mekaanisessa trombektomiassa tukos avataan poisvedettävällä stentillä, joka viedään reisivaltimosta aortan kautta tukkeutuneeseen aivovaltimoon.

Suomen yliopistosairaaloissa trombektomioita tehdään tällä hetkellä vuodessa noin 250. Tarve olisi vähintään kaksinkertainen. Trombektomian tulisi olla saatavilla kaikissa yliopistosairaaloissa ympäri vuorokauden. Tämä edellyttää, että siihen soveltuvat potilaat tunnistetaan varhain ja koko akuuttihoitoketju toimii saumattomasti. Myös toimenpideradiologeja tarvitaan lisää.

Kyseessä on todella suuri mullistus aivoinfarktin akuuttihoidossa.

26

AVH 4/2015

Muutos on vähintään yhtä iso kuin laskimonsisäisen liuotushoidon tulo käyttöön. Trombektomia tulee tehdä kuuden tunnin kuluessa oireiden alkamisesta. Jokainen minuutti kuitenkin tuhoaa aivosoluja ja huonontaa ennustetta, joten hoitoon tulisi päästä mahdollisimman nopeasti. Hoito voi soveltua jopa 20–30 prosentille kaikista aivoinfarktipotilaista.

Aivovaltimotukoksen valtimonsisäisestä hoidosta on näin ollen annettu korkeimman tason näytönasteeseen perustuva vahvin mahdollinen, niin sanottu IA‐luokan hoitosuositus amerikkalaisissa ja eurooppalaisissa hoitosuosituksissa.

Kotimaisen Käypä hoito ‐suosituksen päivitys valmistuu vuoden 2016 alkupuolella. Suomen Neurologinen yhdistys ja Suomen Radiologiyhdistys pitivät syyskuussa konsensuskokouksen trombek­ tomian käytöstä aivoinfarktin akuuttihoidossa. Konsensuslausuma valmistuu vielä tämän vuoden puolella.

Kahta tai useampaa kieltä puhuvat voivat säästyä AVH:n jälkeisiltä kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiltä yksikielisiä todennäköisemmin.

Stroke-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 600 AVH-potilaan rekisteritietoihin.

AVH:n jälkeen tehdyissä testeissä 40 prosenttia kaksikielisistä todettiin kognitiivisilta toiminnoiltaan normaaleiksi, kun yksikielisistä saman luokituksen sai vain 20 prosenttia.

Kaksikieliset pärjäsivät paremmin etenkin testeissä, joissa mitattiin tarkkaavaisuutta ja tiedonkäsittelyä.

Kognitiivisiin toimintoihin lukeutuvat muun muassa muisti, havainnointi ja monet tiedolliset toiminnot.

Niiden heikentyminen ennakoi usein varsinaista dementiaa.

Aiemmissa tutkimuksissa kaksikielisyys on yhdistetty myös myöhempään dementian alkamiseen.

Kaksikielisten sairaus todetaan usein noin viisi vuotta myöhemmin kuin yksikielisten.

Vallitsevan teorian mukaan kaksikielisten aivot joutuvat paitsi vaihtamaan kahden kielen välillä myös aktiivisesti tukahduttamaan toisen kielen käyttöä. Tämä toimii eräänlaisena aivojumppana. Näin kaksikielisyys voi luoda kognitiivisen puskurin, jonka avulla mielentoiminnot pysyvät kunnossa pitempään.

Uutispalvelu Duodecim

Stressaava työ voi altistaa AVH:lle Työperäinen stressi saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa aivoverenkiertohäiriön vaaraa. Stressi voi esimerkiksi vaikuttaa ruokavalioon ja muihin elintapoihin ja sitä kautta altistaa sairastumisille.

Nyt julkaistujen tulosten perusteella stressaavaa työtä tekevien riski sairastua aivoinfarktiin on lähes 60 prosenttia suurempi kuin vähemmän stressaavaa työtä tekevien. Tulokset olivat samansuuntaisia analyysissa, jossa aivoinfarktien lisäksi tarkasteltiin myös muita aivoverenkiertohäiriöitä.

Tutkimuksessa osallistujien työt luokiteltiin stressaaviksi tai vähän stressaaviksi sen perusteella, miten vaativia heidän työtehtävänsä olivat ja miten paljon he pystyivät vaikut-

tamaan työhönsä. Alhaisen stressin töissä työntekijän vaatimustaso on alhainen ja hänen kontrollinsa työhönsä on suuri. Stressaavassa työssä työntekijältä puolestaan vaaditaan paljon, mutta hän voi vaikuttaa työhönsä vain vähän.

Sairastumisriskiä ei havaittu työntekijöillä, joiden vaatimustaso ja vaikutusmahdollisuudet töissä olivat vähäisiä. Myöskään korkean vaatimustason ja suuren kontrollin tehtävät eivät liittyneet sairastumisriskiin.

Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä. Tulokset perustuvat 140 000 henkilön seitsemäntoistavuotiseen seurantaan.

Uutispalvelu Duodecim

Shutterstock

Tupakointi suurentaa naisten riskiä saada lukinkalvonalainen verenvuoto

Lääketieteen lisensiaatti Joni Lindbohm Helsingin yliopistosta selvitti tupakan merkitystä lukinkalvonalaisen verenvuodon riskitekijänä sukupuolikohtaisesti. Lukinkalvonalainen verenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) on vaarallisin aivoverenkiertohäiriö, jonka saaneista jopa puolet menehtyy.

Lindbohmin tutkimuksessa todettiin, että naissukupuoli ei ole SAV:n itsenäinen riskitekijä, kuten aiemmin on luultu, vaan että tämä selittyy naisten herkkyydellä tupakoinnin riskeille. Jo 1–10 savuketta päivässä

lisäsi miesten ja naisten riskiä sairastua SAV:iin. Naisilla riski kasvoi jyrkemmin tupakoinnin lisääntyessä.

– Tutkimus antaa uuden näkökulman SAV:n epidemiologiaan ja voi avata tietä uusille seulontakäytännöille, Lindbohm kertoo.

Joni Lindbohm sai tutkimuksestaan Euroopan sydän- ja verisuonitautien järjestön (ESC) nuoren tutkijan palkinnon.

Tutkimus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKIaineistoon. www.thl.fi>tiedotteet ja uutiset

AVH-potilaan perheenjäsen tarvitsee hoitajien tukea TtM Birgitta Lehdon väitöskirjan tulosten mukaan aivoverenkiertohäiriöpotilaan perheenjäsen tarvitsee heti potilaan sairastumisen akuutista vaiheesta lähtien hoitajien antamaa emotionaalista tukea. Emotionaalinen tuki tarkoittaa hoitajan hoitavaa huolenpitoa ja se ilmenee vuorovaikutussuhteessa perheenjäsenen ja hoitajan välillä.

Perheenjäsenen tuen tarpeen havaitsemisen kannalta on oleellista, että vuorovaikutussuhde hoitajan kanssa on läheinen ja lämmin. Lisäksi on tärkeää, että hoitaja kohtaa perheenjäsenen oikeaan aikaan, jolloin hänen antamansa tuki on tarpeen perheenjäsenelle.

Hoitajan kokemus emotionaalisen tuen antamisesta on kokonaisvaltaisen huolenpidon tarjoamista perheenjäsenelle yksilölliset tarpeet huomioiden. Hoitajat painottavat ammattitaitoaan ja näkevät tärkeänä luottamuksen luomisen perheenjäsenen tulevaisuuden suhteen.

Perheenjäsenet kokevat hoitajan hoitavan huolenpidon siten, että se näkyy ja tuntuu hoitajan käyttäytymisessä. Potilaan hoitoon osallistuminen on heille tärkeää. Emotionaalinen tuki auttaa heitä paremman tulevaisuuden rakentamisessa, antaa uskoa omaan selviytymiseen ja saa aikaan tarpeellisuuden tunteen.

Väitöskirja TtM Birgitta Lehto: Huolehtiva kanssakäyminen.

Substantiivinen teoria työikäisen aivohalvauspotilaan perheenjäsenen emotionaalisesta tukemisesta sairastumisen akuutissa vaiheessa.

Tampereen yliopisto. 2015.

4/2015 AVH

27

Minun tarinani

Marika Kumpuniemi

Uraihmisestä kuntoutujaksi Elise sai aivoverenvuodon kolme vuotta sitten 61-vuotiaana.

Kuntoutuminen on vaatinut sekä fyysisesti että henkisesti sitkeyttä ja päättäväisyyttä. Elise kertoo tässä tarinansa ja toivoo, että se auttaisi muita saman kokeneita.

S

airastuminen tuli minulle, perusterveelle ja aktiivisesti työelämässä mukana olevalle ihmiselle, ilman ennakkovaroitusta.

Työ oli minulle elämäni. Uraa ihmisläheisessä myyntityössä oli takana kolmekymmentä vuotta ja olin toiminut pitkään esimiestehtävissä. Kaikki tämä pysähtyi yhdessä hetkessä.

Sinä aamuna olin lähdössä kotoa työpaikalleni kuten tavallisesti. Tunsin äkillisesti huonovointisuutta ja päätin levätä hetken. Istuessani sängyn laidalla aloin voida todella pahoin, toinen suupieli alkoi roikkua ja jalat pettivät alta. En pystynyt kysyttäessä sanomaan yhtään selvää sanaa. Puolisoni soitti hätänumeroon.

Auttajat päättivät viedä minut läheiseen keskussairaalaan. Sieltä minut kiidätettiin yliopistosairaalaan, jossa pääsin välittömästi leikkaukseen.

Huippulääkärien ansiosta selvisin hengissä. Olen siitä aina kiitollinen.

Olin alkuvaiheessa kaksi kuukautta koomassa. Herättyäni siitä muistan tunteneeni epätietoisuuden vuoksi kylmiä väreitä. Mitä minulle oli tapahtunut? Olinko ollut kolarissa ja olivatko omaiseni kunnossa? Tarkkoja muistikuvia tuosta ajasta ei minulla ole vieläkään.

Omaisiani oli kehotettu valmistautumaan minun lähtööni ja siihen, että mikäli jään henkiin, tulen mitä ilmeisimmin olemaan täysin hoidettava. Vasta myöhemmin tajusin, minkä karmeuden omaiseni olivat joutuneet käymään läpi. Myös pelko aivoverenkiertohäiriön uusiutumi-

28

AVH 4/2015

sesta on saattanut vaania läheisten mielessä. Olen onnellinen siitä, että läheisilläni oli vaikeissa paikoissa hyviä tukijoita. Asioiden käsitteleminen myös omaisten kanssa on tärkeää.

Pienin askelin eteenpäin Ensimmäiset kuukauden olivat vaikeita. Läheiseni olivat satojen kilometrien päässä. Elin sairaalassa suuren hämmennyksen vallassa ja mietin sängyn laidalla istuessani, olenko todella tässä vai heräänkö pian pahasta unesta.

Kuntouttaminen aloitettiin välittömästi ja minut nostettiin kävelemään. Monet asiat pyörivät mielessäni. Kuinka pitkälle voin kuntoutua?

Jäänkö pyörätuoliin? Miten jatkan elämääni? Ajattelin kuitenkin, että olen hengissä ja minulle on annettu jatkoaika. Jos masennun, en jaksa tehdä paljoakaan vointini ja kuntoni eteen. Päätin edetä pienin askelin: tänään otan yhden askeleen, huomenna ehkä kolme. Vaikka olen ollut usein lopen väsynyt, olen kannustanut itseäni jaksamaan. Periksiantamattomuus, sitkeys ja huumori ovat auttaneet.

On niitäkin päiviä, kun ajattelen, että minusta ei ole mihinkään, olen vammainen. Väistämättä henkinen lamaannus tai masennus tulee jossain vaiheessa jollakin tavalla kaikille.

Mutta siitä noustaan ennemmin tai myöhemmin. Itseluottamuksen kasvattaminen ja pienien ilonaiheiden löytäminen on merkityksellistä. Pitää

Päätin edetä pienin askelin: tänään otan yhden askeleen, huomenna ehkä kolme. myös hyväksyä, ettei tule kokonaan ennalleen.

Kun elämä muuttuu Muihin vertaaminen tuntuu ikävältä.

Puhuisin mieluummin vaikka säästä kuin siitä, että jonkun tuttavakin on selvinnyt aivoverenkiertohäiriöstä ja on hyvässä kunnossa. Minulle ei myöskään kannata luvata, että tulee varmasti käymään joku päivä, kun on minua niin paljon ajatellut. Jokupäivää ei ole valmiina kalenterissa. Vastaankin yleensä, että soita minulle ja kerro milloin tulet. Minullakin on omat aikatauluni.

Työtilanteen ymmärtäminen oli minulle isku vasten kasvoja. Minulla oli kaikki työt levällään enkä voinut tehdä mitään. Ymmärsin, että en ehkä koskaan voisi tehdä töitä entiseen tapaan. Suurelle työyhteisölle tilanteeni oli iso järkytys ja vaati uuden tilanteen haltuun ottamista. Muistan rauhoitelleeni sairaalassa itseäni: Olen nyt täällä, maailma pyörii siitä huolimatta. Pääsin pahimman yli, kun mietin, että voin ehkä olla avuksi

Tekstiä on toimituksen käytössä Määräpaikka: lehden aukeaman oikeanpuoleinen sivu muille antamalla heille osaamistani ja kokemustani.

Ihminen, joka on ollut terveenä hätäinen liikkeissään ja nopea tekemään asioita, joutuu käymään aivoverenkiertohäiriön jälkeen läpi suuren koulun. Tahti on erilainen ja montaa asiaa on vaikea tehdä yhtäaikaisesti. Yritän toimia rauhallisesti ja keskittyä juuri siihen, mitä olen sillä hetkellä tekemässä. Näin edistyn parhaiten. Muistan kuntouttajani neuvon, että ei se määrä vaan laatu. Tätä minä opettelen vieläkin. Saatan lähteä väsyneenä ulos haukkaamaan raitista ilmaa, mutta sallin itselleni myös sen, että menen huilaamaan, laitan kaunista musiikkia soimaan ja vain olen.

Kuntoutumisessa takapakkia Hyvin alkanut kuntoutumiseni sai ikävän käänteen kun putosin pihatuolista viime keväänä. Aiemmat kuntoutusvaiheet vilisivät silmissä. Silloin iski masennus ja toivottomuus. Tuntui, että koko kolmen vuoden työ valui hukkaan. Tarvitsin runsaasti ulkopuolista apua sekä sairaalassa että kotona. Jouduin toden teolla miettimään, miten henkisestä ja fyysisestä montusta pääsisi kiipeämään ylös.

Päätin, että en kuntoudu sängyssä. Oli päästävä eteenpäin jälleen askel kerrallaan. Nyt kävely sujuu jo vähän paremmin enkä tarvitse enää niin paljon ulkopuolista apua. Huomaan kuitenkin, että alitajuisesti pelkään kävelemistä. Varmistelen jalan liikettä katseellani.

En ole tuntenut katkeruutta tai miettinyt miksi tämä tapahtui minulle. Tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että olen saanut elämälleni jatkoajan. En ole miettinyt aivoverenkierto­häiriön mahdollista uusiutumista. Minulla on nyt paljon enemmän hyvin kuin huonosti.

Marika Kumpuniemi on psykologi.

4/2015 AVH

29

Krista Hoffström

Tuettuun keskusteluun syventymässä Ensimmäinen matkani Euroopan ulkopuolelle alkoi suurella määrällä intoa ja sopivasti jännitystä. Olin tullut Torontoon syventämään tietoani tohtori Aura Kaganin kehittämästä tuetun keskustelun -menetelmästä.

V

iikon mittainen koulutus järjestettiin Afasiainstituutissa (Aphasia Institute), joka sijaitsee Torontossa North Yorkin kaupunginosassa. Afasiainstituutti tarjoaa päivätoimintaa afaattisille henkilöille, kouluttaa, tekee tutkimusta sekä valmistaa ja kehittää materiaalia keskustelun tueksi.

Instituutin päätavoitteena on lisätä afaattisten henkilöiden osallisuutta ja tasavertaisuutta yhteiskunnassa.

Tuettu keskustelu on toiminnan peruspilareita.

Ei vain puheterapeuteille Koulutus oli kouluttajien mukaan yksi kansainvälisimmistä tähän saakka.

Osallistujia oli kirjaimellisesti ympäri maailman; aina Uudesta-Seelannista, Australiasta, USA:sta, Kanadasta ja Euroopasta asti. Oli hienoa huomata, että tuetun keskustelun opit kiinnostavat eri lähtökohdista ja ammattikunnista tulevia henkilöitä. Puheterapeuttien lisäksi menetelmää oli oppimassa muun muassa hoitajia, sosiaalityöntekijä ja lääkäri.

Suomi, kulttuurimme sekä ainutlaatuinen Juttu-tupa-konseptimme herättivät paljon kiinnostusta osallistujien keskuudessa. Oli tärkeää vaihtaa ajatuksia eri puolilta maailmaa tulleiden kollegoitten kanssa. Maiden välisistä eroista huolimatta huomasin, että samoista asioista, kuten terveydenhuollon resurssipulasta ja afasian tunnettavuudesta, kamppaillaan kaikkialla.

Pienetkin muutokset auttavat Koulutus tarjosi minulle ensiarvoisen tärkeän mahdollisuuden syventyä tu30

AVH 4/2015

Yksi lippu lisää Aivoliiton Juttu-tuvalle.

ettuun keskusteluun sekä vahvistaa taitojani keskustelukumppanina.

Tuettu keskustelu toimii Juttutupa-toiminnan punaisena lankana.

Yksi tuetun keskustelun keinoista on tukisanojen kirjoittaminen paperille. Juttu-tupa-verkoston vastaava suunnittelija Pirjo Laine vannookin vahvasti tukisanojen nimeen. Laine kertoo hämmästyvänsä ryhmissä kerta toisensa jälkeen tukisanojen kirjoittamisen hyödyistä.

Tukisanat edistävät afaattisen henkilön puheen ymmärtämistä ja antavat keinon osallistua monipuolisemmin keskusteluun. Laineen mukaan myös ryhmän lievemmin afaattiset henkilöt hyötyvät tukisanojen kirjoittamisesta ja kokevat tämän keinon tukevan lisäksi kielellistä muistia.

Koulutuksen ja kokemusteni myötä olen oppinut, että tuetun keskustelun taitaminen vaatii jatkuvaa harjoittelua sekä aktiivista käyttämistä. On ollut ilo huomata, miten pienilläkin asioilla voi vaikuttaa keskustelun sujumiseen merkittävästi. Menetelmän tunnettavuutta pitäisi jatkossa lisätä vieläkin enemmän – niin maailmanlaajuisesti kuin täällä Suomessa.

Puheterapeutti, FM Krista Hoffström toimii Aivoliiton Juttu-tupa-verkoston suunnittelijana.

Tuettu keskustelu (Supported Conversation for Adults with Aphasia, SCA™) Afasia koskettaa aina kaikkia keskusteluun osallistuvia henkilöitä.

Tuetussa keskustelussa korostetaan keskustelukumppanin merkitystä kommunikoinnin sujumisessa.

Tuetun keskustelun keinojen avulla keskustelukumppani antaa afaattiselle henkilölle mahdollisuuden toimia tasavertaisena keskustelijana. Yhtä lailla on tärkeää, että afaattinen henkilö ottaa myös itse vastuuta keskustelusta niillä keinoin kuin hänellä on käytettävänään.

Keskustelun tukena hyödynnetään muun muassa tukisanojen kirjoittamista, eleitä, kuvia sekä piirtämistä. Näiden avulla vahvistetaan afaattisen henkilön puheen ymmärtämistä sekä luodaan hänelle mahdollisuus osallistua keskusteluun.

Aivoliitto järjestää Puhutko afasiaa -koulutuksia, ks. koulutukset sivulta 43.

Tuetun keskustelun käsikirjat auttavat eri tilanteissa, ks. mainos lehden takakannesta.

JUTTU-TUPA-KURSSIT AFAATTISILLE HENKILÖILLE KEVÄÄLLÄ 2016 Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssit Savonlinna

Espoo

Espoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä. Maanantaisin 18.1.–25.4. klo 9.30–12. Ilmoittautuminen 7.12. alkaen kansliaan, p. 020 692 444 tai internetissä.

Linnalan setlementti, Pappilankatu 6 (Linnalan sisäpiha).

Keskiviikkoisin 3.2–20.4. klo 11–13. Ilmoittautuminen: etukäteen pe 22.1. mennessä p. 040 680 3831.

Espoo

Seinäjoki

Espoon työväenopisto, Suvela, Suvis. Sokinsuonkuja 4.

Torstaisin 21.1.–21.4. klo 9.30–12. Ilmoittautuminen: Katso edellinen.

Helsinki A ja B

Seinäjoen kansalaisopisto, Vapaudentie 83. Keskiviikkoisin 13.1.–13.4.

Aamupäivä klo 10-12.15, iltapäivä klo 12.30-14.45. Tiedustele vapaita paikkoja p. 044 425 5319.

Helsinki C

Kianta-Opisto, Ämmän kamari, Tietäväisenkatu 1. Keskiviikkoisin 13.1.–13.4. klo 9.30–12. Ilmoittautuminen: p. 044 777 3157, netissä, opiston toimistoon Suomussalmen kunnantalolla, Kauppakatu 20 B-porras II krs. (B-portaassa hissi) tai ensimmäisellä kurssikerralla.

Helsingin suomenkielinen työväenopisto Helsinginkatu 26, 4 krs.

Perjantaisin 22.1.–8.4. klo 10–12.15. A) Karhuluokka, B) Helsinginsali. Tiedustele vapaita paikkoja, ensisijaiset yhteydenotot sähköisesti: maria.vinberg@gmail.com tai p. 040 5871639

Suomussalmi

Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Stoa, Turunlinnantie 1, luentosali.

Tiistaisin 19.1.–29.3. klo 9.15–11.45. Tiedustele vapaita paikkoja: maria.vinberg@gmail.com tai p. 040 5871639. Ensisijaisesti yhteydenotot sähköisesti.

Tampere

Joensuu

Turun suomenkielinen työväenopisto, Kaskenkatu 5, luokka 206.

Maanantaisin 25.1–11.4. klo 10–12.30. Ilmoittautuminen: 25.11. alkaen www.turuntyovaenopisto.fi tai p. 044 907 4729.

Joensuun seutukirjaston Pääkirjasto, Kokoushuone 2, Koskikatu 25.

Pyrimme käynnistämään kurssin syksyllä 2016. Lisätiedot: p. 013 337 5953 tai www.joensuunseudunkansalaisopisto.fi.

Jyväskylä Jyväskylän kansalaisopisto, Vapaudenkatu 39–41. Tiistaisin 12.1.–16.2. klo 14.15–16.30. Ilmoittautuminen: p. 014 266 0107 tai www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto.

Kajaani

Kaukametsän opisto, Koskikatu 2–4, kokoustila. Tiistaisin 12.1.–5.4.2. klo 13.30–17. Tiedustele vapaita paikkoja p. 08 6155 2381.

Kuopio Kuopion kansalaisopisto, Puistokartano D164 Teoria, Puistokatu 20. Tiistaisin 12.1.–5.4. klo 10–11.45. Ilmoittautuminen: p. 044 718 4714 tai opiston internet.

Lahti

Wellamo-opisto, Lahden Aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu 16, luokka 104.

Tiistaisin 12.1.–22.3. klo 12–14.30. Tiedustelut: p. 050 398 5859. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla.

Lappeenranta

Etelä-Karjalan kansalaisopisto, Pohjolankatu 27. Maanantaisin 11.1.–11.4. klo 13–15. Tiedustele vapaita paikkoja: kaisa.m.naskali@gmail.com tai p. 044 566 4553. Ensisijaisesti yhteydenotot sähköisesti.

Lisätiedot: p. 044 566 4553/toimisto

Lohja Hiiden Opisto, Lohjan opistotalo, Linnaistenkatu 9. Tiistaisin 12.1–12.4. klo 9.30–12. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: p. 019 369 1496 ja p. 050 329 6329.

Mustasaari

Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin 13.1.–6.4. klo 10–11.30 Ilmoittautuminen: kansliaan p. 06 327 7260, verkossa: aikuisopisto.mustasaari.fi tai ensimmäisellä kurssikerralla.

Nivala

Nivalan lukio, Peltotie 2. Maanantaisin 11.1.–21.3. klo 13.–14.30. Ilmoittautuminen: p. 044 4456 217 tai www.jokilatvanopisto.fi. Mukaan mahtuu.

Oulu

Oulun kansalaisopisto, Kumppanuuskeskus, Isokatu 47, Isoseppä.

Ilmoitamme aikataulusta myöhemmin. Lisätiedot: p. 08 555 4060.

Tampereen työväentalo, Seminaarisali (esteetön tila), Hämeenpuisto 28 D. Tiistaisin 26.1.–5.4. klo 17.15–19.30. Tiedustele vapaita paikkoja, p.044 553 8445.

Turku

Turku Aivoliiton kehittämisryhmät, Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2.

Tiistaisin 2.2.–24.5. klo 9–12 ja 13–16. Tiedustelut: p. 050 597 7663.

Vantaa

Vantaan aikuisopisto/Myyrinki, Vaskivuorentie 10 B, 3 krs, teorialuokka.

Maanantaisin 18.1.–4.4. klo 9–11.30. Ilmoittautuminen: 7.12. klo 13 alkaen p. 09 8392 4342, internetissä tai paikanpäällä opistotalolla, Lummetie 5 (toimiston aukioloaikoina) ja Myyringissä, Liesitori 1 (7.12 klo 13-15).

Ylivieska Ylivieskan kansalaisopisto, liikuntakeskus Närhitie 2, kokoushuone.

Tiistaisin 12.1.–15.3. klo 12–13.45. Ilmoittautuminen: ensimmäisellä kerralla, p. 044 4294 899 (ma-pe klo 12–16) tai www.ylivieska.fi/kansalaisopisto, kurssinumero 32980. Mukaan mahtuu.

Svenskspråkiga kurser Helsingfors

Helsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. Torsdagar kl 10–13 under tiden 7.1.–7.4. Obs! 7.1 är i köket. Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli.

Korsholm

Fredagar 15.1.–15.4. kl. 10–11.30. Korsholms vuxeninstitut/språkklassen, Skolvägen 1. Anmälan till Korsholms vuxeninstitut tel. 06 327 7261, e-post: vuxeninstitutet@korsholm.fi eller webb: vuxeninstitutet.korsholm.fi.

Raseborg

Medborgarinstitutet/Opistotalo, Torggatan 8, Stortorget, Karis.

Vi informerar om tidtabellen senare. Mera information: tel: 019 2892764/040 1958417 eller erica.akermarck@raseborg.fi.

Jakobstad

Jakobstads svenska arbetarinstitut, Storgatan 10. Måndagar kl 13–15.15 under tiden 11.1–11.4. Anmälningar görs till Jakobstads Arbis.

Åbo Åbo svenska arbetarinstitut, Kaskisgatan 5, 2 våningnen, rum 203. Måndagar kl 12.45–15.45, under tiden 18.1.–11.4. Anmälan börjar 9.12.2015 kl. 18 tel. 044 907 47 37 eller www.aboarbis.fi.

Pori A ja B

Otsolan kansalaisopisto, lk T, Juhana Herttuan katu 16. Torstaisin 21.1.–14.4. A) klo 12–14.15, B) klo 14.30–16.45.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: p. 044 564 0962.

Rovaniemi

Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Kurssi tauolla. Tiedustelut: p. 040 487 3016.

”Koko ajan minä edistyn”

”On hyvä lähteä kotoa liikkeelle, se laajentaa arkielämää”

”Vertaistuki.

Siellä tapaa muita sairastuneita”

www.aivoliitto.fi 4/2015 AVH

31

32

AVH 4/2015

Piia Aro-Pulliainen

Kansainvälinen Afasiajärjestö tiivistää yhteistyötään

K

ansainvälisen Afasiajärjestön AIA:n yleiskokous järjestettiin Espanjan Sevillassa lokakuussa. AIA on kansainvälinen organisaatio henkilöille, joilla on afasia sekä heidän läheisilleen. Osa jäsenistä on vertaistoimijoita, osa ammattilaisia.

Tänä vuonna kokouksen oli organisoinut espanjalainen afasiayhdistys A.R.P.A. Kokoukseen osallistui edustajia seitsemästä maasta, joten kielten kirjo oli melkoinen. Vaikka kommunikointi oli välillä haasteellista, loppujen lopuksi ymmärsimme aina toisiamme.

Yleiskokouksen asialistalla oli muun muassa eri maiden yhteistyö.

Mietimme yhteisiä keinoja levittää afasiatietoisuutta eri maissa. Päätimme perustaa AIA:n verkkosivuille kansainvälisen keskustelufoorumin, jossa on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia eri maiden toimintatavoista ja kuntoutuksesta. Sivusto voisi tarjota mahdollisuuden myös vertaistukeen.

Sinne kootaan lisäksi eri maiden kokemusvideoita afasiasta. Pitkän tähtäimen tavoitteena on tuottaa yhteinen englanniksi tekstitetty video elämästä afasian kanssa eri maissa.

Afasian kuntoutus Tutustuimme myös kokouksen järjestäjän A.R.P.A:n kuntoutustoimintaan.

Erityisen mielenkiintoista oli kuulla heidän käyttämästään intensiivisestä kielenkuntoutusmenetelmästä.

Saimme myös tutustua kuntoutusta varten rakennettuihin toimintaympäristöihin, joissa kuntoutujat harjoittelevat arjen toimintoja.

Osallistuimme lisäksi seminaariin, jossa käsiteltiin afasian kuntoutusta eri näkökulmista. Neurologi Marcelo Berthier Malagan yliopistosta kertoi, miten intensiivinen kuntoutusjakso

AIA:n kokouksessa oli osallistujia Suomesta, Ruotsista, Itävallasta, Sloveniasta, Espanjasta, Iso-Britanniasta ja Argentiinasta.

ja samanaikainen aivoja stimuloiva lääkitys vaikuttaa positiivisesti aivojen muovautuvuuteen ja esimerkiksi puheen tuoton kuntoutumiseen.

AIA:n vaihtuva presidentti Jaquelin Starck korosti pitkien jaksottaisten kuntoutusjaksojen hyviä tuloksia vaikeidenkin afasioiden kohdalla. Silvia Rubio-Bruno Argentiinan afasiayhdistyksestä nosti esiin psykososiaalisen kuntoutuksen merkityksen.

Siinä on keskeisessä roolissa vertaistuki eli keskustelut muiden samassa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa sekä ammattilaisten tarjoama psykososiaalinen tuki ja kuntoutus.

Kokousmatka oli hyvin mielenkiintoinen ja avartava. Afasiakuntoutuksessa on valtavia eroja eri maiden välillä. On maita, joissa afasiaa ei ole tunnistettu vammana eikä henkilö saa afasian vuoksi esimerkiksi työ­

kyvyttömyyseläkettä. Kansainvälinen yhteistyö onkin tärkeää, jotta afasian saaneet henkilöt saisivat tasavertaisemmin kuntoutusta ja tukea.

Puheterapeutti, FM Piia Aro-Pulliainen työskentelee Aivoliitossa.

Afasiakuntoutuksessa on valtavia eroja eri maiden välillä.

4/2015 AVH

33

HUS/Markus Sommers

Vuoden neurologi on ylilääkäri Matti Nikkanen

Lääkäriseura Duodecim palkitsi neurokirurgian professori Juha Hernesniemen Suomalainen Lääkäriseura Duodecim myönsi Helsingin yliopiston neurokirurgian professori Juha Hernesniemelle Konrad ReijoWaaran palkinnon. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Professori Juha Hernesniemi on tehnyt poikkeuksellisen uran kliinisenä neurokirurgina ja mikroneurokirurgisten tekniikoiden kehittäjänä, opettajana ja tutkijana.

– Juha Hernesniemi on kaikkien aikojen tunnetuin suomalainen kirurgi maailmalla. Lähes 3 000 neu-

rokirurgia kaikkialta maailmasta on käynyt seuraamassa Hernesniemen leikkauksia Töölön sairaalassa. Hän on leikannut satoja potilaita myös ulkomaisissa neurokirurgian yksiköissä ja pitänyt kymmeniä leikkauskursseja ympäri maailman. Hernesniemi tunnetaan kansainvälisesti alansa ehdottomana auktoriteettina ja opettajana, sanoo Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin hallituksen puheenjohtaja professori Markku Savolainen.

Päivi Seppä-Lassila

Neurokirurgian professori Juha Hernesniemi.

Ensimmäisen Vuoden neurologi -palkinnon on saanut ylilääkäri Matti Nikkanen Pohjois-Kymen sairaalasta. Suomen Neurologisen yhdistyksen edustajat luovuttivat palkinnon Nikkaselle Neurologipäivillä.

Ylilääkäri Matti Nikkanen on ollut mukana perustamassa ensimmäisen aluesairaalatason telestroke-keskuksen Kuusankosken aluesairaalaan.

AVH-potilaiden ja aivoinfarktipotilaiden akuuttihoitoa on muutenkin kehitetty hänen yksikössään potilaiden tarpeiden mukaisesti. Kliinisen työn tärkeänä kehittämiskohteena on ollut polikliininen hoito.

Matti Nikkanen on tuonut vahvasti neurologiaa yleiseen tietoisuuteen sekä suuren yleisön että ammattilaisten tiedotusvälineissä. Nikkanen on Aivoliiton AVH-neuvottelukunnan jäsen.

Hoitopaikanvalinta.fi tarjoaa tietoa terveyspalvelujen käytöstä Potilaan valinnanvapaudesta terveydenhuollossa kertova uusi verkkopalvelu hoitopaikanvalinta.fi on avattu. Sivusto tarjoaa tietoa terveyspalvelujen käyttämisestä kotimaassa ja ulkomailla, potilaan oikeuksista ja kustannusten korvauksista. Tutustu: www.hoitopaikanvalinta.fi

Kohonneen verenpaineen Käypä ­hoito -suosituksen potilasversio on julkaistu. Tutustu: www.kaypahoito.fi/potilaalle

34

AVH 4/2015

Shutterstock

Verenpaine koholla?

Ylilääkäri Matti Nikkanen.

Kela

Aivosairauksien, kuten aivoverenkiertohäiriöiden ja Alzheimerin taudin, vuosittainen kustannustaakka Euroopalle on 800 miljardia euroa.

Helsingin yliopistossa järjestetty Aivosairaudet-tilaisuus 12.11. ideoi, miten tämä taakka käännetään mahdollisuudeksi.

Tilaisuudessa oli mukana asiantuntijoita ja päättäjiä, jotka miettivät konkreettisia keinoja siihen, miten suomalaisen lääketieteen huippututkimuksen avulla voitaisiin sekä tukea kansantaloutta että auttaa potilaita.

Puhujina olivat muun muassa elinkeinoministeri Olli Rehn ja EUkomission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.

Tilaisuuden aikana ministeri Rehn totesi Suomen edistyksellisten biopankkien voivan toimia ”kliinisiä tutkimuksia tukevana kultakaivoksena Suomessa”.

EU-komissaari Katainen kannusti osallistujia hyödyntämään aktiivises-

Shutterstock

Suomi aivosairauksien tutkimuksen kärkimaaksi?

ti uusia EU:n tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia.

Tilaisuudessa tunnistettiin useita keskeisiä keinoja, joiden avulla voitaisiin lisätä lääketieteelliseen tutkimukseen liittyviä investointeja ja yritteliäisyyttä. Näitä keinoja ovat mm. Suomen tehokkaampi markkinointi poikkeuksellisen hyvänä maana tehdä useisiin aivosairauksiin liittyviä kliinisiä tutkimuksia sekä aivosairauksien yleisen tunnettuuden lisääminen ja ilmapiirin muuttaminen suopeammaksi aivosairauksien kliinisille tutkimuksille.

Hae omaishoitaja­lomalle Omaishoitajalomalla saa pienen tauon arkeen, vertaistukea sekä asiantuntijoiden ajatuksia arjen tueksi. Lomalla on aikaa paneutua omaishoitajan elämässä tärkeisiin asioihin. Osa lomista on tarkoitettu omaishoitajalle ja apua tarvitsevalle läheiselle yhdessä.

Vuoden 2016 haku on käynnissä. Voit tutustua omaishoitajien lomiin osoitteessa www.omaishoitajat.fi/lomat-ja-kuntoutus.

The 7th Kuopio Stroke Symposium 8.–10.6.2016, Tietoteknia, Kuopio Kuopio Stroke Symposium on kansainvälinen aivoverenkiertohäiriöiden estoa, akuuttihoitoa ja kuntoutusta käsittelevä kokous. Kokouksen järjestäjinä toimivat Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron ja Invalidiliitto. Perjantain 10.6. ohjelma on suomenkielinen ja teemana Mikä on käypää hoitoa AVH-kuntoutuksessa?

Lisätietoja ja ohjelma: www.uef.fi/stroke.

Ajankohtaista Kelasta Uusi osakuntoutusraha tukee työssäkäyntiä kuntoutuksen aikana Osakuntoutusraha on uusi tuki palkansaajalle ja yrittäjälle. Kela voi maksaa osakuntoutusrahaa, jos palkansaajan tai yrittäjän työaikaa on lyhennetty kuntoutuksen vuoksi vähintään 40 %.

Ei enää muistutuskirjettä vammaisetuuden jatkon hakemisesta Jos asiakkaalle on myönnetty vammaisetuus määräajaksi, asiakas on saanut jatkosta kertovan kirjeen noin 2 kuukautta ennen tuen päättymistä.

Kela luopuu näiden jatkohakemuskirjeiden lähettämisestä. Jos asiakkaan vammaisetuus päättyy tammikuussa 2016 tai myöhemmin, hän ei enää saa jatkon hakemisesta kertovaa kirjettä.

Vaikeavammaisten kuntoutus uudistuu 1.1.2016 alkaen kuntoutuksen myöntäminen ei enää ole sidoksissa siihen, että kuntoutuja saa vammaistukea.

Lakimuutoksen vaikutuksesta kuntoutuksen sisältö uudistuu ja sen nimi muuttuu vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi. Tavoitteena on, että myös työelämässä olevilla vaikeavammaisilla olisi paremmat mahdollisuudet päästä kuntoutukseen ja työkykyä voitaisiin näin tukea.

Lue lisää: www.kela.fi

4/2015 AVH

35

NV – Neurologiset vammaisjärjestöt kysyi Apuväline 2015 -messuilla kävijöiden tietoja palvelusuunnitelmasta. Vastausten perusteella palvelusuunnitelma tunnetaan melko hyvin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Monelle on kuitenkin epäselvää, kuka palvelusuunnitelman laatii.

Sähköiseen kyselyyn ­NV-verkoston messuosastolla vastasi lähes 130 ihmistä. Suurin osa vastaajista oli so­ siaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia tai opiskelijoita. Lisäksi noin joka kolmannella vastaajalla tai hänen läheisellään oli palvelusuunnitelma.

Alan ammattilaisilla on ymmärrettävästi tietoa palvelusuunnitelmasta.

Vastausten perusteella monelle näyttäisi kuitenkin olevan epäselvää, että palvelusuunnitelman laatiminen on sosiaalityöntekijän vastuulla.

– Palvelusuunnitelma on so­ siaalitoimen suunnitelma, sen tekee sosiaalityöntekijä yhdessä asiakkaan kanssa, muistuttaa CP-liiton palvelupäällikkö Ilona Toljamo.

Suuri osa kyselyyn osallistuneista vastasi, että palvelusuunnitelman tekee lääkäri (noin 60 vastausta) tai kuntoutusohjaaja (80 vastausta). Osa väärin vastanneista on sekoittanut palvelusuunnitelman kuntoutus-

Arja Pasila

KYSELY: Ammattilaiset eivät aina tiedä, kenellä on vastuu palvelu­suunnitelmasta

Aivoliiton järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen (keskellä) opastamassa messukävijää palvelusuunnitelmaa koskevaan verkkokyselyyn. Taustalla Neuroliiton järjestösuunnittelija Ville Keskinen vastaamassa NV:n kannusterahan hakemista koskeviin kysymyksiin.

suunnitelmaan, Ilona Toljamo arvelee.

Kyselyyn vastanneista 11 henkilöä ei tiennyt, onko heillä palvelusuunnitelmaa.

– Kyselyn vastaukset viittaavat siihen, että vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset ja heidän läheisensä tietävät, kenelle palvelusuunnitelma laaditaan. Ihmettelen kuitenkin, että vastaajien joukossa on noinkin monta, jolle asia on epäselvä, Ilona Toljamo sanoo.

Palvelusuunnitelma on lakisääteinen suunnitelma palveluista ja tukitoimista, joita vammainen tai pitkäaikaissairas ihminen tarvitsee selviytyäkseen arjesta. Esimerkiksi vaikeasti vammaiselle ihmiselle palvelusuunnitelma on aina tehtävä.

Apuväline 2015 -messut järjestettiin Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa 5.–7.11. Tapahtuma keräsi yhteensä 13 000 kävijää. Aivoliitto oli mukana NV-osastolla.

VR parantaa vammaispalveluita Näkövammaisen ja pyörätuolissa istuvan liikuntavammaisen matkustajan maksuttoman saattaja-lipun hankkiminen on mahdollista nyt myös VR:n verkkokaupasta.

Saattaja-lippu tulee hankkia verkkokaupasta samalla ostokerralla kuin vammaismatkustajan oma lippu. Oikeus maksuttomaan saattajaan tulee voida todistaa junan henkilökunnalle lipuntarkastuksen yhteydessä.

Avustaminen on nyt mahdollista tilata 37 asemalle Suomessa. Rautatievastuuasetuksen mukainen avustami-

36

AVH 4/2015

nen on mahdollista tilata, jos oma liikuntakyky on estynyt tilapäisesti tai pysyvästi. Tilaus tulee tehdä viimeistään 48 tuntia ennen matkaa asemien lipunmyynnistä tai puhelinpalvelusta. Painettuihin aikatauluihin on merkitty vammaispalvelulliset vuorot pyörätuolisymbolilla.

Myös Pendolino-junien ravintolavaunun uudistus ­etenee ja tämän vuoden loppuun mennessä kaikissa ­Pendolinoissa on pyörätuolipaikka myös ravintolavaunussa.

Hannu Virtanen

Verkossa on katsottavissa opetusvideo Näin teet hyvän selkovideon. Siihen liittyen valmistui myös video Smoothie-juomat, jolla Elena Leeve neuvoo juoman tekemistä.

Selkokielestä selkoilmaisuun teiden painamisen, ja myös lehtiä lo- Aineistoja testattiin myös Aivoliiton Verkkoympäristö Samoin selkojulkaisut tule- Juttu-tuvissa. Tuotetut aineistot ja mahdollistaa uudella tavalla petetaan. vat entistä useammin vain verkkoon ohjeet ovat kaikkien käytössä hankvideot, kuvat ja kuvasarjat, ja niissä on valokuva tai liikkuva kuva keen verkkosivulla www.papunet.net/ äänet ja interaktiivisuuden. lähes aina mukana. Myös erilaiset selkoilmaisu. interaktiiviset (pelit, testit ym.) soSiksi selkokielen ohella vellukset ovat vakiintumassa osaksi Koulutusta tarjolla selkosivustoja. on syytä puhua yhä Aiheeseen liittyen järjestetään Selkeenemmän selkoilmaisusta. ää ja saavutettavaa viestintää -kouSelkologo myös videoille Uudenlaisten lutuksia. Koulutus on tarkoitettu Selkotekstien kirjoittamiseen ja selkaikille selkokielistä viestintää suunselkoaineistojen tekemisen kojulkaisujen ulkoasuun on annettu nitteleville ja toteuttaville henkilöille tueksi on nyt valmistunut ohjeita jo 1980-luvulta lähtien. Tällä eri järjestöissä, oppilaitoksissa, viranesimerkkiaineistoja ja hetkellä Selkokeskus myöntää sel- omaisorganisaatioissa ja yrityksissä. kologon ohjeitten mukaan tehdyille Päivä sisältää kolme koulutuskokoohjeita.

I

nternetin kehityksen alkuvaiheessa kuvien ja videoitten käyttö oli hankalaa. Nyt yhteydet ovat nopeutuneet, päätelaitteiden teho on kasvanut, ja erilaiset pakkausohjelmat saavat tiedon entistä pienempään tilaan. Myös uudenlaisten palvelujen, ennen kaikkea Youtuben tulo markkinoille on muuttanut tilannetta.

Lukuisat viranomaiset, järjestöt ja yritykset ovat lopettaneet printtiesit-

kirjoille, lehdille, esitteille ja yhdessä Papunet-verkkopalvelun kanssa verkkosivustoille.

Nyt RAY:n rahoittamassa Kehitysvammaliiton Selkoilmaisu arjen tukena -hankkeessa luotiin selkoohjeistus myös uudenlaisille aineistoille. Interaktiiviset aineistot jäävät edelleen logojärjestelmän ulkopuolelle. Hankkeessa tuotettiin yli 30 erilaista esimerkkiaineistoa, mukana on videoita, animaatioita, piirrosvideoita, kuvasarjoja ja kaksi e-kirjaa.

naisuutta, joista ensimmäinen käsittelee selkokieltä kirjoituksessa ja puheessa, toinen verkon saavutettavuutta ja kolmas selkoilmaisun uusia muotoja (videoita, e-kirjoja ym.).

Seuraavasta koulutuksesta saa tietoa Kehitysvammaliiton koulutuskalenterista www.kehitysvammaliitto.fi/ koulutus. Koulutuksen tai sen osan voi tilata myös tilauskoulutuksena.

Hannu Virtanen on Selkoilmaisu arjen tukena -hankkeen projektipäällikkö.

4/2015 AVH

37

Tuula Kortesmaa

AIVOLIITON AJANKOHTAISET

Alle 50vuotiaiden AVH-vertaisryhmä Kokoontuu joka kuukauden 1. tiistai klo 17–19.30 Afasiakeskuksessa, Vipusentie 3, Helsinki.

Vertaisryhmä on tarkoitettu kaikille aivoverenkiertohäiriön sairastaneille. Osallistuminen on aina luottamuksellista, silloin jokainen voi keskustella vapaasti asioistaan.

Tapaamme kerran kuussa, jolloin suunnittelemme muita mahdollisia menoja ja tulevia asioita.

AVH-nuoret risteilyllä AVH-nuorten tämän vuoden toinen valtakunnallinen tapaaminen toteutettiin syyskuun lopussa m/s Viking Gracella välillä Turku–Tukholma–Turku. Mukana menossa oli sekä tulokkaita että konkarinuoria. Risteilyn kantavana teemana olivat arjen haasteet ja selviytymiskeinot. Parasta antia taisivat kuitenkin olla hulvattomat jutut sekä verraton vertaistuki. AVH-nuorten risteilyä on tukenut Urakointi Harju, jolle lähetämme lämpimät kiitokset.

Lisätietoa AVH-nuorten toiminnasta: järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi.

TULE MUKAAN! • keskustelua • luentoja • retkiä • yhdessä tekemistä.

Ota yhteyttä: alle50avhvertaistuki@gmail.com

Uusia AVHvideoita Aivoliiton videosarja on täydentynyt uusilla videoilla. Kaikki vi­ deot ovat katsottavissa osoitteessa www.youtube.com/aivoliitto.

Aivoverenkiertohäiriöt – 8/10 on estettävissä kertoo mitä aivoissa tapahtuu aivoverenkiertohäiriön aikana.

Video sopii käytettäväksi kaikissa niissä yhteyksissä, joissa tarvitaan havainnollinen ja lyhyt esitys aivoverenkiertohäiriöistä.

Kun se tapahtui niin äkkiä – liuotushoito on video aivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoidosta ja siitä, mitä tapahtuu aivoinfarktin liuotushoidossa. Videossa kerrotaan myös miten aivoverenkiertohäiriön oireet tunnistaa ja miksi tällöin on kiire soittaa hätänumeroon.

38

AVH 4/2015

Mikään ei ole mahdotonta – Kuntoutus aivoverenkiertohäiriön jälkeen kertoo miksi ja miten AVH:n sairastanutta tulee kuntouttaa. Lisäksi videolla nähdään kuntoutustilanteita Aivoliiton kurssilla.

Videot on tuotettu yhteistyössä TYKS:n AVH-yksikön kanssa. Liuotushoitovideossa olivat mukana myös TYKS:n ensihoitoyksikkö ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos.

Uusi liittohallitus valittu Aivoliiton liittovaltuusto valitsi kokouksessaan 27.10. uuden liittovaltuuston kaudelle 2016–2017.

Liittohallituksen puheenjohtajana jatkaa neurologi, LKT Terttu Erilä. Liittohallituksen jäseniksi valittiin: VARSINAISET JÄSENET Kaisa Kiiski, johtava sosiaalityöntekijä Pirjo Korpilahti, logopedian professori emerita Markku Vehmanen, talousasiantuntija Ilkka Jokinen, toimittaja Juha Kiuru, Pohjois-Pohjanmaan Aivoyhdistys ry Tuomo Leppänen, Lahden seudun kielelliset kuntoutujat, KieKu ry Maritta Melander, Turun seudun AVH-yhdistys ry

VARAJÄSENET Jaana Myhrberg, sosiaalipalvelupäällikkö Minna Laakso, logopedian professori Risto Laalo, talousjohtaja Vappu Pitkänen, toimittaja Ville Ruismäki, Etelä-Pohjanmaan AVH-yhdistys ry Ari-Pekka Klami, Kymenlaakson Aada ry Claes Sohlberg, Afaatikot ja Omaiset ry

AVH-päivillä Helsingissä lokakuussa pohdittiin pelien käyttöä kuntoutuksessa ja kuntoutuksen tuloksellisuuden mittaamista.

Päivien aikana kuultiin muun muassa, miten viihdepelejä voidaan käyttää tarkkaavaisuuden ja muistin harjoitteina sekä miten pelillisyyteen perustuva AVH-etäkuntoutus toimii.

Lisäksi pohdittiin kuntoutuksen tuloksellisuutta ja kuultiin sekä Kelan että kuntoutujan näkökulma asiaan.

Mielenkiintoisia luentoja oli kuuntelemassa noin 150 terveydenhuollon ammattilaista. Johanna Kaakinen Turun yliopistosta oli kiinnostunut erityisesti pelien käytöstä kuntoutuksessa.

– Pelimaailmasta saadaan varmasti paljon ideoita tietokoneavusteiseen kuntoutukseen ja erityisesti siihen, miten niistä tehdään kiinnostavia.

Irene Henttinen Etelä-Pohjanmaan keskussairaalasta oli ensimmäistä kertaa mukana päivillä.

Päivi Seppä-Lassila

AVH-päivillä keskusteltiin kuntoutuksesta

Aivoliiton puheenjohtaja Terttu Erilä (oik.) innostui keskustelemaan peleistä kognitiivisen psykologian dosentti Johanna Kaakisen (vas.) ja Serious Gaming Cluster Finland ry:n varapuheenjohtaja Matti Kuhan kanssa heidän esitystensä jälkeen.

– Molempina päivinä on mielenkiintoisia luentoja. Erityisesti kiinnostaa puheterapeutin luento nielemisen vaikeuksista sekä mekaaninen aivovaltimotukoksen poisto. Odotan myös kokemuspuheenvuoroa.

Aivoliitto järjestää vuosittaiset AVH-päivät yhdessä OK-Opintokeskuksen kanssa. Seuraavat AVH-päivät järjestetään 27.–28.4.2016 Helsingissä.

Kiitos lahjoittajille

Aivoliiton keskustoimisto Suvituulessa on suljettuna 21.12.2015–3.1.2016.

Aivoliitto ry kiittää lämpimästi liittoa erilaisin lahjoituksin vuonna 2015 muistaneita.

Toivotamme kaikille

rauhallista ja hyvää joulua!

4/2015 AVH

39

Kliininen neuropsykologia

Kliininen neuropsykologia -teoksessa tutkitaan aivojen toimintahäiriöiden vaikutuksia kognitiiviseen toimintakykyyn ja käyttäytymiseen. Kirja keskittyy aikuisiän neuropsykologisiin häiriöihin ja oirekuviin, jotka liittyvät pääasiassa neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin. Siinä kuvataan keskeiset neuropsykologiset häiriöt, eri sairauksien oirekuvat sekä neuropsy-

kologisen kuntoutuksen periaatteet eri häiriöissä.

Lisäksi käsitellään neuropsykologista työ- ja ajokyvyn arviointia sekä oikeustoimikelpoisuuden arvioinnissa huomioitavia asioita. Teos täydentää Duodecimin aiemmin neurolo­giasta, muistisairauksista ja neuropsykiatriasta julkaisemien suomenkielisten oppikirjojen kokonaisuutta.

Kliininen neuropsykologia-teos on tarkoitettu tieto- ja käsikirjaksi psykologeille, neuropsykologeille, psykoterapeuteille, lääkäreille, hoitohenkilöstölle sekä puhe-, toiminta- ja fysioterapeuteille. Lisäksi kirjaa voidaan käyttää eri alojen perus- ja erikoistumisopinnoissa sekä soveltuvin osin myös sairastuneiden ja heidän läheistensä ohjauksessa ja neuvonnassa.

Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki, Liisa Paavola ja Juhani Vilkki (toim.): Kliininen neuropsykologia.

Duodecim 2015.

Huonosti käyttäytyvät naiset Historiassa on ollut valtava määrä naisia, jotka eivät ole käyttäytyneet miesten heille asettaman mallin mukaisesti. Jos heillä on ollut jonkinlainen kuninkaallinen asema, meillä on heistä myös tietoa. Linda Rodriquz McRobbien teos Huonosti käyttäytyvät naiset pitää sisällään kymmeniä tarinoita tällaisista omapäivistä, rohkeista, päättäväisistä naisista, joiden motiivit ovat vaihdelleet oikeuden ja rikoksen välillä. Naisista, jotka ovat vahvasti osa maailmanhistoriaa.

Naiset, jotka eivät ole suostuneet jäämään ruotuunsa, ovat jättäneet painavan jäljen maailman tapahtumien kirjoon. On vakoojia, sotureita, hallitsijoita, seurapiiriperhosia – historiakirjallisuuden perustavaraa – mutta tässä kirjassa he ovat kaikki naisia. Osa heistä on meille tuttuja, mutta mukana on paljon uusia ihmeellisiä ihmiskohtaloita.

40

AVH 4/2015

Kirja on jaettu rohkeisiin ja röyhkeisiin lukuihin, jotka voisivat olla miesten määrittelemiä: mm. Taistelijat, Bilettäjät, Hutsut ja Hullut.

Linda Rodriquz McRobbie: Huonosti käyttäytyvät naiset.

Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2015.

Kävelyn filosofiaa Ranskalaisen kirjailijan ja filosofin Frédéric Gros’n Kävelyn filosofiaa tarjoaa monta näkökulmaa kävelemiseen. Ei ole samantekevää, taivaltaako pyhiinvaelluksella vai marssiiko mielenosoituksessa, sillä kävelemisen tapa vaikuttaa sekä ruumiiseen että sieluun.

Oivaltava ja viihdyttävä teos pohdiskelee myös kuuluisien ajattelijoiden ja taiteilijoiden kävelytapoja, näiden elämään vahvasti eläytyen. Rimbaud käveli raivon vallassa, kun taas Rousseau ja Nietzsche hakeutuivat kävelylle haaveilemaan ja ajattelemaan.

Kant puolestaan käveli kotikaupunkinsa läpi joka päivä - aina tismalleen samalla kellonlyömällä.

Frédéric Gros on Pariisin yliopiston filosofian professori. Kävelyn filosofiaa on ollut myyntimenestys Ranskassa ja se on julkaistu myös englanniksi.

Kirja on saanut matkailulehti Mondon Vuoden matkakirja -kunniamaininnan. − Gros’n kävelykirja tiivistää älykkäästi ja viehättävästi olennaisen kävelystä. Lukuelämyksen jälkeen tekee mieli tehdä seuraava reissu jalan, raati perustelee.

Frédéric Gros: Kävelyn filosofia.

Basam Books 2015.

Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila.

Polkuja parempaan parisuhteeseen Parisuhteessa saadaan usein pienillä asioilla paljon hyvää aikaan – sekä itselle että kumppanille. Suhteen huoltoa pidetään nykyään luonnollisena hyvinvoivan parisuhteen edellytyksenä ja kynnys hakea neuvoja on madaltunut. Yhä useammin apua ongelmiin hakevat myös miehet. Parisuhdekursseja annetaan ennaltaehkäisevästi jopa häälahjaksi.

Tuula Vainikaisen sekä Tuula ja Juha Välilän kirja Rakastan, rikastan – Polkuja parempaan parisuhteeseen on kirjoitettu parisuhteen hyvinvoinnista ja oman suhteensa parantamisesta kiinnostuneille. Se kertoo, mitä kaikkea paremman parisuhteen eteen voi tehdä ja antaa työkaluja muutoksen toteuttamiseen. Harvoin on liian myöhäistä.

Vaikka parisuhteen rakkaus ja lämpö olisi kadoksissa, suhteen elvyttäminen on mahdollista, jos vain halua jatkaa yhdessä riittää. Kun tavoite on yhteinen, pariskunta voi löytää toisensa ja rakkautensa uudestaan. Joskus ihan hyväkin suhde voi kaivata uutta kipinää. Kun omille

tunteilleen ja tarpeilleen antaa luvan, suhde saa uuden mahdollisuuden.

Miten parisuhde voi vahvistua ja rakkaus voittaa kohtaamansa esteet? Kuinka toimia parisuhteensa hyväksi arjen keskellä ja vaikeuksia väistämättä? Kuinka hyväksyä oma ja toisen muuttuminen? Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään.

Kirja rakentuu suomalaisten parien tarinoista ja heidän kokemuksistaan. Ne auttavat ymmärtämään,

miten parisuhteen hyvinvointia, rakkautta ja vuorovaikutusta voidaan vahvistaa.

– Valitettavan usein parit pysähtyvät pohtimaan parisuhteensa tilaa vasta kriisin äärellä. Pienet askeleet oikeaan suuntaan lisäävät parisuhdetyytyväisyyttä. ’Miks sä aina ja miksei me koskaan’ -nalkutus ei yleensä johda parempaan parisuhteessa.

Jokainen voi muuttaa vain itseään, tekemällä itse jotain toisin, tekijät toteavat.

Tuula Vainikainen on terveys- ja perheasioihin erikoistunut toimittaja ja tiedottaja. Liisa Välilä on teologi ja perheterapeutti sekä Kataja-parisuhdekeskus ry:n toiminnanjohtaja. Juha Välilä on parisuhderyhmien vertaisohjaaja.

Vainikainen Tuula, Välilä Liisa, Välilä Juha: Rakastan, rikastan – Polkuja parempaan parisuhteeseen.

Kirjapaja 2015.

Suomalainen puurokirja Puuro tekee kaikille hyvää, se täyttää vatsan pitkäksi aikaa, ravitsee, hoitaa ja auttaa ruoansulatusta. Se on helppotekoista ja edullista. Yhdessä kattilassa hautuu kokonainen ateria suurellekin porukalle. Puuro on myös loistavaa laihdutusruokaa!

Tiia Koskimiehen Suomalaisessa puurokirjassa on kaikkien perinteisten suomalaisten puurojen perusohjeet jouluisesta riisipuurosta kaurapuuroon ja imelletystä ruispuolukkapuurosta haudutettuun ohrauunipuuroon.

Muuntelemalla peruspuuroja ja tarjoamalla niiden kanssa herkullisia lisäkkeitä saadaan annoksiin lisää makua ja vaihtelua.

Kotimaisten viljojen lisäksi kirjan puuro-ohjeita on kehitelty glutee-

nittomista superviljoista, esimerkiksi kvinoasta, hirssistä, tattarista, speltistä, amarantista ja tummasta riisistä.

Niissä on runsaasti kuituja, kivennäisja hivenaineita sekä proteiinia.

Kirjassa on myös helppotekoisia ja trendikkäitä tuorepuuro-ohjeita. Erilaisista kuivatuista hedelmistä, siemenistä, pähkinöistä, kotimaisista marjoista, hedelmistä saa aamuksi ja välipalaksi itselleen varsinaisen terveyspommin.

Puurolautaselliseen voi halutessaan sisällyttää vaikka kaikki päivän aikana tarvittavat ravintoaineet.

Tiia Koskimies on helsinkiläinen vapaa toimittaja, joka on toiminut mm. tv-käsikirjoittajana ja ohjaajana Bon Appétit -ruokaohjelmasarjassa.

Tiia Koskimies: Suomalainen puurokirja. Minerva 2015.

4/2015 AVH

41

AIVOLIITTO KOULUTTAA Kaikkiin koulutuksiin ilmoittaudutaan verkkosivujen www.aivoliitto.fi kautta. Koulutus- ja tapahtuma­ kalenteriin pääsee helpoiten vasemman ylänurkan pikalinkin kautta. Kalenterista löytyvät myös ­koulutusten tarkemmat ohjelmat.

KOULUTUKSIA AMMATTILAISILLE

AVH-osaaja, 10 op Koulutus on läpileikkaus käytännön AVH-tietoudesta – oireiden tunnistamisesta kuntoutuksen kautta omaisen ohjaamiseen.

Seuraavan koulutuksen haku on syksyllä 2016. Koulutus järjestetään keväällä 2017.

Opiskelijoiden palautteita edellisiltä kursseilta: ”Toi laaja-alaista näkemystä AVH:sta.” ”Sain rohkeutta kehittää työtäni yhdessä moniammatillisesti.” ”Kehittämistehtävä pisti miettimään, miksei aihetta ollut keksinyt ja toteuttanut aiemmin.” ”Työtä se teetti, mutta niinhän opiskelussa aina. ” Lisätietoja: Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund, p. 050 365 6619, ulla.ehrlund@aivoliitto.fi, koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi.

AVH-sairastanut palvelutalon ja kotipalvelun asiakkaana, 3 op Koulutuksessa käydään läpi yleisimmät aivoverenkiertohäiriöihin liittyvän ongelmat ja niiden ilmeneminen arjen toimintatilanteissa. Koulutus on hyvin käytännönläheinen ja sisältää harjoituksia. Kouluttajina toimivat fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja puheterapeutti.

Koulutus sisältää kaksi lähipäivää sekä ennakko- ja jälkitehtäviä. Suoritustodistuksen saadakseen osallistujien on suoritettava myös sähköinen lopputentti.

Kohderyhmä: Palvelutalojen ja kotipalvelun työntekijät.

Ajankohta: Koulutus toteutetaan kevään 2016 aikana.

Lähipäivät ovat 21.–22.3.2016 Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa.

Osallistujamäärä: Korkeintaan 20 osallistujaa.

Hinta: 220 € Ilmoittautuminen: Viimeinen ilmoittautumispäivä on 15.2.2016. Ilmoittautuminen Aivoliiton koulutuskalenterin kautta.

Lisätietoja: Suunnittelija Kirsi Lukka-Aro, p. 050 463 6101, kirsi.lukka-aro@aivoliitto.fi.

42

AVH 4/2015

Tukiviittomakoulutusta lasten ja nuorten kanssa toimimiseen Koulutuksen tavoitteena on, että osallistuja osaa lapsen ja nuoren arkeen liittyviä tukiviittomia ja hänellä on rohkeutta käyttää niitä kommunikoinnin tukena.

Koulutus on hyvin käytännönläheistä. Opiskelijoiden lähtökohdat kartoitetaan ennen koulutuksen alkua ja sisältöä suunnataan niiden mukaan.

Kohderyhmä: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.

Koulutuksen pituus: 8 oppituntia, toteutetaan kahtena iltapäivänä.

Ajankohta: 5.2. ja 11.2.2016 klo 12.30–16.00.

Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku.

Hinta: 110€/hlö (sis. materiaalin).

Kouluttaja: Tulkkikeskuksen vastaava, viittomakielen­ tulkki Ilona Spiliotopoulos, Aivoliitto ry.

KOULUTUKSIA VAPAAEHTOISTOIMIJOILLE

Yhdistyksen jumppaohjaajan ja liikuttajan koulutuksia Tuolijumpan koulutukset Aika ja paikka: 5.2.2016 Lahti, 8.4.2016 Kuopio, 30.9.2016 Oulu, 18.11.2016 Vaasa Voimaa ja tasapainoa -koulutus Aika ja paikka: 14.10.2016 Tampere Lisätietoja: Aivoliiton verkkosivuilta www.aivoliitto.fi tai liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi, p. 040 737 5879.

Järjestetään Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -yhteistyössä.

HALUATTEKO KOULUTTAA KOKO TYÖYHTEISÖÄ?

Millaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Koulutus räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi:

Puhutko afasiaa? Keinoja kommunikoinnin helpottamiseksi (SCA®) Käytännönläheinen koulutus, jossa on lyhyt teoriaosuus ja paljon ohjattuja harjoituksia ja esimerkkejä kommunikointikeinoista tarpeidenne mukaan sovellettuina. Koulutuksen kokonaiskesto on runsaat kolme tuntia. Osallistujamäärä enintään 20 henkilöä. Kouluttajina toimivilla puheterapeuteilla on SCA-kouluttajan pätevyys.

Kuntoutumista edistävä moniammatillinen työote AVHpotilaan kohdalla terveyskeskuksen vuodeosastolla Koulutuksessa käydään läpi aivoverenkiertohäiriöiden perustaa ja niiden aiheuttamaa moninaista oirekuvaa ja problematiikkaa, kuntoutumisen perusteita, kuntoutumista edistävän työotteen merkitystä kuntoutumiselle sekä sen toteuttamista eri ammattiryhmien yhteistyönä.

Kouluttajina toimivat toimintaterapeutti, fysioterapeutti ja sairaanhoitaja. Tarvittaessa mukaan voidaan liittää puheterapeutin, psykologin ja/tai seksuaalineuvojan osuus. Koulutus sisältää etukäteistehtäviä, jälkitehtäviä ja puolentoista päivän koulutuksen työpaikalla.

Lähiosuudessa pysytellään osaston arjessa, keskustellaan ja harjoitellaan. Lähiosuus voidaan toteuttaa myös kolmena erillisenä iltapäivänä. Yhteen ryhmään otetaan korkeintaan 20 osallistujaa.

AVH-sairastanut palvelutalon ja kotipalvelun asiakkaana Koulutuksessa käydään läpi yleisimmät aivoverenkiertohäiriöihin liittyvän ongelmat ja niiden ilmeneminen arjen toimintatilanteissa. Koulutus on hyvin käytännönläheinen ja sisältää harjoituksia. Kouluttajina toimivat fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja puheterapeutti.

Koulutus sisältää kaksi toimipisteessä toteutettavaa lähipäivää, ennakko- ja jälkitehtäviä sekä sähköisen lopputentin.

Tunne pulssisi – Ehkäise aivoinfarkti ottamalla kiinni eteisvärinästä Noin neljän tunnin koulutus, jossa käydään läpi aivoinfarktin ja eteisvärinän teoriaa ja yhteyksiä sekä opetellaan tunnustelemaan pulssia ja opettamaan pulssin tunnustelua asiakkaille/potilaille luontevana osana työtä. Koulutus on saatavissa myös verkkoversiona.

Kysy lisää tilauskoulutuksista!

Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi

AVH-päivät 27.–28.4.2016, Helsinki

www.aivoliitto.fi

Teemoina • Kuntoutumista edistävä hoitotyö AVH-­ potilaan ja hänen perheensä kohdalla.

• Hoitoketjut ja yhteistyö • AVH ja työelämä • Musiikki, aivot ja kuntoutuminen Ohjelma tulee Aivoliiton koulutuskalenteriin joulu­kuussa. Ilmoittautuminen sähköisesti ­koulutuskalenterin kautta.

4/2015 AVH

43

YHDESSÄ – postia yhdistyksiltä –

IN MEMORIAM PENTTI TIAINEN

Ystävälle Sain pysäyttävän tiedon pitkäaikaisen kuntoutuskaverin poismenosta.

Muistan hyvin, kun tulit noin 15 vuotta sitten vastasairastuneena Kruunupuiston ruokalaan. Et paljoa hymyillyt, vaan hiljaisena totuttelit talon tavoille.

Ei mennyt kauaa kun tutustuttiin. Siitä alkoi vuosien ystävyys. Hakeuduimme monta kertaa samaan aikaan Punkaharjulle. Moni muukin sinne samoihin aikoihin tuli, ja lääkäri Seppokin sanoi meidät nähtyämme, että nyt tuli taloon kesä ja aurinkoa.

Tulimme taloon tutuiksi. Kun uusi ruokala valmistui, sinne mennessäm-

me tuli henkilöstö jonossa pöytäämme meitä tervehtimään ja ylpeänä näyttämään uudet työasunsa.

Näistä kuntoutusmuistoista voisi hyvin yhden jos toisenkin kirjan kirjoittaa.

Sain sinulta, huonekaveri Petu, paljon kalavinkkejä ja juttujasi oli mukava kuunnella. Harvalla niitä on yhtä paljon tarjolla. Minä taas sain opettaa sinulle ATK:n hienouksia.

Olit hyvä oppilas, kun opit tekemään omat kotisivut.

Olimme jälkeenpäinkin monta kertaa lähes päivittäin yhteydessä.

Kävitkin kavereittesi kanssa kahvilla meillä Nastolassa.

Yhteisiltä kuntoutusjaksoilta on paljon kuviakin, joista on kiva muistella yhteisiä hetkiä.

Kiitos Petu, kun sain tutustua sinuun ja jakaa useasti kuntoutusjaksoilla huoneen kanssani.

Pidä Petu siellä jossain siimat ki­ reänä, jospa joskus vielä yhdessä päästään kalaan.

Ystäväsi P. Ollila Nastolasta

Kulkeminen helpottuu huomattavasti Liikenneministeriö on muuttamassa ajoneuvo- ja liikennesäädöksiä siten, että niin sanottujen keveiden sähköllä toimivien ajoneuvojen käyttö helpottuu. Niiden määrät kasvavat ja hinnat ehkä halventuvat. Sähkömoottorilla toimiva tietyn tehon ja huippunopeuden alittava ”ajoneuvo” ei olisi enää moottoriajoneuvo kaikkine veroineen, maksuineen ja hallintomenettelyineen.

Lisäksi keveiden ajoneuvojen käyttäjäkunta kasvaisi huomattavasti. Vammaisten ohelle tulisivat seniorikäyttäjät eli henkilöt, jotka toimintakykynsä tilapäisenkin alenemisen takia tai silkasta mukavuudenhalustaan haluaisivat kulkea vaivattomammin.

Perinteinen pyörätuoli on soveltunut vain sellaiselle vammaiselle, joka on pystynyt fyysisesti ”kelaamaan”.

Sähkötoiminen pyörätuoli soveltuu paljon useammalle ja halpenevat kustannukset tuovat sen mahdollisemmaksi.

Tuossa uudessa tilanteessa jouduttaneen asettamaan kokonaan uu44

AVH 4/2015

det vaatimukset ”sähkärille”. Käytän siitä nimeä City-Kulkuri. Päätavoite on: City-Kulkurin tulee olla tavallisen naisautoilijankin nostettavissa näppärästi tavalliseen henkilöautoon.

Vammainen/seniori voi ketjuunnuttaa kulkemisensa näin vaihtuvia autoilija/auto-yhdistelmiä ja itsenäisiä kulkemisia ajatellen.

Tuotekehityslähtökohdan antaa varmaankin nykyinen taittuva pyörätuoli. Sen rakenteet, liikeradat ja muut yksityiskohdat ovat aikojen myötä hioutuneet järkeviksi. Rakenteiden keventäminen onnistunee nykymateriaaleilla kohtuullisin kustannuksin. Nykyaikainen, kehittyvä sähkömoottori- ja akkuteknologia auttavat myös.

Ministeriö on siis ehdottamassa tämän inva/seniorilaitteen lisäksi järeämmänkin kulkulaitteen sallimista. Siinä saisi olla suurempi teho ja myös suurempi enimmäisnopeus.

Tieliikennemielessä laite aiheuttaisi aikamoista epäselvyyttä ja turvattomuutta. Tällaisen laitteen käyttäjä

näyttäisi jalankulkijalta, mutta olisi välillä polkupyöräilijäkin: muun liikenteen pitäisi arvata milloin se on oikeudellisesti mitäkin . . .

Meillä on sairaanhoitopiireillä pääasiassa sellaisia invamopoja, jot­ ka näyttävät nyt synnytettävältä raskaammalta luokalta, mutta ovat kuitenkin aina (vähempitehoisina) jalankulkijoita. Tällä uudella ministeriön päätöksellä saataisiin aikaan tilanne, joka ei olisi mitenkään kontrolloitavissa: seniorimopot voisivat olla tehokkaampia, mutta näyttäisivät invamopoilta!

Sairaanhoitopiirit ovat aina voineet selvittää ja valvoakin mopon (apuvälineen) todellisen käytön olosuhteita ja erityisesti säilyttämistä; rappukäytävässä säilyttäminen on kiellettyä ja paloturvallisuusriski. Yksityinen seniorimopon käyttäjä tekee mitä muistaa ja jaksaa!

Pasi Asikainen Pirkanmaan AVH-yhdistys

AVH-vertaistukiryhmä Kinaporissa

Terveys Ei kirpputorilta terveyttä ostaa voi, on kallis aarre, ei kuulu se sinne, vaan toisille kohtalo, sen onnen soi, he nauttia saa, avun antaa ystäville.

Olkoon sairaus ihmisen mikä vaan, siitä vaivaa on paljon tai vähän, on aivohalvaus, vain yksi lajissaan, ken uhriksi joutuu, pysäyttää kulkijan tähän.

Vähäiset on kivut, halvaus potilaan, mut haitta suurempi raajoissa on, ei käsi liiku, jalkaan pysty ei nojaamaan, ja kehon oikea puoli on tunnoton.

Nyt omaehtoinen kuntoutus tarpeen on, siinä hoitajat, ystävät auttaa, saa tehdä silloin sen huomion, tosi ystävyys – elämässä – niin kauas kantaa.

Pertti Lyytinen

Ryhmä kokoontuu keväällä 2016 joka kuukauden toinen keskiviikko klo 12–14 FIILIS-tilassa 4 krs. Kinaporinkatu 9 A, 00500 Helsinki Ryhmä on tarkoitettu kaikille AVH:n sairastaneille ja läheisille.

Ryhmänvetäjänä toimii Sari Dunder. Lisätietoja antaa vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Eija Mustonen p. 09 3105 2917.

Kokoontumisajankohdat: 13.1.,10.2., 9.3.,13.4.,11.5.

Järjestäjänä Kinaporin vapaaehtoiset.

LÄHETÄ Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä POSTIA ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille.

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.avh@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 1/2016 tarkoitetut aineistot 5.2.2016 mennessä.

Joko sinulla on oma Taikaviitta?

Suuren suosion saaneet Aivoliiton värikkäät Taikaviitat ovat nyt myynnissä.

Olethan jo hankkinut omasi?

Lasten liivi

10 €

Aikuisten liivi

12 €

Oma viitta lapsille ja aikuisille.

Tilaukset: www.aivoliitto.fi/vaatteet

4/2015 AVH

45

46

AVH 4/2015

Tilaa AVH – aivoverenkiertohäiriöiden erikoislehti Jokaisessa numerossa on noin 40 sivua uusinta tietoa aivoverenkiertohäiriöistä: - asiantuntija-artikkeleita - haastatteluja - referointeja tutkimuksista - kuntoutus- ja tukimuotojen esittelyjä.

40 €

vuosikerta (4 numeroa)

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy paikallisyhdistyksen jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Tilaukset: salla.hakli@turuntilikeskus.fi p. 02 281 4310 www.aivoliitto.fi/tilaa_avh

 Taita ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

4/2015 AVH

47

Upeat kukka-aiheiset luontokortit nyt Aivoliitosta Jaana Kotamäen upeat kukka-aiheiset luontokortit nyt tilattavissa Aivoliitosta.

Lumoava kukinto

Kanervan kaunotar

Taitettu, tekstitön. Koko 10,5 x 14,8 cm.

Kortin takana Aivoliiton logo.

Kortit myydään 5 kpl paketeissa, sis. kuoret.

Hinta 5 €/pkt

Lumpeen hehku

Kastepisarat

Tilaukset: p. 02 2138 225 tilaukset@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi

Valopallot

 Haluan liittyä jäseneksi AVH-yhdistykseen

Syntymäaika___________________________________

Yhdistyksen nimi _______________________________

Sukunimi ______________________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Osoite ________________________________________

ammattilaisten yhdistykseen (Suomen Pro AVH ry)

Postitoimipaikka ________________________________

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Puhelinnumero _________________________________

Etunimi _______________________________________

Postinumero _________________

Olen aivoverenkiertohäiriön sairastanut.

Sähköpostiosoite _______________________________

Sairastumisvuosi ____________

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme.

Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias.

Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa.

Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

läheinen

ammattilainen

muu_______________________________________ Minulla on afasia.

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna äänilehtenä.

Sukupuoli

nainen

mies

Kieli

suomi

ruotsi

48

AVH 4/2015

muu

_____________________________________________________

Allekirjoitus

Yhdistykset alueittain

Aivoliiton paikallisyhdistyksillä ja aluekerhoilla on toimintaa yli 100 paikkakunnalla. Kysy lähimmästä yhdistyksestä oman alueesi toiminnasta.

ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 543 0009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF afaatikot.yhdistysavain.fi Claes Sohlberg (puheenjohtaja) p. 050 452 8165 victor.sohlberg@gmail.com Pirjo Piensalmi (siht) p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. www.afasiakeskus.fi Vipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi

LÄNSI-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 050 308 9095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Vastuualueet: nuoret ja työikäiset sekä vertaistuki- ja kokemuskoulutustoiminta ETELÄ-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 414 1122 Ville Ruismäki (pj.) p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Anne Saunamäki (siht.)

Työikäisten ja tukihenkilöiden yhteyshenkilö anne.saunamaki@jalasjarvi.fi p. 040 539 0012

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala Litmasenkaari 1 C 13 70820 Kuopio p. 040 543 7289 johannes.hietala@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen (puheenjohtaja) p. 015 557 546 Paula Mielo (sihteeri ) p. 050 303 2782

ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY etelasaimaanavh.aivoliitto.fi Pekka Jurvanen (puheenjohtaja) p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@live.fi halvaus@gmail.com KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/yhdistykset/ keski-uudenmaan-aivohalvausyhdis/ Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht) p. 040 706 8059 hakoljon@kolumbus.fi KYMENLAAKSON AVH-YHDISTYS RY www.kymenlaaksonavh.aivoliitto.fi Eija Pyötsiä (puheenjohtaja) p. 0400 932 433 eija.pyotsia@gmail.com Leena Punkanen (sihteeri) p. 040 773 0887 leena.punkanen@saunalahti.fi Yhdistys kokoontuu: Tuulensuoja, Hallituskatu 9, 45100 Kouvola Posti: Kulotie 23, 45200 Kouvola Yhdistyksen puhelin 044 344 1988 JÄMSÄN AVH-YHDISTYS RY Arja Maunula arja.maunula@co.inet.fi KANTA-HÄMEEN AVH-YHDISTYS RY kantahameenavhyhdistys.aivoliitto.fi Taina Metsberg p. 045 855 9323 t_metsberg@hotmail.com Sisko Päivärinta (puheenjohtaja) p. 045 855 9324 sisko.paivarinta@saunalahti.fi PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY www.piravh.aivoliitto.fi Facebook: Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Risto Ahlman (puheenjohtaja) p. 0400 961 687 risto.ahlman@gmail.com Toimisto: Lähteenkatu 2–4, 33500 Tampere Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 12–15. p. 0400 608 284 (arkisin 10–14.30) toimisto@piravh.fi KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi MIKKELIN SEUDUN AVH-YHDISTYS RY Anja Kääriäinen (puheenjohtaja) p. 050 573 3358 Helena Valkama (sihteeri) p. 044 211 8838 mikkelinafasia@gmail.com PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Minna Kärkkäinen (puheenjohtaja) p. 0500 883 736 minnakark1@luukku.com Sirpa Saastamoinen (siht.) p. 040 847 2904 sirpa.saastamoinen@windowslive.com

LOHJAN SEUDUN AVH- JA AFASIA­ YHDISTYS RY lohjanseudunavhjaafasiayhdistys.aivoliitto.fi Jaana Ahonen (puheenjohtaja) jaana.ahonen123@gmail.com Ulla Parkkonen (sihteeri) p. 050 555 2945 ullaparkkonen@gmail.com LÄNSI-UUDENMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASIOCH STROKEFÖRENING RF. avhtapiolankerho.aivoliitto.fi Pekka Lehtonen (pj.) p. 0400 504 443 pekka.lehtonen@gmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonen p. 0400 504 443 PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Maarit Leskinen (puheenjohtaja) p. 040 719 8706 maarit.leskinen@luukku.com Marju Rosimo (jäsenasiat) p. 040 501 2978 marju.rosimo@hotmail.fi

SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RY Juha Pajuniemi (pj.) p. 040 215 9420 juha.pajuniemi@suomi24.fi Toimisto: Esa Mäkinen Esivallankatu 1, 28120 Pori p. 02 633 2444 esa.makinen@pp7.inet.fi TURUN SEUDUN AVH-YHDISTYS RY www.turunavh.aivoliitto.fi Maritta Melander (puheenjohtaja) p. 050 354 1700 maritta.melander@pp.inet.fi Aila Stauffer (jäsenasiat) p. 040 575 7792 aila.stauffer@dnainternet.net Liisa Mankinen (siht.) p. 044 200 5844 liisa.mankinen@pp.inet.fi

POHJOIS-KARJALAN AVH-YHDISTYS RY Tukihenkilövastuuhenkilöt Eevi Väistö (puheenjohtaja) p. 050 367 5249 eevi.vaisto@gmail.com Maire Kivimäki p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net POHJOIS-SAVON AVH-YHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Pirkko Miettinen pirkkomiettinen@hotmail.com p. 044 382 2350 (puheenjohtaja)



4/2015 AVH

49

Yhdistykset alueittain YLÄ-SAVON AVH-YHDISTYS RY Mirja Vanhanen (puheenjohtaja) p. 044 544 1708 mirja.vanhanen@gmail.com Mirja Ålander (sihteeri) p. 050 323 6172 alander.mirja@gmail.com http://vammaisneuvosto.kotisivukone.com/113

AVH-AMMATTILAISET koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE p. 040 543 7288 riitta.tuusa@aivoliitto.fi Suomen Pro AVH ry Riitta Tuusa (puheenjohtaja) p. 040 543 7288 riitta.tuusa@aivoliitto.fi

POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 543 7290 PL 93 87101 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) p. 044 310 0541 Aili Kuokkanen (siht) p. 040 565 6469 Eino Ronkainen (jäsenasiat) p. 040 831 6336 eino.ronkainen@gmail.com JOKILAAKSOJEN AVH RY Armi Parviainen (puheenjohtaja) p. 040 847 8071 puheenjohtaja.jokilaaksojenavh@gmail.com Anna-Maria Mattila (sihteeri) p. 040 582 9753 sihteeri.jokilaaksojenavh@gmail.com KAINUUN AIVOYHDISTYS RY www.kainuunaivoyhdistys.aivoliitto.fi Terttu Härkönen (puheenjohtaja) p. 050 359 6648 Marja Hirvonen (sihteeri) p. 040 564 9785 koti_hirvonen@hotmail.com Helena Tervonen (vertaistukihenkilö) p. 044 327 4607

KESKI-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Maria-Lena Siirilä (puheenjohtaja) p. 0400 768 186 siirima@suomi24.fi Tuula Carlsson (sihteeri) p. 050 430 2200 tuula.carlsson@gmail.com LAPIN AIVOYHDISTYS RY Sirpa Kuukkanen (puheenjohtaja) p. 040 534 6221 sirpakuukkanen@windowslive.com Esko Saari (liikuntavastaava ja varapj) p. 040 845 4840 esko.saari10@luukku.com LÄNSI-POHJAN AVH-YHDISTYS RY lansipohjanavh.aivoliitto.fi Eero Knuuti p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi POHJOIS-POHJANMAAN AIVOYHDISTYS RY ppnaivoyhdistys.aivoliitto.fi Ritva Laitinen (puheenjohtaja) p. 045 326 9300 pj.ppnaivoyhdistys@gmail.com Anne Vehkaperä (liikuntavastaava) p. 040 534 6131 liikunta.ppnaivoyhdistys@gmail.com Yhdistys kokoontuu maanantaisin Kastellin kirkon Pappilankammarissa Töllintie 38, Oulu.

Tue Aivoliiton tärkeää työtä Aivoliitto tukee aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja heidän omaisiaan.

Työskentelemme myös aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyn hyväksi.

Voit olla mukana tärkeässä työssä antamalla lahjoituksen tilille (IBAN): FI43 1590 3000 173813. Lahjoituksen voi tehdä myös verkkopankin kautta.

Voit myös jättää perintösi hyvään tarkoitukseen tekemällä testamenttilahjoituksen Aivoliitolle. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/lahjoita

Kiitos tuestasi!

Keräyslupa: 2020/2012/5033

50

AVH 4/2015

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY

TULKKIKESKUS Tulkkikeskuksen vastaava Ilona Spiliotopoulos p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 213 8200 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi KOULUTUSPALVELUT 2/2015 JA info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi Yhdistysposti AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa HALLINTO Tampereen aluetoimisto Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 02 2138 292, 040 833 1511 p. 040 543 7288 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä Suunnittelija Kirsi Lukka-Aro p. 02 2138 232, 040 715 5223 p. 050 463 6101 JÄRJESTÖPALVELUT Viime Yhdistyspostissa kerroin Aivoliiton KommuniKIELELLINEN ERITYISVAIKEUS Järjestöpäällikkö Tom Anthoni kaatiokeskuksen rahoituksen loppumisesta. Olemme -TOIMINTA nyt viemässä tätä rahoitusasiaa vielä uudelleen oikaiMalmin kauppatie 26, Suunnittelija Salo-Orkamaa Rahasupyyntönä sosiaali- Elina ja terveysministeriöön.

00700 HELSINKI Tampereen aluetoimisto automaattiyhdistyksen (RAY) kanssa jatketaan asian p. 050 568 9145 tiimoilta neuvotteluja,13 kansanedustajia on myös läB, 33100 TAMPERE Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot Hämeenkatu hestytty taholta ja mediassa ollaan oltu esil monelta p. 040 543 7292 sivuilla 49–50.

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

Puhevammaisuus tunnetuksi

lä.

JUTTU-TUPA-VERKOSTO JÄSENREKISTERI Vastaava suunnittelija Pirjo Laine Kommunikaatiokeskus on tarkoitettu kaikille, jotka Järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen p. 02 213 8223, 050 597ihmisten 7663 kanssa. ovat tekemisissä puhevammaisten p. 050 308 9095 Suunnittelija Kristatietoa, Hoffström Sen tehtävä on ollut jakaa antaa neuvoja ja TOIMISTO JA TILAUKSET opastusta. tiedämme, p.Kuten 050 453 3301 Suomessa on aivan liian Toimistoassistentti Raija Ratilainen vähän puheterapeutteja, jotta he ehtisivät palvelePROJEKTIT p. 02 2138 225, 040 845 0430 maan kaikkia avun tarvitsijoita.

Yksi elämä -hankkeet LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Projektipäällikkö Railila Nyt tuo toiminta on siisMarika päättynyt.

Valitettavasti Lakimies Anu Aalto vastaa p. 040 543 7287 kysymyksiin tai tukeemme pysty enää vastaamaan sairastamiseen liittyviin Anna Helin-Välkky maan Projektisihteeri yhdistyksiä puhevammaisten asioissa. Komsosiaaliturvan ja kuntoutuksen munikaatiokeskuksen puheterapeutit ovat siirtyneet p. 050 534 3201 lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, maksullisen palvelutoiminnan piiriin; maksuton neuProjektisuunnittelija Ville Niemi p. 040 734 5773 vonta yms. nyt loppunut. p. on 050 534 3246 tai anu.aalto@neuroliitto.fi.

Digitaalisen viestinnän tuottaja RiskinäMarkku on, ettäLiukkonen RAY lopettaa myös Juttu-tupa-toiKUNTOUTUSPALVELUT minnan rahoituksen ensi vuoden alussa!

p.

050 345 6486 Palvelupäällikkö Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli Ann-Mari Veneskoski p. 050 568 8149 p. 02 213 8271, 040 731 3592 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 040 737 5879 p. 050 365 6619 Yksi elämä -viestintäpäällikkö Kurssisuunnittelija Sari Hietanen Eija Seppänen p. 02 213 8221 p. 040 508 3645 Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist eija.seppanen@yksielama.fi p. 02 213 8272 Yhdistyspostin ilmestymisaikataulu 2015 Tiedottaja Liisa Koivula Puheterapeutti Iris Lehtiö

p.

050 568 9263 p. 050 466 7060 3/2015 viikolla 15 Puheterapeutti Marjut Paavilainen Onnistunut työhönpalaaminen p. 050 337 0122 -projekti4/2015 viikolla 20 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Kuntoutussuunnittelija 5/2015 viikolla 35 p. 02 213 8274, 0400 586 359 Ulla Ehrlund Puheterapeutti Maria Widenius ks. Kuntoutuspalvelut 6/2015 viikolla 40 p. 040 827 6623 VIESTINTÄ 7/2015 viikolla 45 Fysioterapeutti Eliisa Laine Viestintäpäällikkö p. 02 213 8242, 050 523 6056 8/2015 viikolla 50 Päivi Seppä-Lassila Fysioterapeutti Johanna Di Nardi

p.

02 213 8262, 040 715 5198 p. 050 573 0867 Järjestötiedottaja Sanna Reuna Fysioterapeutti Tove Simolin p. 050 362 3217 p. 050 453 3303 Tiedottaja Miia Suoyrjö Psykologi Timo Teräsahjo p. 02 213 8231, 050 571 4588 p. 050 462 3276

SUOMEN NUORTENTALO OY

Henkilökunnan Haastankin nytsähköpostiosoitteet: myös yhdistysväen mukaan talkoisiin: etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi tehdään puhevammaisuus tunnetuksi.Eduskunta-

vaalit lähestyvät ja kansanedustajaehdokkaat ovat ASUMISPALVELUT varmasti kiinnostuneita äänestäjistä, joten haasteTurun Nuortentalo taan heitä keskustelemaan, mitä on puhevammaiSuvilinnantie 10, 20900 TURKU suus. AVH-yhdistykset voisivat haastaa paikalliset p.eduskuntakuntavaaliehdokkaat 02 258 0094, 0400 539 306keskustelemaan afa turku@nuortentalo.fi siasta. SLI-yhdistykset puolestaan haastaa ehdokkaat Anne Ingman, aluepäällikkö keskusteluun kielellisen erityisvaikeuden tiimoilta.

(Länsi-Suomi, yleishallinto) Toistaiseksi liitossa on vielä maksutonta afasiamateri p.aalia 050 442 0092 Pienen kielipolku- ja Ilon askeleet ja esimerkiksi Kuopion Nuortentalo -esitteitä käyttöönne, mutta ne tulevat myös loppumaan rahoituksen päätyttyä.

Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 Tiedämme, että jos puhevammaiset ihmiset ovat mu kuopio@nuortentalo.fi keskusteluryhmässä, on todella vaikea Satukana Pasanen, aluepäällikköheidän (Itä-Suomi) saada itsensä kuulluksi ja ymmärretyksi.

Tästä syystä p. 040 562 9118 heidät usein myös ohitetaan ja unohdetaan. Nyt on

AVOPALVELUT tärkeää muistuttaa asiasta. Samalla on tärkeä tehdä tunnetuksi paikallisyhdistysten toimintaa Turun seudunAivoliiton avopalvelut tuleville kansanedustajille.

Anne Ingman, aluepäällikköNämä ehdokkaat ovat paikallisia ihmisiä, nykäiskää heitä hihasta ja kutsu(Länsi-Suomi, yleishallinto) keskustelemaan. p.kaa 050 442 0092 Kuopion avopalvelut terveisin SatuTalvisin Pasanen, aluepäällikkö (Itä-Suomi) Tiina Viljanen p. 040 562 9118 toiminnanjohtaja

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI

Tilat ja majoitus: p. 02 213 8500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Aivoliitto on nyt somessa Kahvila Lasisydän Tykkää meistä Facebookissa ja p. 02 213 8509 seuraa Twitterissä.

Aina libbe.ranta@gmail.com tuoretta asiaa!

Aina tuoretta asiaa!

Aivoliitto Puhetta Suomen Nuortentalo Yksi elämä @Aivoliitto @yksi_elama

2 4/2015 AVH

51

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

Kirjat keskustelun tueksi henkilön kanssa, jolla on afasia

Mitä on afasia?

Hoitajan vastaanotolla. Lääkärin vastaanotolla.

Fysioterapeutin vastaanotolla. Toimintaterapeutin vastaanotolla.

Elämä on suurempi kuin afasia.

Tilaukset: www.aivoliitto.fi

www.aivoliitto.fi