Dysfasia 1/2010

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Valmentaja nuoren opintojen tukena Nuortentalosta avaimia itsen채istymiseen

Selkokirja oppimisen apuna Anna aikaa aivoille

1/2010

D ysfasia

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

9. vuosikerta ISSN 1458-6363 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Yhteystiedot Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@stroke.fi etunimi.sukunimi@stroke.fi www.stroke.fi, www.sunnanvind.fi

Toimitusneuvosto Professori Pirjo Korpilahti, Turun yliopisto, puheenjohtaja Erityisesiluokanopettaja Mari Jaakkola, Veromäen koulu, Vantaan kaupunki Yhdistyksen jäsen Maarit Koivumäki, Pirkanmaan dysfasiayhdistys ry Palvelujohtaja Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila Johtaja Marjatta Laakso, Suomen Nuortentalo Oy Dysfasianeuvoja Elina Salo Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Paino ja ulkoasu Painotalo Miktor Oy Taitto Marko Vuorio, Painotalo Mikror Oy Kuvat futureimagebank.com, ellei toisin mainita Ilmoitusmyynti ja -aineistot TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

Vesa-Matti Väärä

Toimitus Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@stroke.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@stroke.fi Toimittaja Miia Suoyrjö p. 050 5714 588, 02 2138 231 miia.suoyrjo@stroke.fi

s. 13-15

TEEMANA Aikuistuminen ja kielihäiriöt Selkokieli

Jäsenpalvelut, osoitteenmuutokset, tilaukset ja jakeluhäiriöt Päivi Kukkonen p. 02 2138 225, paivi.kukkonen@stroke.fi Tilaushinnat 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

2

Dysfasia 1/2010

Selkokieli oppimisen apuna

Dysfasia-lehden aikataulu NO 2

3

4

TEEMAT Kuntoutus;Käypä hoito; Puheterapia; Moniammatillisuus Monikielisyys; kieltenopiskelu Koulutuspäivän antia (23.11.)

AINEISTOT 1.4.

ILMOITUKSET 9.4.

ILMESTYY 14.5.

30.7.

9.8.

10.9.

5.11.

17.11.

17.12.

s i sältö

s. 6

Opinnot sujumaan valmentajan avulla

s. 24

ARTIKKELIT 6 10

13 20 24 34

Valmentaja nuoren opintojen tukena Omaan ammattiin ja asuntoon Nuortentalon kautta Selkokirja on hyvä oppimisen apuväline Anna aikaa aivoille Sosiaaliturvan muutokset SoveLin koulutuksesta puhtia yhdistyksen liikuntatoimintaan

s. 20

Anna aikaa aivoille

Sosiaaliturvan muutokset

PALSTAT 5 12 17 18 28 30 36 39 40 41 43

Pääkirjoitus Runoruutu Tutkittua Wanted Liitto tiedottaa Tapahtumakalenteri Svensk resumé Yhdessä - postia yhdistyksiltä Poimittua Dysfasiayhdistykset alueittain Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhteystiedot

Kannessa: Heini Kankare tutustui Selkouutiset-lehteen Nuortentalon selkoryhmässä. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Dysfasia 1/2010

3

Ideoita liikuntaan!

SoveLin Liikkeelle-koulutukset on tarkoitettu paikallisyhdistysten liikunnasta vastaaville henkilöille ja vertaisohjaajille.

Koulutukset antavat välineitä ja voimavaroja yhdistyksen liikuntatoimintaan.

SoveLi on valtakunnallisten vammais- ja kansanterveysjärjestöjen yhteinen liikuntajärjestö.

SoveLin koulutukset 2010

HUOM: Järjestömme on SoveLin jäsen, käytä jäsenhinta hyödyksesi!

Liikkeelle-peruskoulutus

Liikkeelle ITE -koulutus

Koulutus antaa eväitä liikuntatoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen. Tutustutaan sovelletun liikunnan paikallisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Pohditaan liikuntavastaavan rooleja ja tehtäviä sekä liikkujien motivointia.

Ryhmätöinä suunnitellaan tapahtuma, koulutus, liikuntakurssi ja lajikokeilu sekä luonnostellaan ne osaksi yhdistyksen toimintasuunnitelmaa, talousarviota ja markkinointia.

Perehdytään sovellettuihin liikuntamuotoihin, kuten golfiin, pehmolentopalloon ja curlingiin.

Koulutus tukee liikuntatoiminnan laatua ja kehittämistä.

Perehdytään ITE-itsearviointimenetelmään. 25-kohtaisen ITEn konkreettisen ”tarkistuslistan” avulla arvioidaan ja kehitetään oman yhdistyksen liikuntatoimintaa itse valituissa asioissa.

Koulutukset käynnistyvät aluksi pilotteina muutamissa SoveLin jäsenjärjestöissä ja niiden paikallisyhdistyksissä.

• • • • • • • •

Päivä tarjoaa vertaistukea ja virikkeitä oman yhdistyksen liikuntatoiminnan monipuolistamiseksi. Tutustutaan uusiin sovellettuihin liikuntamuotoihin, kuten tasapainoharjoitteluun sekä tanssi- ja pelisovelluksiin. Päivän aikana pohditaan myös yhdistyksen liikuntatoiminnan pulmatilanteita.

Vaasa 20.– 21.2.

Hämeenlinna 10.– 11.4.

Kouvola 11.–12.4.

Joensuu 17.4. ja 29.5.

Jyväskylä 24.– 25.4.

Pajulahti 18.–19.5.

Oulu 22.– 23.5.

Kuopio, Siilinjärvi, Kokkola, Seinäjoki (ajankohdat avoinna)

Liikkeelle-virikepäivä

• Huittinen 11.9.

• Turku (ajankohta avoin)

Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus

Koulutusten hinnat

Koulutus tukee paikallisyhdistyksen liikuntatoiminnan kehittämistä. Mietitään liikunnan mahdollisuuksia sekä yhteistyömuotoja yhdistysten, liikuntaseurojen ja kunnan kanssa.

Pohditaan soveltavan liikunnan vaikuttamiseen liittyviä teemoja ja keinoja sekä liikunnasta tiedottamista.

1 päivän koulutus: 40 euroa 2 päivän koulutus: 60/100 euroa 3 päivän koulutus: 100/140 euroa

Käsitellään yhdistyksen liikuntatoiminnan pulmatilanteita, ja osallistujat valitsevat koulutuspäivien välijaksolle yhdistyksen liikuntatoimintaa kehittävän välitehtävän.

Tutustutaan joihinkin sovellettuihin liikuntamuotoihin.

• Rovaniemi • Tampere

4

23.–24.4. ja 28.8.

7.–8.9. ja 9.11.

Edullisempi hinta koskee Soveltava Liikunta SoveLi ry:n jäsenjärjestöjen yhdistyksiä sekä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n jäsenyhdistyksiä.

Kysy erilaisista koulutustuista oman liittosi liikuntavastaavalta tai SoveLista.

Kysy lisää SoveLin suunnittelijalta: gsm 040 551 4468, koulutus@soveli.fi 1/2010 www.soveli.fi /koulutus

Dysfasia

Arttu Seppä-Lassila

A

ikuistuminen on yksi tämän lehtemme teemoista. Aikuisuuteen kuljetaan nuoruuden kautta.

Nuoruus on suurten kysymysten aikaa. Mikä minusta tulee? Mihin ammattiin? Missä asun? Kuinka pärjään itsekseni? Riittävätkö rahani? Perustanko perheen? Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia.

Erityisnuorilla kysymyksiä on vielä enemmän ja vastausten löytäminen on vaikeampaa kuin muilla nuorilla. On tärkeä, että nuorella on joku tukena, kun vaikeudet tuntuvat vuorilta.

- Joidenkin mielestä nämä ovat mitättömiä juttuja ja ne hoituu tuosta vaan, mutta mulle ne olivat vuoren korkuisia, vuori toisensa perään, Petra kertoo koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksistaan tämän lehden ensimmäisessä jutussa.

Pulmiin löytyi apua neuropsykiatrisesta valmennuksesta, jonka avulla vuoret saatiin kierrettyä tai ylitettyä. Tämä valmennus ei ole välineurheilua, vaan pitkälle pärjätään ruutuviholla, kännykkämuistutuksilla, isojen tehtävien jakamisella pienempiin sekä luku- ja muistitekniikoilla.

Motivaation ja itsetunnon osuus on suuri. Monesta vaikeudesta selviää, kun on kirkas tavoite mielessä. Kuopion Nuortentalossa asuvan Petrin tähtäimessä oli päästä asumaan omaan asuntoon jonain päivänä. Tavoite leimasi Petrin arkea, kun hän opetteli siivoamaan, pesemään pyykkejä, laittamaan ruokaa ja hoitamaan omia asioitaan. Petri valmistuu keväällä ammattiin ja asuntoasiakin on järjestyksessä. ”Nuoruus on murhenäytelmä Saarivaltio eristyksissä Nuoruus on ventti leuassa Naurunpyrskähdys kuilun partaalla,” laulaa nykyisin suosittu Samuli Putro.

Murhenäytelmäksi tilanne on tosissaan vaarassa muuttua, jos nuori ei saa ajoissa tarvitsemaansa tu-

kea. Jos häneltä evätään tärkeä apu säästösyiden vuoksi, voivat kustannukset kohota todella suuriin lukuihin. Syrjäytyminen, työttömyys, mielenterveysongelmat, toimeentulovaikeudet, päihteet paljonko niistä aiheutuvat kustannukset ovat yhden ihmiselämän ajalta? Jokaisella tulisi olla mahdollisuus löytää oma paikkansa ja tehtävänsä. Pieni apu oikeassa paikassa voi estää suuren surun.

Petra haluaa tarinassaan rohkaista muita. Hän opiskelee nyt lukiossa ja viihtyy siellä hyvin. Peruskoulussa koettu kiusaaminen ja yksinäisyys ovat eilistä. Hän on löytänyt yhteisön, jossa hänet hyväksytään ja joka auttaa hänen itsetuntoaan tervehtymään.

- Kaikki voi muuttua, sanoo Petra.

Päivi Seppä-Lassila

”Nuoruus on seikkailu suunnaton Kokeile vain, hämmästy vain Sä maailmaa”, lauloi Katri-Helena 1970-luvulla.

PÄÄKIRJOITUS

Nuoruus on kasvavaa voimaa

”Nuoruus on kipua, kasvavaa voimaa.

Ethän, aikuinen meitä soimaa”, toivoo Sannamari tämän lehden Runoruudussa.

Vanhemmilla on oma tehtävänsä nuoren ja aikuistuvan rinnalla. Vaikka kuulisi tuhat ja tuhat kertaa olevansa tylsä ihminen - joksi 11-vuotias Maiju-tyttäreni minut toisinaan leimaa - kuuluu vanhemman tehtäviin rajojen asettaminen ja sopimuksista kiinni pitäminen. Mutta myös lohdun ja tuen antaminen kipuilevalle nuorelle.

Nuoren itsenäistyttyä ja muutettua pois kotoa vanhempien huolenpito ja kodin antama turvallisuus jatkuu edelleen, mutta toisessa muodossa.

Nuori oppi pärjäämään omillaan - joskus tarvitaan ammattiauttajien apua. Sellaista on tarjolla muun muassa Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Nuortentaloissa Turussa, Kuopiossa ja Hankasalmella.

Dysfasia 1/2010 tuo luettavaksi aikuistumiseen ja kielihäiriöihin sekä selkokieleen liittyvää asiaa lievästi uudistuneessa ulkoasussaan. Tervetuloa sivuille!

Päivi Seppä-Lassila on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton viestintäpäällikkö ja Dysfasia- ja AVH-lehtien toimituspäällikkö.

Pieni apu oikeassa paikassa voi estää suuren surun.

Dysfasia 1/2010

5

Marianne Kulmala

VALMENTAJA NUOREN OPINTOJEN TUKENA Neuropsykiatrinen valmentaja voi olla oppilaan opintojen tukena, jotta koulutyö sujuisi hyvin ja opinnot etenisivät suunnitellusti.

V

almentaja voi työskennellä joko fyysisesti koulun tiloissa tai sitten kouluun ja opiskeluun liittyviä asioita käsitellään ja ratkotaan asiakkaan kotona. Valmentajan apua voidaan tarvita jo esikoulussa, mutta yhtä hyvin sitä saatetaan tarvita yliopisto-opiskeluissa.

Niin, ja kaikessa tältä väliltä.

Lukujärjestys kateissa Petra* on 17-vuotias neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaava, lukion toista luokkaa käyvä nuori nainen.

Petralla on neuropsykologin lausunnon mukaan massiivinen aloitekyvyn heikkous. Koulutyössä tämä tarkoittaa sitä, että Petra tarvitsee paljon sekä opettajien että vanhempien tukea selvitäkseen opinnoissa.

Syksyllä kuitenkin näytti siltä, että Petran opinnot tulevat keskeytymään.

Tässä vaiheessa tapasin Petran ensimmäisen kerran. Aloitimme yhteistyön, minä valmentajana, hän valmentautujana. Tämän jälkeen olemme tavanneet kerran viikossa

tunnin ajan. Sen lisäksi olemme viikoittain yhteydessä sekä sähköpostin että puhelimen välityksellä.

- Kun tapasimme, mä olin aivan pattitilanteessa. Mulla oli tosi paljon pikkujuttuja rästissä, enkä kyennyt aloittamaan niistä yhdenkään hoitoa, kertoo Petra.

- Marianne pyysi nähdä lukujärjestykseni, mutta mulla ei ollut edes sitä! Mä olin käynyt viikkoja koulua ilman lukujärjestystä ja tietoa siitä, mitä oppiaineita mulla on seuraavana päivänä. Repussani kannoin kaikkia oppikirjoja, jotta oikeat kirjat olisivat aina matkassa!

Petralla on toiminnanohjauksessa suuria vaikeuksia. Siksi hän ei ollut saanut hankittua uusia Wilmatunnuksia edellisten hävittyä. Lukujärjestys tulostetaan Petran koulussa netistä omien henkilökohtaisten nettitunnusten avulla. Koska hänellä ei ollut tunnuksia, ei ollut myöskään lukujärjestystä. Nokkeluutensa ja älykkyytensä avulla Petra oli kuitenkin koulussa luovinut ja oli lähes aina löytänyt oikeaan luokkaan oikeaan aikaan.

- Mulla oli monen kuukauden poissaolot selvittämättä enkä saanut sitä tehtyä. Joidenkin mielestä nämä ovat mitättömiä juttuja ja ne hoituu tuosta vaan, mutta mulle ne olivat vuoren korkuisia. Vuori toisensa perään, Petra kertoo.

Ruutuvihko avuksi Neuropsykiatriseen erityisvaikeuteen liittyy hyvin usein toiminnanohjauksen vaikeutta. Tehtäviä on vaikea suunnitella ja niiden alkuun saattaminen on hankalaa. Tehtävästä toiseen siirtyminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Myös sitä, milloin tehtävä on valmiiksi tehty, voi olla vaikea hahmottaa.

Aloitimme Petran kanssa viikkojärjestyksen laatimisesta. Petralla oli aiemmin ollut päivä- ja viikkojärjestykset seinällä, mutta hän halusi nyt jotain muuta. Kännykän kalenteri Petralla oli ollut käytössä, mutta kalenterin tarkistaminen oli ollut hyvin satunnaista. Tärkeät asiat jäivät huomaamatta.

*Nimi muutettu

6

Dysfasia 1/2010

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n tarjoama neuropsykiatrinen valmennus on suunnattu henkilöille, joilla on neurologisia erityisvaikeuksia, kuten kielihäiriö, ADHD, Asperger ja Tourette.

Valmentaja tekee työtään asiakkaan omassa asumis- ja toimintaympäristössä, esimerkiksi asiakkaan koulussa, kotona, työpaikalla ja/tai vapaa-ajalla. Valmentaja ratkoo yhdessä asiakkaan kanssa tämän jokapäiväisiä elämänhaasteita. Työssä korostuu asiakaslähtöisyys ja valmennus on räätälöitävissä asiakkaan tarpeiden mukaan.

Kännykkä muistuttaa läksyistä Olemme yrittäneet yhdessä miettiä erilaisia ratkaisuja läksyjen lukemiseen. Petralle on tärkeää, että hän koulusta tultuaan saa olla hetken tietokoneella mesettämässä. Ehdotin, että hän ottaisi avukseen munakellon, joka soisi, kun läksyjen luvun pitäisi alkaa.

- Ei ikinä! Olen kurkkuani myöten täynnä munakelloa. Kun olin lapsi, sitä käytettiin kaikkialla, kauhistui Petra.

Useimmat meistä tietävät, miten helposti tietokoneen äärelle jumit-

tuu. Yhtäkkiä huomaa muutaman tunnin vierähtäneen. Näin käy myös Petralle. Tällä hetkellä Petra harjoittelee sitä, että laittaa heti koneen ääreen istuttuaan kännykän muistuttamaan tunnin kuluttua. Tällöin pitää ottaa koulukirjat esille ja aloittaa tehtävien teko. Tämä on toiminut vaihtelevasti, vähän Petran omasta motivaatiosta riippuen.

- Joskus en laita muistutusta, kun en halua muistaa, nauraa Petra.

- Jos mulle sanotaan, että tänään on pakko tehdä nuo viisi tehtävää, mua ottaa päähän. Mutta jos mulle sanotaan, että voit valita, teetkö tänään nuo viisi tehtävää tai lukutehtävän, on paljon kivempi lähteä sitä itse valitsemaansa tehtävää tekemään. Niin, vaikka se valinta sitten olisikin ne viisi tehtävää, kertoo Petra hymyillen.

Onnistuminen vahvistaa itsetuntoa

Motivoivat tavoitteet Uuden oppimisen kannalta motivaatio on olennaista. Motivaatio voi löytyä sekä ulkoisista syistä kuten hyvistä arvosanoista, että omasta mielenkiinnosta opiskeltavia asioita kohtaan. Joillakin motivaatio löytyy siitä, että on sisäistänyt tavoitteidensa tärkeyden. Se auttaa ponnistelemaan silloinkin, kun tehtävät ovat stressaavia tai jopa tylsiä.

Neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaavan henkilön on usein haastavaa löytää motivaatiota, ellei asia ole häntä kiinnostava. Tällöin saattaa auttaa, että yhdessä valmentajan kanssa jaetaan tavoitteet sopiviin välitavoitteisiin ja tehdään konkreettisia toimintasuunnitelmia.

Pienet palkkiot ja juhlahetket aina välitavoitteita saavutettaessa auttavat motivaation ylläpidossa. Myös vaihtoehdot motivoivat. Jo se, että on kaksi tehtävää, joista valita, voi auttaa.

- Mun itsetunto on parantunut paljon viimeisen vuoden aikana. Peruskoulussa mua kiusattiin. Mä olin melkein aina yksin, koska mua pidettiin vähän outona. Sit mä en enää yrittänytkään saada kaveria. Lukiossa kaikki muuttui. Mä en oikein tiedä, mitä mulle tapahtui - tai niille muille, Petra ihmettelee.

Itsetunto rakentuu pitkälti sen mukaan, millaiseksi koemme itsemme. Onnistumisen kokemukset toimivat itsetuntoa vahvistavana tekijänä. Valmentajana pyrin yhdessä valmentautujan kanssa etsimään

Marianne Kulmala

Otimme käyttöön aivan tavallisen ruutuvihon. Joka tapaamisella kävimme tulevan viikon tapahtumat läpi ja Petra kirjoitti ne vihkoon. Mitä pitää tehdä maanantaina, mitä pitää tehdä tiistaina jne. Vihkoon ei kirjoitettu oppitunteja, vaan kaikki muu, ns. ekstra. ”Hae koulun kansliasta Wilma-tunnukset” ja ”Selvitä opettajien kanssa poissaolot” kirjoitettiin heti seuraavan päivän kohdalle. Iltapäivällä sain jo viestin: ”Homma hoidettu :).”

On tosin mainittava, että olemme me vastoinkäymisiäkin kohdanneet. Aina ei vihkokaan auta. Vihko on kuitenkin ollut Petralle suureksi avuksi eikä hän osaisi enää olla ilman sitä. Jossain vaiheessa Petra alkaa itse omatoimisesti täyttää viikkojärjestysvihkoaan. Vielä ei ole sen aika.

Dysfasia 1/2010

7

Tiedonhankinta ja kokonaisuudet haltuun

8

Dysfasia 1/2010

Yhdessä Petran kanssa iloitsemme siitä, että hän on nyt lukiossa löytänyt yhteisön, jossa hänet hyväksytään ja joka auttaa hänen itsetuntoaan tervehtymään.

- Mä haluankin sanoa kaikille alaasteikäisille, joita nyt ehkä kiusataan, että tilanne voi muuttua. Kun alkaa löytää itsestään ja muista positiivisia puolia, menee rohkeasti toisten seuraan ja alkaa puhua itselle ja muille kauniisti, kaikki voi muuttua, rohkaisee Petra.

Marianne Kulmala

tämän voimavarat ja vahvuudet. Joskus pientenkin onnistumisten kautta rakennetaan hänen itseluottamustaan ja uskoa siihen, että hän on ainutlaatuinen, arvokas ja osaa sen lisäksi vielä paljon asioita. Ihminen, jolla on hyvä itsetunto, omaa totuudenmukaisen minäkuvan. Hän tunnistaa ja tietää myös heikkoutensa.

Olemme keskustelleet Petran kanssa siitä, miten erilaisuus voi joskus tuoda yksinoloa, mutta omasta itseydestään kannattaa kuitenkin pitää kiinni. Liiallisesta muiden myötäilystä saattaa seurata omasta itsestä vieraantumista.

Peruskoulun jälkeisissä opinnoissa tarvitaan entistä enemmän itsenäisen opiskelun taitoja. Tietoa pitää osata hankkia itse, erottaa oleellinen tieto suuren tietomäärän joukosta, hahmottaa kokonaisuuksia ja työstää uusia tietokokonaisuuksia.

Tämä on ollut Petralle haastavaa.

Yhdessä olemme harjoitelleet lukutekniikkaa. Tekstin kokonaiskuvaa ja keskeistä sisältöä on hahmotettu esimerkiksi tutustumalla sisällysluetteloon ja mahdollisiin tiivistelmiin sekä selailemalla tekstiä. Olemme miettineet, mihin asioihin tekstissä on hyvä perehtyä tarkemmin ja milloin riittää pinnallisempi lukeminen.

- Juutun joskus aivan epäoleelliseen asiaan. Silloin on hyvä, että joku ohjaa mua takaisin oikeasti tärkeisiin juttuihin. Englanninkieliseksi romaaniksi valitsin 312-sivuisen kirjan, vaikka aikaa ei ollut lukea kuin muutama päivä. Onneksi meillä oli valmennusilta ja sain neuvon, että lyhyempikin kirja riittää. Lisäsimme viikkojärjestykseen seuraavalle päivälle kirjastokäynnin. Löysin huomattavasti ohuemman kirjan ja selvisin tehtävästä. Nämä ovat sellaisia juttuja, joita mun on itsenäisesti joskus vaikea hahmottaa, Petra kertoo.

Olemme yhdessä harjoitelleet erilaisia muistitekniikoita.

- Tähän mennessä olen aina vaan yrittänyt päntätä ja päntätä tietoa.

Heti kun koe on ollut ohi, olen unohtanut koko jutun. Nämä muistitekniikat auttavat siinä, että saan asiat oikeasti painettua muistiin ja ne myös pysyvät siellä, sanoo Petra.

Mihin ammattiin?

- Olen paljon miettinyt, mihin ammattiin mä oikein haluaisin? Mulla on paljon erilaisia ideoita, mutta isä on sanonut, etteivät ne kaikki ole realistisia. Yhdessä Mariannen kanssa varasimme mulle ajan ammatinvalinnan psykologille. Se oli hyvä idea. Nyt odottelen, milloin tulee kutsu työkkäriin ja mille alalle testit näyttäisivät mun sopivan, Petra kertoo.

Usein kotiväki on miettimässä nuoren kanssa erilaisia opiskeluvaihtoehtoja. Vanhemmat tuntevat lapsensa ja oikea opiskelulinja löytyy helpostikin. Aina ei näin onnellisesti ole. Saattaa olla, että nuori pähkäilee näitä asioita hyvinkin yksin. Nuori ei ehkä halua, että vanhemmat puuttuvat hänen asioihinsa tai sitten häntä ahdistaa, kun kaikki kyselevät ja neuvovat. Hankala murrosikä saattaa ajoittua juuri tähän samaan aikaan ja puhevälit vanhempien kanssa eivät ole siksi parhaat mahdolliset.

Marianne Kulmala

Lukio-opiskeluun liittyy paljon erilaisia kirjallisia töitä. Tutkielmien teossa olen ollut apuna aikatauluttamisessa. Viikkojärjestykseen on merkattu lähes joka päivälle aikaa myös tutkielman tekoon. Näin ei synny viime hetken paniikkia. Petran on vaikeaa hahmottaa kokonaisuutta ja sitä, miten kokonaisuus muodostuu pienistä osatekijöistä.

Myös aikakäsitys on hänelle haastavaa. Petran mielestä aika kuluu paljon hitaammin kuin se oikeasti kuluu.

Tästä johtuu, että hän usein ajattelee ehtivänsä tekemään tehtävän kymmenessä minuutissa, joka oikeasti vie vähintään tunnin ellei enemmänkin. Petra osaa kyllä kellonajat, mutta hänen on vaikea ajatella, kauanko puoli tuntia on ja mitä siinä ajassa ehtii tehdä ja mitä ei.

- Äiti aina stressaa, kun mä menen suihkuun kymmenen minuuttia ennen kuin meidän pitäisi lähteä.

Useinhan mä sitten myöhästynkin, Petra kertoo.

Vanhemmat ovat ehkä kiireisiä tai sitten he kokevat hankalaksi pysyä mukana muuttuvassa koulutusyhteiskunnassa: opiskelun pääsyvaatimukset muuttuvat, oppilaitosten nimet vaihtuvat, ei tiedetä yhteishaun aikaa ja kaavakkeetkin ovat hankalia täyttää.

Itsenäistymiseen tarvitaan arjen taitoja Moni tulevaa ammattiaan miettivä nuori hyötyisi siitä, että hän saisi tuossa kohdin valmentajan palvelua.

Valmentaja tulisi mukaan nuoren arkeen ja auttaisi häntä etsimään erilaisia vaihtoehtoja.

- Olen mä sitäkin miettinyt, että jos tuleva opiskelupaikkani on vaikka kahdensadan kilometrin päässä tai kahdentuhannen! Missä mä sitten asun, pohtii Petra.

Kotoa pois muuttaminen tulee ajankohtaiseksi usein peruskoulun opintojen päätyttyä ja jatko-opiskelujen alettua. Nuori on siis jo hyvin varhain suurien haasteiden edessä.

Muutto tarkoittaa luopumista kodin automaattisesta palvelusta, ns. luontaiseduista, kuten ruuasta, siivouksesta ja vaatehuollosta.

Vanhempien huolenpito ja kodin antama turvallisuus jatkuu edelleen, mutta se muuttaa muotoaan.

Nuoren pitää osata rakentaa oman elämänsä arkirutiinit ja hänen tulee selvitä jokapäiväisistä toiminnoista ilman vanhempien päivittäistä tukea.

Aina tuo vaihe ei suju aivan ongelmitta ja silloin on neuropsykiatrisesta valmennuksesta hyötyä. Valmennuksen avulla voidaan edistää henkilön arjessa tarvitsemien taitojen oppimista. Yhdessä harjoitellaan

mm. ruuan laittoa, rahan käytön suunnittelua, asiointitaitoja sekä kulkemista uusissa paikoissa.

Valmentaja auttaa nuoren sopeutumista toimintaympäristön vaatimuksiin ja joskus myös ympäristöä sopeutumaan ja huomaamaan asiakkaan erityistarpeet. Tärkeää on, että jokainen nuori, erityisyydestään huolimatta, voi kokea itsenäistymisen ja onnistumisen riemua.

- Ehkä mä otan sut sitten mukaan!

Yhdessä me selviämme, nauraa Petra minulle.

Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana Suomen Nuortentalo Oy:ssä/ Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:ssä.

Dysfasia 1/2010

9

Satu Pasanen ja Heidi Laakko

Omaan ammattiin ja asuntoon Nuortentalon kautta Nuortentalot Kuopiossa, Turussa ja Hankasalmella tarjoavat monille erityisnuorille avaimia itsenäistymiseen. Arjen taitojen ja ammattiin opiskelemisen myötä nuoret saavat oman kodin ja löytävät paikkansa työelämässä. Kiinteistönhoitajaksi keväällä valmistuvan Petri Huuskosen apuna on ollut Kuopion Nuortentalo.

Petrin tavoitteena oma asunto Petri Huuskonen muutti Kuopion Nuortentaloon elokuussa 2005. Samaan aikaan hän aloitti opinnot Ammattiopisto Luovin valmentavalla ja kuntouttavalla linjalla. Ennen Nuortentaloon muuttoa Petri asui Vaalijalan kuntoutuskeskuksessa Pieksämäellä useita vuosia.

Muutos entiseen oli suuri. Petrin täytyi alkaa pyörittää arkea itsenäisesti, alussa toki ohjaajien tiiviillä tuella. Petri kertoo oppineensa Nuortentalossa asuessaan pyykkäämään, siivoamaan ja laittamaan ruokaa.

Petrin omaohjaajan Antti Rim10

Dysfasia 1/2010

pinevan mukaan Petrillä oli alusta asti ihailtava asenne yrittää. Omaohjaaja muistelee, että mihin vain Petri ryhtyi, pyrki hän hoitamaan asian mahdollisimman hyvin. Tavoite arkea opetellessa oli selkeä: päästä asumaan omaan asuntoon jonain päivänä.

Aku Seppänen

K

uopion Nuortentalo tarjoaa nuo-relle monipuoliset opiskelumahdollisuudet.

Nuortentalon asukkaat opiskelevat tällä hetkellä esimerkiksi Ammattiopisto Luovissa valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa sekä Savon ammatti- ja aikuisopistossa vaatetusja rakennusalaa. Nuoria käy myös työtoiminnassa Kuopion työkeskuksessa sekä erilaisissa työkokeiluissa esimerkiksi Kevama Oy:ssä.

Judosta hopeamitali Ohjaajat tukevat Nuortentalon asukkaita myös sopivan harrastuksen löytymisessä. Erityisesti liikunnan harrastamiseen kannustetaan. Alussa ohjaaja voi tarvittaessa lähteä mukaan talon ulkopuolisiin harrastuksiin nuoren tueksi ja turvaksi.

Petrillä on mukavia muistoja Nuortentalossa asumisajasta. Mieleen ovat painuneet etenkin Nuortentalon retket jalkapallo- tai jääkiekko-otteluihin ja mökille.

Kuopion Nuortentalolla on pelattu sählyä jo useamman vuoden ajan vähintään kerran viikossa. Petri pelasi sählyä mielellään, mutta myös itsepuolustuslajit kiinnostivat häntä.

Omaohjaaja selvitteli mahdollisuuksia ja Petrin onneksi Kuopiosta löytyi sopiva ryhmä.

Petri Huuskonen on sovelletun judon SM-hopeamitalisti ja muutenkin elämä on mallillaan.

Kuopiolaisessa Judoseura Sakurassa on Suomessa pisimpään toiminut sovelletun judon ryhmä. Petri aloitti ryhmässä syksyllä 2006 ja menestystä on jo tullut SM-hopean muodossa vuonna 2009. Petri on päässyt myös matkailemaan harrastuksensa myötä, kun turnauksia on ollut Pohjoismaissa.

Kiinteistönhoitajaksi keväällä Petrin elämässä tapahtui isoja muutoksia jälleen syksyllä 2007. Hän aloitti opinnot Bovallius-ammatti-

Kuopion Nuortentalo Kuopion Nuortentalon asukkaat tarvitsevat tukea selviytyäkseen arjestaan esimerkiksi kielellisten erityisvaikeuksien, Aspergerin oireyhtymän ja/tai mielenterveysongelmien takia.

Elokuussa 2005 avattu Kuopion Nuortentalo sijaitsee Neulamäen kaupunginosassa lähellä kaikkia Kuopion palveluita. Nuortentalo tarjoaa soluasumista 11 nuorelle. Yleisimmin Nuortentalolla asutaan 1-4 vuotta. Talon toimintaan nuori tutustuu yleensä asumiskokeilun kautta. Asumiskokeiluun sekä pidempiaikaiseen asumiseen on avoin haku ympäri vuoden.

Asumiseen tarvitaan nuoren kotikunnan maksusitoumus. Kunnilta perittävä korvaus pitää sisällään ympärivuorokautisen tuen ja ohjauksen sekä verkostotyön. Nuortentalon entisten asukkaiden on mahdollista saada tukea ja ohjausta myös omaan asuntoon kunnan maksusitoumuksella. Oman asumisensa Nuortentalossa nuori maksaa itse, eli normaalit elämisen kulut kuten vuokra, ruoka, lääkkeet, vaatteet, bussikortti ym. Nuoren toimeentulo koostuu tilanteen mukaan pääasiassa kuntoutusrahasta, saiopistossa Pieksämäellä ja arkena hän asuu koulun asuntolassa. Kuopiosta löytyi Petrille oma asunto, jossa Petri viettää viikonloput ja lomat.

Muutto omaan asuntoon sujui Petrin mielestä hyvin. Petri kertoo olevansa luonteeltaan rauhallinen eikä muuttaminen pelottanut. Nuortentalo on Petrin elämässä mukana edelleen. Petri on edelleenkin tarvinnut tukea vapaa-ajan viettämiseen liittyvissä asioissa ja esimerkiksi laskujen maksamisessa.

Kiinteistönhoitajan opinnot alkavat nyt olla loppusuoralla ja Petri toivookin löytävänsä työpaikan keväällä valmistumisensa jälkeen.

tissa puhdistuspalvelualaa, yksi Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksessa Tuorlassa puutarhuriksi erityisopetuksessa ja yksi Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa.

Nuortentalo Hankasalmen asukkaat opiskelevat tietojenkäsittelyn perustutkintoa (datanomi) Jyväskylän ammattiopistossa, luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa (ympäristönhoitaja) Bovallius-ammattiopistossa Pieksämäellä ja puualan perustutkintoa Bovallius-ammattiopistossa Turussa. Kaksi opiskelijaa opiskelee työvoimapoliittisessa

Aku Seppänen

Monta tietä ammattiin Suomen Nuortentalo Oy:n Turun ja Hankasalmen Nuortentaloissa asuvat nuoret ovat myös löytäneet opiskelupaikkoihin. Turussa asuvia nuoria opiskelee Bovalliusammattiopiston Turun toimipisteessä AVA- ja Dysval-linjalla. Muita opiskelualoja ovat arkkitehtuuri ja rakentaminen, koneistaja-, cateringsekä auto- ja hoiva-alat. Yksi asukas opiskelee Turun ammatti-instituu-

raspäivärahasta tai työkyvyttömyyseläkkeestä. Lisäksi haetaan asumistukea ja vammais- tai hoitotukea. Ohjaajat auttavat tukien hakemisessa.

Jokaisen asukkaan tuen tarve itsenäistymisen opettelussa on hyvin erilainen. Henkilökunnan tehtävänä on tukea nuorta ottamaan vastuuta omasta elämästään. Nuortentalolla asukkaat oppivat huolehtimaan arkisista rutiineista ruoanlaitosta asioimiseen.

Kommunikaatio-ongelmaisten nuorten kanssa sosiaaliset tilanteet ovat usein vaikeita. Ohjaajat ovat tukena usein ristiriitatilanteiden ja väärinymmärrysten selvittämisessä.

Ammattitaitoisen henkilökunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on löytää jokaiselle nuorelle sopivaa työtai päivätoiminta. Jokaisella nuorella on omaohjaaja, jonka kanssa yhdessä mietitään tulevaisuutta, koulutus- ja työmahdollisuuksia sekä aikuiseksi kasvamista.

Vaihtoehtoja punnittaessa otetaan huomioon nuoren taidot, toiveet sekä psyykkinen toimintakyky.

Muut Suomen Nuortentalo Oy:n Nuortentalot sijaitsevat Turussa ja Jyvässeudulla Hankasalmessa. koulutuksessa, toinen catering-alan perustutkintoa ja toinen nuorten ohjaavassa koulutuksessa. Yksi opiskelija on ammatillisiin opintoihin valmentavassa AKVA-koulutuksessa Jyväskylässä.

Satu Pasanen ja Heidi Laakko työskentelevät ohjaajina Kuopion Nuortentalossa.

LISÄTIETOJA Kuopion Nuortentalo Rosokuja 3 H 70150 Kuopio p. 0400 772 543 nuortentalo.kuopio@stroke.fi Vastaava ohjaaja Soile Hiltula p. 040 562 9118 soile.hiltula@stroke.fi Nuortentalon johtaja Marjatta Laakso p. 040 558 3410 marjatta.laakso@stroke.fi

Dysfasia 1/2010

11

Satu Pasanan

Runoruutu

Uni

sannamari kurki

Unessa isä oli lintu tiu-tiu-undulaattilintu lipersi hilpeän lepytyslaulun käski hymyillä olla hyvä tyttö, hymyhuuli Ei isä minä en ole sinussa Isä mene pois.

Nuoruus Nuoruus on iloa rakkautta, huumaa.

Nuoruus on tuskaa polttavan kuumaa.

Nuoruus on kipua, kasvavaa voimaa.

Ethän, aikuinen meitä soimaa.

Sannamari Kurki asuu Kuopion Nuortentalossa.

12

Dysfasia 1/2010

Vaarin sanomaa Älä sinä tyttö huoli maailmanmenosta ja elämän kiemuroista kunhan olet, elät ja pyörit maailmalla on vahvat jalat, elämällä suuret siivet vaikka juoksisit kuinka lujaa ne pysyvät kyllä perässä!

Vesa-Matti Väärä

Mari Elomäki

Selkokirja on hyvä oppimisen apuväline

Nuortentalon lukupiiri on kokoontunut lukemaan Selkouutisia kahden avustajan kera.

Ohjaajina toimivat Heidi Köyste (vas.) ja Sari Alakoski (oik.). Lukupiiriläiset Henri Heikinmatti (toinen vas.), Minna Mielikäinen ja Heini Kankare tutkivat Selkouutisia.

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on tarkoituksellisesti tehty helpoksi ymmärtää. Selkokielisessä tekstissä ei ole vaikeita sanoja, hankalia rakenteita tai kovin pitkiä lauseita. Teksti myös etenee rauhallisesti ja loogisesti, niin että lukijan on helppo seurata sitä. Selkokieli on olemassa sellaisia ihmisiä varten, joiden on vaikea lukea tai ymmärtää yleiskieltä.

E

lämme keskellä valtavaa tiedon ja tekstien määrää. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa tekstit suorastaan piirittävät meitä: niitä on lehdissä, kirjoissa, internetissä ja kännykässä, ja ne tulevat koteihimme postiluukusta.

Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia lukea, suodattaa ja omaksua tietoa valtakulttuurin ja -median yleiskielisistä, pitkistä teksteistä. Kaikki eivät pysty lukemaan sen enempää nettiuutista, paperisanomalehteä, oppikirjaa kuin vaikkapa kaunokirjallista romaaniakaan.

Nämä tiedot ja elämykset eivät silloin ole esteettömästi kaikkien saavutettavissa. Tässä selkokieli ja

selkokirjat voivat kuitenkin tulla avuksi.

Monet hyötyvät selkokielestä Selkokielisiä kirjoja alettiin julkaista Suomessa 1980-luvulla. Tähän päivään tultua niitä on tehty jo lähes 300. Selkokielellä on julkaistu niin kaunokirjallisuutta kuin tietokirjallisuuttakin. Selkokirjojen valikoima alkaa olla jo melko laaja: selkokielellä voi lukea monia romaaneja, novelleja, runoja ja joitakin näytelmiäkin.

Selkokielestä ja -kirjoista hyötyvät esimerkiksi ihmiset, joilla on kehitysvamma, dysfasia, lukemis- tai

kirjoittamisvaikeus tai dementia. Lisääntyvä tarve selkokirjoille on myös maahanmuuttajien suomenopetuksessa, ja niin ikään yhä useammin selkokirjaa käytetään kannustimena lukuharrastuksen aloittamiseen. Tottumaton lukija voi saada selkokirjan avulla tärkeän onnistumisen kokemuksen - ”Luin kokonaisen kirjan!”

Selkokielisen kirjan tekemiseen on kaksi pääasiallista tapaa: kirja voidaan kirjoittaa alun perin selkokielellä, tai yleiskielisestä kirjasta voidaan tehdä helpotettu versio eli selkomukautus. Selkoasun ovat saaneet sekä monet klassikot että suositut nykykirjat. Esimerkiksi Kalevalan, Seitsemän veljestä tai Papin perheen voi Dysfasia 1/2010

13

lukea selkokielellä. Samoin on mukautettu vaikkapa Arto Paasilinnaa ja Henning Mankellia.

Selkokielisen kirjan tunnistaa selkologosta. Kirjojen lisäksi logon voi yhtä hyvin saada muukin julkaisu tai selkosovellus, esimerkiksi lehti, esite tai selkokielinen internetsivu. Logoja kirjoille myöntää Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä, joka ennen logon myöntämistä tarkastaa, että kirja noudattaa selkokielen, -kuvituksen ja -taiton periaatteita.

Logoja on myönnetty monenlaisille kauno- ja tietokirjallisille teoksille, mutta toistaiseksi varsinaiset oppikirjat eivät voi saada selkologoa.

Tämä johtuu resurssipulasta: oppikirjallisuuden selkoarviointiin tarvittaisiin oma (erityis)pedagoginen työryhmänsä.

Selkokieltä oppikirjoissa Selkokieltä hyödyntäviä oppikirjoja on kuitenkin jonkin verran tehty.

Mittavin selkokielisten oppikirjojen sarja on tieto- ja viestintätekniikan opetukseen kehitetty Tikas-sarja, jota julkaisee Oppimateriaalikeskus Opike.

Tikakseen kuuluu mm. yleisimpiä tietokoneohjelmia käsitteleviä oppikirjoja kuten Excel - taulukkolas-

Vesa-Matti Väärä

Selkologosta tunnistaa

Turun Nuortentalon lukupiiriläinen Heini Kankare (vas.) ja ohjaaja Sari Alakoski tutustuvat Selkouutisiin.

kentaa selkokielellä tai Word - tekstinkäsittelyä selkokielellä. Tikas-kirjoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www. tikas.fi.

Lisäksi joistakin yleisopetuksen kirjoista on tehty helpotettuja versioita erityisopetuksen tarpeisiin.

Tällaisia ovat esimerkiksi niin ikään Opikkeen julkaisemat WSOY:n Salaisen aapisen ja Salaisen lukukirjan mukautetut versiot. Näihin ja muihin Opikkeen kirjoihin voi tutustua osoitteessa www.opike.fi.

Selkokielinen tieto- tai kaunokirjallinen teos on kouluissa ja oppilaitoksissa hyvä apuväline. Se tarjoaa mahdollisuuden eriyttämiseen. Selkokirja on usein hyvä väline myös silloin, kun tarvitaan helppolukuista

Vesa-Matti Väärä

Henri Heikinmatti syventyy selkokieliseen sanomalehtitekstiin.

14

Dysfasia 1/2010

materiaalia tietyn aihekokonaisuuden opiskeluun tai etsitään tarttumapintoja eri oppiaineiden välille.

Monipuolista tietokirjallisuutta Selkokirjat tarjoavat aineksia vaikkapa niin historiaan, äidinkieleen kuin kuvataiteeseenkin. Selkotietokirjallisuudesta löytää perustietoa jo melko monipuolisesti. Tietokirjoissa on käsitelty esimerkiksi Suomen ja koko maailman historiaa, suomalaisia suurmiehiä ja -naisia, kuuluisia filosofeja, taiteen kansallisaarteita ja nykytaidetta. Lisäksi on tarjolla oppaita esimerkiksi itsenäiseen elämään ja työelämään valmentautumista sekä seksuaalikasvatusta varten.

Saatavilla olevista ja selkokirjoista saa tietoa suoraan niiden kustantajilta, ja kirjoja voi tilata keskitetysti myös Selkokeskuksen kirjavälityksestä. Tilaamaan pääsee esimerkiksi Papunetin selkosivujen kautta osoitteesta http://papunet. net/selko. Viime vuosina selkokirjoja ovat tehneet ainakin Oppimateriaalikeskus Opike, Kirjapaja, Kustannus Oy Pieni Karhu, Kustannus-Mäkelä, BTJ Kirjastopalvelu, Kustannusyhtiö Ilias ja Työväen Sivistysliitto.

Tätä nykyä selkokirjoja on paljon myös kirjastoissa, joissa ne on usein sijoitettu omaan selkohyllyynsä.

Myös lehtiä selkokielellä Kirjojen lisäksi oppimateriaalina voi käyttää myös selkokielisiä lehtiä, joita ilmestyy Suomessa kolme: ajankohtais- ja uutislehdet Selkouutiset ja LL-Bladet sekä aikakauslehti Leija. Selkolehti sopii hyvin medialukutaidon harjoittamisen ja lehtiteksteistä keskustelemisen välineeksi, jos yleiskielisten sanoma- ja aikakauslehtien asemesta tarvitaan helppolukuisempaa materiaalia ja lyhyempiä tekstejä.

Selkojulkaisu, kuten kirja tai lehti, on yleiskielistä kirjaa helpompi paitsi kieliasultaan myös ulkoasultaan. Kirjain on usein hieman suurempi kuin yleiskielisissä julkaisuissa, rivit ovat tarpeeksi lyhyitä ja niiden välit ilmavia. Kaiken kaikkiaan selkokirjan tai -lehden on toimituksen ulkoasu on tehty Tekstiä sellaiseksi, ettäkäytössä tieto annostellaan lukijalle sopivan pienissä erissä. Yksi sivu tai yksi aukeama on helposti hahmotettava kokonaisuus.

Selkeyttä kuvitukseen Selkeyden vaatimus ulottuu myös kuvitukseen. Selkokuvia on helppo katsoa, eikä niissä ole loputtomasti yksityiskohtita. Kuva vahvistaa tekstin välittämää sanomaa, eivätkä kuva ja sanallinen viesti saa olla ristiriidassa keskenään.

Selkokielisen tekstisisällön lisäksi myös ulkoasuseikat vaikuttavat siihen, että selkokirjaan voi olla yleiskielistä kirjaa helpompi tarttua. Luku-urakka ei vaikuta ylivoimaiselta.

Selkokielestä yleiskielellä Vuonna 2009 ilmestyi kaksi selkokieltä käsittelevää yleiskielistä teosta, joihin kaikkien selkoasioista kiinnostuneiden kannattaa tutustua. Kirjoissa selvitetään yleistajuisesti, miten omaa kirjallista ja suullista ilmaisuaan voi mukauttaa helpommaksi ymmärtää.

Hannu Virtasen Selkokielen käsikirjan pääpaino on kirjoitetussa kielessä, ja Johanna Kartion Selkokieli ja vuorovaikutus taas käsittelee puhuttua selkokieltä.

Selkomielisen internetsurffaajan kannattaa myös vierailla osoitteessa www.selko.fi, jonne on koottu linkkejä selkokielisille sivustoille.

Suunnittelija Mari Elomäen työpaikkana on Kehitysvammaliiton Oppimateriaalikeskus Opike.

Selkologo

Lastenkirjojen selkologo

Dysfasia 1/2010

15

Selkokielestä käsikirja ja vuorovaikutusopas Selkokielestä käsikirja Selkokielen käsikirja on yleistajuinen ja perusteellinen katsaus kaikesta siitä tiedosta, jota selkokielestä on kolmenkymmenen vuoden aikana kertynyt. Kirjassa muun muassa kerrotaan, miten teksti mukautetaan selkokieliseksi ja mitä kaikkea selkokielellä on julkaistu. Mukana on myös paljon uutta tietoa esimerkiksi selkokieleen kohdistetusta kritiikistä sekä selkojulkaisujen kuvituksesta ja taitosta.

- Selkokielen käsikirja on kiinnostava ja tarpeellinen teos kaikille,

mäksi mukautettua kieltä niitä ihmisiä varten, joilla on vaikeuksia lukemisessa ja ymmärtämisessä. Selkokielestä hyötyy arviolta 200 000350 000 suomalaista. Selkojulkaisuja käytetään paljon mm. erityiskouluissa ja suomen kieltä opettelevien maahanmuuttajien opetuksessa.

Kirja on myynnissä Selkokeskuksen kirjavälityksessä osoitteessa http://papunet.net/selko/selkokirjat/uutuudet.html.

Kirjan typografiasta ja taitosta vastaa Markus Itkonen. Teos on kovakantinen.

Hannu Virtanen. Selkokielen käsikirja. Oppimateriaalikeskus Opike/KVL 2009. ISBN: 978-951-580-482-2.

ja ja lehtiä. Aivohalvaus- ja dysfasialiitolla oli projektissa mukana kaksi ryhmää: Turun Nuortentalo ja Jyvässeudun Nuortentalo Hankasalmelta.

Ryhmien tavoitteena oli harjoitella keskustelemista. Ryhmien tapaa-

Selkokielisestä vuorovaikutuksesta opas

joiden tavoite on kirjoittaa helposti ymmärrettävää tekstiä, esittelee Selkokeskuksen johtaja Hannu Virtanen teostaan.

Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettäväm-

16

Dysfasia 1/2010

Johanna Kartion toimittamaan Selkokieli ja vuorovaikutus -oppaaseen (Opike 2009) on koottu uusin tieto siitä, miten keskustella selkokielellä.

Kirjassa kerrotaan, millaisia periaatteita selkokielisessä vuorovaikutuksessa tulisi noudattaa ja miten puhettaan voi mukauttaa helpommaksi ymmärtää.

Selkokieli ja vuorovaikutus on ensimmäinen puhuttuun selkokieleen keskittyvä opas. Selkokielen periaatteet on alun perin luotu kirjoitetun kielen tarpeisiin.

Aineistoa kirjaan on kerätty Selkokeskuksen Selkokieli ja vuorovaikutus -projektissa. Hankkeeseen osallistui seitsemän selkoryhmää, joissa luettiin mm. selkokielisiä kirjo-

miset videoitiin ja videoita analysoitiin parhaiden vuorovaikutustapojen löytämiseksi.

Kirjasta on hyötyä kaikille, jotka työskentelevät selkokielen käyttäjien kanssa tai joiden läheiset tarvitsevat selkokieltä. Teos soveltuu oppaaksi selkoryhmän ohjaajille, ja siinä on paljon käytännön vinkkejä muuhunkin ryhmätoimintaan.

Kirjan kuvituksesta vastaa Jarkko Vehniäinen.

Johanna Kartio. Selkokieli ja vuorovaikutus. Oppimateriaalikeskus Opike / KVL 2009. ISBN: 978-951-580-484-6.

TUTKITTUA

L

Lapsuuden kielihäiriön vaikutus elämänlaatuun

L, foniatrian erikoislääkäri Eva Arkkilan foniatrian alaan kuuluva väitöstutkimus aiheesta Lapsuuden kielihäiriön vaikutus elämänlaatuun tarkastettiin Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 11.12.2009. Väitöstutkimus on nimeltään Specific language impairment in pre-adolescence, adolescence, and adulthood with special emphasis on health-related quality of life.

Kielihäiriö (kielenkehityksen erityisvaikeus, dysfasia) on neurobiologinen häiriö, johon alttius periytyy.

Se on yksi lapsuusiän yleisimmistä kehityshäiriöistä.

Kielihäiriöisellä lapsella on huomattavia ongelmia puheen tuotossa ja/tai ymmärtämisessä, vaikka hän on ei-kielellisesti normaaliälyinen eikä hänellä ole todettavissa muuta tunnettua syytä kielellisiin vaikeuksiin. Myöhempiä häiriön ilmentymiä ovat mm. oppimisvaikeudet ja käyttäytymisen ja tunne-elämän häiriöt.

Eva Arkkilan tutkimuksen lähtökohtana oli kiinnostus kielihäiriön vaikutuksesta myöhempään elämään ja jokapäiväiseen toimintaan.

Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena. Itse arvioitua toimintakykyä kuvaamaan käytettiin yleisiä terveyteen liittyvän elämänlaadun mittareita 15D, 16D ja 17D. Lisäksi selvitettiin muita tietoja, kuten koulumuotoa tai työllisyystilannetta.

Tutkittavat olivat aikuisia, nuoria (12-16-vuotiaita) ja varhaisnuoria (8-11-vuotiaita), joilla oli diagnosoitu, pääosin ennen kouluikää, puheen ymmärtämiseen painottuva kielihäiriö Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Korvaklinikan Audiofoniatrisella osastolla. Verrokkiaineistoina olivat ikä- ja sukupuoliverrokit väestöotoksista ja Tilastokeskuksen väestötiedot.

Aikuisia vastanneita oli 33, keski-ikä 34 vuotta. Elämänlaatu oli 15D-indeksilukuna keskimäärin lähes verrokkien tasolla, mutta ulottuvuuksista puheen tuottamisen, tavanomaisten toimintojen, ajattelun selkeyden ja ahdistuneisuuden osalta tulokset olivat merkitsevästi verrokkeja heikommat.

Vanhempiensa kanssa asui 19 % ja 26 % oli eläkkeellä: merkitsevästi enemmän kuin väestössä keskimäärin. Aikuisiässä koetut ongelmat sananlöytämisessä tai ohjeiden ymmärtämisessä olivat yhteydessä heikentyneeseen päivittäiseen toimintakykyyn ja osallistumiseen.

Nuoria vastanneita oli 48 ja varhaisnuoria 51. Enemmistö oli erityisluokilla tai sai muuten tukea koulunkäynnilleen. Tutkimushetkellä nuorista enää yksi, mutta varhaisnuorista vielä joka kolmas sai puheterapiakuntoutusta.

Nuorten 16D- ja varhaisnuorten 17D-indeksiluvut eivät merkitsevästi eronneet verrokeiden luvuista. Nuoret kokivat ulottuvuuden ajattelun selkeys merkitsevästi heikommaksi kuin verrokit, kun taas ulottuvuudessa elinvoimaisuus tilanne oli päinvastainen. Varhaisnuorilla ulottuvuuksista merkitsevät erot todettiin puheen tuotossa, jossa tutkimusryhmäläiset kokivat enemmän ongelmia, ja nukkumisessa, jossa verrokeilla oli enemmän ongelmia.

Lapsuuden tutkimustuloksista matala kielellinen älykkyysosamäärä, joka osaltaan heijastaa kielellisen ymmärtämisvaikeuden astetta, oli aikuisilla yhteydessä myöhempään toimintakykyyn, erityisesti tavanomaisiin toimintoihin ja ajattelun selkeyteen.

Elektroninen julkaisu ja väitöstiivistelmä: http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-10-5808-0.

Lasten kielelliset valmiudet paranivat leikkien ja liikkuen

E

rilaisten oppijoiden liiton Tarinan Kertojat -hanke (20062009) päättyi viime vuoden lopussa. Hanke yhdisti onnistuneesti leikkiä ja liikettä kielen ja laskemisen valmiuksien oppimiseen vauva- ja päiväkoti-ikäisillä lapsilla.

Hankkeeseen osallistuneiden lasten kielellisten valmiuksien kehittyminen oli merkittävää.

- Päiväkoti-ikäisillä lapsilla (5-6 v.), joilla oli havaittu kielellisiä vaikeuksia, kirjain-äänne-vastaavuus kehittyi jopa samalle tasolle niiden lasten kanssa, joilla kielellisiä vaikeuksia ei ollut. Tulos on merkittävä, sillä kirjain-äänne-vastaavuuden tunnistaminen ennustaa myöhempää lukutaidon saavuttamista. Liikunnan tuominen mukaan lukemisen ja matematiikan valmiuksien oppimiseen motivoi erityisesti vilkkaita lapsia, kertoo projektipäällikkö Pirkko Karvonen.

Merkittävä tulos saavutettiin myös 6-8-kuukauden ikäisten vauvojen Loruliikuntakerhossa. Tavoitteena kerhossa oli ennalta ehkäistä oppimisvaikeuksia tukemalla äänteiden keston havaitsemista. Kerhoon osallistuneiden vauvojen ymmärtävä kieli kehittyi enemmän kontrolliryhmään verrattuna.

Tarinan Kertojat -hanke toteutettiin yhdeksässä päiväkodissa Jyväskylässä ja yhdessä Hämeenlinnassa.

Siihen osallistui yhteensä 538 lasta.

Hankkeessa tehtiin tutkimusyhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa. RAY rahoitti hankkeen. Hankkeen lopputuotteena ilmestyi kirja, joka sisältää hankkeen käytännön kokemuksia ja tutkimustuloksia.

Pirkko Karvonen (2009). Tarinan Kertojat - Iloa ja leikkiä kieleen, liikkumiseen ja laskemiseen. Erilaisten oppijoiden liitto.

Dysfasia 1/2010

17

WANTED:

TUTKITTAVIA KIRJOITA TUTKIJALLE URAPOLKUTARINA Vammaisten, viittomakielisten ja pitkäaikaissairaiden opiskelijoiden sekä erilaisten oppijoiden mahdollisuudet opiskella korkeakouluissa ovat parantuneet korkeakoulujen esteettömyyden kehittymisen myötä. Näiden opiskelijoiden koulutuksesta työelämään siirtymisestä on kuitenkin vähän tietoa. Siksi olen tekemässä Turun yliopistossa erityispedagogiikan pro gradu -tutkielmaa korkeakoulutettujen vammaisten, viittomakielisten, pitkäaikaissairaiden ja erilaisten oppijoiden urapoluista koulutuksesta työelämään.

Mahdollistat tutkimukseni kirjoittamalla minulle urapolkutarinan kokemuksistasi. Sinun ei tarvitse omata erityisiä kirjoittajan lahjoja, vaan omannäköisesi tarina kokemuksistasi riittää. Tarinassasi toivoisin Sinun kuvailevan ja pohtivan urapolkuasi opiskeluajoista korkeakoulussa aina nykyhetkeen saakka.

Millaista oli opiskella korkeakoulussa? Kerro siirtymisestäsi koulutuksesta työelämään, millaisia haasteita tai vastoinkäymisiä olet kokenut? Mitkä tekijät ovat auttaneet myönteisesti urapolkusi luomisessa?

Mitkä tekijät ovat olleet esteenä?

Oletko kokenut syrjintää esimerkiksi rekrytoinnissa tai työpaikoilla työskennellessäsi? Millaisissa työsuhteissa ja -paikoissa olet ollut? Miten sait tietoa näistä työpaikoista? Millaista niissä on ollut työskennellä? Vastasiko työ koulutustasi?

Oletko nykyiseen työtilanteeseesi tyytyväinen vai haaveiletko jostakin muusta? Millaisena näet tulevaisuuden työurasi? Millainen merkitys korkeakoulutuksella on sinulle ollut?

Toivoisin, että liität tarinasi loppuun erikseen kirjoitettuna myös ikäsi, sukupuolesi, ammattialasi,

18

Dysfasia 1/2010

opiskelualasi, opiskelupaikkasi (yliopisto vai ammattikorkeakoulu), nykyisen asuinläänisi sekä yhteystietosi mahdollisten lisätietojen kysymistä varten. Ellet halua antaa yhteystietojasi, toivoisin, että antaisit kuitenkin muut tiedot itsestäsi. Kaikki antamasi tiedot säilytän ehdottoman luottamuksellisesti. Käsittelen urapolkutarinoita tutkimusraportissani niin, että ketään on mahdollisimman vaikeaa siitä tunnistaa. Kaikkien tarinoiden kirjoittajien ja yhteystiedot antaneiden kesken arvotaan palkinto. Du kan skriva också på svenska!

Urapolkutarinasi voit lähettää viimeistään 31.3.2010 mennessä (kuitenkin mahdollisimman pian) joko postitse tai sähköpostin välityksellä osoitteeseen: Marika Kangas, Yo-kylä 19 A 4, 20540 TURKU tai sähköpostitse marika.kangas@utu.fi

KERRO HAASTATTELUSSA KOULUTTAUTUMISESTA JA TYÖLLISTYMISESTÄ Taru Liimatta tutkii dysfaattisten nuorten aikuisten kokemuksia kouluttautumisesta ja työllistymisestä.

Tutkimus on osa Turun yliopiston aikuiskasvatustieteen opiskelija Taru Liimattan pro gradu -tutkimusta.

Tutkimusta varten etsitään haastateltavia. Jos olet 18-30-vuotias ja sinulla on lapsena todettu dysfasia, kuulut tutkimuksen kohderyhmään.

Haastatteluun kuluu aikaa noin yksi tunti ja se tehdään siellä, missä haastateltavalle sopii parhaiten.

Haastattelu on luottamuksellinen eikä haastateltavan henkilöllisyys paljastu missään vaiheessa.

Ota yhteyttä Taru Liimattaan viimeistään 31.3.2010 sähköpostitse taru.liimatta@utu.fi, p. 044 576 1095.

Dysfasia 1/2010

19

Maarit Huovinen

Anna aikaa aivoille Tutkimusprofessori, neurologi Kiti Müller työskentelee Työterveyslaitoksessa Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen johtajana. Hänellä on runsaasti kiinnostavaa tietoa arvokkaimman pääomamme, aivojen, ihmeellisyydestä. Kiti Müller on sujuvasanainen kirjoittaja ja kysytty luennoitsija. Kun häneltä tiedustellaan, kestävätkö aivot nykymenoa, hän vastaa, että kyllä ne pärjäävät, kun yhteiseksi tavoitteeksi otetaan niiden suojeleminen liian kiivaalta tekemisen vauhdilta.

20

Dysfasia 1/2010

T

utkimusprofessori Kiti Müller kehottaa antamaan aivoille aikaa ja mieluisaa tekemistä.

Vain silloin jaksaa informaatioyhteiskunnan kiihtyvässä vauhdissa.

- Useimmilla meistä tavoitteena on hyvä elämä, jolla on merkitystä.

Siihen kuuluvat perhe, työ, ystävät ja harrastukset. Parhaiten tavoitteen voi saavuttaa, kun aivot ovat levänneet, silloin ratkaisut mahdollisiin ongelmiin löytyvät helpommin kuin väsyneenä, eikä korttitalo kaadu.

- Luennoillani olen sanonut, että aivojen toimintavarmuus on parhaimmillaan ”kävelyvauhdissa”. Jos vauhtia on liikaa, tekee helposti virheitä.

Aivoviikon teema Anna aikaa aivoille on osuva, sillä nykyajan kiireisessä yhteiskunnassa vaatimukset kasvat jatkuvasti samalla kun työn tekemisen muodot muuttuvat.

Kiti Müller kuvaa aivoihin kohdistuvia työelämän haasteita eri näkökulmista: - Tietotekniikka on valloittanut lähes kaikki toimialat ja se muuttaa työtapoja ja töiden sisältöjä. Työt koostuvat monista osatehtävistä, joita on kyettävä hoitamaan tehtävästä toiseen siirtyen.

Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiiniratkaisuihin.

- Lisäksi työtä voi tehdä paikasta ja ajasta riippumattomasti jopa kämmenen kokoisella laitteella. Myös tilankäyttöä on tehostettu, oma huone ja rauha on ylellisyyttä, joidenkin

Tauota, mitoita, syö, juo ja puhu!

Kiti Müllerin kahdeksan neuvoa, miten aivoja kannattaa käyttää ja huoltaa

Aivoterveydestä arkipäivää Muista myös nämä kahdeksan neuvoa Pidä aivosi kunnossa -kirjasta • Käytä aivojasi - valitse henkisesti virkistävää tekemistä.

• Osallistu - mene mukaan toimiviin verkostoihin.

• Sydänterveys on aivoterveyttä - verenpaine hoitoon, kohonnut kolesterolipitoisuus alas, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt hallintaan!

• Muista monipuolinen ja terveel linen ravinto - aivoterveys raken tuu arjen valinnoista.

• Liikunta kannattaa - ylös, ulos ja liikkeelle!

• Aivot tarvitsevat unta - unen aikana aivoissa tapahtuu koko ajan.

• Tupakka pois - alkoholia harkitusti, kohtuus kunniaan.

• Suojaa aivosi ja muista loputkin vaaratekijät - ylipaino alas ja painonhallinta ohjelmaan.

Michael Müller

• Tehtävät sujuvat paremmin, kun jaat ne osiin. Löydä oma tapasi toimia ja hyväksy, että toinen tekee saman ehkä eri lailla.

• Tiesitkö, että aivot vaativat taukoja 2 - 4 tunnin välein?

• Älä jätä lounasta väliin. Aivo kuluttavat energiavaroista 25 - 35 prosenttia.

• Vesi on tärkeää aivoille, aivotyö kuluttaa vettä. Juo pieniä määriä pitkin päivää.

• Muista liikunta: kävelylenkki kesken työpäivää tekee hyvää.

Voisitko harkita kävelykokousta?

• Toimi rohkeasti: kännykänkin voi sulkea hetkeksi.

• Älä unohda, että ylipitkät työpäivät laskevat kognitiivista suoritusta.

• Lopuksi: kuuntele itseäsi ja kysele työtoverinkin vointia.

Tutkimusprofessori Kiti Müller sanoo, että nykyisin työpaikat ovat oppimisympäristöjä. Ne tarjoavat aivoille runsaasti tekemistä ja uutta tietoa. Vastapainoksi aivot tarvitsevat aikaa.

työpisteenä saattaa olla pelkkä tietokoneen näyttöruutu.

- Aivot joutuvat koville myös silloin, kun työtä tehdään tiimeissä, joiden jäsenet vaihtuvat kesken projektin. Tietoja ja taitoja on jatkuvasti päivitettävä ”lennossa” ja jo opittuja tietoja ja taitoja on kyettävä soveltamaan luovasti uusiin tilanteisiin.

Aikapaine ei saa jumiuttaa ajattelua, stressinsietokykyä on oltava. Aivotyön on sujuttava kaikkina vuorokauden aikoina, Kiti Müller sanoo.

- Ihmisaivojen tiedonkäsittelyn varassa on todella paljon. Aivoissa ratkaistaan, onko informaatio faktaa vai fiktiota, syntyykö siitä uutta tietoa, kasvaako tietämys ja viisaus.

Ajattelemalla päätämme, mikä on tärkeää.

- Vain silloin, kun on ajattelun rauha, syntyy ideoita. Ja näistä ideoista voi saada otteen ainoastaan, kun antaa niille aikaa. Seurauksena on heureka-elämys - se syntyy, kun huomaa tarttuvansa oivallukseen. Kiireessä, ideat katoavat ja ote niihin häviää.

Pysähdy ajattelemaan Kun väsyttää Ajattelu ja oppiminen ovat nykyisin kaikessa läsnä. Ilman ajattelemaan pysähtymistä ei ole älyllistä luovuutta. Kiti Müllerin mielestä ajatuksia täytyy ”muhituttaa” eli antaa niille oma rauha kehittyä.

Miten väsyneet aivot pärjäävät, Kiti Müller?

- Väsymys- ja uupumustiloissa meistä tulee kyynisiä ja ahdistuneita. Emme pysty keskittymään teke-

Dysfasia 1/2010

21

Hilkka Korhonen

vastaavat henkilön osaamista ja toimintakykyä.

Riski aivojen ylikuormituksesta kasvaa myös silloin, kun ei huolehdita työn tauotuksesta eikä kehitetä ihmisen fysiologialle sopivia työaikoja.

Lisäksi täytyy huolehtia informaatioteknologiasta.

- Kun työ ja työvälineet on suunniteltu ja mitoitettu ihmisaivoille sopiviksi, töissä jaksavat ja viihtyvät sekä nuoret että vanhat.

- Ongelmien taustalla voivat myös olla muuttuneet työtehtävät ja unohtunut ammattitaidon päivitys.

Uusien taitojen oppimisen pitäisikin olla kiinteä osa työtä. Lisäksi työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyvät kysymykset on käsiteltävä, Kiti Müller sanoo.

Hoida aivoterveyttä

Huom! Aivot väsyvät ja ylikuormittuvat liiallisesta tekemisestä - ja ne väsyvät myös silloin, kun ei ole mitään tekemistä. misiimme ja työt alkavat kasaantua.

Samalla häviää luovuus: ongelmanratkaisu ei enää suju.

- Väsyneenä ihminen toimii konemaisesti, aina samalla tavalla.

Keskimääräistä suuremmassa syrjäytymisen riskissä näyttävät olevan työlleen omistautuneet, tunnolliset, sinänsä hyvään suorituskykyyn yltävät henkilöt, joilla on vaikeuksia työtehtäviensä rajaamisessa.

22

Dysfasia 1/2010

Avuksi Kiti Müller suosittelee työpaikoilla töiden jakamista ja ei-sanan opettelemista. Sama pätee muihinkin toimiin, myös vapaa-aikaan. Jos kerää liikaa tehtäviä tai vaikkapa harrastuksia, tuntuu, ettei mikään onnistu kunnolla. Suorituspaineet myös syövät tekemiseniloa.

- Tällainen tilanne ei korjaannu pelkällä sairauslomalla tai masennuslääkkeillä, tärkeämpiä ovat ne toimenpiteet, jotka edistävät muilla tavoin elämänhallintaa ja johtavat tehtävien oikeaan mitoitukseen työssä ja kotona.

- Sellaisia ovat tehtävien uudelleen määrittely ja ohjaus, työt ja toimet on mitoitettava niin, että ne

Eläminen jatkuvasti osaamisen äärirajoilla ja aivojen ylikuormittaminen syövät terveyttä, joten puhuttaessa aivoterveydestä on syytä muistaa ainakin muutama perusasia. Kiti Müller luettelee: - Uni on tärkeää, unen aikana tapahtuu paljon: aivojen energiavarastot täyttyvät, uudet asiat liittyvät osaksi muistirakenteita. Vaikka keho ”nukkuu”, aivot ”liplattavat” koko ajan.

- Verisuonista kannattaa huolehtia. Ellei niin tee aivoverenkiertosairaus saattaa yllättää, jolloin seurauksena on äkillinen aivojen toiminnan häiriö.

- On myös hyvä tietää, että aikuistyypin (tyypin 2) diabetes on ennen muuta valtimotauti, joka lisää aivohalvauksen vaaraa noin kolminkertaisesti.

Tutkimuksen mukaan joka viides alle 35-vuotias kokee muistivaikeuksien haittaavan työn tekoa. Tässä iässä työmuistin toimintavarmuuden pitäisi olla parhaimmillaan. Oireilun taustalla saattaa olla informaation liian suuresta määrästä johtuva kognitiivinen kuormittuminen.

- Monesti muististaan huolissaan olevalla on liikaa ”nippelitietoa”. Infoähky tulee helposti, oleellista on valinta! Kiti Müller huomauttaa ja lisää, ettei mieli ja psyyke voi hyvin, jos aivokoneisto ei ole kunnossa.

Varo vauhtisokeutta Tutkimusprofessori Kiti Müller puhuu ”aivojen ponnistelusta ja kutituksesta”. Aivot tarvitsevat jatkuvasti pieniä ärsykkeitä, mutta aivokonetta ei saa kuitenkaan käyttää ylikierroksilla. Jos vauhtia on liikaa, tulee helposti virheitä.

- Jos esimerkiksi työtunteja kertyy 50 viikossa, työteho laskee radikaalisti. Joillekin sopii kuuden tunnin työpäivät, mutta täysin tehokas ei kukaan voi olla normaalit kahdeksan tuntia päivässä.

Aivojumppaa eli pikasanatesti Mitä seuraavat sanat tuovat mieleen, Kiti Müller?

Hermosolut - sopivasti virtaa Informaatiovirrat - renki vaan ei isäntä, hallinta opeteltava kuin tulenteko aikanaan Tekoäly - tunteeton Luovuus - ajatusten hallittua ilotulitusta Stressi - sopivina annoksina kiitos!

Kahvitauko - vaatii kaverin Työ - monenlaista tekemistä, parhaimmillaan tasapainoinen yhdistelmä rutiineja ja uusia polkuja mahdollistavia irtiottoja Koti - oma pesä ja pesue Järvi/ meri - herättelee aisteja Tanssi - tuuletan

Maarit Huovinen on lääketieteen toimittaja ja tietokirjailija.

Kansainvälinen aivoviikko 15.-21.3.2010 Kansainvälistä aivoviikkoa vietetään Suomessa viikolla 11 eli 15.-21.3.2010 viidennen kerran. Yksi viikon tavoite on aivoperäisten sairauksien ja niiden hoidon ja kuntoutuksen tunnetuksi tekeminen. Viikon teemana on Anna aikaa aivoille.

Viikon aikana muun muassa Neurologiset vammaisjärjestöt ja niiden yhdistykset järjestävät teemaan liittyviä tilaisuuksia eri puolilla Suomea.

Anna aivoillesi aikaa ja mieluisia virikkeitä! Tutustu Kiti Müllerin kirjoittamaan kirjaan Aivokutinaa (Työterveyslaitos, 4. uudistettu painos, 2008) ja lue hänen kirjoittama puheenvuoro Aivot työvireessä kirjasta Pidä aivosi kunnossa (Erkinjuntti yms. WSOY, 3. painos, 2010).

Mielenkiintoista asiaa kertoo myös Pieni kirja muistista (Virpi Kalakoski, Työterveyslaitos, 1. painos, 2009).

Dysfasia 1/2010

23

Satu Lukka ja Veijo Kivistö

Sosiaaliturvan muutokset 2010

Ajankohtaista asiaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja sosiaaliturvan muutoksista on koottu tähän tiiviiksi tietopaketiksi.

Eläketta saavan hoitotuki ja vammaistuki Eläkettä saavan hoitotukea ja vammaistukia maksetaan myös laitoshoidossa oleville. Vammaisetuuksia maksetaan vuoden 2010 alusta lähtien myös niille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli kolme kuukautta. Maksettavia etuuksia ovat alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki, eläkettä saavan hoitotuki sekä ruokavaliokorvaus.

Aiemmin vammaisetuuksien maksaminen on keskeytetty kolmen kuukauden laitoshoidon jälkeen.

Niille, joiden vammaisetuus on keskeytetty, aletaan maksaa etuutta uudelleen ilman erillistä hakemusta

24

Dysfasia 1/2010

vuoden 2010 alusta lähtien. (www. kela.fi ja www.stm.fi) Maksettavan vammaisetuuden suuruus määräytyy keskeytetyn vammaisetuuden tukitason perusteella.

Laitoshoidon asiakasmaksua ei oteta erityiskustannuksena huomioon vammaisetuutta myönnettäessä. Jos henkilö ei ole saanut laissa tarkoitettua vammaisetuutta aikaisemmin tai hän haluaa hakea tasoltaan aiempaa korkeampaa vammaisetuutta, hänen tulee hakea etuutta normaaliin tapaan Kelalta.

Lakimuutoksen tavoitteena on poistaa avo- ja laitoshoidon välistä rajanvetoa. Jatkossa henkilöllä on oikeus vammaisetuuksiin riippumatta siitä, onko hän avo- vai laitoshoidossa. (www.kela.fi ja www.stm.fi)

Laitoshoidon maksujen korotus 1.1.2010 pitkäaikaisen laitoshoidon maksu nousi 85 prosenttiin hoidettavan nettotuloista. Suurempituloisen puolison asiakasmaksu nousi 42,5 prosenttiin puolisoiden yhteenlasketuista tuloista. Laitoshoidon maksua määrättäessä vammaisetuudet lasketaan mukaan nettotuloihin.

Asiakasmaksun korotus koskee myös niitä laitoksissa olevia, jotka eivät voi saada vammaistukea, hoitotukea tai ruokavaliokorvausta.

Laitoshoidon asiakasmaksun määräämisen perusteena ovat nettotulot. Asiakasmaksu voidaan määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökoh-

taiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 97 euron suuruinen käyttövara. Palvelusta perittävä maksu saa kuitenkin olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. (www.stm.fi)

Omaishoidontuen palkkiot Omaishoidon tuen palkkion vähimmäismäärä 2010 on 347,41 euroa kk:ssa ja raskaan siirtymävaiheen palkkion alaraja 694,83 euroa kk:ssa.

Hoitopalkkion määrää tulee tarkistaa myös sellaisiin sopimuksiin, jotka on sovittu vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa. Tarkistusprosentti on 3,27 %. (www.stm. fi)

Jokainen kunta tai kuntayhtymä voi päättää, ottaako se palvelusetelijärjestelmän käyttöönsä ja mitä palveluja sillä voi hankkia. Kuntakohtaiset erot voivat siis olla suuria. Kunta tai kuntayhtymä hyväksyy ne yksityiset palveluntuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämiä palvelusetelejä.

Kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista ja luettelo on oltava julkisesti saatavilla. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä) Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin kunnan velvollisuus on tarjota hänelle muita vastaavia kunnan järjestämiä palveluja. Palveluseteli voi olla kaikille asiakkaille samansuuruinen tai vaihtoehtoisesti tulosidonnainen, jolloin asiakkaan tulot vaikuttavat setelin suuruuteen.

Jos palveluseteliä käytetään sellaisiin palveluihin, jotka ovat lain mukaan asiakkaalle maksuttomia, esim. henkilökohtainen apu, niin silloin setelin arvo on määriteltävä niin, ettei asiakkaalle jää maksettavaksi omavastuuosuutta. Palveluseteli on saajalleen veroton etuus, etuutta ei voi siirtää toiselle henkilölle eikä muuttaa rahaksi. Jos asiakas käyttää palveluseteliä esimerkiksi kotinsa siivoukseen ja hänelle jää maksettavaksi omavastuuosuus, siitä ei voi enää saada kotitalousvähennystä.

(Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä)

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut 2010 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin, tulosidonnaisten asiakasmaksujen tulorajoihin ja tulosidonnaisen palvelusetelin tulorajoihin on tehty indeksitarkistukset.

1.1.2010 voimaan astuneet muutokset: - Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista perittävän vuosimaksun enimmäismäärä nousi 27,40 euroon. Jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, häneltä voidaan periä enintään 13,70 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta. Vaihtoehtoisesti terveyskeskuksen ylläpitäjä voi päättää periä käyntimaksua kolmelta ensimmäiseltä terveyskeskuskäynniltä kalenterivuodessa, jolloin käyntimaksun suuruus on 13,70 euroa.

- Sairaalan poliklinikkamaksun enimmäismäärä nousi 27,40 euroon käynniltä. Päiväkirurgisesta toimenpiteestä voidaan periä enintään 89,90 euroa.

- Suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta perittävät maksut jakautuvat perusmaksuun sekä erikseen veloitettaviin hoito- ja tutkimusmaksuihin. Perusmaksu porrastetaan kolmeen maksuryhmään.

Suuhygienistin vastaanotolla käynnin enimmäisperusmaksu on 7,50 euroa, hammaslääkärin vastaanottokäynnin perusmaksu nousi 9,60 eu-

Palvelusetelilaki voimaan syksyllä 2009 1.8.2009 astui voimaan laki sosiaalija terveydenhuollon palvelusetelistä.

Lain tarkoituksena on asiakkaan näkökulmasta lisätä palvelujen valinnan mahdollisuuksia ja parantaa palvelujen saatavuutta myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän kuuluu järjestää asukkailleen. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä)

Dysfasia 1/2010

25

roon ja erikoishammaslääkärin 13,90 euroon.

- Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävän ns. sakkomaksun suuruus nousi 33,80 euroon.

- Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta perittävän maksun enimmäismäärä nousi 33,80 euroon. Tieliikennelaissa säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärintodistuksesta voidaan periä enintään 40,70 euroa.

- Lyhytaikaisessa laitoshoidossa vuorokausimaksu on enintään 32,50 euroa. Maksukaton täyttymisen jälkeen peritään laitoshoidosta 15 euroa per hoitovuorokausi.

- Vammaiselle henkilölle laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 11,30 euroa hoitopäivältä.

Terveydenhuoltomaksujen maksukatto nousi 590 eurosta 633

euroon kalenterivuotta kohti. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen lääkäripalvelujen maksut, fysioterapiamaksut, sarjahoidon maksut, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut, yö- ja päivähoidon maksut sekä kuntoutushoidon maksut.

- Jatkuvan ja säännöllisesti annetun kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelin enimmäisarvo nousi 24 euroon tunnilta, jos kotitalouden tulot eivät ylitä laissa säädettyä tulorajaa. Alin palvelusetelin arvo on vähintään 7 euroa tunnilta.

- Kokopäivähoidosta perittävä maksu on enintään 254 euroa kuukaudessa ja pienin perittävä maksu 23 euroa. Maksujen tarkistusperuste on sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksi. Päivähoitomaksujen määräämisen tulorajoja tarkistetaan yleisellä ansiotasoindeksillä, jonka muutos on 9,3 prosenttia. Päivähoitomaksujen muutokset tulevat voimaan 1.8.2010.

Vammaisten tulkkauspalvelut Kelalle Kela vastaa kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten tulkkauspalveluista 1.9.2010 alkaen. Tulkkauspalvelua välittäviä keskuksia tulee viisi eri puolille Suomea. Vammaisten henkilöiden tulk-

kauspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta Kelaan 1.9.2010 alkaen.

Asiakkaan oikeudet tulkin käyttöön säilyvät ennallaan. Palvelut sisältävät viittomakielen, viitotun puheen, kirjoitus- sekä puheentulkkauksen ja muiden kommunikaatiota täydentävien menetelmien käytön. (www.kela.fi) Asiakkaat tilaavat tulkin syyskuusta alkaen tulkkien välityskeskuksista. Alustavan suunnitelman mukaan välityskeskuksia tulee viisi eri puolille Suomea. Asiakkaiden voimassa olevat tulkkipalvelupäätökset siirretään kunnilta Kelaan kesän 2010 aikana. Tavoitteena on joustava ja asiakasta palveleva siirtymävaihe.

Ennen 1.9.2010 kunnille tulleet, syksyä 2010 koskevat tulkkitilaukset voidaan hoitaa kuten ennenkin.

Kunta voi myös asiakkaan suostumuksella välittää asiakkaan 2010 syksyn tilaukset eteenpäin alueelliselle välityskeskukselle, joka on tehnyt sopimuksen Kelan kanssa. Silloin syksynkin tulkkitilaukset menevät suoraan Kelan välitysjärjestelmään. (www.kela.fi)

Satu Lukka ja Veijo Kivistö työskentelevät aluesihteereinä Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa.

26

Dysfasia 1/2010

Dysfasia 1/2010

27

liitto tiedottaa

Raha-automaattiyhdistys ja liiton rahoitus Raha-automaattiyhdistys (RAY) ei tänäkään vuonna myöntänyt Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yleisavustukseen lisärahoitusta edes indeksitarkistuksen vertaa. Järjestöllisen toiminnan osalta olemme tiukassa tilanteessa. Vaasan aluetoimistohan on jo lakkautettu. Toiminnan kuluja joudutaan tarkastelemaan edelleenkin tiheällä seulalla, jotta liiton perustehtävä tulee kuitenkin toteutettua.

RAY myönsi liitolle yhden projektirahoituksen vuosille 2010-2013: Ovet auki afaattisille - Juttutupa. Kyseessä on afaattisten henkilöiden ohjatun keskusteluryhmätoiminnan siirtäminen kansalais- ja työväenopistoihin.

RAY:n tiukentunut linja on teettänyt myös todella mittavasti töitä erilaisten selvitysten ja kyselyiden muodossa. Toivottavasti tämä tuottaa jatkossa tulosta ja RAY:n rahoitus voidaan rakentaa tukemaan nimenomaan järjestöllistä toimintaa sen oman strategialinjauksen mukaisesti.

AVH-kuntoutustutkimusprojektin jalkauttaminen jatkuu vielä kuluvan kevään aikana.

Uusi puheenjohtaja Terttu Erilä

rannassa, jossa hän suunnitteli ja käynnisti keskussairaalaan perustetun neurologian klinikan.

Apulaisopettajan virasta Terttu Erilä siirtyi Tampereen yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäriksi.

Tässä virassa hän on viihtynyt tähän saakka lukuun ottamatta vuosien 1988-1989 sijaisuutta silloisen Lääkintöhallituksen sairaalaosaston ylilääkärinä.

Terttu Erilän tutkimustyön painopiste oli aluksi epilepsiassa, jota myös hänen vuonna 1982 julkaistu väitöskirjansa käsitteli. Sittemmin hän kiinnostui aivoverenkiertosairauksista. Käytännön työssä erityisesti akuutti neurologia, myös aivoverenkiertosairaudet, on ollut hänen vastuullaan. Vuonna 1988 TAYS:iin perustettiin Suomen ensimmäinen Stroke unit eli AVH-potilaiden intensiivisen tarkkailun yksikkö. Samalla vastuu AVH-potilaiden hoidosta siirtyi sisätaudeilta neurologialle.

- Aivan viime aikoina olen kantanut huolta AVHpotilaiden varhaisvaiheen kuntoutuksesta - nimittäin sen vähäisistä mahdollisuuksista. Toivon, että Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kautta voisimme vaikuttaa asioihin siten, että varhaiskuntoutuksen tilanne kohenisi koko maassa, sanoo Terttu Erilä.

Työasioista Terttu Erilä irrottautuu kuvanveiston, maalauksen ja taidetaonnan parissa. Myös teatteri, ooppera ja konsertit ovat hänen mieluisten asioiden listallaan vapaa-ajalla. Liikunnan suhteen Terttu Erilä suuntautuu hyötyliikuntaan, kävelyyn.

Liisa Karling

Nuortentalot osana liiton toimintaa

Apulaisylilääkäri Terttu Erilä on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton uusi puheenjohtaja. Hän on syntynyt Tampereella ja käynyt siellä kouluja ylioppilaaksi asti. Lääketieteen opinnot veivät hänet Helsinkiin.

Valmistuttuaan lääkäriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta Terttu Erilä erikoistui neurologiksi Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.

Terttu Erilä siirtyi Helsingistä Tampereelle yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan apulaisopettajaksi vuonna 1975. Tätä virkaa hän hoiti vuoden 1984 puoliväliin. Hän toimi muutamaan otteeseen myös neurologian apulaisprofessorin viransijaisena.

Vuosina 1982-1983 hän työskenteli neurologian ylilääkärinä Etelä-Saimaan keskussairaalassa Lappeen-

28

Dysfasia 1/2010

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n hallitus on jo vuonna 2006 tehnyt alustavat päätökset Nuortentalotoiminnan yhtiöittämisestä omaksi toimintakokonaisuudekseen. RAY:n linjausten mukaanhan Nuortentalo on palvelutoimintaa, ei siis järjestöllistä toimintaa, jota Ray rahoittaa.

Liittohallitus päätti joulukuun 2009 kokouksessa panna täytäntöön aiemman päätöksensä.

Suomen Nuortentalo Oy jää liiton omistamaksi toiminnaksi, mutta se eriytettiin 1.2.2010 alkaen.

Henkilöstö siirtyi yt-neuvottelujen myötä olemassa olevin etuuksin osakeyhtiön palvelukseen.

Kuntokartoitus dysfasiayhdistyksille Dysfasiayhdistysten kuntokartoitus toteutetaan kevään ja syksyn 2010 aikana. Tuloksista raportoidaan vuoden 2011 alussa. Ns. kolmikantayhdistysten kun-

liitto tiedottaa

Tarja Lammila vastaavan ohjaajan sijaiseksi

Päivi Seppälä-Lassila

tokartoitus toteutetaan yhdessä ADHD-liiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton kanssa myöhemmin vuoden 2010 aikana.

Jäsenyhdistysten kuntokartoituksen päätavoitteena on saada tietoa jäsenyhdistysten nykytilasta: rakenteista, toiminnasta, resursseista ja verkostoista. Toisena tavoitteena on kartoittaa yhdistysten kehittämistarpeita: odotuksia, toiveita sekä arvioida nykyisiä tukimuotoja, toimintatapoja ja työnjakoa.

Kolmantena tavoitteena on kuntokartoituksen suoritustavalla lisätä keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten välistä vuorovaikutteisuutta ja keskustelua.

Lisätietoja kuntokartoituksesta saa dysfasianeuvoja Elina Salolta, p. 040 543 7292, elina.salo@stroke.fi.

Soile Hiltula vastaavaksi ohjaajaksi

Carita Sinkkonen aluesihteeriksi

Teemu Hiltula

Fysioterapeutti Päivi Liippola on palannut

Soile Hiltula (sosionomi AMK) aloitti Kuopion Nuortentalon vastaavana ohjaajana 7.1.2010. Soile muutti perheensä kanssa kesällä 2008 Pohjois-Savoon Keski-Suomesta. Hän on ollut viimeisen vuoden äitiys- ja vanhempainvapaalla hoitamassa pientä tytärtään.

Keski-Suomessa hän toimi päihde- ja mielenterveyshoitokodin vastaavana ohjaajana. Sitä ennen Soile työskenteli kolmisen vuotta Oulun seudulla lastenkodissa, ensiksi apulaisjohtajana ja lopuksi vuoden vt. johtajana.

Soile on aloittanut innolla markkinoimaan ja kehittämään Nuortentalon toimintaa.

Veeti Murtomäki

Viime vuoden vuorotteluvapaalla ollut fysioterapeutti Päivi Liippola on palannut työhönsä. Hänen sijaisenaan ollut fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist jatkaa myös tehtävässään.

Tarja Lammila (sosionomi AMK) aloitti Turun Nuortentalon vastaavan ohjaajan Anne Ingmanin äitiyslomasijaisena 11.1.2010. Tarja on työskennellyt viimeiset vuodet lastentarhassa, mutta sosiaalialan kokemusta on karttunut myös palvelutalossa ja lastenkodissa työskentelystä.

Perheeseen kuuluu aviopuoliso ja kaksi aikuista lasta. Harrastuksista tärkein on liikunta, erityisesti suunnistus ja retkeily.

Tarja toivoo muutoksen keskellä hyvää yhteistyötä kaikkien tahojen kanssa.

Carita Sinkkonen (sosionomi AMK) on aloittanut Länsi-Suomen aluesihteerinä 1.2.2010 alkaen.

Hänen toimipaikkansa on Tampereella - ja seurana Tappara. Järjestöpuolen kokemusta Caritalta löytyy muun muassa Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä ja ASPAsta. Sosiaaliturvan kokemusta on karttunut myös Kelasta, josta Carita siirtyi Aivohalvaus- ja dysfasialiiton palvelukseen. Uuden aluesihteerin vastuualuetta ei ole vielä määritetty.

Carita on sydämeltään pohojalaanen (Seinäjoki) ja perheeseen kuuluu 8-vuotias Veeti ja aviopuoliso Sami. Mielimusiikkina on ehdottomasti Lauri Tähkä ja Elonkerjuu. Harrastuksista mainittakoon kuntosali ja lenkkeily sekä kesäisin mökillä puutarhanhoito.

Carita odottaa innolla tulevia tuulia ja toivoo rakentavaa ja avointa yhteistyötä kaikkien kanssa.

Dysfasia 1/2010

29

TAPAHTUMAKALENTERI

2010

Maaliskuu 11.-12.3.

Sairaanhoitajapäivät, Helsinki Sairaanhoitajapäivät on Suomen suurin hoitotyön ammattilaisten koulutus- ja näyttelytapahtuma, joka järjestetään 11.-12.3. Helsingin Messukeskuksessa. Teemana on Tilaa osaamiselle! Neurologiset vammaisjärjestöt -verkosto on omalla osastolla 3h6 mukana tapahtumassa.

Tervetuloa saamaan tietoa 14 neurologisesta vammaisjärjestöstä.

15.-21.3.

Kansainvälinen aivoviikko Kansainvälistä aivoviikkoa vietetään Suomessa viikolla 11 eli 15.-21.3. viidennen kerran. Aivoviikolla tehdään tutuksi neurotiedettä ja yksi viikon tavoite on aivoperäisten sairauksien ja niiden hoidon ja kuntoutuksen tunnetuksi tekeminen. Viikon teemana on Anna aikaa aivoille. Viikon aikana Neurologiset vammaisjärjestöt ja niiden yhdistykset järjestävät teemaan liittyviä tilaisuuksia eri puolilla Suomea.

15.3.

Anna aikaa aivoille -Aivoviikon avaustapahtuma, Oulu Maanantaina 15.3. klo 17 alkaen Aivoviikon avaustapahtuma, Oulun Kumppanuuskeskus, Isokatu 47.

Maksuttomassa tilaisuudessa virikettä ja virkistystä aivoille ja aisteille.

Lisätiedot: Aslak Rantakokko, Autismi- ja Aspergerliitto ry, p. 050 502 2269.

16.3.

Keskustelu- ja koulutustilaisuus omaishoitajuudesta, Kouvola Tiistaina 16.3. klo 16.30 - 20.00, Vammaisjärjestöjen toimitila Veturi, 30

Dysfasia 1/2010

Pohjola-talo, Kauppamiehenkatu 4, 2. krs., Kouvola. Klo 16.30 alustus aiheesta Omaishoitotilanne perheessä - Arjen helmiä ja kompastuskiviä; verkostokoordinaattori Maria Malmi, Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry.

Klo 19.00 alustus aiheesta Kunnan tarjoamat omaishoidon palvelut; Omaishoidon palveluohjaaja Varpu Kovero, Kouvolan kaupunki. Maksuton tilaisuus on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset 10.3. mennessä aluesihteeri Sirpa Kälviäiselle, sirpa.kalviainen@ lihastautiliitto.fi tai 050 599 2472.

16.3.

Aivoviikon tapahtuma, Kuopio Tiistaina 16.3. klo 14-18 Kuopion kaupungintalon juhlasalissa, Tulliportinkatu 31, teemalla Anna aikaa aivoille-leppuuta piätäs. Ohjelmassa asiantuntijaluentoja: professori Juhani Sivenius: Onko aivohalvaus estettävissä; liikuntafysiologi Sanna Ahonen: Liikunta ja aivojen hyvinvointi; LT, neurokirurgi Veille Leinonen: Terve elämä suojaa aivoja. Yhdistysten esittelyä jne.

16.3.

Aivoviikon tapahtuma, Jyväskylä Tiistaina 16.3. Tapahtuma alkaa kävelykadulta klo 12-15, jossa yhdistykset esittelevät toimintaansa sekä informoivat illan luennoista.

Ne järjestetään Jyväskylän kirjaston Minna-salissa klo 17.00 alkaen.

Asiantuntijaluennot käsittelevät vertaistoimintaa, aivojen toimintaa jne.

16.3.

Aivopäivä, Joensuu Tiistaina 16.3. klo 12.00-15.45 Evankelis-luterilaisen seurakuntakeskuksen alasalissa, Kirkkokatu 28. Ohjelmassa asiantuntijaluentoja pääsärys-

tä/migreenistä, yhdistysten palveluihin tutustumista ja muuta ohjelmaa.

16.3.

Aivoviikon tapahtuma, Mikkeli Maanantaina 15.3. Mikkelin keskussairaalan auditoriossa klo 13.0017.15 kolme asiantuntijaluentoa aivojen toiminnasta ja niiden terveydestä suurelle yleisölle. Yhdistykset esittelevät toimintaansa.

16.3.

Anna aikaa aivoille -tapahtuma, Kemi Tiistaina 16.3. klo 15 alkaen Anna aikaa aivoille NV-tapahtuma, Kemin kulttuurikeskuksessa, Marina Takalon katu. Klo 15 alkaen soppatykki kulttuurikeskuksen edessä. Iltapäivä jatkuu aivoviikon luennolla kulttuurikeskuksen auditoriossa. Paikan päällä Neurologisten vammaisjärjestöjen materiaalia, johon osallistujat voivat tutustua. Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot: Tuija Hyväri, Epilepsialiitto, p. 0400 954 830 16.3.

Anna aikaa aivoille -tapahtuma, Rovaniemi Tiistaina 16.3. klo 17 alkaen Lapin Muistiyhdistyksen tapahtuma, Tivolisali, Rovakatu 2. Ohjelmassa mm. geriatri Kimmo Määtän luento ja Lapin Muistiyhdistyksen toiminnan esittelyä. Lisätiedot: Annika Körkkö, Lapin Muistiyhdistys ry, p. 0400 741 279.

16.3.-19.3.

Yhdistykset päivystävät, Mikkeli Mikkelin alueen yhdistykset päivystävät ”Hyviksessä” tiistaista 16.3. perjantaihin 19.3. erillisen aikataulun mukaan.

TAPAHTUMAKALENTERI

2010

17.3.

Anna aikaa aivoille -tapahtuma, Kajaani Keskiviikkona 17.3. klo 10-13, Keskustan seurakuntatalo, Kirkkokatu 26, Kajaani. Ohjelmassa: Aivoluento Anna aikaa aivoille; Aivoystävällistä tarjoilua - soppatykki paikalla; Aivojumppaa; Paikallisyhdistysten ohjelmaa / yhteislaulua ; Luonnosta aikaa aivoille ja aisteille -valokuvaesitys.

Neurologisten vammaisjärjestöjen materiaalia tutustuttavaksi. Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot: Risto Lappalainen, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@stroke.fi.

17.3.

Aivoviikon avoin yleisöluentotilaisuus, Turku Keskiviikkona 17.3. klo 18.00 - 20.00 Mauno Koivisto -keskuksessa, BioCityssä, Tykistökatu 6 A. Klo 18.00 Neurologisten vammaisjärjestöjen esittelyä; klo 18.15 Anna aikaa aivojesi hoitamiselle luento; PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Sari Laatu. Tilaisuus on maksuton. Lisätiedot: Päivi Kukkonen, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, p. 040 845 0430, paivi. kukkonen@stroke.fi.

17.-18.3.

Sosiaalialan asiantuntijapäivät, Helsinki Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on yhdessä Aivovammaliiton kanssa näytteilleasettajana Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Wanhassa Satamassa, Helsingissä.

18.3.

Ilta aivoterveydestä, Helsinki Klo 16.00-19.00 Kampin palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21, Helsinki.

Klo 16.00-17.00 Aivohalvaus- ja dys-

fasialiitto, Helsingin Alzheimer-yhdistys, Helsingin Sydänpiiri, Munuais- ja maksaliitto esittelypöydissä.

Klo 17.00-18.30 Asiantuntijan (neurologi) alustus ja keskustelua. Klo 18.30-19.00 Mahdollisuus tutustua järjestöjen materiaaleihin ja keskustella järjestöjen edustajien kanssa.

18.3.

Luento päänsärystä, Helsinki Torstaina 18.3. klo 18.00 luento aiheesta Kuinka kohtaat päänsäryn - avaimia omakohtaiseen tilannekartoitukseen; Minna Elomaa, Kipupsykologi, PsM HYKS, Kipuklinikka.

Hyvän mielen galleria, Ratakatu 9, 00120 Helsinki. Ilmoittautuminen 11.3. mennessä toimisto@ migreeni. org tai 050 544 5232.

18.3.

Hyvän unen ilta, Raisio Torstai 18.3. klo 18.00, Unikulma, Kauppakeskus Mylly, Raisio. Bussi 10 Ruotsalainen Teatteri - Kauppakeskus Mylly, lähdöt tasalta ja puolelta. Ilmoittautumiset 4.3. mennessä toimisto@migreeni.org tai 050 544 5232.

21.3.

Aivoviikon tanssit, Joensuu Klo 17-21.30 Aivoviikon tanssit Ruplalla. Liput 8 €, kahvio. Kaikki mukaan tanssimaan!

23.3.

Vertaisryhmien ohjaajien jatkokoulutus, Lahti Lyhytaikaisten vertaisryhmien ohjaajien jatkokoulutukset ovat osa Ok-opintokeskuksen ja Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhteistä Vertaisvirta-koulutushanketta. Koulutuksen hinta on 20 euroa henkilö.

Kongressikeskus Fellmannissa Lah-

dessa pidettävä jatkokoulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka osallistuivat lyhytaikaisten vertaisryhmien ohjaajakoulutukseen 27.-29.11.2009 Lahdessa. Osallistujille lähetetään postitse vielä tarkempaa tietoa jatkokoulutuksesta. Lisätietoja aluesihteeri Veijo Kivistö, p. 040 543 0009 tai veijo.kivisto@stroke.fi tai aluesihteeri Satu Lukka, p. 040 526 2855 tai satu.lukka@stroke.fi

huhtikuu 10.4.

Soveltavan liikunnan päivä, Turku Lauantaina 10.4. klo 12-16 soveltavan liikunnan päivä koko perheelle Erityisosaamiskeskus Suvituulessa, Suvilinnantie 2 (Hirvensalon saaressa).

Kokeiltavana mm. : iso pomppupatja, palloilupiste, temppurata, isot pehmorakennuspalikat, leikkivarjo, sisäcurling, valokuvasuunnistus, snaggolf ja uima-allas. Kahvila klo 11-16, lounas klo 11-13, hinta 9 €/ aikuinen, 6,75 €/lapsi. Allasajat klo 13-14, 14.15-15.15; ilmoittaudutaan päivä alkaessa, uimaan ilmoittautumisjärjestyksessä, paikkoja rajoitetusti.

Ilmoittautumiset: Tarja Vasamalle 29.3.2010 mennessä joko sähköpostilla toimisto@tsly.fi tai p. 02 2518550. Mainitse montako henkilöä osallistuu ja ruokailee.

Järjestäjät: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Liikuntapalvelukeskus, Suomen CP-liitto, Turun CP-yhdistys ja Turun seudun lihastautiyhdistys.

Dysfasia 1/2010

31

TAPAHTUMAKALENTERI

2010

toukokuu 10.5.

Kansainvälinen aivohalvauspäivä Maanantaina 10.5. vietetään kansainvälistä aivohalvauspäivää.

lokakuu Lokakuu 4.10.

Valtakunnallinen dysfasiapäivä 5.-7.10.

Kuntakampanja Kuntakampanja yhteistyössä Autismi- ja Aspergerliiton sekä ADHD-liiton kanssa 5.-7.10. Kirkkonummella, Kaarinassa ja Lappeenrannassa.

32

Dysfasia 1/2010

29.-31.10.

Osaava Nainen -messut Turussa Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry on näytteilleasettajana Osaava Nainen -messuilla.

Marraskuu marraskuu 23.11.

Moniaistisuus oppimisen perustana -koulutustilaisuus, Helsinki Koulutustilaisuuden järjestäjinä ovat Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Autismi- ja Aspergerliitto ja ADHD-liitto.

Tilaisuus on tarkoitettu lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille ja jäsenistölle.Tämä koulutustilaisuus korvaa aiempina vuosina järjestetyn Dysfasiaseminaarin.

lisätietoja Lisätietoja tapahtumista ja koulutuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.stroke. fi. Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.fi.

Lapsille dysfasiaseminaari

L

iipola-Kaikuharjun koulussa Lahdessa järjestettiin uudenlainen dysfasiaseminaari koululaisille 28.1.2010. Idean äiti oli Tia Ukkola, joka on Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n liittohallituksen jäsen ja työskentelee erityisluokanopettajana Liipola-Kaikuharjun koulussa. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen Dysfaattisten ja Kuulovammaisten Lasten Tuki ry:n kanssa.

Seminaarissa oppilaat oli jaettu kolmeen ikäryhmään ja asiantuntijat luennoivat päivän aikana kielellisistä erityisvaikeuksista, tarkkaavuuden ongelmista ja tulevaisuuden koulutusmahdollisuuksista.

Seminaarissa luennoivat puheterapeutit Anna-Kaisa Antila ja Salla Hemminki Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta. Kielellisiin erityisvaikeuksiin keskittyneillä luennoilla mm. tehtiin kuvien avulla miellekartta dysfasiasta sekä kisattiin leikkimielisessä Dysfasia-tietovisassa. Lapset ja nuoret osallistuivat aktiivisesti luennoille ja kertoivat myös omista kokemuksistaan kielellisiin vaikeuksiin liittyen.

Lasten dysfasiaseminaari oli ensimmäinen lajissaan, mutta tästä kokemuksesta rohkaistuneena vastaavia luentoja järjestetään varmasti lisää.

Jos yhdistyksessänne tai koulussanne on kiinnostusta lasten dysfasialuentojen järjestämiseen, voitte ottaa yhteyttä palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskeen, p. 02 2138 271, s-posti ann-mari.veneskoski@stroke.fi.

RIPPIKOULULEIRI 2010 Dysfaattisille nuorille Turun kristillisellä opistolla Leirijaksot I 23.-25.4. tutustumisjakso II 7.-12.6. leirijakso

Konfirmaatio lauantaina 12.6.2010 klo 12 Maarian kirkossa, jonka jälkeen opistolla keittolounas ja kahvit.

Leirin hinta 380 € (sis. majoitus, ateriat, opetus).

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 12.3.2010 mennessä Hilkka Ollikainen, p. 02 4123 612, hilkka.ollikainen@tk-opisto.fi Jaana Rantala p. 02 4123052, paula.raitis@tk-opisto.fi Leirimaksuihin kannattaa hakea avustusta omasta kotiseurakunnasta!

Leirin järjestävät Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiain keskus ja Turun kristillinen opisto Opiston osoite: Lustokatu 7, 20380 Turku www.tk-opisto.fi

Dysfasia 1/2010

33

Heidi Hölsömäki

Heidi Hölsömäki

SoveLin koulutuksesta puhtia yhdistyksen liikuntatoimintaan

Marja-Liisa Lehtonen on sisäcurlingin heittovuorossa SoveLin Liikkeelle-koulutuksessa Tampereella.

Lehtonen edistää liikuntaa sekä Tampereen Seudun Selkäyhdistyksessä että Tampereen Parkinson-yhdistyksessä. Kuvassa myös Tulle Törmä (vas.), Marja Törmä, Kirsti Mäkelä, Roope Järvinen, Eero Kolu ja Panu Pyyvaara.

Tule mukaan SoveLin koulutuksiin! Yhteisistä koulutuksista voit ammentaa vinkkejä ja ideoita liikuntatoimintaanne.

S

oveLi on kouluttanut paikallisyhdistysten liikuntavastaavia vuodesta 2004 alkaen. Tänä vuonna on tarjolla uusia koulutuksia sekä vasta-alkajille että liikuntatoiminnan kehittäjille.

SoveLin Liikkeelle-koulutuksissa keskitytään yhdistysten liikuntatoiminnan organisoimiseen liittyviin asioihin, kuten toimintasuunnitelmaan, avustusten hakemiseen ja liikunnan markkinoimiseen.

Koulutuksissa pohditaan myös, mitä liikuntatoimintaa eri yhdistykset voisivat tehdä yhdessä.Esimerkiksi Tampereen Liikkeelle-koulutuksen tuloksena viisi neurologista yhdistystä päätti järjestää keväällä

34

Dysfasia 1/2010

2010 yhteisen lajikokeilutilaisuuden.

Uudessa Liikeelle ITE -koulutuksessa pilotoidaan 25-kohtaista ITE-arviointia. ITE on käytännössä tarkistuslista, jonka avulla osallistuja voi valita omat liikuntatoiminnan kehittämiskohteensa ja seurata niiden toteutumista.

Jokaisessa koulutuksessa on mukana myös liikuntamaistiaisia, tänä vuonna erityisesti Liikkeelle-peruskoulutuksessa ja virikepäivässä.

Koulutusten lajisovellusosuuksista vastaa Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n kouluttaja. Koulutukset ovat muita edullisempia SoveLin ja VAUn jäsenyhdistyksille.

Koulutusta yhdistysten tarpeisiin SoveLin koulutukset ovat osa Liikunta sopii jokaiselle -koulutushanketta (2008-2010). Hankkeen avulla koulutuksia kehitetään vastamaan entistä paremmin yhdistysten tarpeisiin ja samalla vahvistetaan paikallisyhdistyksien liikuntavastaavajärjestelmää.

Koulutushanke sai alkunsa, kun SoveLin aiemmissa hankkeissa ja selvityksissä todettiin, etteivät olemassa olevat liikunnan koulutusjärjestelmät soveltuneet suoraan SoveLin jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyksille.

Hankkeen ansiosta yhteistyötä muiden kouluttajien kanssa on voitu laajentaa. Yhteistyön avulla halutaan välttää päällekkäisyyksiä ja hyödyntää olemassaolevia koulutuksia entistä tehokkaammin.

SoveLi on tehnyt koulutusyhteistyötä aiemmin muun muassa SLU-alueiden, Kunnossa kaiken ikää -ohjelman ja koulutuspaikkakuntien liikuntatoimien kanssa. Uutena kumppanina on VAU ry. Koulutusyhteistyöneuvotteluja on käyty myös Kuntoliikuntaliitto Kunto ry:n ja Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu Liikun kanssa.

Heidi Hölsömäki työskentelee SoveLi ry:n tiedottajana.

Lisätietoa koulutuksista: SoveLin suunnittelija, gsm 040 551 4468, koulutus@soveli.fi ja www.soveli.fi/koulutus

SoveLi edistää liikuntaa yhdessä jäsentensä kanssa • Soveltava Liikunta SoveLi ry on valtakunnallisten vammais- ja kansanterveysjärjestöjen yhteinen liikuntajärjestö.

• SoveLin 16 jäsenjärjestön jäseninä on 352 500 suomalaista ja niillä on noin 1 200 paikallisyhdistystä ympäri Suomea. Liikunta on tärkeä osa yhdistysten toimintaa.

• Liikunnalla on tavallista suurempi merkitys vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten terveydelle.

• SoveLi kouluttaa, viestii ja vaikuttaa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa, jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus kokea liikunnan iloa!

SoveLin jäsenjärjestöt: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto Allergia- ja Astmaliitto Epilepsialiitto Hengitysliitto Heli Lihastautiliitto Mielenterveyden Keskusliitto Psoriasisliitto-Psoriasisförbundet Suomen CP-liitto Suomen Diabetesliitto Suomen MS-liitto Suomen Mielenterveysseura Suomen Nivelyhdistys Suomen Parkinson-liitto Suomen Reumaliitto Suomen Selkäliitto Suomen Sydänliitto

Dysfasia 1/2010

35

svensk resumé Maarit Huovinen

Ge hjärnan tid Forskningsprofessor, neurolog Kiti Müller, arbetar som ledare för forskningscentret ”Hjärnan och arbetet” vid Arbetshälsoinstitutet. Hon har omfattande och intressanta kunskaper om vår hjärna, det förunderliga och värdefullaste kapital vi har. Enligt henne är hjärnan inte så ömtålig ifall vi bara som mål har att skydda den för alltför hetsig arbetstakt.

F

orskningsprofessor Kiti Müller uppmanar oss att ge hjärnan tid och tillfredsställande sysselsättning. Endast på det sättet står man ut med det allt mer tilltagande tempot i informationssamhället.

- Som mål har de flesta av oss ett meningsfullt gott liv. Familjen, arbetet, vänner och intressen hör till det här livet. Bäst är det när hjärnan är utvilad, då når man sina mål, då finner man lösningar till eventuella problem lättare än när man är trött, korthuset faller inte samman.

- På mina föreläsningar har jag sagt att funktionssäkerheten hos hjärnan är som bäst om den får fungera i sin egen takt. Om farten blir för hög gör man lätt fel.

Hjärnveckans tema ”Ge hjärnan tid” är träffande eftersom kraven ökar i det stressiga samhälle vi lever i. Samtidigt förändras ju också arbetets former.

Kiti Müller beskriver de utmaningar som arbetslivet ställer på hjärnan ur olika perspektiv: Datatekniken har erövrat nästan alla branscher och det här förändrar arbetssätten och arbetets innehåll. Arbetet består av många deluppgifter och man måste kunna byta smidigt från en uppgift till en annan.

Dessutom kan arbetet göras oberoende av plats och tid till och med med en maskin som är lika liten som en hand. Också användningen av utrymme blir effektivt, ett eget rum och egen arbetsro är numera lyx, för en del personer kan bara skärmen till en dator vara hans eller hennes ”arbetsplats”.

- När arbetet görs i ett team vars medlemmar byts ut mitt under ett projekt så anstränger det hjärnan hårt. Kunskaper och färdigheter bör ständigt uppdateras i ”bara farten” och redan inlärda kunskaper och färdigheter bör man kunna tillämpa kreativt i nya situationer. Tidspressen får inte låsa tanken, man måste ha stresstålighet. Och, hjärnarbetet bör löpa under hela dygnet, säger Kiti Müller.

TA PAUSER, DIMENSIONERA, ÄT, DRICK OCH TALA! Kiti Müller ger åtta råd för hur man bör använda och ge sin hjärna service: • Uppgifterna går lättare undan när du delar in dem i deluppgifter. Hitta ditt eget sätt att fungera och godkänn att någon annan gör samma sak på ett kanske annorlunda sätt.

• Visste Du att hjärnan behöver en paus var tredje till fjärde timme?

• Hoppa aldrig över lunchen. Hjärnan använder 25-35 procent av ditt energiförråd.

• Vatten är viktigt för hjärnan, hjärnarbete förutsätter vatten. Drick små mängder under hela dagen.

• Kom ihåg att motionera: en promenad mitt på arbetsdagen gör gott. Kunde Du tänka Dig ett ”promenadmöte”?

• Var modig: mobilen kan till och med vara stängd en stund.

• Kom ihåg att för långa arbetsdagar sänker Din kognitiva prestation.

• Till slut: lyssna på dig själv och fråga också Din arbetskamrat hur hon eller han mår.

Översättning: Susanne Aminoff

36

Dysfasia 1/2010

Att ständigt leva på de yttersta gränserna för sitt kunnande och att överbelasta hjärnan äter upp hälsan. När man talar om hjärnans hälsa är det skäl att komma ihåg åtminstone några grundläggande saker. Kiti Müller räknar upp: - Sömnen är viktig, under sömnen sker mycket: hjärnan fyller på energiförråden, de saker som är nya fogas ihop med de befintliga minnesstrukturerna. Trots att kroppen sover så ”kluckar” eller ”skvalpar” hjärnan hela tiden.

- Det är skäl att se till att blodådrorna fungerar.

Om man inte gör det kan en blodcirkulations-sjukdom överrumpla en med en plötslig funktionsstörning av hjärnan som följd.

- Det är också bra att veta att diabetes 2 framför allt är en artärsjukdom som trefaldigt ökar risken för stroke.

Enligt forskningen upplever var femte under 35åriga person att de har minnessvårigheter i arbetet.

I den här åldern borde ju funktionssäkerheten i arbetsminnet vara som bäst. En kognitiv belastning som beror på den stora mängden information kan ligga i bakgrunden till de här symtomen.

- Ofta har den som oroar sig för sitt minne för mycket sådan kunskap eller information som inte riktigt ansluter sig till något. Man får lätt ”informationskolik”, det är viktigt att välja! betonar Kiti Müller och tillägger att om inte hjärnmaskineriet är i skick mår inte heller sinnet eller psyket bra.

Maarit Huovinen är medicinsk redaktör och författare till facklitteratur.

GÖR HJÄRNHÄLSAN TILL EN VARDAGSSAK Kom ihåg också de här åtta råden från boken Pidä aivosi kunnossa (Håll din hjärna i skick): • Använd hjärnan - välj det du ska göra så att det är psykiskt upplivande.

• Delta - gå med i fungerande nätverk.

svensk rEsumé

VÅRDA OM DIN HJÄRNAS HÄLSA

• Hjärthälsa är hjärnhälsa - kontrollera Ditt blodtryck, sänk det höga kolesterolvärdet, ha kontroll också över störningar i sockeräm- nes-omsättningen.

• Kom ihåg att äta hälsosamt och mångsidigt hjärnhälsan bygger på vardagsval.

• Motionera - stig upp ur soffan, gå ut och motionera!

• Hjärnan behöver sömn - det händer saker och ting i hjärnan hela tiden under sömnen.

• Sluta röka - drick alkohol med försiktighet, måttlighet är bäst.

• Skydda din hjärna och kom ihåg de övriga riskfaktorerna - övervikten ska ned och vikten bör kontrolleras då och då.

Dysfasia 1/2010

37

ROVAKAIRA OY www.rovakaira.fi

SÄÄTÖLAITEHUOLTO OY www.saatolaitehuolto.fi

www.pkssk.fi

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta

ARKKITEHTITOIMISTO JURVAINEN & PESOLA OY Laivanvarustajankatu 2, 00140 Helsinki puh. 09-681 1790

TAMPEREEN PSYKOLOGIKESKUS OY

Palvelukoti Auringonrusko Oy

Taksiautoilija Tuula Järvinen

Sumiaistentie 102 44200 SUOLAHTI Puh/Fax 014 541 114, Gsm 045 1247 222

07560 Pukkila, puh. 0400 493 316

TURUN KAUPPATORIN APTEEKKI puh. 02-510 2200

Laitilan I Apteekki Keskuskatu 18, Laitila puh. 02-856 518

LAPVÄÄRTIN APTEEKKI

SYNTHES OY

Lapväärtintie 729, Lapväärtti puh. (06) 222 1110

PARK HOTEL Lämmintä tunnelmaa jugend-talon kodikkaassa miljöössä.

SOTAINVALIDI- JA VETERAANIKUNTOUTUSTA laitos-, päivä- ja avokuntoutusta Veteraanipolku 3 13600 Hämeenlinna Puh. 03-5706 100 fax 03-5706 119 www.ilveskoti.com

Rauhankatu 1, 20100 Turku puh. 02-273 2555, fax 02-251 9696

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖ www.niilohelander.net

Tmi Kaj-Erik Gustafsson Espoo, puh. 0400 504 742

Väinö Korpinen Oy Parivaljakontie 4, 00410 HELSINKI Puh. (09) 5491 4400, Fax (09) 5491 4411 Sähköposti: korpinen@korpinen.com www.korpinen.com

Helapala Oy

Finlatera Oy

07900 Loviisa

33720 Tampere puh. 0400 833 558

Kemiön Puhelinosakeyhtiö PL 16, 25701 Kemiö puh. 02-420 700 38

Dysfasia 1/2010

Yhdessä

Mikkeli lahjoitti joulukorttivarat yhdistykselle

postia yhdistyksiltä

Sanna Tiitinen

Kouvolassa vammaisjärjestöjen yhteisessä toimitila Veturissa järjestettiin 29.1.2010 avoimien ovien päivä.

Paikallisen päiväkoti Nurmilinnun esikoululaiset kävivät taiteilemassa Veturin seinälle toimitiloja piristävää taidetta. Iltapäivällä ohjelma jatkui aikuisille suunnatulla runo- ja laulutapahtumalla.

Matti Laitsaari

Veturissa avoimien ovien päivä Lahjoitustilaisuudessa olivat mukana (vas.) Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä sekä yhdistyksen edustajina sihteeri Pasi Juuti, varapuheenjohtaja Hannele Rintavaara ja puheenjohtaja Rauno Veijanen.

Mikkelin kaupunki lahjoitti viime vuoden joulukorttivarat 2 500 euroa Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistykselle. Varsinainen luovutustilaisuus järjestettiin 7.1.2010.

Yhdistyksellä oli jo valmiina kohteet, joihin se aikoo lahjoitusvaroja käyttää.

- Jäsenperheissämme joutuvat äidit erittäin koville, sillä he yleensä hoitavat lasten asiat. Sairaan lapsen hoitaminen vaatii pitkää pinnaa ja perheissä joudutaan useammankin kerran laskemaan kymmeneen.

Suunnitelmissa on hemmotteluillan tarjoaminen äideille, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Rauno Veijanen yhden varojen käyttökohteen.

Kaupunki on jo kahtena aiempanakin vuonna antanut joulukorttiva-

rat johonkin tarkoituksenmukaiseksi katsomaansa kohteeseen. Edellisvuonna lahjoituksen sai paikallinen Vähemmistöryhmien tukijärjestö Omega ry.

- Olemme saaneet tästä myös runsaasti hyvää palautetta, sillä järjestöissä on saatu paljon asioita tällaisilla ylimääräisillä varoilla, kertoi kaupunginjohtaja Kimmo Mikander.

Mikander muistutti myös, että kolmannella sektorilla on varsin merkittävä rooli kaupungin palvelutarjonnassa.

- Nostan todella hattua teille, jotka oman päivätyönne ohella jaksatte tehdä vielä järjestötyötä, Mikander kiitteli.

Lähetä postia

Yhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppa-lassila@ stroke.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvaajasta ja kuvatekstiä varten. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Dysfasia 2/2010 lehteen aineistot 1.4. mennessä. Lehti ilmestyy 14.5.

Dysfasia 1/2010

39

Poimittua Jussi Laurén

C. O. Malmin koulu 150 vuotta

Suomen vanhin kuurojen koulu, turkulainen C.O. Malmin koulu täytti 150 vuotta 23.1.2010. Päivää juhlittiin avoimien ovien merkeissä.

Suomen kuurojenopetuksen perustaja, itse lapsena kuuroutunut Carl Oscar Malm aloitti kuurojen opetuksen Porvoossa jo vuonna 1846. Pysyväksi valtion rahoittamaksi kouluksi se tuli vasta vuonna 1860. Koulu päätettiin perustaa Malmin ehdotuksesta ja kiivaasti kannattamana Turkuun.

Sisäkorvaistuteleikkausten lisääntyminen on aiheuttanut koululle uusia haasteita viime vuosikymmenellä. Kokonaan kuurojen nuorten määrä on vähentynyt. Toisaalta sellaisten lasten, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia (dysfasia), on kasvanut.

- Ensimmäiset dysfaattiset oppilaat tulivat kouluumme vuonna 2002. Tästä alkaen heidän määränsä lisääntyi vuosittain. Tänään koulumme 136 oppilaasta valtaosa eli 85 % on dysfaattisia. Viittomakielellä ja viittomilla on nyt aivan uudenlainen merkitys, sanoo rehtori Anneli Suomi.

Suomen mukaan haasteena on juuri se, että miten kokonaan kuurojen ja dysfaatikkojen opetus saadaan sulautettua kaikkia hyödyttävällä tavalla.

- Koulussamme kuuroja ja dysfaattisia lapsia opetetaan samassa opetusryhmässä. Tällöin opettaja puhuu ja viittoo samanaikaisesti. Tämänkaltaisesta yhteisopetuksesta on se etu, että kaikki oppilaat hyötyvät viittomista. Toki myös kuuroille oppilaille järjestetään puhtaasti viittomakielistä opetusta.

40

Dysfasia 1/2010

Uusi opas koulunaloituksesta ilmestynyt Kielelliset erityisvaikeudet koulunaloitusvaiheessa -opas on tarkoitettu tuki- ja tietopaketiksi vanhemmille. Oppaaseen on koottu tietoa kielellisistä erityisvaikeuksista, esiopetuksesta, koulunaloituksesta ja koulunkäynnistä. Mukana on myös perheiden ajatuksia ja tuntemuksia lapsen koulunaloituksesta.

Julkaisu on Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Meidän perhe menee kouluun -projektin tuotos ja se on tehty yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija Anne-Riitta Kovasen kanssa.

Oppaaseen voi tutustua ja sen voi tulostaa liiton nettisivuilta www.stroke.fi.

Vaippakuningas valloittaa

Lasten humppalevy, Vaippakuningas, tavoittaa kuulijat vauvasta vaariin. Humpan mukaansatempaava rytmi, tarttuvat melodiat, oivaltavat sekä opettavaiset sanoitukset tuovat uutta ilmettä nykypäivän lastenmusiikkitarjontaa.

- Aina ei jaksa kuunnella pelkkää heviä tai rokkia lastenmusiikkina. Kuuntelevat korvat kaipaavat jo muutakin, tuumivat tekijät.

Tästä huolimatta muusikkokaartista löytyy myös niitä rock- ja punk-isejä.

Maistiaisia voi kuunnella osoitteessa: http:// www.tuotantotalomaria.com/Humppa.htm

Dysfasiayhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@stroke.fi DYBAN - FÖRENINGEN FÖR DYSFATISKA BARNS VÄL R.F. Maija Lehtinen-Ranta (pj) Sjösängsvägen 61, 10330 Billnäs Margita Björklöf (siht.)

Valhallavägen 18 10270 BARÖSUND

HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.hsdy.org/ hyvinkaan.dysfasiayhdistys@hsdy.org Sanna Ryynänen (pj), p.0400 772694 sanna.ryynanen@windowslive.com Ulla Juva (siht), p. 040 578 2028 LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com Aila Peippo (siht), p. 046 85678 23 aila.peippo@dnainternet.net Sporttikerho (kerran viikossa) Arto Mäenpää, p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.vantaandysfasiayhdistys.fi/ yhteydenotot@vantaandysfasiayhdistys.fi Sabine Keturi-Philipp, p. 050 570 1233 Ismontie 1 B, 01420 Vantaa Liikuntakerho (alle kouluik.)

Arja Allen-Yletyinen, p. 040 735 2056 Hirvitie 6 B A, 01450 Vantaa arja.allen@pp.inet.fi Liikuntakerho (kouluik.)

Arja Allen-Yletyinen Ks. edell. kerho Vanhempainkerho Sari Rotola-Pukkila Sääskikuja 2 C, 01490 Vantaa, p. 040 707 0355 sari.rotola@pp.inet.fi

LÄNSI-SUOMEN ALUE Dysfasianeuvoja Elina Salo, p.040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE elina.salo@stroke.fi Vastuualue: dysfasia

Vammalan Seudun Erityislasten Tukiryhmä Seinäjoen keskustelukerho ERKKI Heli Vainionpää p. (06) 414 9584, Marjaana Laaja, p. 050 331 3306 040 822 4733 Härmänkatu 8 Pikkukuja 3 B 3, 60320 Seinäjoki 38210 Vammala hvainionpaa@luukku.com marjaana.laaja@jippii.fi heli.vainionpaa@netikka.fi

AFASIALASTEN TUKI RY www.nic.fi/~hkuusela/ Maarit Heimonen maarit.heimonen@elisanet.fi Keski-Suomen kerho ks. yhdistyksen tiedot Ääneseudun kerho ks. yhdistyksen tiedot

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY Jari Kilpiö, p. (02) 734 7824 (k), 040 502 6907 Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki

ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Satu Lukka, 040 526 2855 Kauppamiehenkatu 4, 2. krs 45100 KOUVOLA satu.lukka@stroke.fi Vastuualueet:dysfasia ja sosiaaliturva

KANTA-HÄMEEN ASPERGER-, AUTISMI-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS RY koti.aina.net/~hymy/ Johanna Lehmusoksa l.lehmusoksa@netti.fi

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN SAMDY ry, YHDISTYS ED RY p. (02) 646 0898 GSM 044 346 0898 Tuula Rämö, Tanja Ronkainen/ Nuortentalo Toimisto: Valtakatu 7 C 36, 28100 Pori Suvilinnantie 10, 20900 Turku toimisto avoinna sopimuksen mukaan p. (02) 258 0094, 0400 539 306 samdy.ry@dnainternet.net ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JA Saara Korkeamäki, jäsenasiat, TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA LÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY p. 040 848 3414 AUTISMIYHDISTYS RY ellary@suomi24.fi Juhanintie 12 A E 46 28840 PORI www.dyma.info/ Paula Immonen, p. 040 542 0345 Kankaanpään aluekerho dyma@dyma.info Vanha Hämeentie 68 Satu Holopainen, p. 040 575 2188 Kalevantie 25, 20520 Turku 32200 Loimaa satuinen@luukku.com p.

0400 347 385 paula.immonen1@luukku.com Minna Lehtinen, p. 050 330 5068 Dysfasia-aikuisten ryhmä Minlehti@suomi24.fi PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY Dyma ry toimisto, p. 0400 347 385 Kokemäen aluekerho www.saunalahti.fi/pdy/ Isovanhempien ryhmä Outi Juhela, p. 0400 807 171 pdy@sci.fi Reino Lemmetyinen, p. 0400 720 460 outijuhela@luukku.com PL 11, 33541 Tampere reino.lemmetyinen@tuakk.fi Rauman aluekerho Elina El-Sayed, p. 040 512 7009 ADD-aikuisten ja nuorten vertaistukihenkilö ETELÄ-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY Puutarhatie 2 h 26 Mira p. 044 992 2165 Juhani Kari (pj), p. (06) 512 0183 37600 Valkeakoski mira.rokka@raumalainen.com (k), 050 305 2392 pdy(et)sci.fi Pori Ourannevantie 177, 63400 Alavus as Akaan seudun kielivaikeuskerho Uimakerho uimaan opetteleville juhani.kari@pp1.inet.fi Merja Sarkola, p. 040 729 5081 Susanna Westerlund, p. 050 542 9909 Alavuden keskustelukerho Tampereella kokoontuvat ryhmät: susanna.westerlund@porinammattiopisto.fi Juhani Kari, ks. tiedot yllä Lasten ja vanhempien kerho Härmänmaan-Kortesjärven keskustelukerho Taru Lehto, p. 040 542 3209 ÖSTERBOTTENS DYSFASIFÖRENING Tuula Mäki-Fränti, p. (06) 488 7126, taru@lehto.info RF-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY 040 865 7606 Koko perheen temppukerho Kaksikielinen dysfasiayhdistys Saarijärventie 371, 62420 Kortesjärvi Hanna-Leena Kovala, p. 050 511 4377 Hannele Holm, p. 040 7349286 tuula.maki-franti@netikka.fi hanna-leena.kovala@piramk.fi hannele.holm@netti.fi Kyrönmaan keskustelukerho Murrosikäisten erityisnuorten vanhempainKaisa Viirimäki, p. 050 353 1016 ryhmä Laurinpolku 6, 66500 Vähäkyrö Taru Lehto, p. 040 542 3209 kaisa.viirimaki@netikka.fi taru@lehto.info PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI RY www.dysfasia.org Hämeenkatu 26 A 15140 LAHTI Jäsenasiat KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, Tuomo Leppänen, p. 0440 776 845 DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY tuomo@leppaset.com www.kymenlaaksonaada.org/ p. 045 121 9331 kymenlaakson.aada@gmail.com

Dysfasia 1/2010

41

Dysfasiayhdistykset alueittain ITÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 5437289 Tulliportinkatu 25B 70100 Kuopio heli.taskinen@stroke.fi Vastuualue: vertaistukitoiminta EIJSVEIKEET RY www.eijsveikeet.fi Koljonniemenkatu 2, 2.krs, 70100 Kuopio p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY www.es-ada.com/ Rauno Veijanen, p. 0400 648 511 Somerkuja 1 B 7, 50100 Mikkeli rauno.veijanen@pp.inet.fi Puumalan aluekerho Marjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003 Koivutie 15, 52200 Puumala marjoa.montonen@netti.fi Ristiinan aluekerho Anu Puttonen, p. 040 567 8770 Katariinantie 10, 52300 Ristiina anu.puttonen@luukku.com

ITÄ-SAVON PUATTI RY Sointu Kumpulainen, p. 040 538 9896 Varsatie 3, 57600 Savonlinna sointu.kumpulainen@luukku.com POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY www.aksoni.suntuubi.com Merja Hyytiäinen, p. 050 355 4565 Kuuselantie 10 b, 80140 Joensuu merja.hyytiainen@hl-s.fi VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen, p. 040 732 8360 Koivukuja 8, 78210 Varkaus www.wamdy.info varkaudenseudun@wamdy.info

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE aluesihteeri Risto Lappalainen Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani p. 040 5437 290 risto.lappalainen@stroke.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta

POHJOIS-SUOMEN ALUE aluesihteeri Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Korkalonkatu 18 96000 ROVANIEMI virpi.lumimaki@stroke.fi Vastuualue:liikunta

Alueilla ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä aluesihteeriin.

Papunetin kuvataidekilpailu 2010

Tuettu loma peruutettu Lomaliiton konkurssin vuoksi liiton tuettu loma dysfasiaperheille Fontana Hotel Rantakallassa Kalajoen Hiekkasärkillä ensi kesänä on peruttu.

Kuva: Linda Lauttia

Papunet järjestää vuosittain kuvataidekilpailun kaikille puhe- ja kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa kuvalliseen ilmaisuun.

Kilpailuaikaa on maaliskuun 2010 loppuun asti.

Kilpailussa on kaksi sarjaa, harrastajat sekä taideopetusta saaneet henkilöt. Kilpailun aihe ja tekotapa ovat vapaat.

www.papunet.net/yksikko/kilpailut/

42

Dysfasia 1/2010

Hakuaikaa on jäljellä vielä lapsiperheiden luontolomaan Runnin kylpylässä Iisalmessa ja Hossan aikuisten ja nuorten luontolomaviikolle.

Ks. ilmoitus Dysfasia 4/2009 -lehdessä s. 23.

SUVILINNANTIE 2, 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@stroke.fi, info@stroke.fi www.stroke.fi, www.sunnanvind.fi LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry sirpakuukkanen@windowslive.com LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Terttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala terttu.erila@pshp.fi JÄSENPALVELUT Jäsenasioidenhoitaja Päivi Kukkonen p. 02 2138 225, 040 8450 430 KUNTOUTUSYKSIKKÖ JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Puheterapeutti Marjut Ojanen (vuorotteluvapaalla 31.7.2010 saakka) sijaisena Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 274, 050 413 2738 Puheterapeutti Salla Hemminki p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 279, 0400 586 359 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275 Tulkkikeskus, Sinikka Vuorinen p. 02 2138 273, p. 050 329 2905 TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 Toimistosihteeri Pia Vuoltee laskutus ja tilaukset, p. (02) 2138 222 VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588 ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26 • 00700 HELSINKI p. 040 543 7287 Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 41-42

DYSFASIATOIMINTA Dysfasianeuvoja Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B • 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 SUOMEN NUORTENTALO OY Johtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410 Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10 - 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 faksi 02 2580 299 nuortentalo.turku@stroke.fi Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092 Nuortentalo Kuopio Rosokuja 3 H - 70150 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 nuortentalo.kuopio@stroke.fi Vastaava ohjaaja Soile Hiltula p. 040 562 9118 Nuortentalo Hankasalmi Ruokoniementie 8 A 9, 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364, nuortentalo.hankasalmi@stroke.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703 PROJEKTIT AVH-kuntoutusprojekti LT, sisätautien erikoislääkäri, tutkija Teemu Takala p. 050 374 7360 Ovet auki afaattisille - Juttutupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tiloja ja majoitusta koskevat tiedustelut sekä varaukset: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintolaa ja ruokailua koskevat tiedustelut ja varaukset: Ravintola Suvituuli, p. 02 2138 509 tai toptreat@toptreat.fi.

Matkaa keskustasta Suvituuleen on 10 km ja sinne pääsee kaupunkibusseilla 14 ja 15.

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa erilaisiin sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviin lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi

Dysfasia 1/2010

43

PALAUTUSOSOITE

M3 Itella Oyj