Dysfasia 4/2010 by Aivoliitto ry

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Kieli ja aistit Vanhemmat ja AAC

Kunnat ja perusopetuslaki Vapaaehtoistoiminnan vuosi Lomatoiminta 2011

4/2010

D YSFASIA

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 9. vuosikerta ISSN 1458-6363 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@stroke.fi etunimi.sukunimi@stroke.fi www.stroke.fi, www.sunnanvind.fi TOIMITUS Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@stroke.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@stroke.fi Toimittaja Miia Suoyrjö p. 050 5714 588, 02 2138 231 miia.suoyrjo@stroke.fi TOIMITUSNEUVOSTO Professori Pirjo Korpilahti, Turun yliopisto, puheenjohtaja Erityisesiluokanopettaja Mari Jaakkola, Veromäen koulu, Vantaan kaupunki Yhdistyksen jäsen Maarit Koivumäki, Pirkanmaan dysfasiayhdistys ry Palvelujohtaja Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila Johtaja Marjatta Laakso, Suomen Nuortentalo Oy Dysfasianeuvoja Elina Salo Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU Painotalo Miktor Oy Taitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor Oy Kuvat futureimagebank.com ja Scandinavian StockPhoto, ellei toisin mainita ILMOITUSMYYNTI JA AINEISTOT TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

s. 6

JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Päivi Nikkanen p. 02 2138 225, paivi.nikkanen@stroke.ﬁ

Kansi: ScandinavianStockPhoto/Eugene Kalenkovich.

TILAUSHINNAT 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Dysfasia-lehden aikataulu NO 1

DYSFASIA 4/2010

Kieli ja aistit

TEEMAT Koulutusta aikuisuuteen

AINEISTOT 14.1.2011

ILMOITUKSET 24.1.2011

ILMESTYY 18.2.2011

4/2010

s. 10

Vanhemmat ja AAC

s. 12

Föräldrar och AKK

ARTIKKELIT 6 9 10

16 18 28 30 31 34 39

Kieli omaksutaan monen aistin yhteistoimintana Arvoitukselliset aistit koulutuksen teemana Miten vanhemmat kokevat puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytön? Föräldrars erfarenheter av användning av alternativa och kompletterande kommunikationsmetoder Dysfasiasta kielelliseen erityisvaikeuteen Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja Lomatoiminta 2011 Dysfasia-lehden nimi on vielä auki Suomalaiset pelaavat kansanterveydelle Vapaaehtoistoiminta näkyviin vuonna 2011 Perheliikuntaan vinkkikortit

RAY

S I SÄLTÖ

s. 31

Suomalaiset pelaavat kansanterveydelle

PALSTAT 4 5 14 22 24 26 27 36 38 41 43

Ledare Pääkirjoitus Tutkittua Liitto tiedottaa Tapahtumakalenteri Nuortentaloissa tapahtuu Runoruutu Poimittua Yhdessä – postia yhdistyksiltä Dysfasiayhdistykset alueittain Aivohalvaus- ja dysfasialiiton yhteystiedot

s. 34

Vapaaehtoistoiminta näkyviin

DYSFASIA 4/2010

LEDARE MIKA PYYKKÖ

Gemensamt får vi mera och för flera

ag tror starkt på organisationernas betydelse som främjande faktor för hälsa och välfärd. Det förutsätter dock av dem som fungerar inom organisationerna fördomsfrihet att gripa sig an utmaningar och möjligheter för en god vardag för olika slags människor. Det förutsätter också en aktiv växelverkan och ett samarbete både inom organisationerna och med andra aktörer inom hälsa och välfärd. Det första som varje organisation bör göra klart för sig är vilket kärnområdet är. Följande steg är att öka samarbetet mellan organisationerna också över alla traditionella gränser. På ett förnuftigt sätt måste man ta allas kompetens till vara. Samtidigt bör man beakta förhållandet mellan nuvarande organisationsstrukturer inom social- och hälsovården och de förväntningar som ställs av miljön där man verkar. Jag ser det också som ytterst viktigt att så många representanter för olika organisationer som möjligt samlas regelbundet för att diskutera verksamheten tillsammans. De som arbetar inom organisationerna bör först lära sig känna varandra så att det blir möjligt att lära sig att gemensamt utveckla ett förtroendefyllt samarbete. Ett samarbetsnätverk som bygger på regelbunden växelverkan mellan organisationerna ser jag som ett sätt att arbeta på som alla drar nytta av. Ett fungerande nätverk ger det deltagande och de verksamhetsmöjligheter som organisationerna kan ge så att allt flera kan få stöd. Organisationernas funktionsområden är nästan omöjliga att definiera i några ord. I varje fall torde det vara tänkbart att organisationer eller rättare sagt personerna som arbetar i dem är experter som uppfattar också svaga vardagsbehov. Och ju flera öronpar organisationerna har som fungerar tillsammans desto fler signaler blir hörda. På detta sätt blir det möjligt att via organisationerna förmedla uppdaterad information från det levande livet såväl för det lokala som för det riksomfattande beslutsfattandet. Organisationerna kan också flexibelt gå in med sådana verksamheter som upprätthåller en trygg

tillväxt och utveckling hos barn och ungdomar eller funktionsförmågan hos de äldre eller de handikappade personerna så att de kan delta och uppleva vad som är viktigt för dem själva. Mellan de socioekonomiska grupperna ﬁnns stora hälso- och välfärdsskillnader. Därför vill jag rikta organisationsfunktionärernas gemensamma uppmärksamhet på faktorer som mera än tidigare deﬁnierar hälsa och välfärd, d.v.s. faktorer som man i själva verket kan påverka individers och samfundets hälsa och välfärd med. På individnivå är de här faktorerna till exempel familjen och livsmiljön, samt kunskaper, färdigheter och levnadssätt. Sociala faktorer är till exempel den socioekonomiska ställningen och de sociala nätverken. Strukturella faktorer är till exempel levnadsförhållanden, tillgängligheten till basservice och möjligheterna att göra hälsobefrämjande val. Kulturella faktorer är till exempel växelverkan mellan individen och den fysiska, kulturella och politiska miljön. Vilka är uppenbarligen de gemensamma intressena för alla organisationer!? Samtidigt är de nästan utan undantag av den storleken att utvecklandet av dem i positiv riktning innebär ett äkta gemensamt arbete på bred front. Frivilligverksamheten och olika handikappgruppers egna aktiviteter är på många sätt kärnan i organisationsarbetet. Organisationerna är lika starka och kunniga som personerna som arbetar inom dem. Ingen organisation existerar utan personer som är aktiva inom dem. Därför får man inte glömma de aktiva inom en organisation. Det behövs utbildning och många andra slags stöd för att bevara meningsfullheten i verksamheten. Återigen en gemensam utmaning och möjlighet för alla organisationer. Mika Pyykkö arbetar som avdelningschef på Penningautomatföreningen. Översättning: Susanne Aminoff

Följande steg är att öka samarbetet mellan organisationerna också över alla traditionella gränser. På ett förnuftigt sätt måste man ta allas kompetens till vara. 4

DYSFASIA 4/2010

PÄÄKIRJOITUS

skon vahvasti järjestöjen merkitykseen terveyden ja hyvinvoinnin tekijöinä. Se edellyttää kuitenkin järjestöissä toimivilta ennakkoluulottomuutta tarttua eri ihmisryhmien hyvän arjen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Se edellyttää myös aktiivista vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä järjestökentän sisällä että muiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäjien kanssa. Aivan ensimmäiseksi jokaisen järjestön olisi tehtävä itselleen selväksi oman osaamisensa ydinalueet. Sen jälkeen seuraava askel on järjestöjen keskinäisen yhteistyön lisääminen myös yli kaikkien perinteisten järjestöryhmärajojen, osaamisen järkevä yhdistäminen. Samalla on hyödyllistä tarkastella ylipäätään nykyisen sosiaali- ja terveysalan järjestörakenteen ja toimintaympäristön odotusten vastaavuutta. Näenkin todella tärkeänä, että mahdollisimman monien järjestöjen edustajat kokoontuisivat riittävän usein keskustelemaan yhdessä toiminnastaan. Järjestöjen eli siis niissä työskentelevien ihmisten kun on tutustuttava ensin toisiinsa, jotta keskinäinen oppiminen ja yhteistyön luottamuksellinen kehittäminen on mahdollista. Säännölliselle vuorovaikutukselle rakentuvan järjestöjen yhteistyöverkoston näen joka tapauksessa toimintatapana, josta hyötyvät kaikki. Toimiva verkosto varmistaa järjestöjen tarjoamien osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien sekä vertaistuen ulottamisen aina vain useammille ihmisille. Järjestöille ominta toimintakenttää on lähes mahdotonta määritellä yksiselitteisesti. Joka tapauksessa lienee perusteltua ajatella, että järjestöt tai oikeammin niissä työskentelevät ihmiset ovat parhaimmillaan esimerkiksi heikkojakin signaaleja kuulevia arjen asiantuntijoita. Ja mitä useamman järjestön korvaparit toimivat yhteen, sitä varmemmin signaalit kuullaan. Tällä tavoin järjestöjen kautta on mahdollista välittää päivitettyä tietoa elävästä elämästä niin paikalliseen kuin valtakunnalliseenkin päätöksentekoon.

Järjestöt voivat myös täyttää joustavasti toiminnallisia aukkoja, jotka uhkaavat esimerkiksi lasten ja nuorten turvallista kasvua ja kehitystä, ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä tai vaikkapa aistivammaisten henkilöiden esteetöntä osallistumista itselleen tärkeiden asioiden tekemiseen ja kokemiseen. Sosioekonomisten ryhmien välillä on suuria terveys- ja hyvinvointieroja. Siksi haluaisin suunnata järjestötoimijoidenkin yhteistä huomiota huomattavasti aikaisempaa enemmän terveyttä ja hyvinvointia määrittäviin tekijöihin eli niihin tekijöihin, joiden kautta itse asiassa vaikutetaan eri yksilöiden ja yhteisöjen terveyteen ja hyvinvointiin. Näitä tekijöitä ovat yksilötasolla esimerkiksi perhe ja elinympäristö sekä tiedot, taidot ja elintavat. Sosiaalisia tekijöitä ovat esimerkiksi sosioekonominen asema ja sosiaaliset verkostot. Rakenteellisia tekijöitä ovat puolestaan esimerkiksi elinolot, peruspalveluiden saatavuus ja mahdollisuudet terveyttä tukeviin valintoihin sekä kulttuurisia tekijöitä esimerkiksi vuorovaikutus yksilöiden ja fyysisen, kulttuurisen ja poliittisen ympäristön välillä. Siis ilmeisen yhteisiä kiinnostuksen kohteita kaikille järjestöille!? Samalla myös lähes poikkeuksetta sen mittaluokan asioita, että niiden kehittäminen myönteiseen suuntaan edellyttää aidosti yhteistä tekemistä – laajalla rintamalla. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta on monella tapaa järjestötyön ydintä. Järjestöt ovat juuri niin vahvoja ja osaavia kuin siellä toimivat ihmiset ovat, eikä järjestöjä ylipäätään ole olemassa ilman niissä toimivia ihmisiä. Siksi järjestöjenkään työssä ei saa unohtaa siinä mukana olevista aktiiveista huolehtimista. Tarvitaan koulutusta ja monenlaista muuta tukea toiminnan mielekkyyden säilyttämiseksi. Jälleen yksi yhteinen haaste ja mahdollisuus kaikille järjestöille.

MIKA PYYKKÖ

Wilma Hurskainen

Yhdessä enemmän ja useammille

Mika Pyykkö toimii osastopäällikkönä Raha-automaattiyhdistyksessä.

Seuraava askel on järjestöjen keskinäisen yhteistyön lisääminen myös yli kaikkien perinteisten järjestöryhmärajojen, osaamisen järkevä yhdistäminen. DYSFASIA 4/2010

PIRJO KORPILAHTI

Kieli omaksutaan monen aistin yhteistoimintana Kielellisten taitojen oppiminen on luonteeltaan moniaistista. Tehokkaimmin kielen omaksuminen toteutuu silloin, kun kuulon, näön ja tuntoaistin kautta välittyvä tieto jäsentyy oppimisen perustaksi.

oniaistisilla kokemuksilla on keskeinen merkitys lapsen varhaisessa kielenomaksumisessa. Aivot virittyvät kielelliskognitiiviseen toimintaan keskushermoston kypsymisen ja kieliympäristön vuorovaikutuksen tuloksena. Kielelliset taidot, kuten muukin oppiminen, perustuvat toiminnallisten hermoverkkojen syntyyn.

DYSFASIA 4/2010

MONIAISTISET KOKEMUKSET TARPEEN Ihmisen lajityyppiset taidot voivat kuitenkin toteutua vain kehitystä aktivoivassa kasvuympäristössä. Hoivaava ympäristö tarjoaa lapselle moniaistisia kokemuksia. Pieni lapsi tutkii myös itse aktiivisesti ympäristöään ja luo havainnoilleen nimekkeitä, uusia sanoja. Sanojen sisällöt ovat ”moniaistisia kokemuskenttiä”,

tiedon jäsennyksiä ihmismielessä. Perinteisesti kuuloa pidetään keskeisenä kielen omaksumisen väylänä. Kuitenkin auditiivisen ja visuaalisen tiedon yhdistäminen ohjaa puheen motorisia perustaitoja jo vauvaiästä alkaen. Tämä kehityspiirre tulee esille automaattisena hoivaavan henkilön suun liikkeiden matkimisena. Ilmiön on selitetty liittyvän motoriikan kehitystä ohjaavien peilisolujen toimintaan. Vanhemman tuotta-

mat puheliikkeet tarkentuvat niistä syntyvään kuulomielikuvaan. Tavoitellessaan aikuisen tuottamaa puhemallia pieni lapsi oppii aistimaan myös suun sisäisiä puheliikkeitä. Puhemotoriikan oppiminen perustuu tuntoaistimuksiin sekä ääntöelinten asentoa ja liikkeitä välittäviin aistimuksiin. Havaintotiedon puuttuessa puheentuotto ei voi kehittyä normaalisti. Aistit välittävät hyvin erilaista tietoa. Kuulotieto väistyy hetkessä havaintokentästä, joten sen tulkinta edellyttää nopeaa ja tarkkaa käsittelyä. Näköaistimukset säilyvät pitempään ja niihin voi jopa palata oppimistehtävän aikana.

KUULOHAVAINNOISSA NOPEUS VALTTIA Kuulohavaintojen jäsentymisen hitautta pidetään yhtenä keskeisenä tekijänä kielenkehityksen ongelmissa. Esimerkiksi 30–40 millisekunnin siirtymä sanan sisäisessä konsonanttirakenteessa voi antaa sanalle täysin uuden merkityksen. Viiveiset kuulohavainnot saattavat selittää osaltaan myös lapsen tavan käyttää kaikupuhetta. Lapsi toistaa puhetta saadakseen aikaa prosessoida kuulemaansa. Toisaalta havaintojen viiveisyys vaikeuttaa tiedon yleistämistä ja soveltamista uusiin tilanteisiin. Äidinkielen ylioppiminen ja tieto maailmasta tuovat mukanaan kuitenkin ”mentaalisen kuulemisen”, kyvyn ymmärtää omaa kieltä silloinkin, kun kuulotieto välittyy puutteellisena. Tällöin puheesta saatavat näköaistimukset tukevat kuullun tulkintaa.

LIIKAA VAI LIIAN VÄHÄN AISTITIETOA? Keskushermoston riittävä aktivoituminen ei ole tae ongelmattomalle oppimiselle. Lapsen tulee oppia myös suuntaamaan huomionsa tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Aistimuksiin liittyvä vaimentava hermostollinen toiminta takaa sen, että aivot eivät joudu liiallisen aistitiedon vuoksi kaaoksen valtaan. Tarkkaavaisuuden säätely onnistuu vain silloin,

kun huomio pystytään kohdentamaan tilanteen kannalta olennaisiin seikkoihin. Aistihavainnot ohjaavat kognitiivisia prosesseja. Ne vaikuttavat tapaan ajatella, käsitellä uutta tietoa ja oppia uusia asioita. Kaikki lapset eivät reagoi aistien kautta välittyvään tietoon samojen, normittavien periaatteiden mukaisesti. Oppimista vaikeuttavaksi tekijäksi voikin muodostua se, että henkilö ei pysty luottamaan omiin havaintoihinsa. Mikäli eri aistien kautta välittyvän tiedon jäsentäminen ja yhdistely eivät kehity normaalisti, vaikeutuu uuden tiedon omaksuminen. Ongelmista käytetään yleisesti nimikettä ”sensorisen prosessoinnin häiriö”. Liian voimakkaina ja jäsenty-

mättöminä välittyvät aistimukset aiheuttavat keskushermostollista ylirasitusta ja saavat aikaan tukalan ja väsyttävän tunteen. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun hyvin herkästi ääniin reagoivan lapsen pitäisi keskittyä oppimiseen meluisassa ympäristössä. Aistimusten tulva voi aiheuttaa hallitsematonta käyttäytymistä tai ahdistavia tunnereaktioita. Alireagoivuus puolestaan saa aikaan sen, ettei tieto maailmasta välity riittävän tehokkaasti. Lapsi saattaa kompensoida aistimaailmansa puutteita ja erilaisuutta hakemalla toistuvasti voimakkaita tuntemuksia. Keskittyminen tarkoituksenmukaiseen toimintaan voi jäädä tällöin sivualalle.

DYSFASIA 4/2010

Lapsi saattaa jo hyvin nuorena kokea olevansa erilainen. Vaihtoehtoina hänellä on häiriökäyttäytyminen tai vetäytyminen kontaktista, jolloin kommunikaatiotaitojen harjaannuttaminen tavallisissa arjen puhetilanteissa ei toteudu. Kasvuympäristön on usein vaikea ymmärtää lapsen yksilöllistä tapaa reagoida ulkoiseen maailmaan. Vanhemmuus joutuu tällöin myös koetukselle.

KUULOEROTTELU TÄRKEÄÄ Vaikka aistitieto välittyisi normaalisti keskushermostoon, voi aistitiedon erotteluvaikeus haitata oppimistilanteita. Kielihäiriöisillä lapsilla ongelmat liittyvät tavallisimmin kuuloerotteluun. Lapsi saattaa joissakin tilanteissa vaikuttaa lähes kuurolta ja toisissa tilanteissa reagoida pienimpiinkin ääniin ja peittää korvansa käsillään. Mikäli puheäänteiden erottelu on puutteellista ja sanahahmot jäävät epätarkoiksi, on myös niiden tallentuminen muistiin poikkeavaa. Ongelma kertaantuu siten, että epätarkat sanat on vaikea palauttaa mieleen, jolloin seurauksena saattaa olla erityisiä sananlöytämisen

DYSFASIA 4/2010

vaikeuksia. Monilla lapsilla kielenkehityksen ongelmiin liittyy puutteita auditiivisen välittömän muistin ja lyhytkestomuistin toiminnassa. Kielihäiriöinen lapsi saattaa oppia vähitellen kompensoimaan tätä vaikeuttaan käyttämällä korostuneesti näkömuistiin perustuvaa oppimista. Tällöinkin aistitieto jää hallitsevasti yksikanavaiseksi. Tyypillisesti kehittyneet lapset pystyvät yhdistelemään useiden aistien kautta saamaansa tietoa kulloisenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti. Kielihäiriöinen lapsi luo toiminnalleen hyvin rajoittuneita malleja, jolloin oppiminen ei tapahdu optimaalisella tavalla.

KUNTOUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA Kielen oppiminen ajoittuu herkkyyskaudelle, jolloin kokemukset ohjaavat lapsen kehitystä toivottuun suuntaan. Aivojen alueet, joissa aistitiedon yhdistely tapahtuu, kehittyvät toimintakykyisiksi aiemmin kuin kortikaalisten eli aivokuoren alueiden toiminnot. Oppiminen ohjautuu aluksi havaintomaailman perustoimintojen avulla.

Moniaistisen näkemyksen mukaisesti oppimishäiriöisen lapsen terapiassa pitäisikin aluksi ohittaa kognitiivisten tason oppimista kontrolloivat vaiheet ja keskittää oppiminen perushavaintoihin. Tyypillisesti kehittyvällä lapsella kielen oppimisen osatoiminnot ovat suurelta osin tiedostamattomia, mutta ne vievät eteenpäin kielellis-kognitiivisia taitoja. Aistitoimintoihin liittyville vaikeuksille on tyypillistä epätavallinen tapa käsitellä tietoa tai muodostaa siitä kokonaisvaltaisia havaintoja. Lapsi saattaa tarvita rikastettuja kokemuksia oppiakseen jäsentämään tarkoituksenmukaisesti aistiensa välittämää tietoa. Varhaislapsuus on aikaa, jolloin kuntoutuksen avulla voidaan tehokkaimmin ohjata oppimista silloinkin, kun havaintomaailman poikkeavuudet rajoittavat kielen omaksumista. Intensiivinen ja riittävän pitkään jatkuva puheterapia saa aikaan keskushermostossa sekä toiminnallisia että rakenteellisia muutoksia. Tällöin kuntoutuksen vaikutukset näkyvät muutoksina myös arjen tilanteissa. Pirjo Korpilahti toimii logopedian professorina Turun yliopistossa.

arraskuun lopussa järjestettiin kolmen liiton yhteistyönä ensimmäistä kertaa koulutustilaisuus, joka oli suunnattu erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lähipiirille ja jäsenyhdistysten jäsenille. Koulutuksen aiheena olivat arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana. Asialla olivat ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry yhteistyössä OKopintokeskuksen kanssa. Helsingissä Valkeassa talossa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui lähes 200 henkilöä. Alan toimijat esittäytyvät koulutuksen yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä. Näytteilleasettajina olivat ADHD-liitto ry, ADHD-keskus, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry, Autismi- ja Aspergerliitto ry, Haukkarannan koulun ohjauspalvelut, Kehitysvammaliitto ry/ Opike sekä Sosiaali- ja terveysalan tietopalvelu.

Koulutustilaisuuden puheenjohtajana toimi palvelujohtaja Mirjami Hagman Autismi- ja Aspergerliitosta. Tilaisuuden avasi toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta. Kehitysneuropsykologian dosentti Nina Sajaniemi Helsingin yliopistosta luennoi aistitiedon käsittelystä tunne-elämän perustana. Logopedian professori Pirjo Korpilahti Turun yliopistosta kertoi aisteista ja neuraalisesta toiminnasta kielen ja käsitteiden omaksumisessa. Pirjo Korpilahden aiheeseen liittyvä artikkeli löytyy tästä lehdestä sivuilta 6–8. Toimintaterapeutti, YTK Anu Kippola-Pääkkönen ADHD-liitosta toi esiin sensorisen integraation näkökulman kuntoutuksessa. Omakohtaisia kokemuksia aistitiedon käsittelyn erilaisuudesta kertoi vertaisasiantuntija Jan-Mikael Fredriksson. Fysioterapeutti Erwin Borre-

mans Keskuspuiston ammattiopistosta valotti aistitiedon käsittelyä toiminnanohjauksen näkökulmasta. Keskustelun jälkeen tilaisuuden päätti toiminnanjohtaja Virpi Dufva ADHD-liitosta. Koulutus sai yleisöltä hyvää palautetta. Sen rohkaisemina liitot suunnittelevat kolmikantayhteistyön jatkamista myös vastaavan koulutustilaisuuden järjestämiseksi vuoden 2011 aikana. Aiheena on mahdollisesti vertaistoiminta.

Kuvat: Katariina Mäkelä

PÄIVI SEPPÄ-LASSILA

Arvoitukselliset aistit koulutuksen teemana

DYSFASIA 4/2010

PETRA HILDÉN JA PIRKKO RAUTAKOSKI

Miten vanhemmat kokevat puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytön?

Petra Hildén on tutkinut opinnäytetyössään puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöä.

apsen kieli- ja puhekyky kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Jos lapsella on kielellinen erityisvaikeus, hänellä saattaa kuitenkin olla vaikeuksia ymmärtää muiden puhetta ja ilmaista itseään puheella. On todettu, että puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen (AAC, augmentative and alternative communication) käyttö tällaisissa tilanteissa tukee puheen- ja kielenkehitystä ja parantaa lapsen kommunikointikykyä ja vuorovaikutustaitoja. Jotta näiden keinojen käyttö tukisi kehitystä parhaalla mahdollisella

DYSFASIA 4/2010

tavalla, tulisi keskustelukumppaneiden käyttää niitä luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa lapsen kanssa. Perheenjäsenillä ja muilla lapsen lähihenkilöillä on tärkeä rooli niiden käyttöönotossa. Siksi on tärkeätä, että he saavat tietoa, koulutusta ja ohjausta näiden keinojen käyttöön.

PERHEIDEN KOKEMUKSET TUTKITTAVINA Petra Hildénin pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, käytetäänkö Suomessa puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja

kuntoutettaessa lapsia, joilla on kielellinen erityisvaikeus, ja jos käytetään, otetaanko perhe mukaan tähän kuntoutusprosessiin. Tavoitteena oli myös selvittää, saavatko perheet koulutusta ja ohjausta näiden keinojen käyttöä suositeltaessa ja ovatko perheet tyytyväisiä mahdolliseen koulutukseen ja ohjaukseen. Tutkimuksen avulla haluttiin lisäksi selvittää, miten puhetta tukevien ja korvaavien keinojen käyttö on mahdollisesti vaikuttanut lapsen kommunikointi- ja vuorovaikutuskykyyn. Tutkimusaineisto kerättiin kielihäiriöisten lasten vanhemmille suunnatulla kyselylomakkeella. Aineisto kerättiin kahdeksalta Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n järjestämältä perhekurssilta kesällä 2009. Tutkimukseen osallistui yhteensä 49 perhettä.

KOMMUNIKOINTIKEINOJEN YHDISTELMIÄ Tutkimustuloksen mukaan lähes kaikille kielihäiriöisille lapsille suositellaan puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöä tukemaan kielen- ja puheenkehitystä. Useimmiten suosittelijana on puheterapeutti. Hänen lisäkseen sairaalan ja päiväkodin henkilökunta tukee usein näiden keinojen käyttöä. Korvaavista keinoista ovat eniten käytössä kuvat, tukiviittomat ja eleet, mutta jotkut perheet käyttävät myös piirtämistä ja kuvakommunikointikansioita. Hyvin usein käytetään

KOHTI KÄYTÄNNÖNLÄHEISYYTTÄ JA TODELLISIA TILANTEITA

usean eri kommunikointikeinon yhdistelmiä. Useimmiten puhetta tukevia ja korvaavia keinoja käyttävät lapsen kanssa äiti, isä ja puheterapeutti. Niitä käytetään myös päiväkodissa, tosin ei samassa määrin kuin kotona. Myös sisarukset, isovanhemmat ja muut sukulaiset käyttävät niitä lapsen kanssa jonkin verran. Äidit ovat hieman aktiivisempia käyttämään näitä keinoja kuin isät. Vanhemmat kertoivat käyttävänsä kuvia erityisesti päiväohjelmissa tukeakseen lasta ymmärtämään aikaa ja järjestystä. Kuvia käytetään myös kognitiivisena tukena jäsentämään ja ohjaamaan tiettyjä toimintatilanteita, kuten esimerkiksi ruokailutilanteita. Korvaavia keinoja käytetään hyväksi myös kodin ja päiväkodin välillä kulkevassa reissuvihkossa.

VUOROVAIKUTUSTAIDOT KOHENTUNEET Tämän tutkimuksen tulosten mukaan vanhemmat saavat informaatiota puhetta tukevista ja korvaavista keinoista sekä koulutusta ja ohjausta niiden käyttöön lapsensa kanssa. Suurin osa vanhemmista on tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Vanhempien mukaan erityisesti puheterapeutti

antaa tietoa puhetta tukevista ja korvaavista keinoista sekä ohjaa niiden käyttöön. Perheet saavat usein tietoa ja ohjausta myös muilta tahoilta, kuten esimerkiksi sairaalahenkilökunnalta, erityislastentarhanopettajalta ja/tai sopeutumisvalmennuskursseilta. Osa vanhemmista hakee myös itsenäisesti tietoa. Vanhempien mukaan lapsen kielenkehitys ja vuorovaikutustaidot ovat kohentuneet, kun kommunikointia on alettu tukea puhetta korvaavilla keinoilla. Vanhemmat kertovat, että lapset ovat alkaneet tehdä enemmän vuorovaikutusaloitteita, pystyvät helpommin ilmaisemaan itseään ja/tai ymmärtävät paremmin muiden ihmisten puhetta, kun näitä keinoja käytetään arjen kommunikointitilanteissa. Lasten on myös helpompi ilmaista niiden avulla tunteitaan, tarpeitaan ja toiveitaan. Tämä on puolestaan vähentänyt lasten turhautuneisuutta. Tulokset viittaavat siihen, että Suomessa puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja käytetään hyvin yleisesti kielihäiriöisten lasten kuntoutuksessa ja että kuntoutus on perhekeskeistä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että korvaavien keinojen käyttö rajoittuu usein tiettyihin tilanteisiin sen sijaan, että näitä keinoja käytettäisiin kommunikointiin luonnollisissa arkipäivän vuorovaikutustilanteissa. Kuvia käytetään usein vain päiväohjelmissa ja tukemaan toiminnan ohjausta tietyissä tilanteissa, kuten esimerkiksi pukeutumis- ja ruokailutilanteissa.

Jotta puhetta tukevien ja korvaavien keinojen käyttö edistäisi lapsen puheen, kielen ja vuorovaikutustaitoja kehittymistä, pitäisi lapsen lähihenkilöiden saada paljon tukea siihen, että he oppisivat käyttämään näitä keinoja luonnollisissa arkipäivän vuorovaikutustilanteissa lapsen kanssa. Kuntouttavan puheterapeutin tuki mutta myös päiväkotihenkilökunnan osallistuminen ja sitoutuminen näiden keinojen käyttöön on tärkeä tuki perheille. Tärkeä tukimuoto ovat myös puhetta tukevien ja korvaavien keinojen käyttöön perehdyttävät kurssit. Korvaavien keinojen käytön opetus ja niin perheenjäsenten kuin muidenkin lapsen lähihenkilöiden ohjaus voisi olla käytännönläheisempää. Se voisi sisältää esimerkiksi enemmän konkreettisia harjoituksia ja leikkejä, jotka kuuluvat lapsen arkipäivään. Sen lisäksi puhetta tukevien ja korvaavien keinojen käyttöönotto sekä perheen ja muiden lähihenkilöiden ohjaus voisi toteutua todellisissa kommunikointi- ja vuorovaikutustilanteissa kotona ja päiväkodissa. Suuri kiitos tutkimukseen osallistuneille perheille sekä Aivohalvaus- ja dysfasialiitolle mahdollisuudesta kerätä sopeutumisvalmennuskursseilta aineisto tätä tutkimusta varten. Kirjoittajat, FM Petra Hildén ja FT Pirkko Rautakoski ovat puheterapeutteja. Kirjoitus perustuu Petra Hildénin pro gradu -tutkimukseen Intervention med alternativa och kompletterande kommunikationsmetoder för barn med språkstörning, joka on hyväksytty Åbo Akademissa 2010.

DYSFASIA 4/2010

PETRA HILDÉN OCH PIRKKO RAUTAKOSKI

Föräldrars erfarenheter av användning av alternativa och kompletterande kommunikationsmetoder Petra Hildén har i sin pro gradu undersökt alternativa och kompletterande kommunikationsmetoder.

arn utvecklar sin tal- och språkförmåga i växelverkan med personer i sin omgivning. Om barnet har en språkstörning kan barnets förmåga att förstå andras tal och att uttrycka sig vara nedsatt. I sådana fall har användning av alternativa och kompletterande kommunikationsmetoder (AKK) visat sig stöda tal- och språkutvecklingen och förbättra barnets kommunikationsförmåga och växelverkan med andra. För att användningen av AKK-metoderna ska stöda barnets utveckling på bästa sätt, borde de här metoderna användas i naturliga kommunikationssituationer och i naturlig växelverkan. Familjen och andra personer i barnets närmiljö har därför en viktig roll och det är viktigt att de får information, utbildning och handledning för att kunna använda AKK-metoderna med barnet.

FAMILJERNAS ERFARENHETER UNDERSÖKS Syftet med undersökningen var att utreda om AKK används i habiliteringen av barn med språkstörning i Finland och om AKK- interventionen är familjecentrerad. Syftet var också att utreda om föräldrarna är nöjda med den utbildning och den handledning som de får i samband med att AKK-metoder introduceras i familjen.

DYSFASIA 4/2010

Dessutom var avsikten att utreda hur användningen av AKK-metoderna inverkar på barnets kommunikationsförmåga och växelverkan med andra. Ett frågeformulär som var riktat till föräldrar med barn som har en språkstörnig användes för att samla in materialet. Materialet samlades in under sommaren 2009 på åtta av Stroke- och dysfasiförbundets anpassningskurser. Sammanlagt deltog 49 familjer i undersökningen.

EN KOMBINATION AV OLIKA KOMMUNIKATIONSMETODER Resultaten av undersökningen visar att man i Finland i stor utsträckning rekommenderar användning av AKKmetoder för barn med språkstörning och att det främst är talterapeuten som gör det. Dessutom stöder sjukhuspersonal och daghemspersonal ofta införande av AKK-metoder. Enligt resultaten är det främst bilder, stödtecken och gester som

används, men även ritande och bildkommunikationspärmar används av en del familjer. Ofta används en kombination av många olika metoder. Det är främst mamma, pappa och talterapeuten som använder de här metoderna med barnet. Ofta används metoderna också på daghemmet men inte lika mycket som hemma. I viss mån använder också syskon, mor- och farföräldrar och andra släktingar AKK-metoder med barnet. Enligt resultaten är mammor lite aktivare AKK-användare än pappor. Föräldrarna beskrev att de i vardagen använder bilder på dagschemat för att hjälpa barnet att gestalta tid och ordning eller som ett kognitivt stöd i vissa situationer, till exempel vid måltider. Även i kontakthäftet mellan hem och daghem används AKK-metoder ganska aktivt.

FÖRBÄTTRAD VÄXELVERKAN Resultaten visar också att föräldrarna får information om AKK-metoder och utbildning samt handledning för att de ska kunna använda dem med sina barn. I de ﬂesta fall är föräldrarna nöjda med den handledning som de får. Föräldrarna uppgav att det speciellt är talterapeuten som ger information

om och handledning i användningen av AKK-metoderna. Ofta får familjerna information och handledning av både talterapeuten och även någon annan instans, till exempel sjukhuspersonal, specialbarnträdgårdslärare och/eller personal på anpassningskurser. En del av föräldrarna söker också självständigt efter information. Enligt föräldrarna har barnens språkutveckling och växelverkan förbättrats när AKK-metoder använts som stöd för kommunikationen. De uppgav att deras barn tar mera initiativ till kommunikation, lättare kan uttrycka sig och/eller bättre förstår andra människor när AKK- metoder används i vardagen. Enligt föräldrarna är det också lättare för barnet att uttrycka känslor, behov och önskningar med hjälp av AKK- metoder. Detta i sin tur har minskat barnets frustration. Resultaten tyder alltså på att AKK-metoder används i habiliteringen av barn med språkstörning och att habiliteringen är familjecentrerad. Det förefaller ändå som om AKK-användningen är ganska begränsad till speciﬁka situationer i stället för att stöda barnens naturliga kommunikation och växelverkan med andra människor. Bilder används till exempel främst på dagscheman eller som kognitivt stöd i speciﬁka situationer (påklädning eller vid måltider).

NATURLIG KOMMUNIKATION OCH VERKLIGA SITUATIONER För att AKK-användningen ska stöda barnets tal- och språkutveckling samt barnets kommunikationsförmåga och växelverkan bör personer i barnets närmiljö få stöd och handledning för att lära sig använda de här metoderna i en naturlig kommunikation och interaktion med barnet. Talterapeutens stöd samt daghemspersonalens deltagande och användning av AKK-metoderna på daghemmet är viktigt stöd för familjerna. Dessutom är kurser för familjerna som fokuserar på användningen av metoderna en viktig del av AKK-interventionen. Förslagsvis kunde AKK-utbildningen och handledningen för familjen och andra personer i barnets närmiljö vara mera praktiskt uppbyggd, till exempel med konkreta övningar och lekar som bygger på barnets vardagsaktiviteter. Dessutom kunde AKK-interventionen förverkligas i naturliga kommunikations- och interaktionssituationer hemma och på daghemmet i ett nära samarbete med personer i barnets näromgivning. Ett stort tack till de familjer som deltog i undersökningen och till Stroke- och dysfasiförbundet för möjligheten att samla in material för undersökningen på anpassningskurserna. Skribenterna FM Petra Hildén och FD Pirkko Rautakoski är båda talterapeuter. Texten grundar sig på Petra Hildéns pro gradu- undersökning ”Intervention med alternativa och kompletterande kommunikationsmetoder för barn med språkstörning” som Åbo Akademi godkänt år 2010. DYSFASIA 4/2010

TUTKITTUA VANHEMMILLA ON TÄRKEÄ ROOLI LAPSEN LUKEMAAN OPPIMISESSA ESIOPETUSVUODEN AIKANA

EKAPELI AVAIN RISKILASTEN LUKEMAAN OPPIMISEEN

aikka lasten ei odoteta osaavan lukea ennen koulun alkua, noin joka neljäs lapsista osaa lukea ensimmäiselle luokalle mennessään. Alkuportaat-tutkimuksen seurannassa havaittiin, että esiopetusvuonna vanhemmat opettavat lastaan lukemaan, mikäli lapsella on jo hyvät valmiudet lukemiseen. Sen sijaan ensimmäisellä luokalla vanhemmat opettavat lastaan lukemaan, jos lapsen lukutaito on heikko. Vanhemman tuki sekä yhteiset lukuharrastukset edistävät lapsen lukutaidon kehitystä erityisesti esiopetusvuoden aikana. Vastaavaa yhteyttä lapsen lukutaidon kehityksen ja vanhemman antaman tuen välillä ei havaittu ensimmäisellä luokalla. – Vanhemman rooli lapsen lukemaan oppimisessa näyttäisi olevan erityisen tärkeää esiopetusvuoden aikana. Vanhempia tulisi kannustaa yhteisiin lukuharrastuksiin lapsen kanssa etenkin silloin, jos lapsi itse ei osoita kiinnostusta lukemiseen, tai jos lapsen lukemisen valmiudet

DYSFASIA 4/2010

havaitaan heikoiksi, sanoo tutkijakoulutettava Gintautas Silinskas Alkuportaat-tutkimusryhmästä. Lukuharrastus voi olla esimerkiksi ääneen lukemista, yhteisiä lukuhetkiä ja kirjastokäyntejä sekä kirjaimilla leikkimistä. Kun lapsi on jo koulussa, vanhemman kannattaa keskustella lapsen opettajan kanssa sopivista tavoista tukea lapsen lukutaitoa. Tiedot käyvät ilmi Jyväskylän yliopiston Alkuportaat-tutkimuksesta, jossa selvitetään lasten oppimista ja motivaatiota sekä mahdollisten oppimisvaikeuksien taustoja. Viisi vuotta kestävään seurantaan osallistuu noin 2000 lasta Kuopiosta, Laukaasta, Turusta ja Joensuusta esiopetusvuoden syksystä 4. luokan loppuun. Seuraava aineiston keruuvaihe ajoittuu keväälle 2011, jolloin lapset ovat neljännellä luokalla. Tutkimuksessa kartoitetaan myös lasten vanhempien ja opettajien ajatuksia lasten koulunkäynnistä sekä aikuisten keskinäisestä yhteistyöstä.

M, FM Nina Saine tutki psykologian väitöskirjassaan Ekapeli-verkkosovelluksen kuntouttavia vaikutuksia riskilasten lukemaan oppimiseen. – Ekapeliryhmä saavutti perinteistä erityisopetusta merkittävästi paremmat tulokset lukemaan oppimisessa. Ekapelillä tehostettu erityisopetus osoittautui selvästi tehokkaammaksi kuin perinteinen erityisopetus, Nina Saine summaa väitöstutkimuksensa tuloksia. Saine seurasi 166 suomenkielisen lapsen lukemaan oppimista 1–3 luokilla. Hän tarkasteli lukiriskilasten ja heidän vertaisryhmänsä lukemaan oppimisen kehitystä kuntoutustutkimuksen keinoin. Lasten lukutaitoa ennustavat kielelliset valmiudet, kirjaintuntemus, nopean nimeämisen taidot ja kielelliset taidot, testattiin koulun alkaessa. Lasten lukuja kirjoitustaidon kehitystä seurattiin tiiviisti ensimmäiseltä luokalta kolmannelle luokalle. Alkumittauksen tulosten perusteella heikoimpaan kolmannekseen kuuluneet ns. riskilapset jaettiin kahteen kuntoutusryhmään: perinteistä erityisopetusta saaviin sekä Ekapelin avulla monipuolistettua erityisopetusta saaviin oppilaisiin. Loput oppilaista muodostivat yleisopetusta saavan vertaisryhmän, joka ei saanut lukemisen tai kirjoittamisen erityisopetusta. Ekapeli on Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja Niilo Mäki Instituutin monitieteellisenä yhteistyönä kehittämä verkkosovellus. Se perustuu tieteelliselle tiedolle lukemisvalmiuksien kehityksestä ja lukivaikeuksista. Peli harjoittaa lukemaan oppimisen perusteita. Se on suunniteltu lukivaikeuksien ennaltaehkäisyyn riskilapsilla sekä lukilasten kuntoutukseen. Ekapeli alkaa äänne-kirjainvastaavuuden harjoittelulla ja etenee kunkin pelaajan yksilöllisen taitoja harjaantumistason mu-

TUTKITTUA

kaisesti tavu- ja sanatasoiseen lukutarkkuuden ja lukusujuvuuden harjoitteluun. Tutkimuksen merkittävin tulos oli, että riskilapset, jotka saivat Ekapeli-kuntoutusta osana ensimmäisen luokan erityisopetusta, saavuttivat lukemisen ja kirjoittamisen osataidoissa vertaisryhmän normaalilukijat. Sen sijaan riskilapset, jotka saivat ensimmäisen luokan aikana pelkkää perinteistä erityisopetusta, edistyivät merkittävästi heikommin. He eivät saavuttaneet missään lukemisen ja kirjoittamisen osataidossa Ekapeli-harjoitusta saanutta ryhmää kolmen vuoden aikana. Yllätyksellisesti Ekapeli-ryhmä kehittyi myös vertaisryhmää tarkemmaksi kirjaintuntemuksen ja lukutarkkuuden osa-alueella. Ekapeliryhmä saavutti vertaisryhmän lukusujuvuudessa toisen luokan loppuun mennessä ja kirjoitustaidossa kolmannen luokan alkuun mennessä. Vastaavaa kehitystä ei ollut havaittavissa perinteistä erityisopetusta saaneessa ryhmässä. Perinteiset erityisopetuksen pedagogiset menetelmät kielellisten taitojen harjoittelussa eivät näyttäneet tukevan riskilasten lukutaidon kehitystä riittävästi. – Suosittelemme riskilapsille Ekapelillä tehostettua lukutaidon erityisopetusta 4–5 oppilaan oppimisryhmissä vähintään neljä kertaa viikossa ensimmäisen luokan aikana. Riskilapset tulisi tunnistaa jo ennen koulun alkua ja heille tulisi laatia yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, Saine toteaa. Nina Saine: On the Rocky Road of Reading: Eﬀects of Computer-assisted Reading Intervention for At-risk Children. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 400, 245s., Jyväskylä 2010, ISSN 0075-4625, ISBN 978-951-39-4079-9.

ESKARI JA YSILUOKKA TÄRKEITÄ KOULUMOTIVAATION KANNALTA

sykologian maisteri Jaana Viljaranta on tutkinut Jyväskylän yliopistossa 3.12.2010 tarkastetussa väitöskirjassaan eri oppiaineisiin kohdistuvan motivaation kehitystä ja roolia koulutaitojen kehityksessä sekä koulunkäyntiin liittyvissä tavoitteissa koulutaipaleen eri vaiheissa. – Oppiainekohtaisella motivaatiolla näyttäisi olevan suurin rooli aivan koulutaipaleen alussa esiopetusvuoden aikana sekä toisen asteen koulutukseen siirryttäessä, Viljaranta tiivistää väitöskirjansa tuloksia. Motivoituneiden oppilaiden tiedetään olevan motivoitumattomia kiinnostuneempia erilaisista koulutehtävistä, he tuntevat olevansa kyvykkäämpiä ja he myös työskentelevät sinnikkäämmin, vaikka kohtaisivatkin vaikeuksia koulutyössään. – Kovin paljon ei kuitenkaan ole tiedetty aivan koulutaipaleensa alussa olevien lasten motivaatiosta, Viljaranta kertoo. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jo esiopetusikäisten lasten koulumotivaatiolla on merkitystä koulutaitojen kehityksen kannalta. Esiopetusvuoden aikana matematiikkaan liittyvä oppiainekohtainen motivaatio oli vastavuoroisessa yhteydessä matematiikkaan liittyviin taitoihin. Mitä korkeampi motivaatio lapsella oli esiopetusvuoden alussa, sitä paremmat olivat hänen taitonsa esiopetusvuoden lopussa. Siirryttäessä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen oppiainekohtainen motivaatio ennusti nuorten

koulutussuunnitelmia sekä ammattitoiveita. Koulumotivaation merkitys olisikin tärkeää huomioida koulutaitojen opetuksen ohella. – Koulumotivaatio näyttää muodostuvan varsin pysyväksi jo ensimmäisten kouluvuosien aikana. Paras hetki innostaa ja luoda myönteistä asennetta koulua kohtaan on heti koulutaipaleen alussa. Toisaalta motivaation ylläpitäminen on myöhempinä vuosina yhtä tärkeää esimerkiksi myönteisten oppimiskokemusten sekä palautteen avulla. Peruskoulun loppupuolella puolestaan olisi tärkeää huomioida nuorten motivaatioon liittyvät tekijät esimerkiksi opintoohjauksessa, kun tulevia koulutus- ja urapolkuja suunnitellaan, Viljaranta summaa. Jaana Viljaranta: The development and role of task motivation and task values during diﬀerent phases of the school career. Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 401. ISSN 0075-4625; 365; ISBN 978-951-39-4074-4.

DYSFASIA 4/2010

PÄIVI SEPPÄ-LASSILA

Dysfasiasta kielelliseen erityisvaikeuteen

ielellistä erityisvaikeutta on Suomessa aiemmin kutsuttu dysfasiaksi. Toukokuussa 2010 valmistunut Käypä hoito -suositus muuttaa terminologiaa. Dysfasian tilalla käytetään jatkossa termiä lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (speciﬁc language impairment, SLI). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen asettama työryhmä on koonnut suosituksen. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry järjesti lokakuun alussa kolme yleisötilaisuutta. Oulussa, Tampereella ja Helsingissä järjestetyt tilaisuudet keräsivät yhteensä noin 150 kuulijaa. Joukossa oli paljon ammattilaisia, mutta myös vanhempia ja isovanhempia. Oulussa luennoitsijana toimi FL, erikoispuheterapeutti Leena Ervast ja Tampereella ja Helsingissä LT, foni-

DYSFASIA 4/2010

atrian erikoislääkäri Marja Asikainen. He tarjosivat laaja-alaisen katselmuksen kielellisistä erityisvaikeuksista ja Käypä hoito -suosituksesta. He molemmat ovat olleet mukana laatimassa suositusta, joten he kertoivat myös sen valmisteluprosessista. Luennot herättivät vilkasta keskustelua. Osanottajat toivat esiin huolensa siitä, miten suosituksen mukainen varhainen puuttuminen toteutuu, toimenpiteisiin ryhdytään yleensä vasta siinä vaiheessa, kun diagnoosi on tehty ja lapsi on jo 4-5-vuotias. Pieniin ryhmiinkään ei pääse ilman diagnoosia. Keskustelun yhteenvetona todettiin, että esimerkiksi neuvolat voivat suositella toimenpiteitä heti, kun lapsella huomataan viivästymistä kielellisissä toiminnoissa. Tässä vaiheessa kaikkien asianosaisten ja lasten parissa työskentelevien onkin tärkeää tehdä pioneerityötä eli viedä suosituksia

tiedoksi. Enää ei saisi tuudittautua siihen uskoon, että ”odotetaan, kyllä se puhe sieltä vielä tulee”. Varhain aloitetut, riittävät ja oikein kohdennetut tukitoimenpiteet pienentävät erityisvaikeuden haittaa. Kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa laaja-alaisesti lapsen ja nuoren toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Kielellisen erityisvaikeuden syy on usein perinnöllinen. Kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyys on noin 7 prosenttia eli Suomessa on noin 70 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Vuonna 2011 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto järjestää kielelliseen erityisvaikeuteen liittyviä yleisötilaisuuksia Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Turussa.

Tulikalliontie 54, 36720 Aitoo puh. (03)4664 600

Lasten- ja nuortenkodit Jukola, Toukola ja Kontiorinne Itsenäistymisyksikkö Metsämaa Ammatillinen tukipalvelu Tukikohta www.lehmuskolo.fi Puh. 040 733 7998

www.toimintaterapeuttiliitto.fi

Erpekon Oy Siikajoen Nuorisokoti Karpalotie 7, Siikajoki puh. 08-241 299

Lehmirannan lomakeskus ERITYISOPETUKSEN KANSALLISET KEHITTÄMISPÄIVÄT Aika ja paikka

28.-29.4.2011, Helsingin Messukeskus

Kohderyhmä

Opetuksen järjestäjien edustajat, peruskoulujen rehtorit, erityisopettajat, luokan- ja aineenopettajat sekä koulun muu henkilökunta

Tavoite

Antaa osallistujille tietoa ja valmiuksia oppimisessaan ja koulunkäynnissään tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelun järjestämiseen

Sisältö

Ajankohtaista asiaa erityisopetuksesta Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Eriyttäminen pedagogisena menetelmänä

Hinta

Määritellään ohjelman valmistuttua

Tiedustelut

www.oph.fi/koulutus/kalenteri Koulutussuunnittelija Anita Varsa puh. 040 348 7464, anita.varsa@oph.fi

Opetushallituksen maksulliset julkaisut: www.oph.fi/verkkokauppa

Perniössä Lehmijärven rannalla 12 km Salosta. Ikäihmisen nykyaikainen lomakeskus ja kylpylä. - Majoitustilaa 150 - Ruokailupaikkoja 150 - Kahvilapaikkoja 100 - A-oikeudet Lehmirannantie 12, 25170 Kotalato Puh. (02) 727 5200, Fax (02) 727 5321 www.lehmiranta.fi

Mielen kodikkuutta 15 henkilölle

MIKKELIN PALVELUKOTI KY 50100 Mikkeli

Opetushallituksen maksuttomat julkaisut: http://www.oph.fi/maksuttomat_julkaisut DYSFASIA 4/2010

Teemana perusopetuslain muutos Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta (vas.) , puheenjohtaja Teija Jalanne ADHD-liitosta, valtuuston puheenjohtaja Matti Ranne Kaarinasta ja puheenjohtaja Tuuli Siljamäki Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry:stä keskustelivat Kaarinan perusopetuksen tilanteesta.

Päivi Seppä-Lassila

JARI HÄMÄLÄINEN JA PÄIVI SEPPÄ-LASSILA

Näkymätön näkyväksi -kuntakampanja

ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry sekä Autismi- ja Aspergerliitto ry järjestivät nyt jo seitsemättä kertaa Näkymätön näkyväksi -kuntakampanjan. Kampanjapaikkakuntina olivat Lappeenranta ja Kaarina.

ilaisuudet oli suunnattu näiden kuntien päättäjille, sosiaali-, terveys- ja opetustoimen viranhaltijoille sekä viestintävälineiden edustajille. Tilaisuuksien avulla pyrittiin viemään tietoa vähemmän tunnetuista neurologisista oireyhtymistä ja niiden aiheuttamista toimintarajoitteista. Lappeenrannassa ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva toivotti kuulijat tervetulleiksi kuntakampanjatilaisuuteen. Kaikkiaan kaupungintalon valtuustosaliin oli saapunut 12 innokasta osallistujaa.

”KLOPPAALEI KARJALAISII” Kaupungin edustaja, kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg toivotti kaupungin puolesta järjestäjäliitot sekä osallistujat tervetulleiksi ja kertoi lyhyesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilanteesta Lappeenrannassa.

DYSFASIA 4/2010

– Kasvatuksen saralla kaupungin missio on tehdä nuorista ”ilosii, pärjäävii, kloppaalei karjalaisii”. Lappeenrannassa on melko paljon oppilaita erityisopetuksen piirissä verrattuna kansallisiin keskiarvoihin, totesi Willberg. Willberg ei usko määrän johtuvan siitä, että Lappeenrannassa olisi muita enemmän erityislapsia ja -nuoria. Pikemminkin kyse on siitä, että näihin asioihin on kiinnitetty paljon huomiota ja lapsi tai nuori pääsee tarvittaessa hyvin tuen piiriin. Lappeenrannassa on kehitetty erityisopetusta jo vuodesta 1995 alkaen, joten asiat ovat nykyään melko hyvin mallillaan. Erityisesti siirtymävaiheisiin on kiinnitetty huomiota. Erityislasten tueksi on koulutettu neuropsykiatrisia valmentajia vuosina 2007–2010. Suurimpana perusopetuslain muutosten mukanaan tuomana helpotuksena Willberg mainitsi sen, että jatkossa päätökset oppilaan opiske-

lun ja tukitoimien suhteen voidaan tehdä pedagogisen selvityksen perusteella. – Enää ei tarvitse odotella esimerkiksi psykologin tai lääkärin lausuntoja eikä diagnoosien varmistumista, että lapsi tai nuori pääsisi tukitoimien piiriin. Tukitoimet voidaan aloittaa heti, kun tarve niihin ilmenee, Willberg totesi.

AVOIN KESKUSTELU TARPEEN Lastenneurologian ylilääkäri Eila Herrgård mainitsi puheenvuorossaan lukuja eri oireyhtymien esiintyvyydestä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) alueella. Piirin alueella on noin 21 000 alle 16-vuotiasta lasta. Tästä määrästä ADHD-oireisia oppilaita arvellaan minimissään olevan noin 400, samoin kuin kielellinen erityisvaikeus koskettaa myös noin 400 oppilasta. Aspergerin oi-

gerin oireyhtymä tai niihin liittyvät piirteet olivat hieman helpompia havaita päiväkoti- ja kouluympäristössä, mutta kielellisen erityisvaikeuden havaitseminen tuottaa suuria ongelmia. Lapset osaavat hyvin peittää ja kompensoida kielelliset ongelmansa. Siksi lisätieto erityisvaikeuksista olisi erittäin tervetullutta.

Mirjami Hagman

KAARINA VARAUTUNUT MUUTOKSEEN

Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg (vas.), toiminnanjohtaja Virpi Dufva ja ylilääkäri Eila Herrgård olivat Lappeenrannan kuntakampanjatilaisuuden puhujia.

reyhtymää arvellaan esiintyvän noin 50 oppilaalla. Lukemat perustuvat oireyhtymien yleisten esiintyvyysprosenttien minimiarvoihin. – Kyseiset häiriöt ovat siis melko yleisiä, joten jo siksi niistä olisi hyvä puhua enemmän, mainitsi Herrgård. Yleisyyden lisäksi Eila Herrgård listasi muita tärkeitä syitä, miksi näistä häiriöistä tulisi keskustella enemmän. Avoin keskustelu antaa mahdollisuuden tukitoimien varhaiseen aloittamiseen, joka taas on yksi tärkeimmistä hoitoennustetta parantavista tekijöistä. Keskustelun ja tietoisuuden parantamisen avulla saadaan mahdollisuus estää nuorten ajautuminen syrjäytymisuhan alle sekä mahdollisuus koko perheen oikeaaikaiseen tukemiseen. Eila Herrgård antoi kattavat perustiedot ADHD:stä, Aspergerin oireyhtymästä sekä kielellisestä erityisvaikeudesta. Kaikille näille häiriöille on yhteistä se, että ne ovat varmimmin havaittavissa kouluiässä tai hieman ennen sitä. Herrgårdin mukaan harvemmin esiintyy pelkkää ADHD:tä, oppikirjamaista Aspergerin oireyhtymää tai kielellistä erityisvaikeutta, sillä usein mukana on erilaisia liitännäissairauksia. Kaikkien näiden häiriöiden hoitoennuste paranee huomattavasti, mikäli tukitoimet

päästään aloittamaan mahdollisimman varhain. Aamupäivän lopuksi ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva käytti järjestön edustajan puheenvuoron esittelemällä kampanjan järjestäjäliittoja sekä niiden toimintaa.

Yksilölliset ongelmat vaativat yksilöllisiä ratkaisuja. HENKILÖSTÖ TARVITSEE TIETOA ERITYISVAIKEUKSISTA Puheenvuoroissa tuotiin vahvasti esille myös se, että opettajien koulutukseen pitäisi panostaa vielä enemmän. Jokaisella opettajalla pitäisi olla tietoa ja taitoja erityisten oppilaiden kanssa työskentelyyn. Tällä hetkellä noiden tietojen ja taitojen hankkiminen on valitettavan paljon opettajan omasta kiinnostuksesta ja ajankäytöstä kiinni. Päivähoidon työntekijöiden sekä opettajien mielestä ADHD ja Asper-

Näkymätön näkyväksi -kampanjan Kaarinan tilaisuus pidettiin 6.10.2010 aamupäivällä Kaarinan kaupungintalon valtuustosalissa. Tilaisuuteen osallistui 13 henkilöä. Kaarinan kaupungin valtuuston puheenjohtaja Matti Ranne toivotti osallistujat tervetulleiksi ja esitteli lyhyesti kaupunkiaan. – Kaarina on merellinen, noin 31 000 asukkaan keskisuuri kaupunki Varsinais-Suomessa. Tavoitteenamme on olla kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisin kaupunki yrityksille, asukkaille, työntekijöille, matkailijoille sekä palveluntarjoajille. Tutkimusten mukaan olemme tässä onnistuneetkin. Meidät on myös valittu Suomen luovimmaksi kaupungiksi vuonna 2009, Matti Ranne kertoi. Matti Ranteen mukaan Kaarinan kaupungin toimintaa ohjaavina periaatteina ovat AARO-arvot eli asiakasja asukaslähtöisyys, avoimuus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus. Kaupunki haluaa tarjota hyvinvointia edistäviä palveluita oikeaan aikaan ja tasapuolisesti. Hän toivotti Kuntakampanjan tervetulleeksi kaupunkiin, sillä se auttaa tiedon välittämisessä – ja Matti Ranne luki myös itsensä mukaan tietoa tarvitseviin. Kaarinassa kaupungissa perusopetuslain muutokseen varauduttiin jo hyvissä ajoin etukäteen. – Perustimme ryhmän, joka laati Oppilaan tuen järjestämissuunnitelman kaupungin oppilaitoksille. Suunnitelma noudatti kaikissa toimintaohjeissaan jo etukäteen tiedossa olevia muutoksia. Kaupunki on saanut valtiolta avustusta hankkeeseen, jolla oppilaan tuen ja oppilashuollon jär-

DYSFASIA 4/2010

jestämistä kehitetään kouluttamalla rehtorit, opettajat ja oppilashuoltotyöryhmät uusiin määräyksiin ja yhteneväisiin toimintatapoihin, kertoi tilaisuuteen osallistunut Kaarinan kaupungin vs. koulutusjohtaja Tiina Sivusaari.

KUNTA TARVITSEE KOKONAISSUUNNITELMAN

Päivi Seppä-Lassila

Lastenneurologi Harri Arikka kertoi luennossaan perusopetuslain muutoksista, neurologisista oireyhtymistä ja häiriöistä sekä erityisen tuen järjestämiseen liittyvistä pulmista ja mahdollisuuksista kunnassa. Harri Arikan mukaan erilaisia oppimiseen ja kehitykseen liittyviä vaikeuksia arvellaan yleisesti olevan noin 20:lla %:lla lapsiväestöstä. Osalla oppimisvaikeuksien syynä on heikko motivaatio, huonot opiskelutottumukset, emotionaaliset ja psykososiaaliset vaikeudet. Noin viidellä prosentilla lapsista oppimisvaikeuksien syynä ovat kehitykselliset neurokognitiiviset vaikeudet. Kahdella prosentilla lapsista oppimisvaikeuden aiheuttaa vaikea asteinen kehityshäiriö, pysyvä liikuntavamma, kehitysvamma tai pysyvä aistivamma. Tämä merkitsee aina lapselle vaikeavammaisuutta. – Kunnalla pitäisi olla lasten varalta kokonaissuunnitelma, jossa huomioidaan kaikki lapset. Kaikkien lasten kehitystä on tuettava, joidenkin

Lastenneurologi Harri Arikka korosti luennossaan tiedon ja yhteistyön merkitystä kuntien erityisen tuen palvelujen suunnittelussa.

DYSFASIA 4/2010

kohdalla tuen tarvetta on enemmän, korosti Harri Arikka. Arikan mukaan usein on niin, ettei kenelläkään kunnassa ole kokonaiskäsitystä erityistä tukea tarvitsevien lasten määristä, eivätkä viranhaltijat tiedä toistensa toiminnasta. Tiedossa ei ole myöskään se, kuinka moni lapsista saa palveluja yksityiseltä puolelta.

TIETOA JA YHTEISTYÖTÄ Mitä sitten tarvitaan – lisää rahaa ja muita resursseja? Ei, vaan tietoa ja yhteistyötä. Harri Arikka toi esille ainutlaatuisen, Kaarinassa tehdyn selvityksen neuvolaikäisten lasten palveluja kuntoutussuunnitelmien yhteensovittamisesta peruskunnassa. Se on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lastenneurologisen konsultaatiotyöryhmän ja perusterveydenhuollon yhteistyöhanke. Hanke on osa Vajaaliikkeisten kunto ry:n ja RAY:n

Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on hyvä myös muistaa, että perheet ovat lapsensa asiantuntijoita. rahoittamaa Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa 2007–2011 -projektia. Hankkeessa syntynyt Tarpeesta toimintaan -suositus tukitoimien järjestämisestä ja tiedon siirrosta tuo esiin kaksi suunnitelmaa. Toinen on yksilöllinen suunnitelma lapsen ja perheen tukitoimista ja toinen on kuntakohtainen suunnitelma palveluntarvitsijoiden määrästä ja yhteistyömallista hallintokuntien välillä. Ratkaistavina asioina ovat muun muassa se, kuka integroi ja kerää tiedon ja kuinka turvataan salassapitovelvollisuus ja tietosuoja. Tukitoimien suunnittelussa neuvola on keskeisessä asemassa 0–7-vuotiaiden lasten

osalta, koulu 7–16-vuotiainen lasten kohdalla, minkä jälkeen painopiste siirtyy sosiaalitoimelle. Harri Arikan mukaan tarvitaan selkeää vastuunjakoa, tiedonkulun esteettömyyttä, yhteistyötä yli hallintokuntien rajojen, kuntakohtaista kokonaissuunnitelmaa sekä kolmannen sektorin asiantuntijuuden huomioimista. Palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on hyvä myös muistaa, että perheet ovat lapsensa asiantuntijoita.

OPETUKSELLISET PERUSOIKEUDET KAIKILLE OPPILAILLE Järjestöjen puheenvuoron käytti Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n toiminnanjohtaja Tiina Viljanen. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton, ADHDliiton ja Autismi- ja Aspergerliiton tavoitteena on opetuksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille oppilaille. – Henkilöt, jotka kuuluvat liittojemme edustamiin ryhmiin, hyötyvät oikea-aikaisesta, oikein kohdennetusta ja riittävän monialaisesta tuesta. Tehokkaalla yhteistyöllä voidaan estää lasten ja nuorten syrjäytymistä, korosti Tiina Viljanen. Liittojen yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 16 000 ja niiden toimintamuotoina ovat edunvalvonta, tiedotus, neuvonta ja ohjaus, sopeutumisvalmennus, koulutus, vertaistuki ja palvelutoiminta. Järjestöt ovat olleet lasten ja nuorten asialla muun muassa antamalla lausuntoja, viimeaikaisina esimerkkeinä lausunnot perusopetuslain muutoksesta, puhevammaisten tulkkauspalveluista ja henkilökohtaisesta avusta. Tukitoimista voidaan mainita muun muassa erilaiset projektit, työelämähankkeet ja Nuortentalot. Jari Hämäläinen toimii tiedottajana ADHD-liitto ry:ssä ja Päivi SeppäLassila viestintäpäällikkönä Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:ssä.

DYSFASIA 4/2010

LIITTO TIEDOTTAA

AIVOHALVAUS- JA DYSFASIALIITOSTA AIV AIVOLIITTO Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n nimi muuttuu. Liiton uudeksi nimeksi tulee Aivoliitto ry. Asiasta päätti 4.11.2010 Oulussa kokoontunut liittovaltuusto. Aivohalvaus- ja dysfasialiitolle on jo pitkään etsitty uutta, lyhyempää ja modernimpaa nimeä. Puhevammaisia edustava järjestö tarvitsee yksinkertaisen ja selkeän nimen. Aivohalvauksen sijaan liitossa on käytetty termiä aivoverenkiertohäiriö (AVH). Se on yhteisnimitys ohimeneville (TIA) tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tukoksille ja vuodoille tai muille aivoverenkiertohäiriöille. 20.5.2010 julkaistu Käypä hoito -suositus puolestaan valitsi dysfasian sijasta termin lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus kansainvälisen käytännön mukaisesti (speciﬁc language impairment, SLI). Suosituksen on laatinut Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen ja asettama työryhmä. Aivoverenkierto on elintärkeää aivojen toiminnalle ja välttämätöntä ihmisen toimintakyvyn kannalta. Aivoista lähtevät myös puhe ja kieli, jotka mahdollistavat inhimillisen vuorovaikutuksen. Kognitioon ja kommunikaatioon liittyvät vaikeudet eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Liiton toiminta sivuaakin monia muita neurologisia sairauksia ja vammoja. Myös valtimoterveyden edistäminen yhdessä muiden alan järjestöjen kanssa on noussut liiton keskeiseksi tavoitteeksi. Liiton nimi on vaihdellut vuosien aikana. Se oli aluksi Afasialiitto ry (1977–1983), Afasia- ja aivohalvausyhdistysten liitto ry (1983–1993), Aivohalvaus- ja afasialiitto ry (1993–1999) ja Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry (1999–2010). Liiton nimi ja säännöt ovat vahvistettavina Patentti- ja rekisterihallituksessa. Tarkoituksena on saada uusi nimi käyttöön vuoden 2011 alusta. Liiton tunnus ja visuaalinen ilme uudistuvat samassa yhteydessä.

LIITTOKOKOUS KESÄKUUSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n sääntöjen 10§:n mukaan liittokokous kokoontuu joka neljäs vuosi ajalla 15.5.–15.6. Seuraava liittokokous kokoontuu Turussa 11.6.2011. Liittokokous valitsee liittovaltuuston varsinaiset jäsenet ja varajäsenet seuraavaksi neljäksi vuodeksi eli tällä kertaa siis vuosille 2012–2015. Liittokokous valitsee liittovaltuuston varsinaisista jäsenistä sa-

DYSFASIA 4/2010

maksi ajaksi liittovaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Liiton sääntöihin on tulossa muutos. Säännöistä poistuvat vanhat läänit ja niiden tilalle tulevat ERVA-alueet eli sairaanhoidon erityisvastuualueet. Säännöt ovat käsiteltävinä Patentti- ja rekisterihallituksessa. Sääntöjen vahvistamisen jälkeen asiasta tiedotetaan yhdistyksen puheenjohtajille ja heille lähetetään myös liittokokoukseen liittyvää aineistoa.

JÄSENMAKSUT Liittovaltuuston 4.11. päätöksen mukaisesti yhdistyksen liitolle maksamat jäsenmaksut säilyvät ennallaan eli perusjäsenmaksu on 7,5 €/yhdistyksen jäsen. Samassa taloudessa asuvan perheenjäsenen maksu on 4,5 €, kun talouteen postitetaan vain yksi AVHlehti. Kannatus–jäsenmaksu on 50 € ja yhteisön/säätiön osalta 80 €.

LIITTO SEURAA 112-KESKUSTELUA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry seuraa Lääkärilehden uutisoimaa hätäkeskuskeskustelua, jossa tarkastelun kohteena on hätäkeskusohjeistus. Eduskunnan Stroke-ryhmän jäsen Pentti Tiusanen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle ja Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaosasto) selvittää tapausta. Lisäksi liitto on jäsenenä Vammaisfoorumissa, joka on antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriön luonnoksesta ensihoitopalvelusta annettavaksi asetukseksi. Asetus selventäisi tulevaisuudessa ensihoitopalveluja. Liitto korostaa, että akuuttihoito tulee olla kaikkien kansalaisten saatavilla asuinpaikasta riippumatta.

VAALIVAIKUTTAMISTA SYDÄN- JA DIABETESLIITTOJEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Suomen Sydänliitto ja Suomen Diabetesliitto vaikuttavat yhdessä eduskun-

LIITTO TIEDOTTAA

tavaaleissa 2011. Tavoitteena on saada niin ehdokkaat kuin kansalaiset pohtimaan asioita, jotka vaikuttavat kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Liitot nostavat esille keskeisiä asioita ja vaativat tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta aktiivisia toimenpiteitä kansanterveyden puolesta.

HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ MARIA LUNDIN TAHDISSA

TULKKIKESKUS PALVELEE

Eliisa Laine

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta astui voimaan 1.9.2010. Laissa säädetään Suomessa asuvan vammaisen henkilön oikeudesta Kansaneläkelaitoksen järjestämään tulkkauspalveluun. Keväällä 2010 Kela järjesti tarjouskilpailun puhevammaisten henkilöiden tulkkauksesta Kelan vakuutusalueittain. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry osallistui tarjouskilpailuun Lounais-Suomen vakuutusalueella ja tuli valituksi yhdeksi palveluntuottajaksi. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry:n Tulkkikeskuksen tarkoituksena on puhevammaisten tulkkauspalvelujen tuottaminen ja kehittäminen sekä tiedotus, koulutus ja asiantuntijapalvelut. Tulkkikeskuksessa työskentelee kuusi osa-aikaista puhevammaisten tulkkia. Tulkit toimivat puhevammaisten tulkkauspalveluasiakkaiden tulkkeina erilaisissa elämäntilanteissa, joissa ihmiset kohtaavat ilman yhteistä kieltä tai kommunikointikeinoa. Tulkkien toimintaa ohjaavat lainsäädäntö ja alaan liittyvät eettiset säännöt. Tulkkauspalvelun tavoitteena on, että asiakkaat tulevat kuulluksi ja heidän aloitteenteko- ja itsemääräämisoikeutensa säilyy. Tulkkikeskuksen toiminnasta vastaa puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen (osa-aikainen, maanantai-tiistai), p. 050 3292 905, 02 2138 278, sposti sinikka.vuorinen@stroke.ﬁ. Oikeutta tulkkauspalveluun haetaan Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta. Lisätietoja Kelan toimistoista sekä Kelan internetsivuilta www.kela.ﬁ/vatu.

Laulaja Maria Lund esiintyi Aivohalvaus- ja dysfasialiiton ensimmäisessä hyväntekeväisyyskonsertissa torstaina 25.11.2010 Turun Messu- ja kongressikeskuksessa. Maria Lundin svengaavia iskelmiä tahditti The Aristocrats -orkesteri. Konsertin tuotto käytetään Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kohderyhmien arjen tukemiseen. Kohderyhminä ovat aivoverenkiertohäiriön sairastaneet sekä lapset ja nuoret, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Aivoverenkiertohäiriön sairastaa vuosittain noin 14 000 suomalaista, joista jopa kolmannes on työikäisiä. Lapsia ja nuoria, joilla on kielellinen erityisvaikeus, on noin 70 000. Kiitokset konserttiyleisölle sekä konserttia tukeneille yrityksille: Lahtinen & Mantere Saatchi & Saatchi, Lions Club Mynämäki, Lions Club Turku/Archipelago, Mietoisten Säästöpankki, Painotalo Miktor, Nordea, Painola, Viestintätoimisto OSG Viestintä ja Tapiola.

SUVITUULI KIINNI JOULUNAJAN Liiton keskustoimisto Suvituulessa sulkeutuu keskiviikkona 22.12.2010 ja aukeaa jälleen maanantaina 3.1.2011.

YTY, STKL JA TEKRY PERUSTAMASSA YHTEISTÄ JÄRJESTÖÄ Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL ja Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) ovat antaneet valtuutuksen hallituksilleen varsinaisiin yhdistymissopimuksien laadintaan ja uuden järjestön perustamiseen.

DYSFASIA 4/2010

TAPAHTUMAKALENTERI TAMMIKUU 13.1. Tiedotustilaisuus vammaisten tulkkauspalvelusta, Helsinki Torstaina 13.1. klo 17–19 Kehitysvammaliitossa, Viljatie 4 A (4 krs.), Helsinki. Tilaisuuteen ovat tervetulleita sekä vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaat että muut asiasta kiinnostuneet. Vierailijoina Kelan asiantuntijat vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta. Kahvitarjoilu klo 16.45 alkaen. Ilmoittautumiset 5.1.2011 mennessä marjo.timonen@kvl.ﬁ tai tekstiviestillä p. 044 9063 715. Järjestäjät: Suomen CP-liitto ja Kehitysvammaliiton Tikoteekki. 28.–29.1. Educa-messut, Helsinki Educa-messut, Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, Helsingin Messukeskuksessa. Liitolla osasto messuilla yhdessä Autismi- ja Aspergerliiton, ADHD-liiton ja ADHDCenterin kanssa.

10.2. Pidä aivosi kunnossa -tapahtuma, Kuhmo Yleisöluentotilaisuus Kalevala-kuntoutuskodilla 10.2. klo 13–15. Järjestäjinä Kainuun afasia- ja aivohalvausyhdistys ry ja Kuhmon kerho. 11.–12.2. Autismin talvipäivät, Tampere Autismin talvipäivät, teemana Kohti hyvää aikuisuutta, Tampereen ammattikorkeakoulu, Teiskontie 33, Tampere. Lisätietoja, ohjelma ja ilmoittautumislomake osoitteesta: www.autismiliitto.ﬁ/talvipaivat. 12.2. Yhdistystoiminnan jatkokoulutus, Rovaniemi Yhteistyössä NV-järjestöjen kanssa toteutettava käytännönläheinen koulutus, jossa harjoitellaan mm. asiakirjojen tekemistä. Paikka ja ohjelma vahvistuvat 10.1 mennessä. Lisätietoja: Virpi Lumimäki, virpi.lumimaki@stroke.ﬁ, p. 040 737 5879.

HELMIKUU MAALISKUU 8.2. Erilainen oppija -tietotori, Lohja Erilainen oppija vauvasta ikäihmiseen -tietotori 8.2. klo 13–19.00 Lohjalla Puu-Anttilan tiloissa os. Suurlohjankatu 2, Lohja. Esillä NV -järjestöt ja Lohjan seudulla toimivat koulut ja oppilaitokset. • Matala kynnys hakea tietoa erityisestä tuesta • Mahdollisuus löytää tarpeellista tietoa teemaan liittyen • Samassa paikassa kaikki lähialueen tarjonta koulutuksesta ja koulujen mahdollisuudet tarjota erityistä tukea.

DYSFASIA 4/2010

14.–20.3. Aivoviikko Kansainvälinen Aivoviikko 14.–20.3. Neurologiset vammaisjärjestöt -verkosto järjestää tapahtumia eri puolilla Suomea. Tarkemmat tiedot alla mainituista Aivoviikon tapahtumista seuraavassa lehdessä. Aivoviikolla Tunne arvosi -yleisötilaisuus, Lahti Klo 18.00–19.30. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki valtimotautien riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä

kiinnostuneet. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Sydänliitto ry:n kanssa. 15.3. Aivoviikon tilaisuus, Kemijärvi 16.3. Aivoviikon tilaisuus, Kokkola 17.3. Aivoviikon tilaisuus, Kuusamo 17.–18.3. Sairaanhoitajapäivät, Helsinki Sairaanhoitajapäivät 17.–18.3. Helsinki. Neurologiset vammaisjärjestöt mukana omalla osastollaan. 19.3. Aivoviikon tilaisuus, Rovaniemi

HUHTIKUU 12.4. Tunne arvosi -yleisötilaisuus, Kotka Klo 18.00–19.30. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki valtimotautien riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä kiinnostuneet. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Sydänliitto ry:n kanssa. Tarkemmat tiedot seuraavassa lehdessä. 13.–14.4. Seminaari kielellisestä erityisvaikeudesta, Tampere Lisätietoja koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@stroke.ﬁ.

TOUKOKUU 10.5. Kansainvälinen AVH-päivä Tiistaina 10.5. vietetään kansainvälistä AVH-päivää erilaisin tapahtumin.

TAPAHTUMAKALENTERI 10.5. Luento- ja tiedotustilaisuus, Kajaani Klo 10–12.00 Kajaanin keskusseurakuntakodilla luento- ja tiedotustilaisuus aiheesta Aivot, elämän pääoma. 18.–19.5. TerveSOS-messut, Espoo Neurologisilla vammaisjärjestöillä on messuilla osasto. 21.5. Soveltavan liikunnan päivä, Salo Soveltavan liikunnan päivä on Salohallissa 21.5. klo 10–14. Tapahtuman järjestäjänä Neurologiset vammaisjärjestöt.

Tarkemmat tiedot seuraavassa lehdessä.

LOKAKUU 4.10.2011 Valtakunnallinen SLI-/dysfasiapäivä 21.–23.10. Terveys-messut, Helsinki 29.10. Maailman AVH-päivä, World Stroke Day

MARRASKUU 10.–12.11. Apuväline-, Hyvinvointija Koti-messut, Tampere Paikka: Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

LISÄTIETOJA Lisätietoja tapahtumista ja koulutuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.stroke.ﬁ. Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.ﬁ.

KESÄKUU 10.–12.6. Puheenjohtajapäivät, Turku Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtajapäivät yhdistysten puheenjohtajille perjantaista sunnuntaihin 10.–12.6. Suvituulessa.

Hyvää Joulua!

11.6. Liittokokous, Turku Aivohalvaus- ja dysfasialiiton liittokokous lauantaina 11.6. Suvituulessa.

SYYSKUU 22.9. Tunne arvosi -yleisötilaisuus, Lappeenranta Klo 18.00–19.30. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki valtimotautien riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä kiinnostuneet. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Sydänliitto ry:n kanssa.

Lähetä Papunetin joulukortti! Papunetin pelisivuilla on helppokäyttöinen postikorttisovellus. Postikortteihin voi valita valmiin tervehdyksen ja kuvan. Kortteihin voi kirjoittaa myös oman viestin. Korttisovellus toimii sekä hiirellä että painikkeilla. www.papunet.net/pelit/postikortti/

DYSFASIA 4/2010

NUORTENTALOISSA

Jouluinen illanviettoa Turun Nuortentalolla

SIBELIUS-AKATEMIA SU

9.1.2011 klo16:00

CONCERT FOR THE LEFT HAND ONLY VASEMMAN KÄDEN KONSERTTI KONSERT FÖR VÄNSTER HAND

urun Nuortentalolla vietettiin yhteistä iltaa torstaina 2.12.2010 joulun merkeissä. Ilta keräsi yhteen sekä asukkaat että työntekijät. Valmistelut yhteistä illanviettoa varten aloitettiin jo hyvissä ajoin, muutamaa päivää aikaisemmin. Osa asukkaista rakensi yhteisvoimin piparkakkutalon, joka yhdessä koristeltiin upeaksi luomukseksi. Piparkakkuhahmoista löytyvät myös kaikki Turun Nuortentalon asukkaat ja työntekijät. Joulukuusi kannettiin olohuoneeseen sille varatulle paikalle, ja se koristeltiin yhdessä sydämillä, kiiltävillä joulupalloilla, koristenauhoilla sekä tietysti latvaan kiinnitettävällä tähdellä. Jouluruuat oli tilattu oppilastyönä Bovalliuksen ammatti-instituutista. Pöytä katettiin monenlaisilla jouluun kuuluvilla ruuilla. Löytyi tietysti kinkkua, jonka kasvisvaihtoehtona oli savustettua tofua. Kaloja oli kolmea eri lajia: savustettua siikaa, graavattua lohta, sekä lasimestarin silliä. Laatikkoruuissa löytyi valinnanvaraa neljän eri sortin verran. Oli myös salaatteja ja rosollia keventämässä jouluateriaa. Ruuan päälle oli mahdollista nauttia kahvia ja joulutorttuja – jos siis jaksoi. Ilta sujui lämpimän ja jouluisen tunnelman merkeissä joululaulujen soidessa taustalla. Kiitokset mukavasta yhteisestä illasta kuuluvat kaikille mukana olleille, niin asukkaille kuin työntekijöillekin. Erika Savakko, toimintaterapeutti

DYSFASIA 4/2010

RUNORUUTU

Talvi on Satu Pasanan

SANNAMARI KURKI

Talvi on kylmä, talvi on lauha, talvi on mitä sinä haluat.

Pakkanen Pakkanen paukkuu, nenä jäässä, varpaat aivan tunnottomat. On pakkanen.

Lumiukko Pallo isonee, kolme päällekkäin, porkkananenä, hiilisilmät, hymysuu. Arvaa mikä se on.

Sannamari Kurki asuu Kuopion Nuortentalossa. DYSFASIA 4/2010

Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat 2011 Dysfasiayhdistysten jäsenille YLEISTÄ TIETOA TUETUISTA LOMISTA

LOMAT PERHEILLE, JOIDEN LAPSILLA ON KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS

uetut lomat ja Soluku-lomat osana niitä ovat sosiaalista lomatoimintaa, RAY rahoittaa lomajärjestöjä, jotka järjestävät yhteistyössä esimerkiksi Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kanssa tuettuja lomia. Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia aivoverenkiertohäiriön sairastaneille ja perheille, joiden lapsella on erityinen erityisvaikeus. Lomakohteita ovat yleensä kylpylät, hotellit ja kylpylähotellit. Myös yhdistykset järjestävät lomia omille jäsenilleen, joten myös paikalliselta AVH- tai SLI-yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista. Lomajärjestöt järjestävät RAY:n tuella myös muuta valtakunnallista lomatoimintaa, johon jokainen suomalainen voi hakea. Lomissa on kuitenkin tietyt sosiaaliset ja taloudelliset hakuehdot. Niihin voit tutustua lomajärjestöjen nettisivuilla.

1. Perheiden lomaviikko, Huhmarin Lomakeskus, Polvijärvi 13.–18.6.2011 Paikkoja: 10 perhettä. Majoitus perheloma-asunnoissa. Sisältö: Täysihoito. Lomakeskus Huhmarin Vesimaailma-kylpylä on perheen käytössä. Lisäksi Huhmarin alue ja luonto tarjoavat monipuolista aktiviteettiä lomailijalle. Höytiäisen järvi tarjoaa mahdollisuuden uimiseen, kanoottimelontaan, veneilyyn ja kalastukseen. Lapsille on ohjattua toimintaa viikon aikana. Katso lisää osoitteesta www.lomakeskushuhmari.com. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton työntekijä on mukana pari päivää loman alussa. Hinta: Aikuiset 110 €/hlö/5vrk, alle 16-vuotiaat lapset maksutta. Hakuaika: 13.4.2011 asti. Järjestäjä: Perhelomat ry.

HAKEMINEN LOMILLE Lomille haetaan Lomayhtymän tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa liiton alue- ja keskustoimistoista. Soita ja tilaa kaavakkeet. Kaavakkeita saat myös netistä osoitteesta www.lomayhtyma.ﬁ. Netissä voi myös täyttää lomayhtymän sähköisen hakukaavakkeen.

LISÄTIETOJA Lisätietoja lomista antaa aluesihteeri Risto Lappalainen, p. 040 5437 290 tai sähköposti: risto.lappalainen@stroke.ﬁ

VALINTAPERUSTEET Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso, jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vaikuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuksessa. Esivalinnan lomalle tekevät Aivohalvaus- ja dysfasialiiton aluesihteerit Risto Lappalainen ja Virpi Lumimäki. Lopullisesti valinnasta päättää järjestävä lomajärjestö. Lomille hyväksytyt saavat kutsukirjeen lomalle noin kuukautta ennen loman alkua. Kielteisestä päätöksestä ei ilmoiteta. Palauta hakukaavake seuraavaan osoitteeseen: Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Risto Lappalainen Kauppakatu 34 A 9 87100 KAJAANI

DYSFASIA 4/2010

2. Perheiden lomaviikko, Siuntion hyvinvointikeskus 18.7.–23.7.2011 Paikkoja: 8–10 perhettä. Hinta: 100€/hlö/5 vrk, lapset 8–16v/35€/hlö/ 5 vrk, alle 8-vuotiaat lapset maksutta. Sisältö: Täysihoito ja majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö, lomapaikan vapaaajan ohjelma ja ryhmälle suunnattu oma ohjelma. Loma on yhteinen ADHD-liiton ja Autismi- ja Aspergerliiton kanssa. Hakemukset: Lomalle haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n lomatukihakemuskaavakkeilla, joita saa netistä osoitteesta www.mtlh.ﬁ. Kaavakkeen voi täyttää myös sähköisesti. Hakuaika: 18.4.2011 mennessä. Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry.

SOLUKU-LUONTOLOMAT 2011 27.2.–4.3.2011 Koko perheen talvilomaviikko Syötekeskuksessa Pudasjärvellä Tule rohkeasti mukaan viettämään lapsiperheille tarkoitettua hiihtolomaa Suomen eteläisimmälle tunturille! Ohjelmassa on laskettelua, hiihtoa, pulkkamäkeä ja muuta mukavaa koko perheen yhteistä ohjelmaa. Vanhempia ohjataan toimimaan lasten kanssa rinteessä ja laduilla. Lomalla kokeillaan erilaisia lasketteluun liittyviä apuvälineitä, mm. kelkkalaskettelua ja muita tukiohjaimia. Loma sopii pyörätuolin käyttäjille. Syötteen upea kansallispuisto latuverkkoineen ja laskettelurinteet odottavat. Lomaohjaajat tulevat Epilepsialiitosta ja Suomen CP-liitosta. Hakuaika lomalle päättyy 23.12.2010. 3.–8.4.2011 Talviliikuntaleiri Vuokatin urheiluopistolla Sotkamossa aikuisille ja nuorille (yli 17v) Tule talviliikuntaleirille Vuokattiin! Ohjelma sopii niin vanhemmille kuin nuorillekin osallistujille. Nuoret innostuvat laskettelusta ja vanhempi väki viihtyy hiihtäen Vuokatin keväthangilla. Ohjelmassa myös pilkkikalastusta, joka sopii kaiken ikäisille. Vetäjät ohjaavat ensikertalaisia, joten aloittelijat voivat tulla hyvin mukaan myös. Vuokatissa on mahdollisuus kokeilla apuvälineitä niin hiihdossa kuin laskettelussakin. Myös lumikenkäilyä voi kokeilla. Ohjelmassa on päivittäin laskettelua ja maastohiihtoa, kahtena päivänä myös ohjattuja pilkkiretkiä kevätjäillä. Sisäliikuntaa on ohjatusti ohjelman mukaan. Tarkemman ohjelman saat kutsukirjeen mukana. Kurssille voi tulla myös pyörätuolilla liikkuva henkilö. Paikanpäällä avustusta ja ohjausta toimintapisteissä, mutta mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päivittäisissä toiminnoissa, tulee hänen itse huolehtia oma avustaja paikan päälle. Lomaohjaajat tulevat Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta sekä Aivovammaliitosta. Lomalaisia otetaan n. 26–30 henkilöä. Huom! Hissiliput lasketteluun joutuu kukin lomalainen ostamaan päivittäin itse. Hakuaika leirille päättyy 31.1.2011.

21.–26.8.2011 Hossan perinteinen luontolomaviikko aikuisille ja nuorille (yli 17 v.) Voit valita kolmesta eri ryhmävaihtoehdosta itsellesi parhaiten sopivan ryhmän. Ilmoita haluamasi ryhmä hakemuksessa. Vaikeavammaiselle on avustusta lomalla päivittäisissä toiminnoissa. Jos tarvitset yöllä säännöllistä avustusta, on henkilökohtainen avustaja hyvä olla mukana. Luontolomaviikon ohjaajat tulevat Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta sekä Aivovammaliitosta. Ryhmä 1 on päivätoimintaryhmä, joka jakaantuu pienimpiin toimintaryhmiin, kuten kalastus, marjastus ja lyhyet päiväretket. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös huonompikuntoiselle ja pyörätuolin käyttäjille. Ryhmä 2 on vesistövaellusryhmä, jossa on kanoottien lisäksi käytössä myös veneitä. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös pyörätuolia käyttäville. Ryhmä yöpyy omissa Metsähallituksen kämpissä, joissa perinteiset saunat ilman suihkua. Ryhmän koko noin 6–7 henkilöä. Ryhmä 3 on patikointiryhmä, joka liikkuu jalkaisin alueen polkureitistöjä kapeilla luonnonkauniilla järvikankailla. Sopii myös toispuolihalvaantuneille. Patikkaryhmässä on kaksi pienryhmää, hyvin liikkuvat patikoivat 12–15 kilometriä päivässä ja hitaammin liikkuvat 2–6 kilometriä päivässä. Pidämme leiriä omassa kämppätukikohdassa Huosijärvellä, josta käsin retkeilemme. Ryhmässä on mahdollista yöpyä myös maastossa. Lomalle otetaan yhteensä noin 26–30 henkilöä. Hakuaika Hossan luontolomaviikolle päättyy 15.6.2011.

5.–11.6.2011 Lapsiperheiden liikuntaloma Liikuntakeskus Pajulahdessa Nastolassa Loma toteutetaan yhteistyössä Pajulahden urheiluopiston kanssa. Loma käy myös pyörätuolin käyttäjille. Lomaohjelmassa on päivittäin ohjattua sisä- ja ulkoliikuntaa. Opistolla perheet majoitetaan perheille soveltuviin soluhuoneisiin. Pajulahti on lähtenyt aktiivisesti kehittämään soveltavaa liikuntaa myös aisti- ja liikuntavammaisille henkilöille. Tule tutustumaan liikunnan tarjontaan. Lisätietoja Pajulahdesta saat osoitteesta www.pajulahti.com. Lomaohjaajat tulevat Suomen CP-liitosta ja Epilepsialiitosta. Hakuaika lomalle päättyy 7.3.2011.

DYSFASIA 4/2010

Dysfasia-lehden nimi on vielä auki 1 /2 0 1

IS LE H TI

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

taja Valmen nuoren n opintoje tukena talosta Nuorten ia avaim n tymisee itsenäis

D YSFASIA Miten oppimisvalmiuksia kehitetään?

D Y S FA S I A PU H EE

ja Selkokir n e is im p op apuna

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

e llle aa aivoil

Anna aik

DYSFASIA 4/2010

SE N ER IKO IS

LE H TI

oppimas

Uusi nim

KE H IT YK

Vieraan k opiskelu ielen kuntoutusmuotona untout

Japania

ysfasia-lehdessä 3/2010 julistettiin nimikilpailu lehden uudesta nimestä. Määräaikaan mennessä toimitukseen tuli 19 ehdotusta ja määräajan jälkeen vielä yhdeksän ehdotusta, joista osa samoja. Määräaikaan mennessä tulleita ehdotuksia annetussa kirjoitusasussaan olivat: SLIPPUSÄKKI, KI-VA, KIE-KU, KIVI, KIELIVATKAIN, Puhekupla, Puhelanka, Kielisilta, Kiikku, dySLI, SLIdy, SLIpuke, kieSLI, puSLIke, KIELIPÄÄ, KIELTÄ OPPIMASSA, MIKÄ KIELI!, Kuuntele Mua ja KIEKARI. Kilpailuajan päättymisen jälkeen ehdotettiin vielä seuraavia nimiä: KIELI, KIELO, KiVa, Kieppi, Kierre, Kieli, Kievari, Kiri ja Kielo. Tarve lehden nimenmuutokseen perustuu toukokuussa annettuun Käypä hoito -suositukseen lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta. Suosituksessa on luovuttu dysfasiatermin käyttämisestä. Suosituksessa käytetään yleisen kansainvälisen käytännön mukaista termiä kielellinen erityisvaikeus. Suosituksessa käytetään toistuvasti myös sanamuotoa SLI-lapsi. Tällä viitataan lapseen, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Lyhenne SLI tulee englanninkielisistä sanoista speciﬁc language impairment. Nimiehdotukset on toimitettu lehden toimitusneuvostolle, mutta lehden nimiasiaa ei ole vielä ratkaistu.

N - JA KI EL EN

Dysfasia s kielellise ta e erityisva n ikeutee

i lehdelle

Sopeuttu umis isvalm lmennus kurs rssit it 2011

DYSF PUH

EEN

- JA K IE L

ENK

ASIA

E H IT

YK S

EN E R IK

Vanh e

mma

Kun n peru at ja sope tusla ki Vapa aeht oisto imin na

n vu

osi

Lom

atoim

inta

O IS

Kieli

2011

LEH

ja ai

stit

t ja A

010

ER IKO

4/2

Y K SE N

2/2010

K EH IT

3 /2 0 1 0

LE N JA K IE H EE N -

A I S A F S DY

HENNA NORBERG

Suomalaiset pelaavat kansanterveydelle RAY on sosiaali- ja terveysjärjestöjen päärahoittaja Suomessa. Avustukset ohjataan yhä vahvemmin järjestö- ja kansalaistoimintaan kuten vapaaehtois- ja vertaistyöhön, osallistumismahdollisuuksien edistämiseen sekä vaikuttamiseen ja edunvalvontaan.

ärjestöjen kannattaa taistella sen puolesta, että RAY säilyy itsenäisenä ja peleillä kerätyt varat ohjataan jatkossakin tämän alan järjestöille, RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre painottaa. Suomessa rahapelejä ovat jo vuosikymmenet tarjonneet kolme peliyhteisöä, RAY, Veikkaus ja Fintoto, kukin omilla tuotealueillaan. RAY:n ansiosta Suomeen on syntynyt runsaasti terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa ja hyviä käytäntöjä. Näistä esimerkkinä ovat Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilat, vanhusten ystävätoiminta ja lasten ja nuorten nettiturvallisuutta edistävät hankkeet.

Sinikka Mönkäre kannustaa järjestöjä puolustamaan toimivaa RAY-rahoitusmallia ihan itsekkäistä syistä. Tiivis suhde järjestöjen ja RAY:n välillä on osa ainutlaatuista järjestelmää. – Järjestöt tuovat edustamiltaan aloilta päätöksentekoon tietoa ja osaamista. Käytännön työn tekijöinä ne tuntevat suomalaisten arjen ja tietävät, missä tuen tarve on suurin. Me taas huolehdimme avustusjärjestelmän ajanmukaisuudesta sekä prosessin tasapuolisuudesta ja läpinäkyvyydestä, Mönkäre sanoo. Toimitusjohtajan mukaan muulla tavalla järjestetty pelitoiminta uhkaisi nykyistä rahoituspohjaa, jossa sosiaali- ja terveysjärjestöt saavat noin puolet kaikista rahapelaamisen voittovaroista. Tämän vuoksi lakiuudistus, joka takaa lakisääteiset yksinoikeuden nykytoimijoille, on saatava läpi viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä. Tuolloin nykyluvat umpeutuvat.

RAY

JAETUT MARKKINAT TUKEVAT KEHITYSTYÖTÄ Monipuolisella ja laadukkaalla kolmen yhtiön pelitarjonnalla on pyritty tavoittamaan laaja asiakaskunta, jotta pelaaminen ei keskittyisi samoille henkilöille. Kattavuudella ehkäistään myös laittomien pelien tarjontaa. Viime aikoina puhuttanut nettipokeri on hyvä esimerkki kattavan pelitarjonnan tarpeellisuudesta. Koska kotimaista vaihtoehtoa nettipokeriin ei ole ollut, tarpeen ovat täyttäneet ulkomaiset peliyhtiöt. Tilanne on muuttunut, kun RAY on avannut nettipelinsä. – Kun jokainen yhtiö keskittyy kehittämään oman tuotealueensa pelejä, palveluja ja jakelua asiakaskeskeisesti, pysyy kotimainen tarjonta kattavana ja kilpailukykyisenä. Tämä pitää meidät virkeinä, tehokkaina ja innostaa kehitystyöhön, Mönkäre uskoo. Suomalaisten pelimarkkinoiden jakoa selkiytetään entisestään uudessa arpajaislaissa, jonka toinen vaihe tähtää yksinoikeuksien kirjaamiseen lakiin. Lailla Suomessa luovuttaisiin määräaikaisesta lupamenettelystä rahapelien harjoittamisessa.

DYSFASIA 4/2010

AVUSTUSPOTTI ON JÄRJESTÖJEN YHTEINEN VOITTO RAY haluaa turvata sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen aloittamalla nettipelit, tehostamalla nykyistä jakelumallia ja kehittämällä kokonaisvaltaisesti asiakkaiden pelikokemusta. Avustuksina jaettava osuus tuotosta kasvaa lähivuosina kuitenkin korkeintaan maltillisesti. – Avustuspotin kehitykseen vaikuttavat pelitoiminnan vastuullisuusvaatimukset sekä pelaajien odotukset uudentyyppisistä peleistä – ne vaativat meiltä investointeja. Lisäksi pelaamisen ikärajan nosto 18 vuoteen ja arpajaisveron korotus leikkaavat pottia, Mönkäre sanoo. Toisaalta tätä nykyä kolmanneksen voittopotista lohkaiseva sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen osoitettava osuus sekä julkisiin menoihin varattu summa pienenevät lähivuosina merkittävästi. Siten järjestöjen osuus avustuspotista on lähivuosina kasvamassa, vaikka RAY:n voittovarat eivät kokonaisuudessaan kasvaisi. – Se miten raha järjestelmän sisällä jaetaan, on oma kysymyksensä. Asiaa tulee katsoa laajemmasta näkökulmasta kuin vain oman järjestön avustuksista käsin. Varmistetaan ensin yhdessä hyvän kokonaisuuden säilyminen.

AIVOHALVAUS- JA DYSFASIALIITON RAHOITUS – Liittoamme ei olisi ilman jäsenyhdistyksiä, mutta ei myöskään ilman RAY:n tukea. Jäsenmaksujen osuus liiton toimintatuotoista on pari prosenttia ja RAY:n osuus liiton rahoituksesta on vajaa puolet. Osa RAY-rahoituksesta kohdentuu sopeutumisvalmennustoimintaan ja kommunikaatiokeskukseen sekä projektityöhön, osa taas alueilla tehtävään työhön, kertoo toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

SUOMALAISET PELIYHTIÖT RAY: raha-automaatit ja kasinopelit; tunnetuimmat Pajatso, Hedelmäpelit, Pokeri, Ruletti Veikkaus: raha-arpajais- ja vedonlyöntipelit; tunnetuimmat Lotto, Keno, Vakioveikkaus, Ässä-arpa Fintoto: Toto eli raviveikkaukset*; tunnetuimmat Voittaja, Kaksari, Troikka *lakimuutos siirtää V5- ja V75-ravipelit Veikkaukselta Fintotolle.

DYSFASIA 4/2010

KORTESJÄRVEN APTEEKKI Jääkärintie 53, Kortesjärvi puh. 06-488 0300

Suomen Liikunta-apteekki Orimattila puh. 050 4611 131

Vaalan Apteekki

Woodshell Oy

Sahanrannantie 1, Vaala puh. 08-536 1270

Rautatienkatu 42, Äänekoski puh. 0400 547 321

Kati Rosenberg Tmi

LUMON OY

Rakennuslasi Oy Laitatie 1, Jääli puh. 0400 688 373 www.lasia.fi

Helapala Oy 07900 Loviisa

Martinkuja 4, 02270 Espoo puh. (09) 887 0120, fax (09) 8870 1291 www.vestek.fi

DYSFASIA 4/2010

ALIANSSI RY

Vapaaehtoistoiminta näkyviin Vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi, joka nostaa esiin vapaaehtoistoimijat ympäri Euroopan. Vuosi tarjoaa mahdollisuuden tuoda yhdessä esiin vapaaehtois- ja järjestötoiminnan yhteiskunnallista merkitystä ja innostaa uusia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan.

uoden tavoitteena on lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta ja edistää sitä kautta vapaaehtois- ja järjestötoiminnan toimintaedellytyksiä. Vuoden jälkeen on Suomessa toivottavasti uusia vapaaehtoistoimijoita, vanhojen kiittämistä unohtamatta, sanoo vuoden toteutusta ohjaavan Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan puheenjohtaja Riitta Särkelä.

VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT Vuodella on Euroopan laajuinen slogan Volunteer! Make a diﬀerence, joka suomeksi kuuluu Vapaaehtoisena vaikutat. Vuosi tuokin esiin vapaaehtoistoimintaa väylänä vaikuttaa itselle tärkeiden asioiden puolesta. Vuoden viesteissä halutaan korostaa vapaaehtoistoiminnan eri merkityksiä. Vaikuttamisen lisäksi

DYSFASIA 4/2010

viestinnässä tulevat esille vapaaehtoistoiminnan suuri yhteiskunnallinen merkitys ja rooli yhteisöllisyyden tukemisessa, vapaaehtoistoiminta oppimisen ja henkilökohtaisen kasvun välineenä sekä vapaaehtoistoiminnan luoma hyvinvointi ja ilo. Vapaaehtoistoiminnan perustana halutaan korostaa tasavertaisten ihmisten kohtaamista. Suomessa vuoden suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Vuoden toteutusta koordinoivat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE ja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi. Teemavuoden toteutuksessa on mukana laajasti suomalainen järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kenttä. Vapaaehtoistoimintaa tuodaan esille vuoden aikana mm. viestintäkampanjalla, toimintaideoilla ja järjestämällä tapahtumia. Näkyvyyteen

tarvitaan jokaisen suomalaisen vapaaehtoistoimijan panosta. – Haluamme antaa vuoden aikana oikean kuvan järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan suuresta merkityksestä ja määrästä Suomessa. Yksin tämä ei onnistu, toteaa Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen. Manninen kannustaakin järjestöjä ja muita toimijoita suunnittelemaan omia alueellisia tapahtumia ja ideoimaan, miten vuosi voi näkyä omassa perustoiminnassa. – Vuosi tarjoaa hienon tilaisuuden vaihtaa hyviä ideoita ja tehdä yhteistyötä yli sektorirajojen.

KOKEILE VAPAAEHTOISTOIMINTAA Vuoden rungon muodostaa helmikuussa käynnistyvä kampanja, jossa haastetaan yksilöitä ja yhteisöjä kokeilemaan vapaaehtoistoimintaa. – Kampanja tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden kokeilla vapaaehtoistoimintaa. Tutkimusten mukaan ihmisillä on kiinnostusta osallistua vapaaehtoistoimintaan nykyistä enemmän, jos he vain löytävät itselleen sopivan toimintamuodon, kertoo Manninen.

Haastekampanjaan liittyy nettitesti, jolla voi etsiä itselleen sopivan vapaaehtoistoiminnan muodon. Lisäksi kampanjassa luodaan toimintaideoita oppilaitoksille sekä haastetaan työyhteisöt kokeilemaan vapaaehtoistoimintaa. Järjestöille ja muille vapaaehtoistoimintaa tarjoaville haastekampanja on tilaisuus kertoa helpolla tavalla omista vapaaehtoistoiminnan paikoista sekä saada lisää vapaaehtoisia ja näkyvyyttä omalle toiminnalle.

VUOSI VÄLITTÄÄ VIESTIÄ VAPAAEHTOISTOIMINNASTA Teemavuoteen ja haastekampanjaan liittyen tuotetaan viestintämateriaaleja, jotka tukevat järjestöjen ja muiden toimijoiden omaa viestintää. Tavoitteena on saada näkyvyyttä vapaaehtoistoiminnalle myös järjestöjen olemassa olevien viestintäkanavien kautta. Viestinnän rungon muodostavat vapaaehtoistoimijoiden tarinat eri puolilta Suomea. Tarinoiden kautta tuodaan esiin myös vuoden lähettiläitä. Teemavuoden kansalliset nettisivut avataan loppuvuodesta 2010. Internetsivut tiedottavat vuoden ajankohtaisista asioista, tarjoavat mahdollisuuden ideoiden vaihtamiseen sekä antavat toimintaideoita vuoteen.

TAPAHTUMAT RYTMITTÄVÄT VUOTTA Helsingissä 3.12.2010 järjestetty Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari toimi starttina vuoteen, mutta laajemmalle yleisölle vuosi näkyy erityisesti kevättalvesta 2011 alkaen haastekampanjan avauksen myötä. Vuoden juhlaviikko on syyskuun viikolla 37. Komission messukiertue käy kaikissa EU-jäsenmaiden pääkaupungeissa. Tapahtuma on suomalaisille toimijoille mahdollisuus esitellä omaa toimintaansa sekä järjestää messujen tiloissa erilaisia vapaaehtois- ja järjestötoimintaa koskevia yleisötilaisuuksia ja keskusteluita. 15.9. vietetään kansainvälistä demokratian päivää. KANE:n vuosit-

tainen kansalaisyhteiskuntafoorumi juhlistaa silloin vapaaehtoistoiminnan merkitystä demokratian edistämisessä. Vapaaehtoistoiminnan vuosi näkyy useissa muissakin tapahtumissa. Näistä esimerkkeinä ovat Helsingissä toukokuussa järjestettävä Maailma kylässä -tapahtuma sekä ympäri Suo-

men pidettävät Mahdollisuuksien torit, joiden teemana on ensi vuonna vapaaehtoisuus. Porin SuomiAreena -tapahtumassa vapaaehtoisuuden vuosi näkyy 12.7. Lavaohjelman lisäksi paikan päällä esitellään vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia toiminnallisesti.

TOIMIJAT – KUKA ON KUKA? Suomessa Suomessa teemavuoden kansallinen koordinaatiopiste on oikeusministeriön yhteydessä toimiva Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE. Teemavuosi toteutetaan yhteistyössä Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin kanssa. Teemavuoden toteutuksessa on mukana laajasti suomalainen järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kenttä. Euroopan unionissa Euroopan tasolla teemavuotta koordinoi Euroopan komissio. Teemavuoden toteutuksessa on mukana myös EYV 2011 Alliance. Alliance on usean eurooppalaisen kansalaisjärjestöverkoston epävirallinen yhteenliittymä. Sen sihteeristö European Volunteer Centerissä (CEV) koordinoi Euroopan komission rahoituksella joitain teemavuoden eurooppalaisia toimia.

Liity vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 tiedotuslistalle Teemavuoden ajankohtaisista asioista ja mahdollisuuksista Suomessa tiedotetaan vapaaehtoistoiminta2011-sähköpostilistalla. Listalle voi liittyä lähettämällä sähköpostin osoitteeseen sympa@list.alli.ﬁ seuraavilla tiedoilla: Kirjoita otsikkokenttään: subscribe vapaaehtoistoiminta2011@list.alli.ﬁ Etunimi Sukunimi Jätä viestikenttä tyhjäksi.

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta

DYSFASIA 4/2010

Poimittua

Niilo Mäki Instituutti - 20 vuotta oppimisvaikeustutkimusta

iilo Mäki Instituutti on oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö, joka pyrkii ehkäisemään lasten ja nuorten oppimisesta syrjäytymistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Niilo Mäki Instituutin (NMI) toimintaa ohjaava pyrkimys teorian ja käytännön yhdistämiseen juontaa juurensa instituutille nimensä antaneen Niilo Mäen elämäntyöhön. Kliinisen palvelutoiminnan ja tutkimustoiminnan yhdistäminen on luonut pohjan sille luottamukselle, jota Niilo Mäki Instituuttia kohtaan on osoitettu. Lastentutkimusklinikalla onkin ollut monitahoinen rooli instituutin kehityshistoriassa: hoidettaville lapsille tarjottavan avun ohella se on samalla antanut tutkijoille tärkeän näköalapaikan oppimisvaikeuksiin. NMI:n toiminta-ajatuksena on ehkäistä lasten ja nuorten oppimisesta syrjäytyminen mahdollisimman varhain. Siihen tähdätään kehittämällä

oppimisvaikeuksien ja kehityksellisten häiriöiden arviointia ja kuntoutusta ja tuottamalla siinä tarvittavaa materiaalia lasten kanssa toimivien ammattilaisten ja perheiden käyttöön sekä kouluttamalla ammattihenkilöstöä kaikkialla Suomessa. Toiminnassa näkyy oppimisvaikeuksien moni-ilmeisyys, koko kirjo lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan ja motoriikan vaikeuksista tarkkaavuuden ja laaja-alaisten vaikeuksien arvioinnin ja kuntoutuksen alueelle. Vuosien varrella Niilo Mäki Instituutista on kasvanut kansallisesti merkittävä, runsaat viisikymmentä henkilöä työllistävä oppimisvaikeuksien tutkimus-, ja kehittämiskeskus, joka kouluttaa ja julkaisee oppimisesta ja sen pulmista. Tutkimuksen kohderyhmän ikähaitari on viime vuosina laajentunut koulua aloittavista päiväkoti-ikäisiin ja perusopetuksesta toiselle asteelle ja nuoriin aikuisiin. Instituutin toimin-

nan tarkoituksena on auttaa rakentamaan tukeva perusta menestykselliselle koulutusuralle ja edelleen työllistymiselle kaikille, myös niille joilla oppiminen on vaikeaa. Niilo Mäki Instituutin toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys toiminta- ja projektiavustuksin. Muita projektien rahoittajia ovat olleet mm. Kela, STAKES, Opetushallitus ja EU. Kehitysyhteistyöhankkeita rahoittaa ulkoasiainministeriö kehitysyhteistyövaroistaan. Koulutusta ja julkaisutoimintaa toteutetaan maksupalveluperiaattein. Säätiön kautta on saatu myös lahjoituksia yksityisiltä henkilöiltä. Osa koulutus- ja julkaisutoiminnan tuotosta sekä lahjoitusvaroja käytetään vuosittain apurahoihin ja stipendeihin oppimisvaikeusalalla toimiville tutkijoille. Instituutti juhli 20-vuotista toimintaansa viime syyskuussa.

Yleiskommentti vammaisen lapsen oikeuksista

apsiasiavaltuutetun sivuilta löytyy lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti koskien vammaisen lapsen oikeuksien toteutumista. Lapsen oikeuksien komitea tutkii määräajoin jokaisen valtion

DYSFASIA 4/2010

maaraportit ja antaa suosituksensa. Lisäksi komitea antaa eri aiheista yleiskommentteja. Nyt vammaisia koskeva yleiskommentti on käännetty suomeksi. Päärahoittajana käännöksessä oli

Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö ja osin lapsiasiavaltuutettu. Yleiskommentti löytyy osoitteesta www.lapsiasia.fi/lapsen_oikeudet/ komitean_yleiskommentit.

Poimittua

Maahanmuuttajille suunnattu Ekapeli julkaistu Lukemistaidoissaan tukea tarvitsevien lasten avuksi kehitetystä Ekapelioppimispelistä on julkaistu erityisesti maahanmuuttajalapsille suunnattu versio. Uusi peli ottaa huomioon vieraista kieliryhmistä tulevien ja erityisesti maamme suurimman maahanmuuttajaryhmän eli venäjänkielisten maahanmuuttajalasten ongelmakohtia suomen kielen oppimisessa. Ekapeli-Maahanmuuttaja -pelissä korostuvat venäjänkielisille lapsille suomen kielessä tyypillisesti vaikeat äänteet, äänteiden kestoerot ja sanojen lukemisen vaiheessa myös vokaaliyhdistelmät. Muutoin Ekapeli-Maahanmuuttaja perustuu raken-

teeltaan jo olemassa olevaan EkapeliYksi-peliversioon. Pelissä edetään pelaajan osaamisen mukaan äänteiden tunnistamisesta tavujen tunnistamisen kautta yksittäisten sanojen lukemiseen. Peliin sisältyy myös suomenkielisten ohjeiden lisäksi venäjänkieliset puhutut ohjeet, jotta harjoitusten tarkoitus ei jäisi pelaajalle epäselväksi. Ekapeli-Maahanmuuttaja -versiota voidaan käyttää kouluopetuksen lisäksi myös kotona. Ekapeli Maahanmuuttaja -hankkeen tukijana on opetus- ja kulttuuriministeriö. Sen tavoitteena on kehittää verkkovälitteisesti keinoja

maahanmuuttajien suomen kielen oppimisen tueksi. Hanketta toteuttaa Niilo Mäki Instituutti ja sen toiminta on läheisessä yhteistyössä Ekapeliä kehittävän LukiMat-hankkeen kanssa. Ekapeli on käyttäjille ilmainen tukimuoto. Ekapeli-Maahanmuuttajan ja muut peliversiot saa käytettäväkseen ilmoittautumalla pelin käyttäjäksi osoitteessa https://ekapeli.lukimat.ﬁ. Lisätietoa LukiMat hankkeesta sekä Ekapelistä löytyy osoitteesta http://www.lukimat.ﬁ.

Vaippakuninkaan paluu

aippakuningas-lastenlaululevy sai jatkoa Vaippakuninkaan paluu-levyllä marraskuussa 2010. Edellinen levy oli lastenhumppalevy. Nyt musiikkimaailma on monipuolinen ja koskettaa monelta osin koulua. Lauluissa lauletaan ihmisten samanarvoisuudesta, luokkahuoneen metelistä, jäähyväisistä, kun kuudesluokkalaiset siirtyvät alakoulusta yläkouluun jne. Sanoitukset ovat artisti Timo Torkkelin (musiikinopettaja). Samoin hän säveltää kaikki levyn kappaleet. Tuottajana on entinen erityisluokanopettaja, nykyinen Maasotakoulun tutkija, Timo Härkönen. Jäähyväislaulun laulaa opettaja Susanna Soikkeli (Susuband) Lappeenrannasta.

DYSFASIA 4/2010

Yhdessä POSTIA YHDISTYKSILTÄ

ulunut vuosi on ollut PohjoisKarjalan Aksoni ry:n kävelemään ja puhumaan oppimisen vuosi. Olemme harjoitelleet taitoja ahkerasti ja kehittyneet päivä päivältä. Kolmikantayhdistyksen käynnistyminen ja kolmen erilaisen ja eri tavoin toimineen yhdistyksen toimintatapojen ja käytäntöjen yhteensovittaminen ei ole ollut aina helppoa. Tärkeintä on, että puhallamme yhteen hiileen, jotta pääsemme vaikuttamaan jäsenistömme, vertaistuen, toiminnan, luentojen ja tukemisen kautta. Vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja monta mukavaa muistoa vuoden varrelta jäi jokaisen toimintaamme osallistuneen mieleen. Kevään voimapäivään osallistuttiin pienellä porukalla, mutta sitäkin innostuneemmin ja uusintaa toivoen. Syksyllä osa jäsenistöstä teki päiväreissun Siilinjärven kylpylä Fontanellaan. Kevään ja syksyn keilailut ja biljardit sekä minigolf Palloilukeitaalla/ Kuntokeitaalla toivat mukavaa vaihtelua arkeen. Osallistujien runsas määrä yllätti positiivisesti. Asperger-aikuiset – muutkin ovat olleet tervetulleita – ovat kokoontuneet entiseen tapaan. He ovat li-

Pohjois-Karjalan Aksonin terveisiä sänneet retkiä, peli-iltoja ja muuta mukavaa toimintaansa. Iloksemme he ovat olleet innoissaan mukana myös muussa Aksonin toiminnassa, kuten he olivat jo Pohjois-Karjalan AKIVA ry:n aikaan. Heidän kanssaan on mukavaa missä ja milloin tahansa. He ovat hyvä esimerkki aktiivisesta, innostavasta ja voimaannuttavasta vertaisryhmästä. Pikkujoulua emme tänä vuonna järjestäneet, mutta jäsenistöllä oli mahdollisuus osallistua keilailuun, biljardiin ja seinäkiipeilyyn marraskuun lopussa. Halukkailla oli samaan aikaan mahdollisuus osallistua vanhempainryhmän vetäjän kanssa iltapäiväkahville Kuntokeitaan tiloissa. Rauhallinen tila soi mahdollisuuden

Puheenjohtaja Merja Hyytiäinen, merja.hyytiainen@hl-s.ﬁ, 050 355 4565 Sihteeri Noora Mikkonen, nmikkone@luukku.com, 040 412 3792 www.aksoni.suntuubi.com

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppa-lassila@stroke.ﬁ. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten sekä kuvaajan nimi. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Dysfasia 1/2011 lehteen aineistot 14.1.2011 mennessä. Lehti ilmestyy helmikuussa.

DYSFASIA 4/2010

Oikein mukavaa ja rauhaisaa talvea toivottaen Anne-Maarit Palviainen Aksoni ry:n varapuheenjohtaja

Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry toivottaa Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2011!

Lähetä postia

keskusteluihin ja vertaistukeen. Samalla suunniteltiin tulevaa uutta vuotta. Uusi vuosi ja uudet kujeet. Kuntokeitaan toiminnalliset kokoontumiset jatkuvat entiseen tapaan. Retkiä ja muita ideaehdotuksia otetaan vastaan. Toivottavasti mahdollisimman moni rohkaistuisi ehdottamaan jotain toimintaa, hyvää puhujaa tai aihetta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin, niin laitetaan pyörät pyörimään.

Perheliikunnan vinkkikorteista vauhdikasta yhdessĂ¤oloa

<KGHVVl WD 6XRPHQ OYLUHWNHLOOHQ /DWX WD PPLNX X

ikunn a n erheli vinkkikor tit

-XP S 692 SD RQ N R /, KHOP NR SHUK LNXX HHQ M XWWX

Kortt K Ko ort or o r tttttiisarja rt sa ssarja a arja rja rrjjja a sisĂ¤lt sisĂ¤ ssis iisĂ¤lt is isĂ¤l ssĂ¤lt Ă¤lt Ă¤llt Ă¤ ltĂ¤Ă¤ Ă¤Ă¤ tieto ttietoa oa sse sekĂ¤ kĂ¤ Ă¤ vinkk vinkke vin ejĂ¤ per perh pe p erh er errh hei h eiden ei eide deen den n yhde yyh hd des de dessĂ¤ essĂ¤o ees essĂ¤ ssĂ¤o sssĂ¤ ssĂ¤ol sĂ¤oloo sĂ¤ lo loon oo oon on o n ja ja liik lii li liikku i k ku kum u um mise m iseen.

Yhdess

Jumtkeillen ppa on k o

lĂ¤h Kortti Ko K ortti orttis o rttis ttiiissarja saarja arj LeikkikĂ¤ iympĂ¤ristĂśs akin on se rrja j on on ladatt lad llaaad dattavissa da d issa s a netis ikk netist n Ă¤, etttis tĂ¤, tistĂ¤ ti tist iYh ist sstttĂ¤Ă¤ pdf tar pdfpd pdf-m df-m df d ff-m --m mu m kkos uodo odos odoss o oailss ossa sssa osoitt oso o osoit skaaa ja joka muuntuailu. Retkeilyn oiit oi teip itte ttte tte eesta eesta esta: sten kou a:: www ww ww.m ww w.m w .miele mie ieellente ie voi alo tutki u vuod ente en ent nterv ntte n teerve rvveysse ke evĂ¤ ysseu yysse sseur sseu sss se seura seur sseu eura eeu eur ura ur u ura.fi ra raĂ¤Ă¤ ra.fi/m litt .fi/ .fi/m ..fi/ma fi/m ffi/ma fi i/mat ii/ /m /ma //mat /mate mat ma m ste at amu Juss ter Ă¤m eeria rria riaalit aaln kaut kaa yhde mĂ¤p lap enaikojen mu ittaa n my ta

unta .f

erhe

w.sv ol

i.fi

en j

Gustafsson

â&#x20AC;˘ Paino

eliik

ta.fi

LVWHOX

atu.fi

uttu

alkĂ¤Ă¤ at tunn le IT ngen la vĂ¤lum veen ei suk sovisi jala Muo ja keksitĂ¤ tĂ¤rkeĂ¤t. PerillĂ¤ el isteikukki,apsuk ttuu ssa ep llĂ¤ pyr nautitaa menemeita, jo doym Ă¤n kivaa n . uun jalassa ista stak aaĂ¤ itsenne pym arin pset yhdessĂ¤ n ret puuhaa PA Ă¤Ă¤ pĂ¤ko yksi olosta ri. sket tai . Tampatkaa LLO K tai nauti K kievĂ¤Ă¤t n lapse â&#x20AC;˘mTeh ahkĂ¤Ă¤ kai n ta Oikea ja ympĂ¤ jalasuksill IER tailum taaO n te tuu lĂ¤p kis n Tvaa TIKn t a ryhm varust rĂśivĂ¤stĂ¤ ienkel usta. kem ja so i. Ă&#x201E; us tak aa Kalli piirin ke TĂ&#x201E;Ă&#x201E; Ase luonn Ă¤stĂ¤ Mahtu Ă¤nĂ¤ i.erKuka on pis pik aa RRY VIE stak osta. viihtym kĂ¤ tunn uko in jajakuk ila aa yh skusta ttuk aa ST vely isen. vies nous a lyh elista aikuin isia llĂ¤. www.perheliikunta.fi timat I Muo kaain? tĂ¤ aika an. Yhde piiriin ni Ko do in en ? ka kouk ta PER inedu.fi keilk st www.m kave ettĂ¤ istu kaisin a vartal llĂ¤ on aa ka . EdetkĂ¤ ak aa p H ku â&#x20AC;?pyr EPYR ri er ikLu Ă¤m lle. Va massa istum oita ta kĂ¤dess istuntaa ki monno amid AMID atka heestĂ¤ aan. akse Ă¤Ă¤n p n, ol joss ihta olemssa V p liik ko EN Pa ar a m ejaâ&#x20AC;?. Sa I Rake vir kaa eva oj allo ttikme it YEN aa kaks . en llo ki koht nt ikk pia rool um vĂ¤lil at Ă¤r sĂ¤ JA lĂ¤ p taa pal er tĂ¤Ă¤ i lattiaa i jalk han os teko ai ak aa peitĂ¤ on eja. ry- Ă¤llĂ¤ kuve me innysĂ¤ttĂ¤ll allo p elyl VANU ille siellĂ¤ uu er aa ja ka n ki lon vier iirissĂ¤ EN Ă¤,iikke kuus vain ne an esim heestĂ¤ tĂ¤Ă¤llĂ¤! , er to Keks it nn Ă¤, i kĂ¤ suun usik jotk ttĂ¤? ljĂ¤ jalk aa erkiksi e a ka Ă¤Ă¤ vuor taa. ik ki ja ka pyram ot sitten ellen ksi kĂ¤ idin suor erilais ttĂ¤ ta , ia ittava i t. Tuomas

Piirroskuva

no Oy , 201

tĂ¤ Oy â&#x20AC;˘

Gusta mas a Tuo roskuv â&#x20AC;˘ Piir Ă¤ Oy

estint Visuvi imisto inosto : Ma Taitto

Voim is harr telu on astu mon s, jo ka so ipuolin pii ka en ikille !

fsso

Taitto: Main

n â&#x20AC;˘ Pai

ostoimisto

SP-Pai

Visuviestin

ra.fi

uomenl

ko p

www .perh

www.mielenter veysseu

rheliikun

Perheliikunnan vinkkikortit

9RLP

uttu

synt pyr atkase kaan. n ns Korttis Ko Kor orttisa o or rrttissa am arjan ympĂ¤rĂśi yy yh tei id llisa koka sa. rjan rja rj jan an n on o tuotta ttan tanu ta anu a an nut nu nut Suom Suome Suo van sĂś uo u ome o vĂ¤stĂ¤ men m eja,yysko en n Mielen e Mtek iieeelen lĂ¤Ă¤ en LĂ¤h ja pop ntervey nt erhe terveys u eyys ey luo Perhel P Pe ysse erhelii eer erh ssse sseura rrheli h iiiikunn euran u n ku kun un unn nnan nan koord na me koo retkelle se oordin oord . os kisailka im ord or o ordino vĂ¤li ennn rrdinoi rd rdino yhd diin dinoi dino inoint inoi ino noi o ointi in nti ti --ha ti -h -han -hank han h ha an a nret kkeekilu yhdes neitĂ¤ Jumta. es des de d essĂ¤ htĂ¤ a sĂ¤ valtak vva valta a alta alllt seen ssen en perhel lta ta thii akku iste en, lum perh per perh unna u unnal heel eliliikun lliliikunt iikunt iiikun li- ikenk llen un nttaverko n ; jum ppaam kottik sĂ¤. Rak ave av a averk ve vverkos verk eerkost rkos rko kkost kos ko tai oston os sstton n ka Ota. kkanssa kan kĂ¤v an a nss in tak Ă¤rry Ă¤illen, . aa pie ellen. enta pat en vi OSU tai ahkio net lapset mu Vinkke a voi va ei vaad estiss kaa p TK kaan kan erhejĂ¤ pihalleikka i erit Ă¤ ja Lapsel ssa. hm O? M torinkryass ve tai ret yi okel EtsikĂ¤Ă¤ le jo ma mas kehoa iĂ¤. Yrit uoâ&#x20AC;˘do le:sa siĂ¤ tilo nytelkĂ¤ tka on Kiiree nosa tĂ¤kĂ¤â&#x20AC;˘ Ă¤Mastak aaelĂ¤inten jĂ¤lk osa sei Ă¤ ttĂśmy ys ol iĂ¤ ala p ka an ko ja yrittĂ¤kolohu ja tai kkailua. tkaaar pĂ¤Ă¤ antaa sket it ta ja havai Ă¤Ă¤ tunonee hĂ¤n, , esâ&#x20AC;˘im tilaa vu taa vesivĂ¤ Lei i rei kollĂ¤ nnoille. erkki nistaass kĂ¤Ă¤ lun oro TU ki to lm ja ta EvĂ¤Ă¤t vaikutuk NN hippa ne. isa a. sa iann m ksi pol â&#x20AC;˘ Teh yks en he tai jĂ¤Ă¤tĂ¤. ov sel EL Ăśs meitĂ¤

PHQ

etkeille Jumn koko ppa on perh een j ww w.s

Ă¤ talvir

Pienelle omasta lapselle oma pih

6XR

Ă¤ talvir

Oy, 2010

Liikku L Liik Liikk iik iikku iik kkuk kku k kk ku k uk u k kaa, aa, a a,, harra a ha h arrasta asstaka sttak sstak t k ka aa, a hassu hassutelk h telka elk lkaa lkaa kaa a ja ja hullu hu hul hu ullllutel lute lut lu ute utelka ut t yhde y hde dess essĂ¤ es ess e a ssĂ¤! sss ssĂ¤ ssĂ¤ Ă¤! Liik Liikun Lii L Liiku Li iiku iiik k ku unta nttta n a ta tar tarjoa arjoaa rjjoaa oa oaa o aa va aa vauh uhdik di dikas dik ik ik kas assta ta yhde yh yhd yhde hd h dessĂ¤de sssĂ¤ oloa, olo ol oloa Ă¤ loa a,, iloa ilo lo loa oa a ja ja riemu riem rri rie iiemu ie em emua e mua ua, a nauru nau n na au a u ua a ja ja lĂ¤heis llĂ¤h lĂ¤ Ă¤hei eisyy eisy e iisyytt ssyytt syyt yyttĂ¤ yy yttttĂ¤ Ă¤,, elĂ¤my ellĂ¤ elĂ¤ lĂ¤ Ă¤m siĂ¤ siĂ¤, m kĂ¤,, o Ă¤ oivall oi iva val vallu vall valluk v all alluks a lluks uksia uk kssia ja oppim k op ppim pp pii ist p ista a koko koko pe perhe errheel e r elle. ellle le. e.

SP-Paino

Kortit Kor Ko K o ort or rrtttiiitt on on ta ttarko tar aarrkoitett oiitettu ite it itet teet ettu tttu ttu u kaikil kaik kaaaiiiki kkaiki kai ikil ki k lle kil e per perhe perh erh rrh heiden iden iden yhdes yhdesssĂ¤yhd olost olos olosta olo ol o losta llos osta o os ost ssta ta jjaa yh ta yhdes yyhd yhde hd hde h d deess sssĂ¤Ă¤ llilii ssĂ¤ liikku iikk kkum kkku kku kumis umi umi umis um mises iise sessta taa kii kiinno nnost n stune uneille. ille. Nee o N on ssuunn uu uunn unn un unnit nniiteltu nn n iiteelltu lttu n nii niin in p perhe perh e he heiden, iden, n isova isovan nhem n nh hemp pien, kumm kkum ku umm um um mmie mm mie m ien iieen en kuin kku uiiin n lasten lasten s en ja ja perheiden ide id den d en kanss en ka k a nssa nss n ns s sa a tyĂśsk tyyĂś Ăśskkentelevi ttele elevie eelev elevi el lev le llevie evie ev eevi vviie vie ieen n kĂ¤yttĂś kĂ¤ kkĂ¤ytt Ă¤Ă¤yttĂśĂśn ĂśĂśn. Ăśn.

www. pe

udet Perheliikunnan vinkkikortit ovat ilmestyneet. Mukana on 11 korttia, jotka sisĂ¤ltĂ¤vĂ¤t tietoa sekĂ¤ vinkkejĂ¤ perheiden yhdessĂ¤oloon ja liikkumiseen. Kortit on tarkoitettu kaikille liikkumisesta kiinnostuneille. Kortteja voivat kĂ¤yttĂ¤Ă¤ niin perheet, isovanhemmat, kummit kuin lasten ja perheiden kanssa tyĂśskentelevĂ¤t. Korttisarjan on tuottanut Suomen Mielenterveysseuran Perheliikunnan koordinointi -hanke yhdessĂ¤ valtakunnallisen Perheliikuntaverkoston kanssa. Korttisarja on ladattavissa netistĂ¤ pdf-muodossa osoitteesta: www. mielenterveysseura.fi/materiaalit sekĂ¤ Aivohalvaus- ja dysfasialiiton sivuilta osoitteessa www.stroke.ďŹ .

â&#x153;&#x201A;

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasifĂśrbundet rf Tunnus: 5006009 Info: 1200 20003 VASTAUSLĂ&#x201E;HETYS

Taita katkoviivaa pitkin. KiinnitĂ¤ puolet yhteen.

tuloa jĂ¤seneks Ter ve i!

DYSFASIA 4/2010

Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ja Dysfasia-lehden toimitus toivottavat lukijoille tunnelmallista ja leppoisaa joulunaikaa ja kaikin tavoin onnekasta vuotta 2011.

✂ Haluan liittyä:

Olen

dysfasiayhdistykseen

dysfaattinen henkilö

liiton kannatusjäseneksi

läheinen dysfaattisen lapsen syntymävuosi ________

Nimi

____________________________

ammattilainen

Osoite

____________________________

muu

__________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________ Puhelin

____________________________

Sähköposti

____________________________

Syntymäaika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

muu

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä. Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

______________________________________ Allekirjoitus 40

DYSFASIA 4/2010

Dysfasiayhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@stroke.ﬁ DYBAN - FÖRENINGEN FÖR DYSFATISKA BARNS VÄL R.F. Maija Lehtinen-Ranta (pj) Sjösängsvägen 61, 10330 Billnäs Margita Björklöf (siht.) Valhallavägen 18 10270 BARÖSUND

LÄNSI-SUOMEN ALUE Dysfasianeuvoja Elina Salo, p. 040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE elina.salo@stroke.fi Vastuualue: dysfasia AFASIALASTEN TUKI RY www.nic.fi/~hkuusela/ Maarit Heimonen maarit.heimonen@elisanet.fi Keski-Suomen kerho ks. yhdistyksen tiedot Ääneseudun kerho ks. yhdistyksen tiedot ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JA LÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY ellary@suomi24.fi Paula Immonen, p. 040 542 0345 Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaa paula.immonen1@luukku.com PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY www.saunalahti.fi/pdy pdy@sci.fi PL 11, 33451 Tampere Elina El-Sayed, p. 040 512 7009 Lasten ja vanhempien kerho Hannele Selin, p. 045 260 2141 hannele.selin1@luukku.com Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI Marjaana Laaja, p. 050 331 3306 marjaana.laaja@jippii.fi Akaan seudun kielivaikeuskerho Merja Sarkola, p. 040 729 5081 Tampereella kokoontuvat ryhmät: Lasten ja vanhempien kerho Taru Lehto, p. 040 542 3209 taru@lehto.info Koko perheen temppukerho Hanna-Leena Kovala, p. 050 511 4377 hanna-leena.kovala@piramk.fi ETELÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Satu Lukka, p. 040 526 2855 Kauppamiehenkatu 4, 2. krs 45100 KOUVOLA satu.lukka@stroke.fi Vastuualueet:dysfasia ja sosiaaliturva KANTA-HÄMEEN ASPERGER-, AUTISMI-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS RY koti.aina.net/~hymy/ Johanna Lehmusoksa l.lehmusoksa@netti.fi

HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.hsdy.org/ hyvinkaan.dysfasiayhdistys@hsdy.org Sanna Ryynänen (pj), p.0400 772694 sanna.ryynanen@windowslive.com Ulla Juva (siht), p. 040 578 2028 LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com Aila Peippo (siht), p. 046 85678 23 aila.peippo@dnainternet.net

Sporttikerho (kerran viikossa) Arto Mäenpää, p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.ﬁ Sabine Keturi-Philipp sabine4@luukku.com, p. 044 5701233 Jäsenasiat Heli Hekkala, heli.hekkala@gmail.com

Kaisa Viirimäki, p. 050 353 1016 Murrosikäisten erityisnuorten vanhempainLaurinpolku 6, 66500 Vähäkyrö ryhmä kaisa.viirimaki@netikka.fi Taru Lehto, p. 040 542 3209 Seinäjoen keskustelukerho taru@lehto.info Heli Vainionpää p. 06 414 9584, Vammalan Seudun Erityislasten Tukiryhmä 040 822 4733 ERKKI Pikkukuja 3 B 3, 60320 Seinäjoki Marjaana Laaja, p. 050 331 3306 hvainionpaa@luukku.com Härmänkatu 8 heli.vainionpaa@netikka.fi 38210 Vammala marjaana.laaja@jippii.fi SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY Jari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907 Toimisto: Valtakatu 7 C 36, 28100 Pori Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki p. 02 646 0898, 044 346 0898 Toimisto avoinna sopimuksen mukaan SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN YHsamdy@samdy.info DISTYS ED RY Tuija Koski Tuula Rämö, Tanja Ronkainen/ Nuortentalo puheenjohtaja@samdy.info Suvilinnantie 10, 20900 Turku Saara Korkeamäki, jäsenasiat p. 02 258 0094, 0400 539 306 jasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA Kankaanpään aluekerho AUTISMIYHDISTYS RY kankaanpaa@samdy.info www.dyma.info/ Satu Holopainen dyma@dyma.info p. 040 575 2188 Kalevantie 25, 20520 Turku sadut@netti.fi p. 0400 347 385 Minna Lehtinen Dysfasia-aikuisten ryhmä p. 050 330 5068 Dyma ry toimisto, p. 0400 347 385 Minlehti@suomi24.fi Isovanhempien ryhmä Kokemäen aluekerho Reino Lemmetyinen, p. 0400 720 460 kokemaki@samdy.info reino.lemmetyinen@tuakk.fi Outi Juhela 0400 807 171 ETELÄ-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY outijuhela@luukku.com Juhani Kari (pj), p. 06 512 0183 Rauman aluekerho (k), 050 305 2392 rauma@samdy.info Ourannevantie 177, 63400 Alavus as ADHD-aikuisten ja -nuorten vertaisjuhani.kari@pp1.inet.fi tukihenkilö Alavuden keskustelukerho Mira p. 044 992 2165 Juhani Kari, ks. tiedot yllä mira.rokka@raumalainen.com Härmänmaan-Kortesjärven keskustelukerho Tuula Mäki-Fränti, p. 06 488 7126, ÖSTERBOTTENS DYSFASIFÖRENING 040 865 7606 RF-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY Saarijärventie 371, 62420 Kortesjärvi Kaksikielinen dysfasiayhdistys tuula.maki-franti@netikka.fi Hannele Holm, p. 040 7349286 Kyrönmaan keskustelukerho hannele.holm@netti.fi KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY puh. 040 732 0285, www.kymenlaaksonaada.org kata.vertsikka@gmail.com kymenlaakson.aada@gmail.com Kotkan vertaisryhmä vanhemmille PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULORyhmä kokoontuu kuukauden 1. VAMMAISTEN LASTEN TUKI RY maanantaina klo 18 - 20 Nuorisotalo www.dysfasia.org Greipissä, os. Kirkkokatu 22, Kotka. Hämeenkatu 26 A Kouvolan vertaisryhmä vanhemmille 15140 LAHTI Ryhmä kokoontuu joka kuukauden 2. Jäsenasiat maanantai klo 18-20 osoitteessa Tuomo Leppänen, p. 0440 776 845 Kappelikatu 10 A 1. tuomo@leppaset.com

DYSFASIA 4/2010

Dysfasiayhdistykset alueittain ITÄ-SUOMEN ALUE aluesihteeri Heli Taskinen, p. 040 5437289 Tulliportinkatu 25B 70100 Kuopio heli.taskinen@stroke.fi Vastuualue: vertaistukitoiminta EIJSVEIKEET RY www.eijsveikeet.fi Koljonniemenkatu 2, 2.krs, 70100 Kuopio p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi

POHJOIS-SUOMEN ALUE aluesihteeri Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Korkalonkatu 18 96200 ROVANIEMI virpi.lumimaki@stroke.ﬁ Vastuualue:liikunta

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY www.es-ada.com/ Rauno Veijanen, p. 0400 648 511 Somerkuja 1 B 7, 50100 Mikkeli rauno.veijanen@pp.inet.ﬁ Puumalan aluekerho Marjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003 Koivutie 15, 52200 Puumala marjoa.montonen@netti.ﬁ Ristiinan aluekerho Anu Puttonen, p. 040 567 8770 Katariinantie 10, 52300 Ristiina anu.puttonen@luukku.com

ITÄ-SAVON PUATTI RY www.puatti.com Saku Linnamurto saku.linnamurto@isshp.ﬁ. POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY www.aksoni.suntuubi.com Merja Hyytiäinen, p. 050 355 4565 Kuuselantie 10 b, 80140 Joensuu merja.hyytiainen@hl-s.ﬁ VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen, p. 040 732 8360 Koivukuja 8, 78210 Varkaus www.wamdy.info varkaudenseudun@wamdy.info

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE aluesihteeri Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@stroke.ﬁ Vastuualue: tuettu lomatoiminta

Alueilla ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä aluesihteeriin.

Autismin talvipäivät 11.–12.2.2011 Tampereella Teema ”Kohti hyvää aikuisuutta”

Ajankohtaista asiaa autismin kirjosta, tietoa neuropsykiatrisista ryhmistä ja kuntoutusyhteistyöstä erityisesti Pirkanmaalla. Tietotori on avoinna päivien ajan. Kohderyhmä: autismin kirjon henkilöt ja heidän lähipiirinsä, sosiaali-, terveys- ja vammaispalveluiden henkilöstö, opetusalan ja päivähoidon henkilöstö, lääkärit ja eri alojen terapeutit, sekä opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet. Hinta: 195 € /2 pv, 120 € /pv (jäsenille 165 € /2 pv, 90 € /pv) Lisätietoja ZZZ DXWLVPLOLLWWR ¿ WDOYLSDLYDW p. (09) 774 2770

Autismi- ja Aspergerliitto ry

DYSFASIA 4/2010

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry sirpakuukkanen@windowslive.com LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Terttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala terttu.erila@pshp.ﬁ JÄSENPALVELUT Jäsenasioidenhoitaja Päivi Nikkanen p. 02 2138 225, 040 8450 430 KUNTOUTUSYKSIKKÖ JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa p. 040 5437 288 Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 Toimistosihteeri Pia Vuoltee laskutus ja tilaukset (ma–ke), p. 02 2138 222 VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588 ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287 Aluesihteereiden yhteystiedot sivuilla 41-42

SUVILINNANTIE 2, 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@stroke.fi, etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@stroke.fi, www.stroke.fi, www.sunnanvind.fi DYSFASIATOIMINTA Dysfasianeuvoja Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 SUOMEN NUORTENTALO OY Johtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410 Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092 Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9, 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364, jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703 Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi Pääkaupunkiseudun valmennus Kati Kalsi p. 050 322 2283 kati.kalsi@nuortentalo.fi PROJEKTIT Ovet auki afaattisille - Juttutupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi. Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituuli, p. 02 2138 509 tai toptreat@toptreat.fi. LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa erilaisiin sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyviin lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi

AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288 DYSFASIA 4/2010

PALAUTUSOSOITE

M3 Itella Oyj

Neuropsykiatrista valmennusta Suomen Nuortentalo Oy on laajentanut palvelujaan pääkaupunkiseudulle. Tarjoamme neuropsykiatrista valmennusta henkilöille, joilla on neuropsykiatrinen erityisvaikeus (esimerkiksi kielellinen erityisvaikeus, ADHD, Aspergerin tai Touretten oireyhtymä). Valmennuksesta saa apua ja tukea – arjen- ja elämänhallintaan – itsenäistymiseen – itsetunnon ja positiivisen minäkuvan vahvistamiseen – opiskeluun, työhön ja vapaa-aikaan. Valmennus tapahtuu asiakkaan omassa asumis- ja toimintaympäristössä valmennustapaamisissa, joita on yleensä 1–2 kertaa viikossa. Lisäksi yhteyttä pidetään sähköpostitse ja puhelimella. Neuropsykiatrista valmennusta tarjotaan myös perheille, joissa jollakin perheenjäsenellä on neuropsykiatrinen erityisvaikeus. Valmentaja auttaa perhettä löytämään keinoja ja toimintamalleja arkeen. Yhteydenotot pääkaupunkiseudulla: Kati Kalsi, neuropsykiatrinen valmentaja Suomen Nuortentalo Oy/ Pääkaupunkiseudun valmennus p. 050 322 2283 kati.kalsi@nuortentalo.ﬁ Suomen Nuortentalo tarjoaa valmennuspalveluita myös Turussa, Kuopiossa sekä Jyvässeudulla. Lisätietoja: Marjatta Laakso, Nuortentalon johtaja Suomen Nuortentalo Oy p. 040 558 3410 marjatta.laakso@nuortentalo.ﬁ