Kielipolku 2/2011 by Aivoliitto ry

KIELIPOLKU 2/2011

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Matemaattisten valmiuksien kehittyminen

LukiMat ja muita ohjelmia ja menetelmi채

Kouluik채isten peruslaskutaidot

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä Dysfasia) Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 10. vuosikerta ISSN 1799-5868 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.stroke.fi/www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi TOIMITUS Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimittaja Miia Suoyrjö p. 050 5714 588, 02 2138 231 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO Professori Pirjo Korpilahti Turun yliopisto, puheenjohtaja Erityisesiluokanopettaja Mari Jaakkola Veromäen koulu, Vantaan kaupunki Yhdistyksen jäsen Maarit Koivumäki Pirkanmaan dysfasiayhdistys ry Erikoistutkija Elisa Poskiparta Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu Aivoliitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila Johtaja Marjatta Laakso, Suomen Nuortentalo Oy Suunnittelija Elina Salo Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU Painotalo Miktor Oy Taitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor Oy Kuvat futureimagebank.com ja ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

s. 6

TEEMA: Matematiikka ja kieli Kansi: ScandinavianStockPhoto/Elina Manninen

JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Päivi Nikkanen p. 02 2138 225, paivi.nikkanen@aivoliitto.ﬁ TILAUSHINNAT 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Kielipolku-lehden aikataulu NO 3 4

KIELIPOLKU 2/2011

Kuinka tukea leikki-ikäisten lasten matemaattisten taitojen kehittymistä?

TEEMAT Toiminnanohjaus ja kieli Kuntoutus Minäkuvan tukeminen

AINEISTOT 1.8.2011

ILMOITUKSET 8.8.2011

ILMESTYY 9.9.2011

3.10.2011

17.10.2011

18.11.2011

2/2011 Mikko Varjus/Haukkarannan koulu

S I SÄLTÖ

ARTIKKELIT 6 10 13 14

22 26 27 29 34 35

Yksi, kaksi, kolme ja enemmän Hyvä peruslaskutaito kivijalkana LukiMat-verkkopalvelu Matemaattisten valmiuksien ja taitojen arviointimenetelmiä ja kehittämisohjelmia Miksi kannattaa liittyä jäseneksi Aivoliittoon? Salibandya Hankasalmella Neuropsykiatrinen valmennus kiertueella Terveydenhoitolailla sujuvuutta palveluihin Raha-automaattien pelaaminen kiinnostaa suomalaisia Arpajaisilla tukea vertaistukeen

Vesa-Matti Väärä

s. 10

Hyvä peruslaskutaito kivijalkana

s. 22

Miksi kannattaa liittyä jäseneksi Aivoliittoon?

PALSTAT 4 5 16 20 24 30 37 41 43

Ledare Pääkirjoitus Tutkittua Liitto tiedottaa Tapahtumakalenteri Poimittua Kirjahylly Yhdistykset alueittain Aivoliiton yhteystiedot

2/2011 KIELIPOLKU

LEDARE MINNA M. HANNULA-SORMUNEN JA ERNO LEHTINEN

Redan på ett tidigt stadium är det viktigt med matematiska färdigheter

pråkliga färdigheter är betydelsefulla för att man ska klara sig såväl i studier, i arbetet som i vardagslivet. Tidigare har man inte ansett att matematiska färdigheter är grundläggande på samma sätt. Likväl är mängdförståelse, förståelse av storleksförhållanden och kunskap i att använda matematiska symboler centrala förutsättningar för att klara sig i det normala livet. I och med att samhället blir allt mera matematikinriktat är det i själva verket inte tillräckligt att mekaniskt kunna behärska de aritmetiska operationerna. Både i arbetet och i vardagslivet krävs allt oftare matematisk gestaltning och färdigheter i att lösa problem. Många elever avslutar grundskolan utan tillräckliga matematiska färdigheter för fortsatta studier. Eleverna har inte heller de färdigheter i matematiskt tänkande som det nuvarande arbetslivet och vardagslivet kräver. Dessutom har många elever under skoltiden utvecklat en mycket negativ attityd eller t.o.m. en rädsla för matematik. Inom den traditionella skolundervisningen har en förutsättning för framgång i matematikstudierna ansetts vara antingen begåvning, att man är ett ”matematiksnille” eller att det är fråga om en process där man lär sig ett antal lösryckta matematiska operationer och minnesramsor. Forskningen under de senaste åren har betydligt berikat bilden av utvecklingen av de matematiska färdigheterna och man ser nu också möjligheter att påverka den här utvecklingen. Typiskt för utvecklingen av de matematiska färdigheterna är att skillnaderna i färdigheter växer redan före skolåldern och att skillnaderna förblir antingen konstanta eller tilltar under de första skolåren. Man borde således fästa större uppmärksamhet än nu vid den tidiga utvecklingen av matematiska färdigheter.

Forskningen har visat att alla barn lär sig bedöma antal och storleksförhållanden under den tidiga utvecklingen. Skillnaderna i utvecklingen av de förmågor som matematik bygger på är till stor del beroende på hur intensivt barnet använder sina färdigheter. För en del barn är världen intressant därför att där ﬁnns så många intressanta tal och antalsförändringar. För andra barn blir talen betydelsefulla endast om någon i omgivningen får barnet att fästa uppmärksamhet vid dem. Att spontant varsebli talen i sin omgivning och som en följd av det kunna räkna föremål, saker och händelser leder redan från förskolan till framgångar i barnets matematikstudier. Skillnaderna i den tidiga utvecklingen följer inte nödvändigtvis skillnaderna i medfödd begåvning, utan intresset för tal och att man spontant lägger märke till dem uppstår i samspelet mellan vuxna och andra barn. Daghemmet och förskolan, för att inte tala om föräldrarnas samspel med sina barn, har stor betydelse för utvecklingen av barnets matematikintresse. Undervisning av formell matematik på daghem eller förskolor väcker säkert inte det här intresset, utan man bör lekfullt rikta uppmärksamheten på de spännande talen och förändringar i dem i samband med olika dagliga viktiga sysslor. ■ Docenten i pedagogik, Minna M. Hannula-Sormunen och akademiprofessor Erno Lehtinen leder ett forskningsprojekt om de tidiga matematiska färdigheterna vid Oppimistutkimuksen keskus (”Centralen för inlärningsforskning”) vid Turun yliopisto. HannulaSormunen har doktorerat om barnens spontana uppmärksamhet för antal som en del av utvecklingen av de matematiska färdigheterna. Översättning: Susanne Aminoff

Det vore viktigt att fästa mera uppmärksamhet vid den tidiga utvecklingen av matematiska färdigheter. 4

KIELIPOLKU 2/2011

MINNA M. HANNULA-SORMUNEN JA ERNO LEHTINEN

T. Krahn

Ritva Lehtinen

PÄÄKIRJOITUS

Matemaattiset taidot tärkeitä jo varhain

ielelliset taidot ovat tärkeitä selviämiselle niin opinnoissa, työssä kuin arkielämässäkin. Matemaattisiakin taitoja ei ole aikaisemmin pidetty samalla tavalla perustavanlaatuisina elämässä selviämiselle kuin kielellisiä taitoja. Kuitenkin lukumäärien tunnistaminen, määrällisten suhteiden ymmärtäminen ja kyky käyttää matemaattisia symboleita ovat keskeisiä edellytyksiä normaalissa elämässä selviämiselle. Itse asiassa yhteiskunnan matematisoitumisen myötä mekaaninen aritmeettisten operaatioiden osaaminen ei enää riitä, vaan sekä työssä että arkielämässä tarvitaan yhä enemmän matemaattista hahmottamista ja ongelmanratkaisutaitoja. Moni oppilas päättää peruskoulun niin vajavaisilla matemaattisilla taidoilla, että ne eivät anna kunnollista pohjaa jatko-opinnoille, eivätkä sellaisia matemaattisen ajattelun valmiuksia, joita nykyinen työelämä ja arjen ymmärtäminen edellyttävät. Lisäksi monelle on kouluvuosien aikana kehittynyt hyvin negatiivinen asenne tai jopa pelko matematiikkaa kohtaan. Perinteisessä kouluopetuksessa matematiikan oppiminen on nähty joko vahvasti taustalla olevista kyvyistä riippuvaksi ”matikkapääksi” tai sitten prosessiksi, jossa opitaan joukko irrallisia matemaattisia operaatioita ja muistisisältöjä. Viime vuosien tutkimus on huomattavasti rikastanut kuvaa matemaattisten taitojen kehittymisestä ja mahdollisuuksista vaikuttaa tähän kehitykseen. Matemaattisten taitojen kehitykselle näyttää olevan tyypillistä lasten välisten taitoerojen kasvu jo ennen kouluikää ja näiden taitoerojen pysyvyys ja kasvu ensimmäisten kouluvuosien aikana. Matemaattisten taitojen varhaiskehitykseen olisi erittäin tärkeä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Tutkimus on osoittanut, että kaikille lapsille ra-

kentuu varhaiskehityksen aikana valmiuksia lukumäärien havaitsemiseen ja niiden suhteiden vertailuun. Erot näiden matematiikan perustana olevien taitojen kehityksessä ovat suurelta osin riippuvia siitä, kuinka intensiivisesti lapsi näitä taitoja käyttää. Osalle lapsista maailma näyttäytyy kiinnostavina lukumäärinä ja niiden muutoksina kuin luonnostaan. Toisille taas lukumäärät nousevat merkityksellisiksi vain, jos ympäristö ohjaa lasta kiinnittämään niihin huomiota. Lukumäärien spontaani havaitseminen ympäristössä ja sen seurauksena esineiden, asioiden ja tapahtumien laskeminen ennustavat hyvää jatkoa lapsen matematiikan opinnoille jopa esikoulusta alakoulun loppuun asti. Erot varhaiskehityksessä eivät välttämättä seuraa eroista synnynnäisissä ja pysyvissä kyvyissä, vaan kiinnostus lukumääriin ja spontaani huomion kiinnittäminen niihin syntyy vuorovaikutuksessa aikuisten ja muiden lasten kanssa. Päiväkodilla ja esikoululla, puhumattakaan vanhempien vuorovaikutuksesta lastensa kanssa, on suuri merkitys kiinnostuksen kohteiden muodostumiselle. Formaalin matematiikan opettaminen päiväkodissa tai esikoulussa ei varmastikaan tätä kiinnostusta herätä, vaan huomion kiinnittäminen jännittäviin lukumääriin ja niiden muutoksiin leikkien erilaisten päivittäisten lapsille mielekkäiden ja merkityksellisten askareiden yhteydessä. ■ Kasvatustieteiden dosentti Minna M. Hannula-Sormunen ja akatemiaprofessori Erno Lehtinen johtavat Oppimistutkimuksen keskuksen Varhaisten matemaattisten taitojen tutkimusryhmää Turun yliopistossa. HannulaSormunen on tehnyt väitöskirjan lasten spontaanista huomionkiinnittämisestä lukumääriin matemaattisten taitojen kehityksen osana.

Matemaattisten taitojen varhaiskehitykseen olisi erittäin tärkeä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. 2/2011 KIELIPOLKU

AINO MATTINEN

Yksi, kaksi, kolme ja enemmän

Lasse Eskola/Niilo Mäki Instituutti

Tässä artikkelissa kuvataan leikki-ikäisten lasten matemaattisten valmiuksien kehittymistä sekä menetelmiä, joiden avulla lasten matemaattisten taitojen kehittymistä voidaan tukea.

asten varhaiset kokemukset luvuista ja lukumääristä luovat pohjaa myöhemmälle matemaattiselle kehitykselle. Lapset rakentavat lukuihin ja lukumääriin liittyvää ymmärrystään omakohtaisten kokemusten ja sosiaalisen ympäristön kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen avulla. Kaikki lapset eivät kuitenkaan kehity samalla tavalla. Jo nelivuotiaiden lasten matemaattisissa taidoissa on huomattavia eroja. Matemaattisten käsitteiden (esimerkiksi yhtä monta) ja lukujonon oppiminen (yksi, kaksi, kolme, neljä jne.) ovat erityisen haasteellisia niille lapsille, joilla on ongel6

KIELIPOLKU 2/2011

mia sekä matematiikan että kielenkehityksen alueella.

HUOMIO LUKUMÄÄRIIN Lukuihin ja lukumääriin liittyvän tiedon ja taidon ensimmäisenä kehitysvaiheena pidetään sitä, että lapsi oppii tietoisesti kiinnittämään huomiota pieniin tarkkoihin lukumääriin sekä suuriin epätarkkoihin lukumääriin. Pienillä tarkoilla lukumäärillä tarkoitetaan lukumääriä yksi, kaksi ja kolme. Lasten on mahdollista tunnistaa nämä lukumäärät havaitsemalla, vaikka eivät osaa vielä määrittää niitä laskemalla. Suurilla epätarkoilla

lukumäärillä tarkoitetaan sellaisia esinejoukkoja, joiden välisen suuruussuhteen (enemmän kuin, vähemmän kuin) voi selkeästi erottaa. Lapsi oppii tekemään havaintoja pienistä tarkoista lukumääristä sekä suurista epätarkoista lukumääristä ja määristä tutkiessaan ja käsitellessään ympäristössään esiintyviä materiaaleja ja tehdessään niihin muutoksia. Kaikki lapset eivät kuitenkaan kiinnitä yhtä herkästi huomiota ympäristössä esiintyviin lukumääriin. Onneksi tähän taipumukseen voidaan vaikuttaa. Lapsen huomion voi ohjata pieniin tarkkoihin lukumääriin yksi, kaksi

ja kolme viittaamalla niihin lukusanojen avulla (katso, kaksi lintua), näyttämällä niitä (näin monta), esittämällä lapselle lukumääriin liittyviä kysymyksiä (kuinka monta) sekä antamalla lapselle lukumääriin liittyviä tehtäviä (antaisitko kaksi legoa). Näin lapsi vähitellen oppii rakentamaan yhteyden pienten tarkkojen lukumäärien ja niitä vastaavien lukusanojen välille. Vastaavalla tavalla aikuinen voi yhteisen toiminnan aikana ohjata lasta omaksumaan vertaamisessa tarvittavia käsitteitä (pieni, suuri; vähän, paljon; enemmän kuin, vähemmän kuin).

LUKUSANOJEN MERKITYKSET Lapset oppivat ymmärtämään pieniä tarkkoja lukumääriä vastaavien lukusanojen määrälliset merkitykset ennen kuin oppivat laskemaan. Ensin lapset oppivat ymmärtämään, että lukusanat viittaavat esinejoukon tai tapahtuman lukumääräisyyttä ilmaisevaan ominaisuuteen. Noin 2½ vuoden ikään mennessä lapsi oppii, mitä lukusana yksi tarkoittaa. Sen jälkeen lukusanan kaksi määrällisen merkityksen oppiminen vie lähes vuoden, jonka jälkeen lapsi oppii lukusanan kolme määrällisen merkityksen noin 3½ -vuotiaana. Se, että lapsi oppii ymmärtämään mitä lukusanat yksi, kaksi tai kolme tarkoittavat lukumäärinä, luo pohjaa myöhemmälle laskemissysteemin ymmärtämiselle. Ennen kuin lapset oppivat laskemalla määrittämään esinejoukon esineiden lukumäärän, he käyttävät lukusanoja a) esinejoukon lukumäärien ilmaisemiseen (esim. kaksi sukkaa, kolme nappia), b) lukujen luettelemiseen (1,2,3,4,5…) ja esineiden laskemista jäljittelevään toimintaan (esineiden osoittaminen ja lukusanojen sanominen). Lapselle on hyötyä siitä, että he harjoittelevat lukusanojen käyttämistä näissä erilaisissa merkityksissä. Lapsi yhdistää nämä kolme erilaista lukusanojen merkitystä siirtyessään kielelliseen laskemiseen.

KIELELLINEN LASKEMINEN Siirtyminen kielelliseen laskemiseen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, sillä lapsi joutuu rakentamaan yhteyden kahden erilaisen lukumäärien tunnistamissysteemin – pienten tarkkojen lukumäärien havaitsemalla tapahtuvan tunnistamisen ja laskemalla tapahtuvan esinejoukon määrittämisen – välille.

Pienten tarkkojen lukumäärien tunnistamismekanismi ohjaa lapsen huomion yksittäisten esineiden muodostamaan joukkoon. Laskemissysteemissä lapsen huomio puolestaan kohdistuu erikseen jokaiseen laskettavaan esineeseen. Laskettaessa osoitetaan yhtä laskettavaa esinettä kerrallaan ja samassa yhteydessä sanotaan vain yksi, järjestyksessä seuraava lukusana. Tämän siirtymävaiheen haasteellisuutta kuvaa tilanne, jossa lapsi huomaa, että pöydälle on laitettu kolme samanlaista esinettä ja ilmoittaa välittömästi: Niitä on kolme. Kun lasta sitten pyydetään laskemaan esineet, hän laskee ne osoittamalla yhtä esinettä kerrallaan sanoen yhden lukusanan jokaisen esineen kohdalla: Yksi, neljä, kolme. Esimerkkitilanteen lapsi kykeni havaitsemalla tunnistamaan lukumäärän kolme ja osoitti myös ymmärtävänsä sitä vastaavan lukusanan määrällisen merkityksen. Lapsi tuntui myös tietävän, että viimeisen laskettavan esineen kohdalla kuuluu sanoa kolme, koska hän tiesi, että esinejoukossa oli kolme esinettä. Sen sijaan

2/2011 KIELIPOLKU

sä laskemisessa yksi yhteen -vastaavuuden ja lukusanojen järjestyksen pohjalta voi selvittää joukon jäsenten lukumäärän.

LUVUN YMMÄRTÄMINEN

lapselta tuntui puuttuvan tieto laskemisessa käytettävien lukujen järjestyksestä ja laskemisen merkityksestä. Kielellisen laskemisen harjoitteluvaiheessa lapset tekevätkin usein virheitä sekä lukujen luettelemisessa että osoituksissa. Lasta voi auttaa omaksumaan lukusanojen oikean järjestyksen ohjaamalla ja innostamalla häntä laskemaan ympärillä olevia esineitä, asioita ja tapahtumia.

KIELIPOLKU 2/2011

Lapselle kannattaa opettaa myös laskemista tukevia strategioita, kuten laskettavan esinejoukon järjestämistä riviin ja esineiden koskettamista tai siirtämistä laskemisen edetessä. Näin lapsen on helpompi pysyä selvillä siitä, mitkä esineet on jo laskettu. Hyvin pian sen jälkeen, kun lapsi on oppinut lukusanan kolme määrällisen merkityksen noin 3½ -vuoden iässä, hän oivaltaa, miten kielellises-

Lapsilla laskeminen lisääntyy merkittävästi ja tulee tarkemmaksi 3½–4½ -vuoden iässä. He eivät kuitenkaan vielä tiedä, miten laskemista voi käyttää hyväksi matemaattisessa ongelmanratkaisussa, esimerkiksi kahden joukon vertaamisessa. Tämä johtuu siitä, että lukumäärien vertaaminen ja esinejoukon laskeminen tapahtuvat vielä erillisinä toimintoina. Rakennettuaan yhteyden näiden toimintojen välille lapsi kykenee 5–6 -vuoden iässä päättelemään, kumpi kahdesta laskemalla sadusta luvusta on suurempi. Lapsi alkaa myös tulkita lukujonossa olevia lukuja matemaattisesti merkityksellisellä tavalla. Tällöin lapsi kykenee luettelemaan lukuja mistä tahansa lukujen luettelemisalueellaan olevasta luvusta eteen- ja taaksepäin. Aikaisemmin lapsi on kyennyt luettelemaan lukuja ainoastaan yhdestä eteenpäin.

NALLEMATIKKA AVUKSI Matemaattinen kehittämisohjelma Nallematikka on kehitetty tukemaan niitä 4–5-vuotiaita lapsia, joilla on havaittu puutteita matemaattisessa ja mahdollisesti myös kielellisessä kehityksessään. Ohjelmassa lapsia ohjataan tarkkailemaan ja ohjaamaan matemaattista toimintaansa erilaisten leikkien ja tuttujen arkipäivän elämään liittyvien ongelmanratkaisutilanteiden yhteydessä. Tällöin lukuihin ja lukumääriin liittyvää tietoa tuodaan esille ja käsitellään monella erilaisella tavalla ja monissa erilaisissa tilanteissa. Matemaattisten perusvalmiuksien hankkimista tukeva ohjelma etenee kahden vaiheen kautta. Ensimmäisessä vaiheessa lapsia ohjataan matemaattisessa ongelmanratkaisussa tarvittavien peruskäsitteiden ja toimintatapojen käyttämiseen. Vaihe sisältää esineiden ja asioiden suuruussuhteiden tarkastelemista ja vertaamista. Lapsia ohja-

taan suuntaamaan tarkkaavaisuutensa pieniin tarkkoihin lukumääriin ja rakentamaan yhteys niitä vastaaviin lukusanoihin. Vaihe sisältää sekä pienten tarkkojen lukumäärien että suurten epätarkkojen lukumäärien lisäämistä, vähentämistä ja vertaamista. Toiminta sisältää yksi yhteen -vastaavuuden tarkastelua, lukusanojen luettelua ja esinejoukkojen luokittelua lukumäärän perusteella. Kehittämisohjelman toinen vaihe rakentuu ensimmäisen varaan, ja siinä lapsia ohjataan laskemisen periaatteita noudattavaan laskemiseen ja tehokkaiden laskemisstrategioiden noudattamiseen. Toinen vaihe sisältää laskemalla tapahtuvaa lukumäärien luokittelua ja vertaamista. Vaihe sisältää lukumäärän lisääntymisen ja vähentymisen sekä kokonaisen joukon ja sen sisältämien osajoukkojen välisten suhteiden tarkastelemista. Lapsia ohjataan lukumäärien ja lukumäärien lisääntymisen ja vähentymisen arvioimiseen ja arviointitulosten tarkistamiseen laskemalla. Lisäksi lapsille pyritään näkyvissä olevan materiaalin avulla välittämään tietoa luvun ja lukumäärän välisestä vastaavuudesta liikuttaessa lukujonossa eteen- ja taaksepäin. Nallematikkaan osallistuvista lapsista muodostetaan 2–4 lapsen pienryhmä, joka kokoontuu kerran viikossa. Pienryhmässä harjoiteltujen taitojen yleistymistä vahvistetaan käsittelemällä Nallematikan asiaa yhteisesti koko päiväkotiryhmän kanssa. Kotiin tieto uudesta Nallematikan asiasta ja siihen liittyvästä toiminnasta välitetään ohjelmassa olevien monistettavien kirjeiden avulla. ■ Kasvatustieteen tohtori Aino Mattinen työskentelee tutkijana Niilo Mäki Instituutissa. Hän on tehnyt väitöskirjan matemaattisten taitojen tukemisesta varhaiskasvatuksessa.

2/2011 KIELIPOLKU

TUIRE KOPONEN JA PÄIVI PUURA Mikko Varjus/Haukkarannan koulu

Hyvä peruslaskutaito kivijalkana

Hyvä peruslaskutaito on keskeinen arjessa tarvittava taito, jonka varaan myöhemmin opittavat matematiikan sisällöt rakentuvat. Jotta lapsi pystyisi suoriutumaan suuriakin lukuja ja useita laskuvaiheita sisältävistä tehtävistä, olisi tärkeää, että tarvittavat osavastaukset olisivat sujuvasti haettavissa muistista ja lapsella olisi hyvä ymmärrys luvuista. Tässä artikkelissa tarkastellaan matematiikan perustaitojen kehittymistä kouluikäisellä lapsella.

yvä peruslaskutaito on rinnastettavissa sujuvaan lukutaitoon, joka on edellytyksenä myöhemmälle oppimiselle. Yhteenja vähennyslaskutaidon kehittymisen alkuvaiheessa on tyypillistä, että lapsi ratkaisee laskuja luettelemalla lukuja ääneen ja käyttäen sormiaan apuna. Aluksi lapsi lähtee luettelemaan luvusta yksi eteenpäin. Harjoittelun myötä lapsi pystyy ottamaan aloitusluvun suoraan (esi-

KIELIPOLKU 2/2011

merkiksi laskussa 3 + 5 lapsi luettelee luvusta 3 eteenpäin 4, 5, 6, 7, 8) aloittaen luettelun ensin esitetystä luvusta eteenpäin. Tästä vieläkin sujuvampi luettelemalla laskemisen strategia on sellainen, jossa lapsi valitsee aloitusluvuksi suurimman laskussa esitetyistä tekijöistä (esim. laskussa 2 + 9, lapsi luettelee luvusta 9 eteenpäin 10, 11). Nopein tapa ratkaista lasku on hakea vastaus suoraan muistista, kuten 3 + 4 = 7 tai 5 x 6 = 30.

Normaalisti noin 9 vuoden iästä eteenpäin muistista hakeminen on lapsen yleisimmin käyttämä ratkaisutapa yhteenja vähennyslaskussa ja laskeminen on sujuvaa.

LUKUJÄRJESTELMÄN HALLINTA Laskutaidon ohella toinen keskeinen matematiikan taitojen osa-alue on lukujärjestelmätaidot. Lukujärjestel-

Mikko Varjus/Haukkarannan koulu

män hallinnalla tarkoitetaan taitoa ymmärtää lukuja ja tuottaa niitä. Lukujen tuottamisella tarkoitetaan taitoa lukea ja kirjoittaa lukuja. Lukujen ymmärtämisellä tarkoitetaan taitoa ymmärtää lukujen suuruusluokkaa, eli lapsi pystyy vertailemaan lukuja ja valitsemaan pienimmän ja suurimman luvun useamman luvun joukosta. Lapsi ymmärtää luvussa olevien numeroiden paikan merkityksen, eli lukuyksikön (ykköset, kymmenet, sadat jne.), ja sitä kautta luvun suuruuden. Tämä on keskeinen taito, kun

lapsi opettelee laskemaan kymmentä suuremmilla luvuilla, jolloin lapsen tulisi pystyä yhdistämään oikeat yksiköt keskenään. Lisätietoa matematiikan perustaidoista voi lukea LukiMat -verkkopalvelusta (www.lukimat.ﬁ/matematiikka).

MATEMATIIKAN PERUSTAIDOT JA KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS Suomessa tehdyssä tutkimuksessa

selvitettiin matematiikan perustaitojen hallintaa 9–11-vuotiailla lapsilla, joilla oli keskivaikea tai vaikea kielellinen erityisvaikeus. Tässä tutkimuksessa keskeinen havainto oli, että kielihäiriöiset lapset eivät matematiikan taitojen suhteen muodosta yhtä yhtenäistä ryhmää. Aikaisempien tutkimushavaintojen kanssa yhtenevästi näyttäisi siltä, että suurimmalle osalle (lähes 70 %) kielihäiriöisistä lapsista erityisesti sujuvan laskutaidon kehittyminen on vaikeaa. Vuosien harjoittelusta huolimatta he joutuivat tukeutumaan luettelemalla laskemiseen suoraan muistista hakemisen sijaan. Kolmannes lapsista ymmärsi lukujen suuruusluokkaa, mutta laskeminen oli hidasta. Noin 40 prosentilla oli vaikeuksia sekä laskemisessa että lukujen ymmärtämisessä. Sujuvan laskutaidon saavuttamisessa havaittavat pulmat kielihäiriöisillä lapsilla ovat ymmärrettävissä heikon lukujonon hallinnan kautta. Erityisesti laskutaidon kehityksen alkuvaiheessa lapsi nojaa keskeisesti lukusanojen luettelemiseen pohjaaviin strategioihin. Monesti erityisesti niille kielihäiriöisille lapsille, joilla on vaikeuksia puheen tuottamisessa ja nimeämisessä, lukujonon oppiminen ja automatisoituminen on työlästä. Toinen koulussa opittavan matematiikan kannalta keskeinen osaalue, jossa kielihäiriöisillä lapsilla on usein pulmaa, on matematiikan käsitteiden hallinta (enemmän, yhtä monta, ennen, suurempi jne.).

Mikko Varjus/Haukkarannan koulu

LASKUTAIDON HARJOITTAMINEN YMMÄRTÄMISEN KAUTTA Kuntoutustutkimuksessa saadut tulokset tukevat ajatusta siitä, että lukujen ja laskutoimitusten ymmärtämiseen ja säännönmukaisuuksien oppimiseen pohjaavalla strategiaharjoittelulla on mahdollista tukea sujuvan laskutaidon kehittymistä kielellisistä vaikeuksista huolimatta. Laskutaidon tukemisessa olisi tärkeä vahvistaa erityisesti lukujen ja laskutoimitusten ymmärtämistä ja yksittäisten laskujen merkityksellistä

2/2011 KIELIPOLKU

suhdetta toisiinsa (Esimerkiksi, 5 + 6 > 5 + 5 = 10 > 5 + 6 on yhden enemmän, eli 11). Hyvä laskutoimitusten ymmärtäminen puolestaan tukee sääntöpohjaista laskustrategiaharjoittelua sekä aritmeettisten yhdistelmien muistamista (5 ja 5 on 10). Laskutaidon ymmärtämistä pystytään tukemaan harjoitteilla, joissa arjen ongelmanratkaisutilanteita esitetään ”matematiikan kielellä”, eli numeroin ja laskutoimitusta kuvaavin merkein. Olennaista on kannustaa lasta kielellistämään omia ratkaisutapojaan, esimerkiksi millä eri tavoilla laskun 6 + 6 voisi ratkaista. Tällaisessa lähestymistavassa korostuu aikuisen ohjaava rooli. Laskustrategioiden opettelussa on tärkeää, että ohjaaja opastaa lapsia oivaltamaan lukujonosta ja lukumääristä säännönmukaisuuksia ja käyttämään niitä yhteenlaskussa. Tilaa tulee siis jättää lapsen omalle pohdiskelulle ja päättelylle ja sitä kautta omille oivalluksille – harjoittelussa ei ole kyse ohjaajan kertomien sääntöjen ulkoa opettelusta. Laskustrategioiden harjoittelussa erilaiset pelit tarjoavat oivan mahdollisuuden saada runsaasti toistoa mukavissa ja lasta motivoivissa tilanteissa.

SELKIS-MATERIAALIA TUEKSI Yllä kuvattuihin ajatuksiin pohjautuu syksyllä 2011 julkaistava SELKIS – yhteenlaskua ymmärtämään -materiaali. Materiaalia voidaan käyttää alkuopetuksessa matematiikan perusopetusmateriaalina tai tuki- ja erityisopetusmateriaalina sekä ylemmillä luokilla matematiikan osa-aikaisessa erityisopetuksessa ja erityisryhmissä niiden oppilaiden kanssa, joilla yhteenlasku ei ole vielä sujuvaa lukualueella 1–20. Lisäksi materiaali soveltuu käytettäväksi koulun ulkopuolella tapahtuvassa ryhmämuotoisessa yhteenlaskutaidon kuntoutuksessa. ■

Mikko Varjus/Haukkarannan koulu

Psykologian tohtori Tuire Koponen työskentelee tutkijana Niilo Mäki Instituutissa. Hän on tehnyt väitöskirjan kielellisten ja matematiikan oppimisvaikeuksien välisistä yhteyksistä. Erityisopettaja Päivi Puura työskentelee ohjaavana opettajana Haukkarannan koulussa.

KIELIPOLKU 2/2011

LukiMat-verkkopalvelu LukiMat-verkkopalvelu tarjoaa tietoa esikoulu- ja kouluikäisten (1.-4.lk) lasten lukemisen ja matematiikan oppimisvalmiuksista sekä tukea lukemisen ja matematiikan taitojen harjoitteluun.

iilo Mäki Instituutti ja Jyväskylän yliopisto kehittävät verkkopalvelua opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Palvelu täydentyy asteittain. Kehitteillä on esimerkiksi osio lukemisen ja matematiikan pedagogisesta arvioinnista. LukiMat-palvelun käyttäminen on ilmaista. Osa palveluista edellyttää rekisteröitymistä tai käyttäjäksi ilmoittautumista. Palvelusta löytyy muun muassa: 1) Tutkimuksiin perustuvaa tietoa – lukemisen ja matematiikan oppimisesta ja oppimisen vaikeuksista – osaamisen arvioinnista – oppimisen tukemisesta 2) Tietokoneohjelmia taitojen harjoitteluun. Matemaattisten taitojen kehittämiseen tarkoitettuja tietokonepelejä ovat Ekapeli-matikka ja Numerorata. Neure-ympäristöstä puolestaan löytyy useita matematiikan taitojen arviointi- ja harjoitetehtäviä. Ekapeli-Matikka on tietokonepeli, joka on tarkoitettu niille esi- ja alkuopetusikäisille lapsille, joille matematiikan perustaitojen oppiminen on haasteellista. Pelissä harjoitellaan lukukäsitettä, lukujonotaitoja sekä yhteenlaskua

lukualueella 0-20. Pelin käyttöönotto vaatii kirjallisen tutkimussuostumuksen sekä verkkoyhteyden. Ekapeli-Matikan saa käyttöönsä ilmoittautumalla pelin käyttäjäksi Ekapeli-palvelimella: www.ekapeli.ﬁ. Numerorata on esi- ja alkuopetusikäisille lapsille tarkoitettu tietokonepeli, jolla pyritään vahvistamaan lapsen lukukäsitettä, lukujonotaitoja, lukumäärän ja sitä ilmaisevan numerosymbolin yhteyttä toisiinsa sekä yhteenja vähennyslaskutaitoja lukualueella 1-10. Pelin asentamisen jälkeen verkkoyhteys ei ole välttämätön. Neure on Internetin välityksellä toimiva ohjelma. Opettajat tai kuntoutustyöntekijät voivat tarjota ohjelman kautta lapselle lukemisen ja matematiikan harjoituksia kouluun ja kotiin sekä arvioida lapsen osaamista. Lapsi voi tehdä hänelle valittuja tehtäviä millä tahansa Internet-yhteydellä varustetulla tietokoneella. Neure-ohjelmaa ei tarvitse asentaa koneelle, mutta toimiakseen se vaatii Java-lisäosan. Lisäksi lukemisen taitojen harjoittamiseen on tarjolla Ekapelin eri versioita. Tarkat ohjeet tietokoneohjelmien käyttämiseen löytyvät LukiMat-sivustolta, Materiaalitosioista. www.lukimat.ﬁ

2/2011 KIELIPOLKU

Matemaattisten valmiuksien ja taitojen arviointimenetelmiä ja kehittämisohjelmia Diagnostiset testit 3. Motivaatio, metakognitio ja matematiikka. Salonen, P., Lepola, J., Vauras, M., Rauhanummi, T., Lehtinen, E. & Kinnunen, R. (1994). Turun yliopisto: Oppimistutkimuksen keskus. BANUCA – Lukukäsitteen ja laskutaidon hallinnan testi. Räsänen, P. (2005). Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. RMAT – Laskutaidon testi 9–12-vuotiaille. Räsänen, P. (2004). Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Matte – matematiikan sanallisten tehtävien ratkaisutaidon ja laskutaidon arviointi (3.–5. lk). Kajamies, A. Vauras, M. Kinnunen, R. & Iiskala, T. (2003). Turun yliopisto: Oppimistutkimuksen keskus. KTLT – Laskutaidon testi luokka-asteille 7–9. Räsänen, P. & Leino, L. (2005). Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. KIMARA – Kielellisiä ja matemaattisia oppimisvaikeuksia ennaltaehkäisevä toimintamalli alkuopetuksessa: arvioinnista opetukseen. Dufva, M. (toim.) (2007). Turun yliopisto: Oppimistutkimuksen keskus.

Nallematikka. Varhaisten matemaattisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelma. Mattinen, A., Räsänen, P., Hannula, M. M. & Lehtinen, E. (2010). Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.

HoPE. Hopeisen pöllön etsintä Salaisten Lukujen valtakunnassa. Matematiikan opetuspeli. Vauras, M. & Kinnunen, R. (2003). Turun yliopisto: Oppimistutkimuksen keskus

Minäkin lasken! Lasten lukukäsitteen harjoitusohjelma 4-7-vuotiaille lapsille. Van Luit, J., Aunio, P., & Räsänen, P. (2010). Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.

Sentit ja setelit – Opi ymmärtämään rahamääriä. Kinnunen, R. (2006). Turun yliopisto: Oppimistutkimuksen keskus.

SELKIS – Yhteenlaskua ymmärtämään. Harjoitusmateriaali yhteenlaskutaidon tukemiseen. Koponen, T., Mononen, R., Puura, P. & Kumpulainen, T. (Ilmestyy syksyllä 2011). Jyväskylä: Niilo-Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu.

Miksi kertotauluun kompastuu? Lukujen hallinta oppimisen perustana. Kinnunen, R. (2003). Turun yliopisto: Oppimistutkimuksen keskus.

KIELIPOLKU 2/2011

2/2011 KIELIPOLKU

TUTKITTUA ESIKKO kartoittaa esikielellistä kommunikaatiota Kielelliset ongelmat voidaan löytää jo ennen puhumaan oppimista. Niilo Mäki Instituutissa kehitetyn ESIKKOseulontamenetelmän avulla voidaan arvioida alle kaksivuotiainen lasten esikielellistä kommunikaatiota.

o pienellä lapsella on käytössään monenlaisia viestinnällisiä keinoja, kuten katse, eleet, ääntely ja esineiden käyttö, joita hän käyttää omien tavoitteidensa toteuttamiseen. Esikielellisellä kommunikaatiolla tarkoitetaan normaalisti kehittyvän lapsen puhekieltä edeltävää kehitysvaihetta. Vaihe alkaa syntymästä ja päättyy silloin, kun lapsi alkaa käyttää sanoja kommunikoinnissaan.

VARHAINEN TUNNISTAMINEN TÄRKEÄÄ Esikielellisen vaiheen viestintätavat ovat yhteydessä lapsen myöhempään kielelliseen kehitykseen. Tämän vuoksi kielellisen kehityksen viiveet on tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta var16

KIELIPOLKU 2/2011

haiset tukitoimet voidaan käynnistää ja estää vaikeuksien kasaantuva vaikutus muun muassa lapsen sosiaaliseen ja tunne-elämän kehitykseen. Jyväskylän yliopiston kielen kehityksen tutkijat ovat kehittäneet ESIKKO-seulontamenetelmän, jonka avulla voidaan arvioida 6–24 kuukauden ikäisten lasten esikielellisen kommunikaation ja kielen kehitystä. Menetelmän avulla saadaan tietoa mahdollisesti heränneen huolen syistä. Menetelmällä pyritään tunnistamaan, milloin lapsen esikielellisen kommunikaation ja varhaisen kielen kehittyminen vaatii erityisiä toimia, kuten vanhempien ohjaamista tukemaan lapsen kielellistä kehitystä sekä lapsen tarkempia lisätutkimuksia. ESIKKO -seulontamenetelmä

tarjoaa välineen lapsen varhaisen kehityksen johdonmukaiseen ja tavoitteelliseen arviointiin. Menetelmä heijastaa laajempaa painopisteen muutosta korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään toimintaan. Se on pääasiassa tarkoitettu välineeksi neuvolatyöhön, mutta sitä voivat käyttää myös erityislastentarhanopettajat, puheterapeutit ja psykologit, jotka työskentelevät lasten kanssa.

VANHEMMAT TÄRKEITÄ ARVIOIJINA Vanhemmat ovat ratkaisevassa asemassa lapsen esikielellisten taitojen arvioinnissa. Koska ESIKKO-kyselyn täyttävät vanhemmat, on koko menetelmän painopisteenä vanhempien ottaminen mukaan lapsensa

TUTKITTUA kehityksen aktiiviseen seurantaan ja heidän tietoisuutensa lisääminen lapsen kielen kehityksen tärkeistä virstanpylväistä. Käytännön kokemus on osoittanut, että usein pelkkä asioiden esille ottaminen ja lisääntyvä tietämys auttavat vanhempia tehostamaan omia arkisia toimiaan lapsensa kielellisen

kehityksen tukemisessa. Lapsen kehitystä edistää parhaiten tuki, joka on tarjolla arkisessa ympäristössä, päivittäin ja pieninä hetkinä kerrallaan. ■

ESIKKO – Lapsen esikielellisen kommunikaation ja kielen ensikartoitus. Laakso, M.-L., Eklund, K. & Poikkeus, A.-M. 2011. ISBN 978-951-39-4128-4 Kustantaja: Niilo Mäki Instituutti (Perustuu Yhdysvalloissa vuonna 2002 julkaistuun varhaisen kommunikaation ja kielen tutkimusmenetelmään: Communication and Symbolic Behavior Scales, Developmental Profile.).

Nuoret ja ammattiopinnoista syrjäytyminen Syrjäytymisen taustalla on keskeyttämiskierteitä ja masennusta. Keskeyttämissyihin voidaan kuitenkin vaikuttaa ja niitä voidaan ehkäistä ennalta.

oiveammatin etsintä ja valinnan vaikeudet kasautuvat liiaksi nuorten omille harteille. Ammattiin opiskelu ei lähde sujumaan ja monet nuoret kokevat keskeyttämisen helpoksi ja nopeaksi ratkaisuksi erilaisiin ongelmiin. Keskeyttämisajatuksia ja niihin johtaneita syitä on vaikea ottaa puheeksi, koska ilmapiiri ei siihen rohkaise. Tuen ja ohjauksen vähäisyys herpaannuttaa opiskeluun kiinnittymisen ja madaltaa keskeyttämisen kynnystä. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tohtoritutkija Ilpo Kuronen on päätynyt tällaisiin johtopäätöksiin haastateltuaan 15 nuorta aikuista, joiden peruskoulun päättymisestä oli 2–9 vuotta. Kuronen on selvittänyt tutkimuksessaan prosesseja, jotka ovat vaikeiden ammatinvalintojen, ammatillisen koulutuksen keskeyttämisten ja opintojen venymisen takana. Keskeyttäjät eivät olleet yhtenäinen ryhmä, eikä heitä ollut helppo tavoittaa. Jotkut olivat keskeyttämis-

MASENNUS VIE VOIMAT

kierteessä, josta pois pääsy osoittautui vaikeaksi. Monet opinnoissaan hitaasti etenevät olivat putoamisvaarassa. Koulun keinoin keskeyttämistä ei pystytty ratkaisemaan, vaan tarvittiin monenlaista tukea. Elämänhallinnan vaikeutuessa keskeyttämisen syitä ja seurauksia oli vaikea erottaa.

Useilla tutkittavista oli mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin ongelmia, jotka haittasivat opiskelua. Heillä ei riittänyt voimia opiskelurytmin ylläpitoon, ja he tarvitsivat määräaikaista keskeyttämistä toipumiseen. – Masentunut nuori mustine ajatuksineen on herkästi haavoittuva, ja hänen kohtaamisensa vaatii tuenantajalta ymmärtämistä ja aitoa läsnäoloa. Nuori tarvitsee elämäntilanteensa uudelleen jäsentämiseen aikaa, eikä häneltä pidä odottaa sujuvaa suoriutumista liian varhain, ohjaa Kuronen. Terveet ja toimivat ihmissuhteet läheisiin samoin kuin luottamuksellinen ja turvallinen suhde opettajiin ovat tärkeitä viihtyvyystekijöitä ja itsetunnon ylläpitäjiä. Ylimääräisten huolten kuorma ja kielteisten koulukokemusten kasautuminen rasittavat nuoren henkistä kestokykyä ja voivat johtaa synkkiin ajatuksiin. – Mielenterveysongelmiin pitäisi

2/2011 KIELIPOLKU

TUTKITTUA reagoida ajoissa mutta ne hiipivät salakavalasti ja nuorella on korkea kynnys ottaa ne puheeksi, kertoo Kuronen.

AJATTELUTAVAT TÖRMÄYSKURSSILLA Omanarvon tunne, sosiaalinen paine ja leimautumisen pelko voivat estää nuorta hakemasta apua ja tukea. Opettaja antaa ongelmanuorille helpommin moitteita ja arvostelua kuin myönteistä ja kannustavaa palautetta. Opettajan ja nuoren ajattelutapojen erilaisuus altistaa törmäyksille. Oppilaitoskin kokee riittämättömyyttä erilaisuuden kohtaamisessa ja ohjaushaasteisiin vastaamisessa.

– Piiloutuuko tapauksiin myös väärää vallan käyttöä, kysyy Kuronen.

HITAASTI ETENEVILLÄ NIUKASTI TILAA Elämän suunnittelu ja koulutuksen suorittaminen tuloksellisesti ja tehokkaasti on normi, jota kaikki nuoret eivät pysty noudattamaan. Opiskelijat kokevat painetta nopeisiin ja suoriin siirtymiin, lyhyisiin opiskeluaikoihin ja ongelmattomiin uriin. – Onko siis hitaasti eteneville tilaa, aikaa ja paikkoja, pohtii Kuronen. Keskeyttämissyihin voidaan kuitenkin vaikuttaa ja niitä voidaan ehkäistä ennalta. Ongelmakeskeisestä ajattelusta ja reaktiivisesta toimin-

nasta pitäisi edetä ennaltaehkäisyn kehittämiseen. Varhaista puuttumista, opiskelijoiden kuulumista yhteisöön samoin kuin opiskelijahuoltoon ja ohjaukseen kuuluvien palvelujen tarjontaa ja saatavuutta tulisi tehostaa. Tutkimusta on rahoittanut Alli Paasikiven säätiö. ■ Kuronen Ilpo. 2011. ”Mun kompassin neula vaan pyörii” Keskeyttämiskokemuksia ammatillisesta koulutuksesta. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 41. Raportti on saatavilla sähköisessä muodossa osoitteessa: http://ktl.jyu.fi/ img/portal/19837/G041_verkkojulkaisu.pdf.

Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät 1.10.2011,Jyväskylä Kutsumme ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton jäsenyhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit Jyväskylään. Yhdistys voi lähettää hallituksen jäsenen edustamaan yhdistystä, mikäli puheenjohtaja ja/tai sihteeri ei pääse osallistumaan. Jokainen yhdistys voi lähettää enintään kaksi henkilöä. Aika: 1.10.2011 klo 10.00–16.00. Paikka: Haukkarannan koulu, Haukkalantie 58, Jyväskylä. Sisältö: Tervetuloa keskustelemaan ja kuulemaan psykologi Sari Kujanpään alustus aiheesta Yhdistystoiminta innostaa – innostus lopahtaa, mitä sitten? Lisäksi kokemuspuheenvuorot yhdistystoiminnan mahdollisuuksista ja haasteista sekä mahdollisuus tavata jäsenyhdistysten edustajia eri puolelta Suomea. Ohjelma: Päivän tarkempi ohjelma ja kutsu sekä ilmoittautumisohjeet lähetetään yhdistyksien puheenjohtajille touko-kesäkuussa. Lisätietoja: ADHD-liitto, järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen, mirjami.koivunen@adhd-liitto.fi Aivoliitto, suunnittelija Elina Salo, elina.salo@aivoliitto.fi Autismi- ja Aspergerliitto, järjestösuunnittelija Elina Vienonen, elina.vienonen@autismiliitto.fi TERVETULOA!

Autismi- ja Aspergerliitto 18

KIELIPOLKU 2/2011

2/2011 KIELIPOLKU

Liitto tiedottaa RAY:N AVUSTUSSTRATEGIA VUOSILLE 2012–2015

Strategiakaudella 2012–2015 RAY suuntaa rahoitusta erityisesti toimintaan, joka tukee ihmisten itsenäistä suoriutumista ja elämänhallintaa. Avustuksia myönnetään enemmän esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan ja vertaistukeen. – Haluamme varmistaa, että järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu ja ihmisillä on mahdollisuus toimia ja osallistua. Jo se edistää heidän terveyttään ja hyvinvointiaan, Mika Pyykkö toteaa. RAY:n pelitoiminnan liikevoitto jaetaan vuosittain avustuksina sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Avustuksia myönnetään toimintaan, joka ei kuulu kuntien tai valtion järjestämisvastuulle eikä ole myytävää, maksullista palvelua.

LIITON TAVOITTEET JA STRATEGIAT VUOTEEN 2020 Aivoliitto ry:n Tavoitteet ja strategiat 2020 -asiakirja on valmisteilla. Se perustuu vuoteen 2015 asti voimassa olevaan liittostrategiaan ja vammaispoliittiseen ohjelmaan, mutta uusi asiakirja kokoaa edellä mainitut yhdeksi kokonaisuudeksi. Asetettavat tavoitteet perustuvat voimassa oleviin liiton sääntöihin, lainsäädäntöön ja strategisiin kumppanuuksiin. Liiton koko toiminnalle rakennetaan seuranta- ja arviointimahdollisuus, jotta voimme toteuttaa sosiaalista tilinpitoa ja seurata tavoitteiden toteutumista järjestelmällisesti. Näin voimme kertoa tuloksista liiton sidosryhmille kuten jäsenistö, rahoittajat, suuri yleisö ja yhteistyökumppanit. Tavoitteena on rakentaa mahdollisimman selkeä kokonaisuus, kunhan liittokokous on 11.6.2011 vahvistanut suunnitelman pohjan. Vuoden 2012 alussa aloittava liittovaltuusto tulee toimikautensa aikana vahvistamaan nyt asetetuille tavoitteille toimenpideohjelman ja seurannan.

STRATEGISET KUMPPANUUDET

RAY suuntaa avustuksia vuosina 2012–2015 1. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen 2. Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemiseen ja 3. Ongelmia kohdanneiden auttamiseen ja tukemiseen. Ensimmäisessä rahoituslinjassa avustetaan järjestötoimintaa, joka vahvistaa ihmisten sosiaalisia verkostoja ja yhteisöllisyyttä. Toisessa päälinjassa, ehkäisevässä työssä, on tärkeää estää esimerkiksi syrjäytymistä tai merkittävien kansansairauksien yleistymistä. Kolmannessa päälinjassa keskeisiä tuen tarvitsijoita ovat ne, joille kasaantuvat sosiaaliset ja taloudelliset vaikeudet kuten pitkäaikainen työttömyys, asunnottomuus, turvattomuus tai köyhyys.

KIELIPOLKU 2/2011

Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat rakentaneet strategista yhteistyötä, jonka tavoitteena on laaja-alainen kansanterveysviestintä, suurten kansansairauksien ennaltaehkäisy, hoitoketjun turvaaminen sekä kunkin kansalaisen toimintakyvyn ja osallisuuden mahdollistaminen. Yhteinen vaalivaikuttaminen, yhteiset hankehakemukset ja oikeuksienvalvonta ovat jo nyt yhteistyön arkea. Tavoitteena on saada enemmän aikaan laajalla rintamalla, jotta ihmisten arjen sujuminen voidaan turvata. ADHD-liitto, Aivoliitto ja Autismi- ja Aspergerliitto ovat jo vuosia tehneet yhteistyötä viestinnän, koulutuksen ja oikeuksienvalvonnan rintamalla. Työ jatkuu ja tänä vuonna lisänä ovat yhteiset yhdistysten puheenjohtajapäivät sekä yhteisesti järjestetty tuettu loma. Pienin askelein edeten pyrimme palvelemaan entistä paremmin kenttää ja perheitä. Aivovammaliiton kanssa on rakennettu yhteistyötä samalla kun Lääkäriseura Duodecimin johdolla on laadittu yhteistä konsensuslausumaa äkillisistä aivovaurioista. Tänä vuonna konsensuksen seurantakokouksen järjestelyvastuu on Aivoliitolla. Liittojen jäsenkunnan tarpeet ovat osin erilaisia ja osin samanlaisia. Yhteistä on kuitenkin se, että jokaiselle turvataan oikea-aikainen hoito ja kuntoutus.

Liitto tiedottaa ESITTEET UUSIUTUMASSA

MARJOILLA MENOKSI

VIITTIS Viittomia perheille

Aivoliitto on mukana Arktiset Aromit ry:n toteuttamassa kampanjassa, jossa peruskoulut haastettiin viettämään koulumarjakuukautta viime syyskuussa. Marjoilla menoksi -esitettä ja -julistetta jaettiin kouluihin ja niiden kautta vanhemmille. Marjoilla menoksi -aineiston laadinnassa ovat avustaneet useat järjestöt. Uuden marjakauden lähestyessä on aika tyhjentää pakastin ja kellarit marjoista. Ohjeita marjaherkkuihin löytyy tämän lehden takakannesta.

Aivoliiton nimenvaihdoksen ja visuaalisen ilmeen muuttumisen myötä liiton esite- ja esittelymateriaali on uusiutumassa. Valmistuneita ovat jo Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus -juliste, kuvateline (roll up), liiton yleisesite ja spastisuusopas. Julisteita on tulossa myös afasiasta ja Juttu-tuvasta ja esitteitä muun muassa kielellisestä erityisvaikeudesta. Viittis-kansioistakin on otettu uusi painos.

SUVITUULEN TOIMISTO SULJETTU HEINÄKUUN

SUVITUULEN PALVELUASUNNOT Erityisosaamiskeskus Suvituulen viereen valmistuu alustavan aikataulun mukaan syyskuussa 2012 palveluasuntoja. Asunnot on tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, joilla on kommunikointivaikeuksia tai muita kognitiivisia ongelmia ja joiden asumispalveluista vastaa kotikunta. Asunnot ovat esteettömiä yksiöitä ja kaksioita. Niitä on yhteensä 17. Asukasvalinnat ajoittuvat keväälle 2012.

Suvituulen toimisto on suljettu kesällä neljä viikkoa ajalla 4.–29.7.2011.

2/2011 KIELIPOLKU

VIRPI LUMIMÄKI

Miksi kannattaa liittyä jäseneksi Aivoliittoon? Onko sinulla tai läheiselläsi kielellinen erityisvaikeus tai oletko sairastanut aivoverenkiertohäiriön? Oletko näiden asioiden parissa työskentelevä ammattilainen? Haluaisitko muusta syystä tukea Aivoliiton edustamien ryhmien arjessa selviytymistä? Voisitko liittyä jäseneksi tai kannatusjäseneksi Aivoliittoon?

ivoliitossa on jäsenenä 32 AVHyhdistystä ja 21 SLI-yhdistystä. Jäseniä yhdistyksissä on noin 10 000. Yhdistykset kerhoineen tarjoavat vertaistukea yli 100 paikkakunnalla. Voit liittyä joko AVH-yhdistykseen, SLI-yhdistykseen tai AVH-ammattilaisten yhdistykseen.

MONIPUOLISTA TOIMINTAA JA VERTAISTUKEA Paikallisyhdistykset tarjoavat mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia sekä saada uusia ystäviä ja vertaistukea. Yhdistykset järjestävät esimerkiksi kerhotoimintaa, luentoja, neuvontapalveluja, matkoja, retkiä ja muuta yhteistä toimintaa. Olet tervetullut osallistumaan! Jokaiselle löytyy varmaan tehtävää osaamisen ja voimien mukaan. Jos haluaa olla vain jäsenenä, niin sekin sopii; saat ainakin lehden, jossa on ajankohtaista tietoa. Tänä vuonna vietettävä Vapaaehtoistoiminnan vuosi on tuonut esiin osallistumisen ja yhdistystoiminnan annin ja tärkeyden. Vertaistuki on

KIELIPOLKU 2/2011

Vesa-Matti Väärä

Aivoliitto ry on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. Näitä ryhmiä ovat aivoverenkiertohäiriön sairastaneet ja heidän läheisensä sekä perheet, joiden lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus (SLI).

monelle jäsenelle parasta antia – saman kokenut ymmärtää jo puolesta sanasta, ellei ilman sanojakin. Voit liittyä myös Aivoliiton kannatusjäseneksi. Liiton kannatusjäsenenä tuet liiton toimintaa ja saat samalla tietoa aivoverenkiertohäiriöistä ja kielellisestä erityisvaikeudesta. Kannatusjäsenenä voit osallistua Aivoliiton koulutuksiin ja tapahtumiin jäsenhintaan. Kannatusjäsen voi olla myös yritys tai yhteisö. Kannatusjäsenmaksu on yksilöjäseneltä 50 €/vuosi ja yritykseltä/yhteisöltä/ säätiöltä 80 €/vuosi.

JÄSENYYS TUO ETUJA Aivoliiton jäsenyyden mukanaan tuomia etuja ovat muun muassa erilaiset koulutustilaisuudet, loma- ja kurssitoiminta, alueilla toimivien jär-

jestösuunnittelijoiden palvelut sekä lakipalvelut sosiaaliturvaan ja kuntoutukseen liittyvissä kysymyksissä. Jäsenet saavat myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvän AVH- tai Kielipolkulehden. AVH -lehden saa halutessaan myös äänilehtenä. Aivoliitto tuottaa myös julkaisuja ja tiedotteita yhdistysten toiminnan tukemiseksi sekä oppaita sairastuneille, omaisille ja ammattilaisille. Jäsenmaksun suuruus vaihtelee yhdistyksittäin, sillä kukin yhdistys päättää jäsenmaksustaan itsenäisesti. Jäsenmaksu on yleensä 15–25 €. Valtakunnallisesti toimivan Aivoliiton keskustoimisto sijaitsee Turussa, Erityisosaamiskeskus Suvituulessa. Jäsenpalveluita on tarjolla myös Helsingissä, Tampereella, Kouvolassa, Kuopiossa, Kajaanissa ja Rovaniemellä.

Aivoliitto toimii jäsenistön oikeuksienvalvojana ja vaikuttaa siihen, että sen edustamien ryhmien erityistarpeet tulisivat huomioiduksi päätöksenteossa. Vaikuttamistyötä tehdään muun muassa ministeriöiden, eduskunnan stroke-ryhmän, valtakunnallisen vammaisneuvoston ja Vammaisfoorumin kautta, usein yhdessä muiden vammaisjärjestöjen kanssa. Aivoliitto kuuluu myös Neurologisten vammaisjärjestöjen verkostoon. Tuoreita saavutuksia ovat olleet mm. tulkkauspalvelulain valmistuminen ja palvelujen siirtyminen Kelalle sekä vammaispalvelulain uudistus ja sen myötä voimaan astunut henkilökohtainen apu. Lääkäriseura Duodecimin kanssa tehtävän yhteistyön myötä liitto on seurannut ja antanut lausuntoja Käypä hoito -suosituksiin ja niiden päivityksiin. Aivoliitto tekee laaja-alaista yhteistyötä eri järjestöjen sekä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) kanssa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Näin liitto vaikuttaa myös hoito- ja kuntoutuspalvelutoiminnan kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste). Valtimoterveyden edistämiseksi teemme tiivistä yhteistyötä myös Suomen Sydänliiton ja Diabetesliiton kanssa. Yhteinen intressimme on tuoda esille terveellisten elämäntapojen vaikutukset valtimosairauksien ehkäisemiseen ja turvata laadukkaat hoito- ja kuntoutuspalvelut. Kielelliseen erityisvaikeuteen liittyvissä asi-

oissa liitto tekee tiivistä yhteistyötä ADHD-liiton ja Autismi- ja Aspergerliiton kanssa.

JÄSENISTÖ KÄYTTÄÄ PÄÄTÖSVALTAA Aivoliiton ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenyhdistysten edustajista koostuva liittokokous, joka kokoontuu joka neljäs vuosi. Seuraava liittokokous pidetään 11.6.2011 Turussa. Liittokokous valitsee liittovaltuuston neljäksi vuodeksi kerrallaan. Liittovaltuuston puheenjohtaja ja jäsenet ovat jäsenyhdistysten edustajia. Liittovaltuusto valitsee puolestaan liittohallituksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Liittohallituksen jäsenet ovat eri alojen ammattilaisia sekä yhdistysten edustajia. Liitto-

hallituksen toiminnan tukena ovat johtoryhmä sekä neuvottelukunnat: AVH-neuvottelukunta, SLI-neuvottelukunta, kuntoutusneuvottelukunta ja Nuortentalon neuvottelukunta. Neuvottelukuntien jäsenet ovat alansa asiantuntijoita.

TERVETULOA JÄSENEKSI! Voit liittyä jäseneksi muun muassa tästä lehdestä löytyvän lomakkeen avulla. Täytä siihen tietosi, taita ja kiinnitä sivut yhteen ja postita – postimaksu on jo maksettu. Jäseneksiliittymislomake löytyy myös Aivoliiton sivuilta osoitteessa www.aivoliitto.ﬁ, josta löydät myös lisätietoja. ■ Virpi Lumimäki toimii järjestösuunnittelijana Rovaniemellä.

Vesa-Matti Väärä

AIVOLIITTO VAIKUTTAA PÄÄTÖKSENTEKOON

Vesa-Matti Väärä

Aluetoimistoissa työskentelevät järjestösuunnittelijat (ent. aluesihteerit) palvelevat muun muassa yhdistystoimintaan, sosiaaliturvaan, kuntoutukseen ja edunvalvontaan liittyvissä asioissa, järjestävät koulutus- ym. tilaisuuksia, tiedottavat jäsenistölle ajankohtaisista asioista sekä koordinoivat alueellisia tapahtumia yhteistyössä jäsenistön ja ammattilaisten kanssa.

2/2011 KIELIPOLKU

TAPAHTUMAKALENTERI TOUKOKUU 21.5. Soveltavan liikunnan päivä, Salo Soveltavan liikunnan päivä on Salohallissa ja sen ympäristössä (Urheilu- ja perhepuisto) lauantaina 21.5. klo 10–14. Tapahtuman järjestäjänä Salon Liikuntapalvelut, Neurologiset vammaisjärjestöt ja Salon Syty yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. 30.5. Kielellinen erityisvaikeus -koulutustilaisuus, Turku Maanantaina 30.5. klo 10.00–16.00, Erityisosaamiskeskus Suvituuli. Aiheena: Kielenkehityksen erityisvaikeus ja kielellisen ja motorisen kehityksen tukeminen arjessa. Tietoa, vinkkejä, harjoituksia. Kohderyhmä: päivähoidon, esi- ja alkuopetuksen työntekijät, perhepäivähoitajat ja muut kiinnostuneet. Kouluttajina puheterapeutit Salla Pallari ja Anna-Kaisa Antila sekä fysioterapeutti Eliisa Laine Aivoliitosta. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislinkki: www.aivoliitto.ﬁ/koulutukset.

KESÄKUU 10.–12.6. Puheenjohtajapäivät, Turku Aivoliiton puheenjohtajapäivät yhdistysten puheenjohtajille perjantaista sunnuntaihin 10.–12.6. Suvituulessa. 11.6. Liittokokous, Turku Aivoliiton liittokokous lauantaina 11.6. Suvituulessa.

SYYSKUU 7.9. Kielellinen erityisvaikeus -koulutustilaisuus, Lappeenranta Koulutuksen aiheena on kielellinen erityisvaikeus ja kielenkehityksen

KIELIPOLKU 2/2011

tukeminen. Paikka: Hotelli Cumulus. Lisätiedot ja ilmoittautuminen liiton nettisivuilla, www.aivoliitto.fi/koulutukset tai koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, riitta.tuusa@aivoliitto.fi, p. 040 543 7288. Ok-opintokeskuksen tukemaa koulutusta. 7.–8.9. Kielellinen erityisvaikeus -seminaari, Tampere Keskiviikkona ja torstaina 7.–8.9. Tampere-talo, Yliopistonkatu 55. Kohderyhmä: Päivähoidon, esi- ja alkuopetuksen sekä neuvoloiden työntekijät ja muut kiinnostuneet. Koulutus järjestettiin aiemmin nimellä Dysfasiaseminaari. Ks. tarkemmat tiedot sivun 25 ilmoituksesta. 13.9. Neurologisten vammaisjärjestöjen NV-cafe, Tampere Tiistaina 13.9. NV-cafe on NV-järjestöjen yhdistysaktiivien kontakti- ja keskusteluilta yhteistyön suunnittelemiseksi. Paikka: Buffet & Cafe Linkosuo, Näsilinnankatu 26, Tampere. Lisätiedot aluesihteeri Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@ aivoliitto.fi. 20.9. Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus, Turku Tiistaina 20.9. klo 18.00–19.45, Turun kaupunginkirjasto, Studio, Linnankatu 2. Aivoliiton järjestämä avoin yleisötilaisuus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta. Lisätiedot suunnittelija Elina Salo, elina.salo@aivoliitto. fi, p.040 543 7292. Vastaavat tilaisuudet järjestetään syyskuussa myös Rovaniemellä ja Jyväskylässä. Tarkemmat tiedot liiton sivuilta www.aivoliitto.fi.

LOKAKUU 1.10. Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät, Jyväskylä ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton järjestämä päivä jäsenyhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille lauantaina 1.10.2011 klo 10.00–16.00. Paikka: Haukkarannan koulu, Haukkalantie 58, Jyväskylä. Ks. lisätietoja ilmoituksesta s. 18. 4.10. Valtakunnallinen kielellisen erityisvaikeuden päivä 18.10. Kielellinen erityisvaikeus -koulutustilaisuus, Helsinki Koulutuksen aiheena on kielellinen erityisvaikeus ja kielenkehityksen tukeminen. Paikka: Valkea Talo, Ilkantie 4, Helsinki. Lisätiedot ja ilmoittautuminen liiton nettisivuilla, www.aivoliitto. ﬁ/koulutukset tai koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, riitta.tuusa@aivoliitto. ﬁ, p. 040 543 7288. Ok-opintokeskuksen tukemaa koulutusta.

MARRASKUU 22.11. Aistien merkitys arjessa -koulutus, Helsinki Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana -koulutus II tiistaina 22.11.2011, Valkea talo klo 9–16.15. Järjestäjinä ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry. Ks. ilmoitus s. 28.

LISÄTIETOJA Lisätietoja www.aivoliitto.fi ja/tai www.nv.ﬁ.

Kielellinen erityisvaikeus -seminaari (ent. Dysfasia-seminaari) 7.– 8.9.2011 Järjestäjä: Aivoliitto ry (ent. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry) yhteistyössä Ok-opintokeskuksen kanssa. Paikka: Tampere-talo, Studio, Yliopistonkatu 55, Tampere.

Ohjelma

Kohderyhmä: Neuvoloiden ja päivähoidon työntekijät, perhepäivähoitajat, seurakuntien työntekijät, terapeutit, kuntoutusohjaajat ja muut kiinnostuneet.

Keskiviikko 7.9.2011

Torstai 8.9.2011

Vanhemmuuden tukeminen

Käypä hoito -suositus ja arki

Puheenjohtajana Aivoliiton liittohallituksen jäsen Tia Ukkola

Puheenjohtaja varmistuu myöhemmin

8.00– 9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

8.30–9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00 – 9.15

Seminaarin avaus Liittohallituksen jäsen Tia Ukkola

9.00–10.15

Käypä hoito -suositus ja arjen toiminta Erikoispuheterapeutti Leena Ervast

9.15–10.30

Erityislapsen vanhemmuuden haasteet Psykologi, PsT Elina Vierikko, Tampereen yliopisto

10.15–10.30 Jaloittelutauko

10.30–10.45 Jaloittelutauko 10.45–12.00 Esikko-menetelmä kielellisten vaikeuksien varhaiseen tunnistukseen ja vuorovaikutuksen tukemiseen. Professori Marja-Leena Laakso, Jyväskylän yliopisto 12.00–13.00 Lounastauko ja näyttelyyn tutustuminen

10.30–11.45 Leikki ja kieli Yliopettaja Helena Tigerstedt, Turun AMK 11.45 –12.45 Lounastauko ja näyttelyyn tutustuminen 12.45 –13.45 Oppimisen ja kasvun tukeminen psykomotoriikan keinoin Liikunnan lehtori Anita Ahlstrand Erityisesiluokanopettaja Mari Jaakkola Veromäen koulu, Vantaa

13.00–13.30 Isä tuettavana ja äidin ja perheen tukena Puheenjohtaja Hannu Lehto, Pirkanmaan Dysfasiayhdistys ry

13.45–14.15 Kahvitauko

13.30–14.30 Vastaamo -palvelu – nettipohjainen asiantuntijaneuvonta pienten lasten vanhemmille Järjestöpäällikkö Kari Lankinen, Väestöliitto

15.00–15.45 Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea koko perhettä Psykologi Timo Teräsahjo, Aivoliitto ry

14.30–15.00 Iltapäiväkahvit

15.45–16.00 Seminaarin päätös

14.15–15.00 Erityisen lapsen vanhempana arjessa Terveydenhoitaja Satu Lukka

15.00–15.45 Nepsy-hanke erityislasten vanhempien ja ammattilaisten tukena Erityislastentarhanopettaja Elina Pohjankunnas 15.45–16.15 Pieni musiikkituokio päivän päätteeksi Mikko Hautakangas

Hinnat: Ammattihenkilöt Dysfasiayhdistysten jäsenet Päätoimiset opiskelijat

1 päivä 180€ 115€ 115€

2 päivää 280€ 165€ 165€

Hintoihin sisältyy seminaariin osallistuminen, luentomateriaali sekä ohjelmassa ilmoitetut kahvit ja lounaat. Majoittumisesta ja matkoista jokainen vastaa itse.

Hotelli Scandic Tampere Cityssä on varattu edullinen huonekiintiö päiville osallistujille. Jokainen hoitaa varauksensa ja maksunsa suoraan hotelliin. Varaustunnus: SLI070911 on mainittava huonetta varattaessa. Varauskiintiö on voimassa 7.8. saakka. Hotellin yhteystiedot: Hämeenkatu 1, 33100 Tampere Puh. 03 2446 111 (vaihde), 03 2441 2210 (myyntipalvelu ma–pe), tamperecity@scandichotels.com Ilmoittautuminen 4.8. mennessä. Ilmoittautumislinkki löytyy Aivoliiton nettisivuilta osoitteesta www.aivoliitto.fi/koulutukset. Lisätietoa seminaarista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi.

2/2011 KIELIPOLKU

Salibandya Hankasalmella Jyvässeudun Nuortentalo isännöi salibandyturnausta toistamiseen. Kuinka isäntäjoukkue pärjäsi turnauksessa?

Jonna Pääkkönen

JONNA PÄÄKKÖNEN

NUORTENTALOISSA TAPAHTUU NUORTENTALOIS

Bovallius-ammattiopiston joukkue sai turnauksesta kotiinviemisiksi pokaalin.

uomen Nuortentalo Oy:n Jyvässeudun Nuortentalo pääsi jälleen taistelemaan ystävyyssalibandyturnauksessa 19.2.2011 Kuopion Nuortentalon ja Bovallius-ammattiopiston Pieksämäen yksikön taitavia joukkueita vastaan. Aamupäivän aikana Hankasalmen monitoimitalolle kerääntyi noin 35 erityisnuorta ja ohjaajaa varustettuna reippaalla ja ehkä vähän kilpailuhenkiselläkin mielellä. Turnauksen aloittivat Jyvässeudun ja Kuopion Nuortentalojen joukkueet pelaten hyvin tasaväkisen ottelun, joka päättyi lopulta Kuopion 4–2 voittoon. Seuraavassa pelissä Bovalliuksen joukkue pyöritti Jyvässeudun joukkuetta mennen tullen ja peli päättyikin isäntäjoukkueen häviöön 11–1. 26

KIELIPOLKU 2/2011

Kolmannessa ottelussa taitojaan mittelivät Kuopion ja Bovalliuksen joukkueet. Tässäkin pelissä Bovalliuksen joukkue voitti maalein 7–4. Finaaliottelussa maaleja tehtiin vuorotellen ja jännitys säilyi pelin puoliväliin saakka. Bovallius kuitenkin kiihdytti vauhtiaan ja vei pokaalin maalein 9–4. Voittajajoukkueen palkitsemisen lisäksi jokaisen joukkueen positiivisinta pelaajaa haluttiin kiittää pienellä muistamisella. Onnetar jakoi myös muutamia tavarapalkintoja kaikkien pelaajien kesken. Palkintojen jaon jälkeen kuulumisia vaihdettiin ruokailun ääressä ennen kotiin lähtöä. Seuraavastakin vuodesta ehdittiin tehdä jo alustavia suunnitelmia ja tuumittiin, että vuoden 2012 ys-

tävyyssalibandyturnaus voitaisiin pitää Kuopion suunnalla ja ehkä kutsua joku neljäskin joukkue peleihin mukaan. Saa nähdä, kuka ensi vuonna voiton vie… Jyvässeudun Nuortentalo haluaa kiittää Hankasalmen yrittäjiä saamastaan sponsoriavusta. Päivää olivat mahdollistamassa Liikennekoulu Liukkonen Ky, Melli-Elli, TiliSalomaa Ky, Myötätuuli Tiina Honkonen Ky ja Kelloliike Ari Lamminniemi Ky. Suuret kiitokset ansaitsee myös turnauksen vapaaehtoinen tuomari, Marko Nikula. ■ Jonna Pääkkönen toimii Jyvässeudun Nuortentalossa ohjaajana.

Suomen Nuortentalo Oy on järjestänyt kevään aikana luentotilaisuuksia aiheesta neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaavat henkilöt asiakkainamme. Kuulijoita on riittänyt.

MARIANNE KULMALA

Neuropsykiatrinen valmennus kiertueella

Päivi Seppä-Lassila

Tietoa neuropsykiatrisesta valmennuksesta on ollut tarjolla tänä keväänä useissa luentotilaisuuksissa. Turun tilaisuudessa eturivissä istuvat vastaava ohjaaja Pia Laverman (vas.) ja neuropsykiatrinen valmentaja Marianne Kulmala saivat puheenvuoron Marjatta Laakson jälkeen.

europsykiatrisia erityisvaikeuksia on henkilöillä, joilla on kielellinen erityisvaikeus, ADHD tai Aspergerin ja Touretten oireyhtymä. Tilaisuuksiin kutsuttiin näiden henkilöiden parissa toimivia ammattilaisia kuten esimerkiksi kuntien sosiaalityöntekijöitä, työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstöä, erityiskoulujen opettajia, oppilaanohjaajia, kuraattoreita ja kuntoutuslaitosten ja sairaaloiden väkeä. Myös kaikki muut, joita asia kiinnosti, olivat tervetulleita. Tilaisuuksien tarkoituksena on ollut tukea ammattihenkilöitä heidän työssään antamalla osallistujille tietoa neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista, perheiden kanssa tehtävästä työstä sekä tietysti Suomen Nuortentalo Oy:n tarjoamista palveluista. Nuortentalon johtaja Marjatta Laakso kertoi asumispalveluista Turussa, Kuopiossa sekä Jyvässeudulla sekä valmennuspalveluistamme, joita on saatavilla edellä mainittujen paikkakuntien lisäksi nyt myös pääkaupunkiseudulla.

Neuropsykiatrisen valmentajan Marianne Kulmalan luento sisälsi arjen vinkkejä neuropsykiatrisen asiakkaan kohtaamiseen. Porin ja Kuopion tilaisuuksissa oli Autismisäätiön palvelutoiminnan päällikkö Marko Lahti kertomassa autismin kirjon ihmisten tarpeiden tunnistamisesta ja palveluiden kohdentamisesta. Helsingissä ja Turussa työnohjauksesta vammaisen nuoren vanhempien tukena olivat kertomassa puheterapeutti, työnohjaaja Annukka Kuutsa ja erikoistoimintaterapeutti, työnohjaaja Anne Metsäranta. Hankasalmen tilaisuudessa Suomen Nuortentalon omaan henkilökuntaan kuuluvat nuortenohjaaja Jonna Pääkkönen ja vastaava ohjaaja Eveliina Kananen selvittivät yleisölle selkokieleen liittyviä asioita. Hankasalmen tilaisuudessa oli myös suurta suosiota saanut Nuortentalon asukkaan, Emmin, haastattelu. Tilaisuuden jälkeen oli mahdollisuus tutustua Jyvässeudun Nuortentaloon Hankasalmella. Iloksemme kovin mo-

ni kävikin katsomassa Nuortentalon tiloja ja toimintaa. Kaiken kaikkiaan tilaisuuksiin on osallistunut 550 kuulijaa tähän mennessä Helsingissä, Turussa, Porissa, Kuopiossa ja Jyvässeudulla. Runsas väkimäärä kertoo siitä, että tarvetta tällaisille tilaisuuksille on. Yhä useammin asiakkainamme on neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaavia ihmisiä. Kevään aikana tilaisuuksia on vielä Lahdessa, Tampereella ja Seinäjoella. Lehden ilmestyttyä ei tilaisuuksiin ikävä kyllä ole enää mahdollista ilmoittautua, mutta kevään 2012 aikana on mahdollisesti tulossa uusi luentotilaisuuksien sarja, joihin toivomme taas yhtä runsasta ja innostunutta kuulijakuntaa. ■ Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana Suomen Nuortentalo Oy:ssä.

2/2011 KIELIPOLKU

Aistien merkitys arjessa Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elĂ¤mĂ¤n perustana -koulutus II Tiistaina 22.11.2011 Valkea talo, auditorio, Helsinki klo 9-16.15 (ilmoittautuminen alkaa klo 8.30) Kaikki ympĂ¤ristĂśstĂ¤ ja omasta kehostamme tuleva tieto vĂ¤littyy meille aistijĂ¤rjestelmĂ¤n kautta. Uusien taitojen oppimisessa, vuorovaikutustaitojen kehittymisessĂ¤ ja vireystason sĂ¤Ă¤telyssĂ¤ aistit ja niiden antaman tiedon kĂ¤sittely ovat vĂ¤lttĂ¤mĂ¤ttĂśmiĂ¤. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden hĂ¤iriĂśihin, autismin kirjoon ja kielelliseen erityisvaikeuteen liittyy usein aistitiedon kĂ¤sittelyn vaikeutta, mikĂ¤ tulee huomioida kuntoutuksessa. KoulutuspĂ¤ivĂ¤ tarjoaa tietoa aistitiedon kĂ¤sittelyn haasteista, tuen tarpeista ja mahdollisuuksista. Tarkempi luento-ohjelma luettavissa liittojen internetsivuilla kesĂ¤kuun alussa. JĂ¤rjestĂ¤jĂ¤t: ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry. Alan toimijoita esittĂ¤ytyy koulutuksen yhteydessĂ¤ jĂ¤rjestettĂ¤vĂ¤ssĂ¤ nĂ¤yttelyssĂ¤. KohderyhmĂ¤: Koulutus on suunnattu terveydenhuollon, opetus- ja sosiaalitoimen ammattilaisille, erityistĂ¤ tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lĂ¤hipiirille sekĂ¤ jĂ¤senyhdistysten jĂ¤senille. Paikka: 9DONHD WDOR ,ONDQWLH 3RKMRLV +DDJD +HOVLQNL ZZZ YDONHDWDOR Âż

Koulutuksen hinta: AmmattihenkilĂśt 160 â&#x201A;Ź, jĂ¤senistĂś ja opiskelijat 100 â&#x201A;Ź. Koulutusmaksu sisĂ¤ltĂ¤Ă¤ osallistumisen, ohjelmassa mainitut kahvit sekĂ¤ lounaan. Matkoista ja majoituksesta vastaa osallistuja itse. Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset pe 14.10.2011 mennessĂ¤. Verkossa www.adhdOLLWWR Âż WRLPLQWD WDL $'+' OLLWWR U\ SXK VlKN|SRVWL DGKG#DGKG OLLWWR Âż Ilmoittautuminen on sitova. Viimeisen ilmoittautumispĂ¤ivĂ¤n jĂ¤lkeen tapahtuvasta peruutuksesta peritĂ¤Ă¤n 50 % osallistumismaksusta. MikĂ¤li peruutusta ei tehdĂ¤ lainkaan, peritĂ¤Ă¤n koko osallistumismaksu. Osallistumismaksu laskutetaan ennen koulutuspĂ¤ivĂ¤Ă¤. Tarkistathan laskutustiedot, mikĂ¤li laskutusosoite on ilmoitettu vĂ¤Ă¤rin ja joudumme lĂ¤hettĂ¤mĂ¤Ă¤n uuden laskun, veloitamme erillisinĂ¤ toimituskuluina 20 euroa. LisĂ¤tiedot: 9HUNRVVD ZZZ DGKG OLLWWR Âż ZZZ DLYROLLWWR Âż MD ZZZ DXWLVPLOLLWWR Âż Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidĂ¤tetĂ¤Ă¤n.

Autismi- ja Aspergerliitto

KIELIPOLKU 2/2011

SATU LUKKA

Terveydenhuoltolailla sujuvuutta palveluihin Uusi terveydenhuoltolaki astui voimaan 1. toukokuuta. Terveydenhuoltolain tavoitteena ovat asiakaskeskeiset ja saumattomat palvelut. Perinteinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja madaltuu, samoin sosiaalipalvelut nivelletään paremmin palvelukokonaisuuteen. Sujuvan sairaanhoidon lisäksi terveydenhuoltolailla pyritään lisäämään kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä lisäämään asiakkaan omaa roolia hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa.

erveydenhuoltolaki lisää asiakkaan valinnanvapautta oman hoitonsa järjestämispaikan ja hoitavan ammattihenkilön suhteen. Tämä tarkoittaa, että asiakas voi valita terveysaseman oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä. Ilmoitus terveysaseman valinnasta on tehtävä kolme viikkoa ennen ensimmäistä käyntiä sekä asiakkaan uudelle että vanhalle terveysasemalle. Asiakas voi valita terveysaseman tai terveyskeskuksen myös oman kuntansa ulkopuolelta. Tältä osin laki tulee voimaan vuonna 2014. Asiakas voi valita vain yhden terveysaseman tai terveyskeskuksen kerrallaan ja valinnan voi tehdä kerran vuodessa. Asiakas voi valita myös hoidon antavan erikoissairaanhoidon yksikön erityisvastuualueensa sisältä ja vuodesta 2014 alkaen valtakunnallisesti. Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus valita häntä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, yleensä lääkäri, silloin kun valinta on yksikön toiminnan kannalta järjestettävissä. Potilas on mahdollisuuksien mukaan ohjattava jatkohoitoon häntä aiemmin hoitaneelle lääkärille. Hoidon saumattomuutta parannetaan siten, että kunnan perusterveydenhuollolla on kokonaisvastuu asiakkaasta. Asiakkaalle laaditaan hoitosuunnitelma hänen omassa terveyskeskuksessaan. Terveydenhuollon palvelujen järjestäjällä on velvoite toimia yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen järjestäjän kanssa

asiakkaan tilanteen niin edellyttäessä. Sairaanhoitopiirin alueella muodostetaan yhteinen potilasrekisteri, jolloin potilastiedot liikkuvat sujuvasti yksiköiden välillä. Näin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisiä hallinnollisia raja-aitoja madalletaan. Saumaton sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on elintärkeää varsinkin vanhenevan väestön, mielenterveystyön ja päihdehuollon sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten kohdalla. Kuntoutuksen palveluketju erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken selkiytyy. Terveyskeskusten ja sairaaloiden lisäksi lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät Kela, yksityiset vakuutuslaitokset ja yksityiset palveluntuottajat. Kunnan on järjestettävä hoitovastuullaan olevalle potilaalle lääkinnällinen kuntoutus laissa säädetyissä aikarajoissa myös silloin, kun toimijoiden

välinen vastuu kuntoutuksen järjestämisestä tai kustannuksista ei ole vielä selkiytynyt. Tarkoitus on parantaa kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja viivytyksetöntä alkamista sekä varmistaa kuntoutuksen jatkuminen saumattomasti. Nuorten psykiatristen palvelujen ikäraja nostetaan kaikkialla 23 ikävuoteen. Alle 23-vuotiaiden on päästävä psykiatrisiin palveluihin kolmen kuukauden sisällä. Hoidon tarpeen arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Aiemmin ikärajaa ei ole laissa määritetty. Käytännössä se on ollut 18 vuotta, mutta joissain sairaanhoitopiireissä on sovellettu korkeampaa ikärajaa. ■ Satu Lukka toimii Aivoliiton järjestösuunnittelijana Etelä-Suomen alueella. Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön kokoamat useimmin kysytyt kysymykset terveydenhuoltolaista, www.stm.fi

2/2011 KIELIPOLKU

Poimittua

Neuvoja rahankäyttöön selkokielellä

alouden hallintaan liittyvät vaikeudet ovat yleistyneet. Siitä kertovat esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjen, ulosmittausten ja velkajärjestelyhakemusten lisääntyminen. Neuvoja oman tilanteen selvittelyyn saa Selkokeskuksen ja Kuluttajaviraston julkaisemasta Rahankäytön oppaasta. Oppaassa kerrotaan ymmärrettävällä ja selkeällä tavalla, miten omaa taloutta voi suunnitella ja mitä pitää tehdä, jos ei selviä laskujen maksusta tai veloista. Lisäksi siihen on koottu perustietoa eri maksutavoista ja verkkopankin käytöstä. Rahankäytön opas on käännetty työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tu-

Lukeminen on pääasia

tava käynnisti huhtikuun alussa kampanjan lukemisen edistämiseksi. Lukeminen on pääasia -kampanjan tarkoituksena on muistuttaa suomalaisille, kuinka hyödyllistä ja mukavaa lukeminen on – kaikissa muodoissaan! Lukeminen kilpailee kiireisessä maailmassa monien muiden vapaa-ajanviettotapojen kanssa. Lukemista arvostetaan edelleen mutta helposti se joutuu ”sitku on aikaa” jonotuslistalle. Lukeminen on mielenhuoltoa ja vähintään yhtä tärkeää kuin fyysisestä kunnosta huolehtiminen, joten sille pitää varata samalla tavalla aikaa. Koska lukeminen on aivojen treeniä, kampanja leikittelee liikuntatermeillä ja on mukana erilaisissa liikuntatapahtumissa, esimerkiksi Likkojen lenkillä Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Kampanja näkyy syksyllä Helsingin kirjamessuilla ja ensi talvena kouluissa. lukeminen.ﬁ on lukemisen sivusto, joka antaa virikkeitä ja lukuvinkkejä. Siellä voi käydä keskustelua, saada ja antaa suosituksia. Pitkäkestoisen kampanjan tavoitteena on herättää keskustelu lukemisen merkityksestä sekä maailmankuvan avartajana että hyvän mielen tuojana. Mikä onkaan parempi tapa rauhoittua kuin tarttua mieluisaan kirjaan tai lehteen? ■ http://lukeminen.fi 30

KIELIPOLKU 2/2011

ella ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi ja venäjäksi. Oppaan edellinen painos sai TEM:n Kuluttajatiedon julkistamispalkinnon vuonna 2008. Suomenkielinen painettu opas on jo jaettu lähes loppuun, mutta pdf-muodossa se löytyy sekä Selkokeskuksen että Kuluttajaviraston sivuilta. Oppaan käännösversioita on saatavissa painettunakin. Painettujen esitteiden jakelusta saa lisätietoa Selkokeskuksesta. ■ www.papunet.net/selko www.kuluttajavirasto.fi

Poimittua

Erityisen tuen -nettisivuilta liikuntavinkkejä

uoren Suomen Erityisen tuen -nettisivujen tehtävänä on nostaa vähän liikkuvien sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten asioita esille ja levittää tietoa hyvistä toimintamalleista ja ideoista. Nuortensivulta löytyy tietoa muun muassa Your Move Suurtapahtumasta, joka kutsuu nuoret liikkumaan, kokeilemaan uusia lajeja ja kokemaan ainutkertaisia elämyksiä 27.5.–1.6.2011. Tapahtumapaikkana toimii Helsingin Olympiastadionin ympäristö. Suurtapahtuma on vuoden 2011 suurin liikuntatapahtuma Suomessa. Paikalle odotetaan 50 000 nuorta. ■ Tutustu sivustoon osoitteessa: www.nuorisuomi.fi/erityinentuki.

Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

✂

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi! 2/2011 KIELIPOLKU

Poimittua

Tiedätkö mitä haukkaat?

aljonko jogurteissa on sokeria? Mikä valmiskeitoista on vähäsuolaisin? Kuinka paljon energiaa ja suolaa hampurilaiset tai pakastealtaan pizzat sisältävät? Mitkä ovat valmislihapullien ja makkaroiden lihapitoisuudet? Tiedot löydät Kuluttajaliiton koostamasta sivustosta. Sieltä löytyvät ravintoarvotiedot ja vertailut kahdestakymmenestä tuotteesta, muun muassa muroista, lapsille suunnatuista jogurteista, vanukkaista, rahkoista ja viileistä, maitohappobakteereja sisältävistä jogurteista, erilaisista juomista, sekä kekseistä ja välipalapatukoista. Lisäksi sivuille on kerätty tuotetietoja valmisaterioista sekä lihapitoisuudet lihapyöryköistä, makkaroista ja nakeista. ■ www.kuluttajaliitto.fi/tuotevertailut

✂ Haluan liittyä: SLI-yhdistykseen liiton kannatusjäseneksi. Olen henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus läheinen lapsen syntymävuosi ____________________ ammattilainen muu _________________________________ Nimi

____________________________

Osoite

____________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________ Puhelin

____________________________

Sähköposti

____________________________

Syntymäaika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

KIELIPOLKU 2/2011

muu

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt. Jäsenmaksu on 10-25 € yhdistyksestä riippuen. Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on yksityisiltä 50 € ja 80 € yhteisöiltä ja yrityksiltä. Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_______________________________________ Allekirjoitus

Poimittua Juha Luoma

Sam Body Plays -festivaali Turussa Turussa järjestetään kansainvälinen luovan toiminnan Sam Body Plays -festivaali 16.–27.5.2011.

Festivaalien ohjelmistoon kuuluvassa satunäytelmässä kuullaan Steel Pan -musiikkia.

am Body Plays -festivaalin ohjelma koostuu esityksistä, näyttelyistä sekä toimintapajoista, joihin koulujen oppilaat voivat osallistua. Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille. Paikkana on Turun suomenkielinen työväenopisto, Kaskenkatu 5, Turku. Toimintapajat on suunnattu pääasiassa ala- ja yläkouluikäisille lapsille ja nuorille. Tapahtumat sijoittuvat arkipäiville maanantaista perjantaihin klo 9–15. Näyttelyt ovat nähtävissä iltaisin ja viikonloppuisinkin Työväenopiston aukioloaikoina. Festivaalin aikana nähdään muun muassa Joutsenlompolo-tanssiesitys, jonka toteuttaa Musiikkiopisto Arkipelag. Solveig Ekholm on tehnyt esityksen koreograﬁan. Vielä hirmuisempi vankila on näytelmä, jonka päähenkilöinä ovat kuningas Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär. Näytelmän puvustukseen ja rekvisiittaan on paneuduttu huolellisesti. Näyttelijöinä on Luolavuoren ja Samppalin-

nan koulujen oppilaita. Näytelmässä on tanssia, musiikkia ja akrobatiaa. Käsikirjoitus on Salme Kotivuoren ja Kirsti Ellilän yhteistyötä. Näytelmän ohjaa Maiju Rautiainen. Musiikillinen satunäytelmä Viidakon punahilkka tuo näyttämölle Steel Pan -musiikkia ja tanssia. Kysymyksessä on Monikulttuurisen luovan toiminnan ja Steel Pan -hankkeen suuri yhteistyöproduktio. Sam Body Plays on Turun kasvatus- ja opetustoimen suurin oma Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden hanke. Sen tavoitteena ovat elinikäinen oppiminen, kulttuuriperinnön siirtyminen, kansainvälisyys, monikulttuurisuus, esteettömyys ja kouluhyvinvoinnin lisääminen. Mukana on yli 30 eri yhteistyökumppania. Luovan toiminnan festivaali on Sam Body Plays -hankkeen päätapahtuma. ■ Lisätietoja hankkeesta osoitteesta www.turku2011.fi/sambody-plays.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluopas perheille

osiaali- ja terveydenhuollon palveluopas -sivusto on tehty avuksi muun muassa vanhemmille, joilla on erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia tai nuoria. Sivustolle on kerätty ja keskitetty tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, jota perhe voi tarvita lapsen tai nuoren kuntoutuksen tueksi sekä arjenhallinnan avuksi.

Palvelut on pyritty jaottelemaan perheen näkökulmasta. Asiakokonaisuudet on otsikoitu seuraaviin teemoihin: Ensitiedosta arjenhallintaan, Asiakkaana palvelujärjestelmässä, Tukea toimeentuloon, Perhettä tukevia palveluja, Kuntouttava arki, Kouluun, opiskelemaan, ammattiin ja Matkalla aikuisuuteen ja itsenäisyyteen. Jokaisen asiakokonaisuuden loppuun on

merkitty sulkuihin lähdeviite tai taho, josta voi tehdä lisätiedusteluja kyseisestä palvelusta. Sivuston on koonnut Aivoliiton järjestösuunnittelija, terveydenhoitaja ja palveluohjaaja Satu Lukka. ■ www.palveluopasperheille.fi

2/2011 KIELIPOLKU

Raha-automaattien pelaaminen kiinnostaa suomalaisia Suomalaiset käyttivät viime vuonna keskimäärin 115 euroa raha-automaattien pelaamiseen, käy ilmi Raha-automaattiyhdistyksen tilastosta. läpi pelaajien keskuudessa. Yksittäisellä pelilläkin voi olla suuri merkitys pelaamisen suosioon, Peräkylä sanoo. Peräkylä arvioi, että raha-automaattien pelaaminen säilyy myös tulevaisuudessa suomalaisten suosiossa. – Perustrendi tällä hetkellä on, että pelaaminen kasvaa ja monipuolistuu, Peräkylä arvioi.

Marko Hakala/RAY

PELATUT EUROT JAETAAN AVUSTUKSINA

htä kuukautta kohti keskiverto suomalainen siis pelasi melkein kymmenellä eurolla. Pelaaminen kiinnosti enemmän kuin vuonna 2009, jolloin peleihin käytettiin asukasta kohti neljä euroa vähemmän. Alueelliset erot pelaamisessa ovat kuitenkin suuria. Kaikkein suosituinta pelaaminen oli eteläpohjalaisessa Töysässä, jossa asukasta kohti pelattiin vuoden aikana peräti 297 euroa. Myös muut matkailijoiden suosimat paikkakunnat nousivat tilastossa kärjen tuntumaan. Suurten paikkakuntien asukkaat taas eivät olleet erityisen ahkeria pelaamaan.

Pelitoiminnasta saadun tuoton RAY käyttää kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan rahoittamiseen sekä sotaveteraanien hyväksi. Yhteensä vuonna 2011 yhteiskunnallisiin tarkoituksiin jaetaan 367,5 miljoonaa euroa. Tänä vuonna RAY tukee erityisesti lastensuojelua, nuorisokasvatusta ja ikäihmisten hyvinvointia. Kolme suurinta avustuksensaajaa ovat erityisryhmiä asunnonhankinnassa avustava Y-säätiö (8,1 miljoonaa euroa), Näkövammaisten keskusliitto ry (7,6 miljoonaa euroa) sekä Ensi- ja turvakotien liitto ry (5,1 miljoonaa euroa). Pelaamiseen käytetty kokonaissumma kertyi Suomen noin 19 000 raha-automaatista, joista suurin osa sijaitsee yritysyhteistyökumppanien tiloissa kuten liikenneasemilla, kioskeissa ja kaupoissa. Kasinopeleihin tai RAY:n internetpeleihin pelattuja euroja ei ole otettu tilastossa huomioon, eikä lukuja ilmoiteta myöskään niiltä paikkakunnilta, joissa raha-automaatteja on vain yhden tai kahden yrityksen tiloissa. Ilmoitetuista luvuista on vähennetty maksetut voitot, eli kyseessä on raha-automaateista kertyvä tuotto. ■

Ahkerimmat raha-automaattipelaajat Suomessa (€/as.) vuonna 2010. Suluissa vastaava summa vuodelta 2009.

PELAAMINEN MONIPUOLISTUU RAY:n rahapelitoimen johtaja Janne Peräkylä uskoo, että pelaamisen suosion kasvu selittyy vuoden aikana lanseeratuilla uusilla peleillä sekä lisääntyneellä yhteistyöllä yrityskumppanien ja pelaaja-asiakkaiden kanssa. – Erityisesti uutuuspeli Kulta-Jaska on mennyt hienosti 34

KIELIPOLKU 2/2011

1. 2. 3. 4. 5.

Töysä 297 (284) Pertunmaa 293 (277) Kyyjärvi 232 (211) Virolahti 228 (202) Forssa 208 (196)

ällä kertaa arpajaisia järjestämässä on seitsemän potilasjärjestöä: Aivoliitto ry, ADHD-liitto ry, Aivovammaliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Selkäliitto ry sekä Suomen CP-liitto ry. Arpajaiset järjestetään ajalla 29.8.–31.12.2011. Arpajaisten käytännön toimeenpanosta huolehtii Kultareuna ry. Kyseessä ovat vanhanajan arpajaiset suljettuine arpalippuineen. Arpalipun sisälle on painettu voiton nimi. Arpoja on yhteensä 530 000 kpl. Yhden arvan hinta on kolme euroa. Arpojen yhteisarvo on 1590 000 euroa. Voittoina on muun muassa Aurinkomatkojen lahjakortteja, kuntoviikonloppuja kahdelle sekä paljon muuta. Päävoittona on Opel Astra -henkilöauto. Arpoja toimitetaan myyntiin arpajaisten järjestäjäliittojen jäsenille kirjeitse, minkä lisäksi liitot sekä Kultareuna ry myyvät arpoja erilaisissa tilaisuuksissaan suoraan ostajille.

Vertaistukiarpajaiset 29.8.–31.12.2011

Jari Hämäläinen

Vertaistuki on monille tärkeä osa eri elämäntilanteita. Vertaistukea järjestävät ja koordinoivat kansalaisjärjestöt. Vaikka kyse on vapaaehtoistyöstä, ei sen järjestäminen kuitenkaan ole ilmaista. Nyt jo toista kertaa järjestettäviltä Vertaistukiarpajaisilta toivotaan tukea vertaistuen järjestämiseen.

JARI HÄMÄLÄINEN

Arpajaisilla tukea vertaistukeen

Aina on arpa ostettava, jos on auto palkintona, naurahtaa Pentti Arajärvi muistellessaan erään entisen työtoverinsa ohjetta.

VERTAISTUELLA SUURI MERKITYS Arpajaisten suojelijana toimii jälleen tohtori Pentti Arajärvi. Arajärven mukaan vertaistukea on aina tarvittu ja tullaan aina tarvitsemaan. Vertaistuen merkitys nyky-yhteiskunnassa on edelleen tavattoman suuri. Tohtori Arajärvi näkee vertaistuen tyypillisenä kansalaisjärjestöille sopivana toimintana, eikä sitä oikein millään muulla järjestelmällä pystyttäisi organisoimaankaan. Vertaistuen muodolla Pentti Arajärvi ei näe suurta merkitystä. Ei ole väliä saako henkilö tarvitsemansa tuen vaikkapa internetin keskustelupalstoilta tai kahvilatapaamisilta, kunhan tukea saa sitä tarvitessaan. Ihan kokonaan Arajärvi ei kuitenkaan oikeita tapaamisia unohtaisi. Tohtori Arajärvi toteaa, että järjestöt ovat yksi niistä keskeisistä elementeistä, joilla Suomi on raken-

nettu Suomeksi. Jos Suomi halutaan edelleen pitää sellaisena hyvinvointivaltiona kuin useimmat tuntuvat sen haluavan pitää, niin silloin on järjestötoiminta pidettävä vahvana, Pentti Arajärvi kiteyttää. Hän ei ole huolestunut siitä, että järjestötoiminta olisi kuihtumassa, sillä uusia toimijoita tuntuu aina riittävän. Toki notkahduksia jäsenmäärissä aina voi tulla ja jotkut yhdistykset päättävät toimintansa, mutta kokonaisuutena järjestötoiminta on edelleen voimissaan. Tohtori Pentti Arajärvi haluaa välittää kiitoksensa kaikille järjestötoimijoille heidän tärkeästä työstään ja toivottaa heille voimia, hyviä kokemuksia sekä onnistumisen elämyksiä järjestötyön parissa. Järjestötoiminta on hyvin keskeinen osa yhteiskunnan hyvinvointia. ■ Jari Hämäläinen toimii ADHD-liitossa tiedottajana.

2/2011 KIELIPOLKU

KIELIPOLKU 2/2011

Kirjahylly LAPSEN KOHTAAMISTA EI VOI SUORITTAA

Lapsen maailmankuva ja käsitys itsestä rakentuu jokaisessa kohtaamisessa aikuisen kanssa. Epäkunnioittavaa tai vähättelevää kohtaamista arjessa ei voi hyvittää rahalla tai tavaroilla. Lasta tarvitsee kohdella hyvin ja arvostavasti joka hetki. Lapsella on oikeus luottaa aikuiseen ja siihen, että häntä hoidetaan, ohjataan ja puolustetaan. Hyvät kohtaamiset aikuisen kanssa kasvattavat lapsen rohkeutta kohdata elämä ja luottaa siihen, että elämä kantaa. Lasten parissa työskentelevällä tulisi olla riittävä ammatillinen itseluottamus, jotta lapsen kanssa oleminen ei muuttuisi kohtaamisen irvikuvaksi: aikuinen ei voi hakea lapselta hyväksyntää tai edellyttää lapsen käyttäytyvän aikuisen parhaaksi. Lapsen hyvän kohtaamisen tavoite ei saa olla lapsen persoonan muuttaminen, vaan sen vahvistaminen. Kirjailija Kati-Pupita Mattila haastaa aikuiset miettimään sitä, miten lapsen hyvää elämää edistetään konkreettisesti. Uudessa teoksessa Lapsen vahvistava kohtaaminen hän

toteaa, ettei nyky-yhteiskunnassa anneta tarpeeksi aikaa lapsen kohtaamiselle: – Ehkäisevän työn ongelma on aina tulosten osoittamisen vaikeus. Sen vuoksi yhteiskunnassa, jossa kaikki pitää perustella rahalla ja tulostavoitteiden täyttymisellä, lapsen vahvistaminen ennen elämän ongelmien ilmaantumista jää usein huomioimatta. Kati-Pupita Mattila on teologian tohtori ja lääketieteen lisensiaatti. Hän on työskennellyt mm. lastensuojelussa, päihdehuollossa, seurakunnassa, sairaalassa, terveyskeskuksessa ja mielenterveystoimistossa. Kati-Pupita Mattila. Lapsen vahvistava kohtaaminen. PS-kustannus, nid. 155 s. ISBN 978-952-451-507-8.

LAPSEN PUUTTEELLISET KIELENKÄYTTÖTAIDOT VOIVAT JOHTAA YKSINÄISYYTEEN

Hyvä kielenkäyttötaito on lapsen elämän kannalta usein tärkeämpää kuin kielen muodollinen osaaminen. Kielenkäyttö- ja keskustelutaitojen oppimista on alettu tutkia vasta viime

aikoina, vaikka niihin liittyvät ongelmat saattavat olla lapselle hyvinkin traumaattisia. Arkipäivän kommunikointitilanteissa käytetään paljon ilmauksia, joiden merkitysten ymmärtämiseksi lapsen on hyödynnettävä tilannevihjeitä ja omaa aikaisempaa tietämystään asiasta. Mikäli puhujan ilmausten todelliset merkitykset eivät avaudu lapselle, seurauksena on väärinymmärryksiä, jotka toistuessaan voivat johtaa esimerkiksi lapsen eristäytymiseen ikätovereiden seurasta. Kykyä käyttää ja ymmärtää kieltä erilaisissa kommunikointitilanteissa ja -ympäristöissä kutsutaan pragmaattiseksi taidoksi. Ongelmat pragmaattisissa taidoissa ovat lapsen kannalta hyvin vammauttavia, sillä ne voivat hankaloittaa esimerkiksi minäkuvan rakentumista ja ystävyyssuhteiden luomista. Keskustelutaitojen kehitystä on tutkittu vähän verrattuna puheen ja kielen kehityksen tutkimukseen. Suomessa ei ole käytössä tällä hetkellä yhtään pragmaattisten ymmärtämistaitojen arviointiin suunnattua mittaria, todetaan teoksessa Lapset kieltä käyttämässä – Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt. Teos on ensimmäinen suomalainen tieteelliseen tietoon pohjautuva teos, jossa käsitellään lasten keskustelu- ja kerrontataitoja sekä ilmausten tilannesidonnaista tulkintaa. Kirjoittajat ovat muun muassa logopedian, erityiskasvatuksen ja psykologian asiantuntijoita. Loukusa–Paavola (toim.). Lapset kieltä käyttämässä. Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt. PS-kustannus, nid. 336 s. ISBN 978-952-451-489-7.

2/2011 KIELIPOLKU

Kirjahylly NUORTEN MASENNUS KASVAA HALLITSEMATTOMASTI

Joka päivä viisi alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyiden takia. Sairauslomien ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisen syynä on usein masennus tai masennus yhdessä jonkin muun mielenterveysongelman kanssa. Masennus, kuten myös monet muut mielenterveyden häiriöt, alkaa usein nuoruusiässä. Masennusriski kasvaa huomattavasti murrosiän alkamisen jälkeen ja uusien masennusjaksojen riski on suurimmillaan 15–18-vuotiailla. Psykiatrisen avun resurssit eivät riitä vastaamaan kasvavaan hoidon tarpeeseen. Ennalta ehkäisevän tuen avulla on mahdollista saada masentuneiden nuorten määrä laskemaan ja siksi nuoria kohtaavat aikuiset tarvitsevat keinoja torjua masennusta ja puuttua huomaamaansa huolestuttavaan tilanteeseen. Nuoruusikä on luonnostaan täynnä muutoksien ja pettymysten sietämisen opettelua. Masennusris-

KIELIPOLKU 2/2011

kiä voidaan pienentää tukemalla jo lapsuusiässä tervettä kasvua ja kehitystä. Esimerkiksi oppilaitoksissa tulisi tunnistaa oppimisvaikeudet varhaisessa vaiheessa, jotta kielteiset koulukokemukset eivät altistaisi masennukselle. Lisäksi tunne-elämän työstämisessä apuna toimivia taideja liikunta-aineita tulisi lisätä opetussuunnitelmaan. Teoksessa Mieli maasta – Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen kerrotaan keinoista, joiden avulla aikuiset voivat ottaa nuoren masennuksen puheeksi ja auttaa nuorta löytämään itselleen ominaisia tapoja käsitellä stressiä ja ristiriitaisia tunteita selviytyäkseen myös aikuistumisen haasteista. Teos on tehty yhteistyössä Ammattiopisto Luovin kanssa ja on jatkoa suositulle kirjalle Mun on paha olla – Näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin (PS-kustannus, 2009). Anna-Liisa Lämsä (toim.). Mieli maasta. Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen. PS-kustannus, nid. 254 s. ISBN 978-952-451-501-6.

JOHTAMISOPAS YHDISTYKSILLE Yhdistystoiminnassa on kyse pitkälti vapaaehtoisten johtamisesta. Yhdistyksen puheenjohtajan asema esimiehenä perustuu muuhun kuin palkkatyössä olevan esimies-alaissuhteeseen. Miten johtaa yhdistystä niin, että vapaaehtoisten toiveet ja tarpeet ja heidän panostuksensa saadaan palvelemaan yhdistystä parhaalla mahdollisella tavalla? Miten ohjataan toimintaa niin, että jäsenten innostus ja motivaatio säilyy ja kanavoituu toiminnan kannalta tärkeiden asioiden tekemiseen?

OK-opintokeskus on julkaissut Miten johdan? -oppaan, joka palvelee niin yhdistysten puheenjohtajia, hallituksen jäseniä kuin erilaisten työryhmien vetäjiä. Opas perehdyttää ja antaa käytännön neuvoja vapaaehtoisvoimin tai pienellä palkattujen työntekijöiden joukolla toimivien yhdistyksen johtamisen kysymyksiin. Oppaassa käsitellään yhdistyksen toiminnan suunnittelua ja seurantaa, ihmisten johtamista ja innostamista sekä luodaan lyhyt katsaus yhdistyksen johtamisen tulevaisuudennäkymiin. Opas on tilattavissa OK:n verkkosivujen kautta osoitteessa www.okopintokeskus.ﬁ. Anne Ilvonen: Miten johdan? Yhdistystoiminnan johtamisopas. 64 s., 2011. ISBN 978-951-9195-82-7 Kirjastohoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila.

TURUN KAUPPATORIN APTEEKKI

Tanssiviikonloppu 2 vrk, puolihoito

alk.

129 € /hlö/2hh

Voimassa vuoden 2011 loppuun (ei juhlapyhien aikaan).

Hyvän Tuulen Kesäloma 6 vrk Perhehuone

209 € /hlö/2hh 444 € /perhehuone

alk.

(2 aikuista + 2 lasta 4-17 v) Tarjous voimassa 1.6.-28.8.2011 (ei juhlapyhien aikaan).

Suuret Juhannus Juhlat 3 vrk Varaukset ja lisätiedot (017) 560 1403 tai myynti@kuntoranta.ﬁ

149€ /hlö/2hh

alk.

Kuntorannantie 14, Varkaus

www.kuntoranta.ﬁ

Finlatera Oy

puh. 02-510 2200

33720 Tampere puh. 0400 833 558

Ruokolahden Apteekki

Korjausompelimo Tarja Niittymäki

Ruokolahti, puh. 05-434 1019

Hyvinkää, puh. 050 538 4667

Paltamon Apteekki

SOTKAMON FYSIOTERAPIA

Paltamo puh. 08-871 067

Torikatu 8, 88600 Sotkamo puh. 040 556 5305

Porin Karhu Apteekki

Valkealan kristillinen kansanopisto

Itäkeskuksenkaari 6, Pori puh. 02-631 2800

Kansanopistontie 53, 47830 HASULA, ww.valkealanopisto.fi

Isonkyrön Apteekki

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖ

Pohjankyröntie 135, Isokyrö puh. 06-478 8000

www.niilohelander.net

Kemin I Apteekki Asemakatu 1, Kemi puh. 010 666 4230

A-lehdet

Simon Apteekki

SULMU OY

Ratatie 8, Simo puh. 016-266 009

PL 19, 06101 Porvoo puh. 019-576 7300

KORTESJÄRVEN APTEEKKI

Lasivuorimaa Ky

Jääkärintie 53, Kortesjärvi puh. 06-488 0300

48400 Kotka, puh. 05-226 5100

TAMPEREEN PSYKOLOGIKESKUS OY

Helsingin Ortodoksinen Srk Liisankatu 29, Helsinki puh. 020 7720 600

Lääkäriasema Femeda Oy Kalevankatu 9 A, Helsinki puh. 09-751 01000 www.femeda.fi

SYNTHES OY Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään hoitoon. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki Puhelin (09) 2727 910, faksi (09) 2727 9120

www.superliitto.ﬁ 2/2011 KIELIPOLKU

LIIKKUMAAN

koko perhe

nyt ilmais mate et

MOTO-TAITURIKSI

URIKSI MOTO-TAIT virikkeitä 4–12-vuotiaiden

teluun Vinkkejä ja ojen harjoit oristen tait lasten mot ssa perheliikunna

; L GG

Opas antaa vinkkejä ja virikkeitä 4–12-vuotiaiden lasten perheliikuntaan. Oppaassa on tietoa lapsille suositeltavasta liikunnasta, liikunnan tärkeydestä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja energiatasapainon tärkeydestä liikkumisen yhteydessä. Opas sisältää lähes 60 liikuntatehtävää lapsen ja aikuisen yhteisiin hetkiin! Materiaalin harjoitteita voi myös käyttää kerhoissa, päivähoidossa ja kouluissa. 40 sivua – koko A4

PERHELIIKUNNAN VINKKIKORTIT

www.perheliik

uu nossa liikk a lluon ttiiia Jo viisi minuutt nvointia! en hyvin ieelllen mi m mie mista edistää

2010

Oy, n • Paino SP-Paino

an Piirtäkää maah tään ruutua? ta. Miten hypi ruudukko risuis rakentakaa la puita ruudukko tai essä. Halaamal en läheisyyd Hippaa puid , on turvassa. sam aleen loin samm a avoja llä u käve tu ttuu Miltä tuntu eää n päällä? län länne pehm kivien ja risuje maaten seläl utuk aa m muistuttavat, tm Lopuksi rento uvioita pilve u n. Mitä kuvio vaste aa alust alla?? t ovat matkkkalla minne pilve

va Tuomas Gustafsso intä Oy • Piirrosku

tkeillen

ire Yhdessä talv

in taa? Millä tavo a asusta iä luonnoss tt? Mitä eläim vat ja ääntelevä n eläimet liikku hyö hyönteisiä kivie ta. Mitä h kiviä maassta Nostakaa y? alta löyty ää tää tsinttää: u.fi een etsin arte aarte ääenlat ikää .suom L ikkik Leikk n aarteen, joka www luonnosta oma tta aarre ät • Jokainen etsii t etsiv otellen. Toise ta piilotetaan vuor lä isoa kuus la: se on lähel steel sitä vinkkien peru enee –polttaa; ylmenee, lämp etta tai kylmää–k etsittävää kohd lähempänä kuumempi mitä ollaan. jä kiviä ja käpy osuen puiden Kerätkää etäisyyksiltä eri veteen. ilua • Heittokisa kivien heittoa runkoihin, leipä kantoihin ja

Korttisarja kannustaa lasten ja aikuisten liikunnalliseen yhdessäoloon ja mielen hyvinvointiin. Sarjan 11 korttia sisältävät tietoa sekä vinkkejä perheiden yhdessäoloon ja liikunnallisiin elämyksiin. Kortteja voivat käyttää niin perheet, isovanhemmat, kummit kuin lasten ja perheiden kanssa työskentelevät. Mukavia liikuntavinkkejä sisä- ja ulkoliikuntaan! 13 sivua – koko A4

NRUM LQGG

Lataa ilmaiseksi käyttöösi netistä www.mielenterveysseura.ﬁ/ materiaalit

Lisää liikuntavinkkejä netissä www.perheliikunta.ﬁ

imisto Visuviest

.fi ntaa.fi n unt

pyörien, len, hyppien, aavasta ie tömistel nossa hiipien, Poimikaa seur Liikkukaa luon en lomitse pujotellen. nossa. ryömien ja puid n olon rretkelle luon hyvä kejä lisää vink

riaalit

Taitto: Mainosto

lähteillä Hyvän ollon

TÄ IS

Johanna Tuom

AA NET AT

Suomen Mielenterveysseura Maistraatinportti 4 A 00240 HELSINKI Puhelin 09 615 516 www.mielenterveysseura.fi

PERHELIIKUNTAKORTTI Perheliikuntakortti antaa vinkkejä perheliikuntaan ja tuo esiin eri-ikäisille suunnattuja liikuntasuosituksia. Liikkumisesta hyvää oloa ja mieltä koko perheelle! 2 sivua – koko A5 40

KIELIPOLKU 2/2011

Tulost a itselle si, kerro kaveri lle!

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.hsdy.org/ hyvinkaan.dysfasiayhdistys@hsdy.org Sanna Ryynänen (pj), p.0400 772694 sanna.ryynanen@windowslive.com Päivi Heikkinen, p. 040 568 0505 LÄNSI-SUOMEN ALUE Suunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE elina.salo@aivoliitto.fi Vastuualue: kielellinen erityisvaikeus AFASIALASTEN TUKI RY www.nic.fi/~hkuusela/ Maarit Heimonen maarit.heimonen@elisanet.fi Keski-Suomen kerho ks. yhdistyksen tiedot Ääneseudun kerho ks. yhdistyksen tiedot ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JA LÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY ellary@suomi24.fi Paula Immonen, p. 040 542 0345 Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaa paula.immonen1@luukku.com PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY www.saunalahti.fi/pdy pdy@sci.fi PL 11, 33451 Tampere Elina El-Sayed, p. 040 512 7009 Lasten ja vanhempien kerho Hannele Selin, p. 045 260 2141 hannele.selin1@luukku.com Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI Marjaana Laaja, p. 050 331 3306 marjaana.laaja@jippii.fi

ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855 Kauppamiehenkatu 4, 2. krs 45100 KOUVOLA satu.lukka@aivoliitto.ﬁ Vastuualueet: kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva KANTA-HÄMEEN ASPERGER-, AUTISMI-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS RY koti.aina.net/~hymy/ Johanna Lehmusoksa l.lehmusoksa@netti.ﬁ

paivi.heikkinen@kolumbus.ﬁ LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com Aila Peippo (siht), p. 046 85678 23 aila.peippo@dnainternet.net Sporttikerho (kerran viikossa) Arto Mäenpää, p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY Jari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907 Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN YHDISTYS ED RY Tuula Rämö, Tanja Ronkainen/ Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 Turku p. 02 258 0094, 0400 539 306 TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY www.dyma.info/ dyma@dyma.info Kalevantie 25, 20520 Turku p. 0400 347 385 Dysfasia-aikuisten ryhmä Dyma ry toimisto, p. 0400 347 385 Isovanhempien ryhmä Reino Lemmetyinen, p. 0400 720 460 reino.lemmetyinen@tuakk.fi ETELÄ-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY Juhani Kari (pj), p. 06 512 0183 (k), 050 305 2392 Ourannevantie 177, 63400 Alavus as juhani.kari@pp1.inet.fi Alavuden keskustelukerho Juhani Kari, ks. tiedot yllä Härmänmaan-Kortesjärven keskustelukerho Tuula Mäki-Fränti, p. 06 488 7126, 040 865 7606 Saarijärventie 371, 62420 Kortesjärvi tuula.maki-franti@netikka.fi Kyrönmaan keskustelukerho Marjo Kari, p. 050 576 7619 Potilantie 23, 66400 Laihia Marjokari73@gmail.com Anita Somppi, p. 044 035 0394 Santaloukontie 203, 66400 Laihia anita.somppi@gmail.com Seinäjoen keskustelukerho KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY www.kymenlaaksonaada.org kymenlaakson.aada@gmail.com Kotkan vertaisryhmä vanhemmille Ryhmä kokoontuu kuukauden 1. maanantaina klo 18 - 20 Nuorisotalo Greipissä, os. Kirkkokatu 22, Kotka. Kouvolan vertaisryhmä vanhemmille Ryhmä kokoontuu joka kuukauden 2. maanantai klo 18-20 osoitteessa Kappelikatu 10 A 1. Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen, puh. 040 732 0285, kata.vertsikka@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.ﬁ Sabine Keturi-Philipp sabine4@luukku.com, p. 044 570 1233 Jäsenasiat Katja Niemi, katja.niemi@helsinki.ﬁ

Heli Vainionpää p. 06 414 9584, 040 822 4733 Pikkukuja 3 B 3, 60320 Seinäjoki hvainionpaa@luukku.com heli.vainionpaa@netikka.fi SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY Toimisto: Valtakatu 7 C 36, 28100 Pori p. 02 646 0898, 044 346 0898 Toimisto avoinna sopimuksen mukaan samdy@samdy.info Tuija Koski puheenjohtaja@samdy.info Saara Korkeamäki, jäsenasiat jasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 Kankaanpään aluekerho kankaanpaa@samdy.info Satu Holopainen p. 040 575 2188 sadut@netti.fi Minna Lehtinen p. 050 330 5068 Minlehti@suomi24.fi Kokemäen aluekerho kokemaki@samdy.info Outi Juhela 0400 807 171 outijuhela@luukku.com Rauman aluekerho rauma@samdy.info ADHD-aikuisten ja -nuorten vertaistukihenkilö Mira p. 044 992 2165 mira.rokka@raumalainen.com ÖSTERBOTTENS DYSFASIFÖRENING RF-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY Kaksikielinen dysfasiayhdistys Hannele Holm, p. 040 7349286 hannele.holm@netti.fi PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI RY www.dysfasia.org Hämeenkatu 26 A 15140 LAHTI Jäsenasiat Tuomo Leppänen, p. 0440 776 845 tuomo@leppaset.com

2/2011 KIELIPOLKU

Yhdistykset alueittain ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Heli Taskinen, p. 040 5437289 Tulliportinkatu 25B 70100 Kuopio heli.taskinen@aivoliitto.fi Vastuualue: vertaistukitoiminta EIJSVEIKEET RY www.eijsveikeet.fi Koljonniemenkatu 2, 2.krs, 70100 Kuopio p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY www.es-ada.com/ Tarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net Puumalan aluekerho Marjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003 Koivutie 15, 52200 Puumala marjoa.montonen@netti.ﬁ Ristiinan aluekerho Anu Puttonen, p. 040 567 8770 Katariinantie 10, 52300 Ristiina anu.puttonen@luukku.com ITÄ-SAVON PUATTI RY www.puatti.com

POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Korkalonkatu 18 96200 ROVANIEMI virpi.lumimaki@aivoliitto.ﬁ Vastuualue:liikunta

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.ﬁ Vastuualue: tuettu lomatoiminta

Yhdessä

Saku Linnamurto saku.linnamurto@isshp.ﬁ. POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY www.aksoni.suntuubi.com Anne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261 annemaarit.palviainen@gmail.com Noora Mikkonen (siht.) p. 040 412 3792 nmikkone@luukku.com VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen, p. 040 732 8360 Koivukuja 8, 78210 Varkaus www.wamdy.info varkaudenseudun@wamdy.info Alueilla ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä aluesihteeriin.

Kielipolku-lehti toivottaa lukijoilleen aurinkoista ja rentouttavaa kesää!

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

Lähetä postia Yhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpgmuodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppa-lassila@ aivoliitto.ﬁ. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 3/2011 tarkoitetut aineistot 1.8.2011 mennessä.

KIELIPOLKU 2/2011

Seuraava lehti ilmestyy 9.9.2011.

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi. ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42 JÄSENPALVELUT Jäsenasioidenhoitaja Päivi Nikkanen p. 02 2138 225, 040 8450 430 LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi. KUNTOUTUSPALVELUT JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 TULKKIPALVELUT Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 PROJEKTIT Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ks. Kuntoutuspalvelut Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija Elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 Toimistosihteeri Pia Vuoltee laskutus ja tilaukset (ma–ke) p. 02 2138 222 VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

SUOMEN NUORTENTALO OY Johtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410 Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Tarja Lammila p. 050 442 0092 Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 017 580 8585, 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703 Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi Pääkaupunkiseudun valmennus Kati Kalsi p. 050 322 2283 kati.kalsi@nuortentalo.fi LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 Lapin Aivohalvausja afasiayhdistys ry sirpakuukkanen@windowslive.com. LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Terttu Erilä, neurologian apulaisylilääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala terttu.erila@pshp.fi. ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi. Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituuli p. 02 2138 509 tai toptreat@toptreat.fi.

2/2011 KIELIPOLKU

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

M3 Itella Oyj