Kielipolku 1/2014

1/2014

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Puhelaite leikin tukena Rytmiss채 piirt채minen auttaa keskittym채채n Kielenkehityksen erityisvaikeuden diagnosointi

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

13. vuosikerta ISSN-L 1799-5868 ISSN 1799-5868 (Painettu) ISSN 2323-4911 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi TOIMITUS toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Miia Suoyrjö p. 050 571 4588 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

PAINO JA ULKOASU MIKTOR Taitto Marko Vuorio, MIKTOR ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT T:mi Marianne Lohilahti, p. 040 708 6640, marianne.lohilahti@netti.fi JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

s. 11

Voiko tabletti toimia apuvälineenä?

Shutterstock

TOIMITUSNEUVOSTO Professori Pirjo Korpilahti Turun yliopisto, puheenjohtaja Erityisluokanopettaja Mari Jaakkola Veromäen koulu, Vantaan kaupunki Erikoistutkija Elisa Poskiparta Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti sekä Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva Yhdistysten edustaja Kata Kaukiainen Aivoliitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila Suunnittelija Elina Salo Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Miia Suoyrjö Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

Teema: Kommunikoinnin apukeinot NO

TEEMAT

2.

Kouluikä

pe 11.4.

ma 14.4.

pe 16.5.

3.

Sosiaalinen media

pe 8.8.

ti 12.8.

pe 12.9.

4.

Nuoret, opinnot, työllistyminen

pe 10.10.

ti 14.10.

pe 14.11.

Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä 2

Kielipolku 1/2014

AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

1/2014

s i sältö

ARTIKKELIT

4 5 18 19 25 28 30 33 33 35

Ledare Pääkirjoitus Liitto tiedottaa Ajankohtaista Yhdestä elämästä Kolumni Kirjahylly Poimittua Tapahtumakalenteri Yhdistykset alueittain Aivoliiton yhteystiedot

Shutterstock

PALSTAT

Eliisa Laine

6 Rytmissä piirtäminen auttaa

kuuntelemaan ja keskittymään 8 Puhelaite leikin tukena ryhmätilanteissa 11 Tablettihuuman keskellä 14 Kielenkehityksen arviointi ja

kielenkehityksen erityisvaikeuden diagnosointi 17 Touhutassut-ryhmästä rohkeutta

ja sosiaalisia taitoja 20 Itsenäiseen elämään uudessa kodissa 22 Sosiaali- ja terveysturvan muutoksia

vuodelle 2014 26 Kituutuksesta kukoistukseen?

s. 20

s. 6

Ville muutti uuteen kotiin ja sai töitä omalta alalta.

Rytmissä piirtämisestä hyötyvät kaikki lapset.

1/2014 Kielipolku

3

Ledare Eira Jansson-Verkasalo

Hjälpmedel för kommunikation främjar språkutvecklingen

I

nlärningen av tal, språk och kommunikation är en flerdimensionell process som börjar redan i livmodern. Det har påvisats att foster lär sig att urskilja tal. Barnet föds alltså in i en delvis bekant ljud- och språkmiljö.

De flesta barn lär sig lätt både tal, språk och kommunikation. För en del innebär inlärningen dock avsevärda svårigheter. Ibland kan dessa svårigheter förutses redan genast efter födseln (till exempel vissa syndrom). Hos en del barn observeras problemen under de två första levnadsåren. Svårigheterna kan också komma fram senare, antingen före eller efter skolstarten. Ibland kan problem med tal, språk och kommunikation vara en följd av en sjukdom eller skada.

Tal, språk och kommunikation är förutsättningar för människans självbestämmanderätt, självständighet och lärande. Många av oss vet hur det är att vistas i en miljö där man inte blir förstådd på sitt modersmål eller inte själv kan det språk som de andra talar.

I sådana situationer använder vi ofta olika kommunikationsmetoder med hjälp av kroppen, som gester, mimik och ljud. Ofta tar vi också olika bilder och tekniska hjälpmedel till hjälp i kommunikationen.

Tekniken går framåt med stormsteg och olika tekniska redskap utgör en del av vår vardag. De tekniska hjälpmedlen är dock inte alltid särskilt användarvänliga, och det går inte heller att använda dem i alla situationer. Till exempel i en simhall är den egna kroppens uttrycksmedel det bästa alternativet. När det är fråga om kommunikationsmetoder som stödjer eller ersätter kommunikationen räcker det inte med ett enda sätt. Tekniken är oftast varken det första eller enda alternativet.

Valet av metod och hjälpmedel för att stödja eller ersätta kommunikationen bygger på samarbete och på en överenskommelse mellan användaren, de anhöriga, närmiljön och olika experter. Det finns gott om hjälpmedel: till exempel bilder, symboler (såsom blisspråket), skrift, talapparater. Det är viktigt att ta hänsyn till användarens färdigheter, ålder och behov.

Det är också viktigt att veta vad närmiljön behärskar och avtala om ansvaret: vem väljer till exempel ut bilderna till bildpärmarna och vem ser till att hjälpmedlen är i skick och servas. Det är särskilt viktigt att alla parter förbinder sig till att använda de kommunikationsmetoder som valts för att stödja och ersätta tal. Inte ens ypperliga metoder och hjälpmedel är till någon nytta om de inte fungerar som de ska eller inte är tillgängliga för användaren. Även i bästa fall är den som utnyttjar kommunikativa hjälpmedel för att stödja eller ersätta tal i underläge i kommunikationssituationen.

I en situation där inlärningen av tal, språk och kommunikation inte förlöper som förväntat finns det anledning att snabbt ta reda på vilka hjälpmedel det finns. Modern forskning visar att kommunikationsmetoder för att stödja eller ersätta tal främjar utvecklingen av talet, språket och kommunikationen.

Dessutom har man observerat att fungerande kommunikativa metoder bidrar till att minska störande beteende och psykiskt illamående. ■ Eira Jansson-Verkasalo tf. professor i logopedi, talterapeut Institutionen för beteendevetenskap och filosofi, Åbo universitet

Det är särskilt viktigt att alla parter förbinder sig till att använda de kommunikationsmetoder som valts för att stödja och ersätta tal.

4

Kielipolku 1/2014

PÄÄKIRJOITUS Eira Jansson-Verkasalo

Kommunikoinnin apukeinot edistävät kielenkehitystä

P

uheen, kielen ja kommunikoinnin oppiminen on moniulotteinen tapahtuma, jonka kehittyminen alkaa jo kohdussa. On osoitettu, että jo sikiöt oppivat erottelemaan kuulemaansa puhetta.

Lapsi syntyy siis osittain tuttuun ääni- ja kieliympäristöön.

Suurin osa lapsista oppii puheen, kielen ja kommunikoinnin helposti. Osalle oppiminen tuottaa kuitenkin huomattavia vaikeuksia. Joskus näitä vaikeuksia voidaan ennakoida jo heti syntymän jälkeen (esimerkiksi jotkut syndroomat). Osalla ongelmat havaitaan kahden ensimmäisen vuoden kuluessa. Vaikeudet voivat ilmetä myös myöhemmin joko ennen koulun alkua tai koulun jo alettua. Joskus puheen, kielen ja kommunikaation ongelmat voivat olla seurausta sairaudesta tai vammasta.

Puhe, kieli ja kommunikaatio ovat edellytyksenä ihmisen itsemääräämisoikeudelle, itsenäisyydelle ja oppimiselle. Moni meistä tietää, millaista on toimia ympäristössä, jossa ei tule ymmärretyksi omalla äidinkielellään tai ei itse osaa kieltä, jota muut puhuvat. Näissä tilanteissa käytämme usein oman kehon avulla tuotettuja kommunikointikeinoja, kuten eleitä, ilmeitä ja ääntelyä. Moni täydentää kommunikointiaan myös erilaisilla kuvilla ja teknisillä apuvälineillä.

Tekniikka edistyy vauhdikkaasti ja kaikkien arkeen kuuluu erilaisia teknisiä välineitä. Teknisten apuvälineiden käyttäjäystävällisyys ei kuitenkaan aina ole kohdallaan eikä niiden käyttö onnistu kaikissa tilanteissa. Niinpä esimerkiksi uimahallissa oman kehon keinot ovat paras vaihtoehto. Kun kyse on kommunikointia tukevasta tai korvaavasta kommunikointikeinosta, yksi keino ei ole riittävä. Tekniikka ei ole useimmiten ensimmäinen tai ainoa vaihtoehto.

Kommunikointia tukevan tai korvaavan keinon ja välineiden valinta perustuu käyttäjän, läheisten, lähiympäristön ja eri asiantuntijoiden yhteistyöhön ja yhteissopimukseen. Keinoja ja apuvälineitä on runsaasti: esimerkiksi kuvat, symbolit (kuten blisskieli), kirjoitus, puhelaitteet. Käyttäjän valmiudet, ikä ja tarpeet on tärkeää ottaa huomioon.

On myös pohdittava lähiympäristön osaaminen ja sovittava vastuusta: kuka valitsee esimerkiksi kuvakansioiden kuvat, kuka huolehtii apuvälineiden kunnosta ja huollosta. Eri osapuolten sitoutuminen puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöön on erityisen tärkeää. Hienoistakaan keinoista ja välineistä ei ole apua, jos ne eivät ole ajantasaisia tai käyttäjänsä ulottuvilla. Parhaassakin tapauksessa puhetta tukevaa tai korvaavaa kommunikointikeinoa käyttävä on altavastaajan osassa kommunikointitilanteessa.

Tilanteessa, jossa puheen, kielen ja kommunikoinnin oppiminen ei edisty odotetulla tavalla, on syytä lähteä nopeasti hakemaan vaihtoehtoisia kommunikointikeinoja. Nykytutkimukset ovat osoittaneet, että puhetta tukevat ja/tai korvaavat kommunikointikeinot edistävät puheen, kielen ja kommunikoinnin kehittymistä. Lisäksi on havaittu, että toimiva kommunikointikeino vähentää häiriökäyttäytymistä ja psyykkistä pahoinvointia. ■

Eira Jansson-Verkasalo logopedian professori ma, puheterapeutti Käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos, Turun yliopisto

Eri osapuolten sitoutuminen puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöön on erityisen tärkeää.

1/2014 Kielipolku

5

Mitä rytmissä piirtäminen tarkoittaa?

Vesa-Matti Väärä

Anna-Kaisa Antila ja Maria Widenius

Rytmissä piirtäminen auttaa kuuntelemaan ja keskittymään

Piirtämisen käyttö kommunikoinnin tukikeinona on loistava tapa tehdä puheesta ja kerronnasta näkyvää. Piirtämällä voi selventää ohjeita, päivän kulkua tai auttaa hahmottamaan konfliktitilanteita.

P

iirtämistä käytettäessä sen vaikutuksista yllättyy kerta toisensa jälkeen. On hienoa nähdä lasten keskittyneet ilmeet ohjeita kerrottaessa, tarinaa luettaessa tai jutusteltaessa. Piirtäminen pysäyttää lapset kuuntelemaan ja keskittymään.

6

Kielipolku 1/2014

Aiheessa pysyminen ja kokonaisuuden hahmottaminen on helpompaa, kun piirretty kuva tekee asioista näkyviä. Arjen tilanteet tulevat usein yllättäen, eikä jokaista tilannetta varten voi olla valmiita kuvia. Piirtämiseen tarvitaan vain kynä ja paperia.

Tukikeinoista rytmissä piirtäminen on helposti saatavilla, mutta kuitenkin vähän käytetty keino kommunikoinnin tukemisessa. Lapsen itse piirtämät kuvat toimivat hienosti kertomisen tukena, mutta rytmissä piirtämisessä on kyse siitä, että aikuinen tukee omaa tai lapsen kerrontaa piirtämällä.

Moni aikuinen ei uskalla käyttää piirtämistä kommunikoinnin tukena, koska he kokevat, etteivät osaa piirtää. On kuitenkin tärkeä muistaa, ettei rytmissä piirtäminen vaadi taiteellisia lahjoja. Kyse on oman puheen visualisoinnista eli kuvia piirretään puheen kanssa samassa rytmissä.

Tämän vuoksi piirrettävät kuvat ovat hyvin nopeita ja yksinkertaisia luonnoksia. Piirrettyjen kuvien ei tarvitse olla edes jälkeenpäin tunnistettavia, koska kerrottaessa piirretyt asiat nimetään ja niistä keskustellaan. Kuva tukee näin puheen ymmärtämistä ja asian muistamista.

Piirtämisen käyttö hidastaa puhenopeutta, ja visuaalinen tuki auttaa lasta pysähtymään ja seuraamaan, mitä sanotaan. Piirustukseen voi palata myöhemmin ja kerrata siitä esimerkiksi ohjeita. Piirustus voi myös auttaa lasta ilmaisemaan jotain, mitä hän haluaa kertoa.

Mihin rytmissä piirtämistä voi käyttää?

Rytmissä piirtämistä voi käyttää monipuolisesti kommunikoinnin tukena. Aikuinen voi piirtämällä selventää ohjeita, päivän kulkua tai auttaa lasta hahmottamaan konfliktitilanteita. Sitä voidaan käyttää, kun keskustellaan

päivän tapahtumista tai halutaan jäsentää lapsen toimintaa.

Valintatilanteissa aikuinen voi piirtää lapselle vaihtoehdot, jolloin valinnan tekeminen on lapselle helpompaa. Visuaalisuus ja moniaistisuus tukevat viestin ymmärtämistä, ja läpikäyty asia jää paremmin mieleen.

Lasten on usein vaikea ymmärtää syy-seuraussuhdetta omassa toiminnassaan, koska perustelut ovat usein monimutkaisia. Piirtämistä apuna käytettäessä asioiden läpikäyminen on helpompaa ja havainnollisempaa.

Visuaalinen tuki auttaa lasta keskittymään tärkeän asian selvittämiseen ja kokonaisuuden hahmottamiseen.

Kuva myös havainnollistaa lapselle oman toiminnan seuraamuksia.

Monelle lapselle arjen muutokset tai uudet tilanteet aiheuttavat jännitystä tai ahdistusta. Osaksi siksi, että heidän on vaikea hahmottaa tai pitää mielessä tapahtumia. Usein asioiden tarkka läpikäyminen auttaa, ja lapsen on helpompi osallistua uuteen toimintaan, kun tilanne on käyty yhdessä läpi. Pelkkä puheen avulla läpikäyminen ei välttämättä riitä.

Tilanteiden visualisointi auttaa lasta hahmottamaan tilanteiden kulun.

Ketkä hyötyvät piirtämisestä?

Oman toiminnan seuraamukset Kuusivuotias Ville on hyvin liikunnallinen ja omia rajojaan kokeileva lapsi. Hän ajautuu helposti tilanteisiin, joissa uhkarohkeus voittaa omien taitojen arvioinnin ja sääntöjen noudattamisen. Hänen kanssaan käytetään piirtämistä selventämään syy-seuraussuhdetta. Äidin mukaan pelkkään puheeseen pohjautuva viesti menee usein kuin kuuroille korville, mutta piirtämisen tuoma visuaalinen tuki pysäyttää Villen kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta. Piirrettyjen kuvien avulla asia pysyy myös paremmin mielessä.

Äiti selittää ja piirtää samalla kuvaa tukeakseen viestin ymmärtämistä: ”Kun hyppäät puusta alas, voit loukata itsesi pahasti. Jalka voi mennä poikki tai voit kaatua ja lyödä pääsi. Minulle tulee myös paha mieli, kun hyppäät kukkien päälle ja ne katkeavat.”

Tulevan tapahtuman läpikäyminen Viisivuotias Jonne juttelee jo paljon, mutta ymmärtämisen vaikeus ilmenee erityisesti tilanteissa, joissa pitäisi hahmottaa suurempi kokonaisuus pelkän puheen avulla kerrottuna. Siksi erityisesti kaikki tavallisesta arjesta poikkeavat tapahtumat käydään läpi piirtämistä puheen tukena käyttäen.

Kuten puhetta tukevista ja korvaavista kommunikointikeinoista yleensä, rytmissä piirtämisestä hyötyvät kaikki lapset, myös ne, joilla ei ole kielellistä vaikeutta. Kun ohjeiden piirtäminen otetaan tavaksi, tulee toiminnasta selkeämpää ja esteettömämpää jokaiselle lapselle. ■ Anna-Kaisa Antila ja Maria Widenius toimivat puheterapeutteina Aivoliitossa.

Seuraavan päivän retki metsään käytiin yhdessä äidin kanssa läpi kohta kohdalta. Äidin piirtämä kuva jäi Jonnelle, jolloin se toimi aluksi muistutuksena tulevasta. Retken aikana kuva tuki Jonnen toimintaa ja jäsensi tapahtumien kulkua. Kuva rauhoitti Jonnea ja retki sujui ilman turhautumista.

1/2014 Kielipolku

7

Anna-Kaisa Antila ja Maria Widenius Vesa-Matti Väärä

Puhelaite leikin tukena ryhmätilanteissa

Kuvat, tukiviittomat ja kommunikointikansiot ovat jo laajasti käytössä koko maassa, mutta puhelaitteet ovat monelle vielä tuntemattomia.

Puhelaitteen avulla lapsi pystyy osallistumaan ryhmän toimintaan tasavertaisena jäsenenä.

L

apselle, jolla on vaikeutta puheilmaisussa, ei ole monesti mahdollisuutta leikin varjolla tapahtuvaan muiden lasten tai aikuisten ohjailuun ja käskyttämiseen.

Puhelaite antaa lapselle mahdollisuuden hallita tilannetta. Leikkiin täysivaltaisesti osallistuminen vahvistaa lapsen itsetuntoa, tukee oman toiminnan ohjausta ja antaa rohkeutta osallistua tilanteisiin, joihin pelkän puheen avulla osallistuminen ei vielä onnistu.

8

Kielipolku 1/2014

Puhelaitteita on tarjolla yhden viestin laitteista aina laajoihin satojen viestien laitteisiin. Toimintaperiaate näissä laitteissa on sama. Viestiruutua painamalla nauhoitettu tai kirjoitettu viesti kuullaan puhuttuna. Viestiruudut on merkitty sisältöä kuvaavilla merkeillä, esimerkiksi itse piirretyllä tai graafisella kuvalla.

Kirjoitukseen perustuvissa puhelaitteissa käyttäjä kirjoittaa sanallisen viestin, jonka puhelaite lukee. Tässä artikkelissa keskitymme kuvaamaan

puhelaitteita, joihin viestit on nauhoitettu ennakkoon sekä niiden käyttöä lasten ryhmätilanteissa.

Käytön pitää olla hauskaa Pienillä lapsilla puhelaite toimii harvoin pääasiallisena kommunikointivälineenä. Yleensä se on yksi osa käyttäjän kommunikointia tuoden äänen voiman haluttuihin tilanteisiin.

Puhelaitteen käyttäminen vaatii ym-

Vesa-Matti Väärä

päristöltä mallin antamista ja lapsen innostumista kommunikointiin sen avulla.

Puhelaitteen käytön harjoittelussa tärkeäksi tekijäksi nouseekin käytön hauskuus ja motivoivuus. Jos puhelaite sisältää vain lapsen kannalta tylsiä viestejä, se ei riitä motivoimaan lasta puhelaiteen käytön opettelussa.

Liian usein sisällöksi mietitään arkisia asioita, jotka saattavat olla tärkeitä aikuisen näkökulmasta, mutta lapsen maailmassa niiden tärkeys on pieni. Esimerkiksi ruokailutilanteissa lapsi voi kokea helpommaksi pyytää asioita vanhaan tuttuun tapaan tukiviittomilla kuin uudella puhelaitteella. Siksi puhelaitteen käytön harjoittelussa korostuu lapsen motivaation herättäminen hauskoilla ja lasta motivoivilla harjoituksilla. Myöhemmin, kun puhelaiteen käyttö on lapselle tuttua, sen käyttöä on helppo laajentaa myös muihin tilanteisiin.

Boardmaker Activity Pad -puhelaite

Kaikilla lapsilla on oikeus tulla kuulluksi. Leikkitilanteissa kuvat ja viittomat saattavat jäädä huomiotta puhelaitetta helpommin. Puhelaite mahdollistaakin paremmin lapsen kuulluksi tulemisen. Lapsen puheilmaisu voi puuttua kokonaan, olla hyvin niukkaa tai epäselvää. Tällöin muiden ohjaaminen puheen avulla ei onnistu ja leikkeihin osallistuminen on vaikeaa. Nopeasti etenevissä leikkitilanteissa osallistuminen saattaa olla haastavaa myös sananlöytämisvaikeuksien vuoksi.

Puhelaitteen avulla lapselle annetaan ääni ja sitä kautta mahdollisuus ohjata muita leikissä. Monesti puhelaite auttaa myös oman toiminnan ohjaamisessa ja leikin kokonaisuuden hahmottamisessa. Laite ja ääni motivoivat lasta osallistumaan toimintaan. Puhelaitteen avulla lapsi voi osallistua ryhmän toimintaan tasavertaisena ryhmän jäsenenä.

Puhelaite kiinnostaa usein kaikkia lapsia. Tätä kannattaa hyödyntää siten, että puhelaitetta käytetään ryhmässä yhteisesti. Esimerkiksi ryhmäleikeissä leikin johtaja voi vaihtua ja puhelaitetta pääsevät käyttämään

Päivi Seppä-Lassila

Äänen voima

Logan Proxtalker -puhelaite

kaikki leikkiin osallistujat. Näin puhelaitteen käytöstä tulee osa päiväkodin esteetöntä leikkikulttuuria, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua.

Parhaimmillaan leikki on vuorovaikutusta, osallistumista ja kontaktin ottamista muihin lapsiin. Puhelaitteella osallisuus toteutuu paremmin jokaisen lapsen kohdalla. Muiden

malli auttaa puhevammaista lasta sisäistämään laitteen mahdollisuudet ja motivoi käyttämään laitetta myös itse.

Puhelaite innostaa Puhelaiteen käyttö on helppo aloittaa valmiista leikeistä. Puhelaitteen

1/2014 Kielipolku

9

Vesa-Matti Väärä

Puhelaite elää tilanteiden mukana

avulla tapahtuvaa leikkiä ei tarvitse kuitenkaan aina suunnitella etukäteen. Puhelaitteen spontaania käyttöä voi lisätä suunnittelemalla leikkejä yhdessä lasten kanssa leikkitilanteen aikana. Esimerkiksi kapteeni käskee -leikissä lapset voivat itse keksiä nauhoitettavia käskyjä ja nauhoitus voidaan tehdä yhdessä koko ryhmän kanssa.

Näin puhelaite tukee myös lasten oman toiminnan suunnittelua ja mielikuvituksen käyttöä. Samalla harjoitellaan vuorottelua, toisten huomioimista ja ryhmänä toimimista. Muita hyvin soveltuvia leikkejä ovat esi-

merkiksi piiloleikki, maa-meri-laiva, ”liiku niin kuin” -leikki, varjoleikki tai avaimen piilotus.

Lapsen motivointi ja leikkiin houkutteleminen onnistuu silloin kun tiedämme, mistä lapsi innostuu ja annamme lapsen olla itse mukana ohjaamassa toimintaa. Yleinen syy siihen, miksi puhelaitteet eivät tule arjessa käyttöön on se, että aikuiset päättävät, mitä laitteeseen nauhoitetaan. Se ei lapsen näkökulmasta motivoi vuorovaikutukseen tai innosta kertomaan kuulumisia.

Puhelaitteen käytön tulee olla hauskaa ja innostavaa ja sen tulee elää eri tilanteiden mukana. Siihen voi leikeissä nauhoittaa käskyjä tai tehtäviä.

Metsäretken jälkeen voi nauhoittaa, mitä retkellä nähtiin ja tehtiin. Sadutuksessa lapset voivat osallistua tarinan kerrontaan. Tällä tavalla puhelaitteen käytöstä tulee osa arkea.

Päiväkodin aamupiirissä kerrotaan usein viikonlopun tai edellisen päivän tapahtumista. Puhelaitteen avulla myös puhevammaiset lapset pääsevät kertomaan tapahtumista äänen avulla. Muut lapset jaksavat kuunnella usein paremmin näitä kertomuksia kuin esimerkiksi tukiviittomilla kerrottuja juttuja.

Aikuisen on tärkeä muistaa, että puhelaitteeseen nauhoitetut asiat ovat lapselle itselleen tärkeitä ja merkityksellisiä. Juuri niitä asioita, joita hän haluaa jakaa muiden kanssa. Lapselle saattaa olla tärkeämpää kertoa muille kuralätäkössä pomppimisesta kuin perheillallisesta. ■ Anna-Kaisa Antila ja Maria Widenius toimivat Aivoliitossa puheterapeutteina.

Tilaa Kielipolku – puheen- ja kielenkehityksen erikoislehti 2/ 20 13

PU

KI EL EN KE H EE N - JA

H IT YK SE

ikeus n erityisva Kielelline vien ketju ol p ku ja su

IS LE H TI N ER IKO PUHEE N - JA K IE L E N

3 /2 0 1 K E H IT

YK S E N

3

E R IKO

IS L E H

Laaduk varhais as kasvatu s

mmatkin Isovanhe itsevat Peikkotarv metstukea v tie ketoita ja ästä en irik ö kielellin aisteille ä kaikille yk ty iy er P eus? erityisvaik

Kuv tukiviitt at ja om päiväko at din arjessa

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy paikallisyhdistyksen jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

10

Kielipolku 1/2014

TI

Jokaisessa numerossa on uusinta tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta: - asiantuntija-artikkeleita - haastatteluja - referointeja tutkimuksista - vanhempien kokemuksia.

39 € vuosikerta (4 numeroa)

Tilaukset: Pia Vuoltee p. 02 2138 222 (ma–ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi

Kaisa Laine

Tablettihuuman keskellä Kommunikoinnin apuvälinettä mietittäessä ollaan aina samojen peruskysymysten ääressä riippumatta siitä, mikä apuväline lopulta on.

Jotta uusi apuväline auttaisi puhevammaista ihmistä tulemaan paremmin ymmärretyksi, tulisi laitteen tuoda arjen kommunikointitilanteisiin selvää helpotusta ja olla juuri hänelle sopiva.

P

arin viime vuoden aikana on keskusteltu paljon uusista teknisistä laitteista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista ihmisille, jotka eivät pärjää puheilmaisulla arjessa. iPad on saavuttanut suuren suosion, samoin muut tabletit. Puhevammaiset itse, lähi-ihmiset ja ammattilaiset ovat kaikki samaa mieltä siitä, että laitteissa on paljon hyvää: ne ovat suhteellisen edullisia tai ainakin edullisempia kuin monet muut apuvälineenä myytävät laitteet, ne ovat helposti mukana kulkevia, niitä käyttävät muutkin ja niihin saa joitakin suomenkielisiä kommunikointiin soveltuvia ohjelmia.

Tablettien tulo apuvälinemarkkinoille muistuttaa minua ajoista, jolloin elettiin suurta uudenlaisten kommunikointikansioiden innostuksen aikaa. Kansainvälisissä konferensseissa oli kuultu laajoista, dynaamisista kansioista, jotka poikkesivat Suomessa käytössä olevista kansioista.

Sittemmin Suomessa tehtiinkin paljon dynaamisten kansioiden muokkaustyötä suomen kieleen ja oloihin sopivaksi.

Samaan aikaan keskustelua käytiin tietokoneista ja erityisesti kannettavista koneista: voiko tietokone olla kommunikoinnin apuväline, millä perusteilla ja kuka sen kustantaa.

Nykyään laajat kansiot ja tietokoneet varustettuna kommunikointiin soveltuvilla sovelluksilla ovat vakiinnuttaneet asemansa ja kuuluvat kommunikoinnin apuvälinevalikoimaan siinä missä esimerkiksi puhelaitteetkin. Näin on ainakin suureksi osak-

Shutterstock

Muistoja kansiohuumasta

si. Laajoja kommunikointikansioita myönnetään nykyään apuvälineeksi ehkä turhankin auliisti; myös tilanteissa, joissa tarvittaisiin tosiasiassa muunlaista apua tai apuvälinettä.

Tablettihuuman keskellä olen miettinyt samaa kuin aikaisemmin muidenkin buumien kohdalla: sokaisevatko uudet innovaatiot siinä määrin, että unohtuu alkuperäinen syy siihen, miksi apuvälinettä tai laitetta alun perin alettiin kaivata? Vai onko niin, että buumeista ei itse asiassa ole mitään haittaa vaan pikemminkin hyötyä? Tilanne rauhoittuu ajan myötä ja uuden apuvälineen

tarvitsijat löytävät sen, mitä oikeasti kaipaavat.

Kumpi ensin – väline vai tarkoitus?

Omaisten ja ammattilaisten kanssa keskustellessa olen törmännyt usein ajatukseen siitä, että uusi laite pelastaa kommunikoinnin. Näin voikin olla, ainakin osittain, mutta automaattisesti se ei tapahdu.

Kommunikoinnin apuvälinettä mietittäessä ollaan aina samojen peruskysymysten ääressä, riippumatta siitä mikä apuväline lopulta on. Jot-

1/2014 Kielipolku

11

Shutterstock

ta uusi apuväline auttaisi puhevammaista ihmistä tulemaan paremmin ymmärretyksi, tulisi laitteen tuoda arjen kommunikointitilanteisiin selvää helpotusta ja olla juuri hänelle sopiva.

Ihmisten väliseen kanssakäymiseen pitäisi tulla jotakin, mikä aidosti auttaa puhevammaista ihmistä ilmaisemaan ajatuksiaan, toiveitaan ja tahtoaan kotona, koulussa, työpaikoilla, marketeissa ja nykyään myös yhä enemmän ”etänä”.

Jokaisen ihmisen tarpeet, arjen tilanteet ja toimintakyky ovat yksilöllisiä. Toimivat kommunikoinnin apuvälineet löytyvät huomioimalla kaikki moninaiset tekijät. Toimivuus tarkoittaa sitä, että itse laite on sopivan kokoinen, se kulkee mukana, se on helppokäyttöinen ja siinä on tarvittavat tekniset ominaisuudet. Myös se, mitä apuvälineellä voi tehdä, on yksilöllisesti tarkkaan harkittu. Siinä tulee olla sopivat ohjelmat ja sisällöt.

Kaiken tämän lisäksi tarvitaan vielä jotakin, mitä ilman kommunikointi menettää merkityksensä: keskustelukumppani, joka oikeasti haluaa olla kuulolla ja kuunnella.

iPad ei ole kommunikointikeino Jos lapsi nauttii tabletilla pelaamisesta, niin samalla hän oppii ohjaintavan käyttöä. Hän oppii myös katsomaan kuvia ja ymmärtää yhteyden näytön tapahtumien ja omien valintojensa 12

Kielipolku 1/2014

välillä. Mutta jos lapsi käyttää yksin laitetta, se ei ole kommunikaatiota – se on pelaamista. Vuorovaikutukseksi se voi muuttua, kun vanhempi ja lapsi käyttävät laitetta yhdessä.

Tabletti-aikakauden hurahdettua voimalla käyntiin myös Tikoteekkiin on tullut runsaasti yhteydenottoja omaisilta ja ammattilaisilta, jotka tiedustelevat sähköpostitse tai puhelimitse, mikä iPad-ohjelma tai tablettimalli sopisi heidän omaiselleen. Puhelimessa ja sähköpostilla annetut neuvot eivät kuitenkaan voi korvata yksilöllistä apuvälinearviointia.

Jonot apuvälinepalveluihin ovat pitkät, mikä varmasti aiheuttaa sen, että odotellessa lähi-ihmiset haluavat tehdä jotakin asian hyväksi. Omaisten huoli ja tarve tekemiselle on tietenkin ymmärrettävää. Kun perhe hankkii itse laitteen, kommunikointiohjelman ja rakentaa siihen sisällön,

tulee muistaa, että näiden laitteiden ja kommunikointiohjelmien ylläpito ja huolto jäävät tällöin myös omalle vastuulle. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet taas ovat käyttäjillään lainassa, jolloin huollot ja korjaukset ovat terveydenhuollon ammattilaisten vastuulla. iPad tai muu tabletti ei ole kommunikointikeino. Laite on vain alusta, jolla viestit välitetään. Keino on löydettävä ensin. Ison ja painavan kannettavan tietokoneen korvaaminen tabletilla sopii henkilölle, jonka kommunikointikeino on kirjoittaminen, ja joka voi käyttää tablettia koskettamalla tai muulla laitteeseen sopivalla ohjaintavalla.

Jos lapsi ei käytä kommunikointikansiotaan, koska kuvien löytäminen vie aikaa tai kansio on raskas kuljettaa, tabletti voi tuoda tilanteeseen parannusta. Edellytyksenä kuitenkin on, että tabletti pidetään käyttövalmiina, se kulkee aina lapsen mukana ja kuvat löytyvät helposti. Lisäetuna tableteissa on tietysti mm. puhesynteesin käyttömahdollisuus. Ja ennen kaikkea – se näyttää samanlaiselta laitteelta kuin mitä kaikki muutkin ihmiset käyttävät!

Oli apuväline mikä tahansa, sen sujuva käyttö edellyttää aina opettelua. Manuaalikansio ja tabletti eivät sulje pois toisiaan. Tilanne ratkaisee, mikä väline on käyttäjälle toimivin. ■ Kaisa Laine toimii puheterapeuttina Tikoteekissa.

Artikkeli on ilmestynyt Tikonen 2/2013 -julkaisussa.

Tikoteekki Kehitysvammaliiton Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki haluaa lisätä puhevammaisten ihmisten kuulluksi ja ymmärretyksi tulemista omassa yhteisössään ja yhteiskunnassa. Tikoteekin tavoitteena on • ratkaisujen löytäminen puhevammaisten ihmisten vuorovaikutukseen ja kommunikoinnin vahvistamiseen arjessa • lähi-ihmisten kommunikointivalmiuksien tukeminen • puhevammaisuuteen, kommunikointikeinoihin, apuvälineisiin, uuteen teknologiaan, toimintamalleihin ja palveluihin liittyvä kehittäminen, koulutus, tiedotus ja neuvonta • lainsäädäntöön ja palveluihin vaikuttaminen • alan toimijoiden yhteistyön vahvistaminen www.tikoteekki.fi

Esteetön viestintä yhteinen asiamme Arjen käytäntöjä – DVD/opas

LAPSET

Etsitkö ideoita ja malleja, jotka tukevat kaikkien lasten vuorovaikutustaitoja. Avain-säätiön tuottama DVD ja opas kuvaa asiantuntevasti ja käytännönläheisesti, miten viestinnän sujuvuutta voidaan tukea mm. kehonkielellä, kuvin, viittomin ja piirtämällä.

Julkaisumme soveltuu varhaiskasvatuksen ammattilaisille, vanhemmille, opiskelijoille ja kaikille asiasta kiinnostuneille.

Hinta: 29 e Tilaukset: www.avainsaatio.fi tarja.nikkila@avainsaatio.fi puh. 050 5524413

Elämän suola ei ole purkissa sti e t ee www.pienipaatospaivassa.fi

T

1/2014 Kielipolku

13

Ulla Ström

Kielenkehityksen arviointi ja kielenkehityksen erityisvaikeuden diagnosointi

K

ieli, sen kehitys ja käyttö pohjautuvat vuorovaikutukseen.

Kielen kehitys alkaa herkästä reagoimisesta lapsen koko olemukseen. Kun lapsen tarpeisiin vastataan, lähtee vastavuoroinen vuorovaikutus kehittymään.

Jaetun huomion kohteen äärellä juteltaessa lapsen kielelliset taidot täydentyvät yhä monimuotoisemmaksi ja täsmällisemmäksi symboliseksi kieleksi. Lapsi opettelee hierarkisesti toistensa varaan rakentuvat kielen osajärjestelmät: äänteiden tuoton, sanojen muodostamisen ja lauseopin. Samoin opetellaan sanojen merkitykset (semantiikka). Lapsi harjaantuu koko kielijärjestelmän käyttöön vaihtelevissa sosiaalisissa tilanteissa (pragmatiikka).

Puheen vastaanotto ja ymmärtäminen koostuvat laajasti monen tasoisista päättelyistä. Sanamerkitysten lisäksi tulkitaan kasvojen ilmeitä, äänen sävyjä, eleitä sekä lukuisia ympäristöön tai totuttuihin tapoihin liittyviä seikkoja. Yleisemmän älyllisen kehityksen puolelta kielenkehitykseen liittyy kiinteästi käsitteiden oppiminen.

Shutterstock

Normaali kehitys

Jos lapsen kielenkehityksessä havaitaan jotain huolta herättävää, tulisi lapsen saada tukea mahdollisimman nopeasti. Lapsen kehitystä tulee arvioida ja tarvittaessa tehdä kuntoutussuunnitelma.

14

Kielipolku 1/2014

Ensimmäisten kuukausien aikana lapsi tuottaa ääntelyä, joka sitten monipuolistuu. Aluksi ääntely voi olla kiljahtelua tai murinaa. Reilun puolen vuoden iässä lapsi alkaa tavallisesti tuottaa tavuja, konsonantti-vokaali -yhdistelmiä. Lapsi sanoo ensimmäisen merkityksellisen sanansa keskimäärin yhden vuoden iässä. Tämän jälkeen sanojen lukumäärä lähtee kasvuun.

Kun lapsi on saavuttanut noin 50 sanan sanavaraston, yleensä

Shutterstock

1,5–2-vuotiaana, voi sanojen yhdisteleminen alkaa. Normaalivaihtelu on vielä tässä vaiheessa hyvin laaja: ensisana voi tulla 8–10 kk iässä tai sitten vasta lähempänä 1 ½ vuoden ikää.

Seuraavaksi alkaa lauseiden tuottaminen. Kielestä riippumatta 90 % lapsista yhdistää ainakin kahta sanaa 2-vuotiaana. Jotkut lapset voivat ilmaista itseään jo pidemmilläkin, rakenteellisesti kehittyneemmillä lauseilla. Osa lapsista oppii puhumaan viiveisessä aikataulussa (ns. late talkers), mutta he kirivät puheenkehityksen odotteet kiinni kolmeen vuoteen mennessä.

Kolmevuotiaan lapsen kanssa voi jo keskustella. Lapsi käyttää useamman sanan yhdistelmiä, joissa on eri sanaluokkien sanoja. Lapsi voi jopa kertoa omia tarinoitaan, joissa on paljon yksityiskohtia.

Viisivuotias hallitsee suomen kielen perustaidot. Lapsi tuntee sanojen taivuttamisen ja lauseiden muodostamisen perussäännöt. Omatekoiset taivutusmuodot ovat väistyneet. Ilmaisut alkavat tarkentua ajan ilmaisuissa sekä paikan ja sijainnin kuvauksessa. Lapsi osaa kertoa suuremmista asiakokonaisuuksista.

Tutkimustieto lisääntynyt Lapsen kielenkehitystä on tutkittu paljon, mutta tarvitsemme koko ajan lisää tietoa. On tärkeä tietää, miten

lasten kielenkehitys etenee normaalisti ja mitkä taas ovat ne poikkeavuuspiirteet, jotka todennäköisesti ennustavat ongelmia kielenkehityksen taidoissa myöhemmin.

Mitä varhemmin tunnistetaan, että lapsi hyötyisi tuesta kehitykselleen, sitä nopeammin tukea voidaan ohjata perheelle tai järjestää sitä esimerkiksi päivähoidossa. On mahdollista, että puheterapian tarve myöhemmin on tällöin huomattavasti vähäisempää tai sitä ei parhaassa tapauksessa tarvita ollenkaan.

Parin viimeisen vuosikymmenen aikana suomalaisen lapsen kielenkehitystä on tutkittu erityisen paljon.

Tiedämme esimerkiksi, että suomenkielen äännejärjestelmän kehittyminen edistyy eri tavoin kuin esimerkiksi englannin- tai ruotsinkielen äännejärjestelmä. Äänteelliset tuotokset, jotka antavat aiheen seurata tiiviisti englanninkielistä lasta, voivat suomenkieliselle lapselle olla luonnollinen kehitysvaihe tai päinvastoin.

Kielenkehityksen vaikeudet Kielenkehitys voi olla monin tavoin poikkeavaa. Tavallisin poikkeavuus on viiveinen kehitystahti, jolloin lapsen kehitystä seurataan. Aistivammat (kuulo- tai näkövamma) vaikeuttavat kielenkehitystä, joten kuulo ja näkö on tärkeä tutkia tarkasti.

Kielenkehityksen vaikeuden tunnistaminen vaatii erotusdiagnostiset tutkimukset. Jos kehitys on viiveistä kaikilta osin eikä saavuttamista tapahdu, on kyseessä kehitysvamma.

Tai jos lapsella on kielenkehityksen vaikeuksien lisäksi kontaktivaikeutta ja käyttäytymisen erityispiirteitä, voi kyseessä olla autistisen kirjon häiriö.

Kielenkehityksen vaikeudet jaetaan usein tuoton (ekspressiivinen häiriö) tai vastaanoton (reseptiivinen) ja tuoton häiriöihin. Jos kyseessä ovat tuoton vaikeudet, mutta vastaanottotaidot vastaavat ikäodotuksia, tätä kutsutaan puheen tuottamisen vaikeudeksi. Ilmaisun muodostaminen voi olla puutteellista tai lapsen puhe voi olla epäselvää äännejärjestelmän poikkeavuuden (fonologinen häiriö) tai motoristen häiriöiden (dyspraksia tai dysartria) takia. Joskus puheen epäselvyys johtuu anatomisista poikkeavuuksista (esim. suulakihalkio).

Kielenkehityksen häiriö sisältää sekä tuoton että vastaanoton ongelmat. Lapsen puheen vastaanotto, ymmärtäminen, ei saavuta ikäodotuksia, ja yleensä puheen tuottaminen jää vielä heikommin kehittyneeksi kuin vastaanotto. Mukana voi olla myös sananlöytämisen vaikeutta tai kieliopin hallinta voi jäädä puutteelliseksi. Lapsella on usein muitakin kehityksellisiä pulmia: muun muassa tarkkaavuuden häiriöitä, käyttäytymishäiriöitä tai oppimisvaikeuksia.

1/2014 Kielipolku

15

Kielenkehityksen erityisvaikeus on kyseessä, jos lapsen muut kehitysalueet edistyvät odotusten mukaisesti, mutta kielenkehityksessä on huomattavia vaikeuksia. Kielenkehityksen erityisvaikeutta (SLI, specific language impairment, aiemmin dysfasia) voi luonnollisesti olla eri vaikeusasteisena.

Toisinaan kielelliset pulmat ovat tyypiltään semanttis-pragmaattisia.

Lapsen on vaikea ymmärtää sanamerkityksiä samalla tavoin kuin muut. Joskus lapsi osaa ohjatuissa tilanteissa ja testeissä tuottaa oikeita vastauksia, mutta keskusteleminen on vaikeaa, koska kielen käytölliset, pragmaattiset taidot ovat heikot. Joskus lapsi käyttää aiemmin kuulemiaan fraaseja ilmaisussaan.

Lapsen tulisi saada tukea kielelliseen kehitykseensä mahdollisimman nopeasti sen jälkeen kun jotain huolta herättävää on havaittu. Jos omassa terveyskeskuksessa ei ole kielenkehitystä arvioivaa työryhmää tai lapsen tilanne vaatii laajempia selvityksiä, hän saa lähetteen erikoissairaanhoitoon, jonka tehtävä painottuu diagnosointiin ja erotusdiagnostiikkaan.

Työskentelen Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenneurologisessa työryhmässä, josta vastaa lastenneurologi, ja jossa lapsen kehitystä arvioivat neuropsykologi tai psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti. Lisäksi neljäpäiväisen päiväsairaalassa toteutuvan tutkimusjakson aikana omahoitaja seuraa lapsen toimintaa esimerkiksi ruokailutilanteissa tai leikkitilanteissa toisten lasten kanssa leikkihuoneessa. Kuntoutusohjaaja opastaa ja tukee perhettä sekä toimii yhdyshenkilönä.

Vanhempien huolellinen haastattelu ja päiväkodin palaute antavat tietoa lapsen kommunikaatiosta ja kielellisistä taidoista hänen omassa arkisessa ympäristössään. Puheterapeutinkin tutkimustilanteissa arvioidaan kontaktia ja yhteistyötaitoja.

Strukturoiduilla testeillä ja kartoit16

Kielipolku 1/2014

Shutterstock

Lapsen kehityksen arviointi

tavilla tehtävillä tutkitaan puheen ymmärtämistä sekä käsitteiden ja kieliopin hallintaa. Leikinomaisissa tehtävissä selvitetään myös lapsen kielen käytöllisiä taitoja.

Puheen arviointi sisältää sanavaraston tutkimuksia, äännejärjestelmän ja puheen motorisen tuoton selvityksiä sekä äänen arviointia. Erityisesti psykologin ja puheterapeutin tutkimustulosten huolellinen yhteispohdinta on kielihäiriön kohdalla tärkeää.

Tukitoimet käyttöön Puheterapeutti suosittelee tarvittaessa puheterapiaa. Usein hän kannustaa myös perhettä tukiviittomien, kuvien tai kuvakansioiden käyttöönottoon vauhdittamaan lapsen ilmaisun kehitystä. Jos lapsi tarvitsee laajempaa kommunikoinnin apuvälineiden käytön arviointia, hänet voidaan lähettää Tikoteekkiin.

Kuntoutustarvetta arvioivan jakson tarkoitus on rakentaa lapselle kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan kaikki ne kuntoutussuositukset, joita lapsi tulee tarvitsemaan seuraavan 1–2 vuoden aikana. Eri terapioiden lisäksi siihen kirjataan myös kuntouttavaan päivähoitoon liittyvät suositukset (esim. erityisryhmä, erityislastentarhaopettajan ohjaus, päivittäiset koritehtävätuokiot, avustamisen tarve, 11-vuotinen oppivelvollisuus). Sopeutumisvalmennuskursseilla perheet saavat vertaistukea ja esimerkiksi kannustusta tukiviittomien käyttöön. ■ Ulla Ström toimii puheterapeuttina Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan lastenneurologisessa yksikössä.

Artikkeliin liittyvän kirjallisuusluettelon saa toimituksesta: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi

Touhutassut-ryhmästä rohkeutta ja sosiaalisia taitoja Lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus (SLI), ilmenee usein myös motorista kömpelyyttä ja hankaluuksia sosiaalisissa taidoissa. Tutkimuksissa on todettu, että motorisia taitoja kehittämällä voidaan tukea myös lasten kielellisten ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Tähän aiheeseen perehdyttiin Turun ammattikorkeakoulun fysio- ja toimintaterapeuttiopiskelijoiden kahdessa opinnäytetyössä.

Sosiaaliset taidot kehittyivät Lasten sosiaalisia taitoja havainnoitiin päiväkodissa ennen ja jälkeen motorisen ryhmän. Lisäksi lasten vanhemmat ja päiväkotien yhteyshenkilöt täyttivät arviointilomakkeet.

Suurin osa arvioi, että lasten sosiaaliset taidot olivat kehittyneet.

Työn tuloksista voidaan siis nähdä, että ryhmämuotoisella motorisella harjoittelujaksolla oli positiivista vaikutusta kielihäiriöisten 5-vuotiaiden lasten sosiaalisiin taitoihin.

Tämä tuli ilmi monilla osa-alueilla, kuten katsekontaktissa ja hyväksynnässä muiden lasten keskuudessa. Lisäksi ryhmätoiminnan myötä lasten arkuus väheni ja monista tuli yleisesti rohkeampia. Koska kohderyhmä muodostui vain viidestä lapsesta, ei tutkielmasta kuitenkaan voida tehdä laajempia yleistyksiä.

Shutterstock

T

oinen opinnäytetöistä oli tutkimuksellinen ja sen tarkoituksena oli selvittää, tukeeko motorinen ryhmämuotoinen kuntoutus kielihäiriöisten 5-vuotiaiden lasten sosiaalisia taitoja heidän arjessaan. Tutkimushenkilöinä oli viisi lasta. Lapset osallistuivat kahdeksan viikon ajan kerran viikossa tapahtuvaan motoriseen ryhmätoimintaan Touhutassut-ryhmässä.

Ryhmässä harjoiteltiin leikkien avulla motorisia perustaitoja, kuten hyppimistä, kiipeämistä ja heittämistä sekä sosiaalisia taitoja.

Toimivia ohjauskeinoja Toisen opinnäytetyön tavoitteena oli etsiä ja kehittää ryhmätoiminnan keinoin toimivia ohjauskeinoja sekä motorisia harjoitteita, jotka tukevat motoristen ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Näitä keinoja etsittiin Touhutassut-ryhmän avulla ja kehittämistyö tapahtui jatkuvasti ryhmän edetessä.

Kehittämistyön tuotoksena syntyi ohjevihko, johon koottiin Touhutassut-ryhmässä toimiviksi havaittuja ohjauskeinoja, leikkejä ja motorisia harjoitteita. Ohjauksen tukena toimivat hyvin kuvat, värit ja mallintaminen. Lasten ymmärtämistä tuki parhaiten sanallisen ja visuaalisen ohjaustavan yhdistäminen. ■

Turun ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijat Sallamari Mettälä, Marianna Mustalammi, Noora Mäkelä ja Jenni Routamaa sekä toimintaterapeuttiopiskelija Ida Sinisalo Opinnäytetyöt luettavissa osoitteessa www.thesus.fi.

Marianna Mustalammi ja Noora Mäkelä: Miten lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät motorisen ryhmäkuntoutuksen avulla? SLI-lasten arviointi heidän arjessaan. 2013.

Sallamari Mettälä, Jenni Routamaa ja Ida Sinisalo: Touhutassut. Vinkkejä motoristen harjoitteiden ohjaamiseen kun lapsella on sanat sekaisin. 2013.

1/2014 Kielipolku

17

Liitto tiedottaa Muistathan hakea Aivoliiton ja Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon vuoden 2014 tuetuille lomille.

Lomien tavoitteena on, että lomalainen kokee yhteisöllisyyttä vertaisryhmässä, saa tietoa ja ohjeita arkeen sekä voimaantuu. Luontolomilla liikutaan monipuolisesti luonnossa. Lomien omavastuuosuus on 20 €/vrk. Alle 17-vuotiailta lapsilta ei veloiteta oma-

vastuuosuutta. Lomat toteutetaan täysihoidolla.

Lomavaihtoehtoihin voit tutustua liiton verkkosivuilla www.aivoliitto.fi.

Lomat on esitelty myös Kielipolkulehdessä 4/2013.

Lisätietoja: Järjestösuunnittelija Johannes Hietala, p. 040 5437 289, johannes.hietala@aivoliitto.fi

Shutterstock

Tuettujen lomien haku käynnissä

Kelan rahoittamat kurssit uudistuvat Kelan rahoittamat kurssit uudistuvat tänä vuonna.

Jatkossa kursseja on kahdenlaisia: lasten sopeutumisvalmennuskursseja sekä nuorten sopeutumisvalmennuskursseja.

Lasten sopeutumisvalmennuskurssit kohdennetaan joko alle kouluikäisille (4–6 v) tai alakouluikäisille (7–12 v). Kurssit toteutetaan kahdessa 5 vuorokauden jaksossa, ja kuntoutujan perhe osallistuu kuntoutukseen koko kurssin ajan. Aivoliitto järjestää ensi vuonna alle kouluikäisille neljä kurssia ja alakouluikäisille viisi kurssia. Kursseille valitaan 6 lasta perheineen.

Nuorten sopeutumisvalmennuskurssit kohdennetaan joko yläkouluikäisille (13–15 v) tai peruskoulunsa päättäneille (16–18 v). Nämä kurssit kestävät 5 vuorokautta ja toinen vanhemmista voi osallistua kurssille kaksi päivää. Aivoliitto järjestää ensi vuonna yläkouluikäisille kaksi kurssia ja peruskoulunsa päättäneille yhden kurssin. Kursseille valitaan 6 nuorta.

Hakeminen kursseille Kelan kursseille haetaan Kelan uudistetulla hakulomakkeella KU 132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU 104 (vaikeavammainen kuntoutus). Rahaautomaattiyhdistyksen kursseille saat hakemuksen Aivoliitosta tai verkkosivuilta www.aivoliitto.fi. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin suositus kurssille tai kuntoutussuunnitelma, jossa kurssi on mainittu.

Hakemuslomakkeiden liitteet eivät saa olla vuotta vanhempia. Kursseille hakiessasi, toimita hakemus liitteineen suoraan Aivoliittoon.

Kaikista kursseihin liittyvistä asioista voit kysyä kurssisuunnittelijoiltamme Sari Hietaselta tai Kirsi Lönnqvistiltä. Myös palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ja kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund vastaavat mielellään kysymyksiisi. Yhteystiedot löydät tämän lehden sivulta 35. Ota rohkeasti yhteyttä!

Kurssit 2014

Eliisa Laine

Kurssiesite ilmestyy tämän lehden välissä. Sieltä löydät tämän vuoden lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus -kurssit, jotka järjestetään Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa.

Esitteessä olevien kurssien lisäksi olemme saaneet kolme Kelan rahoittamaa (Kela 9§, 12§) kurssia lisää: Alle kouluikäiset lapset perheineen (4–6 v): kurssinro 101 24.3.–28.3. ja 4.8.–8.8.2014 . kurssinro 102 31.3.–4.4. ja 11.8.–15.8.2014 .

Alakouluikäiset lapset perheineen (7–12 v): kurssinro 111 6.10.–10.10.2014 ja 12.1.–16.1.2015 .

18

Kielipolku 1/2014

Yhden elämän ajankohtaiset Neuvokas perhe

Neuvokas perhe tarjoaa iloa, innostusta ja kannustusta elintapoihin.

Sydänliiton Yksi elämä -hankkeisiin kuuluva Neuvokas perhe tukee perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista.

Hankkeessa tuotetun materiaalin avulla perhe löytää arjestaan asioita, jotka jo toimivat. Arjen kiireessä ei riittävän usein ehdi pysähtyä huomaamaan hyvää ja toimivaa. Neuvokas perhe tarjoaa myös vinkkejä

ja ideoita lapsiperheiden yleisimpiin haasteisiin, jotka liittyvät syömiseen, liikkumiseen ja arjen järjestämiseen.

Neuvokas perhe -kokonaisuus koostuu Neuvokas perhe -kortista ja kuvamateriaalista, joka on käytössä äitiys- ja lastenneuvolassa sekä kouluterveydenhuollossa. Myös Neuvokas perhe -verkkosivuja rakennetaan parhaillaan ja niille on tulossa perheille suunnattua tietoa ja tukea omien valintojen tekemiseen. Lisätietoja: www.neuvokasperhe.fi.

• Miltä tuntuisi täyttää lapsen kanssa yhdessä lapsen omaa Minä-kirjaa?

• Olisiko kunnassasi Neuvokas perhe ryhmää, johon voit mennä mukaan?

• Onko päiväkodissanne tai koulussanne järjestetty Neuvokas perhe -suunnistus?

Jokainen perhe on ainutlaatuinen ja hyvä, neuvokas omalla tavallaan.

Pelaa Pieni Päätös Päivässä -peliä Pieni Päätös Päivässä -verkkosivusto on uudistunut kokonaisuudeksi, joka toimii myös mobiilialustoilla (tabletit ja älypuhelimet). Terveysvinkkien ja -uutisten lisäksi palvelu tarjoaa Pieni Päätös Päivässä -pelin. Pelissä voi tehdä pieniä omaa elämäänsä parantavia päätöksiä ja seurata niiden etenemistä. Lisäksi pelissä voi seurata muiden tekemiä päätöksiä, poimia niitä itselleen ja kannustaa muita osallistujia onnistumaan päätöksissään. Peli löytyy osoitteesta: www.pienipaatospaivassa.fi Verkkopalvelua kehittävät ja ylläpitävät yhdessä Aivoliitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Sydänliitto, Hammaslääkäriliitto, Mielenterveysseura sekä Syöpäjärjestöt.

Suomen Nuortentalolla avopalveluja kaikenikäisille Suomen Nuortentalo Oy tarjoaa asumispalveluja nuorille ja nuorille aikuisille Turun ja Kuopion yksiköissä. Jyvässeudun Nuortentalolla on keskitytty elokuun alusta alkaen tarjoamaan avopalveluita.

Avopalveluiden avulla tuetaan yksilöllisin tavoin asiakkaita arjen kaikilla osa-alueilla ja ne räätälöidään asiakkaiden tarpeiden mukaan. Avopalvelut sopivat kaiken ikäisille asiakkaille. Avopalvelut koostuvat neuropsykiatrisesta valmennuksesta, ammatillisesta tukihenkilöpalvelusta ja vertaisryhmätoiminasta.

Jyvässeudun Nuortentalon pihapiirissä on edelleen asuntoja, joita voidaan vuokrata ammatillisen tukihenkilöpalvelun asiakkaille.

Tukea ja valmennusta annetaan pääsääntöisesti asiakkaan omassa asumis- ja toimintaympäristöissä. Avopalveluita on tarjolla myös muissa Nuortentalon yksiköissä.

Kysy lisää palveluistamme yksiköiden vastaavilta ohjaajilta!

Turun seudun asumispalvelut: Anne Ingman p. 050 442 0092 Turun seudun valmennuspalvelut: Pia Laverman p. 050 447 8763

Jyvässeudun avopalvelut: Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703 Kuopion asumis- ja avopalvelut: Satu Pasanen p. 040 562 9118

www.nuortentalo.fi

1/2014 Kielipolku

19

Marianne Kulmala

Itsenäiseen elämään uudessa kodissa Hirvensalon Validia-talo nousi aivan Suomen Nuortentalon Turun yksikön naapuriin. Nuortentalossa asunut Ville sai aitiopaikalta seurata uuden kotinsa rakentumista. kodilta. Marraskuussa 2013 asunto oli muuttoa vaille valmis.

– Ei sitä oikein osannut ajatella, että tuossa minä joskus asun, kun kuljin rakennustyömaan ohitse, 21-vuotias Ville kertoo hymyillen uudessa, valoisassa asunnossaan.

– Kun tulin ensimmäistä kertaa käymään, huoneisto näytti tilavalta ja hienolta. Hieman se pieneni, kun tuli sisustusta, mutta ihan riittävästi on tilaa. Peili vielä puuttuu ja sitten alkaa olla valmista, Ville pohtii laittaessaan samalla uutta taulua seinään.

Ville on iloinen, että sai mahdollisuuden muuttaa asuntoon. Validiatalon ohjaajat tukevat monissa asioissa.

– Ohjaajat esimerkiksi muistuttavat ottamaan lääkkeet. Tarvitsen apua myös virastoasioiden hoitamisessa. Mahdollisuus tukeen siis on, mutta koen kuitenkin asuvani huomattavasti itsenäisemmin kuin Nuortentalossa, Ville kertoo.

Eliisa Laine

Töihin kiinteistöalalle

Ville on tyytyväinen, että sai kiinteistöalan töitä.

H

irvensalon Validia-talo on Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n uusin asumisyksikkö, jonka suunnittelussa ja henkilöstön osaamisessa on erityisesti huomioitu asukkaiden neuropsykologiset häiriöt ja kommunikoinnin ongelmat. Rakentamisesta vastasi Asumispalvelusäätiö Aspa ja hankkeessa olivat mu-

20

Kielipolku 1/2014

kana Aivoliitto, Suomen Nuortentalo Oy ja Invalidiliiton Validia-palvelut.

Ensin rakennuspaikalla oli vain kurainen pelto ja muutamia mittauskeppejä pystyssä. Sitten oli vielä kuraisempi pelto ja hurja määrä työkoneita. Päivä päivältä ja kuukausi kuukaudelta rakennus alkoi yhä enenevässä määrin näyttää tulevalta

Ville on kotoisin Raumalta, josta hän muutti muutamia vuosia sitten Turkuun opiskelemaan. Hän kävi Bovallius-ammattiopistossa kiinteistöhoitajan koulutusalaa ja valmistui sieltä viime keväänä. Kiinteistönhoitajan koulutuksessa opiskellaan kiinteistöjen, pihojen ja viheralueiden hoitoon liittyviä tehtäviä ja opitaan myös ulkotöissä tarvittavien koneiden ja laitteiden käyttöä ja huoltoa.

– Minulla kävi tuuri, kun pääsin Erityisosaamiskeskus Suvituuleen kiinteistöalan töihin. Teen siellä sekä sisä- että ulkohommia. Työ on useimmiten vaihtelevaa ja mielenkiintoista. Tietysti joskus on todella tylsiäkin

Tulevaisuuden suunnitelmia Ville ja hänen tyttöystävänsä Minna menivät kihloihin viime elokuussa.

Minna sai kihlauksen yhteydessä ihanan ja romanttisen runon Villeltä.

Runo on tallessa kauniina muistona.

Minna asuu Nuortentalolla ja osa hänen illoistaan ja viikonlopuistaan kuluu Villen luona.

– Siivoamme yhdessä ja teemme ruokaa. Tänään aiomme tehdä tortilloja. Joskus katsomme leffoja tai vain löhöämme sängyllä vierekkäin, Minna toteaa.

Ville kertoo, että hänen tulee aika usein turvauduttua valmisruokiin, varsinkin rankan työpäivän jälkeen.

Kun Minna on kaverina ruuanlaitossa, homma sujuu mukavammin.

– Ja tiskeistä huolehtii tietysti Minna, Ville naureskelee Minnan pyöritellessä päätään.

Minna on syy siihen, miksi nuoren miehen asunnosta ei puutu kukkia ja kukka-asetelmia. Minna opiskelee viimeistä vuotta Livian Maaseutuopiston Tuorlan yksikössä ja valmistuu

Eliisa Laine

päiviä, mutta niin se on varmasti kaikissa töissä.

– Esimieheni Markku on mukava ja reilu mies. Hän opettaa minulle lisää kiinteistöalasta ja antaa myös muita neuvoja ja elämänohjeita, Ville kiittelee.

Nuoruus oli Villellä aika hurjaa aikaa. Moni kaveri sortui huumeisiin, ja Ville oli vaarassa joutua vääriin kaveriporukoihin.

– Saan kiittää tyttöystävääni Minnaa sekä Markkua ja Nuorentalon ohjaajia siitä, että minulla menee nykyään näin hyvin, Ville pohtii.

Ville kokee, että uuteen kotiin muutto toi enemmän itsenäisyyttä.

keväällä puutarhuriksi. Poikaystävä saa usein kukkia koululta tuomisiksi.

– Kun Minna valmistuu puutarhuriksi, saatamme muuttaa yhteen asumaan. Meidän molempien tulevista työpaikoista riippuu, asetummeko asumaan Raumalle vai Turkuun. Yhteinen koti ja kaksi lasta, se on haaveemme.

Nuoret pohtivat hyvin järkevästi, miten heidän neuropsykiatriset erityisvaikeutensa tulevat mahdollisesti vaikuttamaan perhe-elämään.

Molemmat tietävät, että erityisyys saattaa olla myös periytyvää. He ovat yhdessä tulleet siihen tulokseen, että vielä ei ole lasten aika. Heille itselleen pitää tulla vielä vuosia ja varmuutta lisää. Vasta sitten on perheenlisäyksen aika.

– Tietäisitpä, miten villi lapsi minä olin. Äidilläni oli kauhea homma

kanssani, Ville varoittelee Minnaa iloisesti nauraen.

Oma koti, työ ja tyttöystävä, mitä muuta nuorimies voisi toivoa. Ville katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen ja uskoo, että elämä tuo tullessaan hyviä asioita vielä lisääkin. Tavoitteita on paljon ja erityisesti yksi niistä kannattaa nostaa esille.

– Jotta pysyisin terveenä ja jaksaisin fyysistä työtä, lopetan tupakanpolton viimeistään vuoden sisällä.

Nyt kun se on vielä lehteenkin painettu, ei sitä voi perua, Ville toteaa. ■ Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana.

1/2014 Kielipolku

21

Satu Lukka Shutterstock

Sosiaali- ja terveysturvan muutoksia vuodelle 2014

Vuoden 2014 alussa tuli voimaan useita sosiaali- ja terveysturvan muutoksia.

Tässä koosteessa esitellään joitakin näistä muutoksista sekä Kelan erityispalveluja erityistä tukea tarvitseville asiakkaille.

Henkilökohtainen Kela-neuvonta Henkilökohtainen Kela-neuvonta on erityisen tuen tarpeessa oleville sairaille ja vammaisille asiakkaille suunnattu uusi palvelu. Kela-neuvojan asiakkaat tulevat usein hoitavan tahon, kuten erityisneuvolan ja keskussairaalan sosiaalityöntekijöiden ja kuntoutusohjaajien lähettäminä.

Henkilökohtaiset Kela-neuvojat ottavat kokonaisvaltaisesti vastuuta asiakkaan neuvonnasta ja etuuksista silloin, kun tavalliset palvelut eivät riitä. Kela-neuvojat haastattelevat asiakkaan ja tapaavat hänet tarvitta22

Kielipolku 1/2014

essa. Jos asiakkaan kanssa sovitaan henkilökohtaisen Kela-neuvonnan palveluista, tehdään asiakkaan kanssa yhdessä Kelan palvelusuunnitelma. Erityisesti kiinnitetään huomiota vammaistukien ja kuntoutusasioiden käsittelyyn sekä mahdollisiin muihin asiakkaan tarvitsemiin etuuksiin.

Kelan työkykyneuvonta Työkykyneuvonta on Kelan palvelu sairauspäivärahaa saaville asiakkaille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea työhön paluuseen. Neuvonnalla tehostetaan asiakkaan kuntoutustarpeen selvittämistä ja kuntoutukseen

ohjaamista, jotta asiakas voisi mahdollisimman nopeasti ja joustavasti palata työhön ilman katkoksia toimeentulossa.

Tehtävään koulutetut työkykyneuvojat selvittävät yhdessä asiakkaan ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuntoutuksen lisäksi myös muita mahdollisia ratkaisuja työhön paluun tueksi ja ohjaavat asiakkaan tarvittavien palveluiden piiriin.

Työkykyneuvojat ottavat asiakkaan luvalla yhteyttä muihin tahoihin, kuten terveydenhuoltoon, TEtoimistoon ja kuntoutuksen järjestäjiin.

Tulkin tilaaminen aiempaa joustavampaa Vammaisten henkilöiden tulkkien välitys- ja etätulkkausasioissa palvelee Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus). Tulkin tilaaminen on vuoden alusta aiempaa joustavampaa. Tilauksen voi tehdä myös illalla ja viikonloppuna ennakoimattomaankin tapahtumaan. Kelan välityskeskus palvelee 7 päivänä viikossa: arkisin klo 7.30–20.00, lauantaisin klo 8–15 ja sunnuntaisin klo 9–13. Puhelin 020 634 2802, tekstiviesti 020 634 2900, sähköposti vatu@kela.fi.

Rajat ylittävä terveydenhuolto

Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat voivat tehdä alle 30 tunnin työviikkoa ja saada Kelasta joustavaa hoitorahaa.

Joustavan hoitorahan määrään vaikuttaa keskimääräinen viikkotyöaika.

Kun viikoittainen työaika on enintään 22,5 tuntia tai työaika on enintään 60 % tavanomaisesta, hoitoraha on 240 euroa kuukaudessa. Kun työaika on yli 22,5 tuntia mutta enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 % alan kokopäivätyön työajasta, hoitoraha on 160 euroa kuukaudessa.

Joustava hoitoraha korvaa alle 3-vuotiaista maksetun osittaisen hoitorahan. Osittainen hoitoraha säilyy kuitenkin vanhemmilla, joiden lapset ovat 1. ja 2. luokalla.

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsy helpottui Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytyksiä muutettiin niin, että nykyistä useampi työikäinen ja erityisesti nuoret pääsevät aikaisemmin ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutusta myönnettäessä huomioidaan aikaisempaa laajemmin sairauden lisäksi myös muut kuntoutujan elämäntilanteeseen vaikuttavat asiat.

Lääkekatto laski 610 euroon vuodessa Lääkkeiden vuotuinen omavastuu, ns. lääkekatto, on asiakkaan vuoden aikana maksama osuus korvattavien lääkkeiden hinnasta. Lääkekatto laski vuoden alusta 670 eurosta 610 euroon. Lääkekaton täytyttyä potilas maksaa lääkkeistään 1,50 euroa ostokertaa kohti.

Kela seuraa vuotuisen omavastuuosuuden täyttymistä apteekista saatujen tietojen perusteella. Kun omavastuuosuus on ylittynyt, Kela lähettää asiakkaalle tästä ilmoituksen.

Eurooppalainen lääkemääräys Eurooppalaisella lääkemääräyksellä voi ostaa lääkkeitä kaikkien EUmaiden apteekeista. Jotta asiakas voisi ulkomailla hakea lääkkeensä Suomessa kirjoitetulla lääkemääräyksellä, hänen on pyydettävä lääkäriltä nimenomaan eurooppalainen lääkemääräys. Ulkomailla ostetun lääkevalmisteen hinnasta saa Kelasta sairausvakuutuskorvauksen, jos vastaava lääkevalmiste on Suomessa hyväksytty korvattavaksi.

Shutterstock

Kelassa aloitti toimintansa myös rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste. Se kokoaa, tuottaa ja jakaa tietoa terveyspalvelujen käyttämisestä Suomessa ja ulkomailla. Yhteyspisteen puhelinpalvelua saa numerosta 020 634 0400 (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi). Yhteyspisteen verkkosivuille www.kela.fi/yhteyspiste on koottu tietoa mm. terveyspalvelujen käyttämisestä ulkomailla, Suomeen ulkomailta tulevien potilaiden terveydenhuollosta ja eurooppalaisesta lääkemääräyksestä.

Joustava hoitoraha

1/2014 Kielipolku

23

Maksukatto nousi Terveydenhuoltomaksujen maksukatto nousi kansaneläkeindeksin mukaisesti 636 eurosta 679 euroon kalenterivuotta kohti. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen lääkäripalvelujen maksut, fysioterapiamaksut, sarjahoidon maksut, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut, yö- ja päivähoidon maksut sekä kuntoutushoidon maksut.

Hoitopaikan valinta Vuoden alusta alkaen potilaalla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Potilas voi valita terveysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palveluistaan. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein.

Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana.

Jos henkilö oleskelee pidempiä aikoja kotikuntansa ulkopuolella esimerkiksi kesämökillä, hän voi saada hoitosuunnitelmansa mukaista hoitoa väliaikaisen asuinkuntansa terveysasemalta.

Terveysaseman vaihdosta on ilmoitettava sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.

Potilaalla on hoitopaikan mahdollisuuksien rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.

Vaikka asiakas voi tänä vuonna valita hoitopaikkansa kaikista Suomen terveysasemista ja erikoissairaanhoidon yksiköistä, Kela korvaa sairauden vuoksi tehdyt matkat edelleen lähimpään hoitopaikkaan.

Lähin hoitopaikka on yleensä koti- tai oleskelupaikkakunnan pääterveyskeskus tai lähin yliopistosairaala.

Työttömyysturvaan muutoksia Työttömyysturvaan tuli muutoksia, jotka helpottavat työn ja tukien yhteensovittamista.

Sovitellun työttömyysetuuden suojaosa tuli voimaan vuoden alusta. Näin ollen soviteltua työttömyyspäivärahaa saava työtön voi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se pienentää hänen työttömyysetuuttaan. Kun tulot ylittävät 300 euroa, tuloista 50 prosenttia vähennetään työttömyyspäivärahasta. Muutos koskee sekä työmarkkinatukea, peruspäivärahaa että ansiopäivärahaa.

Palkansaajan työssäoloehtoa lyhennettiin 34 viikosta 26 viikkoon. Näin nykyistä lyhyemmällä työhistorialla pääsee peruspäivärahan tai ansiopäivärahan piiriin. Omavastuuaika eli aika, jolta ei työttömyyden alkaessa makseta päivärahaa, lyheni seitsemästä päivästä viiteen päivään.

Työmarkkinatuen niin sanottu 180 päivän sääntö poistui. Aikaisemmin työmarkkinatukea sai 180 päivältä ilman tarveharkintaa, kun perus- tai ansiopäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaika oli täyttynyt.

Nyt työmarkkinatuki on heti alusta alkaen tarveharkintainen.

Infopankki-verkkopalvelu Infopankki-verkkosivustoa on uudistettu ja se löytyy osoitteesta www.infopankki.fi. Infopankki on monikielinen verkkosivusto Suomeen muuttoa harkitseville tai tänne jo muuttaneille. Sivustolla on tietoa mm. Kelan tarjoamasta sosiaaliturvasta 12 eri kielellä. Sivustolle on koottu runsaasti tietoa elämisestä ja asumisesta Suomessa sekä suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen palveluista. Infopankki-palvelun ylläpitäjä on Helsingin kaupunki. ■ Satu Lukka toimii Aivoliitossa järjestösuunnittelijana.

Hyödyllisiä linkkejä: www.sosiaaliturvaopas.fi www.palveluopasperheille.fi www.aivoliitto.fi

24

Kielipolku 1/2014

KOLUMNI Hannele Merikoski

Ääntä ei voi ohittaa

E

nsimmäinen sovellus, jonka kanssa aloin tabletilla leikkiä oli TalkingTom. Jopa aikuisia hauskuuttaa se, että kissa toistaa jokaisen äännähdyksen. Kokeilin sitä eri-ikäisten lasten kanssa.

Voi sitä ihmetystä, ihania hämmästyksen ilmeitä. Kokeilua ja ääntelyn kanssa leikkimistä. Ihan pienikin vauva lähti mukaan. Hauskinta on se, että kun lapsi ääntelee ja kissa matkii, niin lapsi katsoo kysyvästi ja kovasti ihmeissään aikuista kuin kysyäkseen, voiko joku näin ihmeellinen asia olla totta!

Oma kokemukseni nyt usean vuoden tablettikäytön jälkeen on, että edelleen koen näitä ihmetyksen hetkiä jatkuvasti. Olin äskettäin Prahassa Acessibility Summit -tilaisuudessa. Esitykset saivat aikaan juuri parhaimmillaan tuota ihmetystä. Esimerkiksi intialaisen opettajan Srini Swaminathanin esitys työstään pienessä koulussa. Hän puhui ilosta, taiasta ja unelmista. Opettajana Srini on uskomattoman mielikuvitusrikas ja kekseliäs. Hän käyttää myös erilaista teknologiaa nerokkaasti ja innostavasti opetuksessaan.

Koska rahaa ei juuri ole, hän on hankkinut iPadin luokalleen hyväntekeväisyysmaratonia juoksemalla.

Yksi luennoitsijoista kertoi sovelluksesta, jonka avulla proteesi osaa taipua nilkan kohdalla juuri oikein. Tutustuimme myös sovellukseen, jota voi ohjata pään liikkeillä. Ääniohjaus, askellus, tekstin lukeminen ääneen, äänen muuttuminen tekstiksi.

Kaikki mahdollisuudet yhdessä ja samassa laitteessa.

Apuvälinemaailma ei ole enää entisensä.

Tablettien ja älypuhelimien käytön yleistyminen ihan tavallisissa kodeissa on ollut ilmiömäisen nopeaa. Sovelluksia on satojatuhansia ellei miljoonia.

Tabletit ja älypuhelimet eivät kuitenkaan ole ainoa ratkaisu, kun arvioidaan viestinnän apuvälineitä. Erilaiset puhelaitteet ovat edelleen suositeltavia. Kaiken kaikkiaan puhelaitteiden ja viestinnän teknologisten laitteiden arviointiin tarvitaan erityisosaamista ja nii-

den valitsemiseen lähdetään aina yksilön ja hänen lähiympäristönsä tarpeista. Ääntä ei voi ohittaa. Puhumaton lapsi tai aikuinen saa puhelaitteella paremmin huomiota kuin millään muulla esteettömän viestinnän keinolla. Kehonkieli, ilmeet, eleet, viittomat ja kuvat voidaan ohittaa, ääntä ei.

Jos näillä muilla kommunikoinnin keinoilla ei saa huomiota, saattaa siitä kasvaa suuri käyttäytymisen ongelma. Eräskin tyttö alkoi aina luokkaan päästyään riisuutua. Se oli muista oppilaista kovin hauskaa.

Tytön isä alkoi laittaa puhelaitteeseen päivän vitsiä.

Tyttö ohjattiin kysymään kavereilta heti aamulla: ”Haluatteko kuulla päivän vitsin?” Ajan myötä luokka oikein odotti kuulevansa päivän vitsin ja sosiaalisesti ei-toivottu tapa saada huomiota ei ollut enää käytössä.

Paitsi ääntä korvaavana laitteena, puhelaitteet ja tabletit toimivat viestinnän ja oppimisen tukena monin tavoin. Ne myös edistävät sosiaalisuutta ja niiden käyttöönotto on helppoa kuin lapsen leikki, kun sen osaa ja käyttää mielikuvitustaan. Leikit, pelit ja laulut on hyvä tapa aloittaa näiden apuvälineiden käyttö. Niiden avulla voi tukea ilmaisua ja kerrontaa.

Ne toimivat myös muistin tukena. Niihin voi tallentaa kavereiden äänillä viestejä. Ja ihan kaikki voivat leikkiä niillä.

Aivoliiton kuvat ja viittomat -kurssilla puhelaitteet ovat aina innostaneet lapsia ja vanhempia sekä meitä työntekijöitä. Yksikin pikkuinen tilasi Proxtalkerilla erisorttisia karkkeja kupin täyteen. Kun hän poistui karkkikioskista, hän lykkäsi purkin aikuisen käteen ja tuumasi: ”En tykkää”. ■ Hannele Merikoski toimii erityisasiantuntijana Avainsäätiössä.

Paitsi ääntä korvaavana laitteena, puhelaitteet ja tabletit toimivat viestinnän ja oppimisen tukena monin tavoin.

1/2014 Kielipolku

25

Päivi Seppä-Lassila

Kituutuksesta kukoistukseen?

Aivoliiton jäsenyhdistysten edustajia kokoontui tammikuisena viikonloppuna Vantaalle järjestöpäivien merkeissä. Ohjelmassa oli ajankohtaista tietoa liitosta sekä eväitä yhdistysten viestintään ja toiminnan voimistamiseen.

Trenditietoinen järjestö?

Päivi Seppä-Lassila

Varainhankinnan ja kampanjoinnin valmentaja Salla Saarinen Radical Soulista opasti yhdistysväkeä kohti trenditietoista järjestöä ja matkalle kituutuksesta kukoistukseen. Virikkeitä alustukseensa hän oli saanut Marttaliiton toiminnanjohtajalta Marianne Heikkilältä, jonka Kauas menestyvät järjestöt karkaavat -blogikirjoituksen osallistujat olivat saaneet etukäteen luettavakseen.

Salla Saarisen mukaan useilla yhdistyksillä on monenmoisia ongelmia toiminnassaan. Tämä tuli esiin myös osallistujien puheenvuoroissa ja keskusteluissa päivien aikana.

Salla Saarinen opas

ti yhdistysväkeä ko

26

Kielipolku 1/2014

hti trenditietoista jä

rjestöä.

Päivi Seppä-Lassila

J

ärjestöpäivillä mukana oli yhdistysten puheenjohtajia ja sihteereitä sekä Aivoliiton johtoa ja järjestösuunnittelijoita.

Puheenjohtaja Terttu Erilä vertasi avauspuheenvuorossaan Aivoliittoa tammeen, lujaan puuhun, joka kestää kaikissa olosuhteissa. Liiton yhdistykset jäsenineen ovat lehtiä, joiden toiminta vahvistaa puuta.

– Yhdessä olemme vahvoja. Meillä on yhdessä sovitut tavoitteet, korosti Terttu Erilä.

Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen kertasi Aivoliiton toiminta-ajatuksen, perustehtävät, mission, vision, arvot ja tavoitteet.

– Vuoden 2014 teemana on Älä jää yksin – älä jätä yksin. Painoalueina ovat vertaistuki, nuoret ja yksinäisyys sekä Korvaamaton kovalevy. Jälkimmäinen on Yksi elämä -hankekokonaisuuteen kuuluva osahanke, kertoi Tiina Viljanen.

Viestinnän haasteet puhuttivat osallistujia.

– Yhdistysten toiminta ei uudistu riittävästi ja ne kilpailevat ihmisten ajasta. Toiminta voi olla sisäänpäin kääntynyttä ja rivijäsenen vaikutusmahdollisuudet ovat vähäisiä. Jäsenet ovat iäkkäitä, passiivisia ja katoavat, kuvaili Salla Saarinen.

Seitsemän teesiä menestymiseen Ratkaisut löytyvät Salla Saarisen mukaan siitä, että toimijoilla on tahtoa menestymiseen, määrätietoista muutoksen johtamista, rohkeutta ja joustavuutta.

Menestyminen kiteytyy Salla Saarisen mukaan seitsemään teesiin. Hän toi esille vaikuttavuuden, vastavuoroisuuden ja yhteisöllisyyden, monikanavaisen viestinnän, verkostoitumisen, varainhankinnan ja vastuullisuuden.

Myös tasapainoilu virtuaalisuuden ja kasvokkain tapahtuvan kohtaamisen välillä on ratkaistava. Suurena kysymyksenä yhdistystoiminnassa on vapaaehtoisten saaminen mukaan toimintaan.

Menestyvä yhdistys rakennetaan tunteella ja johdetaan järjellä. Yhdistys ei julista, vaan osallistaa. Se on tapaamispaikka, joka kokoaa ihmisiä yhteen antamaan jotakin toisilleen. Se ei vain kerää rahaa, vaan kokoaa ihmisiä ideoimaan ja tekemään hyvää.

– Ole rohkea, ole oma itsesi, ole läsnä, pyydä ja kiitä, kiteytti Salla Saarinen neuvonsa yhdistystoimijoille.

Järjestöpäällikkö Tom Anthoni kertoi Raha-automaattiyhdistyksen myöntämästä jäsenjärjestöavustuksesta, jonka liitto jakaa edelleen yhdistyksilleen ns. toimintatonnina.

– Avustus voidaan hakemuksen perusteella myöntää joko jatkuvaluonteiseen toimintaan tai tiettyyn kampanjaan tai hankkeeseen liittyvänä avustuksena. Lisätietoja toimintatonnin hakemisesta toimitetaan Yhdistyspostissa, kertoi Tom Anthoni.

Yhdistyksiin oikeuksienvalvontavastaava Järjestösuunnittelija Satu Lukka kertoi oikeuksienvalvonnasta Aivoliitossa ja sen paikallisyhdistyksissä. Jäsenistölle tehdyn sosiaali- ja terveysturvakyselyn mukaan lisää ohjausta ja neuvontaa tarvitaan sosiaali- ja oikeuspalveluista, vammaistukiasioista, eläkkeistä ja Kelaan liittyvistä asioista, kuntoutuksesta, sopeutumisvalmennuksesta ja monista arjessa selviytymiseen liittyvistä asioista.

– Toiveena on, että jokaisesta yhdistyksestä nimitettäisiin yksi oikeuksienvalvontavastaava, kertoi Satu Lukka.

Vinkkejä viestintään Järjestötiedottaja Sanna Reuna kertoi esityksessään yhdistysten viestinnästä, erityisesti jäsenkirjeistä. Hänen esityksessään oli runsaasti konkreettisia vinkkejä ja ohjeita viestintään aina selkeää kieltä, otsikointia, kuvien käyttöä ja termejä myöten. Yhdistykset saivat mukaansa muistitikun, johon oli koottu käyttökelpoista materiaalia yhdistyksen logosta valmiiseen jäsenkirjepohjaan.

Oman yhdistyksensä viestinnästä kertoivat Sari Dunder Pohjois-Pohjanmaan Aivoyhdistys ry:stä ja Satu Martinez Eijsveikeet ry:stä.

Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila kertoi liiton viestinnästä ja sen kehityskohteista. Eniten kuulijoita puhutti järjestölehtien tilanne ja suunnitelmat Kielipolku- ja ADHD-lehden yhdistämisestä uudeksi lehdeksi vuonna 2015.

Päivi Seppä-Lassila

Tonni toimintaan

Yhdistysten jäsenkirjeet herättivät keskustelua.

Tietoa, tuttuja ja tuliaisia Järjestöpäivien tavoitteena oli jatkaa keskustelua yhteisen strategian tavoitteiden toteuttamisesta, välittää ajankohtaista tietoa, kuunnella jäsenyhdistyksiä sekä tarjota mahdollisuus keskusteluun ja kokemusten jakamiseen.

Liiton ajankohtaisasioita esittelivät myös hallintopäällikkö Kirsi Haanperä, projektipäällikkö Marika Railila, palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ja puheterapeutti Maria Widenius. Toisen päivän aamupäivällä AVH-yhdistykset ja SLI-yhdistykset kokoontuivat omiin ryhmiinsä.

Osallistujilta kerätyn palautteen mukaan tavoitteet toteutuivat hyvin. Päivien parasta antia oli Salla Saarisen esitys, ajankohtainen informaatio liitosta ja tuttujen, toisten aktiivien tapaaminen. Järjestöpäivien terveisinä omaan yhdistykseen viedään erityisesti tietoa niin sanotusta toimintatonnista ja oikeuksienvalvontatyöstä sekä viestinnän kehittämisestä.

Terttu Erilän vertausta käyttäen liiton työntekijät toivovat, että tammen lehdet saivat ravintoa, jonka avulla ne pääsevät kukoistamaan. ■ Päivi Seppä-Lassila on liiton viestintäpäällikkö.

Pohdittavaa yhdistykselle:

• Tiedätkö mitä yhdistyksesi tekee, miksi ja mitkä ovat saadut tulokset, ja kenelle kerrot niistä?

• Miten yhdistyksessäsi hyödynnetään verkostoja?

• Ketkä antavat kasvot yhdistyksellesi ja toimivat äänitorvena? Miten yhdistyksesi viestii?

• Miten yhdistyksessäsi seurataan muita toimijoita?

• Mikä on vapaaehtoisten rooli yhdistyksesi varainhankinnassa?

• Miten yhdistyksesi toimii vastuullisesti?

• Miten yhdistyksesi toimintaan voi osallistua virtuaalisesti?

• Miten saat mukaan vapaaehtoisia – vaikka vain lyhyeksikin aikaa – ja miten palkitset heitä?

Lähde: Salla Saarinen, Radical Soul.

1/2014 Kielipolku

27

Kirjahylly Leikki on lapsen elämää

esimakua elävästä elämästä – se on lapsen elämää tässä ja nyt. Millaiseksi tuo elämä muodostuu, riippuu hyvin paljon aikuisista, muistuttavat emeritaprofessori Aili Helenius ja varhaiserityispedagogiikan dosentti Leena Lummelahti.

Kirjan tarkoitus on herättää aikuisten kiinnostusta leikin kehitykselliseen merkitykseen, leikin kehityksen kulkuun ja leikkivien lasten ohjaukseen eri ikävaiheissa.

Aili Helenius ja Leena Lummelahti: Leikin käsikirja. PS-kustannus. 2014.

Krokotiilijuoksu – Lasten väliset suhteet ovat leikin ydinainesta. Niiden varassa leikkiideat syntyvät ja kehittyvät, roolit jaetaan ja lasten keskinäinen vuorovaikutus toteutuu. Asian merkityksen ymmärtäminen voisi aikaansaada muutoksia päiväkotien käytännöissä ja myös varhaiskasvatuksen koulutuksissa, toteavat Aili Helenius ja Leena Lummelahti uutuusteoksessaan Leikin käsikirja.

Lasten pitää päivittäin hioa keskinäisiä suhteitaan, sillä muuten suhteet voivat jäädä ulkokohtaisiksi ja ikätoverit koetaan kilpailijoina, mistä voi syntyä halu kiusata. Päiväkodissa lasten välisten suhteiden syntymiseen vaikuttavat muun muassa ryhmäkoot, päiväjärjestykset, tilat sekä leikkitilanteiden aloitustavat. Lasten väliset suhteet vaikuttavat varhaiskasvatuksen tuloksiin, antavat eväitä elämään ja valmistavat kouluun.

Aito leikki ei ehdi toteutua, mikäli lapsille on tarjolla vain lyhyitä leikkihetkiä. Leikin merkitys lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle on korvaamaton. Aikuinen vaikuttaa lasten leikkiolosuhteisiin ja leikin kehittymisen edellytyksiin, ja siksi aikuisten osuus leikkivien lasten ohjauksessa on erityisen tärkeää.

– Leikkiin on syytä suhtautua vakavasti, koska leikki ei ole vain 28

Kielipolku 1/2014

Nyt krokotiilit juoksevat, lohikäärmeiden pyrstöt heiluvat ja kilpikonnat painivat – ja kiven takana vaanii örkki! Säännöllinen liikunta ei paranna ainoastaan terveyttä, vaan se edistää myös oppimista. Liikuntatieteiden tohtori Timo Jaakkolan Krokotiilijuoksu-kirjassa esitellyt leikit ja pelit tarjoavat erinomaisia aktiviteetteja tukea motoristen perustaitojen oppimista ja ylläpitämistä. Pääosassa on silti mukava yhdessä tekeminen.

Kirjassa esitellään 235 harjoitetta, jotka keskittyvät liikkumis-, tasapaino- ja välineen käsittelytaitoihin. Lisäksi esitellään perinteisiä suomalaisia leikkejä ja pelejä. Suurin osa kirjan harjoitteista on sellaisia, että ne soveltuvat kaikille varhaiskasvatuksesta aikuisten ohjaamiseen.

Erityishuomio on motoristen perustaitojen omaksumisen vaiheessa, joka kestää kolmannesta ikävuodesta

aina kahdeksaan ikävuoteen saakka.

Tämän vaiheen aikana lapset omaksuvat suurimman osan motorisista perustaidoista, mikäli heillä on elinympäristössään mahdollisuus harjoitella niitä.

Timo Jaakkola: Krokotiilijuoksu ja 234 muuta toimintaideaa motoristen taitojen kehittämiseksi.

PS-kustannus. 2014.

Pihan linnut ja pöntöt Haluatko pihapiiriisi lisää lintuvieraita? Millaisissa pöntöissä eri linnut pesivät? Mistä materiaaleista linnut tekevät pesänsä, kauanko pesän rakentaminen kestää? Montako munaa naaraat munivat, minkä kokoisia ja värisiä ne ovat? Hautooko myös koiras, kuinka kauan hautominen kestää? Miten hyvä pönttö tehdään?

Pihapiirin linnunpöntöt tarjoavat hienon mahdollisuuden tarkkailla lintumaailman elämää. Luontotoimittaja Juha Laaksosen Pihan linnut ja pöntöt -kirjan avulla lukijat innostuvat koko perheen voimin rakentamaan pesäpönttöjä linnuille, kullekin lajille oikeanlaisia.

WWF palkinnut tämän lintukirjan Vuoden luontokirjana 2013. Kolmen finalistin joukosta voittajan valitsi runoilija, tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

– Kirjan lukija ei malta odottaa kevättä päästäkseen itse kokeilemaan linnunpönttöjen rakentamista ja jännittämään, millaisia asukkaita itse rakennettu pönttö mahdollisesti saa!

Näin teos kannustaa lukijoita kaikkialla Suomessa välittämään lähiympäristönsä luonnosta ja kehittämään lintulajien pesimisolosuhteita, sanoi Haukio.

Juha Laaksonen: Pihan linnut ja pöntöt – eloa pihapiiriin.

Kustannusosakeyhtiö Paasilinna.

2013.

Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila.

Toimisto ja varasto edullisesti uuteen uskoon.

Nyt kannattaa tilata laadukkaat toimisto- ja varastokalusteet Ojegalta.

Tutustu nettikaupassamme www.ojega.fi Ojegan laajaan ja laadukkaaseen valikoimaan.

Kielipolku-lehden lukijalle myönnämme -15 % alennuksen

kaikista normaalihintaisista tuotteista, kun tilausvaiheessa mainitaan kampanjakoodi 206.

Kampanjaetu on voimassa 17.3.2014 saakka.

Ojegan asiakaspalvelu/myynti Puhelin S-posti Osoite Avoinna

09-849 4400 tilaukset@ojega.fi Kaakelikaari 4 B, 01720 Vantaa ma–pe 8.00–16.30 1/2014 Kielipolku

29

Poimittua Valtakunnallinen kansalaisneuvonta auttaa ja opastaa

V

altakunnallinen julkisen hallinnon neuvontapalvelu aloitti toimintansa marraskuussa 2013. Kansalaisneuvonnassa asiakkaiden kysymyksiin vastaavat palveluneuvojat. He auttavat kansalaisia löytämään oikean viranomaisen tai viranomaisen sähköisen palvelun nopeasti ja helposti. Lisäksi palveluneuvojat vastaavat yleisluonteisiin kysymyksiin julkisista palveluista.

Neuvontaa saa sähköpostilla, puhelimitse ja tekstiviestillä sekä palvelun verkkosivuston kautta sähköisel-

lä lomakkeella. Kansalaisneuvonta ei voi kuitenkaan hoitaa varsinaista asiointia, joka hoidetaan viranomaisten omien palvelukanavien kautta.

Kansalaisneuvonta toimii tiiviissä yhteistyössä eri viranomaisten, muun muassa kelan, verohallinnon ja työvoimahallinnon omien neuvontapalvelujen kanssa. Eri viranomaisten sähköiset palvelut löytyvät kootusti myös Suomi.fi-sivuston kautta (www. suomi.fi).

Kansalaisneuvonnan tavoitteena on vähentää yleiseen hätänumeroon

tulevia kiireettömiä julkisia palveluja koskevia puheluja. Kiireellisissä hätätilanteissa tulee edelleen soittaa hätänumeroon 112. ■

Kansalaisneuvonta Puhelinnumero: 0295 000 Verkkosivusto: www.kansalaisneuvonta.fi Palveluneuvojat opastavat asiakkaita arkisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15.

Papunetin selkosivut ovat uudistuneet

P

apunetin selkokielisten sivujen ulkoasu on uudistettu ja sivuilta on nyt entistä helpompi löytää mielenkiintoista luettavaa. Sivuilla on selkokielistä tietoa monenlaisista arjen asioista, kuten terveydestä, asumisesta, vapaa-ajasta ja suomalaisesta lainsäädännöstä. Lisäksi sivuilla esitellään selkokielisiä kirjoja, esitteitä ja verkkosivustoja. Sivut sopivat kaikille selkokielen käyttäjille.

Selkosivuilla on julkaistu uudet, laajat kokonaisuudet turvallisesta ruoanlaitosta ja rahankäytöstä. Tekstien lisäksi uusissa materiaaleissa hyödynnetään videoita ja kuvasarjoja. Sivuilla on myös upouusi Selkopuhetta!-blogi sekä tietoa selkokieleen liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Selkosivut toimivat sujuvasti erilaisilla päätelaitteilla, ja kaikki tekstit voi myös kuunnella. Sivujen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä Papunet ja Selkokeskus. ■ www.papunet.net/selko

Papunetin kuvataidekilpailu 2014

P

apunet järjestää jälleen kuvataidekilpailun kaikille puhe- ja kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille.

Kilpailun tavoitteena on kannustaa kuvalliseen ilmaisuun. Kilpailussa on kaksi sarjaa: harrastajien sarja ja taideopetusta saaneiden sarja. Kilpailutyön aihe ja tekotapa ovat vapaat. Kilpailuaika päättyy 31.3.2014. Voittajat palkitaan rahapalkinnoilla. ■ Lisätietoja: www.papunet.net/kilpailu

30

Kielipolku 1/2014

Mikael Riskin työ Kettu Repolainen.

Poimittua Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sosiaaliturvatieto on päivitetty

P

itkäaikaissairaiden ja vammaisten tarpeisiin tuotettu verkkojulkaisu Sosiaaliturvaopas on päivitetty vuoden 2014 tasalle. Opas löytyy netistä osoitteesta www.sosiaaliturvaopas.fi. Kyseessä on ainoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten yhteisestä sosiaaliturvasta kertova opas.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus on sirpaleinen ja sen hahmottaminen on vaikeaa. Palveluiden tarjoajia on useita, etuudet

muuttuvat ja niiden myöntämiseen vaikuttavat monet tekijät. Järjestöissä olevan sosiaali- ja terveysturvan asiantuntemuksen yhdistäminen on tuottanut kiitosta saaneen aineiston.

Vuoden 2014 oppaaseen on koottu ajantasainen sosiaaliturvaan liittyvä tieto. Lähteinä on käytetty sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ja sen soveltamiskäytännöistä järjestöille kertynyttä tietoa.

Julkaisun on tehnyt 14 järjestöstä koostuva työryhmä, johon kuuluvat

Aivoliitto ry, Hengitysliitto ry, Invalidiliitto ry, Mielenterveyden Keskusliitto ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Psoriasisliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen MS-liitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Sydänliitto ry ja Suomen Syöpäpotilaat ry. ■ www.sosiaaliturvaopas.fi Opas on saatavilla myös yllä mainittujen järjestöjen verkkosivuilta.

 Taita ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

1/2014 Kielipolku

31

Kysy puheterapeutilta!

Oletko huolissasi lapsen kielen kehityksestä?

Haluatko tukea lapsen kielellistä kehitystä joko vanhempana tai ammattilaisena, mutta et tiedä miten?

Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen puheterapeutit vastaavat kysymyksiin, jotka liittyvät kielelliseen erityisvaikeuteen, puheterapeuttiseen kuntoutukseen tai puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin.

Kysymyksiin vastataan sähköpostitse noin kahden viikon sisällä.

Kysymyksiä tai vastauksia ei julkaista verkkosivuilla.

Kysymyksiä voi esittää verkkosivulla

www.aivoliitto.fi/kielellinenerityisvaikeus/kysy

 Haluan liittyä jäseneksi kielellinen erityisvaikeus -yhdistykseen

Etunimi _______________________________________

Yhdistyksen nimi _______________________________

Osoite ________________________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Postinumero_________________

Sukunimi ______________________________________

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Puhelinnumero _________________________________ Sähköpostiosoite _______________________________

Olen henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus.

Huom! Alle 15v lapsen osalta jäseneksi liitetään läheinen.

läheinen, lapsen syntymävuosi _________________ ammattilainen muu_______________________________________ Sukupuoli

nainen

mies

Kieli

suomi

ruotsi

Postitoimipaikka ________________________________

muu

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme.

Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias.

Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa.

Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_____________________________________________________ 32

Kielipolku 1/2014

Allekirjoitus

2

2014

TAPAHTUMAKALENTERI

Maaliskuu Varsinais-Suomen Varhaiskasvattaja 2014 Aika: 8.3.2014 Paikka: Turun messukeskus Aivoliitto esittelee toimintaansa koulutus- ja näyttelytapahtumassa.

Lisätiedot: www.varhaiskasvattaja.fi Aivoviikko Aika: 10.–16.3.2014 Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) järjestävät eri puolilla Suomea avoi-

mia yleisötilaisuuksia, joissa kerrotaan neurologisista sairauksista ja vammoista, kuntoutuksesta sekä hoidosta.

Lisätiedot: www.nv.fi/fi/aivoviikko.

Kesäkuu Suvipäivä Suvituulessa, Turku Aika: 6.6. klo 10–14.30 Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku Avoimet ovet Suvituulessa. Ohjelmaa koko perheelle. Suvipäivän ohjelma

ilmestyy keväällä Aivoliiton verkkosivulla www.aivoliitto.fi sekä seuraavassa Kielipolku-lehdessä.

Euroopan 3. Sensorisen Integraation kongressi, ESIC 2014 Aika: 11.–13.6.2014 Paikka: Naantalin Kylpylä Luennoitsijoiden aihepiireinä aistisäätely, autismikuntoutus ja leikki.

Lisätiedot: www.congress.utu.fi/esic2014 ja www.sity.fi

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.hsdy.org/ Nina Väyrynen (pj), Nina.HSDY@gmail.com Päivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 5262 855, satu.lukka@aivoliitto.fi KANTA-HÄMEEN AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA JA ADHD-YHDISTYS HYMY RY www.hymyry.net Johanna Lehmusoksa j.lehmusoksa@netti.fi

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY www.dyfa.fi Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com Aila Peippo (siht), p. 046 85678 23 aila.peippo@dnainternet.net Sporttikerho (kerran viikossa) Arto Mäenpää, p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Liisa Jaakkola (puheenjohtaja) liisa.jaakkola@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Katja Niemi (jäsenasiat), katja.niemi@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY www.kymenlaaksonaada.org kymenlaakson.aada@gmail.com Facebook: Aada ry.

Kata Kaukiainen (puheenjohtaja) p. 040 732 0285 puheenjohtaja.aada@gmail.com Anne Uotila (sihteeri) p. 0400 235 512 sihteeri.aada@gmail.com Vanhempain ja läheisten vertaisohjausryhmä, Kouvola Kata Kaukiainen kata.aada@gmail.com, p. 040 73 20 285

Adhd-aikuisten ryhmä, Kouvola Vertaisohjaaja Kata Kaukiainen kata.aada@gmail.com, p. 040 7320 285 Vertaistukiryhmä, Lappeenranta Heidi Pautamo heidi.pautamo@luukku.com, p. 040 7272 410 Vertaisohjausryhmä, Kotka Tiedustelut: Kata Kaukiainen, ks. puheenjohtajan yhteystiedot.

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI RY www.dysfasia.org Hämeenkatu 26 A, 15140 Lahti Jäsenasiat Tuomo Leppänen, p. 0440 776 845 tuomo@leppaset.com

1/2014 Kielipolku 4/2013

33

Yhdistykset alueittain LÄNSI-SUOMEN ALUE Suunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE elina.salo@aivoliitto.fi Vastuualue: kielellinen erityisvaikeus ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JA LÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY ellary@suomi24.fi Paula Immonen, p. 040 542 0345 Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaa paula.immonen1@luukku.com Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kielellinen erityisvaikeus -yhdistys KiErVa Yhteyshenkilöt Maaret Ojaluoma, maaret.ojaluoma@netikka.fi Anne Ikonen (pj), anne.ikonen@gmail.com Kielellinen erityisvaikeus sli Ry www.nic.fi/~hkuusela/ Maarit Heimonen (vertaistapaamiset) maarit.heimonen@elisanet.fi

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289 Tulliportinkatu 25 B 70100 Kuopio johannes.hietala@aivoliitto.fi Pohjois-Savon Neurologiset erityisvaikeudet ja Autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry www.eijsveikeet.fi Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio (käynti sisäpihan puolelta) p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi Vertaistukipuhelin 044 757 9477.

(Vertaistukiryhmät ja muut vertaistukiasiat).

Neuvontapuhelin 044 721 1127 maanantaisin klo 15–18.

Muulloin tekstiviestit tai sähköposti tuovat viestisi perille.

Facebook: Eijsveikeet ry KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE ja pohjois-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta

34

Kielipolku 1/2014

PIRKANMAAN KIELIPOLKU RY www.saunalahti.fi/pdy/dysfasia.htm pdy@sci.fi PL 11, 33451 Tampere Johanna Hoikkanen, p. 040 720 0216 Riuttonkulmantie 2, 37420 Valkkinen Muumi-temppukoulu Sunnuntaisin klo 15.00-15.45 Liisanpuiston koulu Ilm. Kaisa Purmonen p. 050 430 7839 Perhekahvila (Tampere) Johanna Hoikkanen, ks. tiedot yllä Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI Hannu Laaja, p. 0500 886 037 hannu.laaja@saunalahti.fi SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY Jari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907 Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY Tietoa toiminnasta ja tapahtumista www.samdy.info Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaan samdy@samdy.info Tuija Koski puheenjohtaja@samdy.info Saara Korkeamäki, jäsenasiat jasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 (iltaisin) ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY www.es-ada.com Tarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net Puumalan aluekerho Marjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003 Koivutie 15, 52200 Puumala marjoa.montonen@netti.fi Ristiinan aluekerho Anu Puttonen, p. 040 567 8770 Katariinantie 10, 52300 Ristiina anu.puttonen@luukku.com ITÄ-SAVON PUATTI RY www.puatti.com Kati Sairanen (pj) p. 050 542 8499 puheenjohtaja@puatti.com Anne Otranen-Silvennoinen (sihteeri, jäsenasiat) sihteeri@puatti.com

Alueella ei ole tällä hetkellä kielellinen erityisvaikeus -yhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

Kankaanpään aluekerho kankaanpaa@samdy.info Satu Holopainen p. 040 575 2188 sadut@netti.fi Minna Lehtinen p. 050 330 5068 minlehti@suomi24.fi Kokemäen aluekerho kokemaki@samdy.info Outi Juhela 0400 807 171 outijuhela@luukku.com Rauman aluekerho rauma@samdy.info ADHD-aikuisten ja -nuorten vertaistukihenkilö Mira p. 044 992 2165 mira.rokka@raumalainen.com TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY Yhdistyksellä ei ole tällä hetkellä toimintaa.

Varsinais-Suomen kielellisen erityisvaikeuden tuki Suvi Reponen (puheenjohtaja) suvi.reponen@gmail.com www.keinuva.fi

POHJOIS-KARJALAN ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY www.aksoni.suntuubi.com Anne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261 annemaarit.palviainen@gmail.com Noora Mikkonen (siht.) p. 040 412 3792 nmikkone@luukku.com VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen (puheenjohtaja), p. 040 732 8360 Koivukuja 8, 78210 Varkaus www.wamdy.info varkaudenseudun@wamdy.info

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY

Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 715 5223 JÄRJESTÖPALVELUT Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 33-34 JÄSENREKISTERI Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Toimisto ja tilaukset Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Toimistosihteeri Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 (to-pe) LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619 Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623

TULKKauspalvelut Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Tunne pulssisi -hanke Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263 Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 409 5675 Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Verkostokoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Verkostotyöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund ks. Kuntoutuspalvelut Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija Elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 715 5198 Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 362 3217 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 571 4588 LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

SUOMEN NUORTENTALO OY Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi

ASUMISPALVELUT Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Asumispalvelupäällikkö Anne Ingman p. 050 422 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Yksikkövastaava Satu Pasanen p. 040 562 9118 Avopalvelut Turun seudun avopalvelut Yksikkövastaava Pia Laverman p. 050 447 8763 Jyvässeudun avopalvelut Yksikkövastaava Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703 jyvasseutu@nuortentalo.fi

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 213 8500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 213 8509 libbe.ranta@gmail.com

112-projekti Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263

1/2014 Kielipolku

35

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

Uusi opas vanhemmille Ilon askeleet

vinkkejä kouluikäisen lapsen kielenkehityksen ja oppimisen tueksi Tutustu Aivoliiton oppaaseen, jossa on vinkkejä kouluikäisen lapsesi kielenkehityksen ja oppimisen tukemiseen.

Opas on maksuton ja sitä voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta www.aivoliitto.fi > Verkkokauppa tai sähköpostitse tilaukset@aivoliitto.fi.

Isompia määriä tilattaessa postituskulut tulevat tilaajan maksettaviksi.

Oppaaseen voi tutustua myös sähköisessä muodossa osoitteessa www.aivoliitto.fi > Kielellinen erityisvaikeus > Julkaisut.