Kielipolku 2/2012

2/2012

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Kielen ja motoriikan yhteys

Musiikki auttaa oppimaan

Nuortentalo tukee itsenäistymistä

Liikunnan iloa temppupyörällä

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä Dysfasia) Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

11. vuosikerta ISSN 1799-5868 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi TOIMITUS toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Pia Puustelli p. 050 568 8149 pia.puustelli@aivoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO Professori Pirjo Korpilahti Turun yliopisto, puheenjohtaja Erityisluokanopettaja Mari Jaakkola Veromäen koulu, Vantaan kaupunki Erikoistutkija Elisa Poskiparta Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu Yhdistyksen jäsen, toimittaja Tarja Autio Aivoliitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila Suunnittelija Elina Salo Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Pia Puustelli Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU MIKTOR Taitto Marko Vuorio, MIKTOR Kuvat futureimagebank.com ja ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

s. 6

TEEMA: Liikunta ja musiikki

JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Motorinen kehitys rikastaa lapsen kielellistä kehitystä.

Kielipolku-lehden aikataulu NO

TEEMAT

AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

3.

Perusopetuslain muutosten vaatimukset*

pe 10.8.

pe 17.8.

pe 14.9.

4.

Tietotekniikka kaikille + lehti 10 vuotta

pe 12.10.

pe 19.10.

pe 16.11.

*yhteistyössä Autismi- ja Aspergerliiton sekä ADHD-liiton kanssa

Kannen kuva: Scandinavian Stock Photo / Simone van den Berg 2

KIELIPOLKU 2/2012

2/2012

Anita Ahlstrand

s i sältö

s. 10

Musiikkiharrastus auttaa lasta oppimaan.

s. 8

Yhteistoiminnalliset harjoitukset parantavat lapsen kykyä itsensä ilmaisemiseen ja kuuntelemiseen.

ARTIKKELIT 6 Tallaako lapsi kielensä päälle?

8 Oppimisen ja kasvun tukeminen

psykomotoriikan keinoin 10 Musiikki kielenkehityksen apuna 13 Tietoa motoriikasta, musiikista ja oppimisesta 18 Temppupyöräilyä ja videokuvausta 20 Jan-Erik itsenäistyy Nuortentalon tuella 22 Yhteiskuntatakuun avulla koulutusta

ja työtä kaikille nuorille 24 Aivoviikolla tapahtui ympäri Suomea 29 Terveet aiheet vaalikeskusteluun 30 Aivoliiton uusi valtuusto esittäytyy

PALSTAT 4 5 17 26 33 34 36 40 41 43

Ledare Pääkirjoitus Kolumni Liitto tiedottaa Tapahtumakalenteri Koulutuskalenteri Poimittua Yhdessä – postia yhdistyksiltä Yhdistykset alueittain Aivoliiton yhteystiedot

2/2012 KIELIPOLKU

3

LEDARE TEIJA KUJALA

Inlärningen kan stödjas månsidigt

S

kolåldern påverkar människans utveckling på många olika sätt. Det gäller kunskaper och färdigheter, men också självbilden och självkänslan påverkas. Det är en väldig utmaning för skolan att kunna erbjuda en god undervisning som är så jämlik som möjligt. Skoleleverna är mycket olika varandra och har alla sina egna individuella behov. En del av dem kan ha inlärningssvårigheter såsom läs- och skrivproblem eller problem med koncentrationen.

För en del av eleverna är takten i skolan bedövande långsam, vilket kan försvaga deras motivation.

Numera finns det mycket forskning om de faktorer som påverkar inlärningen och hjärnans formbarhet. Det finns rehabiliteringsprogram som stödjer barnens inlärning och är specifikt inriktade just på de svårigheter man har. Färska undersökningar visar att de språkliga färdigheterna hos barn som har en språklig specialstörning eller läs- och skrivsvårigheter kan förbättras genom att tillämpa sådana program.

Hjärnforskningen har visat att de förbättrade färdigheterna har samband med att verksamheten i hjärnan blir effektivare. Man har kunnat påvisa en positiv inverkan t.o.m. hos förskolebarn, vilket är viktigt när man vill förebygga inlärningssvårigheter. Ett barn som är utrustat med goda inlärningsfärdigheter får inte besvikelser utan hon känner i stället att hon har lyckats och hon blir således väl motiverad i skolarbetet. Om man stödjer inlärningsprocessen mår den enskilda eleven bra och hela klassens arbetsförhållanden blir bättre.

Rehabiliteringsprogrammen är inte det enda sättet att förbättra inlärningsförutsättningarna. Så vardagligt som det än låter kan musik och motion påverka inlärningsresultaten. Det har man vetenskapliga bevis för, bland annat genom studier av å ena sidan elever och å den andra sidan patienter med hjärnskador. Man har t.ex. påvisat att ett tillskott av gymnastiklektioner förbättrar resultaten i de aka-

demiska ämnena, i kognitiva färdigheter och i uppförandet. Motion förbättrar även koncentrationen och aktivitetskontrollen, där problemen har ökat de senaste åren. I hjärnan kan motionens goda påverkan synas bland annat i en förbättring av syreupptagningsförmågan och produktionen av neurotropin som främjar hjärnans formbarhet.

Musiken aktiverar ett omfattande nätverk av nerver i hjärnan och påverkar också hjärnans lustsystem, som spelar en stor roll för inlärningen. Man har observerat att musiken stödjer den språkliga rehabiliteringen och förbättrar humöret hos strokepatienter.

Att hjärnan har rehabiliterats märks också i en effektivering av den auditiva hjärnbarkens verksamhet.

Musiken har också många andra kort- och långvariga påverkningar som effektiverar inlärningen även hos andra patientgrupper liksom hos friska försökspersoner. Man tror att en ljudvärld som berikats med musik gör att vissa signalämnen i hjärnan ökar. Produktionen av nervceller ökar också i de hjärnstrukturer som är viktiga för inlärningen och för minnet.

Inga dyra investeringar behövs för att få in mera musik och motion i skolornas och daghemmens vardag. Denna satsning kan ändå föra med sig att välmåendet och inlärningen blir bättre på ett mångsidigt sätt.

Mera forskning om musikens och motionens påverkan på inlärningen behövs, men redan nu är bevisen uppmuntrande, och det är klart att musik och motion har en positiv inverkan på skolarbetet och borde utökas. ■ Professor Teija Kujala fungerar inom Cicero Learning och på beteendevetenskapliga fakultetens enhet för kognitiv hjärnforskning vid Helsingfors universitet. Översättning: Susanne Aminoff

Musik och motion, som vi upplever som något väldigt vardagligt, kan förbättra inlärningsresultaten.

4

KIELIPOLKU 2/2012

K

ouluikä vaikuttaa monella tavalla ihmisen kehitykseen, ei pelkästään tiedollisesti ja taidollisesti, vaan myös minäkuvan ja itsetunnon muodostumiseen. Koulujen valtava haaste on tarjota mahdollisimman tasapuolisesti hyvää opetusta, vaikka oppilaina on suuri kirjo erilaisia yksilöitä. Näillä yksilöillä on hyvin erilaisia tarpeita. Osalla heistä voi olla oppimista haittaavia tekijöitä, kuten lukivaikeutta tai tarkkaavuuden häiriöitä. Osalle taas tahti koulussa on puuduttavan hidas, mikä voi heikentää motivaatiota oppimiseen.

Nykyisin on jo valtavasti tutkimukseen perustuvaa tietoa oppimiseen ja aivojen muotoutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Lasten oppimisvalmiuksia voidaan tukea täsmällisesti kohdennetuilla kuntoutusohjelmilla. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että niiden lasten, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai lukihäiriö, kielellisiä taitoja voidaan parantaa tällä tavoin.

Aivotutkimus on osoittanut, että nämä parantuneet taidot ovat yhteydessä tehostuneeseen aivotoimintaan. Positiivisia vaikutuksia on voitu näyttää jopa esikouluikäisillä, mikä on merkittävää oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyn kannalta. Hyvillä oppimisvalmiuksilla varustettu lapsi kokee pettymysten sijaan onnistumisia ja suhtautuu koulutyöhön motivoituneesti. Tehokkaalla oppimisvalmiuksien tukemisella saadaan parannettua paitsi yksilön hyvinvointia myös koko luokan työskentelyolosuhteita.

Kuntoutusohjelmat eivät ole ainoa keino parantaa oppimisen edellytyksiä. Niinkin arkiselta tuntuvat seikat kuin musiikki ja liikunta voivat parantaa oppimistuloksia. Tästä on saatu tieteellistä näyttöä muun muassa koululaisia ja aivovammapotilaita tutkimalla.

On esimerkiksi osoitettu, että liikuntatuntien lisääminen parantaa akateemisissa aineissa pärjäämistä, kognitiivisia taitoja ja käyttäytymistä. Liikunta paran-

TEIJA KUJALA

Markku Verkasalo

PÄÄKIRJOITUS

Oppimista voidaan tukea monipuolisesti taa myös tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta, joihin liittyvien häiriöiden on havaittu olevan kasvussa.

Aivoissa liikunnan hyvää tekevät vaikutukset näkyvät muun muassa hapenottokyvyn parantumisena ja aivojen muotoutuvuutta edistävän neurotropiinin kasvuna.

Musiikki aktivoi aivoista laajan hermoverkon ja vaikuttaa mielihyväjärjestelmään, jolla on tärkeä osuus oppimisessa. Musiikin on havaittu tukevan kielellistä kuntoutumista ja parantavan mielialaa aivoverenkiertohäiriöpotilailla. Nämä kuntouttavat vaikutukset näkyivät heillä myös kuuloaivokuoren toiminnan tehostumisena. Musiikilla on myös osoitettu olevan monia lyhyt- ja pitkäkestoisia oppimista tehostavia vaikutuksia muillakin potilasryhmillä sekä terveillä koehenkilöillä. Musiikilla rikastetun äänimaailman on esitetty lisäävän tiettyjä välittäjäaineita aivoissa. Se kasvattaa myös hermosolujen tuotantoa oppimiselle ja muistille tärkeissä aivorakenteissa.

Musiikin ja liikunnan lisääminen koulujen ja päiväkotien arjessa ei edellyttäisi kalliita investointeja.

Ne saattaisivat silti parantaa hyvinvointia ja oppimista monipuolisesti. Musiikin ja liikunnan oppimisvaikutuksia koskevaa tutkimusta tarvitaan lisää, mutta jo nyt positiivisia vaikutuksia koskeva näyttö kannustaa niiden lisäämiseen koulumaailmassa. ■ Professori Teija Kujala toimii Cicero Learningissä ja käyttäytymistieteiden laitoksella Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä Helsingin yliopistossa.

Niinkin arkiselta tuntuvat seikat kuin musiikki ja liikunta voivat parantaa oppimistuloksia.

2/2012 KIELIPOLKU

5

HELENA VIHOLAINEN

Tallaako lapsi kielensä päälle?

Sananlaskun mukaan varhain kävelemään lähtevä lapsi oppii muita myöhemmin puhumaan. Olemme myös kuulleet kertomuksia päinvastaisista lapsista, jotka oppivat varhain puhumaan, mutta myöhään kävelemään.

Tukevatko tutkimukset näitä kansanuskomuksia?

N

ykyisen käsityksen mukaan motorinen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Lapsi siis oppii sellaisia taitoja, joiden harjoittelemiseen hänellä on mahdollisuus. Harjoittelumahdollisuuden lisäksi taitojen omaksumiseen ja sen nopeuteen vaikuttavat myös perinnölliset taipumukset. Osalle lapsista motoristen taitojen oppiminen on helppoa ja osalta niiden oppimiseen tarvitaan enemmän aikaa.

6

KIELIPOLKU 2/2012

Usein ongelmat ja niiden päällekkäinen esiintyminen näyttävät kulkevan suvussa. Lapsilla, joille motoristen taitojen oppiminen on vaikeaa, on enemmän sukulaisia, joilla on samanlaisia ongelmia. Myös aivojen toiminnassa ja rakenteessa saattaa olla erilaisuutta.

TAITOJEN OPPIMISEN YHTEYDET Perinteisesti motoristen taitojen oppimista on tarkasteltu erillään muiden taitojen kehityksestä. Siksi tiedämme varsin vähän siitä, miten esimerkiksi motorinen ja kielellinen kehitys ovat yhteydessä toisiinsa. Tiedämme toki, että motorisen oppimisen pulmat usein esiintyvät samoilla lapsilla kuin lukemisen pulmat tai tarkkaavuuden ongelmat. Erittäin usein myös kielellisen kehityksen pulmat yhdistyvät

motorisen kehityksen pulmiin. Mutta ymmärrämme toistaiseksi varsin vähän sitä, miksi nämä ongelmat esiintyvät usein yhdessä.

Uudemman näkökulman ongelmien yhtäaikaiseen esiintymiseen tuovat tutkimukset, joissa katsotaan motoristen taitojen oppimisen yhteyttä vauvaiässä muiden taitojen oppimiseen. Niissä onkin havaittu, että vauvan oppiessa liikkumaan tapahtuu muutoksia lapsen havaitsemisen taidoissa sekä siinä, miten koko perhe alkaa keskustella vauvan kanssa.

MATKAILU AVARTAA MIELTÄ Omien liikkumiskokemusten ja käsillä tapahtuvan ympäristön ilmiöiden tutkimisen myötä lapsi oppii ymmärtämään syy-seuraussuhteita.

Tullessaan rappusten äärelle vasta

konttaamaan oppinut lapsi helposti alkaa laskeutua rappusia pää edellä.

Kokeneempi konttaaja taas tietää, että turvallisempaa on kääntyä ympäri ja peruuttaa rappuset alas. Liikkuessaan lapsi siis oppii antamaan ympäristöstään tekemilleen havainnoille merkityksen.

Tällainen itsenäinen uusien tilanteiden ja asioiden äärelle liikkuminen synnyttää vanhemmille tarpeen rajoittaa kielellisesti lapsen toimintaa.

Lapsen itsenäinen liikkuminen siis lisää myös aikuisen lapselle suuntaamaa kielen käyttöä.

Toisaalta lapsen kokemukset kielenkäytöstä laajenevat myös, koska lapsi alkaa kiinnostua enemmän itsestään etäällä olevista esineistä, tapahtumista ja ihmisistä. Puhe lapselle lisääntyy aikuisen alkaessa kertoa molempia kiinnostavista asioista.

Lapsen liikkumisen ja kädenkäytön taidot mahdollistavat myös lapsen osallistumisen leikkeihin toisten kanssa, joka sekin lisää kielellisten virikkeiden määrää. Matkailu, siis lapsen itsenäinen liikkuminen, näyttäisikin avartavan mieltä.

Motorinen kehitys rikastaakin monin tavoin niin kielellistä kuin muutakin kognitiivista kehitystä.

Näin ollen lapsi ei tallaisikaan kielensä päälle, vaan päinvastoin tallaaminen näyttäisi vahvistavan myös kielellistä toimintaa.

TUKEEKO MOTORIIKKA KEHITYSTÄ?

Perinnöllisyystutkimusten mukaan toimintaamme ohjaa geenien lisäksi myös elinympäristömme. Lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on erityisen tärkeää kielen kehittymisen kannalta. Lapsi tarvitsee mallia ja tukea omalle kielenkäytölleen. Edellä kerrottiin, kuinka motorinen kehitys lisää kielellisen kehityksen mahdollisuuksia. On siis tärkeää tarkkailla lapsen varhaista motorista kehitystä silloinkin, kun perheessä esiintyy kielen kehityksen riskitekijöitä, kuten lukemisvaikeutta tai kielellistä erityisvaikeutta.

Lapsi, jonka niin liikkuminen kuin käsienkin käyttö on rajoittunutta, ei

itse hakeudu kielenkehitystä tukeviin vuorovaikutustilanteisiin yhtä usein ikätovereihinsa verrattuna. Jos vanhemmat eivät tässä vaiheessa lisää oma-aloitteisesti lapselle puhumista, jäävät lapsen kielelliset virikkeet tältä osin vertaisiaan pienemmiksi. Kuitenkin juuri ne lapset, joilla on esimerkiksi lukemisvaikeusriski, näyttäisivät tarvitsevan alkuvaiheessa kielelliselle kehitykselleen paljon tukea.

Toistaiseksi ei tiedetä, voidaanko motorista kehitystä tukemalla vahvistaa lasten myöhempää kielellistä kehitystä. Tutkimusten mukaan varhaisia motorisia taitoja, kuten konttaamista ja tuettuna kävelyä, voidaan

kuitenkin kehittää melko lyhytkestoisellakin harjoittelulla. On myös viitteitä siitä, että nopea varhainen motorinen kehitys on yhteydessä laajemminkin koulumenestykseen peruskoulun päättövaiheessa. Vaikka vahvaa näyttöä motorisen kehityksen tukitoimien yhteydestä muiden taitojen kehittymiseen ei olekaan, voisi varhaisen motorisen kehityksen tukemisen olettaa edesauttavan myös kielellisten taitojen kehittymistä.

HARJOITTELU MUKAAN HOITORUTIINEIHIN Vauvoilla tukitoimet ovat parhaimmillaan lasten jokapäiväisiin hoitorutiineihin liittyviä toimintoja. Niiden tulisi antaa lapselle mahdollisuus hankkia erilaisia liikekokemuksia itsenäisesti erilaisilla alustoilla ja erilaisissa ympäristöissä liikkumalla ja toimimalla. Luohan tällainen ympäristön tutkimisen mahdollisuus pohjaa havainnoimisen ja tiedonkäsittelyn taitojen kehittymiselle, joille myös kielellinen kehitys pohjautuu.

Toimintamahdollisuuksien lisäksi on huolehdittava siitä, että lapsi myös harjoittelee taitojaan monipuolisesti.

Tarvitaan siis myös kannustavia aikuisia turvamaan niin motoristen kuin kielellistenkin taitojen harjoittelua. ■ Kasvatustieteen tohtori, dosentti, erityislastentarhanopettaja Helena Viholainen toimii tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa. Hän on tehnyt väitöskirjan kielen ja motoriikan kehityksen välisistä yhteyksistä.

2/2012 KIELIPOLKU

7

ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA

Oppimisen ja kasvun tukeminen psykomotoriikan keinoin miksi perinteinen lajisisältöinen liikunnan opetus ei välttämättä sellaisenaan istu tämän päivän koulumaailmaan ja oppilasainekseen. Tai onko se istunut siihen koskaan?

Nyt kauan etsitty polun pää näyttää löytyneen ja polku on muuttumassa moottoritieksi. Olemme saaneet vahvistusta ajatukselle siitä, että liikuntaa voi opettaa muullakin tavalla. Löytöretkemme on alkanut!

Jonna Pellonpää

RYHMÄSSÄ EI KILPAILLA

Se miten asiat tehdään on tärkeämpää kuin mitä tehdään, toteavat tsemppisjumppaa Veromäen koulussa vetävät erityisopettajat Anita Ahlstrand ja Mari Jaakkola.

Jokaisella lapsella on oikeus liikunnan iloon ja elämyksiin, ei vain taitavilla ja motorisesti lahjakkailla!

L

apsen elämä on täynnä liikettä ja liikkumisen iloa. Hän tutkii, kokeilee ja löytää liikkeen ja toiminnan avulla ympäröivän maailman sekä itsensä. Jokainen päivä tuo uusia asioita ja haasteita.

Lapselle tuleekin tarjota riittäväs8

KIELIPOLKU 2/2012

ti mahdollisuuksia maailman löytämiseen oman tekemisensä kautta.

Mediakulutuksen määrän lisääntyminen köyhdyttää omalta osaltaan lapsen välitöntä kokemusmaailmaa ja kaventaa liikkumatilaa, jolloin omatoimisuus ja vaikuttamisen tarve vähenevät.

Ihminen oppii suurelta osin vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oppimisen ei enää ajatella olevan niin yksilökeskeistä kuin ennen. Ryhmässä ja pareittain toimimalla opitaan ottamaan toiset huomioon.

Yhteistoiminnalliset harjoitukset edistävät oppimista ja tukevat samalla oppilaan kykyä itsensä ilmaisemiseen, kuuntelemisen sekä erilaisuuden sietämiseen. Yhteistoiminta on vuorovaikutusprosessi, jossa pyritään ymmärtämään toisia.

Psykomotorisessa tuokiossa lapset saavat sosiaalisia kokemuksia yhteisten sääntöjen sopimisesta ja noudattamisesta sekä toimimisesta toisten kanssa. Kaikilla on oikeus osallistua ja onnistua, ilman pelkoa pelistä pois joutumisesta tai epäonnistumisen esille tuomisesta. Kilpailu ja vertailu eivät ole tärkeitä, vaan tärkeämpää on yhdessä tekeminen ja onnistuminen.

PARIN KANSSA YHDESSÄ LIIKUNNAN OPETUKSEN LÖYTÖRETKI Olemme tienneet olevamme liikunnan opetuksessa oikealla suunnalla, mutta joutuneet ihmettelemään,

Liikuntakasvatuksen yhtenä päätavoitteena on positiivisen sosiaalisen käyttäytymisen edistäminen. Liikuntatunneilla ei kuitenkaan automaattisesti synny oppilaiden välistä

LIIKUNTA PARANTAA OPPIMISTULOKSIA Liikkuminen ja toiminta antavat lapselle uusia mahdollisuuksia oppia monia asioita. Liikkumistaitojen oppiminen heijastuu lapsen pätevyyden kokemiseen ja oman itsetunnon kehittymiseen. Liikunnalla voidaan tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Tutkimusten mukaan koululiikunnan määrän lisääminen ja sisältöjen kehittäminen parantavat keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta ja menestymistä akateemisissa aineissa.

Luokkatilassa tapahtuvat oppitunnin aikaiset liikuntatuokiot ja -tehtävät parantavat myös oppimistuloksia ja käyttäytymistä.

Anita Ahlstrand

yhteistoimintaa. Liikunta ja urheilu eivät sinällään lisää sosiaalista käyttäytymistä ja liikunnan opetus nähdään edelleen pitkälti fyysisenä toimintana.

Tutkimuksissa ei myöskään ole saatu tukea aikaisemmalle käsitykselle joukkuepelien sosiaalistavista vaikutuksista. Sen sijaan on todettu runsaan parityöskentelyn edistävän liikuntatunnilla huomattavasti oppilaiden sosiaalisia suhteita ja empatiaa. Tärkeää on parin vaihtaminen usein, jolloin oppilas tottuu työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa.

Oleellista on liikunnan järjestämisen tapa ja se, mitä tekemisessä korostetaan. Sosiaaliset taidot kehittyvät, kun liikunnallinen toiminta on aktiivista ja siinä on paljon mahdollisuuksia aitoihin vuorovaikutussuhteisiin ja todelliseen yhteistyöhön.

Lapselle tulee liikunnassakin antaa mahdollisuuksia päätöksentekoon ja omatoimisuuteen. Kun lapsi oppii tekemään itse aloitteen, hän ottaa vähitellen myös vastuun tekemisistään.

AUTA LASTA TEKEMÄÄN ITSE Opettamisen tapa vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä ja miten lapsi oppii.

On tärkeää järjestää liikuntatunti ja antaa ohjeet niin, että lapsi saa vaikuttaa tunnin kulkuun. Psykomotoriikassa annetaan luovuudelle paljon tilaa ja vahvistetaan uskoa omiin kykyihin antamalla kannustavaa palautetta.

Myös aikuisten suhtautuminen virheisiin vaikuttaa ratkaisevasti ilmapiiriin. Virheet tulisi nähdä osana oppimista eikä kenenkään tulisi pelätä epäonnistumista.

TSEMPPISJUMPPAA VEROMÄEN KOULUSSA Vantaalla Veromäen koulussa on pidetty tsemppisjumppaa jo kymmenen vuoden ajan. Kokonaisvaltainen liikuntakasvatus ja psykomotoriikka nähdään liikuntapainotteisessa kou-

PSYKOMOTORIIKKA on kehon ja mielen toiminnallinen kokonaisuus.

TAVOITTEET Vahvistaa ihmisen luottamusta omiin kykyihinsä, edistää omatoimisuutta, antaa valmiuksia toimia muiden kanssa ja tukea ihmisen kasvua ja kehitystä kokonaisvaltaisesti.

TÄRKEÄÄ Onnistumisen kokemukset ja liikunnan ilo sekä elämys- ja kokemuspainoitteinen liikunta.

lussa tärkeäksi tueksi lapsen oppimiselle ja kasvulle.

Tsemppisjumppa on liikuntatuokio, jossa käytetään musiikkia, psykomotorisia pelejä ja leikkejä kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen. Siinä harjoitellaan motoristen taitojen lisäksi ryhmässä toimimista, aistimusten käsittelyä ja yhdistelyä sekä aktiivisuuden säätelyä ja rauhoittumista.

Onnistumisen elämykset ja yhdessä tekemisen meininki ovat toiminnan perusta. Tsemppisjumpalla pyritään vahvistamaan myös oppilaan koulunkäyntiin liittyviä taitoja, kuten keskittymistä, itsehillintää ja itsensä hyväksymistä.

Tsemppisjumppa järjestetään oppilaan koulupäivän aikana ja ryhmään kuuluu 8–10 oppilasta samalta luokka-asteelta. Jo alkuajoista lähtien on pidetty tärkeänä riittävän pitkäkestoista harjoitusjaksoa. ■ Anita Ahlstrand on erityisliikuntaan ja psykomotoriikkaan erikoistunut liikunnan lehtori ja Mari Jaakkola on erityisliikuntaan ja psykomotoriikkaan erikoistunut varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Molemmat työskentelevät Veromäen koulussa Vantaalla.

Artikkeliin liittyvän lähdeluettelon saa toimituksesta: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi.

Lisätietoja: www.psykomotoriikka.org

2/2012 KIELIPOLKU

9

Musiikki on tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä. Musiikki näyttää kuuluvan olennaisena osana esimerkiksi juhlapäiviin ja muihin yhteisiin tilaisuuksiin. Se tuntuu ympäröivän meidät kaikkialla ja monet kantavat musiikkia mukanaan kuunnellen sitä taukoamatta. Tutkijat väittävät, että musiikista voisi olla aivoillemme hyötyäkin, mutta millaista?

Veikko Somerpuro

MINNA HUOTILAINEN

Musiikki kielenkehityksen apuna

Kuusivuotias Taimi osallistuu Helsingin yliopistossa tutkimukseen, jossa selvitetään musiikkiharrastuksen vaikutuksia lapsen aivojen kehitykseen.

E

nsimmäinen äidinkielemme on musiikillinen. Vauva ymmärtää kaiken, mitä hänelle puhutaan, vaikkei hän tiedä yhdenkään sanan merkitystä. Vauva ymmärtää puheen emotionaalisen prosodian, eli sen viestin, jonka kerromme vauvalle äänenpainoilla, äänenkorkeuksilla, äänensävyillä ja puhenopeuksilla.

Tämä kieli muistuttaa musiikkia: emotionaalisen ilmaisun säännöt, jotka musiikissa viestivät esimerkiksi rauhoittumista tai innostumista, viestivät samaa puheessa.

10

KIELIPOLKU 2/2012

LAULA VAUVALLE Vauvojen ja pienten lasten hoidossa on kaikissa kulttuureissa käytössä aivan erityistä vauvoille suunnattua musiikkia. Vauva nauttii laulun ja soiton kuuntelemisesta ja pystyy laulua kuuntelemalla oppimaan tehokkaasti äidinkieltään.

Laulu sisältää puheen ymmärtämisen kannalta tärkeitä elementtejä (tavu, sana, lause, riimi) helpotetussa ja hidastetussa muodossa ja toistettuna. Tavu hahmottuu laulusta hel-

pommin kuin puheesta, sillä puheessa äänenkorkeus vaihtelee liukuen, mutta laulussa hyppäyksittäin tavujen rajoilla.

Vauvan kielen kehitystä voi tukea laulamalla vauvalle tuttuja lauluja yhä uudelleen ja uudelleen. Laulaminen säätelee vauvan tunnetilaa hellävaraisesti: kehtolaulu tyynnyttää ja unettaa vauvaa, leikkilaulu innostaa ja antaa voimia. Laulajan laulutaidoilla ei ole merkitystä, vauvalle saa laulaa ”nuotin vierestä”. Tärkeintä on toistuminen ja katsekontakti.

Monet nuoret vanhemmat eivät osaa kehtolauluja tai leikkilauluja tai pelkäävät laulaa niitä. Täytyypä toivoa, että silloin löytyy suvusta tai naapurista mummo tai vaari, joka voi virkistää vanhempien muistia tai että perhe löytää tiensä vauvamuskariin.

Jokainen vauva ansaitsee kuulla laulua, joka on tarkoitettu vain ja ainoastaan hänen korvilleen. Sitä ei voi levyltä tuleva laulu korvata.

LEIKKI-IKÄINEN MUSIIKKIMESTARI Musiikki innostaa leikki-ikäisiä lapsia laulamaan, tanssimaan, hyppimään, soittamaan oikeita ja keksittyjä soittimia sekä keksimään itse musiikkia.

Lapsella on luonteva minäkuva itsestään soittajana, laulajana, tanssijana, säveltäjänä ja sanoittajana.

Myöhemmin hänelle voi tulla käsitys, että musiikin parissa toimimiseen tarvittaisiin jotain erityistä lahjakkuutta tai koulutusta. Varjelkaamme lapsia tältä harhakäsitykseltä niin pitkään kuin mahdollista.

Leikki-ikäisistä lapsista suurin osa viihtyy erinomaisesti musiikkileikkikouluissa. Nämä leikin opettavaan voimaan perustuvat musiikkituokiot ovat mitä erinomaisinta aivojumppaa lapsille. Itsenäinen toiminta musiikin parissa kehittää lapsen kielellisiä kykyjä, liikkumistaitoja, tarkkaavaisuutta, sosiaalisia taitoja ja tunteiden tunnistamista ja hallintaa. Nämä ovat tärkeitä taitoja lapsen tulevaisuutta ajatellen.

Kaikki leikki-ikäiset lapset eivät viihdy musiikkileikkikoulussa tai eivät muusta syystä käy siellä. Jos lapsi on arka luonteeltaan, ei ole hyödyksi yrittää työntää häntä muskariin vastentahtoisesti. Lasten kanssa voi harrastaa ihan omaa muskaritoimintaa.

On hauskaa hullutella lapsen kanssa musiikin maailmassa vaikka tanssimalla tai ämpäreistä rakennettua rumpusettiä paukuttamalla.

Suomessa tehdään aivan erinomaista lastenmusiikkia, jota kannattaa hyödyntää DVD- ja CD-levyjen muodossa. Osa lastenmusiikin säveltäjistä ja sanoittajista ottaa nimenomaan huomioon teoksissaan kielel-

lisen kehityksen tukemisen korostamalla pitkää sekä lyhyttä vokaalia ja konsonanttia sekä riimejä.

SOITTOHARRASTUS AUTTAA OPPIMAAN Kouluiän soittoharrastuksen myötä ei opita vain soittamista, vaan kehitetään samalla aivoja niin, että oppimisvalmiudet paranevat. Viulun- ja pianonsoiton harrastuksen aloittaneilla lapsilla nähdään vuoden kuluessa muutoksia: aivojen kuulo- ja tuntoalueet ovat laajentuneet ja niiden toiminta on tehostunut. Lisäksi nähdään, että aivokurkiainen on vahvistunut, jolloin tieto aivopuoliskojen välillä kulkee nopeammin ja tehokkaammin.

Tällaiset musiikkiharrastuksesta johtuvat aivomuutokset ovat merkittävä liitännäisetu lapselle, sillä musiikkiharrastuksen seurauksena laajentuneet alueet ovat käytettävissä kaikkeen muuhunkin kuulemiseen ja tuntemiseen liittyvään toimintaan.

Tällaisia ovat vaikkapa melussa kuuleminen tai vieraiden kielten kuullunymmärrys ja lausuminen.

Riia Kivimäki (ent. Milovanov) onkin tutkinut väitöskirjassaan turkulaisten lasten ja nuorten englannin kielen lausumisen ja kuullunymmärryksen taitoja. Musiikkia harrastavilla lapsilla nämä vieraan kielen taidot olivat selvästi kehittyneempiä kuin musiikkia harrastamattomilla. Samoin tutkimuksissa on havaittu musiikkia harrastavilla lapsilla jopa kahden

vuoden etumatka tarkkaavaisuuden taitojen kehittymisessä muihin lapsiin verrattuna. Nämä ovat isoja eroja, jotka varmasti näkyvät koulussa ja koulun ulkopuolella.

MUSIIKKIHARRASTUS JA KUULOVAMMA Musiikkiharrastus on erittäin hyödyllinen myös kuulovammaisille lapsille.

Lapsi, joka käyttää kuulolaitetta tai sisäkorvaistutetta, oppii paremmin puhumaan ja ymmärtämään puhetta, jos hän harrastaa musiikkia. Musiikkiharrastus kehittää kuulotaitoja yleisesti. Näitä taitoja kuulovammainen lapsi tarvitsee normaalisti kuulevaa lasta enemmän kehittyäkseen kielellisesti yhtä taitavaksi.

Lindforsin säätiö on kehittänyt puhemuskariohjelman, jonka avulla kuulovammaisen lapsen puhetaitoja voidaan järjestelmällisesti kehittää. Kuulovammaiselle lapselle sopii myös tavallinen musiikkitoiminta, kun lapsen kuulojärjestelmän erityspiirteet huomioidaan. Laulu saattaa olla kuulovammaiselle lapselle hyödyllisin musiikillisen ilmaisun muoto.

Helsingin yliopistossa väitöskirjaansa valmisteleva puheterapeutti Ritva Torppa on tutkinut musiikkiharrastuksen ja monenlaisen kotona tapahtuvan musiikkitoiminnan vaikutusta sisäkorvaistutetta käyttävien lasten kielelliseen kehitykseen. Tulokset ovat erittäin rohkaisevia. Kotona tapahtuva musiikkitoiminta, lapsen kanssa laulaminen, iltalaulut ja mu-

2/2012 KIELIPOLKU

11

Kattavat perusteokset Kielipolku-lehden lukijoille Juuri ilmestyny t uutuus!

Kunnari – Savinainen-Makkonen (toim.)

Pienten sanat Lasten äänteellinen kehitys Mitä lapsi tarvitsee oppiakseen puhumaan? Milloin jokelluksen kuuluisi alkaa?

Onko normaalia, että kolmivuotiaan puheessa porkkanasta tulee pookkana? Kirjassa kuvataan lasten äänteellistä kehitystä uusinta tutkimustietoa hyödyntäen. Kirjassa käsitellään suomalaislasten äänteellisen kehityksen tyypillisiä piirteitä ja edellytyksiä, normaalia äänteellistä kehitystä ja kehityksen merkkipaaluja sekä äänteellisen kehityksen ongelmia ja niiden kuntoutusta. Monipuolinen teos tarjoaa hyödyllistä tietoa kaikille lasten puheen ja kielen kehitystä koskevien kysymysten parissa työskenteleville.

PS-kustannus, Opetus 2000, sid. 352 s.

Hinta 45,- Tietopalvelun jäsenille 38,- Tilausnro 491835664

Loukusa – Paavola (toim.)

Lapset kieltä käyttämässä Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt Kirja tarjoaa uusia näkökulmia lapsen vuorovaikutuksellisen toiminnan ja kielen käyttötaitojen arviointiin ja käsittelee kuntoutuskäytäntöjä varhaisten taitojen kuntoutuksesta kouluikäisten lasten kielenkäyttötaitojen tukemiseen.

PS-kustannus, Opetus 2000, sid. 336 s.

Hinta 45,- Tietopalvelun jäsenille 38,Tilausnro 491833666

Liity jäseneksi alasi Tietopalveluun ja saat myös nämä kirjat edullisilla jäsenhinnoilla.

Säästät heti 14 euroa!

Muista myös nämä Tietopalvelut!

siikkileikkikoulussa käyminen näyttävät edistävän lapsen kielellistä kehitystä.

EN OLE MUSIKAALINEN - MITÄ TEHDÄ?

Eräs melko yleisesti hyväksytty epämusikaalisuuden määritelmä on, että henkilö ei nauti minkään musiikin kuuntelemisesta. Jos tilanne kohdallasi on tällainen, kuulut tosiaankin siihen harvaan epämusikaalisten henkilöiden joukkoon, joille voidaan suositella muita kulttuuriharrastuksia.

Suurin osa epämusikaaliseksi itseään väittävistä on jotain aivan muuta: laulutaidottomia, soittotaidottomia, musiikillisesti kouluttamattomia, mutta musikaalisia ihmisiä. Silloin tilanne ei ole ollenkaan toivoton. Laulamaan oppii laulamalla ja soittoharrastuksen aloitteleville aikuisille on saatavilla harrastusryhmiä. Moni vain on lapsuusiässään kuullut vaikka ankaralta musiikinopettajalta, että laulaa väärin tai että lauluääni on ruma. Toivottavasti Tekstiä onsanota toimituksen nykypäivänä ei enää kenellekäänkäytössä näin.

Musiikin tohtori Ava Numminen Sibelius-Akatemiasta on tutkinut väitöskirjassaan laulutaidottomuutta. Hän on osoittanut, että jokainen hänen täysin toivottomasti laulutaidottomiksi havaitsemistaan henkilöistä oppi laulamaan laulutaidottomien aikuisten laulukoulussa.

VAIKUTTAAKO MUSIIKIN KUUNTELEMINEN? Musiikin kuunteleminen vaikuttaa keskushermostoomme. Musiikin avulla voidaan lievittää stressiä ja uniongelmia. Tällöin itselle mieluisaa hidasta musiikkia kuunnellaan päivittäin puolen tunnin ajan tunti tai pari ennen nukkumaanmenoa.

Toisaalta reippaan musiikin avulla voi myös piristää ja motivoida itseään. Jos on tarkoitus pian ryhtyä esimerkiksi siivoamaan tai tekemään läksyjä, voi laittaa riittävän kovalle kuuluviin jotain sellaista musiikkia, josta pitää ja jonka rytmi on vauhdikas ja riittävän nopea. Sellainen musiikki vaikuttaa elimistöömme siten, että vireystilamme nousee ja väsymys vähenee hetkeksi.

Kokonaisuutena musiikin vaikutus oppimiseen ja kielen kehitykseen on merkittävä. Musiikkia tulisikin hyödyntää nykyistä enemmän ja mahdollistaa sen avulla lapsen kielellisen kehityksen ja oppimismotivaation tukeminen. ■ Minna Huotilainen toimii kognitiotieteen professorina ja tutkijana Helsingin yliopistossa ja vanhempana tutkijana Työterveyslaitoksella.

Artikkeliin liittyvän kirjallisuusluettelon saa lehden toimituksesta: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi

Lue lisää ja tutustu muihin puheen- ja kielenkehittymisen kirjoihin:

www.opettajantietopalvelu.fi/kielipolku p. 014 337 0050 • asiakaspalvelu@tietopalvelut.fi 12

KIELIPOLKU 2/2012

Tietoa motoriikasta, musiikista ja oppimisesta MATERIAALIA MOTORISTEN TAITOJEN KEHITTÄMISEEN HIPPA, LITTA, NATTA. Hippaleikki havaintomotorisena kokemuksena. Taipale-Oiva, S. (2006). Jyväskylä: Haukkarannan koulu.

Kirja esittelee yli sata hippaleikkiä erilaisissa leikkiympäristöissä. Siinä kuvataan myös niiden tarjoamien havainto- ja liikuntakokemusten välisiä yhteyksiä sekä vaikeuksien ilmenemismuotoja.

Hupsis! Sensomotorinen rata lapsen kielenkehityksen tukena. Käyttäjän opas. Taipale-Oiva, S., Kuittinen, T. & Kokko, J. (2004). Jyväskylä: Haukkarannan koulu.

Hupsis! Sensomotorinen rata lapsen kielenkehityksen tukena. DVD. Taipale-Oiva, S., Kuittinen, T. & Kokko, J. (2004). Jyväskylä: Haukkarannan koulu.

Käyttäjän oppaassa kuvataan kielenoppimisen ja motoriikan välisiä yhteyksiä sekä esitellään sensomotorisen radan taustalla olevia kuntoutuksellisia näkökulmia, valmiita harjoitusmalleja ja niiden sovellusmahdollisuuksia. DVD on tarkoitettu käyttäjän oppaan tueksi.

Lapset Liikkumaan. Leikkejä, liikuntaa ja harjoituksia.

Järvinen, T. (2012). Karisto.

Lapset liikkumaan -kirja on käytännönläheinen ja antoisa opas, jossa on vinkkejä ja virikkeitä kaikille lasten parissa työskenteleville ohjaajille ja opettajille ja tietenkin vanhemmille.

Liiku ja leiki – motorisia perusharjoitteita lapsille. Autio, T. (toim.), Nenonen, P. & Louhiala, L. (2005). Helsinki: VK-Kustannus Oy.

Liiku ja leiki on perusteos lasten ja nuorten liikunnasta. Liikunta, musiikki ja kuvallinen ilmaisu samoissa kansissa. Se sisältää runsaasti virikkeellisiä ja havainnollisia harjoitteita, malleja ja tuntisuunnitelmia. Kirja on tarkoitettu käytännön oppikirjaksi ja kaikille lasten parissa toimiville.

Liikuntatuokion strukturointi - DVD. Autististen lasten liikuntakerho. (2007). Jyväskylä: Haukkarannan koulu.

DVD:llä näytetään strukturoidun motorisen radan eri pisteet, kuinka niissä toimitaan, miten ne on strukturoitu ja kuinka lapsi käyttää omaa strukturointikansiotaan motorisella radalla.

Loikkiksella ketteräksi. Kummi 7. Arviointi-, opetus- ja kuntoutusmateriaaleja. Viholainen, H., Hemmola, P-M., Suvikas, J. & Purtsi, J. (2011). Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti ja Suomen CP-liitto ry.

Kirjassa perehdytään motorisessa oppimisessa ilmeneviin vaikeuksiin, niiden havainnointiin ja oppimisen tukemiseen. Mukana on Loikkis-kerhoa esittelevä DVD, oppimisen arviointiin soveltuvia lomakkeita ja valmiita tuntisuunnitelmia.

MOPA – Motoriikka paremmaksi. Luokassa toteutettavia motorisia harjoituksia. Latva, T., Taipale, S. & Uosukainen, L.K. (2002, 5.painos). Jyväskylä: Haukkarannan koulu. Kirja.

MOPA – Motoriikka paremmaksi DVD. Luokassa toteutettavia motorisia harjoituksia. Latva, T., Taipale, S. & Uosukainen, L.K. (2007). Jyväskylä: Haukkarannan koulu.

2/2012 KIELIPOLKU

13

MOPA sisältää lähes 400 pienessä tilassa toteutettavaa motorista harjoitusta. DVD:lle on poimittu esimerkinomaisesti yli 50 harjoitusta motoriikan eri osa-alueilta.

Materiaali on tarkoitettu kaikille, jotka kaipaavat ideoita motorisesti ongelmaisten lasten opetukseen. Se sopii myös päiväkoteihin ja liikuntakerhoille.

MOTO-TAITURIKSI – Vinkkejä ja virikkeitä 4–12-vuotiaiden lasten motoristen taitojen harjoitteluun. Tuomi, J. (2009). Suomen Mielenterveysseura, Perheliikunnan koordinointi -hanke. Ladattavissa pdf-tiedostona verkkosivulta: www.mielenterveysseura.fi/files/173/ mototaituriksi_low.pdf Opas antaa vinkkejä lasten ja aikuisten yhdessä toteuttamaan liikuntaan. Se soveltuu käytettäväksi niin kotona, kerhoissa, päivähoidossa kuin koulussa.

Perheliikunnan vinkkikortit. (2011) Korttisarjan on tuottanut Suomen Mielenterveysseuran Perheliikunnan koordinointi -hanke valtakunnallisen perheliikuntaverkoston kanssa. Kortit ladattavissa pdf-tiedostona verkkosivulta: www.perheliikunta.fi/files/perheliikunta/ Liikuntavinkit/Perheliikunnan_vinkkikortit.pdf 11 kortin sarja on suunniteltu niin perheiden kuin perheiden kanssa työskentelevien käyttöön. Korteista saa vinkkejä perheliikuntaan sisällä ja ulkona.

Varhaisvuosien liikunta. Siren-Tiusanen, H., Karvonen, P. & Vuorinen, R. (2003). VK-Kustannus Oy Käytännönläheinen ja kokonaisvaltainen teos, joka sisältää runsaasti helposti omaksuttavia ideoita ja harjoitteita pienten lasten liikunnan suunnitteluun ja sen toteutukseen.

14

KIELIPOLKU 2/2012

MATERIAALIA MUSIIKKIHARJOTTEISIIN Kadonnut avain. Aistielämyksiä tarjoava musiikkiliikuntaseikkailu. Mäki, M (2009). Kehitysvammaliitto ry, Opike. Kirja + CD. Materiaali on suunniteltu 3–9-vuotiaille lapsille, jotka hyötyvät tietoisesti tarjotuista aistikokemuksista, tunnetaitoja kehittävistä keskusteluista sekä motoriikkaa, kehon tietoista käyttöä ja kehonhahmottamista kehittävistä harjoituksista. Soveltuu käytettäväksi päiväkodissa, koulussa, iltapäiväkerhoissa ja kotona.

Maharumpu. Vannasmaa, P. & Luukkanen, M. (2008).

Kehitysvammaliitto ry, Opike. Kirja + CD. Maharumpu sisältää lauluja, loruja ja sävelmiä arjen hetkiin. Materiaali soveltuu käytettäväksi erityisesti kehitysvammaisten oppilaiden opetuksessa sekä pienten lasten päivähoidossa.

Rytmikylvyn Pikku-kuplat. Kivelä-Taskinen, E. (2008).

Kultanuotti. Kirja + CD. Rytmiikan oppikirja varhaiskasvattajille, jotka opettavat lapsia vauvoista kouluikään. Kirja sisältää tietoa keskushermoston ja aivojen kehittymisestä, lapsen motoristen taitojen ja tasapainoaistin kehittymisestä, rytmitajusta ja musiikin vaikutuksista ihmiseen. Materiaalipaketti sisältää mm. aistiharjoituksia, hahmotusleikkejä, lauluja, leikkejä ja tansseja.

Taputa! Kivelä-Taskinen, E. (2011). Kultanuotti. DVD. Rytmileikki-DVD houkuttelee lapsia keksimään omia leikkejä ja harjoitukset kehittävät rytmitajua, moto-

riikkaa ja sosiaalisuutta. Se soveltuu kouluikäisten ohjaamiseen. Harjoitukset voidaan tehdä myös yhdessä musiikin kanssa.

TIETOA MOTORIIKAN, MUSIIKIN JA OPPIMISEN YHTEYKSISTÄ Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. Neuro- ja kognitiotieteellinen näkökulma. Tilannekatsaus tammikuu 2012. Kujala, T. Krause, C. M., Sajaniemi, N. Silvén, M., Jaakkola, T. & Nyyssölä, M. (toim.) (2012).

Muistiot 2012:1.

Opetushallitus. Ladattavissa pdf-tiedostona verkkosivulta: www.oph.fi/download/138958_ Aivot_oppimisen_valmiudet_ ja_koulunkaynti.PDF Tilannekatsauksessa tarkastellaan aivojen ja oppimisen välistä suhdetta kognitio- ja neurotieteellisestä näkökulmasta. Teemoina ovat aivojen kehittyminen ja siihen liittyvät ilmiöt oppimisen kannalta, op- pimiseen liittyvät ongelmat, kielen kehittyminen sekä liikunnan merkitys aivoille ja oppimiselle.

Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Rintala, P., Ahonen, T., Cantell, M. & Nissinen, A. (2005).

Jyväskylä: PS-kustannus.

Liikkumalla lapselle avautuu uusia sekä sosiaalisia että kognitiivisia mahdollisuuksia oppia. Kirja lähtee liikkeelle motoriikasta ja liikunnasta pohtien oppimisvaikeuksia liikunnan näkökulmasta ja pyrkii antamaan erilaisia liikunnallisia mahdollisuuksia oppimisvaikeuksia elämää helpottavaan toimintaan.

Motoriikka. Viholainen, H. & Ahonen, T. (2003). Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (ss. 220-234). Opetus 2000. Jyväskylä: PS-kustannus.

Aro & T. Siiskonen (toim.), Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä (ss.175-199).

Opetus 2000. Jyväskylä: Ps-kustannus.

Musiikkia aivoille läpi elämän. Särkämö, T. & Huotilainen, M. Suomen Lääkärilehti, 17/2012, (ss.1334 – 1339). Ladattavissa pdf-tiedostona verkkosivulta: www.laakarilehti.fi/files/ nostot/nosto17_3.pdf Artikkelissa kerrotaan musiikin vaikutuksesta lapsen kielenkehitykseen jo vauvasta lähtien.

Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Heikinaro-Johansson, P. Huovinen, T. (toim.) (2007, 2. painos). Sanoma Pro Oy. Kirjassa kuvataan liikuntaa ja sen opettamista elämänkulun eri vaiheissa. Se antaa myös perustiedot motorisesta oppimisesta, erilaisten liikuntamuotojen opettamisesta sekä liikunnanopetuksen soveltamisesta erityisryhmiin kuuluville henkilöille. Kirja on tarkoitettu oppikirjaksi liikunta- ja kasvatusalan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Se soveltuu hyvin myös käsikirjaksi kaikille liikunnanopetuksen parissa työskenteleville.

Psykomotoriikan käsikirja – teoriaa ja käytäntöä lasten psykomotoriseen tukemiseen. Zimmer, R. (2011). Lahti: VKKustannus Oy. Kirjassa käsitellään erilaisia liikuntaan ja toimintaan perustuvia mahdollisuuksia ja toimintamalleja, joiden avulla lasten psykomotorista kehitystä ja toimintakykyä voidaan monipuolisesti tukea. Punaisena lankana ovat liikunnan merkitys positiivisen itsetunnon ja minäkäsityksen muodostumisessa sekä lapsen kehityksessä ja sen tukemisessa. Kirja soveltuu erinomaisesti oppimateriaaliksi sekä ammattilaisten käsikirjaksi. ■

Motoriikka. Ahonen, T., Taipale-Oiva, S., Kokko, J., Kuittinen, T. & Cantell, M. (2001). Teoksessa T. Ahonen, T.

2/2012 KIELIPOLKU

15

16

KIELIPOLKU 2/2012

KOLUMNI

Pekka Autio

TARJA AUTIO

Oikeus kokea ja iloita

E

lämän pieniä suuria iloja on, kun lapsi löytää itselleen liikunnan ilon, ja vielä kun hän oppii sen kautta jotain uutta. Nuorimmainen poikani, autisti, oppi adjektiivin vertailumuodot hevosen satulassa. Talvisena iltapäivänä vaelsimme yhdessä, minä ja lapsi, pienen pörröisen ponin selässä, lumisella metsäpolulla. Polulla oli liikkunut muitakin hevosia, erikokoisia kavionjälkiä näkyi lumessa. Poika totesi, että ponin jälki on pienempi kuin hevosen.

Siellä polulla lapselle valkeni ensimmäistä kertaa, mitä vertailumuodot tarkoittavat.

Myös erityistä tukea tarvitsevalla lapsella ja nuorella on oikeus liikkua ja harrastaa. Tavoitteet ja merkitys ovat samat kuin muillakin: perustoimintojen ja taitojen kehittäminen, yhdessä tekemisen ja osallisuuden kokeminen. Harrastustoiminta tukee muutakin oppimista ja kehitystä; minäkuvan ja itsetunnon vahvistumista, sosiaalisten taitojen kehittymistä, kommunikaatiota ja ajattelua.

Oman erilaisuuden havaitseminen voi olla kova koettelemus. Harrastukset estävät syrjäytymistä, sillä niissä korostuu aktiivinen toimijuus, omat vaikuttamismahdollisuudet ja yhteisöllisyys.

Erityistä tukea tarvitsevien tasa-arvoinen mahdollisuus harrastuksiin ei toteudu itsestään. Tarvitaan valinnanvaraa harrastustarjontaan, mahdollisesti avustajia ja ohjaajia, joilla on motivaatiota perehtyä erityistarpeisiin. Kaiken tämän saavuttamiseksi tarvitaan oma-aloitteisuutta ja yhteistyötä.

Harrastustoimintaa järjestäviä tahoja voivat olla esimerkiksi kunnat, koulujen kerhot, kansalaisopistot, yksityiset palveluntuottajat, yhdistykset ja yhteisöt. Näinä kroonisen resurssi- ja rahapulan aikoina tehokkaaksi tavaksi järjestää aktiviteetteja on osoittautunut verkostoyhteistyö, esimerkiksi yhdistykset keskenään tai yhdistykset ja kunta yhdessä.

Kuntien tehtäviin kuuluu muun muassa sosiaalisten ongelmien ehkäisy ja ihmisten omatoimisuuden ja hyvinvoinnin tukeminen. Kunta saattaa tarjota esimerkiksi tilat ja välineet, ehkä ohjaajankin. Välillisesti kunnat tukevat yhdistyksiä toiminta-avustuksin.

Harrastusryhmien syntyyn tarvitaan riittävästi kysyntää, toimintaa haluavien olisi löydettävä toisensa.

Liittykää siis yhdistyksiin tai perustakaa vapaamuotoisempia yhteistyöryhmiä, hakekaa yhteistyötä, ottakaa selvää osaajista sekä rahoitus- ja muista tukimahdollisuuksista. Sijoitus harrastustoimintaan on kannattava panostus mielekkääseen ja aktiiviseen tulevaisuuteen.

Talvisesta ratsastusretkestämme on jo vuosia aikaa. Ponipojasta on tullut teini, joka kuuntelee räppiä, pitää rumpujen soitosta ja luontoretkistä. Toivon hänelle elämäniloa vahvistavia elämyksiä vastakin. ■ Tarja Autio on autistisen pojan äiti, toimittaja ja Kielipolku-lehden toimitusneuvoston jäsen.

Sijoitus harrastustoimintaan on kannattava panostus mielekkääseen ja aktiiviseen tulevaisuuteen.

2/2012 KIELIPOLKU

17

Antti Simola

MARIANNE KULMALA

Temppupyöräilyä ja videokuvausta

Temppupyöräily eli BMX on motocrossia polkupyörällä.

Joni Kanervio on temppupyöräillyt jo pienestä pojasta lähtien. Muista harrastuksistaan hän teki itselleen ammatin. Videokuvausta ja äänittämistä harrastava nuorimies on nyt valmis mediaassistentti.

P

olkupyörät ovat jo pienestä asti olleet Joni Kanervion juttu.

– Muistan, miten ala-asteella kaverini kanssa teimme huimia temppuja pyörillämme. Kun jo kolmas pyöräni hajosi kovassa käytössä ollessani 9-vuotias, päättivät vanhempani ostaa minulle 20-tuumaisen BMX-pyörän. Sillä temppuilu oli helpompaa ja ennen kaikkea turvallisempaa, 21-vuotias Kaarinassa asuva nuorimies kertoo.

TEMPPUPYÖRÄILY SYNTYI KALIFORNIASSA Temppupyöräily eli BMX on Kaliforniasta 60-luvulla alkunsa saanut harrastus- ja urheilulaji. Palms Parkissa nuoriso-ohjaajana toiminut motocrosskuljettaja Ron Mackler rakensi paikallisten nuorten kanssa hiekasta pieniä motocrossratoja jäljitteleviä ratoja polkupyörille. Lyhenne BMX tuleekin englannin kielen sanoista Bicycle Motocross.

18

KIELIPOLKU 2/2012

Vuonna 1971 kuvattiin motocrossdokumentti nimeltä On Any Sunday.

Elokuvassa kuvattiin ohimennen myös nuoria ajamassa BMX:ää ja tämän elokuvan myötä nuoret ympäri Amerikkaa kiinnostuivat lajista. Dokumentin jälkeen myös useat yritykset kiinnostuivat BMX:stä ja alkoivat kehittää ja valmistaa erilaisia välineitä ja varusteita uuteen lajiin.

PYÖRÄ ON KEKSITTÄVÄ AINA UUDELLEEN Temppupyörät ovat hakeneet erilaisia muotoja tähän päivään asti ja kehitys jatkuu edelleen. Suomeen BMX rantautui 80-luvulla. Myös pyöräilijät itse haluavat kokoa ajan kehittää ja parannella pyöriään. Joni ajoi kolmisen vuotta ensimmäisellä temppupyörällään, mutta säästi koko ajan rahaa saadakseen entistä paremman.

– Sama tahti jatkuu edelleen, koko ajan tekee mieli hienompaa ja parempaa pyörää. Luulen, että

jokaisella BMX- ja MTB-pyöräilijällä on pakonomainen tarve rakentaa ja kehittää omasta pyörästään ainutlaatuinen, erikoinen ja juuri itselleen sopiva.

Joskus pyöränrakentaja tarvitsee luovaa ajattelua, kun kaikkia tarvittavia osia ei välttämättä ole saatavissa edes ulkomailta.

– Ostan yleensä Briteistä osia, joita sitten vaihdan pyörääni. Viimeisempänä hankintanani on 26 tuuman vanteilla oleva pyörä runkoineen.

Tämä pyöräni onkin enemmän MTB eli maasto- tai englanniksi mountainpyörä kuin BMX-pyörä, Joni kertoo.

KUUSI ERI TAPAA TEMPPUILLA Temppupyöräilyssä on kuusi eri alalajia. Racing on alkuperäinen BMX:n muoto, jossa ajetaan pienikokoisella motocrossradalla mahdollisimman nopeasti eikä tehdä temppuja. Dirtti ja trailssi sisältävät hyppyreissä ajamista samalla temppuja tehden.

Ramppi ja street vaativat samat olosuhteet kuin rullalautailu. Flätissä tasapainotellaan ja temppuillaan tasaisella maalla.

BMX-harrastajat hyödyntävätkin usein lajissaan samantyyppisiä ympäristöjä kuin rullalautailijat.

MTB:llä voi ajaa melkein kaikkea mitä BMX-pyörälläkin. BMX- ja MTBkatuajossa on kuitenkin se ero, että BMX on enemmänkin temppuilua, kun MTB:llä yritetään etsiä kaikkea maaston korviketta, kuten vaikkapa rappusia, muureja ja aitoja, joilla tehdä erilaisia asioita. BMX-pyörä on jäykkä ja jouseton, kun taas MTB:ssä on jouset, mikä mahdollistaa korkeammat hypyt.

– Temppupyöräilyssä on kivaa se, että kukaan ei ole sanomassa mitä pitää, saa tai voi tehdä. Jokainen saa harrastaa lajia omalla tyylillään.

Antti Simola

Temppupyörän kehittelyyn jää koukkuun. – Koko ajan tekee mieli hienompaa ja parempaa pyörää, Joni Kanervio kertoo.

TEMPPUPYÖRÄILYPAIKOISTA ON PULAA Joni on opiskellut Oulussa ja siellä sijaitsee hänen mukaansa yksi Suomen parhaista temppupyöräilypaikoista, Hovinsuon skeittipuisto. − Siellä tuli vietettyä opiskeluvuosina paljon aikaa.

Kerran olen myöhemminkin käynyt siellä kokeilemassa uutta, upeaa hiekkahyppyriä, hän kertoo.

Turussa sen sijaan on vähemmän temppupyöräilijöille osoitettuja paikkoja.

Tekstiä on toimituksen käytössä – Kupittaalla me pyöräilemme sulassa sovussa skeittareiden kanssa. Talvella pyöräilyä voi harrastaa Cube-hallissa, joka on tosi hyvä paikka. Siitä voi olla tyytyväinen, sillä läheskään joka kaupungissa ei ole talviharjoittelupaikkaa.

Pienet haaverit kuuluvat Jonin mukaan väistämättä tähän vauhdikkaaseen lajiin. − Vaikka minulla on tarvittavat suojavarusteet, olen kerran murtanut käteni ja kerran jalkani. Viimeksi sain leukaani neljä tikkiä. Pienempiä mustelmia ja kolauksia en ole edes jaksanut laskea, hän nauraa.

VIDEOHARRASTAJASTA MEDIAASSISTENTIKSI Jonin pyöräilyharrastukseen liittyy läheisesti toinenkin harrastus: videokuvaus. Hän osti yläasteella ollessaan itselleen videokameran ja alkoi kuvata temppuja. Opiskellessaan media-assistentiksi Luovin ammattiopistossa Oulussa hän pystyi hyödyntämään harrastustaan. − Koulutukseemme sisältyi sekä video- että valokuvausta. Koulusta sain myös lainata parempia välineitä, joilla kuvasin paljon pyöräilyharrastustani. Lisäksi editoin ja nauhoitan musiikkia. Olen muun muassa äänittänyt StrongBows-yhtyeen demon.

Joni valmistui media-assistentiksi keväällä 2011. Kuvaja äänialan harrastuksista tuli siis hänelle ammatti. Omat laitteet ovat tällä hetkellä vahvasti hänen haaveissaan samalla kun hän etsii kuumeisesti töitä.

Ahkera työntekijä siis odottaa tarjouksia työpaikoista tai keikkahommista. Myös sponsori pyöräilyharrastukseen olisi tervetullut. ■ Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana Turun Nuortentalossa.

Jonin ja hänen ystäviensä temppupyöräilyä voi katsoa videolta verkkosivuilla: http://vimeo.com/25942870 http://www.youtube.com/user/piko92/videos

2/2012 KIELIPOLKU

19

Jan-Erik Leikkari asuu rivitaloyksiössä Hankasalmella, mutta suunnittelee yhteen muuttamista tyttöystävänsä kanssa. Hän etsii myös ahkerasti työpaikkaa. Tähän elämänvaiheeseen on edetty pikku hiljaa pienempien välitavoitteiden avulla. Ohjausta ja valmennusta Jan-Erik on saanut Suomen Nuortentalon asumis- ja valmennuspalveluilta. Matkalla kohti itsenäisempää elämää on iloittu jo monista onnistumisen kokemuksista.

Eveliina Vaskelainen

EVELIINA VASKELAINEN

Jan-Erik itsenäistyy Nuortentalon tuella

Jan-Erik Leikkari kertoi elämästään ja arjestaan luentotilaisuudessa Jyväskylässä.

A

ivoliitto ry:n omistama Suomen Nuortentalo Oy tukee asiakkaidensa arjessa selviytymistä yksilöllisesti suunniteltujen palveluiden avulla. Palveluja tarjotaan arjen ja asumisen tueksi sekä asumisyksiköissä Turun, Kuopion ja Jyvässeudun Nuortentaloilla että avopalveluiden avulla kaikenikäisten asiakkaiden omissa asumis- ja toimintaympäristöissä.

kaveden rannalla Hankasalmella sijaitsevaan Nuortentaloon muutti parikymppinen helsinkiläismies JanErik Leikkari. Muutto pääkaupungin vilskeestä järvien ja metsien ympäröimään maisemaan sujui ilman suurempia sopeutumisvaikeuksia.

– Hankasalmella on hiljaisempaa kuin Helsingissä. Täällä on helpompi asioida, kun oppii tuntemaan ne ihmiset, jotka ovat töissä työvoimatoimistossa tai Kelassa, hän kertoo.

JYVÄSSEUDUN NUORTENTALON ENSIMMÄINEN ASUKAS

KOKEMUSTEN JA TIEDON VÄLITTÄJÄ

Jyvässeudun Nuortentalo avasi ovensa asukkaille syksyllä 2006. Tuolloin ensimmäisenä asukkaana Kuuhan-

Jan-Erik on ollut haastateltavana alan ammattilaisten ja muiden kiinnostuneiden edessä kevään aikana

20

KIELIPOLKU 2/2012

Suomen Nuortentalon järjestämissä Neuropsykiatrinen erityisvaikeus arjessa -luentotilaisuuksissa Jyväskylän ja Pieksämäen Bovallius-ammattiopistoilla.

Hän on kertonut tilaisuuksissa kielelliseen erityisvaikeuteensa liittyvistä tuen tarpeistaan arjessa sekä kokemuksistaan Nuortentalon palveluista. Jyväskylän tilaisuus oli Jan-Erikille ensimmäinen kerta olla haastateltavana suuren ihmisjoukon edessä ja se luonnollisesti jännitti häntä. Hän kuitenkin koki, että kaikki haastattelussa sujui hyvin ja hän nautti esiintymisestä. Jan-Erik pitää tällaisia esiintymisiä tärkeinä.

– Olisi hyvä, että ihmiset ymmärtäisivät kielellistä erityisvaikeutta paremmin ja näin heidän kanssaan olisi sitten helpompi tulla toimeen, JanErik perustelee.

LUONTORETKIÄ JA YHTEISIÄ HARRASTUKSIA Haastatteluissa Jan-Erik kertoi elämästään Nuortentalolla. Nuortentalotoiminnassa hän piti erityisesti retkistä luontoon kalastamaan, veneilemään, marjastamaan tai mökkeilemään.

– Minulla on hyviä muistoja. Erityisesti mieleen ovat jääneet retkien lisäksi muut yhteiset toiminnat, kuten liikuntavuorot, yhteisruokailut ja lukuryhmä. Tyttöystäväkin sieltä tarttui mukaan, hän muistelee hymyssä suin.

Eeva Salomaa

Merkonomiksi Nuortentalossa opiskellut Jan-Erik Leikkari etsii nyt työtä.

TUKEA OPISKELUUN JA ARJEN ASKAREISIIN

Eeva Salomaa

Jan-Erik asui Nuortentalolla noin kolme vuotta ja opiskeli tuona aikana jo toisen ammatin itselleen Jyväskylän aikuisopistossa. Aiemmin hän oli valmistunut maalariksi Keskuspuiston ammattiopistolta Helsingistä.

– Opiskelin vielä merkonomiksi ja sain Nuortentalolta tukea opintoihini. Minulla on kielellinen erityisvaikeus ja vaikeuksia keskittymisessä.

Oli hyvä juttu, että sain apua myös virastoissa asioimiseen ja asioiden hoitamiseen.

Jan-Erikiä autettiin myös työharjoittelupaikan löytymisessä. Arkiaskareissa, kuten ruoanlaitossa, siivouksessa sekä kauppa-asioiden hoitamisessa ohjaajat neuvoivat aluksi ihan kädestä pitäen.

– Lisäksi minulla oli apuna kirjallisia ohjeita ja käytössä viikko-ohjelma, hän kertoo saamastaan tuesta.

Arjen askareet sujuvat jo Jan-Erik Leikkarilta omassakin kodissa.

VALMENNUS JATKUU OMASSA ASUNNOSSA Jan-Erik siirtyi Nuortentalolta omaan asuntoon Hankasalmelle kaksi vuotta sitten. Hän saa edelleen tukea neuropsykiatrisen valmennuksen

muodossa Nuortentalolta. Muuttovaiheessa häntä autettiin asunnon hankkimisessa, muutossa ja siihen liittyvien paperiasioiden hoitamisessa.

– Olen kehittynyt monilla arjen osa-alueilla. Tarvitsen vieläkin tukea virastoasioiden hoidossa, mutta en niin paljon kuin ennen. Tarvitsen yhä valmennusta myös arjen juttuihin, työn hakuun ja diagnoosini käsittelyyn. Lisäksi saamme nyt apua yhdessä tyttöystävän kanssa yhteen muuttoon liittyvien asioiden miettimiseen, Jan-Erik kuvaa.

Nuorten ohjaaja ja neuropsykiatrinen valmentaja Niina Valkonen korostaakin, että Nuortentalolla opittujen asioiden siirtyminen omaan asuntoon ja itsenäiseen elämään on tärkeää. Siksi valmennus jatkuu myös asukkaiden muuttaessa pois Nuortentalolta.

– Haluaisin asunnon ehkä Helsingistä ja muuttaa sinne tyttöystävän kanssa. Lisäksi toivoisin löytäväni mukavan työpaikan, Jan-Erik listaa lopuksi tulevaisuuden haaveitaan ja suunnitelmiaan. ■ Eveliina Vaskelainen toimii Jyvässeudun Nuortentalon vastaavana ohjaajana.

Lisätietoja Suomen Nuortentalon palveluista: www.nuortentalo.fi Jyvässeudun Nuortentalo p. 050 303 7703 eveliina.vaskelainen@nuortentalo.fi Kuopion Nuortentalo p. 040 562 9118 satu.pasanen@nuortentalo.fi Turun Nuortentalo p. 050 442 0092 heidi.selonen@nuortentalo.fi Turun seudun valmennuspalvelut p. 050 447 87 63 pia.laverman@nuortentalo.fi

2/2012 KIELIPOLKU

21

SATU LUKKA

Yhteiskuntatakuu kaikille nuorille Merkittävä osa suomalaisista nuorista jää ilman toisen asteen tutkintoa. Myös nuorten työttömyys on vakava ongelma. Nuorten yhteiskuntatakuulla pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä pysyvästi työmarkkinoilta.

V

uosittain noin 4 000 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman jatkokoulutuspaikkaa. Lisäksi neljäsosa keskeyttää ammatillisen koulutuksen ja noin joka kymmenes lukion. Näin jokaisesta ikäluokasta 15 prosenttia jää vaille toisen asteen tutkintoa. 20–29-vuotiaista pelkän perusasteen varassa olevia on noin 110 000. Alle 29-vuotiaita työttömiä on noin 55 000. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on selvitysten mukaan noin 40 000.

Näiden lukujen valossa työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän valmistelemaan nuorten yhteiskuntatakuuta. Sen tavoitteena on, että kaikki nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön. Yhteiskuntatakuu

tulee täysimääräisesti voimaan vuoden 2013 alusta. Takuun tarkoituksena on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka kaikille alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille.

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA Tulevia sukupolvia koskevien ehdotuksien lisäksi työryhmä esittää perustettavaksi määräaikaista nuorten aikuisten osaamisohjelmaa vuosille 2013–2016. Tätä ei ole mahdollista toteuttaa yhteiskuntatakuuseen varatulla 60 miljoonalla eurolla, vaan siihen esitetään lisävaroja kehysriihessä päätettäväksi. Tavoitteena on, että vuonna 2016 nuorten palvelu-

verkosto toimii, eikä yhteiskunnalliseen marginaaliin ajautuneita nuoria aikuisia ole laajassa mittakaavassa.

TYÖRYHMÄN JATKOTYÖ Jatkotyössään työryhmä keskittyy nuorten palvelujärjestelmän toimivuutta koskeviin kysymyksiin, jotka liittyvät koulutukseen, työllistymiseen ja kuntien toimintaan. Tässä yhteydessä uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkinajärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kanssa. ■ Satu Lukka toimii järjestösuunnittelijana Aivoliitossa.

TYÖRYHMÄN KESKEISIMMÄT EHDOTUKSET Yhteiskuntatakuun koulutustakuu perusasteen päättäneille nuorille, jotka ovat vailla koulutuspaikkaa tai tutkintoa: • Lisätään ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja niillä alueilla, joilla on muita vähemmän paikkoja suhteessa nuorisoikäluokkaan.

• Muutetaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä.

• Korotetaan työnantajalle osoitettavaa koulutuskorvausta koulutustakuun piirissä oleville nuorille ja tuetaan oppisopimuskoulutusta.

Yhteiskuntatakuu nuorille, jotka ovat työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistoissa (TEtoimistoissa): • Lisätään TE-toimistojen palvelujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

• Lisätään TE-toimistojen uraohjausmahdollisuuksia .

• Vakinaistetaan Sanssi-kortti, jonka on todettu alentavan työnantajien kynnystä palkata nuoria.

• Lisätään maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksia tukevaa koulutusta ja kielikoulutusta.

• Kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja.

Yhteiskuntatakuu nuorille, joiden ei tiedetä olevan mukana missään aktiivisessa toiminnassa tai jotka tarvitsevat muuta tukea: • Säädetään kunnille vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta.

• Vahvistetaan nuorten työpajatoimintaa ja parannetaan sen kattavuutta.

• Laajennetaan etsivä nuorisotyö koko maahan.

• Tehostetaan nuorisolain muutoksen toimeenpanoa nuorten ohjaus- ja palveluverkostoissa.

Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 15.3.2012, www.tem.fi

22

KIELIPOLKU 2/2012

2/2012 KIELIPOLKU

23

ELINA VIENONEN, SATU LUKKA JA HELLÄ VILJANEN Hellä Viljanen

Aivoviikolla tapahtui ympäri Suomea

Viittomakielen- ja puhevammaisten tulkki Marianna Mikkonen puhui puhevammaisen henkilön vuorovaikutuksen tarpeista.

Aivoviikolla maaliskuussa Neurologisten vammaisjärjestöjen alueryhmät järjestivät tapahtumia. Niissä käsiteltiin eri näkökulmista kuluvan vuoden teemaa Toimiva arki.

K

ansainvälistä aivoviikkoa vietettiin viikolla 11 ja viikon aikana Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) alueryhmät järjestivät tapahtumia eri puolilla Suomea.

Alueryhmissä vapaaehtoiset yhdistysten jäsenet järjestävät tapahtumia järjestötyöntekijöiden tuella oman alueen tarpeisiin. Osallistujamäärät kertovat, että tarvetta tällaisille ilmaistapahtumille on.

LAPPEENRANNASSA AIHEENA VUOROVAIKUTUS Lappeenrannan tapahtumassa vuoden 2012 Toimiva arki -teemaa lähestyttiin puhevammaisen henkilön kommunikaation ja vuorovaikutuk-

24

KIELIPOLKU 2/2012

sen tukemisen näkökulmasta. Täysivaltainen yhteiskunnallinen osallisuus tai toimiva arki ei voi puhevammaisen henkilön kohdalla toteutua, ellei hänellä ole toimivaa vuorovaikutuskanavaa.

Aiheesta olivat puhumassa viittomakielen- ja puhevammaisten tulkki Marianna Mikkonen ja puheterapeutti Annakaisa Ojanen Tikoteekista. Ojanen kertoi kommunikoinnin apuvälineistä sekä siitä, mistä ja miten niitä tulee hakea. Tikoteekki, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin apuvälinekeskus sekä Aivoliitto esittelivät tilaisuudessa kommunikoinnin apuvälineitä. Tilaisuudessa oli noin 140 kuulijaa.

Kotkan iltatapahtuma Kommunikoinnin haasteet arjessa keräsi kirjastolle lähemmäs 80 henkeä.

Puheterapeutti Anne Länsimies kertoi työntekijän näkövinkkelistä erilaisista haasteista ja tarjosi myös arkea selkeyttäviä ratkaisuja niihin.

Kokemuspuheenvuoron käytti Marjo Jokisalo puhevammaisten tulkki Anne Eväkosken kanssa. Puheenvuoron tärkeä anti oli, ettei ketään saa jättää keskusteluiden tai toiminnan ulkopuolelle sen vuoksi, ettei hän kykene kommunikoimaan samalla tavalla tai samalla nopeudella kuin muut ihmiset. Myös tämän tapahtuman yhteydessä oli esillä kommunikoinnin apuvälineitä ja tukimateriaaleja.

LAHDESSA KUULTIIN ARJEN KOKEMUKSISTA Lahden alueen verkosto toteutti saman päivän aikana kaksi eri tilaisuutta aiheenaan Toimiva arki. Tilaisuuksissa oli useita kokemuspuheenvuoroja, jotka keräsivät kuulijoita yhteensä yli 80. Puheenvuoroissa joko vammaiset, sairastuneet, erityispiirteiden kanssa elävät ihmiset tai heidän omaiset kertoivat kokemuksiaan omasta näkökulmastaan.

Päijät-Hämeen Autismi- ja Aspergeryhdistyksen Tuula Peltola kertoi tilaisuuksissa Asperger-pojan äidin näkökulmasta koulumaailman haasteista ja onnistumisen kokemuksista.

Lahden Seudun CP-yhdistyksen Pekka Solasaari kertoi muun muassa työllistymisen ratkaisuista ja piirteiden erilaisuudesta jokaisella vammaisella ihmisellä. Lahden seudun ADHD-yhdistyksen Helena Kuokkanen käytti iltatilaisuudessa positiivisen puheenvuoron. Hän kertoi äidin näkökulmasta niistä vahvuuksista, joita on henkilöllä, jolla on todettu adhd. Kaikissa muissakin päivän aikana käytetyissä puheenvuoroissa positiivisuus nousi tärkeänä voimavarana esiin.

Lahden ja Kotkan tilaisuuksien päätteeksi katsottiin osia NV-verkos-

Hellä viljanen

KOTKASSA RATKOTTIIN KOMMUNIKOINNIN HAASTEITA

Puheterapeutti Annakaisa Ojanen esitteli kommunikoinnin apuvälineitä Lappeenrannassa.

ton tuottamasta uudesta Pala palalta – eväitä elämään -dokumentista. Molempien paikkakuntien kirjastoilla oli Aivoviikon ajan NV-verkoston ja paikallisyhdistysten esitepöydät, joista asiasta kiinnostuneet kirjastoilla kävijät saivat tietoa kätevästi mukaansa.

HELSINGISSÄ POHDITTIIN ITSENÄISEN ARJEN TOTEUTUMISTA Helsingissä pääkaupunkiseudun NVverkosto järjesti jäsenistölle tilaisuuden, jonka teemana oli Toimiva arki − miten itsenäinen arki toteutuu?

Tilaisuus järjestettiin Kampin palvelukeskuksessa iltatilaisuutena.

Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri esitteli 2000-luvulla toteutettua Helsinki kaikille -projektia. Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa kaupungille esteettömyyssuunnitelma sekä kehittää tarkoituksenmukaisia käytäntöjä ja toimintamalleja esteettömyyden toteuttamiseksi. Saurin esitys viritti vilkasta keskustelua muun muassa lumisen talven aiheuttamista esteistä ja myönteisistäkin puolista sekä hissien rakentamisesta kaupungin pienkerrostaloihin. Helsingin kaupunki tekee hankkeessa yhteistyötä

vammaisneuvoston kanssa, jossa on myös Neurologisten vammaisjärjestöjen edustus.

Yhdistysten kokemuskouluttajat esittivät omakohtaisia puheenvuorojaan siitä, miten neurologisen sairauden kanssa pärjää arjessa ja millaisia ratkaisuja kukin on kohdallaan löytänyt. Erinomaisia puheenvuoroja käyttivät tilaisuudessa Mervi Piispanen Suomen Aspergeryhdistyksestä, Helinä Kujansuu Epilepsiayhdistyksestä, Anu Niskanen MS-yhdistyksestä ja Liisa Erähalme Parkinsonyhdistyksestä.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Seppo Sarkkula Helsingin epilepsiayhdistyksestä. Illan aikana oli mahdollisuus tutustua järjestöjen näyttelyyn ja seurata Pala palalta − eväitä elämään -dokumenttia.

Tilaisuuteen osallistui noin 45 sairastavaa ja läheistä. Illan päätteeksi viriteltiin myös uusia yhteistyön mahdollisuuksia ja esitettiin toiveita vastaavanlaiselle yhteistyölle, jossa yhdistysten jäsenistö pääsisi tutustumaan enemmän toisiinsa. ■ Elina Vienonen toimii järjestösuunnittelijana Autismi- ja Aspergerliitossa ja Satu Lukka Aivoliitossa. Hellä Viljanen toimii aluesihteerinä Epilepsialiitossa.

2/2012 KIELIPOLKU

25

Liitto tiedottaa TUNNE PULSSISI ALOITTAA AIVOLIITON YKSI ELÄMÄ -HANKKEET Yksi elämä on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama ja Aivoliiton, Suomen Diabetesliiton ja Suomen Sydänliiton hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on kokonaisvaltainen valtimoterveyden edistäminen.

Yksi elämä -hankkeet pyrkivät siihen, että ihmiset tahtovat edistää omaa terveyttään ja tietävät saavansa tarvittaessa hyvää hoitoa. Yksi elämä -hankekokonaisuus sisältää useita osahankkeita, jotka ajoittuvat vuosille 2012–2017. Tarkoituksena on vaikuttaa väestöön, terveydenhuoltoon ja koko yhteiskuntaan siten, että kansanterveys paranee. Hankkeiden päätavoitteena on tukea valtimoterveyttä läpi elämän, ehkäistä valtimosairauksia ja edistää varhaista diagnosointia sekä sisällyttää kuntoutus ja vertaistuki kiinteäksi osaksi sairauksien hoitoa.

Tunne pulssisi

26

KIELIPOLKU 2/2012

Lisätietoja: projektipäällikkö Marika Railila, Aivoliiton Yksi elämä -hankkeet, p. 040 5437 287, marika.railila@aivoliitto.fi Anna Helin-Välkky projektisihteeriksi Anna Helin-Välkky on aloittanut maaliskuussa projektisihteerinä Aivoliiton Yksi elämä -hankkeiden parissa. Annan toimipaikka on Helsingin aluetoimistossa.

Anna on koulutukseltaan filosofian maisteri. Tutkintonsa hän on suorittanut Helsingin yliopistossa.

Pääaineenaan hänellä oli suomen kieli ja sivuaineena kotimainen kirjallisuus. Hänen opintojensa erikoisalana oli sosiolingvistiikka ja kieli sosiaalisena ilmiönä.

Hän on opiskellut myös radiotoimittamista ja työskennellyt aikaisemmin MTV Mediassa mediatuotannon ja tvviestinnän parissa.

Annan perheeseen kuuluu aviomies. Anna viettää vapaa-aikaansa pääosin valokuvauksen, elokuvien ja kuntosaliliikunnan merkeissä. Niiden ohella erilaiset kulttuuritapahtumat, musiikki ja lukeminen

Pasi Hytti

Yksi elämä -hankekokonaisuuden osahanke Tunne pulssisi (2012–2015) on lähtenyt käyntiin. Aivoliiton ja Sydänliiton yhteisellä hankkeella pyritään lisäämään eteisvärinätietoisuutta. Eteisvärinä (flimmeri) on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Noin joka kymmenennellä yli 65-vuotiaalla on eteisvärinä. Eteisvärinän suurin merkitys on sen osuus aivoinfarktin taustatekijänä. Huomattavaa vahinkoa syntyy siitä, että eteisvärinä jää liian usein huomaamatta.

Tiedottamalla väestölle ja terveydenhuollon ammattilaisille eteisvärinän merkityksestä sekä opettamalla pulssin tunnustelua ja epäsäännöllisen sykkeen tunnistamista laajasti yli 60-vuotiaalle väestölle, helpottuu eteisvärinän havaitseminen ajoissa ja siten on mahdollista ehkäistä vakavia seurauksia. Tiedotus voidaan toteuttaa parhaiten viestintä- ja toimintakampanjalla, jonka järjestöt toteuttavat yhdessä omia verkostojaan hyödyntäen. Eteisvärinän havaitseminen ja hyvä hoito ja siten aivoinfarktin ehkäisy ovat kansantaloudellisesti merkittävin ikäihmisen arkea keskeisesti turvaava toimenpide.

Tavoitteena on, että väestö tiedostaa eteisvärinän ja pulssin tuntemisen merkityksen ja osaa hakeutua ajoissa hoitoon. Näin eteisvärinän tunnistaminen jää pysyvästi terveydenhuollon ja vanhustyön ammattilaisten koulutukseen ja hoitorutiineihin. Lisäksi eteisvärinäneuvonnasta tulee osa järjestöjen toimintaa ja vapaaehtoistyötä.

Tunne pulssisi -hankkeessa Aivoliiton vastuulla ovat viestintäkampanja, opetusaineistojen tuottaminen sekä ammattihenkilökunnan koulutustapahtumat. Viestintäkampanjassa pyritään tavoittamaan mahdollisimman kattavasti yli 60-vuotias väestö sekä terveydenhuollon ja vanhustyön ammattihenkilöt.

Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa työskentelevät projektipäällikkönä Marika Railila, viestintäsuunnittelijana Miia Suoyrjö, liikuntasuunnittelijana Virpi Lumimäki ja projektisihteerinä Anna Helin-Välkky sekä Tunne pulssisi -hankkeen tiedottajana Liisa Koivula ja koulutussuunnittelijana Anita Rajala.

Heidän lisäkseen koko liiton muu henkilökunta osallistuu omalta osaltaan hankkeeseen.

Yksi elämä -hankkeiden etenemistä seurataan lehden seuraavissa numeroissa.

Liitto tiedottaa ovat hänelle myös tärkeitä harrastuksia. Kesäisin pyöräilyharrastus vie hänet ihastelemaan Suomen kaunista luontoa.

Liisa Koivula tiedottajaksi

Hanne Itärinne

Toimittaja Liisa Koivula on aloittanut työnsä Tunne pulssisi -hankkeen tiedottajana. Tehtävä on toistaiseksi puolipäiväinen.

Liisa on yhteiskuntatieteitten maisteri ja lääketieteeseen sekä lääketeollisuuteen erikoistunut vapaa toimittaja. Hän on tehnyt juttuja moniin suomalaisiin aikakaus- ja ammattilehtiin. − Ihmisen biologia on äärimmäisen kiehtovaa, ja hyvin mielenkiintoista on myös se, kuinka me eri aikoina määritämme terveyden ja sairauden. Viime aikoina olen seurannut muun muassa tutkimusta, joka on hiljalleen alkanut muuttaa käsitystämme aivojen kyvystä toipua ja kompensoida omia toimintojaan, Liisa kertoo.

Tunne pulssisi -tiedottajana Liisalla on yksi tavoite ylitse muiden: tuoda kaikkien tietoisuuteen eteisvärinän ja aivoinfarktien yhteyttä. − Tarvitsemme värinä-älyä, sillä estetään monta aivoinfarktia, hän tiivistää.

Liisa puoliso on myös toimittaja, ja hänen lähipiirinsä kuuluu kaksi puolison lasta perheineen. Vapaaaikoina hän lukee, harrastaa liikuntaa, kokkaa ja tarkkailee saaristoluontoa Korppoossa.

denhuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden koulutustapahtumien suunnittelu ja organisointi sekä erilaisten opetusaineistojen suunnittelu ja tuottaminen yhteistyössä muiden hankekumppaneiden kanssa.

Koulutukseltaan Anita on kasvatustieteen kandidaatti, sairaanhoidonopettaja ja suuhygienisti. Ennen Turkuun asettumistaan Anita on työskennellyt eri puolilla Suomea terveydenhuollossa suuhygienistinä ja osastonhoitajana. Turun ammattikorkeakoulussa hän on toiminut opettajana yli kaksikymmentä vuotta. Työ on sisältänyt opetuksen lisäksi esimiestehtäviä ja erilaisia kehittämisprojekteja sekä suun terveydenhuollon koulutusohjelmassa että moniammatillisessa aikuiskoulutuksessa.

Järjestökokemusta Anita on hankkinut toimimalla vuodesta 2009 lähtien Suomen Sydänliiton projektissa ohjaajakouluttajana. Mielenkiinto ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä sektorirajat ylittävään yhteistyöhön ovat säilyneet toimintaa ohjaavina punaisina lankoina työtehtävistä ja työpaikoista riippumatta.

Perheeseen kuuluu kesällä armeijaan menevä poika. Ikuiseksi opiskelijaksi ja oppijaksi tunnustautuvan Anitan harrastuksiin kuuluvat lukeminen, liikunta ja ulkoilu eri muodoissaan.

Liisa Koivula (vas.) ja Anita Rajala ovat aloittaneet Tunne pulssisi -hankkeessa.

HENKILÖVAIHDOS TURUN NUORTENTALOSSA

Anita Rajala koulutussuunnittelijaksi Anita Rajala on aloittanut koulutussuunnittelijana Tunne pulssisi -hankkeessa huhtikuussa. Hänen toimipaikkansa on Aivoliiton toimistossa Turussa.

Anitan vastuualueeseen kuuluvat sosiaali- ja tervey-

Turun Nuortentalolla vastaavana ohjaajana toiminut Anne Ingman on jäänyt hoitovapaalle 2.5.-31.12.2012 väliseksi ajaksi. Hänen sijaisekseen tulee Turun Nuortentalon ohjaajana toiminut Heidi Selonen. Heidin tavoittaa puhelimitse nume-

2/2012 KIELIPOLKU

27

Liitto tiedottaa rosta 050 442 0092 ja sähköpostilla osoitteesta heidi.selonen@nuortentalo.fi.

KYSELY SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOPALVELUISTA Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ovat jatkuvassa muutoksessa muun muassa säästötoimenpiteiden, lakimuutosten ja aluehallinnollisten uudistusten myötä. Suomessa kunnilla on laajat velvoitteet ja valtuudet toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kuntatasolla. Tämä aiheuttaa alueellista epätasa-arvoa palvelujen laadussa ja saatavuudessa.

Jatkuva yhteiskunnallinen muutos aiheuttaa haasteita järjestöjen oikeuksienvalvontatyölle. Aivoliitto haluaa kartoittaa jäsenistönsä sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta pienimuotoisella kyselyllä. Kyselyn tulosten avulla haluamme kohdentaa järjestömme oikeuksienvalvontatoimintaa paremmin jäsenistömme tarpeita vastaavaksi.

Käy vastaamassa kyselyyn 30.6.2012 mennessä osoitteessa www.aivoliitto.fi. Tuloksia käsitellään tilastollisena joukkona ja luottamuksellisesti. Mielipiteesi on meille arvokas, kiitos vaivannäöstäsi!

AIVOLIITON TOIMISTO KIINNI HEINÄKUUN Aivoliiton toimisto on suljettuna kesällä neljän viikon ajan 2.7.−29.7.2012.

Toivotamme kaikille aurinkoista ja hyvää kesää!

NUORTEN KURSSEILLA VIELÄ TILAA Seuraaville kursseille mahtuu vielä mukaan. Kurssit on suunnattu henkilöille, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Hakuaika on päättynyt tai päättymäisillään, mutta hakemuksia otetaan vielä vastaan. Toimi siis pian!

• Aktivointi- ja elämyskurssi 14-16-vuotiaille nuorille, joilla on kielellinen erityisvaikeus 9.7.-14.7.2012 Summassaari • Kurssi yli 18-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on kielellinen erityisvaikeus 16.7.-20.7.2012 Suvituuli

Tule viettämään antoisa kurssiviikko muiden nuorten kanssa.

Pääset muun muassa tutustumaan erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin.

Lisätietoja Aivoliitosta, p. 02 2138 200.

Suvilinnantie 2, 20900 TURKU • puh. 02 2138 200 • info@aivoliitto.fi • www.aivoliitto.fi

28

KIELIPOLKU 2/2012

JARMO VUORINEN

Terveet aiheet vaalikeskusteluun Lokakuun viimeisen sunnuntain kuntavaaleissa määritellään paikallisen päätöksenteon suunta neljäksi vuodeksi eteenpäin. On varmaa, että kuntaliitosten lisäksi keskusteluun nousevat terveysasiat ja sairaanhoito, olipa kyse arvoista tai rahasta.

E

rityishuomiota ensi syksyn kunnallisvaaleissa vaatii toiminta- ja työkyvyn palauttava kuntoutus. Lailla säädetyt palvelut vaihtelevat luvattoman paljon eri kunnissa. Valitettavasti kuntoutuja saattaa joutua tekemään vaatimuksia ja todistamaan oikeutensa niihin, jos kunnan säästöinto voittaa palvelutavoitteet. Tukistusta tarvitsevat yhtä hyvin viranhaltijat kuin tähänastiset luottamushenkilötkin.

VAALIVAIKUTTAMINEN OSANA YKSI ELÄMÄ -HANKETTA Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto osallistuvat kuntavaalikeskusteluun ainutlaatuisessa yhteishankkeessa Yksi elämä. Ehdokkaille laaditaan omat tietopaketit. Vaikuttaminen on osa hanketta.

Kuntalaiset ja järjestöt voivat vaikuttaa – ja niiden pitää vaikuttaa – sekä vaalikeskustelun aiheisiin että laatuun. Myös paikallisasioita käsittelevää julkista sanaa pitää käyttää hyväksi. Kuntien säästämisvimman ja puutteellisen terveysjohtamisen vuoksi terveyspolitiikka on lähinnä korjaavaa eli sairastuneiden hoitamista ja kuntouttamista. Suunnitelmallinen ehkäisevä toiminta on usein vierasta. Päähuomio on lyhytnäköisesti vain seuraavassa budjettivuodessa.

Valtuusto edustaa kuntalaisia. Se pätee myös tiedon määrään ja tasoon. Vaalikeskustelussa ovat periaatteessa kaikki ehdokkaat mukana.

Jos mielipiteiden vaihtoon osallistutaan puutteellisin tai väärin tiedoin, voi vahinko olla suuri. Kansanterveys-

järjestöjen ja niiden jäsenten tehtävä on pitää ehdokkaat, puolueet ja valitsijayhdistykset perillä perusasioista ja estää luulon muuttuminen tiedoksi.

TERVEYSPÄÄTÖKSIÄ TEHDÄÄN KAIKILLA TOIMIALOILLA Ehkäisevä terveystyö sisältyy kaikkeen. Luottamushenkilöiden ja virkamiesten tulee ymmärtää, että jokainen hallintokunta tekee terveyteen vaikuttavia päätöksiä. Yhtä hyvin maankäytön suunnittelussa kuin opetuksessa vaikutetaan liikuntaan, ravintoon, asumisviihtyvyyteen tai henkiseen hyvinvointiin.

Ehkäisevän päätöksenteon hyödyt näkyvät viiveellä vuosien kuluttua ja niiden yhteyttä parannuksiin on joskus vaikea osoittaa. Hyödyistä voidaan silti kertoa päättäjien ymmärtämällä kielellä eli rahassa. Hoitokustannukset, hoitopäivämenot ja sekä sosiaali- että terveydenhuollon velvoitteet ovat muutettavissa rahaksi vertailulaskelmien tekemistä varten.

Toinen tärkeä aiheryhmä on elämänlaatu ja arvot. Asumisviihtyvyys, ympäristökysymykset ja eri väestö- ja ikäryhmien tarpeiden suhteuttaminen oman kunnan mahdollisuuksiin kasvattavat jatkuvasti merkitystään.

Kuntaliitosten huolet koostuvat valtaosaltaan näistä teemoista.

MUISTA KÄYDÄ VAALIKESKUSTELUA Kannattaa muistaa, että vaalikeskustelua käydään joka paikassa: tuttavapiirissä, työpaikalla, kaupan kassajonossa ja harrastuspiireissä. Jokainen voi myös kirjoittaa seudun tiedotusvälineeseen paikallisia oloja koskevan kannanoton tai kysymyksen tai ehdottaa toimitukselle juttuaihetta.

Ehtona on paikallisuus. Valtakunnallista yleistekstiä ei helposti saa julkaistuksi. ■ Jarmo Vuorinen on toimittaja ja Terveystoimittajat ry:n hallituksen jäsen.

2/2012 KIELIPOLKU

29

Aivoliiton uusi valtuusto esittäytyy Valtuustokauden 2012–2015 ensimmäinen kokous pidettiin Helsingissä 3.4.2012. Kokouksen puheenjohtajana toimi Oili Holopainen Pohjois-Savon Aivohalvausyhdistyksestä.

E

nnen Aivoliiton uuden valtuuston kokousta järjestettiin seminaari, jossa käsiteltiin sekä kuluneen että meneillään olevan toimintakauden asioita. Valtuuston kokouksessa käsiteltävinä olivat sääntömääräiset asiat kuten tilinpäätöksen sekä vuosikertomuksen hyväksyminen sekä kaksi valtuustoaloitetta.

2. Vertaistuki, kuntoutus sekä jäsenten etujen valvonta.

3. Toimia oman alueen yhdyshenkilönä liittoon.

Oili Holopainen

1. Kertokaa kuka olette.

2. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joiden puolesta haluatte toimia edustamassanne paikallisyhdistyksessä?

3. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joihin haluatte vaikuttaa Aivoliiton liittovaltuustossa?

Risto Ahlman

Päivi Seppä-Lassila

Uuden valtuuston edustajat esittäytyvät vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

1. Olen iältäni 67-vuotias ja asun Kuopiossa. Olen ollut Pohjois-Savon aivohalvausyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2004 alkaen.

Hanne Itärinne

2. Haluan toimia aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden ja heidän läheistensä vertaistuen, virkistyksen ja kuntoutuksen hyväksi. Olemme yhdistyksessä olleet tuetuilla lomilla, meillä toimii neljä erilaista liikuntaryhmää ja lisäksi kerhotoimintaa on viidellä eri paikkakunnalla.

1. Olen 56-vuotias ja asun Tampereella. Toimin Pirkanmaan AVH-yhdistyksen varapuheenjohtajana ja Kalakeisarit-kerhon puheenjohtajana.

30

KIELIPOLKU 2/2012

3. Liittovaltuutettuna pyrin toimimaan jäsenten asialla. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutus ei ole vielä Käypä hoito -suositusten mukainen. Toivon, että Aivoliitto ja jäsenyhdistykset saavat näkyvyyttä ja että kaikki sairastuneet löytäisivät meidät.

Seija Jokela 1. Olen 65-vuotias inarilainen ja Lapin aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen jäsen.

2. On hyvä, että koko maa on edustettuna liittovaltuustossa. Haluan toimia sen eteen, että kaikki aivoverenkiertohäiriön sairastaneet voisivat päästä mukaan toimintaan.

Toiveena on, että löytyisi aktiivisia henkilöitä. Lapin alue on suuri ja välimatkat pitkiä. Jos vetäjiä löytyisi, kerhoja voitaisiin perustaa lisää ja muutenkin toiminta monipuolistuisi ja jäsenmäärä kasvaisi.

3. Haluan vaikuttaa siihen, että valtakunnallisesti eri tahoilla otettaisiin huomioon aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden ihmisten hoitoonpääsy ja kuntoutus. Myös valistus on tärkeää niin, että ”tavallinen tallaaja” tietäisi miten toimia kohdatessaan sairaan tai vammaisen henkilön.

Myös sairaanhoito- ja kotipalveluhenkilöstölle tarvittaisiin lisää tietoa.

Sairastuneelle on tärkeää vertaistuki.

Syrjäinen asuinpaikka tai varattomuus ei saa olla esteenä osallistumiselle. Myös terveydenhoito pitää olla tasapuolista kaikille asuinpaikasta riippumatta.

Ari-Pekka Klami 1. Olen 54-vuotias perheenisä Kotkasta. Edustan Kymenlaakson Aada Ry:tä. Olen ollut vuodesta 2001 hallituksessa toimien sen varapuheenjohtajana. Yhdistyksemme nimi oli aiemmin Kymenlaakson Dysfasiayhdistys. Vuonna 2006 yhdistyksestä tuli nimenmuutoksen myötä kolmikantayhdistys. Perheeseeni kuuluu

Hanne Itärinne

3. Liittovaltuustossa haluan vaikuttaa siihen, että SLI-yhdistykset ja eri alueet Suomessa saavat liitolta tasapuolisen kohtelun.

Pekka Lehtonen

2. Virkistys- ja vertaistukitoiminnan sekä neuvonnan järjestäminen nuorille ja aikuisille jäsenille. Toiminnan aktivointi ja uusien, aktiivisten ihmisten saaminen mukaan toiminnan jatkumisen turvaamiseksi alueellamme.

3. Haluan olla mukana toteuttamassa Aivoliiton Tavoitteet ja Strategiat 2020 -ohjelmaa sekä olla vaikuttamassa ajankohtaisiin asioihin esimerkiksi nyt esillä olevaan Itä-Suomen alueen järjestösuunnittelijan työtehtävään, joka on saatava alueen käyttöön täysipainoisesti.

Hannu Kuusela 1. Iältäni olen 54-vuotias ja kotoisin Äänekoskelta. Olen Afasialasten tuki ry:n puheenjohtaja.

Kirsti Lehtonen

viisi nuorta, joista neljällä on todettu kielellinen erityisvaikeus.

1. Olen 62-vuotias espoolainen ja Länsi-Uudenmaan Afasia- ja aivohalvausyhdistyksen puheenjohtaja 2. Kerhotoiminnan järjestäminen ja aktiviteettien luominen jäsenille.

Vertaistuen huomioiminen kaikessa toiminnassamme. Jäsenten oikeuksien puolustaminen tarvittaessa ja tiedon jakaminen.

Hanne Itärinne

3. Jäsenten ja jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen ja jäsenten huomioiminen Aivoliiton toiminnassa.

Hanne Itärinne

2. Yhdistys on valtakunnallinen ja vanhin SLI-yhdistys Suomessa. Se keskittyy tällä hetkellä vertaistukitoimintaan, joka on myös minun sydäntäni lähellä. Vertaistuessa tärkeimpänä tehtävänäni pidän oikeuksista ja etuisuuksista informoimista.

muun muassa toisten potilasjärjestöjen kanssa erilaisia virkistys- ja koulutustilaisuuksia. Yhteistyö Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen neurologisen kuntoutusosaston kanssa on tärkeää.

Tärkeää on myös jäsenmäärän kasvattaminen tuomalla yhdistyksen toimintaa laajasti esille. Koska meillä on pitkät matkat, pyrimme laajentamaan aluekerhotoimintaa mahdollisimman moneen kuntaan.

Vertaistukitoiminnan laaja-alainen kehittäminen ja nykyisten resurssien tukeminen on tärkeää.

3. Minusta Aivoliitto on jäänyt vieraaksi ja kaukaiseksi yhdistyksen ja yksityisen jäsenen kannalta. Näkisin, että Aivoliiton tulee enemmän kiinnittää huomiota alueyhdistysten toimintaan ja tukea niitä paljon nykyistä enemmän. Tässä asiassa odotan paljon Yksi elämä -hankkeelta.

Liittovaltuuston jäsenenä haluan osaltani kehittää liiton ja alueyhdistysten yhteistyötä.

Marja Paavonkallio 1. Olen 64-vuotias, asun Joensuussa ja toimin Pohjois-Karjalan aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen puheenjohtajana.

Armi Parviainen 1. Olen Armi ”pipopää” Parviainen, syyskuun 15. päivä 50 vuotta täyttävä uusperheen typykkä, jonka lapset ovat jo lentäneet pesästä. Olen Aivoliiton valtuustossa kolmatta kautta.

2. Tärkeimpiä asioita, joiden puolesta haluan toimia paikallisyhdistyksessä on aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneiden erityispiirteiden tunnetuksi tekeminen. Järjestämme itse ja olemme mukana järjestämässä

2. Toimin Pyhä- ja Kalajokilaakson aivohalvausyhdistyksen puheenjohtajana ja joka paikan höylänä. Vedän aktiivisesti Ylivieskassa neuroklubia ja toimin osa-aikaisena kansalaisopiston opettajana Juttu-tupa-ryhmässä.

2/2012 KIELIPOLKU

31

toimintakykyyn ja arjessa selviytymiseen liittyvät asiat.

3. Valtuustossa haluaisin olla mukana sairastuneitten kuntoutuksen puolestapuhujana. Potilaan hoitopolku pitäisi saada saumattomaksi kokonaisuudeksi toimivaan kuntoutukseen asti.

Yhdistyksemme nimi tulee muuttuman Jokilaakson AVH ry:ksi. Jokilaakson AVH ry on pieni, mutta pippurinen yhdistys Pohjois-Pohjanmaan eteläosasta 15 pikkukunnan alueelta.

Päivi Seppä-Lassila

Ville Hartikainen

2. Yhdistyksessä yhteisten tapaamisten ja tapahtumien lisäksi haluaisin olla auttamassa sairastuneita arjessa selviytymisessä tiedottamalla ja tekemällä yhteistyötä hoitopaikkojen yhdyshenkilöiden kanssa sekä paikallisen vammaisyhdistyksen kanssa ja sitä kautta vaikuttaa paikallisiin päättäjiin.

Rauno Veijanen

1. Olen 55-vuotias ja asun Mikkelissä. Edustan Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistystä. Oltuani 10 vuotta yhdistyksen puheenjohtajana sain kunniapuheenjohtajan nimen ja arvon.

Maire Valli

3. Tärkein tehtävä olisi mielestäni liiton työntekijöiden tuki paikallisille yhdistyksille, enkä tässä tarkoita rahallista tukea. Työntekijöiden pitäisi olla meidän paikallisyhdistysten äänitorvia ja muistaa ajatella asioita koko Suomen kannalta sekä yksittäisen jäsenen kannalta. Suomi ei rajoitu Etelä-Suomeen.

3. Samalla linjalla toimin myös valtuustossa.

Kauko Vesanto

1. Olen 63-vuotias ja asun Seinäjoella. Edustan Etelä-Pohjanmaan AVHyhdistystä. Olen toiminut pitkään yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana ja nyt varajäsenenä.

Hanne Itärinne

2. Yhdistys toimii vertaistukena, ehkäisee syrjäytymistä, toimii yhteistyössä sairaaloiden kanssa ja järjestää virkistystä ja matkoja.

1. Olen 64-vuotias eläkeläinen Kouvolan Utista ja Kymenlaakson afasia- ja aivohalvausyhdistyksen hallituksen jäsen. Olen itse aivoverenkiertohäiriön kokenut psykiatrinen erikoissairaanhoitaja. Terveydenhoitoalan ammattilaisena mielenkiinnon kohteenani on kuntoutukseen,

32

KIELIPOLKU 2/2012

3. Aivoliitossa tärkeää on yhdistysten aktiivinen koulutus, jäsenten kuntoutus ja edunvalvonta sekä esillä oleminen ja toiminta jäsenistön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hanne Itärinne

Hanne Itärinne

Eija Pyötsiä

2. Kielihäiriöisten henkilöiden tukeminen on lähellä sydäntäni.

1. Olen iältäni 70-vuotias ja PoriSatakunnan afasia- ja aivohalvausyhdistyksen puheenjohtaja. Meillä on yhdistyksen nimi vaihtumassa ja uusi nimi tulee olemaan Satakunnan AVHyhdistys. Tulin tähän ”hommaan” edellisen puheenjohtajan kuoltua.

2. Kaikki sairastuneet yhdistykseen, ei saa luovuttaa elämässä!

3. Sama tavoite Aivoliitossa.

TAPAHTUMAKALENTERI SYKSY 2012 Erityismusiikkiryhmät, Helsinki Paikka: Keski-Helsingin musiikkiopisto Erityismusiikkiryhmiä järjestetään muskari- ja kouluikäisille lapsille vanhempineen.

Keskiviikkoisin: 17.30–18.15 (pienet erityislapset) Keskiviikkoisin: 18.20–19.05 (poikien rytmiryhmä) Torstaisin: 18.15–19.00 (autismikirjon tytöt) Syksylle 2012 on perusteilla uusi ryhmä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Musiikkiterapeutti Petriina Auramo, petriina.auramo@gmail.com, 040 506 4130. Lisätietoja: www.khmusiikki.fi/index.php?mid=215

SYYSKUU Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus -yleisötilaisuudet, Pori ja Kuopio Aivoliitto järjestää yleisötilaisuudet syyskuussa sekä Porissa että Kuopiossa. Lisätiedot kesän aikana: www.aivoliitto.fi ja www.facebook.com/Puhetta.

LOKAKUU 5.10.2012 Varhaiskasvatus-messut, Helsinki Paikka: Wanha Satama Aivoliitto on mukana messuilla näytteilleasettajana. Lisätiedot www.varhaiskasvatusmessut.net

6.10.2012 Vinkkipäivä vanhemmille – kuvat, eleet ja viittomat leikki-ikäisen lapsen kielen kehityksen tukena -tilaisuudet, Turku ja Lempäälä Paikat: Suvituuli, Turku ja PiiPoo, Lempäälä Lisätiedot elokuussa: www.aivoliitto.fi ja suunnittelija Elina Salo, elina.salo@aivoliitto.fi.

17.-18.10.2012 Neuvolapäivät, Helsinki.

Paikka: Helsinki Congress Paasitorni.

Aivoliitto on mukana näytteilleasettajana. Lisätiedot: www.stakes.fi

Aivoliitto ry

35-vuotta

juhlakorut Kultaseppä Mikko Laineen Aivoliitolle suunnittelemat upeat hopeakorut itselle tai lahjaksi.

2/2012 KIELIPOLKU

Solmioneula 75 €

33

KOULUTUSKALENTERI ERILAINEN LAPSI LIIKUNTA- TAI HARRASTUSRYHMÄSSÄ Miten tunnistaa ja ottaa huomioon lapsen vaikeuksia toimia ryhmässä: • keskittyminen, ohjeiden ymmärtäminen • kömpelyys, aistitiedon käsittely Järjestäjä: Aivoliitto, Suomen Nuortentalo, yhteistyössä Ok-opintokeskuksen kanssa.

Aika: 22.9.2012 Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku.

Kohderyhmä: Lasten liikuntaryhmien ja muiden harrastusryhmien vetäjät, iltapäiväkerhojen ohjaajat, urheiluseurojen valmentajat.

Tavoite: Osallistujat kykenevät tunnistamaan lasten erityisvaikeuksia ryhmässä ja heillä on keinoja toimia näiden lasten kanssa.

Sisältö: Lyhyt teoriaosuus ja käytännön ratkaisujen etsiminen esimerkkien ja harjoitusten avulla.

Hinta: 70€, sisältää opetuksen ja materiaalin lisäksi lounaan.

Kouluttajat: Puheterapeutti, fysioterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja.

Ohjelma ja ilmoittautuminen: 1.9. mennessä Aivoliiton nettisivujen kautta www.aivoliitto.fi/koulutukset.

Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, riitta.tuusa@aivoliitto.fi, p. 040 543 7288.

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -SEMINAARIPÄIVÄ KOULUUN! Järjestäjä: Aivoliitto yhteistyössä Ok-opintokeskuksen kanssa.

Paikka: Vega-talo, Synapsia, Nordenskiöldinkatu 18 A. Aika: 20.9. 2012

34

KIELIPOLKU 2/2012

Kohderyhmä: Opettajat ja muu koulun henkilökunta, terapeutit, kuntoutusohjaajat ja muut kiinnostuneet.

• oppimisen ja koulunkäynnin tuki • kielihäiriöinen lapsi koulussa • lasten neuropsykiatriset vaikeudet • maahanmuuttajataustaisten lasten kielellinen erityisvaikeus Ohjelma ja ilmoittautumiset Aivoliiton nettisivuilla www.aivoliitto.fi/koulutukset.

Ilmoittautuminen 3.9. mennessä.

Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, riitta.tuusa@aivoliitto.fi, p. 040 543 7288.

AISTITIEDON KÄSITTELYN HAASTEET -KOULUTUS Järjestäjä: ADHD-liitto, Aivoliitto ja Autismi- ja Aspergerliitto.

Aika: 27.11.2012 Paikka: Valkea talo, Ilkantie 4, Pohjois-Haaga, Helsinki Kohderyhmä: Aistihaasteita arjessaan kohtaavat henkilöt, heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lähipiiri sekä jäsenyhdistysten jäsenet.

Sisältö: Lyhyt teoriaosuus ja käytännön ratkaisujen etsiminen esimerkkien ja harjoitusten avulla.

Hinta: Ammattihenkilöt 160 €, jäsenistö ja opiskelijat 100 €.

Koulutusmaksu sisältää osallistumisen, ohjelmassa mainitut kahvit sekä lounaan.

Ilmoittautuminen 26.10.2012 mennessä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta: www.autismiliitto.fi/aistikoulutus.

Aistitiedon käsittelyn haasteet

– neuropsykiatrisen kuntoutuksen näkökulmaa Koulutus tiistaina 27.11.2012 Valkea talo, auditorio, Helsinki klo 9 -16 (ilmoittautuminen alkaa klo 8.30) Kaikki ympäristöstä ja omasta kehostamme tuleva tieto välittyy meille aistijärjestelmän kautta. Uusien taitojen oppimisessa, vuorovaikutustaitojen kehittymisessä ja vireystason säätelyssä aistit ja niiden antaman tiedon käsittely ovat välttämättömiä. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöihin, autismin kirjoon ja kielelliseen erityisvaikeuteen liittyy usein aistitiedon käsittelyn vaikeutta, mikä tulee huomioida kuntoutuksessa. Koulutuspäivä tarjoaa tietoa aistitiedon käsittelyn haasteista, tuen tarpeista ja mahdollisuuksista.

Koulutuksen ohjelma luettavissa liittojen internetsivuilla kesäkuussa.

Koulutuksen yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä esillä aistiaiheista tietoa.

Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu aistihaasteita arjessaan kohtaaville henkilöille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lähipiirille sekä jäsenyhdistysten jäsenille.

Paikka: Valkea talo, Ilkantie 4, Pohjois-Haaga, Helsinki (www.valkeatalo.fi ) Koulutuksen hinta: Ammattihenkilöt 160 €, jäsenistö ja opiskelijat 100 €.

Koulutusmaksu sisältää osallistumisen, ohjelmassa mainitut kahvit sekä lounaan.

Matkoista ja majoituksesta vastaa osallistuja itse.

Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset pe 26.10.2012 mennessä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.autismiliitto.fi/aistikoulutus Järjestäjät: ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry.

Lisätiedot: Verkossa www.adhd-liitto.fi, www.aivoliitto.fi ja www.autismiliitto.fi

10 000 taideteosta sairaaloihin -kampanja

Lisätietoja Ortonin yhteyspäällikkö Sirpa Viljanen, sirpa.viljanen@orton.fi 2/2012 KIELIPOLKU

35

Poimittua

Elämä pelissä

E

lämä pelissä -ohjelmasarja pureutuu kolmannella kaudellaan siihen, miten ihmisen kielteisyys vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Ensi syksynä Yle TV1:ssä nähdään 7-osainen sarja ja Ylen sivustolla julkistetaan uusi Elämä pelissä -nettitesti. Lisäksi koko kansalle tarjotaan laaja-alaista terveysvalmennusta. Elämä pelissä -hankkeen toteuttavat Yle, Tarinatalo ja Kustannus Oy Duodecim.

Elämä pelissä tv-tuotantoa tukevat Sitra, Sosiaali- ja terveysministeriö, Mielenterveyden keskusliitto

sekä Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteinen Yksi elämä -hankekokonaisuus.

OSALLISTU SUUREEN IHMISKOKEESEEN Suuri ihmiskoe on harjoiteohjelma, jonka antaa eväitä sietää vastoinkäymisiä entistä paremmin. Valmennus tukee myös elämäntavan muuttamista muutenkin terveellisemmäksi. Osallistujat tekevät Elämä pelissä -testin ensi syyskuussa. Valmennus alkaa lokakuun alussa. Osallistujat

valmentautuvat samanaikaisesti TV1:n ohjelmasarjan päähenkilöiden kanssa kahdeksan viikon ajan. Heillä on myös mahdollisuus liittyä samaan Facebook-ryhmään kuin päähenkilöt.

Osallistujiksi ovat tervetulleita erilaiset ryhmät, kuten yhdistykset, harrastuspiirit, työpaikat ja vapaamuotoiset porukat. Mukaan pääsee ilmoittautumalla sähköpostitse: mari.vesala@tarinatalo.fi Lisätietoa hankkeesta: http://blogit.yle.fi/elama-pelissa/ hermostutko-helposti. ■

Papunetin kuvataidekilpailu on ratkennut

P

apunetin jo kymmenettä kertaa järjestetyn kuvataidekilpailun parhaat on palkittu. Kuvataidekilpailuun lähettiin yhteensä 263 eri tekniikoin toteutettua työtä.

Taideopetusta saaneiden henkilöiden sarjan voitti Lasse Rinne työllään ”Omakuva”. Lisäksi sarjassa palkittiin Raija Raitio työstään ”Lehmuksenlehdet” ja Petteri Rautajärvi työstään ”Pellervo Pöllö”. Kilpailun harrastajasarjan voitti Anna-Mari Leino työllään ”Jääkarhu”. Lisäksi sarjassa palkittiin Hannah Sklar työstään ”Lintumaisema” ja Johanna Karvinen työstään ”Kasvissyöjä” (sarjasta ”Muinaiseläimet”). Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n Kannelmäen taidekerho sai valotaidekuvistaan kunniamaininnan.

Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille!

Lisätietoa kilpailusta löytyy Papunetin verkkosivulta: www.papunet.net/yksikko/kilpailu/. ■

36

KIELIPOLKU 2/2012

Poimittua

Nuorille suunnattujen selkokirjojen kirjoituskilpailu

L

asten- ja nuortenkirjoihin erikoistunut kustantamo Kustannusosakeyhtiö Saarni-kirjat järjestää yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa nuorille lukijoille suunnattujen selkokirjojen avoimen kirjoituskilpailun. Kilpailussa etsitään nuorille suunnattuja, selkokielellä kirjoi-

tettuja romaaneja, joiden suositeltu kokonaislaajuus on 40-50 liuskaa.

Kilpailutöiden kirjallisuuden lajia ei ole rajattu eli kilpailuun osallistuvat työt voivat olla esimerkiksi realistisia nuortenromaaneja tai fantasiaa. Kilpailuaika on 1.4.–15.9.2012.

Voittajatyön kirjoittaja saa palkin-

noksi kolmetuhatta euroa ja kustannussopimuksen kyseisestä kirjasta Saarni-kirjojen kanssa.

Lisätietoja ja osallistumisohjeet löytyvät Selkokeskuksen verkkossivulta: http://papunet.net/selkokeskus/ selkokirjallisuuden-valtiontuki/selkokirjoituskilpailu.html ■

Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

✂

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

2/2012 KIELIPOLKU

37

Poimittua

Vastaa kyselyyn kielellisestä erityisvaikeudesta

K

aksi Rovaniemen ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijaa haastattelevat vanhempia, joiden lapsella päädiagnoosina on kielellinen erityisvaikeus aikaisemmalta nimeltään dysfasia.

Opiskelijat haluavat selvittää vanhempien kokemuksia terveydenhoitajan varhaisesta puuttumisesta lapsen kielellisiin vaikeuksiin.

Jos olet kiinnostunut osallistumaan, ota yhteyttä opiskelijoihin:

Eveliina Ollila, p. 040 843 3182, eveliina.ollila@edu.ramk.fi Elina Lohi, p. 040 730 9367, elina.lohi@edu.ramk.fi ■

Kelalta uusi tulkkauspalveluesite Kela on julkaissut uuden esitteen vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista.

Lisätietoa palveluista ja linkki esitteeseen löytyy verkkosivulta: www.kela.fi/vatu. ■

✂ Haluan liittyä: SLI-yhdistykseen (aiemmin dysfasiayhdistys) liiton kannatusjäseneksi.

Olen henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus läheinen lapsen syntymävuosi ____________________ ammattilainen muu _________________________________ Nimi

____________________________

Osoite

____________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________ Puhelin

____________________________

Sähköposti

____________________________

Syntymäaika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

38

KIELIPOLKU 2/2012

muu

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen.

Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

Jäsenmaksu on 10-25 € yhdistyksestä riippuen.

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on yksityisiltä 50 € ja 80 € yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_______________________________________ Allekirjoitus

Kuljetusliike J & J Oy Vinkkilä

Nummenmäen Apteekki Hämeentie 24, Turku puh. 02-276 4740

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta

LUMON OY LAITILAN KAUPUNKI

Kiviveistämö Levander Oy Latokartanontie 45 A, Helsinki puh. 09-387 6284

Tmi Kaj-Erik Gustafsson Espoo, puh. 0400 504 742

A-lehdet

Sylvia-koti Erityistä huolenpitoa tarvitsevien lasten ja nuorten yhteisö.

Yhteisöhoitoa asumispalvelua työtoimintaa päiväkoti esikoulu steinerpedagoginen erityiskoulu

Kyläkatu 140, 15700 Lahti (03) 8831 30, fax (03) 8831 315 info@sylvia-koti.fi

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ www.pkssk.fi

Mielen kodikkuutta 15 henkilölle

MIKKELIN PALVELUKOTI KY 50130 Mikkeli www.mikkelinpalvelukoti.fi

Malmin asematie 6, 00700 Helsinki puh. (09) 3509 290, faksi (09) 3511 380 www.kiinko.fi

Niittylounas

2/2012 KIELIPOLKU

39

Poimittua

Erikoinen kalasoppa on iPad-opetuspeli Opetushallitus ja SEA LIFE ovat yhteistyössä suunnitelleet ja toteuttaneet Itämeri-aiheisen Erikoinen kalasoppa -pelin. Peli on toteutettu iPadsovelluksena. Erikoinen kalasoppa on myös pioneeriprojekti, jonka myötä kouluilta toivotaan palautetta uu-

dentyyppisten opetusmateriaalien käyttökokemuksista.

Erikoinen kalasoppa on interaktiivinen opetuspeli, joka on suunnattu erityisesti peruskoulun 7. luokan oppilaille ja se on toteutettu biologian opetussuunnitelman perusteet huomioiden.

Ransu avasi oman pelastuskoulun Ikinuori Ransu on avannut oman pelastuskoulunsa internetissä. Sivusto tarjoaa toimintaohjeita tulipalojen sekä veden vaarojen varalle. Sivustolla opastetaan myös hätänumeron 112 käyttöä ja annetaan ohjeita vaaratilanteiden välttämiseksi.

Ransun pelastuskoulussa on viisi pelastustoimintaan liittyvää videota. Lisäksi sivustolta löytyy Ransun reipas musiikkivideo Ei savua ilman tulta.

Ransun pelastuskouluun pääsee verkkosivulla: www.ransu.net ■

Yhdessä POSTIA YHDISTYKSILTÄ

Lähetä postia

Yhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi.

Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 3/2012 tarkoitetut aineistot 31.8.2012 mennessä.

40

KIELIPOLKU 2/2012

Pelin voi ladata iPadiin internetsivulta: http://itunes.apple.com/us/ app/erikoinen-kalasoppa/ id499285535?mt=8 ■

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.hsdy.org/ Nina Väyrynen (pj), Nina.HSDY@gmail.com Päivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi LÄNSI-SUOMEN ALUE Suunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE elina.salo@aivoliitto.fi Vastuualue: kielellinen erityisvaikeus AFASIALASTEN TUKI RY www.nic.fi/~hkuusela/ Maarit Heimonen maarit.heimonen@elisanet.fi Keski-Suomen kerho ks. yhdistyksen tiedot Ääneseudun kerho ks. yhdistyksen tiedot ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JA LÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY ellary@suomi24.fi Paula Immonen, p. 040 542 0345 Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaa paula.immonen1@luukku.com PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY www.saunalahti.fi/pdy pdy@sci.fi PL 11, 33451 Tampere ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855 Kauppamiehenkatu 4, 2. krs 45100 KOUVOLA satu.lukka@aivoliitto.fi Vastuualueet: kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva KANTA-HÄMEEN AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA JA ADHD-YHDISTYS HYMY RY koti.aina.net/~hymy/ Johanna Lehmusoksa j.lehmusoksa@netti.fi KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY www.dyfa.fi Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com Aila Peippo (siht), p. 046 85678 23 aila.peippo@dnainternet.net Sporttikerho (kerran viikossa) Arto Mäenpää, p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Kaika Korhonen, kaika.korhonen@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Jäsenasiat Katja Niemi, katja.niemi@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

Hannele Selin, p. 045 2602 141 hannele.selin1@gmail.com Vertaistukiopintokerho (Tampere) Hannele Selin, ks. tiedot yllä Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI Hannu Laaja, p. 0500 886 037 hannu.laaja@saunalahti.fi

Tietoa toiminnasta ja tapahtumista www.samdy.info Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaan samdy@samdy.info Tuija Koski puheenjohtaja@samdy.info Saara Korkeamäki, jäsenasiat jasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 (iltaisin) Kankaanpään aluekerho kankaanpaa@samdy.info Satu Holopainen p. 040 575 2188 sadut@netti.fi Minna Lehtinen p. 050 330 5068 minlehti@suomi24.fi Kokemäen aluekerho kokemaki@samdy.info Outi Juhela 0400 807 171 outijuhela@luukku.com Rauman aluekerho rauma@samdy.info ADHD-aikuisten ja -nuorten vertaistukihenkilö Mira p. 044 992 2165 mira.rokka@raumalainen.com

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY Jari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907 Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN YHDISTYS ED RY Elina Salo, p. 040 543 7292, elina.salo@aivoliitto.fi TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY www.dyma.info/ dyma@dyma.info Kalevantie 25, 20520 Turku p. 0400 347 385 Dysfasia-aikuisten ryhmä Dyma ry toimisto, p. 0400 347 385 Isovanhempien ryhmä Reino Lemmetyinen, p. 0400 720 460 reino.lemmetyinen@tuakk.fi SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY www.kymenlaaksonaada.org kymenlaakson.aada@gmail.com Kotkan vertaisryhmä vanhemmille Ryhmä kokoontuu kuukauden 1. maanantaina klo 18 - 20 Nuorisotalo Greipissä, os. Kirkkokatu 22, Kotka.

Kouvolan vertaisryhmä vanhemmille Ryhmä kokoontuu joka kuukauden 2. maanantai klo 18-20 osoitteessa Kappelikatu 10 A 1.

Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen, puh. 040 732 0285, kata.vertsikka@gmail.com

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI RY www.dysfasia.org Hämeenkatu 26 A 15140 LAHTI Jäsenasiat Tuomo Leppänen, p. 0440 776 845 tuomo@leppaset.com

POHJOIS-SAVON NEUROLOGISET ERITYISVAIKEUDET JA AUTISMIKIRJOYHDISTYS EIJSVEIKEET RY www.eijsveikeet.fi Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio (käynti sisäpihan puolelta) p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi

www.es-ada.com/ Tarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net Puumalan aluekerho Marjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003 Koivutie 15, 52200 Puumala marjoa.montonen@netti.fi Ristiinan aluekerho Anu Puttonen, p. 040 567 8770 Katariinantie 10, 52300 Ristiina anu.puttonen@luukku.com

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY

2/2012 KIELIPOLKU

41

Yhdistykset alueittain ITÄ-SAVON PUATTI RY www.puatti.com Kati Sairanen (pj) p. 050 542 8499 puheenjohtaja@puatti.com Anne Otranen-Silvennoinen (sihteeri, jäsenasiat) sihteeri@puatti.com

hetki

annemaarit.palviainen@gmail.com Noora Mikkonen (siht.) p. 040 412 3792 nmikkone@luukku.com

POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYSKäytä AKSONI RY FASIAYHDISTYS www.aksoni.suntuubi.com haaveiluun!

Anne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261 POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Korkalonkatu 18 96200 ROVANIEMI virpi.lumimaki@aivoliitto.fi Vastuualue:liikunta

VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen, p. 040 732 8360 Koivukuja 8, 78210 Varkaus www.wamdy.info varkaudenseudun@wamdy.info

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE Alueella ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä.

Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Heli Taskinen, työlomalla 31.7.2012 asti Sijaisena Risto Lappalainen ks. tiedot yllä

Alueella ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä.

Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

Käytä hetki haaveiluun!

Lähetä Papunetin joulukortti! Kielipolku-lehti toivottaa www.papunet.net/kortti/

lukijoilleen aurinkoista ja rentouttavaa kesää!

Tutustu Minun haaveeni -työkaluun osoitteessa www.papunet.net/pelit/ minun-haaveeni.html

papunet.net

42

KIELIPOLKU 2/2012

Seuraava lehti ilmestyy 14.9.2012

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Rajala JÄSENREKISTERI JA TILAUKSET Malmin kauppatie 26 Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 040 5437 287 p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Viestintäsuunnittelija Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588 LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Projektisihteeri Anna Helin-Välkky Lakimies Anu Aalto vastaa p. 050 5343 201 sairastamiseen liittyviin Tunne pulssisi -hanke sosiaaliturvan ja kuntoutuksen Tiedottaja Liisa Koivula lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 050 5689 263 p. 040 734 5773 Koulutussuunnittelija Anita Rajala tai anu.aalto@ms-liitto.fi. p. 050 4095 675 KUNTOUTUSPALVELUT JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 TULKKIPALVELUT Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ks. Kuntoutuspalvelut Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija Elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223

VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Järjestötiedottaja Hanne Itärinne p. 050 3623 217 Tiedottaja Pia Puustelli p. 050 5688 149 SUOMEN NUORTENTALO OY Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Heidi Selonen p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703 Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 5376021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 2138 509 libbe.ranta@gmail.com

2/2012 KIELIPOLKU

43

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

M3 Itella Oyj

Nuortentalo tukee arjessa selviytymistä Suomen Nuortentalo tarjoaa turvallisia, luotettavia ja asiantuntevia palveluita asiakkaan tarpeiden mukaan. Nuortentalon palvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat tukea arjessa ja itsenäistymisessä. Tuen tarve saattaa johtua kielellisestä tai muusta neuropsykiatrisesta erityisvaikeudesta, esimerkiksi adhd:stä tai Aspergerin tai Touretten oireyhtymästä.

Nuortentalo tarjoaa asumispalveluita valtakunnallisesti. Valmennus- ja muita palveluita on tarjolla Turun, Kuopion ja Jyvässeudun alueilla.

Asiakasta ohjataan muun muassa näillä osa-alueilla • arjen- ja elämänhallinta • terveys ja hyvinvointi • sosiaaliset suhteet ja taidot • itsetunto ja positiivinen minäkuva • opiskelu, työ ja vapaa-aika • taloudelliset asiat.

Suomen Nuortentalo Oy www.nuortentalo.fi

Turun Nuortentalo turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja, p. 050 442 0092

Kuopion Nuortentalo kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja, p. 040 562 9118

Jyvässeudun Nuortentalo jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja, p. 050 303 7703

Valmennuspalvelut valmennus@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja p. 050 447 8763