Kielipolku 3/2011

KIELIPOLKU 3/2011

PUHeen- Ja KIeLenKeHITYKSen erIKOISLeHTI

Myรถnteisyys kuntoutuksen apuna Neuropsykiatrinen valmennus

Kuntoutuskurssilta varmuutta tulevaisuuteen Sopeutumisvalmennuskurssit 2012

PUHeen- Ja KIeLenKeHITYKSen erIKOISLeHTI

(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä dysfasia) lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

10. vuosikerta iSSN 1799-5868 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti JULKaISIJa Aivoliitto ry YHTeYSTIedOT Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.stroke.fi/www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

TOImITUSneUVOSTO professori pirjo Korpilahti Turun yliopisto, puheenjohtaja erityisluokanopettaja Mari Jaakkola Veromäen koulu, Vantaan kaupunki Yhdistyksen jäsen Maarit Koivumäki pirkanmaan dysfasiayhdistys ry erikoistutkija elisa poskiparta oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto erityisopettaja Tiina Siiskonen Niilo Mäki instituutti ja Haukkarannan koulu Aivoliitto ry:n edustajat: puheterapeutti Anna-Kaisa Antila Suunnittelija elina Salo Viestintäpäällikkö päivi Seppä-lassila Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Suomen Nuortentalo oy:n edustaja: Johtaja Marjatta laakso PaInO Ja ULKOaSU painotalo Miktor oy Taitto Marko Vuorio, painotalo Miktor oy Kuvat futureimagebank.com ja ScandinavianStockphoto, ellei toisin mainita ILmOITUSmYYnTI Ja -aIneISTOT TJM-Systems oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

päivi Seppä-lassila

TOImITUS päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö päivi Seppä-lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimittaja Miia Suoyrjö p. 050 5714 588, 02 2138 231 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

s. 24

TEEMA: Kuntoutus

JÄSenPaLVeLUT, OSOITTeenmUUTOKSeT, TILaUKSeT Ja JaKeLUHÄIrIÖT Sanna Reuna, p. 02 2138 225 sanna.reuna@aivoliitto.fi TILaUSHInnaT 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

2

KielipolKu 3/2011

Syksyn tapahtumakalenterissa monenlaisia menovinkkejä.

Kannen kuva: Sopeutumisvalmennuskurssilla/Vesa-Matti Väärä

Kielipolku-lehden aikataulu No 4

TeeMAT Minäkuvan tukeminen

AiNeiSToT 3.10.2011

ilMoiTuKSeT 17.10.2011

ilMeSTYY 18.11.2011

3/2011

s. 22

Aivoliiton liittokokous kokoontui kesäkuussa. Liittovaltuuston puheenjohtajuus siirtyy ensi vuonna Sirpa Kuukkaselta (vas.) Oili Holopaiselle.

ARTIKKELIT 6 Aivot voivat hyvin, kun hymyilet 8 Neuropsykiatrinen valmennus

kuntoutuksen tukena 14 Kesän kurssikuulumisia Summassaaresta 16 Kuntoutuskurssilta varmuutta

tulevaisuuteen 18 Nuori sarjakuvapiirtäjä 30 Perusopetuslakiin muutoksia

elokuusta alkaen 31 Koulumatkatukeen muutoksia

Sivujen 4–13 sisältö on tuotettu yhteistyössä ADHD-liiton ja Autismi- ja Aspergerliiton kanssa.

Vesa-Matti Väärä

Päivi Seppä-Lassila

s i sältö

Sopeutumisvalmennuskurssit 2012 liitteenä. Tutustu kurssitarjontaan ja hae!

PALSTAT 4 Ledare 5 Pääkirjoitus 15 Kolumni 20 Tutkittua 22 Liitto tiedottaa 24 Tapahtumakalenteri 34 Poimittua 38 Kirjahylly 40 Yhdessä – postia yhdistyksiltä 41 Yhdistykset alueittain 43 Aivoliiton yhteystiedot 3/2011 Kielipolku

3

Ledare Virpi Dufva, Mirjami Hagman och Tiina Viljanen

Tillsammans kan vi nå längre

A

DHD-förbundet, Hjärnförbundet (tidigare Stroke- och dysfasiförbundet) samt Autism- och Aspergerförbundet har redan i åratal haft ett trepartssamarbete. Nu har vi för första gången producerat gemensamma artiklar till våra medlemstidningar. Temat för artiklarna är rehabilitering.

Trots att diagnoserna varierar sysslar våra medlemmar med liknande ämnen. Barn, ungdomar, vuxna och familjer behöver stöd under många olika skeden för att förutsättningarna för ett självständigt liv ska kunna skapas. Samarbetet har med tiden blivit närmare utgående från den lokala verksamhetens behov. Gemensamma föreningar har grundats i olika delar av landet. Många lokalföreningar som tidigare fungerat var och en på sitt håll har funnit varandra, samlat krafter och bildat en gemensam förening. Av de här samarbetsföreningarna hör en del medlemsföreningar till förbunden.

Verksamheten koncentrerar sig på utmaningar i vardagslivet, och i andra hand på diagnoserna. När det är fråga om ett litet barn som man söker en diagnos för på grund av problem med kommunikation och annan social samvaro finns alternativen ofta i våra tre förbund. Familjerna behöver stöd och råd, de professionella och beslutsfattarna behöver kunskap när de tilldelar resurser för service. Också ungdomarna och de vuxna behöver rehabiliterande åtgärder. Viktigt för rehabiliteringen i alla livsskeden är uppmuntran till en egen självförsörjande verksamhet och att möjliggöra den. Här har förbunden och medlemsföreningarna en utmanande uppgift.

Förbunden har påverkat både undervisningsplaner och specialundervisning både gemensamt och vart och ett för sig. I april år 2004 blev samarbetet närmare när man under den dåtida grundserviceministern Liisa Hyssäläs beskydd startade en kommunal informationskampanj som hette Gör det osynliga synligt. Kampanjen riktar sig till tjänstemän och kommunala beslutsfattare inom social- och hälsovård

samt undervisningsväsendet i olika delar av Finland.

De första informationskampanjerna genomfördes i Helsingfors, Kuopio, Tammerfors, Åbo och Uleåborg.

Orter och teman har varierat med åren. I år är kampanjen redan på sitt åttonde år på olika orter i Finland.

I samband med den kommunala kampanjen har vi uppmärksammat lokala idéer, bett de professionella på området hålla föreläsningar om fakta och dessutom berättat om tankar och behov i föreningarna. Saker kan utvecklas genom samarbete, och såtillvida är gemensamma diskussioner ett utmärkt tillfälle att ta fram aktuella frågor. I anslutning till informationsmötena har det ibland anordnats utbildningar, och utbildningssamarbetet har dessutom ökat under de senaste åren.

Med samarbete när det gäller spridande av information har man uppnått omfattande påverkan, såväl på riksnivå som lokal nivå. Tillgången på stödåtgärder och service är mycket olika i kommunerna.

Att lyfta fram saker och ting i vidare sammanhang är alltid effektivare än att handla enskilt, men också det är viktigt. Senaste sommar förverkligades för första gången ett samarbete med en gemensam familjesemester på Konferenshotellet och centret för välbefinnande i Sjundeå.

Tillsammans kan vi åstadkomma mera – också när vi förmedlar kunskap.

Med hopp om givande läsupplevelser och en trevlig början på hösten! ■ Virpi Dufva är verksamhetsledare i ADHD-förbundet, Mirjami Hagman är verksamhetsledare i Autism- och Aspergerförbundet och Tiina Viljanen är verksamhetsledare i Hjärnförbundet. Översättning: Susanne Aminoff

Verksamheten koncentrerar sig på utmaningar i vardagslivet, och i andra hand på diagnoserna.

4

Kielipolku 3/2011

Virpi Dufva, Mirjami Hagman ja Tiina Viljanen

Jari Hämäläinen

PÄÄKIRJOITUS

Toiminnanjohtajat Mirjami Hagman (vas.), Virpi Dufva ja Tiina Viljanen.

Yhdessä – enemmän

K

olmikantayhteistyötä ADHD-liiton, Aivoliiton (aiemmin Aivohalvaus- ja dysfasialiitto) ja Autismi- ja Aspergerliiton kesken on tehty jo vuosia. Nyt olemme ensimmäistä kertaa tuottaneet yhteisiä artikkeleita jäsenlehtiimme, joiden teemana on kuntoutus.

Jäsentemme asiat ovat yhteisiä, vaikka diagnoosit vaihtuvat. Lapsi, nuori, aikuinen ja perhe tarvitsee tukea monissa vaiheissa, jotta eväät itsenäiseen elämään rakentuvat kunnolla. Yhteistyö on tiivistynyt aikanaan paikallisten toimijoiden tarpeesta. On perustettu yhteisiä yhdistyksiä eri puolille maata. Jotkut aiemmin erillisinä toimineet paikallisyhdistykset ovat löytäneet toisensa, koonneet voimavaransa ja liittyneet yhdeksi yhdistykseksi. Näitä yhteisyhdistyksiä on osa liittojemme jäsenyhdistyksistä.

Toiminta keskittyy yhteisiin haasteisiin arkielämässä ja toissijaisesti diagnooseihin. Kun kysymyksessä on pieni lapsi, jolle vasta haetaan diagnoosia kommunikoinnin ja muun sosiaalisen kanssakäymisen ongelmiin, on usein kysymys kolmikantaryhmästämme. Perhe tarvitsee tukea ja neuvoja, ammattilaiset ja päättäjät kaipaavat tietoa kohdentaessaan resursseja palveluihin. Myös nuoret ja aikuiset tarvitsevat kuntouttavia toimia. Omavoimaisen toiminnan rohkaisu ja mahdollistaminen ovat tärkeitä kuntoutumiselle kaikissa elämänvaiheissa. Tässä on liitoilla ja jäsenyhdistyksillä haastava tehtävä.

Liitot ovat olleet vaikuttamassa yhdessä ja erikseen niin opetussuunnitelmiin kuin erityisopetukseenkin. Vuonna 2004 huhtikuussa yhteistyö tiivistyi, kun silloisen peruspalveluministeri Liisa Hyssälän suojeluksessa käynnistyi Näkymätön näkyväksi -tie-

dotuskampanja. Kohteena olivat kuntien sosiaali-, terveys- ja opetustoimen virkamiehet ja päättäjät eri puolilla Suomea. Ensimmäiset tietoiskut tehtiin Helsinkiin, Kuopioon, Tampereelle, Turkuun ja Ouluun.

Paikkakunnat ja teemat ovat vaihdelleet vuosittain. Tänä vuonna olemme liikkeellä jo kahdeksatta kertaa eri puolilla Suomea.

Kuntakampanjassa olemme kuulleet paikallisia ajatuksia, pyytäneet alan ammattilaisia luennoimaan faktoista ja lisäksi kertoneet järjestökentän ajatuksia ja tarpeita. Asioita voidaan kehittää yhteistyössä, joten tämä yhteinen keskustelu on oiva paikka tarttua ajankohtaisiin asioihin. Kuntakampanjan tiedotustilaisuuksiin on välillä liitetty oma koulutusosio ja viime vuosina on koulutusyhteistyötä lisätty muutenkin.

Viestintäyhteistyön kautta on haettu laaja-alaista vaikuttamista valtakunnallisesti ja paikallisesti. Palvelujen saatavuus ja tukitoimet ovat erilaisia kunnissa, joten asioiden esiin nostaminen nimenomaan laajemmassa yhteistyössä on aina tehokkaampaa kuin yksin toimiminen, joka toki sekin on tärkeätä.

Kuluneena kesänä toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä perheloma Siuntion Hyvinvointikeskuksessa.

Yhdessä saamme aikaan enemmän – myös tietoa jakaessamme.

Antoisia lukuhetkiä ja hyvää alkavaa syksyä! ■ Virpi Dufva on ADHD-liiton, Mirjami Hagman Autismi- ja Aspergerliiton ja Tiina Viljanen Aivoliiton toiminnanjohtaja.

Toiminta keskittyy yhteisiin haasteisiin arkielämässä ja toissijaisesti diagnooseihin.

3/2011 Kielipolku

5

Maarit Huovinen Marjo Haapio

Aivot voivat hyvin, kun hymyilet

Anne Lehtokoskella on paljon harrastuksia, mutta mieluisimpia ovat meri ja purjehdus sekä kirjat ja ruuanlaitto.

Myönteisyys, mielihyvä, ilo, nauru ja huumori auttavat oppimisessa – ja myös kuntoutuksessa. Näin toteaa kuntoutuspsykologi Anne Lehtokoski.

P

äätyökseen Anne Lehtokoski toimii kuntoutuspsykologina Karjalohjan Päiväkummussa.

Hän on myös työnohjaaja, aivotutkija ja AD/HD-valmentaja.

– Kiinnostuin neurologisista sairauksista ja aivotutkimuksesta jo varhain, sillä isäni suvussa ne ovat tuttuja muun muassa MS-taudin ja Parkinsonin taudin osalta. Luen edelleenkin aivoihin liittyviä asioita kuin jännitystarinoita, sillä koen, että aivot ovat aivan yhtä tutkimaton alue kuin esimerkiksi avaruus, Anne Lehtokoski sanoo.

Anne Lehtokoskella on oma yritys, jonka nimi on Koulutustoimisto Tunne-Aivot Oy. Hän on kirjoittanut mm. kirjan Aikuisen ADHD ja aivojen arvoitus (Tammi 2004) ja hänen pitämänsä yleisöluennot ovat yleensä täynnä viimeistä paikkaa myöten.

6

Kielipolku 3/2011

Myönteisyys ja aivojen vireystaso Mitä mieltä olet väittämästä: Hyvät käytöstavat ja myönteinen asenne peritään?

– Se on enemmän totta kuin tarua, Anne Lehtokoski sanoo.

– Myönteinen, positiivinen, asenne liittyy ainakin osittain perittyyn aivojen vireys- eli aktivaatiojakaumaan.

Eräässä tutkimuksessa todettiin, että jos etuotsalohkojen vireystaso on vasemmassa aivopuoliskossa korkeampi kuin oikeassa puoliskossa, niin ihmisellä on taipumus kokea asiat myönteisinä eli positiivisviritteisinä.

– Lisäksi uskotaan, että myönteisyys säilyy tyypillisenä reaktiotaipumuksena läpi elämän ja on näkyvissä jo aivan vauvaiässä. Käänteisesti voisi ajatella, että tätä ominaisuutta on tär-

keä ylläpitää myös silloin, kun jokin neurologinen sairaus muuttaa aivojen toimintaa. Eli niin kauan kuin on mahdollista, kannattaa tietoisesti ajatella ensiksi asian myönteistä puolta.

Anne Lehtokoski korostaa, että kun pyrkii tietoisesti ajattelemaan myönteisesti, ei stressitasoa lisääviin ahdistaviin ajatuksiin jää niin helposti kiinni.

– Ihminen, joka ei ole juuttunut ahdistukseensa, on monella tapaa vapaampi. Silloin esimerkiksi muisti toimii paremmin.

Tunteet virittävät aivot Kysymykseen, mitä aivoissa tapahtuu, jos ilahtuu, Anne Lehtokoski vastaa: – Aivoissa aktivoituu alueita sekä tunnealueilla että etuotsalohkolla, missä ilahtuminen saa juuri aivojen

vasemman puolen oikeaa virittyneemmäksi. Näin ollen voisi ajatella, että ilahtumiskokemukset vahvistavat mahdollista synnynnäistä myönteisyyttä. Tai jos geenit eivät ole olleet suotuisat, ilahtuminen kääntää ainakin hetkellisesti synnynnäisen eimyönteisen vireystasapainon myönteisen voitoksi.

Kun tapahtumaa tarkastellaan solutasolla, esille nousee solusta toiseen viestiä vievän välittäjäaine dopamiinin määrä.

– On havaittu, että dopamiinin määrä ja reagointiherkkyys liittyvät onnellisuuden tunteeseen samoin kuin motivoituneeseen tavoitteeseen suuntautumiseen. Sama järjestelmä näyttää siis liittyvän hyvään mieleen ja auttavan keskittymään. Tämä taas on välttämätöntä muistiin painamiselle – asioita opitaan helpommin, kun mieli on hyvä.

Tunteiden kokemisen haasteet Asettavatko neurologiset sairaudet esteitä esimerkiksi juuri ilon kokemiselle?

– Aivot ovat instrumentti, joka soi ja keho on kaikupohja. Keho vahvistaa soinnin, Anne Lehtokoski sanoo.

– Jos kaikupohja puuttuu eli hermoradoissa on vaurioita, eivät tunteetkaan tule takaisin aivoihin tulkittaviksi, vaan hiipuvat matkalla. Mikäli ne alueet, joita tarvitaan tunteiden tuntemiseen, ovat vaurioituneet, ei tunteita koeta tai ne ovat latistuneet.

– Ilo ei eroa tässä asiassa muista tunteista. Vaikka neurologiset sairaudet voivat laimentaa tunteiden ulospäin näkymistä, ne eivät aina vaikuta itse tunteiden kokemiseen. Esimerkiksi Parkinsonin taudissa voivat kasvot muuttua osin ilmeettömiksi, mutta silti ihminen voi kokea sisällään monenlaisia tunteita.

Ajattele onnellisia ajatuksia Voiko aivoja hoitaa yrittämällä tietoisesti löytää onnellisia ajatuksia?

– Onnelliset ajatukset eivät sido ja jumiuta aivoja käsittelemään jotakin

tiettyä asiaa, jolloin esimerkiksi muisti toimii paremmin kuin ikävien asioiden yhteydessä. Lisäksi onnelliset ennakkoajatukset ohjaavat toimintaa yleensä suotuisaan suuntaan.

– Kyse on samasta ilmiöstä kuin mentaalivalmennuksessa, jossa pyritään luomaan mahdollisimman vahva onnistumisen mielikuva. Ainakin motoriikan ja somatosensoriikan eli liikkeiden ja tuntoaistin puolella on osoitettu, että aivoihin syntyvät muistijäljet muokkaavat toimintaa.

Anne Lehtokoski kertoo esimerkin amputaatiopotilaiden aavesäryistä. Jos amputoitava raaja on pystytty pitämään kivuttomana jonkin aikaa välittömästi ennen amputaatiota, ovat aavesäryt hänen mukaansa pienempiä, koska aivoissa on muistijälki kivuttomasta raajasta.

Myönteiset tunteet kuntoutuksen apuna Aivot ovat ihmisellä kaikkein eniten muotoutuva elin. Tämä antaa myös

kuntoutukselle mahdollisuuden palauttaa toimintoja tai ohjata aivoja korvaavien toimintojen kehittämiseen.

Entä millaisia aivoihin ja tunteisiin kohdistuvia keinoja voidaan käyttää kuntoutuksessa?

– Uusien asioiden oppimista ja vanhojen säilyttämistä voidaan helpottaa herättämällä myönteisiä tunteita. Käytännössä tämä merkitsee vaikkapa mukavien tapahtumien muistelemista, huvittavien juttujen kertomista ja naurua kirvoittavien harjoitusten tekemistä.

– Kuntoutukseen kuuluvat lisäksi erilaiset monipuoliset toiminnalliset menetelmät ja ns. kompensoivat toiminnot, Anne Lehtokoski sanoo.

– Esimerkiksi puhekyvyn menettänyt saattaa pystyä laulamaan tai ihminen, joka ei pysty enää oppimaan uusia tietoja, voi silti oppia uudet tanssiaskeleet. ■ Maarit Huovinen on lääketieteen toimittaja ja tietokirjailija.

Kohti hyvää oloa: Anne Lehtokosken neuvoja Lähde aina liikkeelle siitä, mitä on.

Kysy, ”Mitä pystyn tekemään?” ja etsi toimintamalli sitä kautta.

On turhaa hokea ”En pysty.”

Aivokuorella liian tiuhaan kierrätetty kielteinen ajatus lisää ahdistusta ja ahdistus lisää ajatuksissa kehää kiertäviä ikäviä asioita.

Mieti siis ”Mitä pystyn?” ja ”Millä tavoin asian voi tehdä?”

Asioita on usein totuttu tekemään vain tietyllä tavalla, vaikka olisi monia muita yhtä oikeita ja helppojakin tapoja toimia. Sairauden myötä voi olla tarkoituksenmukaista muuttaa toimintatapojaan.

Ajattele myönteisesti.

Voit nähdä väistämättömät arkiset kommellukset joko vaikeutena tai suhtautua niihin huumorilla. Jos pystyt jälkimmäiseen, on koko tilanteen kuormittavuustaso erilainen. Kyse on samasta asiasta kuin työssä jaksamisessa: tylsempääkin hommaa jaksaa, jos on hyvä mieli ja hyvä yhteishenki.

Kuntoutujan läheinen: muista huolehtia myös omasta hyvinvoinnistasi.

Joskus jonkin asian muuttaminen vähemmän kuormittavaksi on helpompaa, kun apuna on ulkopuolinen ihminen, joka kertoo asian sairastuneelle. Vanha hyvä ystävä tai vaikkapa sairastuneen aikuiset lapset voivat olla tällaisia.

Anne Lehtokoski kertoo esimerkin puhe- ja toimintaväylästä: – Oma MS-tautia sairastava isäni oli tottunut pitämään kolme kerrosta housuja kesähelteelläkin, vaikka ei niitä kaikkia tarvinnut eikä itse pystynyt enää pukeutumaan. Omaishoitajana toimivalle äidilleni isä kiukutteli, mutta meille tyttärille ei. Kun otimme asian esille, tilanne ratkesi ja muuttui äidin kannalta vähätöisempään suuntaan.

3/2011 Kielipolku

7

Marianne Kulmala

Neuropsykiatrinen valmennus kuntoutuksen tukena

Marianne Kulmala

Neuropsykiatrinen valmennus on asiakkaan kuntoutusta tukevaa, tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa. Se perustuu kunkin valmentautujan yksilöllisiin tuen tarpeisiin. Valmennus ei ole irrallaan asiakkaan muusta palveluketjusta, vaan se nivoutuu kuntoutuskokonaisuuteen toimivan verkostoitumisen kautta.

N

europsykiatrisen valmennuksen toimintaa ohjaavat sosiaalipedagogiset toimintaperiaatteet sekä ratkaisukeskeinen ja ekokulttuurinen lähestymistapa.

Valmentautujaa motivoidaan ja ohjataan ponnistelemaan elämän suuntaamiseksi uusiin päämääriin ja saavuttamaan uusia elämäntaitoja.

Valmennus tapahtuu valmentautujan omia voimavaroja etsien ja tukien. Valmentautujan päämäärä onkin, että hän jatkossa oppii itsenäisesti ratkaisemaan ongelmia ja löytämään keinoja arjen esteiden raivaamiseen.

Valmentajan päämäärä puolestaan on tehdä itsensä tarpeettomaksi.

8

Kielipolku 3/2011

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on tietynlaista asennetta haasteellisiin tilanteisiin – siinä pyritään tavoitteiden ja ratkaisujen löytämiseen, katse suunnattuna menneisyyden sijasta tulevaisuuteen. Uusien näkökulmien avulla saadaan aikaan muutostoiveita ja -tavoitteita, jotka kannustavat eteenpäin. Tiedetäänhän toiveikkuuden ja unelmien innostavan ihmisiä enemmän kuin ongelmiin syventymisen.

Valmennusta yksilölle tai perheelle Ekokulttuurisella lähestymistavalla

puolestaan pyritään kohtaamaan valmentautujia/perheitä yksilöllisesti ja heidän omilla ehdoillaan. Perheen omien arvojen, käsitysten ja uskomusten kautta autetaan heitä tavoitteiden asettelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa.

Suomen Nuortentalo Oy on tarjonnut neuropsykiatrista valmennuspalvelua nyt kolmen vuoden ajan. Sen tarjoamaa neuropsykiatrista yksilö- ja perhevalmennusta on saatavilla Turun ja Kuopion alueilla sekä Jyväs- ja pääkaupunkiseudulla.

Perhevalmennusta tarjotaan perheille, joissa jollakin tai joillakin jäsenillä on neuropsykiatrinen erityisvaikeus. Tällöin asiakassuhteessa on koko perhe. Yksilövalmennus taas on kohdistettu tiettyyn perheenjäseneen ja se sisältää lähes aina kuitenkin myös lähiverkoston tukemisen.

Neuropsykiatrinen valmennus vie tuen juuri sinne, missä asiakas sitä tarvitsee, kuten esimerkiksi päiväkotiin, kouluun, työpaikkaan, kotiin tai harrastuksiin.

Neuropsykiatristen asiakkaiden joukko ei ole mikään vähäinen, sillä kielellisen erityisvaikeuden omaavia henkilöitä katsotaan olevan jopa 7 % väestöstä, ADHD:n esiintyvyys on noin 5 % ja autististen häiriöiden kirjoon kuuluvan Aspergerin oireyhtymän esiintyvyydeksi on arvioitu 0,8 %. Touretten oireyhtymää puolestaan on noin 0,1–1 %:lla väestöstä.

Asiakkaita on jokaisessa ikäluokassa.

Marianne Kulmala

Aineistot apuna

Valmennuksella on kysyntää

Marianne Kulmala

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisten tietous neuropsykiatrisesta valmennuksesta on lisääntynyt paljon viime vuosien aikana.

Valmennusta kysytään yhä useammin ja myös lääkärit suosittelevat sitä yhä enemmän. Asiakkaatkin osaavat pyytää valmennusta joko itselleen tai läheiselleen. Tällä hetkellä neuropsykiatrista valmentajakoulutusta järjestetään useilla paikkakunnilla, joten päteviä valmentajia saadaan koko ajan lisää.

Suomen Nuortentalo Oy haluaa tehdä oman osuutensa valmennuksen tunnettavuuden lisäämiseksi.

Yksi palvelumuotomme onkin viedä tietoa ja asiantuntemusta mm. päiväkoteihin, työyhteisöihin ja kouluihin.

Nuortentalo tarjoaa myös luentoja eri aiheista. Aiheisiin voi tutustua nettisivuilla www.nuortentalo.fi.

Teemme työtä sen eteen, että asiakkaiden tuen saanti ei riippuisi siitä, mikä heidän kotikuntansa on. Vielä tänä päivänäkin joissakin kunnissa neuropsykiatriset asiakkaat kuuluvat niin sanottuun väliinputoajaryhmään eli heidän ei katsota liittyvän selkeästi minkään lainmukaisen hoidon tai palvelun piiriin – ei siitäkään huolimatta, että he tarvitsisivat ehdottomasti ammatti-ihmisen tukea selvitäkseen jokapäiväisessä elämässä.

Neuropsykiatrisessa valmennuksessa käytettävää materiaalia ei ole aina valmiina saatavilla, joten valmentajalta vaaditaan mielikuvitusta ja ideointikykyä, kun hän pyrkii keksimään ja toteuttamaan kullekin asiakkaalle toimivat aineistot.

Kalenterit ja erilaiset lukujärjestykset ovat neuropsykiatriselle asiakkaalle hyvin tärkeitä struktuurin luomiseksi. Niiden avulla esimerkiksi päiväjärjestys ja ajankäytön hallinta selkiytyvät konkreettisesti.

Valmennuksessa hyödynnetään lisäksi erilaisia korttipakkoja, joita löytyy esimerkiksi elämän tärkeistä

asioista, tunteista, kasvatuksesta, rajoista ja vanhemmuudesta. Vahvuuskorttien avulla etsitään valmentautujan voimavaroja, tuetaan itsetuntoa ja opetellaan selviytymiskeinoja eri tilanteisiin. Kortit ovat usein oivallinen pohja keskusteluille.

Mikäli asiakkaalla on aggressiivista käyttäytymistä, hän voi hyötyä, kun askartelemme ns. ankkurikortit.

Kortit ovat pieniä, taskuun mahtuvia ja niissä on asiakasta rauhoittavia ja miellyttäviä kuvia, esimerkiksi oman lemmikin kuvia. Hän voi opetella käyttämään ankkurikortteja suuttumuksen tai ärtymyksen hillitsemiseen. Kortteja selaamalla hän voi saada ajatuksensa muualle ja mielensä rauhoittumaan.

Asiakkaiden kanssa harjoitellaan myös matkapuhelimen hyödyntämistä. Matkapuhelimeen voi laittaa muistutuksia: missä ja milloin pitää olla ja mitä pitää tehdä. Matkapuhelimella voi ottaa kuvia jostakin tietystä, valmentautujalle tärkeästä reitistä ja seuraavan kerran hän osaa suunnistaa oikeaan paikkaan kuvien avulla.

Joskus matkapuhelimen kautta myös valmennetaan. Joitakin arimpia asioita valmentautujan saattaa olla helpompi puhua puhelimen kautta kuin kasvokkain.

Suomen Nuortentalo Oy valmistaa ja myy Puhtaus ja kauneus - sekä Puhtaus ja komeus -kansioita ja nyt uutuutena on myös Siistii! -siivouskansio. Näitä kansioita käytämme

3/2011 Kielipolku

9

Marianne Kulmala

Valmennuksen hyödyt

valmennuksessa hyödyksi, kun aiheena on hygienian hoito tai kun harjoitellaan oman kodin siivousta. Kaikki kansiot ovat selkokielisiä ja runsaasti kuvitettuja, joten valmentautujan on helppo käyttää niitä myös itsenäisesti valmennustapaamisten ulkopuolella.

Valmennuksessa käytettäviä menetelmiä ovat muun muassa keskustelu, aktiivinen kuuntelu, yhdessä tekeminen ja mallittaminen. Yhdessä valmentautuja ja valmentaja etsivät uusia malleja toiminnalle, valmennuksen avulla tuetaan ja vahvistetaan itsetuntoa, opetellaan erilaisia muististrategioita, selvennetään syyseuraussuhteita ja harjoitellaan sosiaalisia taitoja.

Monipuolisia menetelmiä Puheen tukena käytetään paljon kuvia, piirtämistä, sarjakuvittamista sekä miellekarttojen ja analyysiketjujen piirtoa. Piirrokset, samoin kuin kuvat, ovat tehokas ja puolueeton ohjauskeino, koska niistä puuttuu henkilökohtainen ulottuvuus. Sarjakuvin voidaan selventää tulevia tilanteita, esimerkiksi Kelaan, lääkäriin tai muihin uusiin tilanteisiin menoa.

10

Kielipolku 3/2011

Kuvia piirretään myös sosiaalisista tilanteista. Käyttämällä sekä ajatus- että puhekuplia selvennetään asiakkaalle, kuinka ihminen voi ajatella muuta kuin hän sanoo. Kynän ja paperin käyttö on siinäkin mielessä suotavaa, että paperille piirretty informaatio jää, sen sijaan kuin pelkästään puhuttu informaatio tapahtuu nopeasti ja on sen jälkeen poissa.

Draaman kautta voidaan harjoitella monia erilaisia sosiaalisia tilanteita.

Tulevia tapahtumia voidaan ”kylmäharjoitella” jo etukäteen yhdessä valmentajan kanssa ja kun oikea tilanne tulee, on käyttäytymismalli valmiina.

Valmennustapaamisissa saatetaan lisäksi tehdä esimerkiksi nukketeatteria, jossa nukkejen avulla käydään läpi erilaisia vuorovaikutustilanteita.

Näytelmät videoidaan ja niitä voidaan valmentautujan kanssa yhdessä jälkeenpäin analysoida.

Rooli- ja pantomiimileikit ovat aina hyviä, koska niihin ei sisälly liikaa persoonallista otetta, joka saattaisi aiheuttaa valmentautujassa ärtymystä tai hän saattaisi kokea, että häntä syyllistetään sosiaalisesta taitamattomuudesta.

Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen Suomen Nuortentalo Oy lähetti neuropsykiatrisen valmennuksen asiakkaille kyselyn, miten he katsoivat hyötyneensä valmennuksesta.

Tärkeimmäksi ja hyödyllisimmäksi asiaksi valmentautujat nostivat keskustelemisen arjen ongelmista sekä sen, että valmentaja kannusti ja uskoi valmentautujaan silloinkin, kun hänen oma uskonsa tahtoi loppua.

Tärkeänä koettiin myös se, että valmentajalle sai soittaa tai laittaa sähköpostia heti kun joku ongelma ilmeni, eikä ongelma näin päässyt kasvamaan mittasuhteiltaan liian suureksi.

Valmentajalle suurin kiitos on se, että näkee valmentautujan ottavan oman elämänsä haltuunsa ja löytävän omat voimavaransa. Saattaa olla, että valmentautujalla tulee aina olemaan joissakin elämänpiiriin kuuluvissa asioissa vaikeuksia, mutta tällöin valmennus keskitetään kompensoivien vahvuuksien toimivuuteen ja vahvistetaan niitä.

Suurin maksajataholta – kuntien terveys- tai sosiaalitoimelta (vammaispalvelut, lastensuojelu), työ- ja elinkeinotoimistolta tai vakuutuslaitokselta – saatu kiitos neuropsykiatriselle valmennuspalvelulle on se, että saamme aina uusia asiakkaita ja toimintamme on heidän taholtaan katsottu luotettavaksi, turvalliseksi ja tuloksia tuottavaksi. ■ Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentaja Suomen Nuortentalo Oy:ssä.

Lisätietoja: www.nuortentalo.fi.

Suomen Nuortentalo Oy/ valmennuspalvelut Suvilinnantie 10, 20900 Turku Vastaava ohjaaja Pia Laverman pia.laverman@nuortentalo.fi p. 050 447 8763

Aistien merkitys arjessa

Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana -koulutus Tiistaina 22.11.2011 klo 9.00 - 16.00 Valkea talo, auditorio, Helsinki OHJELMA puheenjohtaja Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivoliitto ry 8.30 - 9.00

Ilmoittautuminen ja kahvi

9.00 - 9.15

Tilaisuuden avaus Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry

9.15 - 10.45

Aistimuksista tuntemuksiin, tuntemuksista tunteisiin – aivojen ja mielen teoriasta Nina Sajaniemi, kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto

10.45 - 11.00 Tauko ja näyttelyyn tutustuminen 11.00 - 12.15 Aistisäätelyn merkitys lapsen arjessa Jaana Ylönen, varhaiskasvatuksen ohjaaja Saila Seppänen, fysioterapeutti, SI 12.15 - 13.15 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.15 - 14.30 Aistitiedon käsittelyn ongelmat lapsuudesta nuoruuteen – kannattaako kuntoutus?

Taina Nieminen-von Wendt, LT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri 14.30 - 15.00 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen 15.00 - 15.45 Miten erilainen aistiminen haastaa valta-aistikulttuurin?

– Tyttären, äidin ja sosiologin näkökulma Sari Näre, sosiologian dosentti 15.45 - 16.00 Tilaisuuden päätössanat Mirjami Hagman, palvelujohtaja, Autismi- ja Aspergerliitto ry 16.00

Tilaisuus päättyy

Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään Järjestäjät: ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry. Alan toimijoita esittäytyy koulutuksen yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä.

Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu terveydenhuollon, opetus- ja sosiaalitoimen ammattilaisille, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lähipiirille sekä jäsenyhdistysten jäsenille.

Paikka: Valkea talo, Ilkantie 4, Pohjois-Haaga, Helsinki (www.valkeatalo.fi) Koulutuksen hinta: Ammattihenkilöt 160 €, jäsenistö ja opiskelijat 100 €. Koulutusmaksu sisältää osallistumisen, ohjelmassa mainitut kahvit sekä lounaan. Matkoista ja majoituksesta vastaa osallistuja itse.

Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset pe 14.10.2011 mennessä. Verkossa www.adhd-liitto.fi/toiminta tai ADHDliitto ry puh. 050 354 4325, sähköposti adhd@adhd-liitto.fi Ilmoittautuminen on sitova. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta peritään 50 % osallistumismaksusta. Mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan, peritään koko osallistumismaksu. Osallistumismaksu laskutetaan ennen koulutuspäivää. Tarkistathan laskutustiedot, mikäli laskutusosoite on ilmoitettu väärin ja joudumme lähettämään uuden laskun, veloitamme erillisinä toimituskuluina 20 euroa.

Lisätiedot: Verkossa www.adhd-liitto.fi, www.aivoliitto.fi ja www.autismiliitto.fi

Autismi- ja Aspergerliitto ry 3/2011 Kielipolku

11

Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit 2012 Kurssin nimi/kohderyhmä

Ajankohta

Paikka

Rahoittaja

5-7-vuotiaat adhd-oireiset lapset perheineen 21.-25.5.2012 Paikka vielä avoin 7-10-vuotiaat adhd-oireiset lapset perheineen 4.-8.6.2012 Luovi, Liperi 9-12-vuotiaat adhd-oireiset lapset perheineen 11.-15.6.2012 Luovi, Liperi 13-16-vuotiaat adhd-oireiset nuoret perheineen 22.-26.10.2012 Paikka vielä avoin 17-20-vuotiaat adhd-oireiset nuoret varmistuu

myöhemmin Paikka vielä avoin Adhd-oireisten aikuisten parisuhdekurssi 25.-29.6. tai

syyskuu 2012 Paikka vielä avoin Adhd-oireiset aikuiset (alle 40 v) 6.-10.8.2012 Luovi, Liperi Adhd-oireiset aikuiset 24.-28.9.2012 Paikka vielä avoin Teemakurssi 10.-11.11.2012 Paikka vielä avoin Lisätiedot www.adhd-liitto.fi

RAY Kela Kela RAY RAY RAY Kela RAY RAY

Aivoliiton sopeutumisvalmennuskurssit 2012

12

Kurssin nimi/kohderyhmä

Ajankohta

Paikka

Alle kouluikäiset lapset perheineen Alle kouluikäiset lapset perheineen Alle kouluikäiset lapset perheineen Alle kouluikäiset lapset perheineen Alle kouluikäiset lapset perheineen Alle kouluikäiset lapset perheineen Kuvat ja viittomat lapsille Kuvat ja viittomat lapsille Kuvat ja viittomat lapsille Kuvat ja viittomat lapsille Koulunsa aloittavat lapset perheineen Koulunsa aloittavat lapset perheineen Koulunsa aloittavat lapset perheineen Koulunsa aloittavat lapset perheineen Koulunsa aloittavat lapset perheineen Kouluikäiset 7-9-vuotiaat lapset perheineen Kouluikäiset 7-9-vuotiaat lapset perheineen Kouluikäiset 10-12-vuotiaat lapset perheineen Kouluikäiset 10-12-vuotiaat lapset perheineen Kouluikäiset 12-14-vuotiaat lapset perheineen Aktivointi- ja elämyskurssi 14-16 vuotiaille nuorille, joilla on kielellinen erityisvaikeus

20.-25.2.2012 4.-9.6.2012 11.-16.6.2012 2.-7.7.2012 15.-20.10.2012 12.-17.11.2012 27.2.-2.3.2012 11.-15.6.2012 6.-10.8.2012 5.-9.11.2012 21.-26.5.2012 25.-30.6.2012 9.-14.7.2012 16.-21.7.2012 30.7.-4.8.2012 25.-30.6.2012 9.-14.7.2012 2.-7.7.2012 23.-28.7.2012 16.-21.7.2012

Suvituuli Summassaari Summassaari Summassaari Suvituuli Suvituuli Suvituuli Suvituuli Suvituuli Suvituuli Suvituuli Summassaari Summassaari Summassaari Suvituuli Suvituuli Suvituuli Suvituuli Suvituuli Suvituuli

Kela Kela Kela Kela Kela Kela Kela Kela Kela Kela Kela Kela Kela Kela Kela Kela Kela Kela Kela Kela

9.-14.7.2012

Summassaari

Kela

Kielipolku 3/2011

Rahoittaja

Kurssin nimi/kohderyhmä

Ajankohta

Paikka

Rahoittaja

Yli 18-vuotiaiden nuorten aikuisten kurssi 16.-20.7.2012 Suvituuli Tietopäivät isovanhemmille 14.-16.9.2012 Suvituuli Kurssi perheille, jossa vanhemmalla on kielellinen erityisvaikeus 23.-28.7.2012 Suvituuli Lisätiedot www.aivoliitto.fi

RAY RAY RAY

Autismin kirjon kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit 2011 Kurssin nimi/kohderyhmä

Ajankohta

Järjestäjä/Paikka Rahoittaja

Asperger-, ADHD- nuorten kurssi, yli 17 v (neuropsyk.diag.)

3.-9.10.2011 ja 25.-27.11.2011

Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö

Kela

Lasten neurologisen kehityksen 10. - 15.10.2011 ja MLL:n Lasten ja erityisvaikeudet -perhekurssi 27.2.- 3.3.2012 Nuorten Säätiö,

Kuntoutuskeskus Huvitus

Kela

Asperger lasten, murrosikäiset 24.- 29.10.2011 ja (12-16 v.) perhekurssi 26.- 29.4.2012

Suomen lastenhoitoyhdistys, Loma- ja kurssikeskus Högsand

Kela

Murrosikäisten autismi-/ aspergernuorten perhekurssi

Lehtimäen opisto

Kela

Aspergerin oireyhtymä, 13.- 19.11.2011 kouluikäisten lasten perhekurssi

MLL:n Lasten ja Nuorten Säätiö, Kuntoutuskeskus Huvitus

Kela

Autististen kouluikäisten lasten ja 27.11. - 3.12.2011 nuorten perhekurssi

Lasten neurologisen 05.- 10.12.2011 ja kehityksen erityisvaikeudet -perhekurssi 16.- 21.04.2012

MLL:n Lasten ja Nuorten Säätiö, Kuntoutuskeskus Huvitus MLL:n Lasten ja Nuorten Säätiö, Kuntoutuskeskus Huvitus

Kela

6.-12.11.2011

Kela

Lisätietoja kurssien järjestäjästä www.autismiliitto.fi Vuoden 2012 kurssit päivitetään marraskuun alussa Kelan kurssihaku-sivustolle http://asiointi.kela.fi/kz_app/KZInternetApplication

3/2011 Kielipolku

13

Milla ariKKa ja Minna KnuuTTila

lastenohjaajat

Kesän kurssikuulumisia Summassaaresta

Kesän 2011 aikana on Keski-Suomen kauniissa maisemissa järjestetty sopeutumisvalmennuskursseja sekä alle kouluikäisten että koulunsa aloittavien lasten perheille.

K

esä on tänäkin vuonna tuonut Saarijärven Summassaareen paljon vikkeliä jalkoja, laulua ja naurua, keskustelua ja uusia tuttavuuksia. Järvien ja metsien ympäröimä kurssipaikka on tarjonnut loistavan ympäristön niin prinsessojen, ritareiden kuin merirosvojen seikkailuille. onpa metsässä nähty myös summassauruksia ja peikkoja.

Maanantaista lauantaihin kahdeksan erilaista ja erikokoista perhettä ympäri Suomen pääsevät tutustumaan toisiinsa sekä jakamaan kokemuksiaan. Vertaistuen lisäksi viikon aikana saadaan paljon lisää tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta.

Kurssilaisten viihtymisestä ja monipuolisesta ohjelmasta vastaavat kurssinjohtajan lisäksi ryhmätyöntekijä, puheterapeutti, erityisopettaja tai fysioterapeutti sekä lastenohjaajien joukko. Aikuisten istuessa keskusteluryhmissä ja luennoilla lapsilla on monipuolista toimintaa sisällä ja ulkona. Aamupäivisin osa lapsista toimii puheterapeutin ja erityisopettajan tai fysioterapeutin ohjauksessa

14

KielipolKu 3/2011

lastenohjaajien vastatessa muun lapsiryhmän ohjelmasta. iltapäivät koostuvat kaikille lapsille yhteisestä askartelusta, seikkailuista, peleistä ja leikeistä. Yksi iltapäivä kokoaa kaikki perheet ja työntekijät yhteen – perheiden toiminnallinen iltapäivä voi alkaa!

Kesään on mahtunut myös metsäretkiä ja tutustumista läheiseen Kivikauden kylään.

Toukokuun ja heinäkuun välille on mahtunut kuusi hyvin erinäköistä kurssia. Aurinkoiset säät, iloiset

perheet, hiekkaveistokset, päivittäin raikaavat kurssilaulut ja mustikkaiset kasvot ovat tuoneet paljon kivoja muistoja niin isoille kuin pienillekin.

Summassaari hiljenee tältä kesältä.

Kurssien työntekijät kiittävät kuluneesta kesästä ja toivovat mieleenpainuvia kurssipäiviä myös ensi kesälle! ■ Lastenohjaajat Milla Arikka ja Minna Knuutila ja muut Summassaaren kurssityöntekijät.

hae vuoden 2012 sopeutuMisvalMennuskursseille Tämän lehden liitteenä on esite Sopeutumisvalmennuskurssit 2012 – lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus. Tutustu kursseihin ja hae!

Sopeutumisvalmennuskursseja järjestetään alle kouluikäisille, koulunsa aloittaville, kouluikäisille 7–9-vuotiaille, kouluikäisille 10–14-vuotiaille, kouluikäisille 12–14-vuotiaille lapsille perheineen. lisäksi järjestetään Kuvat ja viittomat lapsille -kurssi sekä aktivointija elämyskurssi 14–16-vuotiaille nuorille, yli 18-vuotiaiden aikuisten kurssi sekä kurssi perheille, jossa vanhemmalla on kielellinen erityisvaikeus. isovanhemmille on tarjolla tietopäivät.

Kolumni

Kielellinen häiriö on vakava asia Mari Männistö

Leena Haataja

T

änä keväänä erityiskoulussa peruskoulun oppimäärän hyvin arvosanoin suorittanut 16-vuotias nuori kysyi minulta: ”Onko tämä minun kielijuttuni todella näin vakava asia?” Nuorella oli kielellinen erityisvaikeus, mikä oli kevään yhteishaussa katsottu ehdottomaksi esteeksi nuoren ensisijaiselle ammatinvalintatoiveelle.

Varhaisen 4-vuotiaana saadun diagnoosin, pitkäjänteisen kuntoutuksen ja erityiskoulun antaman tuen myötä nuori oli oppinut kompensoimaan kielelliset ongelmansa arjessa siinä määrin, että samalle viivalle asetettuna kielellisesti normaalisti kehittyneiden nuorten kanssa toivotun opiskelupaikan saamisessa eteen noussut seinä tuntui kohtuuttomalta.

Suomessa sadat vanhemmat kysyvät vuosittain, onko heidän lapsensa poikkeava kielellinen kehitys vakavaa. Ilmaisulla ”vakava” viitataan usein siihen, tuleeko lapsi lainkaan kommunikoimaan selkeällä puheella ja kuinka paljon poikkeavuus tulee vaikuttamaan lapsen kaverisuhteisiin, koulunkäyntiin ja aikanaan itsenäiseen elämään.

Kielellinen ongelma on kiistatta vakava asia. Kieli on keskeinen keino vuorovaikutuksen luomiseen, sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen ja kognitiiviseen oppimisprosessiin. Kielelliset taidot ovat nyky-yhteiskunnassa yhä enenevässä määrin se väline, millä selviydymme arjessa ja minkä perusteella meitä arvotetaan jopa ihmisinä. Jos kielellinen tuottaminen on hidasta ja sisällöltään epäselvää, riski yksilön mielipiteiden huomiotta jättämiselle ja sosiaaliselle syrjimiselle että syrjäytymiselle kasvaa huomattavasti.

Lapsen kuntoutumismahdollisuuksien perusta on varhainen diagnoosi ja kuntoutuksellisen tukitoimien välitön käynnistäminen. Suomalainen neuvolajärjestelmä on keskeisessä asemassa kielellisten

vaikeuksien tunnistamisessa ja häiriön luonteen määrittämisessä.

Kuntoutuksen kulmakivi on ongelman vakavuuden ymmärtäminen, lapsen hyväksyminen sellaisena kuin hän on sekä lapsen kommunikaation ja vuorovaikutusmahdollisuuksien aktiivinen tukeminen arjen kaikissa toimintaympäristöissä (koti, päivähoito, harrastukset, koulu).

Kullekin lapselle tulee tehdä yksilöllisiin ongelmiin ja vahvuuksiin perustuva tavoitteellinen kuntoutussuunnitelma, mihin vanhemmat, arjen toimintaympäristön avainhenkilöt ja kehityksellisen kypsymisen salliessa myös lapsi itse sitoutuvat.

Onnistuneen kielellisen kuntoutuksen tavoitteena on löytää kullekin yksilölle soveltuvat keinot ilmaista tahtoaan ja ajatuksiaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, tukea yksilön kielellistä ja kommunikatiivista kehitystä sekä mahdollistaa tarkoituksenmukainen koulun oppimisympäristö.

Varhain alkanut kuntoutus ja ympäristön tuki kantoivat alussa mainitsemani nuoren opiskelupaikan oven sulkeutumisen aiheuttaneen ongelmatilanteen yli. Nuori oli vuosien kuluessa oppinut käsittelemään tunteitaan kielellisesti ja joutunut useaan kertaan pohtimaan kielellisten vaikeuksiensa aiheuttamia rajoitteita. Parin päivän kuluttua valintatulosten julkaisusta nuori kiitti saamastaan kuntoutuksellisesta tuesta vuosien varrella ja totesi rauhallisesti, että pääsy toiselle sijalle asetettuun opiskelupaikkaan on hänen ominaisuutensa huomioiden varmasti paras ovi tulevaisuuteen. ■ Leena Haataja toimii lastenneurologian professorina ja ylilääkärinä Turun yliopistossa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Lapsen kuntoutumismahdollisuuksien perusta on varhainen diagnoosi ja kuntoutuksellisen tukitoimien välitön käynnistäminen.

3/2011 Kielipolku

15

Eveliina Hannonen Elämänlanka-projektin kuva-arkisto

Kuntoutuskurssilta varmuutta tulevaisuuteen

Aina kannattaa pyytää apua, eikä jäädä asioiden kanssa yksin, toteaa kurssilla mukana ollut Anssi Immonen.

Elämänlanka-projektin kuntoutuskurssi oli kaikin tavoin positiivinen kokemus Anssi ja Ulla Immoselle. Kurssikokonaisuus tarjosi vertaistukea, tietoa tukimahdollisuuksista, arjen taitojen harjoittelua ja uusia kavereita.

S

avon Vammaisasuntosäätiön ja Honkalampi-säätiön yhteistyönä toteutuva Elämänlanka-projekti kehittää kuntoutuskurssimallia 13–20-vuotiaille neurologisia erityisvaikeuksia tai neuropsykiatrisia ongelmia omaaville nuorille ja heidän perheilleen.

Projektin tarjoamalla kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalista kuntoutusta, jonka avulla tuetaan ja vahvistetaan nuoren ja hänen perheensä elämäntaitoja. Kuntoutuksen tavoitteena on, että nuori pystyy toteuttamaan elämäänsä eteenpäin itselleen

16

Kielipolku 3/2011

mielekkäällä tavalla ja hyväksymään oman erityisyytensä sekä sopeutumaan elämään sen kanssa.

Kehittämistyötä tehdään Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) tuella Itä-Suomen alueella vuosina 2008– 2013. Tavoitteena on, että kuntoutuskursseja olisi tarjolla pysyvästi projektin päätyttyäkin.

Vuoden prosessi perheille ja nuorille Projektin kuntoutuskurssikokonaisuudella tarkoitetaan noin vuoden

mittaista prosessia, johon kuuluu perheille ja nuorille suunnattuja ryhmäjaksoja, palveluohjauksellisia kotikäyntejä sekä verkostotapaamisia yhteistyötahojen kanssa.

Ryhmäjaksoilla nuorille, vanhemmille ja sisaruksille toteutetaan niin omaa kuin yhteistäkin ohjelmaa.

Nuorten ryhmäjakson tavoitteena on arjen taitojen opettelun lisäksi sosiaalisten taitojen ja ryhmässä toimimisen harjoittelu sekä myönteisen minäkuvan ja omatoimisuuden vahvistaminen.

Tällä hetkellä projektissa on toteu-

tettu kolme kuntoutuskurssikokonaisuutta. Neljäs kurssikokonaisuus alkoi kesällä 2011 ja jatkuu kevääseen 2012.

Vertaistukea ja selkeyttä tulevaisuuteen Siilinjärveläiset Anssi ja Ulla Immonen kertovat kokemuksestaan Elämänlanka-projektin kuntoutuskurssikokonaisuuteen osallistumisesta.

17-vuotias Anssi Immonen on yksi seitsemästä nuoresta, jotka osallistuivat perheensä kanssa projektin kolmanteen kurssikokonaisuuteen.

Kurssikokonaisuuden aikana Anssi opiskeli ammattiopisto Luovissa valmentavalla ja kuntouttavalla linjalla. Anssin äiti Ulla Immonen muistelee kurssikokonaisuuden alkaessa olleensa epävarma tuki-verkostossa tapahtuvien muutosten vuoksi.

– Aiemmin, kun oli yhteistyötä lastenpsykiatrian poliklinikkaan, siellä oli aina joku, jolla oli langat käsissä niin yhteydenpidon kuin tapaamisten sisällönkin suhteen. Sitten alettiin puhua siirtymisestä nuorisopuolelle.

Huoletti, että miten asiat jatkossa järjestyvät, kun ihmiset vaihtuvat. Siihen asiaan toivottiin tukea ja eväitä Elämänlanka-projektista.

Ulla kertoo odottaneensa Elämänlanka-projektin kuntoutuskurssilta myös vertaistukea ja kokemustenvaihtoa toisten vanhempien kanssa.

– Sitä ei jotenkin osannut kysyä kenenkään ”normaalinuoren” vanhemmalta, että miten voisin opettaa vaikka rahankäyttöä tai muita käytännön asioita. Ehkä sitä jollain lailla peitteli koko asiaa. Ensimmäisellä kotikäynnillä käytiin läpi Anssin toimintakyky. Oli helpottavaa tietää, että kurssilla nuoret harjoittelevat myös arjen taitoja. Ja sekin on hyvä, että niitä opetellaan vieraampien aikuisten kanssa. Sehän on ihan eri asia kuin että oma äiti on niistä koko ajan muistuttamassa, Ulla pohtii.

ADHD:n kanssa pärjää Anssille arjen taitojen opettelu oli tärkeä kokemus.

– Varsinkin nuorten ryhmäjaksolla oli tilanteita, jolloin oli osattava pyytää apua toisilta esimerkiksi ruoanlaitossa. On hienoa, että jos homma ei etene, niin pystyy auttamaan muita, eikä ajattele vain omaa etuaan.

Muiden kurssilla olleiden nuorten kanssa hommat, kuten vaikkapa tiskaaminen ja kaupassa käynti sujuivat, eikä esimerkiksi työnjaosta tarvinnut kinata.

Hän muistelee, että kurssikokonaisuudesta jäi parhaiten mieleen vertaisohjaajan tapaaminen.

– Vertaisohjaaja kertoi omasta elämästään ADHD:n kanssa. Oli helpottavaa tietää, että aikuisillakin on samoja ongelmia, ettei vieläkään pysty keskittymään pitkiä aikoja, muttei silti ole mitään hätää ja elämässä pystyy kyllä pärjäämään, Anssi kuvailee.

Tapaamisten sijoittuminen pitkälle aikavälille toi perheille mahdollisuuden tutustua paremmin toisiinsa ja seurata elämäntilanteiden muutosta.

– Kun oltiin kurssilla mukana kokonainen vuosi, oli antoisaa tietää, mitä kullekin perheelle on tapahtunut ryhmäjaksojen välillä. Ihmiset jäivät myös mieleen paremmin ja Anssikin sai ikäisiään kavereita, Ulla kertoo.

Anssin mielestä nuorten ryhmäjaksolla nuoret tutustuivat vielä paremmin toisiinsa. Hän on vieläkin yhteydessä muutamiin kurssilla olleisiin nuoriin Facebookin kautta.

Henkistä kasvua Anssi ja Ulla listaavat kurssikokonaisuuden parhaimmiksi hyödyiksi vertaistuen ja tietoisuuden tukimuotojen jatkumisesta.

– Tietoisuus siitä, että tukimuotoja on tarjolla aikuiseksi asti, tuo varmuutta elämään. Kurssilla saikin paljon tietoa tukimuodoista. Parhaiten mieleen jäivät kunkin perheen arjen haasteelliset tilanteet, joita purettiin auki keskustelemalla vanhempien ryhmässä. Siinä käytiin huumorin säestyksellä läpi vaikeitakin asioita ja ryhmässä vallitsi keskinäinen luottamus.

Ulla oppi myös suhtautumaan eri tavalla arjen haasteisiin.

– Jos Anssi ei esimerkiksi herää 10–15 minuuttiin ensimmäisestä herätyksestä, on muistettava, että jollain toisella heräämiseen saattaa mennä paljon pidempi aika. Jos jokin asia sujuu helpommin, siitä saa voimaa, Ulla kertoo. Hän koki hyödyllisenä myös sen, että omaohjaaja toimi kurssikokonaisuuden aikana yhteyshenkilönä verkoston eri tahojen kanssa.

Anssi kannustaa muitakin erityisnuoria perheineen hakemaan kuntoutuskurssille, sillä ongelmien kanssa ei hänen mukaansa tarvitse olla yksin. Hän muistelee kulunutta vuotta positiivisin ajatuksin.

– Onhan ne asiat kurssin aikana muuttuneet. Olen tämän vuoden aikana jotenkin kasvanut henkisesti.

Ja nyt on koulupaikkakin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi, Anssi kertoo viitaten tänä syksynä alkaneisiin liiketalouden opintoihin.

– Hyvä vaan, jos minustakin on ollut apua toisille kurssilaisille. Olen tosi tyytyväinen siihen, että pystyin olemaan ihan oma itseni. ■ Eveliina Hannonen toimi kuntoutusohjaajana Savon Vammaisasuntosäätiön Elämänlanka-projektissa.

Lisätietoa Elämänlanka-projektin kuntoutuskurssitoiminnasta saa osoitteesta www.savas.fi/elamanlanka/ tai ottamalla yhteyttä projektin työntekijöihin.

Marjo Hodju Kuopio Projektipäällikkö P. 040 721 0752 marjo.hodju@savas.fi Leila Ryynänen Joensuu Kuntoutusohjaaja P. 044 022 8937 leila.ryynanen@savas.fi Tuula Matikainen Joensuu Kuntoutusohjaaja P. 040 509 3614 tuula.matikainen@savas.fi

3/2011 Kielipolku

17

Marianne Kulmala

Nuori sarjakuvapiirtäjä Yasmina Madmoune on 13-vuotias mangafani ja sarjakuvapiirtäjä.

aineita, joita en tule koskaan myöhemmässä elämässäni tarvitsemaan.

Minä haluaisin opiskella itseäni kiinnostavia aiheita. Jos ei tarvitsisi opiskella näitä ns. turhia aineita, jäisi aikaa paljon enemmän niille asioille, jotka kiinnostavat minua ja joista on minulle hyötyä tulevaisuudessa. Jos oppilas tietää, mitä aikoo tehdä aikuisena, miksi hän ei voi opiskella juuri tuohon ammattiin tähtääviä oppiaineita? Muissa aineissa menee vain aikaa hukkaan. Siitä on mielestäni tehokkuus kaukana, toteaa Yasmina.

Sata sivua mangaa

Y

asmina on käy Uudenkaupungin Viikaisten yläkoulua. Koulu on suuri ja joskus Yasmina muisteleekin pientä kyläkouluaan.

– Mielestäni on tosi väärin, kun pieniä kyläkouluja lakkautetaan. Pienissä kouluissa oppilas voidaan edes jollakin lailla ottaa huomioon yksilönä. Isossa koulussa olet vain yksi massan joukossa. Opettajat eivät näe, eivätkä pysty puuttumaan kiusaamiseen.

Yasmina onkin erittäin huolissaan kotikuntansa aikeista lopettaa yhden alakoulun.

– Sitä virhettä ei saisi mielestäni

18

Kielipolku 3/2011

missään tapauksessa tehdä. Vaikka alakoulu oli minulle koulukiusaamisen takia vaikeaa, on minulla sieltä kuitenkin monia hyviäkin muistoja, kertoo Yasmina.

Lempiaineet kiinnostavat Yasminan lempiaineita koulussa ovat kuvaamataito ja englanti, joissa kummassakin hän on hyvin taitava.

Yasmina on pohtiva ja idearikas tyttö. Hänellä on monia melko radikaalejakin ajatuksia.

– Joskus minua harmittaa, että koulussa joudun opiskelemaan

Yasmina on ollut jo pitkään kiinnostunut mangasarjakuvapiirtämisestä.

Hänellä on valmiina monen sadan sivun pituinen mangasarjakuva, jonka tekemisen hän aloitti 10-vuotiaana.

Kun sarjakuvan lukee alusta loppuun, näkee kuinka Yasminan piirustustaito on vuosien varrella kehittynyt.

– Japani kiinnostaa minua kovasti ja suurin haaveeni onkin päästä joskus käymään siellä. Joudun todennäköisesti kuitenkin vielä odottamaan muutamia vuosia ennen kuin haaveeni toteutuu, Yasmina miettii.

Japanissa oppilailla on koulupuvut ja ne olisivat Yasminan mielestä Suomessakin käytännölliset.

– Se vähentäisi arvostelua siitä, mitä kenelläkin on päällä. Jos ei ole muotivaatteissa, joutuu helposti syrjityksi. Kun kaikki kulkisivat samanlaisissa koulupuvuissa, tämä poistaisi erilaisuuden tunnetta ja koulukiusaaminen vähenisi tältä osin.

Yasminan mielestä koulupuvut voisivat olla tytöillä ja pojilla samanlaiset.

– Myös tytöillä voisi olla pitkät housut, sillä hame rajoittaa liikkumista.

Jos kuitenkin tytöillä pitää olla hame, se voisi olla vaikka polviin ulottuva vekkihame. Mangasarjakuvahah-

moilla olevia minihameita en haluaisi käyttää, pohtii Yasmina.

Hamstereita ja kaneja lemmikkeinä

Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentaja Suomen Nuortentalo Oy:ssä.

Tekstiä on toimituksen käytössä

Marianne Kulmala

Piirustusharrastuksen lisäksi Yasminan sydäntä lähellä ovat hänen hamsterinsa Muffinsi ja Pulla.

– Ne ovat aivan ihania ja menenkin aina koulusta tullessani suoraan katsomaan, mitä niille kuuluu. Ruokin ne ja leikin niiden kanssa.

Yasminalla on myös kaksi kania, Kaze ja Lumi.

– Toisen kanin erikoisuus on se, että se rakastaa sisustusohjelmia. Kun se on katsonut televisiosta sisustusohjelman, alkaa sen omassa häkissä todellinen järjestykseen laitto! Taidanpa joskus tehdä vielä lemmikeistänikin sarjakuvan. ■

Yasmina Madmounen vapaa-aikaan kuuluu piirtämisen lisäksi huolenpitoa lemmikkihamstereista ja -kaneista.

3/2011 Kielipolku

19

TUTKITTUA Ylipaino, lihavuus ja painoindeksi suomalaisilla lapsilla

l

l Nina Vuorelan lastentautiopin alaan kuuluva väitöskirja aiheesta Ylipaino, lihavuus ja painoindeksi suomalaisilla lapsilla tarkastettiin 1.6.2011 Tampereen yliopistossa. lasten ylipainon ja lihavuuden yleisyyden on raportoitu lisääntyneen maailmanlaajuisesti. Nina Vuorelan väitöstutkimuksessa selvitettiin 2–15-vuotiaiden lasten alipainon, ylipainon ja lihavuuden esiintyvyyden sekä 0–15-vuotiaiden lasten kasvun ja painoindeksijakauman (BMi, kg/m²) ajallisia muutoksia neljän viimeisen vuosikymmenen aikana pirkanmaan alueella.

Tutkimuksessa käytettiin vuosina 1974, 1981, 1991, 1995 ja 2001 syntyneiden lasten neuvola- ja kouluterveydenhuollossa mitattuja kasvutietoja. lisäksi tutkittiin vanhempien kykyä arvioida 5- ja 11–12-vuotiaiden las-

tensa painoluokka verrattuna kliinisin kriteerein tehtyyn luokitukseen.

Kaksivuotiaana ylipainon ja lihavuuden yleisyys oli 2000-luvulla syntyneillä pojilla 6 % ja tytöillä 11 %.

Viimeisten vuosikymmenien aikana viisivuotiaiden ikäryhmässä lasten ylipainon ja lihavuuden yleisyys säilyi vakaana (10 % pojilla ja lähes 20 % tytöillä). lasten keskimääräisen painoindeksin kasvu alkoi viiden ikävuoden jälkeen. Murrosiän lähestyessä erityisesti pojista kasvoi pidempiä ja painavampia verrattuna 1974 syntymäkohorttiin. 2000-luvulla joka neljäs 12- ja 15-vuotias poika ja lähes joka viides tyttö oli ylipainoinen tai lihava.

Varhaislapsuuden lihavuudella oli taipumus jatkua teini-ikään. Vanhempien oli vaikeaa arvioida lapsensa painoluokka. useimmat 5-vuotiaiden

lasten vanhemmista ja joka toinen 11-vuotiaiden lasten vanhemmista aliarvioivat lapsensa ylipainon.

Terveydenhuoltoon tarvitaan lihavuuden ehkäisyohjelma ja olisi suositeltavaa aloittaa ohjaus jo varhaislapsuudessa. Terveydenhuoltohenkilöstön taitoa tarvitaan auttamaan vanhempia rakentamaan realistinen käsitys oman lapsensa koosta. ■ Nina Vuorela: Body Mass Index, Overweight and Obesity Among Children in Finland – A Retrospective Epidemilogical Study in Pirkanmaa District Spanning Over Four Decades. Acta Universitatis Tamperensis; 1611, Tampere University Press, Tampere 2011.

ISBN 978-951-44-8445-2, ISSN 1455-1616.

Koulun arki liian hajanaista ja kiireistä

K

M Marjatta Mikolan kasvatustieteen väitöskirja Pedagogista rajankäyntiä koulussa – Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 10.6.2011. oppilaiden moninaisuus ja heterogeeniset luokat koulussa edellyttävät pedagogiikkaa, joka ottaa huomioon jo lähtökohtaisesti monenlaisten oppijoiden tarpeet.

Hajanaiset opetusjärjestelyt ja oppilaan tuen järjestämisen tapa vähentävät oppilaiden osallistumisen mahdollisuuksia. osa perusopetuksen oppilaista käy koulua kuulumatta luokkayhteisöön jo alakoulussa.

Marjatta Mikola selvitti, mikä koulussa estää tai mahdollistaa kaikkien oppilaiden yhdessä oppimista ja koulun

20

KielipolKu 3/2011

pedagogiikan soveltuvuutta kaikille oppilaille. Tutkimus toteutettiin eräässä perusopetuksen alakoulussa, jossa tutkija havainnoi koulun arkea kahden lukuvuoden aikana – oppilaat, jotka tarvitsevat eniten jäsentynyttä turvallista arkea, joutuvat usein erityisopetuksen ja muun tuen antamisen tavan vuoksi kohtaamaan eniten vaihtuvia aikuisia ja oppilasryhmiä koulussa, Mikola havaitsi. usein unohdetaan, että hyvin toimiva luokkayhteisö voi myös toimia oppilaan tukena. oppilas ei välttämättä pysty liittymään ryhmään alati vaihtuvien opetusryhmien vuoksi. opetussuunnitelmassa määritellyt sosiaalisen kasvun tavoitteet eivät tällöin toteudu.

Tutkimus osoitti, ettei pedagogiikka koulussa muutu

TUTKITTUA Erityisopetukseen ollaan tyytyväisiä

K

M Erika Puron erityispedagogiikan väitöskirja Peruskoulun erityisopetuksen laatu oppilaiden, huoltajien, koulunkäyntiavustajien, opettajien ja rehtorien arvioimana tarkastettiin 19.8.2011 Jyväskylässä. erika puro tutki väitöskirjassaan peruskoulun erityisopetuksen laatua erityisopetukseen siirrettyjen tai otettujen oppilaiden, heidän huoltajiensa, koulunkäyntiavustajiensa, opettajiensa ja rehtoreidensa näkökulmasta.

Tutkimustulokset osoittivat erityisopetuksen laadun pääsääntöisesti hyväksi. Arvioijat kohdistivat erityisopetukseen korkeita odotuksia, mutta olivat myös tyytyväisiä siitä saatuihin kokemuksiin. Vaikka odotukset kohosivat kokemuksia korkeammiksi, oman koulun erityisopetukselle annettiin arvosanaksi 8.

parhaiten toimiviksi osa-alueiksi arvioitiin oppilaiden kouluviihtyvyys, oppimistulokset, opetus ja yhteistyö.

Kunnan tuen sekä opetustilojen ja -välineiden osalta laatu oli heikompaa. erityisopetuksen laatu näyttäytyi eri ryhmien näkökulmista erilaisena. odotukset olivat yhdenmukaisempia ryhmien välillä kuin kokemukset. esimerkiksi oppilaat kokivat oman kouluviihtyvyytensä huomattavasti paremmaksi kuin mitä muut arvioitsijaryhmät olettivat sen olevan. Tytöt viihtyivät koulussa paremmin kuin pojat ja alaluokkien oppilaat paremmin kuin yläluokkien oppilaat. erityisopetuksen laatu vaihteli koulujen välillä. eniten vaihtelua löytyi opetustilojen ja –välineiden, kunnan tuen, henkilöstön sekä koulun arvopohjan osa-alueilla. Näissä koulujen

itsestään oppilaiden tarpeiden muuttuessa. pedagogiikan muutos kaikille oppilaille sopivaksi edellyttää opettajien yhteistoimintaa ja pedagogista johtamista. Heterogeenisen ryhmän opettamiseen eivät välttämättä sovellu aiemmin käytetyt pedagogiset ratkaisut. opetuksen eriyttämisen käytännöt ovat osalle opettajista vieraita ja opettaja kokee usein opetuksen eriyttämisen työlääksi. Yksi opettaja ja yksi luokka -malli on väistymässä ainoana mallina järjestää opetusta. Koulunkäyntiavustajien lisäksi luokissa nähdään yhä useammin kaksi opettajaa. oppilaan ja koulun henkilöstön hyvinvointi tarvitsee koulun arjen eheyttämistä. Tutkimus osoittaa, että opettajien ja oppilaiden arki on varsin pirstaleista. opettajat kokevat kiirettä ja opetussuunnitelman sisällöt laajoiksi.

Koulussa tarvitaan lisää eheyttä ajankäyttöön, opetussuunnitelmaan, opetusjärjestelyihin ja oppilaan tuen järjestelyihin.

väliset erot selittivät jopa 16-31 prosenttia arviointien systemaattisesta kokonaisvaihtelusta.

Tutkimus toteutettiin opetushallituksen ja Jyväskylän täydennyskoulutuskeskuksen koordinoiman LATUhankkeen (2002-2004) yhteydessä. erityisopetuksen laatua mitattiin odotusten ja kokemusten vastaavuutena kymmenen koulun arkeen liittyvän osa-alueen avulla. ■ Erika Puro: Peruskoulun erityisopetuksen laatu oppilaiden, huoltajien, koulunkäyntiavustajien, opettajien ja rehtorien arvioimana Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, no 417.

ISSN 0075-4625; 417, ISBN 978-951-39-4380-6 (nid.).

Mikola korostaa, että pedagogisesti, sosiaalisesti, psykologisesti ja fyysisesti esteetön oppimisympäristö kuuluu kaikille oppilaille. eräs keino eheyden lisäämiseksi on tuoda tukitoimet oppilaan luo omaan luokkaan.

– Kiirekulttuuri koulussa ei synnytä hyvää oppimista.

Koulun kehittämisessä tulisi keskittyä sellaisten pedagogisten ratkaisujen etsimiseen, jotka soveltuvat hyvin heterogeenisten luokkien oppimisen ohjaamiseen, Mikola painottaa. ■ Marjatta Mikola: Pedagogista rajankäyntiä koulussa – Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 412, 304 s., Jyväskylä 2011, ISSN: 0075 4625, ISBN: 978 951 49 4309 7.

3/2011 KielipolKu

21

Liitto tiedottaa uusi liittovaltuusto 2012–2015

puheenjohtajapäivät

Aivoliiton liittokokous pidettiin Turussa erityisosaamiskeskus Suvituulessa 11.6.2011.

Kokouksessa valittiin uusi liittovaltuusto vuosiksi 2012–2015. uuden liittovaltuuston puheenjohtajana toimii Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistyksestä. Varapuheenjohtajana jatkaa Rauno Veijanen etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja dysfasiayhdistyksestä. liittovaltuuston varsinaisiksi jäseniksi valittiin: Pekka Lehtonen, AVH Länsi-Uudenmaan afasia- ja aivohalvausyhdistys ry Eija Pyötsiä, AVH Kymenlaakson afasia ja aivohalvausyhdistys ry Ari-Pekka Klami, Sli Kymenlaakson Aada ry Maire Valli, AVH Etelä-Pohjanmaan aivohalvausyhdistys ry Risto Ahlman, AVH Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Hannu Kuusela, Sli Afasialasten tuki ry (valtakunnallinen yhdistys) Kauko Vesanto, AVH Satakunnan aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry Marja Paavonkallio, AVH Pohjois-Karjalan aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry Armi Parviainen, AVH Pyhä- ja Kalajokilaaksojen aivohalvausyhdistys ry Seija Jokela, AVH Lapin aivohalvausyhdistys ry liittovaltuuston varajäseniksi valittiin: Marja Sundström-Pullinen, AVH Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Taito Puttonen, Sli Afasialasten tuki ry liittokokous hyväksyi tärkeimpänä asianaan liiton strategiat ja tavoitteet 2020 -asiakirjan, joka ohjaa seuraavien vuosien toimintaa.

22

KielipolKu 3/2011

päivi Seppä-lassila

päivi Seppä-lassila

erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa järjestettiin puheenjohtajapäivät jäsenyhdistysten puheenjohtajille ja muille yhdistysaktiiveille 10.–12.6.2011.

Tilaisuus oli ajoitettu liittokokouksen kanssa samaan viikonloppuun. liiton puheenjohtajan Terttu Erilän avauspuheenvuoron jälkeen liittovaltuuston puheenjohtaja Sirpa Kuukkanen esitteli toimintakauden 2008–2011 tuloksia ja toiminnanjohtaja Tiina Viljanen toimintakauden 2012–2015 haasteita. Kouluttaja Kari Loimu evästi yhdistyksiä ja liittoa luennossaan, jonka aiheena oli haasteena jäsenläheisyys. puheenjohtajapäiväväen oli mahdollisuus osallistua liittokokoukseen ja tutustua liiton palveluihin Suvituulen aulassa olevassa näyttelyssä. Toiminnanjohtaja Tiina Viljasen ja järjestöpäällikkö Marika Raililan johdolla pohdittiin liittokokousten päätösten merkitystä yhdistyksille ryhmätöiden avulla. Yhdistysten vetäjät saivatkin osallistujilta tukun ideoita eteenpäin välitettäväksi.

Sunnuntain ohjelmassa oli teematyöpajoja useista eri aiheista. ennen lounasta ja kotiinlähtöä Marika Railila käsitteli päivien palautetta ja päätti tilaisuuden. ensi vuonna uudestaan?

esitys hallitusohjelMaan 2011–2015 Aivoliitto ry, Diabetesliitto ry ja Suomen Sydänliitto ry tekivät keväällä yhteisen esityksen hallitusohjelmaan. liitot esittivät hallitusohjelmaan seuraavia toimia: Suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvon edistämiseksi hallitus – valmistelee eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen uudistamisen siten, että järjestelmästä tulee selkeä ja johdon-

Liitto tiedottaa mukainen ja että se takaa tarkoituksenmukaisen, katkeamattoman hoidon ja kuntoutuksen ihmisen tervehtymiseen, työ- ja toimintakyvyn palautumiseen asti. Samalla vahvistetaan valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä.

– uudistaa lääkekorvausjärjestelmän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusuudistuksen yhteydessä siten, että lääkkeiden korvattavuus ja käyttö ovat osa kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta.

– sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatot, tarvittaessa perhekohtaisesti, yhdistetään ja kohtuullistetaan.

– tekee kestävää arvopohjaista, yli vaalikausien ulottuvaa kansalaisten terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta edistävää politiikkaa ja kytkee kansalaisten hyvinvointia ajavat järjestöt suunnitteluun, päätöksentekoon ja eri hallinnon aloilla toteutettaviin ohjelmiin, kuten Kaste ii.

kokeMuskouluttajat välittävät tietoa aMMattilaisille Kokemuskouluttaja on pitkäaikaissairas, vammautunut, jonkin diagnoosin saanut tai heidän läheisensä, joka pitää alustuksia tuleville sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisille. Tämä toiminta antaa opiskelijoille mahdollisuuden oppia, mitä on elää sairauden tai vamman kanssa. Tulevien ammattilaisten oma näkemys työhönsä syvenee, kun kokemustieto antaa tieteellisen tiedon rinnalle toisenlaisen näkökulman asiaan.

Reumaliiton hallinnoimassa hankkeessa on mukana 24 kolmannen sektorin toimijaa ja opetusyksikköverkostossa 32 oppilaitosta. Hankkeen aikana on järjestetty useita kokemuskouluttajien koulutuksia ja perustettu ohjausryhmiä ympäri Suomea.

Kokemuskouluttajien tiedot on kerätty hankkeen sivustolle Kokemuskouluttajapankkiin. Sinne pääsevät kirjautumaan oppilaitosten opettajat sekä järjestöyhteyshenkilöt, joilla on tarvittavat tunnukset. Sivuilta löytyy monipuolista tietoa kokemuskouluttaja-asiasta ja tulevista koulutuksista.

Aivoliitto on ollut mukana Kokemuskoulutuksesta pätevää/pysyvää -hankkeissa vuodesta 2008 lähtien. liitolla on 15 kokemuskouluttajaa. lisätietoja löytyy osoitteesta www.kokemuskoulutus.fi.

Järjestösuunnittelija Heli Taskinen

vertaistukiarvat Myynnissä Aivoliitto ry järjestää yhteistyössä kuuden muun järjestön kanssa Vertaistukiarpajaiset koko maan alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta ajalla 29.8.–31.12.2011.

Arpajaisten tuotto jaetaan järjestöjen kesken niiden myyntiosuuksien suhteessa ja käytetään järjestöjen vertaistukityöhön.

Kultareuna ry lähettää liiton jäsenille 10 kpl 3 euron hintaista arpaa, jotka voi joko lunastaa tai myydä edelleen. Vaikka saajalla ei ole arpojen osto-, palautus- tai tilitysvelvollisuutta, järjestäjät toivovat, että myymättömät tai lunastamattomat arvat palautettaisiin samassa kuoressa kirjoittamalla kuoren päälle “palautetaan”. Arpojen tilitys käy kätevästi tilisiirrolla.

Arpajaisten päävoittona on opel Astra 1.4 T -henkilöauto. Muina voittoina on muun muassa matkalahjakortteja, kuntolomia, risteilyjä, veitsitukkeja, verenpainemittareita, navigaattoreita, henkilövaakoja, tekstiilejä ja paljon muuta. Voittojen yhteisarvo on yli 560 000 euroa.

puhetta-sivusto Facebookissa lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta löytyy nyt myös tietoa Facebookista.

Aivoliiton Puhetta-sivu tarjoaa tiedonhaku- ja keskustelukanavan niille, joita asia tavalla tai toisella koskettaa. Sivu pyrkii kasvattamaan tietoutta ja vaikuttamaan yleiseen mielipideilmastoon.

Tutustu osoitteessa www.facebook.com puhettasivustoon.

Tervetuloa!

3/2011 KielipolKu

23

TAPAHTUMAKALENTERI Syyskuu

syyskuu

13.9.

Neurologisten vammaisjärjestöjen NV-cafe, Tampere Tiistaina 13.9. NV-cafe on NV-järjestöjen yhdistysaktiivien kontakti- ja keskusteluilta yhteistyön suunnittelemiseksi. paikka. Buffet & Cafe linkosuo, Näsilinnankatu 26, Tampere. lisätiedot järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi, p. 050 308 9095.

14.9.

Dysfasialla on uusi nimi -yleisötilaisuus, Rovaniemi Keskiviikkona 14.9. klo 18.00–20.00, Tiroli-sali, Rovakatu 2. Aivoliiton järjestämä avoin yleisötilaisuus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta. Tilaisuuden avaa suunnittelija elina Salo, Aivoliitto ry, luennoitsijana erikoispuheterapeutti, Fl leena ervast. Vanhemman puheenvuoro Heli Hänninen. lisätiedot elina. salo@aivoliitto.fi, p. 040 543 7292.

20.9.

Dysfasialla on uusi nimi -yleisötilaisuus, Turku Tiistaina 20.9. klo 18.00–20.00, Turun kaupunginkirjasto, Studio, linnankatu 2. Aivoliiton järjestämä avoin yleisötilaisuus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta. Tilaisuuden avaa toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, Aivoliitto ry, luennoitsijana puheterapeutti, FM ulla Ström. paikallinen yhdistys esittelee toimintaansa. lisätiedot elina.salo@aivoliitto.fi, p. 040 543 7292.

24

KielipolKu 3/2011

23.–25.9.

Terveys- ja hyvinvointipäivät, Varkaus perjantaista sunnuntaihin 23.–25.9, Vammeltalo, Ahlströminkatu 12. paikallistoimijoiden järjestämä kaikille avoin messu- ja koulutustapahtuma. lauantain luento-ohjelmassa tietoiskut mm. kielellisestä erityisvaikeudesta, autismista, Aspergerista, ADHD:sta sekä Tourettesta. päivien ohjelma kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta www.varkaudenvammel.net. lisätiedot satu.lukka@aivoliitto.fi, p. 040 526 2855.

27.9.

Dysfasialla on uusi nimi -yleisötilaisuus, Jyväskylä Tiistaina 27.9. klo 18.00–20.00, Jyväskylän kaupunginkirjaston pieni luentosali, Vapaudenkatu 39–41. Aivoliiton järjestämä avoin yleisötilaisuus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta. Tilaisuuden avaa suunnittelija elina Salo, Aivoliitto ry, luennoitsijana puheterapeutti, erityisopettaja, FT Ritva Ketonen. Afasialasten tuki ry esittelee toimintaansa. lisätiedot elina.salo@aivoliitto.fi, p. 040 543 7292.

24.–25.9.

Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät, Joensuu. liiton Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti on päivillä näytteilleasettajana.

lokakuu lokakuu

26.9.

Tuli uusi terveydenhuoltolaki – mikä muuttuu? -seminaari, Seinäjoki Maanantaina 26.9. 15.00–18.00, Kirkonkrannin auditorio, Ala-Kuljunkatu 1 D, Seinäjoki (käynti takakautta). puhujina peruspalveluministeri paula Risikko, johtava ylilääkäri Tiina perä Seinäjoen terveyskeskuksesta ja sairaanhoitopiirin johtaja Göran Honga Vaasan sairaanhoitopiiristä. Seminaariin ovat tervetulleita neurologisten järjestöjen jäsenet, päättäjät, viranhaltijat ja muut asiasta kiinnostuneet. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: aluesihteeri Jorma lahikainen, p. 040 5110109, jorma.lahikainen@epilepsia. fi ja järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen, p. 050 3089095, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi. ilmoittautuminen maksuttomaan tilaisuuteen 12.9. mennessä. Kahvitarjoilu. Järjestäjinä NV-järjestöjen aluetyöntekijät. Ks. tarkempi ohjelma www.nv.fi-sivuilta.

1.10.

Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät, Jyväskylä ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton järjestämä päivä jäsenyhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille lauantaina 1.10. klo 10.00– 16.00. paikka: Haukkarannan koulu, Haukkalantie 56, Jyväskylä.

4.10.

Erilaisen oppimisen hullut päivät, Helsinki Tiistaina 4.10. klo 11.00–18.00 eri-laisen oppimisen keskuksessa, Vilhonkatu 4, Helsinki (Kaisaniemi). Toiminnallinen erilaisen oppimisen päivä. luentoja, tietoiskuja, näytetunteja, taidetuokioita, lukineuvontaa, näytteilleasettajia ja paljon muuta. Tilaisuus on tarkoitettu erilaisille oppijoille, vanhemmille, ammattilaisille ja kaikille, joita erilainen oppiminen kiinnostaa.

Järjestäjät: erilaisten oppijoiden liitto ja Helsingin seudun erilaiset oppijat. lisätiedot: www.erilaistenoppijoidenliitto.fi tai p. 09 4763 6666.

TAPAHTUMAKALENTERI 4.10.

Neurologisten sairauksien huomioiminen palvelujärjestelmässä, Kotka Tiistaina 4.10. klo 9.00–15.00, Kotkan pääkirjaston auditorio, Kirkkokatu 24.

Neurologisten vammaisjärjestöjen järjestämä yleisötilaisuus, erityisenä kohderyhmänä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät. Tilaisuudessa kokemuspuheenvuoroja sekä sosiaaliasiamies Sirkku pilaletdin. päivän ohjelma kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta www.nv.fi. lisätiedot satu.lukka@aivoliitto.fi, p. 040 526 2855.

6.10.

Ajankohtaista kielellisestä erityisvaikeudesta, Turku Torstaina 6.10. klo 10–16 erityisosaamiskeskus Suvituulessa koulutuspäivä kuntoutusohjaajille, ks. ilmoitus s. 42.

7.10.

Varhaiskasvatusmessut 2011, Helsinki.

Koulutus- ja messutapahtuma. liiton Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti on messuilla näytteilleasettajana osastolla B19a. lisätiedot www.varhaiskasvatusmessut.net.

Lokakuu Kuntakampanja, Pohjois-Suomi, Varkaus ja Länsi-Uusimaa Näkymätön näkyväksi -kampanjan järjestävät Aivoliitto ry, ADHD-liitto ry sekä Autismi- ja Aspergerliitto ry.

Kuntakampanjan paikkakunnat vaihtelevat vuosittain ja nyt jo kahdeksatta kertaa järjestettävän kampanjan alueina/paikkakuntina ovat pohjoisSuomi, Varkaus ja länsi-uusimaa.

Tilaisuudet on suunnattu kuntien päättäjille, sosiaali-, terveys- ja opetustoimen viranhaltijoille. Kampanjatilaisuuksien tarkoitus on tiedottaa

vähemmän tunnetuista neurologisista oireyhtymistä ja niiden aiheuttamista toimintarajoitteista, jotka harvoin näkyvät päällepäin.

Lokakuu Kuntakampanja-tilaisuus, Pohjois-Suomi Aivoliiton järjestämä tilaisuus.

Lokakuu Kuntakampanja-tilaisuus, Varkaus ADHD-liiton järjestämä tilaisuustiistaina 4.10. klo 14.30–16.30.

Lokakuu Kuntakampanja-tilaisuus, Länsi-Uusimaa Autismi- ja Aspergerliiton järjestämä tilaisuus.

12.10.

Neurologisten vammaisjärjestöjen NV-cafe, Lahti Keskiviikkona 12.10 klo 17.00–19.00, Ravintola Wanha Herra, (Metelinmäki-kabinetti, 2. krs.) laaksokatu 17, lahti. NV-cafe on NV-järjestöjen yhdistysaktiivien kontakti- ja keskusteluilta yhteistyön suunnittelemiseksi. päivän ohjelma kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta www.nv.fi. lisätiedot satu.lukka@aivoliitto.fi, p. 040 526 2855.

18.10.

Kielellinen erityisvaikeus -koulutustilaisuus, Helsinki Koulutuksen aiheena on kielellinen erityisvaikeus ja kielenkehityksen tukeminen arjessa. paikka: Valkea Talo, ilkantie 4, Helsinki. lisätiedot ja ilmoittautuminen www.aivoliitto.fi/ koulutukset tai koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, riitta.tuusa@aivoliitto.fi, p. 040 543 7288. ok-opintokeskuksen tukemaa koulutusta.

20.–21.10.

Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki liiton Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti on päivillä näytteilleasettajana. lisätiedot www.thl.fi.

21.–23.10.

Terveysmessut, Helsinki Aivoliitolla on oma messuosasto Terveysmessuilla Helsingin Messukeskuksessa. osaston numero on 6m41. Messut Avoinna 21.–23.10. pe klo 10–19, la ja su klo 10–18.

Marraskuu Marraskuu 9.11.

Dysfasialla on uusi nimi -yleisötilaisuus, Lahti Keskiviikkona 9.11. klo 18.00–20.00 lahden kaupunginkirjasto, auditorio os. Kirkkokatu 31. Aivoliiton järjestämä avoin yleisötilaisuus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta. luennoitsijana on lT, foniatrian erikoislääkäri Marja Asikainen. päijät-Hämeen dysfaattisten ja kuulovammaisten lasten tuki ry esittelee toimintaansa. lisätiedot suunnittelija elina Salo, elina.salo@aivoliitto.fi, p. 040 5437 292.

10.–12.11.

Apuväline, Hyvinvointi & Koti 11 -messut, Tampere Apuväline, Hyvinvointi & Koti 11 -messut ovat maan ainoa apuvälinealan messu- ja kongressitapahtuma. paikka: Tampereen Messu- ja urheilukeskus. Avoinna 10.11. klo 9–17 (vain ammattilaisille), 11.11. 9–17 (myös yleisölle), 12.11. 9–16 (myös yleisölle).

Aivoliitto ry on näytteilleasettajana osastolla 924.

3/2011 KielipolKu

25

TAPAHTUMAKALENTERI

23.11.

Kielellinen erityisvaikeus -koulutustilaisuus, Lappeenranta Koulutuksen aiheena on kielellinen erityisvaikeus ja kielenkehityksen tukeminen arjessa. paikka: Hotelli Cumulus. lisätiedot ja ilmoittautuminen www.aivoliitto.fi/koulutukset tai koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, riitta. tuusa@aivoliitto.fi, p. 040 543 7288. ok-opintokeskuksen tukemaa koulutusta.

21.–23.10.2011 Helsingin Messukeskus

Ohjelma, esiintyjät ja ilmainen messuklubi: www.terveysmessut.fi, facebook.com/terveysmessut Liput: 14/10 ¤, kokoaikalippu 25/18 ¤.

Samalla lipulla myös Kauneus-, Muoti-, Nordic Hair- ja Gold Silver Watch -messuille.

Järjestäjä: Suomen Messut, p. 040 4503250 26

KielipolKu 3/2011

H

Kaikki terveydestä alan suurtapahtumassa!

Huippuluentoja, maksutonta terveyden testausta.

Uusimmat hoitomuodot ja liikuntalajit. Terveelliset herkut ja superfoodit. Seksuaalisuus ja terveys.

Stressinhallinta, hidastaminen ja tasapaino.

Koko ohjelma samalla lipulla!

(erilliseen inforuutuun) lisätietoja lisätietoja tapahtumista ja koulutuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.aivoliitto.fi. Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.fi.

.. a. a i kk e l , i s es k u n alen euron le! l ä i u n s n es dy en ja tuo m e t ö l y i ta k n po

4

u

23.11.

Dysfasialla on uusi nimi -yleisötilaisuus, Espoo Keskiviikkona 23.11. klo 18.00–20.00, Keskuspuiston ammattiopisto, Arlan toimipaikka, auditorio, puustellinmäki 4–6, espoo. Aivoliiton järjestämä avoin yleisötilaisuus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta. luennoitsijana

on lT, foniatrian erikoislääkäri Marja Asikainen. pääkaupunkiseudun dysfasiayhdistys ry esittelee toimintaansa. lisätiedot suunnittelija elina Salo, elina.salo@aivoliitto.fi, p. 040 5437 292.

... k

22.11.

Aistien merkitys arjessa -koulutus, Helsinki Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana -koulutus ii tiistaina 22.11., Valkea talo klo 9–16.15.

Järjestäjinä ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry. Ks. ilmoitus s. 11.

21.–23.10.2011 Helsingin Messukeskus Avoinna pe klo 10–19, la–su klo 10–18 Oikeuttaa 4 euron alennukseen normaalihintaisesta aikuisen pääsylipusta (14 ¤).

Tämä edun Sinulle tarjoaa Aivoliitto ry.

✁

4¤

Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus Kielellistä erityisvaikeutta on Suomessa aiemmin kutsuttu dysfasiaksi. Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment, SLI) vaikuttaa laaja-alaisesti lapsen ja nuoren toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen.

Kielellisessä erityisvaikeudessa lapsen/nuoren kielellinen oppiminen on hidasta ja hänen kielellinen toimintakykynsä on ikään nähden puutteellinen, vaikka näönvarainen päättelykyky on normaali.

Kielellinen erityisvaikeus voidaan diagnosoida leikki-iässä, mutta tukitoimet tulee aloittaa jo epäilyvaiheessa. Varhain aloitetut, riittävät ja oikein kohdennetut tukitoimenpiteet pienentävät erityisvaikeuden haittaa.

Kielellisen erityisvaikeuden syy on usein perinnöllinen.

Sen esiintyvyys on noin seitsemän prosenttia. Suomessa on siten noin 70 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta, jolla on kielellinen erityisvaikeus.

Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta valmistui toukokuussa 2010. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen asettama työryhmä on koonnut suosituksen.

Tervetuloa Aivoliiton yleisötilaisuuteen kuulemaan lisää kielellisestä erityisvaikeudesta 14.9.2011 Rovaniemi

20.9.2011 Turku

27.9.2011 Jyväskylä

9.11.2011 Lahti

23.11.2011 Espoo

klo 18.00–20.00

klo 18.00–20.00

klo 18.00–20.00

klo 18.00–20.00

klo 18.00–20.00

Tiroli-Sali, Rovakatu 2

Turun kaupunginkirjasto, Studio, Linnankatu

Jyväskylän kaupunginkirjasto, Lahden kaupunginkirjasto, pieni luentosali, auditorio, Kirkkokatu 31 Vapaudenkatu 39 - 41 • Avaus Elina Salo, • Avaus Elina Salo, suunnittelija, suunnittelija, Aivoliitto ry Aivoliitto ry • Luennoitsijana Marja

• Avaus Elina Salo, suunnittelija, Aivoliitto ry • Luennoitsijana Leena Ervast, erikoispuheterapeutti, FL

• Avaus Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivoliitto ry

• Luennoitsijana Ulla Ström, • Luennoitsijana Ritva Asikainen, foniatrian Ketonen, puheterapeutti, FT, erikoislääkäri, LT erityisopettaja • Päijät-Hämeen • Afasialasten tuki ry dysfaattisten ja esittelee toimintaansa kuulovammaisten lasten tuki ry esittelee toimintaansa.

puheterapeutti, FM • Vanhemman puheenvuoro Heli Hänninen, Rovaniemi • Paikallinen yhdistys esittelee toimintaansa

Keskuspuiston ammattiopisto, Arlan toimipaikka, auditorio, Puustellinmäki 4–6 • Avaus Elina Salo, suunnittelija, Aivoliitto ry • Luennoitsijana Marja Asikainen, foniatrian erikoislääkäri, LT • Pääkaupunkiseudun dysfasiayhdistys ry esittelee toimintaansa.

Lisätietoja: Suunnittelija Elina Salo/Aivoliitto ry p. 040 5437 292 elina.salo@aivoliitto.fi Aivoliitto ry ∙ Suvilinnantie 2, 20900 Turku ∙ Puh. 02 2138 200 ∙ info@aivoliitto.fi ∙ www.aivoliitto.fi 3/2011 KielipolKu

27

Vaihtelu virkistää!

Perheloma 2 vrk (2 aikuista ja 2 lasta 4-17 v)

199,– 129,– 109,–

alk.

Tanssiviikonloppu 2 vrk

/perhehuone

puolihoidolla /hlö/2 hh Sis. tanssilipun lauantain orkesteritansseihin

Hyvinvointipäivä 1 vrk

puolihoidolla /hlö/2 hh Sis. yhden vapaavalintaisen 25 min. hoidon ja aquatarkylvyn

Varaukset ja lisätiedot myyntipalvelusta

(017) 560 1403 tai myynti@kuntoranta.fi

Tarjoukset voimassa 31.12.2011 saakka, ei juhlapyhinä.

Kuntorannantie 14, Varkaus

www.kuntoranta.fi

TERVETULOA KOULUUN! Marjatta-koulu perustettu 1972, hoitopedagoginen koulu (steinerpedagoginen erityiskoulu) keskellä Helsinkiä.

Erityisopetusta varten suunniteltu koulu on tarkoitettu esija peruskouluikäisille, kehitysvammaisille ja psyykkistä ja sosiaalista tukea tarvitseville oppilaille. os. Poutuntie 12, 00400 Helsinki (Pohjois-Haaga) Iltapäivätoimintaa ja loma-aikoina päivystys.

Tiedustelut Pirjo Kostiainen p. 09-4777 1221 marjatta-koulu@pp.inet.fi

Tervetuloa tutustumaan!

Työeläke.fi Työeläke.fi on Suomen työeläkejärjestelmän yhteinen verkkopalveluportaali.

Sieltä löytyvät yhteydet oman eläkelaitoksen palveluihin, työeläkeote ja eläkkeen hakemispalvelu.

28

Kielipolku 3/2011

HAVUKOSKEN PALVELUKESKUS Eteläinen Rastitie 12, 01360 Vantaa puh. (09) 874 141, fax (09) 8741 4555 www.vanhustenkotiapu.fi

Vuokra- ja omistusasuntoja vanhuksille, kotihoitoa, siivous- ja ateriapalvelua, vanhainkoti, ryhmäkoteja sekä mielenterveysyhteisöt Havurasti ja Myyrasti.

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Mariankatu 16-20, 67200 Kokkola Puh. (06) 826 4111 www.kpshp.fi

Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään hoitoon.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki Puhelin (09) 2727 910, faksi (09) 2727 9120

www.superliitto.fi

3/2011 Kielipolku

29

Elina Salo

Perusopetuslakiin muutoksia elokuusta alkaen • Opetuksen eriyttäminen, opettaOpetuksen järjestäjien tuli ottaa muutettujen opetussuunnitelmien perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön viimeistään elokuun alussa 2011.

jien yhteistyö ja opetusryhmien joustava muuntelu • Tukiopetus ja lisäksi voidaan käyt tää oppimissuunnitelmaa, osa aikaista erityisopetusta tai avusta jaa.

Nämä ovat keinoja vastata opetusryhmän tai yksittäisen oppilaan tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä.

Tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja silloin kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki on suunnitelmallista ja se ehkäisee ongelmien kasvamista. Se voi sisältää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, paitsi erityisen tuen päätöksellä annettavaa erityisopetusta. Myöskään oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää.

•

Kodin kanssa tehtävä yhteistyö korostuu.

• Perustuu pedagogiseen arvioon ja oppilaalle laaditaan oppimis suunnitelma.

• Oppilaan opettaja/-t laativat kir jallisen pedagogisen arvion, voi daan tarvittaessa käyttää myös muita asiantuntijoita.

• Arvion laadinnassa hyödynne tään mahdollista yleistä tukea varten laadittua oppimissuunni telmaa (sekä huoltajan luvalla lap sen kuntoutussuunnitelmaa).

• Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppi laan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogi

V

altioneuvoston asetus perusopetusasetuksen 2§:n muuttamisesta tuli voimaan 1.1.2011.

Lain tavoitteena on vahvistaa esija perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä. sekä lisätä annettavan tuen suunnitelmallisuutta ja tehostaa nykyisin käytössä olevia tukitoimia ja moniammatillista yhteistyötä.

30

Kielipolku 3/2011

Tuen muodot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki.

Yleinen tuki Yleinen tuki on kaikkien oppilaiden oikeus ja se rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan huoltajan kanssa.

seen arvioon perustuen moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä tai -työssä.

Oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan.

Erityinen tuki Erityinen tuki on tarkoitettu niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteet ei toteudu muilla tukitoimilla.

•

Tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä.

• Muodostuu erityisen tuen pää tökseen perustuvasta erityisope tuksesta sekä muista perusope tuksen tukimuodoista.

• Käytössä perusopetuksen kaikki tukimuodot.

Tuen antamiseksi tehdään kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka niiden alettua ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksen viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Erityisen

tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa.

Mikäli oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea.

Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

HOJKSn laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä sekä kuntoutussuunnitelmaa, jos huoltaja antaa luvan. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

Lisätietoja perusopetuslaki ja -asetus www.finlex.fi ja opetushallituksen sivuilta www. oph.fi. ■ Elina Salo toimii suunnittelijana Aivoliitossa.

1.8.2011 lähtien koulumatkatukeen on tullut joitakin muutoksia.

A

ikaisemmasta käytännöstä poiketen koulumatkatuki myönnetään lukuvuoden opiskeluajan todellisen keston mukaan 1–12 kuukaudeksi. Aikaisempi yhdeksän tukikuukauden enimmäismäärän rajoitus poistui käytöstä. Jos lukuvuoden opiskeluaika on esimerkiksi 13.8.–30.5. (9 täyttä kuukautta ja vähintään 18 päivää), koulumatkatuki voidaan myöntää 10 kuukaudeksi.

Muutoksen myötä myös yli sata kilometriä ylittävältä yhdensuuntaiselta koulumatkan osuudelta aiheutuvat matkakustannukset korvataan, jos opiskelija käyttää joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestä-

mää kuljetusta. Jos opiskelija kulkee koulumatkan omaa matkustustapaa käyttäen, kuten esim. omalla autolla, matkakustannukset korvataan edelleen enintään sadalta kilometriltä.

Koulumatkatuki voidaan opiskelijan hakemuksesta myöntää oman matkustustavan perusteella, vaikka opiskelija käyttää tai voisi käyttää joukkoliikennettä, jos opiskelijan koulumatka tai matkustustapa vaihtuu useita kertoja lukuvuoden aikana. Koulumatkatuen oma matkustustapa tarkoittaa, että koulumatkatuki maksetaan kuukausittain opiskelijan tilille.

Jos tuki voidaan myöntää oman matkustustavan perusteella, opiskelija saa käyttää koulumatkallaan mitä tahansa matkustustapaa. Mahdolliset joukkoliikenteen liput opiskelija ostaa tällöin normaaliin opiskelija-

Satu Lukka

Koulumatkatukeen muutoksia hintaan ja koulumatkatuen ostotodistusta ei käytetä lippua ostettaessa.

Oman matkustustavan ja koulukuljetuksen mukaiseen koulumatkatukeen tuli 1.8.2011 lukien korotus.

Oman koulumatkatuen suuruuden voi laskea Kelan sivuilla olevalla koulumatkatuen määrän laskurilla.

Muutoksen myötä koulumatkatuki voidaan myöntää myös näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen Pelastusopistossa ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa.

Lisätiedot ja lähde: www.kela.fi. ■ Satu Lukka toimii järjestösuunnittelijana Aivoliitossa.

3/2011 Kielipolku

31

32

Kielipolku 3/2011

Rahapelien uusi ikäraja on 18 vuotta Rahapelien uusi ikäraja on 18 vuotta. Alle 18-vuotias ei saa pelata edes vanhempiensa seurassa tai luvalla.

Pidetään yhdessä huolta, että uusi ikäraja tiedetään ja sitä noudatetaan. Rahapelaaminen on aikuisten juttu.

3/2011 Kielipolku

33

Poimittua Oikeus puhua

pekka elomaa

Tekstiä on toimituksen käytössä

Lietolaiset Aistitalon pojat Jari-Matti Hiltunen ja Marko Koivisto Ruisrockissa.

34

KielipolKu 3/2011

Papunet-sivustossa on avattu uusi kokonaisuus puhevammaisuudesta.

Sivuilla kerrotaan mitä on puhevammaisuus, keitä ovat puhevammaiset ihmiset ja miten kommunikointikumppanin ilmaisua voidaan tukea.

Sivuilla tarkastellaan puhevammaisuutta myös ihmisoikeuksien, lainsäädännön ja vammaispolitiikan näkökulmista sekä tutustutaan kommunikoinnin esteettömyyteen ja tietoyhteiskunnan saavutettavuuteen.

Sivuille on jatkossa tulossa tietoa, mistä saa apua, jos läheisellä on puhevamma.

Puhevammaisuus-sivut löytyvät osoitteesta www.papunet.net/ tietoa/puhevammaisuus/ ■

Poimittua Ekapeleihin uudistuksia

M

aksuttoman Ekapeli-oppimispelin esiopetukseen kehitettyä versiota, Ekapeli-Eskaria, on nyt mahdollista pelata myös ilman käyttäjäksi rekisteröitymistä. uudistus nopeuttaa harjoitusmenetelmän käyttöönottoa ja helpottaa peliin tutustumista. ekapeli-eskarin voi nykyisin ladata suoraan lukiMatsivuilta osoitteesta http://www.lukimat.fi/ekapeli. pelin käyttäjäksi rekisteröityminen tuo kuitenkin pelaajan ohjaajan käyttöön lisäpalveluja, kuten työkaluja lapsen etenemisen seurantaan,

sekä mahdollistaa pelin pelaamisen useammalla eri tietokoneella esimerkiksi koulussa ja kotona. ekapeli-harjoittelun on havaittu tuovan lisätukea lukemisen perustaitojen oppimiseen.

Tällä hetkellä ekapeliin rekisteröityjä pelaajia on yli 90 000.

Myös muita ekapeli-oppimispelin versioita on uudistettu. Suomenruotsinkielisen Ekapeli-SpelEttin sisältöjä on laajennettu ja pelin mukautumista pelaajan taitotasoon on parannettu. ekapeli-Spelett ja muut ekapelin versiot ovat maksutta saatavilla osoitteesta http://www.ekapeli.fi. Muiden

kuin ekapeli-eskarin käyttöönotto edellyttää kuitenkin käyttäjäksi rekisteröitymisen. ekapelistä on saatavilla myös versio matematiikan perustaitojen harjoitteluun. lukemisen perustaitojen harjoitteluun tarkoitettua ekapeli-oppimispeliä kehitetään Niilo Mäki -instituutin ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä opetus- ja kulttuuriministeriön tukemassa valtakunnallisessa LukiMathankkeessa. ■

Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

✂

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

3/2011 KielipolKu

35

Aktuellt Styrka genom nätverk Vill du påverka ditt barns stöd och service?

S

tyrka genom nätverk är ett föräldrarnätverksprojekt 2011– 2013 (2016) där målgruppen är föräldrar till barn och unga med funktionsnedsättning. Projektet förvaltas av Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf (FDUV) och har som samarbetspart Hjärnförbundet.

Projektet har som mål: - att öka föräldrarnas egenmakt (empowerment) och stöda dem i att formulera sina egna mål - att samarbeta med kommunala myndigheter och serviceproducenter och få dem att ta i bruk nya stödformer för familjer - att stöda anhöriga i förhållande

till myndigheter - att bilda nätverk mellan olika föräldragrupper.

Gruppen bestämmer själv på vilket sätt den träffas, hur ofta, vad som

diskuteras och hur man vill påverka.

Inom projektet bildas två regionala grupper i Österbotten, en i mellersta Nyland och en i Åboland. Är du intresserad av att delta i den regionala gruppen närmast dig eller är du intresserad av att fungera som gruppledare?

Ta kontakt med: Projektkoordinator Tina Holms, t. 06 319 56 53, e-post: tina.holms@fduv.fi (Österbotten) Projektkoordinator Marita Mäenpää, t. 09 434 236 13, e-post: marita.maenpaa@fduv.fi (Nyland och Åboland). ■

✂ Haluan liittyä: SLI-yhdistykseen liiton kannatusjäseneksi.

Olen henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus läheinen lapsen syntymävuosi ____________________ ammattilainen muu _________________________________ Nimi

____________________________

Osoite

____________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________ Puhelin

____________________________

Sähköposti

____________________________

Syntymäaika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

36

Kielipolku 3/2011

muu

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen.

Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

Jäsenmaksu on 10-25 € yhdistyksestä riippuen.

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on yksityisiltä 50 € ja 80 € yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_______________________________________ Allekirjoitus

Kiinteistö Oy Kissantassu PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta

KAAVIN APTEEKKI

Kangasniemen Apteekki

Keskustie 2, 73600 Kaavi puh 017-662 014

Otto Mannisentie 12, Kangasniemi puh. 015-431 631

APILA APTEEKKI

HAKUNILAN APTEEKKI

Ajokatu 83, Lahti puh. 03-876 220

KORTESJÄRVEN APTEEKKI Jääkärintie 53, Kortesjärvi puh. 06-488 0300

Paraisten Apteekki Rantatie 24, Parainen puh. 02-454 4001

Laukkarinne 6, Vantaa puh. 09-877 0580

Varsinais-Suomen Erityishuoltopiirin Ky Myllyojantie 2 21520 Naskarla puh. 0400 929 220 www.v-suomenehp.fi

Simon Apteekki Ratatie 8, Simo puh. 016-266 009

KEMIN I APTEEKKI www.pkssk.fi

Asemakatu 1, Kemi puh. 050 505 2561

WIKLUNDIN APTEEKKI Kauppiaskatu 7-9, 20100 Turku SOKOS WIKLUND Puh. 02-214 4400

www.ipty.fi

Sievin Apteekki Haikolantie 18, Sievi www.sievinapteekki.fi

KIURUVEDEN KAUPUNKI www.kiuruvesi.fi

Malmin asematie 6, 00700 Helsinki puh. (09) 3509 290, faksi (09) 3511 380 www.kiinko.fi

PANIMOMUSEO

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖ www.niilohelander.net

LUMON OY Pesutupa Viherpeippo Kavallinpelto 13, 02710 Espoo puh. 09-509 3115, 0400 631 182

FEORA OY AB Industriområdet 66900 Nykarleby Tel. 06-781 7430, fax 06-722 0404

Avoinna maanantai-perjantai klo 10-15

ALFA BAG OY Vasarakuja 19, 67100 Kokkola puh. 06-8245 100

Invataksi Riitta Ylitalo Hämeenlinna, puh. 0400 481 090

TURUN SEUDUN INVATAKSIT Tilauskeskus 02-233 2233 1 + 8 tilataksit

Luuniemenkatu 4, 74100 IISALMI puh. 029 000 1050 (017) 838 5232 3/2011 Kielipolku

37

Kirjahylly Unihiekkaa etsimässä

mistapaa, jotka usein parantavat koko perheen hyvinvointia. Kukin perhe voi valita omaan tilanteeseensa ja arvomaailmaansa parhaiten sopivat keinot. Eri menetelmien tehokkuudesta, hyödyistä ja mahdollisista haitoista kerrotaan tasapuolisesti.

Anna Keski-Rahkonen, Minna Nalbantoglu: Unihiekkaa etsimässä – Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin. Duodecim. 2011.

Taaperosta taitavaksi toimijaksi

Lähes kaikilla lapsiperheillä on kokemuksia repaleisista, huonosti nukutuista öistä. Silti unikoulut nostattavat vahvoja tunteita ja herättävät kiivaita keskusteluja nettipalstoilla.

Todellisuudessa useat erilaiset unikoulumenetelmät on tieteellisesti todettu toimiviksi, tehokkaiksi ja täysin turvallisiksi.

Hyviä suomenkielisiä neuvoja lapsen nukuttamiseen ja unikoulutukseen ei ole ollut saatavissa. Suomalaisen lääkärin ja kokeneen toimittajan kirja Unihiekkaa etsimässä – Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin antaa vanhemmille käytännöllisiä neuvoja vauvojen ja taaperoiden univaikeuksien korjaamiseen.

Kirja perustuu tuoreimpaan ulkomaiseen ja kotimaiseen tieteelliseen tutkimustietoon, jota elävöittävät perheiden tositarinat. Hyvät neuvot ovat tarpeen, sillä huonoilla yöunilla on laajoja fyysisiä ja psyykkisiä haittavaikutuksia niin aikuisille kuin lapsillekin.

Kirjassa esitellään unipulmien ratkomiseen monta erilaista lähesty38

Kielipolku 3/2011

Lapsen kyky säädellä tunteita ja käyttäytymistä kehittyy päivähoitoiässä kovaa vauhtia. Itsesäätelytaitojen kehittymisessä vaikuttavat kognitiiviset taidot, lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus ja kasvatuskeinot.

Jos itsesäätelytaidoissa on puutteita, lapsi voi olla levoton ja impulsiivinen tai toisaalta arka, vetäytyvä tai aggressiivinen. Itsesäätely on perusta lapsen sosiaalisten taitojen ja suhteiden syntymiselle ja onnistumiselle.

Itsesäätelyn pulmat tuovat ongelmia kaverisuhteisiin ja kuormittavat myös vanhempia ja päivähoidon ammattilaisia. Aikuiset voivat kuitenkin omalla käyttäytymisellään vahvistaa lapsen itsesäätelytaitojen hyvää kehitystä.

Taaperosta taitavaksi toimijaksi -kirjassa kuvataan itsesäätelytaitojen kehitystä, siihen vaikuttavia tekijöitä ja keinoja tukea lasta. Kirjassa tarkastellaan, miten itsesäätelyn puutteet heijastuvat lapsen hyvinvointiin, sosiaalisiin taitoihin sekä ryhmässä toimimiseen ja kuvataan keinoja tukea lapsen lisäksi myös vanhempia ja päivähoidon henkilökuntaa. Kirja on suunnattu alle kouluikäisten lasten ja alaluokkalaisten parissa työskenteleville ammattilaisille.

Lapsen ylivilkkaus ja impulsiivinen käyttäytyminen on iso haaste vanhemmuudelle. Vanhempien varhainen tukeminen ehkäisee ongel-

mien kasaantumista ja auttaa löytämään ohjauskeinoja, jotka opettavat lapselle oman toimintansa säätelyä.

Vanhempien ja lapsen välisen myönteisen vuorovaikutuksen tukeminen auttaa perheitä pois kielteisen vuorovaikutuksen kehältä. Toiminnan suunnittelu, etukäteen sovitut säännöt sekä välittävä ja johdonmukainen läsnäolo muodostavat hyvän pohjan arjen kohtaamisille ja itsesäätelytaidon kehittymiselle.

Aro, T. & Laakso, M.-L. (toim.).

Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen.

Niilo Mäki Instituutti. 2011.

Loikkiksella ketteräksi Motorisen oppimisen vaikeudet ovat yleisiä. Ne vaikeuttavat usein niin arjen toimintoja kuin koulutaitojen oppimista. Motoriikan ongelmat voivat ilmetä motoristen suoritusten hitautena, epätarkkuutena sekä vaihtelevuutena ikäisiin nähden. Usein ongelmat tulevat ilmi päivähoitoiässä monimutkaisempia motorisia taitoja harjoitellessa.

Loikkiksella ketteräksi -julkaisussa perehdytään motorisessa oppimisessa ilmeneviin vaikeuksiin, niiden havainnointiin ja oppimisen tukemiseen. Kirjassa esitellään motoriseen oppimiseen liittyvän teoriatiedon lisäksi motorisen oppimisen vaikeuksien havainnointiin suunniteltu Ketteräksi-havainnointimenetelmä sekä motorisen oppimisen tukemiseen suunniteltu Loikkis-kerhoidea.

Materiaalit auttavat aikuisia ymmärtämään lasten motoriikan ongelmia ja kehittämään niiden havainnoimisen ja tukemisen taitoja.

Kirja on tarkoitettu erityisesti esi- ja alkuopetusikäisten kanssa työskenteleville sekä eri alojen terapeuteille.

Kirjassa esitetyt tukitoimet on helppo järjestää niin yleisopetuksen tunneilla, tehostettuna tukena tukiopetuksessa kuin erityisenä tukena erityis-

Kirjahylly opetuksessa.

On varsin tyypillistä, että motorisen oppimisen ongelmat jäävät havaitsematta tai peittyvät muiden kehityksen ongelmien taakse. Motorisen oppimisen vaikeudet olisi kuitenkin tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhain, sillä vaikeudet rajoittavat lapsen toimintakykyä ja tasavertaista osallistumista vaikuttaen edelleen itsetunnon ja tunne-elämän kehitykseen sekä kaverisuhteisiin. Tukitoimien alkaa heti, kun huoli lapsen motorisesta kehityksestä herää.

Viholainen, H., Hemmola, P.-M., Suvikas, J. & Purtsi, J.: KUMMI 7 – Arviointi-, opetus- ja kuntoutusmateriaaleja. Loikkiksella ketteräksi. Niilo Mäki Instituutti & Suomen CP-liitto ry. 2011.

merkittävästi arjen toimia ja heikentää elämänlaatua. Unettomuudesta onkin tullut 2000-luvun työikäisten painajainen.

Unikoulu aikuisille -kirja ohjaa selvittämään unettomuuden syitä ja riskitekijöitä. Kirja tarjoaa ajantasaista tietoa unettomuuden tutkimuksesta, ehkäisystä ja hoidosta sekä riittävän ja laadukkaan yöunen merkityksestä.

Uni on herkkä hyvinvoinnin mittari ja voit itse tehdä paljon unesi parantamiseksi. Huolehdi unestasi, niin uni huolehtii sinusta. Anna unelle aikaa!

Kirjoittajista Markku Partinen on neurologian dosentti ja unitutkija ja Maarit Huovinen työskentelee lääketieteen toimittajana ja tietokirjailijana. Työparilta on ilmestynyt myös WSOY:n Miten voit -sarjassa käytännönläheinen teos Terve uni (2007).

Unikoulu aikuisille Markku Partinen ja Maarit Huovinen: Unikoulu aikuisille. Opi selättämään unettomuus. WSOY 2011.

Tyhjenevä pesä - täysi sydän

Kärsitkö nukahtamisvaikeuksista?

Onko unesi luonteeltaan katkonaista? Haaveiletko virkistävistä yöunista ja tehokkaista työpäivistä?

Unettomuus on yleisin unihäiriö, josta tutkimusten mukaan kärsii jo yli miljoona suomalaista. Unettomuuden seurauksena elämänhalu vähenee, mieliala heittelee ja stressi, keskittymisvaikeudet sekä tapaturmariskit lisääntyvät. Huonosti nukuttua yötä seuraava päiväväsymys haittaa

naisten elämässä on kyse paljosta muustakin: ikääntymisestä, vaihdevuosista, terveydestä ja työstä.

Kirjoittajat avaavat tätä elämänvaihetta rohkeasti tyhjenevän pesän teemojen kautta, eivät kaihda elämänvaiheen kipeitäkään puolia. He tuovat näkyville myös elämän positiivisen perustotuuden: Kun suljet takanasi yhden oven, löydät edestäsi uuden oven, josta kulkea. Luopuessasi jostain, vaikka kuinka rakkaasta, saat aina jotain muuta tärkeää tilalle.

Kirjassa tarkastellaan sekä äidin ja aikuistuvan nuoren suhdetta, vanhempien parisuhdetta että naisen suhdetta omaan elämäänsä. Kirjaan kootut tarinat täydentyvät asiantuntijapuheenvuoroin ja tarjoavat oivalluksen hetkiä naisen elämän kasvuvaiheessa. Tyhjenevän pesän aikaan on aika pohtia miten elää omaa elämää täydesti, mitkä haaveet on tärkeä vielä täyttää, miten nainen haluaa elämänsä iltapäivää viettää.

Vuoden 2010 tiedetoimittaja Tuula Vainikainen ja elämäntaidonvalmentaja Johanna Muuraiskangas elävät itse elämänvaihetta, josta kirjoittavat. Parivaljakon ihmisläheinen, kansantajuinen ja käytännöllinen opas auttaa itsenäistyvien lasten vanhempia kohtaamaan uusia haasteita sisältävän tulevaisuutensa.

Tuula Vainikainen, Johanna Muuraiskangas: Tyhjenevä pesä - täysi sydän. Naisena ja äitinä uuden elämän kynnyksellä.WSOY. 2011.

Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila.

Tyhjenevä pesä - täysi sydän on kirja naisille naisista, jotka elävät elämässään tärkeää elämänvaihetta, jossa on monta palloa samaan aikaan ilmassa. Lapset lähtevät kotoa, mutta samaan aikaan keskielämää elävien

3/2011 Kielipolku

39

Yhdessä postia yhdistyksiltä

V

ertaisvirta-hanke oli Aivoliiton ja Ok-opintokeskuksen yhteinen koulutushanke 1.1.2009– 31.12.2010. Hankkeen aikana koulutimme määräaikaisten vertaisryhmien ohjaajia Kajaanissa ja lahdessa sekä AVH-yhdistysten aluekerhojen ohjaajia Turussa, Rovaniemellä, Mikkelissä ja Kuopiossa.

Vieläkö muistat Vertaisvirran?

Määräaikaisella vertaisryhmällä on selkeä aloitus ja lopetus. Ryhmä kokoontuu 5–6 kertaa ja ryhmän tarkoituksena on tuoda jotakin uutta yhdistyksen toimintaan. Ryhmä voi olla keskusteluryhmä tai sitten toiminnallinen ryhmä (esimerkiksi liikunta-, käsityö- tai retkeilyryhmä). Tiedän, että ainakin kalastusryhmä on ollut kovin suosittu. Toivottavasti te koulutetut määräaikaisten ryhmien ohjaajat innostuisitte vaikkapa työparin kanssa kokeilemaan näin syksyllä jotakin uutta ryhmää yhdistyksessä.

SAMDY ry

S

atakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry toimii autismin kirjon, ADHD-tyyppisten, dysfaattisten sekä lukivaikeushenkilöiden eduksi yhteistyössä asiantuntijoiden ja perheenjäsenten kanssa järjestämällä kerhoja, koulutusta, vertaistukea ja virkistystä.

Yhteystiedot: SAMDY ry, Satakunnan yhteisökeskus, isolinnankatu 16, 28100 poRi. päivystysaika toimistolla sopimuksen mukaan. puh. 044 346 0898.Sähköposti: samdy@samdy.info.

Tarkempia tietoja toiminnasta (kerhot, vertaistuki) ja tapahtumista (tilaisuudet, leirit, retket, koulutukset) kotisivuilla: www.samdy.info.

Lähetä postia

KielipolKu 3/2011

Järjestösuunnittelija Heli Taskinen

Kymenlaakson Aada ry

K

ymenlaakson Aada ry järjestää päivä Helsingissä -bussiretken lauantaina 29.10. Bussi 1 reitillä lappeenranta (8.00)–Kouvola (9.15)–Helsinki–itäkeskus–keskusta. Bussi 2 reitillä Karhula (9.00) – Helsinki– itäkeskus–keskusta. paluumatkalle lähdetään klo 16.00.

Hinta jäsenille ja heidän perheilleen meno-paluu 5 euroa/ henkilö.

Myös yhdistyksen ulkopuoliset ovat tervetulleita mukaan, heiltä meno-paluumatka 25 euroa/henkilö. ilmoittautumiset 14.10. mennessä Aada ry, puhelin 045 121 9331. Aikataulu- ja reittimuutokset mahdollisia. lisätietoja yhdistyksestä: www.kymenlaaksonaada. org.

Yhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. lehteen 4/2011 tarkoitetut aineistot 3.10.2011 mennessä.

40

Muistuttaisin vielä, että voitte pitää myös yhteyttä muihin koulutuksessa olleisiin henkilöihin sähköpostin kautta (jaoimme koulutuksessa yhteystiedot) ja vaihtaa kuulumisia sekä saada itselle vertaistukea ryhmän ohjaamisen iloissa ja karikoissa.

Myös Aivoliiton järjestösuunnittelijoilta saa apua ryhmien käynnistämisessä.

Antoisaa matkaa määräaikaisten vertaisryhmien maailmassa.

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HelSiNKi veijo.kivisto@aivoliitto.fi HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.hsdy.org/ Nina Väyrynen (pj), p. 040 877 3404 Nina.HSDY@gmail.com päivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi LÄNSI-SUOMEN ALUE Suunnittelija elina Salo, p. 040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMpeRe elina.salo@aivoliitto.fi Vastuualue: kielellinen erityisvaikeus AFASIALASTEN TUKI RY www.nic.fi/~hkuusela/ Maarit Heimonen maarit.heimonen@elisanet.fi Keski-Suomen kerho ks. yhdistyksen tiedot Ääneseudun kerho ks. yhdistyksen tiedot ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JA LÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY ellary@suomi24.fi paula immonen, p. 040 542 0345 Vanha Hämeentie 68 32200 loimaa paula.immonen1@luukku.com PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY www.saunalahti.fi/pdy pdy@sci.fi pl 11, 33451 Tampere elina el-Sayed, p. 040 512 7009 Lasten ja vanhempien kerho Hannele Selin, p. 045 260 2141 hannele.selin1@luukku.com Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI Marjaana laaja, p. 050 331 3306 marjaana.laaja@jippii.fi

ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu lukka, p. 040 526 2855 Kauppamiehenkatu 4, 2. krs 45100 KouVolA satu.lukka@aivoliitto.fi Vastuualueet: kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva KANTA-HÄMEEN ASPERGER-, AUTISMI-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS RY koti.aina.net/~hymy/ Johanna lehmusoksa l.lehmusoksa@netti.fi

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY www.dyfa.fi Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTi arto.o.maenpaa@gmail.com Aila peippo (siht), p. 046 85678 23 aila.peippo@dnainternet.net Sporttikerho (kerran viikossa) Arto Mäenpää, p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTi arto.o.maenpaa@gmail.com

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY Jari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907 Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN YHDISTYS ED RY elina Salo, p. 040 543 7292, elina.salo@aivoliitto.fi TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY www.dyma.info/ dyma@dyma.info Kalevantie 25, 20520 Turku p. 0400 347 385 Dysfasia-aikuisten ryhmä Dyma ry toimisto, p. 0400 347 385 Isovanhempien ryhmä Reino lemmetyinen, p. 0400 720 460 reino.lemmetyinen@tuakk.fi ETELÄ-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY Juhani Kari (pj), p. 06 512 0183 (k), 050 305 2392 ourannevantie 177, 63400 Alavus as juhani.kari@pp1.inet.fi Alavuden keskustelukerho Juhani Kari, ks. tiedot yllä Härmänmaan-Kortesjärven keskustelukerho Tuula Mäki-Fränti, p. 06 488 7126, 040 865 7606 Saarijärventie 371, 62420 Kortesjärvi tuula.maki-franti@netikka.fi Kyrönmaan keskustelukerho Marjo Kari, p. 050 576 7619 potilantie 23, 66400 laihia Marjokari73@gmail.com Anita Somppi, p. 044 035 0394 Santaloukontie 203, 66400 laihia anita.somppi@gmail.com Seinäjoen keskustelukerho Heli Vainionpää p. 06 414 9584, 040 822 4733 KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY www.kymenlaaksonaada.org kymenlaakson.aada@gmail.com Kotkan vertaisryhmä vanhemmille Ryhmä kokoontuu kuukauden 1. maanantaina klo 18 - 20 Nuorisotalo Greipissä, os. Kirkkokatu 22, Kotka.

Kouvolan vertaisryhmä vanhemmille Ryhmä kokoontuu joka kuukauden 2. maanantai klo 18-20 osoitteessa Kappelikatu 10 A 1.

Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen, puh. 040 732 0285, kata.vertsikka@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Kaika Korhonen, kaika.korhonen@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Jäsenasiat Katja Niemi, katja.niemi@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

pikkukuja 3 B 3, 60320 Seinäjoki hvainionpaa@luukku.com heli.vainionpaa@netikka.fi SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, isolinnankatu 16, 28100 poRi p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaan samdy@samdy.info Tuija Koski puheenjohtaja@samdy.info Saara Korkeamäki, jäsenasiat jasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 Kankaanpään aluekerho kankaanpaa@samdy.info Satu Holopainen p. 040 575 2188 sadut@netti.fi Minna lehtinen p. 050 330 5068 Minlehti@suomi24.fi Kokemäen aluekerho kokemaki@samdy.info outi Juhela 0400 807 171 outijuhela@luukku.com Rauman aluekerho rauma@samdy.info ADHD-aikuisten ja -nuorten vertaistukihenkilö Mira p. 044 992 2165 mira.rokka@raumalainen.com ÖSTERBOTTENS DYSFASIFÖRENING RF-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY Kaksikielinen dysfasiayhdistys Hannele Holm, p. 040 7349286 hannele.holm@netti.fi

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI RY www.dysfasia.org Hämeenkatu 26 A 15140 lAHTi Jäsenasiat Tuomo leppänen, p. 0440 776 845 tuomo@leppaset.com

3/2011 KielipolKu

41

Yhdistykset alueittain KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta ITÄ-SUOMEN ALUE EIJSVEIKEET RY www.eijsveikeet.fi Koljonniemenkatu 2, 2.krs, 70100 Kuopio p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY www.es-ada.com/ Tarja lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net Puumalan aluekerho Marjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003 Koivutie 15, 52200 puumala marjoa.montonen@netti.fi Ristiinan aluekerho Anu puttonen, p. 040 567 8770 Katariinantie 10, 52300 Ristiina anu.puttonen@luukku.com ITÄ-SAVON PUATTI RY www.puatti.com Saku linnamurto saku.linnamurto@isshp.fi.

POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY www.aksoni.suntuubi.com

POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Virpi lumimäki p. 040 737 5879 Korkalonkatu 18 96200 RoVANieMi virpi.lumimaki@aivoliitto.fi Vastuualue:liikunta

Anne-Maarit palviainen (pj.) p. 050 306 8261 annemaarit.palviainen@gmail.com Noora Mikkonen (siht.) p. 040 412 3792 nmikkone@luukku.com VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen, p. 040 732 8360 Koivukuja 8, 78210 Varkaus www.wamdy.info varkaudenseudun@wamdy.info KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN ALUE Alueella ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä.

Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Heli Taskinen, työlomalla 31.7.2012 asti Sijaisena Risto lappalainen ks. tiedot yllä

Alueella ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä.

Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

Ajankohtaista kielellisestä erityisvaikeudesta Aika: Torstai 6.10.2011, klo 10.00–16.00 Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku Kohderyhmä: Kuntoutusohjaajat Järjestäjä: Aivoliitto ry

Löydä ja tapaa kavereita verkossa

Ohjelma: 10.00–10.15 10.15–10.30 10.30–11.15 11.15–12.15 12.15–13.00 13.00–13.45 13.45–14.30 14.30–14.45 14.45–15.00 15.00–15.30 15.30–16.00

Aamukahvi Tervetuloa Suvituuleen, toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Sopeutumisvalmennuskurssitoiminta, palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski Tutustumiskierros Suvituuleen ja Nuortentaloon Lounas Neuropsykiatrinen valmennus, neuropsykiatrinen valmentaja Marianne Kulmala Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti, suunnittelija Elina Salo Iltapäiväkahvi Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluopas perheille, järjestösuunnittelija Satu Lukka Kielellinen erityisvaikeus – yhdyshenkilöverkosto, koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Päivän yhteenveto

Aivoliitto ry tarjoaa osallistujille kahvit ja lounaan, matkakuluista osallistuja vastaa itse.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Satu Lukka järjestösuunnittelija puh. 040 5262 855 satu.lukka@aivoliitto.fi Ilmoittautumiset viimeistään perjantaina 23.9.

Suvilinnantie 2, 20900 TURKU • puh. 02 2138 200 • info@aivoliitto.fi • www.aivoliitto.fi

42

KielipolKu 3/2011

www.kaveripiiri.fi Kaveripiiri on tapaamispaikka verkossa puhe- ja kehitysvammaisille.

Siellä voi jutella, tavata uusia ihmisiä ja viestiä kuvilla ja kirjoittamalla.

Yhteystiedot aIVOLIITTO rY Suvilinnantie 2 20900 TuRKu p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi. aLUeeLLInen TOImInTa Järjestöpäällikkö Marika Railila Malmin kauppatie 26, 00700 HelSiNKi p. 040 543 7287 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42 JÄSenPaLVeLUT Jäsenasioidenhoitaja Sanna Reuna p. 02 2138 225, 040 8450 430 LaKIPaLVeLUa JÄSenISTÖLLe lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUnTOUTUSPaLVeLUT Ja KOmmUnIKaaTIOKeSKUS palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisihteeri pirkko pohjola p. 02 2138 272 Fysioterapeutti eliisa laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti päivi liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Kirsi lönnqvist p. 02 2138 275 puheterapeutti piia Aro-pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 puheterapeutti Salla pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001 puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 TULKKIPaLVeLUT puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

KOULUTUSPaLVeLUT Ja aVH-YHdYSHenKILÖTOImInTa Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMpeRe p. 040 5437 288 KIeLeLLInen erITYISVaIKeUS -TOImInTa Suunnittelija elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMpeRe p. 040 543 7292 PrOJeKTIT ovet auki afaattisille – Juttu-tupa projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 projektityöntekijä pirjo laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 onnistunut työhönpalaaminen -projekti palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ks. Kuntoutuspalvelut Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta TOImISTO Ja HaLLInTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 Toimistosihteeri pia Vuoltee laskutus ja tilaukset (ma–ke) p. 02 2138 222 VIeSTInTÄ Viestintäpäällikkö päivi Seppä-lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

SUOmen nUOrTenTaLO OY Johtaja Marjatta laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410 Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TuRKu p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Anne ingman p. 050 442 0092 Nuortentalo Kuopio litmasenkaari 1 C 13 70820 Kuopio p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu pasanen p. 040 562 9118 Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASAlMi p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja eveliina Kananen p. 050 303 7703 Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja pia laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi LIITTOVaLTUUSTOn PUHeenJOHTaJa Sirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221 lapin Aivohalvausja afasiayhdistys ry sirpakuukkanen@windowslive.com.

LIITOn Ja LIITTOHaLLITUKSen PUHeenJOHTaJa Asiantuntija, lKT Terttu erilä Tampereen yliopistollinen sairaala terttu.erila@pshp.fi erITYISOSaamISKeSKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituuli p. 02 2138 509 tai toptreat@toptreat.fi.

3/2011 KielipolKu

43

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

M3 Itella Oyj

Neuropsykiatrista valmennusta Suomen Nuortentalo Oy Tarjoamme neuropsykiatrista valmennusta henkilöille, joilla on neuropsykiatrinen erityisvaikeus (esimerkiksi kielellinen erityisvaikeus, ADHD, Aspergerin tai Touretten oireyhtymä).

Valmennuksesta saa apua ja tukea – arjen- ja elämänhallintaan – itsenäistymiseen – itsetunnon ja positiivisen minäkuvan vahvistamiseen – opiskeluun, työhön ja vapaa-aikaan.

Valmennus tapahtuu asiakkaan omassa asumis- ja toimintaympäristössä valmennustapaamisissa, joita on yleensä 1–2 kertaa viikossa. Lisäksi yhteyttä pidetään sähköpostitse ja puhelimella.

Neuropsykiatrista valmennusta tarjotaan myös perheille, joissa jollakin perheenjäsenellä on neuropsykiatrinen erityisvaikeus. Valmentaja auttaa perhettä löytämään keinoja ja toimintamalleja arkeen.

Suomen Nuortentalo Oy tarjoaa valmennuspalveluita Turussa, Kuopiossa sekä Jyvässeudulla.

Lisätietoja: www.nuortentalo.fi.

Suomen Nuortentalo Oy/valmennuspalvelut Suvilinnantie 10, 20900 Turku Vastaava ohjaaja Pia Laverman pia.laverman@nuortentalo.fi p. 050 447 8763