Kielipolku 3/2012

Kielipolku 3/2012

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Nuorten runoista syntyi kirja

Perusopetuslain muutokset käytännössä

Kotikoulu Nuortentalossa

Valteri tukee lähikouluja

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä Dysfasia) Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

11. vuosikerta ISSN 1799-5868 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi TOIMITUS toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Pia Puustelli p. 050 568 8149 pia.puustelli@aivoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO Professori Pirjo Korpilahti Turun yliopisto, puheenjohtaja Erityisluokanopettaja Mari Jaakkola Veromäen koulu, Vantaan kaupunki Erikoistutkija Elisa Poskiparta Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu Yhdistyksen jäsen, toimittaja Tarja Autio Aivoliitto ry:n edustajat: Suunnittelija Elina Salo Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Pia Puustelli Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU MIKTOR Taitto Marko Vuorio, MIKTOR Kuvat futureimagebank.com, Shutterstock ja ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377 JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

s. 6 TEEMA: Perusopetuslain muutosten vaatimukset

Perusopetuslain uudistuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta oppimisen tukeen.

Kielipolku-lehden aikataulu NO 4.

TEEMAT Tietotekniikka kaikille + lehti 10 vuotta

Kannen kuva: Shutterstock 2

KIELIPOLKU 3/2012

AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY pe 12.10.

pe 19.10.

pe 16.11.

3/2012

s i sältö

s. 14 s. 10

Valteri-verkosto kehittää palveluja oppimisen tueksi.

ARTIKKELIT 6

10 14

18 21 22 24 26 31

Mitä perusopetuslain muutokset tarkoittavat käytännössä?

Valteri-verkosto tukee lähikouluperiaatetta Kaikki oppimaan – Yksilöllisen oppimisen tukeminen ryhmässä Perusopetuslain muutokset koulun arjessa Äänikirjat kouluun ja vapaa-aikaan Celiasta Erilaisilla poluilla peruskoulu päätökseen Nuorten sielujen valtameri Monta tietä kuntoutumiseen Dysfasialla on uusi nimi: kielellinen erityisvaikeus

Pedagogisilla ratkaisuilla voidaan tukea yksilöllistä oppimista ryhmässä.

PALSTAT 4 5 20 28 32 33 37 40 41 43

Ledare Pääkirjoitus Kolumni Liitto tiedottaa Tapahtumakalenteri Koulutuskalenteri Poimittua Yhdessä – postia yhdistyksiltä Yhdistykset alueittain Aivoliiton yhteystiedot

Sivujen 4-20 sisältö on tuotettu yhteistyössä ADHD-liiton ja Autismija Asperger-liiton kanssa.

3/2012 KIELIPOLKU

3

LEDARE JUKKA GUSTAFSSON

Eleven har rätt till undervisning anpassad till sina förutsättningar

I

lagen om grundläggande utbildning finns en tydlig utgångspunkt också för utveckling av undervisningen för elever som behöver särskilt stöd. I samband med förändringarna i lagen om den grundläggande utbildningen år 2010 kompletterade man reglerna för specialundervisning och annat särskilt stöd för eleven. Stödet finns nu i tre former, ett allmänt, ett intensifierat och ett särskilt stöd. Man ville på det här sättet stärka det tidiga och preventiva stödet vilket ges enligt en plan. Det ser också ut som om städerna och kommunerna har gått framåt när det gäller att tillämpa den reformerade lagen och dess målsättning.

Inlärningssvårigheterna kan ha många olika orsaker. En kvalitativt bra utbildning och inlärning möjliggörs genom att man tidigt observerar risken för inlärningssvårigheter och att rehabilitering, stödtjänster och undervisning är planerade och genomförda på ett bättre sätt än tidigare. Det är ett krävande arbete att känna igen problemen därför att det ofta är fråga om överlappande fenomen. Därför är samarbetet mellan lärare och andra experter samt vårdnadshavarna ytterst viktigt. Vi måste komma ihåg att inlärningssvårigheter är ett verkligt hot även mot den ungas självkänsla och identitetsutveckling samt mot de utbildnings- och yrkesdrömmar hon eller han har efter grundskolan.

Undervisnings- och kulturministeriet skapar förutsättningar för att grundundervisningen kvalitativt utvecklas på många sätt. Undervisningsgruppernas storlek bör vara sådan att läraren har en möjlighet att

följa med och stöda elevens inlärning och utveckling i samarbete med hemmen. Ministeriet har fortsättningsvis särskilda medel för minskning av gruppstorlekarna. Det är också skäl att främja acceptans av olikhet och en jämbördig behandling av individer.

Delaktighet, välfärd, trygghet och att man respekterar andra bör betonas i skolornas verksamhet.

Avsikten är att stärka grundskolan som en läropliktsskola för alla elever och att på ett signifikant sätt minska skillnaderna mellan skolorna. Verksamheter för att minska mobbning intensifieras och man försöker också stärka skolans roll som utvecklare av de emotionella och sociala färdigheterna hos eleverna. Det är också meningen att förbättra de läropliktiga elevernas rätt att delta i den grundläggande utbildningen ifall de befinner sig i öppen vård eller på sjukhus samt trygga de barns rätt till grundläggande utbildning som är under omvårdnad eller placerade i fosterhem.

Grunden för vår välfärd är jämlikhet i utbildningen. Med sina utvecklingsåtgärder vill ministeriet försäkra att inlärningsförutsättningarna för alla barn är goda redan i förskolan och i grundskolan samt stöda barn och unga som av olika orsaker har behov av stöd och där det finns fara för marginalisering. ■ Jukka Gustafsson är undervisningsminister.

Delaktighet, välfärd, trygghet och respekt för andra bör betonas i skolornas verksamhet.

4

KIELIPOLKU 3/2012

Janne Suhonen/valtioneuvoston kanslia

JUKKA GUSTAFSSON

P

erusopetuslaki antaa selvän lähtökohdan myös erityisen tuen oppilaiden opetuksen kehittämiselle. Perusopetuslain muutoksilla vuonna 2010 täydennettiin erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta tukea koskevia säännöksiä.

Tuki rakennettiin kolmiportaiseksi jakautuen yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Oppilaalle suunnitelmallisesti annettavaa varhaista ja ennalta ehkäisevää tukea haluttiin näin vahvistaa. Näyttääkin siltä, että kaupungit ja kunnat ovat edistyneet uudistuneen lain soveltamisessa päämäärän suuntaisesti.

Oppimisvaikeuksien taustalta löytyy monenlaisia syitä. Oppimisvaikeuksien riskien varhainen tunnistaminen sekä entistä paremmin suunniteltu ja toteutettu kuntoutus, tukipalvelut ja opetuksen järjestäminen mahdollistavat laadukkaan koulutuksen ja oppimisen. Ongelmien tunnistaminen on vaativaa työtä, koska useimmiten on kyse päällekkäin esiintyvistä ilmiöistä. Siksi opettajien ja muiden asiantuntijoiden sekä huoltajien yhteistyö on aivan välttämätöntä. On muistettava, että oppimisvaikeudet ovat todellinen uhka myös nuoren itsetunnolle ja identiteetin kehitykselle sekä perusopetuksen jälkeisille koulutus- ja ammattihaaveille.

Opetus- ja kulttuuriministeriö luo edellytyksiä monin tavoin perusopetuksen laadun kehittymiselle.

Opetusryhmien kokojen tulee olla sellaisia, että opettajalla on mahdollisuus seurata ja tukea oppilaan oppimista ja muuta kehitystä myös yhteistyössä kotien kanssa. Ministeriö ohjaakin edelleen ryhmäkokojen

PÄÄKIRJOITUS

Oppilaalla on oikeus edellytystensä mukaiseen opetukseen pienentämiseen erityisiä avustuksia. Erilaisuuden hyväksymistä ja yksilöiden yhdenvertaista kohtelua on myös syytä kehittää. Osallisuuden, hyvinvoinnin, turvallisuuden sekä kanssaihmisten kunnioituksen tulee korostua koulujen toiminnassa.

Tarkoitus on vahvistaa peruskoulua kaikkien oppilaiden oppivelvollisuuskouluna sekä merkittävästi kaventaa koulujen välisiä eroja. Toimia koulukiusaamisen vähentämiseksi tehostetaan ja koulua oppilaiden emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen kehittäjänä vahvistetaan. Myös avohoidossa olevien oppivelvollisten oikeutta osallistua perusopetukseen ja tarvittaessa sairaalaopetukseen on tarkoitus parantaa sekä turvata huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten oikeus perusopetukseen.

Koulutuksellinen tasa-arvo muodostaa hyvinvointimme kivijalan. Kehittämistoimilla ministeriö haluaakin varmistaa hyvät oppimisen edellytykset kaikille jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä tukea eri syistä tukea tarvitsevia ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria. ■ Jukka Gustafsson on opetusministeri.

Osallisuuden, hyvinvoinnin, turvallisuuden sekä kanssaihmisten kunnioituksen tulee korostua koulujen toiminnassa.

3/2012 KIELIPOLKU

5

PIRJO KOIVULA

Mitä perusopetuslain muutokset tarkoittavat käytännössä?

Jokaisella oppilaalla on uusitun perusopetuslain säännöksen mukaan oikeus oppimisen ja koulunkäynnin tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä. Hänen ei tarvitse odottaa lausuntoja tai diagnooseja. Tuen tarvetta arvioidaan nyt enemmän pedagogisista lähtökohdista eli oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien tarpeiden pohjalta kuin lääketieteellisin perustein. Opettajilla sekä vanhemmilla ja oppilaalla itsellään on arvioinnissa keskeinen rooli. Muita asiantuntijoita käytetään silloin kun se on tarpeen.

P

erusopetuslaki sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet muuttuivat viime vuoden alusta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen ja joustavaan tukeen. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen on keskeinen asia ehkäistäessä ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tämä on erityisen tärkeää lapsilla, joilla 6

KIELIPOLKU 3/2012

on kielellinen erityisvaikeus, koska kieli on avain muuhun oppimiseen.

Jokaisen lapsen tulee voida hankkia oppimisen kannalta välttämättömät kommunikoinnin keinot mahdollisimman varhain. Osalla oppilaista ei välttämättä ole oppimisen vaikeuksia, mutta he tarvitsevat psykososiaalista tukea, esimerkiksi tarkkaavuushäiriön vuoksi.

TUKI MUUTTUI KOLMIPORTAISEKSI Tuki on nyt rakennettu kolmiportaiseksi: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Lähes jokainen oppilas voi joskus tarvita yleistä tukea, kuten tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Tehostettua ja erityistä tukea saava oppilas tarvitsee vahvempaa ja pitkäkestoisempaa tukea. Tällöin

Jari Hämäläinen

on yleensä käytössä myös monenlaisia tukimuotoja. Tehostettu tuki on yleistä tukea suunnitelmallisempaa.

Aikaisemmin oppilaalle on liian usein tehty erityisopetuspäätös ja oppiaineiden oppimääriä on yksilöllistetty, vaikka hän ei ole saanut paljoakaan tukea. Tämän ehkäisemiseksi otettiin nyt käyttöön tehostettu tuki.

Rimaa ei tavoitteiden osalta alenneta, jos oppilas suinkin voidaan auttaa riman yli suunnitelmallisen tuen avulla.

Erityisestä tuesta tehdään hallinnollinen päätös, jota ennen sekä huoltajaa että oppilasta itseään on kuultava. Erityisen tuen päätöksen yhteydessä päätetään monista tärkeistä asioista, kuten oppilaan pääsääntöisestä opetusryhmästä, avustajapalveluista ja oppiaineen oppimäärän yksilöllistämisestä. Päätöksessä on yksilöitävä edellä mainitut asiat. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi avustajapalvelusta on kirjattava päätökseen se, mihin oppilas on oikeutettu, yleisellä tasolla olevat sanamuodot eivät riitä.

UUDET ASIAKIRJAT ARVIOINNISSA JA TUESSA

SIIRTYMÄVAIHEISSA TUEN TULEE JATKUA

Muutoksen myötä on otettu käyttöön uusia, lakisääteisiä asiakirjoja, kuten pedagoginen arvio tehostettua tukea varten ja pedagoginen selvitys erityistä tukea varten. Näissä opettajat ja moniammatillinen henkilöstö arvioivat oppilaan vahvuuksia ja tuen tarpeita. Myös huoltajan ja oppilaan näkemykset ovat arvokkaita. Näihin asiakirjoihin kirjataan myös oppilaan siihen asti saama tuki. Näin varmistetaan se, että uudelle tuen portaalle ei siirrytä, ellei oppilas ole saanut riittävästi tukea.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki kirjataan tehostetun tuen aikana oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelmaa on mahdollista käyttää jo yleisen tuen aikana. Erityisen tuen aikana oppilaalle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppilaalla ei voi olla yhtä aikaa molempia suunnitelmia, vaan erityistä tukea saavan oppilaan kaikki tuki kirjataan HOJKS:iin.

On tärkeää, että tuki jatkuu varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, esiopetuksesta perusopetukseen ja vielä toiselle asteelle sekä oppilaan vaihtaessa koulua. Tämän vuoksi uudistuksessa on kehitetty hallinnonalojen välistä ja moniammatillista yhteistyötä sekä selkiytetty tiedonsiirtoon liittyviä normeja.

Oppilasta koskevia tietoja siirretään siksi, että oppilasta voidaan tukea oikealla, hyväksi koetulla tavalla.

Ellei tietoa tuen tarpeesta ja käytetyistä tukimuodoista saada uuteen kouluun, viivästyy tuen saaminen aina. Siitä on yleensä seurauksena oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksien lisääntyminen. Oppilasta koskevat, salassa pidettävät tiedot tulevat uudessa koulussakin ainoastaan niiden käyttöön, jotka tarvitsevat niitä oppilaan kanssa työskennellessään, eivät koko henkilökunnan tietoon.

3/2012 KIELIPOLKU

7

toissakin: erityiskoulujen ja niissä opetettavien oppilaiden määrä on vähentynyt jatkuvasti, kun taas kokoaikaisesti yleisopetuksen ryhmissä opiskelevien oppilaiden osuus on lisääntynyt.

Myös eduskunnan sivistysvaliokunta on mietinnössään maininnut, että erityistä tukea saavan oppilaan opetus riittävine tukitoimineen järjestetään oppilaan lähikoulussa ja luontaisessa opetusryhmässä aina kun se on mahdollista. Tämä vaatii uusien toimintatapojen omaksumista ja moniammatillisen yhteistyön kehittämistä kouluissa.

Muutos koskee kaikkia opettajia ja sen toteuttamisessa rehtorien rooli on erityisen tärkeä. Se edellyttää ennen kaikkea muutosta asenteissa, mutta myös täydennyskoulutusta ja määrätietoista kehittämistä sekä riittävien resurssien varaamista koulun käyttöön.

VANHEMPIEN ROOLI ON TÄRKEÄ OPPIVELVOLLISUUTTA VOIDAAN PIDENTÄÄ Normien mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Oppivelvollisuus alkaa tällöin vuotta säädettyä aikaisemmin, siis kuusivuotiaana.

Osa niistä oppilaista, joilla on kielellisiä vaikeuksia, on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksiä on tehty maassamme melko kirjavin perustein, joissakin kunnissa niitä on jopa nelinkertainen määrä joihinkin toisiin kuntiin verrattuna. Tämän vuoksi uusituissa opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu pidennetty oppivelvollisuus tarkemmin kuin aiemmin.

On tärkeää, että päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan tehdä jo lapsen ollessa viisivuotias 8

KIELIPOLKU 3/2012

ja näin oppilas ohjautuu tuen piiriin riittävän varhain. Tämän jälkeen huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen jo viisivuotiaana. Tätä päätöstä kannattaa harkita tarkkaan myös siltä kannalta, mitä se merkitsee pitemmällä tähtäimellä. Aloittaessaan esiopetuksen viisivuotiaana, on lapsen aloitettava ensimmäinen luokka seitsemänvuotiaana. Koska oppivelvollisuus ei voi jatkua välistä tai lopusta, on oppilas yleensä suorittanut perusopetuksen 16-vuotiaana ja silloin olisi löydyttävä jatkopaikka toiselta asteelta tai muualta.

TUETTU OPETUS YLEISOPETUKSEN RYHMISSÄ LISÄÄNTYY

Opetussuunnitelman perusteet sisältävät monissa kohdin määräyksiä siitä, että huoltajille annetaan mahdollisimman paljon tietoa oppimisen ja koulunkäynnin tuesta yleisellä tasolla. Huoltajat tarvitsevat tietoa uudesta kolmiportaisesta tuesta ja koulun uusista työskentelytavoista, kuten samanaikaisopetuksesta ja joustavista ryhmittelyistä.

Erityisen tiivistä yhteistyön tulee olla vanhempien kanssa silloin, kun oppilaalla on tuen tarvetta. Nykykoulussa vanhemmat ovat tasavertaisia yhteistyökumppaneita, joiden asiantuntemusta oman lapsensa asioissa kuunnellaan ja heidät otetaan mukaan tukemaan lastaan yhteisten oppimis- ja kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. ■

Tukea tarvitsevia oppilaita opetetaan yhä enemmän yleisopetuksen ryhmissä. Tämä näkyy alkukesästä julkaistuissa erityisopetuksen tilas-

Pirjo Koivula toimii opetusneuvoksena Opetushallituksessa. Hänen vastuualueenaan ovat oppimisen ja koulunkäynnin tuen asiat.

Jokaisella on oikeus lukea Selkosanomat verkossa www.selkosanomat.fi

selkokirjat

www.papunet.net/selkokirjat

Selkokeskus Tietoa selkokielest채 www.selkokeskus.fi

3/2012 KIELIPOLKU

9

TUULA VÄHÄKAINU-KUJANEN

Valteri-verkosto tukee opiskelua lähikoulussa

Valteri-verkosto on laaja, valtakunnallinen asiantuntijaverkosto, joka kehittää aktiivisesti ohjaus- ja tukipalveluja vastaamaan nopeasti muuttuvan yhteiskunnan ja toimintaympäristön tarpeita. Verkosto vahvistaa koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja oppimisen tueksi.

H

yvää koulutusta pidetään yhteiskunnallisen kehityksen keskeisenä tekijänä. Siksi lasten ja nuorten oikeus koulutukseen on myös kansainvälisesti tärkeä yhteiskuntapoliittinen tavoite. Keskusteluissa on pohdittu, kuinka voidaan turvata kaikkien lasten ja nuorten pääsy koulutukseen ja kuinka kehitetään koulutuksen laatua.

Koulutuksen tulee antaa riittävät valmiudet yhteiskunnassa toimimiseen ja ihmisenä kasvamiseen. Tasapuolinen ja laadukas koulutus kuuluu jokaiselle. Oppimisen esteitä pyritään poistamaan ja jokaisen oppimista tukemaan mahdollisimman hyvin. Vuoden 10

KIELIPOLKU 3/2012

2007 erityisopetuksen strategiassa on pyritty hakemaan vastauksia näihin kysymyksiin.

OPPIMISKÄSITYS LÄHTÖKOHTANA Opetuksen järjestämisen lähtökohta on oppilaiden opetus yleisopetuksessa aina, kun se on mahdollista.

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetuksen järjestäminen arvioidaan yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. Oppimisessa ja opettamisessa tulevat entistä tärkeämmiksi oppijalähtöiset opetusjärjestelyt, oppijoiden aktiivinen osallisuus sekä opettajan ja oppilaan kohtaamisen luonne.

Perusopetuslain muutokset haastavat koulut kehittämään omaa toimintakulttuuriaan, luomaan uusia pedagogisia ratkaisuja ja panostamaan monipuolisiin oppimisympäristöihin. Erityisen tärkeää on oppimiseen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen tuki sekä kiinteä yhteistyö eri toimijoiden ja vanhempien kanssa.

Valtion yleissivistävät erityiskoulut toimivat tällä hetkellä opetusministeriön järjestämislupapäätöksen mukaisesti valtakunnallisina vammaisten lasten erityiskouluina sekä oppimis- ja ohjauskeskuksina. Niiden rooli on muuttunut sekä meillä että maailmalla. Muutos on kulkenut eril-

listä erityisopetusta eli segregaatiota toteuttavista erityiskouluista kohti yleisopetukseen osallistumista eli inkluusiota tukevia oppimis- ja ohjauskeskuksia. Tavoitteena on lähikouluperiaatteen tukeminen ohjaus- ja palvelutoiminnan avulla.

VALTAKUNNALLINEN PALVELUVERKOSTO Valteri on valtakunnallinen oppimisja ohjauskeskusten verkosto, jonka tavoitteena on lisätä jo olemassa olevien valtakunnallisten ohjaus- ja tukipalveluiden saavutettavuutta sekä kehittää edelleen opetus- ja kuntoutushenkilöstön verkko-ohjauspalveluita. Valteri-palveluverkoston suomenkieliset ohjaus- ja tukipalvelut painottuvat kieleen ja vuorovaikutukseen, kuulemiseen, liikkumiseen ja motoriikkaan sekä näkemiseen liittyviin erityistarpeisiin. Ruotsinkieliset palvelut vastaavat laajemminkin ruotsinkielisten oppilaiden erityisen tuen tarpeista.

Valteri-verkosto koostuu tällä hetkellä valtion yleissivistävien eri-

tyiskoulujen ja ruotsinkielisen palveluverkoston tarjoamista ohjaus- ja tukipalveluista eri puolilla Suomea.

Kouluja on tällä hetkellä seitsemän: Haukkarannan koulu ja Jyväskylän näkövammaisten koulu Jyväskylässä, Mikael-koulu Mikkelissä, Mäntykankaan koulu Kuopiossa, Ruskeasuon koulu ja Svenska skolan för synskadade Helsingissä sekä Tervaväylän koulu Oulussa. Speres (Finlandssvenskt specialpedagogiskt resurscentrum) muodostuu ruotsinkielisten palveluntuottajien verkostosta.

Kaikille Valteri-keskuksille yhteisiä palvelumuotoja ovat henkilöstön täydennyskoulutus, materiaalintuotanto, ohjauskäynnit ja konsultaatio sekä tukijaksotoiminta ja kuntoutus.

Keskukset palvelevat erilaisia kohderyhmiä ja tarjoavat myös muita asiantuntijuusalueidensa mukaisia ja kohderyhmänsä tarvitsemia palveluja.

naisvaltaisesti valtion ja kuntien erityiskoulujen sekä sairaalaopetuksen asemaa, tehtävää ja rahoitusta. Tehtävänä oli laatia arvio erityiskoulujen ja sairaalakoulujen nykyisestä toiminnasta sekä tehdä esityksiä siitä, miten niiden järjestämää opetusta ja palvelutoimintaa voidaan parantaa ja tehostaa ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.

Selvitysmies teki raportissaan ehdotuksia valtion erityiskoulujen roolin ja tehtävän selkiyttämiseksi.

Valtion erityiskoulujen säilyminen valtion omistuksessa takaa parhaiten erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden mahdollisuuden tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen esi-, perus- ja lisäopetukseen sekä tukevan pohjan Valteri-verkoston ohjaus- ja tukipalveluiden kehittämistyölle.

MUKANA MUUTOKSESSA

VALTERI TUKEE ALUEELLISIA TOIMIJOITA

Opetusministeriö kutsui kesäkuussa 2008 kouluneuvos Erkki Merimaan selvittämään ja arvioimaan koko-

Valtakunnallisen ja alueellisen palvelukeskustoiminnan kehittämistä ehdotettiin kaksiportaiseksi. Ehdo-

3/2012 KIELIPOLKU

11

mis- ja tutkimusyhteistyön edelleen vahvistaminen ja uuden teknologian hyödyntäminen ovat keskeisiä elementtejä tulevassa toiminnassa.

Uudet toimitilat valmistuvat syksyllä 2015 Kukkumäkeen, nykyiselle näkövammaisten koulun tontille. Rakennuksesta toivotaan uudenlaisen koulurakentamisen malliesimerkkiä huomioimalla erityisesti aistivammaisten oppilaiden erityistarpeet ja esteetön toimintaympäristö kaikille toimijoille sekä rakennuksen sisätiloissa että ympäristössä.

Edelläkävijyys teknologian integroimisessa arjen toimintaan sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukainen rakentaminen ovat myös osa hankkeen tavoitteita.

HYVÄ ELÄMÄ KAIKISTA LÄHTÖKOHDISTA

tuksen mukaan Valteri-verkoston keskukset toimisivat valtakunnallisina oppimis- ja ohjauskeskuksina ja erikseen sovittavat kunnalliset erityiskoulut sekä itsenäiset sairaalakoulut alueellisina keskuksina.

Tällöin Valteri-keskusten rooli painottuisi alueellisten keskusten tukemiseen: täydennyskoulutukseen, materiaalituotantoon, tukijaksotoimintaan ja tutkimusyhteistyöhön.

Alueellisten keskusten rooli taas kohdistuisi erityisesti ohjauskäynteihin ja konsultaatioon eli yksittäisten työyhteisöjen ja oppilaiden tukemiseen.

ONERVA – UUSI OPPIMIS- JA OHJAUSKESKUS Haukkarannan ja Jyväskylän näkövammaisten koulu yhdistyvät hallinnollisesti ja toiminnallisesti vuoden 12

KIELIPOLKU 3/2012

2013 alussa. Yhdistyvän keskuksen nimestä järjestettiin nimikilpailu. Nimikilpailun tuloksena johtokunta on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle uuden organisaation nimeksi Oppimis- ja ohjauskeskus Onervaa / Onerva Mäen koulua kasvatustieteen tohtori Onerva Mäen mukaan. Mäki on erityispedagogiikan uranuurtaja ja erityislasten puolestapuhuja.

Yhdistymishankkeen tavoitteena on luoda korkeatasoinen kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä oppimis- ja ohjauskeskus, jonka yhteydessä toimii monimuotoinen koulu erityistä tukea tarvitseville lapsille.

Oppimis- ja ohjauskeskuksen roolissa korostuu korkeatasoinen asiantuntijuus sekä tutkimus- ja kehitystyö eli oman erityisalan osaamisen kehittäminen. Verkottuminen muiden alan toimijoiden kanssa, kehittä-

Valteri-verkoston jäsenet ovat sitoutuneet oppimisen ja hyvän elämän edistämiseen. Jokaisella on mahdollisuus kehittyä edellytystensä mukaisesti ja rakentaa hyvä elämä kaikista lähtökohdista.

Verkostolla on kaikki mahdollisuudet edistää ja kehittää erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelujärjestelmää. Yhteinen työmme vaatii meiltä aitoa innostusta ja sitkeyttä viedä asioita eteenpäin. ■ ”Niille, jotka innostava idea on saanut syttymään ja jotka omistautuvat sille ja antavat sen hallita ajatuksiaan, avautuvat uudet maailmat.

Niin kauan kuin riittää innostusta, riittää erilaisia mahdollisuuksiakin.” − Norman Vincent Peale − Tuula Vähäkainu-Kujanen on Haukkarannan koulun rehtori ja kuuluu Valteri-verkoston johtoryhmään.

Tarjoamme asumispalvelua kehitysvammaisille!

Kodissamme on yövalvonta.

Tervetuloa!

SATU-KOTI OY Räiskylänkatu 12 11120 Riihimäki Kysy rohkeasti lisää p. 050 5912 185 www.satu-koti.fi

Itsenäistä ja tuettua asumista usealla paikkakunnalla: - Hyvää seuraa ja mielekästä tekemistä - Apu ja tuki helposti tavoitettavissa - Palvelut sovitaan tarpeen mukaan

www.yrjojahanna.fi

3/2012 KIELIPOLKU

13

MARJATTA MIKOLA

Kaikki oppimaan – Yksilöllisen oppimisen tukeminen ryhmässä

Oppilaan tuen tarpeisiin tulisi vastata heti tarpeen ilmetessä. Monet pedagogiset ratkaisut ja oppimisen ohjaamisen strategiat hyödyttävät koko luokkaa. Niitä käyttämällä autetaan erityisesti oppilaita, jotka tarvitsevat kielellistä tukea, tukea keskittymiseen, itsesäätelyyn, toiminnanohjaukseen tai sosiaalisten taitojen kehittämiseen.

J

okaisessa koululuokassa on monenlaista tukea tarvitsevia oppilaita. Perusopetukseen on luotu kolmiportaisen tuen malli: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tukijärjestelmässä eri tuen muodot muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden, jossa tuen määrä ja laatu muuttuvat oppilaan tarpeiden mukaan.

Tavallisimpia yleisen tuen muotoja ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus sekä opetuksen eriyttäminen, mikä mainitaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa keskeisenä 14

KIELIPOLKU 3/2012

tuen muotona. Myös opetusta, joka soveltuu kaikille oppilaille voi kutsua eriyttäväksi opetukseksi. Eriyttävän opetuksen perusperiaate on, että pedagoginen, sosiaalinen ja fyysinen oppimisympäristö muokataan oppilaille sopivaksi.

TUNNE OPPILAASI Opettajan ja koulunkäynninohjaajan on tärkeää tuntea oppilaat hyvin.

Opetuksen suunnittelu ja eriyttäminen on muutoin vaikeaa. Oppilaiden

vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden tunteminen on erityisen tärkeää, sillä niiden varaan voi rakentaa oppilaan itsetuntoa tukevaa oppimista.

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada onnistumisen kokemuksia koulussa.

Se on hyvän ja tehokkaan oppimisen tae.

Oppilaan hyvä tuntemus perustuu myös hyvään kodin ja koulun yhteistyöhön. Vanhemmat voivat antaa koululle sellaista tärkeää ja arvokasta tietoa oppilaasta, joka helposti voi jäädä koulussa huomaamatta. Oppi-

laan vahvuudet ja pulmakohdat oppimisessa tulisi arvioida huolellisesti.

Paras kuva oppilaasta saadaan monien eri tahojen yhteistyöllä ja hyvällä tiedon siirrolla.

Kun oppilaan oppimis- ja työskentelytavat tunnetaan hyvin, on helpompi asettaa riittävän konkreettiset tavoitteet oppimissuunnitelmaan ja henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan eli HOJKS:iin.

LUO MYÖNTEINEN ILMAPIIRI Hyvässä ilmapiirissä oppii parhaiten.

Koulussa kannattaa tuhlata aikaa ja voimavaroja luokkien ryhmäyttämiseen, työrauhan rakentamiseen, oppilaiden kaverisuhteiden tukemiseen ja moninaisuutta kunnioittavan kouluyhteisön luomiseen.

Oppilaiden on tärkeää tietää, mitä heiltä odotetaan. Sen vuoksi tarvitaan ryhmän selkeät säännöt, jotka tarvittaessa visualisoidaan. Säännöt voidaan laatia yhdessä oppilaiden ja koko kouluyhteisön kanssa. Oppilaat sitoutuvat sääntöihin paremmin, kun ovat voineet olla itse niitä laatimassa. Sääntöjen tulee olla riittävän selkeitä eikä niitä saa olla liikaa. Seuraamusten sääntöjen rikkomisesta ja palautejärjestelmien tulee myös olla selkeitä.

Koulujen käyttöön on kehitetty hyväksi koettuja ohjelmia ja mittareita luokkien ja kouluyhteisön ilmapiirin parantamiseksi. Esimerkiksi Suomen mielenterveysseuran hankkeessa on kehitetty luokan ilmapiirikysely ja Kelpo-verkostohankkeessa on luotu Työrauha kaikille -toimintamalli.

TUE YMMÄRTÄMISTÄ Oppilaiden ymmärtämistä voidaan tukea monin tavoin. Ohjeet on hyvä antaa yksi tai muutama kerrallaan. Aina kannattaa myös varmistaa, ovatko oppilaat ymmärtäneet ohjeet.

Ohjeet voi antaa vaiheittain, mikä tukee myös toiminnanohjausta. Osalla oppilaista voi olla vaikeuksia muistaa ohjeita, joten niiden toistaminen esimerkiksi toisin sanoin tukee muistamista.

Avainsanat ja uudet käsitteet kannattaa aina avata esimerkiksi ennen uuteen tekstiin tutustumista. Monissa luokissa on jo niin kutsutut älytaulut, jotka mahdollistavat helposti visualisoinnin ja kuvien käytön puheen tukena.

Luokan aikuisten puheen selkeys lisää puheen ymmärtämistä. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien tulisi välttää liian vaikeita tai monitulkintaisia ilmaisuja ja hankalia lauserakenteita. Oppilaat hyötyvät myös siitä, että ymmärtämisen kannalta keskeiset sanat alleviivataan tekstistä tai kirjoitetaan kappaleen avainsanat kappaleen marginaaliin.

Osa oppilaista hyötyy selkoteksteistä. Joissakin kouluissa onkin oppiaineen keskeisistä teksteistä tehty selkoversioita tai ainakin selkiytetty usein varsin käsitteellistä oppikirjatekstiä. Selkokielisiä kirjoja löytyy helposti äidinkielen tunneille opetuksen eriyttämisen tueksi kirjastoista.

Tietoa selkokielestä ja selkokielisistä materiaaleista löytyy myös Papunetin ja Selkokeskuksen verkkosivuilta.

RYHMITTELE OPPILAITA JOUSTAVASTI Luokka voidaan jakaa monella tavalla erilaisiin ryhmiin, jolloin opiskellaan koko luokkaa pienemmissä ryhmis-

sä. Tutkimus osoittaa, että harkittu ryhmittely ja ryhmien toiminnan järjestelmällinen organisointi parantaa oppimistuloksia.

Ryhmiä voi muodostaa muun muassa oppilaiden kiinnostuksen mukaan. Eri-ikäiset oppilaat voivat työskennellä yhdessä. Esimerkiksi kummioppilaiden työskentely yhdessä nuorempien oppilaiden kanssa lisää turvallisuuden tunnetta ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Taitotason mukainen ryhmittely on yleistä matematiikassa sekä äidinkielessä.

Työrauhaa tukee myös samanaikaisopetus, jolloin luokassa on kaksi opettajaa samanaikaisesti. Se mahdollistaa myös välittömän reagoinnin oppimisen solmukohtiin ja oppimisen pulmat voidaan havaita nopeasti. Samanaikaisopetus mahdollistaa myös tehokkaan opetuksen eriyttämisen ja luokan jakamisen erilaisiin ryhmiin.

JÄSENNÄ JA ENNAKOI Oppilaan koulun arjen jäsentäminen tukee erityisesti oppilaita, joilla on pulmia toiminnanohjauksessa. Koulupäivää voi jäsentää esittämällä koulupäivän rakenne kuvastruktuurin avulla tai vain kirjoittamalla päivän tapahtumajärjestys oppilaille näkyväksi. Lisäksi voidaan jäsentää teh-

3/2012 KIELIPOLKU

15

täviä. Oppilaalla voi olla tehtävälista pulpetilla, jonka avulla hän etenee tehtävästä toiseen. Koulussa voidaan jäsentää myös aikaa ja fyysistä ympäristöä.

Kun oppilaat ovat tietoisia, mitä koulussa tapahtuu, se auttaa useimpia oppilaita jäsentämään arkeaan.

Koulussa tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää yllättäviä tapahtumia ja epäselvää ohjeistusta. Jokaisen koululuokan seinällä tulisi olla kalenteri, johon on merkitty näkyvästi kouluviikon tapahtumat.

ANNA RIITTÄVÄSTI PALAUTETTA Säännöllinen ja johdonmukainen palaute lisää oppilaiden motivaatiota ja parantaa oppimistuloksia. Palautteen antaminen oppilaille eri tavoin on yksi koulun aikuisten tärkeimpiä tehtäviä. Aina suullinen palaute ei kuitenkaan riitä. Joskus tarvitaan niin kutsuttuja palkkiojärjestelmiä ryhmän tai yksittäisen oppilaan työskentelyn ja oppimisen avuksi.

Palkkiojärjestelmien lisäksi voidaan käyttää sopimuksia, tavoitetauluja ja taitojen tekemistä näkyväksi.

Oppilaat voivat antaa myös toisilleen palautetta. Korjaava palaute on parempi antaa oppilaan ja aikuisen kahdenkeskisessä tilanteessa. Kaikki oppilaat tarvitsevat myönteistä palautetta.

TEE OPPIMISESTA MIELEKÄSTÄ Oppilaalle sopivan tasoiset ja mielekkäät tehtävät lisäävät motivaatiota ja onnistumisen kokemuksia koulussa.

Nykyisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen tapahtuu parhaiten silloin, kun oppija voi itse olla aloitteellinen. Esimerkit voivat olla oppilaiden maailmasta. Toiminnan tulisi olla myös oppilaan kasvua tukevaa ja ikätasoista. Kun oppimistilanteet viedään autenttiseen ympäristöön ja oppiminen linkitetään elävään elämään, se lisää oppilaiden kiinnostusta.

Kaikille oppilaille tulisi tarjota valinnan mahdollisuuksia. Kun oppilas 16

KIELIPOLKU 3/2012

voi itse valita, hän sitoutuu paremmin tehtävään. Valintatilanteet tulee aluksi tehdä helpoksi; esimerkiksi valinta kahden vaihtoehdon välillä riittää aluksi.

KÄYTÄ OPETUSMENETELMIÄ MONIPUOLISESTI Perinteisesti oppilaat ovat koulussa olleet opetuksen vastaanottajia eivätkä niinkään aktiivisia toimijoita.

Nykyisin korostetaan oppijan omaa aktiivisuutta. Opettajan on hyvä tiedostaa, että menetelmällisestikin oppilaat tarvitsevat yksilöllisiä ratkaisuja. Toinen oppilas voi opiskella parhaiten hyvinkin strukturoitujen tehtävien avulla, toiset oppilaat ovat itseohjautuvia.

Koulupäivän tulisi sisältää yhdessä tekemistä ja yksin työskentelyä.

Esimerkiksi matematiikkaa voi opiskella myös toiminnallisesti. Opettaja voi huomioida eri oppimistyylit silloin, kun hän käyttää monipuolisia menetelmiä.

Oppimaan oppiminen on tullut yhä tärkeämmäksi taidoksi. Opiskelutaitojen opettaminen, kuten luetun ymmärtämisen tai muististrategioiden opettaminen kaikille oppilaille tehostaa oppimista. ■ Kasvatustieteen tohtori, erityisopettaja Marjatta Mikola työskentelee ohjaavana opettajana Haukkarannan koulussa. Hän on tehnyt väitöskirjan yhdessä oppimisen edellytyksistä perusopetuksessa.

Hyödyllisiä linkkejä opetuksen tueksi www.valteri.fi (Ohjausta, koulutusta ja materiaaleja.) www.nmi.fi (Koulutusta ja materiaaleja.)

Kelpo-kehittämisverkot: esim. www.peda.net/veraja/projekti/kelpokymppi (Paljon ilmaista aineistoa eriyttämisestä ja hyödyllisiä linkkejä.) www.oph.fi/download/46882_varikkaat_oppilaamme_pdf (Kuvaus yleisopetuksen luokan ja erityisluokan yhdistämisestä ja oppimistyyleittäin jaettujen ryhmien oppimisen ohjaamisesta.) www.nmi.fi/julkaisut/ilmaiset_materiaalit/työrauha_kaikille_opas_ ohjaajille (Tukitoimimalli yläkoulujen työrauhaongelmiin.) http://mielenterveysseura.fi/files/1023/Pulinapaja_2007_2011_ Työrauhaa_rakentamassa.pdf (Käytännöllinen opas yläkoulun työrauhan parantamiseksi, sisältää mm. luokan ilmapiirikyselyn.)

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL: Yhteispeli-hanke, verkkosivustot aukeavat syksyllä 2012 (Tunne- ja vuorovaikutusosaamisen kehittäminen.) www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/neptunus/oppaatjakuvat. html (Kuvia toimintojen jäsentämiseen, osittamiseen, tarkkaavuuden tukemiseen, puheen tueksi.) www.papunet.net (Sivusto kommunikoinnista ja selkokielestä.

Sisältää myös osion, jossa asiaa ja ohjeita kuvilla kerrottuna.) www.selko.fi (Kokoelma suomenkielisistä selkosivustoista.)

Korsholms Kommun Mustasaaren Kunta

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNNAT

ALAJÄRVEN APTEEKKI

Kuljetusliike J & J Oy

Keskuskatu 14, 62900 Alajärvi

Vinkkilä

Kangasniemen Apteekki

I J Rahtikeskus Oy

Otto Mannisentie 12, Kangasniemi puh. 015-431 631

Puronsuunkatu 1 A 2, Joensuu puh. 013-312 011

Hyvää syksyä!

Juho Mäenpää Oy Kokonkatu 19, Tampere puh. 0400 620 588

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖ www.niilohelander.net

Varsinais-Suomen Erityishuoltopiirin Ky

Kiinteistö Oy Kissantassu PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

Myllyojantie 2, 21520 Naskarla puh. 0400 929 220 www.v-suomenehp.fi

Marjatta-koulu Poutuntie 12, 00400 Helsinki, puh. 09-4777 1221

VIRKISTYSUIMALA LEPPÄKERTTU OY Liikuntapalvelut www.vesileppis.fi

Isonkyrön Apteekki Pohjankyröntie 135, Isokyrö puh. 06-478 8000

Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään hoitoon. w

fi to. liit r e p .su ww

3/2012 KIELIPOLKU

17

HELENA NYKÄNEN

Perusopetuslain muutokset koulun arjessa Perusopetuslain muutokset näkyvät koulun arjessa monin tavoin. Koulun eri työntekijäryhmät ovat saaneet omaksua uusia työtapoja ja tukimuotoja, ja asioiden kirjaamiskäytännöt ovat muuttuneet. Tämä edellyttää myös asenteiden muutosta ja halua oppia uutta. Kunnissa käytäntöjä on yhtenäistetty ja kouluja pyritään tukemaan monin tavoin. logeja ja erityisopettajia. Yhteistyö on ollut rikastuttavaa sekä uusia ajatuksia virittävää. Vertaistuki ja -oppiminen onkin ollut yksi tärkeimmistä hankkeen eduista.

Jari Hämäläinen

UUSI LAKI PYRKII INKLUUSIOON

V

uonna 2007 julkaistu erityisopetuksen strategia toi paljon uusia ajatuksia ja ideoita perusopetuslain muutosten pohjaksi.

Strategia olikin perusteellinen asiakirja, jossa asioita tuotiin myös arjen tasolle monesta eri näkökulmasta.

KELPO-HANKE ENNAKOI KEHITTÄMISTÄ Erityisopetuksen strategiaan pohjautuva Kelpo-hanke on toiminut erinomaisena kehittämisen areenana.

Heti ensimmäiseen Kelpo-aaltoon mukaan lähteneet kunnat ja koulut ovat saaneet paljon etumatkaa ja ovat voineet vaikuttaa lain valmisteluun ja sisältöön.

Madekosken koulu ja Oulun kaupunki lähtivät hankkeeseen heti alussa ja ovat olleet mukana koko ajan.

Siitä on ollut hyötyä monessa mielessä. Henkilökunta on ollut mukana 18

KIELIPOLKU 3/2012

suunnittelussa ja kehittämisessä, ja uutta tietoa on ajettu sisään pikku hiljaa. Suurin hyöty on toivottavasti koitunut oppilaille, joille on yhteistyössä mietitty ja järjestetty ennakoivaa, suunnitelmallista ja monipuolista tukea.

Kelpo-hankkeessa on järjestetty myös monia koulutuksia. Yliopistojen tuoma tutkimusnäkökulma ja arviointi ovat olleet tervetullut lisä kehittämistyöhön. Hankkeen kokonaissuunnittelu ja johtaminen on ollut erinomaista, mistä kiitos Opetushallitukselle.

Kelpo-hankkeen etuna on ollut kehittämistyö yhdessä eri työntekijäryhmien kesken. Näin hanketta ei toteutettu pelkästään erityisopettajien näkökulmasta. Myös Oulussa on hankkeessa ollut mukana muun muassa luokan- ja aineenopettajia, lastentarhanopettajia, keltoja (kiertävä erityislastentarhanopettaja), psyko-

Perusopetuslain muutosten taustalla on inkluusion periaate. Siinä ajatuksena on tuoda tuki sinne, missä lapsi opiskelee. Myös Suomi on sitoutunut vuonna 1993 solmitun Salamancan sopimuksen mukaan edistämään inkluusiota opetuksessa. Kaikilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus opiskella omassa lähiesikoulussaan ja lähikoulussaan.

Osa oppilaista kuitenkin tarvitsee, ainakin jonkin aikaa, erityistä tukea.

Siihen tarvitaan erityisvälineitä ja laajaa erityisosaamista. Tuota osaamista perusopetuksen opettajilla ei ole ilman tuntuvaa lisäkoulutusta. Oppilaille tulisi voida tarjota erityyppisiä opiskelumalleja, joissa heidän koulunkäyntinsä onnistuu parhaiten; samoin kuin pienille lapsille ja vanhuksille on tarjolla erilaisia hoitomalleja.

MUUTOKSIA KOULUN ARJESSA Koulun arjessa on toki aina pyritty huomioimaan erilaisia oppijoita ja heidän tarpeitaan. Nyt asioita tehdään suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin, edelleen yhdessä vanhempien ja eri työntekijäryhmien kanssa. Pyrimme näin maksimoimaan monipuolisen tiedon ja osaa-

misen. Uuden lain ja kolmiportaisen tuen mallin omaksumiseksi ja uusien toimintatapojen sisäistämiseksi on kouluille järjestetty useita koulutuksia.

UUDET TERMIT JA LOMAKKEET HÄMÄÄVÄT Kolmiportaisen tuen (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) mallissa kuvataan hyvin eri tukimuotojen mahdollisuuksia sekä tuen määrän ja laadun kasvamista eri tukemisen vaiheissa. Vaiheiden välillä käytetään sanaa ”siirretään”, kuten ”siirretään tehostettuun tukeen”. Siksi osa vanhemmista luulee, että heidän lapsensa konkreettisesti siirretään omasta koulusta johonkin toiseen paikkaan tai kouluun. Tämä saattaa aiheuttaa epäilyksiä ja turhaa epävarmuutta.

Avoin keskustelu ja vanhempien kysymyksiin vastaaminen onkin olennainen osa yhteistyötä. Koulun oppilashuollolla on suuri merkitys uusien käytänteiden käyttöönotossa ja niistä tiedottamisessa vanhemmille.

Uusien käsitteiden sekamelska on monille uuvuttavaa. Esimerkiksi oppimissuunnitelma-nimitys näyttää olevan harhaanjohtava. Opettajat ja vanhemmat usein olettavat, että lomakkeeseen kirjataan vain erilaiset oppimisen ongelmat. Tarkoitus on kuitenkin etsiä tukimuotoja ja ohjausta kaikkiin koulunkäyntiin liittyviin pulmiin (kuten käyttäytymisongelmat, sosiaalisemotionaaliset ja psyykkiset ongelmat, ynnä muut) sekä kirjata ne oppimissuunnitelmaan.

Koulunkäynnin tukemisen suunnitelma olisikin ehkä kuvaavampi nimitys oppimissuunnitelmalle. Tällöin koko koulunkäyntiin liittyvän tuen kirjo olisi paremmin ymmärrettävissä eri tahoille.

Myös lomakkeiden sisällöt ovat osittain toisiaan toistavia, kuten pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman kohdalla. Usein tiedot kirjataan uusiin tietokoneohjelmiin, joiden opettelu vaatii opettajilta oman aikansa. Uudet ohjelmat ovat vielä kankeita ja vaativat lisätyöstöä. Tämä kaikki arjen keskellä vaatii aikaa ja paneutumista.

ERITYISOPETTAJIEN UUSI ROOLI Laaja-alaisten erityisopettajien työnkuvaan perusopetuslain muutokset ovat myös tuoneet haasteensa. Erityisopettajat ovat usein olleet niitä, jotka ovat aluksi saaneet eniten tietoa uudesta laista ja jakaneet sitä eteenpäin kouluissaan.

Tukimuotojen suunnittelussa ja niiden kirjaamisessa tarvitaan usein erityisopettajien osaamista ja tukea.

Erityisopettajat ovat tarjonneet myös opettajille konsultaatiota erilaisiin oppilaiden koulunkäyntiin liittyviin pulmiin. Konsultaatio onkin erityisopettajilla lisääntynyt huomattavasti. Onneksi siihenkin, ainakin Oulussa, on ollut mahdollista saada koulutusta.

Monenlaiset palaverit ja verkostojen kanssa työskentely vievät paljon aikaa. Erilaisia oppimisen tukemisen välineitä ja materiaaleja etsitään ja hankitaan oppilaille yhteistyössä koulunkäynninohjaajien kanssa.

Myös vanhemmat ovat erityisopettajaan yhteydessä aina tarvittaessa.

Erityisopettajan työnkuvan ja työajan soisikin jo muuttuvan. Pelkät opetettavat tunnit eivät kata kaikkea tätä työaikaa. Näitä asioita tuleekin miettiä koko maan tasolla ja pyrkiä paremmin oppilaita, vanhempia ja koko kouluyhteisöä palvelevaan kokonaisuuteen. ■ Kasvatustieteiden maisteri Helena Nykänen toimii erityisopettajana ja luokanopettajana Madekosken ja Heikkilänkankaan kouluissa Oulussa.

3/2012 KIELIPOLKU

19

E

rityisopetus elää juuri nyt murroksessa. Vaikuttaa siltä, että erityiskouluja ja -luokkia ollaan vauhdilla ajamassa alas, ja osin näin on jo tehtykin. Puhutaan integraatiosta tai inkluusiosta, erityistä tukea tarvitsevan oppilaan oikeudesta osallistua yhteisopetukseen omassa lähikoulussa, kun riittävät yksilölliset tukitoimet toteutuvat. Erityisopetus ja erityisluokat nähdään epätasa-arvoisena, jopa syrjivänä tekijänä. Haluan nyt tuoda esille erityisoppilaan vanhemman ajatuksia tästä asiasta.

Erityisoppilaamme aloitti peruskoulunsa dysfasialuokalla kahdeksan oppilaan pienryhmässä seitsemän vuotta sitten. Pohjaa koulun aloittamiseen koululaisemme oli saanut kielellisiin erityisvaikeuksiin erikoistuneessa päiväkodissa integroidussa ryhmässä. Pidennetty oppivelvollisuus oli alusta asti selvä asia, mutta koulupaikan saaminen erityisluokalta vaikea-asteisesta semanttispragmaattisesta kielihäiriöstä huolimatta oli epävarmaa. Kun asia lopulta varmistui, tuntui se silloin kuin olisimme voittaneet lotossa.

Erityistä tukea tarvitseva koululaisemme pääsi toivomallemme erityisluokalle kouluun, josta on jokunen oppilas vaikea-asteisesta kielellisestä erityisvaikeudesta huolimatta ponnistanut jopa lukion kautta yliopistoon saakka opinnoissaan.

Koulussa toteutuu fyysinen integraatio, jossa opiskellaan omissa luokissa, mutta muuten toimitaan yhteisissä tiloissa. Tarvittava apu, tukitoimet ja erityisosaaminen ovat olleet tähän saakka aina helposti ja nopeasti saatavilla. Kiitos ammattitaitoisten erityisopettajien ja avustajien, koulunkäynti on pääasiassa sujunut hyvin ilman suurempia ongelmia.

Toisella kerralla, kun adhd-lääkitys aamulla koululaiseltamme unohtui, hoitui asia opettajalta luovasti nopealla lukujärjestyksen muutoksella – opiskelua ulkoilun merkeissä normaalin luokassa työskentelyn

Kaisa Leppänen

KOLUMNI TUOMO LEPPÄNEN

Erityisopetuksen tulevaisuus

sijaan. Se ensimmäinen kerta ilman lääkettä kun riitti näyttämään, kuinka sekaisin yksi oppilas voi saada pienen luokan normaalin päivän.

Kuullessani ensimmäisen kerran inkluusiosta minulla kieltämättä heräsi ensin vastustus asiaa kohtaan. Lukiessani aiheesta enemmän mietin, etteivät inkluusion puolestapuhujatkaan aina välttämättä ymmärtäneet mistä puhuivat. Esimerkiksi kielellisiin erityisvaikeuksiin suuntautuneiden erityisluokkien vertaaminen apukouluun tuntui minusta melko epäkorrektilta. Samoin autismin, Aspergerin oireyhtymän, adhd:n ja kielellisen erityisvaikeuden kuittaaminen vain hienoina diagnooseina sai karvani nousemaan pystyyn. Kuitenkin olen hiljalleen lämmennyt inkluusion perusajatukselle, kunhan vain sen toteutus mietitään tarkkaan.

Inkluusiossa on taustalla erittäin tärkeä asia, tasavertaisuus. Erityistä tukea eniten tarvitsevien oppilaiden kohdalla tasavertaisuutta ei mielestäni kuitenkaan ole tasapäistäminen, vaan oikeus saada oppilaan omista lähtökohdista paras mahdollinen saatavilla oleva apu ja tuki oppimiseen. Toivon todella, ettei tätä asiaa unohdeta. Opiskelu erityisluokassa ammattitaitoisen erityisopettajan ohjauksessa, missä myös kaikki apu- ja tukikeinot ovat tarvittaessa välittömästi saatavilla, on mielestäni edelleen paras vaihtoehto oppilaalle, jolla on esimerkiksi merkittäviä kielellisiä ongelmia. Kaiken parin viime vuosikymmenen aikana erityisopetukseen kertyneen tietotaidon sekä kaikkien apuvälineiden ja erityisopetuksen menetelmien saaminen jokaiseen yleisopetuksen luokkaan on kyllä melkoinen haaste. ■ Tuomo Leppänen toimii Päijät-Hämeen dysfaattisten ja kuulovammaisten lasten tuki ry:ssä ja on kielihäiriöisen lapsen isä.

Olen hiljalleen lämmennyt inkluusion perusajatukselle, kunhan vain sen toteutus mietitään tarkkaan.

20

KIELIPOLKU 3/2012

JOHANNA KAINULAINEN

Äänikirjat kouluun ja vapaa-aikaan Celiasta Celia on valtion erikoiskirjasto, joka tarjoaa kirjoja kaiken ikäisille lapsille ja nuorille. Celiasta löytyy äänikirjoja, e-kirjoja, koskettelukirjoja ja pistekirjoja.

Asiakkaaksi voivat liittyä kaikki ne, jotka eivät voi esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi lukea tavallista painettua kirjaa.

Veikko Somerpuro/Celia-kirjaston kuvapankki

ÄÄNIOPPIKIRJAT KOULUNKÄYNNIN TUEKSI Äänioppikirjavalikoimasta löytyvät lähes kaikki peruskoulun oppikirjat sekä runsaasti lukion kurssikirjoja ja ammatillisen koulutuksen oppikirjoja. Äänioppikirjoja on tuotettu lähes 1 000, ja ne sopivat kaikille lukemisesteisille. Perus- ja toisen asteen kirjat ovat maksullisia ja ne ostetaan Oppari-verkkokaupasta.

C

elia-kirjaston asiakkaaksi liittyvällä täytyy olla todistus lukemisesteestä. Sen voi antaa esimerkiksi erityisopettaja, lääkäri tai toimintaterapeutti. Asiakkaina on henkilöitä, joilla on oppimisvaikeus, näkövamma, lihassairaus tai muu vastaava lukemiseste. Kauno- ja tietokirjallisuuden lainaaminen on ilmaista, oppikirjat ovat maksullisia.

Celia-kirjastossa on monipuolinen valikoima äänikirjoja. Lasten ja nuorten äänikirjakokoelma sisältää yhteensä yli 2 700 kirjaa kaikenikäisille lukutoukille. Celiasta voi lainata esimerkiksi satuja, loruja, fantasiaseikkailuja, jännityskirjoja, hevoskirjoja ja tietokirjoja. Suomenkielisten kirjojen lisäksi saatavana on ruotsinja vieraskielistä aineistoa.

ÄÄNIKIRJAT KUUNNELLAAN CD:LTÄ TAI VERKON KAUTTA Lainattavat äänikirjat toimitetaan cdlevyillä kotiin tai niitä voi kuunnella suoratoistona netissä tietokoneella.

Kirjat voi lainata itse Celianet-verkkopalvelusta tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Kirjakerhoihin liittymällä saa automaattisesti uuden kerhokirjan joka kuukausi. Lasten ja nuorten äänikirjakerhoja on neljä: Satu, Yy-Kaa-Koo, Fanse ja 15 +.

Celian äänikirjat ovat Daisy-muodossa. Koko kirja mahtuu yhdelle cd-levylle. Kirjaa voi selata sivuittain tai kappaleittain, jättää siihen kirjanmerkkejä tai lopettaa kirjan kesken ja jatkaa myöhemmin samasta kohdasta. Kirjoja kuunnellaan tietokoneella lukuohjelman avulla tai Daisysoittimella, jonka lapset voivat saada Kelasta tai keskussairaalasta apuvälineenä.

Koskettelukirjat ovat tunnusteltavia kuvakirjoja. Ne sopivat esimerkiksi kehitysvammaisille ja näkö- ja monivammaisille lapsille. Kirjojen avulla voi harjoittaa useampaa aistia ja ne soveltuvat myös toiminta- tai puheterapian tueksi. Myös päiväkodit ja koulut voivat lainata koskettelukirjoja.

UUDENLAINEN YHDISTELMÄKIRJA PIENILLE KOULULAISILLE Celia on tuottanut ja testaa parhaillaan muutamissa Suomen peruskouluissa uudenlaista oppimateriaalia, niin kutsuttua yhdistelmäkirjaa, lukemisesteisille koulun aloittajille.

Oppilas seuraa yhdistelmäoppikirjan tekstiä tietokoneen ruudulta ja kuulee samalla oppikirjan tekstin ääneen luettuna. Yhdistelmäkirja tukee monikanavaista oppimista.

Kysyntää on yhä enemmän oppimateriaaleille, jotka on tarkoitettu oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia. Yhdistelmäkirjan käytettävyyttä ja hyötyjä testaamalla Celia voi vastata entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. ■ Johanna Kainulainen toimii Celia-kirjaston tiedottajana.

Lisätietoja Celia-kirjastosta: www.celia.fi Oppari-verkkokauppa: www.oppari.fi.

3/2012 KIELIPOLKU

21

MARIANNE KULMALA

Erilaisilla poluilla peruskoulu päätökseen

J

anne ei ollut tämän vuoden kevääseen mennessä löytänyt itsestään piilossa pysytellyttä lukumiestä. Niinpä koulussa kokeiden tulokset eivät aina olleet parhaita mahdollisia. Kun koulussa tuli eteen muitakin haasteellisia tilanteita, oli hänen aamuisin entistä useammin helpompi jäädä kotiin kuin lähteä kouluun. Jannen läheiset huolestuivat toden teolla, kun yhdeksännen luokan kertaaminen alkoi näyttää Jannen kohdalla väistämättömältä.

– Se olisi ollut huonoin mahdollinen vaihtoehto, koska se ei olisi ratkaissut yhtään ongelmaa, Janne toteaa.

Janne, hänen vanhempansa ja Jannen kanssa työskentelevät ammattihenkilöt kokoontuivat maaliskuussa miettimään tilannetta. Yhdessä syntyi idea, että Janne suorittaisikin yhdeksännen luokkansa loppuun hieman poikkeuksellisella tavalla.

Marianne Kulmala

KOTIKOULUUN TURUN NUORTENTALOSSA

Turun Nuortentalo sijaitsee lähellä merenrantaa. Jannelle tämä sopii, koska hän on ahkera kalamies.

Koulunkäynti ei oikein sujunut Jannelta peruskoulun lähetessä loppuaan. Päättötodistuksen saaminen onnistui häneltä kuitenkin Nuortentalossa kotikoulun avulla. Nyt innokkaalla kalamiehellä on myös mieluinen jatko-opintopaikka kalatalouskoulussa.

22

KIELIPOLKU 3/2012

Janne oli kouluongelmien ilmetessä ollut toista vuotta neuropsykiatrisen valmennuksen asiakas ja Nuortentalo oli hänelle tuttu paikka. Janne pitikin ehdotuksesta, että hän suorittaisi yhdeksännen luokan loppuun Nuortentalossa, kotikoulumallin mukaisesti.

Kotikoulu tarkoittaa järjestelyä, jossa oppivelvollinen ei käy kunnallista tai yksityistä kodin ulkopuolella sijaitsevaa koulua, vaan oppii kotonaan tai muualla vanhempiensa tai muun huoltajansa, valmentajan tai esimerkiksi kotona käyvän opettajan kanssa.

Janne oli Turun Nuortentalossa ensimmäinen kotikoulua käyvä asukas, joten se oli myös henkilökunnalle uusi ja mielenkiintoinen haaste.

– Oli ihan mukava muuttaa Turkuun. Sain tosi nopeasti kavereita ja

varsinkin kämppikseni Villen kanssa liikutaan paljon yhdessä, Janne kertoo.

Jannen kohdalla sovittiin, että hän opiskelee Nuortentalossa neuropsykiatristen valmentajien ja asumispalveluohjaajien opastuksessa ja kokeet hän käy suorittamassa koulussa.

Myös teknisen työn tunneilla hän kävi koulussa, koska niitä ei Nuortentalossa pystytty järjestämään. Opettajat lähettivät Nuortentaloon viikoittain tehtäviä ja opiskeltavia koealueita, joiden suorittamista henkilökunta valvoi. Yhteistyö sujui hienosti. Janne alkoi löytää itsestään lukumiehen ja koesuoritukset koulussa paranivat koko ajan.

– Mihin olisimmekaan päässeet, ellei aika olisi loppunut kesken, Janne pohtii nauraen.

Aina ei ollut varmaa, kumpi enemmän jännitti tuloksia, Janne vai ainetta ohjannut valmentaja. Jannen äidille soiteltiin kärsimättömänä ja kyseltiin kokeiden tuloksia, koska hänellä oli pääsy koulun ja oppilaiden vanhempien väliseen sähköiseen viestintäjärjestelmään Wilmaan, johon koetuloksetkin kirjataan.

Varsinkin matematiikan tehtävät olivat opintoja ohjaaville Nuortentalon ohjaajillekin joskus niin hankalia, että avuksi oli haettava Nuortentalossa työssäoppimisjaksoa suorittanut opiskelija.

VALMISTUNEITA JUHLITTIIN YHDESSÄ Se hetki, kun koulusta ilmoitettiin, että Janne on suorittanut yhdeksännen luokan ja saa päättötodistuksen, oli suuri ilo sekä Jannelle että kaikille kotikouluopetuksessa mukana olleille.

Kesäkuun alussa Jannen ja Nuortentalon muiden opinnoistaan valmistuneiden asukkaiden suorituksia juhlittiin täytekakun ja kahvien merkeissä. Se oli onnistumisten juhlaa!

Marianne Kulmala

MOTIVAATIO JA TULOKSET PARANIVAT

Janne on iloinen saatuaan toivomansa opiskelupaikan kalatalouskoulusta.

INNOKAS KALASTAJA KOKKAA SAALIINSA

TULEVAISUUS EI PELOTA JANNEA

Janne on harrastanut kalastusta pikkupojasta lähtien. Perhokalastus on hänelle mieluisin laji. Se on virvelöintiä haasteellisempaa ja siksi Jannen mielestä niin mukavaa. Hän sai kesällä sidontapenkin ja on nyt alkanut tehdä itse myös vaappuja.

– Käyn yleensä Halisten koskessa kalastamassa. Olen kuullut paljon tarinoita kosken kaksikymmenkiloisista lohista. Tänä kesänä todistin omin silmin, että ne eivät ole pelkkiä kalajuttuja. Eräs kalastaja yritti nostaa tuollaista lohta, mutta niinhän siinä kävi, että siima katkesi ja vonkale on edelleen koskessa, Janne kuvaa.

Janne on myös siinä mielessä kunnon kalamies, että hän perkaa ja valmistaa saaliinsa itse. Nuortentalon Turun yksikkö sijaitsee vain noin kilometrin päässä meren rannasta, joten Jannella ei ole pitkä matka hakea päivällistarpeita.

– Villen kanssa olimme keväällä merellä ja saimme komean kuhan.

Perkasin kala ja laitoin siitä meille uunikalaa, hän kertoo ylpeänä.

Kesäkuussa Janne sai Livian kalatalous- ja ympäristöopistolta lisää hyviä uutisia: hänet oli hyväksytty kalatalouden peruslinjalle. Tämä oli Jannelle jatko-opintojen ykkösvaihtoehto, ja mikäpä muu kalamiehelle paremmin sopisikaan.

Jannen tulevaisuus on nyt hyvällä mallilla. Peruskoulu on suoritettu ja ammattiopinnot edessä. Kalatalouskoulussa opiskellaan monipuolisesti kalastusta ja kalojen viljelyä. Siellä opitaan jalostamaan saaliit myyntikuntoon ja liikkumaan vesillä. Lisäksi siellä opitaan hoitamaan vesistöjä ja seuraamaan niiden tilaa näytteitä ottamalla. Perusopintojen jälkeen Janne valitsee suuntautumisvaihtoehdon ja sen mukaisesti valmistuu joko kalastajaksi, kalanjalostajaksi, kalanviljelijäksi tai kalastuksenohjaajaksi.

– Kalastuksenohjaajana voisi olla hieno toimia, mutta aika näyttää millaisissa hommissa joskus olen, hän kertoo luottaen tulevaisuuteensa. ■ Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana Turun Nuortentalossa.

3/2012 KIELIPOLKU

23

HANNA-RIIKKA SALMINEN

Nuorten sielujen valtameri

T

urun Nuortentalossa kuhisi, pöydillä oli kukkia maljakoissa ja kahvipöytä oli katettuna.

Jännityksen tuntu väreili ilmassa. Oli heinäkuun alku, ja kaikki valmistautuivat Nuortentalon ihka ensimmäisen runokirjan julkistamistilaisuuteen. Paikalle oli kutsuttu nuorten ja ohjaajien lisäksi nuorten sukulaisia sekä Kirjan Talo ry:n Petri Tähtinen, joka oli lupautunut lukemaan kirjan runoja yleisölle. Vihdoin vieraat saapuivat ja jännitys vaihtui rennoksi ja välittömäksi puheensorinaksi.

Toiset nuorista olivat kokeneita kirjoittajia ja olivat aikaisemminkin julkaisseet tekstejään muun muassa internetissä. Toisille runon kirjoittaminen oli täysin uusi ja erilainen tapa ilmaista itseään. Kirjoituksia kertyi toimistoon päivä päivältä lisää ja jokaisesta näkyi ikään kuin pala kirjoittajansa sisintä, niissä oli jotain arvokasta ja koskematonta.

KEVÄT HERÄTTI RUNOILIJAT Keväällä, juuri kun ensimmäiset auringonsäteet koskettivat maanpintaa ja alkoivat sulattaa routaista maata, sai Turun Nuortentalon ensimmäinen runokirjaprojekti alkunsa. Yksi talon asukkaista, nuori herrasmies, halusi ilahduttaa ohjaajia kirjoittamallaan runolla. Runo oli kerrassaan mainio: se oli toiveikas, iloinen, älykäs ja hyvin kauniisti kirjoitettu. Ohjaajat halusivat ehdottomasti julkaista runon muidenkin luettavaksi. Tarkoituksena oli innostaa talon muitakin nuoria kirjoittamaan ja julkaista talon sisällä itse askarreltu runokirja ilahduttamaan kaikkia arjen keskellä.

Niin ohjaajat kuin nuoretkin innostuivat asiasta ja kynät alkoivat sauhuta papereilla. Runoja syntyi harkitusti omassa huoneessa sekä vapaasti keskustelujen ja vapaa-ajan lomassa puhelimiin tallennettuina.

Taisivatpa jotkut runot saada alkunsa myös Ahvenanmaan puolella, yhteisen laivamatkan aikana. Runon kirjoittamiselle ei annettu mitään rajoitteita. Jokainen sai tuottaa mieleisensä määrän runoja ja juuri sellaisessa muodossa kuin halusi. Runojen oli tarkoitus olla tekijänsä näköisiä ja kuten runokokoelmasta näkyy, asiassa onnistuttiin.

24

KIELIPOLKU 3/2012

RUNOISTA SYNTYI KOKOELMA Nämä runot ansaitsivat suojakseen komeat kannet sekä lukijakseen monta silmäparia. Päätimme siksi painattaa runoista ihan oikean kirjan.

Samassa syntyi myös nimi julkaisulle: Sielujen Valtameri. Ehdotus tuli nuorilta itseltään, se kuvastaa Nuortentalon erilaisten, mutta yhtä arvokkaiden sielujen yhteiseloa. Samassa veneessä tai tässä tapauksessa samassa valtameressä olemme kaikki.

Nyt ensimmäinen runokirja on valmis ja koko Nuortentalon väki ylpeä tuotoksestaan ja iloinen kirjan saamasta positiivisesta ja avoimesta vastaanotosta. Mielessä liikkuu jo toiveikas ajatus tulevasta, Nuortentalon toisesta runokirjasta. ■ Hanna-Riikka Salminen toimii vastaavan ohjaajan sijaisena Turun Nuortentalossa ja on vastannut nuorten runokirjaprojektin toteutuksesta.

Unelmat ovat kuin pilviä yhtä hentoja ja hataria vapaita mutta silti tuulen vietävissä tavoittamattomissa kuin linnut taivaalla Kuin purjeet unelmat liikuttavat elämän laivaa suuressa elämän valtameressä Kohtalon tuulet johdattavat laivaa toisinaan myrskyyn toisinaan tyveen - mutta aina eteenpäin Jan Mäki-Takala

Har du barn med särskilda behov?

Nuortentalo tukee arjessa selviytymistä

Nuortentalo tarjoaa asumispalveluita valtakunnallisesti.

Valmennus- ja muita palveluita on tarjolla Turun, Kuopion ja Jyvässeudun alueilla.

Suomen Nuortentalo Oy www.nuortentalo.fi

Poltan vain päreeni

Kom med i FDUV:s föräldranätverk!

Styrka genom nätverk är riktat till föräldrar som har barn och unga med särskilda behov. I nätverket finns fem grupper: två i Österbotten, två i Nyland och en i Åboland. Grupperna bestämmer själva när och hur de träffas och vad som diskuteras.

Program hösten 2012 Åboland 4.9.2012 kl. 19.00–20.30 Föräldranätverksträff, Folkhälsanhuset, Munkvikv. 31, Pargas 8.9.2012 kl 10.30–16.30 Aktivitetsdag på Suvituuli i Åbo Familjecirkus med ledare från Turun Sirkus. Lunch: 11 € per vuxen, 7,50 € barn 2-16 år (barn under 2 år gratis) Nyland 15.9.2012 kl 10.30-15.00 Aktivitetsdag på Maja i H:fors Mauri Nyqvist berättar om fritids- och aktivitetshjälpmedel. Pröva på olika redskap under ledning av fysioterapeut. Lunchavgift.

22.9.2012 Aktivitetsdag för hela familjen på Päiväkumpu i Karislojo 26.9.2012 kl 18.30 Föräldranätverksträff i Borgå

esti t e e T www.pienipaatospaivassa.fi

Information och anmälning Marita Mäenpää (09) 434 236 13 040 523 18 46 marita.maenpaa@fduv.fi

Norra Österbotten Träff i oktober, mera information på www.fduv.fi/kalender Mellersta och södra Österbotten 1.10.2012 kl. 18 Studiebesök till Optima i Nykarleby 5.11.2012 kl. 18 Träff med skoldirektörer och politiker i närregionens bildningsnämnder 3.12.2012 kl. 18 Träff Österbotten 15.9.2012 kl. 13.00–16.30 Liv och rörelse-dag utomhus Norrvalla Rehab Center i Vörå pröva på bollspel, dans och rytmik och minigolf. Picknick.

Pris: 10 € vuxen, 5 € barn 0-13 år Information och anmälning Tina Holms (06) 319 56 53 040 567 92 57 tina.holms@fduv.fi

www.fduv.fi 3/2012 KIELIPOLKU

25

JARMO VUORINEN

Monta tietä kuntoutumiseen Kuntoutuskäytännöt ovat eri kunnissa kirjavia.

Sijoitus toimintakyvyn parantamiseen toisi kuitenkin säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Järjestöjen tehtävä on tuoda aihe vaalikeskusteluihin ja pitää sitä esillä myös vaalien jälkeen.

T

oiminta- ja työkyvyn palauttamiseen tähtäävä kuntoutus on erittäin kirjavaa, vaikka laki antaa selkeät puitteet ja velvoittaa kuntia toteuttamaan ne. Yksi syy on valvonnan puute. On kuntia, joissa velvollisuudet hoidetaan vasta epäkohtien tai selvien virheiden julkistamisen jälkeen. Julkisuus onkin vahva painostuskeino, se nähtiin hoitojonoja lyhennettäessä.

Kunnat voivat itse valita, mitä ne tekevät. Tämä korostuu kuntoutuksessa. Toimintakyvyn palauttaminen merkitsee ihmiselle itselleen paljon, mutta sillä saavutetaan myös säästöjä, joihin hallinto aina vetoaa.

EHDOKKAILTA ON VAADITTAVA VASTAUKSIA Lokakuun viimeisen sunnuntain kuntavaalit ovat taas mahdollisuus vaikuttaa päättäjien valinnan kautta terveys- ja myös kuntoutuspolitiikkaan. Yhtä tärkeää kuin vastuullisten päättäjien valinta on vaalikeskustelun ohjaaminen tärkeisiin aiheisiin.

Järjestöjen ei pidä odotella, että terveysasiat tulevat puheeksi. Ne pitää ottaa esiin ja vaatia selviä vastauksia!

26

KIELIPOLKU 3/2012

Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto osallistuvat keskusteluun osana Yksi elämä -hankekokonaisuuteen liittyvää vaikuttamistoimintaa. Liitot tuottavat valtuustoehdokkaille taustamateriaalia, mutta kaikkien jäsenten tehtävä on ottaa asiat puheeksi, olipa yleisönä tuttu kahviporukka tai yleisötilaisuus. Paikallinen media on myös hyvä väline vastausten vaatimiseen.

Kuntauudistus laahaa aikataulustaan jäljessä, eikä kukaan tiedä lopputulosta. Kesken oleva perusuudistus ei kuitenkaan voi olla syynä huonoon kuntoutukseen. Voimassa olevaa lakia on noudatettava ja uudistuksessa pitää huomioida myös ihmisen toimintakyvyn palauttamisen eri vaihtoehdot. Tässä viesti vaalikeskusteluihin!

KUNTOUTUS TOIMII SÄÄSTÖKEINONA Jos ehdokkaat, nykyiset valtuustojen jäsenet ja virkamiehet vetoavat vain säästöihin ja kuntien rajallisiin resursseihin, sydän-, diabetes- ja aivoväki voi vastata heille myös tällä kielellä.

Satsaus toimintakyvyn palauttamiseen tuo säästöjä sekä sosiaali- että terveystoimessa. Jokainen kuntoutuspäivä vähentää uusiutumisriskiä, kohentaa elämänlaatua ja omatoimisuutta – parhaassa tapauksessa antaa mahdollisuuden palata työelämään.

Kuntoutuksessa on useita eri vaihtoehtoja. Kunnissa ei aina tätä muisteta. Hoitoketjun osana tulee

olla kuntoutuspolku; reittikartta kuntoutumiseen. Sen rastit suunnitellaan tapauskohtaisesti, mitään yhtä yleissääntöä ei saa olla.

JÄRJESTÖT OVAT KUNTOUTUKSEN ASIANTUNTIJOITA Kuntoutusvaihtoehtojen tunteminen on myös järjestöjen asia. Me emme hoida kuntien tehtäviä, mutta tiedämme uusimmat vaihtoehdot ja seuraamme olemassa olevien toteutumista. Suomessa tämä on erityisen tärkeää, sillä terveysjohtaminen on valitettavasti kehnoa. Osaajia on harvassa eikä koulutuspolitiikka huomioi tätä puutetta. Tästä kärsii erityisesti perusterveydenhuolto, missä vastuuhenkilöiden osaaminen on vähentynyt pelottavan paljon.

Kuntoutukseen pääseminen ja oikean kuntoutustavan valitseminen ovat näiden vaalien tärkeimpiä terveysaiheisen keskustelun teemoja.

Lyhytnäköinenkin talouspolitiikka hyötyy siitä. Kansanterveysjärjestöjen tehtävä on ottaa asia vaalikeskusteluun – ja jankuttaa siitä vaalien jälkeen. ■ Jarmo Vuorinen on toimittaja ja Terveystoimittajat ry:n hallituksen jäsen.

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23.10. ja ulkomailla 17.–20.10.

It채meren iloisimmat risteilyt!

www.vikingline.fi 3/2012 KIELIPOLKU

27

Liitto tiedottaa

Hanne Itärinne

Marjut Paavilainen on aloittanut kesäkuussa puheterapeuttina Aivoliitossa, Turun Suvituulessa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat puheterapeuttina toimiminen Aivoliiton sopeutumisvalmennuskursseilla, terapiatyö ja koulutus.

Marjut on koulutukseltaan filosofian maisteri ja valmistunut Oulun yliopistosta. Hän on toiminut puheterapeuttina 20 vuotta, joista viimeiset 12 vuotta Turun sosiaali- ja terveystoimessa, toimipaikkana Katariinan erityiskoulu.

Marjutin uusperheeseen kuuluu mies ja molempien kaksi teini-ikäistä lasta sekä kaksi kissaa. Vapaaajalla Marjut tapaa ystäviään ja harrastaa musiikkia: laulua gospel-yhtyeessä, pianonsoittoa ja konsertteja. Myös lukeminen sekä vesiliikunta kuten uinti ja vesijuoksu ovat hänelle mieluisia harrastuksia.

Maria Widenius aloittaa lokakuun alussa Aivoliiton puheterapeuttina. Hän toimii Anna-Kaisa Antilan sijaisena Turun Suvituulessa ja tulee työskentelemään sopeutumisvalmennuskurssien ja asiakastyön parissa.

28

KIELIPOLKU 3/2012

Aivoliitto on hänelle jo ennestään tuttu, sillä hän on työskennellyt vuodesta 2009 lähtien opintojensa ohella lastenohjaajana Aivoliiton perhekursseilla.

Maria on valmistunut filosofian maisteriksi Åbo Akademista ja työskennellyt aikaisemmin puheterapeuttina Espoon kaupungin palveluksessa. Hän on kotoisin Kirkkonummelta, mutta asui Turussa opintojensa ajan. Valmistumisensa jälkeen hän muutti Espooseen saatuaan sieltä työpaikan, mutta odottaa nyt jo kovasti paluuta Turkuun uusien tehtävien myötä.

Marian harrastuksiin kuuluu lukeminen ja monipuolinen liikunta, suosikkilajin vaihdellessa aina thainyrkkeilystä pyöräilyyn.

HENKILÖVAIHDOKSIA SUOMEN NUORTENTALO OY:SSÄ Jyvässeudun Nuortentalon vastaavan ohjaajan vanhempainloman sijaisena toimii Eeva Salomaa. Hänen yhteystietonsa ovat: p. 050 303 7703, eeva.salomaa@nuortentalo.fi.

Valmennuspalveluissa vastaavan ohjaajan sijaisena toimii 1.9.–31.12.2012 Anna Airaksinen. Hänen yhteystietonsa ovat: p. 050 447 8763, anna.airaksinen@nuortentalo.fi.

Turun Nuortentalon vastaavan ohjaajan sijaisena toimii Hanna-Riikka Salminen. Hänen yhteystietonsa ovat: p. 050 442 0092, hanna-riikka.salminen@nuortentalo.fi.

MARJATTA LAAKSOLLE HOPEINEN ANSIOMERKKI

Päivi Seppä-Lassila

Hanne Itärinne

MARJUT PAAVILAINEN JA MARIA WIDENIUS PUHETERAPEUTEIKSI

Nuortentalon johtajan Marjatta Laakson läksiäisiä vietettiin Suvituulessa 3.5.2012. Kiitoksena viidentoista vuoden ansiokkaasta työrupeamasta ja nuortentalotoiminnan kehittämisestä Aivoliitto myönsi Laaksolle hopeisen ansiomerkin.

Liitto tiedottaa UUSIA PALVELUASUNTOJA TURKUUN Turun Hirvensaloon, Erityisosaamiskeskus Suvituulen viereen valmistuu elokuussa 2013 palveluasuntoja, joiden rakentamisesta vastaa Asumispalvelusäätiö ASPA. Palveluntuottajana toimii Invalidiliiton Asumispalvelut Oy yhteistyössä Aivoliitto ry:n ja Suomen Nuortentalo Oy:n kanssa. Asunnot on tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, jotka kaipaavat tukea kommunikoinnissa ja joille kotikunta myöntää maksusitoumuksen. Hakemusaikatauluista kerrotaan tarkemmin seuraavassa lehdessä.

TERVEELLINEN ELÄMÄNTAPA JÄÄ TUTKITUSTI KIIREEN JALKOIHIN Suomessa asuu positiivista väkeä. Tämä käy ilmi Taloustutkimuksen toteuttamasta tutkimuksesta, joka kuuluu Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankekokonaisuuteen. Vastaajien mielestä terveydessä tärkeintä on pitää hyvää huolta omasta henkisestä hyvinvoinnista ja elää positiivisella mielellä. Puhe negatiivisesta kansanluonteesta voidaan siis tämän tutkimuksen valossa unohtaa.

Terveellisten elämäntapojen noudattamisen este on usein ajan tai rahan puute. Moni 25–49-vuotias tinkii jatkuvasti liikunnasta, kunnollisesta syömisestä ja yöunesta.

Tietoa on tarjolla riittävästi, yhdeksän kymmenestä Suomessa asuvasta kokee saavansa riittävästi tietoa. Tiedon soveltaminen käytäntöön tuntuu sen sijaan monista mahdottomalta. Hyvän elämän esteitä ovat terveysongelmat, toisilla liikaa vaativa työelämä stresseineen tai toisaalla työttömyys toimeentuloongelmineen.

Toisia vastaajia motivoisi parempaan elämään lisääntyvä vapaa-aika ja toisia työpaikka tai paremmat tulot.

Moni vastaaja kertoo, että eläkkeelle pääsy on antanut aikaa omasta terveydestä huolehtimiseen.

Läheiset ihmissuhteet ovat monille myös konkreettinen syy muuttaa omia elämäntapoja terveellisemmiksi, ikääntyvät haluavat pysyä pienten lastenlasten vauhdissa.

Työelämään muutoksia Työelämässä mukana olevat kokevat vauhdin työpaikoilla niin kiivaaksi, että aikaa ei jää itsestä huolehtimiseen, ei aina edes riittävään yöuneen. Vastaajat

toivovatkin yhteiskunnan puuttuvan työelämän rakenteisiin, jotta jäisi aikaa myös omaan hyvinvointiin.

Monille pitkät työpäivät ovat taloudellisen pakon sanelemia.

Erityisen kiivaassa rytmissä elävät 25–49-vuotiaat, jotka hyvistä terveystiedoistaan huolimatta elävät lähes päinvastaista arkea. Tieto ei muutu teoiksi.

He tinkivät liikunnasta ja unesta eivätkä mielestään syö terveellisesti. Pitkään jatkuessaan tämä tuo mukanaan merkittäviä terveysongelmia.

Miehet ovat menestystarina Järjestöjen terveysvalistuksen menestystarina löytyy miesten parista. Järjestöjen viestintää kohdanneista miehistä kolmasosa muutti elintapojaan lähes kaikkien osatekijöiden osalta (kuten liikunta, uni, kasvikset, rasvat, tumma leipä, sokeri). Rasvaisen lihan syömisestä miehet eivät suostu tinkimään.

Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy Yksi elämä -hankkeiden toimeksiannosta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18–79-vuotiaat suomalaiset.

Tulokset on painotettu vastaamaan valtakunnallisesti kohderyhmää. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 3.–14.5.2012. Tutkimukseen vastasi tiedonkeruuajan puitteissa hyväksytysti 1 017 vastaajaa. Vastausprosentti oli 29,9 %.

TUNNE PULSSISI OSAAVA NAINEN -MESSUILLA Aivoliiton ja Suomen Sydänliiton yhteinen Tunne pulssisi -hanke on mukana Osaava nainen -messuilla Turussa. Messut järjestetään 12.–14.10. Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa. Tervetuloa osastolle saamaan tietoa eteisvärinästä ja sen merkityksestä aivoinfarktin taustatekijänä!

PORUKALLA MUKAAN ELÄMÄ PELISSÄ -VALMENNUKSEEN! Syksyllä alkava Elämä pelissä -ohjelma kutsuu kansalaisia ja erilaisia ryhmiä, kuten yhdistyksiä ja työpaikkoja, osallistumaan laaja-alaiseen terveysvalmennukseen. Valmennuksen tarkoituksena on opetella sietämään entistä paremmin vastoinkäymisiä ja kohentaa yhdessä omaa ja läheistensä elämälaatua.

Tavoitteena on saada valmennukseen kymmeniätuhansia osallistujia.

3/2012 KIELIPOLKU

29

Liitto tiedottaa Koko kansalle tarjottava terveysvalmennus on osa Elämä pelissä -hanketta, johon kuuluvat myös YLE TV1:llä esitettävä tv-sarja ja YLE:n sivustolla julkaistava Elämä pelissä -testi.

Valmennus alkaa lokakuun alussa ja se kestää kahdeksan viikkoa. Jokainen valmennettava saa useamman kerran viikossa sähköpostiinsa harjoitteita, vinkkejä ja aiheeseen liittyvää kiinnostavaa taustatietoa.

Osa valmennukseen osallistuvista ryhmistä kutsutaan ohjelmasarjan avaus- ja päätösjaksoon studioyleisöksi. Lisäksi kaikilla halukkailla on mahdollisuus jakaa kokemuksia valmennuksesta samassa Facebook-ryhmässä kuin televisiosarjan päähenkilöt.

Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteinen Yksi elämä -hankekokonaisuus on mukana tukemassa Elämä pelissä televisiotuotantoa.

Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Tarkoituksena on vaikuttaa kansalaisiin, yhteisöihin, terveydenhuoltoon ja koko yhteiskuntaan siten, että kansanterveys paranee. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Lisätietoja: projektipäällikkö Marika Railila, Aivoliiton Yksi elämä -hankkeet, p. 040 543 7287, marika.railila@aivoliitto.fi

Lisätietoja: blogit.yle.fi/elama-pelissa/hermostutko-helposti

Aivoliitto ry

35-vuotta

juhlakorut Kultaseppä Mikko Laineen Aivoliitolle suunnittelemat upeat hopeakorut itselle tai lahjaksi.

30

KIELIPOLKU 3/2012

Solmioneula 75 €

Dysfasialla on uusi nimi: kielellinen erityisvaikeus Aivoliiton Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektissa tehdään tunnetuksi lasten ja nuorten kielellistä erityisvaikeutta. Olemme tuottaneet aiheesta uutta materiaalia ja järjestäneet erilaisia tilaisuuksia.

A

ivoliiton projektin tavoitteena on uuden nimen tekeminen tunnetuksi sekä perheille, joita asia koskettaa, että suurelle yleisölle. Pyrimme lisäämään tietoa siitä, miten kielellinen erityisvaikeus näkyy lapsen tai nuoren arjessa ja miten perhe ja muu lähiympäristö voivat tukea häntä. Projekti alkoi vuoden 2011 alussa ja päättyy vuoden 2013 lopussa.

Vuosien 2011 ja 2012 aikana projektiin on sisältynyt yhteensä 14 kaikille avointa yleisötilaisuutta eri puolella Suomea, joista seuraava järjestetään 6.11. Kuopiossa. Lisäksi tänä syksynä järjestetään Vanhempien vinkkipäivä – kuvat ja viittomat leikkiikäisen lapsen kielenkehityksen tukena -tilaisuudet 6.10. Suvituulessa Turussa ja Pii Poossa Lempäälässä.

MEDIANÄKYVYYTTÄ UUTTA MATERIAALIA Projektissa on tuotettu uusi juliste ja esite kielellisestä erityisvaikeudesta.

Lisäksi syyskuun alussa julkaistiin toinen esite, joka on suunnattu kaikille pienten lasten vanhemmille: Pienen kielipolku – vinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi. Esitteet ovat maksuttomia ja niitä voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta.

Esitesarjaa jatketaan ensi vuonna Kielellinen erityisvaikeus kouluiässä -esitteellä ja uudistetulla painoksella oppaasta Kielellinen erityisvaikeus koulunaloitusvaiheessa. Vuoden 2013 aikana tuotetaan aiheesta myös video, joka on tarkoitus julkaista You Tube -verkkopalvelussa.

Kielellinen erityisvaikeus -teema on saanut tiedotteittemme ansiosta näkyvyyttä myös tiedotusvälineissä,

esimerkiksi Uudessa Suomessa, Lapin Kansassa, Meidän perhe -lehden verkkopalvelussa ja YLE:n Radio Suomessa. Tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta löytyy nyt myös sosiaalisesta mediasta. Syyskuussa 2011 Facebokiin avattiin Aivoliiton ylläpitämä Puhetta-sivusto, jolla on tällä hetkellä 337 tykkääjää.

Lisätietoja: www.aivoliitto/SLI, www.facebook.com/Puhetta tai suunnittelija Elina Salo, elina.salo@aivoliitto.fi. ■

KOULUTUSTA JA TAPAHTUMIA Tietoa ja materiaalia kielellisestä erityisvaikeudesta on jaettu sekä vanhemmille että ammattilaisille Aivoliiton koulutus- ja jäsentapahtumissa.

Lisäksi olemme osallistuneet näytteilleasettajana useille messuille, kuten Lastentarhanopettajapäiville, Educamessuille, Varhaiskasvatus-messuille ja Neuvolapäiville.

Dysfa

s.

en erityisvaikeu

imi – kielellin sialla on uusi n

3/2012 KIELIPOLKU

31

TAPAHTUMAKALENTERI LOKAKUU 1.–6.10.

Puhevammaisten viikko Kansainvälistä puhevammaisten päivää vietetään 6.10. Tapahtuma laajenee tänä vuonna puhevammaisten ihmisten viikoksi.

Useita tapahtumia kaupungeissa: Helsinki, Turku, Vaasa, Tampere, Pori, Rovaniemi, Jyväskylä ja Oulu.

Katso lisätietoja tämän lehden sivulta 38. Lisätiedot ja ohjelma myös: www. papunet.net/puhevammaistenviikko.

2.10.

Erilaisen oppimisen hullut päivät – Taide, kulttuuri ja liikunta oppimisen tukena, Helsinki Aika: klo 11–18.

Paikka: Erilaisen oppimisen keskus, Vilhonkatu 4, Helsinki.

Lisätiedot: www.erilaistenoppijoidenliitto.fi.

5.10.

Varhaiskasvatus-messut, Helsinki Paikka: Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3–5, Helsinki.

Aivoliitto on mukana messuilla näytteilleasettajana.

Lisätiedot: www.varhaiskasvatusmessut.net.

6.10.

Vanhempien vinkkipäivä. Kuvat ja viittomat leikki-ikäisen lapsen kielen kehityksen tukena -tilaisuudet, Turku ja Lempäälä Ajat ja paikat: Klo 10–13, Suvituuli, Suvilinnatie 2, Turku.

Klo 12–15, Pii Poo, Ideapark, Ideaparkinkatu 4, Lempäälä.

32

KIELIPOLKU 3/2012

Lisätiedot ja peruutuspaikkoja voi tiedustella: Elina Salo, elina.salo@aivoliitto.fi, p. 040 543 7292.

9.10.

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren itsenäisen elämän tukeminen -tilaisuus, Hämeenlinna Aika: klo 18–20.

Paikka: Koulutuskeskus Tavastia, auditorio, Hattelmanintie 8, 13100 Hämeenlinna.

Katso ohjelma ja lisätiedot ilmoituksesta, tämän lehden sivulta 34.

10.10.

Erityistä tukea tarvitseva lapsi kotona, päivähoidossa ja koulussa -tilaisuus, Savonlinna Aika: klo 17.15–20.00.

Paikka: Talvisalon koulu, Muurarinkatu 4, Savonlinna.

Katso ohjelma ja lisätiedot ilmoituksesta, tämän lehden sivulta 35.

17.–18.10.

Neuvolapäivät, Helsinki.

Paikka: Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5, Helsinki.

Aivoliitto on mukana näytteilleasettajana. Lisätiedot: www.thl.fi.

22.10.

Kuntakampanjatilaisuus ja iltapäiväkoulutus, Lohja Aika: kampanjatilaisuus klo 10–12 ja iltapäiväkoulutus klo 13–16.

Paikka: Lohjan kaupunginkirjasto, Järnefeltinsali, Karstuntie 3, Lohja.

Lisätiedot: Veijo Kivistö, veijo.kivisto@aivoliitto.fi.

Marraskuu MARRASKUU 6.11.

Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus -yleisötilaisuus, Kuopio Aika: klo 18–20.

Paikka: Kuopion kaupunginkirjasto, kokoussali, Maaherrankatu 12, Kuopio.

Lisätiedot: www.aivoliitto.fi ja Elina Salo, elina.salo@aivoliitto.fi.

10.11.

HopLop perhetapahtuma, Oulu Aika: klo 10–12.

Paikka: HopLop Liikuntaseikkailupuisto, Kaakkurinkulma 4, Oulu.

Neurologiset vammaisjärjestöt kustantavat sisäänpääsyrannekkeen yhdelle erityistä tukea tarvitsevalle lapselle perheestä.

Hinnat: 1–2-vuotiaat 6,50 €, yli 3-vuotiaat 10 €, lasten valvojat ja alle 1-vuotiaat 0 €. Kahvi-/tee-/mehutarjoilu.

Sitovat ilmoittautumiset 2.11. mennessä: Aslak Rantakokko, aslak.rantakokko@autismiliitto.fi, p. 050 502 2269.

Paikkoja on rajoitetusti.

Lisätiedot: www.aivoliitto.fi.

KOULUTUSKALENTERI

AISTITIEDON KÄSITTELYN HAASTEET -KOULUTUS Järjestäjä: ADHD-liitto, Aivoliitto ja Autismi- ja Aspergerliitto.

Aika: 27.11.

Paikka: Valkea talo, auditorio, Ilkantie 4, Helsinki.

Ilmoittautuminen 26.10. mennessä: www.autismiliitto.fi/aistikoulutus.

Katso lisätiedot ja ohjelma tämän lehden sivulta 36.

TILATTAVIA KOULUTUKSIA LASTEN KANSSA TOIMIVILLE 1. Lapsen kielenkehityksen tukeminen • Puhetta tukevat keinot (kuvat, piirtäminen,

viittomat, puhelaitteet) • Leikit ja pelit kehityksen tukena • Tukikeinot arjen toiminnassa.

Kohderyhmä: Päivähoidon, perhepäivähoidon ja lasten kerhojen henkilöstö.

Tavoite: Osallistujilla on käytännön keinoja tukea lasten kielellistä kehitystä.

Sisältö: Lyhyt tai laajempi teoriaosuus sekä käytännön vinkkejä ja harjoituksia. Koulutus toteutetaan mielellään tilassa, jossa voi liikkua vapaasti. Voidaan toteuttaa myös kouluttajan tiloissa Erityisosaamiskes kus Suvituulessa Turussa.

Kouluttajat: Puheterapeutti ja fysioterapeutti.

Koulutuksen kesto: 4–6 tuntia tilaajan toiveiden mukaan.

2. Erilainen lapsi liikunta- tai harrastusryhmässä • Miten tunnistaa ja ottaa huomioon lapsen

vaikeuksia toimia ryhmässä • Keskittyminen, ohjeiden ymmärtäminen • Kömpelyys, aistitiedon käsittely

Kohderyhmä: Lasten liikuntaryhmien ja muiden harrastusryhmien vetäjät, iltapäiväkerhojen ohjaajat, urheiluseurojen valmentajat.

Tavoite: Osallistujat kykenevät tunnistamaan lasten erityisvai keuksia ryhmässä ja heillä on keinoja toimia näiden lasten kanssa.

Sisältö: Lyhyt teoriaosuus ja käytännön ratkaisujen etsiminen esimerkkien ja harjoitusten avulla.

Kouluttajat: Puheterapeutti, fysioterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja.

Koulutuksen kesto: 4–6 tuntia tilaajan toiveiden mukaan.

3. Koulun teemailtapäivä/päivä lapsille Aihe: Kielellinen erityisvaikeus ja muut neuropsykiatriset vaikeudet.

• Ikätasoista tietoa kielellisistä ja muista neuropsykiat risista erityisvaikeuksista • Toiminnallisia harjoituksia • Ollaan kaikki kavereita! Herätellään keskustelua

samanlaisuudesta ja erilaisuudesta.

Kouluttajat: Puheterapeutti, fysioterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja.

Lisätietoja koulutuksista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi.

3/2012 KIELIPOLKU

33

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN LAPSEN JA NUOREN ITSENÄISEN ELÄMÄN TUKEMINEN Tiistaina 9.10.2012, kello 18–20

Koulutuskeskus Tavastia, auditorio, Hattelmalantie 8, 13100 Hämeenlinna Neuropsykiatriset kehityksen pulmat kuten adhd, autismin kirjo ja kielellinen erityisvaikeus voivat aiheuttaa haastetta kotona, vapaa-ajalla, koulussa ja koulun jälkeisen itsenäisen elämän rakentamisessa. Nämä haasteet ovat usein voitettavissa kiinnittämällä tietoisesti huomiota tukimuotoihin. Hymy ry yhteistyössä ADHD-liiton, Aivoliiton ja Autismi- ja Aspergerliiton kanssa järjestävät iltatilaisuuden, jonka tarkoituksena on antaa vinkkejä siitä, millaiset arjen tukitoimet ja vapaa-ajan mahdollisuudet vahvistavat kohti itsenäistä aikuisuutta.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat, neuropsykiatrisen kirjon ihmiset, kasvatus- ja opetusalan henkilöstö ja opiskelijat sekä kaikki asiasta kiinnostuneet.

Tilaisuudessa on mahdollisuus keskusteluun ja ajatusten vaihtoon sekä valtakunnallisten liittojen esitemateriaaliin tutustumiseen. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumisia.

OHJELMA 18.00–18.10

Tilaisuuden avaus

18.10–18.50

Nuoren koulupolun tukeminen, TtM, ammatillinen erityisopettaja, neuropsykiatrinen valmentaja Tuula Palomäki-Jägerroos, ADHD-liitto ry

18.50–19.10

Mielekäs vapaa-aika, Järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, Aivoliitto ry

19.10–19.40

Omien vahvuuksien löytäminen, Vertaistoiminnan suunnittelija, kokemusosaaja Jan-Mikael Fredriksson Autismi- ja Aspergerliitto ry

19.40–20.00

Keskustelua illan aiheista ja mahdollisuus tutustua liittojen esitemateriaaleihin

20.00

Tilaisuus päättyy

Lisätietoja: henna.niskala@adhd-liitto.fi, elina.salo@aivoliitto.fi tai elina.vienonen@autismiliitto.fi

34

KIELIPOLKU 3/2012

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVA LAPSI KOTONA, PÄIVÄHOIDOSSA JA KOULUSSA 10.10.2012 klo 17.15–20.00

Talvisalon koulu, Muurarinkatu 4, Savonlinna Neuropsykiatriset kehityksen pulmat kuten adhd, autismin kirjo ja kielellinen erityisvaikeus voivat aiheuttaa erilaisia haasteita kotona, päivähoidossa ja koulussa. Nämä haasteet ovat osaltaan myös voitettavissa kiinnittämällä tietoisesti huomiota kasvatuskäytäntöihin. Itä-Savon Puatti ry yhteistyössä ADHD-liiton, Aivoliiton ja Autismi- ja Aspergerliiton kanssa järjestävät iltatilaisuuden, jonka tarkoituksena on antaa vinkkejä siitä, millaiset kasvatuskäytännöt ja arjen tukitoimet vahvistavat oppimista, käyttäytymisen hallintaa ja arjessa selviämistä.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat ja kasvatus- ja opetusalan henkilöstö sekä kaikki asiasta kiinnostuneet. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskusteluun ja ajatusten vaihtoon sekä valtakunnallisten liittojen esitemateriaaliin tutustumiseen. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista.

OHJELMA: 17.15–17.45

Kahvittelua Talvisalon koulun oppilaiden järjestämänä (sisältää vapaaehtoisen kahvimaksun oppilaiden toiminnan hyväksi) ja liittojen esitemateriaaleihin tutustumista

17.45–18.00

Tervetuloa, tilaisuuden avaus, Kati Sairanen, puheenjohtaja, Itä-Savon Puatti ry

18.00–18.30

Strukturointi ja strukturoinnin välineet, Elina Vienonen, järjestösuunnittelija, Autismi- ja Aspergerliitto ry

18.30–19.00

Aistitiedon erilaisuuden huomiointi ohjauksessa, Anu Kippola-Pääkkönen, järjestösuunnittelija, ADHD-liitto ry

19.00–19.30

Kommunikoinnin tukeminen, Risto Lappalainen, järjestösuunnittelija, Aivoliitto ry

19.30–20.00

Vapaata keskustelua

20.00

Tilaisuus päättyy

Lisätietoja: anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi, risto.lappalainen@aivoliitto.fi tai elina.vienonen@autismiliitto.fi

Itä-Savon Puatti Ry

3/2012 KIELIPOLKU

35

Aistitiedon käsittelyn haasteet

– neuropsykiatrisen kuntoutuksen näkökulmaa -koulutus Tiistaina 27.11.2012 Valkea talo, auditorio, Helsinki OHJELMA Puheenjohtaja Nina Hovén-Korpela, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry 8.30 - 9.00

Ilmoittautuminen ja kahvi

9.00 - 9.15

Tilaisuuden avaus Mirjami Hagman, toiminnanjohtaja, Autismi- ja Aspergerliitto ry

9.15 - 10.45

Aistitiedon käsittelyn erilaisuus neuropsykiatrisissa häiriöissä – tutkimustiedon tuulia Nina Sajaniemi, kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto

10.45 - 11.00 Tauko ja näyttelyyn tutustuminen 11.00 - 12.15 Aistit arjessa Kokemusosaajapaneeli 12.15 - 13.15 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.15 - 14.00 Aistisäätelyn haasteet lapsella – terapiaprosessin kukkasia ja karikoita Päivi Danner, erikoistoimintaterapeutti, M.A. 14.00 - 14.30 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen 14.30 - 15.45 Kuullun prosessoinnin pulmat Leena Ervast, erikoispuheterapeutti, FL 15.45 - 16.00 Tilaisuuden päätössanat Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivoliitto ry Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu aistihaasteita arjessaan kohtaaville henkilöille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lähipiirille sekä jäsenyhdistysten jäsenille.

Paikka: Valkea talo, Ilkantie 4, Pohjois-Haaga, Helsinki (www.valkeatalo.fi) Koulutuksen hinta: Ammattihenkilöt 170 €, jäsenistö ja opiskelijat 110 €. Koulutusmaksu sisältää osallistumisen, ohjelmassa mainitut kahvit sekä lounaan. Matkoista ja majoituksesta vastaa osallistuja itse.

Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset pe 26.10.2012 mennessä.

Ilmoittautumislomake osoitteessa www.autismiliitto.fi/aistikoulutus Järjestäjät: ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry.

Lisätiedot: www.adhd-liitto.fi, www.aivoliitto.fi ja www.autismiliitto.fi Muutokset ohjelmassa mahdollisia

36

KIELIPOLKU 3/2012

Poimittua Miten sanoisit jos et voisi puhua?

K

ansainvälistä puhevammaisten päivää vietetään 6.10. Yhden päivän tapahtuma laajenee tänä vuonna puhevammaisten viikoksi 1.–6.10. Teemana on: Miten sanoisit jos et voisi puhua?

Viikon aikana järjestetään tapahtumia Helsingissä, Turussa, Vaasassa, Tampereella, Porissa, Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Oulussa. Tarjolla on muun muassa erilaisia yleisöluentoja ja työpajoja, erityiskoulujen tempauksia, kirjastojen teemaviikkoja ja keskussairaaloiden kommunikaatiokeskusten avoimien ovien päiviä. Viikko huipentuu kansainväliseen puhevammaisten päivään 6.10., jolloin esimerkiksi Helsingis-

sä on yleisötapahtuma Kampissa ja Narinkkatorilla. Viikon tarkempi ohjelma löytyy Papunetin verkkosivuilta.

Suomessa on noin 50 000–65 000 puhevammaista ihmistä. Puhevammalla tarkoitetaan vaikeutta ymmärtää tai tuottaa puhetta niin hyvin kuin arjen vuorovaikutuksen sujumiseksi olisi tarpeen. Myös Aivoliitto on mukana järjestämässä tapahtumia puhevammaisten viikolle.

Lisätietoja ja viikon ohjelma löytyy Papunetin verkkosivuilta: www.papunet.net/puhevammaistenviikko ■

Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

✂

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

3/2012 KIELIPOLKU

37

Poimittua VETURI on liikkeessä

U

udistetussa perusopetuslaissa oppimisen tuki on rakennettu kolmiportaiseksi: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki.

Nykyinen erityisopettajakoulutus ei tuota riittävästi kelpoisia opetusalan asiantuntijoita vastaamaan erityisen tuen tarpeisiin, eikä anna riittävän syvällistä osaamista ja vaativan erityisen tuen hallintaa.

Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen VETURI-yhteishankkeen (2011– 2015) koulutusosuus on käynnistynyt

erityisopettajien pitkäkestoisena valmennuksena Jyväskylässä. Osallistujat tulevat eri puolilta Suomea ja jatkavat valmennuksessa noin puolentoista vuoden ajan. Valmennuksen avulla vahvistetaan osallistujien erityispedagogista osaamista ja toimintaa, kehitetään oppimisympäristöjä, oppimateriaaleja ja -välineistöä sekä verkostoidaan toimijoita keskenään.

Hankkeeseen sisältyy myös kehittävän tutkimuksen osio, jonka tarkoituksena on tarkastella vaati-

van erityisen tuen pedagogista tilaa ja sen muutoksia kouluhenkilöstön täydennyskoulutuksen, erilaisten kokeilujen ja verkostoitumisen myötä.

Hankkeen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja saa verkkosivulta: www.peda.net/veraja/ecf/veturi ■

✂ Haluan liittyä: SLI-yhdistykseen (aiemmin dysfasiayhdistys) liiton kannatusjäseneksi.

Olen henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus läheinen lapsen syntymävuosi ____________________ ammattilainen muu _________________________________ Nimi

____________________________

Osoite

____________________________

Postinumero ____________________________ Postitoimipaikka __________________________ Puhelin

____________________________

Sähköposti

____________________________

Syntymäaika ____________________________ Kieli

suomi

ruotsi

Sukupuoli

nainen

mies

38

KIELIPOLKU 3/2012

muu

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen.

Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

Jäsenmaksu on 10-25 € yhdistyksestä riippuen.

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on yksityisiltä 50 € ja 80 € yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_______________________________________ Allekirjoitus

Poimittua Papunettiin saavutettavuussivusto

P

apunet-verkkopalveluyksikön saavutettavuussivusto on avattu. Sivustolla on tietoa saavutettavuuteen ja selkokieleen liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Sivustolla tullaan jakamaan materiaalia ja ohjeistuksia,

joiden avulla selkokielisten, helppokäyttöisten ja saavutettavien verkkopalveluiden rakentaminen on helpompaa.

Papunetin saavutettavuussivusto löytyy osoitteesta: www.papunet.net/saavutettavuus. ■

Suomen ensimmäiset selkokieliset vaalivideot

S

elkovaalivideoilla kerrotaan perusohjeet äänestämisestä kuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa. Aiemmin on jo tuotettu useista vaaleista selkoesitteitä, mutta nyt välineenä on ensimmäistä kertaa video.

Selkovaalivideot ovat tuottaneet eduskunta, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto, Kehitysvam-

maliitto, Kuntaliitto ja oikeusministeriö. Videot ovat suomen- ja ruotsinkieliset. Videot tulevat ensimmäistä kertaa käyttöön syksyn kuntavaalien yhteydessä.

Selkovaalivideot löytyvät verkosta Kuntaliiton sivuilta: www.kuntavaalit.net ja Papunetin sivuilta: www.papunet.net. ■

Prinsessa-koulukampanjalla vilkas syksy

P

rinsessa-koulukampanja perustuu syksyllä 2010 ensi-iltansa saaneeseen ohjaaja Arto Halosen elokuvaan Prinsessa. Kampanjan rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Kohderyhmänä ovat nuoret peruskouluikäisistä ylöspäin: lukioiden, ammattikoulujen ja muiden oppilaitosten oppilaat. Sen tavoitteena on lisätä erilaisuuden hyväksymistä, kertoa toisen tukemisen tärkeydestä

ja vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja. Elokuvalla on vetovoimaa, sen avulla voidaan käsitellä vaikeitakin asioita.

Kampanja jatkuu taas syksyllä koulujen alettua. Lisäksi kampanjasivuilla on aloittanut blogin pitäjänä Anne Lahtinen. Hänen ajatuksiaan voi lukea kerran kuussa ilmestyvistä kirjoituksista.

Oppilaitoksilla on myös mahdollisuus tilata veloituksetta oppitunnille kokemuspuheenvuoron esittäjiä, jotka kertovat oman kokemuksensa mielenterveysongelmista ja niistä selviämisestä.

Lisätietoja löytyy verkkosivulta: www.prinsessakampanja.fi. ■

3/2012 KIELIPOLKU

39

Yhdessä POSTIA YHDISTYKSILTÄ

Uusi SLI-yhdistys Pohjanmaalle

K

ielellinen erityisvaikeus koskettaa meistä monia. Olemme perustaneet uuden yhdistyksen: Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kielellinen erityisvaikeus -yhdistys KiErVa. Keskiviikkona 3.10. klo 18–20 vietämme keskustelun, vertaistuen ja yhdistykseen jäseneksi liittymisen iltaa. Tilaisuus järjestetään Toimintojentalolla osoitteessa Kasperinviita

13, Seinäjoki. Olet sydämellisesti tervetullut mukaan!

Toimintojentalolla voi ostaa kahvin/teen/mehun ja pullan 3 euron hintaan. Lapsille löytyy leikkihuone ja tarvittaessa järjestämme hoitajan.

Ilmoittautuminen 1.10. mennessä Anne Ikoselle anne.ikonen@gmail.com, p. 044 544 1294. ■

Aurinkoinen Suvipäivä

Lähetä postia

Arja Pasila

K

esäkuun alussa Aivoliiton ja Suomen Parkinson -liiton yhteisessä Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turun Hirvensalossa järjestettiin sekä lapsia että aikuisia houkutellut Suvipäivä. Tarjolla oli monenlaista ohjelmaa, kuten talokierroksia, tietoiskuja liittojen toiminnasta, “Amazing Race” -tehtäväreitti, kaverikoiria ja poniratsastusta.

Tapahtumaan osallistui liittojen yhteistyökumppaneiden ja paikallisyhdistysten lisäksi myös monia hirvensalolaisia. Aurinkoinen kesäsää kruunasi onnistuneen tapahtumapäivän hellien mukana olleita. Suvin nimipäivänä järjestetystä tapahtumasta tuleekin todennäköisesti jokavuotinen perinne. ■

Minea Laalo (edessä) ja Ida Spinkkilä hellittelivät tiibetinspanieli Novaa Suvipäivän kaverikoiratapaamisessa.

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi.

Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 4/2012 tarkoitetut aineistot 12.10.2012 mennessä.

40

KIELIPOLKU 3/2012

Poimittua Lasten lihavuus yleistyy

L

asten ja nuorten lihavuus on yleistynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Lihavuuteen liittyviä sairauksia ja riskitekijöitä todetaan jo kasvuiässä. Lihavuuden ehkäisyssä ja lihavan lapsen hoidossa keskeistä on elintapamuutosten tukeminen. Elintapamuutoksiin on tärkeää saada mukaan koko perhe.

Lapsena lihava on sitä usein myös aikuisena. Lapsuusiän lihavuus lisää monien sairauksien vaaraa. Lihavuus heikentää usein terveyden lisäksi myös fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä ja aiheuttaa ulkonäköpaineita.

Lihavuudella ja psyykkisillä ongelmilla voi olla kahdensuuntaisia yhteyksiä: lihavuus voi aiheuttaa psykososiaalisia ongelmia ja psyykkiset ongelmat voivat vaikeuttaa painonhallintaa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä on päivittänyt vuonna 2005 laaditun Käypä hoito -suosituksen lasten lihavuudesta. Suositus potilasversioineen on luettavissa verkko-osoitteessa: www.kaypahoito.fi. ■

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.hsdy.org/ Nina Väyrynen (pj), Nina.HSDY@gmail.com Päivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY www.kymenlaaksonaada.org kymenlaakson.aada@gmail.com Facebook: Aada ry.

Vanhempain ja läheisten vertaisohjausryhmä, Kouvola Kata Kaukiainen kata.aada@gmail.com, p. 040 73 20 285

Adhd-aikuisten ryhmä, Kouvola Vertaisohjaaja Kata Kaukiainen kata.aada@gmail.com, p. 040 7320 285 Vertaistukiryhmä, Lappeenranta Heidi Pautamo heidi.pautamo@luukku.com, p. 040 7272 410 Vertaisohjausryhmä, Kotka Vertaisohjaaja Jaana Rautio jaanarautio@luukku.com, p. 050 5977 361 LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY www.dyfa.fi Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com Aila Peippo (siht), p. 046 85678 23 aila.peippo@dnainternet.net Sporttikerho (kerran viikossa) Arto Mäenpää, p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Kaika Korhonen, kaika.korhonen@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Jäsenasiat Katja Niemi, katja.niemi@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu Lukka, vuorotteluvapaalla 3.9.2012-23.8.2013

3/2012 KIELIPOLKU

41

Yhdistykset alueittain LÄNSI-SUOMEN ALUE Suunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE elina.salo@aivoliitto.fi Vastuualue: kielellinen erityisvaikeus AFASIALASTEN TUKI RY www.nic.fi/~hkuusela/ Maarit Heimonen maarit.heimonen@elisanet.fi Keski-Suomen kerho ks. yhdistyksen tiedot Ääneseudun kerho ks. yhdistyksen tiedot ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JA LÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY ellary@suomi24.fi Paula Immonen, p. 040 542 0345 Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaa paula.immonen1@luukku.com ETELÄ-POHJANMAAN JA POHJANMAAN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -YHDISTYS KIERVA Yhteyshenkilöt Maaret Ojaluoma, maaret.ojaluoma@sedu.fi Anne Ikonen, anne.ikonen@gmail.com KANTA-HÄMEEN AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA JA ADHD-YHDISTYS HYMY RY koti.aina.net/~hymy/ Johanna Lehmusoksa j.lehmusoksa@netti.fi ITÄ-SUOMEN ALUE Alueelle ollaan parhaillaan hakemassa järjestösuunnittelijaa. Uuden työntekijän työsuhteen alkuun saakka hänen sijaisenaan toimii Risto Lappalainen, ks. yhteystiedot alla.

POHJOIS-SAVON NEUROLOGISET ERITYISVAIKEUDET JA AUTISMIKIRJOYHDISTYS EIJSVEIKEET RY www.eijsveikeet.fi Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio (käynti sisäpihan puolelta) p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta

42

KIELIPOLKU 3/2012

PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY www.saunalahti.fi/pdy/dysfasia.htm pdy@sci.fi PL 11, 33451 Tampere Hannele Selin, p. 045 2602 141 hannele.selin1@gmail.com

Vertaistukiopintokerho (Tampere) Hannele Selin, ks. tiedot yllä Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI Hannu Laaja, p. 0500 886 037 hannu.laaja@saunalahti.fi

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI RY www.dysfasia.org Hämeenkatu 26 A 15140 LAHTI Jäsenasiat Tuomo Leppänen, p. 0440 776 845 tuomo@leppaset.com SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY Jari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907 Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY www.dyma.info/ dyma@dyma.info Kalevantie 25, 20520 Turku p. 0400 347 385 Dysfasia-aikuisten ryhmä Dyma ry toimisto, p. 0400 347 385 Isovanhempien ryhmä Reino Lemmetyinen, p. 0400 720 460 reino.lemmetyinen@tuakk.fi

ETELÄ-SAV∑ON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY www.es-ada.com Tarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net Puumalan aluekerho Marjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003 Koivutie 15, 52200 Puumala marjoa.montonen@netti.fi Ristiinan aluekerho Anu Puttonen, p. 040 567 8770 Katariinantie 10, 52300 Ristiina anu.puttonen@luukku.com ITÄ-SAVON PUATTI RY www.puatti.com Kati Sairanen (pj) p. 050 542 8499 puheenjohtaja@puatti.com Anne Otranen-Silvennoinen (sihteeri, jäsenasiat) sihteeri@puatti.com Alueella ei ole tällä hetkellä SLI-yhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY Tietoa toiminnasta ja tapahtumista www.samdy.info Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaan samdy@samdy.info Tuija Koski puheenjohtaja@samdy.info Saara Korkeamäki, jäsenasiat jasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 (iltaisin) Kankaanpään aluekerho kankaanpaa@samdy.info Satu Holopainen p. 040 575 2188 sadut@netti.fi Minna Lehtinen p. 050 330 5068 minlehti@suomi24.fi Kokemäen aluekerho kokemaki@samdy.info Outi Juhela 0400 807 171 outijuhela@luukku.com Rauman aluekerho rauma@samdy.info ADHD-aikuisten ja -nuorten vertaistukihenkilö Mira p. 044 992 2165 mira.rokka@raumalainen.com

POHJOIS-KARJALAN ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY www.aksoni.suntuubi.com Anne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261 annemaarit.palviainen@gmail.com Noora Mikkonen (siht.) p. 040 412 3792 nmikkone@luukku.com VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen, p. 040 732 8360 Koivukuja 8, 78210 Varkaus www.wamdy.info varkaudenseudun@wamdy.info

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi ALUEELLINEN TOIMINTA Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Rajala JÄSENREKISTERI JA TILAUKSET Malmin kauppatie 26 Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 040 5437 287 p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Viestintäsuunnittelija Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588 LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Projektisihteeri Anna Helin-Välkky Lakimies Anu Aalto vastaa p. 050 5343 201 sairastamiseen liittyviin Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki sosiaaliturvan ja kuntoutuksen p. 040 737 5879 lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, Tunne pulssisi -hanke p. 040 734 5773 Tiedottaja Liisa Koivula tai anu.aalto@ms-liitto.fi. p. 050 5689 263 Koulutussuunnittelija Anita Rajala KUNTOUTUSPALVELUT JA p. 050 4095 675 KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Ann-Mari Veneskoski Projektikoordinaattori p. 02 2138 271, 040 7313 592 Victoria Mankki Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 0400 909 904 p. 02 2138 221 Projektityöntekijä Pirjo Laine Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 223, 050 597 7663 p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine Onnistunut työhönpalaaminen p. 02 2138 242, 050 523 6056 -projekti Fysioterapeutti Päivi Liippola Palvelupäällikkö p. 02 2138 220 Ann-Mari Veneskoski Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist ks. Kuntoutuspalvelut p. 02 2138 275 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Kielellinen erityisvaikeus tutuksi p. 02 2138 274, 0400 586 359 -projekti Puheterapeutti Marjut Paavilainen Suunnittelija Elina Salo p. 050 337 0122 ks. Kielellinen erityisvaikeus Puheterapeutti Salla Pallari -toiminta p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Maria Widenius TOIMISTO JA HALLINTO p. 040 827 6623 Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 TULKKIPALVELUT Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä Puhevammaisten tulkki p. 02 2138 232, 040 7155 223 Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Järjestötiedottaja Hanne Itärinne p. 050 3623 217 Tiedottaja Pia Puustelli p. 050 5688 149 SUOMEN NUORTENTALO OY Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Hanna-Riikka Salminen p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eeva Salomaa p. 050 303 7703 Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Anna Airaksinen p. 050 447 8763 anna.airaksinen@nuortentalo.fi LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 5376021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 2138 509 libbe.ranta@gmail.com

3/2012 KIELIPOLKU

43

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

M3 Itella Oyj

Uusi opas vanhemmille Pienen kielipolku

vinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi

Tutustu Aivoliiton oppaaseen, jossa on vinkkejä lapsesi kielenkehityksen tukemiseen sekä kivaan yhdessäoloon.

Opas on maksuton ja sitä voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta www.aivoliitto.fi > Verkkokauppa, numerosta 02 2138 222 (ma–ke) tai sähköpostitse pia.vuoltee@aivoliitto.fi.

Oppaaseen voi tutustua myös sähköisessä muodossa osoitteessa www.aivoliitto.fi > Kielellinen erityisvaikeus > Julkaisut.