Kielipolku 3/2013 by Aivoliitto ry

3/2013

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Laadukas varhaiskasvatus

Kuvat ja tukiviittomat päiväkodin arjessa Peikkometsästä virikkeitä kaikille aisteille

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä Dysfasia) Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 12. vuosikerta ISSN-L 1799-5868 ISSN 1799-5868 (Painettu) ISSN 2323-4911 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

TOIMITUSNEUVOSTO Professori Pirjo Korpilahti Turun yliopisto, puheenjohtaja Erityisluokanopettaja Mari Jaakkola Veromäen koulu, Vantaan kaupunki Erikoistutkija Elisa Poskiparta Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti sekä Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva Yhdistyksen jäsen, toimittaja Tarja Autio Aivoliitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Marjut Paavilainen Suunnittelija Elina Salo Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Hanne Itärinne Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU MIKTOR Taitto Marko Vuorio, MIKTOR ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Ritva Helander, p. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377 JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi

Eliisa Laine

TOIMITUS toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Hanne Itärinne p. 050 571 4588 hanne.itarinne@aivoliitto.fi

s. 14

Aivoliiton järjestämällä sopeutumisvalmennuskurssilla seikkailtiin peikkometsässä.

Teema: Varhaiskasvatus

TILAUSHINNAT 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Kielipolku-lehden aikataulu NO 4.

TEEMAT Kieli ja kulttuuri

Kannen kuva: Eliisa Laine 2

Kielipolku 3/2013

AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY pe 11.10.

ti 15.10.

pe 15.11.

3/2013

s i sältö

ARTIKKELIT

Vesa-Matti Väärä

6 Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua 9 Kuvat ja tukiviittomat vauhdittavat kielenkehitystä 12 Kela uudistaa vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua 14 Ryhmätoimintaa peikkometsässä 16 Fysioterapiasta monenlaisia taitoja arkeen 20 Nuortentalon kautta itsenäiseen elämään

s. 6

PALSTAT 4 5 18 22 24 26 30 32 34 35 39 41 43

Ledare Pääkirjoitus Kolumni Tutkittua Liitto tiedottaa Ajankohtaista Yhdestä elämästä Kirjahylly Tapahtumakalenteri Koulutuskalenteri Poimittua Yhdessä – postia yhdistyksiltä Yhdistykset alueittain Aivoliiton yhteystiedot

Laadukas varhaiskasvatus kehittää lasten vuorovaikutustaitoja ja ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. 3/2013 Kielipolku

Ledare Jari Rajanen

Småbarnsfostran är grunden för barnets välfärd

yftet med småbarnsfostran är att skapa en grund för barnets uppväxt, utveckling, välfärd och hälsa. Målet är en harmonisk helhet av vård, uppfostran och undervisning. Medvetenheten om barnets utveckling och inlärning, som måste bygga på kunskap och forskning, är mycket viktig, liksom förmågan att behärska de pedagogiska metoderna. Beredningen, administrationen och handledningen i fråga om lagstiftningen av dagvårdsservicen överfördes från och med början av år 2013 till undervisnings- och kulturministeriet. Den diskussion som pågått länge om vem som ansvarar för lagstiftningen om dagvård och småbarnsfostran har nu äntligen blivit avgjord. I beredningen kan man nu gå vidare med en utveckling av service och en mera enhetlig pedagogisk planering. Småbarnsfostran har en ofantligt stor betydelse för barnens utveckling. Ofta säger man i festtal att ”barnen är vår framtid”. Och det är ju sant. Därför måste man redan när det gäller småbarnsfostran skapa goda förutsättningar för alla barns utveckling. Man måste också ge stöd till de barn och unga som av olika orsaker behöver det och i de fall där det finns en risk för marginalisering. Småbarnsfostran har stor betydelse för socialiseringsprocessen och för att jämna ut sociala skillnader. Redan ett tiotal år har man både väntat på och krävt en reform av lagen om småbarnsfostran. Nu har man börjat bereda en lag som är mera inriktad på framtiden. I arbetet deltar en mängd experter, bl.a.

dagvårdare och förskollärare. Utgångspunkterna för beredningen är regeringsprogrammet och ”Utvecklingsplanen för forskning och utbildning”. Enligt regeringsprogrammet utvecklas dagvårdssystemet så att det erbjuder familjerna möjligheter att mera flexibelt utnyttja dagvården. Dagvården garanterar att varje barn får en möjlighet att delta i en kvalitetsmässigt högtstående småbarnsfostran oberoende av föräldrarnas socioekonomiska ställning. Man kommer också att utveckla dagvården till en preventiv service för att inget barn ska förfördelas. Målsättningen är också att trygghet och hög kvalitet ska säkras i dagvården. I den småbarnsservice som samhället organiserar förenas sålunda barnets rätt till småbarnsfostran och föräldrarnas rätt att få en dagvårdsplats för sitt barn. Genom samarbete strävar man till en enhetlig kontinuitet i synen på barnens fostran. Målet är att stöda barn och unga i övergången från småbarnsfostran till grundundervisning. Barnens välfärd är den kärna som all fostran och undervisning senare bygger på. ■ Jari Rajanen fungerar som direktör för ansvarsområdet som gäller allmänbildande utbildning på undervisnings- och kulturministeriet. Han är också ordförande för UKM:s delegation för småbarnsfostran.

Redan i småbarnsfostran bör man försäkra sig om goda förutsättningar för alla barns uppväxt. 4

Kielipolku 3/2013

Jari Rajanen

arhaiskasvatuksella luodaan perustaa lapsen tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Se rakentuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Sen keskiössä on tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva tietämys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirtyivät vuoden 2013 alusta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Pitkään vireillä ollut keskustelu päivähoidon ja varhaiskasvatuksen hallinnollisesta asemasta valtionhallinnossa sai päätöksensä. Valmistelussa voidaan nyt siirtyä palvelujärjestelmän kehittämiseen ja eheän kasvatuksellisen jatkumon vahvistamiseen. Varhaiskasvatuksen merkitys lapsen kehittymiselle on poikkeuksellisen suuri. Me kuulemme hyvin usein juhlapuheissa, että ”lapsissa on tulevaisuutemme”. Tottahan se on. Siksi jo varhaiskasvatuksessa on pystyttävä varmistamaan hyvät kasvun edellytykset kaikille sekä tukemaan eri syistä tukea tarvitsevia ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria. Varhaiskasvatuksen merkitys on tärkeä sosiaalisuuteen kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana. Varhaiskasvatuslain uudistamista on sekä odotettu että vaadittu jo kymmenkunta vuotta. Tämän tulevaisuutta rakentavan lain valmistelu on nyt alkanut. Työssä on mukana vahvasti koko laaja varhaiskasvatuksen kenttä. Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma linjaavat varhaiskasvatuslain valmistelua.

PÄÄKIRJOITUS

Varhaiskasvatuksella perusta lapsen hyvinvoinnille Hallitusohjelman mukaan päivähoitojärjestelmää kehitetään tarjoamaan perheille mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön. Päivähoito takaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden osallistua laadukkaaseen varhaiskasvatukseen vanhempien sosio-ekonomisesta asemasta riippumatta. Päivähoitoa syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä palveluna kehitetään. Tavoitteena on myös varmistaa lasten päivähoidon turvallisuus ja korkea laatu. Näin yhteiskunnan järjestämissä varhaiskasvatuksen palveluissa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen päivähoitopaikka. Eri nivelvaiheiden välinen yhteistyö luo eheää kasvatuksellista jatkumoa sekä tukee lasten ja nuorten siirtymävaiheita varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Lapsen hyvinvointi on ydin, jonka varaan kasvatus ja opetus myöhemmin rakentuvat. ■ Jari Rajanen toimii johtajana opetus- ja kulttuuriministeriön yleissivistävän koulutuksen vastuualueella. Hän on myös OKM:n varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja.

Jo varhaiskasvatuksessa on varmistettava hyvät kasvun edellytykset kaikille. 3/2013 Kielipolku

Maarit Silvén Shutterstock

Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua

Monipuolinen vuorovaikutus on tärkeää lapsen kehitykselle jo vauvaiässä.

Lapsen kehitys on vuorovaikutuksen tulosta, ajassa tapahtuvaa muutosta, jossa lapsen aiemmat kokemukset säätelevät tulevaa kehitystä. Aikuisten vastuu lapsen kasvusta toteutuu käytännössä niin lapsi-vanhempisuhteessa kotona kuin lapsi-opettajasuhteessa päivähoidossa. Varhaiskasvattajien velvollisuus on ylläpitää yhteistyötä vanhempien kanssa ja sitouttaa heidät kasvatuskumppanuuteen.

ykyään ajatellaan, että kielellisen, älyllisen ja sosiaalisen kehityksen kulkua säätelevät synnynnäiset biologiset mekanismit. Erilaiset havaintoja oppimisprosessit ohjaavat naiivin tiedon rakentumista muistiin ja siitä tietoiseksi tulemista. Toistuvat vastavuoroiset kokemukset toisen ihmisen kanssa jättävät mieleen muistijälkiä koetusta, kuullusta ja nähdystä. Oppiminen

Kielipolku 3/2013

johtaa pysyviin muutoksiin hermosolujen liitospinnoissa sekä solujen verkostoitumiseen. Varhaislapsuutta koskeva tutkimus osoittaa, että lapsen tarpeista lähtevä kannustava vuorovaikutus ennakoi suotuisaa kehitystä ja hyviä kouluvalmiuksia jo ennen kuin lapsi aloittaa esikoulun. Näyttöä löytyy myös siitä, miten äiti ja isä toisiaan täydentäen tukevat varhain lapsen

kieli-, luku- ja laskutaidon kehitystä sekä yhteistyö- ja itsesäätelytaitojen oppimista. Laadukas kasvatus ilmenee siinä, kuinka herkästi osaavampi osapuoli seuraa, mihin lapsi tai lapsiryhmä kohdistaa huomionsa ja toimintansa yhdessäolon aikana, kuinka hyvin hän tulkitsee lapsen puhetta, kosketusta, katseen suuntaa ja muita sanattomia viestejä sekä kuinka onnistuneesti

hän vastaa lapsen tarpeisiin. Tällainen kasvattaja varmistaa suotuisan kehityksen edellytykset kaikille sekä vahvistaa tukea tarvitsevia ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia.

Lapset ovat alusta alkaen kiinnostuneita ihmisistä, esineistä ja tapahtumista. Vauva valpastuu ja katsoo silmiin, kun äiti tai isä puhuu ja silittää hellästi, koska lapsen aivot on syntymästä saakka viritetty sosiaaliseen kanssakäymiseen. Pienikin vauva havaitsee vanhemman puhetta ja sanattomia viestejä, kuten eron iloisen ja surullisen ilmeen välillä, ja hän saattaa jäljitellä vanhemman ilmeitä ja liikkeitä. Tunne-elämän ja yhdessäolon taidot kehittyvät iän myötä, jos toinen osapuoli ilmaisee lapselle sanattomasti tunnetilansa, esimerkiksi hymyilee lämpimästi ja liioittelee puheen melodisia piirteitä. Kun vauva osoittaa riemua tai suuttumusta, taitava kasvattaja sanoittaa lapsen tunnetilan ja samalla myötäilee sitä ilmeillään: ”Onko Eetu iloinen/vihainen? Isiäkin naurattaa/suututtaa.”, mikä osaltaan ennakoi tulevaa tunnesanaston oppimista ja säätelee kehittyvää kanssakäymistä. Yhdessäolon aikana lapsi harjoittelee, miten vuorovaikutusta muiden kanssa ylläpidetään ja säädellään. Jo kolmikuinen vastaa omalla vuorollaan, jos jompikumpi vanhemmista tekee aloitteen kolmenkeskisen vuoropuhelun aikana. Yksivuotiaat osaavat jo taitavasti lukea toisen mielentiloja: he suuntaavat toisen osapuolen huomion kohteeseen, joka heitä itseään kiinnostaa, ja säätelevät omaa toimintaansa seuraamalla muiden tunnetiloja ja kiinnostuksen kohteita.

Aikuinen tukee ja vahvistaa kehitystä Aikuisen vastuulla on tarvittaessa ylläpitää tapahtumien kulkua hoiva- ja leikkituokioissa: hän voi yksinkertaistaa puhettaan ja vahvistaa katsein, ilmein ja elein, mitä hän tarkoittaa.

Shutterstock

Vuorovaikutus alkaa jo vauvaiässä

Toistuvat positiiviset kokemukset vuorovaikutuksesta vanhemman kanssa jättävät vauvan mieleen pysyviä muistijälkiä.

Taitava kasvattaja tulkitsee lapsen pienetkin viestit vastavuoroisiksi ja ajoittaa omat vastauksensa lapsen katseeseen, hymyyn tai kosketukseen. Vastavuoroisuus näyttää olevan tärkeämpää kuin se, millä aisteilla ja teoilla osapuolet kommunikoivat. Lapsen omaehtoisen ponnistelun vahvistaminen ja hyväksyntä lisää itseohjautuvuutta. Jos hoivan, turvallisuuden ja avun tarpeiden ilmaisu johtaa toistuvasti läheisyyteen ja hyvään mieleen, lapselle syntyy myönteinen käsitys omasta arvostaan. Hän oppii luottamaan itseensä ja muihin aikuisiin myös haastavissa tilanteissa. Lapsen tarpeiden laiminlyönti sen si-

jaan opettaa lapselle, ettei hän ole huolenpidon arvoinen ja että hänen kuuluu selviytyä yksin.

Sanoille löytyy merkitys Äidinkielen kehitys on nopeinta elämän alussa, vaikka se jatkuu pitkälle lapsuuteen ja kouluikään. Puheen toistuvien piirteiden kuuleminen herkistää vauvan havaintoja äidinkielen sävelkuluista ja äänteiden yhdistelmistä, mikä puolestaan vahvistaa kielikohtaisia eroja ääntelyssä ja ensisanojen tuottamisessa. Tästä syystä on tärkeää, että kasvattajat puhuvat

3/2013 Kielipolku

Vesa-Matti Väärä

Taitava kasvattaja suuntaa lasten huomion kirjan kuviin ja keskittyy ihmisten, eläinten ja esineiden nimiin ja toimintojen sanoittamiseen.

johdonmukaisesti omaa äidinkieltään lapselle. Lyhyetkin hetket hoivan tai leikin lomassa auttavat sanojen merkitysten oivaltamisessa. Jos vanhempi on toistuvasti nimennyt ohikulkevan auton, alle vuodenkin ikäinen vauva tietää katsoa tai osoittaa sormella, kun häneltä kysytään: ”Missä auto on?”. Taitavat kasvattajat kulkevat askeleen edellä lasta sekä täydentävät, jos lapsen omat taidot eivät riitä. Kun lapsi tavoittelee lusikkaa syöttötuolissa, aikuinen voi nostaa esineen lapsen ulottuville ja korostaa sen nimeä: ”Ole hyvä, tässä on lusikka”. Näin tuetaan jo varhain käsitteiden ja kielen kehitystä. Tavallisesti lapsi ymmärtää, mihin toinen viittaa puheella, ennen kuin hän itse tuottaa ensisanansa. Sanojen merkitysten opettelu pyrähtää kasvuun toisella ikävuodella ja sanojen taivutusten kasvu kolmannella ikävuodella. Monisanaisten ilmaisujen myötä lapsen kerrontataidot kehittyvät merkittävästi. Kielestä muodostuu varhaislapsuudessa keskeinen sosiaalinen ja älyllinen valmius – ajattelun ja tunteiden ilmaisun väline.

Ilmaisu monipuolistuu arjen tilanteissa Lapsen luontaista kiinnostusta ja oppimista voi vahvistaa kodin ja päi8

Kielipolku 3/2013

väkodin vuorovaikutustilanteissa. Taitava kasvattaja suuntaa pienen lapsen tai lapsiryhmän huomion kirjan kuviin ja keskittyy ihmisten, eläinten ja esineiden nimiin ja toimintojen sanoittamiseen: ”Vauva juo mukista/ syö lusikalla/nukkuu sängyssä”. Kun tutustutaan uusiin eläimiin, aikuinen osoittaa kuvasta: ”Katsokaa, tässä on ankka/ankan nokka/ankan sulka. Ankka sukii nokallaan sulkiaan. Se pesee itseään”. Sitten lapsia voi pyytää osoittamaan samoja kohteita kuvasta: ”Missä on ankka/nokka/ sulka?” ja kysyä: ”Miten ankka pesee itseään?”. Myönteinen palaute kannustaa lapsia osallistumaan silloinkin, kun uusia sanoja ei muisteta. Seuraavilla lukukerroilla lapset saattavat jo innokkaina vastata ”Mikä tässä on?” ja ”Mitä ankka tekee?” -kysymyksiin. Ohjaava vuoropuhelu muuntuu ajan myötä, kun lapset yhä taitavammin ottavat osaa yhteiseen tekemiseen. Aikuinen voi ohjata vanhempien lasten huomion tuttujen esineiden ominaisuuksiin yhteisen leikin aikana. Hän voi sanoittaa lapsen tai lapsiryhmän havaintoja ja toimintaa eri tavoin: ”Onpa teillä hienoja palikoita!”, osoittaa sormella kahta palikkaa ja viitata niihin lukusanoilla: ”Tuossa on kaksi palikkaa, yksi, kaksi. Laitetaan kaksi palikkaa ämpäriin.” Vastaavasti aikuinen voi ohjata lasten huomion palikoiden kokoon:

”Tuossa on iso palikka ja tuossa on pieni palikka. Tehdään isoista palikoista torni!”, palikoiden muotoon: ”Tämä palikka on pyöreä ja tämä palikka on neliskulmainen. Laitetaan pyöreät palikat kärryyn!” tai palikoiden väreihin: ”Tämä palikka on punainen ja tämä palikka on sininen. Ota punainen palikka laatikosta. Hyvä!” Jos lapsi ei heti ymmärrä pyyntöä, aikuisen tulisi auttaa lasta eteenpäin. Hän voi itse ottaa punaisen palikan laatikosta ja toistaa sitten pyynnön. Näin toistuvan vuoropuhelun avulla lapset vähitellen oppivat mieltämään esineiden ominaisuuksien ja niitä vastaavien sanojen välisen yhteyden.

Kokemukset ja tiedot ymmärryksen perustana Lapset tulkitsevat aiempien kokemustensa pohjalta uusia tapahtumia. Vähitellen lapsi oppii yhä paremmin ymmärtämään niin fyysisen maailman ilmiöitä (esim. vierivä pallo jatkaa liikkumista samaan suuntaan) kuin sosiaalisen maailman lainalaisuuksia (esim. Ella itkee, jos hän jää yksin. Ella lopettaa itkemisen, kun häntä lohdutetaan). Muistiin rakentuva tietoperusta muodostaa lähtökohdan kehitykselle jo ensimmäisinä ikävuosina. Naiivillakin tiedolla on sopeuttava tehtävä uusissa tilanteissa. Se palautuu lapsen mieleen ja auttaa häntä ennakoimaan, miten asiat liittyvät toisiinsa, minkälainen itse on tai miten eri osapuolten kuuluu toimia. Tästä syystä uusiin varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmiin pitäisi kirjata, miten lapsen monipuolista ja määrätietoista tukemista voi toteuttaa paljon ennen esi- ja perusopetusikää yhdessä vanhempien kanssa. ■ Maarit Silvén on kehitysja kasvatuspsykologian erikoispsykologi. Hän toimii varhaiskasvatuksen professorina Turun yliopistossa.

Taina Saarinen

Kuvat ja tukiviittomat vauhdittavat kielenkehitystä Tavallisissa päiväkotiryhmissä on paljon lapsia, jotka hyötyisivät puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytöstä. Kuvakortit ja tukiviittomat ovat Suomen päiväkodeissa tuttu juttu, mutta niiden käyttö on koettu jossain määrin hankalaksi. Turussa toteutettu Puhku-hanke pyrki juurruttamaan kommunikoinnin tukikeinojen käyttöä päiväkotien arkeen.

ielihäiriöiset lapset joutuvat nykyään odottamaan kuntoutukseen pääsyä, koska kunnissa on liian vähän puheterapeutteja. Varhainen tuki ehkäisisi ja lieventäisi tehokkaasti kommunikointivaikeuksia ja niistä johtuvia muita ongelmia. Päiväkotien arjen sujumiseen on olemassa hyviä apukeinoja, kuten tukiviittomat ja kuvakortit. Ne ovat kommunikaation tukivälineitä, joiden käyttöönotto ei edellytä lapsen diagnoosia tai tutkimuksia. Mitä varhemmin kommunikointitaitoja tuetaan, sitä parempia ovat tulokset.

Kolmivuotisen Puhku-hankkeen avulla tukiviittomien ja kuvakorttien käytöstä on tullut osa päiväkodin luontevaa arkea Turussa. Hanke toteutettiin puheterapeuttien ja päivähoidon henkilöstön yhteistyöllä ja osana laajempaa uudistusta, jolla siirretään painopistettä korjaavasta ennalta ehkäisevään työhön. Puhkun tavoitteena oli vahvistaa kommunikaatiomenetelmiä 2–5-vuotiaiden päiväkotiryhmissä, joissa osalla lapsista on puutteita kommunikointikeinoissa. Kun kommunikointi helpottuu, lasten sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja leikki kehittyvät. Kiukunpuuskat vähenevät ja keskittyminen pa-

Vesa-Matti Väärä

Vuorovaikutustaidot kohentuvat

Kuvakorttien käyttö helpottaa kommunikointia päiväkotiryhmissä. 3/2013 Kielipolku

ranee, kun lapsi tulee itse ymmärretyksi ja ymmärtää muita. Hankkeessa mukana olleissa päiväkotiryhmissä lasten rauhattomuus väheni ja melutaso laski.

Puhetta tukevia viittomia opitaan leikkien, laulujen ja pelien avulla. – Lapset oppivat viittomia nopeasti. Osa tukiviittomista on ihan luonnollisia eleitä, sanoo puheterapeutti Pirjo Tapio-Salow. Kuvat ovat oivia virikkeitä. Niitä voidaan käyttää päiväjärjestyksen hahmottamiseen sekä ruokailun, pukeutumisen ja WC:ssä käynnin jäsentämiseen. Lastenhoitaja tai lastentarhanopettaja voi ohjeistaa kuvien avulla esimerkiksi askartelutehtävän etenemisen. Ne tukevat vuorovaikutusta myös leikissä ja toimintatuokioissa. – Lapset kiinnittävät muutenkin paljon huomiota kuviin, joten heille tämä ei ole mitään ihmeellistä. Päiväkodin ilmoitustaulua on helppo kuvittaa. Kuva eväskorista ja kumisaappaista tiedottaa retkelle lähdöstä ja auttaa lasta ennakoimaan tulevaa. Reissuvihkoon voidaan liimata tai piirtää kuvia myös kotona, esimerkiksi hampurilaisesta, uimisesta tai leipomisesta. Uusien asioiden sisäistämiseen täytyy varata aikaa. Jotta tukiviittomat ja kuvien käyttö automatisoituvat, päivähoidon henkilöstön on käytettävä niitä jatkuvasti. – Henkilökunta havaitsi kommunikoinnin tukikeinot niin hyviksi ja niiden vaikutukset niin selviksi, että vaikka opetteluaika on pois jostain muusta, tukikeinot kannattaa ottaa käyttöön, Pirjo Tapio-Salow kertoo.

Terapian tarve vähentynyt Lapset ovat alkaneet käyttää kuvia ja tukiviittomia myös keskenään. Vaikkapa kauppaleikissä ne soveltuvat mainiosti ostosten tekemiseen, mikäli puheilmaisu on niukkaa tai epäselvää. Lapset ovat myös rohkaistuneet ilmaisemaan itseään monipuolisem10

Kielipolku 3/2013

Vesa-Matti Väärä

Kuvitettu arki

Lapset alkoivat käyttää kuvia ja tukiviittomia myös leikkituokioiden aikana.

min ja heistä on tullut oma-aloitteisempia. Kuvat ja tukiviittomat hyödyttävät kaikkia lapsia, sillä näönvarainen aistikanava on kuulonvaraista kanavaa vahvempi. Monen vieraskielisen lapsen suomen kielen taidot ovat edistyneet harppauksittain kuvakorttien ja tukiviittomien käytön myötä. Ryhmän kaikkien lasten kielelliset ja kommunikatiiviset taidot ovat kehittyneet. Jo lyhyellä hankekaudella huomattiin, että varhain saatu tuki on vauhdittanut kielellistä kehitystä. Yksilöllisen puheterapian tarve on osalla lapsista vähentynyt. – Kun kaikki käyttävät samoja tukikeinoja, kukaan lapsista ei myöskään erotu joukosta, Tapio-Salow huomauttaa.

Pirjo Tapio-Salow uskoo vahvasti, että kuvat ja tukiviittomat ovat tulleet jäädäkseen. Puhku-hankkeen mukainen toimintamalli onkin jo viety Turun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. ■ Puhku-hanke – Puhetta tukevien kommunikaatiokeinojen käytön tehostaminen päiväkoti-ikäisten lasten arjessa toteutettiin vuosina 2010–2013. Hanke kuuluu Turun hyvinvointitoimialan lääkinnällisen kuntoutuksen Remontti-hankkeisiin. Lisätietoa Puhku-hankkeesta löytyy Turun kaupungin verkkosivuilta www.turku.fi/Public/default. aspx?contentid=235570. Taina Saarinen on freelance-toimittaja.

Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus Kielellistä erityisvaikeutta on Suomessa aiemmin kutsuttu dysfasiaksi. Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment, SLI) vaikuttaa laaja-alaisesti lapsen ja nuoren toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen. Kielellisessä erityisvaikeudessa lapsen/nuoren kielellinen oppiminen on hidasta ja hänen kielellinen toimintakykynsä on ikään nähden puutteellinen, vaikka näönvarainen päättelykyky on normaali. Kielellinen erityisvaikeus voidaan diagnosoida leikkiiässä, mutta tukitoimet tulee aloittaa jo epäilyvaiheessa. Varhain aloitetut, riittävät ja oikein kohdennetut tukitoimenpiteet pienentävät erityisvaikeuden haittaa. Kielellisen erityisvaikeuden syy on usein perinnöllinen. Sen esiintyvyys on noin seitsemän prosenttia. Suomessa on siten noin 70 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta, jolla on kielellinen erityisvaikeus.

Tervetuloa Aivoliiton yleisötilaisuuteen kuulemaan lisää kielellisestä erityisvaikeudesta 14.11.2013 Hämeenlinna klo 18.00–20.00 Wetteri, auditorio Wetterhoffinkatu 2, Hämeenlinna • Avaus: suunnittelija Elina Salo • Luennoitsijana LT, foniatri Marja Asikainen • Kanta-Hämeen Asperger-, Autismi-, Dysfasia- ja ADHD-yhdistys, HYMY ry esittelee toimintaansa Lisätietoja: Suunnittelija Elina Salo/Aivoliitto ry, p. 040 5437 292, elina.salo@aivoliitto.fi

Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta valmistui toukokuussa 2010. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen asettama työryhmä on koonnut suosituksen.

Aivoliitto ry ∙ Suvilinnantie 2, 20900 Turku ∙ Puh. 02 2138 200 ∙ info@aivoliitto.fi ∙ www.aivoliitto.fi ∙ www.facebook.com/Puhetta 3/2013 Kielipolku

Sinikka Vuorinen

Kela uudistaa vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua

Vesa-Matti Väärä

Kela keskittää tulkkien välitystoiminnan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteyteen Turkuun.

ela järjestää tulkkauspalveluja kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin ja harrastuksiin. Vuodesta 2010 alkaen välitystoimintaa on tehnyt kolmen yrityksen ryhmittymä viidellä eri välitysalueella. Vuoden 2014 alusta Kela keskittää välitystoiminnan kokonaan Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteyteen Turkuun. – Koska Kela myöntää asiakkailleen oikeuden tulkin käyttöön ja järjestää tarvittavat tulkkauspalvelut, on luontevaa, että myös tulkkien välityspalvelu hoidetaan keskitetysti Kelasta, kertoo etuusjohtaja Elise Kivimäki. – Kela kehittää parhaillaan eri asiointitapoja. Kun välitystoiminta on Kelan omana tehtävänä, palvelua voidaan parantaa siten, että asiakas voi käyttää omaa kommunikointikeinoaan asioidessaan esimerkiksi videoyhteydellä välityskeskuksen kanssa. Lisäksi haluamme varmistaa,

Kielipolku 3/2013

että Kelan palvelut ovat helposti ja tasapuolisesti kaikkien tulkkivälitystä tarvitsevien saatavilla, toteaa etuuspäällikkö Jari Salomaa. Kelan tulkkauspalvelua käyttää noin 5 000 asiakasta. Kelan arvion mukaan tulkkauspalvelun välitystoimintaan tarvitaan noin 30 työntekijää. Lisätietoja vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta löytyy verkkosivulta www.kela.fi/vatu.

Etätulkkauksen käyttö lisääntyy Vammaisten tulkkauspalvelun asiakas voi asioida myös etätulkkauksen avulla. Syksyllä 2011 käynnistynyt etätulkkauksen testijakso on päättynyt ja etätulkkausmahdollisuudet laajenevat vaiheittain. Jaksolle osallistui 52 tulkkauspalvelun asiakasta. Jakson aikana havaittiin vielä ongelmia kuvan laadussa – se ei ollut kaikissa olosuhteissa riittävän hyvä tulkkauksen onnistumiseen.

Etätulkkausta käytettäessä asiakas ottaa kuva- ja ääniyhteyden etätulkkausstudiossa olevaan tulkkiin. Tulkki ottaa puhelun kolmannelle osapuolelle tai tulkkaa asiakkaan vieressä olevalle henkilölle. Etätulkkaus sopii parhaiten lyhyiden puhelinasioiden hoitamiseen, esimerkiksi kampaajalle soittamiseen tai lääkäriajan varaamiseen. Jos etätulkkauspalvelu tilataan ennakkoon, myös pidempään kestävät tulkkaukset ovat mahdollisia. Kela kustantaa vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaalle etätulkkauksessa tarvittavat laitteet, ohjelmistot ja laajakaistayhteyden sekä huolehtii käytön opetuksesta ja laitteiden ylläpidosta. Lisätietoja etätulkkauksen käytöstä ja hakemisesta: www.kela.fi/vatu > Etätulkkaus.

Asiakastilaisuuksia syksyllä Syksyllä 2013 Kela järjestää eri puolilla Suomea asiakastilaisuuksia, joissa tulkkauspalvelun asiakkaille kerrotaan tulkkauspalvelun järjestämisestä ja tulevista muutoksista. Tilaisuudet ovat yhteisiä kaikille tulkkauspalvelun asiakasryhmille. Kela järjestää tilaisuudet yhteistyössä vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaita edustavien järjestöjen kanssa. ■ Sinikka Vuorinen toimii Aivoliitossa puhevammaisten tulkkina ja tulkkikeskuksen vastaavana.

3/2013 Kielipolku

Eliisa Laine, Soile Kohvakka ja Heini Talvio Eliisa Laine

Ryhmätoimintaa peikkometsässä

Turun Hirvensalon Suvituulessa järjestetylle sopeutumisvalmennuskurssille osallistui touko–kesäkuun vaihteessa kuusi perhettä, joissa koulunsa aloittavilla lapsilla on kielellinen erityisvaikeus. Suvituuli täyttyi pian naurusta ja ilosta, kun lapset tutustuivat toisiinsa.

asten kurssiohjelmasta vastasivat erityisopettaja, puheterapeutti, fysioterapeutti ja lastenohjaajat. Erityistyöntekijät ohjasivat lapsille neljän kerran ryhmäkokonaisuuden, jossa tavoitteina olivat myönteiset kokemukset, itsetunnon vahvistuminen, vertaistuki ja 14

Kielipolku 3/2013

sosiaalisten taitojen harjoittelu. Ryhmissä tehtiin toiminnallisia ja kielellisiä harjoituksia, joissa harjoiteltiin vuorottelua, toisten huomioon ottamista ja tehtävien loppuun viemistä. Tapaamiset rakentuivat metsäteeman ympärille ja

Eliisa Laine

kurssin aikana toteutettiin yhteinen retki läheiseen metsään. Retkellä päästiin ihmettelemään ja pohtimaan luontoon liittyviä asioita. Yhdessä mietittiin esimerkiksi, mitä eläimiä metsässä asuu tai saako luontoon heittää roskia. Retki tarjosi virikkeitä kaikille aisteille ja vaihtelevassa maastossa liikkuminen haasteita motoriikalle. Metsässä lapset tekivät pienemmissä ryhmissä luontotaideteokset sekä kuvasivat itse digikameralla luonnosta löytyviä mielenkiintoisia asioita. Lisäksi pelattiin luontobingoa: lapset etsivät esimerkiksi mustikoita, puita, kukkia ja eläimiä. Retkeltä löytyi kotiinviemisiksi monenmoisia aarteita kuten käppyräisiä oksia ja kauniita kiviä. Kaikkien yllätykseksi törmäsimme Suvituulen lähettyvillä majailevaan metsänpeikkoon. Jopa peikkojen olemassaoloa epäilleet lapset innostuivat juttelemaan peikon kanssa ja maistelemaan sen tuomia eväsherkkuja. Viimeisellä kokoontumiskerralla muisteltiin yhdessä metsäretkeä ja ihasteltiin kameralla otettuja kuvia. Lapset saivat kuvat ja luontobingon itselleen kotiin vietäviksi. Ryhmien toiminnasta kerrottiin myös vanhemmille, jolloin hekin saivat retkellä kuvatun videomateriaalin avulla maistiaisia seikkailusta. ■

Tietoa ja tukea sopeutumisvalmennuskurssilta Aivoliitto järjestää sopeutumisvalmennuskursseja perheille, joiden lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus. Kurssien tavoitteena on antaa osallistujille tietoa, keinoja arkiselviytymiseen ja vertaistukea. Kursseilla toimitaan asiantuntijoiden ohjaamissa pienryhmissä. Vanhempien ja lasten ohjelma koostuu eri asiantuntijoiden luennoista, opetuskeskusteluista, keskusteluryhmistä ja toiminnallisista ryhmistä. Lapset toimivat osaksi omissa pienryhmissään, joissa huomioidaan lasten erityistarpeet. Ryhmissä käytetään aktiivisesti puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä, kuten kuvia ja tukiviittomia.

Eliisa Laine toimii fysioterapeuttina ja Soile Kohvakka puheterapeuttina Aivoliitossa. Heini Talvio toimii erityisopettajana Ruskon kunnan Maunun koulussa. 3/2013 Kielipolku

Hanne Itärinne

Fysioterapiasta monenlaisia taitoja arkeen

Eliisa Laine

Aivoliitto tarjoaa fysioterapeuttista kuntoutusta lapsille ja nuorille, joilla on neurologisen häiriön tai vamman seurauksena tarvetta kuntoutukselle. Eräs tyytyväinen fysioterapiapalveluiden asiakas on 24-vuotias Tomi Andersin.

Tomi Andersin tulee mielellään viikoittaiseen fysioterapiaan Erityisosaamiskeskus Suvituuleen.

omi asuu vuoroviikoin Turussa Nuortentalolla ja kotonaan Kustavissa: aina kolme viikkoa kerrallaan Turussa ja yhden viikon kotona. Turussa ollessaan Tomi työskentelee Raina-säätiön valmennuskeskuksessa ja kotiviikoilla Taivassalon kunnan päivä- ja työtoiminnan toimintakeskus Messissä. Tomi käy viikoittain myös Nuortentalon neuropsykiatrisessa valmennuksessa. Tomi on viihtynyt Nuortentalolla erinomaisesti ja haluaisi jonain päivänä muuttaa sinne pysyvästi. Hän harrastaa musiikkia, tietokoneita ja television katselua. Totta kai nuoren miehen haaveissa on myös löytää kiva tyttöystävä.

Kielipolku 3/2013

Fysioterapiasta voimaa ja koordinaatiota Tomi aloitti fysioterapian Aivoliiton fysioterapeutin Eliisa Laineen ohjauksessa marraskuussa 2010, koska hänen lihasjänteytensä on lapsesta asti ollut matala. Sen vuoksi lihastyöskentely on hänelle haastavaa. Tomi tarvitsee fysioterapeutin ohjausta tasapainotaitojen, koordinaation ja kehonhahmottamisen harjoitteluun sekä fyysisen kunnon kehittämiseen. – Fysioterapiassa harjoitellaan monipuolisin menetelmin ja välinein. Sään salliessa ulkoillaan vaikkapa sauvakävellen tai ulkokuntolaitteilla harjoitellen, kertoo Eliisa Laine. Tomi käy fysioterapian lisäksi

myös allasterapiassa. Veden nosteen tukemana harjoittelu on miellyttävää ja monipuolista. Altaassa on harjoiteltu myös uinti- ja sukellustekniikoita. Tomi onkin oppinut muun muassa uimaan selkää ja sukeltamaan. – Pidän vesijumpasta tosi paljon. Myös tasapainoharjoittelu on kivaa. Ja fysioterapeuttini Eliisa on tosi mukava, Tomi kehaisee. Fysioterapeuttisen kuntoutuksen ansiosta Tomin fyysinen suoriutuminen ja taidot ovat parantuneet. Harjoittelun myötä muun muassa kehonhahmotus on kehittynyt ja liikkuminen on sujuvoitunut. Se taas on mahdollistanut tehokkaamman lihaskuntotreenin ja aerobisen kestävyyden harjoittelun.

Myös sosiaaliset taidot kehittyvät

Hanne Itärinne toimii tiedottajana Aivoliitossa.

Eliisa Laine

Fysioterapiatuokiot ovat samalla myös terapeutin ja kuntoutettavan välisiä vuorovaikutustilanteita. Eliisa Laine kertoo, että muutaman vuoden kestäneen yhteistyön aikana Tomi on reipastunut kovasti – hiljaisesta pojasta on kehittynyt vastavuoroinen nuori mies. – Tomi tulee Nuortentalolta itsenäisesti jumppaan, vaihtaa asianmukaiset vaatteet harjoittelua varten ja on aina ajoissa paikalla. Hän käyttäytyy hyvin kohteliaasti eikä halua pahoittaa muiden mieltä. Tuttavuutemme aikana Tomi on alkanut vähitellen kertomaan minulle enemmän ajatuksistaan ja toiveistaan. Hän myös ilmaisee tunteitaan nyt avoimemmin. Tomi on kiinnostunut laajasti erilaisista asioista ja hänellä on vankka yleistietämys. Fyysisen harjoittelun lomassa käydäänkin mielenkiintoisia keskusteluita. – Tomin erinomaisen muistin ansiosta voin esimerkiksi kysäistä, mikä liputuspäivä on kyseessä, mikäli en itse sitä muista. Tomi muistaa aina, toteaa Eliisa Laine hymyillen. ■

Tomin kehonhallinta ja lihasvoima on parantunut kuntoutuksen ansiosta.

Fysioterapiaa lapsille ja nuorille

Eliisa Laine

Aivoliitto tarjoaa fysioterapeuttista kuntoutusta lapsille ja nuorille. Kuntoutustarve voi syntyä neurologisen häiriön tai vamman seurauksena. Esimerkiksi kielelliseen erityisvaikeuteen liittyy usein motorisen kehityksen viivästymistä. Lasten ja nuorten fysioterapia on kuntoutusmuoto, jonka avulla pyritään liikkumis- ja toimintakyvyn lisääntymiseen ja ylläpitoon. Se tukee kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapsiasiakkaan kohdalla korostuu yhteistyö perheen, päiväkodin, koulun ja terveydenhuollon kanssa. Fysioterapia voi toteutua vastaanotolla, allasterapiana, koti-, koulu- ja päiväkotikäynteinä tai esimerkiksi kuntosalilla. Fysioterapiassa käytetään tarvittaessa puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja. Aivoliiton fysioterapiapalvelut sisältävät fysioterapeuttisen tutkimuksen, terapian, ohjauksen sekä arvioinnin. Terapiaan voi hakeutua lääkärin lähetteellä ja suosituksella. Rahoittajina ovat Kela, kunnat ja VSSHP. Terapiaan voi tulla myös itse maksaen.

Fysioterapia sisältää monenlaista harjoittelua niin sisällä, ulkona kuin altaassakin.

Lisätietoja: Fysioterapeutti Eliisa Laine, p. 02 213 8242 ja 050 523 6056, eliisa.laine@aivoliitto.fi.

3/2013 Kielipolku

arrastan tietokonepelejä ja teen taidetta niihin liittyen. Olen perustanut DeviantArt -nimiselle taidesivustolle oman tilin. Käyttäjänimeni sivustolla on Hypocriticaldump007. Julkaisen siellä tekemääni taidetta, joka liittyy Dust: An Elysian Tail -peliin. Sivusto on minulle tärkeä itseilmaisun kanava. Aiemmin pelasin tuon jo legendaksi muuttuneen pelin. Pelin loppuratkaisu jäi askarruttamaan pääkoppani harmaita aivosoluja niin paljon, että lähetin viestin pelin tekijälle. Hänen vastauksensa osin tyydytti minua, muttei aivan täysin. Internetistä löytyy myös pelien faniryhmiä, joissa keskustellaan peleistä ja paljon muustakin. Ilmoittauduin kyseisen pelin faniryhmässä vapaaehtoiseksi julkaisemaan taidettani saadakseni sekä kuvilleni että koko faniryhmälle näkyvyyttä. Sain ison kiitoksen työstäni ja apuani saatetaan tarvita jatkossakin. Myös Dust: An Elysian Tailin ääninäyttelyn ohjaaja kertoi pitävänsä eräästä teoksestani. Olin otettu: yksi harvoista kerroista, kun työtäni arvostettiin! Ryhmien kautta tutustun muihin nuoriin, jotka ovat kiinnostuneita samanlaisista asioista kuin minä. He arvostavat osaamistani ja minä vastaavasti heidän. Eräässä faniryhmässä tutustuin saksalaiseen nuoreen, joka hänkin on lahjakas taiteilija. Hän on

Marianne Kulmala

Joonas Heinonen

KOLUMNI

Sosiaalista elämää verkossa

hyvin sosiaalinen henkilö – olenkin nimittänyt häntä DeviantArtin luottotoverikseni. Olemme molemmat kiinnostuneita historiasta ja meillä on paljon samanlaisia mielipiteitä. Ranskan kielen taitoni avulla tutustuin belgialaiseen tyttöön, joka on tehnyt taidetta Dust: An Elysian Tail -pelistä. Hän pyysi minua suunnittelemaan hahmon, jonka julkaisin hänen syntymäpäivänään. Tyttö piti hahmosta ja se teki minut iloiseksi. Erään yhdysvaltalaisen nuoren kanssa jaamme samanlaisia ikäviä kokemuksia: molempia on kiusattu ja syrjitty. Hän on kuitenkin pystynyt auttamaan muita kiusattuja – hän on kyllä sisukas tyttö! Aika, jonka olen viettänyt DeviantArtissa, on tehnyt minut hyvin onnelliseksi. Olen myös tullut sosiaalisemmaksi ja saanut uusia ystäviä. Viestini muille nuorille: Olkaa avoimia ja pyrkikää luomaan yhteyksiä muiden kanssa sekä ulkomailla kuin kotimaassakin. Ystäviä voi löytyä myös verkosta. Ja hyvät ystävät välittävät toisistaan. ■

Joonas Heinonen

Joonas Heinonen on 17-vuotias Nousiaisten lukion toisen luokan opiskelija.

Kielipolku 3/2013

Suomen Nuortentalolla avopalveluja kaikenikäisille Suomen Nuortentalo Oy tarjoaa asumispalveluja nuorille ja nuorille aikuisille Turun ja Kuopion yksiköissä. Jyvässeudun Nuortentalolla on keskitytty elokuun alusta alkaen tarjoamaan avopalveluita. Avopalveluiden avulla tuetaan yksilöllisin tavoin asiakkaita arjen kaikilla osa-alueilla ja ne räätälöidään asiakkaiden tarpeiden mukaan. Avopalvelut sopivat kaiken ikäisille asiakkaille. Avopalvelut koostuvat neuropsykiatrisesta valmennuksesta, ammatillisesta tukihenkilöpalvelusta ja vertaisryhmätoiminnasta. Jyvässeudun Nuortentalon pihapiirissä on edelleen asuntoja, joita voidaan vuokrata ammatillisen tukihenkilöpalvelun asiakkaille. Tukea ja valmennusta annetaan pääsääntöisesti asiakkaan omassa asumis- ja toimintaympäristöissä. Avopalveluita on tarjolla myös muissa Nuortentalon yksiköissä. Kysy lisää palveluistamme yksiköiden vastaavilta ohjaajilta! Turun seudun asumispalvelut: Anne Ingman p. 050 442 0092 Turun seudun valmennuspalvelut: Pia Laverman p. 050 447 8763

Lähetä Papunetin joulukortti! Papunetin pelisivut ovat uudistuneet

Tutustu entistä helppokäyttöisempiin sivuihin osoitteessa www.papunet.net/pelit.

Jyvässeudun avopalvelut: Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703 Kuopion asumis- ja avopalvelut: Satu Pasanen p. 040 562 9118

Poltan vain päreeni

sti

e Tee t

www.pienipaatospaivassa.fi

www.papunet.net 3/2013 Kielipolku

Asunto on söpö kuin nukkekoti. Siellä on sulassa sovussa pastellisävyjä, aurinkoisia värejä ja sopivassa määrin myös bling-blingiä.

Marianne Kulmala

Nuortentalon kautta itsenäiseen elämään

Heini treenaa kielitaitoaan lukemalla englanninkielisiä kirjoja idolistaan.

eini on asunut uudessa kodissaan parisen kuukautta ja sisustus alkaa olla kohdillaan. Aiemmin Heini asui Suomen Nuortentalo Oy:n Turun yksikössä. – Asuin Nuortentalossa peräti viisi vuotta. Lähtö oli hieman haikeaa, sillä asumismuoto, jossa kavereita on aina läsnä, oli jo tullut niin tutuksi. Totta kai jännitti myös se, miten selviän arjessa ilman ohjaajien tukea. Kaikki on kuitenkin sujunut hienosti, Heini kertoo. Turun Nuortentalossa asutaan joko yksin tai kaksin neljänkymmenen neliön yksiössä. Heinillä ehti vuosien aikana olla kaksi kämppistä. Molem-

Kielipolku 3/2013

pien kanssa hän tuli hyvin juttuun. – Tietysti joskus tulee tilanteita, jolloin joku toisen tekemisessä alkaa ottaa päähän, mutta sitten piti vain ajatella, että erilaisia persoonia täällä kaikki ollaan. Jos kämppäkaverin kanssa olisi tullut oikein hankala paikka, ohjaajat olisivat auttaneet asioiden selvittelyssä.

Arjen taitojen opettelua Suomen Nuortentalo Oy tukee nuorten itsenäistymistä. Se on tarkoitettu peruskoulun käyneille nuorille, joilla on tuen tarvetta kielellisestä erityis-

vaikeudesta, Touretten tai Aspergerin oireyhtymästä tai adhd:sta johtuen. Nuortentalossa opetellaan itsenäiseen asumiseen vaadittavia taitoja. Henkilökunta on tavoitettavissa ympäri vuorokauden. – Nuortentalossa sain ohjausta arkisissa asioissa kuten kodin ja rahaasioiden hoidossa sekä virasto- ja lääkärikäynneissä. Nuortentalossa eletään ihan tavallista elämää: käydään töissä tai koulussa, laitetaan ruokaa, siivotaan ja hengaillaan kavereiden kanssa. Heini kertoo myös sosiaalisten taitojensa parantuneen Nuortentalossa asumisen aikana. Rohkeutta ja kykyä

toimia erilaisten ihmisten kanssa on tullut roimasti lisää. Erilaisten Kelan kaavakkeiden täyttö ja virastoasioinnit ovat hänelle edelleen hankalia ja hän toivookin, että jatkossa niitä harjoiteltaisiin vielä enemmän.

Oma koti tuntuu Heinin mielestä hienolta – oma tupa, oma lupa. Nuortentalo ei ole silti Heiniltä vielä unohtunut. – Kavereita on jo tullut vähän ikävä. Olen muuttoni jälkeen käynyt pari kertaa Nuortentalossa. On kiva tietää, että sinne voi aina mennä joko käymään tai vaikka yökylään. Kavereiden lisäksi Nuortentalossa oli aika ajoin yhteistä ohjelmaa kuten esimerkiksi Halloween-bileet ja vapputivoli. Ohjaajat ovat luvanneet, että saan osallistua tapahtumiin, vaikka en enää talossa asukaan. Eikä tekemisen aina tarvitse niin erikoista olla – porukassa lautapelien peluukin oli hauskaa, Heini pohtii. Heinillä on paljon hienoja muistoja Nuortentalossa asumisesta, mutta mieleenpainuvimmaksi kokemukseksi hän nimeää pääsyn Akuuttiohjelman kuvauksiin. – Nuortentalon toimintaa tultiin kuvaamaan ja ohjaajat valitsivat minut päähenkilöksi, jonka elämää Nuortentalossa ja työpaikalla seurattiin. Oli jännä nähdä, miten kolmen minuutin pätkää varten kuvattiin koko päivä. Kun ohjelma tuli televisiosta, tunsin itseni aivan julkkikseksi, sanoo Heini pilke silmäkulmassaan.

Vapaa-aikana ehtii harrastaa monenlaista Heinin uudessa kodissa ei voi olla huomaamatta, kuka on hänen julkkisidolinsa: Jennifer Anistonin kuvia on julisteissa, valokuvakehyksissä, lehtien kansissa ja kirjoissa. – Kirjat ovat englanninkielisiä, joten myös kielitaitoni kehittyy. Idolinsa elämän seuraamisen lisäksi Heini harrastaa pyöräilyä, uimista ja kuntoilua. Hän kertoo myös katselevansa suosikkisarjaansa Frendejä ja erilaisia leffoja sekä surffailevansa netissä.

Marianne Kulmala

Kavereita tulee ikävä

Heinin kodin sisustus on raikas ja valoisa.

Pari kertaa kesässä hän käy tanssimassa. Viimeksi hän kävi Raision Huvilinnussa, missä illan pääesiintyjänä oli Marita Taavitsainen. Kotimainen iskelmämusiikki on Heinin sydäntä lähellä. – Usein saan esiintyjiltä muistoksi kuvallisia kortteja tai julisteita. Jos saan nimmarin, on ilta mennyt nappiin, Heini nauraa. Uusia kavereita Heini ei ole asuntoalueelta vielä löytänyt, mutta hänen perheensä asuu kymmenen minuutin pyöräilymatkan päässä. Turun perhe- ja sosiaalipalvelu Paletin kautta Heini sai ohjaajan, joka käy hänen luonaan viikoittain ja jolta hän saa apua aina tarvittaessa. – Viimeksi kävimme ohjaajani kanssa työvoimatoimistossa. On hyvä, että tuollaisiin paikkoihin saa avustajan mukaan, sillä siellä tulee niin paljon informaatiota kerralla, että en kielihäiriöni vuoksi pysty sisäistämään kaikkea kerralla. Voimme käydä vielä myöhemmin asioita läpi ohjaajani kanssa.

Haaveissa työpaikka omalla alalla

akkaan avustaminen päivittäisissä toiminnoissa ja asioinnissa sekä viriketoiminnan järjestäminen. Työssäoppiminen on osa koulutusta. – Olin työssäoppimisjaksolla kahdessa eri koulussa. Niissä sain kokeilla, millaista koulunkäyntiavustajan työ on. Yhden työssäoppimisjakson suoritin vanhusten parissa ja muut jaksot olin lasten parissa eri päiväkodeissa. Valmistuttuani olin Itäharjun päivähoitoyksikössä työkokeilussa. Ikävä kyllä se oli vain puolen vuoden jakso, joka loppui kesäkuussa. Mutta naapurissani toimii yksityinen päiväkoti. Soitin sinne tänään ja pääsin työhaastatteluun. Jospa pääsisin sinne töihin, toivoo Heini. Heinin itsenäistymisen kaari on hieno esimerkki siitä, mihin Nuortentalon toiminnalla pyritään. Nuori oppii talossa arjen taitojen hallintaa, valmistuu ammattiin ja löytää työpaikan sekä kehittyy hyvät sosiaaliset taidot omaavaksi ja kaiken puolin pärjääväksi ihmiseksi. ■ Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana Suomen Nuortentalo Oy:ssä Turussa.

Heini valmistui hoiva-avustajaksi joulukuussa 2012. Hoiva-avustajan työtehtäviä ovat muun muassa asi-

3/2013 Kielipolku

TUTKITTUA

Shutterstock

Vanhempi syyllistää, lapsi kiukkuaa

yyllistävän kasvatustavan käyttö arjen vuorovaikutustilanteissa lapsen kanssa näkyy lapsen oireiluna seuraavana päivänä, selviää Vanhemmat, opettajat ja lapsen oppiminen -tutkimuksen (VALO) tuloksista. Jyväskylän yliopiston tutkijoiden Kaisa Aunolan, Asko Tolvasen, Jaana Viljarannan ja Jari-Erik Nurmen

Kielipolku 3/2013

tekemässä tutkimuksessa vanhemmat käyttivät syyllistävää kasvatusta vaihtelevasti eri päivinä. Kun syyllistävää kasvatusta käytettiin jonain päivinä paljon, näkyi tämä lapsen normaalista poikkeavana ahdistuneisuutena ja kiukkuisuutena vielä seuraavanakin päivänä. Syyllistävää vanhemmuutta luonnehtii häpeän ja syyllisyyden tuntei-

ta ruokkiva kasvatusasenne, jossa rajojen asettamisen sijaan vanhempi yrittää vaikuttaa lapsensa käyttäytymiseen vetoamalla tämän tunteisiin. Vanhempi esimerkiksi muistuttaa, kuinka paljon hän on nähnyt vaivaa lapsensa eteen tai osoittaa olevansa häpeissään lapsensa käyttäytymisestä. Tällaisen kasvatusasenteen taustalla on usein vanhemman oma pahoinvointi ja uupumus. Tutkimuksesta kävi ilmi, että vaikka sekä äidin että isän käyttämänä syyllistävä kasvatus lisäsi lapsen negatiivisia tunteita, tämä näkyi erityisesti isän kohdalla. Suomen Akatemian ja Jacobs Foundationin rahoittamassa, professori Kaisa Aunolan johtamassa tutkimushankkeessa tutkittiin päiväkirjamenetelmän avulla runsaan 150 ensimmäisen luokan oppilaan arkivuorovaikutusta vanhempien ja opettajien kanssa ensimmäisen kouluvuoden aikana. Aunolan ym. tutkimus julkaistaan tänä vuonna perhetutkimuksen alalla arvostetussa Journal of Family Psychology -aikakauslehdessä. ■ Aunola, K., Tolvanen, A., Viljaranta, J., & Nurmi, J. -E. (painossa). Psychological control in daily parent–child interactions increases children’s negative emotions. Journal of Family Psychology.

TUTKITTUA

Alkoholihaitat nuorten itsensä kokemina

tM Hanna Samposalon kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja Juomatapojen yhteys alkoholihaittoihin ja riskikäyttäytymisen 14–16-vuotiailla nuorilla tarkastettiin huhtikuussa Tampereen yliopiston lääketieteen yksikössä. Väitöstutkimuksen mukaan erityisesti humalajuominen oli yhteydessä 14–16-vuotiaiden suomalaisnuorten kokemiin alkoholihaittoihin. Vahva humalatila selitti voimakkaimmin nuorten kokemia fysiologisia ja sosiaalisia haittoja sekä seksuaalista riskikäyttäytymistä ja laittomuuksia. Alkoholihaitat näyttäytyivät varsin moninaisina. Omin sanoin vastatessaan 14–16-vuotiaat nuoret ilmoittivat juomiseen liittyvistä haitoista, joita ei tavallisesti esitetä kyselytutkimusten valmiissa vastausvaihtoehdoissa. Nuorten yleisemmin kokemia haittoja olivat krapulaan ja pahoinvointiin liittyvät fysiologiset haitat. Viimeisimmällä juomakerrallaan

lähes 10 % 15–16-vuotiaista nuorista ilmoitti sammuneensa. Nuoret ilmoittivat niin ikään tehneensä ja sanoneensa humalassa asioita, joita katuivat myöhemmin. Kyselytutkimuksissa hyödynnetyt valmiit vastausvaihtoehdot puolestaan nostivat esille erityisesti sosiaalisia haittoja, mutta myös sensitiivisempiä haittoja kuten seksuaalisen riskikäyttäytymisen. Tutkimus tuotti lisäksi tietoa nuoren itsekontrollin sekä perheeseen liittyvien tekijöiden yhteydestä alkoholihaittoihin ja muuhun riskikäyttäytymiseen. Suomessa alaikäisten nuorten alkoholihaittoja ei ole aiemmin tutkittu tässä laajuudessa. Väitöstutkimus pohjautuu neljään valtakunnalliseen 3 321–100 790 nuorta käsittävään koululaisaineistoon. Väitöstutkimuksen tulokset ovat kansallisesti 14–16-vuotiaiden ikäryhmiä edustavia.

Tämä tutkimus on tuottanut uutta tietoa suomalaisnuorten kokemista alkoholihaitoista ja niiden yleisyydestä sekä yhteydestä juomatapaan. Tuloksia voidaan hyödyntää niin terveyden edistämisen erilaisissa toimissa kuin poliittisessa päätöksenteossa. Tulevaisuudessa etenkin nuorten sammumiseen liittyvää tietämystä tulisi lisätä. ■ Hanna Samposalo: Juomatapojen yhteys alkoholihaittoihin ja riskikäyttäytymisen 14–16-vuotiailla nuorilla. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1819, Tampere University Press, Tampere 2013. ISBN 978-951-44-9090-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja on ilmestynyt myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1297, Tampere University Press 2013. ISBN 978-951-44-9091-0, ISSN 1456-954X. http://tampub.uta.fi.

Seurantaprojekti kielellisestä erityisvaikeudesta

elsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) Audiofoniatrisella lastenosastolla 22 on käynnissä monivuotinen HelSLI-seurantaprojekti. Siihen kutsutaan vuosina 2013–2018 osastolle ensimmäistä kertaa arvioitaviksi tulevia alle kouluikäisiä lapsia. Lapsia seurataan projektin ensivaiheessa kouluikään. Projektissa tutkitaan kielellistä erityisvaikeutta (Specific Language Impairment, SLI) monella eri tasolla.

HelSLI koostuu viidestä osaprojektista: HelSLI-geneettinen, jossa tutkitaan perimää SLI:n taustalla. HelSLI-EEG, jossa tutkitaan aivojen sähköisen toiminnan merkitystä SLI:ssä. HelSLI-kognitiivinen, jossa kehitetään SLI:n tietokoneistettuja arviointi- ja kuntoutusmenetelmiä.

• • •

•

HelSLI-psykososiaalinen, jossa selvitetään, miten lapsen temperamentti ja vuorovaikutusympäristö ovat yhteydessä kielihäiriöön sekä miten SLI vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. HelSLI-kaksikielisyys, jossa tutkitaan SLI:n erityispiirteitä, kun lapsi opettelee hallitsemaan samanaikaisesti useampaa kuin yhtä kieltä.

•

HelSLI-tutkimuksen päätavoitteena on selvittää kielelliseen erityisvaikeuteen liittyviä riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä, kuinka ne muokkaavat kehittyviä kielellisiä valmiuksia sekä tarkentaa tehokkaita kuntoutuskäytäntöjä. Projektissa kehitetään lisäksi uusia arviointimenetelmiä, joiden myötä kielellisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen paranee. ■

3/2013 Kielipolku

Liitto tiedottaa

Pia Vuoltee

Sanna Reuna järjestötiedottajaksi

Sanna Reuna on palannut vanhempainvapaalta järjestötiedottajan toimeen. Hänen toimipaikkansa on Aivoliiton keskustoimistossa Turussa. Sanna toimii yhdessä järjestösuunnittelijoiden ja -päällikön kanssa yhdistyskentän tukena. Hän avustaa yhdistyksiä erilaisissa viestintään ja tiedotukseen liittyvissä asioissa (esimerkiksi yhdistysesitteet, logot ja käyntikortit). Hän päivittää myös Aivoliiton verkkosivuja sekä tekee visuaalista suunnittelua ja esitteiden taittoa liiton tarpeisiin. Sanna on koulutukseltaan talouden ja hallinnon tradenomi sekä informaatioteknologiapalvelujen ja markkinoinnin datanomi. Osaamistaan hän on täydentänyt muun muassa viestinnän ja johtamisen opinnoilla Turun yliopistossa ja Turun kauppakorkeakoulussa. Työt Aivoliitossa Sanna on aloittanut jo vuonna 2002. Sanna asuu Raisiossa aviomiehensä ja kahden alle kouluikäisen lapsen kanssa. Laulaminen, soittaminen ja musiikin kuuntelu ovat Sannan mielestä paras tapa rentoutua. Hän käy ahkerasti teatterissa, elokuvissa ja konserteissa. Energiaa arkeen hän saa perheensä lisäksi laajasta ystäväpiiristä, jonka kanssa matkustellaan ja toteutetaan yhteisiä teemapäiviä. Myös mökkeily ja luonnossa liikkuminen on Sannan sydäntä lähellä.

Jyvässeudun Nuortentalon vastaava ohjaaja Eveliina Vaskelainen on palannut vanhempainvapaaltaan ja hänen sijaisenaan toiminut Eeva Salomaa jatkaa neuropsykiatrisena valmentajana. Asumispalveluiden tarjoaminen Jyvässeudun Nuortentalossa Hankasalmella on päättynyt. Valmennuspalveluiden antaminen Jyvässeudulla jatkuu edelleen. Valmennuspalvelut on tarkoitettu henkilöille, joilla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia. Valmennuksesta saa apua ja tukea arjenhallintaan, itsenäistymiseen, positiivisen minäkuvan vahvistamiseen, opiskeluun, työhön ja vapaa-aikaan.

Pirkko Pohjola jäi eläkkeelle Aivoliiton pitkäaikainen kurssisuunnittelija Pirkko Pohjola jäi kesällä eläkkeelle. Kiitämme Pirkkoa kuluneista vuosista ja toivotamme mukavia eläkepäiviä. Pirkon tilalla kurssisuunnittelijan toimessa jatkaa fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist.

Anne Ingman on palannut toimeensa Turun Nuortentalon vastaavaksi ohjaajaksi. Pia Laverman on palannut toimeensa valmennuspalveluiden vastaavaksi ohjaajaksi. Hänen sijaisenaan toiminut Anna Airaksinen jatkaa neuropsykiatrisena valmentajana.

Kielipolku 3/2013

Hanne Itärinne

Muutoksia Suomen Nuortentalo Oy:ssä

Pirkko kiittää kaikkia kuluneista vuosista ja monista muistamisista sekä toivottaa aurinkoista syksyä.

Liitto tiedottaa Tulkkauspalvelua käyttävien puhevammaisten tilannetta pitää selvittää Aivoliitto on tehnyt yhdessä viiden muun vammaisia edustavan järjestön kanssa Kelalle ja Sosiaali- ja terveysministeriölle selvityspyynnön vammaisten tulkkauspalvelua käyttävien puhevammaisten tilanteesta. Vuonna 2012 vammaisten tulkkauspalveluihin oikeutettuja puhevammaisia henkilöitä oli Suomessa 1386. Heistä tulkkauspalveluja käytti vain noin puolet eli 695 henkilöä. Puhevammaisia edustavat järjestöt ovat huolestuneita tilanteesta. Vammaisten tulkkauspalveluihin liittyvissä yhteistyökokouksissa olemme kysyneet, onko Kela selvittänyt asiaa tai missä aikataulussa selvitystä aiotaan tehdä. Saatujen vastausten mukaan toistaiseksi asialle ei ole tehty mitään. Vammaisten tulkkauspalvelu on erittäin tärkeä osallisuutta ja yhdenvertaisuutta mahdollistava palvelu puhevammaisille ihmisille. Olisi erittäin tärkeä tietää, miksi vain puolet palveluun oikeutetuista käyttää palvelua. Vammaisten tulkkauspalveluiden toteutuksessa tapahtuu muutoksia vuoden 2014 alussa: välitys-

toiminta siirtyy Kelalle ja tulkkauspalvelujen tuottaminen jatkuu uuden kilpailutuksen jälkeen. Selvityksestä saatava tieto on tärkeää puhevammaisten tulkkauspalvelujen kehittämisessä. Vammaislainsäädännön uudistamistyö on juuri aloitettu ja selvityksestä saatava tieto on arvokasta myös tässä työssä. Selvityspyynnön Kelalle esittivät Aivoliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, FDUV, Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Suomen CP-liitto. Selvityspyynnön laati Suomen CP-liiton palvelupäällikkö Ilona Toljamo. Lisätietoja: Sinikka Vuorinen, sinikka.vuorinen@aivoliitto.fi, p. 050 329 2905.

Hanne Itärinne tiedottajaksi Hanne Itärinne toimii tänä syksynä tiedottaja Miia Suoyrjön sijaisena. Päätyönään hän koostaa Kielipolku- ja AVH-lehtien toimitusaineistot ja hoitaa yhteyksiä artikkelien kirjoittajiin, valokuvaajiin, taittajaan ja painoon. Lisäksi tiedottajan työtehtäviin kuuluu Aivoliiton esitteiden työstäminen.

Tue Aivoliiton tärkeää työtä Aivoliitto tukee perheitä, joiden lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus. Voit olla mukana tärkeässä työssä antamalla lahjoituksen tilille (IBAN): FI43 1590 3000 173813. Lahjoituksen voi tehdä myös verkkopankin kautta. Voit myös jättää perintösi hyvään tarkoitukseen tekemällä testamenttilahjoituksen Aivoliitolle. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/lahjoita

Kiitos tuestasi! Keräyslupa: 2020/2012/5033

3/2013 Kielipolku

Ajankohtaista Yhdestä elämästä

ksi elämä -hankekokonaisuuden uusi tunnus on Tsto Creations Oy:n käsialaa. Tunnus löytyy sivun yläkulmasta. Tunnuksessa on aiheena leikkivä ihminen, joka kuvaa Yksi elämä -hankkeiden lupausta: Yksi elämä lupaa täyttä elämää kaikille ikävuosista ja terveydentilasta riippumatta.

Pian voit tilata Yksi elämä -uutiskirjeen Ensimmäinen sähköinen Yksi elämä -uutiskirje ilmestyy lähiaikoina. Sitä tullaan myös markkinoimaan ja kaikki kiinnostuneet voivat tilata sen omaan sähköpostiinsa. Lisätietoja uutiskirjeestä saa sen ilmestyttyä muun muassa Aivoliiton verkkosivuilta.

Yksi elämä tutuksi kuntapäättäjille Yksi elämä -hankekokonaisuus esittäytyy kunta-alan vaikuttajille Kuntamarkkinoilla Kuntatalossa Helsingissä 11.–12. syyskuuta. Merkittävä osa kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista päätöksistä tehdään nimenomaan kunnissa. Yksi elämä -hankkeista mukana ovat muun muassa aivoinfarktin ehkäisystä viestivä Tunne pulssisi, 2-tyypin diabeteksestä kertova Tunnetko tämän tyypin, perheiden terveysneuvonnassa auttava Neuvokas perhe sekä parempiin ateria- ja ruokavalintoihin ohjaava Sydänmerkki. Messuosaston lisäksi Yksi elämä on esillä asiantuntijapuheenvuoroissa. Diabetesliiton toimitusjohtaja Jorma Huttusen aiheena on: Mitä Yksi elämä tarjoaa lounaaksi? Kuntien ruokapalvelut taaperoista senioreihin ja Sydänliiton markkinointipäällikkö Marjut Niemistö puhuu aiheesta: Tarjolla yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta.

Vinkkikirjasia hyvään elämään Kesän jälkeen säilötystä vadelmasadosta voi nauttia monella tapaa. Yksi elämä julkaisi kesällä kirjasen, jossa esitellään herkullisia vadelmareseptejä. Kirjasten sarja sai jatkoa syyskuussa, kun julkaisimme vinkkejä perheen yhteisiin leikkeihin. Vadelmakirjaseen voi tutustua myös verkossa (http:// yksielama.elixir.tv/2013/08/02/herkuttele-vadelmilla/).

Kielipolku 3/2013

Pieni päätös päivässä ja Neuvokas perhe mukana Elixir-sarjassa Yksi elämä ja Elixir käynnistivät keväällä yhteistyön, joka näkyy Elixirin tv-tuotannossa sekä verkkopalvelussa http://yksielama.elixir.tv/yksielama. Ensi vuodeksi on tulossa myös yhteinen Hyvä elämä 2014 -kalenteri. Pieni päätös päivässä seuraa koomikko-teatterinjohtaja Riku Suokkaan ponnistelua kohti tasapainoisempaa ja terveempää elämää. Kaksi ensimmäistä jaksoa näytettiin jo keväällä. 14-jaksoinen sarja alkaa uudelleen 15.9. Neuvokas perhe oli mukana neljässä Angry Birds -teemaisessa lasten ja perheiden erikoisjaksossa, jotka esitettiin kesäkuussa sekä uusintoina loppukesällä. Kevään ja kesän aikana Yksi elämä oli mukana 26:ssa Elixirin tv-esityksessä Nelosella ja Jimillä. Näiden esitysten kautta kontaktimäärä oli 600 000–800 000 katsojaa. Tulevalle syksylle Elixir ennustaa jopa 1,5–2 miljoonaa televisiokatsojaa.

Tunne pulssisi -koulutus ammattilaisille Valtakunnallinen verkkokoulutus Tunne pulssisi – elävä kosketus potilaaseen järjestetään 1.10. Helsingissä ja se on katsottavissa kaikkialla Suomessa verkkosivustolla www.tunnepulssisi.fi. Lisäksi eri puolilla Suomea järjestetään koulutustilaisuuksia, joihin verkkolähetys sisältyy.

Tunne pulssisi hahmoille nimet – Tupu ja Teuvo Tunne pulssisi -kampanjan syksystä on tulossa värikäs ja vilkas. Mukana menossa ovat topakat kampanjahahmomme, jotka ovat nyt saaneet omat nimet. Nimiehdotuksia etsittiin kesäkilpailulla, johon osallistuttiin innokkaasti. Mummosta tuli Tupu ja papasta Teuvo. Tunne pulssisi oli kesällä mukana monilla messuilla. Saimme kaikkialla erittäin hyvän vastaanoton. Messukiertueen jälkeen olemme entistäkin vakuuttuneempia siitä, että pulssin tunnustelu on tarpeellinen ja jokaisen opittavissa oleva itsepuolustustaito. Opetimme kesän mittaa kädestä pitäen satoja ihmisiä tunnustelemaan pulssiaan ja tiedostamaan, että epäsäännöllinen pulssi voi olla merkki eteisvärinästä. Monelle oli yllätys, että eteisvärinä voi hoitamattomana johtaa aivoinfarktiin.

112-kampanja käynnistyy

Tunne pulssisi näkyy syksyn mittaan ainakin Oulussa ja Kuusamossa ikäihmisille suunnatuissa tapahtumissa. Kannattaa pitää silmällä myös eri viestimiä, jotka ovat olleet kiinnostuneita kertomaan pulssin tunnustelusta. Tunne pulssisi -oppaita on saatavilla jo monissa apteekeissa. Jos perhepiiriinne kuuluu yli viisi–kuusikymppisiä jäseniä, kannattaa napata apteekista mukaan Pulssin tunnustelun ABC. Oppaassa on helpot ohjeet pulssin tunnusteluun.

Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteinen 112-kampanja käynnistyy lokakuussa. Kampanjan tarkoituksena on auttaa ihmisiä tunnistamaan aivo- ja sydäninfarktin oireet ja toimimaan näissä tilanteissa oikein. Kampanja huipentuu valtakunnallisena 112-päivänä 11.2.2014. Olemme tapahtuman virallinen yhteistyökumppani ja näkyvästi mukana päätapahtumassa. Kampanjan valmistelu on nyt käynnissä ja tuotannossa ovat muun muassa kampanjan videot ja radiomainokset, joiden tähtinä esiintyvät Jope Ruonansuu ja Jukka Toivola. Näiden lisäksi tuotetaan asiasta kertovia esitteitä ja radiomainoksia. Näkyvyyttä saamme myös valtakunnallisessa 112-päivän viestinnässä, Hätäkeskuksen ylläpitämillä verkkosivuilla www.112-paiva.fi ja facebooksivulla www.facebook.com/112paiva. Kampanjamateriaaleja toimitetaan niiden valmistuttua myös liittojen paikallisyhdistyksille. Kutsummekin kaikki innokkaat eri puolilla Suomea mukaan järjestämään 112-pävän tapahtumia tai osallistumaan niihin. Lisätietoja tapahtumista ja mahdollisista yhteistyökumppaneista päivitetään syksyn aikana verkkosivuille www.112paiva.fi.

Liisa Koivula

Lisätietoja Yksi elämä -hankekokonaisuudesta: Projektipäällikkö Marika Railila, p. 040 543 7287, marika.railila@aivoliitto.fi Viestintäpäällikkö Eija Seppänen, p. 040 508 3645, eija.seppanen@sydanliitto.fi

Tunne pulssisi -väki ehti tavata Seinäjoen Tangomarkkinoilla satoja pulssin tunnustelusta kiinnostuneita.

Lisätietoja Tunne pulssisi -hankkeesta: Tiedottaja Liisa Koivula, p. 050 568 9263, liisa.koivula@aivoliitto.fi Koulutussuunnittelija Anita Rajala, p. 050 409 5675, anita.rajala@aivoliitto.fi Lisätietoja 112-hankkeesta: Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli, p. 050 568 8149, pia.puustelli@aivoliitto.fi

3/2013 Kielipolku

Oletko ollut Aivoliiton järjestämällä sopeutumisvalmennuskurssilla?

Kirjoita kokemuksistasi!

Aivoliitto on järjestänyt sopeutumisvalmennuskursseja lapsiperheille yli 20 vuoden ajan. Nyt haluamme kuulla sinun tarinasi. Kerro meille kokemuksistasi vastaamalla kysymykseen:

Mikä muuttui sopeutumisvalmennuksen jälkeen? Kertomuksia on tarkoitus käyttää osana sopeutumisvalmennuksesta kertovaa kirjaa, joka on kymmenen järjestön yhteistyöhanke. Kaikki mukana olevat järjestöt kokoavat kokemuksia omilta ryhmiltään. Tavoitteenamme on koota kertomuksista yhteisiä tekijöitä, joilla voidaan kuvata sopeutumisvalmennuksen sisältöjä, merkityksiä, vaikutuksia ja

Kielipolku 3/2013

muutoksia arkielämään. Yksittäisiä tekstejä ei käytetä kokonaisina. Joistakin teksteistä voidaan ottaa poimintoja kirjan tekstiin. Tekstin pituus voi olla 1–2 liuskaa. Lähetä kertomuksesi 31.12.2013 mennessä Aivoliittoon osoitteella: Aivoliitto, Ann-Mari Veneskoski, Suvilinnantie 2, 20900 Turku tai sähköpostitse: ann-mari.veneskoski@aivoliitto.fi (viestin otsikoksi: Kokemuksia sopeutumisvalmennuksesta). Lisätietoja: Ann-Mari Veneskoski, p. 02 2138 271

Kangasniemen Apteekki Otto Mannisentie 12, Kangasniemi puh. 015-431 631

Rautj채rven Asemanseudun Apteekki Rautj채rventie 86, 56610 Rautj채rvi puh. 05-489 340

Parikkalan 1. apteekki 59100 Parikkala puh. 05-430 016

Saaren sivuapteekki puh. 05-435 256

Pesutupa Viherpeippo Kavallinpelto 13, 02710 Espoo puh. 09-509 3115, 0400 631 182

VARATTU

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNNAT

Aro Parts Logistics Oy Ristipellontie 1, 00391 Helsinki

3/2013 Kielipolku

Kirjahylly Nuoren aggressiolle löytyy aina syy

jää aroiksi. He voivat myös yrittää manipuloimalla tai selän takana puhumalla selvitä vaikeista tunteistaan, koska todelliset taidot jämäkkyyteen ja sosiaalisesti vakuuttavaan toimintaan eivät ole kehittyneet. Kirjan toimittaja Päivi Nurmi on työskennellyt lasten ja nuorten parissa viidentoista vuoden ajan. Muita kirjoittajia ovat nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino, nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen, psykologi Tiina Röning ja psykologi Sami Kivikkokangas. Päivi Nurmi (toim.): Lapsen ja nuoren viha. PS-kustannus. 2013.

toimijoiden roolia suhteessa lasten suojeluun ja digitaaliseen mediaan. Opas on julkaistu sekä painettuna että verkkoversiona. Lisätietoja: www.lapsenaani.fi. Heli Parikka ja Merja Saukko: Lasten suojelu ja digitaalinen media. Tietoa ja näkökulmia ammattilaisille ja kasvattajille. Helsingin sosiaaliviraston Lasten ja nuorten verkkososiaalipalvelut (Vespa) -hanke, EteläSuomen Lapsen ääni -kehittämisohjelma ja Helsingin sosiaalivirasto. 2013.

Ihmeellinen mieli – Poikani tarina

Lasten suojelu ja digitaalinen media Lapsen ja nuoren viha -teoksessa tarkastellaan monipuolisesti lapsen ja nuoren vihaa ja sen ilmenemismuotoja. Kirjassa esitellään väkivaltaisen käyttäytymisen syitä ja sitä ennustavia tekijöitä sekä toimintamalleja, joiden avulla lapsia ja nuoria on tuettu vihan käsittelyssä. Teoksesta löytyy ammennettavaa vanhemmille, lasten ja nuorten parissa toimiville ammattilaisille, alan opiskelijoille ja päättäjille. Lapsen ja nuoren kyky sietää sekä taito sanoittaa vaikeita tunteita ja ristiriitoja on vielä puutteellista. Tästä syystä sisäiset impulssit purkautuvat herkästi toimintaan. Jos aikuinen vastaa aggressiiviseen käyttäytymiseen aggressiolla, hyväksyy hän auktoriteettinsa kyseenalaistamisen ja alkaa itse toimia tavalla, jonka hän samalla tuomitsee, todetaan teoksessa. Vaikka kaikki tunteet ovat nuorellekin tärkeitä ja sallittuja, kaikki käyttäytymismallit eivät ole. Osalla nuorista viha kääntyy aggression sijaan sisään päin tai vakiintuu vihamieliseksi asenteeksi. Osa nuorista 30

Kielipolku 3/2013

Millainen on tietoverkko ja sosiaalinen media lasten sekä nuorten kasvu- ja kehitysympäristönä? Miten siihen tulisi suhtautua? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia digitaalisen yhteiskunnan kehitys tuo mukanaan lasten ja nuorten näkökulmasta? Lasten suojelu ja digitaalinen media -oppaaseen on koottu tietoa internetin roolista lasten ja nuorten elämässä sekä lapsille ja nuorille suunnatuista verkkopalveluista. Opas on tuotettu tukimateriaaliksi kaikille lasten ja nuorten parissa työskenteleville. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta aiheesta sekä tuoda näkyväksi eri

Yhdysvaltalainen Jake Barnett on lapsi, joka alkoi kahdeksanvuotiaana käydä yliopiston matematiikan, astronomian ja fysiikan luennoilla. Yhdeksänvuotiaana hänet hyväksyttiin yliopisto-opiskelijaksi. Hän alkoi kehittää astrofysiikan teoriaa, josta hänelle povataan Nobelin palkintoa. 12-vuotiaana hän alkoi saada palkkaa kvanttifysiikan tutkijana. Samainen poika sai kaksivuotiaana vaikean autismidiagnoosin, eivätkä lääkärit juuri antaneet toivoa. Äiti kieltäytyi uskomasta, ettei hänen

täysin omaan maailmaansa vetäytynyt lapsensa koskaan pystyisi itse solmimaan kengännauhojaan. Ihmeellinen mieli – Poikani tarina on kertomus äidin kamppailusta erityislapsen oikeudesta normaaliin lapsuuteen ja sen kautta muilta piilotetun lahjakkuuden löytymiseen. Jake Barnettilla on yksi korkeimpia koskaan mitattuja älykkyysosamääriä, mutta hänen tarinansa on pätevä jokaisen erilaisen lapsen kohdalla. Kristine Barnettin kirjoittama kirja on rehellinen, väliin jopa raadollinen ja ennen kaikkea koskettava tarina sinnikkyydestä, ajoittaisesta uupumuksesta ja horjumattomasta toivosta. Alkuteoksen The Spark – A Mother´s Story of Nurturing Genius (2013) kustannusoikeudet on myyty 23 maahan ja se on herättänyt laajaa huomiota. Kristine Barnett: Ihmeellinen mieli. Otava. 2013.

Murra onnellisuuden esteet

”Onnellisuusprofessori” Markku Ojanen puhuu kirjassaan Murra onnellisuuden esteet onnenvarkaista: tuntemuksista, jotka kaappaavat ihmisiltä onnen tunteen. Yleisimpiä onnenvarkaita ovat katkeruus, pelko, ujous, viha ja yksinäisyys. Ojanen tarttuu näihin ja muihin onnellisuuden esteisiin ja osoittaa, että niiden valta on murrettavissa. Puhe onnellisuudesta kiteytyy oikeastaan kysymykseen: mitä onnellisuus on? Ojanen vastaa, että hellittämättömästä onnen tavoittelusta on tullut yksi todellisen onnen esteistä. Onnellisuus ei ole vain muutamia elämän huippuhetkiä tai synnynnäinen ominaisuus. Siinä on kysymys ennen kaikkea pitkäaikaisesta perustilasta. Onnellisuus on taito, joka on opittavissa. Markku Ojanen on Lempäälässä asuva psykologian emeritusprofessori. Hänet tunnetaan erityisesti hyvinvointia ja onnellisuutta käsittelevistä luennoista ja teoksista. Aiemmin on ilmestynyt muun muassa kirjat Ilo, onni ja hyvinvointi, Elämän mieli ja merkitys sekä Hyvinvoinnin käsikirja. Markku Ojanen: Murra onnellisuuden esteet. Minerva. 2013.

Tähtiin kirjoitettu virhe John Greenin Tähtiin kirjoitettu virhe on riipaisevan hauska, filosofisen älykäs ja vimmaisen rohkea romaani rakkaudesta ja elämän odottamattomista käänteistä. Kilpirauhassyöpää sairastava 16-vuotias Hazel on onnekas saatuaan muutaman lisävuoden. Elämä tuntuu soljuvan sormien lomitse, kunnes hän tapaa Augustuksen. Itsepintaisen sinnikäs poika on päättänyt voittaa omakseen tytön sydämen, jonka siihen saakka on täyttänyt muuan arvoituksellisesti kesken jäänyt romaani.

Samalla kun sairaus tiukentaa otettaan, nuorten elämän käsikirjoitus menee uusiksi. Vaikka kirjallisia salaisuuksia ratkova matka Amsterdamiin osoittautuu pettymykseksi, Hazel ja Augustus löytävät toisistaan sen, mitä eivät ole vielä ehtineet menettää. Yhdysvaltalainen John Green (s. 1977) on palkittu menestyskirjailija, kauniin lauseen ja monisyisen kerronnan mestari. Hän kirjoittaa nuorten aikuisten kirjallisuutta. Tähtiin kirjoitettu virhe on hänen kuudes romaaninsa. John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe. WSOY. 2013. Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila.

3/2013 Kielipolku

2013

TAPAHTUMAKALENTERI SYYSKUU

Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus -yleisötilaisuus Aika: 16.9.2013 Paikka: Salon lukio, auditorio Avoin yleisötilaisuus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta. Lisätiedot: www.aivoliitto.fi ja järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Lastentarhanopettajapäivät 2013 Aika: 28.–29.9.2013 Paikka: Finlandia-talo, Helsinki Aivoliitto näytteilleasettajana paikalla 53. Lisätiedot: www.hela-ry.fi Eurooppalainen Dysleksiaviikko 30.9.–6.10.2013 Viikon tapahtumat löytyvät verkkosivulta www.erilaistenoppijoidenliitto.fi.

lokakuu Erilaisen oppimisen hullut päivät Aika: 1.10.2013 klo 11–18 Paikka: Erilaisen oppimisen keskus, Vilhonkatu 4, Helsinki Järjestäjät: Erilaisten oppijoiden liitto, Helsingin seudun erilaiset oppijat ja Nuoret erilaiset oppijat. Ohjelma: Toiminnallinen erilaisen oppimisen päivä. Monenlaisia oppimisen keinoja ja apuvälineitä. Musiikkia, tanssia, teatteria, sarjakuvaa, luentoja, keskustelua ja lukineuvontaa. Lisätiedot: www.erilaistenoppijoidenliitto tai p. 09 4763 6666.

Kielipolku 3/2013

Lapsen kasvun ja kuntoutumisen päivät Aika: 4.–5.10.2013 Paikka: Oppimis- ja ohjauskeskus Mäntykangas, Kuopio Lisätietoja: Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, kehittämispäällikkö Marja Nevalainen, p. 0400 862 998 tai marja.nevalainen@vamlas.fi Ilmoittautumiset 15.9. mennessä osoitteessa www.vamlas.fi. Vertaistukiohjaajien koulutusviikonloppu Aika: 5.–6.10.2013 Paikka: Kokoushotelli Sofia, Helsinki Järjestäjät: Aivoliitto, ADHD-liitto sekä Autismi- ja Aspergerliitto. Ohjelma: katso tapahtumailmoitus tämän lehden sivulta 40. Ilmoittautumiset 15.9. mennessä Carita Sinkkoselle, p. 050 3089 095 tai carita.sinkkonen@aivoliitto.fi. Liikkeelle-peruskoulutus Aika: 5.–6.10.2013 Paikka: Lappeenrannan urheilutalo Järjestäjät: Soveli ja VAU Ohjelma ja lisätietoja: www.soveli.fi/koulutukset Ilmoittumiset 20.9 mennessä: erityisliikunnanohjaaja Mirva Lappalainen, p. 0400 157 514 tai mirva.lappalainen@lappeenranta.fi tai www.soveli.fi/koulutus/ Puhevammaisten viikko 6.–11.10.2013 Viikon tapahtumat löytyvät verkkosivulta www.puhevammaistenviikko.fi sekä Facebookista hakusanalla Puhevammaisten viikko. Lisätietoa tapahtumaviikosta on myös tämän lehden sivulla 35.

Erityistä tukea tarvitsevan nuoren itsenäisen elämän tukeminen -iltatilaisuus Aika: 9.10.2013 Paikka: Pori Samdy ry yhdessä ADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergerliiton kanssa järjestävät koulutus- ja keskustelutilaisuuden kaikille asiasta kiinnostuneille. Lisätiedot: Aivoliitto, suunnittelija Elina Salo, elina.salo@aivoliitto.fi Neuvolapäivät 2013 Aika: 9.–10.10.2013 Paikka: Helsinki Congress Paasitorni Aivoliitto esittelee toimintaansa päivillä. Lisätiedot: www.thl.fi Puhevammainen potilas osastolla – homma hanskassa? Aika: 10.10.2013 klo 8.30–11.30 Paikka: TYKS, T-sairaala, Turku Luento kommunikointikeinoista potilaan kanssa, jolla on puhevamma. Tarkempi ohjelma löytyy verkkosivulta www.aivoliitto.fi > Kielellinen erityisvaikeus > Paikallisia tapahtumia. Kohderyhmä: Luentotilaisuus on maksuton VSSHP:n lääkäreille sekä hoito- ja kuntoutushenkilökunnalle. Myös muut terveydenhuollon ammattilaiset ovat tervetulleita osallistumaan (luentotilaisuuden hinta 30 €). Järjestäjä: Aivoliitto ry. Varhaiskasvatusmessut 2013 Aika:11.10.2013 Paikka: Helsingin Wanha Satama Aivoliitto näytteilleasettajana paikalla B12. Lisätiedot: www.varhaiskasvatusmessut.net

Puhevammaisten viikon yleisötilaisuus Turussa Aika: 12.10.2013 klo 10–15 Paikka: Kauppakeskus Hansa, Turku Tietoa puhetta tukevista ja korvaavista apuvälineistä, puhevammaisten tulkkauspalvelusta sekä Aivoliiton yhdistystoiminnasta ja palveluista. Kävijöillä on mahdollisuus tutustua ja kokeilla puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä. Järjestäjä: Aivoliitto ry Lisätietoja: piia.aro-pulliainen@aivoliitto.fi

MARRASKUU Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus -yleisötilaisuus Aika: 14.11.2013 Paikka: Wetterin auditorio, Hämeenlinna Avoin yleisötilaisuus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta. Lisätiedot: www.aivoliitto.fi ja suunnittelija Elina Salo, elina.salo@aivoliitto.fi

Vuosi 2014 Educa 2014 – Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma Aika: 24.–25.1.2014 Paikka: Helsingin messukeskus ADHD-liitto, Aivoliitto, Autismi- ja Aspergerliitto sekä ADHD-keskus esittelevät toimintaansa yhteispaikalla messuilla. Lisätiedot: www.educamessut.fi Varsinais-Suomen Varhaiskasvattaja 2014 Aika: 8.3.2014 Paikka: Turun messukeskus Aivoliitto esittelee toimintaansa koulutus- ja näyttelytapahtumassa. Lisätiedot: www.varhaiskasvattaja.fi

Aivoliiton onnittelukortit ja suruadressit Kortit ja adressit on valmistettu Suomessa. Suruadressin hinta 12 € Onnittelukortin hinta 4 € Tilaukset: Pia Vuoltee p. 02 2138 222 (ma–ke) tai Raija Ratilainen p. 02 2138 225 (to–pe) tai sähköpostitse tilaukset@aivoliitto.fi Kortit ja adressit löytyvät myös verkkokaupasta www.aivoliitto.fi

Sisälehdellä teksti: ”Muistoa kunnioittaen, suruun osaa ottaen”

3/2013 Kielipolku

KOULUTUSKALENTERI Erilainen lapsi liikunta- tai harrastusryhmässä (N1113) Miten voit tunnistaa ja ottaa huomioon lapsen vaikeuksia toimia ryhmässä. • Keskittyminen, toiminnan ohjaus, ohjeiden ymmärtäminen • Kömpelyys, aistitiedon käsittely Järjestäjä: Aivoliitto ry ja Suomen Nuortentalo Oy yhteistyössä Ok-opintokeskuksen kanssa Aika: 18.10.2013 klo 17.30–20.30 Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku Kohderyhmä: Lasten liikuntaryhmien ja muiden harrastusryhmien vetäjät, iltapäiväkerhojen ohjaajat, urheiluseurojen valmentajat Tavoite: Osallistujat saavat valmiuksia ottaa lapsi mukaan harrastusryhmään ja osaavat tukea hänen selviytymistään. Sisältö: Lyhyt teoriaosuus ja käytännön ratkaisujen etsiminen esimerkkien ja harjoitusten avulla. Liikkumiseen soveltuva asu. Hinta: 40 €, sisältää iltakahvit Kouluttajat: Fysioterapeutti, puheterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja Ilmoittautuminen 1.10. mennessä Aivoliiton nettisivujen kautta www.aivoliitto.fi (etusivun vasemmanpuolisesta palstasta löytyy pikalinkki ”Kielellinen erityisvaikeus -koulutuskalenteri”).

Miten ohjaan lasta/nuorta, jolla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia (N1313) Järjestäjä: Aivoliitto ry ja Suomen Nuortentalo Oy yhteistyössä Ok-opintokeskuksen kanssa Aika: 12.11.2013 Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku Kohderyhmä: Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät Tavoite: Osallistujat kykenevät ottamaan huomioon lapsen/nuoren neuropsykiatriset vaikeudet ja tukemaan hänen toimintaansa arjessa. Sisältö: Tietoa neuropsykiatrisista vaikeuksista, tilanteiden pohtimista ja ratkaisujen etsimistä käytännön esimerkkien kautta. Hinta: 70 €, sisältää iltapäiväkahvit Kouluttajat: Psykologi, puheterapeutti, neuropsykiatriset valmentajat, kokemuspuhuja Ilmoittautuminen 10.10. mennessä Aivoliiton nettisivujen kautta www.aivoliitto.fi (etusivun vasemmanpuolisesta palstasta löytyy pikalinkki ”Kielellinen erityisvaikeus -koulutuskalenteri”).

Bliss-kielen peruskurssi (24h) Aika: 24.–26.10.2013 Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku Kohderyhmä: puheterapeutit, erityisopettajat, muut, jotka työssään kohtaavat bliss-kieltä käyttäviä Järjestäjä: Aivoliitto ry. Hinta: 175€, sisältää opetuksen lisäksi lounaat ja iltapäiväkahvit. Kouluttajat: Ohjaava opettaja, erityisluokanopettaja Susanna Lähteenmäki ja puheterapeutti, FM Marjaana AlaSorvari Mukaan mahtuu 25 osallistujaa. Ilmoittautuminen Aivoliiton nettisivujen kautta www.aivoliitto.fi (etusivun vasemmanpuolisesta palstasta löytyy pikalinkki ”Kielellinen erityisvaikeus -koulutuskalenteri”).

Kielipolku 3/2013

Lisätietoja koulutuksista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi tai www.aivoliitto.fi.

Poimittua Puhevammaisten viikko 6.–11.10.2013

ansainvälinen Puhevammaisten päivä 6.10. käynnistää Puhevammaisten viikon. Tänä vuonna nostetaan esiin puhevammaisten ihmisten oma ääni ja elämäntarinat videoiden, tarinoiden ja elokuvien kautta. Puhevammaisten viikko herättelee pohtimaan, miten sanoisit, jos et voisi puhua. Puhevammaisuus voi kohdata ketä tahansa missä iässä tahansa. Jokaisella on oikeus puhua ja ilmaista itseään. Ymmärretyksi tuleminen edellyttää toimivia kommunikointikeinoja. Oikeus kommunikointiin on perusoikeus. Kommunikoinnin apuvälineet voisivat auttaa noin 30 000 puhevammaista henkilöä. Siksi puhevammaisten viikolla on tärkeää tuoda esille näitä ratkaisuja. Lisää tietoa puhevammaisuudesta internetissä: www.papunet.net/tietoa/puhevammaisuus. Puhevammaisten viikolla on tapahtumia eri puolilla Suomea. Helsingissä järjestetään dokumenttielokuvan I Am Breathing (http://www. iambreathingfilm.com/) näytös elo-

kuvateatteri Bio Rexissä. Myös Ylen syksyn ohjelmistosta löytyy tämä ja muita teemaan liittyviä elokuvia. Puhevammaisten viikolla julkaistaan sosiaalisessa mediassa videoita, joissa ihmiset itse kertovat puhevammaisuudesta. Lisäksi tarjolla on erilaisia yleisöluentoja ja työpajoja, erityiskoulujen tempauksia, kirjastojen teemaviikkoja ja keskussairaaloiden kommunikaatiokeskusten avoimien ovien päiviä. Viikko huipentuu Helsingin Narinkkatorilla perjantaina 11.10. pidettävään yleisötapahtumaan, jossa pääsee kokeilemaan erilaisia teknisiä kommunikoinnin apuvälineitä. Puhevammaisten viikkoa koordinoi Kehitysvammaliiton tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki. Yhteistyökumppaneina ovat lukuisat puhevamma-alan järjestöt, valtion erityskoulut, kirjastot ja keskussairaalat. ■

Lisätietoa tulevista Puhevammaisten viikon tapahtumista: www.puhevammaistenviikko.fi Puhevammaisten viikon sivu löytyy myös Facebookista. Sivun nimi on Puhevammaisten viikko. Katso Aivoliiton järjestämät Puhevammaisten viikon tilaisuudet tapahtumakalenterista sivuilta 32–33.

Vuoden puheterapeutti Ulla Ström

Outi Piekäinen

uomen puheterapeuttiliitto ry on valinnut turkulaisen Ulla Strömin vuoden puheterapeutiksi 2013. Ström työskentelee Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan neurologisessa yksikössä. Hän on mukana moniammatillisessa työryhmässä, joka diagnosoi muun muassa lasten kielihäiriöitä. Lisäksi hänen erityisiin kiinnostuksen kohteisiinsa kuuluvat lasten syömis-

vaikeudet ja muut suun alueen motoriset häiriöt sekä änkytys. Ulla Ström on toiminut aktiivisesti myös Puheterapeuttiliiton projekteissa sekä alan valtakunnallisissa yhteistyöhankkeissa. ■

3/2013 Kielipolku

Poimittua Tietoa museoista kuvilla ja selkokielellä

apunet-verkkopalvelussa on julkaistu kuvatauluja ja selkokielisiä opastekstejä museovierailujen tueksi. Saatavilla on materiaalia Suomen merimuseon, Suomen Urheilumuseon ja Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyistä. Materiaalit on toteutettu Kuvasymbolitaulustot ja selkokieliset materiaalit museovierailun tukena -hankkeessa, jonka tavoitteena oli kehittää museoiden tiedollista saavutettavuutta. Hankkeessa olivat museoiden ja Papunetin lisäksi mukana tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki, Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu sekä Ruskeasuon koulu ja Postipuun koulu. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Kuvataulut ja selkokieliset opastekstit voi tulostaa Papunetin sivuilta osoitteesta www.papunet.net/materiaalia/kommunikointitaulut. Lisäksi materiaalit on julkaistu hankkeeseen osallistuneiden museoiden verkkosivuilla. ■

Kotkan merimuseon kuvataulun avulla kerrotaan merenkulusta.

Esiopetusta kaikille

petusministeri Krista Kiurulle luovutetussa raportissa esitetään esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi. Selvitys liittyy hallituksen tavoitteeseen kehittää esi- ja perusopetusta koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Esiopetusta annetaan lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna ja sen tavoitteena on osana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa vahvistaa lasten oppimisen ja kasvun edellytyksiä. Esiopetus on osallistujille maksutonta. Esiopetukseen osallistuu tällä hetkellä 98 % ikäluokasta. Selvityshenkilöt esittävät, että 6-vuotiaiden esiopetus muutettaisiin velvoittavak-

Kielipolku 3/2013

si ja koko ikäluokkaa koskevaksi. Säännöllinen ja päivittäinen osallistuminen esiopetukseen takaa parhaat mahdollisuudet lapsen oppimiselle ja kehittymiselle, toteavat selvityshenkilöt. Jotta koulutuksen tasa-arvo toteutuu pitää keskittyä siihen kahteen prosenttiin, joka nykyisin ei osallistu esiopetukseen. Selvitys osoittaa meille, että esiopetuksen osallistumattomuuden taustalla ei ole yhtä selittävää tekijää. Kaikkien lasten voidaan katsoa hyötyvän laadukkaasta esiopetuksesta, korosti luovutustilaisuudessa puhunut ministeri Kiuru. Perusopetuksessa koulujen väliset erot oppimistuloksissa ovat kasvussa. Näitä eroja voidaan tehok-

kaasti kaventaa edistämällä lasten tasa-arvoisia oppimisen ja kasvun mahdollisuuksia jo varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta lähtien. Tutkimukset osoittavat, että myöhempiä eroja oppimistuloksissa kavennetaan tehokkaimmin varhaisella vahvistamisella ja tuella. – Pidän ensiarvoisen tärkeänä kehittää esiopetusta koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena, painotti ministeri Kiuru puheessaan. ■ Lisätietoja: Johtaja Jari Rajanen OKM, p. 0295 3 30268 Erityisavustaja Pilvi Torsti OKM, p. 0295 3 30168

Poimittua Ääntä, tekstiä ja kuvia sisältävät DaisyTrio-oppikirjat

elia-kirjasto on kehittänyt uudenlaisen kirjatyypin, jossa yhdistyvät teksti, ääni ja kuvat. DaisyTrio on suunnattu oppilaille, joilla on luki- tai muu oppimisvaikeus tai jotka muusta syystä tarvitsevat erityistä tukea oppimisessa. Kirjaa käytetään tietokoneen ja Daisy-lukuohjelman avulla. Oppilas seuraa oppikirjan tekstiä tietokoneen ruudulta ja kuuntelee samalla tekstiä ääneen luettuna. Ääneen luettu teksti näkyy ruudulla korostettuna. DaisyTrio-kirjassa on selkeä rakenne ja ulkoasu. Kirja tukee monikanavaista oppimista ja opetuksen eriyt-

tämistä. Kirja myös tukee lukemisen taitoja, sillä oppilas voi itse ohjata etenemistään tekstissä: pysähtyä ja toistaa kuulemansa – alkuopetuksen oppikirjoissa esimerkiksi tavuittain. Uudentyyppinen oppikirja on ollut käytössä 20 pilottikoululla. Opettajien palaute kirjasta on ollut kannustavaa. Kirjan on kerrottu soveltuvan erityisen hyvin oppilaalle, jolle lukemisen prosessi on hidasta esimerkiksi kielellisen erityisvaikeuden vuoksi. Kirjoja voi tilata verkkosivulta www.oppari.fi.

Lisätietoja: www.pointti-lehti.fi Tuotantopäällikkö Kirsi Ylänne, kirsi.ylanne@celia.fi tai p. 040 1866 024 Pedagoginen suunnittelija Leena Holopainen, leena.holopainen@celia.fi tai p. 040 5655 176 Celia on valtion erikoiskirjasto, joka tuottaa kirjallisuutta saavutettavassa muodossa kaikille, jotka eivät sairauden tai vamman vuoksi voi lukea tavallisia painettuja kirjoja.

 Taita ja kiinnitä puolet yhteen. Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi! 3/2013 Kielipolku

Kysy puheterapeutilta! Oletko huolissasi lapsen kielen kehityksestä? Haluatko tukea lapsen kielellistä kehitystä joko vanhempana tai ammattilaisena, mutta et tiedä miten? Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen puheterapeutit vastaavat kysymyksiin, jotka liittyvät kielelliseen erityisvaikeuteen, puheterapeuttiseen kuntoutukseen tai puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin. Kysymyksiin vastataan sähköpostitse noin kahden viikon sisällä. Kysymyksiä tai vastauksia ei julkaista verkkosivuilla. Kysymyksiä voi esittää verkkosivulla

www.aivoliitto.fi/kielellinenerityisvaikeus/kysy

 Haluan liittyä jäseneksi kielellinen erityisvaikeus -yhdistykseen

Etunimi _______________________________________

Yhdistyksen nimi _______________________________

Osoite ________________________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Postinumero_________________

Sukunimi ______________________________________

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Puhelinnumero _________________________________ Sähköpostiosoite _______________________________

Olen henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus.

Huom! Alle 15v lapsen osalta jäseneksi liitetään läheinen.

läheinen, lapsen syntymävuosi _________________ ammattilainen muu_______________________________________ Sukupuoli

nainen

mies

Kieli

suomi

ruotsi

Postitoimipaikka ________________________________

muu

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme. Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias. Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa. Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_____________________________________________________ 38

Kielipolku 3/2013

Allekirjoitus

Suvipäivä Suvituulessa

Yhdessä postia yhdistyksiltä

Hanne Itärinne

Hei,

Lempeä Iines-poni kyyditti monia innokkaita ratsastajia päivän mittaan. Nelivuotias Robert tuli Suvipäivään isovanhempiensa kanssa.

esäkuussa vietettiin jo toistamiseen Suvipäivää Turun Hirvensalossa. Tapahtuman aikana Aivoliiton ja Suomen Parkinson-liiton yhteinen Erityisosaamiskeskus Suvituuli avasi ovensa kaikille toiminnastamme kiinnostuneille. Päivän ohjelmassa oli muun muassa poniratsastusta lapsille, kaverikoirien vierailu, orkesterin säestämät iltapäivätanssit, taimienvaihtopöytä ja hauska tehtäväreitti talossa. Aurinkoinen sää helli Suvipäivän osallistujia, joita olikin tullut paikalle satamäärin. Iloinen tunnelma ja monipuolinen ohjelma takasivat sen, että sekä lapset että aikuiset viihtyivät Suvituulessa. Suvipäivä järjestetään taas ensi kesäkuun alkupuolella. ■

etsin uutta ystävää, jonka kanssa voisin kirjoitella ja soitella. Olen aikuinen ja minulla on kielellinen erityisvaikeus. Toivoisin, että kirjeystävälläni olisi myös kielellinen erityisvaikeus, jotta voisimme antaa toisillemme vertaistukea ja vinkkejä arkeen. Jos haluaisit alkaa ystäväkseni, voit pyytää yhteystietoni Kielipolku-lehden toimituksesta toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi. t. Marita Lintu

Lähetä postia

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 4/2013 tarkoitetut aineistot 11.10.2013 mennessä.

3/2013 Kielipolku

Vertaistukiohjaajien koulutusviikonloppu 5.–6.10.2013 Kokoushotelli Sofia, Kallvikinniementie 35, Helsinki Koulutus on tarkoitettu sekä aloitteleville (A) että kokeneille (K) ryhmänohjaajille. Koulutuksen järjestävät Autismi- ja Aspergerliitto, Aivoliitto ja ADHD-liitto. Kouluttajina toimivat ko. liittojen työntekijät. LAUANTAI 5.10. 11.30–12.30 12.30–13.15 13.15–14.30 14.30–15.00 15.00–17.00 17.00–18.00 18.00–19.00 20.00– SUNNUNTAI 6.10. 9.00–9.30 9.30–11.30 11.30–12.30 12.30–14.00 14.00–14.30

Lounas Tervetuloa ja esittäytyminen A: Vertaistukiryhmän perustaminen, ryhmänohjaamisen perusteita K: Kokemuksia ryhmänohjaajana toimimisesta Iltapäiväkahvit A: Vertaistukiryhmän perustaminen, ryhmänohjaamisen perusteita K: Kokemuksia ryhmänohjaajana toimimisesta ”Potkua pyllyille” – kaikille yhteinen voimavaraistumisen hetki Päivällinen Saunontaa ja yhteistä illanviettoa

Hyvää huomenta Ohjaajan persoonallisuus, ohjaajana kehittyminen Lounas A: Vertaisryhmän suunnittelua K: Vertaisryhmän suunnittelua Iltapäiväkahvit, viikonlopun anti ja palautekeskustelu

Koulutusviikonloppu on maksuton yhdistysten jäsenille. Koulutukseen osallistumisen edellytys on, että osallistujalla on alustava suunnitelma ryhmän ohjaamisesta ja se on tiedossa kyseisessä jäsenyhdistyksessä. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 15.9. Koulutukseen mahtuu rajallinen määrä henkilöitä. Liiton työntekijä vahvistaa osallistumisesi mahdollisimman pian. Osallistujille maksetaan majoitus kokoushotelli Sofiassa lauantain ja sunnuntain väliseltä yöltä sekä ohjelmassa olevat ruokailut. Matkakustannukset korvataan edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Torstain 19.9.2013 jälkeen tulleista peruutuksista (ilman lääkärintodistusta tms.) perimme 50 % korvauksen majoitus- ja ateriakuluista suoraan ilmoittautuneelta. Koulutuksen yhteyshenkilö ja ilmoittautumiset: Järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi, p. 050 3089 095 HUOM! Kolmikantayhdistysten jäsenet ilmoittautuvat Autismi- ja Aspergerliiton Katriina Siiskoselle, katriina.siiskonen@autismiliitto.fi, p. 050 340 9180. Liitot pidättävät oikeudet ohjelmamuutoksiin.

Kielipolku 3/2013

VIITTIS - Viittomia perheille Kansio on tarkoitettu perheelle, jonka lapsi tarvitsee puheen ja kielenkehityksen tukena viittomia. Kansiota voi käyttää viittomaopetuksen tukena yhdessä viittomaopettajan kanssa. Myös muut lapsen kanssa työskentelevät voivat käyttää materiaalia.

VIITTIS Viittomia perheille

Kansiossa on lyhyesti kerrottu kielellisestä erityisvaikeudesta, vuorovaikutuksesta ja siitä, miten viittomaopetusta haetaan. Pääpaino on kuitenkin piirretyillä viittomakuvilla, joita kansiosta löytyy yhteensä 399. Lisäksi kansiossa on sormiaakkoset sekä 5 kpl ns. toimintakuvia, joita voidaan käyttää viittomaopiskelun tukena. Hinta: 50 € Tilaukset numerosta 02 2138 222 tai 02 2138 225, sähköpostitse tilaukset@aivoliitto.fi, verkkokaupasta www.aivoliitto.fi > Verkkokauppa Kansio, 4. uudistettu painos 2011, ISBN 952-5058-18-2

www.aivoliitto.fi

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.hsdy.org/ Nina Väyrynen (pj), Nina.HSDY@gmail.com Päivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY www.kymenlaaksonaada.org kymenlaakson.aada@gmail.com Facebook: Aada ry. Kata Kaukiainen (puheenjohtaja) p. 040 732 0285 puheenjohtaja.aada@gmail.com Anne Uotila (sihteeri) p. 0400 235 512 sihteeri.aada@gmail.com

Vanhempain ja läheisten vertaisohjausryhmä, Kouvola Kata Kaukiainen kata.aada@gmail.com, p. 040 73 20 285 Adhd-aikuisten ryhmä, Kouvola Vertaisohjaaja Kata Kaukiainen kata.aada@gmail.com, p. 040 7320 285 Vertaistukiryhmä, Lappeenranta Heidi Pautamo heidi.pautamo@luukku.com, p. 040 7272 410 Vertaisohjausryhmä, Kotka Tiedustelut: Kata Kaukiainen, ks. puheenjohtajan yhteystiedot. LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY www.dyfa.fi Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com Aila Peippo (siht), p. 046 85678 23 aila.peippo@dnainternet.net Sporttikerho (kerran viikossa) Arto Mäenpää, p. 040 567 7073 Käpytie 16, 09220 SAMMATTI arto.o.maenpaa@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Liisa Jaakkola (puheenjohtaja) liisa.jaakkola@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Katja Niemi (jäsenasiat), katja.niemi@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu Lukka, vuorotteluvapaalla 23.9.2013 saakka.

3/2013 Kielipolku

Yhdistykset alueittain LÄNSI-SUOMEN ALUE Suunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE elina.salo@aivoliitto.fi Vastuualue: kielellinen erityisvaikeus ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JA LÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY ellary@suomi24.fi Paula Immonen, p. 040 542 0345 Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaa paula.immonen1@luukku.com Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kielellinen erityisvaikeus -yhdistys KiErVa Yhteyshenkilöt Maaret Ojaluoma, maaret.ojaluoma@netikka.fi Anne Ikonen (pj), anne.ikonen@gmail.com KANTA-HÄMEEN AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA JA ADHD-YHDISTYS HYMY RY www.hymyry.net Johanna Lehmusoksa j.lehmusoksa@netti.fi Kielellinen erityisvaikeus sli Ry www.nic.fi/~hkuusela/ Maarit Heimonen (vertaistapaamiset) maarit.heimonen@elisanet.fi

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289 Tulliportinkatu 25 B 70100 Kuopio johannes.hietala@aivoliitto.fi Pohjois-Savon Neurologiset erityisvaikeudet ja Autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry www.eijsveikeet.fi Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio (käynti sisäpihan puolelta) p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE ja pohjois-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta

Kielipolku 3/2013

PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY www.saunalahti.fi/pdy/dysfasia.htm pdy@sci.fi PL 11, 33451 Tampere Hannele Selin, p. 045 2602 141 hannele.selin1@gmail.com Vertaistukiopintokerho (Tampere) Hannele Selin, ks. tiedot yllä Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI Hannu Laaja, p. 0500 886 037 hannu.laaja@saunalahti.fi PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI RY www.dysfasia.org Hämeenkatu 26 A, 15140 Lahti Jäsenasiat Tuomo Leppänen, p. 0440 776 845 tuomo@leppaset.com SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY Jari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907 Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY Tietoa toiminnasta ja tapahtumista www.samdy.info Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaan samdy@samdy.info Tuija Koski puheenjohtaja@samdy.info Saara Korkeamäki, jäsenasiat jasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 (iltaisin)

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY www.es-ada.com Tarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net Puumalan aluekerho Marjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003 Koivutie 15, 52200 Puumala marjoa.montonen@netti.fi Ristiinan aluekerho Anu Puttonen, p. 040 567 8770 Katariinantie 10, 52300 Ristiina anu.puttonen@luukku.com ITÄ-SAVON PUATTI RY www.puatti.com Kati Sairanen (pj) p. 050 542 8499 puheenjohtaja@puatti.com Anne Otranen-Silvennoinen (sihteeri, jäsenasiat) sihteeri@puatti.com Alueella ei ole tällä hetkellä kielellinen erityisvaikeus -yhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

Kankaanpään aluekerho kankaanpaa@samdy.info Satu Holopainen p. 040 575 2188 sadut@netti.fi Minna Lehtinen p. 050 330 5068 minlehti@suomi24.fi Kokemäen aluekerho kokemaki@samdy.info Outi Juhela 0400 807 171 outijuhela@luukku.com Rauman aluekerho rauma@samdy.info ADHD-aikuisten ja -nuorten vertaistukihenkilö Mira p. 044 992 2165 mira.rokka@raumalainen.com TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY Yhdistyksellä ei ole tällä hetkellä toimintaa. Varsinais-Suomen kielellisen erityisvaikeuden tuki Suvi Reponen (puheenjohtaja) suvi.reponen@gmail.com

POHJOIS-KARJALAN ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY www.aksoni.suntuubi.com Anne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261 annemaarit.palviainen@gmail.com Noora Mikkonen (siht.) p. 040 412 3792 nmikkone@luukku.com VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen (puheenjohtaja), p. 040 732 8360 Koivukuja 8, 78210 Varkaus www.wamdy.info varkaudenseudun@wamdy.info

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi JÄRJESTÖPALVELUT Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42 JÄSENREKISTERI Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Toimisto ja tilaukset Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Toimistosihteeri Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 (to-pe) LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi. KUNTOUTUSPALVELUT JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619 Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623

TULKKIPALVELUT Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 3623 217 Tiedottaja Hanne Itärinne p. 02 2138 231, 050 571 4588

Tunne pulssisi -hanke Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263 Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 409 5675

SUOMEN NUORTENTALO OY Turun seudun valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Anne Ingman p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 6 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703

Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi

Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ks. Kuntoutuspalvelut

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija Elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi. Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 2138 509 libbe.ranta@gmail.com

PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879

3/2013 Kielipolku

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

Pärjää porukassa Aiheita mm. • Tervehtiminen • Hyvästely • Keskustelu • Puhelimessa toimiminen • Anteeksi pyytäminen ja antaminen • Jämäkkä kieltäytyminen • Ystävyys • Ihastuminen • Seurustelu • Kun suututtaa

Pärjää porukassa -kirja on tehty oppaaksi sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen. Kirja on selkokielinen. Siinä on paljon kuvia ja pohdintatehtäviä. Hinta 60 € Lisätiedot ja tilaukset: Anna Airaksinen, p. 050 543 5570, anna.airaksinen@nuortentalo.fi

Ei-toivotut

kassa Pärjää portauidot Sosiaaliset

ehdotukset

Jos ei kyke ne siitä saatta sanomaan ei, a seurata pa ljon ongelm ia. Omien rajo jen puolusta tärkeä ja ta minen on rpeellinen taito. Ei on lyhyt, mutta erittäin vo imakas sana . Sen avulla kerrot, että et pid ä siitä, mitä sinull e tehdään. Jos koet olo si joku kohtele uhatuksi tai e sinua huon ota ei-sana osti, käyttöön. Kun sanot ei, katso su oraan henkilöä, jo lle puhut. Pysy rauhall isena. On tärkeää ilmaista se lke että toisen toiminta ei ästi, ole mielestäsi toivottavaa. Jos toinen ei lopeta, vaikka olet sa hänen toim nonut ei, intaansa vo idaan sanoa häiri nnäksi. Sinun ei ta rvitse sietä ä mi henkistä ta i fyysistä hä nkäänlaista iri Kerro häiri nnästä vanh ntää. emmillesi, opettajille tai Voit yhdessä muille aikuisille. heidän kans onko asia se saan miettiä llainen, , että teette ilmoitukse n poliisille . Sinun ei ta rvitse häve tä as häirintä on aina häiritsi iaa, jän häpeä.

Pohdintaa Vieras henk

ilö pyytää

sinua auto

onsa, mitä

sanot?

Vieras henk ilö pyytää sinua auto sairaalaan. onsa ja kerto Hän lupaa o, viedä sinut äidin luo. Mi että äitisi on jout tä teet?

Kaverisi ta rjoaa sinull e olutta, va ikka olette molemmat alaikäisiä.

Mit

Jos olet aik uinen ja ala ikäinen lap tupakkaa, mitä sanot? si pyytää sin ua ostama

an hänelle

Pärjää por

ukassa 56

57 Pärjää por

www.nuortentalo.fi

Suomen Nuortentalo Oy, Suvilinnantie 10, 20900 Turku