Kielipolku 4/2015

4/2015

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Mentalisaatio ja mindfulness lapsen kasvun tukena Rohkeutta rooleista – valokuvat ja videot lisäävät itseluottamusta Liitteenä sopeutumisvalmennuskurssit 2016 4/2015 KIELIPOLKU

1

sisältö PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

14. vuosikerta ISSN-L 1799-5868 ISSN 1799-5868 (Painettu) ISSN 2323-4911 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

4|2015 Sh

te ut

rst

ock

La

JULKAISIJA Aivoliitto ry

ur iai urs aP

JÄSENREKISTERI Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Kannen kuva: Eliisa Laine 2

KIELIPOLKU 4/2015

nen

LEHDEN TILAUKSET Salla Häkli, p. 02 281 4310, salla.hakli@turuntilikeskus.fi

uri

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Jaana Martiskainen, p. 044 566 7195 jaana.martiskainen@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

La

PAINO JA ULKOASU Vammalan Kirjapaino Oy Taitto Jonna Hautamäki

s. 19 ia

TOIMITUSNEUVOSTO Emeritaprofessori Pirjo Korpilahti Turun yliopisto, puheenjohtaja Erikoistutkija Elisa Poskiparta Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti sekä Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Yhdistysten edustaja Tuija Kaijalainen Aivoliitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Maria Widenius Aluepäällikkö Anne Ingman (Suomen Nuortentalo Oy) Suunnittelija Elina Salo-Orkamaa Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Miia Suoyrjö Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

s. 28

Hae vuoden 2016 tuetulle lomalle.

M

TOIMITUS toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Miia Suoyrjö p. 050 571 4588 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

nen

YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

Valteri palvelee valtakunnallisesti.

s. 16 Koulukoira Nino toimii koulunkäynninohjaajan apuna.

Artikkelit

Palstat

4 Mentalisaatio ja mindfulness

– Perusinhimilliset taidot

lapsen kasvun tukena 8 Valokuvat ja videot kurssityössä

– Rohkeutta rooleista 12 Erilainen tapa katsoa maailmaa 16 Koirasta tukea lapsen kehitykselle 19 Uudistunut Valteri tukee

oppimista ja koulunkäyntiä

3 Pääkirjoitus 21 Poimittua 22 Kirjahylly 24 Aivoliiton ajankohtaiset 28 Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat

vuonna 2016 34 Yhdistykset alueittain 35 Aivoliiton yhteystiedot

NO

AINEISTOT

ILMOITUKSET

ILMESTYY

1.

15.1.

19.1.

19.2.

2.

1.4.

5.4.

6.5.

3.

19.8.

23.8.

23.9.

4.

7.10.

11.10.

11.11.

Pääkirjoitus

Pirjo Korpilahti

Iloa uusista opituista asioista

P

erheiden elämässä tulee vastaan yllättäviä haasteita. Yksi tällainen haaste on varmaankin oman lapsen poikkeava kielenkehitys. Vanhemmat huomaavat, että iälle tyypilliset kehityspiirteet eivät toteudu odotetusti. Lastenneuvolakäynneillä varmistuvat vanhempien omat ja päiväkodissa syntyneet epäilyt poikkeavasta kehityksestä. Lapsen kehitykseen liittyvien odotusten ja arkitilanteiden väliset erot aiheuttavat ristiriitoja myös arjen toiminnoissa ja vanhempien välisissä suhteissa.

Kieli ja kommunikaatio ovat tärkeimmät väylät omaan yhteisöön liittymisessä. Puutteellisen kielitaidon omaava lapsi saattaa kohdata vaikeuksia jo varhaisissa kaverisuhteissa ja kielen välityksellä tapahtuvassa oppimisessa. Kielellisten taitojen tueksi on useimmilla paikkakunnilla jo varhaisessa kehitysvaiheessa saatavilla puheterapeutin tarjoamaa ohjausta, ja lapsen varttuessa säännöllisiä puheterapiajaksoja.

Puuttuvat kielelliset taidot saattavat hallita liiankin vahvasti lapsen ja vanhemman suhdetta. Viisaat vanhemmat pysähtyvät ongelmien ratkomisen ohessa miettimään taitoja, joita kehittyvältä lapselta löytyy. Miten lapsi ajattelee ja toimii? Miten hän ratkaisee pulmatilanteita? Mikä saa hänet iloiseksi ja hyvälle mielelle?

Näihin kysymyksiin voi saada vastauksia seuraamalla lapsen leikkiä. Rakenteleeko lapsi taitavasti Le-

go-taloja tai pienoismalleja? Entä onko lapsi erityisen kiinnostunut piirtämisestä ja väreistä? Jotkut lapset ovat puolestaan hyvin rytmisiä ja löytävät laulujen ja rytmileikkien avulla paljon uusia sanoja ja innostuvat musiikin maailmasta. Näitä idullaan olevia, yksilöllisiä taitoja voidaan tukea kotioloissa. Mikäli sopiva kerho tai harrastusryhmä löytyy, kannattaa perheen ottaa vastaan positiiviset, lapsen kokonaiskehitystä tukevat haasteet.

Arjen ongelmat tuntuvat pienemmiltä silloin, kun päiviin liittyy iloa uusista opituista asioista. Kyseessä eivät ole ainoastaan kieliongelmia kompensoivat taidot. Musiikki, laulut ja rytmiikka kantavat kieltä sävelkulun ja prosodiikan avulla. Liikunnalliset taidot auttavat puolestaan hahmottamaan kielellisiä käsitteitä ja toimintaohjeita. Lapsen taidekokemukset tukevat tunnekäsitteiden ja ilmaisun kehitystä. Lapsen tuottamat kuvat ovat jo itsessään kommunikaatiota.

Piirrokset voivat olla väylänä silloin, kun lapsi ei löydä ilmaisua ajatuksilleen.

Lapsen moninaisten taitojen havaitsemisessa ja tukemisessa tarvitaan vastaanottajan herkkyyttä, kykyä tulkita lapsen viestejä ja tuntemuksia. Yhdessä tekeminen ja oppiminen tuovat lapselle ja hänen vanhemmalleen iloa ja hetkiä, jotka kehittävät myös kielellisiä taitoja.

Pirjo Korpilahti, emeritaprofessori, Turun yliopisto, Kielipolun toimitusneuvoston puheenjohtaja.

Lapsen moninaisten taitojen havaitsemisessa ja tukemisessa tarvitaan vastaanottajan herkkyyttä, kykyä tulkita lapsen viestejä ja tuntemuksia.

4/2015 KIELIPOLKU

3

Shutterstock

Timo Teräsahjo

Mentalisaatio ja mindfulness

Perusinhimilliset taidot lapsen kasvun tukena ”Diagnoosit salpaavat ajattelua. Ei sen lapsen nimi ole Petteri Asperger. Hän on aivan omanlaisensa persoona, jollaista ei ole koskaan aiemmin ollut. Kannattaa tutustua lapseen omana itsenään.” – Jari Sinkkonen.

K

ielihäiriöisen lapsen ymmärtäminen voi olla haasteellista niin vanhemmille kuin muillekin lapsen lähipiirin ihmisille. Kyse ei ole vain siitä, että lapsen epäselvää puhetta voi olla vaikea käsittää. Kyse on usein myös lapsen omista ymmärtämisen ongelmista, jotka voivat johtaa väärien käsitysten muodostumiseen ja joskus jopa omaan maailmaan vetäytymiseen. Tavallisia ovat myös haasteet vuorovaikutuksessa

4

KIELIPOLKU 4/2015

ja sosiaalisten pelisääntöjen käsittämisessä.

Lapsen ymmärtäminen voi edelleen monimutkaistua aistisäätelyn haasteiden ja esimerkiksi toiminnanohjauksen pulmien tähden. Kun asiaan lisätään vielä kasaantuneita pettymyksiä ja turhaumia ja niistä johtuvia tunne-elämän häiriöitä, voi lapsen ja muun maailman välille muodostua pahimmillaan näkymätön seinä, ja lapsesta tulla kuin vieraan kulttuurin

edustaja, jonka käytöstä ja ajattelua lähipiirin ihmisetkään eivät aina kunnolla ymmärrä.

Oman lukunsa asiaan voi tuoda vielä asiantuntijoiden jargon, ”siansaksa”, joka on toki tarkoitettu ­auttamaan lasta ja perhettä, mutta joka myös muokkaa lapsesta oppikirjan mukaisen vikalistan, dysfaatikon tai F83:n tai muun vastaavan diagnoosin sen sijaan, että hänet nähtäisiin ”lapsena, jollaista ei ole koskaan

a­ iemmin ollut”, kuten Sinkkonen yllä kuvaa.

Näitä ymmärtämisen haasteita purkamaan annetaan terveydenhuollosta kommunikaation työ­ välineitä – kuten viittomia, kuvia ja piirtämistä. Nämä ovatkin tärkeitä, jotta lapselle avautuu konkreettisesti mahdollisuus tehdä itseään ymmärrettäväksi ja toisaalta myös ymmärtää toisia. Lisäksi tarvitaan halua, voimavaroja ja kykyä löytää lapsi joskus hankalankin käytöksen takaa. Lapsen löytäminen omanlaisenaan voi vaatia kielihäiriöisen lapsen kohdalla aikuisilta vielä enemmän ponnistelua ja voimavaroja – ja joskus ammattilaistenkin apua.

Mentalisaatio Mentalisaatiokyvyksi nimitetään kykyä pohtia omaa ja toisen kokemusta.

Mentalisaatio on varsin mielenkiintoinen taito, koska mieltähän ei varsinaisesti näy missään. Kanssaihmisen mielestä voidaan olla tietoisia vain epäsuorasti, kuten toisen käyttäytymisen, sanojen, ilmeiden, eleiden ja muiden ilmaisujen perusteella. Filosofeja tämä kummallisuus on askarruttanut niin, että filosofiassa puhutaan vierassieluisuuden ongelmasta.

Mistä oikeastaan tiedämme, ettemme ole tekemisissä robottien kanssa?

Yleensä kuitenkin tunnemme melko vuorenvarmasti, että paitsi itsellämme myös toisilla on oma mieli. Kyvyssä hahmottaa eri mieliä on kuitenkin käytännössä aste-eroja; kyseessä onkin kehityksellinen saavutus. Tutkimukset viittaavat siihen, että jo vauvalla on valmiuksia mentalisaatioon, mutta täysi mentalisaatiokyky saavutetaan vasta noin 7 vuoden iässä.

Hyvä mentalisaatiokyky kehittyy turvallisessa kiintymyssuhteessa.

Turvallisen kiintymyssuhteen edellytys on lapsen tarpeisiin vastaaminen sellaisella tavalla, että lapsi luottaa vanhemman kykyyn antaa turvaa ja lohdutusta. Turvallisessa kiintymyssuhteessa lapsi oppii vanhemman avustamana sietämään voimakkaitakin tunteita, ja hän tulee myös pei-

Yhdessä piirtäen tehty kertomus päivän tapahtumista, joka sisältää vaikkapa ajatuskuplia omista ja toisten mielentiloista, voi avata yllättävälläkin tavalla mielten maailmaa molemmille. latuksi vanhemman mielessä. Kun turvallisessa suhteessa tapahtuva peilaaminen vastaa lapsen omaa kokemusta, syntyy myös kokemus aidosta itsestä. Samalla lapselle syntyy kyky olla tietoinen omasta ja myös toisen mielestä. Hänelle kehittyy siis kyky mentalisaatioon.

Mentalisaatiokyky ei kuitenkaan pysy kehityttyään vakiona. Jos ihmiset mentalisoisivat kaiken aikaa täydellisesti, olisi heillä aina myös kyky havaita toisia ihmisiä asianmukaisella ja rakentavalla tavalla, myös epävarmuutta sietäen. Hyvin mentalisoiva ihminen on ajattelussaan joustava, sietää epävarmuutta, toisaalta kykenee myös leikkiin ja mielikuvitteluun ja oman kokemuksen reflektointiin.

Hän pystyy vaihtamaan näkökulmia ja osaa asettua toisen asemaan ja osaa säädellä tunteitaan. Hän ei myöskään väitä, että hänen tuntemuksensa olisi totta myös toiselle. Kuten tiedämme, kukaan ei toimi aina tällä tavoin.

Mentalisaatio on useinkin ihmisillä vaikeutunutta, monistakin eri syistä.

Mentalisaation puutteellisuus Mielenterveyden häiriöt vaikuttavat usein mentalisaatiokykyyn. Toisten mielentilojen hahmottaminen voi olla vaikeastikin vääristynyttä, ja esimerkiksi lapsuudessaan vakavasti traumatisoituneelle vanhemmalle lapsen näkökulmaan eläytyminen voi olla jopa uhkaavaa. Tällöin vuorovaikutuskin voi olla epäjohdonmukaista tai jopa kaoottista.

Mielenterveyden häiriöiden onnistunut hoito puolestaan parantaa mentalisaatiokykyä. Samalla myös

vuorovaikutuksen ongelmat vähenevät ja kyky säädellä tunteita ja ymmärtää itseään ja kanssaihmisiä kasvaa. Lapsen ymmärtämisen kannalta vanhemman mielenterveyden ongelmien asianmukainen hoito on siis tärkeää.

Mentalisaatiokyky vaihtelee kaikkein tasapainoisimmallakin aikuisella. Hektistä elämää elävän perheen vuorovaikutuksessa mentalisaatiokyky on jatkuvasti koetuksella ja väärinymmärryksiä tapahtuu varsinkin tunteiden kuumetessa. Kriisitilanteissa, väsyneenä, kroonisen stressin ja voimakkaiden tunnekokemusten pyörteissä mentalisaatiokyky saattaa suorastaan romahtaa. Esimerkiksi voimakkaan häpeän ja nöyryytyksen hetkenä muutoin vastuullinen aikuinen voi toimia impulsiivisesti, mielen varhaisempien toimintamallien mukaisesti.

Tunnekuohujen laskeuduttua yleensä kyetään taas pysähtymään ja katsomaan asiaa toisen perspektiivistä. Perheitä tulisikin tukea tavalla, joka vahvistaisi perheen voimavaroja ja loisi edellytyksiä toimivaan mentalisaatioon.

Mentalisaatio ja kielihäiriö Kielihäiriöisen lapsen vanhempi joutuu mentalisoidessaan päättelemään ja usein arvailemaankin tavallista enemmän. Tällöin tieto kielihäiriöstä voi toimia mentalisaation tukena.

Vanhempi voi yhdistää mielessään kokemusperäistä tietoaan asiantuntijatietoon ja päätellä lapsen mielestä jotain, jonka todenperäisyyttä hän voi testata vuorovaikuttaessaan >

4/2015 KIELIPOLKU

5

toisten tunnetiloja kasvojen ilmeiden perusteella. Tässä vanhempi voi auttaa lasta myös nimeämällä tunteita.

Kielihäiriöisen lapsen perheet voisivat hyötyä myös mentalisaation vahvistamiseen tähtäävästä tuesta.

Vanhemman mentalisaatiota vahvistavia väliintuloja on kehitelty lähinnä riskiryhmille, kuten päihdeongelmaisille ja masentuneille vanhemmille, mutta myös tavallisille perheille.

Miksei myös pohdittaisi yhdessä kielihäiriöisen lapsen maailmaa ja vuorovaikutusta, jolloin tuetaan sekä vanhempien että lapsen mentalisaatiokykyä?

VINKKEJÄ MENTALISAATION VAHVISTAMISEKSI KUVAT. Koeta arvata millaisia tunteita lapset kuvissa ehkä kokevat? Mitä heidän mielessään ehkä liikkuu? Entä millaisia tunteita ja ajatuksia omassa mielessäsi viriää?

HETKI. Palauta mieleesi jokin hyvältä tuntunut vuorovaikutuksen hetki lapsesi kanssa. Palauta mieleesi mahdollisimman elävästi, mitä tuolloin tapahtui? Miltä sinusta silloin tuntui?

Miltä arvelet lapsesta tuolloin tuntuneen?

TEKEMINEN. Mikä tekeminen lapsesi tai koko perheen kanssa on sellaista, että kaikilla on hauskaa? Tehkää tuo asia, mutta jutelkaa myös jälkikäteen – kenties valo­kuvien kanssa – miltä nuo tehdyt asiat teistä tuntuivat?

ANNA OLLA. Pysähdy viideksi minuutiksi – tai vaikka puoleksi tunniksi. Valitse jokin paikka, jossa voit istua ryhdikkäästi, mutta jännittämättä. Tavoita kehosi keskipiste, keskity pitämään asento suorana ja aisti kehosi rajapinnat. Tämän jälkeen anna kaiken vain olla. Pysähdy. Anna kehon tuntemusten olla ankkuri, ja omien ajatustesi ja tunteittesi olla laiva, joka voi liikkua ankkurin yllä.

Huomaa, jos ryhdyt ajattelemaan ja arvostelet itseäsi tai mietit miten tätä harjoitusta tulisi tehdä. Palaa silloin aina ankkuriin, eli kehoosi ja lepää. Toivo harjoituksen lopuksi hyvää sekä itsellesi että läheisillesi.

6

KIELIPOLKU 4/2015

Mindfulness Mindfulness (suom. tietoisuustaidot, tietoinen hyväksyvä läsnäolo) on kykyä olla tietoinen omasta kokemuksestaan arvostelematta. Mindfulnesskyvylle ominaista on tietty reagoimattomuus ja hyväksyvyys. Keskeisenä hyötynä on tällöin totutuista ja automaattisista reaktiotavoista irrottautuminen. Mindfulnessia voi harjoittaa pyrkimällä olemaan läsnä mielen tapahtumisessa hetki ­hetkeltä, kiinnostuneena, omaa kokemustaan arvottamatta. Mindfulness kuulostaa yksinkertaiselta, mutta on käytännös-

Kuvat: Eliisa Laine

lapsensa kanssa. Jaksaako lapsi esimerkiksi tehdä tehtävän paremmin, jos ohje pilkotaan osiksi, kuten puheterapeutti on neuvonut? Onko hän tällöin vähemmän vastahankainen ja iloisempi ja energisempi?

Vanhempi voi yhdistää mentalisaatiokykyään myös kommunikaation apuvälineisiin. Yhdessä piirtäen tehty kertomus päivän tapahtumista, joka sisältää vaikkapa ajatuskuplia omista ja toisten mielentiloista, voi avata yllättävälläkin tavalla mielten maailmaa molemmille. Yhteinen valokuvien katselutuokio taas voi avata mahdollisuuksia arvailla ja pohtia

sä vaikea taito, jonka kehittämiseen vaaditaan aikaa, k­ärsivällisyyttä ja motivaatiota.

Käytännössä mindfulness harjoittaa mieltä tarkempaan huomiokykyyn sekä suurempaan joustavuuteen ja vähäisempään reaktiivisuuteen. Alun perin mindfulness-harjoitus perustuu buddhalaisiin mielenharjoituksiin, joiden pohjalta amerikkalainen lääkäri Jon Kabat-Zinn kehitti MBSR-stressinhallintaohjelman. Tätä on edelleen kehitetty moniin elämänhaasteisiin soveltuvaksi tukemisen muodoksi, esimerkiksi toistuvan masennuksen ehkäisyyn soveltuvaksi.

Mindfulness on tällä hetkellä eräänä keskeisenä elementtinä mo­

nissa psykoterapiamuodoissa ja sen tuloksellisuudesta on jo paljon näyttöä. Aivokuvantamistutkimukset viittaavat suhteellisen lyhyenkin aktiivisen harjoittamisen muuttavan myös aivotoimintaa. Näyttääkin siltä, että aivoja voi treenata mindfulnesskyvyn suhteen, kuten minkä tahansa taidon harjoittelussa.

Mindfulness liittyy monella tapaa myös mentalisaatioon. Ensinnäkin kyky olla uteliaasti ja hyväksyvästi ­ tietoinen omista kokemuksista ­perustuu varhain koettuun turvallisuuteen. Turvallinen kiintymyssuhde ja siinä kehittyvä mentalisaatiokyky luovat siten eväitä myös mindfulnesskyvylle. Mindfulness

onkin kuin hyväksyvän ja rakastavan vanhemman kiinnostusta lapsensa kokemusta kohtaan. Toisaalta mindfulness näyttäisi myös olevan osa hyvää mentalisaatiokykyä. Yksilö, joka on tietoisesti läsnä ja keskittyy keskustelukumppaniinsa uteliaasti, on avoimempi toisen kokemukselle ja tietoisempi omista mielenliikkeistään. Harjoittamalla mindfulnessia voidaan edelleen vahvistaa mentalisaatiokykyä.

Psykologi Timo Teräsahjo työskentelee Aivoliitossa.

Artikkeliin liittyvä lähdeluettelo saatavissa toimituksesta.

Mindfulness ja vanhemmuus Mentalisaatiokyky voi olla perhe-elämän ristipaineissa vaikeaa. Lähes jokainen vanhempi tavoittelee hyvää vanhemmuutta, mutta omat tottumukset ja tarpeet, arkielämän kiireet ja stressi, perheen sisäiset ristiriidat ja erilaiset vuorovaikutuksen ohessa tapahtuvat ärsykkeet vievät huomiota toisaalle. Tämä kaikki heikentää mentalisaatiokykyä.

Mindfulness-harjoittelu voi vahvistaa mentalisaatiokykyä yleisesti ottaenkin, mutta vanhemmuusmallissa (Mindful Parenting) se kohdennetaan erityisesti vanhempi–lapsi vuorovaikutuksen tutkimiseen. Sitä voi pitää keinona, jolla vanhemmat käytännössä voisivat itse koettaa parantaa mentalisaatiota perheen arjessa.

Mindfulness-vanhemmuusmallissa keskitytään seuraaviin asioihin: 1. Opetellaan tietoisesti pysähtymään ja viemään huomio lapsen näkökulmaan käyttäen mindfulnessin periaatteita. Tämä vaatii tietoista päätöstä tehdä lapsesta huomion kohde.

2. Keskitytään kuuntelemaan lasta arvostelematta ja hyväksyen, pyrkien tavoittamaan lapsen kokemus sellaisena kuin se vanhemmalle vuorovaikutuksessa ilmenee. Tämä ei tarkoita ei-toivottavan käyttäytymisen hyväksymistä tai sallimista, vaan kyse on lapsen kokemukseen keskittymisestä tavalla, joka on avoimempi ja myös vapaampi menneisyyden automaattisista reaktioista. Pelkkä tietoinen päätös tehdä näin voi jo muuttaa näkemystä tilanteesta.

3. Keskitytään tietoisuuteen tunteista – sekä omista että lapsen. Vahvat tunteet voivat ­olla

mentalisaation esteenä. Ne voivat laukaista automaattisia ajatus- ja käyttäytymismalleja.

Esi­merkiksi tottelematon käytös voi laukaista vanhemman lapsuuden perheestä opitut käytöksen arvottamisen tavat ja ratkaisumallit. Pysähtyminen ja tietoisuus näistä tunteista ja opituista reak­tiomalleista antaa jo mahdollisuuden ­valintaan sen sijaan, että toimittaisiin automaatti­­ oh­jauksella, täysin sokeasti ja reaktiivisesti. Tar­ kempi tietoisuus lapsen tunteista ohjaa puolestaan tekemään tilanteisiin sopivia ratkaisuja.

4. Kiinnitetään huomiota itsesäätelyyn. Opetellaan pysähtymistä ja reagoimattomuutta voimakkaan tunteen koettaessa. Kyse ei ole siitä, ­etteikö tunteita koettaisi – tämä lienee mahdotonta – vaan vapaudesta olla välittömästi reagoimatta tunteen mukaisesti. Tämä on tärkeää siksikin, että juuri voimakkaisiin tunteisiin suhtautuminen opettaa myös lapselle tapoja käsitellä omia tunteitaan.

5. Harjoitellaan myötätuntoa suhteessa sekä lapseen että itseen. Vanhemmuuteen kuuluu helposti paljon syyllisyydentunteita. Taustalla voi olla ankara kotikasvatus, toisaalta yhteiskunnan taholta ja ympäristön aikuisilta tulevat kasvatusvaatimukset ja joskus suoranaiset syytökset.

Kyky suhtautua negatiivisiin itsearviointeihin ke­vyemmin voi helpottaa vanhemman oloa – ja myös keventää lapsen ja aikuisen vuorovaiku­ tusta.

Lähde: A Model of Mindful Parenting (Duncan ym. 2009).

4/2015 KIELIPOLKU

7

Eliisa Laine

Valokuvat ja videot kurssityössä

8

KIELIPOLKU 4/2015

Kuvat: Eliisa Laine

Rohkeutta rooleista

Myös vanhemmille oman lapsen näkeminen elokuvassa tai valokuvassa voi olla liikuttava hetki ja antaa uudenlaista näkemystä lapsen kyvyistä ja taidoista.

Aivoliiton sopeutumis­ valmennuskursseilla valokuvilla ja videoilla on merkittävä rooli.

Niiden avulla käsitellään tunteita, pohditaan asioita ja keskustellaan muiden kanssa.

K

ielellinen erityisvaikeus tekee monista sosiaalisista tilanteista haastavia. Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, joten keskustelun tukena kannattaa käyttää visuaalisia, näköaistiin perustuvia keinoja. Tekniikan kehittyminen tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia erilaisen visuaalisen materiaalin hyödyntämiseen.

Useimmista kodeista löytyy tabletti ja melkein jokaiselta ainakin kännykkä, joilla saa tallennettua valokuvia ja videoita arjen asioista kommunikoinnin ja kerronnan tueksi.

Oma valokuva on tärkeä asia Aivoliiton sopeutumisvalmennuskursseilla hyödynnetään valokuvia ja videoita monella eri tavalla. Lapset esittäytyvät kurssin alussa käyttämällä valokuvia, joita perhe on tuonut mukanaan. Valokuvissa on lapsille ja perheille tärkeitä henkilöitä, asioita tai tapahtumia. Omien valokuvien avulla lapset saavat mahdollisuu-

den kertoa itselleen tärkeistä asioista. Oma valokuva on lapselle myös tärkeä ja arvokas. Sen avulla muut ryhmäläiset näkevät, miltä rakas lemmikki, isovanhemmat tai kesämökki oikeasti näyttää.

Koska valokuvien katsominen herättää myös tunteita, se mahdollistaa myötäelämisen kokemuksen. Usein lapset löytävät muiden kuvista itselleen tärkeitä asioita: ”Hei, minäkin olen käynyt Särkänniemessä.” ”Meidän koira näyttää vähän samalta kuin teidän.”

Keskustelu viriää helpommin valokuvien avulla ja mahdollistaa vuorovaikutuksen ryhmäläisten välillä. Lapset voivat esittää niistä kysymyksiä: ”Voitko näyttää kuvaa vähän tarkemmin?” ”Onko teillä ihan ikioma vene?”.

Valokuvat toimivat myös ymmärtämisen tukena ja keskittyminen yhteiseen tekemiseen ja muiden kuuntelemiseen sujuu pitkäjänteisemmin.

Sanallisen kommunikoinnin paine on huomattavasti pienempi kuin muuten vastaavassa tilanteessa.

Lapsi pääroolissa Kurssin aikana lapsiryhmän kanssa tehdään usein valokuvaus- tai elokuvaprojekti. Lapset ovat pääosassa sekä suunnittelussa että toteutuksessa.

Aikuiset auttavat tarvittaessa ja ovat mukana teknisessä toteutuksessa.

Valokuvausprojektissa lapset suunnittelevat itse, millaisia kuvia he

haluavat itsestään otettavan. He valitsevat mahdollisen roolivaatetuksen ja rekvisiitan sekä miettivät, mikä olisi hyvä kuvauspaikka. Kun kaikki on valmiina ja sopiva kuvauspaikka löytynyt, jokainen lapsi pääsee kuvattavaksi. Kuvaustilanne on usein lapselle niin tärkeä hetki, että jokainen seuraa intensiivisesti kuvaustilannetta ja odottaa omaa vuoroaan.

Kuvaustilanne on itsessään jo arvokasta vuorovaikutusta lapsen kanssa. Siinä aikuinen antaa lapselle mahdollisuuden tehdä päätöksiä kuvaukseen liittyen. Kuvaustilanteessa lapsi saa aikuiselta kannustusta, rohkaisua ja positiivista palautetta sekä ihailevia ja vahvistavia katseita.

Oman elokuvan tekeminen on usein koko kurssijakson kestävä projekti. Roolivaatetuksen ja kuvauspaikkojen lisäksi lapset suunnittelevat myös elokuvan juonen. Suunnittelua ja käsikirjoituksen tekemistä tuetaan aina visuaalisin keinoin, usein valmiiden kuvien tai piirtämisen avulla.

Kuvalliset projektit tukevat lapsen itseilmaisua ja aloitteellisuutta. Lapsi joutuu harjoittelemaan oman toiminnan suunnittelua. Myös vuorovaikutustaitojen harjoittelu on merkittävässä roolissa, sillä kaikki toiminta tapahtuu ryhmässä.

Erilainen ympäristö auttaa usein lasta toimimaan vapautuneemmin.

Myös yhteinen ja tärkeä päämäärä motivoi ja sitouttaa ryhmän toimintaan. Yhteisen mielikuvituksellisen toiminnan ja oman roolihahmonsa >

4/2015 KIELIPOLKU

9

kautta lapsen on usein helpompi ottaa kontaktia muihin ja tehdä aloitteita. Myös oman roolin ottaminen ryhmässä voi olla näin helpompaa.

Toiminnallisuus tukee kerrontaa ja vaikuttaa positiivisesti myös puheen avulla tapahtuviin vuorovaikutustilanteisiin. Onnistumisen kokemukset lisäävät lapsen luottamusta omiin kykyihin. Valokuvan tai videon käyttö luo mahdollisuuden kertomiseen, tarinointiin, ideointiin, osallisuuteen ja mielikuvitukselliseen toimintaan.

Valokuvaus- tai elokuvaprojekti päätetään aina yhteisesti. Kaikki kurssilaiset ja työntekijät kutsutaan valokuvanäyttelyyn tai elokuvan ensi-iltaan, jossa lopputuotosta juhlitaan yhdessä. Valmis näyttely tai elokuva antaa jo itsessään palautteen lapselle, mutta vielä tärkeämpää on vanhempien ja sisarusten ihailevat katseet ja kehut. Tällöin lapsi kokee tulleensa nähdyksi, ymmärretyksi ja kuulluksi. Hän saa tunteen omasta arvokkuudestaan.

Myös vanhemmille oman lapsen näkeminen elokuvassa tai valokuvassa voi olla liikuttava hetki ja antaa

10

KIELIPOLKU 4/2015

­ udenlaista näkemystä lapsen kyu vyistä ja taidoista. Se mitä tehdään kuvassa näkyväksi, tulee samalla tunnetasolla todeksi.

Perheen oma elokuva Ensimmäisen kurssijakson tapahtumia tallennetaan viikon aikana valokuviin. Jakson lopussa perheet koostavat itselleen valokuva-albumit, joihin he valitsevat muistoja kurssin varrelta. Albumin avulla lasten on helpompi kertoa kurssin tapahtumis-

ta esimerkiksi isovanhemmille. Myös valmistautuminen toiselle kurssijaksolle on helpompaa, kun voi katsella tuttujen lasten tai ohjaajien kuvia ja muistella nimiä.

Kurssilaiset saavat ensimmäiseltä jaksolta mukaansa myös välitehtävän. Tarkoituksena on ottaa valokuvia perheen yhteisistä mukavista hetkistä. Valokuvaamalla pyritään vahvistamaan sellaisia asioita, joista perhe saa voimaa ja joiden avulla he kokevat oman elämänsä merkitykselliseksi. Näiden kuvien avulla perheet kertovat kuulumisiaan toisen kurssijakson alussa.

Toisella kurssijaksolla perheet pääsevät itse tutustumaan videon käytön mahdollisuuksiin. Loppu­ tuloksena syntyy perheen oma elokuva. Sitä sekä muuta kurssilla kuvattua mate­ riaalia hyödynnetään myös kurssin loppupuolella, kun keskustellaan kuluneesta jaksosta. Yhdessä vanhempien kanssa palataan videoiden avulla kurssin aihepiireihin, tapahtumiin ja vuorovaikutustilanteisiin.

Fysioterapeutti, valokuvaaja Eliisa Laine työskentelee Aivoliitossa.

Ensimmäisen kurssijakson tapahtumista kootaan jokaiselle perheelle valokuva-­ albumi, jossa on muistoja kurssin varrelta.

Sopeutumisvalmennus Aivoliitto järjestää sopeutumisvalmennuskursseja perheille, joiden lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus. Sopeutumisvalmennus on kuntoutusta, jonka tavoitteena on antaa osallistujille tietoa, keinoja selviytyä arjessa ja vertaistukea.

Vuoden 2016 kurssiesite on tämän lehden välissä. Kurssit löytyvät myös Aivoliiton verkkosivuilta www.aivoliitto.fi.

4/2015 KIELIPOLKU

11

Miia Suoyrjö

Erilainen tapa katsoa maailmaa Mentalisaatio on pyrkimystä nähdä toisen ihmisen käyttäytymisen taakse ja pohtia, minkälaisia mielentiloja toisen ihmisen käyttäytymisen takana on.

Minkälaiset ajatukset, uskomukset, toiveet ja pelot ohjaavat toisen henkilön toimintaa. Ulkoisen käyttäytymisen me näemme, mutta käyttäytymisen takana olevia seikkoja ymmärtääksemme tarvitsemme mentalisaatiokykyä.

N

europsykiatrinen valmentaja Marianne Kulmala on pohtinut erityisnuorten ja varsinkin autismin kirjoon kuuluvien nuorten mentalisointikykyä. Hänen mukaansa ajatus tiettyjen erityisryhmien mentalisaatiokyvyttömyydestä tai heikkoudesta ei välttämättä pidä sellaisenaan paikkaansa. Tai ainakin sitä pitäisi tarkastella toisesta näkökulmasta.

– Useimmiten autismin kirjon henkilöt kykenevät asettumaan toisen autismin kirjon henkilön asemaan ja he ymmärtävätkin erinomaisesti toistensa mielentiloja, hän kertoo.

Samankaltaisen ajatusmaailman omaavilla henkilöillä onkin kyky nähdä toistensa ajatusten ja käyttäytymisen taakse.

– Kun neurologisesti tyypillinen henkilö ajattelee, että toisen henkilön mieli toimii jotakuinkin samoin kuin hänen omansakin, se useimmiten pitää valtaväestön kohdalla paikkaansa, Kulmala sanoo.

Kun taas autismin kirjon henkilö perustaa oletuksensa samaan, se menee useimmiten pieleen, koska neurologisesti tyypillisten ja autismin kirjon henkilöiden aivot toimivat niin eri tavalla.

Kulmala haluaakin korostaa, että meidän neurologisesti tyypillisten on vähintään yhtä vaikea nähdä autismin kirjon henkilön käyttäytymisen taakse ja eläytyä heidän tunteisiinsa ja ajatuksiinsa kuin mitä heidän on

12

KIELIPOLKU 4/2015

eläytyä meidän ajatusmaailmaamme. Mentalisaatiokyvyn heikkous onkin tässä kohtaa molemminpuolista.

– On vähintäänkin reilua, että samalla kun opetamme näille nuorille ymmärrystä omasta ajatusmaailmastamme, pitää meillä olla vasta­ vuoroisesti aito halu oppia ymmärtämään heidän erilaista tapaansa katsella maailmaa. Ja myös hyväksymään se.

Toisen ajatusten ymmärtäminen Kulmala toteaa, että maailma voi olla todella hämmentävä paikka henkilölle, joka ei erota tekohymyä aidosta hymystä, ei tiedä milloin voi ottaa puheenvuoron tai jolla ei ole minkäänlaista käsitystä, miten hänen pitäisi vastata toisen henkilön emotionaalisiin lähestymisiin.

– Kun nuorella on neuropsykiatrinen erityisvaikeus, ei ole itsestään selvää, että hän ymmärtää minulla olevan minun ajatukseni ja hänellä hänen ajatuksensa. Tällaisella nuorella saattaa olla myös suuria vaikeuksia ymmärtää, mikä ero on siinä, kun jotain tehdään kuvitteellisesti ja jotain tehdään oikeasti. Esimerkiksi valmennustehtävässä ei välttämättä voida kuvitella, että pöydällä oleva peliohjain on auton vaihdekeppi, hän selventää.

Toisen ihmisen ajatuksiin ja sisäiseen maailmaan pääsemme sisälle,

kun tarkkailemme toisen käyttäytymistä ja kuuntelemme, mitä hän sanoo. Kulmala on kuitenkin huomannut, että monet suomen kielen ilmaisut sekoittavat usein tulkintaa ja varsinkin neuropsykiatrisen erityisvaikeuden omaavalle tämä on usein hämmentävää. Toisen sanoma voi muuttua täysin, kun äänenpainoa muutetaan. Hän kertoo esimerkin tyypillisestä tilanteesta: – Onpa tosi hieno ilma tänään, huudahdan, kun saavun vettä valuen asiakkaan luokse. Nuori katsoo ulos, jossa vettä vihmoo taivaan täydeltä ja ihmettelee mielessään, miksi ihmeessä Marianne pitää sateesta ja myrskystä. Tällöin minun on kerrottava, mitä sanomallani tarkoitin.

Monen erityisnuoren on myös vaikea lukea rivien välistä. Yksinkertaiset sanonnat ja kuvainnollinen kieli voivat olla asioita, joita nuorelle pitää opettaa erikseen.

– Hän ei ehkä ymmärrä, että ´kello on jo paljon´ tarkoittaa sitä, että nyt on jo kiire. ’Korviin sattuu’ ei tarkoita hänelle, että nyt pitäisi olla hiljempaa, Kulmala kertoo esimerkkeinä.

Vieraat ilmaisut pitää avata ja selvittää perin pohjin. Seuraavalla kerralla, kun nuori törmää samankaltaiseen lauseeseen, hän saattaa muistaa, mitä sillä tarkoitetaan.

– Ehkä hän ei vieläkään ymmärrä, miten esimerkiksi jälkiruuan yli hypätään, mutta hän tietää, mitä toinen sillä tarkoittaa.

>

Marianne Kulmala

On vähintäänkin reilua, että samalla kun opetamme näille nuorille ymmärrystä omasta ajatusmaailmastamme, pitää meillä olla vastavuoroisesti aito halu oppia ymmärtämään heidän erilaista tapaansa katsella maailmaa.

”En tiedä, mikä se tunne on?”

Neuropsykiatrinen valmentaja Marianne Kulmala kertoo esimerkin tilanteesta asiakkaansa kanssa: Pekka tulee huoneestaan ja seisoo toimistohuoneen ovella. Hän ei sano mitään, vaan katsoo minua intensiivisesti suoraan silmiin.

– No, mitä äiti sanoi sinulle, kun hän soitti? kysyn.

Pekka katsoo minua hämmästyneenä ja sanoo naurahtaen: – Tiedäthän sinä.

– En voi tietää, kun puhuit puhelimessa huoneessasi ja minä olin täällä toimistossa, vastaan.

Pekka alkaa kertoa puhelinkeskustelustaan, kun olen ensin selittänyt hänelle, että kyse on hänen tiedostaan, joka on erillinen minun tietoni kanssa.

Hänen ajatuksensa eivät ole minun ajatuksiani.

– Äiti kertoi, että meidän 16-vuotias kissa on kuollut, sanoo Pekka ilmeettömänä.

– Oletko sinä surullinen? Tiedän, että kissa oli sinulle hyvin rakas, sanon.

– En tiedä. Ensin luulin, että olen surullinen, mutta sitten se alkoikin tuntua ilon tunteelta. Nyt en tiedä, mikä se tunne on, kertoo Pekka edelleen täysin ilmeettömänä.

Olemme harjoitelleet Pekan kanssa paljon tunteiden nimeämistä ja tunnistamista. Pekka on edistynyt paljon taidossa jakaa tunteita muiden kanssa, mutta tämä tieto rakkaan kissan kuolemasta oli luultavasti tunne, jollaista Pekka ei ollut aiemmin kohdannut.

Poika on hämillään. Keskustelemme surun tunteesta ja hetken kuluttua Pekka lähtee huoneeseensa soittamaan kitaraa. Kitara on väline, jonka kautta hänen on helpointa saada tunteistaan kiinni, käsitellä erilaisia tunteita ja päästä kanavoimaan niitä.

4/2015 KIELIPOLKU

13

Ihmissuhteiden haasteet Erityisnuori käy läpi kaikki samat nuoruusiän vaiheet kuin ikätoverinsakin.

Jossain vaiheessa mukaan tulevat tyttö- ja poikaystävät. Kulmalan mukaan parisuhteen luomisessa on kuitenkin usein suuria haasteita.

– Koska nuoren on vaikea asettua toisen asemaan ja lukea toisen ilmeitä ja eleitä, on hänen myös vaikea arvioida, millainen toiminta on kulloinkin soveliasta. Lähestymisyritykset saattavat olla melko kömpelöitä. Nuori ei välttämättä myöskään ymmärrä, jos kiinnostuksen kohde torjuu hänet tai valitsee jonkun toisen henkilön.

Seurustelusuhde vaatii sekä ­omien että toisten tunteiden tunnistamista ja oikeanlaista reagointia.

Vaikeus tunnistaa seurustelukumppanin tunnetiloja ja ymmärtää tämän ajatusmaailmaa vaikeuttaa keskinäistä kommunikaatiota. Tuloksena on usein väärinymmärryksiin perustuvia riitoja.

– Nuori voi loukata kumppaniaan tahtomattaan. Hän saattaa sanoa

Pärjää porukassa Pärjää porukassa -kirja on tehty oppaaksi sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen.

Se on selkeäkielinen, ja siinä on paljon kuvia ja pohdintatehtäviä.

Hinta 30 €

+ toimitusmaksu

asioita, jotka ovat kyllä mahdollisesti totta, mutta joita ei yleensä kohteliaisuuden vuoksi sanota.

Myös omien tunteiden tunnistaminen ja muiden tunteiden ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Nuori saattaa kääntää surullisen luokkatoverinsa kasvot hymyasentoon ja uskoa, että näin tämän suru muuttuu iloksi.

– Joskus itselle vieras tai vaikea tunnesisältö saattaa olla helpointa siirtää toiseen ihmiseen, mistä seuraa vaikeuksia ihmissuhteissa. Puutteellinen kosketus omiin tunteisiin tekee ne hyvin vaikeasti kontrolloitaviksi ja johtaa usein impulsiiviseen ja jopa aggressiiviseen käyttäytymiseen, Kulmala kertoo.

tien avulla opetellaan nimeämään tunteita. Lisäksi voidaan miettiä, mikä tunne on mahdollinen missäkin tilanteessa. Korttien avulla voidaan myös keskustella tunteiden erottamisesta.

Kulmala käyttää työssään myös erilaisia draamaharjoituksia ja pantomiimiesityksiä. Joskus apuna ovat erilaiset sosiaaliset tarinat tai sarjakuvapiirtäminen.

– Niiden avulla voidaan esimerkiksi opettaa, että kaverit eivät jaksa kuunnella samaa tarinaa sataa kertaa tai pelata yhtä ja samaa pleikkaripeliä päivästä toiseen.

Tärkeintä on, että harjoittelu on pitkäkestoista ja intensiivistä. Kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää tilanteita muiden kuin itsensä kautta, on paljon vaikeampaa harjoitella kuin montaa muuta taitoa.

Mentalisaatiokyvyn harjoitteleminen Kulmala painottaa, että mentalisaatiokykyä voidaan harjoitella kuten muitakin taitoja. Hän nostaa esiin muutamia hyviä harjoittelutapoja: – Tunnekortit ovat oiva apu mentalisaatiokyvyn harjoituksissa. Kort-

Miia Suoyrjö toimii tiedottajana Aivoliitossa.

Aiheita mm. t t t t t t t t t t

Tervehtiminen Hyvästely Keskustelu Puhelimessa toimiminen Anteeksi pyytäminen ja antaminen Jämäkkä kieltäytyminen Ystävyys Ihastuminen Seurustelu Kun suututtaa

Ei-toivotut ehdotukset

Jos ei kyken e siitä saatta sanomaan ei, a seurata paljon ongelmia.

Omien rajoje n tärkeä ja tarpe puolustaminen on ellinen taito.

Ei on lyhyt, mutta erittäin voima kas sana.

Sen avulla kerrot, että et pidä siitä, mitä sinull e tehdään.

Jos koet olosi uhatuksi tai joku kohte lee sinua huono ota ei-sana sti, käyttöön.

Kun sanot ei, henkilöä, jollekatso suoraan puhut.

Pysy rauha llisena.

On tärkeää ilmaista selkeä että toisen sti, toiminta ei ole mielestäsi toivottavaa .

Jos toinen ei vaikka olet lopeta, sanonut ei, hänen toimi ntaansa voida sanoa häirin an näksi.

Sinun ei tarvit henkistä tai se sietää minkäänlais ta fyysistä häirin Kerro häirin nästä vanhe tää. opettajille mmillesi, tai Voit yhdessä muille aikuisille. heidän kanss onko asia sellai aan miettiä, nen, että teette ilmoituksen poliisille.

Sinun ei tarvit se hävetä asiaa, häirintä on aina häirit sijän häpeä .

Pohdintaa Vieras henki

lö pyytää sinua

autoonsa, mitä sanot

?

Pärjää poru Sosiaaliset

kassa

taidot

Vieras henki lö pyytää sinua sairaalaan. autoonsa ja Hän lupaa kertoo, viedä sinut äidin luo. Mitä että äitisi on joutunut teet?

Kaverisi tarjoa a

sinulle olutta , vaikka

olette molem mat alaikä isiä. Mitä sanot ?

Jos olet aikuin en ja alaikä tupakkaa, inen lapsi pyytä mitä sanot ä sinua ostam ?

aan hänelle

Pärjää porukas sa 56

57 Pärjää porukas sa

Selkokieliset ohjauskansiot puhtaudesta ja siisteydestä huolehtimiseen

Kolme osaa

Ohjauskansiot ovat oiva apu ohjaustyöhön ja itsenäiseen käyttöön. Selkeät ohjeet ja kuvat auttavat onnistumaan ja tukevat oppimista.

Laminoidut sivut kestävät käytössä.

Puhtaus ja komeus.Sisältää mm. v artalon pesu ja hoito, intiimihygienia, parranajo.

Hinta 50 €

+ toimitusmaksu

Puhtaus ja kauneus. Sisältää mm. vartalon pesu ja hoito, intiimihygienia, hampaat ja meikkaus.

Siistii! Opettaa perus- ja erikoissiivoukset vaiheittain kuvien kanssa.

Lisätiedot ja tilaukset: Minttu Vanhala, p. 050 543 5570, minttu.vanhala@nuortentalo.fi Maksutavat: Yritysasiakkaat laskutuksena. Yksityisasiakkaat postiennakkona.

Toimitusaika: 1-2 viikkoa tilauksesta, tuotteet toimitetaan postitse.

14

KIELIPOLKU 4/2015

www.nuortentalo.fi

4/2015 KIELIPOLKU

15

Anna Antikainen

Koirasta tukea lapsen kehitykselle

K

oira-avusteinen ammatillinen työ on Suomessa melko uutta, mutta toiminnan suosio kasvaa nopeasti. Alalle soveltuvia sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ihmisiä kouluttaa nykyään useampi taho, ja eläinavusteiselle työlle löytyy jatkuvasti uusia sovellusaloja.

Ammattityötä ja harrastustoimintaa Eläinavusteisesta ammatillisesta toiminnasta käytetään usein kansainvälistä lyhennettä AAT eli animalassisted therapy. Suomessa terapiasana viittaa kuitenkin selkeästi terapeuttien työhön: puheterapiaan, psykoterapiaan, toimintaterapiaan tai fysioterapiaan. Koiraa käyttävät työssään monet muutkin, kuten sosionomit, terveydenhoitajat, opettajat ja koulunkäynnin ohjaajat, joten käsite koira-avusteinen toiminta on kuvaavampi.

Ammattilaisten tarjoaman eläinavusteisen työn lisäksi moni harrastaa koiransa kanssa vierailuja hoitolaitok-

16

KIELIPOLKU 4/2015

sissa vapaaehtoispohjalta. On kaverikoiria ja karvakavereita, ja kirjastossa voi tavata lukukoiran.

Lastensuojelulaitoksissa, vanhainkodeissa ja kuntoutuskeskuksissa koirat omistajineen tuovat vierailuillaan iloa ja lohtua asukkaille. Koiraa on käytetty myös lastensuojelun tukihenkilötoiminnassa: koiran avulla edistetään luottamuksen syntymistä tukihenkilön ja lapsen välille.

Koira kielenkehityksen tukena Puhe- ja kommunikaatio-ongelmissa koira voi auttaa lasta tai nuorta monella tavalla. Koiran kanssa voi harjoitella esimerkiksi sopivaa äänen­ painoa, voimakkuutta ja selkeää artikulaatiota. Koiraa voi käskeä, sille voi opettaa temppuja tai leperrellä ihan hiljaa. Näin voidaan havainnollistaa, miten artikulaatio ja erilaiset äänensävyt vaikuttavat kuuntelijaan. Koira ei välttämättä ymmärrä tuttujakaan käskyjä, jos niitä ei malta sanoa riittävän selkeästi.

Selkeää puhetta ja äänenpainojen kontrollointia tulee harjoiteltua ihan huomaamatta.

Keskittyminen koiran kanssa työskentelyyn auttaa siirtämään huomion pois vioista ja puutteista ja tarjoaa mahdollisuuden onnistumiseen ja yhteistyöhön. Koiran kanssa työskentelyssä lapsi useimmiten haluaa onnistua ja on valmis pinnistelemään saavuttaakseen yhteisymmärryksen.

Nino toimii koulunkäynnin­ ohjaaja Anne Jokilan apu­ na Luolavuoren koulussa Turussa.

Kun lapsi lukee koiralle, hän ei jännitä.

Koiran hyväksyvä läsnäolo auttaa eteenpäin.

Usein vastarinta, joka saattaa herätä, kun harjoittelu on vaikeaa, helpottaa koiran kanssa ja motivaatiokin paranee.

Eläimen läheisyys tutkitusti alentaa stressiä ja laskee verenpainetta.

Esimerkiksi lukukoiratoiminnasta on saatu hyviä tuloksia. Kun lapsi lukee koiralle, hän ei jännitä. Koiran hyväksyvä läsnäolo auttaa eteenpäin.

A nn a A nt ik ai ne n

Erityistä tukea tarvitseville lapsille koira-avusteisesta toiminnasta voi olla paljon hyötyä. Koiran välittömyys ja avoimuus lapsen kohtaamisessa lohduttaa ja kohottaa itsetuntoa. Koira ottaa jokaisen sellaisena kuin hän on, eikä välitä erityispiirteistä ulkonäössä tai puheessa.

Mia Laurinen

Koulukoira Ninon työ on leikkiä.

Vähitellen lukemisen vaikeudetkin helpottavat. Lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvät voimakkaasti samastumisen ja empatian taidot, ja niiden harjoittelemisessa eläin on oiva kumppani.

Sosiaalipedagogisessa koiratoiminnassa käytetään myös koiralle kirjoittamista. Lapsi motivoituu aivan eri tavalla kirjeen kirjoittamiseen, kun sen vastanottaja on karvainen ystävä.

Koiralle voi myös kirjoittaa sellaisista murheista, joista ei halua muuten kertoa.

Koira koulussa Anne Jokila työskentelee koulunkäynnin ohjaajana Turussa Luolavuoren koulussa, jossa on paljon erityisluokkia. Anne on käyttänyt työssään koiraa vuodesta 2012: ensin Jesperiä ja sittemmin Ninoa. Jokilan molemmat koirat ovat saksanpaimenkoiran ja bordercollien risteytyksiä.

Anne Jokilalla on yhtenä päivänä viikossa koira mukana koulussa. Tällöin hän ei ole luokassa ohjaajana,

vaan ottaa vastaan lapsia ja nuoria omassa työpisteessään tai ulkona.

Lapset ohjautuvat Annen ja Ninon luokse opettajien kautta. Koiran kanssa työskentelemään ja leikkimään pääsevät ne lapset, joille siitä on kuntoutuksellista hyötyä. Tyypillisesti koiratoimintatuokiot kestävät 15–20 minuuttia, ja yhteen päivään mahtuu neljästä viiteen lasta. Joskus järjestetään myös ryhmätapaamisia kokonaisten luokkien kanssa.

Kaikkeen tekemiseen koiran kanssa, oli se sitten leikkiä, koirankoulutusta, kävelylenkkejä tai vain yhdessäoloa ja rapsuttelua, sisältyy kuntoutuksellinen näkökulma. Jokila kirjaa koiratoiminnan tarkasti, ja tuloksia ja edistystä seurataan. Oppiminen leikin ja hauskuuden kautta on tehokasta ja edistyminen näkyy nopeasti.

Koulutettu työpari Jokila on suorittanut Koirat kasvatusja kuntoutustyössä ry:n koulutuksen, jota toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa.

Työluvan saadakseen koira käy soveltuvuuskokeessa, ohjaaja suorittaa koulutuksen ja koirakko testataan työnäytöin.

Jokaisesta koirasta ei kuntoutuskoiraksi ole, vaan työ edellyttää karvaiselta kaverilta juuri tietynlaisia ominaisuuksia. Kuntoutus- tai kasvatustyössä käytettävän koiran on oltava helposti koulutettava, tottelevainen ja hermostoltaan vahva. Sen pitää suhtautua vieraisiinkin ihmisiin luottavaisesti, ja siinä pitää olla sopivassa suhteessa rauhallisuutta ja aktiivisuutta. Koiran tulee myös itse nauttia työstään.

Koira on monipuolinen apuri Koiran läsnäolo rentouttaa ja helpottaa vuorovaikutusta. Anne Jokila kertoo lasten puhuvan vapautuneemmin, kun koira on lähellä. Koiraan liittyvät kiintymyksen ja luottamuksen tunteet siirtyvät myös häneen, “koiranaiseen”. Ammattilaiselle koiraavusteisuus saattaakin tarjota reitin päästä lähemmäksi lasta.

4/2015 KIELIPOLKU

17

>

Lapsi voi harjoitella koiran kanssa myös motorisia taitoja esimerkiksi veto- ja noutoleikeillä, kiipeilemällä portaissa tai kulkemalla metsässä. Talutuslenkit tukevat liikunnallisuutta ja kohottavat kuntoa. Moni lapsi, joka ei ehkä muuten ole kova liikkumaan, tulee Ninon kanssa kävelleeksi, hypelleeksi ja touhunneeksi ihan huomaamattaan.

Koira tarjoaa paljon erilaisia aistielämyksiä – se voi auttaa lasta pelkojen tai kielteisten tunteiden käsittelyssä. Lasta saattaa aluksi jännittää, pelottaa tai vaikka inhottaa koiran karvaisuus tai sotkuiset lelut, mutta Tekstiä on toimituksen käytössä toistuvien harjoitusten myötä lapsi ylittää pelkonsa ja itseluottamus kasvaa.

Koiran kanssa toimiminen rauhoittaa lasta ja kasvatTämä ilmoitus mahdollisimman alkuun taa keskittymiskykyä, kärsivällisyyttä ja pettymystensielehden sivulleensi yrittämällä. tokykyä, koska aina kaikki ei onnistu ei muiden joukkoon ja Koiran avulla lapsi voiilmoitusten myös oppia empatiataitoja sään­töjen merkitystä.

Ja joskus pelkkä koiran läsnäolo riittää.

Anna Antikainen on medianomi (AMK) ja opiskelee sosiaalialaa Turun Ammattikorkeakoulussa.

Lisätietoa koiraavusteisesta toiminnasta Tietoa eläinavusteisuudesta Suomessa: Green Care Finland www.gcfinland.fi/elainavusteisuus Kuntoutus- ja kasvatuskoiria kouluttaa Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry. Yhdistyksen sivuilla on lista koira-avusteista työtä tarjoavista ammattilaisista. www.kasvatus-kuntoutuskoirat.fi Pedagogiseen koiratoimintaan kouluttaa Sosped Säätiö, jonka sosped-koirakot voivat tehdä monenlaista työtä erityisesti lapsiryhmien kanssa. www.sosped.fi/sosped-koira-koulutus/ Harrastajan koiratoimintaa tarjoavat ainakin Kennelliiton Kaverikoirat sekä Suomen Karva-Kaverit, joilla on myös muita eläimiä kaveritoiminnassaan. www.kennelliitto.fi/kaverikoirat, www.suomenkarvakaverit.fi/ Eläinavusteiselle alalle on myös syntynyt yrityksiä, jotka tarjoavat koulutusta ja eläinavusteisia ­palveluita sekä tekevät korkeakoulujen kanssa ­tutkimusta eläinavusteisuudesta. Katso mm. www.voima­tassu.fi, www.hali-koira.fi, www.hoivakoira.fi.

18

KIELIPOLKU 4/2015

Laura Pursiainen

Tiina Siiskonen

Uudistunut Valteri tukee oppimista ja koulunkäyntiä Valteri (valteri.fi) on Opetushallituksen toimialaan kuuluva uusi valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tarjoaa palveluja ja asiantuntemusta monenlaisiin oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksiin. Juuri äskettäin toteutunut yhdistyminen verkostosta valtakunnalliseksi organisaatioksi parantaa palvelujen saavutettavuutta entisestään sekä tekee niistä monipuolisempia ja kattavampia.

V

alterilla on kuusi toimipistettä eri puolilla Suomea. Palveluita voidaan kuitenkin tarjota valtakunnallisesti etäyhteyksien avulla tai tulemalla asiakkaan luokse sijaintipaikkakunnasta riippumatta. Lisäksi Valteri tuottaa materiaalia tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Erityistä asiantuntemusta Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Vaikeudet ja niiden seuraukset ilmenevät myös eri tavoin koulunkäynnin eri vaiheissa ja voivat vähitellen kasautua, jos niihin ei puututa ajoissa. Esimerkiksi kielen- > 4/2015 KIELIPOLKU

19

Anne Martikainen

Tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori voi opiskella omassa lähikoulussaan ja saa siellä tarvitsemansa tuen.

kehityksen vaikeudet muodostavat jo sinänsä hyvin monimuotoisen kirjon eri tavoin painottuneita vaikeuksia, jotka voivat hankaloittaa oppimista.

Jokaisen oppilaan kuuluu saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

Joskus tarpeiden selvittelyyn tarvitaan omien opettajien lisäksi oppilashuoltohenkilöstöä ja kenties myös perheneuvolan, terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon palveluja. Valteri tarjoaa näitä paikallisia ja alueellisia palveluja täydentäviä valtakunnallisia palveluja.

Erityistä asiantuntemusta Valterilla on autismin kirjoon, neuropsykiatrisiin häiriöihin, kieleen ja kommunikointiin, kuulemiseen, näkemiseen, liikkumiseen ja motoriikkaan, neurologisiin tai muihin pitkäaikaissairauksiin sekä monitarpeisuuteen liittyvistä tuen tarpeista.

Osaaminen kehittyy yhteistyössä Tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori voi opiskella omassa lähikoulussaan ja saa siellä tarvitsemansa tuen. Siksi Valterin yhtenä keskeisenä tehtävänä on tukea paikallisten ja alueellisten toimijoiden – erityisesti opetus- ja kasvatushenkilöstön, mutta myös opetuksen järjestäjien osaamista. Tämä edellyttää tietenkin lisääntyvää yhteistyötä kuntien, koulujen ja muiden toimijoiden kanssa.

Monella tavalla muuttuva maailma sekä edellyttää että mahdollistaa uudenlaisia asiantuntijuuden jakamisen tapoja ja kehittämiskumppanuutta eri toimijoiden kesken. Yhdessä kehittäen ja uutta teknologiaa

20

KIELIPOLKU 4/2015

hyödyntäen sekä toiminnan vaikuttavuus että palvelujen taso paranevat entisestään.

Esimerkiksi uusimman Opetushallituksen rahoittaman ja osallistujille maksuttoman ”Opi ja onnistu esteettä” (opijaonnistu.fi) -koulutushankkeen asiantuntijaverkostoon kuuluu yhtenä kehittämiskumppanina myös Aivoliitto. Tämän esi-, perusja lisäopetuksen sekä oppilashuollon henkilöstölle suunnatun hankkeen tavoitteena on tukea moninaisten oppijoiden osallisuutta, hyvinvointia sekä oppimista ja kasvua.

Palveluita omaan kouluun Valterin työntekijät tekevät ohjauskäyntejä etenkin päiväkoteihin ja kouluihin. Ohjauskäynnillä tuetaan lapsen tai nuoren oppimista, koulunkäyntiä ja osallistumisen mahdollisuuksia hänen omassa oppimisympäristössään.

Ohjauskäynnit ja konsultaatiot on tarkoitettu tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä heidän kanssaan toimiville aikuisille. Konsultaatioiden, koulutuksen ja työnohjauksen avulla voidaan tukea koko työyhteisönkin osaamisen kehittämistä.

Joissakin tapauksissa ohjauskäynti tai konsultaatio voi olla osa laajempaa palvelukokonaisuutta. Siihen voi sisältyä muun muassa arviointia, tuki­ jakso, kuntoutuspalveluja tai lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille ohjausta opetuksen ja oppimista tukevan kuntoutuksen toteuttamiseen.

Tukijaksoja järjestetään oppilaille, jotka tarvitsevat yleistä tukea vankempaa tehostettua tai erityistä tukea. Tavallisesti muutaman päivän tai viikon mittainen tukijakso voidaan järjestää joko jonkun Valterin toimipisteen yhteydessä toimivassa Valteri-koulussa tai oppilaan omassa koulussa.

Näitä Valteri-palveluita varten tarvitaan maksusitoumus kotikunnan opetustoimesta tai sosiaali- ja terveystoimesta. Palveluiden sisältö ja laajuus sovitaan asiakkaan tarpeiden ja maksusitoumuksen antajan määrittelyn mukaan. Yksilölliset tarpeet ohjaavat aina tuen suunnittelua.

Tiina Siiskonen toimii ohjaavana opettajana Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa sekä tutkijana Niilo Mäki Instituutissa. Hän on myös Kielipolkulehden toimitusneuvoston jäsen.

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri • • • •

täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. tarjoaa palveluita sekä yksittäisten lasten ja nuorten tarpeisiin että koko työyhteisön, kunnan tai alueen tarpeisiin.

Valterilla on kuusi toimipistettä: Mikael (Mikkeli), Mäntykangas (Kuopio), Onerva (Jyväskylä), ­Tervaväylä (Oulu), Ruskis (Helsinki), Skilla (Helsingfors).

Lisätietoja: www.valteri.fi

Apurahoja elämän eri tilanteisiin

Tarja Vänskä-Kauhanen

Tukilinjan myöntämillä apurahoilla tuetaan toimintarajoitteisten ihmisten koulunkäyntiä, opiskelua, työllistymistä ja harrastustoimintaa.

Henkilökohtaisia apurahoja voi hakea ympäri vuoden.

Lue lisää: www.tukilinja.fi

Lukivauva-hankkeen tutkijoita: Sonja Tiri, Jarmo Hämäläinen, Paavo Leppänen ja Svetlana Permi.

Lukivauva-hanke käynnistynyt Jyväskylässä Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lukivauva-hanke on aloittanut syksyllä toimintansa Jyväskylässä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.

Lukivauva-hankkeessa selvitetään lapsen varhaista kielellistä kehitystä ja perinnöllisen lukihäiriöriskin vaikutuksia kielen kehitykseen.

Tutkimus tähtää siihen, että voitaisiin kehittää tehokkaita keinoja lieventää tai ennaltaehkäistä lukivaikeutta jo vauvaiässä niillä lapsilla, joilla on siihen perinnöllinen riski.

Tutkimukseen voi osallistua pääkaupunkiseudulla ja Jyväskylässä.

Lue lisää: www.lukivauva.com.

FinnBrain-tutkimukselle 1,2 miljoonaa lasten aivojen kehityksen tutkimiseen Turun yliopiston FinnBrain-tutkimus on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä 1,2 miljoonan euron suuruisen apurahan lasten aivojen kehityksen tutkimiseen. Apurahan turvin professori Hasse Karlssonin johtamassa tutkimuksessa voidaan selvittää raskauden aikaisen ja varhaislapsuuden stressiherkkyyden biomarkkereita.

– FinnBrain-tutkimuksessa ollaan erityisen kiinnostuneita yksilöllisistä stressiherkkyysmekanismeista. Nyt saatu rahoitus mahdollistaa mittavat aivojen kuvantamistutkimukset ja neuropsykologiset mittaukset vauvaiästä alkaen, professori Hasse Karlsson kertoo.

FinnBrainissa on mukaan yhteensä yli neljätuhatta perhettä Turusta ja ympäristökunnista sekä Ahvenanmaalta. Eri osatutkimuksissa on käynyt jo satoja lapsia. Osatutkimukset keskittyvät muun muassa aivokuvantamiseen, neuropsykologiin tutkimuksiin, suolistomikrobeihin, lasten infektioihin ja stressinsäätelyyn.

Kohorttitutkimus on kansain­ välisesti erittäin merkittävä. Tiettävästi missään muualla maailmassa ei ole meneillään näin laajaa aivojen kehityksen tutkimiseen keskittyvää syntymäkohorttitutkimusta, jossa yhdistyvät eri tieteenalat.

Oppimista ja kasvua tukeva osallistava toimintakulttuuri -seminaari Tule jakamaan ajatuksia siitä, miten rakennamme osallisuutta ja oppimisen iloa tukevan toimintakulttuurin. Uusia ajatuksia herättelemässä on iso joukko oppimisen esteitä työkseen rikkovia asiantuntijoita. Seminaari on suunnattu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ammattilaisille.

Aika: 17.11.2015 klo 9–16 Paikka: Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Ruskis, Tenholantie 15, Helsinki Seminaari on maksuton. Voit osallistua paikan päällä tai verkossa.

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.opijaonnistu.fi.

Seminaarin järjestää Opi ja onnistu esteettä -hanke, jossa on mukana myös Aivoliitto.

Mikä on palvelu­ suunnitelma?

Kehitysvammaliiton julkaisemassa selkokielisessä videossa kerrotaan mikä on palvelusuunnitelma. Ruudulle piirtyvä kynän jälki kertoo tarinan kevyesti ja kiinnostavasti.

Katso video www.youtube.com/ kehitys­vammaliitto.

4/2015 KIELIPOLKU

21

Susanna Huhtinen ja Tanja Ritvanen

Selkokielisiä satuja luettavaksi ja kuunneltavaksi Kun jänis ja kettu lähtevät kilpasille, kumpi voittaa? Kuka kolmesta pienestä porsaasta on kaikkein viisain?

Entä millainen hirviö oikein lymyilee Loukusjärvessä?

Papunetin sivuilla on yli 20 erilaista helppolukuista satua. Saduissa seikkailee niin vanhoja tuttuja klassikkohahmoja kuin aivan uusiakin sankareita. Mukana on myös talvisia seikkailutarinoita, jotka sopivat luettaviksi erityisesti joulun aikaan.

Kaikki sadut on kirjoitettu selkokielellä ja kuvitettu värikkäillä piirroskuvilla. Sadut voi myös kuunnella ääneen luettuina.

Tutustu satuihin: www.papunet.net/pelit/sadut.

Kuuntele Celian äänikirjoja tabletilla tai kännykällä Celia on julkaissut äänikirjojen kuuntelusovelluksen tableteille ja ­kännyköille. Sovelluksella voi kuunnella kätevästi ja helposti kaikkia ­Celian äänikirjoja iPadilla, iPhonella ja ­Android-käyttöjärjestelmän laitteilla, esimerkiksi Samsungin tableteilla. Sovellus ja sen käyttö ovat asiakkaille täysin maksuttomia. Sovelluksen käyttöön tarvitaan tunnukset, jotka saa kirjastosta.

Lue lisää: www.celia.fi.

Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila.

Huhuu, herra Huu! Kuka liikkuu pimeässä, kun valot sammutetaan? Se on herra Huu, jonka tehtävänä on pelotella lapsia öisin.

Hän on vanhassa puutalossa asuva pieni mies, joka itse asiassa pitää lapsista. Hän ei vain uskalla sanoa sitä, mutta Rimma ja Mikko tietävät sen.

Herra Huu osaa monta hyvää vanhaa taikaa. Lasten mielestä herra Huu onkin välillä kuin kummitus. Isoisä oli opettanut herra Huuta ensin lukemaan ja sitten taikomaan, sillä lukemaan oppiminen on näissä asioissa aivan välttämätöntä. Isoisä oli laulanut kumealla äänellä ja muuttanut

esineitä eläimiksi. Sen herra Huukin osasi.

Ja vaikka Herra Huu pelotteleekin mielellään, hän taitaa itse olla pelokkain kaikista.

Hannu Mäkelän luoman Suomen rakastetuimpiin satuhahmoihin kuuluvan Herra Huun seikkailujen kolme ensimmäistä osaa ilmestyvät yhteisniteenä tässä 40-vuotisjuhlapainoksessa Huhuu, Herra Huu! Mukana ovat teokset Herra Huu (1973), Herra Huu saa naapurin (1974) ja Herra Huu muuttaa (1975).

Hannu Mäkelä: Huhuu, herra Huu! Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2015.

Pöytä joka tahtoi kodin Näyttelijät Pamela Tola ja Manuela Bosco ovat kirjoittaneet Pöytä joka tahtoi kodin -kirjan. Siinä kerrotaan herkullisesti lapsiperheitä koskettavasta ruokailuaiheesta.

Leo ei muuta toivoisi kuin että kotona laitettaisiin ruokaa ja syötäisiin 22

KIELIPOLKU 4/2015

yhdessä. Ei enää mikrossa lämmitettyjä pakasteita! Ei hotkimista television ääressä! Leo vaatii vanhempiaan ostamaan kirpputorilta ruokapöydän. Se ei olekaan mikä tahansa mööpeli, vaan sattumoisin eloon herännyt pöytä.

Kun pöytä kyllästyy turhaan odottamaan perhettä ympärilleen, se ottaa jalat alleen ja karkaa. Vasta nyt Leon perhe havahtuu: minne pöytä on kadonnut?

Tutkimustulosten mukaan perheen yhteisillä ruokahetkillä on

Lue lapselle Lue lapselle, lue lapsen kanssa, anna lapselle omaa aikaa lukea. Vanhempien tärkeimpiä tehtäviä on vaalia perheenjäsenten välistä tunnekieltä, johon kuuluvat ilmeet, eleet ja keskinäinen viestintä.

Koko perheen yhteinen kirjallisuusharrastus kannustaa lasta käyttämään kieltä rikkaasti sekä ilmaisemaan erilaisia tunteita. Kun kirjojen lukeminen on koko perheelle mieluinen ja luonteva tapa viettää aikaa, lapsista kehittyy myös hyviä keskustelijoita, jotka ottavat kantaa luettuun, perustelevat napakasti näkemyksiään ja eläytyvät toisten esittämiin näkökantoihin.

Päivi Heikkilä-Halttusen Lue lapselle -kirja antaa eväitä lasten lukemisharrastukseen vauvasta alakoulun loppuun saakka. Teoksen taustalla on uusin lukemista ja lapsen ja aikuisten vuorovaikutusta koskeva tutkimus.

Yleistajuisesti esitetyssä kirjassa on myös lukumuistoja, helposti toteutettavia tehtäviä ja kirjavinkkejä eriikäisille. Kirja sopii niin vanhemmille ja isovanhemmille kuin lasten parissa työskenteleville.

FT Päivi Heikkilä-Halttunen on lastenkirjallisuuteen erikoistunut tutkija ja kriitikko sekä kouluttaja.

Päivi Heikkilä-Halttunen: Lue lapselle!

Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen.

Atena 2015.

Suomalainen puurokirja Puuro tekee kaikille hyvää, se täyttää vatsan pitkäksi aikaa, ravitsee, hoitaa ja auttaa ruoansulatusta. Se on helppotekoista ja edullista. Yhdessä kattilassa hautuu kokonainen ateria suurellekin porukalle. Puuro on myös loistavaa laihdutusruokaa!

Tiia Koskimiehen Suomalaisessa puurokirjassa on kaikkien perinteisten suomalaisten puurojen perusohjeet jouluisesta riisipuurosta, kaurapuuroon ja imelletystä ruispuolukka­ puurosta haudutettuun ohrauuni­ puuroon.

Muuntelemalla peruspuuroja ja tarjoamalla niiden kanssa herkullisia lisäkkeitä saadaan annoksiin lisää makua ja vaihtelua.

Kotimaisten viljojen lisäksi kirjan puuro-ohjeita on kehitelty gluteenittomista superviljoista, esimerkiksi kvinoasta, hirssistä, tattarista, speltistä, amarantista ja tummasta riisistä.

Niissä on runsaasti kuituja, kivennäisja hivenaineita sekä proteiinia.

Kirjassa on myös helppotekoisia ja trendikkäitä tuorepuuro-ohjeita. Erilaisista kuivatuista hedelmistä, siemenistä, pähkinöistä, kotimaisista marjoista, hedelmistä saa aamuksi ja välipalaksi itselleen varsinaisen terveyspommin.

Puurolautaselliseen voi halutessaan sisällyttää vaikka kaikki päivän aikana tarvittavat ravinto­aineet.

Tiia Koskimies on helsinkiläinen vapaa toimittaja, joka on toiminut

vaikutusta lasten tulevaisuuteen: säännöllisesti yhdessä perheensä kanssa ruokailleet lapset menestyivät paremmin kuin ikätoverinsa, joiden ­perheissä ei ollut tapana syödä yhdessä.

Perheen yhteiset ateriat ovat halvin ja tehokkain tapa edistää kansanterveyttä ja ehkäistä sosiaalisia ongelmia. Lapset, jotka saavat päivittäin osallistua perheen pöytä­ keskusteluihin, uskovat vanhem­ piensa olevan heistä ylpeitä! Lapsille rakentuu terve itsetunto, joka on

mm. tv-käsikirjoittajana ja ohjaajana Bon Appétit -ruokaohjelmasarjassa.

Tiia Koskimies: Suomalainen puurokirja. Minerva 2015.

mitä parhain voimavara aikuiseksi kasvaessa.

Tämän kirjan tavoitteena on kannustaa lukijoita kokoontumaan ruokapöydän ääreen. Sulje televisio, laita puhelin syrjään ja kuuntele, mitä perheesi sinulle kertoo.

Kirjaprojektin on käynnistänyt ja taustoittanut Mannerheimin lastensuojeluliiton Etelä-Helsingin paikallisyhdistys.

Pamela Tola ja Manuela Bosco: Pöytä joka tahtoi kodin. Otava 2015.

4/2015 KIELIPOLKU

23

AIVOLIITON AJANKOHTAISET

Suomen Nuortentalon Kuopion toimipiste juhli 10-vuotista toimintaansa 22. lokakuuta Puijon Majalla.

Lämminhenkiseen juhlaan osallistuivat asiakkaat ja heidän läheisensä, Suomen Nuortentalon hallitus sekä yhteistyökumppaneita eri puolilta Suomea.

– Nuoret ovat valmistautuneet ja nähneet vaivaa juhlaa varten. Ilmassa on ollut jännitystä jo useamman päivän ajan, kertoo aluepäällikkö Satu Pasanen.

Kuopion Nuortentalo aloitti toimintansa vuonna 2005 tarjoamalla palveluasumista 11 itsenäistyvälle nuorelle.

– Nuoret ovat asiakkaina yhdestä kolmeen vuotta, joten vuosien aikana olemme saaneet olla mukana tukemassa kymmenien nuorten itsenäistymistä, Pasanen kertoo.

Palvelutarjonta on laajentunut vuosien aikana. Nyt Kuopion Nuor-

Paula Similä

Kuopion Nuortentalo 10 vuotta

Juhlaväki kuuntelemassa Pohjantien koulun musiikkiluokan esitystä.

tentalo tarjoaa palvelu- ja tukiasumista, ammatillista tukihenkilötoimintaa sekä neuropsykiatrista valmennusta.

– Pystymme räätälöimään kunkin asiakkaan tarpeisiin sopivia tukitoimia. Myös siirtyminen palvelusta toiseen, joko kevyempään tai tue-

Videoita kielellisestä erityisvaikeudesta Aivoliiton tuottamissa videoissa vanhemmat kertovat ajatuksistaan ja vertaistuen merkityksestä. Lisäksi videoissa kerrotaan miten kielellinen erityisvaikeus ilmenee ja mitä tukitoimia ja kuntoutusta on saatavilla. Katso videot osoitteessa www.youtube.com/aivoliitto.

Lakipalvelua jäsenistölle Lakimies Anu Aalto vastaa kielelliseen erityisvaikeuteen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to–pe klo 8–16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@neuroliitto.fi.

24

KIELIPOLKU 4/2015

tumpaan muotoon, on mahdollista.

Olennaista on, että luottamuksellinen suhde samoihin ohjaajiin säilyy.

Se helpottaa muutostilanteessa, Pasanen korostaa.

Vieraile Aivoliiton messuosastolla Aivoliitto on mukana seuraavissa t­apahtumissa. Tule tutustumaan!

Pohjois-Suomen Varhaiskasvattaja, 17.11.2015, Oulu Koulutus- ja näyttelytapahtuma varhaiskasvatuksen ja päivähoidon ammattilaisille Educa-messut, 29.–30.1.2016, Helsinki Opetusalan valtakunnallinen ­koulutus- ja näyttelytapahtuma

Kannanotto Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus -suositukseen Aivoliitto on yhdessä kuuden muun järjestön kanssa ottanut kantaa Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen antamaan suositukseen lasten ja nuorten hyvästä kuntoutuksesta. Kannanotossa järjestöt painottavat, että lääkinnällisen kuntoutuksen on vastattava lapsen ja nuoren tarpeisiin iästä, diagnoosista ja älyllisestä tasosta riippumatta.

Lisäksi korostetaan, että suositus tulee laatia yhteistyössä keskeisten toimijoiden, kuntoutujan ja hänen lähi-ihmistensä kanssa.

Lait edellyttävät tarpeen mukaisia palveluita ja kuntoutujan osallisuutta.

Uusi liittohallitus valittu Aivoliiton liittovaltuusto valitsi kokouksessaan 27.10. uuden liittovaltuuston kaudelle 2016–2017.

Liittohallituksen puheenjohtajana jatkaa neurologi, LKT Terttu Erilä. Liittohallituksen jäseniksi valittiin: VARSINAISET JÄSENET Kaisa Kiiski, johtava sosiaalityöntekijä Pirjo Korpilahti, logopedian professori emerita Markku Vehmanen, talousasiantuntija Ilkka Jokinen, toimittaja Juha Kiuru, Pohjois-Pohjanmaan Aivoyhdistys ry Tuomo Leppänen, Lahden seudun kielelliset kuntoutujat, KieKu ry Maritta Melander, Turun seudun AVH-yhdistys ry

VARAJÄSENET Jaana Myhrberg, sosiaalipalvelupäällikkö Minna Laakso, logopedian professori Risto Laalo, talousjohtaja Vappu Pitkänen, toimittaja Ville Ruismäki, Etelä-Pohjanmaan AVH-yhdistys ry Ari-Pekka Klami, Kymenlaakson Aada ry Claes Sohlberg, Afaatikot ja Omaiset ry

Kehitys kohden kohonnutta verenpainetta ja verenpainetautia voi alkaa jo lapsuusvuosina.

– Kun verrataan vähäsuolaisten kulttuurien aikuisiin, suomalaisten lasten verenpaine on jo 15 vuoden iässä 10–20 elohopeamilliä heitä korkeampi, kertoi tutkimusprofessori Antti Jula Aivoliiton AVH-päivillä.

Vauva-ajan suomalaislapset säästyvät yleensä hyvin suolalta, mutta jo taaperoitten suolansaanti ylittää herkästi suosituksen, joka on enintään kolme grammaa päivässä.

– Liika suola ei ole kenellekään hyväksi, mutta osan lapsista tiedetään lisäksi olevan muita herkempiä suolan verenpainetta nostavalle vaikutukselle, Jula totesi.

Lapset ja aikuiset saavat suolansa yleensä piilosuolana, jonka lähteitä ovat muun muassa lämpimät ruuat, leipä, makkara, leikkeleet, juustot, mausteseokset ja suolaiset naposteltavat. Yksi tapa vähentää turhaa suolaa koko perheen ruokavalioista

Shutterstock

Säästä lasta suolalta

on lisätä reilusti vihannesten, juuresten ja hedelmien käyttöä aterioilla ja välipaloina.

Aivoliiton Korvaamaton kovalevy keskittyy tänä ja ensi vuonna muistuttamaan suomalaisia aikuisia

verenpaineen ja aivoterveyden yh­ teyksistä. Kampanja alkoi loka-marraskuun vaihteessa tempauksella, jonka aikana verenpaineita mitattiin 120 pop-up-pisteessä eri puolilla Suomea.

Kiitos lahjoittajille

Aivoliiton keskustoimisto Suvituulessa on suljettuna 21.12.2015–3.1.2016.

Aivoliitto ry kiittää lämpimästi liittoa erilaisin lahjoituksin vuonna 2015 muistaneita.

Toivotamme kaikille

rauhallista ja hyvää joulua!

4/2015 KIELIPOLKU

25

AIVOLIITON JULKAISUJA Pienen kielipolku vinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi

VIITTIS – VIITTOMIA PERHEILLE Kansio perheille, joilla on viittomia puheen- ja kielenkehityksen tueksi tarvitseva lapsi. Suunniteltu viitto­ mien opiskelun ja muistamisen tueksi.

Kansiota voidaan käyttää myös viittomien opettamisen apuna. Piirrettyjä viittoma­kuvia 399 ja sormiaakkoset.

Uusintapainos 2015.

Hinta 50 €

Hintoihin lisätään toimituskulut.

Tilaukset Aivoliiton verkko­ kaupasta www.aivoliitto.fi/ verkkokauppa tai puhelimitse 02 2138 225.

26

KIELIPOLKU 4/2015

ILON ASKELEET Vinkkejä kouluikäisen lapsen kielenkehityksen ja oppi­misen tukemiseen. 12 sivua. ­2014.

Hinta 4 €.

PIENEN KIELIPOLKU Vinkkejä lapsen kielenkehityksen tukemiseen ja kivaan yhdessäoloon.

12 sivua. 2013.

Hinta 4 €.

RUFUS, SPESIAALI LAPSI Boris, bostoninterrieri, kertoo selkokielisessä kirjassa ikiomasta ihmisestään, 9-vuotiaasta Rufuksesta.

Poikien päivistä ei seikkailua puutu.

Kirjassa on osiot sekä lapsille että aikuisille. Aikuisille suunnatussa osiossa Rufuksen äiti kertoo, millaista on arki lapsen kanssa, jolla on Touretten oireyhtymä. Sivumäärä 104, kirjoittaja Marianne Kulmala, kuvittaja Kirsi Tapani. 2015.

Hinta 30 €

SAKU, SPESIAALI LAPSI Todenmukainen, lämmöllä ja huumorilla kirjoitettu selkokielinen kirja Sakusta, 9-vuotiaasta reippaasta ja mukavasta pojasta, jolla on Aspergerin oireyhtymä. Kirjassa on osiot sekä lapsille että aikuisille.

Sivumäärä 105, kirjoittaja Marianne Kulmala, kuvittaja Kirsi Tapani.

2014.

Hinta 30 €

AIVOLIITTO KOULUTTAA VANHEMMILLE Mindfulness-koulutus pienten lasten vanhemmille Mindfulness voi olla avuksi masennuksen, ahdistuksen, stressin ja kivun lievittämisessä, mutta se voi myös olla avain onnellisempaan, rennompaan ja tietoisempaan elämään. Myös lapset ja nuoret ovat hyötyneet ­harjoituksista ja saavat niistä apua keskittymiseen, rauhoittumiseen ja oppimiseen. Se tukee myös vanhemman kykyä olla läsnä lapsensa kanssa.

Aika:

Paikka: Hinta: Kouluttaja:

Viikonloppukoulutus 21.–22.11.2015, päivittäin klo 9.30–14.30 Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku 80 €, sisältää opetuksen ja päiväkahvit psykologi, mindfulness-ohjaaja Timo Teräsahjo

Ryhmään mahtuu noin 10 henkilöä.

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 7.11.2015.

AMMATTILAISILLE TARINALLISEN VALOKUVAN JA VIDEON KÄYTTÖ LAPSI- JA PERHETYÖSSÄ Koulutuksessa ohjataan valokuvan ja videon tarinalliseen käyttämiseen lapsen toiminnan, itsetunnon ja ­vuorovaikutuksen tukemisessa. Saat käytännön esimerkkejä ja ideoita sovellettavaksi omaan työhösi. ­Koulutus pohjautuu kokemuksiin valokuvan ja videon käyttämisestä perhetyössä ja lasten ryhmissä sopeutumisvalmennuskursseilla sekä yksilö- ja ryhmämuotoisessa terapiassa.

Aika: Paikka: Hinta: Kohderyhmä: Kouluttajat:

27.11.2015 klo 9.00–15.30 Pasilan kirjaston auditorio, Helsinki 100 € lasten ja perheiden kanssa työskentelevät (terapeutit, opettajat, perhetyöntekijät) erityisluokanopettaja, puheterapeutti Anna-Kaisa Antila fysioterapeutti, valokuvaaja Eliisa Laine

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 7.11.2015.

TUKIVIITTOMAKOULUTUS LASTEN JA NUORTEN KANSSA TOIMIVILLE Koulutuksessa opetellaan lapsen ja nuoren arkeen liittyviä tukiviittomia ja haetaan rohkeutta käyttää niitä kommunikoinnin tukena. Koulutuksen pituus on 8 h ja se toteutetaan kahtena iltapäivänä.

Aika: Paikka: Hinta: Kohderyhmä: Lisätietoja:

5.2. ja 11.2.2016 Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku 110 €, sisältää materiaalin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset Tulkkikeskuksen vastaava, viittomakielentulkki Ilona Spiliotopoulos, p. 050 329 2905, tulkkikeskus@aivoliitto.fi

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 22.1.2016.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen: Aivoliiton koulutuskalenteri www.aivoliitto.fi (etusivun pikalinkki ylhäällä oikealla).

4/2015 KIELIPOLKU

27

Tuetut lomat ja Solukuluontolomat vuonna 2016 Lisätietoja lomista antavat Aivoliiton järjestösuunnittelija Johannes Hietala, p. 040 543 7289, johannes.hietala@aivoliitto.fi sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, p. 010 219 3460, lomat@mtlh.fi.

TUETUT LOMAT Tuetut lomat ovat sosiaalista lomatoimintaa, jota Maaseudun Terveysja Lomahuolto järjestää yhteistyössä muun muassa Aivoliiton kanssa. Tuki tulee Raha-automaattiyhdistykseltä ja se jaetaan hakemusten perusteella.

Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia AVH:n sairastaneille sekä perheille, joissa lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus.

Lomakohteita ovat yleensä kylpylät ja hotellit. Voit kysyä lomista myös paikallisyhdistyksiltä. Lisäksi lomajärjestöillä on omaa valtakunnallista lomatoimintaa, johon voi jokainen suomalainen hakea.

Lomien hinta on 20 €/vrk aikuisilta. Alle 17-vuotiaat lapset lomailevat ilmaiseksi. Matkat lomapaikoille ja takaisin kustantaa jokainen lomalainen itse. Lomiin sisältyy täysihoito, majoitus kahden hengen huoneessa, kylpylähotelleissa lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö, yleinen vapaa-ajan ohjelma ja ryhmän ohjel-

ma. Yhteystiedot lisätietojen kysymiseen löydät lopusta.

Hakeminen Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa Aivoliiton keskustoimistosta ja aluetoimistoista.

Kaavakkeita saa myös verkko-osoitteesta www.mtlh.fi. Verkkosivuilla voi myös täyttää sähköisen hakukaavakkeen. Hakuaika lomille päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua, ellei toisin ilmoiteta.

Lomille otetaan myös pyörätuolin käyttäjiä ja vaikeavammaisia. Mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päivittäisissä toiminnoissa, hänellä tulee olla oma avustaja mukana.

Valintaperusteet Muistathan perustella hakemuksessasi lomatuen tarpeesi hyvin sekä

kuvailla toimintakykyäsi etenkin Elämyksiä luonnosta -lomille hakiessasi.

Hakemuksesta tulee käydä ilmi käytössä olevat apuvälineet, mahdolliset toimintakyvyn rajoitteet ja se miksi haet nimenomaan Elämyksiä luonnosta -lomalle.

Tuen myöntämiseen vaikuttavat tulotason ohella myös huolletta­ vien lasten määrä sekä sosiaaliset ja terveydelliset seikat. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto valitsee lomalaiset. Lomille hyväksytyt saavat kutsu­kirjeen lomalle noin kaksi kuukautta ennen loman alkua. Kielteisestä päätöksestä ei ilmoiteta erikseen.

Vakuutukset Lomalaisten on itse huolehdittava vapaa-ajan vakuutuksista, sillä lomat ovat vapaa-aikaa eikä lomalaisia ole vakuutettu tapaturmien varalta järjestöjen taholta.

Elämyksiä luonnosta -lomat Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja. Toiminnalla pyritään lisäämään yksikön omatoimisuutta ja elämän mielekkyyttä sekä vahvistamaan sosiaalista verkostoa.

28

KIELIPOLKU 4/2015

Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara ja luontolomatoiminnalla pyritäänkin edistämään ihmisten mahdollisuuksia liikkua luonnossa sairaudesta tai vammasta huolimatta.

Elämyksiä luonnosta -lomat on tarkoitettu kaikille neurologisen vamman tai sairauden saaneille henkilöille,

jotka haluavat lomallaan harrastaa luontoaktiviteetteja kuten esimerkiksi patikointia, melontaa, hiihtämistä, valokuvaamista ym. Esteettömyys on huomioitu toiminnassa.

Lomille osallistuu sosiaali-, terveydenhuolto- sekä liikunta-alan oppilaitosten opiskelijoita apuohjaajina.

Shutterstock

Lomat aivoverenkiertohäiriön sairastaneille ja omaisille* Yyterin Kylpylähotelli, Pori, 18.4.–23.4.2016 Voimaa vertaisuudesta -loma AVH:n sairastaneille aikuisille ja heidän omaisilleen. Lisätietoja lomakohteesta www.yyterinkylpyla.fi. Hakuaika 18.1.2016 mennessä.

Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja, 15.5.–20.5.2016 Voimaa vertaisuudesta -loma AVH:n sairastaneille aikuisille ja heidän omaisilleen. Lisätietoja lomakohteesta www.paivakumpu.fi. Hakuaika 15.2.2016 mennessä.

Herttuan kuntoutuskeskus, Kerimäki, 16.5. –21.5.2016 Voimaa vertaisuudesta -loma AVH:n sairastaneille aikuisille ja heidän omaisilleen. Lisätietoja lomakohteesta www.herttua.fi. Hakuaika 16.2.2016 mennessä.

Kylpylähotelli Sani, Kalajoki, 21.8.–26.8.2016 Voimaa vertaisuudesta -loma AVH:n sairastaneille aikuisille ja heidän omaisilleen. Lisätietoja lomakohteesta www.kalajokiresort.fi. Hakuaika 21.5.2016 mennessä.

Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto järjestää yhteistyössä Aivoliiton, Autismi- ja Aspergerliiton ja ADHD-liiton kanssa seuraavat tuetut lomat vuonna 2016:

Lehmirannan lomakeskus, Salo, 26.9.–1.10.2016 Voimaa vertaisuudesta -loma AVH:n sairastaneille aikuisille ja heidän omaisilleen. Lisätietoja lomakohteesta www.elakeliitto.fi/lomakeskus+lehmiranta. Hakuaika 26.6.2016 mennessä.

Lomat perheille, joissa lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus* Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatti, 7.3.–12.3.2016 Voimaa vertaisuudesta -loma perheille, joissa lapsella tai ­nuorella on kielellinen erityisvaikeus. Lisätietoja loma­ kohteesta www.vuokattisport.fi. Hakuaika 7.12.2015 mennessä.

Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatti, 16.10.–21.10.2016 Voimaa vertaisuudesta -loma perheille, joissa lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus. Lisätietoja loma­ kohteesta www.vuokattisport.fi. Hakuaika 16.7.2016 mennessä.

* Loma-ajat ja -paikat ovat ehdollisia ennen kuin RAY:n ­avustuspäätös vuodelle 2016 vahvistuu.

Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatti, 21.2.–26.2.2016 Voimaa vertaisuudesta -loma lapsiperheille. Lomalle voivat hakea AVH:n sairastaneet perheineen sekä perheet, joissa perheenjäsenellä on kielellinen erityisvaikeus. Loma on suunnattu Aivoliiton, Autismi- ja Aspergerliiton sekä ­ADHD-liiton edustamille ryhmille. Lisätietoja lomakohteesta www.vuokattisport.fi. Haku­aika 21.11.2015 mennessä.

Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio, 12.–17.6.2016 Voimaa vertaisuudesta -loma lapsiperheille. Lomalle voivat hakea AVH:n sairastaneet perheineen sekä perheet, joissa perheenjäsenellä on kielellinen erityisvaikeus. Loma on suunnattu Aivoliiton, Autismi- ja Aspergerliiton sekä ADHD-liiton edustamille ryhmille. Lisätietoja lomakohteesta www.rauhalahti.fi. Hakuaika 12.3.2016 mennessä.

Lehmirannan lomakeskus, Salo, 24.–29.8.2016 Voimaa vertaisuudesta -loma aikuisille. Lomalle voivat hakea AVH:n sairastaneet omaisineen sekä aikuiset, joilla on kielellinen erityisvaikeus. Loma on suunnattu Aivoliiton, Autismi- ja Aspergerliiton sekä ADHD-liiton edusta­mille ryhmille. Lisätietoja lomakohteesta www.elakeliitto.fi/ lomakeskus+lehmiranta. Hakuaika 24.5.2016 mennessä.

4/2015 KIELIPOLKU

29

>

Shutterstock

Elämyksiä luonnosta lomat neurologisesti sairastuneille tai vammautuneille sekä heidän läheisilleen ja perheilleen vuonna 2016

Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatti, 29.2.–5.3.2016 Perheiden hiihtoloma. Ohjelmassa mm. hiihtämistä ja mäen­laskua apuvälineillä tai ilman. Lisätietoja lomakohteesta www.vuokattisport.fi. Hakuaika päättyy 29.11.2015.

Nuorisokeskus Piispala, Kannonkoski, 13.3.–18.3.2016 Aikuisten elämyksiä luonnosta -loma. Ohjelmassa monipuolista toimintaa luonnossa. Lisätietoja lomakohteesta www.piispala.fi. Hakuaika 13.12.2015 mennessä.

Yyterin Kylpylähotelli, Pori, 5.6.–10.6.2016 Perheloma. Ohjelmassa mm. melontaa ja muita luontoelämyksiä. Lisätietoja lomakohteesta www.yyterinkylpyla.fi.

Hakuaika 5.3.2016 mennessä.

Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatti, 11.6 –16.6.2016

S

Aikuisten loma, jossa harrastetaan monipuolisia luontoaktiviteetteja. Lisätietoja lomakohteesta www.vuokattisport.fi.

Hakuaika 11.3.2016 mennessä.

hu

t

r te

sto

ck

Yyterin Kylpylähotelli, Pori, 7.8. –12.8.2016 Aikuisten loma. Ohjelmassa mm. liikkumista lähialueen luonnossa meloen ja patikoiden. Lisätietoja lomakohteesta www.yyterinkylpyla.fi. Hakuaika 7.5.2016 mennessä.

Mantan luontopalvelut, Möhkö, 15.8.–20.8.2016 (haku 15.5.2016 mennessä), 22.8.–27.8.2016 (haku 22.5.2016 mennessä) Aikuisten loma, jossa on mahdollisuus monipuoliseen luontotoimintaan kuten melontaan, kalastukseen ja luontokuvaukseen. Osa lomasta vietetään Jänissaaren luontotukikohdassa, jossa varustuksena on kota ja erilaisia telttamajoitteita. Lisätietoja lomakohteesta www.mohkonmanta.net.

Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio, 23.10.–28.10.2016 Perheloma. Ohjelmassa luontoaktiviteetteja Kuopion maastoissa ja vesistöissä. Lisätietoja lomakohteesta www.rauhalahti.fi. Hakuaika 23.7.2016 mennessä.

Muutokset lomiin ovat vielä mahdollisia.

Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto pidättää oikeuden lomamuutoksiin.

Muutoksista ilmoitetaan heti.

30

KIELIPOLKU 4/2015

Tervetuloa tutustumaan Suomen Nuortentaloon!

Suomen Nuortentalo Oy tarjoaa asumis- ja avopalveluita Kuopion ja Turun seuduilla. Palvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat tukea arjessa, itsenäistymisessä ja elämänhallinnassa.

Nuortentalojen asumispalvelu on tuettua itsenäisen asumisen harjoittelua.

Avopalvelussa on tarjolla ammatillista tukihenkilöpalvelua ja neuropsykiatrista valmennusta.

Palveluista löytyy lisätietoa Nuortentalon verkkosivuilla osoitteessa www.nuortentalo.fi.

Ota yhteyttä Kuopion tai Turun Nuortentaloon ja sovitaan käynti meille!

Kuopion Nuortentalo Satu Pasanen p. 040 562 9118

Turun Nuortentalo Anne Ingman p. 050 442 0092

www.nuortentalo.fi

 Taita ja kiinnitä puolet yhteen.

Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi!

4/2015 KIELIPOLKU

31

Tilaa Kielipolku – puheen- ja kielenkehityksen erikoislehti Jokaisessa numerossa on uusinta tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta: - asiantuntija-artikkeleita - haastatteluja - referointeja tutkimuksista - vanhempien kokemuksia.

39 € vuosikerta (4 numeroa)

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy paikallisyhdistyksen jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Tilaukset: Salla Häkli salla.hakli@turuntilikeskus.fi p. 02 281 4310 www.aivoliitto.fi/tilaakielipolku

 Haluan liittyä jäseneksi kielellinen erityisvaikeus -yhdistykseen

Etunimi _______________________________________

Yhdistyksen nimi _______________________________

Osoite ________________________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Postinumero_________________

Sukunimi ______________________________________

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Puhelinnumero _________________________________ Sähköpostiosoite _______________________________

Olen henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus.

Huom! Alle 15v lapsen osalta jäseneksi liitetään läheinen.

läheinen, lapsen syntymävuosi _________________ ammattilainen muu_______________________________________ Sukupuoli

nainen

mies

Kieli

suomi

ruotsi

Postitoimipaikka ________________________________

muu

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme.

Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias.

Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa.

Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_____________________________________________________ 32

KIELIPOLKU 4/2015

Allekirjoitus

4/2015 KIELIPOLKU

33

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.hsdy.org/ Nina Väyrynen (pj), Nina.HSDY@gmail.com Päivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi hyvinkaan.dysfasiayhdistys@hsdy.org KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY www.kymenlaaksonaada.com kymenlaakson.aada@gmail.com Facebook: Aada ry.

Kata Kaukiainen (puheenjohtaja) p. 040 732 0285 puheenjohtaja.aada@gmail.com Anne Uotila (sihteeri) p. 0400 235 512 sihteeri.aada@gmail.com

LÄNSI-SUOMEN ALUE Suunnittelija Elina Salo-Orkamaa, p. 040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE elina.salo-orkamaa@ aivoliitto.fi ETELÄ-POHJANMAAN JA POHJANMAAN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -YHDISTYS KIERVA Yhteyshenkilöt Maaret Ojaluoma, maaret.ojaluoma@netikka.fi Anne Ikonen (pj), anne.ikonen@gmail.com KANTA-HÄMEEN AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA JA ADHD-YHDISTYS HYMY RY www.hymyry.net Johanna Lehmusoksa kantahameen.hymyry@gmail.com KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS SLI RY Hannu Kuusela hannu.kuusela@sliry.fi www.nic.fi/~hkuusela/

LÄNSI-UUDENMAAN NEURIS RY www.neuris.fi lansiuudenmaan.neuris@yahoo.fi Taina Lehtiö (puheenjohtaja), p. 040 751 2658 Jäsenvastaava Tuula Liinapuro lansiuudenmaan.neuris@yahoo.fi PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Tuija Kaijalainen (puheenjohtaja) tuija.kaijalainen@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Katja Niemi (jäsenasiat), katja.niemi@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen PL 93 87101 Kajaani p. 040 543 7290 risto.lappalainen@aivoliitto.fi Alueella ei ole tällä hetkellä kielellinen erityisvaikeus -yhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

34

KIELIPOLKU 4/2015

PIRKANMAAN KIELIPOLKU RY www.saunalahti.fi/pdy/dysfasia.htm pdy@sci.fi Hannu Lehto (pj., jäsenasiat) p. 050 374 3003 hannu@lehto.info Anu-Maarit Lehtonen (rahastonhoitaja, varapj.) p. 050 466 6331 LAHDEN SEUDUN KIELELLISET KUNTOUTUJAT KIEKU RY www.kieku.org Jäsenasiat Tuomo Leppänen, p. 0440 776 845 tuomo@leppaset.com SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY Tietoa toiminnasta ja tapahtumista www.samdy.info Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaan samdy@samdy.info Tuija Koski puheenjohtaja@samdy.info Saara Korkeamäki, jäsenasiat jasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 (iltaisin) VARSINAIS-SUOMEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN TUKI Susanna Stolpe (puheenjohtaja) p. 044 583 9789 stolpe.susanna@gmail.com www.keinuva.fi

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala Litmasenkaari 1 C 13 70820 Kuopio p. 040 543 7289 johannes.hietala@aivoliitto.fi POHJOIS-SAVON NEUROLOGISET ERITYISVAIKEUDET JA AUTISMIKIRJOYHDISTYS EIJSVEIKEET RY www.eijsveikeet.fi Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio (käynti sisäpihan puolelta) p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi Vertaistukipuhelin 044 757 9477.

(Vertaistukiryhmät ja muut vertaistukiasiat).

Neuvontapuhelin 044 721 1127 maanantaisin klo 15–18.

Muulloin tekstiviestit tai sähköposti tuovat viestisi perille.

Facebook: Eijsveikeet ry

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY www.es-ada.com Tarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net ITÄ-SAVON PUATTI RY http://puattiry.blogspot.fi/ Kati Sairanen (pj) p. 050 542 8499 sairanen.kati@gmail.com Kirsi Rantala (sihteeri, jäsenasiat) puattiry@gmail.com POHJOIS-KARJALAN ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY www.aksoni.suntuubi.com Noora Alm (puheenjohtaja) p. 040 412 3792 alm.noora@gmail.com Päivi Verkasalo (jäsenvastaava) p. 045 675 5134 p.verkasalo@gmail.com VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen (puheenjohtaja), p. 040 732 8360 www.wamdy.info varkaudenseudunwamdy@gmail.com

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY

TULKKIKESKUS Tulkkikeskuksen vastaava Ilona Spiliotopoulos p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 213 8200 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi KOULUTUSPALVELUT 2/2015 JA info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi Yhdistysposti AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa HALLINTO Tampereen aluetoimisto Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 02 2138 292, 040 833 1511 p. 040 543 7288 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä Suunnittelija Kirsi Lukka-Aro p. 02 2138 232, 040 715 5223 p. 050 463 6101 JÄRJESTÖPALVELUT Viime Yhdistyspostissa kerroin Aivoliiton KommuniKIELELLINEN ERITYISVAIKEUS Järjestöpäällikkö Tom Anthoni kaatiokeskuksen rahoituksen loppumisesta. Olemme -TOIMINTA nyt viemässä tätä rahoitusasiaa vielä uudelleen oikaiMalmin kauppatie 26, Suunnittelija Salo-Orkamaa Rahasupyyntönä sosiaali- Elina ja terveysministeriöön.

00700 HELSINKI Tampereen aluetoimisto automaattiyhdistyksen (RAY) kanssa jatketaan asian p. 050 568 9145 tiimoilta neuvotteluja,13 kansanedustajia on myös läB, 33100 TAMPERE Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot Hämeenkatu hestytty taholta ja mediassa ollaan oltu esil monelta p. 040 543 7292 sivulla 34.

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

Puhevammaisuus tunnetuksi

lä.

JUTTU-TUPA-VERKOSTO JÄSENREKISTERI Vastaava suunnittelija Pirjo Laine Kommunikaatiokeskus on tarkoitettu kaikille, jotka Järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen p. 02 213 8223, 050 597ihmisten 7663 kanssa. ovat tekemisissä puhevammaisten p. 050 308 9095 Suunnittelija Kristatietoa, Hoffström Sen tehtävä on ollut jakaa antaa neuvoja ja TOIMISTO JA TILAUKSET opastusta. tiedämme, p.Kuten 050 453 3301 Suomessa on aivan liian Toimistoassistentti Raija Ratilainen vähän puheterapeutteja, jotta he ehtisivät palvelePROJEKTIT p. 02 2138 225, 040 845 0430 maan kaikkia avun tarvitsijoita.

Yksi elämä -hankkeet LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Projektipäällikkö Railila Nyt tuo toiminta on siisMarika päättynyt.

Valitettavasti Lakimies Anu Aalto vastaa p. 040 543 7287 kysymyksiin tai tukeemme pysty enää vastaamaan sairastamiseen liittyviin Anna Helin-Välkky maan Projektisihteeri yhdistyksiä puhevammaisten asioissa. Komsosiaaliturvan ja kuntoutuksen munikaatiokeskuksen puheterapeutit ovat siirtyneet p. 050 534 3201 lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, maksullisen palvelutoiminnan piiriin; maksuton neuProjektisuunnittelija Ville Niemi p. 040 734 5773 vonta yms. nyt loppunut. p. on 050 534 3246 tai anu.aalto@neuroliitto.fi.

Projektityöntekijä Hanne Itärinne Riskinä on, että RAY 5485 lopettaa myös Juttu-tupa-toip. 050 448 KUNTOUTUSPALVELUT minnan rahoituksen ensi vuoden alussa!

Digitaalisen viestinnän tuottaja Palvelupäällikkö Markku Liukkonen Ann-Mari Veneskoski p. 050 345 6486 p. 02 213 8271, 040 731 3592 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 568 8149 p. 050 365 6619 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 040 737 5879 p. 02 213 8221 Yksi elämä -viestintäpäällikkö Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist Eija Seppänen p. 02 213 8272 Yhdistyspostin 2015 p. 040 508ilmestymisaikataulu 3645 Puheterapeutti Iris Lehtiö eija.seppanen@yksielama.fi p. 050 466 7060 3/2015 viikolla 15 Tiedottaja Liisa Koivula Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 568 9263 4/2015 viikolla 20 p. 050 337 0122 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Onnistunut työhönpalaaminen 5/2015 viikolla 35 p. 02 213 8274, 0400 586 359 -projekti Puheterapeutti Maria Widenius Kuntoutussuunnittelija 6/2015 viikolla 40 p. 040 827 6623 Ulla Ehrlund 7/2015 viikolla 45 Fysioterapeutti Eliisa Laine ks. Kuntoutuspalvelut p. 02 213 8242, 050 523 6056 8/2015 viikolla 50 VIESTINTÄ Fysioterapeutti Johanna Di Nardi Viestintäpäällikkö p. 050 573 0867 Päivi Seppä-Lassila Fysioterapeutti Tove Simolin p. 02 213 8262, 040 715 5198 p. 050 453 3303 Järjestötiedottaja Sanna Reuna Psykologi Timo Teräsahjo p. 050 362 3217 p. 050 462 3276 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 213 8231, 050 571 4588

SUOMEN NUORTENTALO OY

Henkilökunnan Haastankin nytsähköpostiosoitteet: myös yhdistysväen mukaan talkoisiin: etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi tehdään puhevammaisuus tunnetuksi.Eduskunta-

vaalit lähestyvät ja kansanedustajaehdokkaat ovat ASUMISPALVELUT varmasti kiinnostuneita äänestäjistä, joten haasteTurun Nuortentalo taan heitä keskustelemaan, mitä on puhevammaiSuvilinnantie 10, 20900 TURKU suus. AVH-yhdistykset voisivat haastaa paikalliset p.eduskuntakuntavaaliehdokkaat 02 258 0094, 0400 539 306keskustelemaan afa turku@nuortentalo.fi siasta. SLI-yhdistykset puolestaan haastaa ehdokkaat Anne Ingman, aluepäällikkö keskusteluun kielellisen erityisvaikeuden tiimoilta.

(Länsi-Suomi, yleishallinto) Toistaiseksi liitossa on vielä maksutonta afasiamateri p.aalia 050 442 0092 Pienen kielipolku- ja Ilon askeleet ja esimerkiksi Kuopion Nuortentalo -esitteitä käyttöönne, mutta ne tulevat myös loppumaan rahoituksen päätyttyä.

Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 Tiedämme, että jos puhevammaiset ihmiset ovat mu kuopio@nuortentalo.fi keskusteluryhmässä, on todella vaikea Satukana Pasanen, aluepäällikköheidän (Itä-Suomi) saada itsensä kuulluksi ja ymmärretyksi.

Tästä syystä p. 040 562 9118 heidät usein myös ohitetaan ja unohdetaan. Nyt on

AVOPALVELUT tärkeää muistuttaa asiasta. Samalla on tärkeä tehdä tunnetuksi paikallisyhdistysten toimintaa Turun seudunAivoliiton avopalvelut tuleville kansanedustajille.

Anne Ingman, aluepäällikköNämä ehdokkaat ovat paikallisia ihmisiä, nykäiskää heitä hihasta ja kutsu(Länsi-Suomi, yleishallinto) keskustelemaan. p.kaa 050 442 0092 Kuopion avopalvelut terveisin SatuTalvisin Pasanen, aluepäällikkö (Itä-Suomi) Tiina Viljanen p. 040 562 9118 toiminnanjohtaja

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI

Tilat ja majoitus: p. 02 213 8500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.

Ravintola ja ruokailu: Aivoliitto on nyt somessa Kahvila Lasisydän Tykkää meistä Facebookissa ja p. 02 213 8509 seuraa Twitterissä.

Aina libbe.ranta@gmail.com tuoretta asiaa!

Aina tuoretta asiaa!

Aivoliitto Puhetta Suomen Nuortentalo Yksi elämä @Aivoliitto @yksi_elama

2 4/2015 KIELIPOLKU

35

Hanne Itärinne

Joulukortit 2015

Joulukortit on painettu Suomessa ja niiden tuotolla tuetaan Aivoliiton toimintaa.

Liiton jäsenille postitetaan aiempien vuosien tapaan marraskuussa yksi joulukorttisarja.

Korttien kääntöpuolilta löytyvät osoiteviivoitukset, tyhjä tila omille joulutoivotuksille ja Aivoliiton logo.

Tutustu korttimalleihin verkkokaupassamme www.aivoliitto.fi/verkkokauppa ja tilaa hyvissä ajoin!

Aivoliitto ry • Suvilinnantie 2, 20900 Turku • p. 02 2138 200 • www.aivoliitto.fi • info@aivoliitto.fi