Sisällysluettelo Johdanto ............................................................................................................................................................ 1 1
2
3
4
Asuminen ................................................................................................................................................... 2 1.1
Opiskelijoiden nykyinen asumistilanne ............................................................................................. 2
1.2
Tyytyväisyys nykyiseen asumiseen .................................................................................................... 5
1.3
Mielipiteet ja toiveet liittyen asumiseen ......................................................................................... 10
1.4
Asumisen yhteisöllisyys ................................................................................................................... 12
Viestintä ja palvelut ................................................................................................................................. 16 2.1
Viestintäkanavat .............................................................................................................................. 16
2.2
Jäsenpalvelut ................................................................................................................................... 20
Tapahtumat ja yhdistystoiminta.............................................................................................................. 25 3.1
Yhdistystoiminta sekä jaosto- ja toimikuntatoiminta...................................................................... 25
3.2
Tapahtumat ja toiveet ..................................................................................................................... 27
3.3
Tapahtumapreferenssityypit ........................................................................................................... 31
3.4
Mielipidekysymyksiä liittyen opiskelijatapahtumiin........................................................................ 32
Vaikuttaminen ......................................................................................................................................... 34 4.1
Vaikuttamiskeinot, opintoasiat ja äänestäminen edustajistovaaleissa........................................... 34
4.2
Vaikuttajatyypit ............................................................................................................................... 38
5
Tiedonkeruun toteutus ............................................................................................................................ 41
6
Liitteet...................................................................................................................................................... 42
Johdanto Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) tuottaa jäsenilleen laajan kirjon erilaisia palveluita. Ylioppilaskunnan jäsenet voivat vuokrata ylioppilaskunnalta asunnon, tiloja harrastuksiin, kokouksiin ja juhliin tai vaikkapa pakettiauton muuttoa varten. Lisäksi ylioppilaskunta tukee yhdistystoimintaa, kulttuuritoimintaa ja myöntää apurahoja sekä tarjoaa oikeusturvaneuvontaa ja häirintäyhdyshenkilön palveluja. Viimeksi AYY:n palvelukysely on tehty vuonna 2011, joten palveluiden kehittämisen kannalta on hyödyllistä kerätä ajankohtaista tietoa jäsenten mielipiteistä. Esimerkiksi mitä palveluita jäsenet pitävät tarpeettomina ja mitkä ovat heidän mielestään tarpeellisia? Tulisiko AYY:n lanseerata uusia palveluita jäsenilleen ja millaisia niiden tulisi olla? Kyselyn yhtenä pääteemana on opiskelijoiden asuminen. Erityisesti nykyinen asumistilanne kustannuksineen ja opiskelijoiden mielipiteet liittyen yhteisöllisiin asumismuotoihin ovat selvityksessä keskiössä. Tämä on hyvin ajankohtainen teema opintotukileikkausten ja pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotilanteen myötä. Toinen pääteema on ylioppilaskunnan viestinnän saavutettavuus ja nykyisten palveluiden käyttöaste sekä tarpeellisuus. Kolmantena pääteemana on tapahtumat ja eri opiskelijaryhmien toiveet sekä mielipiteet liittyen AYY:n järjestämiin tapahtumiin. Selvityksessä kiinnitetään huomiota myös vähemmän aktiivisten opiskelijoiden mielipiteisiin ja toiveisiin. Tämä selvitys toteutettiin Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan avulla ja kysely jaettiin sähköisesti avoimena linkkinä ylioppilaskunnan jäsenille. Hanke käynnistyi kevään 2018 aikana Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan toimesta ja hankkeen toteutti Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus kesän ja syksyn 2018 aikana. Raportissa selvitetään ensiksi jäsenten asumistilannetta, asumiseen liittyviä mielipiteitä ja toiveita sekä asumisen yhteisöllisyyttä (luku 1). Luvussa 2 tarkastellaan AYY:n palveluita ja viestintää, ja luvussa 3 AYY:n tapahtumia ja yhdistystoimintaa. Lopuksi selvitetään jäsenten vaikuttamista (Luku 4). Tulokset raportoidaan suorina jakaumina, ristiintaulukointeina eri luokitusten suhteen ja hyödyntämällä klusterianalyysia. Kappaleessa 5 esitetään tarkemmin tiedonkeruuta ja aineistoa.
1
1 Asuminen Kyselystä suuri osa kohdistuu asumiseen liittyviin teemoihin. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta asunto on tärkeä tekijä, koska siellä vietetään verrattain paljon aikaa. Opiskeluajan asuminen voi olla hyvin erilaista verrattuna aikaisempaan ja valmistumisen jälkeiseen asumismuotoon. Monet muuttavat aloittaessaan yliopisto-opinnot ensi kertaa omilleen vanhempien luota ja yhteisöllistä solu- tai kimppakämppäasumista harvoin jatketaan opintojen jälkeen. Pääkaupunkiseudulla asuntojen vuokratasot ovat korkeampia kuin muualla Suomessa ja kysyntä on suurta etenkin yksiöille. Mielekkään ja sopuhintaisen asunnon löytäminen voi olla vaikeaa ja tämä voi heijastua opinnoissa jaksamiseen sekä yleisesti opiskelijan hyvinvointiin.
1.1 Opiskelijoiden nykyinen asumistilanne Suurin asuinkeskittymä on Espoon Otaniemessä, jossa asuu kyselyn perusteella kolmannes (33 %) Aaltoyliopiston opiskelijoista. Lisäksi muualla Espoossa ja Kauniaisissa asuu viidennes (20 %) Aalto-yliopiston opiskelijoista. Helsinki jaettiin suurpiirien perusteella kahdeksaan (8) eri alueeseen ja eniten opiskelijoita näyttäisi asuvan Eteläisen suurpiirin alueella (16 %). Muista kaupungeista kuin Helsingistä, Espoosta (ja Kauniaisista) ja Vantaalta saatiin vain 4 prosenttia vastauksista. Kuitenkin todetaan myös se, että Vantaalla asuu vain 2 prosenttia vastaajista ja Kauniaisissa vielä vähemmän. (Kuvio 1.) Vuoden 2011 palvelukyselyyn verrattuna näyttäisi siltä, että Otaniemen suosio asuinpaikkana on kasvanut, sillä vuonna 2011 vastaajista 24 prosenttia asui Otaniemessä ja nyt vastaava osuus on edellä mainittu 33 prosenttia. Otaniemen suosio ei ole yllättävää, koska siellä sijaitsee Aalto-yliopiston korkeakouluja ja opiskelija-asuntoja.
Aalto-yliopiston opiskelijoiden asuinpaikkajakauma %-osuus
Havaintojen määrä*
315
194 130 70 33
20
16
8
67 9
1 12
1 9
3
25
2
23
0 1
2
19
4
35
Kuvio 1. Opiskelijoiden aluejakauma asuinpaikan perusteella (N=900). *Havaintojen määrä on ilmoitettu painottamattomana.
Selvityksen mukaan kolmannes (33 %) vastaajista asuu yksin, noin joka neljäs (23 %) asuu puolison kanssa ja joka viides asuu kaverin kanssa (20 %). Soluasunnossa asuu noin 12 prosenttia opiskelijoista. Vanhempien luona asuu noin 7 prosenttia vastaajista. Perheellisiä opiskelijoita on vastaajien joukossa noin 3 prosenttia. Kauppakorkeakoulun opiskelijoista melkein puolet (44 %) asuu yksin. Kemian tekniikan korkeakoulussa joka viides (21 %) asuu soluasunnossa, mikä on paljon verrattuna muiden korkeakoulun opiskelijoihin. (Taulukko 1.) Mielenkiintoista on se, että vuoden 2011 palvelukyselyn perusteella Aalto-yliopiston opiskelijoista 34 2
prosenttia asui puolison tai puolison ja lapsien kanssa, kun vuonna 2018 vastaava osuus on 9 prosenttiyksikköä pienempi. Taulukko 1. Minkälaisessa kotitaloudessa Aalto-yliopiston opiskelijat asuvat? Kotitalousjakauma korkeakoulun perusteella.
Asun yksin Asun kahdestaan puolison kanssa Asun yksin lapsen/lasten kanssa Asun puolison ja lapsen/lasten kanssa Asun vanhempien tai sukulaisten luona Asun kimppakämpässä Asun soluasunnossa Muu Yhteensä N* (100%)
ENG 29 % 27 % 0% 2% 9% 23 % 7% 4% 202
BIZ 44 % 21 % 1% 4% 6% 17 % 7% 2% 132
CHEM 28 % 22 % 0% 0% 12 % 16 % 21 % 2% 100
SCI 27 % 22 % 0% 1% 7% 26 % 14 % 3% 212
ELEC 35 % 21 % 0% 2% 8% 15 % 16 % 4% 161
ARTS 33 % 23 % 1% 4% 1% 21 % 13 % 3% 113
Yhteensä 34 % 23 % 0% 2% 7% 20 % 12 % 3% 920
*Painottamaton N.
Suurin osa opiskelijoista asuu vuokralla AYY:n opiskelija-asunnoissa (37 %) ja noin joka neljäs opiskelija (24 %) asuu yksityisiltä markkinoilta vuokratussa asunnossa. Yhteensä vuokralla asuu 85,3 prosenttia opiskelijoista. Kymmenen prosenttia opiskelijoista asuu omistus- tai asumisoikeusasunnossa. Kauppakorkeakoulun opiskelijat asuvat eniten yksityiseltä vuokratussa asunnossa ja sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijat asuvat eniten AYY:n opiskelija-asunnoissa. (Taulukko 2.) Suuri muutos on tapahtunut taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoiden asumisessa, sillä AYY:n opiskelija-asuntojen osuus on kasvanut vuoden 2011 4 prosentin osuudesta 38 prosentin osuuteen. Tämä johtunee pääosin siitä, että taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on siirtynyt Otaniemeen vuoden 2011 palvelukyselyn jälkeen. Yleisesti näyttäisi myös siltä, että AYY:n opiskelija-asunnoissa asuu enemmän opiskelijoita vuonna 2018 (37 %) kuin 2011 (24 %). Sähkötekniikan ja kemian tekniikan korkeakoulun opiskelijat asuivat harvimmin yksityiseltä vuoratussa asunnossa vuonna 2011 ja tilanne on sama myös vuonna 2018. HOASin opiskelija-asuntojen osuus on pysynyt lähes samana vuosien 2011 ja 2018 välillä. Taulukko 2. Opiskelijoiden asunnon hallintamuoto opintojen aikana.
AYY:n opiskelija-asunnossa HOASin opiskelija-asunnossa Muussa opiskelija-asunnossa Yksityiseltä vuokratussa asunnossa Muussa vuokra-asunnossa Omistusasunnossa Asumisoikeusasunnossa Vanhempien omistamassa asunnossa Minulla ei ole vakituista asuntoa Muu Yhteensä N* (100 %)
ENG 37 % 18 % 1% 21 % 6% 11 % 2% 4% 0% 1% 199
BIZ 35 % 12 % 3% 35 % 1% 9% 1% 0% 1% 3% 131
CHEM 42 % 25 % 0% 14 % 5% 11 % 0% 3% 0% 2% 99
SCI 32 % 27 % 1% 22 % 2% 9% 1% 4% 1% 1% 213
ELEC 44 % 22 % 1% 12 % 3% 11 % 0% 3% 1% 3% 160
ARTS 38 % 17 % 1% 31 % 4% 4% 2% 1% 1% 1% 115
Yhteensä 37 % 19 % 2% 24 % 3% 9% 1% 2% 1% 2% 917
*painottamaton N.
Pääsääntöisesti opiskelijat asuvat kaksioissa (34 %) ja yksiöissä (28 %). Opiskelijoista 22 prosenttia asuu kolmiossa tai isommassa asunnossa. Vastauksien perusteella kolmiossa tai isommassa asunnossa asuvat kavereiden tai puolison kanssa asuvat sekä vanhempien luona asuvat opiskelijat. Vuosikurssin kasvaessa soluasuntojen suosio vähenee ja isompien asuntojen suosio lisääntyy. Tähän lienee syynä puolison kanssa
3
yhteen muuttaminen tai perheen perustaminen. Yksiöt ovat suosituimpia 2-5. vuosikurssilaisten keskuudessa. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Asunnon koko vuosikurssin perusteella.
Soluasunto Yksiö Kaksio Kolmio Isompi kuin kolmio Huoneiston tai talon osa (alivuokraus) Yhteensä N* (100 %)
1. 16 % 23 % 31 % 9% 17 % 4% 251
Vuosikurssi 2-3. 4-5. 12 % 11 % 30 % 35 % 36 % 34 % 10 % 11 % 10 % 7% 3% 3% 351 189
+6. 7% 23 % 39 % 14 % 14 % 4% 111
Yhteensä 12 % 28 % 34 % 10 % 12 % 3% 902
*Painottamaton N.
Aalto-yliopiston opiskelijoiden asumiskustannukset ovat keskimäärin 477 euroa kuukaudessa. Tyypillisin (mediaani) vuokra on 430 euroa eli puolet opiskelijoista maksaa tätä vähemmän ja puolet tätä enemmän vuokraa. Kotitaloustyypin perusteella vähiten asumisestaan kuukautta kohden maksavat soluasunnossa asuvat (mediaani 307 euroa) ja kimppakämpässä asuvat (mediaani 360 euroa) opiskelijat. Yksin asuvien asumiskustannusten mediaani on 484 euroa ja kahdestaan puolison kanssa asuvien on vastaavasti 500 euroa. Havaintojen vähyyden takia lasten tai vanhempien kanssa asuvien opiskelijoiden keskimääräisiä asumiskustannuksia ei voida pitää kovinkaan tarkkoina estimaatteina. Lisäksi suurin osa vanhempien luona asuvista vastasi, ettei maksa asumisestaan mitään, mutta ”0” -vastaukset on poistettu analyysistä. Niiden poistaminen on perusteltua keskiarvolaskelmista, koska ne vääristäisivät yleistä keskiarvoa alaspäin. (Taulukko 4.) Taulukko 4. Aalto-yliopiston opiskelijoiden keskimääräiset asumismenot euroissa kuukautta kohden kotitalouden tyypin mukaan. Asumiskustannukset sisältävät vuokrakulut (ja lainakulut), sähkö, vesi ja nettiyhteyden.
Minkälaisessa kotitaloudessa asut?
95 %:n luottamusväli Lower Upper
Keskiarvo
Mediaani
N*
Keskihajonta
Asun yksin omassa taloudessani
524
484
293
204
501
Asun kahdestaan puolison kanssa
533
500
206
233
501
565
Asun yksin lapsen/lasten kanssa
902
951
3
71
702
1103
Asun puolison ja lapsen/lasten kanssa
903
767
16
524
672
1134
Asun omien vanhempien/toisen vanhemman tai sukulaisten luona Asun kaverin/kavereiden kanssa kimppakämpässä
342
270
14
389
108
576
381
360
179
153
359
404
Asun soluasunnossa
323
307
109
99
304
342
Muu
438
303
24
393
280
596
Yhteensä
477
430
844
243
460
493
547
N* painottamaton. Vastaukset ”0” (N=56) on poistettu analyysistä. Kysymykseen vastanneista 5,2 prosenttia ei maksa asumisestaan mitään ja heistä lähes kaikki (88 %) asuu vanhempiensa luona. Todellisuudessa vanhempien luona asuvat siis maksavat harvoin asumisestaan mitään, koska yleisin vastaus on 0 euroa ja keskiarvo 0 -vastausten kanssa on 83 euroa.
Aiemmin mainittiin, että kauppakorkeakoulun opiskelijat asuvat useimmin yksityiseltä sektorilta vuokratuissa asunnoissa verrattuna muihin Aalto-yliopiston korkeakouluihin, joten luonnollisesti kauppakorkeakoulun opiskelijat maksavat asumisestaan keskimääräisesti enemmän kuin muut. Näyttäisi siltä, että kauppakorkeakoulun opiskelijat suosivat muita Aalto-yliopiston korkeakoulujen opiskelijoita enemmän asumiskustannuksiltaan kalliimpia asuntoja. Keskimäärin kauppakorkeakoulun opiskelijoilla on 95 (mediaani 100) euroa korkeammat asumiskustannukset kuukautta kohden kuin muilla opiskelijoilla. (Taulukko 5.) 4
Taulukko 5. Aalto-yliopiston opiskelijoiden keskimääräiset asumismenot euroissa kuukautta kohden korkeakoulun perusteella. 95 %:n luottamusväli
Keskiarvo Mediaani Insinööritieteiden korkeakoulu 459 403 Kauppakorkeakoulu 549 500 Kemian tekniikan korkeakoulu 405 357 Perustieteiden korkeakoulu 431 400 Sähkötekniikan korkeakoulu 449 377 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu 499 460
N* 186 126 91 193 142 111
Lower
Upper
421 513 350 397 399 466
496 584 460 464 499 532
Bonferroni -post hoc testin mukaan kauppakorkeakoulun keskiarvo eroaa merkitsevästi insinööritieteiden, kemian tekniikan, perustieteiden ja sähkötekniikan korkeakoulun kanssa (kaikki muut paitsi taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) vähintään tasolla p<0,05. *Painottamaton N. Vastaukset ”0” (N=56) on poistettu analyysistä.
Mitä luultavimmin opiskelijoiden asumispreferensseissä on tapahtumassa muutoksia, sillä 1. vuosikurssin opiskelijat, jotka ovat keskimäärin nuorimpia opiskelijoita, asuvat useammin yksityiseltä vuokratussa asunnossa kuin 2-3. ja 4-5. vuosikurssin opiskelijat. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat (475e) maksavat asumisestaan myös keskimäärin enemmän kuin 2-3. vuosikurssin opiskelijat (447e) ja 4-5. vuosikurssin opiskelijat (473e)1. Eniten asumisestaan maksavat 6. ja suuremman vuosikurssin opiskelijat (576e). Ero ei selity sillä, että 1. vuosikurssin opiskelijat olisivat kauppakorkeakoulusta, koska heistä vain 18 prosenttia on kauppakorkeakoulun opiskelijoita. Vastaavat osuudet 2-3. vuosikurssin ja 4-5. vuosikurssin opiskelijoista on 26 prosenttia kummassakin. Näyttäisi siis siltä, että Aalto-yliopiston uudet opiskelijat ovat alkaneet suosimaan yksityisen sektorin asuntoja ja ovat valmiita maksamaan asumisestaan enemmän. Tämä liittynee ainakin osittain opintotuen muutoksiin eli yleiseen asumistukeen siirtymiseen tai asuntojen tarjonnan muutoksiin.
1.2 Tyytyväisyys nykyiseen asumiseen Kuviot 2a-h mittaavat opiskelijoiden tyytyväisyyttä asuntonsa eri ominaisuuksiin asuntotyypin perusteella. Muut asumismuodot sisältävät omistus- ja asumisoikeusasumisen sekä vanhempien luona asumisen ja vuokralla asumisen muissa kuin opiskelija-asunnoissa tai yksityiseltä vuokratuissa asunnoissa. Opiskelija-asunnoissa asuvista opiskelijoista 37 prosenttia on erittäin tyytyväisiä asuntonsa kokoon, kun yksityiseltä vuokratussa asunnossa asuvien opiskelijoiden vastaava osuus on 48 prosenttia. Pääasiallisesti opiskelijat ovat tyytyväisiä asuntonsa kokoon, koska 84 prosenttia opiskelijoista on siihen melko tai erittäin tyytyväinen. Opiskelija-asunnoissa asuvat ovat hieman tyytymättömämpiä asuntonsa kuntoon kuin yksityiseltä vuokratuissa asunnoissa asuvat opiskelijat. Varustelutasoon tyytyväisyydessä on selkeä ero yksityiseltä vuokrattujen asuntojen hyväksi, sillä 17 prosenttia AYY:n opiskelija-asunnoissa asuvista on erittäin tyytyväinen varustelutasoon ja vastaavasti yksityisiltä markkinoilta vuokratussa asunnossa asuvista 46 prosenttia on erittäin tyytyväinen asunnon varustelutasoon. Kuitenkin opiskelija-asunnossa asuvat ovat pääosin erittäin tyytyväisiä asumiskustannusten edullisuuteen ja etenkin AYY:n opiskelija-asunnossa asuvat opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä asunnon sijaintiin oppilaitokseen nähden. Yksityiseltä vuokratuissa asunnoissa asuvat opiskelijat ovat useimmin erittäin tyytyväisiä asunnon sijaintiin palveluihin ja liikenneyhteyksiin nähden. Opiskelijat ovat yleisesti tyytyväisiä asuinalueensa viihtyisyyteen. (Kuviot 2a-h.)
1
Verrattuna muihin vuosikurssiryhmiin, 1. vuoden opiskelijat asuvat eniten vielä vanhempiensa luona. Suurin osa näistä henkilöistä ei näy tuloksissa, koska nolla (0) asumismenot vastanneet opiskelijat on poistettu analyysistä.
5
Kuinka tyytyväinen olet asuntosi kokoon? AYY:n opiskelija-asunto
37%
43%
11%
7%
HOASin opiskelija-asunto
37%
43%
11%
6%
Yksityiseltä vuokrattu asunto
48%
Muut asumismuodot
40% 57%
Yhteensä
4%
31%
44%
7%
6% 2%
40%
8%
Erittäin tyytyväinen
Melko tyytyväinen
En tyytyväinen enkä tyytymätön
Melko tyytymätön
Erittäin tyytymätön
En osaa sanoa
6%
Kuvio 2a. Opiskelijoiden tyytyväisyys asuntonsa kokoon.
Kuinka tyytyväinen olet asuntosi kuntoon? AYY:n opiskelija-asunto
30%
HOASin opiskelija-asunto
31%
Yksityiseltä vuokrattu asunto
47%
12%
39%
13%
40%
Muut asumismuodot
13%
46% 51%
Yhteensä
10%
9% 37%
36%
5%
6% 1%
43%
10%
8%
Erittäin tyytyväinen
Melko tyytyväinen
En tyytyväinen enkä tyytymätön
Melko tyytymätön
Erittäin tyytymätön
En osaa sanoa
Kuvio 2b. Opiskelijoiden tyytyväisyys asuntonsa kuntoon.
Kuinka tyytyväinen olet asuntosi varustelutasoon? AYY:n opiskelija-asunto HOASin opiskelija-asunto
17%
45%
13%
38%
Yksityiseltä vuokrattu asunto
13%
26%
46%
Muut asumismuodot Yhteensä
22% 15%
37% 58%
31%
6% 31%
39%
15%
9% 2% 3% 10%
Erittäin tyytyväinen
Melko tyytyväinen
En tyytyväinen enkä tyytymätön
Melko tyytymätön
Erittäin tyytymätön
En osaa sanoa
Kuvio 2c. Opiskelijoiden tyytyväisyys asuntonsa varustelutasoon.
6
Kuinka tyytyväinen olet asuntosi asumiskustannuksiin? AYY:n opiskelija-asunto
57%
HOASin opiskelija-asunto Yksityiseltä vuokrattu asunto
30%
46%
34%
22%
32%
Muut asumismuodot
12%
21%
56%
Yhteensä
7%
6%
15%
22%
46%
5%
7%
29%
8%
12%
8%
Erittäin tyytyväinen
Melko tyytyväinen
En tyytyväinen enkä tyytymätön
Melko tyytymätön
Erittäin tyytymätön
En osaa sanoa
Kuvio 2d. Opiskelijoiden tyytyväisyys asuntonsa asumiskustannuksiin.
Kuinka tyytyväinen olet asuntosi sijaintiin oppilaitokseen nähden? AYY:n opiskelija-asunto
67%
HOASin opiskelija-asunto
48%
Yksityiseltä vuokrattu asunto Muut asumismuodot Yhteensä
18% 24%
39%
9%
9%
13%
44%
22%
39%
10% 14%
48%
30%
5%
5%
14% 10%
8%
Erittäin tyytyväinen
Melko tyytyväinen
En tyytyväinen enkä tyytymätön
Melko tyytymätön
Erittäin tyytymätön
En osaa sanoa
Kuvio 2e. Opiskelijoiden tyytyväisyys asuntonsa sijaintiin oppilaitokseen nähden.
Kuinka tyytyväinen olet asuntosi sijaintiin liikenneyhteyksiin nähden? AYY:n opiskelija-asunto HOASin opiskelija-asunto
48% 45%
Yksityiseltä vuokrattu asunto Muut asumismuodot Yhteensä
40%
6% 5%
35%
14%
67% 43%
27% 35%
51%
7% 35%
3% 5%1%
7% 7%
Erittäin tyytyväinen
Melko tyytyväinen
En tyytyväinen enkä tyytymätön
Melko tyytymätön
Erittäin tyytymätön
En osaa sanoa
4%
Kuvio 2f. Opiskelijoiden tyytyväisyys asuntonsa sijaintiin liikenneyhteyksiin nähden.
7
Kuinka tyytyväinen olet asuntosi sijaintiin palveluihin nähden? AYY:n opiskelija-asunto
44%
HOASin opiskelija-asunto
38%
40%
10%
33%
Yksityiseltä vuokrattu asunto
15%
56%
Muut asumismuodot Yhteensä
5%
31%
52%
8%
30%
48%
6%
9%
34%
4%
10%
Erittäin tyytyväinen
Melko tyytyväinen
En tyytyväinen enkä tyytymätön
Melko tyytymätön
Erittäin tyytymätön
En osaa sanoa
5%
5%
Kuvio 2g. Opiskelijoiden tyytyväisyys asuntonsa sijaintiin palveluihin nähden.
Kuinka tyytyväinen olet asuinalueesi viihtyisyyteen? AYY:n opiskelija-asunto HOASin opiskelija-asunto Yksityiseltä vuokrattu asunto Muut asumismuodot Yhteensä
44%
38%
40%
10%
33%
15%
56% 52% 48%
5%
31% 30% 34%
6%
8% 9% 10%
Erittäin tyytyväinen
Melko tyytyväinen
En tyytyväinen enkä tyytymätön
Melko tyytymätön
Erittäin tyytymätön
En osaa sanoa
5%
4% 5%
Kuvio 2h. Opiskelijoiden tyytyväisyys asuinalueensa viihtyisyyteen.
Asuinalueen perusteella on nähtävissä tyytyväisyyseroja asunnon eri ominaisuuksissa. Otaniemessä asuvista opiskelijoista 83 prosenttia on erittäin tyytyväinen asunnon sijaintiin oppilaitokseen nähden, mikä on hyvin paljon enemmän kuin muilla asuinalueilla. Myös asumiskustannuksiin erittäin tyytyväisiä opiskelijoita on 55 prosenttia Otaniemen alueella. Varustelutasoon erittäin tyytyväisiä opiskelijoita on Otaniemessä vain 14 prosenttia. Helsingin eteläisessä suurpiirissä yli 70 prosenttia on erittäin tyytyväisiä asunnon sijaintiin liikenneyhteyksiin ja palveluihin nähden. Läntisessä suurpiirissä ollaan taas erittäin tyytyväisiä asunnon kokoon. (Taulukko 6.)
8
Taulukko 6. Mihin opiskelijat ovat asumisessaan tyytyväisiä? Erittäin tyytyväisten opiskelijoiden osuudet asuinpaikan perusteella. Asunnon sijainti oppilaitok seen nähden
Asunnon sijainti liikenneyh teyksiin nähden
Asunnon sijainti palveluihi n nähden
Asuinalueen viihtyisyys
Asunnon koko
Asunno n kunto
Varustelut aso
Asumisk ustannu kset
Otaniemi
36 %
31 %
14 %
55 %
83 %
43 %
26 %
43 %
Muu Espoo
47 %
42 %
44 %
40 %
29 %
44 %
51 %
46 %
Eteläinen suurpiiri
45 %
49 %
45 %
40 %
58 %
77 %
72 %
61 %
Läntinen suurpiiri
63 %
49 %
39 %
41 %
33 %
57 %
34 %
57 %
Keskinen suurpiiri Pohjoinen, Koillinen, Kaakkoinen, Itäinen, Östersundomin suurpiiri
27 %
16 %
27 %
41 %
17 %
59 %
65 %
51 %
61 %
34 %
37 %
59 %
9%
44 %
54 %
42 %
Muut kaupungit + Vantaa
57 %
43 %
49 %
52 %
23 %
50 %
59 %
46 %
Yhteensä
44 %
37 %
32 %
47 %
49 %
52 %
47 %
48 %
Tyytyväisyyskysymysten asteikko: erittäin tyytyväinen 1-5 erittäin tyytymätön. Taulukossa on esitetty ”erittäin tyytyväinen” -vastausvaihtoehdon osuudet. ”En osaa sanoa” -vastaukset on poistettu analyysistä. Tilastollista merkitsevyyttä ei ole testattu havaintojen vähyyden vuoksi. Alueita on yhdistetty havaintojen vähyyden vuoksi.
Vaikka etäopiskelumahdollisuudet ovat yleistyneet teknologisen kehityksen myötä, läsnäolo oppilaitoksella kuuluu opiskelijan arkeen. Siksi on tärkeää tietää opiskelijoiden koulumatkan kuormittavuus. Luonnollisesti matkustusajaltaan kauempana asuvat kokevat kodin ja opiskelupaikan välisen matkaamisen raskaammaksi. Keskimäärin Aalto-yliopiston opiskelijoilla kuluu yhdensuuntaiseen matkaan kotoa omalle kampukselleen 24 minuuttia. Opiskelijoiden tyypillisin (mediaani) matkustusaika on 20 minuuttia. Yleisesti opiskelijat eivät koe kodin ja opiskelupaikan välistä matkaa raskaaksi, koska lähes 80 prosentin (79,4 %) mielestä matka ei ole lainkaan tai ei kovin raskas. Raskaana tai erittäin raskaana matkaamista pitää 5,7 prosenttia. (Kuvio 3.) Erittäin raskaaksi ja raskaaksi koulumatkan tuntevilla kestää matkassa keskimäärin noin 50 minuuttia. Melko raskaaksi kodin ja pääasiallisen opiskelupaikan välisen matkan tuntevilla kuluu matkaan aikaa keskimäärin noin 38 minuuttia. Kuviosta 3 nähdään, että opiskelijoista 21 prosenttia kokee matkan vähintään melko raskaaksi. Huomataan opiskelijoiden kokeman kuormittavuuden vähentyneen, kun verrataan tuloksia vuoteen 2011, jolloin noin 35 prosenttia opiskelijoista koki kodin ja opiskelupaikan välisen matkaamisen vähintään melko raskaaksi. Keskimäärin noin 10 minuutin matka ei tunnu opiskelijoista lainkaan raskaalta. Korkeakoulujen välillä ei ole eroja opiskelupaikan ja kodin välisen matkan kuormittavuuden tunteessa.
Miten kuormittavaksi koet kodin ja pääasiallisen opiskelupaikkasi välisen matkaamisen? 39,6 %
39,8 %
Ei kovin raskasta
Ei lainkaan raskasta
14,9 % 2,3 %
3,4 %
Erittäin raskasta
Raskasta
Melko raskasta
Kuvio 3. Kodin ja opiskelupaikan välisen matkan kuormittavuus.
9
1.3 Mielipiteet ja toiveet liittyen asumiseen Opiskeluajan asumiseen liittyy usein myös yhteisöllistä asumista, jolloin muiden asukkaiden kanssa joutuu tai pääsee jakamaan eri asioita ja huoneita kuten keittiön. Opiskelijoiden mielipiteistä huomataan, että vessa ja suihku halutaan useimmin omaksi, sillä opiskelijoista 76 prosenttia toivoo omaa vessaa ja 71 prosenttia omaa suihkua. Sauna taas halutaan jakaa tai opiskelijat eivät välitä siitä, onko sauna oma vai yhteinen. Omaa jääkaappia toivoo 60 prosenttia ja omaa keittiötä toivoo 44 prosenttia vastaajista. Opiskelijoista vain noin 15 prosenttia haluaa oman pyykinpesu- tai tiskikoneen. Oman olohuoneen tai oleskelutilan haluaisi 23 prosenttia ja yhteisen olohuoneen 42 prosenttia vastaajista. Taulukossa sininen väri kuvastaa asioita, jonka enemmistö haluaisi omaksi ja vihreä väri taas tarkoittaa jaettavaksi haluttua asiaa. (Taulukko 7.) Taulukko 7. Aalto-yliopiston opiskelijoiden toiveita solu- ja kaveriasumiseen liittyen.
Keittiö Jääkaappi Pyykinpesukone Tiskikone Olohuone/oleskelutila WC Suihku Sauna
Ehdottomasti oma
Mielellään oma
Ei väliä 31 %
Mielellään yhteinen 15 %
Ehdottomasti yhteinen 10 %
9%
35 %
22 %
38 %
25 %
10 %
5%
3%
12 %
43 %
19 %
22 %
4%
12 %
45 %
19 %
20 %
7%
16 %
34 %
26 %
16 %
41 %
35 %
16 %
5%
3%
37 %
34 %
19 %
6%
3%
2%
5%
42 %
17 %
35 %
Vihreä väri kuvaa tilaa, jonka enemmistö haluaisi jakaa, sininen väri omaksi haluttua tilaa ja valkoinen tarkoittaa indifferenttien (”ei väliä”) enemmistöä.
Aalto-yliopiston opiskelijat pitävät tärkeimpänä asumiseen liittyvänä tekijänä asumiskustannuksien edullisuutta (31 %). Noin joka neljäs (26 %) pitää asunnon hyvää sijaintia oppilaitokseen nähden tärkeimpänä asumisvalintaan vaikuttavana tekijänä. Joka kymmenes opiskelija pitää tärkeimpänä tekijänä hyvää sijaintia liikenneyhteyksiin nähden (10 %). Myös yksityisyys ja asunnon sijainti hyvä maineisella alueella on 6-7 prosentilla tärkein asumisvalintaan vaikuttava tekijä. Kemian tekniikan ja sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijat arvostavat eniten asumiskustannuksien edullisuutta, mutta kauppakorkeakoulun ja insinööritieteiden korkeakoulun opiskelijat arvostavat sitä vähiten. (Taulukko 8.) Vuonna 2011 Aaltoyliopiston opiskelijat pitivät tärkeimpänä opiskeluajan asumisvalinnan tekijänä myös asumiskustannuksien edullisuutta. Toisiksi tärkeimpänä asumisvalintaan vaikuttavana tekijänä enemmistö pitää joko asumiskustannuksien edullisuutta tai hyvää sijaintia oppilaitokseen nähden. Kolmanneksi tärkeimmän tekijän jakauma sisältää selkeästi enemmän hajontaa vastauksissa. Asumiskustannuksien edullisuuden lisäksi (16 %) hyvä sijainti liikenneyhteyksiin nähden (16 %) ja asunnon kunto (15 %) saavat kannatusta kolmanneksi tärkeimpänä tekijänä.
10
Taulukko 8. Tärkein opiskelijoiden opiskeluajan asumisvalintaan vaikuttava tekijä korkeakouluittain. ENG
BIZ
CHEM
SCI
ELEC
25 % 26 % 38 % 29 % 39 % Asumiskustannuksien edullisuus 8 % 11 % 3 % 4% 2% Asunnon sijainti hyvä maineisella alueella 26 % 14 % 38 % 37 % 27 % Asunnon hyvä sijainti oppilaitokseen nähden 13 % 15 % 5% 6% 7% Asunnon hyvä sijainti liikenneyhteyksiin nähden 2% 5% 0% 2% 1% Asunnon hyvä sijainti palveluihin nähden 4% 4% 2% 4% 4% Asunnon hyvä sijainti läheisiin ihmisiin nähden 4 % 8 % 5 % 5 % 5% Asunnon kunto 1% 1% 0% 1% 2% Asunnon varustelutaso 9% 7% 6% 6% 7% Yksityisyys 3% 4% 0% 1% 2% Asunnon koko 5% 4% 3% 2% 2% Asuinalueen viihtyisyys 1 % 1 % 2 % 3 % 2% Asuinkohteen yhteisöllisyys 200 133 97 211 159 N* (100 %) *N painottamaton. Tilastollista merkitsevyyttä on hankala todentaa havaintojen vähyyden vuoksi.
ARTS Yhteensä
35 % 5% 26 % 9% 1% 5% 4% 0% 9% 2% 4% 1% 115
31 % 6% 26 % 10 % 2% 4% 5% 1% 7% 2% 3% 2% 915
Kansainväliset opiskelijat arvostavat enemmän asunnon sijaintia hyvä maineisella ja/tai turvallisella alueella sekä asunnon hyvää sijaintia oppilaitokseen nähden kuin suomalaiset opiskelijat. Etenkin oppilaitoksen läheisyyttä arvostetaan paljon enemmän suhteessa suomalaisiin opiskelijoihin, sillä kansainvälisten opiskelijoiden osuus on 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin suomalaisten opiskelijoiden. Suomalaiset opiskelijat arvostavat enemmän asunnon hyvää sijaintia liikenneyhteyksiin nähden sekä muita ominaisuuksia. (Liite 2.) Tärkeimpien asumisvalintaan vaikuttavien tekijöiden jakaumat eroavat kansallisuuden lisäksi perhestatuksen perusteella. Perheelliset opiskelijat arvostavat hieman enemmän asunnon sijaintia hyvä maineisella alueella sekä asunnon hyvää sijaintia ystäviin ja sukulaisiin nähden, myös asunnon koko on tärkeämpi kuin yksin elävillä opiskelijoilla. Asunnon hyvää sijaintia oppilaitokseen nähden arvostetaan enemmän yksin elävien keskuudessa kuin perheellisten. (Liite 3.) Aalto-yliopiston opiskelijoilta kysyttiin myös kolme tärkeintä tekijää liittyen asunnon hyvään sijaintiin. Tärkeimmät tekijät opiskelijoiden mielestä ovat opiskelupaikan läheisyys (43 %) ja hyvät joukkoliikenne yhteydet (27 %). (Taulukko 9.) Toisiksi tärkeimpänä tekijänä eniten suosiota sai hyvät joukkoliikenne yhteydet (38 %). Kolmanneksi tärkeimmän tekijän jakauma on tasaisemmin jakautunut eri vastausvaihtoehtojen suhteen kuin tärkein tai toisiksi tärkein tekijä. Paikallisten palvelujen läheisyys (22 %) saa eniten kannatusta kolmanneksi tärkeimpänä sijaintitekijänä. Taulukko 9. Asunnon hyvän sijainnin tärkein tekijä.
Opiskelupaikka lähellä Hyvät joukkoliikenneyhteydet Sijainti Helsingin keskustassa Tärkeät ihmiset lähellä Hyvämaineinen alue Työpaikka lähellä Turvallinen alue Paikalliset palvelut lähellä Hiljainen alue Muut tekijät N* (100%)
ENG 48 % 25 % 7% 6% 4% 3% 4% 0% 4% 0% 201
BIZ 26 % 32 % 25 % 2% 3% 2% 4% 1% 4% 0% 133
CHEM 68 % 26 % 0% 2% 0% 0% 3% 0% 2% 0% 97
SCI 53 % 23 % 7% 9% 1% 1% 1% 3% 2% 0% 213
ELEC 56 % 23 % 6% 2% 2% 2% 2% 2% 4% 2% 159
ARTS 28 % 31 % 20 % 5% 2% 0% 8% 0% 5% 1% 115
Yhteensä 43 % 27 % 13 % 5% 2% 2% 4% 1% 4% 1% 918 11
N* painottamaton. Tilastollista merkitsevyyttä on hankala todentaa havaintojen vähyyden vuoksi.
Tärkein hyvään sijaintiin vaikuttava tekijä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden keskuudessa on opiskelupaikan läheisyys, sillä yli puolet (53 %) fukseista pitää sitä tärkeimpänä hyvään sijaintiin liittyvänä tekijänä. Muiden vuosikurssien vastaava osuus on 40 prosenttia. Muiden kuin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden mielestä hyvät joukkoliikenneyhteydet ja sijainti Helsingin keskustassa tai sen läheisyydessä ovat tärkeämpiä hyvään sijaintiin vaikuttavia tekijöitä. (Liite 4.) Ei-perheellisistä melkein puolet (47 %) pitää tärkeimpänä sijaintiin liittyvänä tekijänä opiskelupaikan läheisyyttä, mutta perheellisistä opiskelijoista vain 30 prosenttia. Perheelliset arvosta hyviä joukkoliikenneyhteyksiä (34 %), tärkeitä ihmisiä lähellä (7 %) ja hyvämaineista aluetta (5 %) enemmän kuin muut opiskelijat. (Liite 5.) Asumiseen liittyvät avovastaukset puhuvat asumiskustannuksien edullisuuden puolesta. Opiskelijoiden mielestä pääkaupunkiseudun asunnot ovat erittäin kalliita yksityisellä sektorilla ja julkiselta puolelta ei välttämättä löydy itselle mielekästä asuntoa: ”Asuisin mielelläni hyvin lähellä oppilaitosta ja opiskelijatapahtumia (mielelläni solussa), mutta asuntojonot ovat valitettavan pitkät.” ”Yksityisiltä markkinoilta on erittäin vaikeaa löytää sopuhintaisia asuntoja pääkaupunkiseudulla. Toisaalta kimppakämppäratkaisulla voi taata itselleen erinomaisen asuntotilanteen opintojen ajaksi (vaikka tämän vaihtoehdon käyttämistä on vaikeutettu siirtämällä opiskelijat yleisen asumistuen piiriin).”
1.4 Asumisen yhteisöllisyys Tässä osiossa paneudutaan erityisesti opiskelijoiden solu- ja kimppa-asumiseen liittyviin tekijöihin sekä asumisen yhteisöllisyyteen. Aalto-yliopiston opiskelijoista 47 prosenttia on asunut tai asuu soluasunnossa eli toisin sanoen vastaajista yli puolet (53 %) ei ole koskaan asunut solussa. Opiskelijoilta kysyttiin syitä siihen, miksi he eivät halunneet tai halua asua soluasunnossa. Kuviosta 4 nähdään, että oman tilan ja yksityisyyden puute ovat suurimmat soluasumisen ongelmat. Soluasunnossa ei haluta asua myöskään epäsiisteyden (45 %) ja epämieluisten kämppäkavereiden takia (35 %). Kymmenen prosenttia vastaajista on maininnut opintorahan asumislisän muutoksen syyksi sille, ettei halua asua soluasunnossa. (Kuvio 4.)
Syyt siihen, miksi opiskelijat eivät halua asua soluasunnossa? Epäsiisteys
45,0 %
Rauhattomuus Opintorahan asumislisän muutokset Parisuhde Asunnon huonot ominaisuudet (esim. varustelutaso)
31,9 % 9,6 % 18,0 % 23,4 %
Epämieluisat kämppäkaverit
34,6 %
Oman tilan puute/yksityisyyden puute Kysymys ei koske minua tai en osaa sanoa
53,2 % 27,7 %
Kuvio 4. Miksi et halunnut/halua asua soluasunnossa (vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja). Kyselylomaketeknisistä syistä vastausosuudet on suhteutettu kaikkien kyselyyn vastanneiden määrään (N=924).
Opiskelijoilta, jotka ovat asuneet tai asuvat soluasunnossa, kysyttiin syitä soluasumismuodon valintaan. Ylivoimaisesti suurin syy on se, että soluasuntoa on tarjottu opiskelijalle ensimmäiseksi asuntovaihtoehdoksi 12
(71 %). Opiskelijat arvostavat myös edullisia asumiskustannuksia (49 %) sekä asunnon hyviä ominaisuuksia (34 %) esimerkiksi sijainnin suhteen. (Kuvio 5.)
Miksi opiskelijat haluavat asua solussa? Mahdollisuus jakaa tavaroita (esim. keittiötarvikkeet, auto)
3,5 %
Yhteisasuminen oli ainoa vaihtoehto
26,1 %
Asunnon hyvät ominaisuudet (esim. sijainti) Kivat kämppäkaverit, jotka tunsin jo entuudestaan Haluan asua yhdessä muiden kanssa
33,6 % 8,7 % 10,1 %
Halvemmat asumiskustannukset
49,3 %
Soluasunto oli ensimmäinen, jota minulle tarjottiin Kysymys ei koske minua tai en osaa sanoa
70,4 % 7,7 %
Kuvio 5. Mitkä olivat syyt siihen, että valitsit/päädyit asumaan soluasuntoon (vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja)? Kyselylomaketeknisistä syistä vastausosuudet on suhteutettu kaikkien kyselyyn vastanneiden määrään (N=924).
Vastaavasti kimppakämpässä on asunut tai asuu 49 prosenttia Aallon opiskelijoista. Suurimpina kimppaasumisen ongelmina pidetään oman tilan ja yksityisen puutetta (32 %) sekä epäsiisteyttä (19 %). Syiden vastausjakauma on hyvin samansuuntainen soluasumisen vastausjakauman kanssa. Kysymys ei ole koskettanut opiskelijoita yhtä paljon kuin soluasumiskysymys, sillä jopa 47 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista on vastannut kysymykseen ”kysymys ei koske minua tai en osaa sanoa”. (Kuvio 6.)
Syyt siihen, miksi opiskelijat eivät halua asua kimppakämpässä? Epäsiisteys
19,3 %
Rauhattomuus Opintorahan asumislisän muutokset
15,4 % 11,3 %
Parisuhde Asunnon huonot ominaisuudet (esim. varustelutaso) Epämieluisat kämppäkaverit Oman tilan puute/yksityisyyden puute Kysymys ei koske minua tai en osaa sanoa
13,9 % 7,7 % 13,6 % 32,4 % 47,2 %
Kuvio 6. Miksi et halunnut/halua asua kimppakämpässä (vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja). Kyselylomaketeknisistä syistä vastausosuudet on suhteutettu kaikkien kyselyyn vastanneiden määrään (N=924).
Kimppakämppään muutetaan yleensä halvempien asumiskustannuksien takia (75 %) sekä mukavien ja entuudestaan tuttujen kämppäkavereiden vaikutuksesta (54 %). Neljännes kimppakämpässä asuvista tai asuneista opiskelijoista asuu tai asui kimppakämpässä yhteisöllisyyden takia eli heillä oli tarve asua muiden ihmisten kanssa. (Kuvio 7.) Kimppa-asumisen ja soluasumisen syissä näyttäisi olevan hieman eroja. Soluun mennään usein siksi, että sitä tarjotaan ensimmäisenä. Soluasumisessa arvostetaan myös asumiskustannuksien edullisuutta niin kuin kimppa-asumisessakin. Ongelmaksi koetaan kuitenkin yksityisyyden puute, epäsiisteys ja epämieluisat kämppäkaverit. Kimppa-asumisessa epämieluisat kämppäkaverit eivät luonnollisesti ole ongelma, vaan itse valitut kivat kämppäkaverit ovat syy muuttaa yhteiseen asuntoon. 13
Miksi opiskelijat haluavat asua kimppakämpässä? Mahdollisuus jakaa tavaroita (esim. keittiötarvikkeet)
17,1 %
Yhteisasuminen oli ainoa vaihtoehto
21,3 %
Asunnon hyvät ominaisuudet (esim. sijainti)
45,1 %
Kivat kämppäkaverit, jotka tunsin jo entuudestaan
53,8 %
Haluan asua yhdessä muiden kanssa
25,5 %
Halvemmat asumiskustannukset Kysymys ei koske minua tai en osaa sanoa
75,2 % 7,0 %
Kuvio 7. Mitkä olivat syyt siihen, että valitsit/päädyit asumaan kimppakämppään (vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja)?
Aalto-yliopiston opiskelijoille esitettiin väittämiä siitä, mikä kannustaisi heitä valitsemaan soluasunnon tai kaveriasunnon asumismuodoksi. Keskiarvotarkastelusta huomataan, että mahdollisuus valita kämppäkaverit (ka. 6,0) on erittäin tärkeää opiskelijoille. Samoin mahdollisuutta tietää mahdollisesta tulevasta asunnosta lisää (ka. 5,8), esimerkiksi kuvien muodossa, pidetään tärkeänä. Ennakkotieto asuinalueen yhteisöllisyydestä (ka. 4,1) ei ole kovinkaan tärkeää, kun pohditaan solu- tai kaveriasumisen kannustavuutta. (Taulukko 10.) Naiset (ka. 6,1) arvostavat tilastollisesti merkitsevästi (p<0,001) enemmän mahdollisuutta tietää solu- tai kaveriasunnosta lisää esimerkiksi kuvien muodossa kuin miehet (ka. 5,6). Taulukko 10. Mikä kannustaisi sinua valitsemaan asumismuodoksi soluasunnon tai kaveriasunnon? Keskiarvo Mediaani N (keskihajonta) (painotettu) Mahdollisuus valita kämppäkaveri(t) 6,0 (1,4) 6 879 Tieto asuinalueen yhteisöllisyydestä 4,1 (1,8) 4 841 Mahdollisuus tietää lisää asunnosta (esim. kuvia) 5,8 (1,4) 6 868 Asteikko: ei lainkaan tärkeä 1-7 erittäin tärkeää. Analyysistä on poistettu ”En osaa sanoa” -vastaukset. Korkeakoulujen välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa mielipideväittämien keskiarvoissa.
Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan asumisen yhteisöllisyyteen liittyviä väittämiä asteikolla ei lainkaan tärkeää 1-5 erittäin tärkeää. Tärkeimmäksi yhteisöllisyyden tekijäksi osoittautui yhteiset tilat asuinalueella, sillä 40 prosenttia pitää sitä vähintään tärkeänä yhteisöllisyyden tekijänä. Toisiksi tärkein tekijä on yhteiset tilat kiinteistössä esimerkiksi vapaa-ajantilat tai kerhotilat (36 %). Asukastoimintaa kiinteistössä tai asuinalueella pidettiin vähiten asumisen yhteisöllisyyden kannalta tärkeänä asiana, koska vain noin joka viides (21 %) opiskelija piti sitä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Tapahtumia asuinalueella piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 28 prosenttia opiskelijoista. Korkeakoulujen välillä arvostetaan asumisen yhteisöllisyyttä eri tavalla. Kauppakorkeakoulun opiskelijat arvostavat yhteisiä tiloja kiinteistössä vähemmän kuin perustieteiden korkeakoulun opiskelijat (p<0,05). Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijat arvostavat enemmän yhteisiä tiloja asuinalueella kuin sähkötekniikan ja perustieteiden korkeakoulujen opiskelijat (p<0,01). Kauppakorkeakoulun opiskelijat arvostavat asukastoimintaa kiinteistössä tai asuinalueella vähemmän kuin perustieteiden ja insinööritieteiden korkeakoulun opiskelijat (p<0,01). (Kuvio 8.)
14
1 -ei lainkaan tärkeää
2
3
4
5 -erittäin tärkeää
Yhteiset tilat kiinteistössä (esim. kerhotila)* ENG BIZ
15%
28%
13%
CHEM SCI
15% 37%
19%
15%
Yhteensä
15%
10%
26%
26%
8%
27%
22%
21%
18%
10% 18%
26%
17%
20%
ARTS
21%
22%
13%
ELEC
32%
24%
24%
23%
17% 14%
27%
24%
16%
25%
13%
Yhteiset tilat asuinalueella (esim. kahvila)*** ENG
11%
15%
32%
29%
13%
BIZ
10%
18%
27%
33%
12%
CHEM SCI
15% 12%
ELEC ARTS Yhteensä
15%
35%
25%
21% 8%
26% 18%
11%
12%
26% 29%
28%
9%
25%
29% 18%
8%
8%
32% 29%
20% 30%
12%
Asukastoiminta kiinteistössä tai asuinalueella** ENG
19%
BIZ CHEM SCI
26%
30%
33%
30%
20% 14%
ELEC
21% 24%
30%
11% 3%
30%
33%
16%
28%
28%
21%
28%
ARTS
22%
29%
26%
Yhteensä
23%
28%
27%
4%
5%
21%
5%
19%
6%
16%
7%
17%
5%
Tapahtumat asuinalueella* ENG BIZ CHEM SCI ELEC ARTS Yhteensä
16%
25%
24% 17% 14% 24% 15% 19%
27% 29%
22%
29% 29%
28% 12% 25% 24%
29%
27% 25%
13% 20% 22% 26%
30% 28%
4% 5%
12% 10% 13%
25% 22%
6% 8%
Kuvio 8. Kuinka tärkeäksi koet seuraavat asumisen yhteisöllisyyteen liittyvät asiat? Asteikko: ei lainkaan tärkeää 1-5 erittäin tärkeää. Kruskal-Wallis -testin tilastolliset merkitsevyydet on merkattu tähdillä p<0,05*, p<0,01** ja p<0,001***.
15
2 Viestintä ja palvelut Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalla on haastava tehtävä tavoittaa viestinnällään melko heterogeeninen opiskelijoiden joukko. Tarjolla olevien palveluiden tulisi tavoittaa niitä tarvitsevat opiskelijat mahdollisimman tehokkaasti. Siksi luomme kattavan katsauksen opiskelijoiden käyttämistä viestintäkanavista, sosiaaliseen median käytöstä sekä mielipiteistä liittyen ylioppilaskunnan viestintään ja palveluihin.
2.1 Viestintäkanavat Ylioppilaskunnalla on melko paljon eri viestintäkanavia ja näyttäisi siltä, että Aalto-yliopiston opiskelijat seuraavat ylioppilaskunnan viestintää useimmin viikkotiedotteen muodossa, koska 65 prosenttia opiskelijoista seuraa viikkotiedotteita vähintään 2-3 kertaa kuussa. Myös julisteita ja ilmoitustauluja seurataan suhteellisen säännöllisesti, sillä joka neljäs opiskelija (24 %) seuraa niitä viikoittain. Sosiaalisen median kanavista tiheimmin seurataan Facebookia ja seuraavaksi eniten Instagramia. Instagram ja etenkin Twitter ovat kuitenkin huomattavasti vähemmän seuratumpia kuin Facebook. (Kuvio 9.)
Julisteet ja ilmoitustaulut AYY:n kalenteri Aino-lehti
24% 6%
10%
12%
7%
15% 35%
15% 38%
60%
19%
Viikkotiedote
43%
45%
26%
33%
AYY:n nettisivut 4% 8%
21%
27%
20%
26%
16%
10%
1% 11%
11% 16%
11%
13%
31%
85%
13%
Viikoittain
2-3 kertaa kuussa
5% 4%
13%
Kerran kuussa
65%
Harvemmin
En koskaan
Kuvio 9. Miten tiiviisti seuraat ylioppilaskuntasi viestintää eri kanavien välityksellä?
Korkeakouluittain viestintäkanavien seuraaminen on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yhtenevää. Kuitenkin tulosten valossa kauppakorkeakoulun opiskelijat ovat muita aktiivisempia sosiaalisen median käyttäjiä. Facebookin seuraaminen on yleisempää kauppakorkeakoulussa kuin taiteiden ja suunnittelun, sähkötekniikan, perustieteiden ja insinööritieteiden korkeakoulussa. Instagramin seuraaminen on yleisempää kauppakorkeakoulussa kuin sähkötieteiden ja perustieteiden korkeakoulussa. Muita parittaisia tilastollisesti merkitseviä korkeakoulujen välisiä eroja ei viestintäkanavien seuraamisessa ole. (Taulukko 11.)
16
Taulukko 11. Ylioppilaskunnan viestintäkanavien seuraaminen korkeakouluittain vähintään 2-3 kertaa kuussa.
Julisteet ja ilmoitustaulut AYY:n kalenteri Aino-lehti* AYY:n nettisivut Viikkotiedote Facebook*** Twitter Instagram***
ENG 39 % 20 % 2% 12 % 67 % 32 % 2% 13 %
BIZ 45 % 16 % 2% 8% 66 % 58 % 3% 26 %
CHEM 49 % 18 % 0% 12 % 66 % 49 % 0% 23 %
SCI 46 % 16 % 1% 12 % 67 % 36 % 3% 14 %
ELEC 49 % 16 % 2% 15 % 70 % 36 % 3% 13 %
ARTS 39 % 13 % 0% 13 % 53 % 45 % 3% 18 %
Yhteensä 44 % 16 % 1% 12 % 65 % 43 % 3% 18 %
Taulukon prosenttiosuudet sisältävät vastaukset 2-3 kertaa kuussa ja viikoittain. Kruskal-Wallis -testin tilastolliset merkitsevyydet on merkattu tähdillä p<0,05*, p<0,01** ja p<0,001***.
Ikäryhmittäisessä tarkastelussa huomataan, että yleisesti opiskelijoiden vanhetessa ylioppilaskunnan viestintäkanavien seuraaminen vähenee. Erityisesti tämä iän tuoma suoraviivainen seurausaktiivisuuden väheneminen on havaittavissa viikkotiedotteen sekä julisteiden ja ilmoitustaulun kohdalla. (Taulukko 12.) Vanhemmat opiskelijat (+27v) ovat selkeästi hankalampi tavoittaa viestintäkanavien kautta kuin nuoremmat opiskelijat (18-23v). Taulukko 12. Ylioppilaskunnan viestintäkanavien seuraaminen ikäryhmän perusteella vähintään 2-3 kertaa kuussa.
Julisteet ja ilmoitustaulut* AYY:n kalenteri Aino-lehti* AYY:n nettisivut* Viikkotiedote** Facebook*** Twitter Instagram N* (913-920) (100%)
18-20v 54 % 21 % 1% 20 % 77 % 44 % 4% 19 % 136
21-23v 50 % 17 % 2% 15 % 68 % 46 % 2% 19 % 348
24-26v 40 % 16 % 1% 7% 68 % 47 % 3% 22 % 244
27-29v 35 % 12 % 0% 9% 58 % 42 % 3% 17 % 99
30v ja vanhemmat 34 % 11 % 3% 8% 46 % 25 % 2% 5% 93
Taulukon prosenttiosuudet sisältävät vastaukset 2-3 kertaa kuussa ja viikoittain. Kruskal-Wallis -testin tilastolliset merkitsevyydet on merkattu tähdillä p<0,05*, p<0,01** ja p<0,001***. N* painottamaton havaintojen määrä.
AYY:n viestintää seuraavat useimmin aktiivisesti yhdistystoimintaan ja tapahtumiin osallistuvat opiskelijat. Viikkotiedotetta seuraa vain 44 prosenttia passiivisista opiskelijoista viikoittain tai 2-3 kertaa kuussa, kun aktiivisten opiskelijoiden osuus on 78 prosenttia. Sosiaalisen median seuraamisessa on suuria eroja aktiivien ja muiden välillä. Esimerkiksi Instagramia aktiivisista opiskelijoista seuraa joka kolmas (32 %), kohtalaisen aktiivisuuden opiskelijoista joka kymmenes (10 %) ja passiivisista vähemmän kuin joka kymmenes (7 %) opiskelija. Tehokkain keino tavoittaa kohtalaisen aktiivisia ja passiivisia opiskelijoita on viikkotiedote. Passiiviset opiskelijoiden keskuudessa Facebook (24 %) on toisiksi suosituin kanava. (Kuvio 10.)
17
Viestintäkanavien seuraminen yhdistystoiminta-aktiivisuuden perusteella Aktiiviset
Kohtalainen aktiivisuus
Passiiviset
78% 65%
60%
61% 44%
42% 22%
Julisteet ja ilmoitustaulut
21%
13% 14%
AYY:n kalenteri
3% 0% 1%
17% 11% 5%
Aino-lehti
AYY:n nettisivut
Viikkotiedote
36%
24%
32%
10% 7% Instagram
Kuvio 10. Viestintäkanavien seuraaminen vähintään 2-3 kertaa kuukaudessa yhdistystoiminta-aktiivisuuden perusteella (N=905-912). Kuviossa esitettyjen kanavien erot tilastollisesti merkitseviä vähintään tasolla p<0,05. Selite: ”Aktiiviset”: Järjestää itse yhdistystoimintaa ja tapahtumia tai osallistuu usein toimintaan ja tapahtumiin. ”Kohtalainen aktiivisuus”: Osallistuu joskus tai harvoin toimintaan ja tapahtumiin. ”Passiiviset”: Eivät osallistu toimintaan tai tapahtumiin.
Taulukosta 13 nähdään, mitä kanavia opiskelijat haluaisivat käyttää AYY:n palveluiden seuraamiseen. Eniten opiskelijat haluavat saada tietoa AYY:n palveluista viikkotiedotteen (79 %) kautta. AYY:n nettisivujen kautta haluaisi saada tietoa 66 prosenttia ja Facebookin kautta 57 prosenttia opiskelijoista. Yli puolet opiskelijoista myös haluaisi saada tietoa julisteiden ja ilmoitustaulujen kautta. Sosiaalisen median kanavista LinkedIn, Twitter ja Whatsapp saavat verrattain vähän suosiota. Telegram näyttäisi olevan erityisen haluttu perustieteiden ja sähkötekniikan opiskelijoiden keskuudessa. (Taulukko 13.) Taulukko 13. Haluaisitko saada tietoa ylioppilaskuntasi palveluista seuraavien kanavien kautta? Vertailu korkeakouluittain.
Julisteet ja ilmoitustaulut** AYY:n kalenteri* Aino-lehti** AYY:n nettisivut Viikkotiedote Facebook*** Twitter Instagram** LinkedIn Whatsapp Telegram***
ENG 47 % 40 % 14 % 65 % 77 % 51 % 7% 20 % 11 % 9% 33 %
BIZ 39 % 23 % 15 % 63 % 80 % 73 % 9% 34 % 16 % 7% 8%
CHEM 50 % 33 % 15 % 76 % 86 % 68 % 3% 30 % 14 % 9% 32 %
SCI 56 % 33 % 15 % 67 % 80 % 43 % 7% 17 % 5% 9% 44 %
ELEC 59 % 36 % 12 % 75 % 80 % 40 % 11 % 23 % 17 % 11 % 42 %
ARTS Yhteensä 59 % 51 % 41 % 34 % 21 % 15 % 60 % 66 % 73 % 79 % 65 % 57 % 9% 8% 35 % 26 % 9% 12 % 9% 9% 20 % 28 %
Taulukossa esitetään ”kyllä” -vastausten osuus ja taulukosta on jätetty pois ”En” ja ”En osaa sanoa” vastausten osuudet. Tilastolliset merkitsevyydet on merkattu tähdillä p<0,05*, p<0,01** ja p<0,001***.
Taulukossa 14 on esitetty opiskelijoiden viestintäkanavapreferenssejä vuosikursseittain. Aino-lehti näyttäisi olevan suositumpi suuremmilla vuosikursseilla kuin 1-3. vuosikurssi. Sosiaalisen median kanavapreferensseissä on eroja vuosikurssien välillä. AYY:tä haluaisi seurata Instagramin välityksellä 1. vuosikurssin ja +6. vuosikurssin opiskelijat enemmän kuin 2-5. vuosikurssien opiskelijat. Myös LinkedIn näyttäisi olevan +6. vuosikurssi ryhmässä suosituin. 1. vuosikurssin opiskelijat haluaisivat saada Whatsappin ja Telegrammin välityksellä enemmän tietoa kuin muut vuosikurssiryhmät. (Taulukko 14.)
18
Taulukko 14. Haluaisitko saada tietoa ylioppilaskuntasi palveluista seuraavien kanavien kautta? Vertailu vuosikursseittain. 1. vuosikurssi
Julisteet ja ilmoitustaulu AYY:n kalenteri* Aino-lehti*** AYY:n nettisivut Viikkotiedote Facebook Twitter Instagram** LinkedIn* Whatsapp*** Telegram***
56 % 38 % 13 % 70 % 82 % 58 % 9% 32 % 12 % 15 % 39 %
2-3. vuosikurssi
49 % 29 % 12 % 61 % 78 % 58 % 7% 20 % 10 % 6% 25 %
4-5. vuosikurssi
47 % 36 % 20 % 66 % 78 % 58 % 7% 23 % 13 % 6% 23 %
+6. vuosikurssi
53 % 36 % 22 % 74 % 74 % 47 % 10 % 35 % 17 % 8% 23 %
Yhteensä
51 % 34 % 15 % 66 % 79 % 57 % 8% 26 % 12 % 9% 28 %
Taulukossa esitetään ”kyllä” -vastausten osuus ja taulukosta on jätetty pois ”En” ja ”En osaa sanoa” vastausten osuudet. Tilastolliset merkitsevyydet on merkattu tähdillä p<0,05*, p<0,01** ja p<0,001***.
Opiskelijat vastasivat melko aktiivisesti viestintään liittyvään avokysymykseen. Avovastauksissa pohdittiin melko paljon Aino-lehden asemaa: ”Aino-lehden voisi muuttaa täysin sähköiseksi ilman, että se ilmestyy paperisena, koska tälläkään hetkellä sitä ei jaeta kaikille ylioppilaskunnan jäsenille ja näin voitaisiin säästää rahaa.” Myös Aino-lehden kustannuksien suhdetta lukijakunnan kokoon pohdittiin: ”Aino-lehden painaminen paperille ja jakaminen opiskelija-asuntoihin pitäisi lopettaa, tai ainakin otettavaa painosta pienentää merkittävästi. Lehdellä on aivan ylisuuri budjetti sen lukijakuntaan nähden.” Lisäksi paperiseen kalenteriin toivottiin muutoksia: ”Paperisessa kalenterissa tulisi olla juhlapäivät ja nimipäivät merkittyinä ja lauantai pitäisi olla kirjattuna sivulla ennen sunnuntaita (yläreunassa sivua).” Ja: ”Kalenterin suunnittelussa pitäisi huomioida ensisijaisesti käytännöllisyys eikä design! Tämän vuoden kalenteri oli niin epäkäytännöllinen (viikkonäkymän ulkoasu), että kävin hakemassa HYY:n kalenterin.” Opiskelijoilta kysyttiin heidän omasta sosiaalisen median käytöstä. Suosituimmat sosiaalisen median kanavat ovat WhatsApp (88 %), Facebook (84 %) ja Telegram (69 %). Noin puolet opiskelijoista käyttää Instagramia (60 %) ja LinkedInia (50 %). Vähiten käyttäjiä on Jodelilla (35 %) ja Twitterillä (20 %). Kauppakorkeakoulun opiskelijat käyttävät selkeästi eniten sosiaalisen median kanavia, paitsi Telegrammia käyttävät eniten muut kuin kauppakorkeakoulun opiskelijat. (Kuvio 11.)
19
100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%
Snapchat
Jodel
Telegram
Muu
ENG
84%
57%
17%
55%
92%
32%
45%
74%
3%
BIZ
94%
70%
22%
68%
95%
50%
69%
37%
1%
CHEM
84%
67%
10%
59%
87%
44%
48%
85%
3%
SCI
76%
47%
20%
39%
84%
28%
55%
92%
4%
ELEC
69%
44%
23%
42%
86%
30%
42%
82%
7%
ARTS
91%
76%
20%
24%
81%
26%
33%
60%
7%
Yhteensä
84%
60%
20%
48%
88%
35%
50%
69%
4%
Kuvio 11. Mitä sosiaalisen median kanavia Aalto-yliopiston opiskelijat käyttävät? Vastausvaihtoehtoja on voinut valita useita ja käyttäjien osuudet on suhteutettu kaikkiin kyselyyn vastanneisiin (N=924). Korkeakoulujen väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä (p<0,001) paitsi erot ”Twitter” ja ”Muu” -kategoriassa eivät ole tilastollisesti merkitseviä.
Pääasiassa opiskelijat suosivat etäyhteyttä ylioppilaskuntaan, sillä suosituin yhteydenottokanava on sähköposti (84 %), mutta myös nettisivut (41 %) ja chat-palvelu (35 %) ovat suosittuja vaihtoehtoja. Kuitenkin lähes puolet (46 %) haluaisi olla yhteydessä ylioppilaskuntaan kasvotusten. (Kuvio 12.) Ikäluokittaisen vertailun perusteella ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa kasvotusten asioinnin ensisijaisessa suosiossa.
Miten haluaisit ensisijaisesti olla yhteydessä ylioppilaskuntaan?
84% 46% Sähköpostitse Kasvotusten
41% Nettisivut
35%
30%
Chat-palvelu Puhelimitse
24%
15%
Puhelin applikaation kautta
4% Muu
Kuvio 12. Miten Aalto-yliopiston opiskelijat haluavat olla yhteydessä ylioppilaskuntaan? Vastausvaihtoehtoja on voinut valita useita ja osuudet on suhteutettu kaikkiin kyselyyn vastanneisiin (N=924).
2.2 Jäsenpalvelut Aalto-yliopiston ylioppilaskunta tuottaa jäsenilleen monia eri palveluita. Kuviosta 13 huomataan, että yleisesti ottaen AYY:n tuottamia palveluita pidetään tarpeellisina. AYY:n tuottamista palveluista ylivoimaisesti tarpeellisin on asuntojen vuokraus jäsenille, koska 89 prosenttia opiskelijoista pitää sitä erittäin tarpeellisena ja 8 prosenttia melko tarpeellisena. Opiskelijakulttuurin kehittämistä ja tukemista erittäin tärkeänä pitää 64 prosenttia vastaajista ja vain 6 prosenttia pitää sitä tarpeettomana. Puolet opiskelijoista pitää AYY:n paperista lukuvuosikalenteria tarpeettomana ja trailerin vuokrausta pitää tarpeettomana joka viides (21 %) opiskelija. (Kuvio 13.) 20
AYY:n tuottamien palveluiden tarpeellisuus Erittäin tarpeellinen
Melko tarpeellinen
Tarpeeton
Asuntojen vuokraus jäsenille
En osaa sanoa 89%
8% 2%
Oikeusturvaneuvonta
55%
Häirintäyhdyshenkilön apu
54%
31%
8% 8%
52%
34%
8% 7%
Apurahat ja stipendit Yhdistystoiminnan neuvontapalvelut, IT-tukipalvelut ja taloudellinen…
34%
44%
4% 7%
40%
7% 10%
Yhdistyksille vuokrattavat omat kerho- ja varastotilat
54%
33%
6% 7%
Kertavuokrattavat sauna-, juhla- ja kokoustilat
54%
34%
6% 6%
Vuokrattavat harrastustilat
40%
Pakettiauton vuokraus Trailerin vuokraus
42%
29%
45%
18%
Vapaaehtoistoiminta
21%
58%
12%
25%
7% 30%
64%
26% 50%
11% 20%
35%
Opiskelijakulttuurin kehittäminen ja tukeminen AYY:n paperinen lukuvuosikalenteri
15%
41% 44%
Tapahtumat
9% 10%
13% 6% 6% 6% 4% 13%
Kuvio 13. Miten tarpeellisina pidät seuraavia ylioppilaskuntasi tuottamia palveluita?
Korkeakoulujen välillä on eroavaisuuksia siinä, kuinka tarpeellisena palveluita pidetään. Taulukossa 15 esitetään korkeakouluittain vastausvaihtoehdon ”erittäin tarpeellinen” osuudet eri palveluiden suhteen. Oikeusturvaneuvontaa pidetään tärkeämpänä taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa kuin muissa korkeakouluissa (p<0,05). Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa jopa 80 prosenttia pitää häirintäyhdyshenkilön apua erittäin tarpeellisena, kun muiden korkeakoulujen osuudet vaihtelevat 46-62 prosentin välillä (p<0,001). Poikkeuksena on kemian tekniikan korkeakoulu, sillä sen mielipidejakaumat eivät eroa edellä mainittujen palveluiden kohdalla merkitsevästi taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun jakauman kanssa. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu pitää enemmän tarpeellisena myös apurahoja ja stipendejä kuin muut korkeakoulut (p<0,05). AYY:n tapahtumia taas arvostetaan enemmän kauppakorkeakoulussa kuin taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa (p<0,01).
21
Taulukko 15. AYY:n tuottamia palveluita erittäin tarpeellisena pitävien osuudet korkeakouluittain.
Asuntojen vuokraaminen Oikeusturvaneuvonta*** Häirintäyhdyshenkilön apu*** Apurahat ja stipendit*** Yhdistystoiminnan neuvontapalvelut ym.*** Yhdistyksille vuokrattavat omat tilat Kertavuokrattavat kokous- ym. tilat*** Kertavuokrattavat harrastustilat Pakettiauton vuokraus*** Trailerin vuokraus*** Vapaaehtoistoiminta** Tapahtumat* Opiskelijakulttuurin edistäminen AYY:n paperinen kalenteri***
ENG 88 % 53 % 52 % 44 % 44 % 56 % 58 % 47 % 32 % 20 % 44 % 63 % 67 % 14 %
BIZ 87 % 53 % 46 % 59 % 40 % 48 % 45 % 29 % 19 % 10 % 54 % 64 % 68 % 8%
CHEM 91 % 64 % 62 % 52 % 51 % 63 % 69 % 46 % 24 % 14 % 52 % 65 % 66 % 15 %
SCI 86 % 46 % 47 % 40 % 37 % 59 % 62 % 43 % 30 % 21 % 40 % 54 % 62 % 6%
ELEC 90 % 51 % 46 % 45 % 38 % 58 % 58 % 40 % 28 % 18 % 48 % 58 % 60 % 9%
ARTS 92 % 73 % 80 % 71 % 58 % 48 % 44 % 39 % 43 % 24 % 31 % 43 % 61 % 23 %
Taulukon prosenttiosuudet ovat ”erittäin tarpeellinen” -vastausvaihtoehdon osuuksia. Muut vastausvaihtoehdot (melko tarpeellinen, tarpeeton ja en osaa sanoa) on jätetty pois taulukosta. Kruskal-Wallis -testin tilastollinen merkitsevyys on merkattu tähdillä p<0,05*, p<0,01**, p<0,001***.
Opiskelijoilta kysyttiin heidän viimeksi käyttämäänsä AYY:n palvelua. Asuntojen vuokrauspalvelu on 33 prosentilla viimeisin AYY:n palvelu, jota he ovat käyttäneet. 24 prosenttia on käynyt viimeksi tapahtumissa ja 10 prosenttia on käyttänyt kertavuokrattavia tiloja. Opiskelijoista 13 prosenttia ei ole käyttänyt mitään AYY:n palvelua. (Kuvio 14.)
Opiskelijoiden viimeksi käyttämä AYY:n palvelu Asuntojen vuokraaminen jäsenille Häirintäyhdyshenkilön apu Apurahat ja stipendit Yhdistystoiminnan neuvontapalvelut, IT-tukipalvelut ym. Yhdistyksille vuokrattavat omat kerho- ja varastotilat Kertavuokrattavat sauna-, juhla- ja kokoustilat Vuokrattavat harrastustilat Pakettiauton vuokraus Trailerin vuokraus Tapahtumat Opiskelijakulttuurin kehittäminen ja tukeminen AYY:n paperinen lukuvuosikalenteri En ole käyttänyt AYY:n palveluita
32,5 % 0,2 % 3,1 % 1,3 % 4,3 % 10,0 % 1,1 % 0,8 % 0,3 % 23,9 % 1,3 % 8,4 % 12,6 %
Kuvio 14. Mitä AYY:n palvelua olet itse viimeksi käyttänyt?
Mitä lisäpalveluita opiskelijat haluaisivat AYY:n tarjoavan tulevaisuudessa? Opiskelijoista 38 prosenttia kävisi varmasti juomassa ilmaista kahvia palvelupisteellä, mutta 35 prosenttia vastasi, ettei kävisi juomassa kahvia, vaikka sitä ilmaiseksi tarjottaisiin. Mielenkiintoa herättivät paljon edullinen sähkösopimus ja edullinen kotivakuutus nimetystä yhtiöstä, koska kumpaakin palvelua käyttäisi varmasti tai ehkä noin 79 prosenttia opiskelijoista. Myös vuonna 2011 edullista sähkösopimusta tai kotivakuutusta olisi käyttänyt varmasti tai ehkä noin 80 prosenttia opiskelijoista. Muuttolaatikoiden vuokraus ja työkalujen lainauspalvelu herättivät noin 65 prosentissa opiskelijoista jonkinlaista mielenkiintoa. Kalusteiden vuokraamisesta tai edullisesta siivouspalvelusta ei oltu kovinkaan kiinnostuneita, sillä noin puolet opiskelijoista ei käyttäisi niitä, vaikka ylioppilaskunta niitä tarjoaisi. (Kuvio 15.) 22
Käyttäisitkö seuraavia palveluita? Edullinen kalusteiden tai astioiden vuokraus Edullinen siivouspalvelu
15%
27%
17%
31%
Ilmainen kahvi palvelupisteillä
Edullinen kotivakuutus nimetystä yhtiöstä
31%
Ehkä
Tuskin
3%
31%
43%
33%
3% 35%
42%
22%
Edullinen sähkösopimus nimetystä yhtiöstä
Varmasti
24%
24%
4%
49%
38%
Työkalujen lainauspalvelu Muuttolaatikoiden vuokraus
55%
3%
32%
4%
45%
16%
5%
48%
16%
5%
En osaa sanoa
Kuvio 15. Käyttäisitkö seuraavia palveluita, jos ylioppilaskunta tarjoaisi niitä?
Opiskelijat antoivat melko paljon avovastauksia liittyen AYY:n palvelutarjontaan. Toiveita ja kommentteja tuli monipuolisesti. Aiemmin huomattiin, että opiskelijat pitävät AYY:n asuntojen vuokraamista tärkeimpänä palveluna: ”Asunnot ovat varmasti tärkein. Luovat yhteisöllisyyttä ja edullisemmat asumiskustannukset mahdollistavat opintoihin keskittymisen.” Työkalujen vuokrausta pidettiin hyvänä ideana muutamassa kommentissa: ”Työkalujen lainauspalvelu olisi todella kätevä, jos harvemmin tarvitsee työkaluja.” Lisäksi siivouspalvelu/pyykkipalvelu herätti kiinnostusta muutamassa opiskelijoissa: ”Siivouspalvelu oli hieno idea! Kaikki, joka vapauttaa aikaa / resursseja opiskeluun!” Palveluiden aiheuttamat kustannukset ja jäsenmaksu ovat herättäneet opiskelijoissa ajatuksia: ”Jäsenmaksujen palautuspalvelu, josta palautetaan 0-100% jäsenmaksusta riippuen siitä kuinka paljon kyseinen opiskelija käyttää ylioppilaskunnan palveluita” Yleisesti opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä AYY:n palvelupisteessä saatuun palveluun. Erittäin tyytyväisten vastaajien osuus vaihtelee 26-34 prosentin välillä riippuen siitä, että onko ”En osaa sanoa” vastausvaihtoehto mukana analyysissä. Vastaavasti tyytyväisiä on ollut 37-49 prosenttia opiskelijoista. Yhteensä 4 prosenttia opiskelijoista on ollut erittäin tyytymätön tai tyytymätön viimeisimpään palvelupistekokemukseensa. (Kuvio 16.)
Kuinka tyytyväinen olit viimeisimpään palvelupistekokemukseesi? Kaikki vastaukset
"En osaa sanoa" poistettu analyysistä 49% 37% 26%
2% 2%
2% 2%
Erittäin tyytymätön
Tyytymätön
34%
10% 13% En tyytyväinen enkä tyytymätön
24% 0%
Tyytyväinen
Erittäin tyytyväinen
En osaa sanoa
Kuvio 16. Kuinka tyytyväinen olit viimeisimpään palvelupistekokemukseesi? 23
Suosituin ajankohta Otaniemen palvelutoimistossa vierailuun on kello 15-17 (55 %). Myös kello 13-15 (47 %) ja kello 11-13 (44 %) ovat sopivia asiointiaikoja. Noin joka kolmas (30 %) haluaisi asioida palvelupisteessä myös kello 17 jälkeen. (Kuvio 17.) 55% 44%
47%
35% 30%
11%
Aikaisemmin kuin kello 9
8%
9-11
11-13
13-15
15-17
Myöhemmin En osaa sanoa kuin kello 17
Kuvio 17. Mihin kellonaikaan arkipäivisin haluaisit asioida Otaniemen palvelutoimistossa? Vastausvaihtoehtoja on voinut valita useita ja osuudet on suhteutettu kaikkiin kyselyyn vastanneisiin (N=924).
24
3 Tapahtumat ja yhdistystoiminta Tässä osiossa kartoitetaan opiskelijoiden yhdistystoiminta-aktiivisuutta, jaosto- ja toimikuntatoimintaan osallistumista sekä AYY:n järjestämiin tapahtumiin kohdistuvia toiveita ja osallistumisaktiivisuutta.
3.1 Yhdistystoiminta sekä jaosto- ja toimikuntatoiminta Suurin osa (67 %) kyselyyn vastanneista opiskelijoista on jäsen ainejärjestössä ja/tai killassa. Muussa ylioppilaskunnan piirissä toimivassa yhdistyksessä jäsenenä on 27 prosenttia ja ylioppilaskunnan ulkopuolisessa yhdistyksessä jäsenenä on 8 prosenttia opiskelijoista. 21 prosenttia ei ole jäsen missään ylioppilaskunnan piirissä toimivassa yhdistyksessä. Ainejärjestö- ja/tai kiltajäsenyys on yleisintä kemian tekniikan korkeakoulussa (85 %) ja perustieteiden korkeakoulussa (82 %). Kauppakorkeakoulussa alle puolet (44 %) on vastannut olevansa jäsen ainejärjestössä ja/tai killassa. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa sekä kauppakorkeakoulussa on eniten opiskelijoita, jotka eivät ole jäseninä ylioppilaskunnan piirissä toimivissa yhdistyksissä. (Kuvio 18.)
Oletko jäsen jossain ylioppilaskunnan piirissä toimivassa järjestössä, killassa tai yhdistyksessä? 85%
82%
73%
73%
67%
61% 44% 35% 25%
19%
8% ENG
26% 14%
BIZ
31%
29% 12% 6%
9% 7% CHEM
SCI
31% 22% 22%
27%
16%
7%
4%
ELEC
ARTS
21%
8% Yhteensä
Jäsen ainejärjestössä ja/tai killassa*** Jäsen muussa yhdistyksessä** Jäsen ylioppilaskunnan ulkopuolisessa yhdistyksessä* Ei ole jäsen ylioppilaskunnan piirissä toimivassa yhdistyksessä***
Kuvio 18. Oletko jäsen jossakin ylioppilaskunnan piirissä toimivassa yhdistyksessä/järjestössä/killassa? Vastausvaihtoehtoja on voinut valita useita ja osuudet on suhteutettu kaikkiin kyselyyn vastanneisiin (N=924). Tilastollinen merkitsevyys merkattu tähdillä p<0,05*, p<0,01**, p<0,001***.
Suurin osa Aalto-yliopiston opiskelijoista on osallistunut tapahtumiin tai järjestää itse toimintaa. Viides (21 %) vastaajista järjestää tapahtumia ja toimintaa. Opiskelijoista 18 prosenttia osallistuu usein toimintaan ja tapahtumiin. Näitä opiskelijoita kutsutaan ”aktiivisiksi”. 27 prosenttia osallistuu joskus toimintaan ja tapahtumiin ja harvoin osallistuvia opiskelijoita on 12 prosenttia. Nämä opiskelijat kuuluvat ”kohtalainen aktiivisuus” -ryhmään. 8 prosenttia on lopettanut toimintaan ja tapahtumiin osallistumisen. 14 prosenttia ei ole koskaan osallistunut ylioppilaskunnan piirissä toimivien yhdistysten toimintaan tai tapahtumiin. Nämä opiskelijat ovat passiivisia yhdistystoimintaan osallistumisen perusteella. (Kuvio 19.)
25
Yhdistystoiminta-aktiivisuus Aktiiviset
Kohtalainen aktiivisuus
Passiiviset
22,8 % 38,7 %
38,5 %
Kuvio 19. Osallistutko ylioppilaskunnan piirissä toimivien yhdistysten toimintaan tai tapahtumiin (N=915)?
Jaostotoimintaan on osallistunut 8 prosenttia, toimikuntatoimintaan 11 prosenttia ja edustajiston toimintaan 5 prosenttia opiskelijoista. Vapaaehtoisena tapahtumassa on ollut 15 prosenttia ja muuten vapaaehtoisena on toiminut 7 prosenttia vastaajista. 3 prosenttia on hakenut, mutta ei ole tullut valituksi ja 13 prosenttia on harkinnut mukaan hakemista. Suurin osa (65 %) ei ole osallistunut ylioppilaskunnan jaosto- tai toimikuntatoimintaan. (Kuvio 20.)
Oletko osallistunut jaosto- tai toimikuntatoimintaan? 70%
65%
60% 50% 40% 30% 20% 10%
8%
15%
11% 5%
13% 7% 3%
0%
Kuvio 20. Oletko osallistunut ylioppilaskunnan jaosto- tai toimikuntatoimintaan? Vastausvaihtoehtoja on voinut valita useita ja osuudet on suhteutettu kaikkiin kyselyyn vastanneisiin (N=924).
26
3.2 Tapahtumat ja toiveet Opiskelijoilta tiedusteltiin tapahtumia, missä he haluaisivat käydä. Yli puolet opiskelijoista on valinnut ekskursiot (61 %), sitsit ja muut akateemiset pöytäjuhlat (54 %) ja bileet (54 %) mieluisiksi tapahtumiksi. Lähes puolet käy tai haluaisi käydä liikuntatapahtumissa (47 %), ura- ja alumnitapahtumissa (46 %), vuosijuhlassa ja silliksessä (44 %) sekä konserteissa, esityksissä tai spekseissä (44 %). Melko paljon suosiota saavat myös kulttuuri ja taidetapahtumat (41 %), saunaillat (39 %), koulutustilaisuudet (36 %) ja peli-illat (32 %). Vähiten opiskelijoita kiinnostavat kokoukset (16 %), tuetut muiden kuin opiskelijoiden järjestämät tapahtumat (15 %) ja lukupiirit (10 %). Yhdistystoiminnaltaan passiiviset opiskelijat haluaisivat käydä eniten liikuntatapahtumissa, ekskursioneilla ja kulttuuri- ja taidetapahtumissa. Tätä ryhmää kiinnostavat erittäin vähän sitsit sekä vuosijuhlat ja sillikset verrattuna aktiivisempiin ryhmiin. (Taulukko 16.) Taulukko 16. Minkälaisissa tapahtumissa käyt tai haluaisit käydä? Tapahtumapreferenssejä yhdistystoimintaaktiivisuuden perusteella.
Aktiiviset
Sitsit ja muut akateemiset pöytäjuhlat Vuosijuhlat ja sillikset Bileet Koulutustilaisuudet Saunaillat Kokoukset Liikuntatapahtumat Ekskursiot Ura- ja alumnitapahtumat Konsertit/esitykset/speksit Peli-illat Lukupiirit Kulttuuri ja taidetapahtumat Tuetut ei opiskelijoiden järjestämät tapahtumat Muu
Yhdistystoiminta-aktiivisuus Kohtalaisen aktiiviset Passiiviset
Yhteensä
80 % 72 % 76 % 43 % 55 % 29 % 52 % 71 % 51 % 57 % 38 % 10 % 44 %
51 % 34 % 47 % 36 % 34 % 9% 45 % 64 % 48 % 41 % 31 % 11 % 41 %
16 % 16 % 27 % 23 % 22 % 8% 41 % 40 % 34 % 25 % 22 % 10 % 39 %
54 % 44 % 54 % 36 % 39 % 16 % 47 % 61 % 46 % 44 % 32 % 10 % 42 %
17 % 2%
13 % 3%
15 % 1%
15 % 2%
Vastausvaihtoehtoja on voinut valita useita ja osuudet on suhteutettu kaikkiin kyselyyn vastanneisiin (N=915). Selite: ”Aktiiviset”: Järjestää itse yhdistystoimintaa ja tapahtumia tai osallistuu usein toimintaan ja tapahtumiin. ”Kohtalainen aktiivisuus”: Osallistuu joskus tai harvoin toimintaan ja tapahtumiin. ”Passiiviset”: Eivät osallistu toimintaan tai tapahtumiin.
Edellä mainitut tapahtumat tiivistettiin viiteen (5) eri kategoriaan tapahtumatyypin perusteella. Viihteelliset tapahtumat ovat selkeästi suosituimpia tapahtumia ja näitä ovat esimerkiksi sitsit ja bileet. Viihteelliset tapahtumat ovat suosituimpia kemian tekniikan korkeakoulun opiskelijoiden keskuudessa ja vähiten suosituinta taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Lisäksi kemian tekniikan korkeakoulun opiskelijat suosivat enemmän liikunta- ja pelitapahtumia sekä koulutus-, kokous sekä ura- ja alumnitapahtumia kuin muut korkeakoulut. Kuitenkin kulttuuritapahtumat ovat selvästi mieluisimpia taiteiden ja suunnittelun opiskelijoille kuin muille korkeakouluille. (Taulukko 17.)
27
Taulukko 17. Minkälaisissa tapahtumissa opiskelijat haluavat käydä korkeakoulun perusteella.
ENG
BIZ
CHEM
SCI
ELEC
ARTS
Yhteensä
Viihteelliset tapahtumat**
85 %
90 %
93 %
88 %
86 %
77 %
86 %
Kulttuuritapahtumat***
52 %
53 %
54 %
61 %
60 %
86 %
61 %
Liikunta- ja pelitapahtumat*** Koulutus-, kokous- sekä ura- ja alumnitapahtumat** Tuet ei opiskelijoiden järjestämät ja muut tapahtumat
64 %
57 %
77 %
65 %
63 %
44 %
60 %
57 %
68 %
71 %
61 %
63 %
48 %
61 %
14 %
16 %
16 %
18 %
16 %
18 %
17 %
Taulukon 16 tapahtumat on tiivistetty viiteen (5) kategoriaan tapahtumatyypin perusteella. Vastausvaihtoehtoja on voinut valita useita ja osuudet on suhteutettu kaikkiin kyselyyn vastanneisiin (N=924). Tilastollinen merkitsevyys merkattu tähdillä p<0,05*, p<0,01**, p<0,001***.
Vanhemmat opiskelijat eivät halua käydä yhtä paljon viihteellisissä tapahtumissa. Suosio laskee melko lineaarisesti ikäryhmästä 18-20-vuotiaat (94 %) 30-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin (66 %). Myös liikunta- ja pelitapahtumien suosio hiipuu maltillisesti ikäryhmän vanhetessa. Kulttuuritapahtumien suosio pysyy samana läpi ikäryhmien, samoin kuin koulutus-, kokous- sekä ura- ja alumnitapahtumien suosio. Iäkkäin ikäryhmä (30v+) haluaisi enemmän tuettuja ei opiskelijoiden järjestämiä tapahtumia ja muita tapahtumia, esimerkiksi avovastauksissa on toivottu luontoretkiä ja alkoholittomia tapahtumia. (Kuvio 21.)
Minkälaisissa tapahtumissa opiskelijat haluavat käydä ikäluokan perusteella? 94%
92% 75%
88% 78%
70%
63% 56%
63%
60% 58%
65%
58% 61%
55%
66% 64%
61%
54%
60%
30% 18%
18-20v
21-23v
17%
14%
14%
24-26v
27-29v
30v+
Viihteelliset tapahtumat*** Kulttuuritapahtumat Liikunta- ja pelitapahtumat** Koulutus-, kokous- sekä ura- ja alumnitapahtumat Tuetut ei opiskelijoiden järjestämät ja muut tapahtumat**
Kuvio 21. Minkälaisissa tapahtumissa opiskelijat haluavat käydä ikäluokan perusteella? Taulukon 16 tapahtumat on tiivistetty viiteen (5) kategoriaan tapahtumatyypin perusteella. Vastausvaihtoehtoja on voinut valita useita ja osuudet on suhteutettu kaikkiin kyselyyn vastanneisiin (N=924). Tilastollinen merkitsevyys merkattu tähdillä p<0,05*, p<0,01**, p<0,001***.
Kuviosta 22 nähdään AYY:n järjestämien tapahtumien osallistumisaktiivisuus. Wappuriehan julistuksella (34 %), Aalto After Partyilla (33 %), Wappubileillä (32 %) ja Otasuunnistuksella (29 %) on eniten osallistujia, jotka aikovat osallistua tapahtumaan uudestaan. Otasuunnistuksella (28 %) ja Aalto After Partyilla (22 %) on kuitenkin selvästi eniten myös niitä osallistujia, jotka eivät aio osallistua tapahtumaan enää uudestaan. Tapahtumien suosiossa on huomattavissa suurta hajontaa, esimerkiksi Huispaus ja St. Patricks Day 28
kiinnostavat vain harvoja opiskelijoita, mutta vapun tapahtumat kiinnostavat suurinta osaa opiskelijoista. (Kuvio 22.) Keskimäärin Aalto-yliopiston (pois lukien fuksit) opiskelijat ovat osallistuneet viiteen (5) eri tapahtumaan. Luonnollisesti osallistuttujen tapahtumien määrä kasvaa vuosikurssin kasvaessa, koska opiskelijoilla on ollut enemmän aikaa osallistua eri tapahtumiin. Näiden kahden muuttujan välinen korrelaatio on 0,282. Kuitenkin opiskelijan ikä on negatiivisessa yhteydessä osallistuttujen tapahtumien määrään (-0,273).
2
Kappaleessa esitetyt korrelaatiot ovat Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimia ja merkitseviä tasolla 0,01 (2suuntainen). 3 Fuksit (1. vuosikurssin opiskelijat) on poistettu korrelaatiotarkastelusta.
29
AYY:n tapahtumien osallistumisaktiviisuus Kyllä ja aion osallistua uudelleen
kyllä, mutta en aio osallistua uudelleen
En, mutta saatan osallistua tulevaisuudessa
En aio osallistua
En osaa sanoa Wappuriehan julistus
34%
Aalto After Party
33%
Wappubileet
32%
Otasuunnistus
5%
8%
Otatarhan ajot
15%
Polin Appro
15%
Gravitaatio
14%
Vuosijuhlaviikon tapahtumat
14%
3%
Vuosijuhlat
14%
3%
Kirppikset
12%
9%
35%
Kylän siivoustalkoot
7% 2%
International sitsit
5% 4%
25%
Aalto Amazing Race 4% 6%
31%
HelleAalto/SmökkiCup 2%
29%
16% 23% 13% 20% 20%
43% 40%
16% 26%
49%
24% 30%
17% 39%
39%
World Dinner 3%
St. Patricks Day 1%
20%
41%
36%
A!-pelit 3%
Huispaus 1%
28%
38%
32%
4% 5%
16%
29%
31%
Human vs Zombies
18% 18%
35%
30%
27%
15%
20%
47%
5% 2%
11%
29%
23%
Kukanpäivä
20%
28%
39%
4%
11%
35%
26%
6%
21%
31%
29%
9% 2%
Sitsikisat
26%
26%
6%
5%
28%
30%
11%
12%
12%
24%
6%
14% 24%
27%
11%
20%
Hullu Jussi
17%
28%
22%
Aalto Open Air
22%
22%
29%
Lakinlaskijaiset
25%
16%
40% 40% 40% 55% 43%
18% 26% 27% 19% 24%
Kuvio 22. Oletko osallistunut seuraaviin AYY:n järjestämiin tapahtumiin?
Taulukosta 18 nähdään se, kuinka monta kertaa opiskelijat ovat osallistuneet eri AYY:n järjestämiin tapahtumiin korkeakoulun perusteella. Kemian tekniikan korkeakoulussa oppilaat ovat käyneet keskimäärin kahdeksassa (8) eri tapahtumassa ja insinööritieteiden korkeakoulun opiskelijat seitsemässä (7) eri tapahtumassa. Keskimäärin vähiten erilaisissa AYY:n tapahtumissa ovat käyneet taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ja kauppakorkeakoulun opiskelijat. (Taulukko 18.) Erilaisiin tapahtumiin osallistuu hieman enemmän sellaiset opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita ja/tai uskovat pystyvänsä vaikuttamaan Aalto30
yliopiston opintoasioihin, kuin sellaiset opiskelijat, jotka eivät usko vaikuttamismahdollisuuksiinsa ja/tai eivät ole kiinnostuneita asiasta. Taulukko 18. Osallistumisaktiivisuus AYY:n järjestämiin tapahtumiin korkeakoulun perusteella.
Keskiarvo (kh.) 7 (4) 3 (3) 8 (5) 6 (5) 6 (5) 4 (5) 5 (5)
Insinööritieteiden korkeakoulu Kauppakorkeakoulu Kemian tekniikan korkeakoulu Perustieteiden korkeakoulu Sähkötekniikan korkeakoulu Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Yhteensä
Mediaani 7 2 8 6 6 1 4
N* 133 104 66 149 112 85 649
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat on poistettu analyysistä sekä ne vastaajat, joilla on puuttuva arvo kaikissa tapahtumamuuttujissa. Taulukon luvut on pyöristetty kokonaisluvuiksi. Ryhmien väliset erot ovat tilastollisesti merkitsevät (p<0,001). N* painottamattomien havaintojen lukumäärä.
3.3 Tapahtumapreferenssityypit Opiskelijat voidaan jakaa klusterianalyysia hyödyntämällä seitsemään (7) eri ryhmään tapahtumapreferenssien perusteella. Tapahtumapreferenssejä peilataan kuviossa 22 esitettyjen tapahtumien osallistumisaktiivisuuteen. Aalto-yliopiston opiskelijoista luodut ryhmät ovat: ”juhlijat” (1), ”passiiviset (ei osallistu viihteellisiin tapahtumiin ollenkaan)” (2), ”viihteelliset, koulutukselliset ja kulttuuriset tapahtumakävijät” (3), ”kaikkiruokaiset” (4), ”aktiivisimmat tapahtumakävijät” (5), ”keskimääräisen aktiiviset viihde-, koulutus-, liikunta- ja pelitapahtumissa kävijät” (6) ja ”viihde- ja koulutustapahtumissa kävijät” (7). (Taulukko 19.) Taulukko 19. Klusterianalyysin tapahtumapreferenssiryhmien kuvaukset. Nimi
Kuvaus
Klusteri 1: Juhlijat
Klusteri 2: Passiiviset
Klusteri 3: Viihteelliset, koulutukselliset kulttuuriset tapahtumakävijät
ja
Klusteri 4: Kaikkiruokaiset Klusteri 5: Aktiivisimmat tapahtumakävijät Klusteri 6: Keskimääräisen aktiiviset viihde-, koulutus- ja liikuntatapahtumissa kävijät Klusteri 7: Viihde- ja koulutustapahtumissa kävijät
Haluavat käydä pääasiassa vain viihteellisissä tapahtumissa. 50 % ryhmän opiskelijoista haluaisi käydä myös liikunta- ja pelitapahtumissa. Ei halua osallistua ollenkaan viihteellisiin tapahtumiin. Murto-osa haluaisi osallistua joihinkin tapahtumiin, mutta käytännössä tämän ryhmän opiskelijat eivät halua osallistua mihinkään. Poikkeuksena liikuntaja pelitapahtumat, sillä 43 % haluaisi osallistua niihin. Haluavat käydä viihde-, koulutus- (sisältää myös kokous-, ura- ja alumnitapahtumat) ja kulttuuritapahtumissa. Liikuntaja pelitapahtumissa haluaisi käydä 58 %. Haluasi käydä kaikentyyppisissä tapahtumissa. Viihde-, koulutus-, kulttuuri- ja liikunta- ja pelitapahtumat. Aktiivisin joukko. Viihde, Koulutus- ja liikunta- ja pelitapahtumat. Mutta ei kulttuuritapahtumia tai muita tapahtumia. Viihdeja koulutustapahtumat. Kulttuuritapahtumissa haluaisi käydä 57 %.
Osallistunut tapahtumiin (ka.) 5
N*
107
2
111
5
137
5
132
6
201
5
81
5
141
Klusterianalyysin luomien ryhmien laatu on hyvä (0,6) ja pienimmän klusterin suhde suurimpaan on 2,5. Taulukossa esitetty osallistumiskeskiarvo on pyöristetty lähimpään kokonaislukuun. N* painottamaton havaintojen määrä.
31
Insinööritieteiden korkeakoulun opiskelijoista 21 prosenttia kuuluu aktiivisimpiin tapahtumakävijöihin, jotka käyvät kaikenlaisissa tapahtumissa ja 19 prosenttia on juhlijoita, jotka käyvät pääasiassa vain viihteellisissä tapahtumissa. Kauppakorkeakoulun opiskelijoista 26 prosenttia kuuluu viihde- ja koulutustapahtumissa kävijöihin, jotka pääasiassa käyvät viihteellisissä tapahtumissa sekä koulutus-, ura-, kokous- ja alumnitapahtumissa. Passiivisia eli niitä opiskelijoita, joita ei kiinnosta oikeastaan mikään tapahtumatyyppi, on kauppakorkeakoulussa vähän (10 %). Kemian tekniikan korkeakoulussa on 28 prosenttia aktiivisimpia tapahtumakävijöitä, mikä on eniten kaikista korkeakouluista. Lisäksi siellä on korkeakouluista vähiten passiivisia tapahtumakävijöitä (7,5 %). Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa on 26 prosenttia viihteellisiä, koulutuksellisia ja kulttuurisia tapahtumakävijät ja 23 prosenttia passiivisia tapahtumakävijöitä. Kuten aikaisemmin todettiin, ikääntymisellä on negatiivinen vaikutus tapahtumiin osallistumiseen. Eniten juhlijoita näyttäisi olevan 21-23-vuotiaiden ikäryhmässä (17 %). Passiivisia tapahtumakävijöitä on 30+vuotiaiden ikäryhmässä 34 prosenttia ja 27-29-vuotiaiden ikäryhmässä 22 prosenttia, kun 18-20-vuotiaiden ikäryhmässä osuus on vain 5,7 prosenttia. Aktiivisimmat tapahtumissa kävijät -ryhmä on edustetuin 18-20vuotiaiden ikäryhmässä 26 prosentin osuudella. Tapahtumapreferenssiryhmät, jossa painottuvat kiinnostus koulutus-, ura-, kokous- ja alumnitapahtumiin näyttäisi olevan edustetuinta 24-26-vuotiaiden ikäryhmässä. Viihde- ja koulutustapahtumakävijöissä on suhteellisen paljon myös vanhoja ikäluokkia. Lopuksi todettakoon, että ”Passiiviset” -preferenssiryhmä ei koe saavansa yhtä paljon rahoille vastinetta AYY:n tapahtumista kuin muut ryhmät4. ”Juhlijat” -ryhmä kokee saavansa vähemmän vastinetta rahoille kuin aktiivisimmat tapahtumakävijät. Lopuksi selvitettiin tapahtumapreferenssityyppien Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan viestintäkanavien seuraamista. Aktiivisimmat tapahtumakävijät seuraavat myös aktiivisesti viestintäkanavia ja passiiviset taas seuraavat hyvin vähän viestintäkanavia. Alle puolet (42 %) passiivisista tapahtumakävijöistä seuraa viikkotiedotetta vähintään 2-3 kertaa kuukaudessa, kun muiden ryhmien vastaava osuus on yli 60 tai 70 prosenttia. Instagramia seuraa viihde- ja koulutustapahtumapreferenssiryhmästä 27 prosenttia, mikä on eniten kaikista ryhmistä. (Liite 6.)
3.4 Mielipidekysymyksiä liittyen opiskelijatapahtumiin Kuviosta 23 nähdään opiskelijoiden mielipiteitä koskien opiskelijatapahtumia. Osalla opiskelijoilla on ollut vaikea ottaa kantaa esimerkiksi siihen, tulisiko perheellisille tai kansainvälisille opiskelijoille järjestää enemmän tapahtumia. Yhteenvetona voidaan kuviosta todeta, että alkoholittomille tapahtumille olisi kysyntää ja ilmaisia tapahtumia toivotaan enemmän. Pääosin opiskelijat ovat tyytyväisiä tapahtumien määrään. (Kuvio 23.)
4
poikkeuksena on ”juhlijat” -ryhmä, jonka kanssa ero ei ole tilastollisesti merkitsevä.
32
1
2
3
4
Alkoholilla on liian suuri rooli opiskelijatapahtumissa (ka. 3,2) Alkoholittomia tapahtumia tulisi olla enemmän (ka. 3,3) Tapahtumia pitäisi järjestää enemmän Otaniemen ulkopuolella (ka. 3,0) Perheellisille opiskelijoille pitäisi järjestää omia tapahtumia (ka. 2,7) Kaipaan enemmän liikuntapahtumia (ka. 3,1) KV-opiskelijoille suunnattuja tapahtumia tulisi järjestää enemmän (ka. 3,3)
5
En osaa sanoa
13% 10%
Isoja tapahtumia tulisi olla enemmän (ka. 2,9) Koen, että saan vastinetta rahoilleni osallistuessani AYY:n tapahtumiin (ka. 3,6)
19%
17%
12% 13% 13% 7% 9%
Ilmaisia tapahtumia tulisi olla enemmän (ka. 3,6) 5% 10% Tapahtumia on liian vähän (ka. 2,2)
21%
22%
22%
22% 13%
21% 20%
15%
17% 17%
16%
19%
22%
5% 8%
18%
15%
22% 20% 14%
31%
13%
15%
41%
23%
24%
10%
43%
14%
30%
11%
16%
22%
12%
5%
21%
11% 5%
25%
24%
20%
16%
5% 3% 19% 10%
16%
19% 22%
Kuvio 23. Mitä mieltä olet seuraavista opiskelijatapahtumia koskevista väitteistä (asteikko: täysin eri mieltä 1-5 täysin samaa mieltä)?
Taulukosta 20 huomataan, että yhdistystoiminta-aktiivisuudeltaan passiivisten opiskelijoiden mielestä alkoholilla on liian suuri rooli opiskelijatapahtumissa verrattuna yhdistystoiminta-aktiivisiin opiskelijoihin. Passiiviset toivovat myös keskimäärin enemmän tapahtumia Otaniemen ulkopuolelle kuin aktiiviset opiskelijat. Aktiiviset opiskelijat kokevat keskimäärin saavansa vastinetta rahoilleen enemmän kuin kohtalaisen aktiiviset ja passiiviset opiskelijat. Taulukko 20. Opiskelijatapahtumia koskevien mielipideväittämien (täysin eri meiltä 1-5 täysin samaa mieltä) keskiarvot yhdistystoiminta-aktiivisuuden perusteella. Aktiiviset
Kohtalaisen aktiiviset
Passiiviset
N*
Alkoholilla on liian suuri rooli 2,8 (1,2) 3,3 (1,4) 3,6 (1,4) 868 opiskelijatapahtumissa Tapahtumia pitäisi järjestää 2,7 (1,3) 3,2 (1,3) 3,4 (1,4) 799 enemmän Otaniemen ulkopuolella Vastinetta rahoille AYY:n 3,9 (1,1) 3,5 (1,0) 2,9 (1,1) 712 tapahtumista Luvut ovat keskiarvoja, joiden keskihajonta on esitetty suluissa. Taulukossa esitettyjen väittämien erot tilastollisesti merkitseviä tasolla p<0,001 (ANOVA). Bonferroni -testin perusteella aktiivisten keskiarvo eroaa merkitsevästi muiden ryhmien keskiarvoista (p<0,001) jokaisessa väittämässä, mutta ryhmien ”kohtalainen” ja ”passiivinen” välinen ero on tilastollisesti merkitsevä vain ”Vastinetta rahoille” väittämässä (p<0,001). Selite: ”Aktiiviset”: Järjestää itse yhdistystoimintaa ja tapahtumia tai osallistuu usein toimintaan ja tapahtumiin. ”Kohtalainen aktiivisuus”: Osallistuu joskus tai harvoin toimintaan ja tapahtumiin. ”Passiiviset”: Eivät osallistu toimintaan tai tapahtumiin. N*=painottamaton havaintojen määrä (en osaa sanoa -vastaukset poistettu analyysistä).
33
4 Vaikuttaminen Tässä osiossa selvitetään opiskelijoiden vaikuttamista Aalto-yliopistossa. Tutkitaan, mistä vaikuttamismahdollisuuksista opiskelijat ovat kuulleet ja millä tavalla he vaikuttavat korkeakoulunsa opintoasioihin. Lopuksi selvitetään sitä, mikä vaikuttaa edustajistovaaleissa äänestämiseen ja kuinka moni ylipäätään äänestää.
4.1 Vaikuttamiskeinot, opintoasiat ja äänestäminen edustajistovaaleissa Reilulle puolelle opiskelijoista tuttuja ylioppilaskunnan vaikuttamiskeinoja ovat ylioppilaskunnan edustajisto (53,9 %), Suomen ylioppilaskuntien liitto (54 %) ja ylioppilaskunnan piirissä toimivat yhdistykset (54 %). Hallopedit (38 %) ja ylioppilaskunnan valiokunnat (34 %) ovat tuttuja reilulle kolmannekselle opiskelijoista. Kauppakorkeakoulun opiskelijat ovat kuulleet useimmin AYY:n edustajistosta, valiokunnista ja Suomen ylioppilaskuntien liitosta. (Kuvio 24.)
Mistä ylioppilaskunnan vaikuttamiskeinoista opiskelijat ovat kuulleet? Suomen ylioppilaskuntien liitto**
Hallopedit
AYY:n valiokunnat***
AYY:n piirissä toimivat yhdistykset
AYY:n edustajisto*
63% 49%
48% 57% 51% 31%
46%
55%
56%
54% 46%
57%
50%
55%
25%
33%
33%
54% 49% 25%
34%
32%
43%
43%
37%
50%
62%
53%
51%
60%
43%
54%
ENG
BIZ
CHEM
SCI
ELEC
ARTS
Yhteensä
35%
41%
38%
Kuvio 24. Mistä ylioppilaskunnan vaikuttamiskeinoista olet kuullut? Vastausvaihtoehtoja on voinut valita useita ja osuudet on suhteutettu kaikkiin kyselyyn vastanneisiin (N=924).
Suurin osa opiskelijoista on kiinnostunut vaikuttamaan korkeakoulun opintoasioihin. Eniten opiskelijat kokevat pystyvänsä vaikuttamaan opintoasioihin yliopiston henkilökunnalle annetun suoran palautteen avulla (41 %). Noin joka neljäs vastaaja kokee pystyvänsä vaikuttamaan ylioppilaskunnan (24 %) tai yhdistyksen kautta (24 %). Opiskelijoista 18 prosenttia ei koe pystyvänsä vaikuttamaan yliopiston opintoasioihin ja 27 prosenttia ei ole kiinnostunut vaikuttamisesta. (Kuvio 25.)
34
Vaikuttaminen Aalto-yliopiston opintoasioihin Antamalla suoraa palautetta yliopiston henkilökunnalle
41%
Ylioppilaskunnan piirissä toimivan yhdistyksen kautta
24%
Ylioppilaskunnan kautta
24%
Hallopedien kautta
11%
Muuten kuin edellä mainituilla tavoilla
10%
Kokevat, etteivät he pysty vaikuttamaan
18%
En ole kiinnostunut asiasta
27%
Kuvio 25. Koetko pystyväsi vaikuttamaan korkeakoulusi opintoasioihin? Vastausvaihtoehtoja on voinut valita useita ja osuudet on suhteutettu kaikkiin kyselyyn vastanneisiin (N=924).
Opiskelijat, jotka kokevat pystyvänsä vaikuttamaan korkeakoulunsa opintoasioihin, ovat useammin aktiivisia yhdistystoiminnassa kuin kyynisesti ja välinpitämättömästi asiaan suhtautuvat opiskelijat. Usko vaikutusmahdollisuuksiin on selkeästi alhaisin yhdistystoiminta-aktiivisuudeltaan passiivisten opiskelijoiden keskuudessa, sillä vain 37 prosenttia passiivisista opiskelijoista uskoo vaikutusmahdollisuuksiinsa, kun aktiivisten vastaava osuus on 78 prosenttia. (Kuvio 26.) Yhdistystoiminta-aktiivisuudella ja opintoasioihin vaikuttamisella on aineiston perusteella yhteys toisiinsa.
Yhdistystoiminta-aktiivisuus
Vaikuttaminen opintoasioihin ja yhdistystoiminta Aktiiviset
78%
Kohtalaisen aktiiviset
Passiiviset
Yhteensä
22%
53%
37%
47%
63%
59%
41%
Uskoo vaikutusmahdollisuuksiinsa ja haluaa vaikuttaa korkeakoulunsa opintoasioihin Kyynisesti ja välinpitämättömästi korkeakoulunsa opintoasioihin suhtautuvat
Kuvio 26. Yhdistystoiminta-aktiivisuuden ja korkeakoulun opintoasioihin vaikuttamisen yhteys. Ryhmien väliset erot ovat tilastollisesti merkitsevät (p<0,001).
Ylioppilaskunnan toimintaan yritetään vaikuttaa eniten äänestämällä edustajistovaaleissa (42 %). Myös suorapalaute on tärkeä vaikuttamiskanava, sillä 40 prosenttia uskoo pystyvänsä vaikuttamaan sitä kautta ylioppilaskunnan toimintaan. Yhdistysten kautta vaikuttaa noin kolmannes (31 %) opiskelijoista. 24 prosenttia ei koe pystyvänsä vaikuttamaan ylioppilaskunnan asioihin. (Kuvio 27.)
35
Vaikuttaminen ylioppilaskunnan toimintaan Äänestämällä edustajistovaaleissa
42%
Antamalla suoraa palautetta henkilökunnalle
40%
Yhdistysten kautta
31%
Edustajiston kautta
20%
Valiokuntien kautta
10%
Muuten kuin edellä mainituilla tavoilla
6%
Ei koe pystyvänsä
24%
Kuvio 27. Mitä kautta opiskelijat kokevat pystyvänsä vaikuttamaan ylioppilaskunnan toimintaan? Vastausvaihtoehtoja on voinut valita useita ja osuudet on suhteutettu kaikkiin kyselyyn vastanneisiin (N=924).
Kymmenen prosenttia vastaajista on hakenut opiskelijaedustajaksi johonkin yliopiston toimielimeen ja heistä 9 prosenttia on tullut myös valituksi. Suurinta osaa opiskelijaedustajaksi hakeminen ei kiinnosta, sillä 67 prosenttia ei ole hakenut, eikä aio hakea tulevaisuudessakaan. 16 prosenttia ei ole hakenut, mutta saattaa hakea tulevaisuudessa. (Kuvio 28.) Karkeammin jaoteltuna edustaja-aktiiveja on noin 9 prosenttia, asiasta kiinnostuneita 25 prosenttia ja ei-kiinnostuneita 67 prosenttia. Näiden ryhmien välillä ei ole korkeakoulukohtaisia tai sukupuolen välisiä tilastollisesti merkitseviä eroja.
Opiskelijaedustajaksi yliopiston toimielimeen? Olen hakenut ja tullut valituksi Olen hakenut, mutta en tullut valituksi
9% 1%
En ole hakenut, mutta asia kiinnostaa minua En ole hakenut, koska en ole tiennyt mahdollisuudesta päästä opiskelijaedustajaksi
16% 8%
En ole hakenut, enkä aio hakea
67%
Kuvio 28. Oletko hakenut opiskelijaedustajaksi johonkin yliopiston toimielimeen?
Kuviosta 29 poiketen, opiskelijoista yhteensä (pois lukien fuksit) 66,5 prosenttia on äänestänyt ainakin kerran edustajistovaaleissa ja 28,5 prosenttia ei ole äänestänyt koskaan. Opiskelijoista 5 prosenttia ei halunnut kertoa äänestääkö vai ei. Opiskelijat, jotka haluavat vaikuttaa korkeakoulun opintoasioihin, ovat äänestäneet enemmän kuin kyynisesti opintoasioihin suhtautuvat opiskelijat. (Kuvio 29.) Sukupuolten välillä ei ollut eroa äänestäneiden ja äänestämättömien osuuksien välillä.
36
Oletko äänestänyt edustajistovaaleissa? Äänestänyt
Ei ole äänestänyt
Uskoo vaikutusmahdollisuuksiinsa ja haluaa vaikuttaa korkeakoulunsa opintoasioihin Kyynisesti ja välinpitämättömästi korkeakoulunsa opintoasioihin suhtautuvat
Yhteensä
78%
23%
59%
41%
70%
30%
Kuvio 29. Oletko äänestänyt edustajistovaaleissa? Fuksit ja ”en halua kertoa” -vastaukset on poistettu analyysistä. Ryhmien väliset erot ovat tilastollisesti merkitsevät (p<0,001).
Kauppakorkeakoulun ja kemian tekniikan korkeakoulun opiskelijat ovat olleet aktiivisempia äänestäjiä, koska noin 80 prosenttia on äänestänyt edustajistovaaleissa. Suhteellisesti vähiten äänestäneitä on insinööritieteiden korkeakoulussa, sillä vain 58 prosenttia on ilmoittanut äänestäneensä edustajistovaaleissa. (Kuvio 30.)
Äänestäneiden osuudet korkeakouluittain Kauppakorkeakoulu
82%
Kemian tekniikan korkeakoulu
80%
Sähkötekniikan korkeakoulu
69%
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
66%
Perustieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu
65% 58%
Kuvio 30. Edustajistovaaleissa äänestäneiden osuudet korkeakouluittain. Fuksit ja ”en halua kertoa” -vastaukset on poistettu analyysistä. Erot ovat tilastollisesti merkitsevät (p<0,001).
Aikaisemmin mainittiin, että noin 67 prosenttia vastanneista on äänestänyt edustajistovaaleissa ainakin kerran. Äänestäneiden opiskelijoiden mielestä tärkeimmät syyt äänestää ovat ennestään tuttu ehdokas (59 %) ja halu vaikuttaa ylioppilaskuntaan (53 %). Lisäksi 44 prosentille äänestäminen on tapa ja 10 prosenttia äänestää, koska on itse ehdolla vaaleissa tai jonkun muun syyn takia. (Kuvio 31.)
37
Mitkä asiat vaikuttavat päätökseesi äänestää? 59%
53% 44%
Tunnen ehdokkaan
Haluan vaikuttaa ylioppilaskuntaan
Äänestäminen on minulle tapa
10%
10%
Jokin muu asia
Olen itse ehdolla
Kuvio 31. Mitkä seuraavista tekijöistä ovat vaikuttaneet päätökseesi äänestää? Vastausvaihtoehtoja on voinut valita useita ja osuudet on suhteutettu niihin, jotka ovat äänestään edustajistovaaleissa tai eivät halunneet kertoa asiaa (N=556).
Kyselyyn vastanneista opiskelijoista noin 29 prosenttia ei ole äänestänyt koskaan edustajistovaaleissa. Yleisesti opiskelijat eivät äänestä, koska heillä ei ole vahvaa mielipidettä yhdestäkään ehdokkaasta (41 %) ja/tai he eivät tiedä edustajistovaaleista (38 %). 28 prosenttia on ilmoittanut, etteivät edustajistovaalit kiinnosta. (kuvio 32.)
Mitkä seuraavista tekijöistä ovat vaikuttaneet päätökseesi olla äänestämättä? Minulla ei ollut vahvaa mielipidettä siitä, ketä haluaisin äänestää
41%
En tiedä mitkä edustajistovaalit ovat
38%
Edustajistovaalit eivät kiinnosta minua
28%
Jokin muu asia Koen ääneni olevan merkityksetön En koe edustajiston ajavan minun asioitani
21% 13% 11%
Kuvio 32. Mitkä seuraavista tekijöistä ovat vaikuttaneet päätökseesi olla äänestämättä? Vastausvaihtoehtoja on voinut valita useita ja lomaketeknisistä syistä osuudet on suhteutettu niihin, jotka ovat eivät ole äänestäneet edustajistovaaleissa ja, jotka ovat vastanneet syyn olla äänestämättä (N=264).
4.2 Vaikuttajatyypit Aalto-yliopiston opiskelijoista muodostettiin vaikuttajatyyppiryhmiä osiossa 4 esitettyjen muuttujien perusteella. Klusterianalyysillä tehtiin seitsemän (7) erilaista vaikuttajatyyppiä. Ryhmittelyssä otettiin huomioon opiskelijaedustajatoiminta yliopiston toimielimessä, koettu vaikuttamismahdollisuus ylioppilaskuntaan, äänestyskäyttäytyminen ja korkeakoulun opintoasioihin vaikuttaminen. Ryhmien
38
nimeäminen lyhyesti on haastavaa, mutta juuri siksi taulukossa 21 nähdään ryhmien sisältöä selventävät kuvaukset. Vaikuttajatyyppiryhmät ovat ikä- ja vuosikurssirakenteeltaan melko erilaisia. (Taulukko 21.) Taulukko 21. Opiskelijoista muodostetut vaikuttajatyypit (N=908). Nimi
Kuvaus
N*
Klusteri 1: Vaikuttamisesta kiinnostunut aloittelija
Vaikuttaminen korkeakoulun opintoasioihin kiinnostaa ja uskoo voivansa vaikuttaa AYY:n toimintaan. Vähän yliopiston toimielintoiminnasta kiinnostuneita. Nuoren ikänsä vuoksi (18-20v 35 %) ja fuksistatuksen (1. vuosikurssin opiskelijoita 60 %) eivät ole kerenneet äänestää edustajistovaaleissa (vain 14 % äänestänyt). Korkeakoulun opintoasioista kiinnostuneet, mutta vaikuttamismahdollisuuksiinsa kyynisesti suhtautuvat opiskelijat. He eivät myöskään koe pystyvänsä vaikuttamaan AYY:n toimintaan. Pääosin hieman varttuneempia opiskelijoita (22 % +30-vuotiaita). Puolet (50 %) on äänestänyt edustajistovaaleissa. Opintoasiat kiinnostavat ja pystyvät vaikuttamaan korkeakoulun opintoasioihin suoran palautteen avulla. Vähän toimielintoiminnasta kiinnostuneita opiskelijoita. Ryhmän opiskelijat ovat pääosin 1-3. vuosikurssin opiskelijoita ja 21-26-vuotiaita. Edustajistovaaleissa äänestäneitä on 40 %. Opintoasiat kiinnostavat, mutta eivät usko pystyvänsä vaikuttamaan AYY:n toimintaan. Eivät suhtaudu kyynisesti korkeakoulun opintoasioihin vaikuttamiseen. Toimielintoiminta ei kiinnosta. Pääosin 21-26-vuotiaita opiskelijoita ja vuosikurssijakaumaltaan ryhmä on melko tasainen. Edustajistovaaleissa äänestäneitä 30 %. Vaikuttaminen ei kiinnosta, mutta ei suhtaudu kuitenkaan kyynisesti mahdollisuuksiinsa vaikuttaa. Pääosin 21-23-vuotiaita (45 %) ja 1-3. vuosikurssin opiskelijoita. Edustajistovaaleissa äänestäneitä 41 %. Haluaa vaikuttaa AYY:n toimintaan, opintoasiat kiinnostavat, toimielinaktiiveja. Uskovat mahdollisuuksiinsa vaikuttaa AYY:n toimintaan. 60 %:lle äänestäminen on tapa. Yliopiston toimielintoiminta-aktiiveja tai siitä kiinnostuneita opiskelijoita. Pääosin 21-26-vuotiaita +4-vuosikurssin opiskelijoita, vaikka muitakin vuosikursseja on mukana. Lähes kaikki äänestäneet edustajistovaaleissa (98 %). Haluaa vaikuttaa AYY:n toimintaan ja korkeakoulun opintoasiat kiinnostavat. Eivät ole kuitenkaan kiinnostuneita toimielintoiminnasta. 66 % antaa suoraa palautetta henkilökunnalle liittyen opintoasioihin. Suhteellisen tasainen vuosikurssijakauma, mutta ikäryhmistä suurin on 24-26-vuotiaat (40 %). Edustajistovaaleissa äänestänyt 97 %.
109
Keski -ikä 23,3
164
26,7
183
24,8
97
25,5
127
23,6
123
25
105
24,6
Klusteri 2: Kyynisesti vaikutusmahdollisuuksiins a suhtautuvat
Klusteri 3: Opintoasiat ja suorapalaute
Klusteri 4: Pessimisti AYY:n suhteen
Klusteri 5: Vaikuttaminen ei kiinnosta Klusteri 6: Vaikuttajat
Klusteri 7: Asioista kiinnostuneet kannanottajat
Klusterianalyysin luomien ryhmien laatu on kohtalainen (0,4) ja pienimmän klusterin suhde suurimpaan on 1,9. N* painottamaton havaintojen määrä.
Klusterianalyysin perusteella löydettiin seitsemän melko erilaista vaikuttajatyyppejä kuvaavia ryhmiä. Insinööritieteiden korkeakoulussa noin joka viides opiskelija on ”Opintoasiat ja suorapalaute” -ryhmässä (21 %) tai ”Vaikuttaminen ei kiinnosta” -ryhmässä (21 %). Kauppakorkeakoulussa vaikuttajatyyppiryhmät ovat melko tasaisesti jakautuneet, mutta poikkeuksena on ”Opintoasiat ja suorapalaute” -ryhmä, joita on 21 prosenttia kauppakorkeakoulun opiskelijoista. Kemian tekniikan korkeakoulussa on huomattavan vähän ”Pessimistit AYY:n suhteen” -ryhmän (8 %) ja ”Asioista kiinnostuneet kannanottajat” -ryhmän (9 %) edustajia. Perustieteiden korkeakoulussa on 24 prosenttia ”Opintoasiat ja suorapalaute” -ryhmän edustajia. Sähkötekniikan korkeakoulussa on joka viides (21 %) opiskelija ”Kyynisesti vaikutusmahdollisuuksiinsa suhtautuva”, kuitenkin suurin tämän ryhmän edustus on taiteiden ja suunnittelun korkeakoululla, sillä kolmannes (34 %) opiskelijoista edustaa kyynistä vaikuttajatyyppiryhmää. Sukupuolten välillä ei ole valtavan suuria suhteellisia eroja vaikuttajatyypeissä, mutta joitain eroja kuitenkin on löydettävissä. Naisista 15 prosenttia on ”Vaikuttamisesta kiinnostunut aloittelija” -ryhmässä, kun miesten vastaava osuus on 9 prosenttia. Miehistä 22 prosenttia on ”Opintoasiat ja suorapalaute” -ryhmässä ja naisista 18 prosenttia. Näyttäisi siltä, että naisia kiinnostaa hieman enemmän vaikuttaminen, sillä ”Vaikuttaminen ei kiinnosta” -ryhmässä on miehistä 15 prosenttia ja naisista 11 prosenttia. Lisäksi naisista 16 prosenttia on 39
”Vaikuttajissa” ja 13 prosenttia on ”Asioista kiinnostuneissa kannanottajissa”, kun miesten vastaavat osuudet ovat 12 ja 11 prosenttia. Sukupuolten väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä (p<0,05). Lopuksi selvitettiin vaikuttajatyyppien AYY:n viestintäkanavien seuraamista. ”Vaikuttajat” seuraavat todella aktiivisesti viikkotiedotetta (84 %), Facebookia (70 %), Instagramia (35 %) sekä julisteita ja ilmoitustauluja (64 %). Samoin ”vaikuttamisesta kiinnostuneet aloittelijat” ovat melko aktiivisia viikkotiedotteen (69 %), Facebookin (52 %) ja Instagramin (20 %) seuraajia. Ne opiskelijat, jotka suhtautuvat kyynisesti vaikutusmahdollisuuksiinsa tai vaikuttaminen ei yleisesti kiinnosta, eivät seuraa kovinkaan aktiivisesti muuta kuin viikkotiedotetta. Opiskelijat, jotka eivät usko pystyvänsä vaikuttamaan ylioppilaskunnan toimintaan, eivät seuraa aktiivisesti julisteita ja ilmoitustauluja (30 %) tai viikkotiedotetta (47 %). Facebookiakin seuraa näistä opiskelijoista vähintään 2-3 kertaa kuussa vain joka neljäs. (Liite 7.)
40
5 Tiedonkeruun toteutus Palvelukysely toteutettiin sähköisenä kyselynä syksyn 2018 aikana. Kyselyä jaettiin avoimena linkkinä opiskelijoille sähköpostitse ja muiden eri viestintäkanavien kautta. Kyselyllä yritettiin tavoittaa kaikki AYY:n jäsenenä olevat opiskelijat. Opiskelijoiden taustatiedot kysyttiin kyselylomakkeessa ja tiedonkeruun toteutuksessa noudatettiin hyvää tiedottamisen tapaa. Taustatiedoilla tunnistetaan raportissa opiskelijan asuinalue, korkeakoulu, vuosikurssi ja ikä. Lisäksi aineistoa rajattiin siten, että jatko-opiskelijat poistettiin analyyseistä kokonaan. Lisäksi ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat on rajattu pois heille sopimattomista analyyseistä. Tutkimukseen osallistuneiden henkilötietoja ja kerättyä aineistoa käsiteltiin luottamuksellisesti. Raporttia julkaistaessa huolehdittiin siitä, ettei yksittäinen vastaaja ole tunnistettavissa. Anonymisoitu kyselyaineisto luovutetaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalle ja luovutettu aineisto sisältää vain ne opiskelijat, jotka antoivat suostumuksensa anonymisoitujen vastauksiensa luovuttamiseen. Kyselylomake tehtiin Surveypal -ohjelmistolla ja kyselyä jaettiin AYY:n viestintäkanavissa koko perusjoukolle. Kysely oli auki 20.9.-2.10.2018 ja opiskelijoille lähetettiin muistutusviesti tiedonkeruun aikana. Aineiston siivoamisen jälkeen vastanneita oli 924 (kaikkiaan 947) kappaletta, joka on hieman vähemmän kuin vuoden 2011 palvelukyselyn 1010 vastaajaa. Aalto-yliopistossa opiskelee yhteensä noin 15000 opiskelijaa. Kyselyn saatteessa kerrottiin, että kyselyn tekemiseen arvioitu aika on noin 20 minuuttia. Kyselyn mediaanivastausaika oli 19 minuuttia. Liitteestä 1 nähdään kyselyaineiston jakaumat taustamuuttujien suhteen. Aineiston yli- ja aliedustusta on korjattu painottamalla aineisto sukupuolen ja korkeakoulun mukaan, jolloin esimerkiksi naisten yliedustus korjaantuu. Vastaajakohtaiset painot eivät myöskään karkaa liian suuriksi tai pieniksi (0,4-2,0). Sukupuolen ja korkeakoulun painotetut jakaumat ovat lähes samanlaiset perusjoukon kanssa myös eri korkeakoulujen sisällä. On hyvä muistaa se, että palvelukyselyiden vastaajajoukko voi olla vinoutunut esimerkiksi opiskelijan aktiivisuuden, vuosikurssin ja kyselyn teeman kiinnostavuuden mukaan. Kysely ei myöskään tavoita niitä, jotka eivät seuraa aktiivisesti sähköpostiaan. Vastauksia saatiin kuitenkin kattavasti erilaisilta opiskelijaryhmiltä ja aineiston painotuksella voitiin korjata osa vinoumasta. Kyselyn tavoitteena on selvittää eri opiskelijaryhmien asumista, mielipiteitä sekä toiveita opiskeluajan asumisesta, etenkin yhteisasumisesta ja asumisen yhteisöllisyydestä. Tapahtumiin osallistumisessa, yhdistysja järjestystoiminta-aktiivisuudessa on tiedostetusti suuriakin eroja opiskelijoiden välillä. Kyselyllä kartoitetaan sekä aktiivisten että passiivisten opiskelijoiden mielipiteitä koskien AYY:n järjestämiä tapahtumia. Ylioppilaskunnan tehtävänä on tarjota mielekkäitä palveluita myös niille, jotka eivät ole yhtä kiinnostuneita ylioppilaskunta- ja järjestötoiminnasta. Osa kyselyn kysymyksistä ovat vertailukelpoisia vuoden 2011 kyselyn kanssa, koska tiedostetusti osa kysymyksistä jätettiin samanlaisiksi tai lähes samanlaisiksi vuoden 2011 palvelukyselyn kanssa.
41
6 Liitteet Liite 1. Palvelukyselyyn vastanneiden jakaumat eri taustamuuttujien suhteen.
Ryhmä Sukupuoli Mies Nainen Muu En halua kertoa
%-osuus
N
45,1 % 51,9 % 0,8 % 2,2 %
417 480 7 20
Äidinkieli Suomi Ruotsi Muu
76,6 % 5,0 % 18,4 %
708 46 170
Kansalaisuus Suomi Muu
82,1 % 17,9 %
759 165
Korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Kauppakorkeakoulu Kemian tekniikan korkeakoulu Perustieteiden korkeakoulu Sähkötekniikan korkeakoulu Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
21,9 % 14,4 % 10,8 % 23,1 % 17,4 % 12,4 %
202 133 100 213 161 115
Vuosikurssi 1. vuosikurssi 2-3. vuosikurssi 4-5. vuosikurssi 6. tai suurempi vuosikurssi
28,5 % 38,5 % 20,7 % 12,0 %
263 356 191 111
42
Liite 2. Opintojen aikaiseen asumiseen tärkein vaikuttava tekijä kansalaisuuden perusteella.
Asumisvalintaan vaikuttava tärkein tekijä kansalaisuuden perusteella Ulkomaalainen
Suomalainen
Yhteensä
32,3 % 30,5 % 30,8 %
Asumiskustannuksien edullisuus
10,3 % Asunnon sijainti hyvä maineisella ja/tai turvallisella alueella
5,5 % 6,3 % 34,2 %
Asunnon hyvä sijainti oppilaitokseen nähden
24,8 % 26,4 % 6,5 %
Asunnon hyvä sijainti liikenneyhteyksiin nähden
10,3 % 9,6 % 16,8 %
Muu
28,9 % 26,8 %
Kansalaisuuksien väliset erot ovat tilastollisesti merkitsevät (p<0,01). Osa vastausvaihtoehdoista yhdistettiin
kategoriaan ”muu”, jotta tilastollisen merkitsevyyden testauksen edellytykset täyttyisivät.
43
Liite 3. Tärkein asumiseen vaikuttava tekijä perheellisten ja yksin asuvien keskuudessa.
Asumisvalintaan vaikuttava tärkein tekijä perheelliset vs muut Muut
Perheellinen
Yhteensä 30,6 % 30,0 % 30,4 %
Asumiskustannuksien edullisuus 5,6 % 8,6 % 6,4 %
Asunnon sijainti hyvä maineisella ja/tai turvallisella alueella Asunnon hyvä sijainti oppilaitokseen nähden
21,5 % 9,9 % 9,4 % 9,8 %
Asunnon hyvä sijainti liikenneyhteyksiin nähden
Asunnon hyvä sijainti palveluihin nähden
1,8 % 3,4 % 2,2 %
Asunnon hyvä sijainti läheisiin ihmisiin nähden (kaverit, sukulaiset, seurustelukumppani)
3,2 % 5,6 % 3,8 %
Asunnon kunto
5,5 % 5,2 % 5,4 %
Asunnon varustelutaso
Yksityisyys
Asunnon koko
Asuinalueen viihtyisyys
Asuinkohteen yhteisöllisyys
28,1 % 26,3 %
0,9 % 1,3 % 1,0 % 8,3 % 4,3 % 7,4 % 1,6 %
5,2 % 2,5 % 2,7 % 5,2 % 3,3 %
1,9 % 0,4 % 1,5 %
Perheellinen on tässä määritelty siten, että opiskelija asuu yhdessä puolison kanssa (N=212) tai puolison ja lasten kanssa (N=17) tai pelkästään lapsen kanssa (N=3). Yksin elävällä tarkoitetaan niitä opiskelijoita, jotka eivät asu parisuhteessa tai lasten kanssa eli he voivat asua esim. solussa. Ryhmien väliset erot ovat tilastollisesti merkitsevät (p<0,01).
44
Liite 4. Hyvään sijaintiin vaikuttava tärkein tekijä vuosikurssin perusteella.
Tärkein hyvään sijaintiin vaikuttava tekijä fuksit vs muut Fuksi
Muut vuosikurssit
Yhteensä
Opiskelupaikka lähellä
39,8 % 43,2 % 23,9 % 28,5 % 27,2 %
Hyvät joukkoliikenneyhteydet 8,5 % 14,6 % 13,0 %
Sijainti Helsingin keskustassa tai sen läheisyydessä
Tärkeät ihmiset lähellä (ystävät, seurustelukumppani)
2,8 % 5,3 % 4,6 %
Hyvämaineinen alue
0,8 % 2,4 % 2,0 %
Työpaikka lähellä
0,4 % 2,0 % 1,5 %
Turvallinen alue
Paikalliset palvelut lähellä
Hiljainen alue (ei liikennemelua yms.)
52,6 %
4,0 % 3,6 % 3,7 % 1,6 % 1,1 % 1,2 % 5,3 % 2,9 % 3,5 %
Ryhmien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä (p<0,01).
45
Liite 5. Hyvään sijaintiin vaikuttava tärkein tekijä perhestatuksen perusteella.
Tärkein hyvään sijaintiin vaikuttava tekijä perheelliset vs muut Perheellinen
Muut
Yhteensä 30,4 %
Opiskelupaikka lähellä
43,3 %
Hyvät joukkoliikenneyhteydet
25,1 % 27,4 %
7,0 % 4,0 % 4,7 %
Tärkeät ihmiset lähellä (ystävät, seurustelukumppani)
Työpaikka lähellä
5,2 % 1,0 % 2,0 % 1,7 % 1,5 % 1,5 % 3,9 % 3,7 % 3,8 %
Turvallinen alue
Paikalliset palvelut lähellä
33,9 %
13,5 % 12,3 % 12,6 %
Sijainti Helsingin keskustassa tai sen läheisyydessä
Hyvämaineinen alue
47,6 %
1,7 % 1,0 % 1,2 %
Hiljainen alue (ei liikennemelua yms.)
2,6 % 3,8 % 3,5 %
Ryhmien väliset erot ovat tilastollisesti merkitsevät (p<0,001).
46
Liite 6. Viestintäkanavien seuraaminen vähintään 2-3 kertaa kuussa tapahtumapreferenssityyppien perusteella.
Juhlijat
Passiiviset
Viihde, koulutus, kulttuuri
Julisteet ja ilmoitustaulut***
48,6
20,5
43,4
50
AYY:n kalenteri*
23,3
5,6
19,4
Aino-lehti
1,8
0,8
AYY:n nettisivut**
9,1
Viikkotiedote***
Keskimääräisen aktiiviset
Viihde- ja koulutus
53,9
43,8
44,2
22,9
15,3
15,6
11,2
0
3,7
0
0
2
2,4
15,9
17
16,8
8,8
7,3
62,7
42,1
65,2
69,4
72,1
75,9
65,7
Facebook***
41,3
20
40,2
42,9
53,4
54,6
47
3,7
0,8
2,2
2,2
0,5
5,1
3,3
Instagram*
15,6
7,2
11,8
19,3
21,8
20,3
27,1
Kaikkiruokaiset Aktiivisimmat
N* 913-920 (100 %)
Taulukon prosenttiosuudet sisältävät vastaukset 2-3 kertaa kuussa ja viikoittain. Kruskal-Wallis -testin tilastolliset merkitsevyydet on merkattu tähdillä p<0,05*, p<0,01** ja p<0,001***. Liite 7. Viestintäkanavien seuraaminen vähintään 2-3 kertaa kuussa vaikuttajatyyppien perusteella. Vaikuttamisesta kiinnostunut aloittelija
Kyyniset
Opintoasiat ja suorapalaute
Julisteet ja ilmoitustaulut***
44,4
32,9
47,6
29,8
37,5
AYY:n kalenteri*
17,7
10,9
19,2
16,5
2
1,7
0
0
AYY:n nettisivut***
14,3
8,6
19,7
Viikkotiedote***
69,4
57,6
Facebook***
51,5
32,7
Aino-lehti***
Pessimisti AYY:n Vaikuttaminen Asioista suhteen ei kiinnosta Vaikuttajat kiinnostuneet
64,4
55,7
13,4
15
22,4
1,7
0,9
1,9
6,8
1,7
16,7
11,3
68,7
46,6
57,9
84,1
74,7
48,7
25
23,9
70
50,5
Twitter*
3,2
2,8
1,6
1
0
5
1,9
Instagram***
19,6
10,8
18,1
9,7
8,5
35
28,3
N* 899-906 (100%)
Taulukon prosenttiosuudet sisältävät vastaukset 2-3 kertaa kuussa ja viikoittain. Kruskal-Wallis -testin tilastolliset merkitsevyydet on merkattu tähdillä p<0,05*, p<0,01** ja p<0,001***.
47