Museo-lehti 2/2014

JUHA SILTAL A KEHOT TA A HIDASTELEMA AN

2 / 2014 52.

sivu

8

MUSEOSSA JOOGATA AN

sivu

10

S L O W- M U S E O

VUOSIKERTA

MARKKU T. HY YPPÄ

Kulttuuri pidentää ikää sivuT 30

Pääkirjoitus

Uusi tekniikka museoiden hyödyksi

K

museot, arkistot ja myös taidelaitokset ovat suurten haasteiden, mutta myös suurten mahdollisuuksien edessä. Esteitä ja kynnyksiä kulttuurin ja kansalaisten yhteyden parantamiseksi voidaan poistaa. Mahdollisuuksien luominen on yhteinen, myös poliittinen tehtävämme.

Suomen museoliiton strateginen tavoite on tehdä museoista entistä vetovoimaisempia, kehittää niiden tulosrahoitusta ja laajentaa sekä monipuolistaa museotoimintaa. Tänä vuonna toteutettava Museot.fi -sivuston uudistus on yksi osa tämän tavoitteen toteuttamista.

Teknologian kehitys antaa mahdollisuuden myös museoiden aineiston jakamiseen ja tunnetuksi tekemiseen itse ja yhteisesti. Museot. fi -sivustolla on Suomessa lähes tuhat museota, joilla on omat www-sivut. Näin avautuu mahdollisuus saattaa aineisto laajaan käyttöön.

Muita Museoliiton keskeisiä hankkeita ovat esimerkiksi Museoviikko toukokuussa, mennään museoon! -viikko lokakuussa kouluille ja Propagandaprojekti uudenlaisen verkkomarkkinoinnin kokeiluista. On myös käynnistetty tietokannan kerääminen museoiden erikoisuuksista, ihmeellisistä esineistä ja hämmästyttävistä tarinoista, joilla voidaan vastata median tietotarpeisiin. Museoliitto rakentaa myös Seinätön museo -mobiiliopastepalvelua.

Tekniset innovaatiot ja tietoverkot tarjoavat monipuolisempia ja laadukkaampia mahdollisuuksia sisällön katselemiseen, kuuntelemisen, tallentamiseen ja myös siirtämiseen paikasta toiseen. Olennaista on, että kansallinen perintö on mahdollisimman laajasti, elävästi ja kiinnostavasti saatavilla.

Museoiden tiloja, aineistoja ja osaamista voidaan avata entistä monipuolisempaan toimintaan. Näin saamme entistä suuremman vastaanottajakunnan. On tärkeää, että liiton Museot

2

MUSEO 2/2014

aikki muistiorganisaatiot,

mieleen -toimintasuunnitelmaa ja digitalisointia edistetään määrätietoisesti.

Digitaalisten aineistojen saatavuus edistää kansalaisten tasa-arvoa, poistaa esteitä eri kulttuurien väliltä ja avaa mahdollisuuksia kansalaisten ja laitosten vuorovaikutukseen.

Kehittäminen on erittäin tärkeää myös ulkosuomalaisille, jotka ovat liikkuvuuden lisääntyessä alati kasvava joukko. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuen turvin voidaan työllistää nyt nuoria lähes 70 arkiston ja museon aineiston digitointiin. Mielenkiintoinen on myös tieto, että jo 50 museolla on ystäväyhdistys, jonka jäsenet ovat kiinnostuneita tukemaan museon toimintaa.

Museoiden talousvaikutuksista tehty tutkimus osoittaa, että jokainen museokävijä kasvattaa lähialueen taloutta 32–49 eurolla. Koko maassa se merkitsee yli 200 miljoonan euron vaikutusta.

Kulttuurialan markkinat ja taloudellinen merkitys kasvavat samalla kun myös matkailuala kasvaa.

Kasvun taustana ovat tietoyhteiskunnan nopea kehitys, koulutuksen tason paraneminen, kansainvälisten kontaktien laajeneminen, kielitaidon vahvistuminen ja erityisesti lisääntyvä vapaa-aika.

Kasvua voidaan vahvistaa luomalla edellytyksiä luovuuden tuotteistamiselle, tukemalla kulttuurin vientiä ja kannustamalla myös yrittäjyyteen. Yli 20 000 museota edustava Center for Future of the Museums on julkaissut katsauksen, jonka mukaan museomaailman tulevia trendejä ovat sosiaalinen yrittäjyys, moniaistiset kokemukset, yksityisyys, jakamistalous, tietotulva ja tutkivat robotit.

On tärkeää, että löydämme museotoiminnassa ja sen kehittämisessä toimivia keinoja, miten vastataan erilaisen ihmisten ja eri ihmisryhmien tarpeisiin.

Pekka Ravi on Suomen museoliiton hallituksen pj. ja Eduskunnan 1. varapuhemies.

T M K / M artt i P u hakka K atja L u o t o

40

A rJ ONI i K artt V I R TuAnNeEnN / E M M A

12 8

Museossa saa hidastella Professori Juha Siltalan mielestä museoiden pitäisi markkinoida itseään hiljaisina, tunkeilemattomina ympäristöinä.

30

Käy museossa, elä pidempään

36

Tungosta ja tuoppeja museossa

Kulttuuriharrastukset antavat tutkimusten mukaan jopa enemmän lisävuosia elämään kuin liikunta. Kaiken lisäksi kulttuuriaktiivien elinvuodet ovat muita onnellisempia.

2 Pääkirjoitus 4 Museokuvioita 6 Pyörällä museoon 10 Aurinkotervehdyksiä taiteen äärellä 13 Kuopion taidemuseossa uneksitaan 14 Maaseudun rauha luonnon keskellä 15 Emme kaipaa lisää tietoa, vaan lisää tunteita 33 34 38 40

Piipusta asiaa Kulttuuriministeri Pia Viitanen Vähemmän kuin tuhat sanaa Näyttelykritiikki: Turun linna

-MUS OW KESÄ

EO

SL

Tanskassa valtion taidemuseo ryhtyi järjestämään kulttuuriohjelmaa pursuavia after work -iltoja. Hauskasta tapahtumasta on tullut nopeasti kööpenhaminalaisten suosikki.

10

2014

Kannessa: Kulttuuriharrastukset antavat tutkimusten mukaan jopa enemmän lisävuosia elämään kuin liikunta. Vasemmalla ylhäällä: Kuopion luonnontieteellisessä museossa Kiepissä levähdetään ahkerasti. Oikealla ylhäällä: Turun linnan uusittua perusnäyttelyä elävöittävät ilmeikkäät vahanuket. Oikealla alhaalla: Museojooga houkuttelee aktiiviliikkujia museoon.

Päätoimittaja Kimmo Levä Toimitussihteeri Seppo Honkanen Toimituskunta Kalle Kallio, Heli Heinäaho, Hanna-Kaisa Melaranta, Marjo Mikkola, Antti Mäkinen, Kimmo Levä ja Seppo Honkanen Ulkoasu Kirmo Kivelä ja Inari Savola Kustantaja Suomen museoliitto ry., osoite Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki, puhelin 09 5841 1700 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 5841 1700, museoliitto@museoliitto.fi Hinnat 2014 Kestotilaus 34 euroa, määräaikaistilaus 38 euroa, jäsenhinta 25 euroa Ilmoitukset Helena Piipponen, helena.piipponen@museoliitto.fi, puhelin 0444 300 701 Painopaikka Esa Print Oy ISSN 0781-0032

E

OLEH

TI K YS

MUS

Museokuvioita

Mikä tekisi museoista entistä viihtyisämpiä?

YY

Tommi Rytinki, 35 kiipeilyohjaaja

Museoissa voisi olla enemmän tilaa hengailla ja istua alas. Muuten museokäynti alkaa tuntumaan samanlaiselta suoritukselta kuin Ikean kiertäminen.

Mari Nurmi, 53 sihteeri

Sisäänpääsy voisi olla joustavampaa, ettei tarvitsisi jonottaa. Toisinaan museokauppojen valikoima harmittaa, varsinkin silloin, kun kaikki ihanat kortit ovat loppuneet.

Noora Floor, 29 nuorisotyön koordinaatti

Museotilat voisi luoda sellaisiksi, että niiden käyttötarkoitusta voisi soveltaa. ”Kirjastomaisuutta” ja haudanvakavaa mielikuvaa museot voisivat rikkoa tarjoamalla tiloissaan ohjelmaa, esimerkiksi seminaareja.

Hinni Huttunen, 23 kuvataiteilija

Olohuonetta muistuttava meininki, jossa asiakkaat voisivat mennä ja tulla vapaasti madaltaisi museoon tulemisen kynnystä. Olisi myös tärkeätä, että opiskelija-alennus olisi tarjolla jokaisessa museossa.

4

MUSEO 2 /2014

Seinätön museo -mobiiliopasteet toimivat äly­ puhelimilla Museokävijät pääsevät Seinätön museo -mobiiliopasteiden ansiosta tutustumaan älypuhelimillaan museoiden toteuttamiin sisältöihin. Ensimmäiset opasteet ovat jo valmistuneet, mutta monissa museoissa niitä parhaillaan rakennetaan.

Seinätön museo -opasteet esittelevät esimerkiksi lähipuistojen patsaita, alueen kauneimpia kulttuurimaisemia tai voivat opastaa museon lähellä sijaitseviin matkailupalveluihin. Seinättömän museon ansiosta museotila laajentuu fyysisten rajoitteidensa ulkopuolelle, mutta opasteet voivat myös esitellä museon sisätiloissa olevia teoksia tai näyttelyjä.

Kuvien ja tekstien lisäksi Seinätön museo -opasteet sisältävät esimerkiksi selostajaääntä, pelillisiä ominaisuuksia, ääneen ajastettuja kuvavaihdoksia, gpspaikannusta, videoita, sisä- ja ulkokarttoja ja muita kehittyneitä mahdollisuuksia.

Opasteet toimivat kaikilla älypuhelimilla ja tableteilla ilman erillisten sovellusten lataamista.

Seinätön museo 2.0 on Suomen museoliiton ja Momeo Oy:n yhteistyössä kehittämä mobiilipalvelu.

Museokuvioita Slow museoiden tulevaisuus:

Sosiaalinen yrittäjyys ja aisteja yhdistelevät kokemukset Center for the Future of Museums on julkaissut vuosittaisen katsauksen museomaailman tulevaisuudesta. Katsauksen mukaan trendejä vuonna 2014 ovat sosiaalinen yrittäjyys, moniaistiset kokemukset, big data, yksityisyys, jakamistalous ja robotiikan nousu. ”Lista kootaan haistelemalla erilaisten uutislähteiden, blogien, tutkimusraporttien ja pop-kulttuurin trendejä. Lisäksi tarkkailemme, millaisia uusia innovaatioita museot ja muut kulttuuriorganisaatiot tekevät”, kirjoittaa Elizabeth Merrit.

Vastaava raportti on julkaistu myös edellisinä vuosina. Aiempien raporttien korostamia trendejä ovat olleet muun muassa joukkoistaminen, 3D-tulostus ja laajennettu todellisuus. Center for the Future of Museums on osa American Alliance of Museums -järjestöä.

TrendsWatch-julkaisut ovat luettavissa verkossa: www.aam-us.org/resources/ center-for-the-future-of-museums/projects-and-reports/trendswatch

”Niukkuuden ajan iskiessä täydellä voimalla museoihin valtionaputoiveiden pettäessä voivat museot supistaa toimintaansa tai laskea sen tasoa, mutta lahjoituksiin on vaikea vaikuttaa ilman, että ne kokonaan loppuvat. Jottei oleelliseen palvelutason laskuun tarvitsisi mennä, tulisi vielä perinpohjaisesti tutkia olisiko museoissa löydettävissä sellaisia rationalisointikohteita, joita ei jo olisi käytetty”, kirjoitettiin Museo-lehdessä toukokuussa 1984. Maailmaa muuttuu, mutta tietyt asiat säilyvät.

”Selfiet ovat tärkeitä museon kannalta.

Niiden avulla pystymme keräämään talteen tämänhetkisiä ilmiöitä ja tapoja. Katsomme kiinnostuneina muistoja, loruja ja kuvia vaikka sadan vuoden takaa. Jos joku ei olisi niitä silloin ottanut ja myöhemmin tallentanut, niin ei meillä olisi niitä nyt esittää.”

Museonjohtaja Merja Heiskanen kuvailee omakuvien merkitystä Ylen haastattelussa.

Kuopion kaupungin museot haastoivat museovieraansa räpsimään huhtikuun aikana selfieitä eli itsestä otettuja valo­ kuvia museoympäristössä.

Aivan uuden näkökulman museoihin olen saanut mummina. Sofia (9 v.) on monivuotinen museovieras. Kansallismuseosta se alkoi, hyvin kootut näyttelyt ja työpajat kiehtovat. Luonnontieteellisen museon isojen eläinten näyttelyt, norsut, kirahvit ja yhtä lailla lepakkonäyttelyt kutsuvat aina.

Valtioneuvos Riitta Uosukainen kertoo museoiden merkityksestä Suomen museo­ liiton blogissa. museoliitto.blogspot.fi

”Jyväskylän kulttuuri- ja liikuntalautakunta päätti, että Suomen käsityön museon ylläpitoa jatketaan Jyväskylässä kaupungin varoilla. Lautakunta pitää kuitenkin tärkeänä sitä, että museota tarkastellaan jatkossa myös laajemmin osana kaupungin museoverkon kehittämistä.”

Jyväskylässä toimivaa Suomen käsityön museota uhkasi lakkauttaminen. Keski­ suomalainen kertoi ilouutisen: kaupunki päätti jatkaa museon ylläpitoa.

Oikealla: Toukokuun Museolehdessä vuonna 1984 lapset tahtoivat museoon.

MUSEO 2/2014

5

Slow

Pyörällä museoon sti kiertämällä Kesäpäivän voi viettää leppoisa polkupyörällä. pääkaupunkiseudun museoita

H E L S I

ampiin, mutta e kierrokselle hiukan tuntemattom yppää polkupyörän satulaan ja lähd nkiin uudesta aupu pääk stut tutu äismuseoihin. Samalla sitäkin kiinnostavampiin helsinkil puistoja ja pihoja – n varrella kiehtovia rakennuksia, näkökulmasta: pyöräilijä kohtaa reiti ittää huomiota. kulkuvälineillä liikkuva harvoin kiinn yksityiskohtia, joihin nopeammilla ipyöräilijälle ja välimatunta sunn n etrin pyörälenkki sopii hyvi kilom 17 ama testa hden eo-le Mus öräilyn parissa aikaa kuluu kuitenkin retkieväät, sillä museopy an stath Mui isia. uull koht ovat kat

H

VANHAKAUPUN

KÄPYLÄ i Rajavuori

yllättävän paljon.

Tuul

KUMPULA 4

1. Suomen urheilumuseo

TOUKOLA

Olympiastadion, 00250 Helsinki Avoinna ma-pe klo 11–17, la–su klo 12–16

<3

,2

km

>

Retken starttilaukaus ammutaan luonnollisesti Suomen urheilumuseossa Olympiastadionilla. Vauhtia haetaan perusnäyttelystä, jossa tutustutaan suomalaisen urheilun tähtihetkiin ja vaihtuvassa näyttelyssä jätetään viesti omalle urheiluidolille. Museon uutuuksia ovat 3D-tekniikalla toteutetut kosketeltavat esinekopiot. Muutama verryttelyliike ja olemme valmiita matkaan!

VALLILA

< 1,5

>

1

3

km >

km

2. Diamus – Helsingin Diakonissa laitoksen museo

Pyöräretki johtaa kohti Alppilaa, jossa avattiin keväällä 2014 uudistunut Helsingin Diakonissalaitoksen museo Diamus. Uusi näyttely esittelee laitoksen pitkän historian ja yhteiskunnallisen merkityksen tiiviisti, unohtamatta kuitenkaan diakonissojen henkilökohtaista suhdetta paikkaan. Kannattaa tutkia samalla Diakonissalaitoksen pihapiiri, johon kuuluu upeita rakennuksia monelta vuosikymmeneltä.

6

MUSEO 2/2014

TÖÖLÖNLAHTI

KAMPPI

Kirstinkuja 4, 00510 Helsinki Avoinna ke–suSÖRNÄINEN 11–17 (7.5.–26.10.2014)

,1

Pyörät suunnataan yhä syvemmälle Alppilaan.

Helsingin kaupunginmuseoon kuuluva Työväenasuntomuseo piiloutuu satavuotiaaseen KALLIO K puutalokortteliin. Pieni harhailu on ehdottomasti vaivan väärti, sillä sisäpihalla avautuu idyllinen maisema. Asunnoissa esitellään esitellään työväestön arkea ja asuinoloja, jotka nykypäivän museovieraasta saattavat tuntua suorastaan nostalgiselta. Todellisuus taisi kuitenkin olla jotain muuta – ainakin tilanahtauKAISANIEMI den takia. Museo innostaa myös puutarhaharrastajia, sillä pihamaalla on historiallinen kukkapenkki perinnekasveineen. <1

2

Alppikatu 2, päärakennus, 00530 Helsinki Avoinna ma–pe klo 9–15

3. Työväenasuntomuseo

Tiesitk ö?

• Alva

r Aalto -museo raan ku sta Jyvä uluu ka skyläss ä voi vu rtta kau euroa. J okrata p pungin opot ov A olkupyö a lt a o-kohte t käytett • Hels rän. Ky is inkiläis ä iin ja p v is mmene s ä säide ten ja e yöräilyk n euron n muka massa tu spoolais ypärä. J päivävu an touk ten taid tustuta atkopäiv oko -l a e o n äänita museoid kakuus än hinta taiteese s iteesee a e en 23.– on viisi . n P ä ä n p , 2 y p örälle – 4.8.20 erforma voi suori 14. Yhte taidetta nsseihin ttaa my islipulla fillaroid , videoih ös melo • Verk en -tap v ossa toim in, tans en! oi viera ahtuil s ie la iv s a v ityksiin a ii n Uude d Reittien e s s ä ja ympä kohtees nmaan avulla v ristösa. Tän museo-o oi tutus ruukkiy ä vuonn ppaase tua esim mpäristö a reitin en on k e rk ih ik in. Muk oottu u si 1800 http://w seita m ana on ww.mus –1900-l useopyö myös Tu eo-opas uvun sa • Oma räreitte usulanjä .fi/fi/mu n muse aristoelä jä. o rv s p m e e y o n ään ja h ö re rä k tk u retken v la toimiv lttuurik e t/ 2 istoriall 6 oi suun lassikko a mobii isiin nitella m kierros. liversio myös m m.muse useot.fi atkan p -sivusto ot.fi löy äällä. n Muse tää lähim ohaun a mät mu vulla. Ä seot, nii lypuheli den palv melelut ja <7 a u ,9 k kioloaja t m>

I N K I

NKI

4. Designmuseo Arabia Hämeentie 135, 00560 Helsinki Avoinna ti–pe 12–18, la–su 10–16

Takavasemmalle jäävät muun muassa Vallilan siirtopuutarha ja minikokoinen Siirtolapuutarhamuseo, sillä kohteena on Designmuseon Arabian-osasto. Se tarjoaa tuttuja esineitä jokaiselle suomalaiselle, sillä perusnäyttelyssä on esillä Arabian posliinitehtaan käyttö- ja taidekeramiikkaa 135 vuoden ajalta. Suomen yleisimmän museoesineen, kahvikupin, kautta piirtyy suomalaisen designin elämänkaari.

ITÄKESKUS

km

>

5

3

VANHAKAUPUNGINSELKÄ

<

3,

HERTTONIEMI

5. Näkövammaismuseo Marjaniementie 74, 00930 Helsinki Avoinna ma–ke klo 12–15

6

6. Herttoniemen kartanon museo Linnanrakentajantie 12, 00810 Helsinki Avoinna su klo 12–14 ja opastettu kierros klo 14–15 (toukokuu–syyskuu)

Matka jatkuu Viikin luonnonsuojelualueen kautta Itäkeskukseen, Iiris-keskukseen. Voiko museossa vierailla silmät kiinni? Näkövammaismuseossa voi, sillä esineisiin saa koskea.

Museo ei ehkä kilpaile kävijämäärillä tai jatkuvasti vaihtuvilla näyttelyillä, mutta tarjoaa kiinnostavan näkökulman näkövammaisten arkeen ja ylläpitää yhteisön identiteettiä.

Esineistöä on kerätty jo sadan vuoden ajan.

Viimeinen etappi poljetaan pitkin merenrantaa. Museopyöräily päättyy Herttoniemen kartanoon. Taidetta ja tyylihuonekaluja sisältävä museo on avoinna vain sunnuntaisin, mutta pelkkä barokkipuutarha huvimajoineen on vierailun arvoinen. Hyvällä tuurilla saattaa kohdata myös Stadin puutarhurin, jolta voi ostaa tuoreet kauden vihannekset suoraan kartanon pellolta.

MUSEO 2/2014

7

Slow

Museossa saa hidastella Kun roomalainen markkinointikonsultti brändäsi Obelixin hiidenkiveä, hän listasi tuotteen ominaisuuksiksi lujuuden, käyttökelvottomuuden sekä muut ominaisuudet. Professori Juha Siltalan mielestä museoiden pitäisi markkinoida itseään hiljaisina, tunkeilemattomina ympäristöinä.

K

olumnistien konsensuskuoro muistuttaa vuoroäänin, kuinka tietoverkko pakottaa reaktiovalmiuteen ympäri vuorokauden. Mieluummin olisi kiiruhdettava aaltojen edelle, jottei hautaudu niiden alle. Juniin on ehdittävä vain, jotta ei myöhästyisi niistä – määräasemilla ei ole niin väliä. Joka ei päivystä muutoksen mukana, on tuomittu tuhoutumaan. Tunnetasolla viesti kuuluu, ettei perustaansa voi luottaa vaan sen kuitenkin vääjäämätöntä luhistumista vastaan on taisteltava hartiavoimin.

Nopeutunut kierto ulotetaan kaikkialle. Museoitakin on vaadittu aktivoimaan uusia yleisöjä digitaalisesti, koska muuten niiden ei uskota tavoittavan tarpeellisia kävijämääriä. Digitaaliset lisänäytöt ja grafiikat syventävät toki erinomaisesti näyttelyitä, vaan kaivanneeko yleisö niin paljon interaktiivisuutta kuin oletetaan? Ehkä nuoria ei kuitenkaan tavoiteta mutta karkotetaan kuormitetut työikäiset, jotka ovat saaneet tarpeekseen ärsykepommitusta, oppimishaasteita ja sosiaalisiin tilanteisiin sopeutumista jo työnsä puolesta.

Mitä useampaan kohteeseen huomiota joutuu jakamaan, sitä vähemmän huomiota liikenee mihinkään. Multitasking voidaan kääntää keskittymiskyvyttömyydeksi. Nuoret eivät kehity uudeksi uljaaksi ihmislajiksi vain siksi, että käyttävät enemmän tietokoneita. Jos pelit opettavatkin nopeaa pelisilmää, abstraktioiden taju voi vastaavasti kärsiä ja kieli konkretisoitua samalle suorien viittaussuhteiden tasolle kuin se oli ennen kirjallista sivistystä. Päätöksenteko voi

8

MUSEO 2/2014

räiskittäessä nopeutua mutta päätösten perusteet horjuvat, ellei eroteta vertauskuvaa todesta.

Puuhakas huoli tietoyhteiskunnan päivittämisestä jättää huomiotta sen, että informaatiota on myös sulateltava eikä vain vastaanotettava. Se tarkoittaa uuden aineksen jäsentämistä mielekkäisiin käyttöyhteyksiin, aikaisemmin opittuun.

Aikaisemmin opittu ei muistu mieleen kaatopaikkana vaan kokonaisuuden hahmotelmina.

Oleellisen erottaminen epäoleellisesta ja yleisen näkeminen yksityisessä edellyttää analogian tajua. Kuvallinen ajattelu on jäänyt meillä aliarvostetuksi siihen nähden, miten paljon ihmiset operoivat sen varassa. Lineaarinen, tilastollinen, analyyttinen eteneminen pääsee oikeuksiinsa vasta kun tiedetään, mistä on kysymys ja minkä määrällistä edustavuutta arvioidaan.

Jos ihminen joutuu reagoimaan liian moniin ärsykkeisiin liian monelta kanavalta pääsemättä välillä palautumaan omaan rytmiinsä, hahmotus alkaa kärsiä. Aistihavainnot eivät muodostakaan kokonaiskuvaa: parietaalinen ja oksipitaalinen aivolohko toimivat huonosti. Esineiden liikuttelussakin tehdään virheitä. Jos esineiden liike tilassa pohjustaa myös abstraktia ajattelua, niin kuin kognitiotieteilijä George Lakoff esittää, päätelmätkään eivät voi sujua parhaalla tavalla.

Ammattitaitoinenkin työntekijä alkaa tunaroida.

Välttääkseen virheitä hän toimii tutuimmalla tavalla eikä pysty käsittelemään uutta ja ristiriitaista ainesta. Tämä on tuttua kaikille kiireellisen projektin loppupuristuksesta, jolloin fokusointi yhteen asiaan sulkee näkökentästä kaiken muun.

Liialla ärsykepommituksella ihmiset typistyvät väsyneiksi reaktiokimpuiksi eivätkä avarru kognitiivisesti joustaviksi oivaltajiksi. Luovuus edellyttää turvallisuutta: havainnot, kokemukset, muistikuvat ja tunteet yhdistyvät tavoitteiden suunnassa joksikin uudeksi, jos aivojen limbinen järjestelmä lilluu turvassa eikä hälytä taistelemaan tai pakenemaan. Ideat pulppuavat silloin, kun niistä ei joudu tulosvastuuseen.

Informaation sulattelun vaatima tila oikeuttaa museot olemaan juuri sellaisia kuin ne enimmäkseen ovat olleet: vakaita, väljiä kivitaloja, joissa saa vaeltaa omaan tahtiinsa katsellen esineitä ja kuvia, lukematta kaikkien tekstejä kokonaan tai vastaavasti syventyen hyvinkin tarkkaan johonkin selostukseen oikun mukaan. Kun roomalainen markkinointikonsultti brändäsi Obelixin hiidenkiveä, hän listasi tuotteen ominaisuuksiksi lujuuden, käyttökelvottomuuden sekä muut ominaisuudet. Museot voisivat vastaavasti markkinoida itseään hiljaisina, tunkeilemattomina ympäristöinä, jotka tarjoavat katsottavaksi kulttuuriperintöä kävijän ehdoilla. Kävijä voi löytää maailman omien kokemustensa jatkeena ja tehdä ajatuskokeita ottamatta sosiaalista riskiä. Interaktiivinen reagointipaine jää pois. Jos liike-elämän puhemiehet vaativat maahan ja talouteen ”rytminvaihdosta”, kulttuuriperinnön pysyvyys puolestaan korjaa pakkotahtisuuden rytmihäiriötä.

Tutkimusten mukaan suomalainen kulttuurinkuluttaja hakee taiteesta lohtua ja esteettisiä kokemuksia paineiden keskellä eikä vaadi siltä taloudellista lisäarvoa. Lisäarvo saattaa kummuta juuri siitä, että yleensä on olemassa asioita, joiden ei tarvitse oikeuttaa itseään voiton tuottamisella.

RiscMonitor -arvokyselyssä syvällinen ajattelu on noussut enemmistön arvoksi, mutta taloudellinen menestys ei ota menestyäkseen arvokilpailussa.

Nuoretkin kotoilevat, marttailevat ja tuunailevat – siteeratakseni käsityön historian tutkijaa Jarkko Liedestä. Mielipidekyselyissä kaikki omassa hallinnassa oleva täyttää optimismilla, kun taas omasta hallinnasta karkaavat systeemit pelottavat.

Klassinen taide, vanha tekniikka, kiinteät esineet voidaan kokea arvokkaiksi riippumatta niiden rahallisesta vaihtoarvosta jo siksi, että ne edustavat pysyvyyttä muutoksen keskellä.

Pragmatistinen kasvatusfilosofi John Dewey tosin arvosteli taidemuseoita ”kansakunnan kau-

neussalonkeina”, paraatipaikkoina, mutta piti museoita myös kansalaisten moraalisen mielikuvituksen tyyssijoina.

Arjessa ”maailma” painoi kansalaisia liian häiritsevästi, esti heitä olemasta ”kylliksi elossa”. Aistit eivät tällöin Deweyn mukaan tavoittaneet ”asioiden ominaislaatua” eikä ajattelu ”asioiden merkitystä”. Kun uutta sulatettiin mielikuvituksessa vanhaan, kansalaisten pätevyys kasvoi ja he pystyivät kuvittelemaan vaihtoehtoja.

Filosofi Bernard Stiegler on tarkastellut ihmistä niiden teknisten lisäysten jälkenä, jotka hän on joutunut tekemään suojatakseen haavoittuvuuttaan. Tekniikka formatoi ihmisen kyvyn tietää, tuntea ja taitaa jo ennen kuin hän kykenee ajattelemaan sitä kriittisesti. Kapine tietää, kuinka maailma toimii. Siksi tekniikka on hyvä aika ajoin palauttaa käyttäjänsä hallintaan tarkastelemalla sitä etäältä, yhtenä vaihtoehtona muiden joukossa. Deweyn mukaan tuli ”oivaltaa mahdollisuudet, jotka sisältyvät tosiasiasiallisesti olevan kudelmaan”. Avartuminen ei jäänyt museon ovelle vaan pani arjessa alulle jotain uutta. Arjen tutut asiat tarjosivat uutta, kun niihin sai otetuksi vähemmän itsestään selvän suhteen. Siksi museoita voitiin Deweyn mukaan pitää moraalisen ja esteettisen luovuuden koekenttinä. Se on vastakohta sille itsekkäälle putkinäölle, joka syntyy kamppailtaessa tulosyksikköinä ja huippuyksilöinä toisia samanlaisia vastaan. m

Juha Siltala Kirjoittaja on Helsingin yliopiston Suomen historian professori. Hän on tutkinut psykohistoriallisissa teoksissaan yksilöitymisen ja yhteenkuulumisen jännitteitä modernina aikana, työelämän muutosta ja sen vaikutuksia sekä uusimmassa kirjassaan nykynuorten selviytymiskeinoja.

MUSEO 2/2014

9

Slow

Aurinkotervehdyksiä

taiteen äärellä

R

iihimäen taidemuseon valoisassa ja avarassa aulatilassa joogamatot rullautuvat auki. Aulaan kokoontuneet jumppavaatteiset ihmiset tassuttelevat paljain jaloin yhden taidemuseossa esillä olevan taideteoksen luokse. Taidemuseon amanuenssi kertoo teoksen ja tekijän taustoista ja ryhmä jakaa ajatuksiaan teoksesta.

Joogaohjaaja Kirsi Helstelä johdattaa keskustelun joogan filosofian alkeisiin ja keskittyy puhumaan tänään erityisesti armollisuuden ja myötätunnon merkityksestä itseä ja muita kohtaan. Taiteen ja joogan kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi yhdistävä ArtFlowYoga -tunti on alkanut.

Harjoitus kestää noin puolitoista tuntia. Taideteoksen äärellä virittäytymisen jälkeen aloitetaan kehon lämmittely aurinkotervehdyksellä ja Museojoogan hengitysharjoituksella. tavoitteena on tuoda himoliikkujat museoon Tämän jälkeen päästään — ja saada kulturellit henkilöt tekemään asana-sarjaa.

Viimeiseksi on vuorosinnostumaan liikunnasta. sa loppurentoutuminen, jonka aikana palataan vielä taideteokseen uudelleen. Loppurentoutuminen on harjoituksen tärkein kohta: se hetki jolloin elämys kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi.

ArtFlowYoga on joogaohjaaja Helstelän kehittämä kulttuuria ja liikuntaa yhdistävä palvelumuoto. Sen tarkoituksena on ollut saada toisaalta uusia virikkeitä kaipaavat himoliikkujat museoon ja taiteen pariin – mutta myös kultturellit henkilöt syttymään liikunnasta ja kehon hyvinvoinnista. ArtFlowYoga yhdistää taiteen, liikunnan, läsnäolon, rentoutumisen ja meditaation kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi.

Taidemuseon näkökulmasta ArtFlowYogan konsepti tuo aktiivisen, kehollisen osallistumi-

”

10

MUSEO 2/2014

sen taiteen kokemiselle, sen katsomisen opettamiselle ja opettelemiselle. Näyttelyä ei ole tarkoitus omaksua kerralla. Jokaisella kerralla pysähdytään uuden teoksen äärelle. Tiedon nopean omaksumisen korvaa rauhoittuminen sekä tutkiva, mietiskelevä ja itselle armollisempi asenne. Elämyksellisyys syntyy rauhoittumisen, keskittymisen ja fyysisen harjoituksen kautta.

Taiteen kieli sopii avaamaan monenlaisia ihmisen toiminnan muotoja; myös joogan filosofiaa. Taiteen katsominen voi avartaa omia näkökulmia. Fyysisesti omat mukavuusalueen rajat joutuvat koetukselle myös joogan asanaharjoituksissa. Kerta toisensa jälkeen toistuvissa asanasarjoissa haetaan tasapainoa, voimaa ja notkeutta – niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Asentoa voi hioa kerta kerran jälkeen täydellisemmäksi, avata lonkkaa tai rintakehää vielä vähän enemmän, venyttää sormenpäät vieläkin pidemmälle.

Taiteen ja joogan kohtaamisessa syntyy mielenkiintoinen dialogi. Kummassakin toiminnassa korostetaan keskittymisen ja pysähtymisen merkitystä. Kunkin joogan asanan takana on fyysistä suoritusta suurempi tarkoitus, aivan kuten taiteessakin.

Riihimäen taidemuseo sai Museovirastolta Kokeilutonni-rahaa ArtFlowYoga-kokeiluun. Suurelle yleisölle ArtFlowYoga lanseerattiin syksyllä 2013 Art Häme -taideviikkojen yhteydessä ja kevään 2014 aikana taidemuseossa on joogattu Riihimäen kaupungin tykytoiminnan osana. Syksyllä 2014 on tarkoitus jatkaa ArtFlowYogaa kaikille avoimella, koko syyskauden kestävällä kurssilla.

Tanja Pääskynen Kirjoittaja on Riihimäen taidemuseon amanuenssi.

Viereisellä sivulla: Imendentum id et enit volendisque nobis untur aute venis audande

K atja L u o t o

Slow

MUSEO 2/2014

11

J o n i V i rta n e n

Museokuvioita

Istu kiireemmäksi aikaa KA A KI EP IS SÄ TI ET O ON HAUS

Kokkolan luonnontieteellisessä museossa Kiepissä levähdetään ahkerasti.

K

Voimme tutkia myös kuinka nopeasti kynnet kasvavat – yhtä nopeasti kuin rintönä jatkamme toimin- mannerlaatat liikkuvat. Uutta maannassamme levähtämisen kuorta syntyy merenpohjassa kuumasjaloa taitoa. Veikon kanssa meillä oli ta, sulasta magmasta, samalla toisesta kesken töiden tapana ”istua erätulilla”. reunasta kiviaines ja sen mukana vesi Kiireettömyyden tunne; aikaa rauhoit- palaavat jälleen maan vaippaan. Satojen tua, aikaa läsnäololle. miljoonien vuosien kuluessa mantereet Työpajan keskellä levähdämme hajoavat ja yhtyvät jälleen.Vuoret syntylasten kanssa. Auringonsäteinä latti- vät ja rapautuvat: tarina muuttuu koko alla maaten seuraamme, kuinka kauan ajan.Tähdissä syntyneet alkuaineet jatkavalolta kuluu aikaa tulla lähimmältä vat kiertokulkuaan meissä, olemme osa tähdeltä poskellemme. Välillä kuun- luontoa, maailmankaikkeuden liikettä. telemme metsän ääniä. Mikä tuo oli?

Luonnon kanssa elävät kansat taKuvittelemme miten muuttolintu rau- jusivat myös rauhoittumisen ja levon hattomana odottaa oikeaa hetkeä lähteä merkityksen: kiire tarkoittaa, ettei siepohjoiseen, pariutumaan, jatkamaan lu ole mukana, joten on parasta istua lintujen sukua. toviksi ja odottaa sitä. Juttelemme ajan Tutkimme pienoisdioraamoista rytmittämisestä myös iäkkäiden asiaklintujen höyhenien, jalkojen, nokan, kaiden kanssa. Jokainen on arvokas yhsilmän antamaa viestiä. Miten sinirin- teisön jäsenenä, myös ikääntyessään. nan rintahöyhenet ovat kehittyneet Hidastaminen antaa mahdollisuuden loistavan sinisiksi, mutta naaraan rinta asioiden yhteyksien näkemiselle ja on maastoon sulautuva? Naaraan suo- kuuntelemiselle. siolla voi olla kova hinta. Tiede antaa Kiepin teemana on tänä keväänä aivoillemme jatkuvasti mahdollisuuksia ja kesänä LIIKE – Liike luonnon kieroivalluksille. Tieto on hauskaa. tokulussa. Miten metamorfiset kivet

12

iepin perustajan Veikko Salkion (1912 – 2006) pe-

MUSEO 2 /2014

syntyvät? Miten lintujen värit ovat kehittyneet tarkoituksenmukaisiksi? Taide jatkaa siitä, mihin tieteellä ei ole vielä vastauksia: koskettaa syvintä tietoisuuttamme. Kuvataiteilija Joni Virtanen on kuvannut liikettä kivissä ja kallioissa sekä kokoelmamme lintujen eri värejä: ”Kaaos ja symmetria tuntuvat nivoutuvan ihmeellisesti yhteen ja samaan suureen kudelmaan, jonka osana olemme.”

(Ihmeellistä, Joni Virtanen, 2014) Hitaan liikkeen kokemus on avartava. Ympärillämme kaikki nopeutuu jatkuvasti. Luodaan tiloja, joissa tottumaton menettää tasapainonsa: huimaa, ahdistaa. Kaikki on liikkeessä.Videoinstallaatioita. Shokkivärit hohtavat. Äänimaailma korostaa kieppuvaa liikettä.

Tuntuu rentouttavalta olla tilassa, jossa mikään ei liiku, on vain illuusio liikkeestä. Ajatus kulkee, kun annamme itsellemme aikaa. Ihmeellistä. m www.kokkola.fi/kieppi Paula Hyttinen on Kokkolan luonnontieteellisen museon Kiepin amanuenssi.

Slow

Kuopion taidemuseossa uneksitaan Uni on mielen lepoa ja sukellus toisenlaiseen todellisuuteen.

V

ietämme lähes kolmasosan elämäs-

sitovat taiteilijan omakohtaiset unikokemukset ja Matrix layer -näyttelyn tieteellisen näkökulman toisiinsa. m Marja Louni Kirjoittaja on Kuopion taidemuseon intendentti Mielen alkemiaa – Matrix layer -näyttely on esillä Kuopion taidemuseossa 12.6.–6.9.2014. www.taidemuseo.kuopio.fi, www.pa-la.fi Kuopion taidemuseo, Kauppakatu 35, 70100 Kuopio ti–la 10–17, 5,5 / 3,5 / alle 18-v. ilmaiseksi

Alla: Taiteilija Jaana Partanen osallistui myös itse unitutkimuksiin tehdessään Matrix layer -näyttelyä.

P arta n e n & L am u s u o Oy

tämme unessa. Uni on aivoillemme välttämätöntä aikaa, jolloin mielemme käsittelee päivän aikana kohtaamiamme asioita.

Nukkuessamme sukellamme maailmaan, jossa todellisuuden rajat häviävät. Silmiemme sulkeuduttua tuudittaudumme alitajuiseen ympäristöön, jossa kaikki on mahdollista. Meistä löytyy taitoja, joista voimme valveilla vain haaveilla. Mitä aivoissamme tapahtuu, kun nukumme? Miten mielemme työskentelee unessa ollessamme?

Taiteilija Jaana Partasen yhdessä asiantuntijatiiminsä kanssa toteuttama Mielen alkemiaa -näyttelytrilogia tutkii ihmismielen olemusta, tietoisuuden tasoja ja mahdollisuuksia. Trilogian toisessa osassa, Matrix layerissa, syvennytään unien salaisuuksiin ja tutkitaan nukkuvan mielen arvoituksia.

Näyttely on ennenäkemätön tilakokemus.

Aivoja ja unen fysiologiaa tieteen keinoin tutkineiden havainnot ja omia uniaan vuosikymmeniä tarkkailleiden kokemukset avautuvat näyttelyksi, joka on toteutettu uusimpia peliteollisuuden kehittämiä tekniikoita hyödyntäen. Unenomainen, augmentoitu eli muunnettu ja lisätty todellisuus – mixed reality – rakentuu näyttelyvieraille virtuaalitodellisuuslasien avulla. Istumalla näyttelyä varten suunniteltuun divaaniin ja asettamalla oculus-lasit silmilleen katsoja astuu maailmaan, jossa mielikuvitus ja unet ovat osa havaitsemaamme todellisuutta.

Unet ovat vuosikymmenien ajan kiehtoneet taiteilijaa. Kiinnostus heräsi Partasen viettämän omaehtoisen erakkovuoden aikana, jolloin hän koki huikeita uninäkyjä. Taiteilija teki parikymmentä vuotta sitten vietetyn vuoden kokemuksista Unen lahja -kirjan ja valokuvateoksia, joita varten hän kehitti parafiinivalokuvaustekniikan.

Näyttelyssä esillä olevat parafiinivalokuvat ja Unen lahja -kirjan julkaiseminen keväällä 2014

Jaana Partanen (s.1967) on monialainen taiteilija, jonka tuotannossa tieteen ja teknologian viimeiset saavutukset yhdistyvät. Hän valmistui vuonna 1997 Taideteollisesta korkeakoulusta valokuvauksen maisteriksi sivuaineenaan elokuvataide. Vuosina 1993–1994 hän opiskeli Barcelonassa Universidad de Bellas Artes -yliopistossa. Kuopiossa asuva Partanen toimii taiteellisena johtajana arkkitehtuuri-, taide- ja muotoilustudio Partanen & Lamusuo Oy:ssä, joka vastasi muun muassa vuonna 2010 Sanghain maailmannäyttelyn Suomen paviljongin mediataideteoksista.

MUSEO 2/2014

13

Slow

Maaseudun rauha luonnon keskellä F. E. Sillanpään kokkorannassa pitämä

Seurasaaren juhannus­ valkeita on sytytelty jo 60 vuoden ajan.

M

aaseudun rauhaa lupaamalla houkuteltiin väkeä Seurasaaren juhannusvalkeille 1970-luvulla.

Julisteessa oli kaksi muutakin mainoslausetta: ”Näkymä kansamme menneisyyteen” ja ”Varatkaa aikaa, viihtykää”.

Seurasaaressa nautitaan yhä luonnosta, kulttuurista ja nostalgiasta. Helsingin anniskeluyhtiölle vuokrattu saari rakennettiin kansanpuistoksi 1889. Yhtiön mainoksessa hehkutettiin kansanpuiston ominaisuuksia: ”Laaja verkko mukavia käytäviä on vedetty joka suunnalle sekä saaren läpi että ympäri, joten yleisö mukavasti voi käydä katselemassa sen eri osia ja monia luonnon ihania paikkoja.” Kertomus päättyi: ”Saari, kaikkine laitoksineen suljetaan yleisön suosiolliseen suojelukseen”.

14

MUSEO 2/2014

Vuonna 1954 saaressa ryhdyttiin järjestämään juhannusjuhlaa Suomen muinaismuistoyhdistyksen piirissä. Intendentti Niilo Valosen idea hyväksyttiin, sillä kansanpuistoon 1909 perustettua Ulkomuseota haluttiin tehdä laajemmin tunnetuksi.

Johtokunta päätti, että juhlan tuli sisältää seuraavat osiot: tunnetun kansalaisen juhlapuhe, torvisoittoa, kansantanhuja, juhannussalon pystytys, juhannusvalkeita sekä soittoa puolitoista tuntia. Ensimmäinen juhla oli ”täysosuma” ja lippuja myytiin noin 12 000. Voitolla ostettiin kansanpukuja ulkomuseon vartijoille ja kustannettiin juhlatoimikunnan opintomatka Skansenille. Lisäksi hankittiin pukki, seitsemän kuttua, kuusi lammasta, kukko ja kaksi kanaa tepastelemaan Niemelän torpan pihamaalle.

Toista juhlaa järjestettäessä Helsingin Sanomissa toivottiin juhlasta perinnettä yhteenkuuluvuuden tunteen lisäämiseksi. Juhlaan värvätyn kirjailija

puhekin julkaistiin. ”Olen niin tavattoman iloinen siitä, että Suomessa ja nimenomaan täällä vieraannuttavassa pääkaupungissa on ryhdytty toimenpiteisiin suomalaiskansallisten juhannuksenviettotapojen säilyttämiseksi ja esille tuomiseksi. Meillä pääkaupunkilaisilla on useimmilla sukumme juuret kaukana maaseudulla, eivätkä ne jaksa nousta ylös kaupungin asfalttikatujen alta.

Siksi uskon, että saadessani vastaanottaa juhannustulen Hämeenkyröstä, olevani symbolinen ihminen monelle muulle kaupunkilaistuneelle maakunnanmiehelle ja naiselle, jotka turhaan ovat odottaneet jotakin viestiä kotikulmiltaan. Soutaessani veneellä yleisön editse kokkoluodolle ja saadessani Hämeenkyrön tulen soihtuna käteeni tiedän kyyneleen valuvan tästä minun poskipäätäni pitkin. Mutta minä en itke surusta vaan ilosta.”

Juhannusjuhlan järjestämiseksi perustettiin sittemmin säätiö. Alkuperäistä formaattia kunnioittaen juhlassa on säilytetty paikkaan sopiva entisajan henki ja tunnelma. Juhla on yksi vanhimmista festivaaleistamme, jolle metsäinen luonnonsaari museorakennuksineen on antanut vaikuttavat kulissit. Tänä vuonna Seurasaaren juhannusvalkeat juhlii 60-vuotista taivaltaan.

Tullessanne Seurasaareen, varatkaa siis aikaa ja viihtykää suomalaisen kulttuuriperinnön keskellä. Laaja verkko mukavia käytäviä laitoksineen kutsuvat. m

Aila Nieminen Seurasaarisäätiön pääsihteeri

Slow

Emme kaipaa lisää tietoa, vaan lisää tunteita Aalto-yliopiston yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki kehottaa museoita tekemään pieniä, rohkeita kokeiluja.

”O

len kaikkea kiirettä ja turhaa nopeutta vastaan”, sanoo Anssi Tuulenmäki. Hän on Aalto-yliopiston tutkimuspäällikkö. Mies, joka kutsuu itseään yli-innovaatioaktivistiksi.

Työelämästä on Tuulenmäen mielestä tullut tunneköyhää, konelogiikalla toimivaa suorittamista. Ihmiset eivät tarvitse lisää tietoa, vaan lisää tunteita. ”Yritysihmisten kanssa tulee yhä useammin olo, että he kaipaavat pois kiireen keskeltä.”

Museoiden kannattaa vastata tähän tarpeeseen tarjoamalla mahdollisuutta edes hetkeksi irrottautua hektisyydestä. ”Hyvin toteutettuna ajatus slow-museosta on todella kiinnostava. Tällaisessa museossa voisi käydä hidastamassa itsensä kuntoon. Pysähtymässä, saamassa yhteyden omiin tunteisiinsa.”

Tuulenmäellä ei ole patenttivastausta siihen, mitä kaikkea slow-museo voisi käytännössä tarkoittaa. ”Mutta osaan kertoa, miten sellainen kannattaa toteuttaa. Ensin täytyy jonkun verran ideoida; hakea ihmisiltä ongelmia ja mahdollisuuksia.

Aika pian ideoinnista pitää siirtyä kokeiluihin. ” Valtamerilaivaa suunniteltaessa insinööri voi piirtää valmiin lopputuloksen, mutta inhimillinen toiminta ei ole samalla tavalla ennustettavaa.

Asioita ei kannata koettaa tehdä kerralla oikein, vaan mahdollisuuksia pitää testata halvoilla kokeiluilla ja korjata tekemistä saadun palautteen mukaan. ”Käytännölliset kokeilut näyttävät, miten asiat pitäisi tehdä. Ne paljastavat myös nopeasti, jos ollaan väärillä jäljillä.”

Tuulenmäki kehottaakin museoalalla työskenteleviä ihmisiä miettimään, mitkä asiat kaikki museot tekevät samalla tavalla: ”Koska aina on tehty näin.”

”Kaikessa inhimillisessä toiminnassa on tuhansia mahdollisuuksia toimia eri tavalla, paremmin ja innostavammin. Pitää miettiä huolella, mitkä konventioista kannattaa säilyttää — ja mitä kannattaisi hieman haastaa, tehdä eri tavalla.”

Millaisia ajatuksia slow-museo herättää innovoinnin ammattilaisessa? ”Jos sinulla on kiire, et huomaa mitään”, aloittaa Tuulenmäki.

Slow-ajattelussa on kysymys yksityiskohtien ja merkitysten arvostamisesta. Kaikki ihmiset, jotka on mestareita jossakin asiassa, ovat mestareita yksityiskohtien ja merkitysten ymmärtämisessä. ”Hitaassa museossa voisit kerrankin pysähtyä erottelemaan ja ajattelemaan.”

Mitä enemmän opit sulkemaan turhia asioita pois, sitä enemmän keskityt siihen mitä oikeasti haluat. Silloin osaat vähentää vaihtoehtoja. ”Ihmiset kohtaavat itsensä tai toisen ihmisen vain harvoin aidosti. Museo voi tarjota siihen sopivan ympäristön.”

Seppo Honkanen

vinkk iä kehittäjille: Tuulenmäen kolme ostavia päämääriä. in kuin yleensä; luo inn 1) Uskalla ajatella isomm a. pieniä, kokeiltavia asioit 2) Näe isoissa asioissa ia. uks issa strategisia ava 3) Näe pienissä kokeilu

MUSEO 2/2014

15

Slow

Aleksanterissa valitset yksilรถllisten huoneiden joukosta oman makusi mukaan.

SOKOSHOTELS.FI >

16

MUSEO 2/2014

n e d i o e s u t M y

l e t t y ä n ä s e k NÄYTTELYLIITE 2/2014

Museo-lehden näyttelyliite tarjoaa katsauksen museoiden monipuoliseen kesäkauden näyttely- ja tapahtumatarjontaan.

Ilmoitusten lisäksi liitteestä löytyy näyttelykalenteri kesäkaudella 2014 avautuvista näyttelyistä. Museoiden näytte­ lyissä voit tutustua Suomi-kuvaan Hangosta Inariin.

Ajantasaisen näyttelykalenterin ja lisätietoa museoiden tapahtumatarjonnasta löydät osoitteesta museot.fi ja älypuhelimella osoitteesta m.museot.fi

Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki puh. 09 5841 1700 museoliitto@museoliitto.fi • www.museoliitto.fi

Näyttelykalenteri Toukokuu

Kulttuurihistorialliset sekä luonnontieteelliset ja erikoismuseot 2.5.2014–31.8.2014 Age of the Dinosaur, Oulun taidemuseo, Oulu 2.5.2014–31.8.2014 Kuono kohti kameraa – lemmikki­eläin visiittikortti­ kuvissa, Mikkelin kaupungin museot, Suur-Savon museo, Mikkeli

Kesänäyttelyt SUOMEn LELUMUSEO HEVOSEnkEnkä

HELSINGIN OBSERVATORIO

Erikoisnäyttely Miška ja Minä.

Leikkikaluaarteita itänaapurista. avoinna ti, to–pe 11−18, ke 11−20, la–su 11−17 WeeGee-talon pääsylippu: 12/10 €, alle 18-v. ja yli 70-v. maksutta.

Ahertajantie 5, Espoo puh. 09-81631833 lelumuseohevosenkenka.fi

TÄHTITIETEEN YLEISÖKESKUS Yleisöopastus kk:n toinen la klo 14:00.

Kuukauden tähtitaivas – planetaarioesitys kk:n ensimmäinen la klo 13:00.

Ti–ke, pe–su 12–16 to 12–20 Kopernikuksentie 1 Helsinki 6/4/2 € www.observatorio.fi

2.5.2014–21.9.2014 Matkan varrelta. Kuvia ja muistoja Turun Luostarinmäeltä Turun museokeskus, Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turku 2.5.2014–31.8.2014 Ritaripaja, Hämeen linna Hämeenlinna 6.5.2014–31.8.2014 Kylien kertomaa, Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa 6.5.2014–24.8.2014 Pikku-Dinojen aika, Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu 6.5.2014–25.5.2014 Päättötyönäyttely (FAI), Forssan museo, Forssa 6.5.2014–31.8.2014 Suosi suomalaista – kotimainen radio, Lahden kaupunginmuseo, Radio- ja tv-museo, Lahti 6.5.2014–5.10.2014 Vedestä lentoon – suomalaisen merilentotoiminnan historiaa, Forum Marinum, Turku 6.5.2014–1.6.2014 Vuoden luontokuvat 2013, Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna 7.5.2014–23.11.2014 Aallon toimistosta maailmalle – arkkitehdit Kaarlo Leppänen, Jaakko Kontio & Eric Adler­ creutz, Alvar Aallon ateljee, Alvar Aalto -museo, Helsinki

18

MUSEO 2/2014

WIllIAM KenTRIdge / The ReFusAl oF TIMe & oTheR FACes / 18.6.-14.9.2014 Espoon modErnin taitEEn musEo Ti, To, pe 11–18, ke 11–20, l a, su 11–17 aherTa janTie 5, Tapiol a puh. (09) 8165 7512 w w w.emma.museum k ampisTa bussiT 106 ja 110

William Kentridge, The Refusal of Time.

MAXXI Museo nazionale delle arti del XXI secolo, Roma Courtesy Fondazione MAXXI Foto Matteo Monti

Kesänäyttelyt SEURASAAREN JUHANNUSVALKEAT

SOTAMUSEO

1954–2014 SUOMALAISIA JUHANNUSPERINTEITÄ HELSINGISSÄ

NÄYTTELYT 2014 Perusnäyttely Liisankatu 1, Helsinki p. 0299 530259 ti–to 11–17, pe–su 11–16 Sukellusvene Vesikko p. 0299 530260 Sotamuseon Maneesi p. 0299 530261 Suomenlinna, Helsinki 5. 5.–30. 9. 2014 päivittäin 11–18

20.6.2014 klo 16–01 Liput: 20 €, alle 15-v. maksutta www.seurasaarisaatio.fi

Liput 5/3/12 € www.sotamuseo.fi

Näyttelykalenteri 7.5.2014–5.4.2015 Keisarin ja kansan aika – Kello­ ja Venäjältä ja Neuvostoliitosta, Suomen Kellomuseo, Espoo 9.5.2014–18.1.2015 Kannu ja kirkonkello – hylky­ tarinoita keskiajalta, Suomen merimuseo, Kotka 9.5.2014–11.1.2015 Kun Suomi putos puusta – vai putosko?, Lusto – Suomen Metsämuseo, Savonlinna 9.5.2014–5.10.2014 Rilax-Riilahti-Gangut 1714, 300 vuotta Riilahden taistelusta, Hangon museo, Hanko 9.5.2014–11.1.2015 Susi, saha ja GPS, Lusto – Suomen Metsämuseo, Savonlinna 9.5.2014–11.1.2015 Vuosirenkaita, Lusto – Suomen Metsämuseo, Savonlinna 11.5.2014–21.9.2014 Meidän suuri päivä – koko kesä yhtä häätä, Riihimäen kaupunginmuseo, Riihimäki 11.5.2014–29.6.2014 Ritva Hintsala: Kaislapeilejä – Pelakuumerta – Ikijäätä, Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta 11.5.2014–6.7.2014 Taiteilijakoti Harjula 100 vuotta, Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta 12.5.2014–18.5.2014 Aika(moinen) ihme, Keski-Suomen museo, Jyväskylä

Vapaa pääsy!

Uusittu museo, uudessa tilassa Näyttely ”Minä olen, koska sinä olet” kertoo kuinka pienestä sairaalasta ja sisarkodista on kehittynyt vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisija.

12.5.2014–18.5.2014 Kokoelmien ihmeet, Mobilia, Kangasala Alppikatu 2, Päärakennus.

Esteetön sisäänkäynti Amanda -rakennuksesta.

Avoinna ma-pe 9-15, ke 9-18 (ei kesä-elokuu). museo@hdl.fi, puh. 050 395 5653 www.hdl.fi/museo

12.5.2014–18.5.2014 Kokoelmien ihmeet – lentäjien sodanaikaisia puhdetöitä, KeskiSuomen Ilmailumuseo, Jyväskylä 12.5.2014–29.5.2014 Lotta Svärd – Naisten vapaaeh­ toinen maanpuolustusjärjestö Suomessa, Valvillan tehdasmuseo, Hyvinkää

MUSEO 2/2014

19

Näyttelykalenteri 14.5.2014–31.8.2014 Ester Toivonen – kansakunnan kaunotar, Haminan kauppiaantalomuseo, Hamina 14.5.2014–31.8.2014 Naisen muotokuva: kiharoita, kurveja, kosmetiikkaa, Haminan kauppiaantalomuseo, Hamina 15.5.2014–3.8.2014 Arktisia mielenmaisemia, Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi

Kesänäyttelyt PÄivikki JA SAkAri SoHlBErGin kotiMuSEo

siBeliuKsen sYntYmäKoti

1900-luvun kulttuurikoti Helsingin katajanokalla

Kesämatineat sunnuntaisin klo 14.00

Avoinna Opastetut kierrokset maanantaisin 15.30 ja 17.00, kesäaikana sopimuksen mukaan

Yleisöopastus ke, pe ja su klo 14.00 ma–su 10–16 5/4/2 € Hallituskatu 11, Hämeenlinna p. 03 621 2755 hameenlinna.fi/ historiallinenmuseo

Kauppiaankatu 11 A, Helsinki p. 09 636 753 www.pss-saatio.fi

15.5.2014–1.6.2014 Grey Matter, Arkkitehtuurimuseo, Helsinki 15.5.2014–31.8.2014 Pitsien aikaan, Naantalin museo, Naantali 15.5.2014–21.12.2014 Rock’n Vantaa, Vantaan kaupunginmuseo, Vantaa 16.5.2014–31.8.2014 Lasia raikkaudella: Sodashop – Marjut Numminen ja Aino Vilpas, Suomen lasimuseo, Riihimäki

Suomalaista taidetta ainutlaatuisessa kotimiljöössä Helsingin Töölön kattojen tasalla Avoinna ke 14–18 ja su 12–16. Yleisöopastukset ke 14.30 ja su 12.30 Vapaa pääsy. Ryhmät myös tilauksesta (60/75 eur) POHJOINEN HESPERIANKATU 7, 00260 HELSINKI • (09) 494 436 www.taidekotikirpila.fi

16.5.2014–14.9.2014 Nuutajärvi – Päättymätön tarina, Suomen lasimuseo, Riihimäki 16.5.2014–19.1.2015 Viimeinen tuomio – Ikoneita ItäKarjalasta, Hämeen linna, Hämeenlinna 17.5.2014–Joulukuu 2014 Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari, Kankaanpään kaupunginmuseo, Kankaanpää

Valokuvia talvisesta Helsingistä

18.5.2014–28.9.2014 Barokki – Barock, Heinolan taidemuseo, Heinola 19.5.2014–30.9.2014 Kummituksia ja kummajaisia, Rautalammin museo, Rautalampi 20.5.2014–31.8.2014 Nykyaikaisia huonekaluja, Taideja museokeskus SINKKA, Kerava 21.5.2014–27.9.2014 Pölyttäjät, Kuopion museo, Kuopio

1.4.–14.9.2014 Helsingin kaupunginmuseon Lyhtysalissa, Sofiankatu 4 Näyttelyyn on vapaa pääsy helsinginkaupunginmuseo.fi

20

MUSEO 2/2014

ma–pe 9–17 to 9–19 la–su 11–17

Kesänäyttelyt

22.5.2014–31.8.2014 Menopelit minikoossa, Lohjan museo, Lohja

oRImattIlaN taIDemUSeo KoKoelmat: Wall-Hakalan taidesäätiö Pentti Papinaho orimattilan erkot 13. 6.–3. 8. tytti Götsch, Sirpa lappalainen & eija Pii ti–pe 12–16, la 10–14, su 11–15, 3. 6.–3. 8. ti–su 12–18, 1,5–3,5 € Lahdentie 65 Orimattila p. 044 781 3567 www.orimattila.fi/ taidemuseo

13. 3.–21. 9. 2014 125 vuotta Hyvää elämää koiran kanssa 13. 3.–21. 9. 2014 Haukkua Halki Historian – koirat kautta vuosisatojen Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki Puh. 019 722 294 aukioloajat ja hinnat: www.metsastysmuseo.fi

Tuusulan Taidemuseo

Satukunigatar Anni Swan

30.4.–31.8.2014 Kirjailijan tuotantoa ja elämää valotetaan Eero Järnefeltin, Rudolf Koivu, saapasjalkakissa, Rudolf Koivun, kuvitus anni swanin samannimiseen kirjaan 1914, WsoY Venny SoldanBrofeldtin ja Martta Wendelinin maalausten ja kuvitusten kautta

Taiteilijakoti Erkkola

Rantatie 25, Tuusula. www.erkkola.fi Avoinna 1.5.–31.8. ti–su 11–18 1.9.–30.4. ke–su 12–17

Lunta ja kirsikankukkia 27.5.–14.9.2014 Japonismi Pekka Halosen ja aikalaisten taiteessa

länSi-UUdEnmAAn mAAKUnTAmUSEO

Helene Schjerfbeck, Punapukuinen tyttö 1917, yksityiskokoelma. Kuva Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen

HAnnu HuTTu

suomen metsästysmuseo

Tammisaaren museokeskus EKTA HElEnE ScHjErfbEcKin Elämä jA TAidE Ti–su 11–17 Pääsymaksu 8/5/0 € Kustaa Vaasan katu 11 Tammisaari www.raasepori.fi/museo www.facebook.com/ EKTAmuseum

Halosenniemi

Rantatie, Tuusula. www.halosenniemi.fi Avoinna 1.5.–31.8. ti–su 11–18 1.9.–30.4. ti–su 12–17

Rakkaus

10.6.–21.9.2014 Monipuolisia tulkintoja sisältävä Rakkausaiheinen nykytaiteen näyttely.

Toteutettu SKjL:n näyttelyvierailuna

Vihdin Museo Kesänäyttely Pinna kireällä – PolkuPyöräilyä Vihdissä

Vihdin museo

4. 6.–7. 9. ti–pe 12–16, su 12–15.

Pääsymaksut: 3/0 € Osoite: Niuhalan vanha kansakoulu, Kirkkoniementie 4, 03400 Vihti Puh. (09) 4258 3185 www.vihti.fi/palvelut/museo

Näyttelykalenteri

Marikka Kiirikoff, Kaikkein kukkivin pukuni 2014

Taidekeskus Kasarmi

Jääkärinpolku 2, Tuusula www.taidekeskuskasarmi.fi Avoinna 1.5.–31.8. ti–su 11–18 1.9.–30.4. ke–su 12–17

22.5.2014–31.8.2014 Uusi ilo, Suomen käsityön museo, Jyväskylä 23.5.2014–14.9.2014 ”W.W.W.” Viipurin Alvar Aalto -kirjasto, Alvar Aalto -museo, Jyväskylä 24.5.2014–28.9.2014 Juhlanäyttely, Pohjanmaan museo ja Terranova Merenkurkun luonto­ keskus, Vaasa Kesäkuu

1.6.2014–13.1.2016 Elämää Fiskarsin ruukissa, Fiskarsin Museo, Raasepori 1.6.2014–11.1.2015 Hamina maailmankartalle! John Nurmisen Säätiön ja Haminan kaupunginmuseon aarteita, Haminan kaupunginmuseo, Hamina 1.6.2014–31.8.2014 Kuvat sotivat – Sotapropagandaa 1939-1944, Möhkön ruukkimuseo, Ilomantsi 1.6.2014–31.8.2014 Leski ja poikamies, Fiskarsin Museo, Raasepori 1.6.2014–14.9.2014 Puutarhan lumo, Kainuun Museo, Kajaani 1.6.2014–31.8.2014 Sodan suru- Ilomantsin sankari­ hautausmaat, Parppeinvaaran runokylä, Ilomantsi 1.6.2014–31.8.2014 Yläruukki, Fiskarsin Museo, Raasepori 2.6.2014–31.8.2014 Kurala valokuvissa, Turun museokeskus, Kuralan Kylämäki, Turku 3.6.2014–31.8.2014 Kvikantin kylän puumerkit, Kaarlelan kotiseutumuseo, Kokkola

MUSEO 2/2014

21

Näyttelykalenteri

Kesänäyttelyt

4.6.2014–7.9.2014 Pinna kireällä – polkupyöräilyä Vihdissä, Vihdin museo, Vihti 4.6.2014–25.1.2015 Suomen jatkosota 1941–1944, Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo, Seinäjoki 5.6.2014–31.12.2014 Suojaan!, Heureka – Suomalai­ nen Tiedekeskus, Vantaa 6.6.2014–14.9.2014 Aleksanteri III ja Suomi, Suomen kansallismuseo, Helsinki 6.6.2014–12.10.2014 Vampyyrin varjostamat – lepakoiden salainen maailma, Kymenlaakson museo, Kotka 6.6.2014–10.8.2014 Värikuvia ennen värifilmiä, Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna 6.6.2014–10.8.2014 Värivalokuvia ennen värifilmiä, Lusto – Suomen Metsämuseo, Savonlinna

22.5.-31.8.2014 Lohjan Museossa

KESÄTAPAHTUMAT 7.6.–10.8.2014 Puistorautatie liikenteessä 12.7.2014 Ferguson-päivä Kuva VIHTI miniland

22.7.2014 Leenan päivä

Leikkiautot • Pienoismalliautot • Autorata Junat • Pienoisrautatie • • • •

10.8.2014 Rautatiemuseopäivä Katso www.rautatiemuseo.fi

Suomen Rautatiemuseo

Kuvat Hans Koistinen

Avoinna ti-su 12-16, ke 12-19 3.6.-10.8. ti, to-pe 11-17, ke 11-19, la-su 12-16

Lohjan Museo Iso-Pappila, Rovastinkatu 1 p. 019 369 4204 museo@lohja.fi www.lohja.fi/museo

Hyvinkäänkatu 9 05800 Hyvinkää 0307 25 241

8.6.2014–27.8.2014 Ei mennyt niin kuin Strömsössä, Kainuun Museo, Kajaani 9.6.2014–24.10.2014 Eläimellistä menoa merikaupun­ gissa, Uudenkaupungin kaupungin museot, Uusikaupunki 11.6.2014–28.9.2014 Suomen arkkitehtuuria. Kaksi­ vuotiskatsaus 2014, Arkkitehtuurimuseo, Helsinki 11.6.2014–28.9.2014 Vesille, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Seinäjoki 12.6.2014–14.9.2014 Natalia Linsénin ja John Granlundin Porvoo, Porvoon museo, Holmin talo, Porvoo 12.6.2014–20.9.2014 Puhtaus on puoli ruokaa, Kuopion korttelimuseo, Kuopio

22

MUSEO 2/2014

Nikolai Tervakorpi, Vammelsuu, maisema Terijoelta 1920-30 -luvulta Kuva: Johannes Wiehn

Laila Pullinen, Subiacon tuuli II, 2000 Kuva: Vesa Aaltonen

LAILA PULLINEN Valon kaari

8.5.-31.8.2014

NIKOLAI TERVAKORPI Veden valoa

Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17 www.poikilo.fi

Kesänäyttelyt KESÄN NÄYTTELYT 2014

LEPPÄVIRRAN KOTISEUTUMUSEO TERVETULOA TUTUSTUMAAN LEPPÄVIRRAN PAIKALLIShISTORIAAN – kotiseutumuseoon on vapaa pääsy!

Mikkelin taidemuseo 7.6.–14.9.

Mikkelin 1o. kuvitustriennale

Avoinna: 6. 6.–17. 8. 2014, ti–su 12–16, Savonkatu 28, 79100 Leppävirta, puh: 017-570911 (vaihde) www.leppavirta.fi/ palvelut/kulttuuripalvelut/ kotiseutumuseo

Ristimäenkatu 5 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2424 Avoinna ti, pe, su 10–17, ke 12–19, la 10–13, ma suljettu Chris Haughton, A Bit Lost, 2009

Päämajamuseo KUOPION TAIDEMUSEO J a a n a Pa rta n e n

Jaana Partanen MIElEN AlKEMIAA – MATrIx lAyEr 12. 6.–6. 9. 2014 ti–la 10–17 5,5 / 3,5 / 0 € Kauppakatu 35, Kuopio p. 017 182 633 taidemuseo.kuopio.fi

Museo on suljettu toistaiseksi remontin vuoksi.

Päämajankuja 1–3 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2424

Suur-Savon museo 2.5.–31.8.

Kuono kohti kameraa – Lemmikkieläin visiittikorttikuvissa

Otavankatu 11, 50130 Mikkeli, puh. 015 213 606 Avoinna 2.5.–31.8. ti–pe 10–17, la 14–17

MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Hallituskatu 8 E, 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2424 • Fax. 015 366 161 museot@mikkeli.fi • www.mikkeli.fi/museot

Luontoa ja kulttuuria Saimaan sydämessä

Näyttelykalenteri 12.6.2014–Maaliskuu 2015 Revontuli – Säkenöivää elegans­ sia Pohjolasta, Tampereen museot, Museokeskus Vapriikki, Tampere 13.6.2014–31.8.2014 Lasimiehet Jake and Jones – Jaakko Liikanen ja Joonas Laakso, Suomen lasimuseo, Riihimäki 13.6.2014–21.9.2014 Gállok Protest Art – Protesti­ taidetta Kallakista, Saamelais­ museo Siida, Inari 13.6.2014–5.10.2014 Retro kitsch design – Mitä museo kerää?, Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu 17.6.2014–31.7.2014 Korsmanin talon kesä, Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo, Pori 17.6.2014–17.8.2014 Sementin vuosisata Paraisilla, Paraisten teollisuusmuseo, Paraisten kaupunki 17.6.2014–31.7.2014 Talon henki, Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo, Pori 18.6.2014–30.9.2014 Herpmanin pojat – isoviha Keuruulla, Keuruun museo, Keuruu

Savonlinna

20.6.2014–5.10.2014 Juuret syvällä Savonlinnassa – BLC 125 vuotta, Savonlinnan maakuntamuseo, Savonlinna

Punkaharju

12.6.–19.10.2014

Avoinna: ma–pe 9–17, la–su 10–15 Liput: 3-5 € Kuva: Viljo Hakulinen, yksityiskokoelmat

JOENSUUN TAIDEMUSEO ONNI

SORTAVALA - MINUN KAUPUNKINI

Kirkkokatu 23, Joensuu | www.joensuuntaidemuseo.fi

Koskikatu 5, Joensuu | www.pohjoiskarjalanmuseo.fi

CARELICUM - POHJOIS-KARJALAN MUSEO

20.6.2014–31.12.2014 Kulta sarjakuvissa, Kultamuseo, Sodankylä 23.6.2014–31.8.2014 Valokuvanäyttely Karjala ennen ja nyt, Rautalammin museo, Rautalampi

NIКOLAI I

POIкA, ISÄ JA кEISARI 15.5.–14.9. 2014 Avoinna: ti, to–su 10–16, ke 10–20 Liput: 3-7 €

24.6.2014–27.7.2014 Esko Aaltosen valokuvia, Forssan museo, Forssa 25.6.2014–3.8.2014 Yli-Jaakheikin perusnäyttely, Kemin historiallinen museo, Kemi

F. Kruger: Keisari Nikolai I, 1852 © State Museum-Preserve”Pavlovsk”, Saint-Petersburg

MUSEO 2/2014

23

Näyttelykalenteri Heinäkuu

5.7.2014–31.8.2014 Puuluskast soppaskooli – astioita ja aterimia, Kiskon kotiseutumuseo, Salo Taidenäyttelyt Toukokuu

3.5.2014–2.11.2014 Baltian meri – kelluvat puun­ rungot, Uumaja, Riika, Pori, Porin taidemuseo, Pori

Kesänäyttelyt

LAPUAN TAIDEMUSEO BENJAM PÖNTINEN 14. 6.–13. 9. 2014 Avoinna ti–pe 11–18 la 10–15 Vapaa pääsy Kulttuurikeskus Vanha Paukku Kustaa Tiitun tie 1, Lapua p. 06-4384 520 www.lapuantaidemuseo.fi

Näyttely pitkästä 1950-luvusta MAAT, METSÄT, TEHTAAT 22. 4.–15. 11. 2014 Avoinna kesäkaudella joka päivä klo 10–17 Pääsymaksu 6/4/2 € Vanhankirkontie 383, Loimaa p. 02 763 7700 www.sarka.fi

EMIL AALTOSEN MUSEO

3.5.2014–1.6.2014 Markku Saraste – muistonäyttely, Keski-Suomen museo, Jyväskylä

Emil Aaltonen 1869–1949 Emil Aaltosen taidekokoelma

3.5.2014–1.6.2014 Minne matka? – Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulun näyttely, Keski-Suomen museo, Jyväskylä

Yhtä juhlaa! Suomen Taiteilijaseura 150 vuotta.

1. 6.–31. 8. ke 12–18, to, la, su 12–16, 1. 9.–31. 5. ke 12–18, la–su 12–16 3/2€

6.5.2014–13.7.2014 Maaria Wirkkala. Avopaikka – Carte Blanche, Helsingin taide­ museo, Tennispalatsi, Helsinki 8.5.2014–2.11.2014 ITE pihalla, K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, Museokortteli, Kokkola

SUOMEN MAATALOUSMUSEO SARKA

Pyynikinlinna, Mariankatu 40, Tampere www.pyynikinlinna.fi

POLIISIMUSEO

21.3.–19.10.2014

8.5.2014–21.9.2014 Koirapuisto, Suomen Metsästys­ museo, Riihimäki

Koko perheen museo.

900 vUOtta SUOMEn POLIISIn hIStOrIaa vaihtuva näyttely: POLIISI fIKtIOSSa 31.10.2014 asti.

Ilmainen sisäänpääsy.

8.5.2014–31.8.2014 Laila Pullinen – Valon kaari, Poikilo-museot, Kouvolan taidemuseo, Kouvola 8.5.2014–31.8.2014 Veden valoa – Nikolai Tscherba­ koff – Tervakorpi, Poikilo-museot, Kouvolan taidemuseo, Kouvola 9.5.2014–30.9.2014 Yhtä juhlaa!, Lusto – Suomen Metsämuseo, Savonlinna 10.5.2014–28.9.2014 Esko Tirronen (1934-2011), Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa

AlAverstAAnrAitti 5, tAmpere puh. 03 5656 6966 www.vApriikki.fi

Vaajakatu 2, Tampere puh. 029 5418325 ti–pe 10–15 la 12–17 poliisimuseo.fi

Seinäjoen taidehalli/kesä 2014 10.5.–22.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

28.6.–3.8. .....................................

16.8.–19.10 . 0. 0 0 . 0. 0. 0 0 0. 0. 0 .0 . 0. 0. 0. 0 0 0 . 0. 0. .. . . . . . . . . . . . . . . ( 0 . . . . . . . 8 . 9 . – 2 0 . 1 0 . ) 00 ... .. . ... .. . d.0. . . . 0 U.. ..... 3 0 6 0 1 0 0 .EINÄ. . KI0 .. 0 6 4 1 6 2 3 9 0 0 w w w.. .. .. . ... .fi/ .. . d.0. . . .

Av.. ... . .. 1 1 - 1 9 0 .. 1 1 - 1 7 0 .. 1 1 - 1 6 0 . . - . . 1 2 - 1 6 . P. . .y. . .. .. 3 / 2 € 0 ... .. v. . .... . . . v. .. . .. . .y.

24

MUSEO 2/2014

Kesänäyttelyt

Näyttelykalenteri 10.5.2014–28.9.2014 Kiteytynyt katse – Lars Swanl­ jungin nykytaiteen kokoelma, Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa 10.5.2014–22.6.2014 Stiffengine, Seinäjoen taidehalli, Seinäjoki 10.5.2014–22.6.2014 Vaula Sippola: Maalauksia, Seinäjoen taidehalli, Seinäjoki 12.5.2014–14.9.2014 Kasvukoti – Taidetta ympäri ja ämpäri 15 vuotta, Porin taide­ museo, Pori 15.5.2014–14.9.2014 Nikolai I - Poika, isä ja keisari, Joensuun taidemuseo, Joensuu 16.5.2014–14.9.2014 Esko Männikkö – Time flies, Turun taidemuseo Varsinais-Suomen aluetaidemuseo, Turku 16.5.2014–7.9.2014 Kimpassa, Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki 16.5.2014–14.9.2014 Pimiö, Katarzyna Kozyra: Summertale, Turun taidemuseo Varsinais-Suomen aluetaidemuseo, Turku 16.5.2014–14.9.2014 Studio, Hesselholdt & Mejlvang: Pomp and Ceremony – Shades of Skin, Turun taidemuseo VarsinaisSuomen aluetaidemuseo, Turku 17.5.2014–7.9.2014 Alue – Satakuntalaisen nyky­ taiteen näyttely, Lönnströmin taidemuseo, Rauma 17.5.2014–28.9.2014 Due Nelimarkka, Nelimarkkamuseo, Etelä-Pohjanmaan alue­ taidemuseo ja Nelimarkka-residenssi, Alajärvi 17.5.2014–3.8.2014 Heikki Marila: Kukkia ja perkeleitä, Helsingin Taidehalli, Helsinki

MUSEO 2/2014

25

Näyttelykalenteri 19.5.2014–31.8.2014 Mesenaatit vaihtoon, Rautalammin museo, Rautalampi 23.5.2014–7.9.2014 Delicate Demons – Kohtauksia naiseudesta, Suomen valokuva­ taiteen museo, Helsinki 23.5.2014–7.9.2014 Marko Viljakka Korian unta – arkea ja abstraktioita, Varkauden taidemuseo, Varkaus 23.5.2014–7.9.2014 Mesenaatit vaihtoon – taidetta Peuran säätiön kokoelmista Rautalammilta, Varkauden taide­ museo, Varkaus 23.5.2014–7.9.2014 Tärähtäneet ämmät: Monokini 2.0, Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki 24.5.2014–31.8.2014 Berliini – Maalausten historialliset kerrostumat, GallenKallelan Museo, Espoo 27.5.2014–14.9.2014 Lunta ja kirsikankukkia, Tuusulan museot, Halosenniemi, Tuusula 27.5.2014–19.6.2014 Sari Kurka, Forssan museo, Forssa 29.5.2014–7.9.2014 Kissa ja akka – museon avain­ esineitä, Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Turku 31.5.2014–31.8.2014 Itämeren magia, Forum Marinum, Turku 31.5.2014–24.8.2014 Vedenalainen Saaristomeri -valokuvanäyttely, Forum Marinum, Turku Kesäkuu

1.6.2014–14.9.2014 Taiteen puutarhuri, Kajaanin taidemuseo, Kajaani 3.6.2014–31.8.2014 SM-palkintopuukot Fiskars 2014, Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki

26

MUSEO 2/2014

Kesänäyttelyt

NelIMaRKKa-MuSeO

Huittisten Museo

Nelimarkka-museo 50 vuotta 8.8.2014.

JuhlaNäyttely Due NelIMaRKKa 17. 5.–28. 9. 2014: Eero Nelimarkan ja Riitta Nelimarkan taidetta.

Presidentti risto ryti – juuret Huittisissa

ti–pe 11–17, la 12–16, su 12–17 6/4/0 €

Avoinna la–su klo 12–16 1. 6.–15. 8. myös ti–pe 12–17, ryhmät sopimuksen mukaan Kirkkotie 4, Huittinen 02-5604319 www.huittinen.fi/museo

Pekkolantie 123, Alajärvi 06 557 2129 www.nelimarkka-museo.fi

WaHlBErgin talo EläimEllistä mEnoa mErikaupungissa 9. 6.–24. 8. 2014 avoinna ma–pe 10–17, la–su 12–15 Pääsymaksu 4 € Uudenkaupungin museo Ylinenkatu 11, Uusikaupunki p. 02 84515447 http://uusikaupunki.fi/ museo

Kuvanveistäjä Lauri Leppäsen taiteen näyttely Paikallishistoriaa

naantalin MUseo Mannerheiminkatu 21: Kesänäyttely Pitsien aiKaan, luostarin pienoismalli, museokauppa Säsonki Katinhäntä 1: Hiilolan PorvarisKoti, museon puutarha 15. 5.–31. 8. ti–su klo 11–18, Pääsymaksut 4 / 3 / 2 p. 02 435 2727 www.naantali.fi/museo

Kesänäyttelyt

RAUMAN MUSEO

SUOMALAISEN KIRJAN MUSEO PUKSTAAVI

Vanha Raatihuone MEStARiNyplääjä jOhANNA SAbiNA lUNdStRöM Avoinna: 19. 5.–30. 6. ja 1. 8.–31. 8. ti–su 10–17 1. 7.–31. 7. joka päivä 10–17 Muut museokohteet ja näyttelyt: www.rauma.fi/museo puh. 044 793 3532

Avoinna 1. 6.–10. 8. ma–pe 10–17, la–su 10–16 ja 11. 8.–31. 5. ti–pe 10–16, la 10–15.

Pääsymaksut 6/4 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Marttilankatu 12, 38200 Sastamala, p. 010 3212905, www.pukstaavi.fi

Iloitaan käsityöstä koko kesä UUSI ILO -näyttely 22.5.– 31.8.2014 Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä, p. (014) 26 64370 avoinna ti-su klo 11-18, Pääsymaksu 6 €, lapset ilmaiseksi perjantaisin vapaa pääsy, www.craftmuseum.fi

Näyttelykalenteri 6.6.2014–14.9.2014 Heponauta, Hyvinkään taidemuseo, Hyvinkää 6.6.2014–31.8.2014 Möhkönvirta 2014, Möhkön ruukkimuseo, Ilomantsi 6.6.2014–6.9.2014 Yhtä juhlaa: Juurevia taiteilija­ kirjoja, Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, Sastamala 7.6.2014–21.9.2014 Mikko Oinonen (1883–1956) Väritaituri ja luonnonlyyrikko, Riihimäen taidemuseo, Riihimäki 7.6.2014–14.9.2014 Mikkelin 10. kuvitustriennale, Mikkelin kaupungin museot, Mikkelin taidemuseo – Etelä-Savon aluetaidemuseo, Mikkeli 7.6.2014–28.9.2014 Olli Lyytikäinen, retrospektiivi.

Ja Elonkorjaajat., Salon taide­ museo – Veturitalli, Salo

Karin Widnäs, Kukkameri–sokerisirottimet

7.6.2014–7.9.2014 Taiteilijatoveruutta, Hämeenlinnan taidemuseo, Hämeenlinna 7.6.2014–24.8.2014 Where are you from?, Vaasan taidehalli, Vaasa 12.6.2014–24.8.2014 Kulttuurikeidas, Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseo, Helsinki 12.6.2014–6.9.2014 Mielen alkemiaa – Matrix layer, Kuopion taidemuseo, Kuopio 13.6.2014–14.9.2014 Kehona, Porin taidemuseo, Pori 13.6.2014–17.8.2014 Kiteytymiä, nykytaidetta Pietarista, Wäinö Aaltosen museo, Turku 13.6.2014–28.9.2014 Lahden kansainvälinen juliste­ triennale, Lahden kaupunginmuseo, Taidemuseo/Julistemuseo, Lahti 13.6.2014–31.8.2014 No News from NowHere: Balázs Kicsinyn mahdottomat arvoituk­ set, Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Turku

MUSEO 2/2014

27

Näyttelykalenteri

Kesänäyttelyt

13.6.2014â&#x20AC;&#x201C;14.9.2014 Pioni, lilja ja ruusupuu. Maire Gullichsen ja modernismi -sarja, Porin taidemuseo, Pori 13.6.2014â&#x20AC;&#x201C;14.9.2014 Resolution 978 Hd, Porin taidemuseo, Pori 13.6.2014â&#x20AC;&#x201C;14.9.2014 Uncategorized â&#x20AC;&#x201C; Chi Modu, Porin taidemuseo, Pori 14.6.2014â&#x20AC;&#x201C;3.8.2014 Happy Journey, Etelä-Karjalan taidemuseo - Kaakkois-Suomen aluetaidemuseo, Lappeenranta 14.6.2014â&#x20AC;&#x201C;14.9.2014 Rauma Biennale Balticum 2014 Crime Scene, Rauman Taidemuseo, Rauma

24.5. â&#x20AC;&#x201C; 28.9. 2014

KARL HEDMAN Keräilijä ja museomies Samlare och museiman

14.6.2014â&#x20AC;&#x201C;10.8.2014 Taiteilijan sydän â&#x20AC;&#x201C; Frithjof Tikanoja ja hänen kokoelmansa, Tikanojan taidekoti, Vaasa 15.6.2014â&#x20AC;&#x201C;28.9.2014 Meidän Eero ja Venny. YleisĂśn suosikit, Järvenpään taidemuseo, Järvenpää 17.6.2014â&#x20AC;&#x201C;14.9.2014 Onnelaa etsimässä â&#x20AC;&#x201C; ITE kohtaa nykytaiteen, Etelä-Karjalan taidemuseo â&#x20AC;&#x201C; Kaakkois-Suomen aluetaidemuseo, Lappeenranta 17.6.2014â&#x20AC;&#x201C;14.9.2014 Paratiisin hedelmiä â&#x20AC;&#x201C; puolalaista nykykan­ santaidetta, Etelä-Karjalan taidemuseo â&#x20AC;&#x201C; Kaakkois-Suomen aluetaidemuseo, Lappeenranta 17.6.2014â&#x20AC;&#x201C;14.9.2014 Paratiisin puu â&#x20AC;&#x201C; ITE kaakos­ sa, Etelä-Karjalan taidemuseo â&#x20AC;&#x201C; Kaakkois-Suomen aluetaide­ museo, Lappeenranta 18.6.2014â&#x20AC;&#x201C;14.9.2014 William Kentridge â&#x20AC;&#x201C; The Refusal of Time, EMMA â&#x20AC;&#x201C; Espoon modernin taiteen museo, Espoo 19.6.2014â&#x20AC;&#x201C;28.7.2014 Kokoelmanäyttely The Big Picture, Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki

28

MUSEO 2/2014

Pohjanmaan museo / Ă&#x2013;sterbottens museum Museokatu 3 / Museigatan 3 65100 Vaasa / Vasa Puh. / Tfn +358 (0)6 325 3800 www.pohjanmaanmuseo.fi / www.osterbottensmuseum.fi

Kesänäyttelyt

Näyttelykalenteri 21.6.2014–31.8.2014 Viljo Hurmeen Työnkuvia, Suomusjärven kotiseutumuseo, Salo 24.6.2014–14.9.2014 Yhtä juhlaa!, Luontotalo Arkki, Pori 27.6.2014–28.9.2014 Vuoden 2014 Jazztaiteilijat Teija & Pekka Isorättyä, Aineen taidemuseo, Tornio Kesäkuu

1.7.2014–3.8.2014 Täysis väreis, Satakunnan Museo, Pori 29.7.2014–12.10.2014 Harjavallan Akvarellibiennaali 2014 - Pohjoinen vesi, Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta 29.7.2014–24.8.2014 Jatkokertomus -Outi Silfvenius, Forssan museo, Forssa

©Disney / Kari Korhonen

KULTAMUSEO

Esko Tirronen - Objekti 14 (Kahlaaja) 1973 Kouvolan taidemuseo Poikilo, kuva Johannes Wiehn

Modernin taiteen museo Sisäsatama, Vaasa www.kuntsi.fi

KULTA SARJAKUVISSA 20.6.–31.12.2014 Suomen ja kansainvälinen kultahistoria Kivi- ja mineraalinäyttely Museokauppa Kullanhuuhdontaa Avoinna kesäkaudella joka päivä 9–17 Pääsymaksut 10/8/5 € 99695 Tankavaara p. 016-626171 www.kultamuseo.fi

MUSEO 2/2014

29

Slow

Käy museossa,

Kulttuuriharrastukset antavat tutkimusten mukaan jopa enemmän lisävuosia elämään kuin liikunta. Kaiken lisäksi kulttuuriaktiivien elinvuodet ovat muita onnellisempia.

H

yvän museovierailun jälkeen olo

on innostunut ja eläväinen. Posket punottavat ja aivoissa surisee parvellinen uusia ajatuksia ja näkökulmia. Ihminen tuntee itsensä kokonaisvaltaisesti virkistyneeksi. Kokemuksen vahvuus vaihtelee, mutta jos museokäynnin jälkitunnelman haluaa tiivistää yhteen sanaan, se voisi olla hyvinvointi.

Tunne on hyvin henkilökohtainen ja sen mittaaminen vaikeaa, mutta havainto on inspiroinut tieteellistä tutkimusta meillä ja maailmalla. Tulokset ovat vähintäänkin lupaavia.

Ruotsalaiset tutkijat kirjoittivat vuonna 1996 arvovaltaisessa British Medical Journal -lehdessä kulttuuriharrastusten ja museoissa käymisen kuolleisuutta vähentävistä vaikutuksista.

Uunituoreessa Arts & Health -lehden verkkojulkaisussa on suomalaistutkimus, jossa ha-

30

MUSEO 2/2014

vaittiin kulttuuriharrastusten parantavan itse koettua terveyttä ja elämänlaatua. Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet -yliopiston tutkimusryhmä tarkasteli jo vuonna 2011 yli 50 000 norjalaista ja havaitsi saman ilmiön.

Erityisen selkeä vaikutus oli miesten kohdalla.

Iso-Britanniassa London School of Economicsin tutkija pyrki antamaan rahallisen arvon aktiiviselle museoissa käymiselle. Tulosten mukaan museot parantavat ihmisen onnellisuutta ja hyvinvointia lähes yhtä paljon kuin 4 000 euron lisätienestit vuodessa.

Vastaavia tuloksia löytyy enemmänkin. Tutkimusten perusteella aktiiviset museokävijät näyttävät siis voivan paremmin. Kuinka suuri vaikutus kulttuuriharrastuneisuudella todella on? Museo-lehti kysyi asiaa suomalaisilta asiantuntijoilta.

Slow

elä pidempään Konkreettisin terveyshyöty kulttuuriharrastuksista, joista museokäynnit ovat hyvä esimerkki, on odotettavissa olevan eliniän piteneminen. ”Oikeastaan yleensä tutkitaan eloonjäämisen riskiä”, tarkentaa neurologian dosentti ja kirjailija Markku T. Hyyppä. ”Se voidaan vääntäen ja kääntäen muuttaa helpommin ymmärrettävämmiksi elinvuosiksi.

Kysymys on tuhansien ihmisten keskiarvoista, yksilötasolla esiintyy aina poikkeuksia.”

Kulttuuriaktiiville näitä lisävuosia tulee kolmesta neljään verrattuna sohvaperunaan, joka ei juurikaan harrasta kulttuuria. Se on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi laihduttamisen tai terveysliikunnan antama lisäys elinvuosiin. ”Jos vaikutusta pitää verrata johonkin, niin se olisi tupakointi. Savuton elää noin viisi vuotta tupakoitsijaa pidempään”, Hyyppä vertaa.

Hyyppä on tutkinut kulttuuriharrastuksen vaikutusta ihmisten elinikään jo kolme vuosikymmentä. Hän on kirjoittanut aiheesta kansainvälisissä lääketieteellisissä lehdissä julkaistujen artikkeleiden lisäksi myös kansantajuisia kirjoja.

Aivotutkija kiinnostui kulttuuripääoman vaikutuksesta terveyteen ja hengissä säilymiseen tutustuttuaan nykyisen vaimonsa kautta suomenruotsalaiseen kulttuuripiiriin. Hyyppä alkoi ihmetellä, miksi äidinkielenään ruotsia puhuvat köyhät kalastajat ja pienviljelijät elävät huomattavasti suomenkielisiä naapureitaan vanhemmiksi.

Maaseudulla ruotsinkielisten elinolot ja -tavat eivät poikenneet merkittävästi suomenkielisten asukkaiden vastaavista. Tavanomaiset terveyteen vaikuttavat seikat, kuten sosiaalinen asema ja koulutus, ruokavalio, alkoholin käyttö, liikalihavuus, liikunta tai tulotaso eivät siis käyneet selitykseksi.

Yhteiseksi tekijäksi nousi ruotsinkielisten sosiaalinen ja kulttuurinen aktiivisuus. Suomenruotsalaiset kyläyhteisöt ovat eläväisiä, erilaisia yhdistyksiä ja kotiseutumuseoita on paljon ja kulttuuritoimintaa myös tuetaan enemmän. Hyyppä määrittelee tutkimuksissaan kulttuurin laajasti yhteisenä toimintana, joka lisää sosiaalista pääomaa. ”Kaikki kulttuurin harrastaminen on hyvästä

ja museot ovat osa tätä. Museossa ihminen kokee jollain alitajuisella tasoilla sosiaalisen läsnäolon, vaikka siellä kävisi yksin.”

Ruotsinkielisten parissa tehdyt tutkimukset laajenivat pian koskemaan kaikkia suomalaisia.

Kulttuuriharrastuneisuuden positiivinen vaikutus näkyi myös koko kansakunnan tasolla.

Hyyppä sureekin sitä, että museolaitosten rahoitusta ollaan karsimassa, vaikka museovierailut tuottavat terveyshyötyjä. Suomesta puuttuvat kulttuuriharrastusten kansantaloudellisia hyötyjä kartoittavat terveystaloudelliset tutkimukset. ”Jos nyt olisi käytössä selkeää tilastotietoa, voitaisiin verrata, mitä tapahtuu, jos museolaitoksen toimintamahdollisuuksia rajataan. Meillä satsataan esimerkiksi valtavasti kolesterolin alentamiseen, vaikka kulttuuriharrastuksilla olisi yhtä suuri vaikutus terveyteen.”

Kuolleisuus on selkeää ja ymmärrettävää tilas-

totietoa, mutta museoilla on myös vaikeammin mitattavissa olevia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Viime vuosina kulttuurin terveysvaikutuksia tutkittaessa onkin yleistynyt tapa tarkastella henkilön itsensä kokemaa hyvinvointia sekä erityistä elämänlaatumittaria.

Mittarissa tarkastellaan objektiivisesti elämän laatua heikentäviä tapahtumia, kuten läheisen kuolemaa tai omaa vakavaa sairautta. Ratkaisevaa on se, kuinka ihmiset itse kokevat nämä asiat.

Kulttuuria aktiivisesti harrastavat ihmiset kokevat elämän stressaavat asiat huomattavasti vähemmän negatiivisina. ”Eniten hyvinvointia lisää osallistuva harrastus, esimerkiksi kuorolaulu, mutta myös kulttuurin kuluttaminen vaikkapa museoissa käymällä vaikuttaa merkittävästi”, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Minna Huotilainen.

Kulttuuri antaa ihmiselle toisen väylän pohtia asioita ja käyttää järjen lisäksi muita voimavaroja.

Museossa käyminen mahdollistaa omien ongelmien pohtimisen uudelta kantilta.Vierailu porukalla parantaa yhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Kulttuurin harrastaminen on myös MUSEO 2/2014

31

Slow tunnetusti toimiva keino mielenterveysongelmien hoidossa. Taiteen ja musiikin käytöstä erityisesti masennuksen hoidossa on runsaasti hyviä kokemuksia.

Toisaalta museoissa käymisen merkittävyyttä on mahdollista tutkia myös fysiologisesti. Maailmalla on tehty tutkimuksia, joissa taidenäyttelyssä käyvien ihmisten sydämen sykettä ja autonomisen hermoston toimintaa seuraamalla on mitattu kokemuksen vahvuutta. Tietoa on mahdollista saada tarvittaessa vaikka yksittäisistä teoksista.

Myös aivojen molekyylitason toimintaa tutkimalla voi tarkastella ihmisen stressitilaa. ”Olisi ihan mahdollista mitata kemiallisesti aivotoiminnasta onko museokäynnin jälkeen rennompi olo”, sanoo Hyyppä.

Kulttuuriaktiivisuuden tutkimuksella ei ole kuitenkaan lääketeollisuuden kaltaista rahakasta taustaorganisaatiota, joten tarkkoja tuloksia on vielä vähänlaisesti.

”

On mahdollista mitata kemiallisesti aivoista, onko museokäynnin jälkeen rennompi olo.

”Lääkkeiden tutkiminen on tärkeää ja oleellista, mutta kulttuurin tuottama hyvinvointi on naurettavan halpaa verrattuna lääkepurkista saatavaan. Yhteiskunnalla luulisi olevan motiivi tutkia myös sitä”, Huotilainen pohtii.

Nykytietämyksen valossa kulttuuriharrastukset näyttävät siis edistävän kokonaisvaltaista hyvinvointia. Pitäisikö näitä vaikutuksia tuoda museoissa näkyvämmin esille? Miten museot voisivat tehokkaammin parantaa ihmisten yleistä hyvinvointia?

Turun historian ja nykytaiteen museon Aboa Vetus & Ars Novan johtaja Johanna Lehto-Vahtera suhtautuu ensimmäiseen kysymykseen varovaisen myönteisesti. ”Hyvinvointivaikutuksia on hyvä pohtia jokaisen museon kohdalla erikseen. Jos se sopii yksittäisen museon perustehtävään ja tapaan tuottaa palveluita, voisi tätä hyvinvoinnin edistämistä tuoda esiin. Toisaalta se ei välttämättä sovi kaikille.”

32

MUSEO 2/2014

Hyvinvointi yhdistyy läheisesti myös muihin museoalan trendeihin, kuten asiakaslähtöisyyden korostumiseen. Se voi olla keskeinen tekijä museoiden taistellessa rahoituksesta ja kävijöistä kiristyvän kilpailun maailmassa.

Aboa Vetus & Ars Novassa asiaa on lähestytty työhyvinvoinnin kautta. Museossa toteutettiin vuonna 2012 yhteistyössä Turun kaupungin kanssa Taide jää mieleen -hanke, jossa kodinhoidon työntekijät kokoontuivat vuoden aikana yhdeksän kertaa tutustumaan nykytaiteeseen.

Suurin osa osallistujista koki hankkeen tiivistäneen työyhteisöä ja museokäyntien antaneen voimavaroja työelämään siirrettäviksi. Rohkaisevien tulosten myötä museo on alkanut tarjota yrityksille suunnattuja työpajoja, joiden tavoitteena on edistää työyhteisön hyvinvointia. ”Meitä kiinnostaa edelleen kehittää palveluita, joiden kohderyhmä on tavallinen työssäkäyvä museoasiakas. Heille ei muuten ole juurikaan olemassa erikoispalveluita”, Lehto-Vahtera sanoo.

Kaikkien asiantuntijoiden mielestä tutkimus-

ta on syytä jatkaa museoiden tuottaman hyvinvoinnin lisäämiseksi ja pyrittävä selvittämään, missä vaikutus todella tapahtuu. ”Museoilla on paljon kokemusta erilaisten ilmiöiden haltuunotosta. Asioita kartoitetaan ja dokumentoidaan. Nyt pitäisi kerätä tietoa myös tältä hyvinvointisaralta”, Lehto-Vahtera sanoo.

Myös Huotilaisen mielestä tutkimusta on jatkettava. Tarvittavien voimavarojen valjastaminen on vain museoalalla hankalaa varsinkin nykyisessä taloustilanteessa. ”Kulttuurilaitoksen tehtävä on kuitenkin tuottaa kulttuuria, ei rahoittaa tutkimusta. Mutta yhteistyötä kannattaa tehdä.”

Hyypän ehdotus on paikallistoiminnan tukeminen. Hän on päässyt seuraamaan läheltä, kuinka pieni mutta innokas yhteisö voi saada paljon aikaan. ”Kotiseutumuseot voisi nostaa kunniaan.

Ruotsinkielisten keskuudessa halukkuutta toimintaan löytyy ja yksityisin varoin ylläpidettäviä museoita on syntynyt. Mutta tätä toimintaa voisi tukea laajemmin myös kunnan tai valtion puolelta.”

Juho-Matti Paavola

Kolumni

Piipusta asiaa ”Olisi hienoa, jos museoille aineistoa lahjoittavat löytäisivät sisäisen Volter Kilpensä”, toivoo museonjohtaja Kalle Kallio.

A

lastalon salin nurkassa on komea piippuhylly, jonka edessä kapteeni Härkäniemi tuumailee. Volter Kilven romaanissa kuvaillaan tätä piipunvalintaa yhden pitkän luvun verran. Kilpeä pidetäänkin hitaan mutta tiheän kerronnan mestarina. Vaikka Alastalon salissa istutaan vain kuusi tuntia, kirjalla on mittaa yli 800 sivua.

Romaani kertoo talonpoikaislaivureista, jotka päättävät parkkilaivan rakentamisesta. Rehevä kansankuvaus avaa isäntien ajatusmaailmaa ja elämän yksityiskohtia kansatieteellisellä perinpohjaisuudella. Mutta museoihmiselle kirja avaa sen valtavan merkitysten maailman, joka salin esineistöön punoutuu.

Härkäniemi tarkkailee esinetutkijan tavoin Alastalon piippuja. Pisimmän, lasihelmien peittämän muhkean piipun oli Alastalo ostanut nuorena silakkaporvarina Turusta. Härkäniemen mielestä se on oikea juhlapiippu, joka sopisi ehkä maaherralle, mutta ei nuorelle kapteenille eikä hänen karheaan käteensä. Tämän piippujen piipun julkeaisi vasta parkkilaivan omistaja sytyttää.

Ristimäen tuomarivainaan piippu on sekin pitkä ja arvokas, Härkäniemen mielestä totisen vanhatestamentillinen. Se suussa ei sopisi vitsailla. Piippu kuuluu arvokkaan vieraan leukaan, toisin kuin taas Antverpenin piippu, joka oli siro, sorja ja hyvä pidellä. Korea piippu oli jaloa työtä mutta sopi hätäiselle miehelle, ei savun maistelemiseen.

Kymmenien sivujen pohdiskelujen jälkeen kapteeni päätyy piippuun, jonka Alastalo on ostanut Hullista. Piipussa oli kaunis, ujo varsi ja jos taivaassa on piippuja, juuri tällainen piippu olisi siellä Härkäniemeä odottamassa. Hartaudella hän lopulta täyttää rakastamansa piipun.

Museot tallentavat kokoelmiinsa kaikenlaista kulttuuriperintöä, vanhoja piippujakin. Kokoelmat eivät kuitenkaan ole merkityksellisiä vain fyysisinä kappaleina, vaan niitä säilytetään siksi, että ne kertovat jostain laajemmista ilmiöistä.

Yksittäinen esine voi auttaa meitä ymmärtämään entisaikojen elämää, se voi kertoa mieleenpainuvia tarinoita ja herättää uusia ajatuksia.

Kokoelmissa on silti valitettavan paljon aineistoa, josta emme tiedä juuri mitään kiinnostavaa. Valokuvia, joissa esiintyviä henkilöitä ja paikkoja ei tunneta tai esineitä, joiden käyttäjää, valmistajaa tai käyttötarkoitusta ei tiedetä. Museoille kaikkein arvokkainta on tarina ja konteksti, jonka takia esine säilytetään jälkipolville.

Volter Kilven maailmassa jokainen esine voi olla merkityksellinen. Kilpi ei vain kuvaile esineiden muotoja ja materiaaleja – hän yhdistää ne ihmisten mielenliikkeisiin ja motiiveihin. Eihän piippukaan ole vain tupakointia varten vaan symboli, joka kertoo kustavilaisisännän asemasta ja roolista yhteisössään.

Museot koettavat aina kerätä kaiken oleellisen tiedon talteen jo lahjoittajalta. Olisi hienoa, jos museoille aineistoa tarjoavat löytäisivät sisäisen Volter Kilpensä ja kertoisivat kaiken, mitä tarjoamastaan esineestä tietävät ja tuntevat. Esineen merkityksiä eivät museon tutkijat yleensä osaa arvata. Tarvitaan verkkaisuutta ja Härkäniemen tuumailua, jotta esine saadaan puhumaan jälkipolville.

Kalle Kallio on Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja.

MUSEO 2/2014

33

L a u r a K o t i l a , V a lt i o n e u v o s t o n k a n s l i a

Slow

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen paljastaa museomietteensä.

”Museot ovat n ä m ö t t ä m y t eh monipuolisia” 1.

Ensimmäinen museokäyntisi?

En ole varma, mutta voisi olla Akseli GallenKallela erämaa-ateljee Ruovedellä. Kun olin pik-

kutyttö, meillä oli mökki Puukkosaaressa ihan Kalelan lähellä, kävimme siellä kesäisin silloin tällöin tutustumassa näyttelyyn.

2.

Mieleenpainuvin museokäyntisi – jos ei ensimmäinen?

On hyvin paljon erilaisia käyntejä, jotka ovat jääneet eri syistä mieleen, esimerkiksi Työväen keskusmuseon (Werstas) näyttelyt ja henki tekevät aina vaikutuksen.

3.

Miten luonnehtisit itseäsi museoiden käyttäjänä?

Pidän museoista. Valitettavasti kuitenkin minulla on kansanedustajana ja ministerinä ollut liian vähän aikaa käydä museoissa. Kävisin niissä enemmän, jos aikataulut antaisivat paremmin myöden. Toki pyrin aina silloin tällöin käymään esimerkiksi ajankohtaisissa teemanäyttelyissä vaikkapa Tampereen museokeskus Vapriikissa kuin myös, matkoilla tutustun museoihin niin ulkomailla kuin kotimaassakin.

34

MUSEO 2/2014

4.

Mikä tekee museosta hyvän?

Hyvä museo on mielenkiintoinen ja vaikuttava ja sinne on helppo tulla. Museo antaa kävijälle mahdollisuuden eläytymällä oppia ja kiinnostua ilmiöistä, taiteesta, historiasta tai ympäristöstä.

Museo seuraa aikaansa ja pyrkii huomioimaan erilaiset ja eri-ikäiset kävijät.

Henkilökunnan ammattitaitoisuus näkyy siinä, että näyttelyt ja palvelut ovat laadukkaita ja tieto on tarjolla oivaltavasti esitettynä. Tämä edellyttää, että laadukasta työtä tehdään myös kokoelmien hoidossa ja tutkimisessa. Parhaimmillaan museo on kiinnostava myös paikkana ja sen tiloissa on huomioitu niin asiakkaiden kuin toiminnan tarpeetkin.

5.

Mikä on mielestäsi museoiden tärkein tehtävä?

Museoiden ensisijainen tehtävä on tallettaa, säilyttää ja esittää kulttuuriperintöä, taidetta ja luonnonperintöä. Museo toimii ikään kuin siltana menneiden ja tulevien sukupolvien, kansojen ja kulttuurien välillä. Tätä tehtävää toteuttaessaan se tarjoaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuuden saada tietoa ja elämyksiä sekä

Slow

”

myönteisellä tavalla päästä osalliseksi yhteisistä kokemuksista ja merkityksistä.

6.

VOS-uudistus ja siihen liittyvä museoiden toiminnan mittarit ja kannustavuus puhuttavat alan toimijoita. Millaisena sinä näet uudistuksen?

Uudistusta on valmisteltu useamman vuoden ajan. Sen tavoite on sinänsä hyvä: saada tietoa toiminnan tuloksista ja vaikuttavuudesta.

Uudistusta kohtaan on kuitenkin myös esitetty kritiikkiä. On nähty, että yksiselitteisten mittarien kehittäminen on haastavaa ja ongelmana on pidetty myös, että rahoitus tulisi vallitsevan järjestelmän sisältä. Uutta tuloksellisuusrahaa ei valitettavasti olisi käytettävissä. Siksi alan kanssa pitää vielä jatkaa keskustelua ja katsoa asiaa.

7.

Mitkä ovat mielestäsi museoalan suurimmat uhat ja mahdollisuudet lähivuosina?

Taloudellinen tilanne on varmasti konkreettisin uhka kaikilla aloilla juuri nyt. Kilpailu resursseista ja kävijöistä kiristyy, palveluja pitäisi pystyä tuottamaan monipuolisesti ja laadukkaasti.Tähän tarvitaan paitsi taloudellisia resursseja, myös monenlaista osaamista perinteisen museotyön rinnalle. Meillä on paljon pieniä museoita ja se tekee niistä tässä tilanteessa erityisen haavoittuvia.

Mahdollisuuksia on kuitenkin paljon. Museoiden monipuolisuus on ehtymätön ja ne tarjoavat loputtomasti mahdollisuuksia tekemiseen, kokemiseen ja oppimiseen. Digitaaliset palvelut ja aineistot ovat tästä yksi esimerkki. Vain pari viikkoa sitten kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisessä Finna-palvelussa julkaistiin lähes 97 000 digitaalista objektia – valokuvia, museoesineitä ja paikkoja – Tampereen museoiden aineistoista.Valtavan upea aineisto, joka palvelee kaikkia tamperelaisia, tutkimusta, opiskelua, tiedonvälitystä – ja myös esimerkiksi ympäristön suunnittelua ja sisällöntuotantoa.

8.

Mikä on keskeisin argumenttisi puolustaessasi

museoiden rahoja budjetti väännöissä?

Museot ovat yhteiskunnan muisti. Niissä tehdään pitkäjänteisesti työtä tulevaisuuden eteen, kulttuuri- ja luonnonperintöä ja taidetta todella

Kulttuuri vahvistaa kansakunnan henkistä hyvinvointia.

säilytetään tulevia sukupolvia varten. Tästä myös päätöksentekijöiden on kannettava vastuu.

Euroopan Unionissa museot ja kulttuuriperintö nähdään tärkeänä yhteisenä voimavarana.

Erityisesti halutaan nostaa esille niitä mahdollisuuksia, joita museot ja kulttuuriperintö tarjoavat kestävälle kehitykselle, sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja keskinäiselle vuoropuhelulle.

Tähän pitäisi myös resursseja pystyä kohdentamaan nykyistä tehokkaammin.

Nämä tavoitteet löytyvät myös tuoreesta kulttuuriympäristöstrategiasta, jonka esittelin asuntoministerinä maaliskuussa valtioneuvostossa. Strategiassa on todettu museoiden keskeinen rooli oppimisympäristöinä sekä kulttuuriympäristötiedon esittäjinä, kokoajina ja tulkitsijoina.

Museot tuottavat myös taloudellista hyötyä ympärilleen. Historialliset arvot ja kulttuuriympäristö ovat niitä asioita, joita tullaan katsomaan ja kokemaan. Matkailijoita houkutteleva monenlainen palvelutarjonta ja toimeliaisuus syntyvät tästä historian ja taiteen vuoropuhelusta ihmisten ja yhteisöjen kanssa.

9.

Kulttuuri tekee Suomesta kiinnostavan – se auttaa myös muiden alojen vientiponnisteluissa. Kuinka kulttuurin rahoitus turvataan aikana, jolloin kaikesta halutaan leikata?

On rehellistä todeta, että kulttuurikaan ei ikävä kyllä ole turvassa leikkauksilta.Tulevalle valtiontalouden kehyskaudelle on sovittu noin 15 miljoonan euron säästöistä kulttuurin ja taiteen määrärahoihin. Pyrin kuitenkin löytämään ratkaisuja, joilla säästöjen vaikutukset voitaisiin minimoida.

On myös huomattava, että kulttuurin ja luovan talouden alalta löytyy paljon työtä ja mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja. Siksikin on tärkeää huolehtia kulttuurirahoituksesta ja sen kehityksestä myös taloudellisesti vaikeina aikoina.

Kulttuuri vahvistaa kansakunnan henkistä hyvinvointia. Taloudellisesti tiukkoina aikoina tämän merkitys entisestään korostuu. Kansalaisten hyvinvointia vahvistamalla teemme tärkeää työtä myös ongelmien ennaltaehkäisyssä. m MUSEO 2/2014

35

Slow

museossa Tanskassa valtion taidemuseo ryhtyi järjestämään kulttuuriohjelmaa pursuavia after work -iltoja. Hauskasta tapahtumasta on tullut nopeasti kööpenhaminalaisten suosikki.

K

Kööpenhaminan kunnianarvoisa Statens Museum for Kunst muistuttaa Flow-festivaalia.

Laumoittain nuoria kaupunkilaisia kuljeksii livekeikalta opastetulle galleriakierrokselle, elokuvateatterista katuruokakojulle, ja tietysti jonottamaan tiskeille, joilta saa oluen tai gintonicin muovimukiin.

SMK Fridays -nimellä kulkevia perjantaiiltoja on järjestetty viime syyskuusta alkaen.

Ilmaistapahtuman suosio oli välitön ja yllätti myös museon henkilökunnan. Tapahtumatuottaja Magnus Kaslovin mukaan kävijöitä on ollut keskimäärin 3 500 henkilöä per perjantai, kun ovet ovat auki neljästä iltakymmeneen. ”Ennen ensimmäistä iltaa olin todella hermostunut. Emme tienneet yhtään, mitä odottaa.

Seurasin Facebook-tapahtuman osallistujamäärää tiiviisti, ja lopulta 800 oli ilmoittanut tulevansa paikalle. Mutta ihmisiä ilmaantui kuitenkin 2 500. Ja siitä olen superiloinen, että väkeä on riittänyt myös ensi kerran jälkeen.” erran kuussa

Myös huhtikuun alussa museossa on tungosta. Ilta alkaa tanskalaismuusikko Jacob Bellensin herkällä soolokonsertilla, ja sen jälkeen mennään tunnelmasta toiseen: komediaa elokuvateatterissa, ronskia videotaidetta ja poikkeuksellinen valokuvaperformanssi. Siinä tunnetut valokuvaajat esittelevät aiemmin näkemättömiä kuviaan, jotka sen jälkeen tuhotaan lopullisesti. ”Meillä on joitakin pysyviä elementtejä, jotka toistuvat joka kerta. Esimerkiksi baari, vaihtuva dj joka on aina taiteilija, ruokakojut ja lyhyet 15 minuutin opastetut kierrokset, joiden aikana oppaat esittelevät omia suosikkiteoksiaan pysyvistä kokoelmistamme. Sen lisäksi joka illalla on teema, joka liittyy usein johonkin ajankohtaiseen

36

MUSEO 2/2014

näyttelyyn. Olemme huomanneet, että eniten väkeä tulee silloin, kun meillä on livemusiikkia”, Kaslov selostaa.

Huhtikuussa teema oli ”Kuolema ja kuva”, mutta ystäviensä kanssa pöytäjalkapalloa pelaavat Nataliya Gadzhalova ja Biso Dunchev tulivat paikalle nimenomaan musiikin vuoksi. Muuten he eivät juuri museoissa käy, mutta SMK Fridaysiin he ovat päätyneet jo useita kertoja. ”Kuulin tästä talvella Facebookissa. Eniten minua kiinnostaa musiikki, mutta tulen myös tapaamaan kavereita”, sanoo Gadzhalova. paikalle tullut Lena Azimi lähti mukaan ystävänsä ja ohjelman houkuttelemana. ”Onhan tämä hauskaa ­– ja uutta, kulkea nyt museossa oluen kanssa! Pieni miinus on se, että väki täällä on hyvin samankaltaista, kaikki ovat nuoria, kauniita ja niin taiteellisia. Mietin ystäväni kanssa, miten museoon saisi esimerkiksi ihmisiä, jotka eivät ole jo valmiiksi innostuneita kulttuurista tai joilla on erilainen etninen tausta. Mutta aion kyllä tulla uudestaan”, hän pohtii.

Kun Kaslovilta kysyy, onko kritiikissä perää, hän on melko ponnekkaasti eri mieltä. ”Olen samaa mieltä siitä, että yleisö on pääosin nuorta. Mutta en siitä, että täällä kävisi perjantaiiltaisin samanlaista väkeä kuin muulloinkin. Yksi asia, joista pidän SMK Fridaysissa, on se miten yleisö on joka ilta erilainen. Meille on käynyt hyvin selväksi, että erilaiset ohjelmanumerot vetävät puoleensa erityyppisiä ihmisiä, vaikka moni tuleekin paikalle sosiaalisen puolen takia.”

Se, että museokäynti voi olla ensi sijassa sosiaalinen tapahtuma, on yksi SMK Fridaysin kantavista ajatuksista. Järjestäjät haluavatkin, että ihmiset tulevat paikalle myös viihtymään, Ensi kertaa

Slow

Vasemmalla: Ensimmäiseen After Work -iltaan ilmoittautui Facebookissa 800, mutta paikalle saapuikin peräti 2 500 ihmistä.

St a t e n s M u s e u m f o r K u n s t

St a t e n s M u s e u m f o r K u n s t

hengailemaan, tapaamaan ystäviään. Sillä tavoin museo koettaa ujuttautua mukaan nuorten, kiireisten kaupunkilaisten arkeen. SMK Fridaysin kohdeyleisö on iässä, jossa viikolla tuskin on aikaa lähteä museoon, ja viikonloput kuluvat usein ystävien seurassa.

Fridays on osa Statens Museum for Kunstin pyrkimystä brändätä itseään uusiksi ja sen tavoitteena on nimenomaan houkutella museoon ihmisiä, jotka eivät siellä normaalisti käy. Iltoihin otettiin mallia Lontoon ja New Yorkin taidemuseoiden vastaavantyyppisistä tapahtumista, Kaslov kertoo.

Silti iltojen aloittaminen oli mahdollista vain, koska Statens Museum for Kunst sai ulkopuolista rahoitusta uudenlaisten tapahtumien järjestämiseen: Bikubenfonden-säätiö myönsi museolle kolmeksi vuodeksi yhteensä vajaat 600 000 euroa (4,4 miljoonaa Tanskan kruunua). ”Me katamme itse osan budjetista, mutta ilman lisärahoitusta tapahtumaa ei voitaisi järjestää”, Kaslov sanoo.

Bikubenfondenin tuella järjestetään myös esimerkiksi J&K-nimellä esiintyvän taiteilijakaksikon vetämiä näytelmällisiä opastettuja kierroksia sekä toukokuussa alkava taideteoksiin pohjautuvien teatteriesitysten sarja. ”Kierrokset ovat käsitelleet kansallisuutta.

J&K:lla oli mukanaan kärryllinen naamiaisasuja, ja he esittivät olevansa ulkoavaruudesta tulleita olentoja, jotka koettavat tulkita, mitä kansalaisuus on. Kierroksen aikana he vaihtoivat asuja ja antoivat edelliset vaatteet aina jollekin katsojalle, niin että loppua kohden aina vain suurempi osa yleisöstä oli naamiaisasussa.”

SMK Fridays jatkuu Kaslovin mukaan ainakin rahoituskauden loppuun eli yhteensä kolme vuotta. m Päivi Kerola MUSEO 2/2014

37

Kolumni

Vähemmän kuin tuhat sanaa

T

valonaran taideteoksen kylkeen, sillä sydämeni sykkii museoiden kuvauskieltokylteille. Kameraa ei työnnetä museossa kiinni naamaan, eikä Luonnontieteellisen museon täytetylle karhulle toistuvasti kuiskita: sano muikku, sano cheese, hymyile.

Museot ovat olleet viimeisiä linnakkeita, rauhan tyyssijoja, joissa valokuvien räpsimistä on päässyt pakoon. Kaikki eivät kieltoja tottele, mutta kamerakännykkää kaivavalle on helpompi heittää pahaa silmää kuvauskieltokyltin alla kuin muissa julkisissa tiloissa.

Valitettavasti kuvauskielloista on tulossa harvinaisuus. ahtoisin liimautua

koska se pilaa tunnelman. Kuvaaja ikään kuin irrottautuu yhteisestä hetkestä ja siirtyy jo seuraavaan vaiheeseen, jossa kuvaa katsellaan muisteltaessa hetkeä.

Kännykkäräpsijä ei elä hetkessä, eikä suo sitä muillekaan.

Totta kai minunkin tekisi joskus mieli pilata tunnelma kaivamalla kamera esille. Kun neljä miestä virtsaa rivissä kuopiolaisen huolto-aseman pihassa. Kun ahdas jäätelökioski on täynnä kesätyöharjoittelijoita. Kun siskontyttöni pitää koiranpentua sylissään ensimmäistä kertaa.

Ongelma on siinä, että kuvattavia tilanteita on liikaa. Harvinaisia ovat sellaiset hetket, joita kukaan ei kuvaa. Neljävuotias Tytti haluaa nähdä valokuvan siitä, kun isänäiti kuolee. Se on aivan järkevä toive ihmiseltä, jonka koko eletty elämä on tallennettu kuvin ja videoin.

Itse esiinnyn jonkun toisen Facebook-kuvassa painisalin tatamilla hikisenä puuskuttaen. Toisessa kuvassa siristän silmiäni toukokuun alussa,

Kuvaaminen häiritsee,

38

MUSEO 2/2014

kuin olisin jossain suomalaiselle iholle sopimattomassa ilmastossa.

Esiinnyn kuvissa siksi, että ystäväni osallistuu arkikuvahaasteeseen. Ideana on ottaa kuvia omasta arjesta, ja minä näytän olevan osa ystäväni arkea. Mutta eivät minua häiritse yläviistosta tallennetut omakuvat, kunhan en itse joudu näkymään niissä.

Suomeenkin rantautuneita #museumselfie-päiviä. Niiden tarkoituksena on ottaa omakuvia museotiloissa ja jakaa kuvat sosiaalisessa mediassa.

Vastapainona voisivat olla teemapäivät, jolloin oman elektroniikan raahaaminen museoon olisi kielletty. Kukaan ei selaisi puhelinta, tarkentaisi iPadin ruutua kuvauskohteeseen tai kuuntelisi teoksiin sopimatonta musiikkia kuulokkeilla, joista kuuluu läpi.

Museoiden kannattaisi mainostaa itseään tiloina, jossa netti ei varmasti toimi ja sanasta wi-fi tulee mieleen Monacossa asuva villakoira.

Sellainen rauhallinen paikka olisi todellinen vetonaula informaatiolla ylikuormitetussa maailmassa — ainakin kaltaisilleni, jotka eivät tiedä mihin niitä itsestä otettuja kuvia pitäisi käyttää.

Mitä tapahtuikaan peukaloiden ja etusormien väliin tehdylle neliölle, jonka avulla pystyi napsauttamaan itselleen talteen mielikuvan?

Katson kauhulla

Sanna-Kaisa Lähdeaho on tamperelainen kulttuuritoimittaja, joka tahtoisi kolumnistikuvan paikalle kuvauskieltokyltin.

Slow

MuseoKesä-lehden

kerro meille

Alajärvi: Nelimarkka-museo, Pekolantie 123 • Espoo: EMMA – Espoon modernin taiteen museo • Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä,WeeGee-talo, Ahertajantie 5 Forssa: Forssan museo, Wahreninkatu 12 Hanko: Hangon museo, Nycanderinkatu 4 Helsinki: Aalto-yliopiston kirjasto, Arabia, Hämeentie 135 A • Diamus Helsingin diakonissalaitoksen museo, Alppikatu 2 • Helsingin kaupunginmuseo, Sofiankatu 4 • Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b • Työväenasuntomuseo, Kirstinkuja 4 • Ratikkamuseo, Töölönkatu 51 A • Helsingin Observatorio, Korpeniuksentie 1 • Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo, Kauppiaankatu 11 A • Seurasaarisäätiö, Seurasaari • Sotamuseo, Liisankatu 1 • Sotamuseon Maneesi, Suomenlinna C 77 • Suomen Urheilumuseo, Olympiastadion • Taidekoti Kirpilä, Pohjoinen Hesperiankatu 7 Huittinen: Huittisten museo, Kirkkotie 4 • Huittisten kaupungin infopiste, Risto Rytin katu 2 • Huittisten pääkirjasto, Lauttakylänkatu 27 Hyvinkää: Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9 Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Kustaa III:n katu 8 • Palanderin talo, Linnankatu 16 • Sibeliuksen syntymäkoti, Hallituskatu 11 • Hämeen linna, Kustaa III:n katu 6 • Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, Lukiokatu 2 • Hämeenlinnan matkailuneuvonta, Raatihuoneenkatu 11 Joensuu: Carelicum, Koskikatu 5 • Joensuun taidemuseo, Kirkkokatu 23 • Joensuu kaupunginkirjasto, Koskikatu 5 Jyväskylä: Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25 Kajaani: Kainuun museo, Asemakatu 4 • Kajaanin taidemuseo, Linnankatu 14 • Kajaanin kaupunginkirjasto, Seminaarinkatu 15 Kouvola: Kouvolan taidemuseo Poikilo, Varuskuntakatu 11 • Kouvolan kaupunginkirjasto, Salpausselänkatu 33 • Elimäen kotiseutumuseo, Alppiruusuntie 98 • Suomen Puotimuseo, Vanhatie 22, Valkeala Kuopio: Kuopion museo, Kauppakatu 23 • Kuopion korttelimuseo, Kirkkokatu 22 • J.V. Snellmanin kotimuseo, Snellmaninkatu 19 • Kuopion taidemuseo, Kauppakatu 35 Lahti: Lahden kaupunginkirjasto, Kirkkokatu 31 Lappeenranta: Lappeenrannan maakuntakirjasto, Valtakatu 47 Lapua: Lapuan Taidemuseo, Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Kustaa Tiitun tie 1 Leppävirta: Leppävirran kotiseutumuseo, Savonkatu 28 Lohja: Lohjan museo, Iso-Pappila, Rovastinkatu 1 Loimaa: Suomen maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383 Mikkeli: Mikkelin taidemuseo, Ristimäenkatu 5 • Suur-Savon museo, Otavankatu 11 • Viestikeskus Lokki, Naisvuori Naantali: Naantalin museo, Mannerheimintie 21 ja Katinhäntä 1 Orimattila: Orimattilan taidemuseo, Lahdentie 65 • Orimattilan kotiseutumuseo, Pappilantie 4 Oulu: Oulun kaupunginkirjasto, Kaarlenväylä 3 Pori: Porin taidemuseo, Eteläranta • Satakunnan museo, Hallituskatu 11 • Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 4 • Rosenlew-museo, Kuninkaanlahdenkatu 14 Porvoo: Porvoon kaupunginkirjasto, Papinkatu 20 Raasepori: Tammisaaren museokeskus EKTA, Kustaa Vaasankatu 11 Rauma: Rauman museo, Kauppakatu 24 • Riihimäki: Suomen Metsästysmuseo, Tehtaankatu 23 Rovaniemi: Rovaniemen kaupunginkirjasto, Jorma Eton tie 6 • Saarenkylän kirjasto, Napapiirintie 24 • Korkalovaaran kirjsto, Hillavaara • Ounasrinteen kirjasto, Salmenperä 2 Sastamala: Pukstaavi, Marttilankatu 12 Savonlinna: Savonlinnan maakuntamuseo, Riihisaari • Lusto – Suomen metsämuseo, Lustontie 1, Punkaharju Seinäjoki: Seinäjoen taidehalli, Upankatu 3 • Seinäjoen kaupunginkirjasto, Alvar Aallon katu 14 • Nurmon kirjasto, Nurmontie 20 • Peräseinäjoen kirjasto, Keikulinkuja 2 • Ylistaron kirjasto, Matinpalontie 1 Sodankylä: Kultamuseo, Tankavaarantie 11 C, Tankavaara Tampere: Emil Aaltosen museo, Pyynikin linna, Mariankatu 40 • Lenin-museo, Hämeenpuisto 28 • Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5 • Poliisimuseo, Vaajakatu 2 • Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8 Turku: Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Läntinen Rantakatu 13 • Biologinen museo, Neitsytpolku 1 • Kuralan kylämäki, Jaanintie 45 • Luostarimäen käsityöläismuseo, Vartiovuorenkatu 2 • Turun linna, Linnankatu 80 • Wäinö Aaltosen museo, Itäinen Rantakatu 38 Tuusula: Halonniemi, Tuusulan taidemuseo, Taitelijakoti Erkkola, Rantatie • Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2 Uusikaupunki: Uudenkaupungin museo, Ylinenkatu 11 Vaasa: Kuntsin modernin taiteen museo, Sisäsatama • Tikanojan taidekoti, Hovioikeudenpuistikko 4 • Pohjanmaan museo, Museokatu 3 Vihti: Vihdin museo, Kirkkoniementie 1

Kerro meille mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Voit antaa palautetta Museolehdestä myös omin sanoin. Minkälaiset jutut purevat? Mikä mättää? Vastaa ja voit voittaa I Love Museums -tuotteita!

löydät seuraavista paikoista:

Palautteen lähettäneiden kesken arvomme I Love Museums -tuotteita: 1) T-paita I love museums -tunnuksella. T-paita on 100 % kampapuuvillaa. Mainitse palautelomakkeessa toivomasi koko. 2) Sadeviittapallo.

Valkoinen muovipallo kätkee sisälleen sadeviitan. Pallon voi laittaa roikkumaan reppuun tai kassiin ja sadekuuron yllättäessä apu on lähellä.

3) Valkoinen avainkaulanauha, jossa on puna-musta I love museums -tunnus.

Lehden mielenkiintoisin juttu löytyy sivulta

Palautetta toimitukselle

Nimi

Lähiosoite

Postinumero

Postitoimipaikka

Postita palautekortti 1.9.2014 mennessä. Vastauksesi ja palautetta toimitukselle voit lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen info@museoliitto.fi. Vastanneiden kesken arvomme hienon museokauppatuotteen.

Museoliitto maksaa postimaksun

SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS

MUSEO 2/2014

39

Näyttelykritiikki

Tonttu-ukko kohtaa Tuomas Skytten Katri Vuola tutustui uudistettuun Turun linnan perusnäyttelyyn.

T

T M K / M a r tt i P u h a kk a

Englannissa valmistetut vahanuket ovat uskomattoman ilmeikkäitä ja hahmojen puvut loistokkaita.

40

MUSEO 2/2014

urun linnan uusi perusnäyttely avattiin viime vuoden lopulla. Esilinnan puolelle rakennettu näyttely kertoo linnan lukuisista rakennusvaiheista sekä roolista niin puolustuslinnana, hovielämän keskuksena kuin vankilana ja museonakin. Komeaan rakennukseen on nyt puhallettu uutta eloa.

Kulttuurihistoriallisen perusnäyttelyn rakentaminen on museon haasteista suurimpia. Hanke edellyttää laajaa taustatutkimusta ja merkittävää taloudellista panostusta. Paikalliselle yleisölle jopa sukupolvien ajan esillä olleisiin näyttelyihin on usein syntynyt nostalginen suhde, jota tullaan

aika-ajoin uudistamaan. Perusnäyttelyn täytyy toimia myös satunnaisille kävijöille, turisteille.Tässä se onnistuu, jos näyttely pystyy tarjoamaan elämyksellisen, mutta nopeasti nautittavan ja tiiviin tulkinnan kohteen ja sen lähialueen menneisyydestä. Museon on taiteiltava eri kohdeyleisöjensä välillä ja panostettava ratkaisuihin, jotka sekä kestävät aikaa että mahdollistavat teknisiä ja sisällöllisiä muutoksia ja päivityksiä vuosien kuluessa.

Turun linna on kotimaisen kulttuurimatkailun tärkeimpiä kohteita. Sen vaiheet tulevat nyt ymmärrettäviksi aivan uudella tavalla. Turun museokeskuksen edeltäjä, Turun kaupungin

Näyttelykritiikki

T M K / M a r tt i P u h a kk a

historiallinen museo, aloitti toimintansa esilinnassa 1881.

Museon näyttelytoiminnan kehitys katkesi jatkosodan ensimmäisenä päivänä 1941, jolloin linnan kaikki puurakenteet — esimerkiksi 1700-luvun alussa päälinnan pitosaliin rakennettu kirkko irtaimistoineen — paloivat pommitusten seurauksena.Vuonna 1961 linna avattiin uudelleen yleisölle sisäarkkitehtuuriltaan rekonstruoituna ja monin osin uudelleen rakennettuna.

Päälinnan opaskirjasessa rakennushistorialliset vaiheet esitellään selkeästi.

On hienoa, että myös modernistiset aula- ja juhlatilat tulevat esitellyiksi. Perusnäyttelyssä saa animoidun 3D-malllin avulla käsityksen siitä, miten Aurajoen suulle rakennetun linnan ja sitä ympäröivän alueen rakennusvaiheet ovat liittyneet linnan funktion muutoksiin. Näyttelyssä kehittymistä museokohteeksi on kuvattu vain suppeasti, vaikka esimerkiksi kuvat linnan rappiovaiheesta ja aikaisemmista perusnäyttelyistä olisivat olleet kiinnostavia.

Linnan sisällä vuosisatojen aikana syntynyttä sisärakennetta on vaikea hahmottaa, mutta se on myös osa paikan viehätystä.Toisaalta näyttelyiden kokonaisuus ja esillepanon logiikka katoavat mutkittelevissa porraskäytävissä helposti. Autenttiset näyttelyesineet ovat pääosin esillä tornimaisessa huoneessa, jonka seinustaa kiertää parvi.

Vitriinitekstit ja esineet on kiedottu mystiseen hämyyn, johon silmä ei heti sopeudu.

Hämyefekti on paljon käytetty ja hieman hankala, kun esteettömyyttä tavoitellaan. Vitriinien takaseinälle kiinnitetyt tekstit ovat myös kontrastiltaan heikkoja ja tekstikoko tauluissa pieni.

Pienikokoiset kosketusnäytöt vitriinien edessä sitä vaistoin vaikuttavat näppäriltä ja sisältävät tiivistetysti tietoa näyttelyesineistä.

Rakennushistoriallisen painotuksen lisäksi linnassa ja sen liepeillä toimineet ihmiset ovat näyttelyn keskiössä. Lieriömäisen tilan keskelle on aseteltu suuri vahanukkekuvaelma, Juhanaherttuan ja herttuatar Katariinan pöytäseurue vuodelta 1563. Kuvaelma on suorastaan räväkkä.

Tilaan on myös luotu äänimaisema renessanssiajan nokkahuilumusiikista, joka sopii kuitenkin lähinnä rauhallisen museokäynnin tahdistajaksi.

Englannissa valmistetut vahanuket ovat uskomattoman ilmeikkäitä ja hahmojen puvut loistokkaita. Suosikkini vahanukkien joukossa on

vartiossa nukkuva jalkajousimies Tuomas Skytte.

Hahmoon liittyvät esine- ja pukurekontruktiot ovat taitavasti toteutettuja. Tässäkö näyttelyn varsinainen vetonaula ja kilpailija tonttu-ukolle, tuolle entisaikoina lapsia museoon houkutellulle Zachris-Sakari Topeliuksen luomukselle?

Siinä missä vitriinissä nukkuva Skytte saattaa olla hieman pelottava, matalammalle asetettu ja “rosoisempi” tonttu-ukko kissoineen tuntuu pienimmistä ehkä turvallisemmalta. Eri puolilla näyttelytilaa bongattavalla tontulla on myös ääni: se kertoo kolmella eri kielellä linnan historiaan nivoutuvista sattumuksistaan.

Dioraamat ja luonnollisen kokoiset hahmot niiden sisällä tarvitsisivat paljon tilaa ympärilleen.Vitriiniin suljettuina ne vaikuttavat paikoin hieman ylitsepursuavilta.Väljempään tilaan olisi voitu asettaa myös linnan toinen, upean yksityiskohtaisesti toteutettu pienoismalli, joka esittelee elämää linnan hovissa ja huoneissa Pietari Brahen aikaan vuonna 1649.

On tärkeää, että rekonstruktioiden lomassa esillä on sekä kokoelmiin lahjoitettuja että arkeologisilta kaivauksilta löytynyttä esineistöä, yhteensä tuhat objektia: nahkakenkiä, luisia ja puisia kirjoituspuikkoja ja neuloa, metallisia heloja ja työkaluja. Hauras ja fragmentaarinen aineisto rekonstruktioiden rinnalla välittää tärkeällä tavalla, miten historiaa tehdään.

Tulkiten, spekuloiden ja joskus vähäisiinkin materiaalisiin jäänteisiin perustaen. m Katri Vuola MUSEO 2/2014

41

koulutuspalvelut in syksyn Tutustu myös muih 16.–17. 6. 2014 Koti- ja henkilömuseoiden verkostoitumispäivät Valkeakoskella Koti- ja henkilömuseoiden edustajat kokoontuvat ensimmäistä kertaa keskustelemaan ajankohtaisista ja yhteisistä teemoista Päivölän kansanopistoon ja Emil Wikströmin 150-vuotisjuhlavuotta viettävään Visavuoreen. Ohjelmassa on esitelmiä mm. kiinteistöjen energiatehokkuudesta, museoiden verkostoitumisesta ja kokoelmapoliittisista ohjelmista.

27.–28. 8. 2014 Kulttuurimatkailuseminaari Turussa Museot kulttuurimatkailun kärkeen -hankkeen päätöstapaaminen tukee matkailualan ja museoalan toimijoiden verkostoitumista alueellisella tasolla. Kulttuurimatkailun markkinoinnin ja tiedottamisen kehittämisessä on olennaista alueen toimijoiden yhteistyö. Koulutuksessa kuullaan onnistuneita win-win malleja viideltä eri alueelta matkailun ja museoalan toimijoiden yhteistyöstä. Tavoitteena on välittää hyviä käytänteitä muille maantieteelliselle Culture Finland -alueelle.

28.–29. 9. 2014 Museonjohtajapäivät Vuosittainen museonjohtajien tapaaminen toteutetaan tänä vuonna Lontoossa.

Päivien tarkemmasta sisällöstä tiedotetaan myöhemmin. Järjestäjinä Suomen museonjohtajat ry yhteistyössä Suomen Lontoon Instituutin ja Museoliiton kanssa.

ksiin: koulutuskokonaisuu 1. 9.–10. 12. 2014 Museologian kurssi Verso, syksy Museologian perusopinnot (25 op) on mahdollista suorittaa yhden vuoden aikana. Kurssin ensimmäinen osa opiskellaan keväällä ja toinen syksyllä. Kurssin tavoitteena on johdattaa käytännön museotyötä tekevät henkilöt museologiseen ajattelutapaan, museologian tutkimukseen ja keskusteluun.

Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä.

Syksy 2014–kevät 2016 Museoalan johtajakoulutusohjelma Museoalan johtajakoulutusohjelma käynnistyy syyskuussa 2014 ja päättyy maaliskuussa 2016. Suomen museoliitto ja Management Institute of Finland, MIF ovat räätälöineet museoalalle oman johtajakoulutusohjelman vastaamaan alan nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Ohjelma perustuu Opetushallituksen perusteiden mukaiseen Yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon.

• Ohjelman lähijaksoilla pureudutaan johtajuuden kehittämiseen ja toiminnan strategisiin näkökulmiin.

• Käyttöösi tarjotaan toiminnan suunnittelun, analysoinnin ja johtamisen työvälineitä.

• Ohjelman aikana syvennytään museoiden kehittämistarpeisiin ja saat yksilöllistä tukea valitsemaasi kehittämisalueeseen.

Koulutusohjelma sopii museonjohtajille ja esimiestehtävissä työskenteleville sekä näihin tehtäviin siirtyville tai aikoville asiantuntijoille.

Kehitä johtajuuttasi ja museon toimintatapoja ammattimaisemmaksi!

Katso tarkemmat sisällöt osoitteesta www.museoliitto.fi/koulutus

Museomestari Myyrynen

Käytä tätä palvelukorttia kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksesi.

Täytä kortti, leikkaa irti ja lähetä Suomen museoliittoon.

Itselleni

Lahjaksi

Muutan osoitteeni

Kestotilaus 34 euroa /

201

alkaen

Vuositilaus 38 euroa

Jäsentilaus 25 euroa

Irtisanon tilaukseni

Suomen museoliitto maksaa postimaksun

Vanha osoite tai tilauksen maksaja Sukunimi Etunimi

JAKELUOSOITE

POSTINUMERO- JA TOIMIPAIKKA

uusi osoite tai lahjan saaja Sukunimi Etunimi

JAKELUOSOITE

POSTINUMERO- JA TOIMIPAIKKA

SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS

puhelin päiväys ja tilaajan allekirjoitus

Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista. Ulkomaille meneviin tilauksiin tulee postituslisä. Tilauksen voi keskeyttää enne tilauskauden loppua joko puhelimitse 09 5841 1700 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan, veloitetaan vastaanotettujen lehtien hinta. Lehtiä ei veloiteta, jos ilmoitat irisanomisesta kirjallisesti kahdeksan vuorokauden kuluessa ensimmäisen lehden saatuasi. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruttukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta.

MUSEO 2/2014

43

SUOMEN MUSEOLIITTO ANNANKATU 16 B 50, 00120 HELSINKI

Abstracts “Columnists keep reminding us how information networks require us to be ready to respond at all times. We should stay ahead of the waves, or we will drown. We simply cannot miss the train – the destination has become irrelevant. If we do not always stay alert to changes, we will be destroyed. At the emotional level, the message is that we cannot trust our foundation, but we must fight its inevitable collapse with all our might,” writes Professor Juha Siltala.

Museums have been required to attract new audiences digitally, because they are not believed to reach a sufficient number of visitors otherwise. Admittedly, digital screens and graphics add depth to exhibitions – but do visitors actually want as many interactive features as they are thought to demand?

The over-enthusiastic concern about updating the information society overlooks a key aspect: information must also be digested, not just received. This means that new material must be analysed in terms of what we

have learned earlier, which we are only able to recall as part of a whole. Our minds are not landfill sites of earlier information. The ability to differentiate the essential from the inessential and detect general patterns in details presupposes an ability to see analogical relationships. Visual thinking is underappreciated, considering how much we rely on it.

Linear, statistical and analytical thinking are relevant only if we are aware of the greater context.

An overflow of stimuli reduces us to exhausted bundles of reactions, instead of helping us develop into insightful, cognitively flexible thinkers. Creativity requires security: observations, experiences, recollections and emotions can combine to create something new only if our limbic system is not constantly alerting us to fight or flight. New ideas emerge when profitability is not a requirement.

When a Roman marketing consultant created a brand for Obelix’s stones, he listed strength and unusability among the product

qualities. Museums should market themselves as silent, non-intrusive environments that display cultural heritage on the visitor’s terms.

The space required for digesting information entitles museums to be what they generally have always been: stable, spacious stone buildings where visitors can look at artefacts and images at their own pace, not reading all of the texts and studying some of the information in great detail, according to their fancy.

Studies show that, instead of financial added value, Finnish consumers of culture seek solace and aesthetic experiences. In fact, the added value may well lie in there still being things that do not need to be justified in terms of profit. Classic art, old technologies and tangible objects can be deemed valuable regardless of their monetary exchange value, simply because they represent stability amidst change.

SEINÄTÖN MUSEO -mobiiliopasteet tuovat museon taskuusi.