Museo-lehti 3/2015: kansi ja ensimmäinen aukeama

TUOT TEISTAMINEN K ANNAT TA A

3 / 2015

10

JOK AISELLE JOTAKIN

SIVU

12

PA R E M M AT PA LV E L U T

VUOSIKERTA

A L E K S T A LV E / S U O M E N V A L O K U V AT A I T E E N M U S E O

53.

SIVU

Unelmien museossa

SIVU 32

Aineellisesta aineettomaan

24

Kuka maksaa, mitä maksaa ja kenelle?

30

Ensimmäinen Museokortti-kesä on takana.

31

Suomi valmistautuu 100-vuotisjuhliinsa.

Museonjohtaja ja taiteilija keskustelevat taiteilijapalkkioista.

Innokas Museokortin käyttäjä kertoo ideoitaan kortin kehittämiseksi.

Rita Paqvalén ottaa kantaa monipuolisemman Suomi-kuvan puolesta.

2 Pääkirjoitus 4 Museokuvioita 6 Palvelusuunnittelu = hyväksi havaittu näyttelyprosessi 10 Tuotteistaminen kannattaa 12 Jokaiselle jotakin 14 Vastauksia Museokortti-kysymyksiin 16 Piilossa olevat helmet 26 Merkittävästi parempia museokokoelmia 8 ”Toimiva museo koskettaa, 2 elää ajassa ja uudistuu.”

M

AT PA

SYKSY

2015

ELUT LV

Professori Janne Vilkuna on Suomen museoliiton puheenjohtaja ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmän jäsen.

36

28

PAREM

on vahvistettu merkittävästi yhteisöjen osuutta.

Perinnettä ylläpitävät yhteisöt määrittelevät, ehdottavat ja antavat suostumuksensa itselleen arvokkaan perinteen päätymiselle sopijamaiden omin kriteerein laatimaan kansalliseen luetteloon ja sopimuksen kansainvälisille listoille.

Kansalliset luettelot tulee laatia erikseen, eikä esimerkiksi museoiden pääluetteloita voi käyttää hyödyksi sellaisenaan. Listan laatiminen on siis kokonaan uusi yhteisölähtöinen prosessi.

Voidaan kysyä, onko museoilla mitään tekemistä aineettoman kulttuuriperinnön kanssa, kun niiden vastuulla on perinteisesti ollut aineellinen kulttuuriperintö. Kaikki aineellinen kulttuuriperintö kuitenkin valikoituu kulttuuriperinnöksi aineettomin arvoin. Lisäksi museoobjektien ”aineettomat” kontekstitiedot tuottavat – tai niiden puute on tuottamatta – merkittävän osan aineellisen objektin museoarvosta.

Museot ovat vahvasti osa yhteisöään. On vaikea kuvitella, ettei museolla olisi mitään osuutta prosessissa, jossa kyseinen yhteisö päättää ehdottaa omaa aineetonta kulttuuri-ilmiötään kansalliseen luetteloon. Museo on mukana ainakin nykyajan tallennuksen ja dokumentoinnin toteuttamisessa. Aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimus tulee siis vääjäämättä koskemaan pääosaa museoistamme.

P.S. Seuratkaa sivua: www.aineetonkulttuuriperinto.fi

ANTERO TENHUNEN

S

maailmanperintökohteet kuuluvat sekä opetus- ja kulttuuriministeriön, Museoviraston että ympäristöministeriön vastuulle. Maassamme on tällä hetkellä seitsemän maailmanperintökohdetta ja uusien kohteiden aieluettelo. Siksi maailmanperintö koskee vain harvoja museoita.

Unescon vuonna 1972 hyväksymä maailmanperintösopimus käsittää yksittäisiä monumentteja, rakennuksia, alueita sekä luonnonperintökohteita. Päästäkseen maailmanperintölistalle kohteen tulee olla ”yleismaailmallisesti erityisen arvokas”. Sopimuksesta jätettiin tarkoituksella pois aineeton kulttuuriperintö, mutta ajan mittaan vaatimukset sopimuksen täydentämisestä lisääntyivät.

Unescon yleiskokous hyväksyi vuonna 2003 Aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen, jonka piiriin kuuluvat suullinen perinne ja ilmaisu, esittävät taiteet, sosiaaliset käytännöt, rituaalit ja juhlatilaisuudet, luontoon ja maailmankaikkeuteen liittyvä tieto ja käytännöt sekä perinteiset käsityöläistaidot. Vuonna 2013 Suomi liittyi sopimukseen ja sen kansallinen hallinnointi määriteltiin Museoviraston tehtäväksi. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö perusti syksyllä 2014 asiantuntijaryhmän sopimuksen toimeenpanon tueksi.

Maailmanperintösopimuksessa ja aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksessa on kaksi olennaista eroa. Aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksesta puuttuu maailmanperintösopimuksen kohteiden avainkriteeri ”yleismaailmallisesti erityisen arvokas”. Lisäksi siinä uomessa

SAKARI PIIPPO

Aineeton kulttuuriperintö koskee kaikkia suomalaisia ja kaikkia museoita.

H E N N A H I E TA I N E N / R I I S A – S U O M E N O RT O D O K S I N E N KIRKKOMUSEO

34

Pääkirjoitus

2 Unelmien museossa 3 34 Suomi vs. Ruotsi – taidekohteet vertailussa 36 Tuhatvuotista kulttuuriperintöä modernissa museossa 39 Museomestari Myyrynen

Kannessa: Valokuvataiteen museon Silent Disco -tapahtumaan osallistui lähes 200 nuorta aikuista. Vasemmalla ylhäällä: Valokuvaaja Antero Tenhunen kuvasi Mäntän lakkautettua selluloosatehdasta huhtikuussa 1993. Oikealla ylhäällä: Jumalanäiti Ennusmerkki -ikoni on esillä Riisa-museossa. Oikealla alhaalla: Kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo näkemyksiään museoista.

Päätoimittaja Kimmo Levä Toimitussihteeri Tuuli Rajavuori Toimituskunta Kalle Kallio, Heli Heinäaho, Hanna-Kaisa Melaranta, Marjo Mikkola, Antti Mäkinen, Kimmo Levä ja Tuuli Rajavuori Ulkoasu Kirmo Kivelä ja Inari Savola Kustantaja Suomen museoliitto ry. Osoite Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki, Puhelin 09 5841 1700 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 5841 1700, museoliitto@museoliitto.fi Hinnat 2015 Kestotilaus 34 euroa, määräaikaistilaus 38 euroa, jäsenhinta 25 euroa Ilmoitukset Helena Piipponen, helena.piipponen@museoliitto.fi, puhelin 0444 300 701 Painopaikka Esa Print Oy ISSN 0781-0032

2

MUSEO 3/2015