Museo-lehti 4/2016 by Suomen museoliitto

HARRASTA KULT TUURIA

4 / 2016 54.

SIVU

PYHYYS

VUOSIKERTA

Joulu museoissa

LAURI ROTKO / GORILLA

SIVU 28

MUSEON PYHIN ESINE

SIVU

Pääkirjoitus

Museot ja kirkot

Ä M Ä N M USEO -LEHDEN TEEM A on pyhyys. Teema vie helposti ajatukset uskontoon ja arvoihin sekä sitä kautta kirkkoihin ja museoihin. Museot ja kirkot ovatkin monessa mielessä samalla viivalla. Kevyimmillään nämä yhdistyvät entisaikojen Keihäsmatkoilla, joissa kulttuuriohjelmien lähtökohta oli kokea ”kirkot ja museot ulkoa, kapakat sisältä”. Arvojen näkökulmasta museon ja kirkon yhteys on syvempi. Uskonnot, kirkot, perinteet ja niiden säilyttäjinä museot kokoelmineen määrittävät arvopohjaamme sekä samalla sen, mitä pidämme tärkeänä, oikeana, vääränä ja pyhänä. Kirkkoja ja museoita yhdistää myös toiminnan pitkä aikajänne. Yhteisiä arvoja ei ylläpidetä ja rakenneta pop-up-pohjalta. Museoita ja kirkkoja yhdistää myös se, että molempien yhteiskunnallinen merkitys ja rooli ovat muutoksessa. Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta tuntuu siltä, että kirkolle muutos näyttäytyy enemmän uhkana ja museoille mahdollisuutena. Museot ovat ottamassa roolia moniarvoisuuden ja monikulttuurisuuden edistäjinä, kun kirkolle sovitetaan julkisuudessa lähinnä jarrumiehen osaa. Viime vuosina museot ovat ihmisten mielissä arkipäiväistyneet ja kirkot maallistuneet. Arkipäiväistyminen on ollut museoiden kehittämisen pitkäaikainen tavoite, ja moni museo haluaakin olla ”koko kansan olohuone”. Kirkkojen puolella maallistuminen ei liene ollut ainakaan aktiivinen tavoite. Museoiden arkipäiväistymisessä merkittävä kehitysaskel on otettu Museokortin myötä. Museokortin käyttäjät ovat alkaneet poiketa museoissa pikaisestikin, ja samalla juhlallinen museovierailu etukäteen suunniteltuna pyhänä toimituksena on siirtymässä arvokkaasti, mutta onneksi, historiaan.

MUSEO 4/2016

Arkipäiväistyminen näkyy myös museoiden käytön kasvuna. Käyttöä lisää monipuolistuva verkkotarjonta erityisesti kokoelma- ja tietopalvelujen osalta. Samaan aikaan myös museorakennuksia hyödynnetään entistä laajemmin. Museo on yhä useammin koulu, kokouspaikka, konserttitila tai esimerkiksi paikka kokoontua keskustelemaan. Arkipäiväistyminen ei ole vähentänyt museoiden arvokkuutta, jos arvokkuus määrittyy tärkeyden näkökulmasta – pikemminkin päinvastoin. tehtävä on auttaa museoita menestymään. Toteutamme tätä tehtävää tukemalla museoita oman toimintansa kehittämisessä. Viime vuosina olemme hakeneet menestymisen evääksi ratkaisuja, joilla museot voivat kasvattaa omaa näkyvyyttään julkisuudessa. Samalla Museoliitto on kehittänyt myös omaa viestintäänsä. Tärkeässä roolissa ovat verkkonäkyvyys ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa viestimme ja keskustelemme jokaisena arkipäivänä, usein pyhinäkin. Myös perinteisempi viestintämme uudistuu. Museo-lehti muuttuu ensi vuonna entistä enemmän museopalvelujen käyttäjien tarpeita huomioivaksi museoiden yhteiseksi asiakaslehdeksi. Museo-lehti tuo aikaisempaa vahvemmin esiin museoiden monipuolisen näyttely- ja tapahtumatarjonnan, unohtamatta kuitenkaan niiden taustalla tehtävää kokoelma- ja tutkimustyötä. Toivotan Museo-lehden lukijoille hyviä pyhiä ja mukavaa vuodenvaihteen aikaa! SUOMEN MUSEOLIITON

Kimmo Levä on Suomen museoliiton pääsihteeri.

T E R H O A A LT O

KARIN ROOS/SUOMEN KELLOMUSEO

Pyhät pienoismallit?

Yksi vuosi – tuhansia tarinoita

HÄMEENLINNAN KAUPUNGINMUSEO

36 Votiivilaivojen historia kiehtoo.

Itsenäisyyden juhlavuosi käynnistyy museoissa loppiaisena.

Museovierailulla naapurimaassa Viron uusi kansallismuseo avaa näkökulmia maan monipuoliseen historiaan.

2 Pääkirjoitus 4 Museokuvioita 6 Harrasta kulttuuria 10 Museon pyhin esine 14 ”Savupirtti kertoo suomalaisten sinnikkyydestä” 16 28 32 36 40

Kolumni: Etsivä löytää Museoissa tapahtuu jouluna Kolumni: Museolle uusi brändi Maailman tarkin kello Näyttelyarvio: Museo Skogster

HYYS PY TALVI

2016

Vasemmalla ylhäällä: Kelloseppä Matti Vihervirta purkaa Kellomuseon kokoelmaan kuuluvan Raekellon osiin kunnostusprojektin yhteydessä. Oikealla ylhäällä: Palanderin talo kutsuu vanhanajan jouluun. Oikealla alhaalla: Hämeenlinnan kaupunginmuseo muutti kesällä Skogsterin taloon, jossa oli 1900-luvun alussa tavaratalo. 4041 0428

Päätoimittaja Kimmo Levä Toimitussihteeri Tuuli Rajavuori Toimituskunta Kimmo Antila, Kati Kivimäki, Hanna-Kaisa Melaranta, Antti Mäkinen, Pauli Sivonen, Kimmo Levä ja Tuuli Rajavuori Ulkoasu Kirmo Kivelä ja Inari Savola Kustantaja Suomen museoliitto ry. Osoite Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki Puhelin 0444 300 701 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 0444 300 701 , museoliitto@museoliitto.fi Hinnat 2016 Kestotilaus 34 euroa, määräaikaistilaus 38 euroa, jäsenhinta 25 euroa Ilmoitukset Helena Piipponen, helena.piipponen@museoliitto.fi, puhelin 0444 300 701 Painopaikka Forssa Print ISSN 0781-0032

Museokuvioita

Poliitikot museotyöharjoittelussa

Tuuli Rajavuori

I L O N A K E M P P A I N E N / T E AT T E R I M U S E O

Kutsu poliitikko museoon -viikkoa vietettiin lähes 30 museossa loka-marraskuun vaihteessa. Viikon aikana museot avasivat ovet kulissien taakse ja esittelivät toimintaansa museon toiminnalle tärkeille poliitikoille. Monissa museoissa vieraana oli kansanedustaja tai esimerkiksi kaupunginhallituksen jäseniä. Tavoitteena oli tutustua museon toimintaan mahdollisimman käytännönläheisesti ja monessa museossa poliitikot pääsivät kokeilemaan esimerkiksi kokoelmien digitointia, opastamista tai konservointia. Samalla esiteltiin Suomen kattavaa museoverkostoa ja sen vaikutusta yhteiskuntaan talouden, kansalaisten hyvinvoinnin ja työllisyyden näkökulmasta. Kampanja jatkuu ensi vuonna, jolloin Kutsu poliitikko museoon -viikkoa vietetään 5.-9.6.2017. Silloin kohteena ovat erityisesti huhtikuussa valitut uudet kunnanvaltuutetut. Teemaviikkoa koordinoi Suomen museoliitto.

Yllä: Kansanedustaja Maria Guzenina tutustui museotyöhön Teatterimuseossa. Työtehtäviin kuului teatteripuvun pakkaaminen yhdessä museon amanuenssin Sanna Branderin kanssa.

OTTO VIHANTO

100 sekuntia Suomen historiaa

Suomen 100-vuotisjuhlavuosi käynnistyy pian. Juhlavuonna museoissa on luvassa koettavaa, nähtävää ja tehtävää jokaiselle. Juhlavuoden lähtölaukauksena Suomen museoliiton koordinoima Yhteinen perintö -hanke tuottaa museoiden käyttöön vuotta markkinoivan videon. Video avaa samalla vuonna 2017 julkistettavan 100 sekuntia Suomen historiaa -kanavan, johon museot

MUSEO 4/2016

tuottavat materiaalia sekä itse että yhteistyössä museokävijöiden kanssa. Museoiden juhlavuoden trailerina toimiva video kuvattiin marraskuussa. Kuvauspaikoiksi valitut museokohteet ovat tarkoituksella erilaisia ja eri aikakausia heijastavia, sillä museoiden ohjelmakattaus juhlavuodelle on laaja. ”Tavoitteena on, että museoiden viesti ja sisällöt tavoittavat mahdollisimman monet juhlavuoden aikana. Toivomme videon rohkaisevan museokävijöitä tutustumaan museoihin ja näyttelyihin, joihin he eivät normaalisti lähtisi”, kertoo Museoliiton projektisuunnittelija Janne Tielinen. Video julkaistaan loppuvuoden aikana, ja 100 sekuntia Suomen historiaa -kanavaan pääsee tutustumaan Museo100.fisivustolla. Tanja Salonen

K U IN A M U SE O T LU

1921 Museoissa työskentelevien vakituisten ja kokoaikaisten henkilöiden lukumäärä vuonna 2015. Kun mukaan lasketaan myös määräaikaiset, luku on 2645. Erityisesti vakinaisen henkilökunnan määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2007 museoissa työskenteli 1384 vakituista työntekijää ja kaikkiaan henkilökuntaa oli 2514 työntekijää. Lähde: Museotilasto, Museovirasto

Museokuvioita Pyhyys

”Kaupungissa on Vilkunan mukaan ymmärretty, että kulttuuri on resurssi, eikä vain kulu. Siitä on seurannut se, että Tampereesta on tullut Suomen paras museokaupunki.”

Vandaali nauraa mestariteosten pyhyydelle Vanhanaikaisiin vaatteisiin pukeutunut poika rynnii ulos taulun kehyksistä silmät suurina ja kyselee ilmaisia ämpäreitä. Kuva on Facebookissa olevasta Taidevandalismisivustosta. Vanhat maalaukset saattavat näyttää nykykatsojasta hullunkurisilta, ja Taidevandaali sanoo ääneen nämä huomiot. Sivustolla on jo yli 47 400 tykkääjää. Taidevandalismi julkaisee toisinaan myös fanien tuotoksia. Taidevandaali alias Ines Lukkanen on omien sanojensa mukaan ”vantaalainen elämäntapahumoristi ja konttorirotta”. Lukkanen kertoo Museo-lehdelle, mistä on kyse: ”Kaikki sai alkunsa tammikuussa 2015 tylsästä työpäivästä ja halusta huvittaa kavereita Facebookissa. Sitten kuvia alkoi syntyä useampia, ja minulle ehdotettiin oman sivun tekemistä. Veikkaan, että ihmisiä viehättää suomen kielellä leikittely yhdistettynä taideaarteiden henkilöasetelmiin. Kontrasti on niin voimakas, että siitä tulee väistämättä koominen lopputulos, etenkin jos käytän murretta, slangia tai vanhahtavia ilmauksia.” Elisa Helenius

Guggenheim-keskustelun keskellä Museo-lehti palauttaa mieleen museosuunnitelmat 30 vuoden takaa. Silloinkin odotettiin, milloin Helsinkiin saadaan sopivat tilat kansainvälisille näyttelyille. Paljon on toki tapahtunut, mutta edelleen mietimme, koska Helsingistä muodostuu muiden Euroopan kaupunkien kaltainen museokaupunki. Lähde: Museo-lehti 6/1986

Jyväskylän yliopiston museologian professori Janne Vilkuna on vakuuttunut, että Tampere on museotarjonnaltaan vertaansa vailla. Erityistä kiitosta saa 20-vuotisjuhlaansa viettävä museokeskus Vapriikki. Aamulehti 21.10.2016

”Rosan tarina jatkuu television ja sarjan nettisivujen lisäksi muun muassa museoissa, kirjastoissa, Minecraft-pelissä ja Instagramissa, joista katsoja-pelaajat etsivät koodeja. He ratkovat pulmia aivan kuten supersankari Rosakin.” Yleisradion tuottamaa Rosan koodi -peliä pelataan lähes 100 museossa. Tavoitteena on innostaa alakouluikäisiä ohjelmoinnin pariin. Helsingin Sanomat 5.11.2016

”Lista median sokeammista pisteistä on pitkä, mutta kritiikittä mediapalstoille tapaavat päästä nykyään ainakin nämä. Eihän kukaan voi ajatella näistä mitään negatiivista!” Yle Uutisten Yhteiskuntatoimituksen sisältötuottaja Janne Mällinen listaa teemoja, joista media kertoo lähtö kohtaisesti positiivisesti. Listan kolmantena kohtana on ”kaikki museot” heti nyhtökauran ja laulaja-lauluntekijöiden jälkeen. Yle 6.9.2016

”Museokortti saa käymään sellaisissakin näyttelyissä, joihin ei omien mieltymystai katsomistapojen vuoksi muuten menisi. Olen tehnyt uusia löytöjä, oppinut paljon itsestäni ja maailmankuvastani ja tavastani hahmottaa sitä.” Näyttelijä Kati Outisen suosittelee Museokorttia. Yle 30.10.2016

MUSEO 4/2016

Pyhyys H E N N A H I E TA I N E N

MUSEO 4/2016

Pyhyys

Harrasta kulttuuria Teresa Töntsi pohtii uskonnon ja museoiden suhdetta.

Y N N Y S A ST UA M USEOON

saattaa olla monelle korkea. Itse jouduin tuon kynnyksen eteen matkallani Luxemburgissa, jossa museonäyttelyyn johti kaksi sisäänkäyntiä. Näyttely kertoi uskosta, ja vaihtoehtoiset ovet olivat believer (uskova) ja non-believer (ei-uskova). Heti museovierailun ensimetreillä minut oli haastettu pohtimaan omaa suhdettani uskontoon. Museon sisäänkäynnin edessä peilasin itselleni pyhää, sisintäni. Pyhä on suhteellinen käsite. Sana esiintyy usean yleisnimen alussa ja sisältää lukuisia merkityksiä. Perinteisin on sunnuntaista käytettävä synonyymi. Sanan pyhä voimme liittää arvomerkityksenä myös ilmauksiin luonto, rakkaus, ihmisarvo, vapaus, koti ja perhe. Länsimaisen taiteen juuret ovat kristillisessä taiteessa, ja vanhimmat säilyneet länsimaisen taiteen teokset ovat aiheiltaan uskonnollisia. Myös äitiyttä pidetään pyhänä, ja taiteen historiassa äidin rakkaus lapseen kuvastuu parhaiten juuri kristillisen ikonitaiteen kuvakerronnassa. Äiti ja lapsi -teos saa syvemmän merkityksen, kun tiedostamme sen Madonnaksi ja Jeesus-lapseksi tai ikonografian Jumalanäidiksi ja Kristukseksi. MUISTIORGANISAATIOINA museot autta-

vat meitä paikantamaan itsemme aikaan ja paikkaan. Kokoelmat viestivät menneestä ja auttavat vastaamaan kysymykseen: kuka olen? Identiteettimme vah-

vistuu samaistumisesta. Toisen pyhästä voi museoympäristössä kuitenkin tulla pelkkä mykkä todistaja symbolisesta kulttuuriperinnöstä. Näyttelyissä esineet vaativat puhuakseen katsojan ja kokijan. Pyhäksi esineen tekee sen suhde käyttäjäänsä. Museokävijän kulttuuriset lähtökohdat määrittävät, miten hän näkee, kuulee, ymmärtää ja tulkitsee kokemaansa. Itsestään selvä ei välttämättä olekaan enää sitä, ja pyhän sisältö saattaa muuttua.

Museossa esine saa uusia merkityksiä ja tulkintoja.

Esineen pyhyys rakentuu käsitejärjestelmästä, jonka osa esine on. Esine on pyhä omassa toimintaympäristössään, mutta museossa se saa usein uusia merkityksiä ja tulkintoja. Tarina vahvistaa monesti pyhän kerrontaa, liittyi se sitten tuhkakuppina käytettyyn ehtoolliskalkkiin, halkopinon alta löydettyyn ikoniin tai puun alle kätkettyyn ristiin. Kansakunnan muistina museot mahdollistavat kulttuuriperinnön arvostamisen, ymmärtämisen ja suojelun. Työtä ohjaavat Kansainvälisen museoneuvoston asettamat museotyön eettiset säännöt. Museonäyttelyissä uskonnollisia merkityksiä sisältävän aineiston

käytössä tulee huomioida sen yhteisön tai etnisen tai uskonnollisen ryhmän, jolta esineet ovat peräisin, edut ja uskomukset. Käsitys yhteisestä inhimillisestä arvokkuudesta auttaa ymmärtämään ja kunnioittamaan myös toisen pyhää. Suomessa valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmatyönjako ohjaa museoita suunnitelmalliseen kartuttamiseen satunnaisten esinehankintojen ja -paljouden sijaan. Yhteisesti sovitut periaatteet mahdollistavat kokoelmasiirrot museoiden välillä, ja usein juuri uskonnollisiin toimituksiin ja riitteihin liittyvä aineisto on osa tätä siirrettävää kulttuuriomaisuutta. Viime vuosina erityisesti Saamelaismuseo Siida on vastaanottanut suomalaisilta museoilta kokoelmiinsa saamelaisten kansallista kulttuuriperintöä sen vastuullisena tallentajana. on moninainen. Se voi opettaa, ilmaista uskonnollista kokemusta tai toimia uskonnonharjoittamisen välineenä. Suomen ortodoksisen kirkkomuseon RIISAn kokoelmissa uskonnollista maailmankuvaa piirtävät sadat eri tekniikoin valmistetut ikonit. Kristusta, Jumalanäitiä, enkeleitä, pyhiä ihmisiä ja tapahtumia esittävät ikonit toistavat vuosituhantista traditiota ja vakiintunutta ikonimaalausperinnettä. Samaa tarinaa ikonit viestivät myös monen muun suomalaisen museon kokoelmassa. Ikonit kiehtovat maailmankatsomuksesta riippumatta. NäemTAITEEN SUHDE USKONTOON

MUSEO 4/2016

H E N N A H I E TA I N E N

Ikoni on pyhä kuva, jolla on keskeinen asema ortodoksisessa vuodenkierrossa. Se opettaa ja ohjaa rukoukseen ja rukouksessa. Ikoni on sidoksissa kirkon oppiin, liturgisiin teksteihin ja jumalanpalveluksiin. Se on hyvä esimerkki kuvaamaan pyhää ja pyhittämistä – arkea, paastoa ja juhlaa. Ikonit on tavallisesti maalattu tempera- tai öljyväreillä. Evakko-Kristus-ikoni kuuluu Suomen Asutusmuseon kokoelmaan. Museon Kristus Kaikkivaltias -ikoni edustaa akateemista maalaustyyliä ja se on painettu kartongille. Monen siirtokarjalaisen ortodoksin elämänpolku ja rukous alkoi Kanta-

MUSEO 3/2015

Suomen puolella edellä mainitun ikonin äärellä. Koska uusilla asuinsijoilla ei välttämättä ollut jumalanpalveluspaikkoja, ristinmerkki tehtiin pahvi-ikonin äärellä. Jatkosodan aikana Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta päätti painattaa siirtolaisille kartonkisia ikonikortteja. Sopiva ikonimalli löytyi 1943 Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraalista. Painatustyön yhteydessä evankeliumikirjan kirkkoslaavinkielinen teksti muutettiin suomeksi. Kansan suussa ikoni sai nimen EvakkoKristus, ja sitä valmistettiin kahta kokoa. Alapitkällä sijaitseva Suomen Asutusmuseo on elävä muistomerkki toisen

maailmansodan jälkeisestä jälleenrakennuksesta. Suomen ortodoksinen kirkko menetti lähes 90 prosenttia omaisuudestaan, ja yli kaksi kolmasosaa kirkkokunnan väestöstä joutui evakkotielle. Uusille asuinsijoille raivattiin peltoa ja rakennettiin rintamamiestaloja. Lapinlahden Alapitkällä historian jatkumoa ja museokokemusta täydentävät jälleenrakennuskauden ensimmäinen rukoushuone ja Asutustoiminnan muistomerkki. Nykyään Evakko-Kristus-ikoni viestii pyhästä myös monen siirtokarjalaisen jälkeläisen kotona.

PENTTI POTKONEN

Pyhyys

Yllä: Tarinat antavat museoesineille uusia merkityksiä. Riisan kokoelmaan kuuluvaa ehtoolliskalkkia on käytetty myös tuhkakuppina.

me niitä kirkoissa, kodeissa ja museoissa. Ihmisen usko pyhään on osa arkea ja saa puhuttelevimmillaan päivänvalonsa arkeologisten kaivausten löydöissä. Minuus ja usko tuonpuoleiseen kuvastuvat hyvin myös esimerkiksi merenkävijöiden mukanaan kantamissa matkaikoneissa. Suomen merimuseon kokoelmiin kuuluvissa hylkylöydöissä arjen uskonnollisuus on konkreettisesti läsnä. RIISAn marttyyrinpunainen ikonisali ja arkaainen karjalainen rukoushuone on pyhitetty ikonitaiteelle. Salit viestivät vuosituhantisesta perinnöstä, jonka keskiössä on pyhä kuva, ikoni. Salien seiniä rytmittävät teokset kertovat historian jatkuvuudesta ja mahdollistavat samalla pyhän kosketuksen. Ikoneiden äärellä vuosikymmenien ja -satojen saatossa kannetut esirukoukset vahvis-

tavat myös sitä käsitystä, että museo on muutakin kuin esineitä vitriineissä. Pyhyyden kosketus on aistittavissa myös Joensuun taidemuseo ONNIn ikonikokoelmassa. Pogostan Hilikan ja Juhani Berghemin nimeä kantava kokoelma on kunnianosoitus suomalaiselle ikonimaalaukselle. Ortodoksisesta ristisaatosta vaikutteensa ottanut visu-

Epätietoisuus toisen pyhästä johtaa usein väärin tulkintoihin. aalinen ilme kuljettaa katsojaa kirkkovuoden polulla ja sen suurissa juhlissa. Roomalaiskatolinen kuvakieli avautuu helposti ONNIn Madonna-huoneessa tai kivilinnojemme kappeleissa, joissa eurooppalaisen taiteen helmet viestivät katolisesta uskosta. Kristillis-

aiheiset maalaukset ja puulle kaiverretut veistokset kertovat taiteen tarinaa ja mahdollistavat sen kokijalle pyhän. Raamattuamme, Tooraamme tai Koraaniamme, emme pysty myöskään tulkitsemaan uskonnollista tai pyhää taidetta. Epätietoisuus toisen pyhästä saattaa vahvistaa ennakkokäsityksiämme ja johtaa helposti vääriin tulkintoihin. Museot mahdollistavat uskalluksen kohdata itselle vieras ja tuntematon. Lapsenuskolla ja ennakkoluulottomuudella toista kohtaan estämme itseämme kompastumasta myös tuohon korkeaan kynnykseen. m MIKÄLI EMME TUNNE

FM Teresa Töntsi Kirjoittaja on Suomen ortodoksisen kirkkomuseon RIISAn johtaja. MUSEO 4/2016

Pyhyys

PEKKA TURUNEN

Museon pyhin esine Pyhä esine voi kantaa mukanaan monenlaisia merkityksiä. Museo-lehti pyysi museoiden henkilökuntaa esittelemään oman museonsa pyhimmät esineet. Miksi ne ovat museolle pyhiä? Vastaukseksi saimme monenlaisia tulkintoja. Sagalundin museo: Luokin osa

on kokoelmien ensimmäinen ja vanhin esine. Se on luinen luokin osa, johon on kaiverrettu kuvina Raamatun kertomus profeetta Joonasta. Osa on luultavasti peräisin 1600-luvulta. Sagalundin museon perustaja Nils Oskar Jansson leikki lapsena hevosen valjaisiin kuuluneella esineellä tietämättä, että siitä tulisi alkusysäys kokoelmien keräämiselle ja museon perustamiselle. Luokin osa löytyi oman kodin ullakkokomerosta. Kotona vaalittiin vanhoja perinteitä ja arvostettiin niistä muistuttavia esineitä. Aikuisena Jansson toimi kansakoulunopettajana. Sagalundin museon hän perusti Kemiöön vuonna 1900 päämääränään herättää nuorison kiinnostus esi-isien aikoja ja elintapoja kohtaan. Luokin osa on kirjattu museon esineluetteloon numerolla 1. Museon ensimmäiseen esineeseen liittyy

MUSEO 4/2016

USEOMME PYHIN ESINE

jotakin pyhää, sillä se on aikoinaan merkinnyt uuden alkua. Museon perustaminen on vaikuttanut monien ihmisten elämään. Lisäksi esine on huolella ja antaumuksella tehty sekä kuvaaiheeltaan erikoinen. Näistä syistä suhtaudumme esineeseen erityisellä kunnioituksella. Meri Ylimannila

Mikkelin taidemuseo: Fanny Churbergin maalaus Vanha koivu

N VUOSI 1926. Maisteri Martti Airio katselee pientä maalausta Gösta Stenmanin taidesalongin seinällä. Näyttelyluettelossa lukee Den gamla björken. Teoksen aihe vaikuttaa vaatimattomalta: elinvoimaisimmat vuotensa nähnyt haljen-

Pyhyys

K U V AT I E D O T: FA N N Y C H U R B E R G , V A N H A K O I V U , 1 8 7 4 , Ö L J Y P A H V I L L E , 3 2 X 2 7 , 2 C M , M A R T T I A I R I O N TA I D E K O K O E L M A / M I K K E L I N TA I D E M U S E O . K U VA H A R R I H E I N O N E N .

nut, vanha koivu, jonka suuri oksa on vääntynyt alas. Teoksen on maalannut Fanny Churberg vuonna 1874. Vanhassa koivussa on Churbergille tunnusomaista vertauskuvallisuutta. Koivu ilmentää ihmisen elämänkaarta: nuoruutta ja vanhuutta, elämää ja kuolemaa, mutta samalla jonkin uuden alkua. Maalaus on Airion ensimmäinen taidehankinta, josta alkoi hänen 40 vuotta kestänyt matkansa taiteen parissa. Vuosien saatossa teos näkee Airion hankkivan uusia teoksia ja myyvän ja vaihtavan niitä, mutta Vanhasta koivusta Airio ei luovu. Se on hänelle pyhä, sillä se muistuttaa, mistä kaikki alkoi. Nyt maalaus jatkaa elämäänsä Mikkelin taidemuseossa, Martti Airion taidekokoelmassa. Se muistuttaa meitä siitä, että pienestä ja vaatimattomastakin voi alkaa koko elämän mittainen seikkailu. Paula Hyvönen

Porvoon museo: Ullan viuhka

U H A N N ET

I H A ST U N EET

K AT SEET

kohdistuvat vuosittain Porvoon museon vitriinissä lepäävään kuluneeseen viuhkaan. Voi kun se osaisi puhua! Maaherran tytär Ulla oli 17-vuotias, kun keisari Aleksanteri I huomasi hänet Porvoon valtiopäivätanssiaisissa maaliskuussa 1809 ja haki tanssiin. Tanssin pyörteissä Ullalta putosi viuhka, jonka keisari itse poimi lattialta ja piti povellaan juhlien loppuun saakka. Siitä alkoi tarina, joka on kantanut tähän päivään asti. Ullan ympärille alkoi kietoutua juorujen vyyhti. Tarinaan kuuluvat Ullan salainen, kuninkaallinen syntyperä sekä hänen ja keisarin varhain kuollut lapsi. Ulla sai aikanaan nimityksen keisarinnan hovineidiksi sekä keisarilta runsaan rahalahjan avioituessaan. Ulla Möllersvärd eli yli 80-vuotiaaksi ja jätti viuhkan perinnöksi ystävälle, joka puolestaan lahjoitti viuhkan Porvoon museoon kaikkien ikuisesti nähtäväksi. Merja Herranen

PORVOON MUSEO

MUSEO 4/2016

Pyhyys SEPPO PELKONEN

Etelä-Karjalan museo: Viipurin pienoismalli

HANNA KIVELÄ

IIPURIN PIENOISMALLI on kuulunut Etelä-Karjalan museon kokoelmaan vuodesta 1985. Viipurin asemakaavaarkkitehtina toiminut Otto-Iivari Meurman lausui pienoismallin avajaistilaisuudessa juhlallisen uhmakkaasti, miten ”ryssä ei koskaan pystyisi meiltä tätä Viipuria viemään”. Viipurin pienoismalli on kerännyt ympärilleen vanhoja viipurilaisia ja kaupungin uusia asukkaita ihastelemaan kaupunkia sellaisena kuin se oli 2.9.1939. Suomalaisen menetetyn Viipurin kaihon rinnalle on noussut venäläisten viipurilaisten ylpeys kauniista kotikaupungistaan. Pienoismallin lahjoituskirjaan on kirjattu, että pienoismalli siirretään pysyvästi Viipuriin, jos kaupunki palautuu Suomelle. Viipurin pienoismalli symboloi menetettyä Karjalaa: sitä katsoessa kuuluu hiljentyä, itkeä, kokea kaihoa sekä tuntea tuskaa menneisyyden vääryyksistä. Sen äärellä pitää haaveilla ystävyydestä yli rajojen, paremmasta huomisesta ja maailmanrauhasta. Viipurin pienoismallin pyhyys on toivoa.

Reija Eeva

Teatterimuseo: Ida Aalbergin näyttämöpuku

esillä oleva Ida Aalbergin käyttämä punainen silk-

EATTERIMUSEOSSA

kiasu leijonapainatuksilla ja kaninkarvareunuksilla kertoo teatterin historiasta ja ajoittuu suomalaisen taiteen kultakaudelle. Pukua käytettiin tiettävästi Gustaf von Numersin Elinan Surma -näytelmän kantaesityksessä Suomalaisessa Teatterissa vuonna 1891. Suomen Kansallisteatterissa pukua käytettiin vuoteen 1946 asti Kirsti Flemingin rooliasuna, ja sitä ovat käyttäneet ainakin Hilda Pihlajamäki, Päiviö Horsma, Kaisu Leppänen ja Lullan Helo. Puvun runsasta käyttöhistoriaa todistavat selkeät ommeljäljet vuoroin kavennetuista ja levennetyistä saumoista. Tyylitellyt leijonat kertovat tarinaa kansallisesta heräämisestä. Asukokonaisuus edustaa suomalaista teatteritaidetta ja

MUSEO 4/2016

Pyhyys suomen kielen käyttöä näyttämöllä sekä toimii dramaattisena avauksena kerrottaessa suomalaisen teatterin varhaisvaiheista. Hanna Kivelä

TIMO VESTERINEN, MERIKESKUS VELLAMO

Suomen merimuseo: Jäänmurtaja Tarmo

nostaa pyhimpien esineiden joukkoon laivaa, joka pitää sisällään kokoelman ja vastaa kooltaan pientä museota. Suomen merimuseossa on tällä hetkellä kuitenkin eniten mielessä kokoelman suurin esine, höyryjäänmurtaja Tarmo, jolla on telakkakäynti edessä. Alusta kunnostetaan, jotta se voi taas palata yleisön nähtäville Kotkaan. Tarmo on esine, jonka säilyttämisen tärkeys on arvotettu korkealle, ja kohde, jonka museokävijät haluavat nähdä. Sen pyhin osa on lähes alkuperäisessä kunnossa oleva konehuone, höyrylaivan kuuma sydän. Tarmo on itsenäistä Suomea kymmenen vuotta vanhempi, ja sen kautta on helppo kertoa Suomen historiasta. Talvimerenkulun parissa yli kuusikymmentä vuotta työskennellyt viranomaisalus on eläköidyttyään siirtynyt valtion jäänmurtajalaivastosta osaksi kansalliskokoelmaa. Museoitu Tarmo on kolmen sodan veteraani, jolla on tehty myös rauhan aikana urotöitä. Tarmo on turvannut Suomelle elintärkeitä kauppayhteyksiä sekä pelastanut muun muassa jäälautalla ajelehtineita kalastajia. OI OLLA EPÄREILUA

M A R K K U H AV E R I N E N 2 0 1 3

Johanna Aartomaa

Kansallismuseon yleisetnografinen kokoelma: Salish-intiaanien seremoniaviitta

yleisetnografisen kokoelman ensimmäisen esine on Luoteis-Amerikan salish-intiaanien seremoniaviitta, joka ajoittuu vuosiin 1778–1827. Se lahjoitettiin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston raha-, mitali- ja taidekabinettiin 1.11.1828. Viitan lahjoittajan eli Viaporin sotasataman ylipäällikön esikunnan kielenkääntäjänä toimineen nimineuvos Anders Gustaf Grenqvistin (1789–1834) ei tiedetä koskaan käyneen AmeANSALLISMUSEON

rikassa. Siksi on arveltu hänen saaneen viitan meriupseeri A. A. Etholénilta, joka oli lahjoittanut Amerikan alkuperäiskansoilta keräämänsä kokoelmat Turun akatemialle 1825 ja 1826. Jos näin on, viitta on ainoita Etholénin ensimmäisiltä matkoilta säilyneitä esineitä, koska muut tuhoutuivat Turun palossa 1827. Sillä on ollut suojelusenkeli matkassaan. Salishit käyttivät hartiaviittoja seremonioissaan, maksuvälineenä vaihtokaupassa sekä lahjoina. Vastaavia viittoja on jäljellä vain nelisenkymmentä maailman museoissa. Ensi vuonna Kansallismuseolle ja salish-intiaaneille pyhä esine matkustaa näyttelyyn Vancouveriin, jotta sen alkuperäiset omistajat voivat oppia ja nauttia siitä. Heli Lahdentausta MUSEO 4/2016

Pyhyys

”Savupirtti kertoo suomalaisten sinnikkyydestä” Museo-lehti tutustui maahanmuuttajaryhmän kanssa Kansallismuseoon. Millaisen kuvan perusnäyttely antaa heille suomalaisuudesta?

Vasemmalla: Etiopiasta kotoisin oleva Sebiewenpai tutustui Kansallismuseoon Suomen historia tutuksi -kierroksella.

MUSEO 4/2016

ELISA HELENIUS

päätään. Kukaan heistä ei ole kuullut aiemmin Kalevalasta. Seisomme Suomen Kansallismuseon aulassa, jonka katossa on Akseli-Gallen Kallelan maalauksia kansalliseepoksesta. Parikymmentä 20–40-vuotiasta maahanmuuttajaa on saapunut Kansallismuseon opastetulle kierrokselle Tuhat vuotta Suomen historiaa -perusnäyttelyyn. Museoassistenti Laura Svärd kertoo, että maksutonta Suomen historia tutuksi -kierrosta on tarjottu maahanmuuttajaryhmille keväästä 2012 alkaen. Kierroksen sisältö on pysynyt melko samanlaisena, mutta jokaisella oppaalla on omat variaationsa opastuksesta. ”Kierros on ollut suosittu. Vuosittain noin sata ryhmää käy tällä opastuksella. Se on vajaat kymmenen prosenttia vuosittaisista opastuksista”, Svärd sanoo. Kierrokselle osallistuvat tällä kertaa Raamattuopiston opiskelijat. Yksi heistä on Sierra Leonesta kotoisin oleva Muhamed Wansaray. ”Opin paljon Kansallismuseossa. Olen vaikuttunut Suomen historiasta, erityisesti kristittyjen elämästä. Olin itse ennen muslimi. Saavuin Suomeen vuonna 2013 ja käännyin silloin kristityksi”, hän kertoo kierroksen jälkeen. Museon aulan jälkeen nousemme YHMÄ PUDISTELEE

portaat ensimmäiseen huoneeseen, jossa on esillä muinaisesta kristinuskosta kertovia esineitä. Ryhmä ympäröi lasikuvun alla esillä olevan, 900 vuotta vanhan Neitsyt Marian puupatsaan. ”Patsaan sininen väri oli todella kallis ja harvinainen. Suomessa ei vielä tuohon aikaan osattu valmistaa sinistä, joten väri piti ostaa Afganistanista. Vaikka patsas on pieni, se maksoi enemmän kuin talo”, näyttelyopas Annaliina Granqvist kertoo selkosuomella. Patsaan vieressä on Pyhän Henrikin sarkofagin kuparilaattojen kopiot. Niissä on kuvien avulla kerrottu piispasta ja hänet surmanneesta Lallista. Granqvist muistuttaa, että kyseessä on legenda, jonka tarkoitus oli kuvien avulla opettaa lukutaidottomalle kansalle, ettei pidä varastaa tai tappaa. ”Kuulin Pyhän Henrikin tarinan ensimmäistä kertaa. Kuparilaatat ovat

näyttelyn paras kohde”, Englannista kotoisin oleva Paul Tonkyn sanoo myöhemmin. Piispa Henrik on mahdollisesti ollut myös Englannista kotoisin. Toisessa huoneessa on Paraisten kirkon saarnatuoli 1650-luvulta. Saarnatuolit saapuivat Suomeen samaan aikaan kuin luterilainen usko. Maahanmuuttajat ihmettelevät oppaan kertomaa tietoa, että Suomessa pääsi tuohon aikaan naimisiin vain, jos osasi lukea. Tämän takia lähes kaikki opettelivat lukemaan. Toisessa saarnatuolissa on oman aikansa uutuus: rivi pieniä tiimalaseja, jotta pappi tiesi kuinka kauan saarnata. 1600-luvulla ei vielä käytetty kelloja, joten tiimalasit olivat seurakuntalaisille ihmetyksen aihe. ”Ihmeellistä!” kommentoi vaikuttavaa tiimalasiriviä Ghanasta kotoisin oleva Godwin. Opastus jatkuu huoneeseen, joka on täynnä posliiniastioita, piippuja ja muita varakkaiden esineitä 1700-luvulta. Ryhmäläisiä huvittaa, kun Granqvist kertoo, että suomalaisissa taloissa kiersi tuolloin kahvipoliiseja nuuhkimassa ilmaa ja antamassa sakkoja kahvinjuomisesta. Ruotsin kuningas oli määrännyt kahvin laittomaksi, koska hänestä suomalaisten

Pyhyys MUSEOVIRASTO, ARNO DE LA CHAPELLE

Vasemmalla: Annaliina Granqvist opastaa maahanmuuttajaryhmiä Kansallismuseossa. Keskihallissa huomio kiinnittyy Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1928 maalaamiin Kalevala-aiheisiin freskoihin.

ELISA HELENIUS

ei pitänyt tuhlata kaikkia rahojaan kahviin. Samaan aikaan tupakkaa pidettiin terveystuotteena. Ryhmä innostuu, kun pääsemme valtaistuinsaliin. Kullattu valtaistuin tehtiin vuonna 1797 Venäjän keisarille Aleksanteri I:lle. Kamerakännykät räpsyvät, kun ryhmäläiset haluavat vuoron perään ikuistaa itsensä valtaistuimen edessä. Museovieraiden toinen suosikkikohde on 200 vuotta vanha karjalainen savupirtti, jonka sisälle pääsemme istumaan. Laura Svärd kertoo, että valtaistuin ja savupirtti ovat muidenkin maahanmuuttajaryhmien suosituimmat kohteet. Hämärässä pirtissä tuoksuu yhä savu ja terva. Yhden huoneen asunnossa on elänyt kymmenhenkinen perhe. Yöllä nukuttiin tuvan puupenkeillä. Talvisin asunnon lattialla on koisinut myös lehmä, sika, hevonen ja kanat. ”Asuisin mieluummin täällä kuin siellä hienossa asunnossa”, yksi ryhmäläinen kommentoi ja viittaa aiemmin näkemäämme 250 vuotta vanhaan kartanon juhlasaliin. Etiopilainen Sebiewenpei ja brasilialainen Gisleme Ivanoff Gomes kertovat pitävänsä näyttelyssä eniten savupirtistä. ”Savupirtti muistuttaa minua suomalaisten vahvuudesta. He rakensivat tällaisen kodin selviytyäkseen. Pidin myös toisessa huoneessa olleista muinaisista suksista”, Sebiewenpei sanoo. Kuulen ryhmäläisiltä näyttelystä ainoastaan kehuja. Kansallismuseo on kuitenkin parhaillaan uudistamassa perusnäyttelyn, joka on ollut samanlainen vuodesta 2000 lähtien. Ensimmäinen osa eli uusi, kokemuksellisempi esihistorianäyttely avautuu ensi keväänä. Suunnittelukilpailun voitti arkkitehtitoimisto Fantomatico Oy käsikirjoituksellaan Selviytyjät. m Elisa Helenius MUSEO 4/2016

Kolumni

Etsivä löytää Arkisen kiireen keskellä museoiden kaltaiset hiljentymispaikat nousevat uuteen arvoon.

YHYYDEN KOKEMISEN TAVOITTELU on

muuttunut lyhyessä ajassa huomattavasti. Tänä päivänä jokainen määrittelee itse, mistä ja minkälaista pyhyyttä ammentaa. Useat suomalaiset kokevat pyhyyttä luonnossa metsän keskellä, toisille pyhä hetki löytyy joogatunnilla. Pyhyyden kokemisessa vaikuttaa olevan jotakin hyvin samankaltaista kuin esteettisissä kokemuksissa, joista puhutaan lähinnä taiteen tutkimuksen puolella. Todellisuus ikään kuin samalla kertaa pysähtyy ja laajenee radikaalisti. Usein sanotaankin, että jokin asia ”suorastaan salpaa hengen”. Pyhyydessä on aina jotakin elämää suurempaa ja jotakin, jota ei voida selittää loppuun. Museo on toiminut pyhän kokemisen mahdollistajana aina. Museossa tuntemattomien ihmisten keskellä on helppo vetäytyä omaan ajatusmaailmaan ja heittäytyä jonkin omaa elämää suuremman vietäväksi. Näyttely voi pysäyttää ja olla apuna avaamassa tunteita tai oivalluksia. Museossa voi kuin huomaamatta antautua itselle merkityksellisen asian koskettamaksi. Kyse ei ole vain hyvän tai huonon näyttelyn kokemuksesta. Museo tarjoaa peilin, josta kaikki kokijan omat ennakkoajatukset, pelot ja tarpeet heijastuvat. Museo voi tarjota sekä virkistystä että kokonaisvaltaisempaan itsetutkiskeluun suuntaavaa toimintaa. Elämyksiä tai apua juuri tiettyyn tarpeeseen ei kuitenkaan voida luvata. Museo voi toimia vain uusien kokemusten mahdollistajana ja auttaa uusien näkökulmien etsijää peilien asettelussa. Etsijän on itse oltava aktiivinen ja avoin. Arjen velvollisuuksien, ihmisvilinän, mediatulvan, mainosvalosaasteen ja liikenteen melun

MUSEO 4/2016

keskellä museon kaltainen vetäytymispaikka on uudella tavalla tarpeellinen. Pysähtymisen hetket, joissa arki väistyy, tekevät jokaiselle hyvää. Museon työpajat puolestaan tarjoavat tilaisuuden keskittyä omaan työskentelyyn ja hiljentymiseen. Joskus sisäinen oivallus ja tieto ovat selkeämpiä kuin sanat. Työpajoissa tietty asia voi käsillä käsittämisen kautta koskettaa juuri itselle sopivalla tavalla. Nykypäivän museot ovat kuitenkin tilanteessa, jossa tiloja ja toimintaa on muokattava koko perheen olohuoneeksi ja yleiseksi toimintakeskukseksi. Museoon pitää voida piipahtaa ystävän kanssa kahville tai päivän lehteä lukemaan. Museossa on oltava tilaa konserteille, luennoille, kursseille, työnäytöksille ja myyjäisille – kattavasta museokaupasta puhumattakaan. Museossa on oltava mahdollisuus kokea sekä pyhyyttä että karnevaalitunnelmaa. Miten itse kukin pyhyyden ja sen kokemisen sitten määritteleekin, museossa on sille tilaa ja kanavia. Etsivä löytää. Aina ei kuitenkaan ole mahdollista olla avoinna kokemiselle tai uppoutua sisäisiin huippukokemuksiin. Usein jo pelkkä muisto itselle arvokkaasta tilasta ja kokemuksesta tuo iloa vielä jälkeenpäinkin.

FM, AmO Anne Sarja-Kolu on kulttuuriluotsi ja Jyväskylän taidemuseon pajaohjaaja.

n e d i o e s u M elyt ta

t t y ä n i lv

TALVI / 2016 Talvinäyttelyt-ilmoitusliite esittelee suomalaisten museoiden monipuolista tapahtuma- ja näyttelytarjontaa ympäri Suomen. Ajantasaisen näyttelykalenterin ja lisätietoa museoiden tapahtumatarjonnasta sekä kaikki Museokorttikohteet löydät osoitteesta museot.fi. Yhteydenotot Museo-lehden ilmoitusasioissa: Yhteistyökoordinaattori Helena Piipponen, helena.piipponen@museoliitto.fi, puh. 0444 300 701.

Annankatu 16 B 50, 00120 Helsinki museoliitto@museoliitto.fi www.museoliitto.fi

Näyttelykalenteri Joulukuu

Alajärvi 10.12.2016–19.2.2017 Katri Yli-Erkkilä – Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2016, Nelimarkka-museo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo ja Nelimarkkaresidenssi Forssa 2.12.2016–21.12.2016 Pohjolan kämmekät Forssan Luonnonhistoriallinen museo

Talvinäyttelyt

SÄRESTÖNIEMI-MUSEO REIDAR SÄRESTÖNIEMEN KOSKETTAVAA TAIDETTA Avoinna ti-la 12-18 Pääsymaksut 12/10 € Meillä käy museokortti! Särestöntie 880 99110 Kaukonen p. 016-654 480 www.sarestoniemenmuseo.fi sarestoniemimuseo

Heinola 7.12.2016–6.12.2017 Joulu näyttely Heinolan kaupunginmuseo 10.12.2016–8.1.2017 Heinolan Taide 2016 Heinolan taidemuseo

Helsinki 3.12.2016–8.1.2017 Paola Suhonen: Love on the Road, Helsingin Taidehalli

KULTAMUSEO SUOMEN JA KANSAINVÄLINEN KULTAHISTORIA Kullanhuuhdontaa Museokauppa Avoinna talvikaudella ma–pe 10–16 31. 12. 2016–15. 4. 2017 myös la 12–16 Pääsymaksut 10/8/5 EUR Meillä käy Museokortti! 99695 Tankavaara p. 016-626171 www.kultamuseo.fi

Sisäänpääsy myös Museokortilla

Saamelaismuseo & Luontokeskus puh. 0400 898 212, 99870 Inari

15.12.2016–5.2.2017 Joonas ja kisällit – mestarit mestarin jäljillä Päivälehden museo

Hyvinkää 9.12.2016–5.2.2017 Aivan kuin rastan päässä olisi kahva Hyvinkään taidemuseo 9.12.2016–29.1.2017 Kalle Mustonen – Afterlife Hyvinkään taidemuseo

Kajaani 15.12.2016–22.1.2017 Latitude 64. leveyspiiri – Tapahtumia ajassa Kajaanin taidemuseo Kotka 2.12.2016–12.3.2017 Viaporin telakka – silta tulevaisuuteen. Jacopo Brancatin valokuvia Suomen merimuseo 15.12.2016–26.3.2017 Kauno. Taiteilijaryhmä Antareksen näyttely Kymenlaakson museo

MUSEO 4/2016

Ikkuna saamelaiseen kulttuuriin ja pohjoiseen luontoon

www.siida.fi

Kaikkien aikojen joululahja! Osta Museokortti (59 €) lahjaksi verkosta tai museosta. Museot.fi/osta

Talvinäyttelyt

FORSSAN MUSEO KIRJAVAN KANKAAN KAUPUNKI Avoinna ti–pe 10–16, la 10–14, su 12–16 Pääsymaksut 5/3/0 € Kehräämöalue, Wahreninkatu 12, Forssa p. 03-4141 5838 www.forssanmuseo.fi

KIMMO PYYKKÖ -TAIDEMUSEO AKATEMIAN AAMUT – Kimmo’s Pub 5.3.2017 asti. Ma–ti sulj., ke 11–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15. Museokortti tai 4/6 €, alle 18-vuotiaat maksutta Kimmo Pyykkö -taidemuseo Kuohunharjuntie 6, 36200 Kangasala p. 040 7730148 kimmopyykkotaidemuseo.fi

Näyttelykalenteri Kuopio 9.12.2016–31.12.2016 Korttelimuseon joulunäyttely Kuopion korttelimuseo Porvoo 16.12.2016–8.1.2017 Museoväen joulukuusi Porvoon museo, Vanha raatihuone Savonlinna 3.12.2016–22.1.2017 Nukkumaanmenoaika – kirjontatöitä Savonlinnan maakuntamuseo Tornio 14.12.2016–26.2.2017 Mämmiä ja surströmmingiä Tornionlaakson maakuntamuseo Turku 1.12.2016–6.1.2017 Antin päivästä Tapaniin -joulunäyttely Luostarinmäen käsityöläismuseo 2.12.2016–26.2.2017 Okko Pöyliö Aboa Vetus & Ars Nova -museo 2.12.2016–26.2.2017 Päiviö Pyöttiälä – Itseoppinut surrealisti Aboa Vetus & Ars Nova -museo

UUTUUSNÄYTTELYISSÄ KULTAKAUSI – Marita Liulian maalausten ja valokuvien rinnalla nähdään Suomen kultakauden taiteen teoksia.

NIITTYJÄ JA ERÄMAITA Maisemataidetta Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmista. Lisäksi useita muita näyttelyitä: nykytaidetta ja kultakauden mestareita. Dramatisoitua historiaa. Museokauppoja. Puhtaiden makujen ravintola Gösta.

Mänttä | serlachius.fi | Serlachius-bussilla Tampere - Mänttä - Tampere suoraan museoihin!

Vaasa 17.12.2016–29.1.2017 ”When I was on the Moon…” Vaasan taidehalli

Tammikuu

Espoo 28.1.2017–3.9.2017 Kahden tulen välissä – Akseli GallenKallelan kuohuva 10-luku GallenKallelan Museo Heinola 31.1.2017–19.2.2017 Kadonnutta Heinolaa. Pentti Pitkälahden valokuvia 1960–80 -luvuilta Heinolan kaupunginmuseo

Teos: Marita Liulia, Helmiriitta (osakuva), 2016.

MUSEO 4/2016

Näyttelykalenteri Helsinki 27.1.2017–31.12.2020 Uudistettu kokoelmanäyttely Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Designmuseo 28.1.2017–5.3.2017 GrönlundNisunen Helsingin Taidehalli

Hyvinkää 6.1.2017–8.1.2017 Hyvää matkaa Lättähattu Suomen Rautatiemuseo Jyväskylä 7.1.2017–5.3.2017 Dora Jung – Pellavan kuvittaja Suomen käsityön museo Kajaani 18.1.2017–2.4.2017 Kaiken kansan mölytoosa Kainuun Museo Kemi 13.1.2017–12.3.2017 Sata taiteen vuotta – Itsenäisyyden vuosi kymmenet Kemin taidemuseon kokoelmissa Kemin taidemuseo Kuopio 21.1.2017–29.4.2017 Taivaallista Valoa – Ekumeeniset ikonit RIISA – Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Oulu 19.1.2017–3.3.2017 Rohkea. Ajassa. Aito. Pohjois-Pohjanmaan museo Pori 3.1.2017–29.1.2017 Tuomo Rainio Porin taidemuseo 31.1.2017–2.4.2017 Azar Saiyar Porin taidemuseo

Talvinäyttelyt

SUOMEN MAATALOUSMUSEO SARKA MAATALOUDEN AIKA Suomalaisen maatalouden tarina Avoinna talvikaudella ti–su klo 10–17 Pääsymaksu 6/4/2 €, Museokortti Vanhankirkontie 383, Loimaa p. 02 763 7700 www.sarka.fi

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAMUSEO TÖRNÄVÄN MUSEOALUE Östermyran vaiheita, talonpoikaiselämää. Nukkekotitunnelmia 4. 11. 2016–29. 1. 2017 Nukketaiteilijoiden teoksia 15. 2.–9. 4. 2017 Liput 4/2 €, museokortti Avoinna ke 12–18, to–pe, su 12–16 Törnäväntie 23, Seinäjoki p. 06 416 2648 www.seinajoki.fi/museo

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAMUSEO SUOJELUSKUNTA- JA LOTTA SVÄRD -MUSEO Suojeluskuntien ja lottien historiaa. Suojeluskunnat sotilaskunnossa 25. 1.–1. 10. 2017. Liput 4/2 €, museokortti Avoinna ke 12–18, to, pe, su 12–16 Kauppakatu 17, Seinäjoki p. 06 416 2734 www.seinajoki.fi/museo

POSTIMUSEO

Rauma 1.1.2017–31.12.2017 Puuta, rautaa, rakkautta Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo

Elämyksellinen SALAISTA JÄÄKÄRIPOSTIA -näyttely (19.3.2017 saakka) kertoo jääkäreistä kirjeiden ja päiväkirjojen avulla. Myynnissä myös Jääkärit Saksan tiellä -kirja.

Rovaniemi 6.1.2017–23.4.2017 Suomen taiteen tarina – Ateneumin kiertävä näyttely Rovaniemen taidemuseo Korundi

ti–su 10–18, 4/10 euroa, museokortti

MUSEO 4/2016

Museokeskus Vapriikissa Alaverstaanraitti 5, Tampere puh. 03 5656 6966 www.postimuseo.fi

Talvinäyttelyt

FORUM MARINUM Pimeään talvikauteen tunnelmallista valoa luo ”KIITOKSEKSI JA KORISTEEKSI – LAIVOJA KIRKOSSA”-näyttely, jossa esitellään kirkkoja votiivilaivoja sekä niiden symboliikkaa. Kruununmakasiinin aulassa 25. 11. 2016–26. 2. 2017 MUSEOKORTTIKOHDE!

NELIMARKKA-MUSEO Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija KATRI YLI-ERKKILÄ 10. 12. 2016–19. 2. 2017 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo NELIMARKKA-MUSEO Pekkolantie 123 62900 Alajärvi p. 06 557 2129 www.nelimarkka-museo.fi Avoinna: Ti–pe 11–17, La 12–16 Su 12–17 Liput: 6/4 € / Museokortti

SUOMEN PELIMUSEO

avautuu tammikuussa 2017 PIAN PELATA AN | WE’LL PLAY SOON W W W.SUOMENPELIMUSEO.FI

ALAVERSTAANRAITTI 5, TAMPERE / PUH. 03 5656 6966 / 12/6¤ / WWW.VAPRIIKKI.FI

Itsenäisyyden juhlavuosi käynnistyy museoissa loppiaisena 6.–8. 1. 2017. Tutustu ohjelmaan osoitteessa www.museo100.fi

Näyttelykalenteri Seinäjoki 25.1.2017–1.10.2017 Suojeluskunnat sotilaskunnossa EteläPohjanmaan maakuntamuseo, Suojeluskunta ja Lotta Svärd -museo Tampere 18.1.2017–5.3.2017 Työn kuvat III Emil Aaltosen museo Turku 13.1.2017–19.3.2017 Touko Laaksonen – Tom of Finland/ Musiikista ja miehistä Wäinö Aaltosen museo Tuusula 17.1.2017–23.4.2017 Kotien taideaarteita Tuusulan museot, Halosenniemi 21.1.2017–28.5.2017 Kultaisilta päiviltä Tuusulan museot, Taiteilijakoti Erkkola

Valkeakoski 4.1.2017–5.2.2017 Kameraseura -74 Valkeakoski ry, vuosinäyttely Myllysaaren museo Varkaus 27.1.2017–14.5.2017 Out and About Varkauden taidemuseo

Helmikuu

Espoo 8.2.2017–21.5.2017 Joseph Beuys / Toisin ajatellen EMMA – Espoon modernin taiteen museo 8.2.2017–21.5.2017 Olafur Eliasson: Pentagonal Landscapes EMMA – Espoon modernin taiteen museo

Helsinki 3.2.2017–30.4.2017 Poliittisen valokuvan festivaali 2017 Suomen valokuvataiteen museo 11.2.2017–28.5.2017 Juho Rissanen – Lapsuuden muisto Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseo MUSEO 4/2016

Näyttelykalenteri 14.2.2017–5.8.2018 Rakkauden tiloja – Nautinnon nälkä Hotelli- ja ravintolamuseo

Talvinäyttelyt

HUITTISTEN MUSEO

Kuvanveistäjä Lauri Leppänen Avoinna ryhmille sop. muk., 1. 2. 2016 alkaen la–su 12–16

22.2.2017–12.11.2017 Rohkeutta välittää Diamus – Helsingin Diakonissalaitoksen museo

28.2.2017–16.4.2017 Valo muuttaa kaiken – Tuomo Sepon kokoelma Ateneumin taidemuseo

Hämeenlinna 10.2.2017–29.4.2017 ARTSI meets HML Hämeenlinnan taidemuseo Joensuu 2.2.2017–30.4.2017 Reetta Gröhn-Soininen: Voi poijaat! Joensuun taidemuseo

TAIDEGRAFIIKKAA Maija Albrecht, Jussi Juurinen, Teija Lehto, Juho Karjalainen, Tatu Tuominen ja Annu Vertanen

PAIKALLISHISTORIAA Presidentti Risto Ryti

16.2.2017–14.5.2017 Caesar van Everdingen – Siveltimen mestari Rembrandtin aikaan Sinebrychoffin taidemuseo

28.2.2017–16.4.2017 Tuulikki Pietilä Ateneumin taidemuseo

LAPUAN TAIDEMUSEO

27. 9. 2016–21. 1. 2017

Pääsymaksu 2 € Museokorttimuseo

Avoinna ti–pe 12–18, la 11–15, vapaa pääsy

Kirkkotie 4, 32700 Huittinen P. 044 560 4319 www.huittinen.fi/museo

Kulttuurikeskus Vanha Paukku Kauppakatu 23, Lapua www.lapuantaidemuseo.fi

TALVEN NÄYTTELYT

RAISION MUSEO HARKKO

Mikkelin taidemuseo

PAPINKALLIO rautakautinen löytöpaikka 9. 12. 16–26. 2. 17

18.11. 2016–12.2. 2017

E T A P P I

Jostain kotoisin

Avoinna joulukuussa ti–pe 10–16 Tammi–helmikuussa: ti–pe 10–16, la–su 12–15

24.2.–21.5. 2017

Jostain kotoisin RAIJA MARTTINEN SUSANNA PÄLVIÄ HANNA RÄTY MARJA-RIITTA SIIMALA HANNA VAHVASELKÄ

Järvenpää 11.2.2017–1.10.2017 Elisabeth Järnefelt Järvenpään taidemuseo

Päämajamuseo

Kajaani 9.2.2017–26.3.2017 Caj Bremer – Takaisin Karjalaan Kajaanin taidemuseo 15.2.2017–5.4.2017 Taidetta ja arkitavaraa – suomalaista muotoilua 1950-luvulla Kainuun Museo

Suur-Savon museo

31.12.2016 saakka Sotasyylliset?

31.12.2016 saakka Mikkelin pitäjänkirkko 200 vuotta

Emma Ainala State of Art Valtion taideteostoimikunta 60 vuotta Ristimäenkatu 5 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2424 Avoinna ke 12–19, to, pe, su 10–17, la 10–13, ma–ti suljettu. Loka– huhtikuu pe vapaa pääsy.

Nallinkatu 2 / Raision kaupungintalo Vapaa pääsy www.raisio.fi/harkko

ORIMATTILAN TAIDEMUSEO

Päämajankuja 1–3 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2424 Avoinna 1.9.–30.4. pe–su 10–17.

Kokoelmat: WALL-HAKALAN TAIDESÄÄTIÖ PENTTI PAPINAHO ORIMATTILAN ERKOT

Otavankatu 11 50130 Mikkeli Puh. 015 213 606 Avoinna 1.9.–30.4. ke 10–17, la 14–17.

MIKKELIN KAUPUNGIN MUSEOT Hallituskatu 8 E, 50100 Mikkeli Puh. 015 194 2424 • www.mikkeli.fi/museot Museoissa käy valtakunnallinen museokortti.

ti–pe 12–16 la 10–14 su 11–15 Suljettu 23. 12.–9. 1. 2–5 € / Museokortti Lahdentie 65 Orimattila p. 044 781 3567 www.orimattila.fi/ taidemuseo

Kemi 28.2.2017–26.3.2017 Minä ja tilkut 20 vuotta Kemin historiallinen museo Kouvola 2.2.2017–16.4.2017 Kohtaamisia Poikilo-museot: Kouvolan taidemuseo ja Kouvolan kaupunginmuseo

SEITSEMÄN JÄTTILÄISTÄ 23.9.2016-28.1.2017

ANTTI IMMONEN, TIMO KOKKO, SAMI KORKIAKOSKI, SEPPO KÄÄRIÄINEN, ULLA-MARI LINDSTRÖM, TIINA TANSKANEN, JOHANNA VÄISÄNEN Kauppakatu 35 / ti-la 10-17 / 6/4€

MUSEO 4/2016

- pääsy museokortilla -

Talvinäyttelyt

Kuopio 9.2.2017–1.4.2017 Toiveretki Suomalais-arabialainen näyttely lapsille Kuopion museo

SOTAMUSEO AUTONOMIASTA ATALANTAAN – NÄYTTELY SUOMEN SOTAHISTORIASTA

10.2.2017–27.5.2017 Dream Kuopion taidemuseo

ma–su 11–18 liput 7 / 4 €, pääsy Museokortilla Sotamuseon Maneesi Suomenlinna, Helsinki p. 0299 530261 www.sotamuseo.fi

PALANDERIN TALO KOTIMUSEO 26.11.2016–8.1.2017 Palanderin talon joulu Avoinna la–su 12–16 ryhmät tilauksesta 5/4/2 € tai Museokortilla Linnankatu 16, Hämeenlinna p. 03 621 2967 www.hmlmuseo.fi

KERAVAN TAIDEMUSEO NÄKYVÄKSI NEULOTTU 26. 11. 2016–5. 3. 2017

Mikkeli 24.2.2017–21.5.2017 Emma Ainala Mikkelin kaupungin museot, Mikkelin taidemuseo – Etelä-Savon aluetaidemuseo

24.11.2016-8.10.2017

Mänttä-Vilppula 4.2.2017–7.1.2018 Rajat kiinni Serlachius-museo Gösta

SINÄ!

18.2.2017–28.5.2017 Present Serlachius-museo Gösta

URHEILUHISTORIAA KOUVOLASSA SI, TSE ON! I A O ASTMUSE A H E N ME Kouvolan taidemuseo ja kaupunginmuseo saman katon alla.

ti, to, pe 11–18 ke 12–19 la–su 11–17 5/3/0€/Museokortti

Danske Kunsthåndværkere & Designere

MUSEO MILITARIA SCHMARDEN 100 VUOTTA jääkäripioneerit ja pioneeriaselajin alku Suomessa -näyttely Päämajan radiokeskus 1941–1945 8/4/6/18 € ja Museokortti Vanhankaupunginkatu 19, HÄMEENLINNA p. 03 682 4600 asiakaspalvelu@ museomilitaria.fi www.museomilitaria.fi

29.9.2016–8.1.2017

Ulla Sinkkonen, Onko lottovoitto syntyä Suomeen Kuva: Matti Sinkkonen

Taide- ja museokeskus Sinkka Kultasepänkatu 2 04250 Kerava p. 040 318 4300/info www.sinkka.fi

Näyttelykalenteri

Oulu 4.2.2017–30.4.2017 Esko Männikkö – !VALMIS? Oulun taidemuseo 18.2.2017–17.2.2018 Ihminen ja eläin – kykyjen koitos Tiedekeskus Tietomaa

Orimattila 2.2.2017–2.4.2017 Tiina Tonttutyttö ja 40-luvun moderni kuvakirja – MaijaKaarina Nenosen kuvituksia Orimattilan taidemuseo Pori 14.2.2017–3.9.2017 Maailma ennen ihmistä Luontotalo Arkki Rauma 11.2.2017–21.5.2017 Aarrekammion avainkaappi Rauman taidemuseo 11.2.2017–21.5.2017 Puuta, rautaa ja rakkautta Rauman taidemuseo

Riihimäki 1.2.2017–23.4.2017 Subjective trophies – Metsästäjien muoto kuvia Suomen Metsästysmuseo

MUSEO 4/2016

Näyttelykalenteri Rovaniemi 10.2.2017–7.1.2018 Yhtä juhlaa! Teoksia Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmista Rovaniemen taidemuseo Korundi Salo 3.2.2017–7.5.2017 Heikk Willamo, Myyttinen matka Salon taidemuseo – Veturitalli Savonlinna 1.2.2017–2.4.2017 Pinnalla Lusto – Suomen Metsämuseo Seinäjoki 15.2.2017–9.4.2017 Nukketaiteilijoiden teoksia Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Törnävän museoalue

Talvinäyttelyt PÄIVIKKI JA SAKARI SOHLBERGIN KOTIMUSEO 1900-LUVUN KULTTUURIKOTI HELSINGIN KATAJANOKALLA

TÄHTITIETEEN YLEISÖKESKUS Yleisöopastus kk:n toinen la klo 14.

Avoinna Opastetut kierrokset arkimaanantaisin 15.30 ja 17.00 sekä ryhmille sopimuksen mukaan Kauppiaankatu 11 A, Helsinki p. 09 636 753 www.pss-saatio.fi

Kuukauden tähtitaivas – planetaarioesitys kk:n ensimmäinen la klo 13.

KAUKLAHDEN LASITEHDAS 1923–1952

Vantaa 14.2.2017–23.12.2017 Rakkauden tiloja – Tunteiden kiitotiellä Vantaan kaupunginmuseo

AJATTELUN VOIMAA -näyttely kertoo yliopiston tarinan 1640–2015. Fabianinkatu 33, 3. krs, Hki (yliopiston päärakennus, uusi puoli). Ti–to 12–17, pe 12–16. Vapaa pääsy.

17.2.2017–31.12.2017 Valtapeliä – reformaatio Suomessa Turun linna

Valkeakoski 12.2.2017–12.3.2017 Valkea kosken Kuvataiteilijat ry, vuosinäyttely Myllysaaren museo

To 12–20, pe–su 12–16 Kopernikuksentie 1, Hki 8/6/4 € Museokorttikohde www.observatorio.fi

HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO

Turku 1.2.2017–7.1.2018 Conducting Finland Sibelius-museo

Vaasa 4.2.2017–23.4.2017 Kohtalokas kauneus Kuntsin modernin taiteen museo

HELSINGIN OBSERVATORIO

www.museo.helsinki.fi

Espoon kaupunginmuseon näyttely kertoo Kauklahden lasitehtaan historiasta, tuotannosta, työntekijöistä ja heidän arjestaan. Näyttely on avoinna Näyttelykeskus WeeGeellä 3.8.2017 asti. www.espoonkaupunginmuseo.fi

SUOMEN LELUMUSEO HEVOSENKENKÄ TERVETULOA KOKO PERHEEN MUSEOON! Ti & to 11−18, ke & pe 11−19, la & su 11−17 Pääsyliput: 12/10/0 €, Museokortilla 0 €. Näyttelykeskus WeeGee Ahertajantie 5, Espoo puh. 09-81631833 lelumuseohevosenkenka.fi

KAMU – Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo

Joulutapahtumia

Espoo 26.11.2016–27.11.2016 WeeGeen joulutapahtuma Espoon kaupunginmuseo, KAMU 27.11.2016–13.1.2017 Joulun aika Talomuseo Glimsissä, Espoon kaupunginmuseo, Talomuseo Glims, Espoo

MUSEO 4/2016

PIENI SUURI TAIDEKOKOELMA Pohjoinen Hesperiankatu 7, Helsinki. Avoinna ke 14–18 ja su 12–16. Ei pääsymaksua. Ryhmille myös tilauksesta. www.taidekotikirpila.fi

Talvinäyttelyt

Järvenpään taidemuseo helmikuu–syyskuu 2017

Näyttelykalenteri Helsinki 26.11.2016–27.11.2016 Joulu valotyöpajat Tekniikan museo 27.11.2016 Adventtikonsertti Sinebrychoffin taidemuseo 10.12.2016 Piparin koristelutyöpaja Hotelli- ja ravintolamuseo 10.12.2016–11.12.2016 Joulu valotyöpajat Tekniikan museo

Lieto 27.11.2016 Vanhalinnan joulu Liedon Vanhalinna Nurmes 1.12.2016 Yhteislaulutilaisuus Ikolan ulkomuseo Raasepori 26.11.2016 Hammarbackenin Joulu – Jul på Hammarbacken, Fiskarsin Museo Riihimäki 26.11.2016 Joulutori Suomen lasimuseo Salo 11.12.2016 Joulun tunnelmaa Meritalon museossa Meritalon museo Tampere 29.11.2016 Kaikille avoimet pikkujoulut Vapriikissa Postimuseo helmi–huhti ke–su 10–17 / touko–syys ti–su 11–18 7/6/4€, tai museokortilla Kirjastokatu 8, 04400 Järvenpää / 040 315 3881 www.jarvenpaa.fi/taidemuseo / taidemuseo@jarvenpaa.fi

Turku 26.11.2016–27.11.2016 Käsityöläisten jouluvalmistelut Luostarinmäen käsityöläismuseo 27.11.2016–18.12.2016 Joulupöytäopastukset Apteekkimuseo ja Qwenselin talo 1.12.2016–13.1.2017 Joulunaika linnassa Turun linna 3.12.2016–4.12.2016 Lasten marsipaaniverstas Luostarinmäen käsityöläismuseo

MUSEO 4/2016

Näyttelykalenteri 10.12.2016–18.12.2016 Isoäidinaikainen joulu Kuralan Kylämäki 10.12.2016–18.12.2014 Kynttiläpaja Kuralan Kylämäki 10.12.2016–11.12.2016 Lasten joulupostipäivä Luostarinmäen käsityöläismuseo

Talvinäyttelyt Satoja kahvikuppeja rakastetuista klassikoista keräilyharvinaisuuksiin nyt Lohjan Museossa!

Arabian kahvikupit arkeen ja juhlaan Näyttely 16.11.2016–5.3.2017 Avoinna ti, to-su 12-16, ke 12-19

13.12.2016 Joululahjavalvojaiset Kuralan Kylämäki

Lohjan Museo, Iso-Pappila, Rovastinkatu 1. Lohja p. 019 369 4204 • museo@lohja.fi • www.lohja.fi/museo

13.12.2016 Lucian päivän juhlintaa Apteekkimuseo ja Qwenselin talo 17.12.2016 Lasten joulutapahtuma Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

Näyttely vantaalaisesta rakkaudesta avautuu ystävänpäivänä 14.2.2017. Vapaa pääsy.

RAKKAUDEN TILOJA

17.12.2016–18.12.2016 Luostarinmäellä tapahtuu kummia -lasten jouluseikkailu Luostarinmäen käsityöläismuseo

-Tunteiden kiitotiellä

Vantaan kaupunginmuseo, Tikkurilan vanha asema

26.12.2016 Tapaninlaulajaiset Luostarinmäen käsityöläismuseo

rakkaudentiloja.fi | vantaa.fi/kaupunginmuseo

30.12.2016 Uuden vuoden tinanvalantaa ja ennustuksia Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

Tuusula 10.12.2016 Joululauluja Lottamuseolla Lottamuseo Vantaa 10.12.2016 Ilmailumuseon joulumyyjäiset Suomen Ilmailumuseo

PÄÄSYLIPPUSI MUSEOON 24/7 Seinätön museo -mobiiliopasteet avaavat perinteisen museokäynnin aikaan ja paikkaan rajoittumattomaksi 24/7 palveluksi.

SEINÄTÖN MUSEO -MOBIILIOPASTEISTA LÖYDÄT

• museoiden esineistöä, teoksia ja näyttelyjä tai • vaikkapa lähiseudun puistojen patsaita tai • alueen kauneimpia kulttuurimaisemia.

opasteet, selosteet ja ulkoreittien ohjeet Seinätön museo -opasteiden kaikki videot, toimivat suoraan älypuhelimessa tai tabletissa – erillisten sovellusten lataamista ei tarvita. Tutustu Seinättömään museoon osoitteessa tarinasoitin.fi/seinaton.

MUSEO 4/2016

Museokortti

on fiksu yrityslahja

Uusi tilausjärjestelmä tarjoaa yrityksille ja yhteisöille kätevän tavan hankkia suuri määrä Museokortteja — ja maksaa tilaus laskulla. Museoille se tarkoittaa mahdollisuutta lisätuloihin.

oulu on Museokortin tärkein myyntisesonki. Yksityishenkilöiden lisäksi yritykset ja yhteisöt ovat huomattavan kiinnostuneita hankkimaan Museokortteja lahjoiksi. Suurin tähän mennessä saamamme yritystilaus on 150 kappaletta. Rakensimme uuden tilausjärjestelmän (Museot.fi/yritystilaus) vastataksemme sekä yritysasiakkaiden että museoiden toiveisiin. Nyt yritykset ja yhteisöt voivat vaivattomasti hankkia isonkin erän Museokortteja esimerkiksi henkilöstölleen, avainasiakkailleen tai hallituksensa jäsenille ja maksaa tilauksen kätevästi laskulla. Museoille uusi tilausjärjestelmä tarkoittaa mahdollisuutta lisätuloihin. Kun yritys- tai yhteisötilaus tehdään tilausjärjestelmän kautta museon viitetiedoilla varustettuna, maksamme myyntiprovisiota 6 euroa jokaisesta kortista. Pienin laskulla maksettava tilaus on 10 korttia, joten museo tienaa jokaisesta omalla viitteellään varustetusta tilauksesta vähintään 60 euroa (10 x 6 € = 60 €). Joulusesonki on käynnissä, helppokäyttöiset tilaustyökalut ovat tarjolla, ja kaikilla museoilla on valmiiksi kontakteja oman alueensa yrityksiin, yhteisöihin ja muihin tahoihin. Yritys- ja yhteisömyynti on tilaisuus, jota kannattaa kokeilla! Museot.fi/intra.php

5 syytä antaa Museokortteja lahjaksi

Vuoden mittainen kulttuurimatka 59 €:lla Museokortilla saa elämyksiä ja inspiraatiota yli 230 museokohteessa Hangosta Inariin. Kortti on voimassa ensimmäisestä käyttöpäivästä alkaen: lahjaksi ostettavat kortit eivät siis vanhene ennen kuin niitä oikeasti käytetään.

Joulun fiksuin lahja muistuttaa antajastaan pitkään Kortti säilyy koko vuoden lahjansaajan (esimerkiksi asiakas, työntekijä) lompakossa, tarjoaa mielenkiintoista nähtävää ja muistuttaa antajastaan pitkään.

Museokortin omistajat ovat huipputyytyväisiä Asiakastutkimukseemme (4/16) vastasi 6 900 henkilöä. Asteikolla 1–5 Museokortin asiakastyytyväisyys on peräti 4,83. Lahjakyselyyn vastanneista 97 % pitää Museokorttia hyvänä lahjaideana.

Helppo ostaa ja antaa avainhenkilöille Museokortteja voi hankkia lahjaksi kätevästi verkosta tai lähimmästä museosta. Yli kymmenen kappaleen yritystilaukset voi maksaa laskulla. Lahja kortteja ostaessa ei tarvitse tietää lahjansaajien nimiä, joten yritys tai yhteisö voi tilata vaikkapa 100 korttia varastoon.

Erikoistarjous: Museokortteihin lisäkuukausi Juhlistamme uutta tilausjärjestelmää erikoistarjouksella. Kaikki sen kautta ennen joulua (24.12.2016) hankitut Museokortit ovat voimassa 13 kuukautta, eli tilaajat saavat kortteihin kaupan päälle ylimääräisen kuukauden. Museot.fi/yritystilaus Tilaa Museokortteja verkkolomakkeella. Seppo Honkanen Kirjoittaja on Museokortin kehitysjohtaja

Lisätietoa tilausjärjestelmästä museoille intranetissä.

MUSEO 3/2016

Joulu

Museoissa tapahtuu jouluna Museo-lehti selvitti, miten museot juhlistavat joulua. Poimi vinkit talteen ja lähde tunnelmoimaan!

jouluista tunnelmaa jokaiselle joulunviettäjälle. On myyjäisiä, joulu-teemaisia näyttelyitä ja opastuksia, joulukuusia ja -lauluja sekä erilaisia työpajoja. Monessa museossa jouluiset tapahtumat ja näyttelyt ovat jo muodostuneet jokajouluiseksi perinteeksi. Museoiden jouluriennoista myös riittää iloa pitkään, sillä osassa museoista joulu jatkuu aina loppiaiseen asti. Lisää museoiden joulutapahtumia löydät tämän lehden näyttelykalenterista, ja lisäksi kannattaa seurata kiinnostavien museoiden omaa tiedotusta.

Perinnejoulu MIKÄLI KAIPAAT RAUHALLISEMPAA tunnelmaa modernin ostosjoulun tilalle, museot ovat oivia paikkoja irtiottoon ja perinteisen vanhan ajan joulun viettämiseen. Esimerkiksi Luostarinmäen käsityöläismuseo on saanut jouluisen asun 1940-luvulta lähtien, ja tänäkin vuonna museon yli 200 vuotta vanhat rakennukset vievät kävijän menneisyyteen. Museo pyrkii tarjoamaan kävijän kaikille aisteille elämyksen tuoksuja myöten, joten esillä olevat ruoat ja leivonnaisetkin ovat aitoja. Eläytymään pääsee historian ja joulunvieton eri vaiheisiin. Luostarinmäen Tapaninlaulajaiset puolestaan ovat henkiin herätettyä perinnettä ajalta ennen museota.

T E R H O A A LT O

USEOISTA LÖY TY Y

MUSEO 4/2016

en suosiossa, sillä jouluisesti sisustetut entisajan rakennukset asiantuntevine opastuksineen ovat opettavaisia kokemuksia. Muillekin tunnelmoijille toki löytyy tilaa. ➡ LUOSTARINMÄEN KÄSITYÖLÄISMUSEON JOULU 26.11.2016–6.1.2017, Turku SEURASAAREN JOULUPOLKU 11.12.2016, Helsinki PALANDERIN TALO 26.11.–8.1.2016 (la–su) sekä 26.12.2016 ja 6.1.2017, Hämeenlinna TALOMUSEO GLIMSIN JOULU 27.11.2016–13.1.2017, Espoo

Tietoa ja taitoja Lapsiperheille on tarjolla jo yli 20 kertaa järjestetty Seurasaaren Joulupolku. Joulupolku on kiireetön ja maksuton tapahtuma, jossa lapset pääsevät seikkailemaan satujen keskelle Seurasaaren ulkomuseon alueella. Myös osa museorakennuksista on avoinna. Palanderin talo ja Talomuseo Glims tarjoavat nekin kävijöilleen elämyksen historiallisessa ympäristössä. Palanderin talon kotimuseo on viettänyt joulua 1990-luvulta saakka, ja Glimsissä jouluun on virittäydytty jo ainakin 1970-luvulta lähtien. Glimsissä pääsee osallistumaan lukuisiin hauskoihin työpajoihin ja tapahtumiin, ja Palanderin talossa voi tutustua sata vuotta sitten eläneen säätyläisperheen joulunviettoon opastetuilla kierroksilla. Kumpikin kohde on ryhmi-

viihtyy museoiden joulutapahtumissa. Tekniikan museossa voi osallistua suosittuihin viikonlopun kestäviin jouluvalotyöpajoihin, joissa perehdytään sähköön ja virtapiirin toimintaan. Museossa pääsee myös askartelemaan teknisistä kierrätysmateriaaleista koristeita museon joulukuuseen. Työpajat ja askartelu sopivat hyvin myös aikuisille. Fiskarsin museossakin pääsee tekemään itse. Museossa avautuu aina joulun ajaksi erikoisnäyttely, joka käsittelee tänä vuonna ruukkilaisten käsityöperinteitä. Näyttelyn yhteydessä pääsee osallistumaan työpajoihin, joissa voi kokeilla esimerkiksi karstaamista, kehräämistä ja pirtanauhojen kutomista. Metsämuseo Lustossa avataan joulu perinteikkäällä Joulupuun päivällä, jossa TIEDONJA NOINENK IN

Joulu museo jakaa tietoa kotimaisista joulukuusista ja eri kuusi- ja pihtalajien sekä kuusen erikoismuotojen kasvatuksesta. Ohjelmaan kuuluvat myös joulumyyjäiset. ➡ TEKNIIKAN MUSEO, JOULUVALOTYÖPAJAT 26.–27.11.2016 ja 10.–11.12.2016, Helsinki FISKARSIN MUSEON JOULU JA JOULUNÄYTTELY PIKKU LAMPAANI 26.11.2016–6.1.2017, Fiskars METSÄMUSEO LUSTO, JOULUPUUN PÄIVÄ 26.11.2016, Savonlinna

Jouluruokaa

erityisesti jouluruoat? Qwenselin talo esittelee tänäkin vuonna vanhan ajan jouluherkkuja Katetut joulupöydät -näyttelyssään. Turun linnassa voi niin ikään lähteä ruoka-aikamatkalle, sillä näytillä on jouluisia kattauksia eri vuosisadoilta. Jouluisia kattauksia laitetaan tietenkin esille myös joulua juhlistaviin talo- ja kotimuseoihin. Piparkakkuja puolestaan pääsee koristelemaan muun muassa Hotelli- ja ravintolamuseon työpajassa. Ja mikäli vierailet Arkkitehtuurimuseossa joulukuussa, saat ihmeteltäväksesi kokonaisen piparikaupungin. Jouluisia herkkuja löytyy tietenkin myös museoiden kahviloista, joten vaikka museon tilat ja näyttelyt eivät erityisemmin jouluksi koristautuisikaan, tunnelmaan pääsee halutessaan ainakin kahvilassa. Kannattaa myös poiketa museokauppoihin, sillä niidenkin valikoima päivittyy jouluksi.

T E R H O A A LT O

VAI KIINNOSTAVATKO

➡ APTEEKKIMUSEON JA QWENSELIN TALON JOULU 26.11.2016–6.1.2017, Turku

FISKARSIN MUSEO

TURUN LINNAN JOULU 1.12.2016–13.1.2017, Turku HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEON PIPARKAKKUJEN KORISTELUTYÖPAJA 10.12.2016, Helsinki

Tanja Salonen MUSEO 4/2016

Pyhyys

Pyhiä pienoismalleja Kirkkolaivoihin liittyvä symboliikka kiehtoo.

Näin ajattelevat monet rannikkoseutujen asukkaat, joille laivan ja kirkon yhteys on itsestäänselvyys. Myös muut kirkossa kävijät ovat varsinkin Varsinais-Suomen alueella kiinnittäneet huomiota katosta ripustettuihin laivan pienoismalleihin. Miten pienoislaivat ovat päätyneet kirkkoihin? Laivojen pienoismalleja on erityisesti saariston ja rannikkoseudun kirkoissa, mutta myös sisämaan kirkoissa. Suomen pohjoisin kirkkolaiva sijaitsee Inarissa. Kirkkolaivaperinne tunnetaan myös Keski- ja Etelä-Euroopassa keskiajalta lähtien. Laivojen yleisyyden takia on helppo päätellä merenkulun traditioiden olevan yhteydessä kirkon hengelliseen perinteeseen. Mutta ovatko nämä laivat jotenkin pyhiä? Entä minkälaisia merkityksiä niille on annettu kirkollisissa yhteyksissä?

LAIVA ON TUNNETTU vertauskuva seurakunnasta eli kirkosta, jossa Kristus on kapteeni. Jo vanhan ajan kirkollisiin opettajiin kuulunut Hippolytos käytti tätä vertausta todeten: ”Maailma on meri, jolla kirkko purjehtii kuin laiva, mutta aallot eivät voi sitä tuhota". Nykyään laiva-symboliin liittyy kirkollisessa elämässä ekumeeninen arvolataus: olemme samassa veneessä. Vanhimmat kirkkolaivat ovat taitavasti tehtyjä, mutta eivät kuitenkaan tarkkoja kopioita olemassa olleista aluksista. Pikemminkin kyse on ollut laivatyypin jäljittelystä. Uudemmat mallit puolestaan

Vasemmalla: Seinäkuva Kalannin kirkossa. Yksityiskohta.

VA.

MUSEO 4/2016

JOUKO K. LEHMUSTO

IRKOSSA KUULUU OLLA LAI-

muistuttavat hyvinkin tarkasti esikuvinaan toimineita oikeita aluksia. Laivojen aikakaudesta riippumatta kirkkolaivat kiehtovat esineinä. Toisia kiinnostaa enemmän vanhojen mallien edustama henkinen symboliikka, kun taas toisille millintarkasti rakennettu pienoismalli on käsityötaidon äärimmäinen taidonnäyte. Kirkkolaivoihin liittyvät tarinat, olivatpa ne totta tai eivät, tekevät laivoista entistä kiinnostavampia. Laivat olivat tyypillisesti lahjoja seurakunnille. Laivojen suosiota lisäsi se, että ne olivat kohtuullisen edullisia ja samalla näyttäviä lahjaesineitä. Näkyvällä paikalla kirkon katossa laivat saivat paljon huomiota osakseen. Aiemmin kirkko olikin lähes ainoa paikka, johon kansa kokoontui

säännöllisesti yhteen ja jossa lahja oli kaikkien nähtävillä.

Kirkkolaivoilla saatettiin kuvastaa lahjoittajan yhteiskunnallista asemaa yhteisössä, kun esimerkiksi merikapteenit halusivat jättää itsestään näkyvän muistomerkin. Osa lahjoituksista liittyi myös merionnettomuuden uhrien muiston vaalimiseen tai paikkakunnan elinkeinon ja laivanrakennuksen perinteiden kunnioittamiseen. Lahjoittamisen tausta tunnetaan kuitenkin vain harvoin. Siksi aina ei ole mahdollista määritellä, onko laiva varsinainen votiivilaiva eli hädän hetkellä tai ennen vaarallista matkaa annettuun lupaukseen perustuva uhrilahja. Joissakin laivoissa lahjoituksen syynä on kiitollisuus merihädässä pelastumisesta. Joskus laiva on saatu tai hankittu yksinkertaisesti kirkon koristeeksi ja hankinnasta on maksettu rahakorvaus. Kirkkolaivoissa on helppo nähdä vertauskuvallisuutta hengellisyyteen, mutta toisaalta ne kertovat maallisen elämän todellisista tapahtumista. Pyhän käsitteestä voidaan olla montaa mieltä kirkkolaivoista puhuttaessa. Historiallisesti katsoen vanhimpiin laivoihin liittyy voimakkaammin uskonnollinen symboli. Uudemmissa laivoissa puolestaan korostuu perinteiden tai meren uhrien muiston kunnioittaminen. Nykypäivän ihmiselle kirkkolaiva voi kantaa monenlaisia merkityksiä.

Otto Holmborg

JOUKO K. LEHMUSTO

Pyhyys

Kirkkolaivat esillä Forum Marinumissa

JOUKO K. LEHMUSTO

Kirkkolaivojen kiehtovaan maailmaan voi tutustua Kiitokseksi ja koristeeksi – laivoja kirkossa -näyttelyssä Forum Marinumissa Turussa. Näyttelyssä esitellään erityisesti varsinaissuomalaisia kirkkoja votiivilaivoja sekä niille eri aikoina annettuja merkityksiä. Näyttely on avoinna 26.2.2017 asti. Näyttelyn innoittajana on toiminut Forum Marinum -säätiön pitkäaikainen vaikuttaja Jouko K. Lehmusto, jonka kirjoittama kirja Lounaisen Suomen kirkkoja ja kirkkolaivoja julkaistiin aiemmin tänä vuonna. Näyttely perustuu pääosin Lehmuston kokoamaan aineistoon. Lisäksi muutamia pienoismalleja on lainattu näyttelyä varten seurakunnilta. Aiemmasta näyttelyohjelmasta poikkeavalla teemalla museo osallistuu reformaation 500-vuotisjuhlavuoteen.

MUSEO 4/2016

Kolumni

Museolle uusi brändi Kun Vantaan taidemuseosta tuli Artsi.

“E

ei saa huutaa, ei saa juosta, ei saa puhua puhelimessa äänekkäästi, ei saa tulla päällysvaatteissa, ei saa ottaa isoja laukkuja mukaan, ei saa syödä, ei saa juoda. Ajateltiin vähän uudistella näitä. #museot” I SAA KUVATA,

– Artsin pomo, Kati Huovinmaa kuvaa verkkosivuillaan yllämainitulla lauseella museon uudistustyötä, joka aloitettiin syksyllä 2015. Uudistusprosessin aikana museo sai uuden nimen ja erikoistui graffitiin, katutaiteeseen ja performanssiin. Aiemmin museo tunnettiin huonosti ja siihen haluttiin muutos. Vantaan taidemuseo jäi naapurikaupunkien Helsingin taidemuseo HAM:in ja Espoon modernin taiteen museon EMMA:n varjoon. Museon henkilökunta oli kyllästynyt usein toistuviin kysymyksiin, joissa ihmeteltiin, onko Vantaallakin taidemuseo. Artsissa uudistumisen symboliksi nousi uuden nimen valinta. Museo järjesti loppusyksyllä 2015 nimikilpailun, johon tuli yli 700 nimiehdotusta. Esiraadin valitsemista finalisteista Artsi valittiin ylivoimaiseksi voittajaksi. Nimikilpailu uutisoitiin näyttävästi monissa tiedotusvälineissä kilpailun eri vaiheissa. Olen seurannut kiinnostuksella Artsin saamaa myönteistä julkisuutta. Iloinen ”pöhinä” ei kuitenkaan ole sattumaa. Museon toiminnassa on tietoisesti painotettu viestintää, ja uusia toimintatapoja on kokeiltu onnistuneesti. Esimerkiksi avajaisista otetaan kaikki irti. Perinteisen sisäpiirille tarkoitetun avajaiskutsun sijaan Artsi toivottaa juhliin tervetulleiksi kaikki kiinnostuneet sekä rummuttaa tilaisuutta ja sen suurelle yleisölle tuttuja esiintyjiä etukäteen. Myös vaihtuvien näyttelyjen määrää on vähennetty. Nyt aikaa jää enemmän myös muulle toiminnalle, kuten viestinnälle. Lisäksi kaiken-

VANTA AN TAIDEMUSEO ARTSI

MUSEO 4/2016

laisia ylimääräisiä kokouksia on vähennetty tietoisesti. Museon some-profiileja päivittää koko henkilökunta persoonallisella otteella. Vantaan taidemuseo on hyvä esimerkki siitä, miten museot voivat käyttää promootioviestinnän keinoja oman sanomansa edistämiseen. Avuksi ei ole tarvittu kovan rahan promootioammattilaisia, vaan viestintä hoituu museon oman henkilökunnan voimin mielikuvitusta ja luovuutta käyttämällä. Artsin tapauksessa onnistumisen avaimia ovat olleet sosiaalisen median aktiivinen käyttö, nopea reagointi ajankohtaisiin ilmiöihin ja työyhteisön uudet toimintatavat. Myös oman viestin tiivistäminen eli museon erikoistuminen graffititaiteeseen on tuonut uusia yleisöjä. Henkilökunta on sitoutunut museon uudistamiseen vahvasti omina persooninaan, ei vain työrooliensa kautta. Uudistunut museo on kirkastanut lähiympäristöään eli Myyrmäen aseman seutua. Yhteistyö Myyrmäki-liikkeen kanssa on tuonut alueelle taide-elämyksiä ja vahvistanut paikallista identiteettiä. Artsin raffimpi brändi sopiikin Myrtsiin erinomaisesti. Nyt artsimainen asenne leviää Vantaalla entistä laajemmalle, kun museon suurprojekti Seinähullu Vantaa käynnistyy Suomen kulttuurirahaston tuella. Hankkeessa luodaan kaksitoista muraalia eli suurikokoista maalausta talojen päätyseiniin neljässä kaupunginosassa. Jatkossa taidemuseo valloittaa Myyrmäen lisäksi Hakunilan, Länsimäen ja Koivukylän.

Tuuli Rajavuori. Kirjoittaja työskentelee Museoliiton viestintäpäällikkönä.

Pyhyys

kerro meille Kerro meille mikä on tämän lehden mielenkiintoisin juttu. Voit antaa palautetta Museolehdestä myös omin sanoin. Minkälaiset jutut purevat? Mikä mättää? Vastaa ja voit voittaa Rauman museon upean lasituikun! Lasituikussa on koristeena aitoa käsin nyplättyä raumanpitsiä, jonka on tehnyt Maija Salonen. Perinnekäsityötä kunnioittava tuikku on juhlapöydän katseenvangitsija, joka luo valoa ja lämpöä kylmiin ja pimeisiin talvi-iltoihin. Kaikkien palautetta lähettäneiden kesken arvotaan yksi lasituikku. Yllä: Suomen museoliitto tiedottaa -lehteä on julkaistu vuodesta 1972 lähtien. Vuonna 1984 lehden nimeksi muutettiin Museo.

Museo-lehti uudistuu Ensi vuodesta alkaen Museo-lehti profiloituu entistä vahvemmin museoiden yhteiseksi yleisölehdeksi, joka tarjoaa ajankohtaista luettavaa kaikille museoiden palveluista kiinnostuneille. Museoiden elämään kulissien takana tutustutaan muun muassa henkilöhaastattelujen, reportaasien ja näyttelyarvioiden merkeissä. Jatkossa jokaisen lehden välissä ilmestyy Näyttelykalenteri, joka kertoo parhaat vinkit ajankohtaisiin museonäyttelyihin ja tapahtumiin. Myös lehden graafinen ilme muuttuu. Entistä raikkaampi visuaalinen ilme on käytössä numerosta 2/2017 alkaen.

]

LEHDEN MIELENKIINTOISIN JUTTU LÖYTYY SIVULTA

PALAUTETTA TOIMITUKSELLE

NIMI

LÄHIOSOITE

POSTINUMERO

POSTITOIMIPAIKKA

Postita palautekortti 15.2.2017 mennessä. Vastauksesi ja palautetta toimitukselle voit lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen info@museoliitto.fi. Vastanneiden kesken arvomme hienon museokauppatuotteen.

Museoliitto maksaa postimaksun

[ TU LO SS A

Suomen pelimuseo avautuu tammikuussa 2017 Tampereella. Museo-lehti 1/2017 kertoo museon taustat.

Rauman museo/Vanha raatihuone Kauppakatu 13, Rauma Avoinna talvikaudella ti–pe 12–17, la 10–14 ja su 11–17

SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS

Museo-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 24.2.2017 – Teemana pelit 2.6.2017 – Teemana taide 22.9.2017 – Teemana ruoka 24.11.2017 – Teemana muoti

Lasituikkua myy Rauman museon museokauppa Kistupuad, ja sen hinta on 29,50 €.

MUSEO 4/2016

Yksi vuosi – tuhansia tarinoita Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on historian aarrearkku.

täyttää ensi vuonna pyöreitä vuosia. Juhlavuoden valmistelut ovat käynnissä laajasti, ja kalenterit täyttyvät monin eri tavoin itsenäisyyttä ja Suomea juhlistavasta ohjelmasta. Ilmassa on odotusta ja osittain myös erityislaatuisuutta. Saamme etuoikeuden osallistua itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan viettoon. Sadan vuoden ajanjaksoon mahtuu yhteiskunnallisia ja sosiaalisia muutoksia, menetyksiä, toivoa ja parempia aikoja. Erityisiä suomalaisia ylpeyden aiheita ovat olleet ja ovat edelleen puhdas luonto, luovuus, koulutustaso sekä ahkeruus. Kokonaisuudessaan itsenäisyyden ajan perintö on valtava, mutta museoissa asiat ja tapahtumat saavat inhimilliset mittasuhteet. Tuhannet tariTSENÄINEN SUOMI

nat alkavat elää. Yhtymäkohtia omaan tai läheisten elämään löytyy varmasti kaikille. Tunteita herättäviä tarinoita saattaa kohdata yllättävissä yhteyksissä. Yhteisen historian merkitystä on vaikea sivuuttaa. Historia tarjoaa yhdessä jaettavia kokemuksia, luo ja vahvistaa yhteisöllisyyttä sekä kokoaa ihmisiä yhteen. Sattumaa tai ei, itsenäisyyden juhlavuoden valtakunnallinen teema on Yhdessä. Yhteisiä kokemuksia historiasta voi ruokkia monin tavoin. Museovierailu on oivallinen tapa virkistäytyä, mutta myös erinomainen keino altistaa itsensä uusille näkemyksille ja elämyksille yhdessä ystävien, tuttavien tai vaikkapa perheen kanssa. Juhlavuosi on kokonaisuudessaan myös keskustelufoorumi. Miten Suomi voi tänään ja miltä tulevaisuutemme näyttää? Museot osallistuvat ohjelmallaan ja näyttelyillään keskusteluun, mutta juhlavuoden aikana tulemme tarjoamaan myös yleisöille tilaisuuksia jakaa näkemyksiä ja määritellä merkityksellisiä asioita Suomen itsenäisyyden ajan historiasta. Miten historia vaikuttaa meissä ja mitä voimme sen kautta oppia? Museoiden juhlavuosi alkaa loppiaisena 6.–8.1.2017. Museot ympäri Suomen juhlistavat vuoden aloitusta pidennetyn viikonlopun aikana omalla ohjelmallaan. Ohjelmaan ja tapahtumiin kannattaa tutustua tarkemmin verkkosivustolla www.museo100.fi, johon on koottu ajankohtaiset näyttely- ja tapahtumatiedot. Ovet itsenäisyyden ajan historiaan avautuvat pian. Tervetuloa! Janne Tielinen Kirjoittaja työskentelee Yhteinen perintö -projektin suunnittelijana Suomen museoliitossa.

MUSEO 4/2016

MuseoTalvi-lehden löydät seuraavista paikoista: Alajärvi: Nelimarkka-museo, Pekolantie 123 Espoo: Aalto-yliopiston oppimiskeskus, Otaniementie 9 • EMMA – Espoon modernin taiteen museo • Espoon kaupunginmuseo KAMU • Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä, WeeGee-talo, Ahertajantie 5 Forssa: Forssan museo, Wahreninkatu 12 Helsinki: Helsingin Observatorio, Korpenikuksentie 1 • Helsingin yliopistomuseo, Unioninkatu 34 • Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo, Kauppiaankatu 11 A • Sotamuseon Maneesi, Suomenlinna C 77 • Taidekoti Kirpilä, Pohjoinen Hesperiankatu 7 Huittinen: Huittisten museo, Kirkkotie 4 Hyvinkää: Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9 Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunginmuseo Museo Skogster, Raatihuoneenkatu 8 • Palanderin talo, Linnankatu 16 • Sibeliuksen syntymäkoti, Hallituskatu 11 • Hämeenlinnan matkailuneuvonta, Raatihuoneenkatu 11 • Museo Militaria, Vanhan kaupunginkatu 19 • Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, Lukiokatu 2 • Jukolan kirjasto, Eeronkuja 5 Inari: Saamelaismuseo Siida, Inarintie 49 Joensuu: Joensuu seutukirjasto, Koskikatu 25 Järvenpää: Järvenpään taidemuseo, Kirjastokatu 8 Kajaani: Kajaanin kaupunginkirjasto, Seminaarinkatu 15 • Kangasala: Kimmo Pyykkö -taidemuseo, Kangasala-talo, Kuohunharjuntie 6 Kerava: Keravan taidemuseo, Kultasepänkatu 2 Kittilä: Säresöniemi-museo, Särestöntie 880 Kouvola: Poikilo-museot, Varuskuntakatu 11 • Kouvolan kaupunginkirjasto, Salpausselänkatu 33 Kuopio: Kuopion taidemuseo, Kauppakatu 35 Lahti: Lahden kaupunginkirjasto, Kirkkokatu 31 Lappeenranta: Lappeenrannan maakuntakirjasto, Valtakatu 47 Lapua: Lapuan Taidemuseo, Kulttuurikeskus Vanha Paukku, Kustaa Tiitun tie 1 Lohja: Lohjan museo, Iso-Pappila, Rovastinkatu 1 Loimaa: Suomen maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383 Mikkeli: Mikkelin taidemuseo, Ristimäenkatu 5 • Suur-Savon museo, Otavankatu 11 • Viestikeskus Lokki, Naisvuori Mänttä: Serlachius-museo Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2 • Serlachius-museo Gösta, Joenniementie 47 Orimattila: Orimattilan taidemuseo, Lahdentie 65 Oulu: Oulun kaupunginkirjasto, Kaarlenväylä 3 Pori: Porin taidemuseo, Eteläranta Porvoo: Porvoon museo, Raatihuoneenkatu 21 • Holmin talo, Välikatu 11 Raisio: Raision museo Harkko, Nallikatu 2 Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan museo, Törnävän museoalue, Tärnäväntie 23 • Suojeluskunta ja Lotta Svärd –museo, Kauppakatu 17 • Seinäjoen kaupunginkirjasto, Alvar Aallon katu 14 Sodankylä: Kultamuseo, Tankavaarantie 11 C, Tankavaara Tampere: Mediamuseo Rupriikki • Postimuseo, Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5 • Tampereen kaupunginkirjasto, Pirkankatu 2 Turku: Forum Marinum, Linnankatu 72 Vaasa: Kuntsin modernin taiteen museo, Sisäsatama • Tikanojan taidekoti, Hovioikeudenpuistikko 4 • Pohjanmaan museo, Museokatu 3 • Vaasan taidehalli, Senaatinkatu 1 D Vantaa: Vantaan kaupunginmuseo, Hertaksentie 1

Beacon XL Muse Tyylikäs ja kustannustehokas Beacon XL Muse tarjoaa mielenkiintoisen LED-kohdevalaisinkonseptin, joka on kehitetty museoihin. Valon avautumiskulmaa voidaan laajentaa tai kaventaa optisen linssin avulla tarpeen mukaan. • • • •

• • • • •

• • • •

LED 41W 2544 – 2884lm Painevalettu alumiinirunko 3-vaihekiskoon tai yksittäisasennuksena seinään tai kattoon (Monopoint-asennuslevyllä) Värilämpötila lämmin valkea 3000K ja valkea 4000K Valokeilan portaaton säädettävyys 10°- 70° Monipuoliset lisävarusteet Saatavissa mustalla tai valkoisella rungon värillä Saatavissa valaisinkohtaisella himmennyksellä, DALI tai Casambi bluetooth –himmennyksellä Himmennys 100 – 5% Ihanteellinen museoihin, gallerioihin ja näyttelyihin Pitkä elinikä 50 000h Tutustu Beacon-sarjan kohdevalaisimiin www.sylvania.fi

MUSEO 4/2016

KARIN ROOS/SUOMEN KELLOMUSEO

Kokoelmat kertovat

MUSEO 4/2016

Kokoelmat kertovat

Maailman tarkin kello Raekellon kunnostusprojekti symboloi uudistuvaa Kellomuseota.

kelloseppäkunnan identiteettisymbolin kunnostamisesta on keskusteltu jo 50 vuoden ajan. Nyt toteuttamistavasta on päästy yhteisymmärrykseen ja kunnostusprojekti käyntiin. Tavoitteena on saada aikanaan ”maailman tarkimmaksi kelloksi” nimitetty Raekello uudelleen käyttökuntoon ja esille vuonna 2018 avattavaan Kellomuseon uuteen perusnäyttelyyn. Raekellon tekee ainutlaatuiseksi innovaatio, jolla on pyritty ratkaisemaan niin sanottu vapaan heilurin ongelma eli vähentämään kellon heilurin aiheuttama kitka mahdollisimman pieneksi. Aiemmin vastaavaa tekniikka ei oltu kokeiltu. ”Raekello on saanut nimensä kahdesta kuulasta eli rakeesta, jotka nousevat ja laskevat tappien avulla. Kellon runko puolestaan on sijoitettu tyhjiöön, jolloin ilmanpaine tai lämpötila eivät vaikuttaneet kellon mekaniikkaan”, Kellomuseosäätiön puheenjohtaja, kelloseppä Jan Roos kertoo. Raekellon menneisyydessä on tapahtunut paljon. Se on palkittu kultamitalilla Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937, pudonnut mereen ja kolahtanut Berliinin asemalaiturilla maahaan. Retkistä on jäänyt kelloon naarmuja ja muita merkkejä. Myös Raekellon suunnitelleen kelloseppä Lauri Helskeen (1893–1968) henkilöhistoriaan kuuluu monia vaiheita. Helske eteni veturinlämmittäjästä sorvariksi ja sen jälkeen oppipojaksi

veljensä kellosepänliikkeeseen. Kertomusten mukaan ajatus Raekellosta syntyi unettomana yönä, jonka oli aiheuttanut liian vahva kahvi. Yli 4000 työtunnin jälkeen 120 kiloa painava kello oli valmis. Kelloseppäliitto osti Raekellon Kellomuseon kokoelmaan vuonna 1955. Nykyrahassa hinta oli noin 29 000 eu-

Viereisellä sivulla: Kelloseppä Matti Vihervirta purkaa Raekellon osiin.

NYT KELLO ON

UOM A L A ISEN

Oikealla: Raekellon heilurissa on kelloseppä Lauri Helskeen signeeraus.

KARIN ROOS/SUOMEN KELLOMUSEO

Raekello on suomalaisen kello seppäkunnan identiteettisymboli.

roa. Raekello koettiin jo tuolloin erittäin tärkeäksi suomalaiselle kelloseppäkunnalle, sillä se vahvisti kelloseppien ammatillista identiteettiä. Kellon kansainvälinen menestys nosti alan arvostusta myös kotimaassa. uuden ajan alussa. Se on purettu yli 400 osaan, jotka puhdistetaan ja kunnostetaan. Sen jälkeen kello kootaan uudelleen.

Kunnostusprojektin käynnistäminen aloitettiin huolellisella valmistelulla, sillä siihen liittyy monia kysymyksiä. Miten kello puhdistetaan? Pitäisikö ulkomaanretkillä tulleet naarmut tai syöpyneet sormenjäljet kiillottaa kuten kellosepillä on tapana tehdä? Voidaanko alkuperäisiä materiaaleja korvata toisilla? Saadaanko kello ylipäätään pysymään ajassa yhtä hyvin kuin 80 vuotta sitten? Kellon historiaa on selvitetty ja vastauksia kysymyksiin on saatu kunnostussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Lauri Helske kehitti kelloa vielä sen valmistumisen jälkeen ja kaikki kehitysvaiheet halutaan tuoda esille. Monivaiheinen historia saa ja pitääkin näkyä. Samalla tuodaan esille myös kellon suunnitteluun osallistuneiden matemaatikko Uno Toukolan ja kelloseppä Nikodemus Toukolan roolia. Kellomuseossa maailman tarkimman kellon käyttökuntoon saattaminen symboloi myös laajemmin museon uuden ajan alkamista. Uuden perusnäyttelyn lähtökohtia ovat elämyksellisyys, toiminnallisuus ja digitaalisuus. Unelmana olisi kunnostusprojektin videointi ja Raekellosta kertovan elokuvan julkaiseminen. Museo toivoo myös uusia kävijäryhmiä esimerkiksi lukioiden ja yläkoulujen opiskelijoista. ”Fysiikan tunneilla opiskellaan heiluriliike. Paljon kiinnostavampaa se olisi opiskella Raekellon avulla”, Roos sanoo. m Tuuli Rajavuori

SUOMEN KELLOMUSEO sijaitsee 10-vuotisjuhlaansa viettävässä Näyttelykeskus WeeGeessä Espoossa. Perusnäyttelyn lisäksi museossa on esillä erikoisnäyttely Made in Japan. Museoon on maksuton sisäänpääsy. MUSEO 4/2016

EESTI RAHVA MUUSEUMI

Kansainvälistä

Viron kansallismuseo avasi ovensa Kulttuurien museon amanuenssi Anna-Mari Immonen vieraili äskettäin avatussa Viron kansallismuseossa Tartossa.

IRON K A NSA LLISMUSEON,

Eesti Rahva Muuseumin, avajaisia vietettiin juhlallisin menoin liki 2 000 kutsuvieraan voimin syyskuun lopussa. Paikalla oli runsaasti median edustajia ja avajaiset televisioitiin suorana. Päällimmäisenä tilaisuudesta ja museosta jäi mieleeni sana rohkea. Sitä uusi, uljas Viron kansallismuseo oli monessakin mielessä. Viron kansallismuseo on paikka, jossa on haluttu kokeilla uutta ja luoda hedelmällinen ympäristö keskustelulle, mielipiteiden vaihdolle sekä historian uudelleen arvioinneille. Yleisö on otettu aktiivisesti mukaan suunnitteluun ja näyttelyn tekemiseen. Kaikella tällä sekä yllättävillä visuaalisilla ratkaisuilla on saatu aikaan museo, jota ei voi ainakaan moittia tylsäksi. Jo ulkoapäin museo on näyttävä ilmestys. Neuvostoaikaisen lentotukikohdan ja kiitoradan päälle noussut rakennus on kuin itsekin lentoon lähdössä. Museo on rakennettu Raadin kartanon alueelle eli lähelle Viron ensimmäisen itsenäisyyden ajan aikaista Kansallismuseota,

MUSEO 4/2016

joka sijaitsi kartanon päärakennuksessa vuoteen 1944. Silloin Raadin kartano ja sen sivurakennukset vaurioituivat pahoin neuvostojoukkojen pommittaessa saksalaisia. Kartanon alue jäi armeijan käyttöön, ja siellä oli strategisesti tärkeä pitkän matkan pommikoneiden tukikohta neuvostoajan loppuun asti.

Arkkitehtuuriltaan museo on kuin lentoon lähdössä.

Tulevan museon paikanvalinta ei tätä taustaa vasten ollut mitenkään itsestään selvä. Ulkomaiset arkkitehdit Dan Dorell, Lina Ghotmeh ja Tsuyoshi Tane näkivät alueessa kiinnostavia viittauksia kylmään sotaan ja jopa Berliinin muuriin. Samalla osa virolaisista koki, että entisaikojen kaunis Raadin kartano ja sitä ympäröivä puisto oli pilattu armeijan toimien takia. Siksi se ei joidenkin

mielestä ollut enää sovelias paikka itsenäisen Viron kansallismuseolle. Keskustelu pakotti virolaiset kohtaamaan kipeän lähihistoriansa ja pohtimaan neuvostoajan merkitystä kansalliselle identiteetille sekä tulevan perusnäyttelyn sisällöille. Missä mittakaavassa neuvostoaika otetaan huomioon uudessa näyttelyssä? Mielipiteitä esitettiin puolesta ja vastaan, mutta lopulta kunniakkaan ja arvostetun talonpoikaiselämän rinnalla nähdään nostoja Neuvosto-Viron ajalta, jolloin arjen selviytymiskeinot olivat aivan erilaisia kuin edellisellä vuosisadalla. Uudessa museossa on näyttelytilaa peräti 6 000 neliömetriä. Lisäksi rakennukseen mahtuu kokoelmien säilytystiloja, joihin yleisö pääsee kurkistamaan läpinäkyvän lattian läpi. Hauska yksityiskohta tuo museoiden tärkeän perustyön, kokoelmien hoitamisen, hieman lähemmäksi museokävijää. Uutta tekniikkaa on hyödynnetty näyttelyissä monella tavalla. Esimerkiksi kaikki näyttely- ja kuvatekstit ovat näytöillä, joissa kielen saa vaihdettua kielikohtaista korttia näyttämällä. Tällä hetkellä valittavana ovat viron lisäksi englanti ja venäjä. Seuraavana tulossa ovat suomenkieliset tekstit. Perusnäyttelyt jakaantuvat kahteen

Kansainvälistä

ARP KARM

Oikealla: Viron kansallismuseon näyttelytekniikassa on pyritty kekseliäisyyteen.

van aineiston avulla on tehty näyttely, jossa tarkastelun lähtökohdaksi on valittu sukupuoli ja sukupuoliroolit. Teema on muutenkin ajankohtainen tasaarvokeskustelun näkökulmasta Virossa. Tarton yliopiston etnologian professorin ja käsikirjoitustiimissä mukana olleen Art Leeten mukaan näyttely on kunnianosoitus suomalais-ugrilaisille kansoille. Se on saanut hyvin positiivisen vastaanoton ja kiinnostanut mediaa. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä ajatuksia tämä herättää Suomessa? Olisivatko suomalaiset kiinnostuneita näkemään suomalais-ugrilaisiin kansoihin liittyviä näyttelyitä meilläkin? m

Anna-Mari Immonen Ota yhteyttä anna-mari.immonen@kansallismuseo.fi

ANU ANSU

osioon. Kohtaamiset kertoo Viron historian kivikaudelta tähän päivään. Se on sijoitettu pitkänomaiseen, käytävämäiseen tilaan, jonka varrella voi pysähtyä tutkimaan itseään kiinnostavia teemoja ja niihin liittyviä esineitä. Niiden valinnassa ja esillepanossa on selvästikin pyritty kekseliäisyyteen. Tavanomaisia vitriiniratkaisuja on toki jonkin verran, mutta niiden lisäksi mieleen jäävät erityisesti erikoiset ja näyttävät rakennelmat, joiden materiaalina on käytetty esimerkiksi puuta. Toinen pysyvistä näyttelyistä, Uralin kaiku, esittelee suomalais-ugrilaisia kansoja. Kulttuurien museon suomalais-ugrilaisista kokoelmista vastaavana amanuenssina olin erityisen kiinnostunut tästä osastosta. Suomalais-ugrilaisuudelle on museossa omistettu kaikkiaan 1 100 neliömetriä. Museon suomalais-ugrilaisten kokoelmien esinemäärä on noin 10 000. Vertailun vuoksi voi mainita, että Suomen Kulttuurien museossa on noin 13 700 suomalais-ugrilaista esinettä. Lisäksi virolaisille on kertynyt paljon kenttätyömateriaalia, kuten valokuvia ja videota, erityisesti 1960-luvulta lähtien. Mitta-

MUSEO 4/2016

Näyttelyarvio

Museo Skogster – uudenlainen kaupunginmuseo

HÄMEENLINNAN MUSEO

Hämeenlinnan kaupungin Historiallinen Museo avattiin kesällä uusissa tiloissa.

UON NA 1910 PERUSTETTU

Hämeenlinnan kaupunginmuseo on sijainnut 106-vuotisen historiansa aikana kolmessa eri rakennuksessa. Aluksi museo sijaitsi tiilirakennuksessa Linnankadun varrella, mistä se laajeni Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa olevaan puutaloon. Vuonna 2000 museo muutti linnan lounaispuolella olevaan vankilarakennukseen, ja sieltä viime keväänä nykyiseen paikkaansa Raatihuoneenkadun varrelle kaupungin ydinkeskustaan. Museo avasi ovensa yleisölle kesäkuussa uudessa paikassaan. Muuton yhteydessä vaihtui sijainnin lisäksi nimi: Hämeenlinnan kaupungin Historiallinen Museo on nyt Museo Skogster. Uusi

MUSEO 4/2016

Museo tähtää koko kaupungin olohuoneeksi.

nimi on oivallinen, sillä sen kautta Hämeenlinna kunnioittaa vuonna 1910 valmistuneen rakennuksen historiaa ja sen rakennuttajaa taloustirehtööri A. Gust. Skogsteria. Rakennus on entinen Skogsterin tavaratalo, joka oli toinen Suomeen koskaan rakennetuista tavarataloista. Ensimmäisen tavaratalon perusti vuonna 1862 saksalainen kauppias Heinrich Georg Franz Stockmann Helsinkiin. Ilahduin myös toisen kerroksen

kokoushuoneelle annetusta nimestä. Otaksun, että Anders-nimi viittaa Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherrana toimineeseen everstiluutnantti vapaaherra Anders de Bruceen (1723–1787). Hän oli linnoitusupseeri, joka oli rakentamassa Viaporia Augustin Ehrensvärdin alaisuudessa. Linnoitusupseerien taitoihin kuului muun muassa rakennussuunnittelu, ja niinpä de Bruce laati lääninsä hallintorakennuksen piirustukset. Lääninhallituksen talo nousi kauppatorin pohjoislaidalle, ja sen taakse hän raivautti laajan residenssipuiston esikuvaksi kaupunkilaisille. UUDEN MUSEORAK ENNUKSEN haaste on käytettävissä olevan tilan pieni ko-

Näyttelyarvio ko. Skogsterin rakennuksen alakerrassa museolla on kaksi huonetta, joista suurempi on varattu lipunmyynnin, olohuone-kirjaston ja museokaupan tarpeisiin. Tämän tilan takana on toinen huone, jonne on koostettu pienimuotoinen perusnäyttely. Sen elementteinä ovat valkokangas, jonne heijastetaan Hämeenlinnan kaupungin historiasta kertova filmi, sekä muutama tuoli ja joitakin vitriinejä. Vitriinit ovat mustia ja ovellisia. Jokaisessa vitriinissä on oven takana yksi esine ja pino monisteita. Koska vitriinejä on vain muutama, on selvää, että perusnäyttelyn rakentajien on täytynyt tehdä valintoja. Tällä kerralla Kanta-Hämeen maakunnan historia on jätetty pois, ja näyttely keskittyy kaupungin historiaan. Perusnäyttelyyn valitut aihepiirit ja esineet eivät mielestäni muodosta selkeää kokonaisuutta. Esille on laitettu muun muassa myssy sekä metsästysaseita. Sisällissota on kuitattu valokuvalla, jonka pitäisi kertoa Hämeenlinnan valtauksesta. Jäin kaipaamaan karttoja,

museon parhaat puolet ovat museon nimi, kokoustilan nimeäminen kustavilaisen ajan maaherran mukaan sekä olohuonekirjaston sisustaminen kaupunkilaisten olohuoneeksi. Miinuksen annan monistenippujen käyttämisestä.

Museo Skogsterissa on monia hienoja piirteitä, kuten historiaa huokuvat nimet, sijainti ja osaava henkilökunta. Tiedän, että museon muutto alkoi viime vuodenvaihteessa. Se, että perusnäyttely saatiin muuton ohella valmiiksi kesäkuun puoliväliin mennessä, on pienoinen ihme. Aikaa oli vähän ja henkilökuntaa vielä vähemmän. Kuntien, niin Hämeenlinnan kuin muidenkin, resurssipula ei ole omiaan helpottamaan museoiden työtä – ei Museo Skogsterinkaan. Jo taloudellisten resurssien riittämättömyys on pakottanut noudattamaan näyttelyssä laihialaisen euron taktiikkaa. Siihen suhteutettuna Museo Skogsterin saavutus on ehdottomasti kiitoksen arvoinen. Jään kiinnostuksella odottamaan, miltä näyttävät helmikuussa 2017 yläkerrassa avautuva vaihtuvien näyttelyiden tila ja Säästöpankkimuseon näyttely. m

MIELESTÄ NI UUDISTUNEEN

FT Pekka Koskinen Hämeenlinnassa asuva kirjoittaja on tutkinut väitöskirjassaan kotikaupunkinsa ja Hämeen linnan kustavilaista aikaa.

HÄMEENLINNAN MUSEO

Alla: Uusi kaupunginmuseo keskittyy Hämeenlinnan historiaan.

joihin olisi merkitty esimerkiksi esihistorialliset asuinpaikat, linnavuoriketju ja maantieverkosto aina 800-luvulta alkaen. Sisällissodan taistelupaikat olisi myös voinut esittää kartalla. Lisäksi olisi hyvä, jos esillä olisi kartta kertomassa Kanta-Hämeen maakunnan keskiaikaisten kirkkojen sijainnit. Perusnäyttelyyn kuuluvan elokuvan käsikirjoituksen on laatinut FT Ilkka Teerijoki. Elokuva on näyttelyn parasta antia, vaikka siinäkin keskitytään ainoastaan Etelä-Suomen läänin pääkaupungin vaiheisiin, eikä maakunnallinen taso tule esiin. Jäin kuitenkin miettimään filmiin lisätyn naurun tarkoitusta. Myös keskisillan ajoitus vuodelle 1675 ihmetyttää, sillä oman käsitykseni mukaan linnan itäkulman ja Hätilän kallion yhdistävä silta valmistui vasta 1741. Ehkä aiempi merkintä oli vain suunnitelma sillasta.

MUSEO 4/2016

lutusu o k a a v e l Tu SUOMEN MUSEOLIITON KOULUTUSPALVELUT

29.11.2016 Yhteinen perintö -webinaari Itsenäisyys näkyy, kuuluu ja tuntuu – yhteinen juhlavuosi museoissa -hankkeen webinaari suuntaa katseen itsenäisyyden juhlavuoteen. Toiminnan painopiste on erityisesti juhlavuoden 2017 ohjelman markkinoinnissa ja yhteisviestinnän toteutuksessa. Tilaisuudessa kerromme tarkemmin muun muassa yhteisistä toimintatavoista ja välineistä, joiden avulla saamme museoiden ohjelmalle näkyvyyttä. Y HTEINEN PERINTÖ

8.12.2016 Tietopäivä, Helsinki

2017 tarjontaa 2017 Koulutusohjelma vuonna 2017 tarjoaa luetteloinnin monipuolista koulutusta Laadukasta luettelointia ja kokoelmahallintaa –koulutusohjelmassa.

M USEOLI I T ON KOU LU T USOH J ELM A

• Museotyön perusteisiin voi ilmoittautua huhtikuusta alkaen. • Museopäivät järjestetään Raumalla yhteistyössä Rauman kaupungin ja museon kanssa 8.-10.5.2017. • Koulutusohjelmassa on myös Näyttelycafe, joka järjestetään Helsingissä yhteistyössä Kaapelitehtaan museoiden kanssa. • Syksyllä järjestetään museopedagogien koulutuspäivät. • Creative Museum –hankkeen MuseoMix ja maker –toimintamallit ovat esillä vuoden mittaan samoin kuin museoiden kehittyvä vapaaehtoistoiminta. • Webinaareja järjestetään vuoden aikana ajankohtaisista teemoista. on ohjelmassa aikaisempaa enemmän: Museoalan johtajakoulutusohjelma nro 4 starttaa tammikuussa ja uusi tuotekehityksen erikoisammattitutkintoryhmä museoalalle aloittaa maaliskuussa. Liiketalouden perustutkintoon tähtäävä museoammattilaisten ryhmä on aloittanut vuoden 2016 lopulla ja saa opintonsa valmiiksi marraskuussa 2017. Tarkemmat tiedot koulutusohjelmasta julkaistaan Museoliiton verkkosivuilla.

T U TK I N TOTAVOITTEISTA KOU LU T USTA

kuulemme valmistumassa olevasta Museopoliittisesta ohjelmasta sekä kulttuurilaitosten valtionosuuden kehittämisestä. MuseomPlusRIA - kokoelmahallintajärjestelmää esittelee Norbet Kanter, zetcom LtD:stä. Lisäksi kuulemme vuoden 2017 ajankohtaisista teemoista museoalalla. Tilaisuus on maksuton jäsenetu. Museoliiton perinteinen jouluvastaanotto järjestetään klo 15.30 alkaen Valkoisessa salissa, Helsingin kaupunginmuseossa.

MUSEOLIITON TIETOPÄI VÄSSÄ

Katso tarkemmat sisällöt osoitteesta www.museoliitto.fi/koulutus

Museomestari Myyrynen

Käytä tätä palvelukorttia kun haluat tilata lehden, ilmoitat osoitteenmuutoksesta tai irtisanot tilauksesi. Täytä kortti, leikkaa irti ja lähetä Suomen museoliittoon.

Itselleni

Lahjaksi

Muutan osoitteeni

Kestotilaus 34 euroa /

201

alkaen

Vuositilaus 38 euroa

Jäsentilaus 25 euroa

Irtisanon tilaukseni

Suomen museoliitto maksaa postimaksun

VANHA OSOITE TAI TILAUKSEN MAKSAJA SUKUNIMI ETUNIMI

JAKELUOSOITE

POSTINUMERO- JA TOIMIPAIKKA

UUSI OSOITE TAI LAHJAN SAAJA SUKUNIMI ETUNIMI

JAKELUOSOITE

POSTINUMERO- JA TOIMIPAIKKA

PUHELIN

PÄIVÄYS JA TILAAJAN ALLEKIRJOITUS

Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista. Ulkomaille meneviin tilauksiin tulee postituslisä. Tilauksen voi keskeyttää ennen tilauskauden loppua joko puhelimitse 0444 300 701 tai sähköpostitse museoliitto@museoliitto.fi. Mikäli lehtitilaus irtisanotaan, veloitetaan vastaanotettujen lehtien hinta. Lehtiä ei veloiteta, jos ilmoitat irtisanomisesta kirjallisesti kahdeksan vuorokauden kuluessa ensimmäisen lehden saatuasi. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset tulevat voimaan 2–4 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta.

SUOMEN MUSEOLIITTO Tunnus 5015312 00003 VASTAUSLÄHETYS

MUSEO 4/2016

SUOMEN MUSEOLIITTO ANNANKATU 16 B 50, 00120 HELSINKI