Museohistoria
Tuhannen suomalaisen Turun akatemian kokoelmat alkoivat muodostua jo 1600-luvun puolivälissä. Nykyään Suomessa toimii noin tuhat museota.
M
M u s e o v i rast
o
J. V. Snellmann tutustui matkoillaan museoihin.
ihmisen uteliaisuuden tuloksena. Ihminen on kautta aikain tutkinut ympäristöään, tallentanut palasia siitä itselleen, järjestänyt ja tulkinnut niitä tieteen ja taiteen keinoin. Kun näitä palasia alettiin järjestämään kokoelmiksi ja esittelemään yleisölle, moderni museo sai alkunsa. Valistusaate ja kansallisen identiteetin nousu houkuttivat rakentamaan suuria kansallisia monumentteja, joissa kansakuntien saavutuksia esiteltiin ja kansalaisia sivistettiin. Euroopassa avattiin British Museum vuonna 1753 ja Louvre vuonna 1793. Suomi sai ensimmäiset muinaismuistoja suojelevat lakinsa jo 1600-luvulla kuuluessaan Ruotsiin, mutta varsinaisen museolaitoksen syntyhistoria kulkee käsikädessä kansallisen heräämisen kanssa. Herrat H. G. Porthan, J.V. Snellmann, J. L. Runeberg ja Elias Lönnrot olivat omalta useot ovat syntyneet
osaltaan herättämässä kiinnostusta kansankulttuuriin ja kotiseututyöhön. Esimerkiksi Snellmann tutustui Euroopan matkoillaan museoihin ja toi vaikutteita Suomeen. Ensimmäiset museot Suomessa perustettiin yliopistojen yhteyteen, joissa kokoelmat toimivat ennen kaikkea tutkimus- ja opetuskäytössä. Tutkijoiden ja yliopistojen osakuntien lisäksi myös tavalliset kansalaiset keräsivät esineitä omilta paikkakunniltaan ja toimittivat niitä museoihin. Turun akatemian kokoelmat alkoivat muodostua jo 1600-luvun puolivälissä muotokuvalahjoitusten myötä. 1700-luvulla kokoelmat laajenivat käsittämään raha- ja mitalikokoelmat, kulttuurihistoriallisen kokoelman, luonnonhistoriallisen sekä mineralogisen kokoelman. Nämä kaikki muuttivat yliopiston mukana Turun 1827 palon jälkeen Helsinkiin, jossa ne muodostivat Keisarillisen Aleksanterin yliopiston museon. Nykyinen Suomen kansallismuseo – silloiselta nimeltään Valtion historiallinen museo – sai alkunsa1893, kun yliopiston Historialliskansatieteellisen museon kokoelmat, Suomen muinaismuistoyhdistyksen kokoelmat, Ylioppi-
Yleinen museohistoria
inspehtorin virka perustettiin Keisarilliseen Yli opiston Museoon.
30
MUSEO 2/2013
1828
Keisarillinen Turun akatemia siirrettiin Turun palon jälkeen Helsinkiin.
1846 Suomen Taide yhdistys perustettiin. Taideyhdistyksen kokoelma asetettiin ensimmäisen kerran näytteille 1863.
1862 Suomen ensim mäinen paikallismuseo perustettiin Raaheen.
1850
1813 Museo
1800
1652 Turun aka temian kokoelmat syntyvät. Kansleri Per Brahe lahjoitti muo tokuvansa Akatemian kirjastoon.
Museohistoria
museon tarina
1923 Suomen museoliitto perustettiin. Perusta va kokous pidettiin Suomen kansallismuseossa.
1930
1916 Suomen kansallismuseo avattiin yleisölle.
1920
1909 Seurasaaren ulkomuseoon siirrettiin ensimmäinen rakennus.
1910
1900
1893 Valtion Historiallinen museo syntyi.
Suomen taideyhdistyksen kokoelma esillä Ateneumissa 1893.
eo
1883 säädettiin Muinaismuisto asetus.
Paikallista museotyötä Euroopassa kokoelmia keräsivät erityisesti kuninkaalliset ja varakas väestö, Suomessa historiasta kiinnostuneet kansalaiset ja yhteisöt. Paikallismuseoita alkoi syntyä kaupunkeihin Helsingin ulkopuolelle 1880-luvulta alkaen. Ensimmäisenä paikallismuseona pidetään
H e l s i n g i n ka u p u n g i nm u s
1884 perustettiin Muinaistieteellinen toimi kunta, Museoviraston edeltäjä.
Designmuseo – ja Ateneumin taidemuseon lisäksi Valtion taidemuseon tulivat muodostamaan Paul ja Fanny Sinebrychoffin taidekokoelmaan perustuva Sinebrychoffin taidemuseo sekä Nykytaiteenmuseo Kiasma.
N i l s W asast j e rna ,
laskuntien kansatieteellinen museo ja Muinaistieteellisen toimikunnan kokoelmat yhdistettiin. Ylioppilaiden tekemän keräystyön merkitystä osoittaa se, että museon kotimaisen kansatieteen 11 300 esinenumerosta oli osakuntien osuus 8 400. Arkkitehtien Gesellius, Lindgren ja Saarinen suunnittelema museon uudisrakennus avattiin yleisölle 1916 ja seuraavana vuonna siitä alettiin käyttää nimeä Suomen kansallismuseo. Turun akatemian kokoelmat ovat olleet myös nykyisen Luonnontieteellisen keskusmuseon pohjana. Maailmaa kiertäneet tiedemiehet, sotilaat ja virkamiehet lahjoittivat kokoelmiin keräämiään esimerkkejä kasvi- ja eläinmaailmasta sekä geologian ja mineralogian näytteitä.Vuonna 1813 akatemian Keisarilliseen Yliopiston Museoon perustettiin luonnonhistorian apulaisen ja museoinspehtorin virka, jota pidetään ensimmäisenä museoammatillisena virkana maassamme. Museoinspehtorin vastuulla oli tuolloin kokoelma, jossa oli noin 10 000 mineralogista näytettä ja noin 12 000 kasvinäytettyä. Maan suurimpien taidekokoelmien ja nykyisen Valtion taidemuseon pohjan muodostivat Suomen taideyhdistyksen ja Suomen taideteollisuusyhdistyksen kokoelmat, jotka avattiin yleisölle vuonna 1888 uudessa Ateneum-rakennuksessa. Sittemmin taideteolliset kokoelmat erkanivat Taideteollisuusmuseoksi – nykyinen
1923 Ensimmäinen museokurssi järjestetään.
MUSEO 2/2013
31
1862 syntynyttä Raahen museota, jonka perusti piirilääkäri, fennomaani ja kansansivistyksen edistäjä Carl Robert Ehrström. Raahen museo ei esitellyt vain paikallista historiaa vaan sen kokoelmat käsittivät harvinaisuuksia ja kuriositeetteja, joita merimiehet ja muut maailmanmatkaajat toivat matkoiltaan. Museon tunnetuin esine on ”Vanha herra” - maailman vanhin sukelluspuku
1969 perustettiin Museo alan ammattiliitto ry.
1964 säädettiin rakennussuojelulaki.
1946 Museoliittoon perustetaan museo neuvojan toimi. Toimen ensimmäinen haltija oli Hulda Kontturi.
32
MUSEO 2/2013
1963 Museoliittoon perustettiin tekstiili laboratorio konservoimaan museoiden tekstiilejä ja neuvottiin niiden säilytyksessä ja huollossa.
1965
1967 Keskuskortistointityö alkoi, kun valtioneuvosto myönsi tarkoitukseen vuosit taisen määrärahan.
1960
1950
1940
1963 säädettiin Muinaismuisto laki, Laki korvasi vuodesta 1883 voimassa olleen muinaismuisto asetuksen.
1970
KA PUNKARI Kuopion museo / PEK
Kuopion museon rakennus valmistui 1907.
1700-luvulta, jonka museolle lahjoitti merikapteeni Leufstadius. 1880-luvulla syntyivät museot Sortavalaan, Kuopioon ja Poriin. Seuraavalla vuosikymmenellä museo perustettiin Viipuriin, Raumalle,Vaasaan, Ouluun, Uuteenkaupunkiin ja Porvooseen. Autonomian ajan lopussa kaikissa maamme suurimmissa kaupungeissa oli oma museonsa. Museot keräsivät ja esittelivät kaupunkikulttuuriin liittyviä esineitä ja asiakirjoja sekä kansatieteellisiä esineitä ympäröivältä maaseudulta. Kokoelmat karttuivat pääasiassa lahjoituksin ja museonhoitajat tekivät työnsä pääasiassa ilman palkkaa. Kaupunkimuseoiden päätulonlähteenä olivat kieltolain voimaantuloon 1919 saakka avustukset viinavoittovaroista. Ensimmäinen maaseudun paikallismuseo ja ulkomuseo perustettiin Kemiön Sagalundiin opettaja Nils Oskar Janssonin toimesta vuonna 1887. Muita varhaisia maaseudun museoita olivat Akaan kirkollinen museo (1891) ja Tammelan Mustialan maataloushistoriallinen museo (1892). 1900-luvun alusta lähtien kasvanut kotiseutututkimus ja kotiseutuliike olivat merkittävässä asemassa paikallismuseoiden perustamisessa ja niiden ylläpitämisessä. Erääksi kotiseutuyhdistysten tärkeimmistä tehtävistä muodostui museotoiminta. Toimintaa tuki myös nuorisoseuraliikkeen kiinnostus kotiseutututkimukseen. Aluksi maaseudun museot keskittyivät Etelä-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoseuduille, mutta 1950- ja 1960-luvuille tultaes-
Museohistoria sa kotiseutumuseo oli perustettu lähes jokaiseen Suomen kuntaan. Nykyisistä maamme yli 1 000 museosta noin 600 voidaan lukea paikallismuseoiksi ja niistä noin 350 kotiseutumuseoiksi.
teiskunnallisen aseman. Ensin valtionosuus koski vain juuri nimettyjä maakuntamuseoita ja aluetaidemuseoita, joita oli tuossa vaiheessa yhteensä 35. Sittemmin lakia on uudistettu niin, että valtionosuus on laajentunut koskemaan käytännössä kaikkia ammatillisesti hoidettuja museoita. Lainuudistusten myötä nimettiin myös valtakunnalliset erikoismuseot, ensin viisi kappaletta, sittemmin lisää niin että tänä päivänä niitä on 17.
Museoala organisoituu Museoiden määrän kasvaessa ja museotyön ammatillistuessa 1900-luvun kuluessa tuli tarpeelliseksi määritellä alan rakenne ja yhteiskunnallinen asema. Opetusministeriö alkoi 1960-luvulta lähtien kehittämään alaa systemaattisesti. Vuonna 1972 tapahtui paljon: maan muinaismuistohallintoa, siihen liittyvää tutkimusta sekä museotoimen yleistä johtoa varten perustettiin opetusministeriön alainen Museovirasto ja asetettiin Museotoimen aluehallintokomitea valmistelemaan lakia Museoviraston aluehallinnosta ja museoiden valtionosuuksista.Valtion tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi kesti kuitenkin vielä lähes 20 vuotta ennen kuin uudistukset toteutuivat. 1970-luvulla yksi keskeisistä kulttuuripolitiikan päämääristä oli alueellistaminen ja kulttuuripalveluiden saaminen kaikkien ulottuville. Alueteatteri ja alueorkesterikokeiluita seurasi aluemuseokokeilu, jonka tuloksena 1980- ja 1990-luvun kuluessa nimettiin 20 maakuntamuseota ja 16 aluetaidemuseota. Museolaki säädettiin 1988. Museoille laki oli merkittävä: sen lisäksi, että laki määritteli museoiden valtionosuuden edellytykset, se toi alalle taloudellista vakautta ja entistä selkeämmän yh-
Museotyön muutos Ensimmäiset museotyöntekijät toimivat yliopistoissa ja tieteellisissä yhdistyksissä kokoelmien kartuttamisen, hoidon ja tutkimuksen parissa. Yliopistoyhteyden vuoksi työllä oli vahva tieteellinen pohja. Yliopistojen ja suurten museoiden ulkopuolella museot kuitenkin ammatillistuivat aluksi hitaasti: eräiden tietojen mukaan vuonna 1945 maassamme oli muinaistieteellisen toimikunnan, Suomen kansallismuseon, Ateneumin taidemuseon ja Helsingin yliopiston museoiden ulkopuolella vain 21 vakituista työntekijää. Kymmenen vuotta myöhemmin määrä oli 47. Turun kaupungin museotoimenjohtaja, filosofian tohtori Knut Drake (1927–2013) jakoi suomalaiset museotyöntekijät neljään sukupolveen. Ensimmäinen sukupolvi 1893-1930 muodostui pienestä joukosta arvokkaita herroja, joista valtaosa oli filosofian tohtoreita ja arkeologian, kansatieteen ja taidehistorian uranuurtajia. Heille museotyö oli ennen kaikkea tutkimusta ja kansallisen identiteetin etsimistä.
1980
1975 1971 Museoliittoon palkattiin tiedotussih teeri.
1980 Museoliittoon palkattiin koulutus sihteeri.
1988 säädettiin ensimmäinen Museolaki ja -asetus.
1985
1983 Museologian yliopistollinen arvo sanaopetus alkoi Jyväs kylän yliopistossa.
1972 Muinaistieteellinen toimi kunta uudistettiin Museo-viras toksi ja asetettiin Museotoimen aluehallintokomitea.
1985 Museoiden tieto tekniikkatyöryhmän muis tio selvitti tietotekniikan käyttömahdollisuuksia ja -tarpeita museotoimin nassa.
1983 Museo-lehti perustetaan Lehti korvasi edeltäjänsä Suomen museoliitto tiedottaa.
1986 Markkinointikampanja ”Museoissa on tulevaisuus” Kampanja voitti Vuoden kampanja 1986 -palkinnon.
1987 jäsen lehti Julius perustettiin.
MUSEO 2/2013
33
l i i tt o Suomen museo
Museohistoria korjattiin, varastoja järjestettiin ja näyttelyitä uusittiin. Alan koulutus kehittyi, kun museologiasta saatiin yliopistollinen oppiaine. Kolmas sukupolvi myös järjestäytyi ammatillisesti, kun Museoalan ammattiliitto perustettiin vuonna 1969. Museoissa 1990-luvulta alkaen työskennelleitä Drake kutsui mediasukupolven museoammattilaisiksi. Heidän tehtävänään on ollut aktiivisesti välittää tuottamaansa tutkittua tietoa museon käyttäjille: yleisölle, tiedotusvälineille ja päättäjille.
1994 ensimmäinen Internetiä käsittelevä koulutus ”Mikä on In ternet ja miten se tulee vaikuttamaan työhösi?”
34
MUSEO 2/2013
1996 Museoliiton verkkosivut avataan.
2000 Opetusministeriö asetti Kulttuuriperinnön digitointityöryhmän (KUL DI) edistämään kirjastojen, arkistojen ja museoiden kulttuuriperintöaineistojen digitointia.
2008 Museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hanke Kansallinen digitaalinen kirjasto käynnistyi. Hankkeessa paranne taan arkistojen, kirjastojen ja museoiden sähköisten aineistojen saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä.
1998 Valtakun nallista Museo viikkoa vietetään ensimmäisen kerran.
2005
1998 Museo logian profes suuri Jyväskylän yliopistoon.
1995
1990
1988–1992 Luonnontieteellinen keskusmuseo, Valtion taidemuseo, Suomen kansallismuseo nimettiin valtakunnallisiksi keskusmuseoiksi.
Pauliina Kinanen
2002 Museoliittoon Euroopan museojär jestöjen verkoston (NEMO) puheenjohta juus ja sihteeristö.
2006 Museot.fi -verkkosivusto ja Museohaku avautuvat.
2010
Myös naisia työskenteli museoiden parissa: usein he olivat johtavien museomiesten vaimoja ja tyttäriä, jotka toimivat esimerkiksi piirtäjinä, puhtaaksikirjoittajina ja apulaisina. Toista sukupolvea Drake nimitti Tuhattaitureiden sukupolveksi. He kartuttivat ja järjestivät museokokoelmia kutsumuksenaan, johtolankoinaan korkea etiikka, ankara työmoraali ja perinteisen sivistyneistön maailmankuva. Kolmas museosukupolvi otti vastuun museotoimesta vuoden 1960 tienoilla ja jatkoi työtään 1990-luvulle. Tämä sukupolvi oli edeltäjiään erikoistuneempi ja naisvaltaisempi. Museoiden yhteiskunnallinen palvelutehtävä alkoi kirkastua. Kolmannen sukupolven aikana museorakennuksia
2000
Viipurin museopäivillä 1934.
Verkottunut museo Lähihistoriasta on aina vaikea erottaa pitkiä linjoja ja selkeitä rajapyykkejä. 1990- ja 2000-luvuilla museoiden toiminnassa ovat kuitenkin nousseet esiin sellaiset teemat kuten saavutettavuus, yleisön osallistaminen, kansainvälinen ja kansallinen verkostoituminen ja sektorien välinen yhteistyö. Suurin ja vaikuttavin muutos lienee kuitenkin internetin ja muun tieto- ja viestintätekniikan tulo osaksi museoidenkin arkipäivää. Tiukka taloudellinen tilanne on ajanut museot ahtaalle. Koulutettu, ahkera, luova ja asialleen omistautunut museoväki pitää kuitenkin edelleen huolen siitä, että yhteinen kulttuuriperintömme säilyy ja on kaikkien kansalaisten saavutettavissa. Museoissa työskentelee nyt noin 1 300 alalle kouluttautunutta henkilöä ja kaiken kaikkiaan noin 2 000 ihmistä. m
2010 Mennään museoon! -viikko järjestettiin ensimmäistä kertaa.
Museohistoria
Suomen museoliitto 90 vuotta
tettiin vuonna 1923 tarkoituksenaan toimia ”kulttuurihistoriallisten museoiden ja museoseurain ynnä muiden niiden toimihenkilöiden ja harrastajain välisenä yhdyssiteenä sekä edistää niiden pyrintöjä ja valvoa niiden yhteisiä etuja.” Saman tehtävän puolesta Museoliitto toimii edelleen, vaikka onkin 90-vuotisen toimintansa aikana laajentunut kaikkien, ei vain kulttuurihistoriallisten museoiden, yhteiseksi keskusjärjestöksi. Ensimmäiset vuosikymmenet Museoliitto toimi eräänlaisena Muinaistieteellisen toimikunnan apuorganisaationa Kansallismuseossa. Sen päätehtävänä oli paikallismuseoiden tason kohottaminen.Tehtävää liitto toteutti neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Museoita neuvottiin muun muassa kokoelmien kartuttamiseen, hoitoon, museorakennuksiin ja näyttelyiden pystyttämiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi liitto jakoi valtion raha-arpajaisvaroista avustuksia paikallismuseoiden toimintaan. Museoliiton koulutustoiminta käynnistyi 1928–1930, kun järjestettiin ensimmäiset kolme ”käytännöllistietopuoleista” museokurssia. Kurssit oli tarkoitettu maaseutumuseoiden hoitajille ja niissä käsiteltiin museotyön perusasioita, muun muassa museoesineiden luettelointia, konservointia ja näytteillepanoa, luettelosysteemien tuntemista, vanhojen puurakennusten konservointia ja hoitoa sekä museoalan kirjallisuutta. Yhteensä ensimmäisillä museokursseilla koulutettiin 30 museonhoitajaa – määrä on kunnioitettava tuon ajan museotoimen laajuuden huomioon ottaen! Aluemuseojärjestelmän synnyttyä 1980-luvun alussa, suuri osa Museoliiton neuvontatyöstä siirtyi maakuntaja aluetaidemuseoiden vastuulle. Museoala ammatillistui nopeaa vauhtia,
K u v a Ota v an ark i st o
S
uomen museoliitto perus-
90 vuotta SUOMEN MUSEOLIITTO
1923 – 2013
koulutustarpeet kasvoivat ja monipuolistuivat käsikädessä museoalan ja työntekijämäärän kasvun kanssa. Museoliiton järjestämien kurssien määrä kasvoi selvästi 1970-luvulta lähtien. Viimeisten vuosien aikana Museoliitto on järjestänyt 20-30 koulutustilaisuutta vuosittain ja niiden osallistujamäärä on ollut vuosittain noin 1 300 henkilöä. Museoalan yhteisten etujen valvominen on ollut liiton tärkeimpiä tehtäviä. Edunvalvonta on tarkoittanut vaikuttamista päättäjiin ja rahoittajiin muun muassa tekemällä aloitteita, antamalla lausuntoja ja toteuttamalla koko alaa hyödyttäviä kehittämisprojekteja. Museolain edistäminen ja museologian saaminen oppiaineeksi yliopistoihin ovat esimerkkejä asioista, joihin Museoliitto on ollut vahvasti vaikuttamassa. Osa edunvalvontaa on myös museoista tiedottaminen ja museoiden tekeminen tunnetuksi. Museoliiton verkkosivut avautui-
Yllä: Vuonna 1923 järjestetyssä Suomen museoliiton perustamiskokouksessa herrat kokoontuivat Kansallismuseon tiloihin.
vat vuonna 1996. Nykyään suurin osa liiton sekä alan sisäisestä että ulkoisesta tiedotuksesta tapahtuu internetin välityksellä. Museot.fi -sivusto pitää sisällään myös Museohaun, josta voi löytää tietoja 1 000 museosta, sekä Näyttelykalenterin, joka kertoo museoiden ajankohtaisista näyttelyistä ja tapahtumista.Viimeisen vuoden aikana Museoliitto on laajentanut viestintäänsä myös sosiaaliseen mediaan ja mobiilipalveluihin. m Pauliina Kinanen Lähteet: Suomen museohistoria. Toimittaneet Susanna Pettersson ja Pauliina Kinanen. SKS: 2010. 75 vuotta museoiden hyväksi. Janne Vilkuna, Suomen museoliitto 1923– 1998. Suomen museoliiton julkaisuja 45. MUSEO 2/2013
35